SAK:n työolobarometri: Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla

Transcription

SAK:n työolobarometri: Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla
SAK:n työolobarometri 2012
Sairastavuus ja
työkyky
SAK:laisilla
työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012
Sairastavuus ja työkyky
SAK:laisilla työpaikoilla
1
ISBN 978-951-714-280-9
Painokarelia Oy 2012
Kannen kuva: Adam Haglund/Gorilla
2
SAK:n työolobarometri 2012
1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin
Reilulla kolmanneksella SAK:laisista ei ole ollenkaan
sairauspoissaoloja. Lyhyitä poissaoloja on vähän. Ongelma ovat
pitkät sairauslomat, joihin ei vaikuteta ensimmäisen päivän
palkattomuudella.
5
2. Lääkärintodistus tarvitaan
Yli 40 prosentilla SAK:laisista ei ole mahdollisuutta olla yhtään
päivää poissa ilman lääkärintodistusta.
7
3. Lähes puolet ollut sairaana töissä
Sairaana töissä olleista 52 prosenttia menee sairaana töihin, jottei
työkaverien taakka lisääntyisi.
8
4. SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään
SAK:laisista 60 prosenttia arvioi pystyvänsä terveyden puolesta
jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua. Kaikista palkansaajista
näin ajattelee 75 prosenttia.
10
5. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto
36 prosenttia muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevistä pitää
työmuotoa haitallisena omalle terveydelleen.
11
6. Henkistä väkivaltaa lähes puolella työpaikoista
Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä on työhönsä,
sitä harvemmin työpaikalla esiintyy henkistä väkivaltaa.
14
7. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla
12 prosenttia SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa
työpaikallaan.
15
3
Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla
työpaikoilla
Sairauspoissaolot ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työkyvyttömyydestä.
SAK:n mielestä oleellista onkin puuttua työpaikoilla niihin tekijöihin, jotka ai­heut­
tavat työkyvyttömyyttä eikä miettiä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta tai muita karensseja.
Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. Jos työntekijän
työkyky syystä tai toisesta alenee, työpaikalla pitäisi yhdessä työterveyshuollon
kanssa miettiä keinoja työn muokkaamiseksi niin, ettei hänen tarvitse jäädä sairauslomalle.
SAK suosittelee työpaikoille käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana mahdollisesti viisikin päivää. Näistä käytännöistä on erittäin hyviä
kokemuksia esimerkiksi paperiteollisuudesta.
4
1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin
Yli kolmannes SAK:laisista (35 %) ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään
päivää poissa töistä sairauden vuoksi.
Kaksi viidesosaa (39 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on ollut oman sairauden
vuoksi poissa töistä 1–10 päivää ja neljäsosa (26 %) enemmän kuin kymmenen
päivää. Valtakunnallisen työolobarometrin tuloksiin verrattuna SAK:laisilla on
sairauspoissaoloja saman verran kuin palkansaajilla yleensä.
Sairauspoissaolojen määrä on nyt jonkin verran pienempi kuin SAK:n barometrissa vuonna 2008, mikä myös vastaa valtakunnallisessa työolobarometrissa havaittua sairauspoissaolojen yleistä vähenemistä.
SAK:laisten sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana (%)
31
ei yhtään päivää
39
35
18
17
18
1-3 päivää
21
21
21
4-10 päivää
22
yli 10 päivää
31
26
0
5
Mies
10
15
20
Nainen
25
30
35
40
45
Kaikki
SAK:laisten sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairauslomiin. Varovaisestikin
arvioituna yli 10 päivää poissaolleiden työntekijöiden sairauspäivien määrä on
yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1-3 päivää poissa sairauden
vuoksi.
Sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän
mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä.
5
SAK:laisten sairauspoissaolojen jakautuminen (%)
31
Yksityinen palveluala
30
22
Julkinen ala
29
32
Kuljetusala
Teollisuus
28
Kaikki
27
0
10
39
49
26
40
36
36
32
20
1-3 päivää
30
40
40
50
4-10 päivää
60
70
80
90
100
yli 10 päivää
”Hallitus ja työnantajat pyörittelevät sairausloman ensimmäisen päivän
muuttamista palkattomaksi Ruotsin malliin. Toisin kuin on perusteltu, karenssi ei ole vähentänyt ruotsalaisten sairauspoissaoloja.
Ruotsin malli ei tue sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi, jos tavoite on vähentää sairauspäiviä. Näin toteavat 3T:n haastattelemat ruotsalaistutkijat. Uppsalan yliopiston professori pitää Ruotsin
malliin vetoamista harhaanjohtavana. ”Sairauspoissaolojen määrän pienentyminen Ruotsissa ei liity karenssipäivään”, työterveyden alan professori
Peter Westerholm sanoo.
Karenssipäivä tuli Ruotsissa käyttöön jo vuonna 1993. Sairauspäivien määrä
laski seitsemän vuoden ajan jo ennen muutosta, ja on sen jälkeen sekä laskenut että noussut sykleittäin. ”
3T-lehti 16.3.2012
Sairauspoissaolojen vähentämisessä on SAK:n mielestä kiinnitettävä aiempaa
enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin, jotka ovat todellinen ongelma. Työpaikoilla on oleellista puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä
eikä keskittyä miettimään karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät
esimerkiksi toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseen, oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki.
6
2. Lääkärintodistus tarvitaan
Kahdella viidestä SAK:laisesta (41 %) ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää
poissa töistä ilman lääkärintodistusta. Yksityisillä aloilla ja kuljetusalalla yli puolet
ja teollisuudessa lähes puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä joutuu toimittamaan
lääkärintodistuksen yhdenkin päivän poissaolosta.
Ilman todistusta saavat poissa olla yleisimmin julkisen alan työntekijät, joista lähes kolmella neljäsosalla on käytössä kolmen päivän sääntö. Muilla SAK:laisilla
päätoimialoilla yleisintä on se, että erittäin lyhyisiinkin poissaoloihin vaaditaan
lääkärintodistus – tiukin käytäntö on kuljetusalalla.
”Työnantaja näkee ettei heidän pidä maksaa sairastamisesta mitään ja
vastustaa sitä, että töistä saisi olla pois päivän tai kaksi omalla
ilmoituksella.”
Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)
Voiko olla poissa töistä omalla ilmoituksella? (%)
Yksityinen palveluala
Julkinen ala
14
3
10
55
Teollisuus
7
47
Kaikki
6
41
0
10
20
2
72
10
Kuljetusala
1
32
6
7
53
30
Ei yhtään päivää
1 päivä
2 päivää
40
1
36
8
2
43
8
50
3
22
10
60
70
80
Ei yhtää päivää
1 päivän
2 päivää
3 päivää
yli 3 päivää
90
100
3 päivää
yli 3 päivää
Se, voiko työntekijä olla pois pelkällä omalla ilmoituksella, ei näytä kasvattavan
sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolojen määrä jakautuu lähes samalla
tavalla niillä, joilla todistus vaaditaan heti ja niillä, jotka saavat olla vähintään kolme päivää poissa ilman sitä.
7
Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry käynnistivät vuonna 2008 hankkeen, jossa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämiseen ja sairauspoissaolojen syihin. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tuotantolaitosta neljästä eri metsäteollisuuskonsernista.
Hankkeen aikana paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin käytäntö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoituksella enintään kolme päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni hankkeen aikana merkittävästi.1
”Meillä kolmen päivän poissaolo-oikeus omalla ilmoituksella on johtanut siihen, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut merkittävästi. Yhdelläkään
tehtaalla poissaolot eivät ole lisääntyneet.”
Paperiliiton edustaja (haastattelu, kesäkuu 2012)
3. Lähes puolet ollut sairaana töissä
Hieman alle puolet SAK:laisista (46 %) ilmoitti olleensa edellisen vuoden aikana sairaana työssä, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Luku on hieman pienempi kuin
aiemmissa SAK:n työolobarometreissa vuosina 2008 ja 2009 (molempina 50 %).
Sairaana töissä käyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa
keskimäärin. Eurooppalaisen työolotutkimuksen2 mukaan suomalaisista noin 51
prosenttia ilmoittaa olleensa sairaana töissä, kun vastaava luku on muualla EU:ssa
39 prosenttia.
Sairaana töissä olleet viimeisen vuoden aikana (%)
1
53
46
Kyllä
Ei
Ei osaa sanoa
1
2
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos 2010
5th European Working Conditions Survey, 2010
8
Yleisimmin sairaana työskentelyyn on syynä solidaarisuus työtovereita kohtaan:
yli puolet (52 %) oli sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt. Erityisesti yksityisen palvelualan (60 %) ja julkisen sektorin työntekijät
(59 %) kokevat jättävänsä työkaverinsa pulaan, jos ovat sairauden vuoksi poissa
töistä.
Kolmannes SAK:laisista kertoi sairaana töiden tekemisen syyksi yksinkertaisesti
sen, että töissä on mukavaa.
Taloudelliset syyt, pelko siitä että menettää työpaikan, jos on paljon poissa, ja
työnantajan painostus ovat kohtuullisen harvinaisia perusteita sairaana työskentelyyn. Huomattavasti yleisempi syy on pelko oman työtaakan kasaantumisesta
(28 %), kun kukaan ei tekisi omia töitä sairasloman aikana.
Syyt sairaana töissä ololle (%)
Poissaolo lisäisi työkaverien työtaakkaa
52
Töissä on mukavaa
36
Omat työt kasaantuisivat
28
Taloudelliset syyt
12
Työnantajan painostus
11
Pelko työpaikan menetyksestä
8
Joku muu syy
23
0
10
20
30
40
50
Poissaolo lisäisi työkaverien taakkaa (%)
Yksityinen palveluala
60
59
Julkinen ala
Kuljetusala
51
Teollisuus
42
Kaikki
52
0
9
10
20
30
40
50
60
70
60
Ylitöitä tehneet ovat olleet jonkin verran muita useammin sairauden takia poissa,
mutta vielä selvästi useammin sairaana töissä. Ainoastaan asianmukaisesti korvattua (joko vapaalla tai rahalla) ylityötä tehneiden ero muihin on kuitenkin hyvin
pieni. Sen sijaan ilman korvausta ylityötä tehneet ovat olleet sairaana työssä selvästi muita useammin (90 %).
”Pienet tapaturmat jäävät usein ilmoittamatta niin työnantajalle kuin
vakuutukseenkin. Teurastajat saavat puukoista viiltohaavoja ja leipurit
uuneista palovammoja – pyöritetään vähän laastaria päälle ja se on siinä.”
Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012)
4.SAK:laiset keskimääräistä
epävarmempia työkyvystään
Kuusi kymmenestä SAK:laisten liittojen jäsenestä uskoo varmasti pystyvänsä
työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työkyvystään erittäin epävarmoja on vain seitsemän prosenttia.
Työkyvystään ainakin jossain määrin epävarmojen osuus kasvaa selvästi iän myötä, vaikka sairauden vuoksi poissa olleiden osuus onkin vanhemmilla ikäryhmillä
pienempi. Yli 50-vuotiaista enää kaksi viidestä on aivan varmoja työkyvystään
kahden vuoden kuluttua ja myös erittäin epävarmojen osuus on huomattavasti
muita ikäryhmiä suurempi.
Valtakunnallisessa Työolobarometrissa on jossain määrin erilaiset vastausvaihtoehdot, mutta vaikuttaa siltä, että työkyvystään epävarmojen osuus on SAK:n
jäsenistössä suurempi. Kaikista palkansaajista 75 % on aivan varmoja siitä, että
jaksaa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua, SAK:n jäsenistöllä vastaava
osuus on siis 60 %. Myös asteikon toisessa päässä SAK:n jäsenten työkyky on
palkansaajien keskiarvoa jonkin verran heikompi.
Heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä epävarmuuteen
työkyvyn suhteen.
10
5.Puolella SAK:laisista erittäin
kuormittava työmuoto
Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroopan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia
ilmoittaa tekevänsä yötöitä3.
Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista.
Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliikenne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä.
SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti yleisempää. Yli
puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan erityisen kuormittaviin
työmuotoihin (vuoro-, yö-, jakso-, periodi- ja matkatyö). Vuorotyötä tekee kaksi
viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides.
Yötyö on kello 23-06 välisenä aikana tehtävää työtä.
Muu kuin säännöllinen päivätyö SAK:laisilla työpaikoilla (%)
21
9
Matkatyö
15
16
Jakso- tai periodityö
18
29
13
Yötyö
20
22
39
40
39
Vuorotyö
0
5
Mies
10
15
Nainen
20
25
30
35
40
45
Kaikki
Vuoro- ja yötyö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä – suurim­
milla työpaikoilla noin kaksi viidestä tekee yötyötä ja kolme viidestä vuorotyötä.
Naiset ja miehet tekevät vuorotyötä suurin piirtein yhtä usein, sen sijaan yö- ja
matkatyö ovat miehillä paljon yleisempiä. Suurista toimialoista yötyötä tehdään
eniten kuljetusalalla, jossa yli kolmannes vastaajista tekee yötöitä. Yötyötä tekee
myös joka neljäs teollisuuden työntekijä.
3
5th European Working Conditions Survey, 2010
11
Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla.
Ei mitään näistä
44 %
Vuorotyössä
39 %
Yötyössä
22 %
Jakso- tai periodityössä
18 %
Matkatyössä
15 %
Vuoro + yötyö
18 %
Vuoro + jakso- ja periodityö
11 %
Vuoro + matkatyö
5%
Yötyö + jakso- ja periodityö
7%
Yötyö + matkatyö
5%
Jakso- tai periodityö + matkatyö
8%
Vuoro + yö + jakso- tai periodi
6%
Vuoro + yö + matka
3%
Vuoro + jakso- tai periodi + matka
2%
Yö + jakso- tai periodi + matka
2%
Kaikki neljä
1%
Noin puolet SAK:laisista (53 %) ei koe, että työ olisi kuormittava tai haitallinen
terveydelle, perhe-elämälle, ihmissuhteille tai harrastuksille. Reilu kolmannes
sen sijaan kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta.
Ne, joilla oli epäsäännöllisiä työaikoja, kokevat työn muita useammin kuormittavaksi. Ero säännöllistä työaikaa tekeviin on pieni koetun terveysrasituksen kohdalla, mutta muiden rasitustekijöiden osalta muuta kuin säännöllistä päivätyötä
tekevät kokivat selvästi muita enemmän haittoja.
12
Kokeeko oman työn kuormittavaksi tai haitalliseksi? (%)
37
Terveydelle
36
31
27
Perhe-elämälle
34
26
11
37
24
9
Vuorotyö
Yötyö
Yötyö
Muu kuin säännöllinen
Muu
kuin säännöllinen päivätyö
päivätyö
Säännöllinen
päivätyö
Sännöllinen
päivätyö
Vuorotyö
25
Ihmissuhteille
43
39
Harrastuksille
17
0
10
47
35
20
30
40
50
Kuormittavia työaikoja tekevät kokevat muita useammin, että työstä saatu palkka
tai aikakorvaus ei korvaa työn kuormittavuudesta koettua haittaa.
Korvaako palkka koetun haitan? (%)
36
Vuorotyö
Yötyö
62
27
Säännöllinen päivätyö
70
37
0
2
20
2
56
40
60
Kyllä
Ei
Ei osaa sanoa
7
80
100
Työntekijän jaksamisen kannalta vuorojärjestelmiä olisikin muokattava vähemmän rasittaviksi. Esimerkiksi vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta.4
Suositukset perustuvat tutkimuksiin ergonomisten työvuorojärjestelyjen myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.
5
Lähde: Työterveyslaitos
13
Ergonomisen työvuorojärjestelmän pääpiirteet ovat:
- työvuorojen ennakoitavuus
- nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä (aamu-ilta-yö-vapaa)
- 8–10 tunnin vuorot
- 10–12 tunnin vapaa vuorojen välillä
- peräkkäisiä yövuoroja mahdollisimman vähän (1–2 kpl)
- yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin “Terveet työajat” -hankkeessa
mukana olleiden työntekijöiden kokemusten mukaan ergonomiset työaikajärjestelyt paransivat jaksamista ja vireystilaa, unihäiriöt vähenivät, hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana lisääntyi ja työ koettiin fyysisesti kevyempänä.5
6.Henkistä väkivaltaa havaittu
lähes puolella työpaikoista
Henkinen väkivalta työyhteisössä on tässä tutkimuksessa määritelty eristämiseksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi
painostamiseksi. Kuvatunlaista henkistä väkivaltaa on työpaikallaan havainnut lähes puolet SAK:laisista työntekijöistä. Seitsemän prosenttia ilmoitti, että henkistä
väkivaltaa esiintyy heidän työpaikallaan jatkuvasti.
Onko työpaikalla henkistä väkivaltaa? (%)
Yksityinen palveluala
8
Julkinen ala
9
Kuljetusala
8
40
52
40
51
38
53
Jatkuvasti
Joskus
Teollisuus
6
Kaikki
7
0
40
40
10
20
Jatkuvasti
5
Lähde: Työterveyslaitos
14
54
30
Ei ollenkaan
52
40
Joskus
50
60
70
80
Ei ollenkaan
90
100
Henkistä väkivaltaa havainneiden osuus on varsin suuri ja SAK:n jäsenten keskuudessa selvästi yleisempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sekä asiakkaiden
että työtoverien taholta tullut henkinen väkivalta lasketaan mukaan, oli kaikista
suomalaisista palkansaajista 38 % vuonna 2010 havainnut henkistä väkivaltaa
työpaikallaan (Työolobarometri 2010, 182). Osuus on siis kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin SAK:n jäsenten keskuudessa. Myös jatkuvaa henkistä
väkivaltaa raportoineiden osuus näyttäisi olevan SAK:n jäsenillä suurempi kuin
palkansaajilla keskimäärin.
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat systemaattisesti yhteydessä tähänkin osuuteen. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet, sitä harvemmin henkilö
raportoi henkisestä väkivallasta työpaikallaan.
7.Väkivallan uhka yleisintä
julkisella alalla
Reilu kymmenesosa (12 %) SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. Noin viisi prosenttia kertoi näin tapahtuneen vuoden kuluessa kerran,
vajaa seitsemän prosenttia oli todistanut tällaista tilannetta useamman kerran.
Henkilökohtaisesti väkivallan kohteeksi joutuneita oli tästä määrästä noin puolet
eli viisi prosenttia. Heistä kolme viidesosaa oli joutunut kohteeksi kerran, loput
useammin.
Väkivaltaiset tilanteet ja etenkin tilanteet, joissa vastaaja itse on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, ovat julkisella alalla selvästi muita aloja yleisempiä.
Julkisen alan työntekijöistä kuusi prosenttia oli edellisen vuoden aikana joutunut
itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi useamman kerran – tämä on moninkertainen osuus muihin toimialoihin verrattuna. Teollisuus on päätoimialoista tässä
suhteessa selvästi turvallisin.
15
Koettu väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla (%)
Yksityinen palveluala
15
Julkinen ala
17
Kuljetusala
14
Teollisuus
6
Kaikki
12
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 17 prosenttia kaikista palkansaajista
oli vuonna 2010 havainnut, että työpaikalla joku oli joutunut väkivallan kohteeksi
(Työolobarometri 2010, 184). SAK:n jäsenistä noin 12 prosenttia kertoi, että väkivallan tai sen uhan kohteeksi oli joutunut joku heidän työpaikallaan. Vastaavasti
itse oli väkivallan kohteeksi vuoden 2010 valtakunnallisessa barometrissa joutunut seitsemän prosenttia kaikista palkansaajista – SAK:laisista väkivallan tai sen
uhan kohteena oli ollut noin viisi prosenttia.
16
SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 2
Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja
maaliskuussa 2012.
Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja
jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
SAK:n ty
Saira
S
ty