Vva ry:n osallisuusstrategia - Vailla vakinaista asuntoa ry

1 Maaliskuu 2012 Vailla vakinaista asuntoa ry Osallisuusstrategia ”Osallisena voit vaikuttaa?” Taustaa Yhdistyksen toiminta on 25 vuoden aikana rakentunut asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden omaehtoiselle vaikuttamistoiminnalle. Yhdistyksen perusti joukko asunnottomia, jotka olivat saaneet yhden hengen soluasunnon ja yhteisen olohuoneen Lauttasaaren tukikodista. Yhdistys perustettiin, jotta yhteismajoituksesta päästäisiin eroon ja jotta kaikki voisivat asua itsenäisesti. Yhdistys vaati yhteiskunnalta toimia myös päihde‐ ja mielenterveysongelmista kärsivien asumisen turvaamiseksi. Perustajajäsenet alkoivat toimittaa Asukkia, asunnottoman yksineläjän lehteä, asunnottomuusongelman esille tuomiseksi. Muutamaa vuotta myöhemmin löydettiin purkukunnossa oleva Kallioniemen huvila Helsingin Vartiosaaresta. Yhdistys pyysi lupaa huvilakiinteistön peruskorjaamiseksi ja vuokraamiseksi omaan käyttöön. Remonttilupa ja vuokrasopimus saatiin ja yhdistyksen jäsenet uudistivat huvilan sekä rakensivat saunan ja aitat yöpymistä varten. Yhdistys toimi kokonaan vapaaehtoisvoimin vuoteen 1994 saakka, jolloin palkattiin ensimmäinen työntekijä projektivastaavaksi ja myöhemmin toiminnanjohtajaksi. Yhdistyksen perustajajäsen ja toiminnanjohtaja Juhani Roiha oli itse ollut asunnoton ja vastasi toiminnasta aina vuoteen 2006 saakka. Yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Roihan kuoleman jälkeen Sanna Lehtonen, jolla oli yhteisöllisten menetelmien koulutustausta sekä pitkä kokemus yhdistyksen työstä aina vapaaehtoistyöstä hallitustyöskentelyyn. Vuonna 2011 nykyinen toiminnanjohtaja aloitti johtamistaidon tutkinnon, johon myös osallisuusstrategian luominen on liitetty. Miksi osallisuusstrategia on tarpeellinen? Yhteiskunnassa valtaosa ihmisistä kykenee osallistumaan omaan elämäänsä, kykenee vaikuttamaan elinympäristöönsä, läheistensä toimintaan ja päätöksentekoon. Kauan asunnottomana olleet ovat useimmiten muita heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa. Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta osallistua yhteiseen hyvään, taloudellisiin resursseihin ja yhteisöön. On kuitenkin muistettava, että rapatessa roiskuu. Virheitä sattuu ja täten epäonnistumisia on myös sallittava. Asunnottomuus muuttuu usein kodittomuudeksi, kun se on pitkäkestoista. Ihmisen omat valmiudet pitää yllä kotia rapautuvat useita vuosia kestäneen asunnottomuuden aikana ja asunnottomuustilanteen ulkopuoliset sosiaaliset verkostot katoavat. Vaikuttaminen omaan elämään, elinympäristöön ja päätöksentekoon vaikeutuu. Osallisuusstrategia auttaa juurruttamaan osallistumisen malleja ja tuottaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen malleja: jokaisen toiminnasta seuraa jotakin, henkilö on olemassa, ”ei‐kukaan” väistyy, itseä koskevista päätöksistä on mahdollista antaa viranomaispalautetta tai valittaa. Vva ry:ssä on nähty tarpeelliseksi osallisuusstrategian kirjaaminen ja avaaminen, jotta yhdistyksessä jo toteutettu osallisuus saadaan näkyväksi yhdistyksen jäsenille, kävijöille, työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja rahoittajille ja jotta sitä voidaan kehittää edelleen. Strategia ohjaa myös päätöksentekoa kaikessa yhdistyksessä tehtävässä työssä. 2 Osallisuusstrategialle luodaan arviointikriteerit, joiden pohjalta on mahdollista tarkastella, kuinka se on toteutunut. Osallisuus omassa elämässä ‐ osallisuus yhdistyksessä – osallisuus yhteiskunnassa Olen ihminen ja henkilö, jolla on historia: lapsuus ja aikuisuus, menneisyys ja nykyisyys. Olen kansalainen, jolla on yhteiskunnassa oikeuksia ja velvollisuuksia. Jollen aina jaksa tai halua kiinnittää näihin asioihin huomiota, ne ovat kuitenkin olemassa. Ihminen voi muuttua ulkopuoliseksi omassa elämässään, kun ei ole kotia, joka toimisi kiintopisteenä. Kaikki energia kuluu juuri niiden perusasioiden päivittäiseen hankkimiseen, joiden tulisi olla olemassa, jotta osallisuus voisi toteutua. Monesti asunnottoman elämässä ovat viranomaiset osallisempia kuin asunnoton itse. Kauan asunnottomana olleelle Vva ry tarjoaa tukea, jotta hän voi tulla osalliseksi omasta elämästään ja vähitellen yhteisöstä ja yhteiskunnasta näin halutessaan. Vva ry:n toiminnoissa kulkevat rinnan vertaistuki, vapaaehtoistoiminta ja mahdollisuus ammattiapuun. Omien asioiden hoitamiseen ja oman elämän haltuunottoon saa tukea, mikäli henkilö sitä haluaa. Asianmukaisten palvelujen löytyminen auttaa kansalaista palaamaan yhteiskuntaan, jos sen ulkopuolelle on jouduttu. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon, että yhdistykseen tulijat ovat olleet eripituisia aikoja asunnottomana, eri syistä ja erilaisin seurauksin. Asunnottomuusryhmien muuttuminen yhteiskunnan muuttuessa otetaan huomioon. Ihminen ja hänen elämäntilanteensa nähdään lähtökohtaisesti kokonaisuutena. Osallisuus ei synny eriössä vaan yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Vva ry:n toimintojen yksi tarkoitus on rakentaa silta näihin yhteyksiin niiden osalta, joilla yhteydet ovat katkenneet. Jotta tarkoitus toteutuu erilaisissa yhteiskunnallisissa käytännöissä, yhdistyksen työntekijät toimivat kanssakulkijoina, tulkkeina ja välittäjinä. Työntekijöissä on sekä asunnottomuuden kokeneita että ammattilaisia. Osallisuudelle on myös esteitä Yhdistyksen jäsenillä ja kävijöillä on usein epäsäännöllinen elämänrytmi tai raskasta päihteidenkäyttöä, mikä usein estää täysipainoisen osallistumisen. Vuoden 2006 alussa yhdistyksen jäsenet ja kävijät osallistuivat tapahtumiin ja yhdistyksen vaikuttamistoimintaan useimmiten päihtyneinä. Kävijöitä alettiin pyytää järjestelmällisesti mukaan toiminnan toteuttamiseen ja mukaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Pikkuhiljaa kävijät alkoivat osallistua toimintoihin selvin päin, vaikka sitä ei heiltä erikseen pyydetty tai edellytetty. Esimerkiksi yhdistyksen kaksipäiväisen seminaarin toteuttamiseen Wäiski ‐laivalle osallistui vuonna 2007 yli kymmenen järjestön kävijää selvin päin. Vuosina 2007 ‐ 2009 yhdistyksessä luovuttiin sanan asiakas käytöstä asianosaisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi. Henkilökunta sitoutettiin myös käyttämään kaikissa kirjallisissa raporteissa ja julkilausumissa edelleen sanaa kävijä sanan asiakas asemesta. Osallisuus Vva ry:ssä: yhdistyksen toiminnot ja toimipisteet Edellytyksenä osallisuuden toteutumiselle Vva ry:ssä on pidetty sitä, että osallisuusstrategiaa kirjattaeessa on kuultu kaikkien yhdistyksen toimintojen toteuttajia: toimipisteiden kävijöitä ja työntekijöitä. Toimipisteiden kuulemisella on samalla hahmotettu lyhyen aikavälin suunnitelmia. Kauan asunnottomana olleen osallisuus voi alkaa lähiympäristöstä ja laajeta tästä yhteiskuntaan. Laajentumisessa tukevat taustalla sekä Vva ry:n toimipisteiden työ että niiden kautta käytettävissä olevat yhteistyömuodot ja tarpeen mukaiset viranomaisyhteydet. 3 Järjestötoiminta Kaiken toiminnan lähtökohtana Vva ry:ssä on kohtaaminen tasavertaiselta pohjalta. Vva:ssa asunnoton tai asunnottomuutta kokenut kävijä ei ole ainoastaan auttamisen kohde vaan aktiivinen toimija. Sanaa asiakas ei käytetä, vaan Vva:ssa on jäseniä ja kävijöitä. He ovat kansalaisia kansalaisyhteiskunnassa. Järjestö tarjoaa avoimen mahdollisuuden osallistua kansalaisena toimintaan järjestön nimissä. Vva:ssa toimintaan voi osallistua vain lyhyeksi ajaksi, vaikkapa tunniksi. Yhdistyksessä on mahdollisuus vaikuttaa kaikilla tasoilla ja osallistua päätöksentekoon henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella ja yhdistystasolla. Järjestötoiminnan kautta yhdistyksen kävijät ovat osallisina järjestön ulkopuolisissa yhteistyömuodoissa ja työryhmissä. Yhteiskunnan eri portailta viestiä tuodaan vastaavasti järjestön piiriin. Vva ry huolehtii siitä, että viestit tulevat kaikilla tasoilla ja tahoilla ymmärretyiksi. Vva ry:n järjestötoiminta kokoaa ja vie eteenpäin näkemyksiä, aloitteita ja kannanottoja, joissa kuuluu asunnottomuutta kokevan ja kokeneen kävijän ääni. Vva ry:n yhtenä päämääränä on katkeamaton ja läpinäkyvä vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ruohonjuurelta lainsäädäntötasolle siten, että osallisuusprosessi tulee joka tasolla selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Tätä ilman osallisuus ei voi toteutua. Edellytykset vaikuttaa päätöksentekoon ja yhteiskunnan kehittämiseen heikentyvät, mikäli kansalaiselle ei luoda edellytyksiä ymmärtää itseään koskevaa asiaa. Ympäröivä yhteiskunta tarvitsee tietoa siitä, mitä Vva ry tekee ja mihin yhdistys pyrkii, ja Vva ry:ssä tarvitaan tietoa yhteiskunnan toiminnasta, jotta mahdollistetaan asunnottoman oikeuksien ymmärtäminen. Vva ry korostaa ja edistää yhdistyksenä jokaisen oikeutta asuntoon, oikeutta omaan kotiin, subjektiivisena oikeutena. Oikeus asuntoon on Suomen perustuslakiin kirjattu sosiaalinen oikeus. Julkisen vallan tehtävä on edistää oikeutta asuntoon, mutta julkisen vallan lakisääteinen velvollisuus ei ole yksiselitteisesti taata asuntoa kaikille. Jos oikeus asuntoon jää toteutumatta, uhkaa kauan asunnotta olleen kohdalla moni muukin perustulain suoma oikeus jäädä toteutumatta. Yksilön tulisi vailla vakinaista asuntoa eläen jaksaa huolehtia omista oikeuksistaan kuten oikeudesta toimeentuloon ja sosiaaliturvaan tai poliittisesta oikeudestaan äänestää vaaleissa ja osallistua näin yhteiskuntaan. Määrärahasidonnainen oikeus voi siis toteutumatta jäädessään olla esteenä ehdottoman vapausoikeuden toteutumiselle. Selvin päin vai päihtyneenä? Osallistumisen mahdollisuudet järjestössä poikkeavat siltä osin, ollaanko mukana selvin päin vai päihtyneenä, onko kyseessä työntekijä, joka toimii työnjohdon alaisena, onko kyseessä vapaaehtoinen jne. Useimmat Vva:ssa kävijät ovat pitkäaikaisasunnottomia ja useilla on vakava päihde‐ tai mielenterveyden ongelma. Kun puhutaan osallisuudesta, se suhteutuu Vva:ssa tähän olemassa olevaan lähtötilanteeseen. Millä tavoin toimintaan voi osallistua selvin päin? Millä tavoin toimintaan voi osallistua päihtyneenä?
‐voi toimia vapaaehtoistyöntekijänä ‐voi osallistua ministeriön ja erilaisten työryhmien työskentelyyn sekä edustustilaisuuksiin ‐voi käydä kaikissa toimipisteissä paitsi Vartiosaaressa ja Soldiksessa ‐voi osallistua hallitustyöskentelyyn ‐voi osallistua tapahtumiin, tempauksiin, juhliin ja palavereihin ‐voi hakeutua työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun ‐voi osallistua vaikuttamistoimintaan julkisessa tilassa 4 ‐voi toimia työntekijänä mikäli yhdistyksen taloudellinen tilanne sallii palkkaamisen ja ‐voi antaa haastatteluja medialle ‐voi osallistua vuosikokoukseen ‐yhdistykseltä löytyy sopiva työ sopivaan aikaan ‐voi osallistua Asukki‐lehden tekemiseen ‐voi osallistua tapahtumien suunnitteluun toteuttamiseen työnkuvasta tai asemasta riippumatta ‐voi antaa medialle haastatteluja Strategiset linjaukset Motto: Ei mitään meistä ilman meitä! Kaikille Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimipisteissä kävijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua järjestötoimintaan. Vailla vakinaista asuntoa ry:n hallituksessa tulee olla vähintään yksi asunnottomuutta kokenut jäsen. Tämä edellyttää sääntömuutosta. Vva:ssa käy tai työskentelee Pera tai Reiska; asunnottomuustaustaa ei korosteta ellei työn sisältö sitä vaadi kuten esimerkiksi kokeneiden asiantuntijoiden tekemä työ. Palkataan kokemusasiantuntija = asunnottomuutta kokenut aina, kun se on mahdollista. Hallitus jalkautuu työntekijöiden ja kävijöiden luo ja kuulee mielipiteitä päätöksenteon tueksi. Vva ry:n toiminnassa toteutettuja osallisuuden muotoja: ‐Asunnottomien yö ‐ Vaikuttamistyö ‐ Kokemustutkijakoulutus ‐ Vertais‐ ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa ‐ Vapaaehtoistyö ‐ Asukki‐lehti ‐ Kävijä mukana esim. Vva ry: n esittelytilaisuuksissa ‐ palkattu lahjoitusvaroin asunnottomuutta kokeneita ‐ Villa Valo ‐ Varjovaalit ‐ Juoppohullun päiväkirja –näytelmän kutsuvierasnäytös Peacock‐teatterissa ‐ Hiljaisuus rikkoutuu ‐valokuvanäyttely Kiasmassa ‐ Grillikahvila Laguuni (mm. tapahtuma eduskuntatalon edessä) ‐ Vuosikokous (lisätty jäsenten osallistumista) ‐ Hallitus ‐ Vartiosaari (kota / verstas / vieraiden vastaanottaminen) 5 Vartiosaari Vartiosaari on asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden päihteetön virkistyspaikka, jossa oleminen ja työskentely perustuvat vapaaehtoisuuteen. Vartiosaari tarjoaa paikan mielekkääseen tekemiseen periaatteella, että jokainen saareen tulija osallistuu saaren tehtäviin oman kuntonsa ja kykynsä mukaan. Keneltäkään ei edellytetä, että hän tekee koko ajan samaa tehtävää. Henkilön tulisi kuitenkin miettiä toista paikkaa, jos hän ei pysty lainkaan osallistumaan. Päätökset tehdään yhdessä, sillä Vartiosaaressa eletään yhteisönä. Kerran viikossa pidetään yhteisöpalaveri. Saaripalaverissa käsitellään ainoastaan ns. juoksevat asiat. Yhteisöjen luonteeseen kuuluu, että niissä välillä esiintyy ristiriitoja. Ryhmässä helposti joku ottaa enemmän tilaa tai päättää mielellään yhteisistä asioista. Vartiosaaressa saaressa olevat ovat kuitenkin kaikki vapaaaehtoisia. Ristiriitatilanteet pyritään ratkaisemaan käymällä tilanteet yhdessä läpi siten, että tilanteen osapuolet päätyvät ratkaisuun neuvottelujen tuloksena ja että ratkaisua ei tehdä ulkopuolisen päätöksenä. Jos ristiriita ei ratkea, on vaihtoehtona myös se, että joku tilanteessa väistyy ja lähtee. Kaikkien läsnä ollessa ei oteta henkilökemioihin liittyviä ristiriitatilanteita käsiteltäviksi, vaan saarivastaava selvittää asian henkilökohtaisesti tilanteeseen liittyvien henkilöiden kanssa. Sovittuja periaatteita noudatetaan tasapuolisesti kaikkien kohdalla. Vuosikokouksessa/toimintakautena 2012 päätetään, onko Vartiosaaresta vastaava henkilö yhdistyksen puolelta vai saaressa oleva henkilö, samoin se, kuka ottaa vastaan uuden tulijan. Päätös kirjataan osallisuusstrategiaan. Vva:n kävijät voivat mennä Vartiosaareen aina kun ovat selvin päin. Saareen mennään Vartiosaarivastaavan kautta. Vartiosaaren virkistyspaikkaa ei vuokrata yksityiskäyttöön. Yhteistyökumppanit vierailevat siellä sovitusti. Vartiosaaressa majoittumisesta peritään nimellinen maksu, joka on mahdollista pyytää sosiaalivirastosta, mikäli kävijä ei voi itse kustantaa oleskeluaan. Vartiosaari ei ole asuin‐ tai hoitopaikka. Saaressa vierailijoille ei automaattisesti järjestetä ruokatarjoilua; heidän oletetaan tuovan omat elintarvikkeensa ja valmistavan itse ruokansa. Taloutta ja ympäristöä (esim. puiden kaataminen) koskevissa asioissa kysytään toimintaohjeet toiminnanjohtajalta. Soldis Soldiksen toiminta perustuu päihteettömän yhteisön vapaaehtoistoimintaan. Toiminta suunnitellaan yhteisön kesken. Yhteisö valitsee keskuudestaan toiminnasta vastaavat henkilöt. Vva ry on vuokrannut Soldiksen Tilakeskukselta ja Vartiosaareen kulku tapahtuu Soldiksen kautta. Matalan kynnyksen toiminta Vapaaehtois‐ ja vertaistoiminnan keskus Vepa Ammattityöntekijävetoinen Kohtaamispaikka sulautettiin Vepan toimintaan, jotta toiminta saatiin enemmän vertaispainoitteiseksi. Vepassa pidetään kerran viikossa kävijäkokous, jossa päätetään ja tiedotetaan yhteisesti asioista. Ammattiapu on jatkuvasti saatavilla. Kävijät suunnittelivat ja toteuttivat uusitun Vepan sisustusremontin omien mieltymystensä mukaan. 6 Vepan vapaaehtoiset ideoivat erilaisia projekteja ja toteuttavat niitä itse. Yhdistyksen resursseilla tuetaan toteutusta. Vapaaehtoisten ideoima työllisyysprojekti Laguuni syntyi ja toteutettiin vuoden 2010 aikana. Vepan ilmapiirin ja tilojen viihtyvyyden luovat kävijät. Vepan toiminnassa otetaan huomioon monelle kävijälle yhteinen vaikeus sitoutua ennalta ja osallistua virallisluonteisiin tilanteisiin, samoin se, että kävijöiden elämäntilanteet vaihtelevat. Apuna ovat mm. jatkuvaluonteinen aloitteiden kirjaaminen, selkeä ja varmistava asioista ilmoittaminen ja vaihtoehdot henkilöille, jotka pysyttelevät irti päihteistä. Toiminta Vepassa Vepan toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, jossa ei edellytetä ennakkoilmoittautumista tai sitoutumista. Esimerkiksi jotkut tapahtumat vaativat kuitenkin etukäteisjärjestelyjä ja ilmoittautumisia, jotta niihin voidaan osallistua tai jotta ne voidaan toteuttaa. Jotta osallisuutta voisi olla, tapahtumat järjestetään, vaikka osallistujia olisi vain yksi. Päihdeongelma voi rajata osallistumista. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi olla hankalaa, koska monissa paikoissa edellytetään osallistumista selvin päin tai ainakin asiallisessa kunnossa olemista. Ilman päihteitä pysytteleviä ohjataan sellaisten toimijoiden luokse, jotka tarjoavat päihteetöntä tekemistä. Vepan kävijäkokous pidetään kerran viikossa aamuaikaan. Kokoukset ovat luonteeltaan epävirallisia ja napakoita. Osallistujille tarjotaan pienimuotoista syötävää. Koska kaikki kävijät eivät pysty osallistumaan kokouksiin vaikka niin haluaisivat, otetaan käyttöön myös jatkuvan kokouksen menetelmä. Varsinaisen kävijäkokouksen ulkopuolella voi yhtä suurella painoarvolla ehdottaa yhteisiä asioita, jotka kirjataan Vepan seinällä olevalle taululle. Ehdotukset voi kirjata jokainen Vepassa oleva sitä mukaa kuin niitä esitetään. Ehdotettuja asioita voidaan viedä viikkopalaveriin. Tulevista tapahtumista ilmoitetaan Vepan seinällä olevalla valkotaululla. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan selkeästi etukäteen: milloin lähdetään ja minne. Näin halukkaat pääsevät osallistumaan, eikä kukaan jää toiminnan ulkopuolelle. Vepassa järjestetään kerran viikossa toimintapäivä. Toimintapäiviin osallistumiseksi edellytetään tiettyä toimintakuntoa. Osallistutaan selvin päin, jollei kävijä tarvitse päihtymystilaa ollakseen toimintakuntoinen. Toimintapäivälle sovitaan kertakustannus. Kävijät osallistuvat Vepan arkitoimintoihin kuten kahvinkeittoon, ruoanlaittoon, siivoukseen, ja tiskaukseen. Ruokaa laittavilta toivotaan hygieniapassin suorittamista, mutta sitä ei edellytetä. Vva ry etsii Vepan käyttöön minibussia, jotta useamman on mahdollista lähteä mukaan retkille ja tapahtumiin. Toimintaraha maksetaan järjestön toimistolta Vepan kävijöiden kanssa sovitun käytännön mukaisesti. Matalan kynnyksen työ yöaikaan Yökiitäjä Yökiitäjän työtiimi autoineen tekee etsivää työtä ulkona oleilevien asunnottomien parissa. Osallisuutta synnytetään lumipallomenetelmällä ja tietojen vaihdossa kadulla oleskelevien kanssa. Ulkoa tavoitettu asunnoton kertoo toisesta mahdollisesti apua tarvitsevasta asunnottomasta ja hänen olinpaikastaan ja 7 tämä taas edelleen toisesta. Yhteistyökumppaneiden luona käymällä havainnoidaan tilannetta ja saadaan lisätietoa. Osallisuuden mahdollisuus alkaa heti ulkona oleilevan tapaamisesta ja toteutuu toiminnan luonteen mukaisesti. Ensin rakennetaan luottamus ja kontakti, tämän jälkeen yhteys yhteiskunnan palveluihin. On paljon ihmisiä, jotka eivät halua osallistua mihinkään yhteisöön tai yhteiskuntaan. Heitä ei pakoteta osallistumaan. Vva ry:n kävijöiden osallisuutta rakentaa tuleminen mukaan Yökiitäjän matkaan ja osallistuminen etsivään työhön. Jos jollain kävijällä on tieto paikasta, jossa majailee väkeä, Yökiitäjän mukaan on mahdollista lähteä näyttämään paikka. Jatkossa tarjotaan kiinnostuneille aktiivisesti mahdollisuutta lähteä mukaan välittömästi, kun aihe ilmenee. Yökiitäjän edistää myös muiden kansalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta. Toimintatapa luo osallisuutta myös yhteisössä, jonka jäsenet eivät itse tarvitse palveluja vaan haluavat löytää niitä asunnottomille. Yökahvila Kalkkers Yökahvila Kalkkers on yön kulkijoista rakentuva yhteisö, jossa osallisuutta luodaan tukemalla kävijöitä omatoimisuuteen ja tarjoamalla mahdollisuus levätä. Paikassa käyvillä on mahdollisuus olla rauhassa ja hiljaisuudessa; henkilö saa halutessaan olla omissa oloissaan. Kalkkersissa säilytetään mahdollisimman rento ja hyvä tunnelma. Toiminnalle luodaan tarpeen vaatiessa erillissäännöt. Kun on rauhallista, niitä ei tarvita. Työntekijöiden kohtaamiset kävijöiden kanssa ovat luontevia, kävijän tilannetta tiedustellaan. Kävijällä on mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa eteenpäin. Kävijöiden tavaroita ei oteta sisään tultaessa säilytettäväksi, ellei joku sitä erikseen pyydä. Näin ollen kävijät osallistuvat enemmän oman omaisuutensa hallitsemiseen. Kävijöille pyritään antamaan enemmän vastuuta itsestään ja toisistaan. Väki neuvoo toisiaan ja jakaa myös tavaroitaan ja ruokiaan keskenään. Työntekijät keittävät kahvin ja laittavat mahdollisen tarjottavana olevan ruoan esille. Kävijät voivat itse mennä hakemaan kahvin ja ruoan. Valmiiksi palvelemista ei ole ja näin ollen sitä ei tarvitse kenenkään myöskään odottaa. Kävijä voi tyhjentää roskat tai pyyhkiä pöydät. Kun kävijöitä on enemmän, voidaan myös jakaa kävijöille vastuuta. Tutkitaan mahdollisuutta, että vapaahehtoistyöntekijä pitää Kalkkersia avoinna. Kalkkersissa on suihku‐ ja pyykinpesumahdollisuus. Kävijät voivat itse pestä pyykkinsä. Kalkkersin ja Yökiitäjän välinen yhteistyö Yökiitäjä käy ajovuorollaan Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa tarkistamassa, onko Kalkkersiin lähtijöitä. Tarjotaan kuljetusta niille, jotka ovat niin huonossa kunnossa, etteivät itse jaksa siirtyä Kalkkersiin tai eivät osaa sinne. Yökiitäjän tavoittamia ulkona oleskelevia asunnottomia pyritään Kalkkersin ja Sininauhasäätiön yhteistyön kautta saamaan asutettua. 8 Sällikoti Sällikodin toiminta on kehitetty asukkaiden osallisuuden ympärille. Viikottain pidetään yhteisökokous, mutta järkevän osallistumisen esteenä on usein liian vahva päihtymistila. Henkilökunnan määrää on vähennetty, asukkaiden vastuuta lisätty. Asukkaat ovat osallistuneet aktiivisemmin yhdistyksen muuhun toimintaan kuten konseptikilpailuun, Vartiosaaren toimintaan ja Vepan toimintaan. On ollut havaittavissa, että yhteisöllisyys on vähentynyt ja yksilöllisyys lisääntynyt sitä enemmän mitä pidempään asukkaat ovat asuneet Sällikodissa. Merkittävimpänä asiana asukkaat pitävät sitä, että omaan elämäänsä saa jokainen osallistua kuten haluaa. ”Mulla on vodkapullo kaapissa ja otan jos otan.” ”Omat avaimet ja oma aikataulu.” Yleinen häiriköinti työntekijöiden poistumisen jälkeen häiritsee joitakin asukkaita. Vastuun lisääntyminen on siltä osin koettu myös huonona asiana. Sällikodin asukkaat ovat tiivistäneet tarpeensa kodin saamisen jälkeen: psykiatri, seuralaispalvelun naisia, Alkon kauppa‐auto ja A‐klinikan työntekijöitä. Harrastukset ‐ kuten keilaus ‐ sekä Vva ry:n tapahtumiin osallistuminen herättävät kiinnostusta, mutta kykyä ja kuntoa niihin ei välttämättä ole. Päihtymystila ja viinanhimo estävät osallistumista. Yhteistä tekemistä suunnitellaan enemmän kuin pystytään viinan vuoksi toteuttamaan. Suuri tarve on sille, että henkilökunta lähtee mukaan eli toimii ”patistajana ja tukena”. ”Voidaan lähteä vaikka vain kävelylle.” Siihen, että asukas ylipäätänsä pääsee lähtemään, tarvitaan tukea. Yhteiset rupeamat, joihin Sällistä on osallistuttu: ‐Viikoittaiset asukaskokoukset ‐Hiljaisuus riikkoutuu ‐näyttely osat 1 ja 2 ‐Media‐ ja markkinointityö ‐Konseptikilpailu ‐Steissi‐hanke ‐Karaokelaulu ‐Asukki‐lehteen kirjoittaminen ‐Näytelmän tekeminen, runokirjan tekeminen (runoelmaesitys ja runokirja) ‐Kansalaisareenan tilaisuudet