Työpaikkahäirinnän ehkäisy - Mielenrauha Koulutuspalvelut Oy

Teksti Martti Herman Pisto
Yritysturvallisuus
Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse
Häirintää, piinaamista, henkistä
väkivaltaa, epäasiallista kohtelua
Kun työpaikalla
kiusataan ja
vainotaan
T
yöterveyslaitoksen tekemän
tutkimuksen mukaan henkisen kiusaamisen kohteeksi
omalla työpaikallaan joutuu vuosittain 4–6 prosenttia eli 100 000–160
000 työssäkäyvää suomalaista. Se
tarkoittaa, että työuransa aikana
noin 20 prosenttia eli yli miljoona
suomalaista joutuu jossakin elämänsä vaiheessa työpaikkakiusauksen kohteeksi.
Karkeasti ottaen Suomessa
työpaikkakiusataan kaksi kertaa
enemmän kuin muissa Euroopan
maissa!
Työministeriön arvion mukaan
kiusaamisesta johtuvat sairauslomat, työkyvyttömyys, ennenaikaiset eläkkeet ja työtehtävien
heikentynyt hoitaminen aiheuttavat Suomessa päivittäin lähes
100 000 euron kustannukset.
Vuodessa työpaikkakiusaamisen
kustannukset ovat siten noin 36,5
miljoonaa euroa.
Kiusaaminen on tutkimusten
mukaan tapahtumaketju, jonka
kuluessa kielteisen kohtelun kohteeksi joutunut ihminen ajautuu
tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa avuton ja puolustuskyvytön.
Kiusaaminen on vihamielistä
ja epäeettistä toimintaa, joka on
tarkoituksellista ja tapahtuu toistuvasti pidemmän ajan kuluessa.
Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu on ei-toivotuttua ja yksipuolista joko
fyysisistä tai sanallista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä. Se on aina
uhrille vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua.
«
Europpalaisten ja suomalaisten työolotutkimusten
mukaan Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu
enemmän kuin muissa EU-maissa. Peräti 20
prosenttia eli yli miljoona suomalaista on kokenut
työpaikkakiusaamista. Naisia kiusataan enemmän kuin
miehiä. EU 27 -tilaston mukaan työpaikkakiusaaminen
on Suomessa kasvussa. Mitä tälle hälyttävälle ilmiölle voi
tehdä? Miten kiusaaminen ilmenee, mistä sen tunnistaa
ja mitä sanoo laki?
Pitää puhua oikeaan osuvilla
termeillä
Kaikki ahdistava ei ole
kiusaamista
Mielenrauha Oy:n toimitusjohtajan
Totti Karpelan mielestä nyt olisi kiireellisesti määriteltävä työpaikkojen ongelmakäyttäytymisen ilmenemismuodot ja katsottava, että
puhumme tästä pahenevasta ongelmasta asiaa parhaiten kuvaavilla ja oikeaan osuvilla termeillä.
”Esimerkiksi termi työpaikkakiusaaminen on ongelmallinen. Moni
yhdistää sanan kiusaaminen melko harmittomaan ja usein lasten
keskinäisiin tilanteisiin liittyvään
toimintaan. Työelämässä kyse on
kuitenkin uhrille hyvin väsyttävästä
ja henkisesti arpeuttavasta toiminnasta”, Karpela painottaa.
Hänen mukaansa myös termi
koulukiusaaminen on ongelmallinen.
”Lähiaikoina lainsäädäntöömme tuleva vainoaminen on terminä
kuvaavampi”, Karpela toteaa.
”Kiusaamisen tai vainoamisen
ongelmasta kuulee usein puhuttavan myös termeillä häirintä, piinaaminen ja henkinen väkivalta.
Käytämmekö siis oikeita sanoja,
kun kuvaamme tätä työntekijää
arpeuttavaa toimintaa”, Karpela
miettii. ”Kyse on selkeästi työpaikkaväkivallan määritelmän kriteerit
täyttävästä toiminnasta.”
Kaikki ikävä, mitä työpaikoilla tapahtuu, ei kuitenkaan ole kiusaamista tai vainoamista. Työpaikoilla ristiriitoja voi syntyä esimerkiksi
työhön liittyvistä asioista, päätöksistä tai tulkinnoista, joista voi aiheutua epävarmuutta ja ahdistusta.
”Monenlaisten ongelmien käsittely on työelämässä normaalia
toimintaa, vaikka työntekijä voi
kokea ne ahdistavaksi. Esimerkiksi perustellun kurinpidollisen
huomautuksen tai rangaistuksen
antaminen ei ole työpaikkakiusaamista”, Karpela antaa esimerkin.
Hän lisää, että työntekijä voidaan myös ohjata vaikkapa työkyvyn tutkimukseen tilanteissa,
joissa työntekijän kanssa on ensin
keskusteltu työnteossa ilmenevistä vaikeuksista ja sitten mietitty
työtehtävien muuttamista.
16 Turvallisuus & Riskienhallinta 4 • 2012 www.turvallisuus.com
Mitä sanoo laki?
Miten työpaikalla sitten pitäisi toimia, jotta toiminta ei ole työpaikkakiusaamista, eivätkä työpaikkaväkivallan määritelmän kriteerit
täyty? Mitä sanoo laki?
Työturvallisuuslain 18. pykälän
kolmas momentti sanoo näin:
Työntekijän on työpaikalla vältet-
tävä sellaista muihin työntekijöihin
kohdistuvaa häirintää tai muuta
epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai
terveydelleen haittaa tai vaaraa.
Lakimies Hans Kivimäen
mukaan kyse on työntekijän perusoikeuksista. Lainsäätäjä ei
kuitenkaan ole halunnut tehdä
kiusaamisesta yksityiskohtaisia
kieltolistoja, joita viranomainen
valvoisi.
”Vastuu on siirretty työpaikoille.
Tämä tarkoittaa, että esimiesten
tulee valita oikeat ja riittävät toimenpiteet häirinnän poistamiseksi”, Kivimäki painottaa. ”Häirintä
käsittää myös sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun. Kiusaamiseksi
määritellään tilanne, jossa yksi tai
useampi työyhteisön jäsen joutuu
toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi.”
Kivimäki korostaa, että työnantajan työturvallisuusvelvotteista
säädetään työturvallisuuslaissa
ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
”Myös työsopimuslaissa on viittaus työturvallisuuslakiin. Turvallisuus- ja terveellisyysvaatimusten
täyttyminen onkin työnantajan sopimusvelvoite”, Kivimäki alleviivaa.
Hän kertoo, että tuomioistuimissa kiusaamistapaukset tuomitaan yleensä