29.4 - Rautatievirkamiesliitto ry

Transcription

29.4 - Rautatievirkamiesliitto ry
R a u t a t i e v i r k a m i e s
s. 8
2 9 . 4 . 2 0 1 1
n : o 2
Operaatiokeskuksessa
johdetaan junaliikenteen
häiriötilanteiden
hoitamista
Matkustajaliikenteen
muutokset puhuttavat
palveluneuvojia
s. 20
Kuva: Seppo Juselius
TÄSSÄ NUMEROSSA
Puheenjohtaja
Tarja Turtiainen
Puh. (09) 5422 1522
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Ulla Riekkinen
Liittosihteeri
Seppo Juselius
Puh. (09) 5422 1533
Talousvastaava
Anne Lappeteläinen
Puh. (09) 5422 1500
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Toimisto avoinna
arkisin klo 9.00 - 15.00
Puh. (09) 5422 1500
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
Henry Kulin
GSM 040 862 0951
Valtakunnallinen
työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Alpo Pietarila
Puh. 0307 20015
GSM 040 596 4776
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 3 ilmestyy 13.6.11
4 Normaalia keskustelua
työpaikoille
Tarja Turtiainen vieraili jokaisessa RVL:n
osaston vuosikokouksessa liittosihteerin ja
valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa. Heidän mielestään tämä oli erinomainen tapa käydä keskustelua jäsenistön kanssa. Yksi hämmästyttävä piirre nousi esiin:
hieman yleistäen voi sanoa, että työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken
osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista työhön liittyvistä asioista. Olipa syy
mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja läiskyviä laineita.
6 Liittovaltuusto päättää
tulevista työehtosopimuksista
RVL:n liittovaltuusto kokoontui 15.4. sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Valtuusto hyväksyi ponsiesityksen, jonka mukaan
Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää
tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä. Jäsenmaksu on edelleen 1,40 %
ja eläkeläismaksu vuodelle 2012 on
12 euroa.
Siht. Seppo Juselius
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2300 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
10 Poukkoilevat
ratarahapäätökset uhkana
junaliikenteen tulevaisuudelle
Rautatiejärjestöt ovat pitkään varoittaneet
toimijoita ratarahoituksen ongelmista sekä
riittävyydestä. Nyt ratarahoitus on vedetty alimmilleen vuosiin ja työt ovat keskeytyneet uusinvestoinneissa. Routavaurioiden
korjaamiset uhkaavat siirtyä pitkälle syksyyn. Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautatiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauden budjettikehyksestä. Elinkaarihankkeiden tulee jatkossakin olla maltillisia.
16 Viulisti soittaa kansanmusiikkia
Toimitusneuvosto
Tarja Turtiainen
Juha Lahtinen
Ulla Riekkinen
Marjatta Hakala
Mervi Ylitalo
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Fax (09) 5422 1510
[email protected]
keamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden.
Pj Karri Peltola
8 Operaatiokeskuksessa
johdetaan junaliikenteen
häiriötilanteiden hoitamista
VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa helmikuun alussa. Lisäksi organisaatioon kuuluvat operaatiopisteet
Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä.
Keskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen sujumista ja puuttua poik-
Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta
SAK:n kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän
on saanut apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin. Anna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla
oli ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille. Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa viulua kansan-
2•2011
musiikkia soittavissa Äkseröisissä: - Tänä
keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa vanhainkodissa ja Keravan kaupungin tilaisuuksissa.
20 Palveluneuvojia puhuttivat
matkustajaliikenteen
muutokset
VR:n matkustajaliikenteen muutokset ovat
herättäneet tänä keväänä paljon tunteita
ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa.
Helsingin osasto kutsui Etelä-Suomen alueella työskentelevät jäsenensä keskustelemaan aiheesta. 22 palveluneuvojan lisäksi
paikalla olivat RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri
Seppo Juselius. Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät.
PÄÄKIRJOITUS
Kansan edustajilla näytön paikka myös
raideliikenteen kehittämisessä
Kevät eteni ison harppauksen aurinkoisen lämpimänä pääsiäisenä, joka tänä vuonna osui lähelle työn juhlaa vappua. Odotan jo mielenkiinnolla, minkälaisissa tunnelmissa vietämme vappua vuoden päästä. Silloin uudet kansan edustajat ovat antaneet ensimmäisen työvuotensa näytöt.
Toivottavasti tuleva hallitus ja kansanedustajat vaikuttavat konkreettisesti suomalaisen työn puolesta myös ratarahoituksen kautta. Nyt on todellakin aika päästä eroon
epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta.
Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkimuksesta "Suomen rautateiden kehitys" selviää, että nykyrahoituksella ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan.
Niin ratojen kunto ja riittävyys kuin liikenteenohjausjärjestelmät vaikuttavat olennaisesti muun muassa tuhansien raideliikenteessä työskentelevien työn onnistumiseen sekä tavara- ja matkustajaliikenteen toimivuuteen. Tämä toimivuus puolestaan vaikuttaa olennaisesti elinkeinoelämämme menestymiseen. Ja niin edelleen.
Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisessä on siirryttävä sanoista todellisiin tekoihin. VR lunasti ympäristölupauksiaan siirtymällä sataprosenttisesti vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöön vuoden alusta. VR:n vuotuisella sähkönkulutuksella voisi lämmittää 42 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa.
VR:n massiivinen muutosohjelma etenee ja vaikuttaa suuresti myös RVL:läisten
elämään. Muutosohjelman yhtenä arkkitehtina toiminut Lauri Ratia kutsuttiin syksyllä 2008 yllättäen eronneen Antti Lagerroosin jälkeen VR-Yhtymän hallituksen
puheenjohtajaksi. Nyt Ratian pesti päättyi kevään yhtiökokouksessa.
Ratia mainitsi RVL-lehden haastattelussa (2/2009), että muutososaaminen on se
lisäarvo, jonka hän VR-Yhtymän kehittämiseen tuo: - Tulossa on paljon mielenkiintoisia muutoksia.
Uutta puheenjohtajaa Sanoma-konsernin entistä toimitusjohtajaa Hannu Syrjästä
odottaa melkoinen työsarka. Nähtäväksi jää, minkälaisen ”muutospuumerkin” hän
saa aikaiseksi. VR:lle haluttiin nyt nimenomaan hallituksen puheenjohtaja, jolla on
kokemusta vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta.
24 Osastojen toimihenkilöitä 2011
RVL:n osastojen vuosikokouksissa ja johtokuntien kokouksissa on jälleen valittu toimihenkilöt vuodeksi eteenpäin. Kokouksissa vierailivat RVL:n puheenjohtaja, liittosihteeri ja valtakunnallinen pääluottamusmies. Muutamassa paikassa he ehtivät vierailla myös jäsenten työpaikoilla, kuten Joensuun lipputoimistossa (kuva) ja liikenteenohjauksessa.
RVL:n osastoissa on jälleen valittu uudet johtokunnat
ja toimihenkilöt. Onnittelut ja voimia vaikuttamiseen. Vuosikokouksissa jäsenistöllä oli mahdollisuus kuulla liiton puheenjohtajaa, liittosihteeriä ja valtakunnallista pääluottamusmiestä. Tarja Turtiainen kirjoittaa vuosikokouskäyntien annista sivuilla 4─5.
RVL:n extranet-sivut avautuivat 18.4. hieman
takkuillen. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia,
ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme. Liiton
sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot vastaavat omien sivujensa päivittämisestä.
[email protected]
päätoimittaja
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
3
[email protected]
puheenjohtaja
Puheenjohtajan päiväkirjasta
Normaalia keskustelua
työpaikoille
R
VL:n osastojen vuosikokouskierros on nyt tehty. Mukanani
kierroksella olivat myös Seppo
Juselius ja Henry Kulin. Kovin paljon ei normaali osallistujamäärä näyttänyt lisääntyneen.
Totesimme kierroksen jälkeen, että tämä
oli erinomainen tapa käydä keskustelua
jäsenistön kanssa. Yksin edustaessaan
ei välttämättä tiedä sellaisten asioiden
yksityiskohtia ja taustoja, joissa ei ole
mukana. Nyt toivottavasti pystyimme
antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa.
Olen yrittänyt käydä läpi vielä jälkeenpäin näitä vuosikokouskeskusteluja.
Yksi ilmiselvä ja hämmästyttävä piirre nousi esiin: työpaikoilla ei esimiesten ja työntekijöiden kesken osata keskustella asiallisesti aivan normaaleista
työhön liittyvistä asioista.
Okei, tämä on yleistys, eikä tietenkään
koske kaikkia työpaikkoja. Mutta keskustelun puute näkyi selvästi. Miksi näin on? Onko esimiehillä liian kiire? Puhutaanko toisten ohi? Olipa syy
mikä tahansa, keskusteluyhteyden puute aiheuttaa aivan turhaa kuohuntaa ja
läiskyviä laineita.
4
Olen hymyillyt vinosti ruotsalaisten iankaikkisuuden kestävälle diskuteeraamiselle, joka tulee esiin järjestöelämässäkin. (Että ne jaksavat!) Nyt toivon, että
voisimme saada edes pienen palan tästä ruotsalaisten tavasta puhua asioista
asiallisesti.
Y
mmärrän, että paine kasvaa, kun
työntekijä yrittää epätoivoisesti kertoa esimiehelleen työhön
liittyvistä vaikeuksista eikä mitään tapahdu. Jossakin kokouksessa kattila
melkein räjähti.
Töiden organisointi on työnantajalle
kuuluva asia ja puutteet siinä heijastuvat laajalle. Keskustelun puute ja huono johtaminen purkautuu palautteena
tällöin liiton edustajille.
Erityisesti Pieksämäen, Tampereen ja
Helsingin vuosikokouksissa talousyksikön töiden organisointipuutteet tulivat esille. Kuultuihin ongelmiin tartuttiin välittömästi käymällä työnantajan
kanssa neuvottelut.
Viestimme oli poikkeuksellisen suorasukaista, mutta tällä hetkellä näyttää
siltä, että ongelmiin saatiin korjausta.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Mikäli töiden organisoinnissa ilmenee
edelleen ongelmia, ilmoittakaa asioista
itse tai luottamusmiesten kautta työnantajan edustajalle.
Koska työnjohto-oikeus on työnantajalla, yksittäisen työntekijän ei tarvitse
huolehtia työnantajan murheista. Riittää
että tekee töitä normaaliin tahtiin päivittäisen työajan ja sitten lähtee kotiin.
urun vuosikokouksessa myöhään lauantai-iltana keskusteltiin ja kyseltiin matkustajaliikenteen vuorotauluongelmista, erityisesti
ns. heittovuorolaisten osalta.
T
Muillekin saman ongelman kanssa painiville tiedoksi pääpointit: Heittovuorolaisen tunnit jaksossa ovat 115 ja loput ovat ylitöitä. Tessin mukaan h-hetki työvuoron ilmoittamiselle on edellisiltana klo 19.00 mennessä.
Työvuoro voi olla muukin kuin mitä
vuorotaulussa on. Kun ilmoitettu vuoro muuttuu, siitä maksetaan poikkeamakorvaukset ja vapaa-ajalle esitetystä vuorosta samansuuruinen vapaa-ajan
poikkeamakorvaus.
On hyvä, että kysyvä saa vastaukset
vaikka vuosikokouksessa. RVL:n toimistossa on vain kaksi edunvalvontatehtävissä olevaa, mutta tessien valvonnan selkäranka on valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies, 4
päätoimista aluepääluottamusmiestä ja
17 luottamusmiestä (oikeus valita 21).
He ovat lähellä jäseniä ja koulutettuja neuvomaan, jos on tietämättömyyttä
tessin määräyksistä.
Epäselvyyksien selvittelyä astetta pari
vakavampi tilanne on, jos ollaan selvästi eri mieltä työnantajan kanssa tietystä tessin kohdasta esimerkiksi sen poikkeamakorvauksen maksamisesta.
yöehtosopimukseen on kirjattu
riitakysymysten neuvottelujärjestys, joka on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenien ajan.
T
Jos epäselvyydet tai erimielisyys eivät
ratkea työpaikalla esimiehen ja työntekijän ja luottamusmiehen välisissä keskusteluissa, seuraava taso on aluepääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välinen neuvottelu. Jos asia ei ratkea, tehdään
erimielisyyspöytäkirja, johon kumpikin
osapuoli kirjaa oman näkemyksensä.
Sen jälkeen käydään ns. liittotason neuvottelut RVL:n ja PALTAn (työnantajajärjestö) välillä. RVL voi harkinnan jälkeen viedä erimielisyyden tessin tulkinnasta työtuomioistuimeen ratkaistavaksi.
RVL on satsannut luottamusmiesten kouluttamiseen melkoisesti. Kuluneena vuonna luottamusmiehet saivat muun muassa mittatilaustyönä Kiljavan opiston nelipäiväisen työoikeuskoulutuksen.
Menestymisen mahdollisuus käsitellään aina perusteellisesti liiton käyttämän asianajajan kanssa. Hävityssä tapauksessa joudumme maksamaan myös
toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut.
Valtakunnallinen pääluottamusmies ja
hänen varansa ovat saaneet useasta modulista koostuvan laajemman työoikeuskoulutuksen. Muillakin aluepääluottamusmiehillä on mahdollisuus tähän
koulutukseen. Tämän vuoden koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta
on vielä paljon hyödyntämättä!
Sen sijaan työtuomioistuimeen ei voi
viedä sellaisia asioita, joissa erimielisyys koskee esimerkiksi tietyn toiminnan järjestämisestä tai organisaatioon
tai muuhun vastaavaan liittyvää asiaa.
Yhtä vakavasta tilanteesta on kyse, jos
ao. henkilö on sitä mieltä, että hänet on
sanottu irti laittomasti. Senkin asian liitto voi viedä tuomioistuimeen.
On huomattava, että ammattiliitoilla ei
ole mahdollisuutta nostaa kannetta yleisessä oikeudessa yksittäisen jäsenen ongelmassa, vaan yksittäisen jäsenen täytyy lähteä peräämään asiaansa. Siksi
SAK on ajanut kanneoikeuden saamista myös ammattijärjestöille.
Ps. Kysyin muutamassa vuosikokouksessa, kuinka moni on lukenut RVL:n
nettisivuilta puheenjohtajan ”plokkia”.
Kun lehti ilmestyy 6 numeroa vuodessa, nettisivuilla Ajankohtaista -osiossa ja extranet-sivuilla Puheenjohtajan
plokki -osiossa on ilmestymisten välillä
ajankohtaista tietoa. Käykää sivuilla!
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
5
Liittovaltuusto
päättää tulevista
työehtosopimuksista
Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui Helsingissä 15.4.
sääntömääräiseen vuosikokoukseensa. Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi päätettiin tulevien työehtosopimusten hyväksymiseen liittyneestä ponsiesityksestä.
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
6
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
H
annu Laukkanen teki ponsiesityksensä viime syksyn ylimääräisessä valtuustossa. Ponsiesityksessä ehdotettiin, että Rautatievirkamiesliiton valtuusto päättää tulevaisuudessa työehtosopimusten hyväksymisestä.
RVL:n hallituksen laajasti perustellussa vastauksessa todettiin, että työehtosopimusten hyväksyminen on sääntöjen
mukaan mahdollista myös hallituksen
päätöksellä. Nykykäytäntö on tällainen.
Perusteluissa todettiin muun muassa,
että työehtosopimuksen syntyminen voi
muodostua vaikeaksi prosessiksi, jolloin
työehtosopimuksesta päättävä elin tarvitaan paikalle useasti. Pahimmillaan voi
käydä niin, ettei neuvottelutulosta olekaan esittää päättävälle elimelle.
Näissä tapauksissa kokous voidaan keskeyttää teknisesti ja osallistujat palaavat
välillä takaisin kotiin ja jälleen kokouspaikalle. Toinen tapa on jäädä odottamaan neuvottelujen edistymistä. Mikäli
neuvottelut venyvät huomattavasti joudutaan pitämään uusi kokous.
RVL:n hallituksen kokouksen koollekutsumiseen ei ole minimiaikoja. Jos tarve vaatii, kokous voidaan järjestää jopa
puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenillä on aina mahdollisuus olla yhteydessä oman osastonsa liittovaltuutettuihin
ja käydä koko neuvotteluprosessin ajan
heidän kanssaan keskustelua.
Laukkanen totesi, että valtuusto voidaan
kutsua koolle tekemään lopullinen työehtosopimuksen hyväksymispäätös.
Hallitus esitti yksimielisesti, että nykykäytäntöä jatketaan ja RVL:n liittovaltuusto kutsutaan aina koolle periaatteellisissa asioissa ja linjaratkaisuissa. Äänestyksessä ponsiesitys hyväksyttiin äänin 20─12.
Ponsiesityksestä äänestämässä Helsingin osaston valtuutettu
Milja Wallen. Äänestystä tarkkailee Harri Lahti Seinäjoen osastosta.
Entinen jäsenmaksu
Liittovaltuusto vahvisti RVL:n vuosikertomuksen ajalta 1.1.─31.12.2010, tilinpäätöksen 31.12.2010 ja hyväksyi tilintarkastajien lausunnon. Hallitukselle
myönnettiin vastuuvapaus.
Valtuusto hyväksyi myös liiton talousarvion 2011 ja vahvisti entisen suuruisen jäsenmaksun, 1,40 %. Eläkeläisjäsenmaksu vuodelle 2012 on 12 euroa.
Kokouksen alussa
kiitettiin 25 vuotta
RVL:n taloussihteerinä
työskennellyttä
Eeva Pohjolaista.
Liittovaltuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti, että Helsingin operaatiokeskus kuuluu RVL:n Helsingin
osaston alueeseen. Hallitus sai myös
valtuudet lyhyiden työtaisteluiden käyttämiseen.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
7
RVL:n ja Veturimiesten junaturvallisuustoimikunnat tutustuivat VR:n operaatiokeskuksen toimintaan.
Operaatiokeskuksessa
johdetaan junaliikenteen
häiriötilanteiden hoitamista
VR:n operaatiokeskus aloitti toimintansa pääkonttorissa entisen kirjaston tiloissa
helmikuun alussa. Helsingin operaatiokeskuksen lisäksi organisaatioon kuuluvat
operaatiopisteet Kouvolassa,Tampereella ja Oulussa.
Teksti: Christian Dahlström ja Soile Olmari • Kuvat: Soile Olmari
O
peraatiokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 110 henkilöä,
joista 70 Helsingissä: - Kerrallaan on töissä noin 15 henkilöä päivisin
ja öisin noin kuudesta kahdeksaan, kertoo kuljetuspäällikkö Christian Dahlström.
Operaatiokeskuksen tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteiden hoitamista operaattorin näkökulmasta, seurata normaalitilanteessa liikenteen suju-
8
mista ja puuttua poikkeamiin mahdollisuuksien mukaan jo ennakoiden.
- Lisäksi meiltä hoidetaan VR:lle kuuluva asiakasinformaatio eli teksti-tv:n ja
VR:n internet-sivujen liikennetiedotteet.
Konduktööreille annetaan infoa liikennetilanteesta tekstiviesteillä, jotta he voivat
junakuulutuksin informoida matkustajia.
Dahlströmin mukaan tavoitteena on parempi sisäisen informaation kulku, kun
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
kaikkien tärkeiden toimijoiden edustajat
ovat samassa tilassa ja saavat tiedon eri
häiriötilanteista samaan aikaan: - Näin
he voivat nopeasti jakaa informaatiota
omalle "kentälleen".
Kuljetuspäällikkö yhteyshenkilö
liikenteenohjauksiin
Operaatiokeskuksen vuoropäällikkönä
toimii kuljetuspäällikkö: - Hän toimii
myös yhteyshenkilönä liikenteenohjauksiin, Liikenneviraston rataliikenne-
Käytännön hyöty
liikenteenohjaukselle?
Operaatiokeskukseen siirtyy liikenteenohjauksilta tulevaisuudessa korvaavien kuljetusten järjestäminen.
- Sen tulevat hoitamaan liikennetiedottajat,
kunhan sopimukset ja toimintamallit on saatu valmiiksi, kuljetuspäällikkö Christian Dahlström toteaa.
Pääkonttorin entisen kirjaston tiloihin on saatu valoisat toimitilat operaatiokeskukselle.
keskuksiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin.
kun ei tarvitse enää joka asiasta kysyä erikseen puhelimitse.
- Kuljetuspäällikkö myös ylläpitää
liikenteen tilannekuvaa, jotta operaatiokeskuksen henkilökunnalla on tieto tehdyistä muutoksista. Myöhemmin tätä informaatiota on tarkoitus
saada jaettua uusien järjestelmien
kautta myös operaatiokeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi palveluneuvojien käyttöön, Dahlström kertoo.
Kuljetuspäällikön läheisyydessä istuvat liikennetiedottajat, jotka vastaavat junahenkilökunnan, asemahenkilökunnan sekä asiakaspalvelukeskuksen kyselyihin liikennetilanteesta.
- Tällöin pyritään antamaan aktiivisesti tietoa häiriöistä, mikä osaltaan
nopeuttaa asiakaspalvelua asemilla,
- He päivittävät myös asiakastiedotteita, vastaavat osaan asiakaspalautteista sekä muun muassa hoitavat muutokset myyntijärjestelmään
Duetto-valvojan ollessa poissa.
- Liikenteenohjauksen toimintamallit selkeytyvät myös siltä osin, että kaikki yhteysjunien
odotuksiin liittyvät asiat liikenteenohjaus sopii
jatkossa Liikenneviraston rataliikennekeskuksen kanssa.
Toistaiseksi lähiliikennettä koskeva päätöksenteko on liikenteenohjauksella, operaatiokeskus
sopii kuitenkin yhdessä liikenteenohjauksen
ja rataliikennekeskuksen kanssa suuremmista
muutoksista, esimerkiksi siirtymisestä B-supistustasoon.
- Tulevaisuudessa lähiliikennekaluston käytönohjaajat tekevät lähiliikennekaluston käyttöön
ja tarjontaan liittyvät päätökset. He toimivat liikenteenohjauksen tiloissa Pasilassa, mutta ovat
osa operaatiokeskuksen organisaatiota, Dahlström kertoo.
- Operaatiokeskuksessa sekä veturinkuljettajien että konduktöörien käytönohjauksen henkilöt istuvat lähekkäin, ja näin voidaan häiriötilanteessa henkilökunnan koordinointi hoitaa
paremmin.
Vieraita Veturista
Operaatiokeskuksen organisaatio ja toimintojen
hallinnolliset kotipesät
O peraatiokes kuks en
J ohtaja (O pk)
O peraatiopis teen ryhmäes imies
(T pe, O l, K v)(O pk)
K uljetus päälikkö
(O pk)
V eturien valtakunnallinen käytönohjaaja (O pk)
L iikennetiedottaja
(MMa)
Matkus taja‐
liikenteen käytönohjaaja
(O pk)
K onduktöörien käytön ohjaaja (MHs )
K uljettajien käytön ohjaaja (J v)
K uljettajien tukipalvelu (J v)
K unnos s apidon tuotannonohjaaja
(S Hki varikko)
V eturien käytön ohjaja (O pk)
T avaraliikenteen valtakunnallinen ohjaaja (O pk)
T avaravaunuton käytön ohjaaja (O pk)
T avaraliikenne päällikkö (L ) K uljettajien käytön ohjaaja (J v)
25.3.2010, Yrjö Poutiainen, sivu 3
T avaraliikenne ohjaaja (O pk)
Rautatievirkamiesliiton junaturvallisuustoimikunnalla oli vieraana Veturimiesten liiton jt-toimikunta. Vieraiden kanssa syntyi vilkas keskustelu muun muassa liikenneviestinnästä ja
yleensäkin junaturvallisuudesta.
Vierailun päätteeksi toimikunnat tutustuivat
VR:n operaatiokeskukseen ja kävivät liikenteenohjauksen uusissa tiloissa Pasilassa.
Tarpeelliseksi todettu tapaaminen oli toinen
vuoden sisällä ja junaturvallisuutta edistävät
keskustelut veturinkuljettajien ja liikenteenohjaajien näkökulmasta antoisia: - Liikenneviestintää voidaan aina parantaa, totesi RVL:n jt-toimikunnan puheenjohtaja Juha Vierimaa.
Pitkien ja seikkaperäisten keskustelujen yhtey­
dessä päätettiin tehdä yhteinen junaturvallisuuteen ja liikenneviestintään liittyvä kannanotto.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
9
Poukkoilevat
ratarahapäätökset
uhkaavat
Suomen junaliikenteen
tulevaisuutta
Rautatiejärjestöt ovat tyrmistyneitä valtion epämääräisestä ja poukkoilevasta ratarahoituspolitiikasta. Rahoitus on ollut vuosikausia
riittämätön sekä perusväylänpidossa että uusinvestoinneissa.
Lähteet: Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton yhteinen tiedote,
Suomen rautateiden kehitys -tutkimus sekä Liikenneviraston keskeytyspäätös 24.3.11
Kuva: Seppo Juselius
T
rioiden korjaamiset uhkaavat siirtyä
Uudet liikenneinvestoinnit tulee rautaästä surullisin esimerkki on
pitkälle syksyyn.
tiejärjestöjen mielestä irrottaa vaalikauKokkola-Ylivieska kaksoisden budjettikehyksestä. Elinkaarihankraiteen elinkaariprojektin keskeiden tulee jatkossakeyttäminen 24.3. Liikin olla maltillisia.
kennevirastosta ilmoiVALTIONTUKI RAUTATIESEKTORILLE 2002–2009, (pääosin
tettiin, että projektin
tukea radanpitoon)
Vaihtoehtoina nykyihankintamenettely
Lähde: Euroopan komissio
sille rahoitusmalleille
keskeytetään, koska
on suunnitteilla olevat
eduskunnan myöntä% BKT:sta
0,7
valtion hallinnoimat
mä määräraha ei riiSaksa
Espanja
Infra Oy tai Liikentä hankkeen toteuttaRanska
Itävalta
0,6
Suomi
Ruotsi
neinfrarahasto, joismiseen.
0,5
ta rahoitettaisiin pit0,4
käjänteisesti uusia liiRautatiejärjestöt ovat
kennehankkeita.
pitkään varoittaneet
0,3
toimijoita ratarahoi0,2
Uutena ajatuksena ratuksen ongelmista
0,1
hoitukselle voisi olla
sekä riittävyydestä.
0
1.4. julkaistun PalNyt ratarahoitus on ve2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
kansaajien Tutkimusdetty alimmilleen vuolaitoksen tutkimusrasiin ja työt ovat kesportista, Suomen raukeytyneet uusinvesTUTKIMUSLAITOS
PALKANSAAJIEN
toinneissa. Routavautateiden kehitys, esil-
10
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
le tuleva pääomabudjetointi sekä liikennehankkeiden pitkäkestoinen noin
15 vuoden mittainen liikenneohjelma.
Rautatiejärjestöt ihmettelevät myös Liikenneviraston toimintasuunnitelmaa
vuosille 2012–2015, josta käy ilmi ratarahojen vähentäminen jatkossakin.
Toimivan raideliikenteen turvaamiseksi tarvitaan vähentämisen sijaan huomattavaa tasokorotusta raideliikenteen
perusväylien ylläpidon määrärahoihin
(100 miljoonaa).
RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja Veturimiesten liiton liittosihteeri Maria
Mälkki osallistuivat Suomen rautateiden kehitys -tutkimuksen tiedotustilaisuuteen.
Suomen rautateiden kehitys -tutkimus
Palkansaajien Tutkimuslaitos
Suomen ratarahoitus läntisen Euroopan alhaisimpia
Nykyrahoituksella ollaan väistämättä
tilanteessa, että ratojen kunto heikkenee entisestään ja rataverkkoa joudutaan supistamaan.
Tutkimusraportissa käydään läpi laajasti muun muassa yleisesti Suomen
rautateiden rahoitusta, poliittisten
puolueiden ja hallituksien liikennepoliittisia linjauksia 1980-luvulta sekä ratainvestointien hankearviointia.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi liikenneväyliä
koskevien linjausten aikajännettä tulisi
kasvattaa 10–15 vuoteen. Myös eduskunnan roolia liikenneinvestointeja
tehtäessä tulisi vahvistaa.
Valtion talousarviokäytäntöä tulisi uudistaa. Julkiset infrastruktuuri-inves-
toinnit pitäisi erottaa valtion menokehyksistä. Pitäisi myös vakavasti harkita
siirtymistä niin sanottuun pääomabudjetointiin eli pääomatalouden ja
käyttötalouden eriyttämiseen toisistaan.
Hankearviointia tulee uudistaa niin,
että myös hankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi tulee mukaan kannattavuuslaskelmiin.
Nykyisiä menettelytapoja ja laskelmissa käytettyjä yksikköarvoja tulee uudistaa radikaalisti vastaamaan yleisesti
hyväksyttäviä taloudellisia kriteereitä
ja periaatteita.
raiteisia. Rinnakkaisia raiteita pitäisi
rakentaa lisää.
Kiireellisyysjärjestyksessä uusien junayhteyksien rakentaminen tulee vasta
toisella sijalla. Raideliikenteen osuuden nostaminen maantieliikenteen ja
lentoliikenteen kustannuksella edellyttää merkittäviä investointeja myös
uusiin raideyhteyksiin.
Kaiken kaikkiaan 40–50 prosentin lisäykset kehittämishankerahoitukseen
riittäisivät pitämään rataverkko toimintakykyisenä ja nostamaan radan
peruskunnon vastaamaan nykyajan
vaatimuksia.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan myös, että rautatieliikenteessä
merkittävin puute on se, että suuri
osa tärkeistä rataosuuksista on yksi-
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
11
- TSL on oppimisen ja kehittymisen asialla: ei
oppimestarina, vaan sellaisen oppimisympäristön mahdollistajana, jossa voidaan toteuttaa monenlaisia asioita. Tähän liittyy myös vapaaehtoisten toteuttama TSL:n kulttuuritoiminta, Kari Anttila kertoo.
Pääsihteeri Kari Anttila
Vapaan sivistystyön
järjestelmä on
kummallisen hieno
- Työväen Sivistysliitto TSL:n on tarjottava ammattiliitoille sellaista koulutusta, joka
vahvistaa liittojen identiteettiä, toteaa järjestön uusi pääsihteeri Kari Anttila.
Teksti ja kuva: Soile Olmari
S
AK:laiset ammattiliitot ovat
TSL:n jäsenjärjestöjä, joita kaikkiaan on 34. Rautatievirkamiesliittokin tarjoaa jäsenilleen TSL:n järjestämiä koulutuksia.
Kari Anttila aloitti pääsihteerin tehtävissä helmikuun alussa ja "sisäänajovaihe"
on vielä menossa: - Järjestö ei ollut minulle aivan outo; muistan jo 15-vuotiaana täytelleeni TSL:n lomakkeita. Olin
myös viime vuonna konsulttina TSL:ssä
pohtimassa organisaatiouudistuksen toteutumista.
12
Siirtyminen oman yrityksen konsulttitoiminnan johtamisesta TSL:ään ei ollut Anttilalle pakoa silloisesta työstä:
- Sekin oli mielenkiintoista. Kun minua
pyydettiin hakeutumaan pääsihteeriehdokkaaksi, ajattelin, että olisi mukava
tehdä pitkätavoitteista työtä.
Anttila korostaa, että TSL on jäsenjärjestöjensä palveluksessa oleva itsenäinen järjestö: - Meillä on sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, joka
oli järjestöä 1919 perustettaessa viisaasti ajateltu.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Anttila vertaa TSL:n tehtäviä paremman
maailman rakentamiseen: - On tosi vapauttavaa ajatella, että oman organisaation perustehtävänä on lisätä yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja
edistää demokratiaa.
- TSL ei ole mukana valtapolitiikassa.
Me tutkimme yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä asioita ja yritämme vaikuttaa
koulutuksen keinoin.
- Tehtävä antaa vastuullisen, mutta vapaan tontin. Suomalainen vapaan sivis-
tystyön järjestelmä on todella kummallisen hieno. Valtio antaa rahaa järjestöille,
jotka kyseenalaistavat politiikkaa. Meillä on velvollisuus herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi eriarvoisuuden mekanismeista, Anttila korostaa.
- TSL nostaa sivistysjärjestönä esiin eriarvoisuutta ja taloudelliseen rakenteeseen liittyviä asioita. Tämä on selvästi
työväenliikkeen järjestö, mutta ei puoluepoliittinen. Me emme tee poliittisia
julkilausumia.
Luottamusmiesten vertaistukea
rakentamassa
TSL:ssä kehitetään ja innovoidaan elementtejä sellaisiin asioihin, joihin liitoissa syntyy tarpeita. Anttila arvelee
ammattiliitojen toiminnassa olevan keskeistä, miten luottamushenkilöt pärjäävät tehtävissään: - Niin sanotun työhyvinvoinnin saralla on paljon tehtävää ja
sitä on tärkeä pohtia myös koulutustarjontaa suunniteltaessa.
- Meillä on kaksi kouluttajaa valmistunut työnohjaajaksi ja mielestäni luottamusmiesten vertaistuen rakentamisessa
voisi tulla kyseeseen työnohjauksellinen
toimintatapa. Pitäisi kehittää esimerkiksi ammattiosastosovellutuksia, joissa
vertaisuus mahdollistuu, Anttila toteaa.
TSL:llä on hyvät suhteet palkansaajapuolen tutkimukseen ja tutkimustiedon
muuttamiseen koulutukselliseksi ja sivistykselliseksi toiminnaksi: - Tarvitaan
Työväen Sivistysliitto TSL
www.tsl.fi
on 1919 perustettu vapaan sivistystyön järjestö, jolla on 34 jäsenjärjestöä. Jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia,
opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja
kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia
ikäihmisiä.
Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. TSL tarjoaa jäsenjärjestöjen jäsenistölle koulutustapahtumia, toteuttaa jäsenjärjestöjensä kanssa
oppimishankkeita sekä neuvoo koulutuskysymyksissä.
Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n palvelut
ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille.
myös koulutusta ihmisen itsensä vuoksi. Siis sellaista, joka lisää ihmisten kokemaa mielekkyyden tunnetta.
- Oikeus elinikäiseen oppimiseen oppijan omista lähtökohdista on erittäin tärkeä periaate. Se tuottaa ihmisille hyvinvointia. Tällaisia muun muassa vapaan
sivistystyön tarjoamia opintoja käytetään SAK:laisessa kentässä vähemmän
kuin suomalaiset keskimäärin.
Mielekäs opiskelu lisää
hyvinvointia
Anttila tuo esiin nykypäivän erilaiset
opiskelumahdollisuudet opintokerhoista ja toisten tapaamisista verkko-opiskeluun: - Mielekäs opiskelu voi olla paitsi hyvin tavoitetietoista myös omaa hyvinvointia lisäävää.
- Opintokerhotoiminta on edelleen moderni mekanismi ihmisten tarpeisiin; ihmiset alkavat taas löytää toisiaan. Verkko puolestaan mahdollistaa paitsi eristymisen myös uudenlaista yhdistymistä, sosiaalista mediaa.
Muuttumattomana seikkana Anttila mainitsee sen, että ihminen on merkityksellinen suhteessa toisiin: - On tärkeätä,
millaisia foorumeja TSL tarjoaa. Voimme toimia joustavasti alueellisesti ja sisällöllisesti ja pystymme myös rekrytoimaan asiantuntevia kouluttajia.
Lopuksi Kari Anttila luettelee TSL:n
toiminnan kulmakiviä: - TSL:n rooli on
rakentaa oppimisympäristöä, johon ihmiset voivat liittyä.
- Yksi toimintamme kulmakivistä on
monenlainen koulutus, toinen on yhteiskunnallinen sivistyksellinen työ,
kolmas kulttuuritoiminta ja neljäs kokeileminen.
- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat hankkeet mahdollistavat kokeilemisen. Tulevaisuudessa TSL:ssä
keskitytään ESR-rakenteen osaamiseen
ja TSL:lle tärkeiden projektien hankkimiseen. Olemme jo mukana SAK:n
kanssa Työelämän Koulutusneuvoja
OpinVerkko -hankkeessa.
Kari Anttila
aloitti pääsihteerin tehtävät TSL:ssä
1.2.2011. Hän on kasvatustieteiden
maisteri, joka on työskennellyt vuodesta 1997 yrittäjänä ja toimitusjohtajana Kehityspiikki Consulting Oy:ssä.
Hän vastasi konsulttitoiminnan, työyhteisöjen kehittämisen ja työnohjauksen johtamisesta.
Hän on tehnyt koulutustehtävien
ohella lukuisille järjestöille, julkisyhteisöille ja projekteille arviointitutkimuksia, kartoituksia ja ilmapiiritutkimuksia.
Hän on myös tuottanut mentorointiin ja ohjaamiseen liittyviä materiaaleja sekä verkko-opiskelun aineistoja.
Kansalaisjärjestökokemusta hänellä
on muun muassa työskentelystä Kansalaiskasvatuksen keskuksessa, Allianssissa, Keuhkovammaliitossa, Taksvärkissä ja SPR:ssä.
Työnsä ohessa Anttila on suorittanut
muun muassa työnohjaajatutkinnon,
sertifioidun organisaatiokonsultin tutkinnon (International Forum for Social
Innovations), liikuntahallinnon tutkinnon, työnohjauksen jatkokoulutuksen
sekä ulkomaisia opintoja. Hän on jatko-opiskelijana Tampereen yliopiston
johtamistieteen laitoksella.
RVL:n koulutusohjelma 2011
Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (työsuhteessa olevat
ja työttömät). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen.
Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) 5422 1555,
sähköpostitse osoitteella [email protected] tai liiton internetsivuilla (www.rvlry.fi) olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään
ilmoittautumisjärjestyksessä.
Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole
lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä.
TSL
www.tsl.fi
Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä
sekä keinoja edistää hyvinvointia.
17.-18.9. Ikaalinen tai 19.-20.11. Oulu
Totta vai tarua? - Medialukutaito -kurssin tavoitteena on
tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on
median merkitys tänä päivänä, miten media toimii.
24.9. Mikkeli
Kohtaa ja kuuntele – iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena
on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista.
22.-23.10. Riihimäki, 8.-9.10. Jyväskylä tai 29.-30.10. Oulu
Eläkkeelle siirtymisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle siirtymiseen ja selviytymiseen uudessa
elämäntilanteessa.
29.-30.10. Lahti
Aikaa itselle - Ajankäytön valinnat elämässä -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka potevat ajan puutetta ja tahtovat tehdä
asialle jotakin. Kiireettömyyttä lähestytään yksilön näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta elämästä, omista valinnoista ja ennen kaikkea omista arvoista.
14.-15.5. Mikkeli
Nyt, kun aikaa on - Kurssi liittojen työttömille ja lomautetuille jäsenille. Tavoitteena on oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä löytää keinoja, miten toimien itse kukin voi vaikuttaa omaan aktiivisuuteensa.
24.-25.5. Karjaa tai 9.-10.11. Nokia
14
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Pipo kiristää - vai kiristääkö? Työssä jaksamisen kurssin tavoitteena on löytää työyhteisön vuorovaikutukseen keinoja välittävän ja toiset huomioivan tunnelman luomiseksi.
1.-2.10. Oulu
Ennakkoluuloista kohtaamisiin! Tavoitteena on keskustella kokemuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja oppia toimimaan viisaasti niin työtilanteissa, asiakaspalvelussa
kuin työhön perehdyttämisessä.
22.-23.10. Tampere
Ay-koulu verkossa on tarkoitettu kaikille ja kaiken ikäisille
SAK:laisten liittojen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ammattiyhdistysliikkeen perusasioista ja osallistumaan ay-liikkeen toimintaan.
Muut opiskeluryhmäsi jäsenet voivat olla eri liitoista ja heidät tapaat verkon oppimisympäristössä. Ryhmän opintoja
ohjaa sekä verkko-opiskeluun että opiskeltaviin kysymyksiin perehtynyt tutor.
Opiskelun kautta opit tuntemaan paikallisia ja alueellasi toimivia ay-vaikuttajia ja päätät ehkä lähteä itse mukaan ay-toimintaan. Opit myös monenlaisia tiedonhaun, vaikuttamisen
ja kanssakäymisen tapoja verkon ja kurssille laaditun oppimisympäristön välityksellä.
Avoin haku: Opiskeluryhmä käynnistetään aina kun siihen on ilmoittautunut vähintään kahdeksan osanottajaa.
Kiljavan opisto
www.kiljavanranta.fi
Nuorisokurssi – toiminta tutuksi ja aktiiviseksi
toimijaksi: Tavoitteena on saada uutta voimaa
nuorisotoimintaan. Kurssilla hankitaan osaamista
nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa.
6.-8.6. Nurmijärvi
Luottamuksella
Länsi-rintamalta 2011
[email protected]
Länsi-Suomen aluepääluottamusmies
"Me emme pyydä, me vaadimme".
(Kuva ja lause on vuodelta 1956.)
Ammattiyhdistysliike tai ay-liike tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat
ammattiliitot.
Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena
on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa. Lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna.
Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena:
työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena
on työntekijän työpanos. Ostajan edun
mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista
saada hinta mahdollisimman korkeaksi.
Määritelmät on noukittu Wikipedian sivustoilta. Erinomaisesti kiteytettynä se
perustehtävä, mikä RVL:llä on. Tähänkin sopii myös määritelmä: "Kaikki muu
on turhaa, paitsi…".
Runsas vuosi, taitaa olla jo puolitoista
vuotta sitten, yritin herätellä itseäni ja
muitakin näkemään ja kuulemaan missä me menemme. Tänään, samoja asioita
pohtiessani, en näe minkään muuttuneen.
Luottamusmiesorganisaatio nykymuodossaan on toiminut tätä kirjoitettaessa tasan kaksi vuotta. Epäilyt resurssien
riittävyydestä ovat osittain toteutuneet.
Edunvalvontaa on vaikeuttanut sekä
luottamusmiesten vähäinen lukumäärä
että työnantajan päätäntävallan keskittäminen Helsinkiin.
Länsi-Suomen alueella meitä luottamusmiehiä on juuri nyt kolme varsinaista ja
kaksi varaa. Vaalien asettelussa meillä
olisi ollut mahdollisuus useampaankin
valintaan, mutta eri syistä määrä jäi alle
sovitun. Operaatiokeskuksen perustamisen yhteydessä olemme esittäneet sinne valittavaksi luottamusmiehiä/miestä. Tämä ei ole toteutunut.
Edellä mainittua "ongelmaa" korostaa
myös se, että täällä alueella ollaan epätietoisia siitä, kuka jäsenistömme asioista
neuvottelee kulloinkin. Aiemmin edunvalvonta oli selkeästi koko RVL:n toimintaa. Siihen osallistuivat täydellä panostuksella koko organisaatio liiton puheenjohtajasta johtokuntien yksittäisiä
jäseniä myöten. Näin en koe tällä hetkellä tapahtuvan.
Liiton valtuuston, hallinnon (tässä yhteydessä liiton hallituksen) ja luottamusmiestoiminnan tehtävät kirjoituksen
alussa todettujen perusasioiden suhteen
ovat hämärtyneet ja näkemykseni mukaan myös heikentyneet yksittäisen jäsenen näkökulmasta katsottuna. Tämän
olen voinut todeta lukuisilla työpaikkakäynneilläni.
Meidän on tarkemmin määriteltävä ja
myös yhteisesti hyväksyttävä neuvottelutoiminnan pelisäännöt. Sama pätee
neuvottelujen tavoitteiden asetteluun.
Kaikkien on tiedettävä, kuka vastaa neuvotteluista missäkin vaiheessa.
Varsinaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä ei kenelläkään liene epäselvyyttä. Sen sijaan, kun sopimuksessa jo kertaalleen sovittuja asioita
ryhdytään soveltamaan käytäntöön, tulee meillä olla selvät sävelet, kuka niissä ristiriitatilanteissa edustaa RVL:ää.
Useissa liitoissa kirveen terävällä puolella huitelevat liiton palkkalistoilla olevat
edunvalvojat. Tämä johtunee siitä, että
heidän asemansa poikkeaa merkittävissä määrin työnantajaan työsopimussuhteessa olevasta henkilöstä.
Hamarapuoli kuuluu sitten enemmänkin vaaleilla valituille luottamusmiehille,
jotka sopimusten mukaisesti vievät jäsenistön tavoitteita kohti haluttua tulosta.
Se vaatimus tai käsitys, että edunvalvonnan pitää olla "kivaa", tulee nykytilanteessa unohtaa. Sen sijaan se saa olla ja
onkin erittäin palkitsevaa. Yksikin kiitos jäseniltä on enemmän kuin se kuuluisa "sata jänistä".
Painopiste edunvalvonnassa ei voi olla
niin, että "hallinnossa" toimijoita on
enemmän kuin puolet siitä määrästä mitä
meillä on varsinaisia luottamusmiehiä.
Nykyinen rakenne ei voi olla näkymättä käytännön edunvalvonnassa. Joko tehtäviä on uudelleen arvioitava tai sitten
omin toimin ja työnantajan kanssa neuvotellen saatava lisää resursseja "kenttätyöhön". Myös taloudellisen panostuksen tulee kohdistua entistä tukevammin
luottamusmiestoiminnan kehittämiseen
ja ylläpitämiseen.
Keskitytään olennaiseen. €ki
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
15
Kulttuuriapurahalla jouhet vaihtoon
Viulisti soittaa
kansanmusiikkia
Anna-Kaisa Lavikainen sai alkuvuodesta SAK:n vuosittain myöntämän kulttuuriapurahan. Apuraha tuli viulun jousen jouhien vaihtoon. Aiemmin hän on saanut
apurahan Orivedellä pidetyn viulukurssin kustannuksiin.
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
A
nna-Kaisa on kiitollinen apurahoista: - Oriveden kurssilla oli
ansioituneita opettajia ja myöhemminkin olen osallistunut kursseille
mahdollisuuksien mukaan.
Hän opiskeli viulunsoittoa musiikkioppilaitoksessa monia vuosia, mutta oli
murrosiässä panemassa viulua laatikkoon monta kertaa: - Viulunsoitto loppui
30 vuodeksi, kun menin opiskelemaan.
Hänen viulunsoittonsa juuret ovat isän
puolen muusikkosuvussa: - Lopetettuaan
päätyönsä muualla, isä soitti Joensuun
kaupungin orkesterissa viulua ja oli aikoinaan luomassa Joensuun musiikkielämää. Hän myös opetti viulunsoittoa.
Harjoituksia, yksityistunteja,
kursseja ...
Isän kuoltua hänen viulunsa alkoi askarrella Anna-Kaisan mielessä: - Mitähän jos ottaisin sen esiin ja kokeilisin, hän tuumi.
- Minulla on veli ja oli itsestään selvää,
että meidät pantiin lapsina soittamaan,
veli klarinettia ja minut viulua. Olin seitsemänvuotias, kun minulle ostettiin sikarilaatikon kokoinen viulu, Anna-Kaisa kuvailee.
- Ajattelin kuitenkin, että evääni eivät
riitä niin pitkän soittotauon jälkeen.
Niinpä ilmoittauduin kesäyliopiston
viulukurssille. Se oli tarkoitettu aikuisille, jotka eivät olleet aiemmin soittaneet lainkaan.
Anna-Kaisa oli kokemattomien kurssilaisten joukossa kuitenkin vähän outo
lintu: - Mielikuvani, että en osaa enää
soittaa mitään, oli ihan väärä; soittaminen on kuin pyörällä ajo. Taito on otettavissa käyttöön pitkänkin tauon jälkeen.
Ilokseni totesin, että ehkä tämä tästä.
Nyt Anna-Kaisa ei viulunsoittoa enää
lopeta: - Hakeuduin kurssin jälkeen Helsingissä soittokykyisten ryhmään ja sen
jälkeen onkin ollut tuhat rautaa tulessa:
juoksua harjoituksista toiseen, yksityistunteja, kursseja ja esiintymisiä.
Keravalla asuva Anna-Kaisa soittaa
viulua tällä hetkellä Äkseröisissä. Kansanmusiikkia soittavan yhtyeen vaihtelevassa kokoonpanossa soittaa kolme
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
17
SAK:n kulttuuriapurahaa
voivat hakea vuosittain kaikki
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apuraha on haussa
loppuvuosittain. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston (KSR) yhteydessä erikoisrahastona.
Anna-Kaisa Lavikaisen viulun on tehnyt suomalainen viulunrakentaja Marc Ahlgren: - Perintönä tullut isän viulu oli minulle liian iso. Tämä on hieman pienempi
kuin normaali viulu ja sopii käteeni hyvin.
viulistia, klarinetisti, haitaristi, urkuharmonin soittaja ja basisti: - Tänä keväänä olemme esiintyneet keravalaisessa
vanhainkodissa ja Keravan kaupungin
tilaisuuksissa.
- Yritän olla mahdollisuuksien mukaan
mukana myös Vantaan Kansanpelimanneissa. Joka toinen maanantai kokoontuu Töölön viuluklubi ja lauantaisin kerran kuussa saa oppia vierailevalta pedagogilta.
Työpesti Pietariin
Anna-Kaisa Lavikainen aloitti työt
VR:llä loppusyksystä 1999 silloisen kansainvälisen osaston puhelinmyynnissä.
2008 hän siirtyi toimipisteeseen, jossa
hoidetaan yritys- ja ryhmämyynnin sekä
matkatoimistopalvelun tehtäviä. AnnaKaisan työtehtäviin kuuluu lisäksi VR:n
työntekijöiden vuosiviisumien hoito.
Hän on opiskellut venäjän kieltä silloisessa Joensuun korkeakoulussa: - Orientoiduin matkailupuoleen; ihmisten kanssa toimiminen oli mielenkiintoista. Olin
esimerkiksi muutaman kerran matkanjohtajana Sotsin ja Jaltan matkoilla.
Anna-Kaisa palasi viime vuoden loppupuolella vuoden ja kahdeksan kuukau-
18
den työpestistä Pietarista: - Otin työvapaata ja lähdin ulkoministeriön palvelukseen tekemään venäläisille viisumeita.
Näin Anna-Kaisa pääsi toteuttamaan yhden haaveensa: - Tartuin tilaisuuteen,
kun Pietarissa samoja tehtäviä tehnyt
ystäväni kannusti hakemaan paikkaa.
Pietarissakin soitto-oppia
- Arjen eläminen Pietarissa oli hieno kokemus. Työyhteisö oli mielenkiintoinen.
Työsopimukset tehdään pääasiassa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja työyhteisössä oli 20-60-vuotiaita suomalaisia. Viihdyin todella hyvin. Kevät ja syksy ovat
Pietarissa parhaita vuodenaikoja.
Pietarista löytyi myös suomalainen musiikki-instituutti, josta Anna-Kaisa sai
opettajan: - Opettelin soittamaan suomalaista perusklassista viulumusiikkia. Oli tosi kivaa ja esiintymistilaisuuksiakin oli paljon. Soitin opettajan
kanssa esimerkiksi Sibeliusta ja kansanmusiikkia.
- Kun eläkeikä koittaa, harrastukselle jää enemmän aikaa. Olisi kiva, jos
voisi vielä kehittyä ja aina se mahdollisuus on olemassa ikääntymisestä huolimatta.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Hakulomake ja tarkat ohjeet
löytyvät loppuvuodesta KSR:n
osoitteesta www.sivistysrahasto.
com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus
liitteineen toimitetaan tiettyyn
päivämäärään mennessä hakijan
omaan ammattiliittoon. Hakemisesta ilmoitetaan myös RVL:n
lehdessä ja nettisivuilla.
Ammattiliitot toimittavat hakemukset SAK:hon. Rahaston hoitokunta päättää apurahojen jaosta. Saajien nimet julkaistaan
SAK:n kotisivuilla sekä Palkkatyöläinen ja Löntagaren -lehdissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan
myös saajalle henkilökohtaisesti.
Kulttuuriapuraha on tarkoitettu
esimerkiksi kirjoittamisen, kuvataiteen, musiikin, valokuvataiteen,
lasitaiteen ja näyttämötaiteen
kustannuksiin. Apurahaa ei ole
myönnetty muun muassa urheilun ja ammattitutkinto-opiskelun
(kaupallinen ala) kustannuksiin.
Tänä vuonna hakuaika päättyi 4.2.
Tukea myönnettiin yhteensä
17 000 euroa 24 saajalle. Hakijoita oli yhteensä 137.
RVL:stä on ollut hakijoita vuosittain 0-3 ja 2000-luvulla apurahoja
on myönnetty RVL:läisille kirjoittamisen, poikkitaiteen, kuvataiteen, musiikin ja näyttämötaiteen
harrastajille niin, että pienin apuraha oli suuruudeltaan 150 euroa
ja suurin 3 000 euroa.
Suhdeverkostoja käytetään eniten
työntekijöitä ja toimihenkilöitä palkattaessa
Työpaikka löytyy
kiven alta
Tuore selvitys paljastaa sen, minkä moni työnhakija tietää. Firmat hakevat uutta
työntekijää ensin oman talon sisältä. Jos omasta talosta ei sopivaa löydy, otetaan
apuun henkilökohtaiset verkostot eli palkataan kaveri, kaverin lapsi tai kaverin kaveri.
K
Teksti: Aleksi Vienonen, UP-uutispalvelu
olmanneksi käytetyin rekrytointikanava ovat työnantajan
tai työntekijän suorat yhteydenotot. Työnhakijan kannattaa hakea yrityksistä töitä, vaikka avoimia työpaikkoja ei olisi ilmoitettu. Työpaikka voi
olla hiljaisessa haussa.
Työntekijäportaan rekrytoinneissa henkilökohtaisia verkostoja kertoo käyttävänsä 86 prosenttia yrityksistä. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta
vastaava luku on 85 prosenttia. Johdon
rekrytoinneissa 73 prosenttia firmoista
kertoi nojautuvansa verkostoihin.
Tiedot selviävät tuoreesta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) henkilöstöja koulutustiedustelusta.
Sosiaalinen media nousee
Nouseva trendi uuden työntekijän etsimisessä on verkon sosiaalisen median hyödyntäminen. Sitä ilmoitti käyttävänsä noin 12 prosenttia työnantajista: - Tämän osuus varmasti jatkaa nousuaan, selvityksen laatinut asiantuntija
Satu Ågren sanoo.
Te-toimistoja väheksytään
Neljänneksi käytetyin palkkaamisen
tapa on firman omat nettisivut. Vasta
viidentenä tulee työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys. Sitä ilmoittaa käyttävänsä rekrytoinnissaan 73 prosenttia
yrityksistä. Perinteistä lehti-ilmoittelua käyttää 51 prosenttia työnantajista.
Rekrytointikanavien käytössä ei ole
merkittävää eroa eri työnantajasektoreiden välillä. Rekrytointi organisaation sisältä, henkilökohtaisten verkostojen hyödyntäminen sekä työnhakijan ja
työnantajan suorat yhteydenotot ovat
yleisimpiä rekrytointikanavia niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla.
Henkilöstöryhmittäin eroja löytyy. Selvityksen mukaan henkilökohtaisia verkostoja käytetään kaikkein eniten työntekijä- ja toimihenkilöportaan rekrytoinneissa.
Eniten sosiaalista mediaa käytettiin palvelualoilla. Noin 18 prosenttia palvelualojen yrityksistä kertoi, että oli vuonna 2010 hyödyntänyt sosiaalista mediaa
uuden työntekijän etsimisessä.
Sosiaalisen median käytöllä on varjopuolensa. Se tarkoittaa, että entistä
enemmän työntekijöitä haetaan tuttavaverkostojen kautta.
Esimiesasemassa oleva henkilö saattaa
ilmoittaa henkilökohtaisella Facebooksivullaan ystävilleen, että hänellä olisi töitä tarjolla. Hän voi myös pyytää
omia alaisiaan vinkkaamaan hiljaisessa
haussa olevasta työpaikasta omissa Facebook-profiileissaan.
Nuoret palkataan oppilaitoksista
Nuoren työnhakijan kannattaa hakea
työpaikkaa jo opiskeluaikanaan. Suoraan kouluista ja oppilaitoksista kertoi
palkkaavansa 67 prosenttia työnantajista. Opiskelujaan vielä viimeistelevä
työnhakija on työnantajan silmissä kiinnostavampi kuin suoraan työttömyyskortistoon valmistunut.
Yritysten mielestä opiskelijoille suunnatut rekrytointimessut, yritysesittelyt, harjoittelujaksot sekä opinnäytetyöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia
palkata yrityksiin nuoria työntekijöitä.
Monissa oppilaitoksissa on myös rekrytointi- ja urapalveluita, jotka tarjoavat työnvälityspalveluita opiskelijoille
ja työnantajille.
Työnantajasektoreittain suoraan koulunpenkiltä rekrytoi eniten rakennusala, jolla noin 75 prosenttia työnantajista kertoi
käyttävänsä tätä keinoa. Teollisuudessakin osuus oli noin 70 prosenttia, mutta
palveluissa vain 64 prosenttia.
Työntekijäryhmittäin eniten suoraan
oppilaitoksista palkattiin työntekijätason osaajia. Toiseksi eniten kouluista etsittiin toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Vain seitsemän prosenttia EK:n
jäsenyrityksistä kertoi hakeneen johtajia suoraan oppilaitoksista vuoden 2010
aikana.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
19
Palveluneuvojia
puhuttivat
matkustajaliikenteen
muutokset
Teksti ja kuvat: Soile Olmari
P
aikalla Järvenpää-talolla olivat 22
palveluneuvojan lisäksi RVL:n
valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja liittosihteeri Seppo Juselius.
VR:n matkustajaliikenteen muutokset
ovat herättäneet
tänä keväänä paljon
tunteita ja mielipiteitä palveluneuvojien joukossa. Helsingin osasto kutsui
Etelä-Suomen alueella työskentelevät
jäsenensä keskustelemaan aiheesta.
Vilkkainta keskustelua käytiin asiakaskuormapohjaisista työvuoroista. Jakson
enimmäistuntimäärä on 115 työtuntia ja
30 minuutin päivittäinen ruokatauko,
joka on omaa aikaa. Nämä ovat työnantajan reunaehdot.
Ongelmana koetaan työhönsidonnaisuuden kasvaminen ja ajoittain jopa kymmenen tunnin työpäivät: - Työnantajalle olisi saatava myös työsuojeluorganisaation kautta viestiä liiallisesta työhönsidonnaisuudesta.
- Liittona emme ole hyväksyneet ruokataukomuutosta. Nyt on huomattu, että
näillä työnantajan järjestelyillä ei pystytä palvelemaan kaikkia asiakkaita ja
lipunmyyjät väsyvät. Kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen ja myyntijohtaja
Monna Huvilinna kiertävät kaikki Suo-
20
men asemat ja kuulevat palveluneuvojia, kertoi Henry Kulin.
- Palveluneuvojilla on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen rytmitykseen. Epäinhimilliset vuorot täytyy saada muu-
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
tettua. Tärkeätä on pohtia asiaa yhdessä ja löytää siihen kohtuullinen ratkaisu. Hyvä kysymys on palveluneuvojien
riittävyys. Työnantajan on huolehdittava, että työ sujuu.
Keskustelussa tuli esiin, että lipunmyyntityö muuttuu entistä opastavammaksi ja
konsultoivammaksi.
- Kannattaa olla aktiivinen. Nykyisillä
aukioloajoilla porukka ei jaksa, kun sijaisia puuttuu, Kulin totesi.
- Henkilöstön kannattaa tehdä esitys
yhdessä esimiehen kanssa, miten asia
hoidetaan. Ihmisten on päästävä töihin
jouhevasti niin, ettei pitkiä odotusaikoja synny. Tämä asia koskee lähiliikenteen asemien tilannetta.
Ruokatauko on omaa aikaa
Keskustelussa todettiin, että tilanne on
haastava sekä työntekijöille että esimiehille: - Tilanne on ongelmallinen esimerkiksi, kun joku lähtee lomille; väkimäärä on supistettu vähiin.
Palveluneuvojia kuulemassa oli
myös RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin. Oikealla Etelä-Suomen alueen matkustajaliikenteen luottamusmies
Lea Rautavuori.
- Kun meillä on asiakkaita, emme aina
huomaa pitää ruokataukoja. Juoksemme "kuin päättömät kanat" lipunmyynnin ja puhelinpuolen välillä, totesi eräs
palveluneuvoja.
Seppo Juselius kertoi, että palveluneuvojille tehdään uusi toimenkuva ja uusien tehtävien pitäisi näkyä myös palkassa.
Hän myös korosti, että ruokatauko on
työntekijän omaa aikaa ja se kannattaa pitää: - Työnantajakin haluaa saada
keskustelemalla sopivat työvuorot aikaan. Kaikkia pitää kohdella tasapuo-
lisesti. On sovittava - mieluimmin paperilla - esimerkiksi ylitöistä ja pidettävistä vapaista.
- Itse on oltava tarkka ja työntekijän on
hyvä seurata, kuinka paljon ja millaisia työtunteja on tehnyt, Kulin painotti.
Lipunmyynnissä on myös ns. heittovuoroja, mikä tarkoittaa poissaolojen tekemistä ja tarvittaessa ylimääräisenä toimimista. Työntekijän on annettava työnantajalle yhteystietonsa.
päivänsä seitsemän päivää ennen jakson alkua. Työnantajan pitää ilmoittaa työvuorosta viimeistään edellisenä iltana klo 19 mennessä. Ellei ilmoita, heittovuorolaisella on vapaapäivä,
Kulin totesi.
- Jos työnantaja ilmoittaa seuraavan päivän työvuorosta em. ajankohdan jälkeen, heittovuorolainen saa poikkeamakorvauksen. Sen saa myös, jos on vapaapäivänä töissä.
Heittolaisilla ei ole vakiovuoroja: - Heittovuorolaisilla on oikeus tietää vapaa-
Karjaalta keskustelutilaisuuteen
osallistui kolme palveluneuvojaa.
Paikalla oli osallistujia myös Hyvinkään, Hämeenlinnan, Helsingin,
Espoon, Järvenpään ja Keravan
lipputoimistoista.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
21
Työelämän
epävarmuus
suurin huolenaihe
Työntekijöiden suurin huolenaihe on työelämän epävarmuus, kertoo SAK:n maaliskuun lopulla julkaistu jäsentutkimus, johon vastasi
viime vuonna yli 2 000 työntekijää.
T
Teksti: Soile Olmari • Lähde ja kuva: SAK, www.sak.fi
utkimuksen tekijä, SAK:n tutkija
Linnea Alho toteaa, että työelämä jakautuu entistä selvemmin
voittajiin ja häviäjiin: - Toisille suodaan
vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia kehittyä työntekijänä ja toisille ei.
Alho arvioi, että verrattain hyvässä asemassa ovat työntekijät, joiden työ vaatii
vastuunottoa, omaa harkintaa ja vuorovaikutustaitoja.
Tutkimuksen mukaan tärkeimpänä työssä pidetään työpaikan pysyvyyttä. Toiselle sijalle pääsevät hyvät työkaverit ja
kolmanneksi nimettiin mielenkiintoinen
työ. Työaika ja palkka mainittiin vasta
neljänsinä.
- Koulutus on jakaantunut epätasaisesti
ja sen tulisi olla laaja-alaisempaa, kommentoi SAK:n vt. kehittämispäällikkö
Juha Antila.
Nuoret kiinnostuneita
ay-toiminnasta
Nuoret arvostavat työtä elämänalueena
vähemmän kuin ikääntyneet, jotka korostavat auktoriteettien kunnioittamista.
Tasavertainen ilmapiiri ja mielekäs työ
on nuorille tärkeitä.
- Nuoret antavat työlle erilaisia merkityksiä kuin ikääntyneet. Työltä vaaditaan enemmän kuin ennen, Antila toteaa.
Pidemmät työurat vaativat
osaamisen päivittämistä
Koulutuksen puute rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia työn vaihtamiseen.
Noin kaksi kolmasosaa SAK:laisista ei
ollut saanut päivääkään työnantajan kustantamaa ammatillista koulutusta vuoden 2009 aikana.
Joka kolmas lisäkoulutusta vaille jääneistä työntekijöistä kokee tarvitsevansa sitä nykyisessä työssään. Moni heistä pelkää, ettei heidän osaamisensa riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Ikääntyneitä koulutetaan selvästi nuorempia
vähemmän.
22
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Nuoret ovat kiinnostuneita ottamaan
vastaan luottamustehtäviä työpaikallaan ja muutenkin ikääntyneitä kiinnostuneempia osallistumaan ay-toimintaan:
- Ay-liikkeen rakennetta ja kulttuuria
on muutettava niin, että nuoret kokevat liikkeen oikeaksi paikaksi aktiiviselle toiminnalle.
SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen
listaa tämän tutkimuksen ulkopuolisena
tietona nuoria kiinnostaviksi toimintatavoiksi sosiaalisen median lisäksi muun
muassa projektimaisuuden ja enemmän
yksittäisiin asioihin panostamisen: - Ihmiset eivät halua enää sitoutua toimintaan elämänikäisesti.
Tärkeitä asioita työssä, % vastaajista
Työpaikan varmuus
69
27
Hyvät työkaverit
54
41
Mielenkiintoinen työ
45
49
Hyvät työajat
42
47
Hyvä palkka
36
55
34
50
Mahd. kehittää ammatitaitoa
32
55
Mahd. käyttää aloitekykyä
27
43
Pitkät lomat
22
44
Muiden arvostama työ
21
56
Vastuullinen työ
42
Yhteiskuntaa hyödyttävä työ 14
25
Hyvät ylenemismahdollisuudet 9
Lähde: SAK
18
Helppo työ 6
0
20
40
60
80
100
Erittäin tärkeää
Melko tärkeää
Tutkimuksesta käy ilmi, että vastaajat
suosivat palkankorotusmallia, jonka neuvottelee liitto tai SAK. Valtaosa vastanneista haluaa säilyttää ainakin jonkinlaisen kollektiivisen rakenteen palkankorotusneuvotteluissa.
- Mitä nuoremmista vastaajista on kyse,
sitä yleisempää on halu sopia kokonaan
itse. Se ei ole silti suosituin vaihtoehto
nuorillakaan, kertoo Alho.
Nuiva johto voi lisätä
työtaisteluintoa
SAK:laisten valmius toimia on korkealla, jos valtiovalta tekisi muutoksia esimerkiksi sosiaaliturvaan työntekijöiden
etujen vastaisesti; yli puolet olisi valmis lakkoon.
Neljännes vastaajista olisi valmis lakkoon, jos työnantaja heikentää työehtoja omalla työpaikalla. Työtaisteluintoa
voivat lisätä työpaikan johdon kielteiset
tai torjuvat asenteet.
Riikka - Seinäjoen
johtokunnan
uusi nuori
Teksti: Soile Olmari • Kuva: Marjatta Hakala
Riikka on aloittanut liikenteenohjaajan työnsä VR:llä huhtikuussa 2008: - Työssä tärkeintä on sen mielenkiintoisuus ja
vaihtelevuus sekä - totta kai
- mukavat työkaverit. Riikka
on naimisissa ja kahden lapsen äiti.
Suhteessa työnantajiin valmiimpia toimintaan ovat ne, joiden arvomaailmassa korostu tasavertaisuus ja erilaisten ihmisten kuunteleminen.
SAK on toteuttanut jäsentutkimusta jo
vuodesta 1984 viiden vuoden välein ennen keskusjärjestön tulevaisuutta linjaavaan edustajakokousta.
- Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää SAK:n strategiassa esimerkiksi ottamalla edunvalvontaan laaja-alaisempi
näkökulma. Vastaajat haluavat vaikuttaa
työhönsä, he haluavat mielekästä työtä ja
inhimillisyyttä työelämään. Myös luottamushenkilöiden tukeen tarvitaan entistä
enemmän panostusta, Hietanen kertoo.
Juha Antila korostaa työelämän vetovoimatekijöitä: - Töiden on oltava ihmisten
mittaisia: ei liikaa kuormittavuutta. Samanaikaisesti on lisättävä ihmisten osaamista ja työelämän vetovoimaa.
Alho kiteyttää tutkimuksesta työnantajille välittyvän viestin: - Henkilöstöön kannattaa panostaa.
R
VL:n toimintaan on tullut viime vuosina mukaan myös nuorempia ayaktiiveja. Tänä keväänä Seinäjoen osaston johtokunnassa aloitti Riikka Kulju.
Aiemmin Riikka on ollut mukana muun muassa suunnittelemassa ja toteuttamassa osastonsa vapaa-ajan toimintaa.
Riikka tuli mukaan ay-toimintaan, koska häntä kiinnosti päästä vaikuttamaan
työntekijöiden asemaan: - Tänä muutoksen aikana on tärkeä päästä mukaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan asioihin.
Toimintaa Riikka haluaisi kehitettävän siihen suuntaan, että liitto yhdistäisi työntekijät tiiviimmin yhteen.
- Saataisiin yhteen hiileen puhaltava työyhteisö ja muistettaisiin, että samassa
veneessä ollaan.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
23
Osastojen toimihenkilöt 2011
Kuvat: Seppo Juselius
Pieksämäen kokouspaikan
24
haa.
huuhkaja vartioi kokousrau
Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Ulla Riekkinen, I varapj
on Jarmo Haukkasalo ja II varapj Reijo Karppinen.
Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimoaho, I varapj on Jarmo Pankko ja II varapj Ahti
Karppanen.
Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I varapj on Mirja Tirranen ja II varapj Mikko Roitto.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Marja Vihinen), Virve
Ojala (Laura Spjut), Pekka Romu (Reijo Karppinen), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Milja Wallen (Mervi Loisti), Jorma
Vauhkonen (Jaana Reunila), Irma Wiita (Kia Viskari) sekä Karita Vyyryläinen (Soile Viuhkola).
Johtokunta (varahlöt suluissa): Ahti
Karppanen (Arto Piironen), Hannu Liimatta (Markku Nenonen), Sinikka Rantonen (Eero Moilanen), Anne Teräs
(Seppo Kärkäs), Mirja Papunen (Sirkka Tuononen), Reino Turunen (Paavo
Turunen), Jarmo Pankko (Ahti Mäkelä) sekä Tuija Hyvönen (Arto Papunen).
Osaston taloudenhoitajana toimii Maini
Myyry, osasto- ja kokoussihteerinä sekä
jäsenrekisterin hoitajana Paula Sairo,
tiedottajana Jorma Vauhkonen.
Osaston taloudenhoitajana toimii VesaPekka Reponen sekä sihteerinä ja tiedotussihteerinä Anne Teräs.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Soile Hakkarainen (Mervi Kääriä), Kimmo Mark (Juhani Jokela), Merja Mikkola (Anne Kaunissalo), Anne Mömmö (Ritva Rantanen), Anneli Palenius
(Anne Lehtonen), Sinikka Pastinen (Valentina Honkanen), Mikko Roitto (Juha
Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) sekä Eija Vainio (Sirkku Vänttinen).
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Osaston taloudenhoitajana toimii Arja
Mäkilä, sihteerinä Sinikka Pastinen sekä
tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen.
Osastojen toimihenkilöt 2011
Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I varapj on
Esa Matila ja II varapj Juha Kuukkanen.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Jouni Heiskanen), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Arto Taimio (Esa Matila), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Esa Oikarinen (Reijo Lapinniemi), Kaisa Tienhaara (Kaija Kajosmäki), Raija Kuha
(Satu Heikkinen) sekä Pekka Tikkala
(Pia Korpivaara).
Osaston taloudenhoitajana toimii Matti
Karvo ja sihteerinä Raija Kuha.
Pieksämäen osasto:
Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom,
I varapj on Erkki Siloaho ja II varapj
Aimo Nykänen.
Oulun osasto
Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko Haapsaari (Tuula Ahtiainen), Markku Hoffrén (Inkeri Soininen), Matti Komulainen (Päivi Karjalainen), Aimo Nykänen (Pauli Eronen), Maija Raatikainen (Markku Markkanen), Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä Erkki Siloaho (Pasi Puranen).
Osaston taloudenhoitajana toimii MaijaRiikka Jämsä, sihteerinä Hanna Remes
ja tiedotussihteerinä Päivi Karjalainen.
Pieksämäen osasto
Pääkonttorin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Leila Manninen,
I varapj on Markku Raunimaa, II varapj
Marjut Pykälä-aho.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Ulla
Nyström (Mirja Hynninen), Markku
Raunimaa (Tero Luoma), Eija Kautto (-), Marjut Pykälä-aho (Tiina Simoinen), Anja Törnqvist (Marja-Leena Askolin) sekä Aira Rönkkö (-).
Osaston taloudenhoitajana toimii Hannu Laukkanen, sihteerinä Eija Kautto, tiedottajana Marjut Pykälä-aho, järjestelytoimikunnan vetäjänä Ulla Nyström ja jäsenrekisterin hoitajana Anja
Törnqvist.
Pääkonttorin osasto
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
25
Osastojen toimihenkilöt 2011
Seinäjoen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Marjatta Hakala, I
varapj on Harri Lahti, II varapj Jaakko Kalinko.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Ari
Jokela (Tiina Nisula), Jaakko Kalinko (Jukka Salo), Helena Korpela (Pekka Heimovirta), Anssi Kortesoja (Ismo
Hakanen), Riikka Kulju (Teijo Koivulahti), Harri Lahti (Tapio Anttila), Risto Lehtinen (Juhani Kortesmaa), Margit
Suominen (Tuula Harju), Reijo Tuohisaari (Teijo Rantanen) sekä Leena Väisänen (Matti Nuolikoski).
Osaston taloudenhoitajana toimii Jari
Kruuti, sihteerinä, tiedottajana ja jäsenrekisterin hoitajana Helena Korpela sekä koulutussihteerinä Tiina Nisula.
Tampereen osasto:
Puheenjohtajana jatkaa Esa Renfors, I varapj on Veijo Keskinen, II varapj Kalle Kannisto.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Jyrki Virtanen (Jyri-Petri Juomoja), Virve Wallenius (Katri Kurikka), Orvo
Salmela (Matti Mäkinen), Pirjo Saastamoinen (Pirkko Pelvola-Saurio), Jorma Koiranen (Hannu Mäkinen), Veijo
Keskinen (Pertti Tykki), Kalle Kannis-
Seinäjoen osasto
to (Erkki Hokkanen) sekä Taina Hokkanen (Ulla Korpi).
Osaston taloudenhoitajana toimii Arja
Heinonen, sihteerinä ja tiedotussihteerinä Taina Hokkanen sekä koulutussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Virve Wallenius.
Turun osasto: Puheenjohtajana
Kuva: Marjatta Hakala
ne-Maj Lindström), Pirjo-Leena Virta
(Veikko Laine), Pirkko Ollila (Päivikki Wahlberg), Maileena Kosonen (Arto
Parkkonen) sekä Heli Tyrväinen (Terttu-Leena Pyyhtiä).
Osaston taloudenhoitajana toimii Eija
Nieminen sekä sihteerinä Tapio Lehto.
jatkaa Ismo Reunamo, I varapj on Antero Uusitupa, II varapj Marjo Sauvula.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Tapio
Lehto (Pirjo Tamminen), Frej Reinholm (Niina Vilen), Antero Uusitupa
(Hannu Karros), Marjo Sauvula (An-
Työsuojeluvaalit viikolla 24
T
yösuojelun yhteistoimintasopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Sopimustekstiä ja varsinaisia vaaliohjeita vielä viimeistellään. Työpaikkakäsitteistä
on päästy sopimukseen.
Työsuojeluvaalit on sovittu työnantajan kanssa pidettäväksi viikolla n:o 24. Tarkemmat vaalipäivämäärät vahvistetaan RVL:n osastoille lähiaikoina. Työpaikkatiedot ja
valittavien työsuojeluvaltuutettujen määrät löytyvät osoitteesta www.extranet.rvlry.fi.
Vaaleissa haetaan työympäristön kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä.
26
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
Leikkeet
Talouselämä 8/2011
Oikeutta konttorirotille
S
ami Rainisto kirjoittaa Talouselämän kolumnissaan Oikeutta
konttorirotille -järjestön julkistavan järkyttävää kuva- ja videomateriaalia konttorityöläisten elämästä.
Rainisto kertoo, että kuvamateriaalista paljastuu hälyttäviä asioita. Päällisin
puolin olosuhteet ovat kunnossa. Kun
kamerat pääsevät lähemmäs, paljastuu
toinen todellisuus.
Kuvissa näkyy työntekijöitä, jotka istuvat tuntikausia kyyristyneenä näppäimistönsä ääreen epämukavassa asennossa. Työpisteillä ei kierrä hierojia, jotka hieroisivat konttorirottien hartioita.
Kuvamateriaali paljastaa, että uudet sähköpostit keskeyttävät työläisten työtä
jatkuvasti. Eräällä nauhalla näkyy kärsivä konttorityöläinen, jota on puolenpäivään mennessä kiusattu jo kolmella
kokouspyynnöllä.
Rainisto kirjoittaa salaisesta kuvamateriaalista ilmenevän, että konttorirotilla ei ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa oloihinsa.
Yhdellä videopätkistä näkyy konttorityöläisen kauhusta jähmettynyt ilme,
kun hän yrittää käyttää yrityksen matkalaskuohjelmaa. Yhdellä pätkällä konttorirotta erehtyy lukemaan toimitusjohtajan blogia intranetistä, ja äkkiä hänen
silmänsä alkavat vuotaa verta.
Kuvamateriaalista paljastuu myös, että
monet konttorirotat kotonaan vapaaajallaan napsauttavat tietokoneensa auki
tai kaivavat kännykkänsä esiin ja alkavat tehdä töitä.
Monilla työpaikoilla vilahtelee kuvissa myös uusi epäinhimillinen kidutuskeino, palkka-ankkuri. Räikeimmistä
rikkomuksista liikkuu vain kuiskailuja. Vahvistamattomien huhujen mukaan
joissakin yrityksissä on edelleen käytössä Internet Explorer 6.
Heitä ei tarvitse edes käskeä. He tekevät
sen itse. Oikeutta konttorirotille vetoaa
osakkeenomistajiin ja vaatii asianmukaista sekä inhimillistä kohtelua konttorirotille. Edes perusasiat pitäisi saada kuntoon.
VRUV:n sääntömääräinen
vuosikokous ja tutustumismatka
VR Urheilun Veteraanit tekevät kokous- ja tutustumismatkan Lappeenrantaan 7.–9.6. Majoitumme historialliseen
Hotelli Patriaan.
Keskiviikkona aamupäivällä kokoustamme ja iltapäivällä
teemme linja-autoretken Imatralle. Pääsemme ihailemaan
itäsuomalaisia maisemia ja nähtävyyksiä.
Kokouspäivien hinta kahden hengen hotellihuoneessa on
185,00 euroa/hlö. Hintaan sisältyvät majoitus (2 vrk) ja ruokailut saapumispäivän päivällisestä lähtöpäivän aamiaiseen
eli kaksi aamiaista ja kaksi päivällistä sekä retket, kuljetukset ja sisäänpääsymaksut.
Matkaliput Lappeenrantaan ja takaisin jokainen hoitaa itse.
Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille.
Sääntömääräiset asiat käsitellään vuosikokouksessa, joka on
keskiviikkona 8.6.11 klo 9.00 Hotelli Patrian kokoustiloissa.
Tulopäivänä tiistaina 7.6. lähdemme klo 12.45 Lappeenrannan rautatieasemalta junan saavuttua tilauslinja-autolla kierrokselle tutustumaan kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Illalla tehdään saaristo-kanavaristeily.
Sitova ilmoittautuminen 29.4. mennessä Soilelle, puh. 040
551 9495 tai Ritvalle, puh. 040 514 3993.
Maksu 13.5. mennessä pankkisiirtona VRUV:n tilille
NORDEA 102930-308402 käyttäen samaa viitenumeroa,
joka on jäsenmaksulomakkeessa.
Tervetuloa! Hallitus
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
27
Esimiehille tietoa ja
ohjeita työkyvyn
tukemiseksi
Opas: Ahola K.Tue työkykyä.
Käsikirja esimiestyöhön.
Helsinki:Työterveyslaitos, 2011.
www.ttl.fi/tuetyokykya
Työterveyslaitoksen uusi opaskirja Tue työkykyä tarjoaa esimiehelle kaivattua lisätietoa ja käytännön opastusta siihen,
miten työntekijöiden työkykyä voidaan tukea työpaikalla.
Materiaalia on tarjolla myös verkossa.
E
simiehet kohtaavat työpaikoilla
monenlaisia haastavia tilanteita. Työntekijä voi sairastua pitkään jatkuneen liiallisen työkuormituksen seurauksena tai muut elämänkriisit
häiritsevät työssä selviytymistä.
Tällaisissa tilanteissa esimiesten tulisi
osasta tarttua varomerkkeihin mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja selvitellä tilannetta osana normaaleja työnjohdollisia rutiineja.
Hankaliin asioihin tarttuminen
ajoissa säästää kustannuksia
Masennus on yleisen työkyvyttömyyden
aiheuttava sairaus Suomessa. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannukset ovat
työnantajalle keskimäärin 240─380 euroa. Hoitamaton masennus aiheuttaa
työnantajille myös tuotannon menetystä.
Masentuneen työntekijän alentunut työteho johtaa työtehon laskuun arviolta 2
työpäivän edestä kuukaudessa.
Kun hankalat asiat saadaan otettua puheeksi, työsuunnitelmia ja työolosuhteita voidaan tarpeen mukaan hioa ja sää-
28
tää. Ongelmien paheneminen ja pitkittyminen voidaan usein estää melko yksinkertaisin käytännön ratkaisuin.
Puheeksi ottaminen ei ole helppoa puolin eikä toisin. Etenkin mielenterveyden ongelmiin liittyy runsaasti pelkoja ja ennakkoluuloja. Työpaikkoja kannustetaan yhteistoiminnassa sopimaan
malli, jonka mukaan hankalissa tilanteissa edetään.
Kansaneläkelaitos tukee rahallisesti niitä yrityksiä, jotka ovat ottaneet tämän
haasteen vastaan ja korvaa niille muita
enemmän pakollisen työterveyshuollon
kustannuksia.
Opas avuksi esimiehille
Työterveyslaitoksen tuore opas koostuu
viidestä kokonaisuudesta, jotka käsittelevät masennusta työkyvyn haasteena,
varhaista tukea ja työhön paluun tukea
sekä työhyvinvoinnin edistämistä esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta.
Opas sisältää runsaasti tehtäviä, jotka
auttavat asioiden esille nostamista työ-
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
yhteisössä ja ohjeiden soveltamista käytäntöön. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyy oppaan tueksi koulutus- ja
itseopiskelumateriaalia.
Oppaan ja koulutusmateriaalin kokoamisesta on vastannut dosentti Kirsi
Ahola. Hän on työterveyspsykologian asiantuntija, jolla on pitkä kokemus
esimiesten, työyhteisöjen ja työterveyshuoltojen kouluttamisesta.
- Parhaimmillaan hyvä teoria on kuin
kompassi: loistava työkalu antamaan
ideoita siitä, mitä seuraavaksi kannattaa kokeilla, Ahola sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti
materiaalin sisällöntuotantoa. Materiaalin kokoaminen kuului Masto-hankkeeseen (www.masto-hanke.fi), jolla on pyritty vähentämään masennusperusteista
työkyvyttömyyttä Suomessa. Materiaalia koottiin tiiviissä yhteistyössä alan
asiantuntijoiden, kokeneiden kouluttajien ja koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden kanssa.
Jäsentiedotukseen lisää ajankohtaisuutta
R
autatievirkamiesliitto ja sen osastot tarjoavat VR:n
työsuhteessa oleville jäsenilleen uutena palveluna extranet-sivut osoitteessa www.extranet.rvlry.
fi. Kirjautumisohjeet on tiedotettu osastojen kautta. Kirjautumisen jälkeen kannattaa vaihtaa salasana kohdassa
omat tiedot.
Pääsy sivuille on myös lomautetuilla, irtisanotuilla tai esimerkiksi vuorotteluvapaalla olevilla jäsenillä. Mikäli et pääse kirjautumaan tai et ole saanut kirjautumisohjeita, ota yhteyttä [email protected].
Sivut täydentävät ja syventävät julkisia nettisivujamme
www.rvlry.fi ja niiltä löytyy myös uusia ajankohtaisia tietoja. Puheenjohtaja Tarja Turtiainen kirjoittaa muun muassa Puheenjohtajan "plokkia".
Liiton sivuja päivitetään liiton toimistossa ja osastot ovat
vastuussa omien sivujensa päivittämisestä.
Kevätkesänpaketti
39,10 €/henkilö/vrk
Kevätkesän huippuedullinen
majoituspaketti Vuokatinhovista.
Lue lisää:
www.vuokatinhovi.fi/VRKevat
Tarjous voimassa 26.4.-13.6.2011 ja koskee vain uusia varauksia.
Varaukset viitteellä ”VRKevät2011”
Varaukset: [email protected] tai +358 20 1555 850
(puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min,
matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %.)
Kesäyön
marssi
Vantaan
Hakunilassa
Kaikki joukolla mukaan marssimaan 27.5. VRU:n
joukkueeseen Vantaalle! Kävellä voi joko sauvojen kanssa
tai ilman. Matkoina ovat 10, 20, 30 tai 40 km. Lähtö
reitille on klo 18 tai klo 19 matkasta riippuen.
Osallistumismaksu on VR:n konserniin kuuluvilta 10
e/hlö ja muilta 25 e/hlö ja se maksetaan 12.5. mennessä
VRU:n tilille Nordea 208918-13268. Osallistumismaksuun
sisältyvät mitali, diplomi, neste- ja ravintotäydennys
marssireitillä, yöpala, ensiapu, peseytymismahdollisuus,
telttamajoitus sekä vakuutus. Osallistumismaksua ei
palauteta.
Ilmoittautumiset: Pertti Jelekäinen, 040 862 2370 tai
[email protected] tai J-P Mäkelä, 040 866 6310 tai
[email protected]. Ilmoita nimesi, syntymävuotesi,
kotikuntasi, mille matkoille osallistut, käveletkö sauvojen
kanssa vai ilman sekä tarvitsetko telttamajoituksen.
Lisätietoja tapahtumasta: http://www.kesayonmarssi.fi/.
Tarkemmat tiedot osallistujille lähetetään toukokuussa.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
29
Jutunjuuri
"Vihapuhe"
ällistyttää
K
irjoitan tätä viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä: eilen julkaistun tiedon mukaan 23,8 % äänioikeutetuista oli käyttänyt äänioikeuttaan, ja mitä tämä viimeinen päivä tuottaakaan? Entä sitten itse varsinainen
äänestyspäivä ensi
sunnuntaina?
Tulos on joka tapauksessa selvillä kun
tätä luette. Mutta
nyt lähinnä kiinnostaa aprikoida, tapahtuuko se "veret seisauttava" vaalivoitto ja kenelle se tapahtuu.
Onneksi ei sentään vielä ole ruumiita tullut, mutta kuka tietää mihin ollaan menossa - jos ollaan.
Jotenkin jo tämä "vihapuhe" terminä ällistyttää. Mitä se tarkoittaa? Sitähän hyvänen aika jokainen
julistaa vihaavansa milloin mitäkin.
Karvinenkin julistaa edelleen vihaavansa maanantaita, mutta sehän vain
naurattaa.
Käymmekö siis kohti suvaitsemattomuuden yhteiskuntaa, jossa kukaan ei
saa olla erilainen? Ja
kaikki on kontrollissa - sivuhyppyjä ei
suvaita.
Ylipäätänsä, tapahtuu mitä tapahtuu,
niin muuttuuko mitään? Kuinka pian milloin petetty, milloin hurmaantunut,
[email protected]
milloin "vaan se taaltaeliitti jyEtelä-Suomen alueen pääluottamusmies
vallinen pulliainen"
rää ja määrää
huomaa, että tässä taas ollaan eikä mikään muutu?
kuka marssii,
miten ja missä, jos ollenkaan. Hallitaan terrorilla ja pelolla.
Vaikka paljonhan vaalikamppailun aikana on jo tapahtunut
Enää ei yritetäkään hienovaraisesti johdattaa tyhmä kansa tajuamaan, mikä on sille parasta. Kuulostaako jotenkin tutulta?
ja tapahtuu varmaan jatkossakin. Mikä on tämä kummallinen
Kirjoistako lienee, romaaneista vai historiastako?
viha-ilmiö? Mistä se on saanut tuulta purjeisiin suomalaisessa yhteiskunnassa?
Vai onko lopputulos anarkistinen yhteiskunta, jossa ei ole
inahan täällä on tapeltu - puukkojunkkareitten ja viienää mitään väliä kunhan saa vihata ja toimia niin kuin itse
nan synkeässä maassa, mutta ei tällä tavalla. Lyödä
kukin haluaa?
mätkäistään oikein nyrkillä tai kielellisesti ihmistä,
joka on "väärästä puolueesta, väärää suuntautumista edustava
Mielenkiinnolla sunnuntain suurta vaali-iltaa ja tuloksia odotai kannattava, väärän värinen tai muuten vaan ei miellytä".
tellen.
V
A
30
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
JÄSENILMOITUS
PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat
Kaisaniemenkatu 10
00100 HELSINKI
Jäsenasiat: [email protected]
puh.(09) 5422 1500
fax (09) 5422 1510
Henkilötiedot
Nimi:___________________________________________________________________
­­Hetu: ________________________
Eläkkeelle siirtyminen
Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi)
Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
__/__ _____ – __/__ _____
Keskeytyksen syy:
Työttömyys
Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
Hoitovapaa
Kuntoutustuki
Opiskelu
Palkaton sairausloma
Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________
___________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
RAUTATIEVIRKAMIES 2 • 2011
31
alla.
tatientorin kulm
itsee Rau
Hotellimme sija
Kesäpäivät 5.–7.8.2011 Helsingissä
Ludde nro 150,
vm. 1967
Stadi tutuksi!
Vuoden 2011 kesäpäivät järjestää Pääkonttorin osasto.
Ajankohta on tuttu elokuun ensimmäinen viikonloppu.
T
apahtuma sijoittuu aivan Helsingin ydinkeskustaan ja päärautatieaseman välittömään läheisyyteen, joten tilaisuuteen on helppo tulla. Liikumme jalan radan varressa viereisessä Kaisaniemen puistossa ja läheisessä Tokoinrannassa.
päättyy lähelle lounaspaikkaamme Cafè Pirittaa Tokoinrannassa tai päinvastoin. Syömään pääsee siis ennen ratikka-ajelua tai
sen jälkeen. Valittavana on kaksi erilaista ruokailuaikaa ja kaksi erilaista ajoreittiä.
Kesäpäivät alkavat lauantaina, mutta paikalle voi saapua jo perjantaina. Perjantain tulijoille on järjestetty extraohjelma illaksi.
Jos asut lähellä etkä tarvitse hotellimajoitusta, tule lauantaina ratikka-ajelulle ja lounaalle sekä iltajuhlaan tapaamaan tuttuja ja
nauttimaan kesäillasta Stadissa.
Iltapäivällä jää vielä omaa aikaa tutustua pääkaupunkiimme tai
voit levätä hotellilla ja valmistautua iltaa varten. Saunakin on
tarjolla.
Majoitus on Hotelli Radisson Blue Plazassa Mikonkadulla. Tämä
vuonna 1999 avattu viiden tähden hotelli sijaitsee upeasta arkkitehtuuristaan kuuluisassa entisessä SOK:n pääkonttorissa Rautatientorin kulmalla.
Iltajuhlaa vietämme Kaisaniemen puistossa vuonna 1827 perustetussa Ravintola Kaisaniemessä klo 19 alkaen. Illallispuhvettimme menu 50´s on tutun kotoinen ja runsas, syötävää löytyy varmasti jokaiseen makuun. Loppuillan meitä tanssittaa oma, VR:n
väestä koostuva yhtye Kiskokids.
Lauantaipäivää vietämme raitiovaunu Ludden kyydissä Stadin
syvempiin syövereihin tutustuen. Mukaansatempaava Helsinkioppaamme herättää eloon reitin nähtävyydet ja kertoo paikoista
kaiken kertomisen arvoisen.
Tarkemmat tiedot, hinnat ja ilmoittautumislomake julkaistaan 16.5.2011 alkaen RVL:n nettisivuilla www.rvlry.fi.
Ilmoittautumisaikaa on 1.6. asti.
Ratikkaohjelma keittolounaineen ajoittuu klo 12–15 välille. Ratikkaan noustaan aivan hotellin vierestä Mikonkadulta ja matka
Stadin kesäpäivillä tavataan,
Pääkonttorin osaston kesäpäivätoimikunta