Huhtikuu-kesäkuu 2011 - Vailla vakinaista asuntoa ry

1 Vailla vakinaista asuntoa ry
Kinaporinkatu 2 A 8 / Vaasankatu 5
00500 Helsinki
Puh. 010 548 1900 / vaihde
Faksi 09 7310 4033
[email protected]
www.vvary.fi
__________________________________________________________________________________________________________
VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY
OSAVUOSIKATSAUS AJALTA
HUHTI-KESÄKUU 2011
2 SISÄLLYSLUETTELO
1 KANSALAISJÄRJESTYÖ
3
1.1 Järjestö ja vaikuttamistoiminta
1.2 Asukki-lehti ja tiedotus
1.3 Tilaisuudet, tapahtumat ja vierailut
1.4 Henkilökunta
1.5 Hallinto ja talous
1.6 Valtakunnallinen aluetyö
1.6.1 Kansainvälinen yhteistyö
3
3
4
5
5
6
2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA
7
2.1 Jäsentoiminta
2.2 Vartiosaari
2.3 Soldis
2.4 Steissi-hanke
2.5 Teos Puolustus
3 MATALAN KYNNYKSEN TOIMIPISTEET
7
7
8
9
9
10
3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa
3.1.1 Liikkuva grillikahvila Laguuni
10
11
3.2 Palveluohjaus ja asumisasiat
11
3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus
13
3.4 Yökahvila Kalkkers
15
3.5 Yökiitäjä - etsivä työ
3.5.1 Raportti toiminnasta huhtikuulta
3.5.2 Raportti toiminnasta toukokuulta
3.5.3 Raportti toiminnasta kesäkuulta
3.5.4 Ulkona tavatut henkilöt ajalta huhti- kesäkuu
3.5.5 Tilasto koko toiminnan ajalta heinä 2006-kesä 2011
16
16
17
18
19
20
4 PROJEKTIT
4.1 Sällikoti
20
20
3 1 KANSALAISJÄRJESTÖTYÖ
1.1 Järjestö ja vaikuttamistoiminta
Vva ry kutsuttiin vantaalaista köyhyyttä selvittävän kaupungin hallituksen asettaman neuvottelukunnan
jäseneksi. Ensimmäinen kokous pidettiin 20.4., aiheena oli tuolloin köyhyyden ilmentyminen Vantaan
aikuissosiaalityössä. Toinen kokous pidettiin 8.6. Toiminnanjohtaja neuvotteli Alvi ry: n kanssa yhteistyöstä
6.4.
Vailla vakinaista asuntoa ry käynnisti toukokuussa 18.5. Kallio kukkii - tapahtuman yhteydessä Avaimet on?
Avaimeton -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoa asunnottomuudesta ja vähentää asunnottomuuteen
ja köyhyyteen liittyviä ennakkoluuloja. Kampanjan aikana yksityisiltä kansalaisilta ja yrityksiltä kerätään
lahjoituksina ylimääräisiksi jääneitä avaimia. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneet taiteilijat luovat avaimista
taideteoksen, joka loppuvuodesta huutokaupataan muun lahjoitetun taiteen ohella Savoy-teatterissa. Tuotto
ohjataan lyhentämättömänä asunnottomien oman toiminnan tukemiseen. Kampanjan toteuttamista tukevat
mainostoimisto Dyyni ja tapahtumajärjestäjä Greenevent.
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry julkaisi katumyyntiin tarkoitetun Iso Numero -lehden
kannanottona köyhyyttä ja ihmisten eriarvoistumista vastaan. Vailla vakinaista asuntoa ry:n panos lehden
sisältöön oli antaa julkaistavaksi nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetyssä valokuvanäyttelyssä esillä
olleita kuvia ja kuvaajien itsensä kertomia elämäntarinoita. Vailla vakinaista asuntoa ry oli vastuussa lehden
koordinoimisesta. Lehteä sai myydä neljän euron hintaan kuka tahansa lisätuloja tarvitseva. Lehden sai
lunastettua itselleen euron kappalehintaan. Myyntituoton kolme euroa myyjä sai pitää itse. Iso Numero lehden lehdistö- ja julkistamistilaisuus pidettiin Postimuseon Kuvertti - Auditoriossa 27.5. Vva: lla
työharjoittelussa ollut kokemusasiantuntija käytti tilaisuudessa puheenvuoron.
Vailla vakinaista asuntoa ry:stä nimettiin edustaja Vihreän Keitaan ohjausryhmään, jonka tehtävänä on
toimia paikassa käynnistetyn yhteistoimintakeskuksen kehittämisprojektin tueksi. Keskuksen tavoitteena on
tarjota julkisten palvelujen ulkopuolelle jääville turvaverkko.
Setlementin asumisen toimialan ryhmä kokoontui 4.4. ja 5.5. Toiminnanjohtaja osallistui kokouksiin.
Järjestön omaa osallisuusstrategiaa koskevat palaverit pidettiin 16.5 ja 29.6.
1.2 Asukki-lehti ja tiedotus
Vailla vakinaista asuntoa ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asunnottomien äänitorvena toimiva Asukkilehti
ilmestyi
huhtikuussa
vuosikokouksen
jälkeen.
Lehdessä
kerrottiin
muun
muassa
4 kokemusasiantuntijuudesta, köyhyydestä, toimeentuloturvasta, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja
poistamisohjelman kuulumiset ja Steissi-hankkeesta sekä esiteltiin asunnottoman tarinan kertova teos
Puolustus. Lehdessä julkaistiin pääkaupunkiseudun asunto-opas ja edullisia ja ilmaisia ruokapaikkoja
esittelevä Nälkäisen opas. Satunnaisten kirjoittajien lisäksi vakituiset kolumnistit kirjoittivat myös vuoden
ensimmäiseen numeroon.
Asukki-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan 64-vuotissyntymäpäiväjuhlia vietettiin 29.4. kutsuvieraiden
kanssa ravintola Paussissa. Asukkipalaveri pidettiin 16.5.
1.3 Tilaisuudet, tapahtumat ja vierailut
Järjestösihteeri osallistui 3.4. Sosiaalifoorumiin otsikolla ”Mihin kansalaisliikkeitä tarvitaan” Työväenopisto
Arbiksella. Asunnottomien yön suunnittelupalaveri pidettiin 11.5 Vepan tiloissa. Nuorisoasuntoliitossa
pidettiin 14.4. järjestötoimijoiden yhteinen palaveri jossa keskusteltiin pitkäaikaisasunnottomuusohjelman
jatko ohjelman tarpeista. A -klinikka säätiön Mieli- Huuko seminaariin osallistui 19 - 20.5 aluetyöntekijä.
Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman ohjausryhmä kokoontui 13.4 sekä 11.5 Ympäristöministeriössä.
Rikosseuraamusalan Oma Ovi- hankkeen johtoryhmä kokoontui 23.5.
Kallio Kukkii - tapahtuma järjestettiin Sörnäisten puistossa 21- 22. 5 ja Vva ry:llä oli tilaisuudessa teltta
Avaimet on? Avaimeton -kampanjalla.
Järjestösihteeri esitteli Vva ry: n toimintaa Laurea-
ammattikorkeakoulun opiskelijoille Otaniemessä 31.5.
Pelastusarmeijan Inarinkadun asumisyksikön avajaisiin osallistuivat Vva: n työntekijä ja unkarilainen
vaihtotyöntekijä. Laguuni- bussi osallistui Arkkitehtipäiville 11.5. jossa teemana oli ”Kelle kaupunkitila
kuuluu?”
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto järjesti 7.4. seminaarin, jossa pohdittiin ratkaisuja romanikerjäläisten
tilanteeseen. Tilaisuudessa paneuduttiin ihmisten vapaaseen oikeuteen liikkua. Tilaisuus oli osa ajankohtaista
EU:ssa seminaarien sarjaa. Vva ry: ltä osallistui seminaariin henkilökuntaa ja vapaaehtoisia.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus järjesti Finlandia-talolla järjestettiin 12.5 valtakunnallisen asunto- ja
yhdyskuntapäivän. Teemana oli kaupungistumisen haasteet. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimistolla
työelämävalmennusta suorittanut kokemusasiantuntija edusti tilaisuudessa järjestöä.
Suoja- Pirtti ry:n 50-vuotisjuhliin ja Rukkilan asumisyhteisön avajaisia vietettiin 8.6. pihajuhlien merkeissä.
Tilaisuuteen osallistui Unkarista vaihdossa ollut sosiaalityöntekijä ja Sällikodin hankevastaava yhdessä
järjestön kokemusasiantuntijan kanssa.
5 Nimi Ovessa – hankkeen puoliväliä juhlittiin 10.6 Soccan tiloissa, johon osallistui järjestöön palkattu
kokemusasiantuntija.
Kokemusasiantuntija osallistui myös 22.6. Vantaan Viidakkokujalla järjestettyyn
verkostotapaamiseen. Hankkeeseen liittyviä verkostotapaamisia oli pitkin kevättä ja kokemusasiantuntija
haastatteli hanketta varten useita asunnottomuutta kokeneita.
Kris - Etelä-Suomi ry:n Helsingin toimintakeskuksen avoimien ovien päivään osallistuttiin 16.6. Järjestöstä
vieraili useampi työntekijä tilaisuudessa.
1.4 Henkilökunta
Sällikodissa sairaanhoitajana työskennellyt päätti työsuhteensa ja hänen tilalleen palkattiin Sällikodissa
työharjoittelussa ollut lähihoitaja. Yökahvila Kalkkerssin ohjaaja lopetti helmikuussa alkaneen työsuhteensa
ja tilalle palkattiin järjestössä työharjoittelussa ja sijaisena toiminut sosionomi. Järjestön toiminnanjohtajan
johtamisen erikoisammattiopinnot jatkuivat Omniassa ja hän suoritti tutkinnon 1. osan toukokuussa.
Järjestösihteeri aloitti sihteerin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen MTK-instituutissa. Aluetyöntekijä
osallistui kevään ja kesän aikana kuusi päivää kestäneeseen Taittajan tehopaketti -koulutukseen. Koko
henkilökunnan yhteinen kuukausikokous pidettiin järjestön toimistotiloissa 13.4. Kokouksessa käsiteltiin
ajankohtaiset asiat toimipisteittäin. Kesäkuussa Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä vieraili sosiaalityöntekijä
Unkarista
Leonardo-
vaihto-ohjelman
kautta.
(Leonardo
Staff
Exhange-
program).
Kaksi
sosionomiopiskelijaa suoritti järjestössä opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson. Heistä toinen oli
englanninkieliseltä linjalta. Henkilöstön virkistyspäivä pidettiin 6.5, johon kuului ruokailu sekä Stand
upkomiikka -esitys. Työsuojelupalaveri pidettiin 16.6.
1.5 Hallinto ja talous
Vva ry: n hallitus kokoontui kesäkuussa 14.6. Hallitus päätti käyttää Kaupunginmuseon lahjoitusrahan
kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen järjestöön. Stiftelsen Mars Fonden säätiöltä saatiin 6000 euroa
valtakunnallisen
asunnottomien
oman
vaikuttajaverkoston
perustamiseen.
Sällikodin
ostopalvelusopimusneuvotteluja käytiin Helsingin kaupungin kanssa koko kevät. Sosiaalilautakunta päätti
ostaa Sällikodin palvelut tuettuna asumisena. Lopullinen hinta jäi avoimeksi kesäkuun sosiaalilautakunnan
kokouksessa. Raha-automaattiyhdistykselle toimitettiin vuoden 2010 selvitykset toiminnasta huhtikuun
lopussa. Yhdistys haki Omat avaimet - hankkeeseen rahoitusta Ray:ltä toukokuussa. Kyseessä
innovatiivinen hanke, jossa palvelun käyttäjät osallistuvat palveluiden suunnittelemiseen.
6 1.6 Valtakunnallinen aluetyö
Järjestöön palkattu aluetyöntekijä vastaa valtakunnallisesta yhteistyöstä Suomen 10 suurimman
asunnottomuuskunnan kanssa. Yhteyttä pidettiin kunnan tai järjestön alaisuudessa toimiviin asunnottomia ja
asunnottomuutta kokeneita kohtaaviin toimipaikkoihin. Luotuja kontakteja hyödynnettiin perustettaessa
maaliskuussa asunnottomien omaa valtakunnallista vaikuttajaverkostoa, jonka tavoitteena on saattaa
asunnottomuutta kokeneet yhteen tavoitteenaan vaikuttaa sekä vallitseviin asenteisiin että poliittiseen
päätöksentekoon. Aluetyöntekijä lähti 4.-5.4. yhdessä järjestöön palkattujen kahden kokemusasiantuntijan
kanssa kertomaan verkoston toiminnasta Kuopioon Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n toiminnan
piirissä oleville. Kaksipäiväisen vierailun aikana osallistuttiin myös Asumisen päivät –seminaariin sekä
tutustuttiin Patakukkulan asumisyksikköön. Aluetyöntekijä oli tiiviisti yhteydessä eurooppalaisen
asunnottomien oman vaikuttajaverkoston yhteyshenkilöön.
Asunnottomien palveluita kehittävä Nimi ovessa -hankkeen osallisuusryhmän verkostotapaaminen kokoontui
toukokuussa Sininauhasäätiön tiloihin keskustelemaan aiheesta osallisuus mielenterveyskuntoutujien
näkökulmasta. Vailla vakinaista asuntoa ry varmistaa hankkeessa kokemusasiantuntijoiden äänen esille
tulemisen.
Tilaisuudessa
kuultiin
HUS:n
Valo-hankkeesta,
osallisuudesta
Viidakkokujan
asumispalveluyksikössä ja tukitoimien merkityksestä asumisessa onnistumisessa. Aluetyöntekijä koordinoi
osallisuusryhmän työskentelyä ja tuottaa hankkeen tuotoksena syntyvään verkkokäsikirjaan aineistoa
osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja kokemusasiantuntijuudesta. Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana
hankkeen koordinaattorit kokoontuivat useampaan kertaan erityistutkija Riitta Granfeltin vetämään
polkupajaan.
Nimi ovessa -hankkeen osallisuusryhmän tehtävänä on laatia kokemusasiantuntijoiden kesken osallisuuden
suositukset, jotka esitellään koko verkostolle alkuvuodesta 2012. Ensimmäinen palaveri pidettiin
Olarinluoman asumisyksikössä 31.5.
Paikalla oli viisi asunnottomuustaustan omaavaa. Järjestön
toiminnanjohtaja toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja aluetyöntekijä koordinoi ryhmän työskentelyä.
Kesäkuulle sovittu tapaaminen peruuntui.
Vantaan kaupunki on mukana Nimi ovessa -hankkeessa vastuualueenaan mielenterveyskuntoutujat. Vantaan
omat ovet -hankkeen tehtävänä on koordinoida asuttamisen palveluiden ryhmää. Hankkeen tueksi
perustettiin ohjausryhmä, jonka työskentelyyn aluetyöntekijä on osallistunut. Neljäs tapaaminen pidettiin
Vantaalla 1.6.
7 1.6.1 Kansainvälinen yhteistyö
Järjestön työntekijöitä, työelämävalmennuksessa oleva sekä 2 vapaaehtoistyöntekijää tekivät opintomatkan
Norjaan Bergeniin 6-9.9 ja tutustuivat siellä Norjan malliin hotellihankkeesta. Kööpenhaminassa toimivaan
hotelliin tutustuttiin jo aiemmin. Opintomatkaan saatiin tukea suomalais-norjalaiselta säätiöltä. Vva ry: n
ajatuksena on perustaa vastaavalla mallilla hotelli myös Suomeen jossa asunnottomat työllistyisivät hotellin
toimintaan. Hankkeelle ei vielä ole löydetty sopivaa rahoitusta. Bergenissä tutustuttiin myös paikallisen
asunnottomien
lehden
organisaatioon
sekä
Alf-
nimiseen
Bergenin
kaupungin
omistamaan
työllisyysyksikköön.
2. VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA
2.1 Jäsentoiminta
Vailla vakinaista asuntoa ry tarjoaa erilaisia keinoja jäsenille, kävijöille ja vapaaehtoisille osallistua järjestön
toimintaan. Kesäkuun lopussa Vertais- ja vapaaehtoistoimintakeskus Vepassa järjestettiin kahtena päivänä
neljä tuntia kerrallaan kestänyt maksuton hygieniapassikoulutus. Tentti järjestetään myöhemmin syksyllä.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n jäsenille lähetettiin keväällä tiedote, jossa tiedotettiin ajankohtaisista järjestöä
koskevista asioista. Lisäksi kirjeessä pyydettiin tukemaan toimintaa maksamalla jäsenmaksu. Jäseniä oli
kesäkuun loppuun mennessä yhdistyksellä vajaa 500.
2.2 Vartiosaari
Vartiosaari on Vailla vakinaista asuntoa ry:n Helsingin kaupungilta vuokraama päihteetön virkistyspaikka,
jonne on mahdollisuus tulla rentoutumaan ja kuntoutumaan. Paikka tarjoaa mielekästä tekemistä, jossa kukin
voi toimia omien voimavarojensa ja mielenkiintonsa mukaan. Kaikessa toiminnassa pyritään varmistamaan
saaressa olevien mahdollisuus osallistua.
Vartiosaaren toimintakauden aloitus sujui suunnitellun mukaisesti ja talkoovoimin paikka siivottiin 4.5.
Rikkoutunut moottorivene vietiin korjaamolle ja viime kesänä hajonneen pienen perämoottorin tilalle ostetiin
uusi 2,2 HW moottori. Yhdistyksen käytössä pitkään ollut Uttern vene moottoreineen myytiin espoolaiselle
osuuskunnalle kesäkuussa. Uudeksi veneeksi hankittiin Lohi 520 R sekä uusi PARSUN nelitahtimoottori.
Vene ja kone haettiin saareen heinäkuussa. Saaressa pilkottiin polttopuita , saunan putkisto ja vesihanat
kunnostettiin sekä piha-alueen siistittiin. Ulkokäymälät tyhjennettiin ja siivottiin säännöllisesti. Lisäksi
saaressa kunnostettiin laituri, maalattiin ulos sijoitetut penkit ja kaadettiin muutama puu piha-alueelta
polttopuuksi. Koirankoppi ja työkaluvaja rakennettiin erään saaressa asuneen kävijän toimesta. Viime kesänä
8 alkanut varasto- ja huoltorakennuksen rakentaminen jatkui. Materiaalia haettiin mantereen puolelta
tavarantoimittajalta. Aktiivisen toiminnan lisäksi painotettiin myös rentoutumista ja työn tekemistä sopivassa
määrässä.
Suomenlinnan avovankilaan oltiin yhteydessä selvitettäessä mahdollisuutta tarjota koevapausvangille
toimintavelvoitteen mukainen paikka. Neuvottelujen jälkeen Vartiosaaressa aloitti kaksi koevapausvankia,
jonka johdosta oltiin säännöllisesti yhteydessä Rikosseuraamusviraston kanssa. Työtehtäväksi määrättiin
varasto- ja huoltorakennuksen loppuun saattaminen. Duurin asiakas oli muutaman viikon ajan osana
kuntouttavan työtoiminnan jaksoa.
Vartiosaaressa kokoonnuttiin viikoittain saaressa olevien kesken keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Yhteisöpalavereissa pyrittiin ratkaisemaan myös niitä jännitteitä, joita yhteisön sisällä oli mahdollisesti
ilmaantunut. Vva ry:n osalta saaren yhteyshenkilöksi nimetty liikkuvan tuen ohjaaja ja matalan kynnysten
toimipisteiden esimies osallistuivat saaressa käytyihin keskusteluihin ratkaisukeskeistä toimintamallia
apunaan käyttäen.
Vartiosaaressa myös koeteltiin yhteisön kärsivällisyyttä rikkomalla yhteisesti sovittuja sääntöjä. Päihteitä oli
käytetty saaressa olon aikana. Käytöstä kiinni jääneet ohjattiin poistumaan saaresta ja miettimään
tapahtuneen haitallisuutta saaren yhteisölle. Poistaminen ei tarkoita, ettei saareen pääsisi enää takaisin.
Kesän aikana Vartiosaaressa vieraili Vety-ryhmä ja Keravan vankilasta WOP-ryhmä. Suoja-pirtti ry:n
ylläpitämän Sillanpirtin kanssa lisättiin yhteistyötä, jolloin niin heidän asukkaat kuin Vva ry:n kävijät ovat
saaneet tietoa molemmin puolin. Sörnäisten vankilasta kävi vieraita 22.5. ja 15.6 Kris- Suomi ry:n porukka.
2.3 Soldis
Soldis on Ramsinniementien päässä sijaitseva Vailla vakinaista asuntoa ry:n vuokraama tila Helsingin
kaupungilta. Paikan toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö. Kokouksia järjestettiin perjantaista sunnuntaihin.
Kävijämäärät nousivat hieman, noin 20 henkilöä osallistui jokaiseen kokoukseen. Kesäaikaan kokoontui
keskiviikkoisin myös toveriseura.
Siivoustalkoot pidettiin kerran kuukaudessa ja ankarien talvipakkasten jälkeen ympäristön puhdistus sekä
lumen ja jään aiheuttamien vaurioiden korjaaminen: uusittiin raanaterassi, korjattiin laiturivauriot sekä
rakennettiin ruostumattomasta teräksestä uudet uimaportaat. Kolmen viikon välein pidettyihin puutalkoisiin
osallistui keskimäärin noin 15- 20 henkilöä.
9 Perinteeksi muodostuneet juhannusjuhlat kokosivat jälleen runsaasti osanottajia. Päihteettömään tilaisuuteen
osallistui arvion mukaan reilusti yli 100 aikuista ja lasta. Ohjelmaan kuului lohikeittoa, muurinpohjalettuja,
karaokea tanssin ja saunomisen lomassa, toisin sanoen laatuaikaa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. 2.4. Steissi-hanke
Steissi-hankkeessa entiset asunnottomat ja vapaaehtoiset kohtaavat ja opastavat Helsingin rautatieaseman
tienoille jääneitä asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla eläviä. Muualta tulleita halutaan ohjata saamaan
heille kuuluvia viranomais-, asunto-, sosiaali- ja terveyspalveluita omasta kotikunnasta. Steissi-hanke tarjoaa
ohjausta myös niille asunnottomille tai asunnottomuusuhan alaisille, jotka ovat kirjoilla Helsingissä. Idea
vertaistuen pohjalta tehtävään työskentelyyn lähti Sällikodissa asuvilta asukkailta. He ovat jatkuvasti mukana
hankkeen eteenpäin viemisessä.
Ammattikorkeakouluopiskelijat tekivät osana opintojaan ja Nimi ovessa -hanketta dokumentin Steissin
etenemisestä. Opiskelijat haastattelivat hankkeessa mukana olevia ja osallistuivat palavereihin kuvaamalla
niitä. Keskustelua käytiin myös siitä kuinka he voisivat olla mukana hankkeessa vielä sen jälkeen, kun
opintoihin liittyvä dokumentti on valmis. Ajanjakson aikana oltiin yhteydessä niin vertaistyöntekijöihin kuin
myös ammatillisiin toimijoihin, kuten Kris - Helsinkiin ja Kris- Etelä-Suomen toiminnanjohtajaan sekä
heidän vertaistyöntekijöihinsä että vertaistukipiste Redikseen yhteistyön mahdollisuuksista. Tapaamisissa
selvitettiin heidän osallisuuttaan syksyllä käynnistyvän hankkeen toteutumisessa.
2.5 Teos Puolustus
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimipisteissä asioivien henkilöiden elämäntarinoita koottiin alkuvuodesta
2012 ilmestyvään teokseen Puolustus. Asian tiimoilta kokoonnuttiin huhtikuussa järjestön toimistotiloissa.
Tapaamisessa pohdittiin projektin edistymistä, rahoitusta, tekstejä, kuvia, työnjakoa sekä taittamiseen ja
tuottamiseen liittyviä kysymyksiä. Projektiin osallistui kymmenen miestä ja yksi nainen, joilla kaikilla oli
asunnottomuustausta. Työryhmään kuului lisäksi valokuvaaja, sarjakuvapiirtäjä, aluetyöntekijä sekä järjestön
asumisasioista vastaava ohjaaja. Huhtikuussa kerättiin tietoa muun muassa siitä kuinka ruokailu järjestyi
kadulla. Erään teokseen osallistuvan miehen kommentti oli: "jengi ritsaa kaupasta ja syö edelleenkin
roskiksista, istuu puiston penkillä ja syö lenkkimakkaraa".
10 3. MATALAN KYNNYKSEN TOIMIPISTEET
3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa
Vepa on matalan kynnyksen periaatteella toimiva paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita. Toiminnassa
mukana oleminen ei edellytä päihteettömyyttä. Vepa on avoinna arkisin klo 7-14 välillä. Sen toiminnasta
vastasi palkattu vertaisohjaaja yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana
Vepassa työskenteli myös työelämävalmennusjakson suorittanut henkilö. Vepan lähiesimiehenä toimii
liikkuvan tuen ohjaaja. Vepan muutettua nykyisiin tiloihin Kinaporinkadulta maaliskuun alussa, paikka
vähitellen asettui uomiinsa. Muuton aiheuttama levottomuus ja stressi näyttivät vähitellen laantuneen.
Vepaan kävijöillä oli mahdollisuus tulla juomaan kuppi kahvia, lukea päivän lehti, katsoa televisiota, käyttää
tietokonetta tai soittaa maksutta virkapuheluita. Paikan kantavana voimana oli vertaistuen pohjalta tapahtuva
kanssakäyminen. Asumiseen liittyvissä kysymyksissä oli paikalla neuvontaa ja ohjausta antamassa
työntekijä. Lisäksi apua saa myös muihin virka-asioiden hoitamiseen. Tarvittaessa lähdetään myös kävijän
mukaan.
Vepan toiminnassa mukana olevilla oli mahdollisuus vaikuttaa paikan toimintaan osallistumalla viikoittain
järjestettävään kaikille avoimeen kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja suunniteltiin tulevaa
toimintaa. Yhteisesti sovittiin keskiviikkoisin järjestettyjen toimintapäivien pitämisestä Kalasatamassa, jossa
liikkuva grillikahvila Laguuni oli pysäköitynä. Kävijöiden keskuudessa keskustelua herätti osallistuminen
yhdessä sovittuihin tapahtumiin päihtyneenä. Yleinen mielipide tuntui olevan, että tarvitaan päihteet sallivaa
toimintaa kuin päihteettömyyttä edellyttäviäkin. Kokouksissa pyrittiin noudattamaan kokoussääntöjä ja
löytämään kävijöiden keskuudesta niin puheenjohtaja kuin sihteeri. Edellisessä onnistuttiin paremmin.
Kuluneet kolme kuukautta sujuivat suhteellisen rauhallisesti. Muuton aiheuttama stressi näkyi, mutta sen
aiheuttamat kuohunnat laantuivat ajan myötä. Kävijöiden itsensä suunnalta oli havaittavissa halua varmistaa
järjestelmällisestä ja vastuullisesta vertaistuen ja toimintakeskuksen pyörittämisestä. Vepan muutettua
käytiin keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan säilyttää hyvät välit naapuritalojen asukkaisiin. Tätä
edesauttaakseen kutsuttiin hallituksen puheenjohtaja viereisestä talosta tutustumiskäynnille. Joidenkin
kävijöiden puolelta tuli esiin tahto saada lisää uskottavuutta Vepan toimintaan. Toiminnasta vastaavan
vertaisohjaajan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa käytiin myös keskustelua siitä kuinka kohdata Vepaan
tuleva tuen tarpeessa oleva henkilö. Paikassa vallitsevaan puhekulttuuriin ja vertaisten asenteisiin
kiinnitettiin huomiota. Lisäksi keskusteltiin niistä rajapinnoista, joiden sisällä toimitaan. Vertaisohjaajan ja
työelämävalmennuksessa olevan sekä vapaaehtoistyöntekijöinä olevien kannustaminen ja tukeminen on
ollut ensiarvoisen tärkeää.
11 3.1.1 Liikkuva grillikahvila Laguuni
Liikkuva grillikahvila Laguuni liitettiin osaksi matalan kynnyksen periaatteella toimivan vertais- ja
vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan toimintaa. Laguunin hankevastaava jatkoi vapaaehtoisena projektia.
Laguuni oli talven ajan pysäköitynä Kalasataman pysäköintialueella. Vepan keskiviikkoisin järjestetyt
toimintapäivät alettiin kevään tultua pitää Kalasatamassa. Toimintapäivien tavoitteena oli tarjota päihteetöntä
tekemistä ja lisätä yhteisöllisyyttä Vepan kävijöiden keskuudessa, osallistuminen perustui vapaehtoisuuteen.
Ohjelmaan kuului grillausta ja bussin korjaamista sekä yhdessäoloa. Vartiosaaresta siirrettiin vanha
soutuvene kalastamista varten. Ajoittain oli havaittavissa yhdessä sovittujen sääntöjen rikkomista, kuten
päihteiden käyttöä alueella ja keskinäisten erimielisyyksien selvittämistä väkivaltaisesti. Laguuni –bussi
ei mennyt katsastuksesta läpi 13.5 ja sen korjausarvioksi annettiin muutama tuhat euroa. Päätettiin että bussi
myydään.
3.2 Palveluohjaus ja asumisasiat
Asumisasioista pääasiallisesti maaliskuusta lähtien vastannut ohjaaja keskusteli Vepassa päivittäin
kävijöiden kanssa heidän tilanteestaan. Suurin osa asunnottomista oli päihdekierteessä ja päihteiden
suurkuluttajia. Ohjaaja käyttikin suurimman osan työajastaan kävijöiden ohjaukseen sekä neuvontaan.
Asuntoasioita hoidettiin noin kaksi päivässä. Moni kävijä sai katon päänsä päälle, toisaalta moni halusi
vaihtaa asuinpaikkansa toiseen. Eräs nainen kertoi, kuinka hän ei kehtaa viedä tytärtään solu- tai
tukiasuntoon, jossa oli hyvin asuntolamaiset asuinolosuhteet. Vepassa asioi päivittäin noin 35 kävijää, joista
naisia oli noin 10. Erilaisten etuuksien maksupäivät olivat hiljaisempia, mutta vilkkaimpina päivinä kävijöitä
oli noin 50.
Vapaaehtoistyöntekijöitä ohjattiin ruoanlaitossa ja siivouksessa. Osa Vepassa käyvistä oli hyvin
huonokuntoisia tai haluttomia tekemään mitään, kun taas osa kävijöistä teki satunnaisesti pieniä askareita.
Ohjaaja tapasi asunnottoman nuoren, joka ei kuitenkaan saapunut sovittuun tapaamiseen. Muutama
vakinainen kävijä sai asunnon sosiaalityöntekijän ja asumisohjaajan yhteistyöllä. Vepan avoimet kokoukset
osoittautuivat
hyväksi
väyläksi
avoimempaan
kommunikaatiokulttuuriin.
Kävijät
viestittävät
tyytyväisyyttään, kun heille tarjoutui mahdollisuus osallistua esimerkiksi ruoan laittoon. He kertoivat kuinka
paljon mukavampaa elämä oli, kun tuntee itsensä joksikin ja saa tehdä jotain käsillään.
Kävijöille annettiin terveysneuvontaa ja jaettiin tietoa muun muassa päihteidenkäyttöön liittyvistä
riskitekijöistä ja kohonneen verenpaineen aiheuttamista vaikutuksista. Verenpaine mitattiin 22 kävijältä.
12 Tapausesimerkkejä:
Nainen saapui matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan selkäänsä valittaen. Hän oli kaatunut tammikuussa
jäisellä pihalla, jolloin selässä oli ”rasahtanut” pahasti. Hän oli ollut tapahtumahetkellä alkoholin
vaikutuksen alaisena, näin ollen terveyskeskuskäynnin yhteydessä ei tehty tarkempia tutkimuksia eikä selkää
kuvattu. Nainen oli saanut ohjeen hakea särkylääkkeitä apteekista. Nainen oli tuntenut sanojensa mukaan
voimakasta kipua alaselässä vasemmalla puolella. Ohjaaja kirjoitti terveyskeskukseen tilanneselvityksen,
jotta nainen pääsisi uudelleen lääkärin vastaanotolle. Nainen kävi ilmoittamassa ohjaajalle, että asia oli
kunnossa ja saaneensa apua.
Vepaan saapui huhtikuussa vuonna 1955 syntynyt mies. Tukiasuntohaastattelussa hän oli saanut tietää
vuokravelasta, jota oli noin 300 euroa. Velan takia hänelle ei myönnetty uutta tukiasuntoa. Kyseistä velkaa
ei oltu häneltä peritty missään vaiheessa. Miehen oma tahto oli lyhentää velkaansa, jonka oli myös tuonut
selkeästi esille. Mies asui Pelastusarmeijan asuntolassa, jossa ongelmana olivat jatkuvat häiriöt.
Väärinkäytöksiä oli miehen mukaan vaikea ottaa esille, koska hän pelkäsi menettävänsä oikeutensa
myöhemmin omaan asuntoon. Mies oli lähtenyt aikaisemmasta tukiasunnosta useita vuosia sitten, koska
viereisessä solussa asunut mies ja hänen ystävänsä olivat käyttäytyneet uhkaavasti miestä kohtaan ja
käyttäneet huumeita. Mies sai ajoittain diabeteksen vuoksi tajunnan menetyksiä. Molemmat lonkat oli
leikattu, jotka olivat alkaneet myös oireilla. Hän epäili saaneensa vialliset tekonivelet. Asiaa hoidettiin
leikkauksen tehneessä sairaalassa.. Vailla vakinaista asuntoa ry:n ohjaaja oli asumisasioista vastaaviin
viranomaisiin yhteydessä ja ilmaisi huolensa miehen asuntotilanteesta. Viranomaisilta toivottiin pikaista
muutosta asiaan. Vva:lle tullut kävijä toivoi saavansa oman avaimen kevyesti tuetusta asunnosta
pääkaupunkiseudulta. Kävijä oli valmis kevyeen työhön ja hän oli myös ajoittain osallistunut järjestön
toimintaan. Toukokuun alussa mies kertoi, että hänen asiansa oli käsitelty ja sosiaalitoimistossa oli annettu
myönteinen päätös asumisasiassa. Miehen puhelin katosi toukokuun alussa, joten tieto asuntohaastattelusta
kerrottaisiin järjestön asumisasioista vastaavalle ohjaajalle, joka veisi tiedon eteenpäin.
Huhtikuussa Vepaan saapui vuonna 1955 syntynyt nainen, joka kertoi olleensa asunnottomana syyskuusta
2010 lähtien. Naisen toiveena oli saada oma avain ja vapaus tulla ja mennä oman tahdon mukaan. Hänellä
ei ollut vuokravelkaa. Eläminen soluasunnossa oli hankalaa sekä naisen mukaan nöyryyttävää. Useat solun
asukkaista aiheuttivat jatkuvaa häiriötä. Tilanne oli Vepassa asioineen kävijän kannalta huono, sillä häntä
myös uhkailtiin. Naisella oli aikuisia lapsia ja lapsenlapsia, joten hän halusi myös heidän takiaan elää
rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Ohjaaja otti yhteyttä naisen sosiaalityöntekijään, joka kertoi
käyvänsä viikoittain kyseisessä tukiasunnossa. Sosiaalityöntekijä lupasi perehtyä naisen tilanteeseen. Hän
kertoi myös, ettei nainen ollut maininnut hänelle asunnon tarpeestaan.
13 Toimistoon saapui huhtikuussa vuonna 1962 syntynyt nainen, joka asui Helsingin Vieraskodissa, mutta
toivoi itsenäisempää asumisratkaisua, sillä hän joutui olemaan tilivelvollinen tekemisistään. Nainen toivoi
kevyesti tuettua tai itsenäistä asumisratkaisua Itä-Helsingistä tai Oulunkylästä. Myös Helsingin kaupungin
vastuulla oleva yksikkö Myllypadontiellä kiinnosti naista asuinpaikkana. Naiselle oli tärkeintä, että hän saisi
oman avaimen. Myös sosiaalityöntekijä oli ollut naisen kanssa samalla kannalla. Haastavinta jutussa oli,
että naisella oli vuokravelkaa 4000 euroa.
Asunnottomaksi kesäkuun alussa jäänyt vakavasti sairastunut keski-ikäinen mies soitti Naantalista Vva:n
ohjaajalle. Neuvoksi hänelle annettiin soittaa oman kunnan sosiaalityöntekijälle. Sopivaa asumisratkaisua ei
löytynyt yhteydenotosta huolimatta. Naantalissa ei ollut vapaita asuntoja. Tilanteeseen vaikuttivat myös
miehen vuokravelat. Ohjaaja ehdotti, että mies pyytäisi kunnan lääkäriltä lausuntoa terveydentilastaan sekä
suositusta asunnon saamiseksi. Epikriisi voisi auttaa asunnon saamisessa.
3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus
Liikkuvaa tukityötä tekevä ohjaajan vastuualueisiin kuului Vepan lähiesimiehenä toimiminen ja
Vartiosaaren vastaavana toimiminen järjestön puolelta. Liikkuvaa tukityötä tekevä ohjaaja tarjosi akuutissa
avun tarpeessa oleville tukea, oli kyseessä sitten asumiseen, terveydenhoitoon tai rikosseuraamustilanteeseen
liittyviä kysymyksiä tai päihteiden käyttöön ja niiden lopettamiseen tähtääviä suunnitelmia. Lisäksi
selviteltiin velkajärjestelyn piiriin pääsyä. Useampi kävijä tarvitsi myös tukea sosiaalisissa tilanteissa.
Kohtaamisissa käytettiin menetelmänä ratkaisukeskeistä työotetta. Ohjaavana tekijänä oli varmistaa
kävijöille mahdollisuus osallistua toimintaan ja näin ollen tuoda mielekästä tekemistä arkeen, jonka
tavoitteena oli vaikuttaa elämänlaatua edistävällä tavalla.
Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana usein miten eteen tulleita tilanteita:
-
viikoittain lahjoituksena saatujen elintarvikkeiden noutaminen ja niiden jakaminen Vepaan,
Sällikotiin ja Vartiosaareen sekä muutamalle yhteistyökumppanille
-
Vepassa työskentelevien vertaistoimijoiden ja vapaaehtoisena toimivien kanssa keskusteleminen
-
ryöstetyksi tulleelle kävijälle tukea ja apua juridisissa kysymyksissä
-
pahoinpidellyn kävijän tukeminen ja asioiden eteenpäin vieminen
-
kävijän kanssa asioiminen sosiaalitoimistossa hoitamassa toimeentuloon liittyvää asiaa
-
maksusitoumuksen hakeminen Vartiosaaressa oleville
-
kävijän ohjaaminen päihdehuollon katkaisuhoitoon
-
Vepassa viikoittain pidettyihin kävijöiden omaan kokoukseen osallistuminen ja niissä kävijöiden
ohjaaminen muun muassa kokouskäytännöissä
14 -
keskiviikkoisin Vepan toimintapäivään ja sen valmisteluihin osallistuminen tuen tarjoaminen
vapaaehtoisille ja vertaistoimijoille
-
muuttoavun tarjoaminen Eeva-Maria -kodista muuttaneelle naiselle
-
Romaniasta tulleita romaneja ohjattiin Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämän Horates -palvelun
piiriin. Lisäksi heitä neuvottiin mistä voi hakea Iso Numero -lehteä
-
osallistuminen viikoittain Vartiosaaressa pidettyihin yhteisön saaripalavereihin
-
päihdekatkaisuhoitoon hakeutuneen kävijän verkostopalavereihin osallistuminen
-
Vartiosaaressa varasto- ja huoltorakennuksen parissa työskentelevälle koevapausvangille ja
työelämävalmennuksessa olevalle tuen tarjoaminen elämäntilanteessaan
-
pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen kävijän tukeminen ja vieminen jatkotutkimuksiin sekä
varmistaminen, että hän saa tarvittavan hoidon
-
Suomenlinnan avovankilasta Vva:lla koevapausjaksoaan suorittaneen henkilön kanssa
toimintavelvoitetyönkuvan läpikäyminen -
kävijän mukaan lähteminen diabetes-poliklinikalle, jossa kartoitettiin hoidon ja tuen tarve yhdessä
moniammatillisen tiimin kanssa
-
henkilöllisyystodistuksen hankkimisessa auttaminen
-
kävijän ohjaaminen ja mukaan lähteminen erityissairaanhoidon palveluiden piiriin
-
tuen tarjoaminen kävijän muuttaessa uuteen asuntoon / asumisyksikköön
-
kävijöille annettiin tukea viranomaisasioiden hoidossa, esim. lähdettiin mukaan poliisilaitokselle
-
Vva ry:llä työelämävalmennuksessa olevan henkilön verkostopalaveriin osallistuminen
Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Jakso oli keskeytynyt kävijän omasta tahdosta ja palaverissa
käytiin läpi siihen johtaneita syitä ja työelämävalmennuksen jatkamista
-
Rikosseuraamuslaitoksen erityisohjaaja ohjasi vankilasta vapautuneen ottamaan yhteyttä liikkuvan
tuen työntekijään
-
luottamuksellisten keskusteluiden käyminen Vepan kävijöiden kanssa koskien päihde- ja
terveydenhoitoa
-
liikkuva grillikahvila Laguunin hankevastaavalle tuen tarjoaminen ja bussin korjaamiseksi liittyvät
keskustelut
Tapausesimerkki:
Kävijämme
asuntoasioiden
pitkäaikaisasunnottomuustausta
hoitoon
ja
annettu
joitakin
tuki
tilanteessa,
epäonnistuneita
jossa
asumisyrityksiä
kävijällämme
on
asuntolatyyppisissä
asumismuodoissa tai niihin verrattavissa asumisissa. Sosiaalitoimi on pyrkinyt tarjoamaan asuntolatyyppisiä
asumisratkaisuja kävijällemme. Hän on kuitenkin ilmaissut jatkuvasti kokevansa ahdistuneisuutta juuri
paikoissa joidenka luonne on asuntolatyyppinen. Kävijän kanssa tehty yhteistyötä noin reilun vuoden ajan ja
nyt sosiaalitoimessa myönnetty Forenomin asunto, jonka sosiaalitoimi maksaa siihen asti kunnes
15 kävijällemme järjestyy normivuokra-asuntoa vastaava. Elämäntaustalla on mahdollisesti jonkinasteisen
masennuksen olemassaoloa, joka on aktivoitunut hänen aiemman parisuhteen päätyttyä kumppaninsa
dramaattisissa olosuhteissa kuolemaan.
3.4 Yökahvila Kalkkers
Suurin osa yökahvila Kalkkersissa käyvistä oli kadulla asuvia. Osalla heistä oli paikka tuetussa
asumisyksikössä ja muutamalla oma asunto. Kävijöitä ohjattiin Vepaan selvittelemään asioitaan.
Yökahvilassa yöpyneelle annettiin S-asuntojen hakemus. Muuton jälkeen alkanut yhteistyö Sininauhasäätiön
Viimeinen Mohikaani -hankkeen kanssa jatkui ja ainakin yksi Kalkkersin kävijä pääsi heidän Starttikotiinsa
ja sieltä mahdollisesti eteenpäin. Asunnolliset tulivat kahvilaan nauttimaan kupin kahvia ja juttelemaan.
Yökahvila Kalkkers oli auki huhti-kesäkuussa 40 yönä. Ajanjakson aikana oli yhteensä 135 käyntikertaa,
joista miehiä oli 132 ja naisia 3. Uusia kävijöitä kävi jakson aikana 7. Keskimäärin kävijöitä oli 3,5 / yö.
Suurin osa kävijöistä kävi vain yhden kerran. Muutama mies vietti kahvilassa lähes jokaisen auki olevan yön.
Kahvilan ollessa suljettuna, he kertoivat yöpyneensä tutuilla, ulkona tai yleisissä vessoissa.
Ulkomaalaisia kävijöitä oli neljä. Ulkomaalaiset kertoivat olevansa Suomessa etsimässä töitä. Kun töitä ei
ole löytynyt he olivat maassa ilman rahaa ja elättivät itsensä pulloja keräämällä. Koska heillä ei ole tuloja
eikä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan on asumisen järjestäminen hankalaa. Uusi ulkomaalainen kävijä
ohjattiin asioimaan maahanmuuttajien neuvontapisteeseen Esplanadilla. Touko- ja kesäkuun kävijöistä
suurin osa muodostui ulkomaalaisista.
Hälytyksiä jakson aikana ei ollut, mutta henkilökunta joutui poistamaan kolme henkilöä sääntörikkomusten
vuoksi. Huhtikuussa Pessissä oli uhkatilanne, josta ohjaajat informoivat myös Kalkkersin työntekijöitä.
Asukas oli riehunut veitsen kanssa rappukäytävässä. Tämän johdosta ovea ei avattu ennen kuin kuultiin, että
tilanne oli ohi, sillä Kalkkersin ulko-ovella ei ollut vielä silloin valvontakameraa, tilanne korjaantui
toukokuussa.
Yökahvila Kalkkersin, asumisyksikkö Pessin ja päiväkeskus Illusian yhteisiä avoimia ovia vietettiin 12.5.
Samassa yhteydessä yökahvila vietti 13-vuotisjuhliaan, joka oli tullut täyteen 25.4. Paikalla ollut media oli
kiinnostunut varsinkin ulkomaalaisista kävijöistä.
Kesäkuun 8.päivä pidettiin Kalkkersin, Yökiitäjien ja Sininauhasäätiön yhteinen kehittämispäivä, jossa
pohdittiin kävijämäärien laskua. Kävijämäärien lisäämiseksi pohdittiin mahdollisuutta pitää Kalkkers auki
joka yö Sininauhasäätiön ja Kalkkersin nykyisen henkilökunnan yhteisvoimin. Palaverit asiasta pidettiin
21.5 sekä 30.6.
16 Yökahvilan ohjaaja päätti työsuhteensa pian sen alettua. Toukokuun alussa aloitti uusi ohjaaja työnsä
Kalkkersissa. Jakson aikana kävi kahvilaan tutustumassa kuusi lähihoitajaopiskelijaa ja kaksi maantieteen
opiskelijaa. Lisäksi unkarilainen vaihtotyöntekijä ja kaksi järjestössä työharjoitteluaan suorittanutta
sosionomiopiskelijaa viettivät tutustumisyön Kalkkersissa.
Tapausesimerkki toukokuulta:
Kahvilaan saapui saksalainen mies, joka kertoi tulleensa suomalaisen sukulaisensa hautajaisiin. Hän oli
saapunut Helsinkiin muualta Suomesta, jossa hänellä asui kertomansa mukaan sukulaisia. Hän ei viihtynyt
pienellä paikkakunnalla. Ensimmäisten öiden aikana hän kertoi taustoistaan. Saksassa hän oli ollut
onnettomuudessa ja menettänyt työpaikkansa. Tämän jälkeen hän ei halunnut osallistua työtoimintaan, josta
korvaus oli vain noin euron tunnilta, joten hän tuli Suomeen. Touko-kesäkuussa mies oli Kalkkersissa
jokaisen mahdollisen yön. Hän ei suostunut kertomaan missä viettää viikot, jolloin Kalkkers oli kiinni. Mies
kertoi ilmoittautuneensa työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Mies ohjattiin asioimaan maahanmuuttajien
neuvontapisteeseen Esplanadilla. Toimeentulostaan hän ei kertonut koskaan mitään.
3.5 Yökiitäjä – etsivä työ
3.5.1 Raportti toiminnasta huhtikuulta 2011
Yökiitäjä piti lomaa huhtikuussa, jonka johdosta se liikkui vain kahdeksana yönä huhtikuun aikana.
Huhtikuun aikana Yökiitäjä tavoitti yhden uuden kävijän; 63-vuotiaan miehen rautatieasemalta, joka oli
viettänyt suurimman osan elämästään eri asuntoloissa ja nyt ei enää halunnut niissä majailla. Hän oli
päättänyt viettää kesän ulkona. Yökiitäjä tapasi myös kenttätöissä olleita lähityöhankkeen työntekijöitä,
joiden kanssa keskusteltiin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden majoittamisesta, sillä heitä oli kesän
lähestyessä majoittunut muun muassa Itäkeskuksen lähettyville telttoihin sekä Kalasataman kallioille.
Yökiitäjän entuudestaan tuntemiin henkilöihin pidettiin yllä kontaktia, jotta he saataisiin sopivien
palveluiden piiriin.
Yökiitäjä sai vihjeen naishenkilöstä, joka majaili lopputalven Käpylässä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön
rappukäytävissä. Käynneistä huolimatta kyseistä henkilöä ei koskaan tavoitettu, mutta alueella liikkumista
päätettiin jatkaa toukokuussa. Huhtikuun loppupuolella tavattiin asunnottomia, jotka olivat talven aikana
olleet tietyillä alueilla. Kesää kohti talven majoittumiskohteet hylättiin ja asukkaat siirtyivät muille alueille.
17 Liikennöintipaikat
Yökiitäjä aloitti vuoron Postitalon edustalta. Tämän jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä
rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin
kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Ennen puolta yötä Yökiitäjä kartoitti torit, yleiset käymälät sekä
Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkersin edustalle. Tästä eteenpäin liikuttiin
Kalasataman alueella sekä venesatama-alueilla. Yöhuoltamoita kartoitettiin muutamana yönä. Myös Espoon
alueilla kierrettiin muutamaan otteeseen.
Muuta yleistä
Vailla vakinaista asuntoa ry teki sopimuksen Espoon kaupungin kanssa etsivästä työstä. Yökiitäjän kannalta
sopimuksen keskeisin sisältö oli etsivän työn toteuttaminen Espoon kaupungin alueella, joka tarkoitti
liikkumista 5-6 yönä kello 20-01 välillä. Lisäksi sovittiin, että raportointiin liitetään Espoossa tehdyistä
havainnoista. Liikkuminen Espoossa alkoi toukokuussa. Yökiitäjässä oli mukana Olarinluoman
vastaanottokeskuksen johtaja sekä Nimi Ovessa -hankkeen Espoon kaupungin koordinaattori. Heidän
opastuksellaan Yökiitäjän henkilöstö sai arvokasta tietoa Espoon asunnottomuuden tilanteesta.
Metropolia -ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät 8.4. lyhytdokumentin Yökiitäjän toiminnasta.
Materiaali tuli aluksi oppilaitoksen käyttöön, mutta myöhempänä ajankohtana myös mahdollisesti Ylen
käyttöön.
3.5.2 Raportti toiminnasta toukokuulta 2011
Etsivän työn yksikkö oli toukokuussa liikenteessä 16 yönä. Uusia kontakteja Yökiitäjälle kertyi kolme.
Kaksi heistä oli Espoon kaupungin alueella: 48-vuotias mies, joka oli tullut Pirkanmaalta noin kuukausi
sitten kaverinsa luokse Espooseen. Hän kertoi olevansa ilman asuntoa ja myönsi myös pitkän
päihdehistoriansa. Mies oli vielä kirjoilla Mäntässä, mutta aikoi siirtää ne Espooseen. Toinen kohtaaminen
oli koijassa/kontissa asusteleva mies, joka oli ollut pitkään nykyisessä majoituksessaan. Hän lupasi olla
yhteydessä Olarinluoman vastaanottokeskuksen johtajaan. Kolmas uusi kontakti oli noin 55-vuotias
porvoolainen mies, jonka Yökiitäjä tavoitti Kaisaniemen puistosta. Hänen vaimonsa oli muuttanut Helsinkiin
avioeron myötä helmikuussa ja mies oli tullut toukokuun alussa myös Helsinkiin. Hän oli ajoittain asustellut
tuttavansa luona. Yökiitäjä ohjeisti häntä majoitusvaihtoehdoista kaupungissa.
Kesän lähestyessä havaittiin, että yleiset puistot olivat jälleen oleskelupaikkoina varsin suosittuja ja osa
vanhoista kävijöistä oli hakeutunut esimerkiksi katkaisuhoidon jälkeisiin kuntoutuspaikkoihin muun muassa
Tervalammen kartanon kuntoutuskeskukseen.
18 Liikennöintipaikat
Yökiitäjä aloitti vuoron Postitalon edustalta. Tämän jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä
rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin
kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Yökiitäjä teki myös etsivää työtä Hietaniemen puistoalueella,
Tokoinrannassa sekä Linnanmäen alueella. Ennen puolta yötä Yökiitäjä kartoitti torit, yleiset käymälät sekä
Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkersin edustalle, josta jatkettiin
kiertämään metroasemia sekä niiden lähialueita. Espoossa liikennöitiin toukokuun aikana kuutena
iltana/alkuyöstä Espoon keskuksen, Kirstinmäen, Olarinluoman, Tapiolan, Otaniemen ja Leppävaaran
ympäristöissä.
Muuta yleistä
Yökiitäjän
mukana
oli
muutamana
yönä
asunnottomuuden
parissa
Unkarissa
työskentelevä
sosiaalityöntekijä. Hän oli tutustumassa Suomessa asunnottomuusongelmaan sekä etsivään työhön.
Keskustelun myötä saatiin molemminpuolista, mielenkiintoista tietoa siitä miten etsivää työtä tehdään eri
maissa. Yökiitäjä kävi toukokuun aikana yhteistyön merkeissä selviämishoitoasemalla sekä Hangonkadun
kuntoutuskeskuksessa. Helsingin poliisi oli myös kiinnostunut Yökiitäjän liikkeistä muutamaan otteeseen.
Ajoreitit olivat usein poikkeavillakin alueilla, joka kiinnitti huomiota partioiviin poliiseihin. Nämä
tapaamiset päättyivät hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä.
3.5.3 Raportti toiminnasta kesäkuulta 2011
Vailla vakinaista asuntoa ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikennöi kesäkuussa 10 yönä. Syynä hieman
pienempään liikennöintiin oli alkava kesäloma. Espoon kaupungin alueella Yökiitäjä liikkui kolmena iltana.
Uusia kontakteja Yökiitäjä tapasi kolme: noin 60-vuotiaan miehen, joka istui Kampin metroasemalla. Kävijä
oli varsin epäsiisti, eikä hänestä saatu juuri mitään tietoja ja pakonomaista liikehdintää oli runsaasti.
Yökiitäjän mukana oli myös Helsingin kaupungin lähityöntekijöitä
tapaamisessa. Kävijää informoitiin
saatavilla olevista palveluista. Toinen kontakti oli noin 40-vuotias espoolainen mies, joka oli Olarinluoman
vastaanottokodista tuttu. Hänet Yökiitäjä tavoitti Suvelan keskusta-alueen lähikuppilan edustalta. Mies kertoi
olevansa vailla vakituista asuntoa ja viettävänsä kesän ulkona ja tuttujensa luona. Kolmas kontakti oli noin
50-vuotias mies, joka tavoitettiin Herttoniemen metroasemalta. Kävijä kertoi saaneensa häädön asunnostaan
noin kaksi kuukautta sitten. Lisäksi hän kertoi tuntevansa varsin hyvin Helsingin eri palvelujen tuottajat. Nyt
hän oli vailla vakituista asuntoa.
Yökiitäjän tutkiessa kontaktien määrää vuoden takaiseen aikaan, huomattiin kontaktien vähentyneen.
Kuitenkin oli huomioitavaa, että uusia kontakteja syntyi kuukausittain, mikä oli varsin huolestuttava piirre.
19 Liikennöintipaikat
Yökiitäjä liikkui samoilla alueilla kuin toukokuun aikana. Vuoro aloitettiin usein Postitalon edustalta. Tämän
jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin
metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Hietaniemen puistoalue,
Tokoinranta ja Linnanmäen alue myös kartoitettiin. Ennen puolta yötä Yökiitäjä tarkasti torit, yleiset
käymälät sekä Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkerssin edustalle. Tästä
jatkettiin kiertämään metroasemia sekä niiden lähialueita. Espoossa liikennöitiin kesäkuun aikana kolmena
iltana/ alkuyöstä Espoon keskuksen, Suvelan, Olarinluoman, Tapiolan, Otaniemen ja Leppävaaran
ympäristöissä.
Muuta yleistä
Kesäkuun aikana Helsingissä järjestetyt erilaiset isot kulttuuritapahtumat lisäsivät ihmisten määrää rajusti
keskustan alueella. Tällä saattoi arvion mukaan olla vaikutusta Yökiitäjän kävijäkunnan vähentymisen
kanssa. Helsingin kaupungin lähityöntekijät kertoivat, että Yökiitäjän sekä heidän välisen yhteistyönsä
tuloksia oli kirjattu asiakastietojärjestelmään (ATJ). Yökiitäjä sai kesäkuun aikana kansalaisilta myönteistä
palautetta työn ohessa.
3.5.4 Ulkona tavatut henkilöt ajalta huhtikuu-kesäkuu 2011
Miehet
Naiset
VVA
Uusia
Yhteensä
Huhtikuu
25
1
23
1
26
Toukokuu
36
1
32
3
37
Kesäkuu
23
1
24
3
24
Yhteensä
84
3
79
7
87
Vuonna 2011 ulkona tavatut henkilöt 227.
Kontaktit Espoossa
Miehet
Naiset
VVA
Uusia
Yhteensä
Toukokuu
5
0
2
2
5
Kesäkuu
3
0
1
1
3
Yhteensä
8
0
3
3
8
Vuonna 2011 Espoossa tavattuja henkilöitä oli 10 heinäkuun alkuun mennessä.
20 3.5.5 Tilasto koko toiminnan ajalta heinäkuu 2006-kesäkuu 2011
Käyntejä / tapaamiskertoja
2804
Uusia kävijöitä
474
Miehet
1504
Naiset
106
Vailla vakinaista asuntoa
1232
Liikennöidyt yöt
715
Poliisi
11
Ambulanssi
8
Päivystävä lääkäri
1
Hangonkadun katkaisuhoitoasema
12
Hietaniemenkadun palvelukeskus
15
4 PROJEKTIT
4.1 Sällikoti
Kevään myötä asumisyksikössä alkoi toiminnallisempi jakso, vappuaattona pidettiin talon yhteiset
grillijuhlat. Toukokuussa Kansalaistoiminta-areenalla järjestettiin Michael Jackson -ilta ja jääkiekon MMstudio, johon miehet osallistuivat innokkaasti. Olympialaiset pidettiin talon pihalla 23.5. Sällikodin joukkue
sijoittui kolmanneksi. Henkilökunta ja asukkaat myivät tapahtumassa vohveleita. Rahoilla ostettiin
pitsatarpeet karaoketapahtumaan. Kesäkuu alkoi yhteisillä pihatalkoilla. joiden yhteydessä oli myös
perinteiset grillijuhlat. Kesäkuussa oli myös tikkakisat, ja juhannuksena tietysti grillattiin. Kesällä oli
enemmän tekemistä ja asukkaat olivat kiireisempiä, joten Steissi-hanke ei juuri edennyt. Sällikodin asukkaat
eivät osallistuneet Vartiosaaren toimintaan yhtä paljon kuin aikaisempina kesinä. Parilla aktiivisella
Vartiosaaren kävijällä oli terveysongelmia ja muutama heistä oli talvella juonut itsensä niin huonoon
kuntoon, etteivät päässeet lähtemään. Tutun porukan puute vähensi muidenkin intoa lähteä saareen.
Huhtikuussa Sällikodissa aloitti uusi lähihoitaja, joka tuli sairaanhoitajan tilalle. Vaihto sujui kitkattomasta,
koska sairaanhoitaja oli ehtinyt perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä perusteellisesti. Uusi työntekijä oli
aikaisemmin ollut Sällikodissa opiskelijaharjoittelijana, joten hän tuli tuttuun toimintaympäristöön.
21 Huhtikuussa vietettiin lopettaneen työntekijän läksiäiset ja toukokuussa oli koko henkilöstön virkistyspäivä.
Työnohjaus Risto Ruokolaisen kanssa jatkui toukokuun, jonka jälkeen oli kesätauko.
Jakso oli häiriö- ja väkivaltatilanteiden suhteen melko levoton. Toukokuussa taloon muuttanut uusi asukas
aiheutti useampia uhka- ja häiriötilanteita. Tämä on hyvin tavallista ennen kuin asukas on sopeutunut uuteen
ympäristöön. Myös henkilökunta reagoi helpommin, koska asukasta ei tunneta niin hyvin, ja hänen
käyttäytymistään ei kyetä ennakoimaan. Ambulansseja jouduttiin soittamaan huonoon kuntoon menneille
asukkaille melko usein. Toukokuussa yksi asukas muutti palveluasumiseen.