Retkelle uusmaalaiseen luontoon - Uudenmaan virkistysalueyhdistys
Transcription
Retkelle uusmaalaiseen luontoon - Uudenmaan virkistysalueyhdistys
Retkelle uusmaalaiseen luontoon Uudenmaan friluftsområden Uudenmaanvirkistysalueyhdistys virkistysalueyhdistys 2010 FöreningenNylands Nylands friluft ftsområden 1– Föreningen Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta. Yhdistys hankkii virkistykseen, ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uuttamaata. Yhdistys ylläpitää ja kehittää monipuolista luonnonsatama- ja virkistysalueverkostoa, jonka tarjonnasta kukin kävijä voi löytää mieleisensä suosikkipaikan virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa. Muistathan jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa vapauden tunteen, mutta vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. saat poimia marjoja ja sieniä, mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä kajota; metsänpohja joutuu muutenkin alttiiksi kovalle kulutukselle pelkästään tallaamisen takia Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä erikseen osoitetuilla nuotiopaikoilla; ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty toimit niin, että suot myös muille alueiden käyttäjille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta noudatamme roskatonta retkeilyä, joten ole hyvä ja siisti jälkesi ja vie jätteet mennessäsi parin yön pituinen telttailu on luvallista, mutta yhdistyksen alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen et vahingoita kasvillisuutta tai puustoa tai häiritse eläimistöä, esim. lintuja niiden pesimisaikana; muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja onkiminen ja pilkkiminen on sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta. Moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla (esim. mönkijät) ei maastoliikennelain 4§:n mukaan saa ajaa maastossa ilman maanomistajan erityistä lupaa. LUONNOSSA LIIKKUESSASI MUISTATHAN VASTUUSI ALUEIDEN SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN KÄYTTÄJIEN ILONA. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Suomessa: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet – www.environment.fi/everymansrights 2 Sisältö ITÄINEN UUSIMAA Lillfjärden, Loviisa ....................................3 Brokholmen, Porvoo .................................4 Bredholmen, Porvoo .................................5 Norra Sandö, Porvoo ................................5 Bockhamn, Loviisa ...................................6 Myllyjärvi, Loviisa ...................................6 Stornäsudden, Porvoo ..............................7 Varlaxudden, Porvoo ................................7 Onas, Porvoo ..........................................8 Högholmsören, Sipoo ...............................8 Pirttisaari, Porvoo.....................................9 Fiskträsk, Sipoo .....................................10 PÄÄKAUPUNKISEUTU & KESKINEN UUSIMAA Kalliosaari, Helsinki ................................11 Pikku Leikosaari, Helsinki .......................11 Sarvikallio, Tuusula ................................12 Piilolammi,Hyvinkää ..............................12 Yli-Takkula, Espoo .................................13 LÄNTINEN UUSIMAA Stora Brändö, Kirkkonummi ...................14 Järvö, Kirkkonummi ...............................15 Porkkalanniemi, Kirkkonummi ...........16–17 Palakoski, Vihti ......................................18 Onkimaanjärvi, Karkkila..........................19 Kopparnäs, Inkoo ...................................20 Störsvik, Siuntio .....................................21 Stora Fagerö, Inkoo .................................22 Gölisnäs, Inkoo ......................................23 Byxholmen, Raasepori ...........................24 Tallholmen, Raasepori .............................25 Kolaholm, Raasepori ...............................26 Lövö, Raasepori .....................................26 Långösund, Raasepori .............................27 Långön, Raasepori .................................27 Korpudden, Raasepori .............................28 Kajsas, Raasepori...................................29 Sandviken, Raasepori .............................29 Lappohjanranta, Hanko ...........................30 Elämää hiekkarannalla ...........................31 Virkistysalueet ja jäsenkunnat ...................32 Lillfjärden Loviisa Pinta-ala: 63 ha Hankintavuosi: 1990 Merikarttasarja A 618 (satama 214) 60°16,5’ 26°06,0’ Lillfjärden, Brokholmen, Bredholmen, Norra Sandö, Bockhamn, Stornäsudden, Varlaxsudden, Onas, Pirttisaari Askola Pornainen 6 Myllyjärvi Koskenkylä Monninkylä Kirveskoski 55 LOVIISA Kerkkoo Ilola 170 Pernaja Hinthaara Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia. PORVOO Ebbo Epoo HELSINKI Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan yksityisen linjamerkin mukaan. Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta. 7 Stornäsudden Kilpilahti Kitö Löparö 1543 Kalvö Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla. Sarvisalo Sarvsalö Brokholmen Pellinki Pellinge Onas Pirttisaari Pörtö Hästön Bockhamn Emäsalo Emsalö Varlaxudden Keipsalo Kejvsalö Kabböle Vessölandet Högholmsören Kaunissaari Fagerö Rönnäs 1580 Virvik Kalkkiranta Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km). Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on vuokrattavana päiväpaikkoja. Ajan tasalla olevat tiedot palveluista saat verkkosivuilta www.kabbolemarina.fi. Lerviken Isnäs Lillfjärden Bredholmen Norra Sandö 0 10 km Pohjakartta: MML 4.2 Mörtfladan Mjölkhalsen Lillfjärden Hästön Lillfjärden Strömmingholmen Rauhoitettu, maihinnousu kielletty Virkistysalueen raja Opastaulu Keittokatos Nuotiopaikka Käymälä Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Koordinaattipiste 0 Granholmen 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Fallholmen Lötholmen Siksandsholmen Hamnholmen 9.0 Äggörarna Lilla Hamnholmen 3.7 Karttojen syvyys- ja väylätiedot © Liikennevirasto, lupa nro 1741/1024/2013 Lapintiira Korshället (4.2) 3 33 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Brokholmen Porvoo Pinta-ala: 12,4 ha Hankintavuosi: 1995 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 240) 60°13,6’ 25°59,9’ Ohdakeperhonen Keto-orvokki Pienennetty 40,8% Herrskär 13.0 Fiskesklobbarna Lilla Brokholmen 22.0 ( 4,2 ) Stora Brokholmen 15.0 Limholmsörarna linjataulu 16.0 Röholmen 4.2 Västerviken Ankkurointi KIELLETTY (vedenalainen kaapeli) SL-alue Kråviken Hasselö Bredholmen 2.2 2.2 10 Alue koostuu kolmesta saaresta. Näista suurin, Stora Brokholmen, on virkistyskäyttöön sekä Dömansholmen kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa sijaitseva Lilla Brokholmen on erittäin kivikkoinen. Etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6–10 metriä. Saaressa on hyvä kaivo. Brokholmsören Bastö Hasselöskatan Söderudden 15 Styningsholmarna Saltörshållen Saltvikholmen 2.2 Saltörarna Styningsfladan Granholmen Nothällen Opastaulu Nuotiopaikka Kaivo Käymälä Laituri Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Korsholmen Korsholmsören 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa 4 14.0 2.5 Långhällen 7.0 Norra Sandö SL-alue 4.5 Virskären Sandön Vastaholmen Sandökobben 17 Norra Sandö Bredholmen Porvoo Pinta-ala: 6,6 ha Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 223) 60°13,0’ 26°00,3’ Porvoo Pinta-ala: 13 ha Hankintavuosi: 2001 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 221) 60°13,7’ 26°00,7’ Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla. Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno, kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on syvyyttä vielä pari metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja. Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä, täällä on pieniä suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa. Rantautumaan pääsee parhaiten saaren länsipuolella sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen. Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa. Norra Sandön itäranta 55 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Bockhamn Myllyjärvi Loviisa Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja A 618 ja 619 (satama 217) 60°16,0’ 26°00,2’ Loviisa Pinta-ala: 121 ha, vesialue 13 ha Hankintavuosi: 2012 Osoite ( ): Pålbölentie 248 Hippiäinen Ajo-ohje: Helsingin suunnasta aja valtatietä nro 7 Porvooseen ja poistu liittymästä nro 62. Käänny vasemmalle ja jatka tietä nro 170 noin 10 km. Käänny Pålbölentielle ja aja 1,7 km. Tien vasemmalla puolella on metsätie pysäköintipaikalle. Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Pernajan Sarvisalon edustalla. Aivan Byön vierestä kulkee merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 3–4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2–3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia. Myllyjärven virkistysalue on luonteeltaan erämainen: karu järvi vehreine rantoineen tarjoaa luonnonrauhaa etsivälle vaeltajalle levollisen hienot maisemat ja linnuille turvalliset pesimäpaikat. Itärannan polku kulkee kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä. Länsipuolella, rantametsän taustalla, kohoaa jylhä, laaja kallioalue. Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot. Bockhamnin laguunimainen sisälahti on vanhojen karttatietojen perusteella kautta aikain ollut tunnettu suojasatama. Nykyäänkin se on veneilijöiden keskuudessa Suomenlahden suosituimpia etappi- ja yöpymissatamia. 9.0 100 200 300 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Byön Konungsviken 49.3 Österviken Mossabacken 40 Myllyjärvi Mickos Bockhamn Bokhamnuddarna 60 0 Myllyjärvi Kvarnträsket Sikilä My Kv llysi arn llan bä oja ck en Opastaulu Käymälä Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Bisamossen Koordinaattipiste 40 . Albertinpelto Bockhamn Koberget Pålböle Pålbölsmalmarna Tenberget Mörkbäcks 51.1 Teenonsuo Mösängen Klovholmen Risholmen Träskända 60 Lindholmen 0 200 81.8 400 600 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 40 Viasholmen 6 Pålböle träsk Tie suljettu talvella ja kelirikon aikana (2.4) ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa Arvila tielle 170 (Porvoo–Loviisa) 26.2 Stornäsudden Varlaxudden Porvoo Pinta-ala: 2,6 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A 622 (satama 253), peruskartta 30210 02 60°19,0’ 25°36,2’ Osoite ( ): Holsteininkuja 163 Porvoo Pinta-ala: 12 ha Hankintavuosi: 2002 Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta 3012 03 Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä. Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy. Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuolelle voi rantautua. Alue soveltuu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa molemmin puolin yksityisiin huvilatontteihin. Varlaxuddenin matalilta silokallioilta avautuu näkymä suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen rantavedet ovat kivikkoisia ja matalia. Laakeiden kallioalueiden välinen rantametsäkin on seudulle tyypillisesti kivikkoinen. Alue tarjoaa hienot puitteet merimaiseman valokuvaukseen, kaikkina vuodenaikoina. PORVOO (ei suositella rantautumista) Osoite ( ): Emäsalontie 1420 154 Kunuholmen Emäsalonselkä PORVOO 3 Stornäsudden Betberget Edesvik 5 77 11 yhdistyksen alueen raja Hamnholmen EMÄSALO ) .5 Kuggen Kuggsu (3 nd Stornäs 100 200 300 Emäsalon silta 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto puomi Kivitakaviken kääntöpaikka EMÄSALO nk uja yksityinen i ein lst Ho Fågelboet matala kivikkoinen ranta Skvättan aita Valtion maa, silokallioranta Luotsias. 1177 Varlaxudden 10 Opastaulu Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Käymälä Kiinnitysrengas Koordinaattipiste 0 Bottenvarpen Pysäköinti Keittokatos Nuotiopaikka Käymälä Bussipysäkki 0 Byviken 100 200 300 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 5 Välterkvarnen 7 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Onas Högholmsören Porvoo Pinta-ala: 24+2 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja A 621 ja 623 (satama 241) 60°11,6’ 25°33,0’ Sipoo Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta Hankintavuosi: 2000 Merikarttasarja A 623 (satama 263) 60°12,1’ 25°23,9’ Rantasipi Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle. Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle, mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona. Sipoonselällä sijaitseva neljän pienen saaren ryhmä, joista kolme on puuttomia luotoja. Rantakalliot ovat laakeita ja matala saari on tuulille altis. Kaunis retkikohde, joka näyttää parhaat puolensa auringossa, tyynellä säällä. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km). Västra Byholmen Södra Byholmen Koordinaattipiste ) (2.4 Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella useita, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa. Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy matkaa n. 10 mpk (= n. 20 km). 16.0 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Stora Högholmen 25 10 Svartholmen ) Högholmsören (6.7 Lilla Trädgårdsholmen 2.7 Långön Opastaulu Nuotiopaikka 13 Käymälä 10 Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Furuskär (4.5) 1.2 17 20 Brännskär Killingholmen Kalliomaalauksia 0 200 Orrörarna Helsingin Morumshällarna kaupungin 16 virkistysalue Glosholmen 4,7 Onas port 20 Rågskär 88 6.0 20 28 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo ITÄ-UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo 600 800 1000 m (4.5 Remmarhällen ) 18.0 Kuggviken 10 Höghällen Gråhällen 25 Tattarören Onas Hommanskär Kalamies Onaksen rannalla 400 Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Onaslandet Kaivokari Jatulintarha 16 Torskholmen 10 Onas Vitholmen 5 20 10 Brändholmen Högholmsören Trädgårdsholmen Lilla Högholmen 10 Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pieni kalliosaari Rönnskär, jota hallitsee vanha, merihistoriallisesti arvokas väyläkummeli. 0 ITÄ-UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo Tobakshällen Björnhällen 0.6 2.4 Yksityinen Byviken Lästholmen 4.5 Pirttisaarentie Pörtövägen Koululaituri Skolbryggan 3.0 Luonnonsuojeluja virkistysalue 10 (Metsähallitus) Bastö 2.1 Vib K is s a s undet Kissaholmen Makkaraudden Mellanudden Lerviken Telakka Varv org ssu nde t Viborgsholmen Lerviksudden Korsberget 1 Virkistysalueen raja Vanhoja puolustusrakenteita (pääsy kielletty) Opastaulu Merkitty reitti Halsholmen 1.2 Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahdella, jonka itäpuolella on virkistysalueelle saapuville laituri. Lahden pohjukassa on entisen merivartioaseman laituri, joka on yksityisomistuksessa. Kärrytietä pitkin voi kulkea Lerviksuddenille ihailemaan avointa näkymää Suomenlahdelle. Etelässä häämöttää Söderskärin majakka. Korsbergetin korkealla kalliolla on hukkuneen kalastajapojan muistoristi 1800-luvulta. (Yhdistyksen alue) 2. 10 Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta saakka ja siellä on edelleen ympärivuotisia asukkaita. Saarella on toiminut tulli- ja merivartioasema sekä Suomenlahden puolustustukikohta. Puolustusvoimilta hankittiin eteläinen Lerviksudden virkistysalueeksi ja pohjoinen osa siirtyi Metsähallitukselle luonnonsuojeluun varatuksi alueeksi. 0 26 200 400 m Näköalapaikka Muistoristi Venelaituri Vuorovenelaituri Keittokatos Nuotiopaikka Käymälä .7 Pohjakartta: MML ja ©3Liikennevirasto 25 Saaressa on sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakenteita kuten tykkiasemia ja bunkkereita sekä tulenjohtotorni, jotka ovat edelleen puolustusvoimien omaisuutta. Lerviksuddenin alueelle leimaa-antavimpia ovat laajat kallioalueet, jotka vaihtuvat alueen sisäosan vehreisiin, sammalmättäisiin metsiin. Luonto on monipuolista ja saaren maisemansuojelulliset arvot ovat huomattavat. Lervikenin lahti on hyvin matala ja hiekkapohjainen. Sipoon Kalkkirannasta on vuoroveneliikenne Pirttisaareen (www.portoline.fi). Saaressa lähin vuorovenelaituri on Byvikenissä, entisessä koulurannassa. Koulurakennus on yksityisessä omistuksessa, joten pihapiiriin ei voi jäädä luvatta. Reitit vuorovenelaitureista Lerviksuddenin alueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä ja paikallisten asukkaiden rauhaa on syytä kunnioittaa. 99 10 Svartviken as t de un Porvoo Pinta-ala: 17 ha Hankintavuosi: 2006 Merikarttasarja A 623 60°10,05’ 25°26,3’ No k Såraudden 10 Lerviksudden Pirttisaari Pörtö Höyrylaivalaituri Ångbåtsbryggan Höyrylaivantie Ångbåtsvägen 2.4 Pirttisaari ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Fiskträsk Vuosaari Kalliosaari, Pikku Leikosaari Nordsjö HELSINKI HELSINGFORS Sipoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1997 Peruskartan karttalehti nro 2043 07 Osoite ( ): Helgträskintie 63 Uutela Nybondas Kallahti Kallvik Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Hömötiainen Iso Leikosaari Stora Lekholmen P Villinki Villinge Ajo-ohje: Helsinki–Porvoo-tieltä nro 170 Landbon Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km. Käännytään oikealle Helgträskintielle, jonka varrella noin 500 m:n päästä on pieni pysäköintipaikka. Kalliosaari Bergholmen 0 2 km Pohjakartta: MML teistyöhankkeena toteutettu ulkoilureittejä, opasteita ja pysäköintipaikkoja, ja laajan alueen kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2011 perustettua Sipoonkorven kansallispuistoa ollaan laajentamassa, ja Fisktäskin alueen siirtyminen Metsähallituksen hallintaan, osaksi puistoa, on vireillä. Ajantasaiset tiedot Sipoonkorven suunnittelun ja toteuttamisen etenemisestä löytyvät nettiosoitteesta www.luontoon.fi - Sipoonkorven kansallispuisto. Fisktäskin virkistysalue kuuluu luonnosuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaaseen Sipoonkorven metsäalueeseen. Noin kilometrin pituinen, merkitty polku, vie metsän halki kauniin järven rantaan. Rannat ovat matalat ja paikoin soistuneet. Sipoonkorpeen on yhFiskträsk Nysved Nikkilä Nickby KERAVA KERVO Hindsby Byabäcket Hindsby 4 Sipoonkorven kansallispuisto Sibbo storskogs Kuusijärvi nationalpark Helgträsk Bakunkärr KKnn uutt eer sv 148 140 Sipoo Sibbo Abborrträsk 46.9 Hagen Landbo HELSINKI HELSINGFORS ITÄINEN UUSIMAA: Sipoo 45.9 Immersbyviken Helgträsk 28.5 Söderkulla Fiskträskbergen Nykulla 170 Kalkisbacka 60 Itäsalmi Östersundom 7 Fiskträsk Helgträsk P Flatberget Abborrträsk Fiskträsk HHe elglgt trrääs skkinv ätige en PORVOO BORGÅ Fiskträsk VANTAA VANDA K Ri ehä ng I III II n gtiee iän rs HINDSBY Kansallispuisto Opastaulu Pysäköintipaikka Luontopolku 0 60 ÖSTERSUNDOM Parkeringsplats Pysäköinti Infotavla Infotaulu Rastplats Levähdyspaikka Avträde Käymälä Bakunkärr 3 km 0 Pohjakartta: MML 200 400 600 m Pohjakartta: ja © Liikennevirasto LMV:s MML:n lov nr 220/MML/10 10 Kalliosaari Pikku Leikosaari Helsinki Pinta-ala: 3,9 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 293) 60°11,1’ 25°09,9’ Helsinki Pinta-ala: 1,1 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 295) 60°10,2’ 25°08,7’ Kalalokki Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Noin 350 metriä pitkä saari on pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja paikoin hento heinikko. Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla, Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue. Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Karun saaren männikkö on harvaa ja hidaskasvuista. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä merenpinnan yläpuolelle. Iso Leikosaari Stora Lekholmen Pyöreän muotonsa ja sijaintinsa takia Pikku Lei- Pikku Leikosaari kosaari on tuulille altis, Lilla Lekholmen mutta etenkin kesän auEi veneiden kiinnitystä laituriin. rinkoisina päivinä sen laa(2.4) keat rantakalliot houkutte0 300 m 100 200 levat auringonpalvojaa tai Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto ympäröivän meriluonnon ihastelijaa. Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin. Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen kallioranta on paikoin erittäin jylhä ja jyrkkä; saaren itäpuoli muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on myös hyvä hiekkaranta. Rantavedet ovat kivikkoisia, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti. Neitsytsaaret Jungfruholmen Kokskjul Keittokatos Rastplats Levähdyspaikka Avträde Käymälä Förtöjningsring Kiinnitysrengas Koordinater Koordinaattipiste 0 100 200 (4.0 ) 300 m Kalliosaari Bergholmen Pohjakartta: MML © Liikennevirasto LMV:s lov nr ja 220/MML/10 KALLAHTI KALLVIK Kallviksudden Kallahdenniemi Prinssi Prinsen Kuningatar Drottningen Prinsessa Prinsessan Voirasia Smörasken Voinappi Smörflicken Rauh.alue Fridl.omr. Kallioluoto Luonnonsuojelualue Berggrundet Naturskyddsområde (1.3) Kalliosaari Kalliosaarenluoto 11 PÄÄKAUPUNKISEUTU: Helsinki Sarvikallio Piilolammi Tuusula Pinta-ala: 36 ha Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro 2043 06 Osoite ( ): Sarvikalliontie 35 Hyvinkää Pinta-ala: 25 ha Hankintavuosi: 1991 Peruskartan karttalehti nro 2044 02 Osoite ( ): Piilolammintie 162 Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon. Ajo-ohje: Helsinki–Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten tielle (nro 1361), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km). Piilolammin virkistysalue sijaitsee Kytäjä–Usmin laajan metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä. Sarvikallio Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta melko puhdasvetinen ja syvä. JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ Tuusulanjärvi 45 Sarvikallio Pajalantie HELSINKI Hyrylä 4 Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsäkämppä, joka on yksityisessä kesähuvilakäytössä. Pihaalue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu ns. mustaa graniittia. Tusby träsk Tuusulanjärvi TUUSULA KERAVA Lassila Seittelinniemi P 0 2 4 km Pohjakartta: MML o tie Pajalan Pajala Helmipöllön poikasia Piilolammilta voi patikoida esim. Usminjärvelle, jonne on matkaa n. 1 km. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Hyvinkään kaupunki on viitoittanut metsäreittejä, mutta voi silti olla hyvä hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen laajalla metsäalueella. Kytäjä–Usmin metsäaluekokonaisuus on myös suosittu talvinen laturetkeilykohde. Sarvikallio ie iont kall Ha i ie v r ap nt a rann a Sa TUSBY TUUSULA Infotavla Opastaulu Parkeringplats Pysäköintipaikka Avträde Käymälä Utsiktsplats Näköalapaikka Anttila 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto LMV:s lov nr 220/MML/10 KESKINEN UUSIMAA: Tuusula ja Hyvinkää 12 Yli-Takkula Piilolammi KANTA-HÄME (RIIHIMÄKI) Suolijärvi Usminjärvi Piilolammi Piilolammintie 1361 Kytäjärvi Läyliäinen Jauholammi HYVINKÄÄ HYVINGE älä nts Mä Kytäjä Espoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2041 11 ja 16 Osoite ( ): Takkulantie 11 25 P Herunen 3 130 0 Pysäköintipaikka Opastaulu Nuotiopaikka Käymälä Laituri 0 100 200 300 400 2 4 km Pohjakartta: MML HANKO HANGÖ HELSINKI HELSINGFORS 45 Valtion luonnonhoitometsä Alkuperäisen Yli-Takkulan tilan luonnonsuojelullisesti arvokkaista maista on valtaosa liitetty Nuuksion kansallispuistoon, minne kävijät tilan pysäköintipaikan kautta pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön. Myös tilan rakennukset on vuokrattu. 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Piilolammi 104.2 Ajo-ohje: Porintieltä (nro 120) käännytään Takkulantielle. yksityinen Piilolammi Vaakkoi 100 81.9 PORI Väärä-Musta 80.8 Helsingin kaupungin Vaakkoin ulkoilualue 101.9 Usminjärvi Soiniemi 102.9 Saarijärvi hiekkaranta Tuhkuri 73.7 120 HELSINKI Pikku Piilo 72.3 Sarkkinen Yli-Takkula Takkula TI VIH OO P ES Pieni Majaslampi Nuuksion kansallispuisto i Pysäköintipaikka Opastaulu Käymälä Iso Majaslampi 92.7 0 80 Mustakorpi ntie 200 400 600 800 1000 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Yli-Takkula 13UUSIMAA ja PÄÄKAUPUNKISEUTU: Hyvinkää ja Espoo KESKINEN Stora Brändö Ängeslandet Lilla Bredskär 2.6 Brä nd ös un d Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja B 629 (satama 387) 60°02,6’ 24°36,1’ Varo matalikkoa! Stora Bredskär Stora Brändö Karikukko Opastaulu Merkitty polku Keittokatos Nuotiopaikka Käymälä Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Luontotorni Koordinaattipiste (1.2) Brändöfjärden Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 m. 4.5 Brändöklackarna Maihinnousu kielletty 1.4.–31.7. Ryssgrund Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos. Linnustonsuojelualue 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 25 Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista. Stora Brändön keittokatos LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi 14 Siuntion kk. Sjundeå kby Järvö Evitskog Stora Brändö, Järvö, Porkkalanniemi, Kopparnäs-Störsvik Veklahti Vecklax Siuntio Masala 50 Kehä III Kirkkonummi Kirkkonummi Pinta-ala: 1,5 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629 (satama 393) 59°57,6’ 24°29,0’ ESPOO 115 51 Degerby Kantvik Långvik Pentala Pikkala Störsvik Ängeslandet Stora Halsö Yhdistyksellä on hallinnassaan Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi. Upinniemi Kopparnäs Linlo Vormö Porkkalanniemi Stora Brändö Järvön aluetta on pienen kokonsa vuoksi käytetty lähinnä veneilyn etappisatamana ja päiväretkikohteena. Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita. Porkkala Tullandet Järvö Träskön Mäkiluoto Makilo 0 2 4 6 km Pohjakartta: MML 0) (9. Järvöfjärden Torrören Purjehdusseura Ormholmen Tryholmen 4.0 Puolustusvoimat Järvö 5 Söderfladan Yksityisalue Södergrund Helsingin kaupunki 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 4.5 Stora Brändön luontotorni 15 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi Porkkalanniemi Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629, 630 ja 631 Peruskartta 2032 07 (ei suositella rantautumista) Osoite yhdistys ( ): Omsatuntie 77 Vetkokannas: Tullandintie 115, Nedergård: Tullandintie 190 Kanadanhanhi Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) käännytään tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen virkistysalueet. Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen kärjessä on yleisöltä suljettu, aidattu luotsiasema. Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti Porkkalanniemen virkistysalueita omistavien kuntien kanssa. Virkistysalueiden yhteispinta-ala on noin 160 hehtaaria (rantaa n. 10 km). Pampskatan Porkkalanniemi on merkittävimpiä lintujen muuton tarkkailupaikkoja Suomessa ja niemen eteläisin kärki, Pampskatan, vetää joka kevät puoleensa runsaasti lintuharrastajia. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin tyrskykalastajien suosikkipaikka. Alueella on hirviä, valkohäntä- ja metsäkauriita ja jotta nämä luonnonvaraiset ”alkuasukkaat” edelleenkin saisivat elellä rauhassa yhteisellä alueellamme, on erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä maastossa irralleen. LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi Metsäkauris 16 Merilokki 23 0 100 200 300 Sandöfjärden 10 19.0 (2. 4) Yhdistyksen virkistyalue Kuntien virkistysalueet Opastaulu Pysäköintipaikka Vartijan toimisto Taukotupa Telttailualue Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Uimapaikka Käymälä Muinaishauta Näköalapaikka Vetokannas (Vantaan kaupungin ulkoilualue) Dragesviken i m ie n lan a kk r Po 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Uudenmaan virkistysalueyhdistys Telegrafberget Kääntöpaikka Kesäkauppa ja -kahvila Vierasvenepaikkoja PorkalaMarin Västerudden 6.9 Käringholmen Luotsiasema Mjölandet Nedergård (Kirkkonummen kunnan ulkoilualue) (2 .4) Tullandet Grållsgrund 9.0 Kyrkogårdsöfjärden 2.7 Meriv.as. Pamskatan 8.0 ) .7 (3 5) (1. Kyrkogårdsön Skansfjärden 17 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi Palakoski Vihti Pinta-ala: 85 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2041 01 Osoite ( ): Palojärven metsätie 420 Ukonkorento Kanahaukka Ajo-ohje: Helsinki–Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 110 länteen päin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle. Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja muuttuu Palakosken metsätieksi. Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää, johon suot antavat oman leimansa. Mummusalin kalliot muodostavat komeita näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue). Palakoski Opastaulu Pysäköintipaikka Käymälä Näköalapaikka Tervalampi Nuuksion kansallispuisto Palojärvi 0 Palojärvi tie sä 2 km Palomäki 1 Kurkisto Palojärvi P 43.5 SL Helsingfors– Åbo väg tie Pohjakartta: MML Palokoski Mustanlahdenvuori 100,6 Henriksfors Mummusali Lautassuo grustäkt 80 Palakoski 80 0 110 Veikkola nm 6 et0 sä l Pa oj 60 Palakoski 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto HELSINKI ä rv en m e t ke 1 os Huhmari lak 2 Pa TURKU Palakoski V IC H T IS DEÅ SJUN Brännfors LÄNTINEN UUSIMAA: Vihti Mustassuo Palakoski 18 Onkimaanjärvi Karkkila Pinta-ala: 30 ha Hankintavuosi: 1999 Peruskartan karttalehti nro 2042 02 Osoite ( ): Karhunsalmentie 190 Palokärki Punatulkku Ajo-ohje: Helsinki–Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille. Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja. Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi. Onkimaanjärvi reitti jatkuu Liesjärven kansallispuistoon Opastaulu Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Käymälä 0 200 400 600 Onkimaanjärvi 110.6 14 800 m Onkimaanjärvi Kar hu n Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Porila Ruokjärvi PORI 2 19 ie e lm ntie Korkeamäki Ilvesreitti Mustikkamäki Vuotinaistent sa 0 Vuotinainen Vuotinaisten kurssikeskus Vuotinainen 107.5 KARKKILA (13 km) HELSINKI (82 km) LÄNTINEN UUSIMAA: Karkkila Kopparnäs 20 Hanko–Helsinki-tielle Koppa Stormossaberget rnä sin t ie Långvassofjärden Kuovi Linnustonsuojelualue Råbergen Råbergintie Yksityinen varastoalue KESTIKIEVARI Sandfjä intie rnäs ppa Ko Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (51) käännytään Kopparnäsintielle. Ajetaan noin 5 km. TIO SIUN O INKO Inkoo Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 60 ha, vesial. 195 ha Hankintavuosi: 2003 Merikarttasarja B630 (satama 406) Peruskartan karttalehti nro 2032 04 ja 05 Kopparnäsin retkisatamalaituri 60°3,10’ 24°13,9’ Stora Halsö 60°02,0’ 24°16,3’ Osoite ( ): Kopparnäsintie 432 Ka llio n iemi 20 Långmossen Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta, Retkisatamasuojelualue laituri saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki KopparKalast jatorpantie näsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin Yksityinen a Brä ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli Kopparnäs 5 Sandarbukten energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkis5 tyksen käyttöön. Kurssikeskusrakennuksissa toimii KopYksityinen SL Sjöborg Klobb parnäsin Kestikievari, joka tarjoaa myös mahdollisuuackantie INVA den yöpymiseen ja saunomiseen (p. 010 422 9920, Mjölgrund INVA Bergudden www.kupariniemi.fi). Alkuperäisen Kopparnäsin tilan Östervik Märagr undet Rävberget vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näSL Klobback kyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi 2.7 kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden L tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle. Kopparnäs on komea kokonaisuus saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja, ja sen vaaliminen on meidän kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Mantereen kallioalueilla pesii maassa touko-kesäkuussa kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä. Gåsören Degeröfjärden Stora Ha Halsökobben 20 Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo Halsö Vältern 20 15 SL 20 Hanko–Helsinki-tielle Störsvikin Pickala Golf Störsvik tie Dyviken Kolaholm Puhdistamo Kvarnträsk Dyvik stolen Korseberget 17.8 Kvarnträsk Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Kvarnmossen 30 20 Sandviken hiekkaranta ärden Sandviken hiekkaranta Kolaviken Störsvik luonnonsuojeluja virkistysalue Kolaviken Ålandsberget talon kivijalka Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (51) käännytään Störsvikintielle. Ajetaan noin 5 km. Käänny oikealle puhdistamon p-paikalle tai jatka vasemmalle Kolavikenin rantaan. Snickars Kurubackudden Matholmen Båsgrunden ändöskatan Störsvik on upea luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin, tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät suoalueineen, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden. Alue kuuluu valtakunnalisesti arvokkaisiin linnustokohteisiin ja hyvällä onnella voi metsässä nähdä liito-oraviakin. SL Virkistysalue (virkistysalueyhdistys) Granholm Virkistys- ja luonnon suojelu5 alue (Metsähallitus) Opastaulu Pysäköintipaikka Keittokatos 20 Nuotiopaikka Kaivo Käymälä Laituri Kiinnitysrengas Muinaishauta Näköalapaikka Lintutorni Pitkospuut Koordinaattipiste Bergskär a Lilla Halsö Haraholm ösundet alsö Yksityinen 20 Koskisgrundet Sandfjärden 6.3 Luonnonsuojelu- ja virkistysalue Siuntio Pinta-ala: 81 ha maata, vesial. 75 ha (virkistysalueyhdistys) luonnonsuojelualue 190 ha (valtion maa) Hankintavuosi: yhteishankinta 2009 Merikarttasarja B 630 Peruskartan karttalehti: 2032 05 Osoite ( ): Kolaholmen 100 en 10 2.6 10 0 200 400 Itärannan myötäisellä polulla Kolaholmenin ja Sandvikenin välillä saa hienon kuvan rannikon luonnosta ja saaristokulttuurista. Reitillä on vehreitä rantalehtoja, korkeita maisemakallioita, pronssikautisia hautoja, entisen asutuksen jäljiltä vanhojen torppien kivijalkoja, pihaketoja ja hakamaita. Kuljettaessa puhdistamolta tulevalla kärrypolulla hiekkarantaan voi ihailla vanhaa metsää ja suoluontoa. Lyhyin patikkareitti Störsvikin eteläiselle hiekkarannalle on Kopparnäsin Sandfjärdeniltä; polku kulkee laakeilla kallioilla ja rantalehdon läpi. 600 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Sandvikenin ja Kurubackuddenin eteläisillä rantakallioilla on kiinnityslenkkejä veneitä varten. 21 LÄNTINEN UUSIMAA: Siuntio Stora Fagerö Stora Fagerö, Gölisnäs HELSINKI HANKO Inkoo Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu) Merikarttasarja B 630 ja 632 (satama 411) 59°59,7’ 24°02,2’ 51 1050 Fagervik Inkoo 186 Stora Fagerö Storramsjö 1104 Barösund Älgsjölandet lossi Orslandet Bjurs Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen suurimman osan saaresta ja siellä on heidän käytössään olevia rakennuksia. 0 Gölisnäs Fageröfjärden Yhdistyksen alueella on nuotiopaikka, käymälä ja kaivo. Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on 1.4 myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Bastholmarna 10 10 17.0 hiekkaranta Stora Fagerö Lilla Fagerö Opastaulu Kaivo Keittokatos Käymälä Laituri Koordinaattipiste Hjortronklobben Brändholmen 10 0 Fagerögrunden 22 4 km Käringarna 20 LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo 2 Pohjakartta: MML (5.5) 1.8 Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. P 200 400 600 800 1000 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Gölisnäs Inkoo Pinta-ala: 11,5 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 632 (satama 428), peruskartan karttalehti nro 2014 10 59°57,0’ 23°55,0’ Osoite ( ): Gölisnäsintie 248 Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja ”Bjurs”. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle Gölisnäsiin. Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa. Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta virkistysalueyhdistyksen lukuun vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla Gölisnäsin valvojan numeroon 050 344 2411. Hälftesträsket Göliglo gästbyggnad vierasmaja Valvoja Övervakare Keittokatos Kokskjul Käymälä Avträde Aitta Bod Poiju Förtöjningsboj Laituri Brygga Koordinaattipiste Koordinater 0 50 100 150 200 250 m Gölisnäs huvudbyggnad päärakennus bastu sauna 20 Själöörarna Pohjakartta: MML © Liikennevirasto LMV:s lov nr ja 220/MML/10 Yöpymisaitta 23 LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo Byxholmen Raasepori Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja B 635 (satama 492) 59°52,0’ 23°21,2’ Tukkasotka Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle. veluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei varata erillisille ryhmille. Byxholmen sijaitsee veneväylien keskellä; lähin merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen. Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä, n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) 201 350, katso myös www.sommarostrand.fi). Kauppias ajaa tilauksesta taksivenettä. Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepal- Tammisaaren saariston kansallispuistosta saa tietoa È soittamalla luontokeskukseen (puh. 0205 644 613) tai internetsivuilta www.luontoon.fi. (3.4) Älgö sauna Tammisaaren saariston kansallispuisto Söderskatan Lilla Byxholmen Byxholmen 10 Tallklobbarna Opastaulu Nuotiopaikka Kaivo Käymälä Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Korsörarna 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 27 (5.5) Hasselholmen Hästö LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori Retkellä ulkosaaristossa. 24 Tallholmen Raasepori Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 633 (satama 437) 59°55,1’ 23°43,3’ Ritariperhonen Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä. Byxholmen, Tallholmen, Kolahom, Lövö, Långösund, Långön, Lappohjanranta i em ni ko 1002 Koverhar Byxholmen Tvärminne Gullö Lövö Degerö an HANKO Lappohja Kolaholm 25 H Lappohjanranta Snappertuna Tammisaari Långösund lossi/färja Torsö Växär Sommarö Skärlandet Skåldö Långön Tallholmen Älgö P Rödjan Tammmisaaren saariston kansallispuisto Jussaari 0 2 4 6 km Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari, jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa noin 1 mpk (= n. 2 km). Pohjakartta: MML Växär Sandvikören Maskisholmen Bylandsudden 1.8 Gustavsholmsörarna Gästfjärden 15.0 Tallholmen Skataholmarna Träskesfjärden 13.0 24 Skataholmsgrunden Fjärdskär Träskö 0 200 400 600 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Granholmen 25 Lägskär 18.0 10 5) (5. LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori Kolaholmen Raasepori Pinta-ala: 4 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2014 07 Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 161 Närhi Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna, Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä vasemmalle n. 100 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholmen on runsaan kilometrin päässä. SNAPPERTUNA Kolaholmen hiekkaranta Kvidjenålsfladan Lempholmen Kojuddsviken 4.6 Stora Vårholmen Pustberget Rågö yksityinen Timmerbackberget Kolaholmenin alue on entistä valtion luonnonhoitometsää ja puustossa on tavanomaisen lajiston ohella metsälehmusta, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta. Alueella on pieni hiekkaranta. Opastaulu Pysäköinti Nuotiopaikka Käymälä Näköalapaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Skattmarken Lövö Lövö Hunsvotten Killören Nortusudden Småholmen Tvisäck 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Raasepori Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2014 07 Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 245 SNAPPERTUNA 20 Tygenäs Långösund Långön Söderfjärden Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km eteläänpäin. Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita. LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori Kauppa/kesäkahvila Kroksudden Sandnäsudd ( 3,0 ) 26 Strömsö Långön Långösund Raasepori Pinta-ala: 61 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja B 633 (satama 431) 59°56,5’ 23°43,8’ Raasepori Pinta-ala: 10 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro 2013 09 Osoite ( ): Sandnäsuddintie 320 Långön saaressa maasto ja luonto on vaihtelevaa ja siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja poimien. Eteläkärjessä on jylhiä kallioita. Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen käännytään oikealle tielle nro 1050. Jatketaan noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund. Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuveneen Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Långön rannat muodostuvat monin paikoin hienoista silokallioista. Rantautumispaikkoja on helppo löytää. Reiluja, usean metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla. Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa, jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Ajantasaista tietoa Sandnäsuddin kesäkauden palveluista linkistä: www.vierassatamat.fi. 2721 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori Korpudden Korpudden Raasepori Pinta-ala: 28 ha Hankintavuosi: 2002 Sisävesikartta 475 (Lohjanjärvi), satama 7137 Peruskartan karttalehti nro 2014 12 Osoite ( ): Hållsnäsintie 525 tie näsin Hålls Korpudden Kalkkikivilouhos SALO Lohjanjärvi Hållsnäs LOHJA Mustion linna 186 P Mustio Ajo-ohje: Hanko–Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan. Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään. Sinitiainen 25 HANKO 0 186 1 2 km Pohjakartta: MML Västerviken Kleven Näseudden Lohjanjärvellä sijaitseva Korpuddenin alue kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot ovat suuret. Moni-ilmeisen alueen sisäosissa on vehreitä suopainanteita, tummanpuhuvaa kuusimetsää ja pähkinälehtoa. Alueen eteläkärki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja se on myös suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Komeilta kallioilta avautuu laaja näkymä järvelle. 60 Korpudden Stubbviken 40 Ör viken 40 Örviksudden portaat luonnonsuojelualue Bålabyfjärden 31.6 Korpuddsundet Högnäs LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 28 0 100 200 300 400 500 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto Korpberget Ängholm Keittokatos Nuotiopaikka Käymälä Näköalapaikka Polku Jyrkänne Kajsas Sandviken Raasepori Pinta-ala: 16 ha Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro 2014 03 Osoite ( ): Kaisajärventie 16 Raasepori Sinisiipi Pinta-ala: 22 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 639 (satama 531), peruskartta 2011 06 59°57,0’ 22°52,1’ Osoite ( ): Vättlaxintie 1386 Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta. Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle Kaisajärventielle. Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston eteläosaan ja Saaristomereen. Virkistysalueen matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Alueen rantametsät koostuvat jykevistä männiköistä ja takamaastossa on myös pienehkö laidunniitty. Veneitä varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2–4 venettä. Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä. Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaakunnan rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen järvimaisemassa on Kajsas erämaatuntua. VARSINAIS- Iso-Kisko SUOMI (SALO) Sandviken Heinässuo 100 Bromarv 111 Pohja Iso-Kisko Isovuori 0 Pohjan4 km pitäjänlahti 2 Sandviken HELSINKI Tenhola P Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 1081 Fiskari Kisakeskus 300 m 200 Tenhola Padva Degersjön Opastaulu Pysäköintipaikka Käymälä Näköalapaikka 0 104 Bolaxfjärden 0 2 4 km Pohjakartta: MML 9.0 Karjaa Padvaan Opastaulu Pysäköinti Käymälä Laituri Koordinaattipiste SALO PORI RAASE Kajsas Vättlax Västervik Pohjakartta: MML Heinässuo P Mäkiniittu 38.9 0 100 200 300 400 8.1 Sandviken 500 m Kvarnträsket Bromarv Kajsas hiekkaranta Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto ntie ässuo Hein Kai sajä Sandviken Kaisajärvi rve ntie Uimapaikka 42.0 Piparudden Sandbacka POHJA 29 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori Lappohjanranta Hanko Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 635, peruskartta 2011 12 Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Koverharintie 159 Rintamamuseo Hanko 25 i epor Raas Asema Puukiipijä Lappohja Kärret Harabergen Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle. 11 7 20 matalikon reuna Högsand Ryssmalmen ) .4 (9 17.0 Ek ö Lappohjanranta Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään. Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue. yksityinen Opastaulu Pysäköintipaikka Käymälä Portaat Puomi Tvärminne Storfjärden 0 Koverhar Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen ohjattu portaiden kautta. 200 400 600 800 m Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto 7.3 veneillä. Noin 100 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti paikoin 15:een metriin. Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana (1940–41) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itälänsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja parakkien kuoppia. Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on 1 200 m ja koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs, korkealle nousevan dyynirinteen päälle. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla (p. 041 4801237 ja 019 244 3068, www.frontmuseum.fi). Museo on auki päivittäin toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun ja syyskuussa viikonloppuisin. Vesirajasta merelle päin on pitkälti matalaa, paikoin hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä syystä rantautuminen alueelle ei onnistu kuin pienillä LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko 00 30 Elämää hiekkarannalla Lappohjanrannassa esiintyy sekä uhanalaisia että harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Näiden lajien elämisen ehdot täyttyvät juuri tässä elinympäristössä. Esimerkiksi rantavyöhykkeessä korkeana kasvavaa heinälajia, rantakauraa tavataan toisaalla Suomessa vain Jurmon saarella. Muita harvinaisia kasvilajeja ovat mm. hietikkosara, rantavehnä, suola-arho sekä aiemmin Hankoniemellä runsaskasvustoinen, piikikäs otakilokki. Alueelta on löydetty myös useita uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Muurahaisista hietamauriaista esiintyy Suomessa ainoastaan täällä. Koska alueen erikoisuus piilee juuri rantavyöhykkeessä on selvää, että lajiharvinaisuuksien elinympäristötkin pääosin sijoittuvat sinne. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että ranta-aluetta ei roskata eikä rantatörmää kaiveta tai muulla tavoin kuluteta. Yhteiselo näiden harvinaisuuksien kanssa rantahiekassa on mahdollista. Rantakaura ja hietikkosara Otakilokki Suola-arho 31 LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko Virkistysalueet ja jäsenkunnat ONKIMAANJÄRVI PIILOLAMMI HYVINKÄÄ KARKKILA P 10 15 20 25 Karjalohja LOHJA Pohja KORPUDDEN Karjaa RAASEPORI Tammisaari KOLAHOLM TALLHOLMEN LAPPOHJANRANTA PALAKOSKI 25 BYXHOLMEN INKOO STORA FAGERÖ MYLLYJÄRVI 120 KERAVA FISKTRÄSK SIPOO VANTAA Pernaja ESPOO HELSINKI STORNÄSUDDEN BROKHOLMEN KALLIOSAARI ONAS VARLAXUDDEN PIRTTISAARI LILLFJÄRDEN BOCKHAMN BREDHOLMEN NORRA SANDÖ PIKKU LEIKOSAARI 51 KOPPARNÄS STÖRSVIK PORKKALANNIEMI GÖLISNÄS LÖVÖ LÅNGÖN LÅNGÖSUND HÖGHOLMSÖREN LOVIISA PORVOO 1 KIRKKOSIUNTIO NUMMI Ruotsinpyhtää 7 3 TUUSULA LAPINJÄRVI Liljendal ASKOLA SARVIKALLIO KAUNIAINEN KAJSAS SANDVIKEN YLI-TAKKULA Sammatti km MYRSKYLÄ JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI VIHTI 5 PUKKILA 4 2 Nummi-Pusula 0 MÄNTSÄLÄ STORA BRÄNDÖ JÄRVÖ HANKO Teksti: Rea Nyström Kuvat: Rea Nyström, Rainer Salo ja Henrik Sandström Ulkoasu ja karttojen muokkaus: Kauko Kyöstiö, Spatio Oy UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS Yhdistyksen tukijäsenet: c/o Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Esterinportti 2B, 00240 HELSINKI Suomen Latu Päivitetyt tiedot alueista: Suomen Purjehdus ja Veneily www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Opasta on saatavilla jäsenkuntien liikuntatoimesta ja infopisteistä. 32 Painatus: Pekan Offset Oy, 2013 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen jäsenkunnat 2013