PERSONAL TRAINER
Transcription
PERSONAL TRAINER
PERSONAL TRAINER -KOULUTUS, JAKSO I TRAINER4YOU PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN TEEMAT LUKUJÄRJESTYS 1. LÄHIJAKSOLLE 1. JAKSO: TOIMINNALINEN ANATOMIA, TOIMINNALLINEN HARJOITTELU, MITÄ ON PERSONAL TRAINING? 4. JAKSO: LIIKKUJAN RAVITSEMUS PÄIVÄ 1: Neljännellä lähijaksolla opit hyödyntämään ruokapäiväkirjan analysointia työvälineenäsi. Lähijakson tavoitteena on osata perustellen laatia terveyttä edistäviä ruokavalioita. Lähijaksolla käydään läpi energiaravintoaineiden, suojaravintoaineiden ja liikkujan ravitsemuksen lisäksi myös painonhallintaan liittyviä kysymyksiä. ,PVMVUVLTFOPTBMMJTUVKJFOKBLPVMVUUBKJFOFTJUUFMZU .JUÊPOQFSTPOBMUSBJOJOH .JUÊPOWBMNFOUBNJOFO .JMMBJOFOPOIZWÊQU -JJLVOUBLPOFJTUPOSBLFOOFKBUPJNJOUB 5BVLP -JJLVOUBLPOFJTUPOSBLFOOFKBUPJNJOUB )BSKPJUVTMJJLLFJEFOBOBMZTPJOUJ 0QJTLFMVQÊJWÊQÊÊUUZZ Ensimmäisellä lähijaksolla uppodutaan anatomian, toiminnallisen harjoittelun sekä personal trainingin teemoihin. Anatomian opiskelun tavoitteena on oppia tärkeimmät liikuntakoneiston rakenteet sekä kyky analysoida ihmiskehon liikettä. Toiminnallinen harjoittelu jalostaa anatomia osuuden ehtymättömäksi työkalupakiksi. Mitä on personal training? Tähän saat vastauksen ensimmäisellä lähijaksolla. PÄIVÄ 2: 5. JAKSO: HENKINEN VALMENNUS, TUOTTEISTAMINEN Viidennen lähijakson teemoina ovat henkinen valmennus, vuorovaikutus, motivointi sekä personal training -palveluiden tuotteistaminen. Lähijakson jälkeen löydät omasta valmennustyöskentelystäsi keinoja motivoida asiakastasi sekä löydät myös muutokseen ja motivoitumiseen liittyvät solmukohdat. Omiin vahvuuksiisi ja tavoitteisiisi perustuvaa personal training -tuotetta rakennetaan lähijakson toisena päivänä. 2. JAKSO: SYKEOHJATTU HARJOITTELU, KUNTOILIJAN TESTAAMINEN Toinen lähijakso antaa vastauksen kestävyysharjoitteluun sekä kuntotestaukseen liittyviin kysymyksiin. Toisella lähijaksolla opit turvalliset ja luotettavat kuntotestausmenetelmät, joita pääset hyödyntämään tulevassa harjoitusasiakassuhteessasi. Kestävyysharjoittelu osiossa keskitytään kestävyysharjoittelun vaikutuksiin, sykeharjoitteluun sekä kestävyysharjoittelun ohjelmointiin eri tavoitteita huomioiden. 6. JAKSO: LISENSSIKOE, HARJOITUSASIAKKUUKSIEN PURKU, KUNTOUTTAVA HARJOITTELU 3. JAKSO: TULOKSEKKAAN JA TURVALLISEN HARJOITUSOHJELMAN LAATIMINEN, AMMATTIMAINEN OHJAAMINEN Vaativa, mutta erittäin antoisa lähijakso päättää Trainer4You Personal trainer - koulutusohjelman. Koulutuksen viimeinen lähijakso pitää sisällään Trainer4You Personal trainer -koulutuksen lisenssikokeen ja harjoitusasiakkuuksien purkutyöt. Lähijakson toinen päivä omistetaan kuntouttavalle harjoittelulle personal trainerin työssä. Kolmannen lähijakson teemana on kokonaisvaltaisten harjoitusohjelmien rakentaminen. Lähijaksolla kootaan kestävyys-, liikkuvuus- ja lihaskunto-ohjelmat tuloksekkaiksi harjoitussuunnitelmiksi. Ohjaustyöskentelyä kehitetään myös ammattimaisempaan suuntaan kolmannen lähijakson myötä. Lähijakson lopuksi saat ohjeistuksen harjoitusasiakassuhteen käynnistämiseen. -JJLVOUBLPOFJTUPOSBLFOOFKBUPJNJOUB )BSKPJUVTMJJLLFJEFOBOBMZTPJOUJ 5BVLP )BSKPJUVTMJJLLFJEFOBOBMZTPJOUJ -JJLVOUBLPOFJTUPOSBLFOOFKBUPJNJOUB 5PJNJOOBMMJOFOMJIBTLVOUPIBSKPJUUFMV &UÊUFIUÊWÊUKBLBUTFUVMFWBBOKBLTPPO 0QJTLFMVQÊJWÊQÊÊUUZZ (lukujärjestys saattaa vaihdella koulutuspaikasta riippuen) LÄHIJAKSON TAVOITTEET MITÄ ON PERSONAL TRAINING? Tavoitteena on avata personal trainingin kenttää työn sisällön, palveluntarjoajien sekä tulevaisuuden näkymien valossa. Luennon jälkeen opiskelijalla on ymmärrys, mitä personal training on työnä, millainen personal training kenttä on, mitä personal training vaatii tekijältään ja millaiset tulevaisuuden näkymät personal trainingilla on. TOIMINNALLINEN ANATOMIA JA LIIKKEEN ANALYSOINTI Toiminnallisessa anatomiassa opiskelun tavoitteena on kyky ymmärtää ihmisliikettä. Lähijakson jälkeen opiskelija osaa analysoida ihmiskehon liikkeitä toiminnallisen anatomian avulla. Opiskelija osaa nimetä kehon päälihasryhmät suomeksi ja latinaksi Lähijakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa lihaskuntosekä eri lihastyötapojen erot. Lähijakso pienvälineillä. liikkeitä toteutettavaksi lihaskuntoharjoittelun lihaskuntoharjo ESIKAT TSELU 4 5 A I M O T A N YLEISA LIIKUNTAKONEISTON TOIMINNALLISUUTTA KITEYTETTYNÄ YLEISANATOMIAN OPPIMISTAVOITTEET t:MJLBIEFOTBEBOMVVONVPEPTUBNBUVkiranka on liitoksissa toisiinsa nivelten ja luuliitosten välityksellä. t/JWFMFUNBIEPMMJTUBWBUMJJLLVNJTFOUFIdessään tukirangasta toiminnallisen vipuvarsijärjestelmän. t5VLJSBOLBBMJJLVUUBWBUMJIBLTFUKPULBMJJUtyvät jänteillä kiinni luihin. Lihas saa käskynsä aivojen välittäminä liikehermoilta, kun taas tuntohermot viestittävät keholle tietoja aisteilta ja välittävät ne takaisin aivoille. t0QJTLFMJKBUJFUÊÊKBZNNÊSUÊÊMJJLVOUBLPneiston rakenteet luuston, lihaksiston, jänteiden, nivelsiteiden ja hermoston osalta. t3BLFOUFJEFOPQQJNJTFTTBPMFFMMJTUBPO toiminnallinen näkökulma. t3BLFOUFJEFOFSJUZJTQJJSUFJEFOUJFEPTUBminen fyysisen harjoittelun osalta. LUUSTO ERITYYPPISIÄ LUITA ,FIPLPPTUVVZMJMVVTUB-VVTUPOUFItäviä on: tLBOOBUFMMBLFIPB tUPJNJBMJIBTUFOKBNVJEFOQFINZULVEPT rakenteiden kiinnityskohtina. tUPJNJBNNFMJOUFOTVPKBLVPSFOB PITKÄT LUUT (PUTKILUUT) Muistiinpanoja tSBBKPKFOMVJUB tMVJEFOWBSTJEJBGZZTJ tMVJEFOQÊÊUFQJGZZTJ LITTEÄT LUUT tZNQÊSÚJWÊUKBTVPKBBWBUSVVNJJOPOUFMPJUB (esim. kallon luut, lapaluu, suoliluu). Luuston kokonaismassa on henkilön pituuEFTUBKBQBJOPTUBSJJQQVFOOPJOoLH LYHYET LUUT tQJFOJÊNPOJLVMNBJTJBMVJUBFTJNSBOUFFO jaa nilkan luut). ESIKATSELU SELU SELU Luiden pinnoilla on runsaasti epätasaisuuksia ia (esim. kyhmyjä), joihin lihakset kiinnittyvät jänteellä. ll 7 TUKIRANGAN PÄÄNIVELET Muistiinpanoja PMLBOJWFM LZZOÊSOJWFM 3. ranteen nivelet 4. selkäranka 5. lonkkanivel QPMWJOJWFM 7. nilkkanivel NIVELTYYPIT SIDELIITOKSET tLBMMPOMVJEFOMJJUPLTFU tTJEFLVEPTOBVIPJMMBLJJOOJ RUSTOLIITOKSET tBMJNNBULZMLJMVVU tIÊQZMJJUPT SYNOVIAALINIVELET tTVVSJOPTBOJWFMJTUÊ tSVTUPQJOOBU tOJWFMOFTUFFOUÊZUUÊNÊOJWFMQVTTJ SARANANIVEL tLZZOÊSKBQPMWJOJWFM PALLONIVEL tPMLBKBMPOLLBOJWFM TASONIVEL tGBTFUUJOJWFMFU LIERIÖNIVEL tLBVMBSBOHBOLBIEFOZMJNNÊOOJLBNBO välinen nivel KIERTONIVEL ESIKATSELU SELU SELU tZMFNQJWÊSUUJOÊMVVOKBLZZOÊSMVVOWÊMJnen nivel 8 NIVELEN LIIKKEET Muistiinpanoja YLEISET LIIKKEET koukistus - ojennus flexion - extension loitonnus - lähennys abduction - adduction sisäkierto - ulkokierto internal rotation - external rotation kohotus - laskeminen elevation - depression pyöritys circumduction eteentyöntyminen - taaksetyöntyminen (esim. lapaluu) protraction - retraction sivutaivutus lateral flexion kierto rotation olkavarren lähentyminen keskilinjaan horizontal flexion KÄDEN JA JALKATERÄN LIIKKEET sisäkierto - uloskierto pronation - supination nilkan ojennus - nilkan koukistus plantarflexion - dorsiflexion jalkaterän sisäkierto - jalkaterän uloskierto eversio - inversio SELU SELU LIIKKEEN TASOT Muistiinpanoja sagittaalitaso (eteen - taakse) frontaalitaso (sivulta sivulle) horisontaalitaso (kiertäen sivulta sivulle) ATSELU SELU SELU Muistiinpanoja NIVELSIDE t/JWFMTJEFPOOJNFOTÊNVLBJTFTUJOJWFMFO tukirakenne. t /JWFMTJEF UPJNJJ OJWFMFTTÊ MJJLLFFO SBjoittajana. t/JWFMTJUFJEFOPOUPEFUUVTJTÊMUÊWÊOTFOWFnymisastetta rekisteröiviä hermopäätteitä. NIVELKAPSELI t.VPEPTUBBOJNFOTÊNVLBJTFTUJLBQTFMJO nivelen ympärille. t3BLFOUVVTBNBOLBMUBJTFTUBTJEFLVEPLTFTta kuin nivelsiteetkin. t4JTÊMMÊPOTFOTJTÊPTBOFSJUUÊNÊÊOJWFMOFTtettä, joka toimii nivelen voiteluaineena ja tekee nivelistä kitkattomia. TSELU SELU SELU RAKENTEIDEN MERKITYS VAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ Muistiinpanoja t 5VLJSBLFOUFJEFO ZMJLVPSNJUVT UBQBIUVV virheasentojen seurauksena. t7JSIFBTFOOPUKPIUBWBUQJULÊMMÊBJLBWÊMJMMÊ mm. lihasten ja jänteiden ylikuormitukseen sekä nivelten ja niveltä ympäröivien rakenteiden mekaaniselle ylikuormitukselle. t,BJLLJFOUVLJSBLFOUFJEFOIZWJOWPJOUJPO riippuvaista muiden ympäröivien rakenteiden toimintakyvystä. TSELU SELU SELU JÄNNE Muistiinpanoja YHDISTÄÄ LIHAKSEN JA LUUN t +ÊOUFFO KB MVVO WÊMJTTÊ VTFJNNJUFO MJmapussi. t5PJNJJMJVLVQJOUBOB GOLGIN JÄNNE-ELIN t5OGPSNBBUJPWFOZUZLTFTUÊTFLÊKÊOUFFTFFO kohdistuvista voimista. ELASTINEN - KYKENEE VENYMÄÄN JA VARASTOIMAAN ENERGIAA t&TJNFTJLFWFOOZTIZQQZ TSELU SELU SELU HERMO VIE KÄSKYJÄ JA TUO VIESTEJÄ KOHDEELIMISTÄ AIVOIHIN LIHAKSEN VOIMANTUOTTOON VOIDAAN VAIKUTTAA KEHITTÄMÄLLÄ HERMOTUSTA t &TJN MJIBLTJMMF LÊTLZKÊ OJWFMJTUÊ UJFUPB asennosta ja ihosta tuntemuksia. t/PQFBSFBLUJPoWJFTUJWBJOLÊWÊJTFFTFMkäytimessä josta käsky toimia. t.BIEPMMJTJNNBOTVVSJNÊÊSÊMJIBTTPMVKB supistuu mahdollisimman yhtäaikaisesti. Muistiinpanoja ERI LIHAKSISSA ON ERI MÄÄRÄ HERMOPÄÄTTEITÄ t.JUÊUBSLFNQBBUZÚUÊTJUÊFOFNNÊOIFSmopäätteitä suhteessa lihassoluihin. t5BSLFNQJTÊÊUFMZ ESIKATSELU SELU SELU LIHASTEN TEHTÄVÄT LIHASSOLUTYYPIT t,FIPOMJJLLFFU t"TFOOPOTÊJMZUUÊNJOFO t4VPKBBWBUTJTÊFMJNJÊ t1FSJTUBMUJJLLB t,FIPOMÊNQÚUJMBOTÊÊUFMZ t7FSFOWJSUBVLTFOTÊÊUFMZ Hidas lihassolu (punainen) t4VQJTUVVIJUBBTUJ t3VOTBBTUJNJUPLPOESJPJUB t7ÊTZZIJUBBTUJ Muistiinpanoja Nopea lihassolu (vaalea) t4VQJTUVVOPQFBTUJ t7ÊTZZOPQFBTUJ t4VVSJWPJNBOUVPUUP LIHASTEN RAKENNE LIHAKSET t4ZEÊOMJIBT t -VVSBOLPMJIBLTFU FMJ QPJLLJKVPWBJTFU MJIBLTFUZMJUBIEPOBMBJTFTUJUZÚTLFOUFlevää lihasta) t4JMFÊMJIBTUBIEPTUBSJJQQVNBUUPNJB ATSELU SELU SELU LIHAKSEN SUPISTUMINEN LIHASTYÖTAVAT t -JIBLTFO FSJLPJTPNJOBJTVVUFOB PO TFO supistumiskyky. t4VQJTUVFTTBBOMJIBLTFOPTBTFUBLUJJOJKB myosiini filamentit) liukuvat toistensa lomaan. t -JIBT TVQJTUVV BJOB TÊJLFJEFOTÊ TVVOtaisesti. t-JIBTTBBBJLBBOMJJLFUUÊOJWFMFTTÊJTTÊ jotka se jänteellään ylittää. DYNAAMINEN LIHASTYÖ t7PJUUBWBLPOTFOUSJOFO UZÚWBJIF-JIBT aktivoituu ja se lyhenee. t1BJLBMMBBOQJUÊWÊTUBBUUJOFO UZÚWBJIF-Jhas supistuu ja sen pituus ei muutu. t+BSSVUUBWBFLTFOUSJOFO UZÚWBJIF-JIBT aktivoituu ja se pitenee. Muistiinpanoja ISOMETRINEN LIHASTYÖ Paikallaan pitävä työvaihe: Lihas aktivoituu ja sen pituus ei muutu. LIHASTYÖN ROOLIT LIIKUNTAKONEISTON YHTEISTYÖ t1ÊÊTVPSJUUBKBBHPOJTUJ t"WVTUBKBTZOFSHJTUJ t7BTUBWBJLVUUBKBBOUBHPOJTUJ t,POUSPMMPJKBTUBCJMPJKB t-JIBLTFUMJJLVUUBWBUMVJUB t*MNBOIBQQFBFOFSHJBBKBLVPOBBJOFJden poiskuljetusta eivät lihaksetkaan liikuttelisi luita. t,FVILPUPUUBWBUIBQQFBKPOLBWFSFOLJFSUP kuljettaa lihaksille. t)BQFTUBNVPEPTUFUBBOFOFSHJBBMJIBLTJMle (hidas tapa). t7FSFOLJFSSPOZMMÊQJUÊÊTZEÊO t*MNBOIBQQFBNVPEPTUFUBBOFOFSHJBBFMJmistöön varastoituneesta sokerista. t*MNBOWFSFOLJFSUPBFJWFSFOTPLFSJQÊÊTJ*MNBOWFSFOLJFSUPBFJWFSFOTPLFSJQÊ *MNBOWFSFOLJFSUPBFJWFSFOTPLFSJQÊÊTJ sii lihaksiin. l t5PJNJOOBMMJTVVTIFSNPTUPOBJOFFOWBJI5PJNJOOBMMJTVVTIFSNPTUPOBJOFFOWBJI-5PJNJOOBMMJTVVTIFSNPTUPOBJOFFOWBJI dunnan, hapenkuljetuksen sekä lihasten WÊMJMMÊKBULVVMÊIJKBLTPMMBTZEÊOWFSFOM MM L M I L MM E kierto- ja hengityselimistön anatomialla ja fysiologialla. ESIKATS SELU SELU ANALYSOINNIN KAAVA TOIMINNALLINEN ANATOMIA Nivel Kyynärnivel Olkanivel Lonkkanivel Polvinivel Nilkkanivel Liikesuunta Liikkeeseen osallistuvat tärkeimmät lihakset suomeksi Liikkeeseen osallistuvat tärkeimmät lihakset latinaksi Koukistus kaksipäinen olkalihas, olkavarren lihas, olkavärttinälihas m.biceps brachii, m.brachialis, m.brachioradialis ojennus kolmipäinen olkalihas m.triceps brachii koukistus hartialihas, kaksipäinen olkalihas m.deltoideus (etuosa), m.bicebs brachii ojennus kolmipäinen olkalihas, hartilihas, leveä selkälihas, iso liereälihas m.deltoideus (etuosa), m.bicebs brachii loitonnus hartialihas m.deltoideus lähennys iso rintalihas, leveä selkälihas, iso liereälihas m.pectoralis major, m.latissimus dorsi, m.teres major iso pakaralihas, takareiden lihakset m.gluteus maximus, mm.hamstring koukistus suora reisilihas, lanne-suoliluulihas, räätälinlihas, leveän peitinkalvon jännittäjälihas m.rectus femoris, mm.iliopsoas, m.sartorius, m.tensor fascia latae loitonnus keskimmäinen pakaralihas, leveän peitinkalvon jännittäjälihas m.gluteus medius, m.tensor fascia latae ulkokierto iso pakaralihas, keskimmäinen pakaralihas m.gluteus maximus (alaosa), m.gluteus medius (takaosa) ojennus nelipäinen reislihas mm.guadriceps femoris koukistus takareiden lihakset, kaksoiskantalihass mm.hamstring, m.gastrocnemius ojennus kaksoiskantalihas, s, leveä kantalihas m.gastrocnemius, m.soleus m.soleu koukistus etumainen säärilihas, has isovarpaan pitkä ojentajalihas m.tibialis anterior, m tibialis anterio m.extensor hallucis longus ojennus NIVELEN/NIVELIEN LIIKE TYÖVAIHEESSA Edellä mainitulla mallilla analysoidessa ei tarvitse opetella asioita ulkoa, vaan opettelemalla analysoinnin mallin, pystyt soveltamaan sitä haastavampiinkin liikkeisiin kohtuullisen helposti. t"MPJUBBOBMZZTJTJJUÊNJULÊOJWFMFUMJJLLVvat ja mihin suuntaan ne liikkuvat. Aloita sen jälkeen lihasryhmien analysointi liikkeen konsentrisesta työvaiheesta LIIKKEEN AIKAANSAAVAT LIHAKSET LIIKKEESSÄ SUPISTUVAT LIHAKSET Muistiinpanoja t1ÊÊTVPSJUUBKBU t"WVTUBKBU LIIKKEESSÄ PERIKSI ANTAVAT LIHAKSET t7BTUBWBJLVUUBKBUoMJIBLTFUKPULBKPVUVWBU antamaan periksi eli venymään, jotta liike pääsee tapahtumaan ASENTOA / LIIKETTÄ TUKEVAT TAI KONTROLLOIVAT LIHAKSET t.JULÊLFIPOPTBUUÊZUZZQJUÊÊQBJLPJMMBBO että liike onnistuu? Pääteltyäsi, mikä nivel liikkuu mihin suuntaan, aloita lihasryhmien tekemän roolituksen analysointi ensin isoilla otsikoilla (esim. lonkan ojentajat, lonkan koukistajat, polven ojentajat, polven koukistajat, lonkan loitontajat, lonkan lähentäjät). Kun olet asettanut isot otsikot roolitusten (vaikuttajat, avustajat, vastavaikuttajat, tukevat lihakset (fixaattorit) alle, voit aloittaa itse lihasten erittelyn kyseisten isojen otsikoiden alle (esim. Lonkan ojentajat: *TP1BLBSBMJIBT)BNTUSJOHJULBLTJQÊJOFO reisilihas ja puolikalvoinen sekä puolijänteinen lihas). Käydessäsi em. tavalla järjestelmällisesti roolitukset läpi liikkeen, huomioit kaikki roolitukse useja huomaat, että jotkin lihakset ovat use BNNBOJTPOPUTJLPOBMMBoUVQMBSPPMJTTB NNBOJTPOPUTJLPOBMMBoUVQMBSPPMJTTB ESIKA ESIKATSELU ES SIKA SIKA A LIIKEANALYYSI: ASKELKYYKKY ASKELKYYKYN ANALYSOINTI NIKKANIVELEN OJENTAJAT Askelkyykyssä konsentrinen eli voittava työvaihe tapahtuu kun ponnistetaan alhaalta ylös ja tuodaan ponnistava jalka paikallaan pysyvän jalan vierelle. t1ÊÊTVPSJUUBKB1PILFFOMJIBLTFU t7BTUBWBJLVUUBKB4ÊÊSFOFUVPTBOMJIBLTFU Muistiinpanoja POLVINIVELEN OJENTAJAT t1ÊÊTVPSJUUBKB/FMJQÊJOFOSFJTJMJIBT t7BTUBWBJLVUUBKB3FJEFOUBLBPTBOMJIBLTFU eli hamstringit Ponnistavassa jalassa tapahtuu seuraavaa: t/JMLLBOJWFMPKFOUVVLBOUBQÊÊJSUPBBBMVTtasta viimeisenä) t1PMWJOJWFMPKFOUVV t-POLLBOJWFMPKFOUVV LONKKANIVELEN OJENTAJAT t1ÊÊTVPSJUUBKB*TPQBLBSBMJIBT t "WVTUBKB 3FJEFO UBLBPTBO MJIBLTFU FMJ hamstringit t7BTUBWBJLVUUBKB-POLBOLPVLJTUBKBU LIIKETTÄ JA ASENTOA TUKEVAT LIHAKSET Reiden lähentäjät ja loitontajat huolehtivat polvinivelen linjauksesta frontaalitasossa. frontaalitaso KATSELU SELU SELU OLKANIVEL JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET LUISET RAKENTEET Muistiinpanoja OLKANIVELEN LIIKKEET ESIKATSELU IK K SELU SELU 30 LEVEÄ SELKÄLIHAS (M. LATISSIMUS DORSI) Muistiinpanoja ISO RINTALIHAS (M. PECTORALIS MAJOR) EPÄKÄSLIHAS (M. TRAPEZIUS) HARTIALIHAS (M. DELTOIDEUS) ATSELU SELU SELU LAVAN KOHOTTAJALIHAS (M. LEVATOR SCAPULAE), SUUNNIKKAISLIHAKSET (MM. RHOMBOIDEUS) 33 Muistiinpanoja KIERTÄJÄKALVOSIN (ROTATOR CUFF) ISO LIEREÄLIHAS (M.TERES MAJOR) ESIKATSELU SELU SELU 34 35 KYYNÄRNIVEL JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET LUISET RAKENTEET KYYNÄRNIVELEN LIIKKEET KAKSIPÄINEN OLKALIHAS (M. BICEPS BRACHII) KOLMIPÄINEN OLKALIHAS (M. TRICEPS BRACHII) Muistiinpanoja TSELU SELU SELU OLKAVARRENLIHAS (M. BRACHIALIS) JA OLKAVÄRTTINÄLUULIHAS (M.BRACHIORADIALIS) 37 SELKÄRANKA JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET LUISET RAKENTEET VARTALON OJENTAJAT (M. ERECTOR SPINAE) Muistiinpanoja LANNESELÄN KALVORAKENNE THORACOLUMAARINEN FASCIA VARTALON SIVUTAIVUTUS TSELU SELU SELU 38 Muistiinpanoja VATSALIHAKSET (MM. ABDOMINIS) SELU SELU 40 LONKKANIVEL JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET LONKAN KOUKISTAJAT LUISET RAKENTEET LONKKANIVELEN LIIKKEET ES ESIKATS E S KA KA 43 Muistiinpanoja LONKAN OJENTAJAT LONKKAA JA POLVEA STABILOIVAT LIHAKSET ESIKATSELU SELU SELU 44 45 POLVINIVEL JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET POLVEN KOUKISTAJAT LUISET RAKENTEET POLVEN OJENTAJAT Muistiinpanoja ESIKATSELU SELU SELU 47 NILKKANIVEL JA SITÄ LIIKUTTAVAT LIHAKSET Muistiinpanoja POHKEEN LIHAKSET SÄÄREN ETUOSAN LIHAKSET KATSELU SELU SELU 48 Muistiinpanoja A L L O S K A J I H Ä L . 2 A S OS TUL 1FSTPOBMUSBJOFSLPVMVUVLTFOMÊIJKBLTPOUFFNPJOBPWBULFTUÊWZZTIBSKPJUUFMVTFLÊLVOtoilijan kuntotestaus. Toisella lähijaksoilla saat vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin KESTÄVYYSHARJOITTELU t,VJOLBLFTUÊWZZTIBSKPJUUFMVWBJLVUUBBFMJNJTUÚÚO t.JLTJLFTUÊWZZTIBSKPJUUFMVPOUÊSLFÊÊ t,VJOLBIBSKPJUUFMFOLFTUÊWZZTMJJLVOUBBLVOUBWPJUUFFOBPO - terveyskunnon parantaminen - jaksaminen ja vireystilan ylläpitäminen - peruskestävyyden kehittäminen BKBOQBSBOUBNJOFOLJMPNFUSJOKVPLTVLJTBTTB - maksimaalisen hapenottokyvyn kehittäminen - rasvanpolton tehostaminen kestävyysliikunnalla. KUNTOTESTAUS t.JUFOUVSWBMMJOFOKBMVPUFUUBWBLVOUPUFTUBVTUPUFVUFUBBO t1FSTPOBMUSBJOFSJOUZÚLBMVQBLLJJOTPWFMUVWBULVOUPUFTUJNFOFUFMNÊU t,VOUPUFTUJUVMPLTFOIZÚEZOUÊNJOFOIBSKPJUUFMVOPIKFMNPJOOJTTB t.PUJWPJWBKBJOOPTUBWBQBMBVUUFFOBOUP VARUSTAUDU 2.LÄHIJAKSOON SEURAAVASTI: t0UBNVLBBOTFLÊTJTÊMJJLVOUBFUUÊTÊÊONVLBJTFUVMLPMJJLVOUBWBSVTUFFU t0NBTZLFNJUUBSJNJLÊMJPNBBUTFMMBJTFO-BJOBNJUUBSJOTBBULPVMVUVLTFTUB ESIKATSELU ESIKA A SE ELU 50 u o Y 4 r e n i a r T / facebook.com Facebook-sivuiltamme löydät kuvia ja kommentteja koulutustilaisuuksista sekä voit esittää meille kysymyksiä. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä osoitteeseen [email protected]. 050 3024 324 www.trainer4you.fi