SAK:n työolobarometri: Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla
Transcription
SAK:n työolobarometri: Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla
SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Adam Haglund/Gorilla 2 SAK:n työolobarometri 2012 1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin Reilulla kolmanneksella SAK:laisista ei ole ollenkaan sairauspoissaoloja. Lyhyitä poissaoloja on vähän. Ongelma ovat pitkät sairauslomat, joihin ei vaikuteta ensimmäisen päivän palkattomuudella. 5 2. Lääkärintodistus tarvitaan Yli 40 prosentilla SAK:laisista ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa ilman lääkärintodistusta. 7 3. Lähes puolet ollut sairaana töissä Sairaana töissä olleista 52 prosenttia menee sairaana töihin, jottei työkaverien taakka lisääntyisi. 8 4. SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään SAK:laisista 60 prosenttia arvioi pystyvänsä terveyden puolesta jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua. Kaikista palkansaajista näin ajattelee 75 prosenttia. 10 5. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto 36 prosenttia muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevistä pitää työmuotoa haitallisena omalle terveydelleen. 11 6. Henkistä väkivaltaa lähes puolella työpaikoista Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä on työhönsä, sitä harvemmin työpaikalla esiintyy henkistä väkivaltaa. 14 7. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla 12 prosenttia SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. 15 3 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla Sairauspoissaolot ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työkyvyttömyydestä. SAK:n mielestä oleellista onkin puuttua työpaikoilla niihin tekijöihin, jotka aiheut tavat työkyvyttömyyttä eikä miettiä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta tai muita karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. Jos työntekijän työkyky syystä tai toisesta alenee, työpaikalla pitäisi yhdessä työterveyshuollon kanssa miettiä keinoja työn muokkaamiseksi niin, ettei hänen tarvitse jäädä sairauslomalle. SAK suosittelee työpaikoille käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana mahdollisesti viisikin päivää. Näistä käytännöistä on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi paperiteollisuudesta. 4 1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin Yli kolmannes SAK:laisista (35 %) ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi. Kaksi viidesosaa (39 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on ollut oman sairauden vuoksi poissa töistä 1–10 päivää ja neljäsosa (26 %) enemmän kuin kymmenen päivää. Valtakunnallisen työolobarometrin tuloksiin verrattuna SAK:laisilla on sairauspoissaoloja saman verran kuin palkansaajilla yleensä. Sairauspoissaolojen määrä on nyt jonkin verran pienempi kuin SAK:n barometrissa vuonna 2008, mikä myös vastaa valtakunnallisessa työolobarometrissa havaittua sairauspoissaolojen yleistä vähenemistä. SAK:laisten sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana (%) 31 ei yhtään päivää 39 35 18 17 18 1-3 päivää 21 21 21 4-10 päivää 22 yli 10 päivää 31 26 0 5 Mies 10 15 20 Nainen 25 30 35 40 45 Kaikki SAK:laisten sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairauslomiin. Varovaisestikin arvioituna yli 10 päivää poissaolleiden työntekijöiden sairauspäivien määrä on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1-3 päivää poissa sairauden vuoksi. Sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä. 5 SAK:laisten sairauspoissaolojen jakautuminen (%) 31 Yksityinen palveluala 30 22 Julkinen ala 29 32 Kuljetusala Teollisuus 28 Kaikki 27 0 10 39 49 26 40 36 36 32 20 1-3 päivää 30 40 40 50 4-10 päivää 60 70 80 90 100 yli 10 päivää ”Hallitus ja työnantajat pyörittelevät sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi Ruotsin malliin. Toisin kuin on perusteltu, karenssi ei ole vähentänyt ruotsalaisten sairauspoissaoloja. Ruotsin malli ei tue sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi, jos tavoite on vähentää sairauspäiviä. Näin toteavat 3T:n haastattelemat ruotsalaistutkijat. Uppsalan yliopiston professori pitää Ruotsin malliin vetoamista harhaanjohtavana. ”Sairauspoissaolojen määrän pienentyminen Ruotsissa ei liity karenssipäivään”, työterveyden alan professori Peter Westerholm sanoo. Karenssipäivä tuli Ruotsissa käyttöön jo vuonna 1993. Sairauspäivien määrä laski seitsemän vuoden ajan jo ennen muutosta, ja on sen jälkeen sekä laskenut että noussut sykleittäin. ” 3T-lehti 16.3.2012 Sairauspoissaolojen vähentämisessä on SAK:n mielestä kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin, jotka ovat todellinen ongelma. Työpaikoilla on oleellista puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä eikä keskittyä miettimään karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseen, oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. 6 2. Lääkärintodistus tarvitaan Kahdella viidestä SAK:laisesta (41 %) ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta. Yksityisillä aloilla ja kuljetusalalla yli puolet ja teollisuudessa lähes puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä joutuu toimittamaan lääkärintodistuksen yhdenkin päivän poissaolosta. Ilman todistusta saavat poissa olla yleisimmin julkisen alan työntekijät, joista lähes kolmella neljäsosalla on käytössä kolmen päivän sääntö. Muilla SAK:laisilla päätoimialoilla yleisintä on se, että erittäin lyhyisiinkin poissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus – tiukin käytäntö on kuljetusalalla. ”Työnantaja näkee ettei heidän pidä maksaa sairastamisesta mitään ja vastustaa sitä, että töistä saisi olla pois päivän tai kaksi omalla ilmoituksella.” Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012) Voiko olla poissa töistä omalla ilmoituksella? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala 14 3 10 55 Teollisuus 7 47 Kaikki 6 41 0 10 20 2 72 10 Kuljetusala 1 32 6 7 53 30 Ei yhtään päivää 1 päivä 2 päivää 40 1 36 8 2 43 8 50 3 22 10 60 70 80 Ei yhtää päivää 1 päivän 2 päivää 3 päivää yli 3 päivää 90 100 3 päivää yli 3 päivää Se, voiko työntekijä olla pois pelkällä omalla ilmoituksella, ei näytä kasvattavan sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolojen määrä jakautuu lähes samalla tavalla niillä, joilla todistus vaaditaan heti ja niillä, jotka saavat olla vähintään kolme päivää poissa ilman sitä. 7 Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry käynnistivät vuonna 2008 hankkeen, jossa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämiseen ja sairauspoissaolojen syihin. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tuotantolaitosta neljästä eri metsäteollisuuskonsernista. Hankkeen aikana paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin käytäntö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoituksella enintään kolme päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni hankkeen aikana merkittävästi.1 ”Meillä kolmen päivän poissaolo-oikeus omalla ilmoituksella on johtanut siihen, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut merkittävästi. Yhdelläkään tehtaalla poissaolot eivät ole lisääntyneet.” Paperiliiton edustaja (haastattelu, kesäkuu 2012) 3. Lähes puolet ollut sairaana töissä Hieman alle puolet SAK:laisista (46 %) ilmoitti olleensa edellisen vuoden aikana sairaana työssä, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Luku on hieman pienempi kuin aiemmissa SAK:n työolobarometreissa vuosina 2008 ja 2009 (molempina 50 %). Sairaana töissä käyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Eurooppalaisen työolotutkimuksen2 mukaan suomalaisista noin 51 prosenttia ilmoittaa olleensa sairaana töissä, kun vastaava luku on muualla EU:ssa 39 prosenttia. Sairaana töissä olleet viimeisen vuoden aikana (%) 1 53 46 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 1 2 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos 2010 5th European Working Conditions Survey, 2010 8 Yleisimmin sairaana työskentelyyn on syynä solidaarisuus työtovereita kohtaan: yli puolet (52 %) oli sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt. Erityisesti yksityisen palvelualan (60 %) ja julkisen sektorin työntekijät (59 %) kokevat jättävänsä työkaverinsa pulaan, jos ovat sairauden vuoksi poissa töistä. Kolmannes SAK:laisista kertoi sairaana töiden tekemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että töissä on mukavaa. Taloudelliset syyt, pelko siitä että menettää työpaikan, jos on paljon poissa, ja työnantajan painostus ovat kohtuullisen harvinaisia perusteita sairaana työskentelyyn. Huomattavasti yleisempi syy on pelko oman työtaakan kasaantumisesta (28 %), kun kukaan ei tekisi omia töitä sairasloman aikana. Syyt sairaana töissä ololle (%) Poissaolo lisäisi työkaverien työtaakkaa 52 Töissä on mukavaa 36 Omat työt kasaantuisivat 28 Taloudelliset syyt 12 Työnantajan painostus 11 Pelko työpaikan menetyksestä 8 Joku muu syy 23 0 10 20 30 40 50 Poissaolo lisäisi työkaverien taakkaa (%) Yksityinen palveluala 60 59 Julkinen ala Kuljetusala 51 Teollisuus 42 Kaikki 52 0 9 10 20 30 40 50 60 70 60 Ylitöitä tehneet ovat olleet jonkin verran muita useammin sairauden takia poissa, mutta vielä selvästi useammin sairaana töissä. Ainoastaan asianmukaisesti korvattua (joko vapaalla tai rahalla) ylityötä tehneiden ero muihin on kuitenkin hyvin pieni. Sen sijaan ilman korvausta ylityötä tehneet ovat olleet sairaana työssä selvästi muita useammin (90 %). ”Pienet tapaturmat jäävät usein ilmoittamatta niin työnantajalle kuin vakuutukseenkin. Teurastajat saavat puukoista viiltohaavoja ja leipurit uuneista palovammoja – pyöritetään vähän laastaria päälle ja se on siinä.” Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012) 4.SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään Kuusi kymmenestä SAK:laisten liittojen jäsenestä uskoo varmasti pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työkyvystään erittäin epävarmoja on vain seitsemän prosenttia. Työkyvystään ainakin jossain määrin epävarmojen osuus kasvaa selvästi iän myötä, vaikka sairauden vuoksi poissa olleiden osuus onkin vanhemmilla ikäryhmillä pienempi. Yli 50-vuotiaista enää kaksi viidestä on aivan varmoja työkyvystään kahden vuoden kuluttua ja myös erittäin epävarmojen osuus on huomattavasti muita ikäryhmiä suurempi. Valtakunnallisessa Työolobarometrissa on jossain määrin erilaiset vastausvaihtoehdot, mutta vaikuttaa siltä, että työkyvystään epävarmojen osuus on SAK:n jäsenistössä suurempi. Kaikista palkansaajista 75 % on aivan varmoja siitä, että jaksaa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua, SAK:n jäsenistöllä vastaava osuus on siis 60 %. Myös asteikon toisessa päässä SAK:n jäsenten työkyky on palkansaajien keskiarvoa jonkin verran heikompi. Heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä epävarmuuteen työkyvyn suhteen. 10 5.Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroopan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä3. Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliikenne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä. SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti yleisempää. Yli puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan erityisen kuormittaviin työmuotoihin (vuoro-, yö-, jakso-, periodi- ja matkatyö). Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides. Yötyö on kello 23-06 välisenä aikana tehtävää työtä. Muu kuin säännöllinen päivätyö SAK:laisilla työpaikoilla (%) 21 9 Matkatyö 15 16 Jakso- tai periodityö 18 29 13 Yötyö 20 22 39 40 39 Vuorotyö 0 5 Mies 10 15 Nainen 20 25 30 35 40 45 Kaikki Vuoro- ja yötyö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä – suurim milla työpaikoilla noin kaksi viidestä tekee yötyötä ja kolme viidestä vuorotyötä. Naiset ja miehet tekevät vuorotyötä suurin piirtein yhtä usein, sen sijaan yö- ja matkatyö ovat miehillä paljon yleisempiä. Suurista toimialoista yötyötä tehdään eniten kuljetusalalla, jossa yli kolmannes vastaajista tekee yötöitä. Yötyötä tekee myös joka neljäs teollisuuden työntekijä. 3 5th European Working Conditions Survey, 2010 11 Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla. Ei mitään näistä 44 % Vuorotyössä 39 % Yötyössä 22 % Jakso- tai periodityössä 18 % Matkatyössä 15 % Vuoro + yötyö 18 % Vuoro + jakso- ja periodityö 11 % Vuoro + matkatyö 5% Yötyö + jakso- ja periodityö 7% Yötyö + matkatyö 5% Jakso- tai periodityö + matkatyö 8% Vuoro + yö + jakso- tai periodi 6% Vuoro + yö + matka 3% Vuoro + jakso- tai periodi + matka 2% Yö + jakso- tai periodi + matka 2% Kaikki neljä 1% Noin puolet SAK:laisista (53 %) ei koe, että työ olisi kuormittava tai haitallinen terveydelle, perhe-elämälle, ihmissuhteille tai harrastuksille. Reilu kolmannes sen sijaan kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Ne, joilla oli epäsäännöllisiä työaikoja, kokevat työn muita useammin kuormittavaksi. Ero säännöllistä työaikaa tekeviin on pieni koetun terveysrasituksen kohdalla, mutta muiden rasitustekijöiden osalta muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät kokivat selvästi muita enemmän haittoja. 12 Kokeeko oman työn kuormittavaksi tai haitalliseksi? (%) 37 Terveydelle 36 31 27 Perhe-elämälle 34 26 11 37 24 9 Vuorotyö Yötyö Yötyö Muu kuin säännöllinen Muu kuin säännöllinen päivätyö päivätyö Säännöllinen päivätyö Sännöllinen päivätyö Vuorotyö 25 Ihmissuhteille 43 39 Harrastuksille 17 0 10 47 35 20 30 40 50 Kuormittavia työaikoja tekevät kokevat muita useammin, että työstä saatu palkka tai aikakorvaus ei korvaa työn kuormittavuudesta koettua haittaa. Korvaako palkka koetun haitan? (%) 36 Vuorotyö Yötyö 62 27 Säännöllinen päivätyö 70 37 0 2 20 2 56 40 60 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 7 80 100 Työntekijän jaksamisen kannalta vuorojärjestelmiä olisikin muokattava vähemmän rasittaviksi. Esimerkiksi vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta.4 Suositukset perustuvat tutkimuksiin ergonomisten työvuorojärjestelyjen myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. 5 Lähde: Työterveyslaitos 13 Ergonomisen työvuorojärjestelmän pääpiirteet ovat: - työvuorojen ennakoitavuus - nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä (aamu-ilta-yö-vapaa) - 8–10 tunnin vuorot - 10–12 tunnin vapaa vuorojen välillä - peräkkäisiä yövuoroja mahdollisimman vähän (1–2 kpl) - yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin. Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin “Terveet työajat” -hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden kokemusten mukaan ergonomiset työaikajärjestelyt paransivat jaksamista ja vireystilaa, unihäiriöt vähenivät, hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana lisääntyi ja työ koettiin fyysisesti kevyempänä.5 6.Henkistä väkivaltaa havaittu lähes puolella työpaikoista Henkinen väkivalta työyhteisössä on tässä tutkimuksessa määritelty eristämiseksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostamiseksi. Kuvatunlaista henkistä väkivaltaa on työpaikallaan havainnut lähes puolet SAK:laisista työntekijöistä. Seitsemän prosenttia ilmoitti, että henkistä väkivaltaa esiintyy heidän työpaikallaan jatkuvasti. Onko työpaikalla henkistä väkivaltaa? (%) Yksityinen palveluala 8 Julkinen ala 9 Kuljetusala 8 40 52 40 51 38 53 Jatkuvasti Joskus Teollisuus 6 Kaikki 7 0 40 40 10 20 Jatkuvasti 5 Lähde: Työterveyslaitos 14 54 30 Ei ollenkaan 52 40 Joskus 50 60 70 80 Ei ollenkaan 90 100 Henkistä väkivaltaa havainneiden osuus on varsin suuri ja SAK:n jäsenten keskuudessa selvästi yleisempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sekä asiakkaiden että työtoverien taholta tullut henkinen väkivalta lasketaan mukaan, oli kaikista suomalaisista palkansaajista 38 % vuonna 2010 havainnut henkistä väkivaltaa työpaikallaan (Työolobarometri 2010, 182). Osuus on siis kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin SAK:n jäsenten keskuudessa. Myös jatkuvaa henkistä väkivaltaa raportoineiden osuus näyttäisi olevan SAK:n jäsenillä suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat systemaattisesti yhteydessä tähänkin osuuteen. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet, sitä harvemmin henkilö raportoi henkisestä väkivallasta työpaikallaan. 7.Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla Reilu kymmenesosa (12 %) SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. Noin viisi prosenttia kertoi näin tapahtuneen vuoden kuluessa kerran, vajaa seitsemän prosenttia oli todistanut tällaista tilannetta useamman kerran. Henkilökohtaisesti väkivallan kohteeksi joutuneita oli tästä määrästä noin puolet eli viisi prosenttia. Heistä kolme viidesosaa oli joutunut kohteeksi kerran, loput useammin. Väkivaltaiset tilanteet ja etenkin tilanteet, joissa vastaaja itse on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, ovat julkisella alalla selvästi muita aloja yleisempiä. Julkisen alan työntekijöistä kuusi prosenttia oli edellisen vuoden aikana joutunut itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi useamman kerran – tämä on moninkertainen osuus muihin toimialoihin verrattuna. Teollisuus on päätoimialoista tässä suhteessa selvästi turvallisin. 15 Koettu väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla (%) Yksityinen palveluala 15 Julkinen ala 17 Kuljetusala 14 Teollisuus 6 Kaikki 12 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 17 prosenttia kaikista palkansaajista oli vuonna 2010 havainnut, että työpaikalla joku oli joutunut väkivallan kohteeksi (Työolobarometri 2010, 184). SAK:n jäsenistä noin 12 prosenttia kertoi, että väkivallan tai sen uhan kohteeksi oli joutunut joku heidän työpaikallaan. Vastaavasti itse oli väkivallan kohteeksi vuoden 2010 valtakunnallisessa barometrissa joutunut seitsemän prosenttia kaikista palkansaajista – SAK:laisista väkivallan tai sen uhan kohteena oli ollut noin viisi prosenttia. 16 SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 2 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. SAK:n ty Saira S ty