Paikallisjärjestön Historiaa 1946-2001

SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN
PAIKALLISJÄRJESTÖN
TOIMINTAA VUOSILTA 1946 – 2001
Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen
kertomana
Auvo Lampinen
Kirjoittaja ja toimittaja Auvo Lampinen
Historiikki on toimitettu ilman historiikkitoimikuntaa.
2
SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN
PAIKALLISJÄRJESTÖN
TOIMINTAA VUOSILTA 1946 – 2001
Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen
kertomana
Auvo Lampinen
Työväen marssi
Käy eespäin väki voimakas!
äl` orjajoukko halpa,
täst alkain ole, tarmollas
sä särje tieltäs salpa!
mink` kuntos keksii, kirves lyö
se olkoon vapauden työ,
jonk` eestä poistuu sorron yö,
jonk` eestä poistuu sorron yö.
Työ kättemme se hengenkin
on ylevätä työtä,
työ tehty kourin jäntevin
voi poistaa hengen yötä.
tok` kunnian ei halu vaan
saa meitä työhön toimintaan,
mut` myöskin onni synnyinmaan.
mut` myöskin onni synnyinmaan.
3
Puheenjohtajan palsta
SAK
on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu
palkkatyöyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten,
toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja
työsuhteen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on
ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi.
SAK:n periaate ohjelmassa sanotaan:
”SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauksia.”
Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelämän muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen.
Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee
ollakin. Samanaikaisesti meillä on oltava valmis kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää haluamme rakentaa. Tulevaisuus ei ole kovinkaan ruusuista, jollemme me
pysty vastaamaan tämän päivän muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Tällaisilla ajatuksilla ammattiyhdistysliike suuntaa tulevaisuuteen, mutta millaisia olivat ajatukset heti toisen maailman sodan jälkeen, kun ammatillinen herääminen alkoi uudestaan ja
ammattiosastoja alettiin perustaa. Myös ammatillisia paikallisjärjestöjä perustettiin tuohon
aikaan runsaasti, niin myös Harjavaltaan, jonka historiaa, aina kaksituhattaluvun alkuun asti
voimme lukea seuraavilta sivuilta. Historian kirjoitus käsittelee siis HSAP:n eli Harjavallan
Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön tapahtumia pöytäkirjoista poimittuna vuosilta 1946
vuoteen 2001, jolloin Sydän – Satakunnan paikallisjärjestö on perustettu, yhdistämällä Harjavallan seudun ja Kokemäen ammatilliset paikallisjärjestöt.
Haluan kiittää lämpimästi kirjoituksen tekijää Auvo Lampista, tästä mittavasta työstä jonka
hän on suorittanut. Paikallisjärjestön täysin ulkopuolisen henkilön tekemänä tämä kirjoitus on
vertaansa vailla oleva. Kirjoitus antaa myös hyvän näkökulman sen aikaiseen yhteiskuntaan.
Toivottavasti kirjoitus antaa myös lukijoille ajattelemisen aihetta, kaikki tänäpäivänä saavutetut edut, eivät ole aina olleet itsestään selviä asioita.
Reijo Nummikari
Puheenjohtaja
SAK:n Sydän – Satakunnan paikallisjärjestö ry
4
ALKUSANAT
M
ikä saa ihmiset liikkeelle ja aktiivisiksi, aloitteellisiksi ja kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, oman asuinyhteisön ja työolojen kehittämisestä, valistus- ja herätystyöstä, työyhteisön, työllisyyden, asumisen, ympäristön, sosiaalisten ja julkisten palvelujen ja
kuluttajan asemaa koskevista kysymyksistä? Mikä on yhteiskunnallisen omantunnon käyttövoima ja motivaatio, ja miten sen virittämä aktiivisuus on toteutunut käytännössä lähes kuuden vuosikymmenen aikana nykyisessä SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestössä ja sen
edeltäjissä. Millaisia asioita on pidetty eri vuosina ja vuosikymmeninä tärkeinä yhteiskunnallisina paikallistason keskustelunaiheina ja toiminnan kohteina, ja miten koko Suomalaista
yhteiskuntaa koskettaneet ja ravistelleet laajemmat kehityslinjat ja ristiriidat ovat heijastuneet
paikallistasolla järjestön toimintaan ja päätöksiin. Tämä historiikki kertoo paikallistason järjestöelämästä, yhteistyöstä, yhteistyön voimasta ja yhteiskunnallisen herätyksen saaneista
naisista ja miehistä, jotka ovat toimineet omana aikanaan vakaumuksensa mukaisesti omaksi
ja yhteisönsä parhaaksi, sillä tavoin kuin se näyttäytyy SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön kokouspöytäkirjamerkinnöistä järjestön perustamisesta lähtien vuodesta 1946 vuoteen
2001. Se kertoo siitä millaisten vaiheiden ja päätösten kautta lähes kuudenkymmenen vuoden
aikana paikallisjärjestö on kehittynyt ja rakentunut aktiiviseksi työväestön ja yleensä ihmisten
elämänlaatua kehittäväksi paikallistason yhteiskunnalliseksi toimijaksi ja unilukkariksi.
SAK:n Sydän-Satakunnan paikallisjärjestön toimialueena ovat Harjavallan ja Kokemäen
kaupungit sekä Nakkilan kunta. Asukkaita alueella on noin 21 500. Sydän-Satakunnan paikallisjärjestö on muodostunut kahdesta eri järjestöstä 2000 luvun alussa Harjavallan seudun ja
Kokemäen APJ:n yhdistyessä. Sen edeltäjä Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin 1946. Paikallisjärjestö on tällä hetkellä 18 ammattiosaston muodostama yhdistys Kyttälän puu- ja erityisalojen osaston liityttyä vuonna 2007 Harjavallan osastoon. Jäsenosastoissa
on työssä käyviä jäseniä vajaa viisi tuhatta ja eläkeläiset mukaan lukien reilusti enemmän.
Paikallisjärjestön toimintaa johtaa edustajiston valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Suurinta päätösvaltaa Paikallisjärjestössä käyttää 50-jäseninen edustajisto, joka kokoontuu keväisin ja syksyisin.
SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön tehtävänä on toimia jäsenosastojen yhdyssiteenä
ja valvoa jäsenistön etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sekä ammattiyhdistysliikkeen
järjestöllisen aseman ja toimintavalmiuksien edistämiseksi. Paikallisjärjestön tavoitteena on
koota kaikki toimialueensa keskusjärjestön jäsenliittojen jäsenyhdistykset yhteistoimintaan
palkansaajajäsenten ja keskusjärjestön asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.
Olen kirjoittanut tämän historiikin kokouspöytäkirjojen perusteella ilman historiikkitoimikuntaa SAK:n SydänSatakunnan paikallisjärjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Reijo Nummikarin vuonna 2009 tekemästä aloitteesta. Kiitän puheenjohtaja Reijo Nummikaria kirjoituspyynnöstä, käsikirjoituksen kommentoinnista ja SAK:n
Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestöä mahdollisuudesta kirjoittaa tämä historiikki. Kiitos luottamuksesta.
5
Sisältö:
1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN JÄLKEEN
1940-LUVULLA …………………………………………………………….
8
1.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan Työväentalolla
vuonna 1946 …………………………………………………………….
1.2. Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen jälkeisinä
vuosina 1940-luvulla …………………………….……….………..…...
11
2. YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA, 1950-LUVUN
ALKUVUODET ….…………………………………………..…………….
12
9
2.1. Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön
huolenaiheena 1950-luvulla ……………………………………………. 13
2.2. Yleislakon yhdeksäntoista päivää vuonna 1956 ……….……………….. 23
2.2.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö lakon
organisaattorina 1.3. – 19.3.1956 …………................................... 25
2.2.2. Yleislakon voittajat ja häviäjät ……………………………........... 40
2.3. Yleislakon jälkeiset vuodet Paikallisjärjestössä 1950-luvulla …...……...
41
3. TEOLLISTUMINEN, AUTONOMIA, MUUTTOLIIKE - 1960-LUVUN
TUNNUSPIIRTEITÄ …………………………………………………...…..... 48
3.1. HAP:n järjestötyöskentelyä 1960-luvulla ………………......................... 49
4. 1970-LUVUN SUOMI, HYVINVOINTIVALTIO VESIKATTOVAIHEESSA …………………………………………………………………
71
4.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö 1970-luvulla
hyvinvointivaltion rakentajana ……………………………….................
72
5. 1980-LUVUN NOUSUKAUSI JA TALOUDEN YLIKUUMENEMINEN .... 94
5.1. Paikallisjärjestö kouluttajana ja tiedottajana …………………………… 95
6. 1990-LUVUN TUNNUSPIIRTEET – KASINOTALOUS,
PÖRSSIKUPLA JA ERIARVOISTUMINEN … ………………………..….
106
6
6.1. Harjavallan seudun Paikallisjärjestön toimintaa laman ja nousukauden
aikana ……………………………………………………………………. 107
7. 2000-LUVUN HAASTEET: GLOBAALITALOUS, VÄESTÖN
IKÄÄNTYMINEN JA TYÖSTÄ SYRJÄYTYMINEN ……………………... 125
7.1. Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö uuden vuosituhannen kynnyksellä .. 127
EPILOGI ………………………………………………………………………… 130
Lähteet …………………………………………………………………………… 131
7
1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN
JÄLKEEN 1940-LUVULLA
R
auhan aika alkoi Suomessa mittavalla aineellisella ja henkisellä jälleenrakennuksella.
Kaikesta oli pulaa ja rintamalta palaavien oli sopeuduttava siviilielämään. Työttömyys
ei muodostunut sodanjälkeisinä vuosina ongelmaksi, koska sodan päättymistä seurasi taloudellinen noususuhdanne, joka jatkui vuosiin 1948–1949 asti. Siviilituotanto käynnistyi nopeasti ja armeijasta kotiutuneet miehet samoin kuin siirtoväkikin pystyttiin työllistämään melko
hyvin jo talvella 1944–1945. Jälleenrakennuksen aikana yhteiskunta muuttui voimakkaasti,
uudelleenarvioinnin kohteena oli ulkopolitiikka ja suhteet Neuvostoliittoon, mutta muutosvaatimukset koskivat myös sisäpolitiikkaa, vaadittiin demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Sodan jälkeen lakkautettiin monia yhdistyksiä fasistisina. Lakkautettujen
joukossa olivat mm Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. (Miettinen ym. 1987; Donner, J.)
Etujärjestöt vahvistivat toisen maailmansodan jälkeen asemiaan ja SAK, STK ja MTK
solmivat valtakunnallisia työehtosopimuksia. SAK:n jäsenmäärä kasvoi syksyn 1944 noin
80 000 jäsenestä yli 340 000 jäseneen vuoteen 1947 mennessä ja työväenliikkeen keskeinen
asema hallituksessa lisäsi SAK:n vaikutusmahdollisuuksia harjoitettuun talouspolitiikkaan ja
säännöstelypäätöksiin. Sotien jälkeinen aika oli myös työelämän sosiaalisten uudistusten aikaa. Vuonna 1946 eduskunta uudisti vuodelta 1924 peräisin olleen työehtosopimuslain ja sääti
lait työriitojen sovittelusta, työtuomioistuimesta ja työneuvostosta. Nämä lait yhdessä samana
vuonna uudistetun, luottamusmiesten asemaa työpaikoilla vahvistaneen, SAK:n ja STK:n
yleissopimuksen kanssa loivat perustan työmarkkinoiden uudenlaiselle säätelylle. SAK:sta
tuli nyt tasavertainen neuvottelu- ja sopimusosapuoli työnantajien kanssa, samalla työehtosopimustoiminnasta tuli käytäntö ja luottamusmiestoiminta alkoi rakentua. (Miettinen ym. 1987,
152 – 167; Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry 1946 – 1996, 3 – 9.) SAK määritteli sodan
päättymistä seuranneen ajan kiireellisimmät tehtävät vuonna 1944 Ammattiyhdistysliikkeen
ohjelma siirtymiskautena -asiakirjassa. Ohjelmassa korostettiin välirauhanehtojen täyttämisen
tärkeyttä, armeijan kotiuttamisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemista ja sotatalouden säännöstelymekanismien purkamista. Toissijaisia olivat tässä vaiheessa palkkatyöläisten työhön ja
toimeentuloon liittyvät vaatimukset. (Miettinen ym. 1987, 152.)
Taloudellisen noususuhdanteen aikana hintojen ja palkkojen välistä kierrettä oli vaikea
katkaista, ja hallitus pyrki talouden vakiinnuttamiseen jatkamalla sodanjälkeistä säännöstelyä.
Hinta- ja palkkasäännöstelyn sisältö ja säännöstelyn purkaminen olivatkin sodanjälkeisten
vuosien keskeisiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ammattiyhdistysliikkeen myönteinen
kanta säännöstelyyn oli muodostunut jo sodan aikana, mutta vasta sodan päätyttyä vaatimukset oli mahdollista toteuttaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Vasemmiston ja työväenliikkeen
nousu suomalaisen politiikan keskiöön 1940-luvun puolivälissä merkitsi sitä, että ne joutuivat
käsittelemään sodan jälkeisiä suuria yhteiskunnallisia ongelmia. (Miettinen ym. 1987.)
8
1.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan
Työväentalolla vuonna 1946
H
arjavallan teollistaminen alkoi kuparitehtaan ja siihen liittyvän tehdaskompleksin rakentamisesta. Harjavallan tehdasalueen teollisen toiminnan alkaessa keväällä 1945 alueen
ainoa yritys oli Outokumpu, joka teki sähkösulatukseen perustuen anodikuparia. Samanaikaisesti sijoitettiin siirtoväkeä paikkakunnalle ja pitäjän asukasluku kaksinkertaistui nopeasti,
työläiset alkoivat järjestäytyä ammatillisesti ja ammattiyhdistystoiminnan tarve kasvoi. Tarve
johti keskusteluun ammattiosastojen välisen yhdyssiteen ja valistustyöelimen ja paikallisjärjestön perustamisesta. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v. 1946–1996, 20; Suomen
Teollisen Ekologian Seuran Jäsenlehti 1/2006.)
Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön (HAP) perustava kokous avattiin myöhäissyksyisenä aamupäivänä 24.11.1946 klo 10.00, kun Rakennustyöväen osaston jäsenet olivat
kutsuneet paikkakunnan ammattiosastojen valtuutetut edustajat Työväentalolle. Perustavan
kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Ojanen ja sihteerinä Sulo Niemelä. SAK:ta edusti
piiriasiamies N. Hellberg. (Harjavallan Metallityöväen Ammattiosasto ry 127, 50v. 1944–
1994, 2–4). Edustajia eri osastoista oli saapunut paikalle seuraavasti: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry 6 edustajaa, Harjavallan Automiehet ry 1 edustaja, Suomen rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto ry 3 edustajaa, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto ry
3 edustajaa ja Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys ry 1 edustaja. Pöytäkirjamerkinnän mukaan ”Kokouksen avasi kirvesmies Lauri Ojanen lyhyesti selostaen niitä toimenpiteitä, joiden johdosta kokous oli koolle kutsuttu, sekä lausui SAK:n edustajan ja ammattiosastojen edustajat tervetulleiksi”. SAK:n piiriasiamies Hellberg käytti alustavan puheenvuoron,
jonka jälkeen keskusteltiin. Keskustelun tuloksena päätettiin yksimielisesti perustaa paikkakunnalle ammatillinen paikallisjärjestö, jonka nimeksi hyväksyttiin Harjavallan Ammatillinen
Paikallisjärjestö ry ja kotipaikaksi Harjavalta. Järjestön nimi on muutettu myöhemmin SAK:n
Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry:ksi, ja sen jälkeen SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö ry:ksi. (Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n (HAP) pöytäkirja nro 1.)
Tämän jälkeen luettiin SAK:n paikallisjärjestölle laatimat mallisäännöt ja kirvesmies
Lauri Ojanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja myöhemmin jatkokäsittelyssä myös
HAP:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kokouksen sihteerinä toimi Sulo Niemelä. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin ajamaan työtätekevien yhteisiä etuja paikkakunnalla ja kehittämään aikuiskoulutusta. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
Paikallisjärjestön työvaliokunta kokoontui Työväentalossa heti perustavan kokouksen
jälkeen kello 12.00. Varapuheenjohtajaksi valittiin Sulo Niemelä, sihteeriksi Väinö Mäkinen
ja rahastonhoitajaksi Sulo Niemelä. Tapaamisessa hyväksyttiin HAP:n jäseniksi seuraavat
ammattiosastot: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto nro 127 ry., Harjavallan Automie-
9
het ry, Suomen Rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto nro 156 ry, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto nro 490 ry. ja Satakunnan Parantolan Henkilökunnan yhdistys nro 137 ry.
Ensimmäisessä työvaliokunnassa olivat mukana (varamies suluissa): Sulo Niemelä (Kalle
Rosenqvist) Metallityöväen ammattiosasto, Viljo Marjanen (Daniel Mikkola) Puutyöväen
ammattiosasto, Pentti Pulkkinen (Valfrid Kärkkäinen) Metallityöväen ammattiosasto, Väinö
Mäkinen (Pekka Pohja) Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys, Aarne Viljanen (Lauri Vaisto) automiehistä ja Altti Virta (Jalmari Tuuha) Rakennustyöväen ammattiosastosta.
Tilintarkastajiksi valittiin Ensio Silventoinen ja Väinö Siik, varalle Niilo Vidqvist ja Toivo
Virtanen. Kokouskutsut päätettiin julkaista Uudessa Ajassa, Hämeen-Satakunnan Yhteistyössä ja Palkkatyöläisessä. Kokouksen lopuksi keskusteltiin lähiajan toimista ja työmuodoista.
Työtä päätettiin tehostaa jokaisessa paikkakunnalla toimivassa osastossa ja asiaa koskevat
kiertokirjeet lähetettiin osastoille. Jäsenveroksi sovittiin 1 markka viikolta jokaiselle maksavalle jäsenelle 50 viikolta vuodessa. Paikallisjärjestön kokouksista päätettiin ilmoittaa molemmissa työväen piirilehdissä Uudessa Ajassa, Satakunnan Yhteistyössä sekä Palkkatyöläisessä. Yhdistysrekisteriin HAP merkittiin 25.11.1947, silloin henkilöjäsenten määrä oli 484.
(HAP:n pöytäkirja nro 1.)
Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin, koska paikkakunnalle tarvittiin
SAK:laisten ammattiosastojen välinen yhdysside. Tämän lisäksi Paikallisjärjestö otti tehtäväkseen työväestön valistus- ja herätystyön ja järjestöön perustettiin valistusjaosto, opintojaosto ja urheilujaosto. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v. 1946–1996, s. 2). HAP:n
säännöissä järjestön tehtävistä sanottiin, että: ”Ammatillisen paikallisjärjestön tarkoituksena
on toimia paikkakunnalla Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) ry jäsenliittojen
alaisten ammatillisten perusjärjestöjen keskinäisenä yhdyssiteenä, näiden toimiessa ammatillisen valistus- ja herätystyön suorittamiseksi palkkatyöläisten keskuudessa. Tarkoituksensa
toteuttamiseksi ammatillinen paikallisjärjestö järjestää kokouksia, valistustilaisuuksia, juhlia
ja opiskelutoimintaa sekä suorittaa muita sellaisia käytännöllisiä järjestötoiminnassa esille
tulevia tehtäviä, joita SAK:n työvaliokunta ammatilliselle paikallisjärjestölle antaa.” Aktiiveja
ihmisiä on aina ollut mukana toiminnassa ja yhteisvoimin on ollut mahdollista vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen sisäisiin ja järjestön ulkoisiin intresseihin liittyviin asioihin. Pian perustamisensa jälkeen vuonna 1949 HAP oli jo aktiivisesti mukana kansalaiskokouksessa, jonka
tavoitteena oli saada kunnanlääkäri Harjavaltaan. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry
50v. 1946 – 1996, 5 – 6.)
10
1.2. Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen
jälkeisinä vuosina 1940-luvulla
V
uoden 1947 ensimmäisessä kokouksessaan 6. tammikuuta ravintola Satavallassa Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön työvaliokunta keskusteli tuotantokomitean perustamisesta Oy Harjavaltaan, sekä Maa- ja sekatyöläisten ammattiosaston toiminnan uudelleen
aloittamisesta paikkakunnalla. Tähän päätettiin pyrkiä voimaperäisen valistustyön avulla ko.
ammattiosastojen keskuudessa. Satakunnan parantolan henkilökunnan yhdistyksen jäsen haluttiin mukaan HAP:n kokouksiin ja sovittiin siitä, että HAP:n työvaliokunnan edustaja lähetetään kaikkiin ammattiosastojen vuosikokouksiin. Keskusteltiin myös toimitsijakurssin järjestämisestä Harjavallassa Työväentalossa. Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin tulevia SAK:n
40-vuotisjuhlia HTY:n talolla 19. päivä huhtikuuta 1947. Sulo Niemelä sai tehtäväkseen pitää
tervehdyspuheen ja yhdeksi ohjelmanumeroksi päätettiin ottaa tuohon aikaan suosittuja taikuriesityksiä. Alkuvuosina paikallisjärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla olivat monenlaisten
juhlien järjestämiset, kuten valistusviikkojuhla, ammattiyhdistysviikko, vappujuhlat, kesäretkeilypäivät, 40-vuotisjuhlat, työnjuhlat, iltamat ja raittiusviikon juhlat. Ne olivat tärkeitä siksi,
että huvitilaisuuksia ja arpojen ja ammattiyhdistysviikon merkkien myyntiä käytettiin varojen
keräämiseen ammattiyhdistystoiminnan rahoittamiseksi. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
Ammattijärjestöjen ja ammattiosastojen toiminnan elpyessä sodan jälkeen niiden toiminta
keskittyi eri alojen yhteisten ja erityisten ongelmien ratkaisemiseen. Yksi tärkeimmistä toiminta-alueista oli kurssimuotoisena toteutettu koulutus, jonka tavoitteena oli valmistaa ammattiosastojen jäseniä osastojen ja paikallisjärjestön toimitsijatehtäviin, levittää ammattiyhdistystietoutta jäsenistöön ja lisätä jäsenten tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Valistus, koulutus ja tiedotus ovat olleet paikallisjärjestön toiminnan tärkeimpiä alueita. Valistustoiminnasta saatiin myös tunnustusta, kun vuonna 1947 järjestetyistä valistustilaisuuksista SAK totesi, että Satakunnan parhaat tilaisuudet oli järjestetty Harjavallassa. Vuonna 1948
HAP sai ensimmäisen palkinnon SAK:n valistusviikon järjestelyistä. Alkuvuosina HAP:n
järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin innokkaasti ja vuonna 1947 luottamusmiesten
opintokerhossa oli mukana 20 opinhaluista, samoin 1948 järjestöväen peruskurssille ja taloudenhoitajan- ja kirjanpidon kursseille osallistuttiin ahkerasti. Koulutus- ja kurssitoiminta herätti nopeasti lukuharrastuksen ja loppuvuodesta 1948 perustettiin paikallisjärjestön kirjasto.
Kirjastotoiminta alkoi vilkkaana, mutta muiden uusien vapaa-ajan harrasteiden myötä kiinnostus kirjaston käyttöön hiipui vähitellen. Kirjaston sijoituspaikka oli ongelmallinen ja 1965
HSAP harkitsi kirjaston lahjoittamista Harjavallan kunnalle. Kirjaston sidosmäärä oli silloin
669. Harjavallan Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ry tarjoutui silloin ostamaan kirjaston ja
myymään sen takaisin HSAP:lle myöhemmin. Kemiantyöntekijät lahjoittivat uusilla teoksilla
laajennetun kirjaston edelleen Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry:lle sen vuonna
1974 perustamaan kurssikeskus Ranta-Niittyyn. (HSP ry 50v. 1946 – 1996, 6, 19.)
11
2. YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA,
1950-LUVUN ALKUVUODET
V
uosikymmenen vaihtuminen 1950-luvuksi merkitsi suomalaisessa politiikassa sisäpoliittisen suunnanmuutoksen vakiintumista. SKDL ja kommunistit työnnettiin syrjään vahvasta asemastaan ja poliittisen vaikuttamisen painopiste siirtyi maalaisliitolle. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilla tapahtui tuolloin suuria mullistuksia. Enää eivät työnantajajärjestöt olleet
ainoa voima, joka päätti työehdoista, mukana olivat nyt myös työntekijät. Kiistat kärjistyivät
toisinaan lakoiksi, joiden edessä sotakorvauksien suorittamiseen sitoutunut valtiovalta oli
usein voimaton. Työntekijäjärjestöjen merkittävin vastavoima olikin Maataloustuottajien
Keskusliitto MTK, jonka jäsenmäärä oli 1950-luvun alussa jo neljännesmiljoona. Maan elintason noustessa taistelu yhteiskunnan tulonjaosta tiukkeni eri etujärjestöjen kesken. (Miettinen
ym. 1987, 204 – 229.)
Poliittinen ilmasto ja sen myötä talouspoliittinen tilanne oli epävakaa ja aikaisemmasta
suuresti muuttunut. Vasemmisto oli sodan jälkeisissä vaaleissa saanut entistä enemmän paikkoja eduskunnassa. Se oli kuitenkin jakaantunut kahteen lähes yhtä suureen osaan, joiden välinen kilpailu johti silloisissa oloissa mielipiteiden radikaalisuuteen ja jyrkkyyteen. Keväällä
1945 palkat nostettiinkin SAK:n painostuksesta kaksinkertaiseksi. Sama suunta jatkui seuraavinakin vuosina ja 1950-luvun alussa teollisuustyöntekijöiden palkkataso oli jo viisinkertainen viisi vuotta aikaisempaan verrattuna ja maataloustyöntekijöiden jopa kuusinkertainen.
Tukkuhinnat nousivat samana ajanjaksona lähes nelinkertaisiksi ja sodan aikana tiukimmin
säännöstellyt maataloustuotteiden hinnat viisinkertaisiksi. (Kokko Työmarkkinat 1940 –
1960). Pyrkiessään pitkäaikaisempaan taloudelliseen vakiinnuttamiseen hallitus nimitti Taloudellisen suunnitteluneuvoston, johon tuli mukaan työmarkkinajärjestöjen edustus. Suunnitteluneuvostossa valmisteltiin talouden vakauttamissuunnitelma, joka astui voimaan linnarauhan päättyessä. Vakauttamissopimuksen nojalla säädeltiin hinta- ja palkkakehitystä ja se
rauhoitti työmarkkinat vuoteen 1956 asti. Vakauttamiseen liittyivät tärkeänä osana pitkäaikaiset sopimukset idänkaupasta ja länsikaupan vähittäinen vapauttaminen säännöstelystä. (Aho
2009.)
SAK:n vaikutusvalta lisääntyi 1950-luvulla ja vakautus kohensi erityisesti SAK:n asemaa
muihin etujärjestöihin nähden, mutta sitoutuessaan vakauttamiseen ammattiyhdistysliike rajoitti vapaaehtoisesti omia toimintamahdollisuuksiaan. SAK ei ollut vuonna 1951 tyytyväinen
hallitusosapuolten johdolla syntyneeseen palkkasäännöstelypäätökseen, vaan ilmoitti tavoitteenaan olevan paluu luonnollisen palkanmuodostuksen aikaan. Näin SAK ilmaisi epäsuorasti, että se oli valmis ehkäisemään vakautuspolitiikan perusteita murentavat lakot, jotka uhkasivat nostaa hintoja ja häiritä palkkojen ja hintojen poliittisesti herkkää tasapainoa. SAK:lle
oli alusta alkaen ollut kuluttavaa tukea hallitusta ja olla osallisena laman tullen vaikeasti hy-
12
väksyttävässä talouspolitiikassa. (Miettinen ym. 1987.) SAK:n jäsenmäärä putosikin
240 000:een vuonna 1954. Jäsenkato johtui osaltaan työvoimapulan loppumisesta ja taloudellisten suhdanteiden heikkenemisestä. Myös sosiaalidemokraattien ja kommunistien väliset
kiistat karkottivat jäseniä. Työmarkkinaristiriidat kärjistyivät kun Korean sota muutti laskusuhdanteen nousukaudeksi ja Kekkosen johtama porvarillinen vähemmistöhallitus ja työmarkkinajärjestöt ajautuivat törmäyskurssille. Suomen epävakaassa taloudellisessa ilmapiirissä hallitukset vaihtuivat 1950-luvulla usein ja talouspolitiikan sisällöstä taisteltiin. SAK:n
vaikutusvalta huipentui 1954 kun sen vaatimuksesta elinkustannusten alentaminen ja palkkasäännöstelyn uudistaminen tulivat Urho Kekkosen viidennen hallituksen ohjelmaan.
(Bergholm 2007.)
2.1. Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön huolenaiheena 1950-luvulla
P
aikallisjärjestö kokoontui Työväenyhdistyksen talossa 2. päivä maaliskuuta1950 klo
18.30. Kokouksessa käsiteltiin SAK:n kiertokirjettä 4/50, joka koski uudistettua kenttätoimitsijain organisaatiota ja kiertokirjettä 7/50 työttömyystyökohteista ja tilastolomakkeista,
sekä SAK:n lähettämää Työttömyysohjeet -tiedotetta, asiat merkittiin kuulluksi. Keskusteltiin
myös kirjeestä, jossa järjestöjä ja yksityishenkilöitä kehotettiin liittymään Rauhanpuolustusliittoon. HAP päätti kuitenkin olla liittymättä tällä kertaa. Puheenaiheena oli myös hiihtokilpailujen järjestäminen HAP:n perusosastoille. Sarjoja olisi viisi: alle 21-vuotiaat, yleinen sarja
ja ikämiehet yli 35-vuotiaat hiihtäisivät 10 km, yli-ikämiehille yli 45 v ja naisille kilpailumatka olisi 5 km. Työvaliokunta oli kunnostautunut Työnjuhlissa voittamalla 4 x 100 metrin viestijuoksun ja palkinnoksi saatu kunniakirja ripustettiin Työväentalon kirjastohuoneen seinälle.
Maaliskuussa 25. pv Työväentalossa pidettyyn vuosikokoukseen otti osaa 11 edustajaa.
Puheenjohtaja P. Lavén kertoi aluksi HAP:n toiminnasta ja saavutuksista vuonna 1949. Sen
jälkeen kuultiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto. Puheenjohtajavaali oli tiukka, Pauli Lavén sai yhden äänen enemmän (5) kuin Hellman
(4). Kansansivistys oli kokouksessa esillä kun neuvoteltiin kirjastotoimikunnan vuosikertomuksesta sekä opintojaoston ja valistusjaoston kokoonkutsujan valinnasta. Kokouksessa keskusteltiin myös SAK:n kirjelmän nro 12/50 johdosta vappujuhlista. Seuraavien Työnjuhlien
järjestäminen annettiin toiselle paikkakunnalle, ja työvaliokunnan päätös Rauhanpuolustajain
kirjelmään hyväksyttiin. Rahastonhoitajan palkkiota korotettiin. Kokous päättyi klo 12.00.
Toukokuun puolivälissä työvaliokunta keskusteli laajaa kiinnostusta herättäneistä asioista; toripäivien lakkautuksesta ja hintojen ja palkkojen kehityksestä. Kokoukseen oli saapunut
65 osanottajaa, joiden yksimielisen kannan mukaan tällainen päätös piti kumota ja toripäivien
13
pito tulee sallia. Seuraavaksi SAK:n edustaja K. Kallio alusti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Hän kertoi palkkatilanteen olevan hyvin vaikea ja vaativan korjausta mitä pikimmin.
Yleiskeskustelussa toivottiin SAK:n tiedottavan jäsenistöä eli joukkoja mahdollisimman hyvin ja pitävän ne ajan tasalla ja hoitavan palkka-asioita ponnekkaasti. Kuultiin myös SAK:n
edustajan K. Kasken tiedonanto palkkaneuvotteluista SAK:n ja TKL:n välillä, ja siitä miten
tämä käytännössä toteutetaan. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti, puheenvuoroja käytettiin 26.
Toukokuun 29. pv HAP:n edustajiston kokouksessa työväentalolla puheenjohtaja esitti
lahjoituksen tekemistä lakossa oleville metallimiehille. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti päätös, että HAP:n varoista myönnetään 10 000 mk metallimiesten lakkotoimikunnalle edelleen jaettavaksi. HAP:n edustajain kokous toivoi, että jako suoritetaan niin, että
isoperheiset ja perheet joissa on sairaustapauksia ja puutetta tulevat huomioiduksi jaossa.
(HAP:n pöytäkirja nro 1). Metallimiesten keskipalkka päivässä oli tuolloin noin 1 000 mk.
Lakon syynä oli Valtioneuvoston tammikuussa 1950 tekemä päätös. Sen perusteella työmarkkinajärjestöt saivat helmikuun puolivälistä lähtien vapaasti sopia työntekijöiden palkoista.
Tämä merkitsi sodan ajalta peräisin olleen palkkasäännöstelyn purkautumista ja yksi tästä
seuranneista työtaisteluista oli elokuun 28. päivä 1950 alkanut Metallilakko. Se kesti melkein
kaksi kuukautta ja loppui 21.10.1950. Lakossa oli 70 000 metallityöntekijää, ja jos muutkin
alat otetaan huomioon, määrä nousi sataantuhanteen. Lakon loppumisen kannalta ratkaisevaa
oli se, että SAK tuli metalliliiton tueksi uhkaamalla yleislakolla. Osapuolet saivat kuitenkin
sovinnon aikaan ennen SAK:n asettamaa aikarajaa. (Kokko Lehdistö ja lakkoilu.)
Syyskuussa sihteeri Hellman pyysi eroa tehtävästään, koska oli saanut ylennyksen työnjohtajaksi. Hänen tilalleen valittiin Vilho Juvonen. Lokakuussa kokous käsitteli puutyöväen
ammattiosaston lakkotoimikunnan kirjelmää avustuksen myöntämiseksi lakossa oleville puutyöläisille. Lakkotoimikunnalle myönnettiin 3 000 mk jaettavaksi hädässä oleville lakkolaisille. Joulukuussa Opintojaoston sihteeri P. Pohja luovutti opintojaoston opintokirjelmät ja kerhon omaisuuden HAP:lle, koska toiminta oli hiljentynyt eikä kerhossa ollut enää opiskelijoita.
(HAP:n pöytäkirja nro 1.)
1951
M
aaliskuussa 1951 työvaliokunta ehdotti vuosikokoukselle, että HAP tukisi kuorotoimintaa vuosittain 5 000 markalla. Harjavallan Työväen mieskuorolle myönnettiinkin 4
000 mk avustus. Harjavallan Ammatillinen paikallisjärjestö oli sijoittunut alle 1 000 jäsenen
ryhmässä kolmanneksi Työnjuhlajulkaisun levityskilpailussa ja palkintosumma 2 000 mk oli
mahdollista käyttää SAK:n julkaisemien kirjojen hankkimiseen. Palkintosumma siirrettiinkin
kirjastotoimikunnalle kirjojen tilaamista varten. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
14
Huhtikuussa kokous keskusteli SAK:n kirjelmästä, joka koski Työnjuhlien järjestämistä paikkakunnalla. Juhlat päätettiin pitää elokuussa 11. – 12. pv ja asiaa ajamaan valittiin juhlatoimikunta. Heinäkuussa Työnjuhlatoimikunta oli saanut ohjelman valmiiksi elokuisiin juhliin ja
kokous päätti, että iltamat alkavat lauantaina elokuun 11. pv klo 20.00 Työväentalossa, ja mikäli vieraita riittää, myös tanssilavalla. Soitosta huolehtii orkesteri ”Sointuveikot” ja järjestyksenvalvonnasta metalli- ja rakennusmiehet. Lippujen hinta on 100 mk ja myynnin järjestävät
puusepät. Kenttäpelimateriaalin juhlien ajaksi hankkii Toivonen. Kenttäpelien taksaksi päätettiin: kivääri 5 laukausta á 25 mk, renkaanheitto + nuolet myös 5 heittoa á 20 mk. Elokuun 12.
pv päiväjuhla alkaa klo 13.00 Kummun kentällä torvisoitolla, sen jälkeen lausutaan tervehdyssanat, kuullaan runo ja mieskuorolaulua, juhlapuhe, kisällilaulua ym. Urheiluosuuteen
kuuluu toimikuntien 5 x 100 m viesti sekä ruotsalaisviesti 100-200-300-400 m. Sarjoja ovat
nuorten sarja alle 12-vuotiaat, yleinen sarja ja ikämiessarja, 3-ottelu sekä yli-ikämiehet 100 m,
lopuksi juostaan maaotteluviesti. Liput maksavat päiväjuhliin 50 mk ja 20 mk ja SAK:n rintamerkki 10 mk. Kirjastotoimikunnalle myönnettiin 10 000 mk uusien kirjojen ostoon ja päätettiin, että kirjasto pidetään auki sunnuntaisin.
Syyskuussa keskusteltiin Työnjuhlista, tansseista oli kertynyt voittoa 3 300 mk ja päiväjuhla tuotti 7 165 mk. Urheilukilpailuissa voitetut palkinnot sovittiin jaettavaksi HAP:n merkkipäivän yhteydessä. HAP:n perustamisen 5-vuotisjuhla lähestyi ja juhlat päätettiin pitää
25.11.1951 Työväentalossa. Historiikin laatijaksi HAP:n alkutaipaleen ajalta valittiin Sulo
Niemelä. Lokakuun kokouksessa käsiteltiin HAP:n 5-vuotisjuhlaa ja päätettiin seuraavaa:
juhla alkaa klo 19.00 Työväentalossa ja tervehdyssanat lausuu toveri Vilho Juvonen, sen jälkeen laulaa työväen mieskuoro, juhlapuheen pitää toveri Lauri Lindén. Kuullaan myös juhlapuhe SAK:lta ja 5-vuotistoimintakertomus Sulo Niemelältä L. Ojasen avustamana. Ohjelmassa on lisäksi Vapaa sana -osastojen ja kutsuvieraiden tervehdyksiä, kuplettilauluja ym. sekä
palkintojen jako Työnjuhlakilpailujen voittajille. Lipunhinnaksi päätettiin 100 mk. Vapaalippuja annettiin Uuden Ajan ja Satakunnan Työn toimitukselle ja HAP:n perustavan kokouksen
jäsenille, osastojen edustajille 1 kpl, työnjuhlien aikana juosseiden toimikuntien edustajille ja
entiselle HAP:n puheenjohtajalle P. Lavénille. Lippujen ennakkomyynti järjestettiin osastojen
kautta. Mainokset juhliin tekstasivat Nord ja Manninen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
1952
M
aaliskuussa puheenjohtajaksi valittiin Bruno Nord. Kokouksessa käsiteltiin Työväen
Raittiuspäivän Keskustoimikunnan kirjelmää tunnuksella ”Raittius voittaa”. Kirjelmän
johdosta päätettiin kunnan alueella järjestää raittiuspäivätilaisuus. Työvaliokunta vastaisi järjestelyistä. Harjavallan Työväen mieskuorolle ei tällä kertaa myönnetty avustusta. Kysymys
paikkakuntaluokan korottamisesta jäi Työvaliokunnan päätettäväksi.
15
Huhtikuussa huomattiin, että Raittiuspäivän juhlien järjestelyaika on liian lyhyt ja tilaisuus
päätettiin pitää 17.4. jos tämä Raittiuslautakunnalle sopii. Kokous suostui Urheilujaoston esitykseen talviurheilupäivien järjestämisestä Pääsiäispyhinä. Jaostolle myönnettiin määrärahaa
tähän tarkoitukseen 7 000 mk. S. Niemelä esitti kirjaston palovakuutuksen nostamista 200 000
markkaan ja ehdotus hyväksyttiin. Kirjastolle myönnettiin 5 000 mk kirjojen hankkimiseen.
Vappujuhlat päätettiin järjestää vain jos molemmat työväenpuolueet osallistuvat siihen. Myöhemmin huhtikuussa Työvaliokunnan ja siihen yhdistetyn Harjavallan eri työväenjärjestöjen
edustajien yhteisessä vappujuhlatoimikunnan kokouksessa todettiin, että kokouksen jatkaminen oli tarpeetonta, koska Sos. dem. -yhdistys ei halunnut järjestää yhteistä vappujuhlaa.
Toukokuussa Satakunnan Rakennustyöläisten Liiton osasto 156 Harjavalta ehdotti
HAP:lle kirjoituskoneen hankkimista, konetta saisivat käyttää myös ammattiosastot. Asia jätettiin edustajiston kokouksen päätettäväksi. Syyskuussa SAK:lle lähetettiin ilmoitus paikkakunnalla olevista työttömistä, samalla esitettiin toivomus, että SAK ryhtyisi toimenpiteisiin
nykyisen työttömyyden vuoksi. Torstaina 18. pv syyskuuta työttömyyskokouksessa Harjavallan työväentalolla oli läsnä 16 osanottajaa. Puhetta johti Matti Leino ja sihteerinä toimi Lauri
Ojanen. Työasiainlautakunnan puheenjohtaja A. Polvivaara selosti silloista ja tulevaa työllisyystilannetta paikkakunnalla. Hän mainitsi, että työasiainlautakunnalle ei ollut vielä ilmoittautunut ainoatakaan työtöntä, mutta työasiamiehelle viisi. Hän kertoi, että työttömyys tulee
nousemaan lokakuussa 30:een, marraskuussa 60:een, joulukuussa 100:aan ja tammikuussa
150 työttömään, ja että kunnalla on varatyömaita kaikille työttömille.
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Hannuniemi kertoi ajankohtaista työllisyyskysymyksestä. Hän sanoi, että Kumpu on jo ryhtynyt rakentamaan kerhorakennusta, ja hän uskoi,
että pankkirakennustyömaakin aloitetaan vielä tänä syksynä. Työttömyystöiksi hän ehdotti
kirkonkylän viemärityön korjausta ja keskuskoulun laajennuksen aloittamista. Hannuniemi
kehotti kiirehtimään töiden järjestämistä ja arveli, että työttömiä on enemmän kuin kortisto
näyttää. Seuraavaksi puhunut valtuuston puheenjohtaja Toivo Pessi selitti, että kunta ei voi
järjestää varatöitä jos työttömät eivät edes ilmoittaudu työasiamiehelle. Hän korosti, että esimerkiksi Kumpu tilaa työläisiä työasiamieheltä, ja jos sinne ilmoittautuneita ei ole, niin silloin
työkonttori ottaa miehet portilta katsomatta onko työtön Harjavaltalainen tai ei.
Salmi huomautti puheenvuorossaan, että Keskuskoulua voitaisiin ryhtyä laajentamaan
nopeastikin mutta siihen ei ole kiinnostusta, koska keskustan viemärityöt ovat paljon tärkeämmät kuin koulun rakentaminen. Hannuniemi syytti Salmea siitä, että tämä kunnanhallituksen jäsenenä ”haluaa rikkoa taas rauhallisuutta”. Rakennusmies Röksä kiinnitti huomiota
Hannuniemen aikaisempaan lausuntoon, jonka mukaan kunta maksaa vuodessa opettajaasuntojen vuokria 15 000 000 mk ja vielä korot ja oli sitä mieltä, että uusia opettajien asuntoja
on saatava nopeasti, koska kunta siten säästäisi huomattavia summia. Rakennusmies V. Kalander kannatti terveystalon pikaista rakentamista, koska sekin toimii vuokrakasarmissa ja vie
siksi liiaksi kunnan varoja. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
16
1953
T
ammikuussa 1953 todettiin, että työttömyys Harjavallassa on lisääntynyt huolestuttavasti, ja sen vuoksi päätettiin kutsua koolle uusi työttömien kokous 19.1.1953 klo 18.00
Harjavallan Työväentalolle. Siitä ilmoitettiin Satakunnan Työssä ja Uudessa Ajassa. HAP:n
järjestämässä työttömien kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Puhetta johti Sulo Niemelä ja
pöytäkirjaa piti Lauri Ojanen. Kokouksen avasi HAP:n rahastonhoitaja Sulo Niemelä esittäen
HAP:n kannan työttömyystöihin. Kokous totesi, että kunta ei ole täyttänyt lupauksiaan järjestää työmahdollisuuksia työttömille, vaikka tätä on odotettu jo yli neljä kuukautta. Vilkkaan
keskustelun jälkeen oltiin sitä mieltä, että kunnan on täytettävä annetut lupaukset niin, että
kaikki työttömät voidaan nopeasti sijoittaa töihin. Kiireellisinä töinä mainittiin eri puolille
kuntaa rakennettavat palokaivot ja Vaskelan talon rakennustyöt. Päätettiin yksimielisesti, että
HAP lähettää kirjelmän kunnan rakennustyöasiainlautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä
kunnanvaltuustolle työttömien kokouksen ehdotuksista. Puheenjohtaja Bruno Nord lähetettiin
työttömien kokouksen edustajana Helsinkiin ja hänelle myönnettiin matkarahaa 1 500 mk.
Elokuussa kuultiin Harjavallan Rst. nro 59:n ja Rakennusliitto ry nro 156:n lähettämät
kirjelmät, joissa kehotettiin HAP:tä järjestämään yleinen kokous Harjavallan ammatillisesti
järjestäytyneiden kesken, koska oli tarvetta keskustella talouspoliittisesta tilanteesta ja myös
työllisyyden parantamisesta. Kokous päätettiin yksimielisesti kutsua koolle elokuun 26. pv
1953 klo 19.00 KK työväentalolle. Keskusteluun ottivat osaa myös Harjavallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Pessi, Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mauno Hannuniemi
ja Työasiain lautakunnan puheenjohtaja Polvivaara. Kokouksessa kuultiin myös Suomen Rakennustyöväenliiton osasto 156 ry:n käsittelemä MAL:n vetoomus Wienissä lokakuussa 10.–
21. pv 1953 pidettyyn ammattiyhdistysten kolmanteen maailmankonferenssiin. Asiasta keskusteltiin ja todettiin, ettei HAP:n ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollisuutta osallistua
tähän kongressiin. Päätettiin lähettää edustaja piirin valmistavaan kokoukseen asian johdosta,
ja palata tämän jälkeen siihen uudelleen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
Työasiamies Polvivaara kertoi työasiainvaliokunnan laatimasta työllisyystyöohjelmasta.
Hän mainitsi niin sanotut vapaat työt ja lääninhallituksen tiesuunnitelmat, Salonojanalueen
ojanavauksen, Hakunin metsäojituksen, Pitkäpäälä-Merstola-viemärin ja Hiirijärventien viemärin loppuosan rakentamisen, Rikkihapon kerhotalon, Satakunnan parantolan henkilökunnan talon, Keskikoulun laajennuksen, Havingin koulun laajennuksen ja Piirisairaalan. Alustuksen johdosta käydyn keskustelun jälkeen käytettiin runsaasti puheenvuoroja, joissa kiinnitettiin huomiota siihen, että työttömyyttä on jo, työttömiä on 40 ehkä ylikin, ja työttömyys on
edelleen lisääntymässä. Kokous vaati, että kunnan on aloitettava työllisyystöitä mahdollisimman nopeasti. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja M. Hannuniemi esitteli rakennuslautakunnan esityksen työttömyystöiksi varatuista työkohteista. Hän mainitsi vapaitten markkinoiden työtilaisuuksista mm. Rikkihapon kerhotalon ja B-sairaalan, kunnan töistä keskuskoulun
17
laajennuksen, 10 000 kuutiometriä, ja Havingin koulun pohjatyöt, Urheilulautakunnan suunnitelmista uimalaitoksen rakentamisen ja valtuuston päätöksen mukaiset palokaivot. Erilaisia
reservitöitäkin oli vielä kaiken varalta. Asiasta käytiin keskustelua ja A. Polvivaara ilmoitti,
että työttömyyskortisto avataan syyskuun 1. pv ja hän kehotti työttömiä ilmoittautumaan sinne. Myöhemmin HAP:n koolle kutsuma yleinen kokous Harjavallan Työväentalossa vaati
kunnanvaltuustoa hyväksymään ja päättämään erittäin kiireellisinä työasiainvaliokunnan tekemät ehdotukset, koska kunnassa on nelisenkymmentä työtöntä ja rakennustöitä valmistuu
lähiaikoina. Tämän vuoksi työttömyys lisääntyy ja töitä on järjestettävä erittäin kiireellisesti.
Lokakuussa kokous kuuli rakennustyöväen kirjelmän, joka koski paikkakunnalla kasvavaa työttömyyttä. Kirjelmän vuoksi otettiin yhteyttä Työasiainlautakuntaan sekä Rakennuslautakuntaan ja kehotettiin kuntaa varustautumaan työttömyyden varalta. Työttömien kokous
päätettiin pitää Harjavallan Työväentalolla tiistaina 16. pv marraskuuta 1954 klo 18.00. Rakennuslautakunnan ja työasiainlautakunnan edustajia pyydettiin alustamaan keskustelua tulevista työttömyystöistä. Marraskuussa käsiteltiin Suomen Rakennustyöväen Liiton kirjelmää
työttömyyskysymyksestä sekä työttömyysvakuutuslaista. Todettiin, että Harjavallassa on paljon rakentamista, ja että työttömyys täällä voidaan sen vuoksi torjua, myös työttömyyslakia
selvitettiin kokoukselle. Päätettiin, että puheenjohtaja ja sihteeri laativat alaosastoille kirjelmät, joissa osastoja kehotetaan käsittelemään asiaa kiireellisenä. Samalla lähetettiin työttömyysvakuutusasioista kirjelmät molemmille työläisiä edustaville eduskuntaryhmille ja
SAK:lle. (HAP:n pöytäkirja nro 1.)
1954
L
okakuun 20. pv 1954 Harjavallan kunnan Rakennuslautakunnan kokouksessa luettiin
HAP:n laatima kirje, jossa tiedusteltiin työttömyystöiden aloittamisesta ja kehotettiin
Rakennuslautakuntaa toiminaan niin, että heti kun työttömyyttä ilmenee se voi aloittaa työt.
Keskusteltuaan asiasta Rakennuslautakunta päätti ilmoittaa Ammatilliselle Paikallisjärjestölle
seuraavaa: ”Työttömyystöinä aloitettavista töistä ovat kunnanhallitus ja rakennuslautakunta
yhdessä päättäneet. Yksi tällainen työttömyystyöksi tarkoitettu työ, urheilukentän kastelulinjojen rakentaminen, aloitettiinkin 18/19 1954, mutta silloin ei työttömyyskortistossa ollut vielä yhtään miestä saatavissa. Työttömiä voidaan osoittaa myös Hakunin metsäojitustöihin. Seuraavana työkohteena on Hakunin omakotialueen tietyöt, tähän kunnanhallitus on jo myöntänyt
varoja ja on asia Tielautakunnan valmisteltavana. Tietyöt voitaneen aloittaa ensi kuun 10.
päivän maissa. Rakennuslautakunta voi tilanteen sitä vaatiessa aloittaa työttömyystöinä Torttilan Eteläpiirin ja Keskuskoulun pienempien viemärien jatkamistyöt. Vielä on päätetty tehdä
työttömyystöinä opettajien asuintalojen perustustyöt, jotka ehtinevät aloitettavaksi seuraavan
18
vuoden alussa.” Rakennuslautakunta lupasi tehdä kaikkensa saadakseen opettajien asuntotalojen perustustyöt käyntiin mahdollisimman pian. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Tampere-Satakunta-alueen Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukokouksessa
Raumalla Soihtulassa 12. pv joulukuuta 1954 järjestäjä Kallio alusti paikallisjärjestöjen yhteistoiminnasta. Hän ehdotti, että paikallisjärjestöt vaihtaisivat mielipiteitä ja saisivat näin
uusia ideoita ja lähtökohtia omaan toimintaansa. RAP:n sihteeri Salminen esitteli kurssi- ja
luentotoimintaa ja mainitsi järjestöjen taloudenhoidosta pidetyt 2-viikkoiset kurssit. Luentotoimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa Rauman Kansalaisopiston kanssa. Kevät- ja syyspuolella on pidetty yleisiä juhlatilaisuuksia ja niihin on saatu puhujiksi SAK:n edustajia. Huvitoiminnasta saaduilla tuloilla on vahvistettu järjestön taloutta. Kesätoimintaa varten on saatu
kaupungilta vuokratuksi kesänviettopaikka ja urheilutoimintaa on järjestetty pitämällä hiihtokilpailuja ja lentopallo-otteluita. Niittymäki selosti neuvottelukokouksessa HAP:n toimintaa
Harjavallassa. Täällä ovat taloudelliset kysymykset olleet etualalla ja paikkakuntakalleusluokkaa on pyritty nostamaan. Osastoja on paikkakunnalla kaikkiaan 9, joista paikallisjärjestöön kuuluu 7. Hän mainitsi paikallisjärjestöllä olevan 200 000 markan arvoinen kirjasto, ja
että urheilutoiminta on keskittynyt ns. massaurheiluun eikä niinkään kilpaurheiluun. Yleensä
järjestötoiminta on hiljaiseloa, jäsenmaksut maksetaan ja sillä selvä.
Rantasen alustuksessa nro 7 aiheena oli ”Miksi opiskelen ammattiyhdistysliikkeessä?”
Hän kertoi, että Suomessa on noin 3 500 ammattiosastoa ja niissä keskimäärin 7 toimihenkilöä. Tämän koneiston ylläpitäminen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä jatkuvaa oman opintotoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien tehtävät
vaativat koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää tehtävistään tietoisia yksilöitä edistämään
ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Mitä ammattiyhdistysliikkeessä sitten opiskellaan? Keskeisintä on juuri edellä mainittujen toimihenkilöiden kouluttaminen tehtäviinsä. Talouspoliittisten kysymysten jatkuva seuraaminen ja niiden tunteminen on myös tärkeää ammattiyhdistysliikkeen toiminnan kehittämiseksi. Ammatillisten paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen
on kannustettava jäseniään kansantalouden opiskeluun. Opiskella voi monilla tavoilla, on
olemassa mm. Työväen Sivistysliiton kirjeopisto. Ammattiyhdistysliikkeen opetus on keskitetty kurssitoimintaan Kiljavalle ja erityisesti kesäkurssit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.
Rantanen lisäsi, että paikallisjärjestöt voivat olla mukana opintojen järjestämisessä seuraavilla tavoilla. 1.) Opintokerhotoiminta; tällainen yhteistyöhön perustuvaa opintokerhotoiminta on joustava opiskelumuoto ja se on suhteellisen edullista. 2.) Kirjeopiskelu on tunnettu
siitä, että ohjaajat ovat päteviä ja kirjeopiskelua suositellaan. Kirjeopistossa voi suorittaa mm.
ay-liikkeen kesäkoulun ja pitkän kurssin valmistavan kurssin, ja 3.) Paikalliselle kurssitoiminnalle löytyy monia mahdollisuuksia. Kolmipäiväiset viikonloppukurssit ovat suositeltavia
siksi, että tällöin ei tapahdu sellaista kyllästymistä kuin pitempien kurssien yhteydessä. Ne
sitovat ihmisiä pitkäksi aikaa ja niihin täytyy käyttää myös lomia. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 –
1974.)
19
Rantanen muistutti myös, että opintokerho- ja kirjeopiskelun yhteydessä voi esiintyä taloudellisia esteitä ja vaikeuksia, mutta järjestäytyminen auttaa tässäkin tilanteessa. Toinen vaikeus
on osanottajien saaminen mukaan kurssitoimintaan ja muuhun opiskelutyöhön. Opiskelumahdollisuuksista onkin tiedotettava nykyistä tehokkaammin ja muullakin tavoin kuin pelkästään
kirjeellisillä ilmoituksilla ammattiosastoille. Työpaikoille on saatava mainoksia ko. tilaisuuksista ja myös lehdistöä on käytettävä tiedottamiseen. Opintomuotoja on kehitettävä kysynnän
suuntaan. Opiskelu on tärkeää siksi, että se antaa työväenliikkeelle ne tiedot ja taidot, joita se
tarvitsee voidakseen toimia tuloksekkaasti. Tietoinen jäsenjoukko lyö pohjan pois työväenliikettä vastustavilta voimilta. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Kokous siirtyi seuraavaksi ruokailemaan Osuusliike Suojan ravintolaan ja ruokailun jälkeen tehtiin kiertomatka kaupungilla. Matkalla tutustuttiin maauimalaan, Rauma-Repolan
tehdasalueeseen, satamaan, Holmingin telakkaan ja Osuusliike Suojan pikamyymälään. Kierroksen päätteeksi Suoja tarjosi retkeilijöille kahvit. Kokousta jatkettiin Ammattikoululla, jossa SAK:n pääsihteeri Lindblom antoi tilannekatsauksen osallistujille, joita oli 36 henkeä.
Lindblom tarkasteli senhetkistä taloudellista tilannetta ammattiyhdistysliikkeen kannalta ja
palautti mieliin vuonna 1953 vallinneen ns. kustannuskriisivaiheen ja eräitä eduskuntavaaleja
edeltäneitä tapahtumia. Hän kertoi myös, että SAK:ssa oli tutkittu kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä ja todettu kustannuspaineiden liittyvän lähinnä raaka-aineisiin. Tämän tutkimuksen mukaan palkat eivät voi vaikeuttaa viennin kannattavuutta, koska esimerkiksi Ruotsiin
verrattuna Suomen palkkataso on pienempi. Lindblomin mukaan työantajien väitteet kustannuskriisistä ovat liioiteltuja ja työnantajien tavoitteena onkin ollut heikentää työntekijöin ansiotasoa ja aiheuttaa työttömyyttä vientihaluttomuudella. Ammattiyhdistysliike vaatii elintarvikkeiden hintojen alentamista ja indeksin palauttamista lähtökohtaansa 100.
Lindblom selosti vielä yksityiskohtaisesti niitä ammattiyhdistysliikkeen näkökantoja,
joiden läpiviemiseen jouduttiin esittämään yleislakkouhkakin. Työllisyystilanne on hänen
mukaansa parempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna ja odotettavissa on sen parantuminen edelleen. Työllisyyden kannalta herkin ala on metsätyöt, myös rakennustoiminnan
vaihtelut vaikuttavat nopeasti työllisyystilanteeseen. Näillä aloilla ei kuitenkaan tällä hetkellä
ole ongelmia ja työllisyystilanteen voi odottaa säilyvän verrattain hyvänä. Lindblom mainitsi
myös, että ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ei ole yleisen palkkatason kohottaminen vaan
tasokorotusten aikaansaaminen tietyillä aloilla. Hän torjui työnantajien väitteet inflaatiovaarasta ja esitteli valtalakia, sekä niitä seurauksia joita sen kumoaminen aiheuttaisi. Tämä olisi
työnantajain etujen mukaista. Voimassa olevaan palkkasäännöstelyyn sisältyy vapauksia, joita
voidaan käyttää työehtosopimusneuvotteluissa. Siinä on mukana myös indeksisidonnaisuus,
jota ammattiyhdistysliike pitää tarpeellisena. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
20
1955
M
aaliskuussa 20 pv 1955 paikallisjärjestön kokous totesi vuoden 1954 olleen vilkkaan,
vaikka se ei ole ulospäin aina siltä näyttänytkään. Paikallisjärjestön työvaliokunta oli
ajanut Harjavallan paikkakuntakalleusluokan nostamista nykyisestä III:sta ja IV:stä luokasta
II:seen ja III:teen, tässä kuitenkaan onnistumatta. Työvaliokunnan toivottiin kuitenkin edelleen jatkavan ponnisteluja tavoitteen saavuttamiseksi. Huhtikuussa valittiin Toivo Ruusunen,
M. Niittymäen ja V. Kärkkäisen lisäksi paikkakuntakalleusryhmittelyä käsittelevään toimikuntaan. Kokoukseen osallistuneelta SAK:n järjestäjältä toveri Kalliolta pyydettiin selvitystä
tämä hetken palkka- ja lakkotilanteesta. Kallio ilmoitti pääsihteeri O. Lindblomin saapuvan
Harjavaltaan 24.3., ja koska hän tuntee tilanteen parhaiten ja kertoo siitä tarkemmin, hän ei
itse sitä itse mielellään tekisi, ettei tulisi jaettua sellaista tietoa, josta Lindblom mahdollisesti
antaisi erilaisen selostuksen. Kokous tyytyi tähän. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Kokouksen asialistalla oli myös työvaliokunnan ehdotus Paikallisjärjestön sääntöjen muuttamisesta. Uusien sääntöjen 5 § kirjoitettiin sellaiseksi, että ammattiosastot saavat valita yhden edustajan Paikallisjärjestön edustajistoon kultakin alkavalta 1–50 jäseneltään aina 500
jäseneen saakka, sekä siitä yli menevältä määrältä yhden edustajan jokaista alkavaa 500 jäsentä kohden. Kokous hyväksyi yksimielisesti uudet säännöt. Kirjastotoimikunta sai valtuudet
hankkia uutta kirjakaappitilaa niin paljon kuin se sitä katsoo tarvittavan, kaikki kulut maksetaan Paikallisjärjestön varoista. Kevätkaudella pidettävillä luottamusmieskursseilla opiskellaan palkka- ja työehtosopimuspolitiikkaa, työlainsäädäntöä, luottamusmiehen tehtäviä työelämässä tai luottamusmies ja ihmistuntemus -aihetta. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Toveri Kärkkäinen ehdotti toveri Kalliolle, että tämä välittäisi SAK:n valistusjaostoon
Harjavaltalaisten koulujen vahtimestareiden, siivoojien ja keittäjien pyynnön päästä Satakunnan Kunnantyöntekijöiden liiton alaisuuteen ja perustaa oma osastonsa. Kärkkäinen lisäsi, että
Kunnantyöntekijäin liitto ei ehkä ole kiinnostunut näin pienen 10-15 työntekijän osaston perustamisesta. Toveri Kallio lupasi kuitenkin hoitaa asian henkilökohtaisesti mahdollisimman
pian. Toveri Ojanen pyysi työvaliokuntaa ryhtymään toimenpiteisiin uuden tutkimuksen aikaansaamiseksi paikkakuntakalleusluokittelusta. Ehdotus hyväksyttiin ja tutkimus annettiin
työvaliokunnan tehtäväksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Huhti- ja toukokuussa käsiteltiin paikkakunnalla koululaisten piirissä esiintyneitä vaikeuksia kesätyöpaikan saannissa. Tämä vuoksi päätettiin kääntyä kunnan viranomaisten puoleen
kirjelmällä ja kehottaa kuntaa varaamaan sopivia töitä koululaisille. Vastaavanlaiset kirjelmät
lähetettiin myös kaikille suurimmille teollisuuslaitoksille ja sairaaloille Harjavallassa. Toukokuussa kuultiin Länsisuomen Voima Oy:n ja Rikkihappotehtaan vastauskirjelmät koululaistyöttömyyskysymykseen. Vastauksia pidettiin asiallisina, joskin jonkin verran torjuvina. Kesäkuussa kuultiin Rikkihappotehtaan työntekijöitten kirjelmä, jossa ehdotettiin nuorisojaoston
21
perustamista HAP:n yhteyteen. Tästä asiasta päätettiin lähettää kirjelmä alaosastoille, ja jos
esitys saa kannatusta, nimeämään edustajansa tähän jaostoon. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Pääsihteeri O. Lindblom esitelmöi Pohjolaan perustettavan Ammattiyhdistysopiston merkityksestä ja tarpeellisuudesta ja mainitsi, että SAK joutuu turvautumaan jäsenistönsä apuun
tässäkin, kuten Kiljavan opistoa rakennettaessa. SAK tulee järjestämään keräyksen rakennusrahaston kartuttamiseksi. K. Kallio selosti keräyksen kulkua ammatillisten paikallisjärjestöjen
näkökulmasta, ja ilmoitti, että keräys toimitetaan kilpailuluontoisena, ja että hän lahjoittaa
palkinnot keräysasiamiehiä varten. Matti Niittymäki valittiin keräyspääasiamieheksi. Lisäksi
järjestetään kilpailu jäsenosastojen kesken puheenjohtajan nuijasta. Voittaja on se osasto, joka
saa kerätyksi suurimman summan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rekisteröityä
jäsentä kohti. T. Ruusunen tulee esittämään haasteen keräyskilpailuun Satakunta-Tamperepiirin paikallisjärjestöille Kiljavan retkeilypäivien yhteydessä. Nuorisojaoston ensimmäisen
kokouksen kokoonkutsujaksi valittiin Matti Niittymäki ja Pohjola-opiston rakennusrahastoon
lahjoitettiin 5 000 markkaa. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Syyskuussa puheenaiheena oli kunnan työttömyystilanne ja päätettiin tiedustella kunnanhallitukselta minkälaisia työttömyystyökohteita se aikoo tulevalle kaudelle varata. HAP:n
puheenjohtaja O. Niittymäki ilmoitti muuttavansa toiselle paikkakunnalle, joten sääntöjen
mukaisesti V. Kärkkäinen otti vastaan puheenjohtajan tehtävät. Lokakuussa V. Kärkkäinen
selosti paikkakuntakalleusluokitteluun liittyviä kysymyksiä. Hän kertoi, että kaikki luokittelua
koskeva tieto on saatu kerättyä ja nyt olisi tarkoitus muiden paikkakunnalla olevien palkannauttijajärjestöjen edustajien kanssa viedä aineisto Helsinkiin, ja esitellä se siellä työväenjärjestöjen edustajille ja valtioneuvoston kalleusluokittelua tutkimaan asetetun komitean puheenjohtajalle. HAP valitsi edustajakseen V. Kärkkäisen 10.10.1955 Helsinkiin lähteneen edustajiston mukaan ja varalle valittiin Eino Aaltonen. Myöhemmin lokakuussa V. Kärkkäinen kertoi kokouksessa lähetystön saavuttamista tuloksista.
Marraskuussa Paikallisjärjestön puheenjohtaja Niittymäki jätti tehtävänsä paikkakunnalta
poismuuton takia ja varapuheenjohtaja Kärkkäinen sai hoitaakseen puheenjohtajan tehtävät
jäljellä olevan toimikauden ajaksi. Kokous päätti lähettää kirjelmät työvaliokunnan esityksen
mukaisesti molemmille työläisiä edustaville eduskuntaryhmille ja SAK:lle ammattitarkastuslain uusimisesta ja varojen myöntämisestä ammattientarkastukseen. Kirjelmissä korostettiin
sitä, että määrärahoja on korotettava tarkoituksenmukaiselle tasolle, koska vain tällöin ammattientarkastajien lukumäärää voidaan entisestään lisätä. Ammattientarkastajan valinnan
yhteydessä tullaan ottamaan yhteys kunnan elimiin sopivan henkilön valitsemiseksi. Kunnanhallitukselta päätettiin tiedustella sitä, miksi se ei ole vastannut paikallisjärjestön työllisyystöitä koskevaan jo 8.9.1955 lähetettyyn kirjelmään. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
22
2.2. Yleislakon yhdeksäntoista päivää vuonna 1956
P
ohjoismaiden työmarkkinat olivat levottomat vuonna 1956. Tanskassa ja Norjassa oli
suuria työtaisteluita ja myös Suomessa valtiovallan, maataloustuottajien, työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen rakentama nelikantainen vakautuspolitiikka murentui
1955 lopussa kun valtalain kumoaminen poisti hallitukselta hinta- ja palkkasäännöstelyvaltuudet. MTK:n, SAK:n ja STK:n välinen tulonjakokamppailu kärjistyi maataloustuotteiden
luovutuslakoksi ja yleislakoksi. Yleislakko alkoi 1.3.1956 kello 6.00, samaan aikaan maataloustuottajat aloittivat luovutuslakkonsa. (Bergholm 2006; Miettinen ym. 1987.)
Virallisten laskelmien mukaan yleislakkoon osallistui 20 000 työnantajan 423 000 työntekijää. Tilastotiedot ovat puutteelliset ja lakkolaisia oli todennäköisesti noin 420 000–
450 000. Yleislakossa oli vähintään puolitoista kertaa SAK:n jäsenmäärä, mikä todistaa hyvästä työtaisteluvalmiudesta. Vuoden 1956 yleislakko oli maamme historian kolmas ja ensimmäinen itsenäisessä Suomessa. Lakon puhkeamiseen vaikutti ajan myötä vinoutunut talouspolitiikka, sekä viime kädessä taloudellisen valtalain kumoutuminen ja siitä seuranneet
MTK:n hinnankorotukset. Oma syynsä lakon alkamiseen oli myös etujärjestöjen arvovallalla,
sillä mikään osapuoli ei halunnut ”tahria kilpeään” antamalla periksi. Myös kentän liikehdintä
edellytti SAK:lta toimenpiteitä. Suomen muuttunut ulkopoliittinen asema takasi sen, että
työnantajat saattoivat ottaa lakon vastaan. Lakko ei ollut kaikenkattava vaan töitä tehtiin kaikilla aloilla jonkin verran ja linja-autoliikenne ei ollut lakossa lainkaan. (Bergholm 2006;
Miettinen ym. 1987.)
Ensimmäisen lakkoviikon loppupuolella SAK pyrki lopettamaan autoliikenteen julistamalla, että lakko koski myös bensiininjakelua. Autoliikenteen kuljetuksista tulikin lakon arka
kohta. Lakkorengas kiristyi rajoittamaan liikkumista ja erityisesti liikkumisvapauden perikuvan yksityisautoilun ympärille. Tunteita kuohutti bensiinin jakelun tyrehtyminen ja katujen
jättäminen hiekoittamatta. Tilanne kärjistyi ns. bensiinisodaksi, jossa oli kysymys eräiden
öljy-yhtiöiden ja jakeluasemien lakkorajoista piittaamatta jatkuneista bensiinin- ja öljytuotteiden jakelusta. Tämä johti lakkolaisten ja bensiiniasemia vartioivien poliisien välisiin vakaviin
mutta harvinaisiin yhteenottoihin. (Miettinen ym. 1987). Kovimmat yhteenotot tapahtuivat
Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Asevoimat oli asetettu valmiustilaan. (Bergholm 2006).
Tapausten johdosta SAK kääntyi kunnanhallitusten puoleen ja esitti sähkövirran katkaisemista niskoittelevilta yhtiöiltä ja jakeluasemilta. Useimmilla paikkakunnilla mm. Porissa pyyntöä
noudatettiinkin. Liitto suostui anomukseen, jonka Keskuslakkotoimikunta jätti SKL:n lakkoa
valvovalle johtoryhmälle, sen mukaan sairaaloiden henkilökunta voitiin kuljettaa postiautoilla
työpaikoilleen. (Miettinen ym. 1987). Sisäministeri Vilho Väyrysen pyrkimys väkivallan välttämiseen koettiin poliisipäällystön ja oikeistolaisten juristien keskuudessa pehmeydeksi ja
jopa perustuslain vastaiseksi lakkolaisten tahtoon taipumiseksi. Toisaalta joustavuuden ansiosta kuolonuhreilta vältyttiin. Useat selkkauksiin osallistuneet lakkolaiset saivat syytteitä ilki-
23
vallasta, virkamiesten vastustamisesta, metelistä ja jopa kapinasta. Syytettyjen puolesta todistamaan tulleet saivat samanlaisia syytteitä, koska olivat jääneet paikalle tilanteissa, joissa poliisit olivat jo määränneet väkijoukon hajaantumaan. Yleislakko toi eräille siinä mukana olleille ehdottomia ja ehdollisia vankilatuomioita. (Bergholm 2006.)
SAK ei sallinut, että lakon aikana julkaistaisiin sanomalehtiä, ja vaikka Yleisradion radioohjelmiin lakko ei vaikuttanutkaan, seurauksena oli jonkinasteinen uutispimento. SAK:n oma
tiedotustoiminta käynnistyi lakon toisena päivänä Yleislakko-lehden muodossa. Lehden nimi
muuttui 5. maaliskuuta muotoon SAK:n keskuslakkotoimikunnan tiedonantoja. Seuraavana
päivänä tiedotuslehden nimi muuttui vielä kertaalleen muotoon Palkkatyöläinen. (Wikipedia/yleislakko 1956.)
(säv. Punakaartilaisten marssi. San. Vee.)
Nyt saakoon myös monet kerrat,
jalan kulkea suuret herrat,
ilomielin katselemme sitä näytöstä.
”Kuinka kauan vielä,
autot hyrrää tiellä,
riippuu lakkovartioiden valppaudesta.
Jos me pannaan kovaa vastaan,
liikkuu silloin ainoastaan,
muutama kärry Turun kadulla.
Kyll´ voimat meillä riittää,
ja rivit yhteen liittää,
tää tyhmä päätös kaupungin herrojen.
Tää sisua vain kasvattaa
ja joukkojamme paisuttaa,
viel´ herrat tuntee päätöksensä tyhmyyden.
Lakkorajat tiukaan,
porvaritkin piukkaan
pannaan kerran vaihteeksi meidän maassakin.
Ei siin´ auta valitukset,
Uuden Auran ruikutukset,
emme aio viikkokaupall´ niitä kuunnella
Nyt liikenteelle sulku,
loppukohan kulku,
turhat ajot kaupunkimme kaduilla.
Pankoot herrat autot talliin,
oikein yleislakon malliin,
kulkekootpa sitten vaikka suksilla.”
Kaduilla kuultua
Nyt saamme jalan polkee,
marssin tahdiss´ kulkee,
on keltainen vaara meiltä pois käytöstä.
Lakkolaisten laulu Turusta.
Kansan arkiston Työtaistelut
arkiston yleislakkokokoelma. ko 5.
24
2.2.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö
lakon organisaattorina 1.3. – 19.3.1956
Kokouspöytäkirjamerkintöjen ja lakkomuistion mukaan yleislakon aikaiset tapahtumat etenivät Harjavallassa seuraavalla tavalla.
Tammikuu
H
AP kokoontui Harjavallan Työväentalolla 24.1.1956 klo 18.00, vielä tällöin ei pian alkava yleislakko heijastunut kokouksen asialistaan. Työvaliokunnan kokouksessa oli
mukana SAK:n edustajana järjestäjäksi kutsuttu K. Kallio. Keskustelussa käsiteltiin paikallisjärjestöön kuuluvien ammattiosastojen toimikuntien ja luottamusmiesten tulevaa yhteistä neuvottelutilaisuutta helmikuussa ja kevättoimintaan liittyviä luottamusmieskursseja. Kursseilla
pidettävien luentojen aiheet tulisivat olemaan seuraavanlaiset: Työllisyyskysymys Suomessa,
Luottamusmies työelämässä ja Työsopimustilanne. Muita pohdittavan olleita asiakohtia olivat
vuosikokouksen järjestäminen, neuvottelupäivien pitäminen, naisjaoston perustaminen ja
omien osastojen perustaminen liiketyöntekijöille ja kunnantyöntekijöille, jotka olivat tuolloin
vielä ilman omaa osastoa. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Helmikuu
H
elmikuun 22. pv Työväentalolla pidetyssä työvaliokunnan kokouksessa järjestäjä K.
Kallio selosti palkkamarkkinoiden tilannetta ja tässä yhteydessä kaikille kävi selväksi,
että tilanne on kireä ja edelleen kiristymässä, ja että yleislakko alkaa todennäköisesti 1.3.1956
klo 6.00 aamulla. Tilanteen vakavuuden vuoksi päätettiin kokoontua uudelleen heti kun
SAK:lta on saatu yleislakkoa koskevat ohjeet. Kallio kertoi myös, että HAP:n työvaliokunta
toimii paikkakunnalla keskuslakkokomiteana. Helmikuussa 25. pv klo 16.00 HAP:n työvaliokunta kokoontui ensimmäisen kerran ravintola Aulan kabinetissa. Paikalla olivat seuraavat
työvaliokunnan jäsenet: V. Kärkkäinen, E. Aaltonen, E. Valli, E. Hiltunen, M. Nupponen, E.
Rautiainen ja T. Ruusunen. SAK oli lähettänyt järjestölle lakko-ohjeet ja valiokunta päätti
lakon alkaessa toimia niiden mukaisesti. Keskuslakkotoimikunnan sijaintipaikaksi haluttiin
”Aulan kapinetti”. Lakon alkaminen ei ollut vielä aivan varmaa, mutta jos niin kävisi, työvaliokunta kokoontuisi ravintola Aulaan 1.3.1956 klo 8.00. Sihteerin suunnittelema HAP:n julkilausuma julkaistaisiin Uudessa Ajassa ja Satakunnan Työssä.
Seuraavat merkinnät HAP:n pöytäkirjoissa koskevat 1.3.1956 alkanutta yleislakkoa. Lakon aikaisista tapahtumista laadittiin laaja muistio, josta käy ilmi että yleislakkotoimikunta
kokoontui lakon alkamispäivänä klo 8.00, mukana olivat V. Kärkkäinen, E. Valli, E. Hiltunen, E. Rautiainen, V. Nupponen, E. Aaltonen ja Toivo Ruusunen. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
25
1.3.
L
akkotoimikunta kielsi rakennusmestari Mattilan huoneitten lämmityksen, kuitenkin merkinnällä: ”Huom. rakennus puulämmitys voi itse lämmittää”. Lakkotoimikunta ilmoitti
myös takaavansa, että Harjavallan teollisuuslaitokset ovat 100 %:sesti lakossa. Iltapäivän klo
12.00 – 16.00 päivystysvuoroista sopimisen jälkeen päätettiin ”kerääntyä” seuraavan kerran
2.3. klo 8.00.
Pöytäkirjamerkinnästä ilmenee, että rakennusmestari Mattilan remontin alaisten huoneitten lämmityskielto on peruutettu pian kiellon asettamisen jälkeen. Lisäksi Satalinnassa voitiin
jatkaa kahden potilashuoneen keskeneräisiä maalaustöitä. Harjavalta Oy:lle lankkuja ajaneet
Korhosen veljekset saivat myös jatkaa työtään, koska he käyttivät ajossa omaa ”raktoria” eivätkä tarvinneet ulkopuolista työvoimaa. Kokemäen piirin apulaisnimismies kävi konstaapeli
Tupalan kanssa ilmoittamassa lakkotoimikunnalle, että jos virka-apua tarvitaan sitä voi poliisilta pyytää. Lakkotilanteesta keskusteltiin ystävällisessä sävyssä. Lakkotoimikunta vapautti
Kuparitehtaan Kerhotalon sairasaseman, porttikopin, ruokalan ja kerhotalon lakon piiristä, ja
niitä voitiin tämän vuoksi siivota kuten ennenkin. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
2.3.
K
unta oli sopinut urakoitsija Arvo Juhelan kanssa viemäritöitten tekemisestä, putket olivat nyt jään päällä ja kevät ja jään sulaminen lähellä. Taloudellisten arvojen pelastamisella perusteltuna annettiin lupa viemäriputkitöitten jatkamiselle. Rakennusmestari Laitila
Rikkihappotehtaalta tiedusteli lakkotoimikunnan kantaa lumenluontiin, ja Urpo Lehtinen kysyi voidaanko vetykaasusäiliö antaa varastosta ammoniakkitehtaalle käynnistystä varten, mutta heidät ohjattiin paikallisen lakkotoimikunnan puoleen.
Kallio ilmoitti Porista, että bensiininmyyntiä on tarkkailtava ja estettävä bensiininjakelu
lakonalaisiin kuljetuksiin, samoin elintarvikekuljetuksille asetettuja rajoituksia on valvottava.
SAK:n työttömyystöitä koskevan tiedotteen mukaan lakon ulkopuolella ovat vain ns. siirtotyöt ja parakkimajoituksessa olevat työt. Yleensä ottaen lakkoa on ruvettava kiristämään ja
otetta tiukentamaan. Kymmenkunta miestä lähetettiin bensiininjakelupaikkoihin ilmoittamaan, että bensiiniä saa jakaa vain lakkotoimikunnan luvalla. Mikäli bensiiniä annetaan lakonalaisiin kuljetuksiin, niin ammatillisesti järjestäytynyt työväki tulee asettamaan sellaiset
liikkeet boikottiin. Kummun Keskuskauppa ilmoitti, että heiltä bensiiniä saa vain keskuslakkotoimikunnan lupalapulla. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
26
3.3.
K
olmantena päivänä aloitettiin bensiinin säännöstely, keskuslakkotoimikunta totesi, että
asia on otettu vakavasti ja ainoastaan Harjavallan osuuskauppa on rikkonut säännöstelymääräyksiä, joten tankkauslupaa ei sille annettu. Tuomisen kauppa kieltäytyi tottelemasta
lakkotoimikuntaa ja sen vuoksi se laitettiin tankkausboikottiin, eikä sille myöskään toimitettu
tavaratäydennystä. Kallio soitti ja ilmoitti, että bensiiniä ei saa myydä Harjavallan jakelukeskuksista muualta kuin Mäntyvaaralta klo 6.00 – 20.00 välisenä aikana. Kallio hyväksyi kiitoksella keskuslakkotoimikunnan tekemät päätökset.
Uusien määräysten mukaan lakkotoimikunnan oli selvitettävä Harjavallan seudulla toimivien meijereiden voin ja maidon myyntiä ja jos on niin, että ”myynti ei ole lähellä normaalia vaan esim. 15 % normaalimyynnistä ovat ko. meijerit lakonalaisia”. Lakkotoimikuntaa
kehotettiin myös toimenpiteisiin Euran tiilitehdasta ja Panelian sahaa vastaan. Järjestäytynyt
työväki oli näissä tehtaissa lakossa, mutta työt kuitenkin jatkuivat, koska tehtaan johto on
värvännyt rikkureita. Tämän vuoksi lakkotoimikunta soitti puhelimella Länsi-Suomen Voima
Oy:hyn ja pyysi sieltä ilmoittamaan ko. tehtaille, että elleivät työt heti pysähdy lakkotoimikunta ryhtyy toimenpiteisiin virran katkaisemiseksi käynnissä olevilta tehtailta. LänsiSuomen Voimasta vastattiin, että virran katkaiseminen ei ole mahdollista, koska samalla katkeaa myös Rauman, Kauttuan, Kuparitehtaan ja Rikkihappotehtaan virransaanti. Päivystävä
teknikko kehotti ottamaan yhteyttä Kauttuan tehtaitten sähkömestari Kososeen, jolla on mahdollisuus katkaista virta, tämä tieto välitettiin Kalliolle.
Osuusmeijerille ilmoitettiin, että meijerin työt ja kuljetukset ovat lakon alaisia. Porin
Keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja kertoi, että Nakkilassa Virtasen ja Kivekkään omistamissa autokorjaamoissa tehdään töitä, ja nämä korjaamot pitäisi saartaa. Apua pyydettiin
Nakkilalaiselta R.S.T:n ammattiosaston puheenjohtajalta A. Nupposelta. Nupponen suostui
ajamaan asiaa, ja hän lupasi ottaa yhteyttä Suomisen Nahkatehtaan ammattiosaston johtoon ja
hoitaa asian kuntoon. Nahkatehtaallakin työt jatkuivat osittain, Nupposen mukaan liitolta oli
saatu lupa jatkaa töitä kolme päivää nahkojen pilaantumisen välttämiseksi. Nakkilan lakkotoimikunnan puheenjohtaja Allan Pentikäinen lupasi hoitaa Kivekkään ja Virtasen korjaamoitten töitten lopettamisen. (HAP:n pöytäkirja nro 2).
Merstolasta ilmoitettiin Majakulman suostuneen siihen, että bensiiniä ei jaeta heiltä, ja
että lakkovartijat ovat paikalla. Tuomisen kaupan painostustoimenpiteet peruutettiin, koska
oli päästy sopimukseen siitä, että sieltä ei myydä bensiiniä. Autoasemalta ilmoitettiin, että
Kauko Kiurun auto TV-11 ajaa edelleen maksullisia ajoja, tästä on ilmoitettu nimismiehelle.
Mäntyvaara oli pyytänyt virka-apua Kauvatsan nimismieheltä, koska epäselvyyttä oli keskuslakkotoimikunnan bensiininjakelulle asettamista rajoituksista ja ohjeista. Nimismies sanoi
ilmoittavansa Mäntyvaaralle, että kiireellisissä tapauksissa yöaikaan voidaan antaa bensiiniä,
27
ja jos lakkovartijat puuttuvat tällaisen jakeluun hänen pitää kääntyä keskuslakkotoimikunnan
puoleen. Mäntyvaara ilmoitti, että asemalla noudatetaan lakkotoimikunnan määräyksiä.
Kokemäellä käynyt partio ilmoitti, että ”siellä on asiat sekaisin bensiinin jakelussa”. Asian selvittely ei kuitenkaan edennyt, koska Porista ei tavoitettu lakkotoimikuntaa eikä saatu
uusia ohjeita. Kallio ilmoitti että hän menee 4.3. ”järjestämään bensiinin myynnin Kokemäellä”. SAK:n järjestösihteeri Olavi Lindblom ilmoitti saapuvansa maanantaina antamaan lakkoa
koskevan tilanneselostuksen. Tiedotustilaisuuksia yleislakosta oli lupa järjestää vain SAK:lla
ja keskuslakkotoimikunnalla. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
4.3.
L
akkotoimikunta päätti ottaa bensiiniasemien mittareitten lukemat ylös ja sen jälkeen
määräaikoina suorittaa tarkastuksia ja verrata lukemia annettuihin lupiin. Mikäli luvatonta jakelua havaittaisiin, jakelu lopetetaan. Voutivuori Porista ilmoitti, ettei autokoulunkaan
autoille saa myydä bensiiniä. Lakkotoimikunta ilmoitti kiellosta Mäntyvaaralle. Nimismieheltä pyydettiin lupaa 5.3.1956 järjestettävää lakkolaisten kokousta varten ja lupa saatiinkin. Lakon tässä vaiheessa myös ”pirssiautot” olivat tehneet päätöksen jäädä lakkoon. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
5.3.
H
arjavallan Työväentalolla pidettiin lakkolaisten kokous, jossa SAK:n pääsihteeri Olavi
Lindblom selosti yleislakon taustaa. Paikalla oli noin 400 lakkolaista. Lindblomin viestinä oli, että ”työnantaja yrittää lyödä ammattiyhdistysliikkeen polvilleen”. Kokouksen osanottajat asettuivat SAK:n taakse sen vaatimuksissa ja lakkolaiset olivat yksimielisiä siitä, että
”työnantaja on lyötävä polvilleen ja täällä kestetään jos vaan pääkallonpaikalla herrat kestävät”. Työnantajain yleiselle ryhmälle lähetettiin seuraavansisältöinen sähkösanoma.
Työnantajain yleinen ryhmä, Helsinki.
Harjavallan lakkolaisten kokous ilmoittaa: Tulemme taistelemaan SAK:n esittämän 12 mk:n
puolesta voitolliseen loppuun saakka. Harjavallan Keskuslakkotoimikunta.
Lähetti: Eino Valli
Pirssikuskeille annettiin lupa ajaa määrättyjen rajojen sisäpuolella muita kuin huvi- ja iltamakuljetuksia. Hyttiseltä ajo kuitenkin kiellettiin ilman lakkotoimikunnan erityistä lupaa. Pirssi-
28
autoilijoitten luottamusmiehet pyydettiin neuvotteluun, koska Hyttinen oli rikkonut lakkotoimikunnan antamia ohjeita. Mäntyvaaralle järjestettiin lakkovartiointi ja Vainiolta kiellettiin
ajoluvat ja bensiiniluvat. Autoilija Seppä päästettiin karanteenista, koska hän lupasi noudattaa
vuokra-autoilijoitten kanssa tehtyä sopimusta. Kankaanpää lähetettiin Pirilään tutkimaan
epäiltyä metsätyörikkuruutta. E. Myllymäki kertoi, että mahdollista rikkuruutta tehdään seuraavasti; E. Virtanen ajaa tukkeja Havingissa, Pirkkalassa tehdään metsätöitä ja Pentti Saha ja
Korkeasalo ovat sähkötöissä jossakin pankissa. Partio lähetettiin Nakkilaan tarkkailemaan
bensiininjakelua ja antamaan ohjeita ko. asiassa. Kokemäen Keskuslakkotoimikuntaa kehotettiin lähettämään partio Köyliöön seuraamaan bensiininjakelua, samalla he voivat tarkkailla
Peipohjan tilannetta. Mattsonin huonekaluliikkeeltä tiedusteltiin tehdäänkö siellä töitä niin
kuin huhut kertoivat. Sieltä ilmoitettiin, että kaikki työt ovat pysähdyksissä. Lakkovahti Kankaanpää kävi Anolan metsässä ja ilmoitti, että miehet lopettivat työnsä, vaikka hevosmiehet
vähän purnasivatkin. Kiertävät partiot; E. Kuisma, P. Pulkkinen, U. Lehtinen ja P. Laiho kävivät Suomisen Nahkatehtaalla järjestämässä lakkokokouksen, ja siellä päätettiin pyytää asiantuntija Porista selvittämään tilannetta. Ruususen kenkätehtaalla epäiltiin tehtävän rikkurityötä ja asiasta otetaan tarkempaa selkoa. Suoma Mansikka lahjoitti keskuslakkotoimikunnalle kannustukseksi 2 koria kaljaa. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
6.3.
M
erstolan lakkotoimikuntaa kehotettiin selvittämään tehdäänkö Ruususen kenkätehtaalla ja Marttilan konepajalla töitä. Pirilään otettiin yhteyttä ja kehotettiin lopettamaan
metsätyöt. Metsätyömaan ajomiehet suostuivatkin aloittamaan lakon. Harjavallan voimalaitoksella todettiin työskenneltävän SAK:n ohjeitten mukaisesti. Kuparitehtaan varastonhoitaja
Helevuolle ilmoitettiin, että hän on lakko-ohjeitten vastaisesti antanut bensiiniä pääkonttorin
autolle. Samoin Rikkihappotehtaan virkailijoitten pääluottamusmies Heinoselle kerrottiin, että
Huovilainen ja Nikkilä ovat antaneet ohjeitten vastaisesti bensiiniä tehtaan autolle. Porin lakkotoimikunta ilmoitti, että öljy-yhtiö Esson työt koko maassa on julistettu lakonalaisiksi.
7.3.
P
orista tiedotettiin, että bensanjakelumääräykset koskevat koko maata, mutta lämmitysöljy
on kuitenkin vapaa klo 10.00 jälkeen. Ruususen kenkätehtaan kellarissa mestari Sirénin
alaisena tehty rikkurityö saatiin lopetettua, mutta A. Huhtala tekee vielä lakonalaista työtä
poikansa ja Einar Huhtalan kanssa. Talouspäällikkö ilmoitti, että hän on saanut Porista tälle
työlle luvan, ilmoitus tarkistetaan. Satalinnan maalaustyöt hyväksyttiin luvan mukaisiksi. Tai-
29
to Haviala lähetettiin Havingin kulmalle selvittämään siellä tehtäviä metsätöitä ja -ajoja. Harjavallan Piirisairaalan talouspäällikkö kysyi voitaisiinko entisen ylilääkäri Jäntin aikaisempi
asunto korjata. Keskuslakkotoimikunta ei voinut asiasta päättää, vaan se ratkaistaisiin lakkotoimikunnan kokouksessa. Porin keskuslakkotoimikunnalta kysyttiin kuuluuko Pori-Helsinkipikatien Lauttakylässä oleva työpiste lakon piiriin. Vastauksessa kerrottiin sen olevan lakonalainen ainoastaan Porilaisten kohdalla. Aamulla klo 8.00 alkoi lakkolaisten kokous Työväentalolla, läsnä oli noin 400 henkilöä. J. Levula ehdotti, että järjestettäisiin lakkolaisten
marssi ja juhla. Vastustavissa puheenvuoroissa varoiteltiin kuitenkin, että jos lakkomarssi
epäonnistuu, siitä tulee heikkouden merkki. Päätös jätettiin keskuslakkotoimikunnan harkittavaksi. Porista SAK:lta tilattiin tiedonantolehteä ”Palkkatyöläinen” 500 kpl, lehdet maksoivat
10 mk kpl, josta myyjälle jäi 2.50 mk kpl. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
”Poliisit provosoivat levottomuuksia Harjavallassa.”
”Tänään noin klo 15.10 poliisit partioivat neljällä autolla Harjavallan bensiiniasemilla ja ilmoittivat, että bensiiniä saa jakaa, vaikka Harjavallan keskuslakkotoimikunta oli tehnyt kaikkien bensiiniä jakavien asemien kanssa sopimuksen, ettei bensiiniä jaeta. Lakkovartijoita oli
asetettu 2 Kummun Keskuskaupalle, ja he kertoivat konstaapeli Markkulan sanoneen, että
painukaa helvettiin tai heitetään Mustaan Maijaan.” Vaikka poliisit käyttäytyivät röyhkeästi,
lakkovartijat suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti ja kertoivat välikohtauksesta Keskuslakkotoimikunnalle. Tapahtuneesta ilmoitettiin edelleen SAK:hon, josta luvattiin ottaa yhteys
eteenpäin. Keskuslakkotoimikunta soitti Kokemäen piirin nimismiehelle, joka vilpittömästi
pahoitteli poliisin käyttäytymistä. Hän lupasi ottaa asiasta selvää ja sanoi, ettei ole antanut
lupaa tällaiseen partiointiin. Bensiininjakelupaikkojen hoitajat eivät olleet pyytäneet virkaapua ja bensiiniasemilla oli rauhallista, joten poliisin operaation tulkittiin johtuvan apulaisnimismies Rantaman virkaintoisuudesta. Kun tieto tapahtuneesta levisi, noin 100 lakkolaista
kokoontui suojelemaan lakkovartijoita. SAK:n järjestäjä Kallion kanssa sovittiin, että hän
tulee seuraavana päivänä 8.3.1956 Harjavaltaan Työväentalolla klo 13.30 pidettävään kokoukseen. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
8.3.
K
eskuslakkotoimikunnan tarkkailupartio raportoi Satakunnan Kansan Kokemäen konttorin osuuskaupan seinällä julkaisemasta seuraavanlaisesta uutisesta:
”Poliisia uhkailtiin Harjavallassa”.
30
”Eilen päivällä kokoontui 600 pääasiassa Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaan työntekijää
estämään sekä pikatiellä, että vanhalla tiellä tapahtuvaa liikennettä. Eräästä autosta määrättiin
matkustajat poistumaan ja kuljettaja palautettiin kotiin ja useita muitakin matkalla olleita autoja pysäytettiin. Eräs paikalle saapunut Harjavaltalainen poliisiviranomainen ryhtyi palauttamaan järjestystä saadenkin tilanteen rauhoittumaan noin tunnin kuluttua. Sitä ennen hänelle
oli lausuttu lakkolaisten joukosta erilaisia uhkauksia mm. kyyditsemisestä ja pahoinpitelystä.”
Uutisesta ilmoitettiin Palkkatyöläiseen. Todellisuudessa molempien partioiden yhteisvahvuus
oli 50, joten uutinen oli vahvasti liioiteltu. Myöskään partioiden käyttäytymisestä ei edes Harjavallan apulaisnimismiehellä ollut mitään valittamista. ”Siis aivan vääristelty tieto.”
Bruno Heinonen Havingista ilmoitti, että he aikovat järjestää tanssit lauantaina Havingin
työväenyhdistyksen talolla. Näin saadut varat asetetaan keskuslakkotoimikunnan harkinnan
mukaan käytettäväksi. Jos lakkotoimikunta hyväksyy ko. tilaisuuden, he lämmittävät huoneet
maksutta ja hankkivat kovaääniset, joten juhlasta ei aiheudu muita menoja kuin tanssiluvan
lunastus nimismieheltä. Keskuslakkotoimikunta katsoi aiheelliseksi järjestää tanssit ja kehotti
mainostamaan niitä myös täälläpäin. Uusi tiedotustilaisuus pidettiin Harjavallan Työväentalolla klo 13.00. Tilaisuuteen oli saapunut myös järjestäjä Kallio, joka puheessaan kertoi lakkotilanteesta kehottaen rauhallisuuteen ja valaen uskoa lopulliseen voittoon. Puhetta kuunteli
noin 400 lakkolaista. Illalla klo 20.00 pidettiin Honkalan urheilukentällä HAP:n järjestämänä
jäätanssit. Lippuja myytiin 400 kpl á 25 mk, mutta yleisöä oli saapunut huomattavasti enemmän. Se oli tyytyväinen tansseihin ja toivoi, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin useammin
ja silloin ”myös kuuma mehu olisi paikallaan”. Puhdas tulo jäätansseista oli 5 876 mk, joka
jäi keskuslakkotoimikunnan käytettäväksi sen harkinnan mukaan. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
9.3.
P
äätettiin lähettää 5-miehiset polkupyöräpartiot tarkkailemaan Harjavallan bensiinijakelupaikkojen toimintaa, että se tapahtuisi valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Partiointi
järjestettiin kahden tunnin vuoroissa, ja siinä olivat mukana Kuparin, Rikkihapon, Merstolan
ja Rakennusosaston lakkotoimikunnat. Partiot saivat valtakirjansa Keskuslakkotoimikunnalta
ennen lähtöään. Myöhemmin Keskuslakkotoimikunnalle saapui ilmoitus, jonka mukaan Järilän saha oli aloittanut työt jossakin muodossa. Uutinen välitettiin Kokemäen lakkotoimikunnalle, joka otti yhteyden Porin keskuslakkotoimikuntaan. Porista kehotettiin kuitenkin ottamaan yhteys uudelleen Harjavallan keskuslakkotoimikuntaan, jonka tehtäviin asian hoitaminen sen mukaan kuului. Partio lähetettiin selvittämään sitä millaisesta toiminnasta Järilän sahalla oli oikeastaan kysymys. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
31
Porin keskuslakkotoimikunta ilmoitti, että Kuparitehtaan linja-auto, joka kuljettaa koululaisia
Poriin, ajelee myös ”siellä sun täällä” muissakin ajoissa. Tämän vuoksi otettiin yhteys Kuparitehtaan lakkotoimikuntaan ja koululaiskuljetukset päätettiin lopettaa, jos näistä ajoista ei anneta tyydyttävää selvitystä, ja luvata lopettaa turhat ajot. Harjavallan keskuslakkotoimikunta
järjesti seuraavan päivän aamusta lähtien Mäntyvaaran huoltoasemalle klo 6.00–18.00 väliseksi ajaksi kahden miehen lakkovartion kahden tunnin vuoroissa. Vartiotyö järjestettiin samalla tavoin kuin Porissakin. Lakkotoimikunnille ilmoitettiin, että Työväentalolla järjestetään
tilanneselostus klo 10.00. Sementtirakenne Oy:n työt katsottiin lakon alaisiksi mukaan lukien
pikatien rakennustyömaalla tarvittavat viemäriputket.
Järilän sahalla tarkastuksen tehnyt autopartio antoi seuraavanlaisen raportin. ”Sahalla työt
käynnissä tästä aamusta lähtien 20 miehen voimalla. Suhtautuivat hyvin yliolkaisesti partion
ilmoitukseen, että työt ovat lakonalaisia.” Keskuslakkotoimikunta päätti ryhtyä tämän vuoksi
seuraavanlaisiin toimenpiteisiin. Aamulla auto käy tarkastamassa ovatko työt vielä käynnissä
ja jos töitä tehdään, Harjavallasta lähtee polkupyöräpartio mahdollisimman suurella joukolla
Järilän sahalle. Autopartio käy samalla tarkastamassa Mäntyvaaran korjaamolla mahdollisesti
työskenteleviä työnhaluisia, jonka jälkeen myös polkupyöräpartio käy tutustumassa työmiehiin. Tarkastus siirrettiin torstaiksi. Kun Keskuslakkotoimikunta tiedusteli Porista miten siellä
on järjestetty autojen korjaus ja huolto, sieltä kerrottiin, että käytössä on sellainen tapa, että
autot, jotka ajavat lakosta vapautettuja kuljetuksia korjataan keskuslakkotoimikunnan lupalapulla ja rasvaus tehdään bensiininjaon yhteydessä. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
10.3.
A
utopartio kertoi, että työt jatkuvat edelleen Järilän sahalla. Aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaisesti lähetettiin klo 11.00 noin 140-miehen vahvuinen polkupyöräpartio Järilään selvittämään rikkurityövoimalla tehtävää työtä. Työt sahalla saatiinkin pysäytettyä ja
työnhaluiset lähtivät kotiinsa. Mitään välikohtauksia ei tässä yhteydessä tapahtunut. Pienempiä rikkurityövoimailmoituksia oli saatu myös, ja nämä asiat hoidettiin mahdollisuuksien mukaan. Työt saatiinkin osittain pysäytetyiksi. E. Valli lähti kyseisenä iltana Nakkilan työväentalolle antamaan tilanneselostuksen. Maanantaiksi päätettiin lähettää hiihtopartioita eri metsätyömaille. Harjavallan vuokra-autoilijoille lähetettiin kirjelmä heidän sopimattomasta käyttäytymisestään lakkolaisia kohtaan. Todettiin, että SAK on julistanut aamusta lähtien Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaiset maanteitten auraukset lakkotilaan, ja että bensiinin
jakeluasemien vartiointi ja partiot on järjestetty, kuten edellisenä päivänä oli päätetty.
Keskuslakkotoimikunta soitti Kalliolle, joka ilmoitti, että liittojen sekä SAK:n taloudenhoitajat ovat neuvotelleet lakkoavustuksien jakamisesta ja asiasta tiedotetaan lähipäivinä.
SAK:n taholta järjestetään mielenosoitusmarssit heti kun katsotaan tilanteen sitä vaativan ja
32
tarvitaan joukkovoiman apua. Harjavallan Demokraattiset naiset lahjoittivat edellisenä päivänä pitämänsä ompeluillan tuoton 2 000 mk lakkolaisten avustamiseksi keskuslakkotoimikunnan harkinnan mukaan. Hyvän vastaanoton saaneet jäätanssit pidetään Honkalan kentällä jälleen 13. ja 15. pv klo 20.00 – 24.00, samoin viihdytystilaisuus Harjavallan Työväentalolla,
johon ohjelma saadaan Porista Sos. dem. nuorisopiiristä. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
11.3.
B
ensiinivartio totesi, ettei Mäntyvaara noudata valtiovallan määräyksiä. Lakkovahdit il-
moittivat, että auto EX-316 ei saanut bensaa, vaikka kuljettajalla oli Porin lakkotoimikunnan antama lupa sairaskuljetukseen. Tämä vuoksi otettiin yhteyttä apulaisnimismieheen,
joka vastasi, että kantelu on provokaatiota, ja että hänellä ei ole ohjeita tällaisia tapauksia varten. Apulaisnimismies ilmoitti, että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin hänen taholtaan. Päätettiin lähettää hiihtopartioita 12.3. Harjavallan metsätyömaille. Keskuslakkotoimikunta otti
selvää rikkuruusilmoituksista, niistä osa todettiin perättömiksi ja osa rikkureista oli luvannut
luopua töistä. Keskuslakkotoimikunta keskusteli myös mahdollisuudesta, että sellaiset työläiset, jotka ovat lakon ulkopuolella, lahjoittaisivat 30 % palkastaan lakkotaistelun avustamiseksi. Asia päätettiin esitellä eri lakkotoimikunnille. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
12.3.
M
erstolan lakkovahdit ilmoittivat, että Ruususen työnjohtajan kellarissa ei työskentele
ketään, ja että tehtailla vallitsee täysi hiljaisuus. Työnjohtaja Hyttinen voimalaitokselta kertoi, että kovien yöpakkasten johdosta autotallia täytyy lämmittää. Aamulla olivat tallilta
olleet puut lopussa, ja tämän vuoksi he siirsivät puita tallilta ja lapioivat sen eteen kertyneen
lumen pois. Tämä työ oli tilapäinen ja loppui siihen. Muita töitä ei ole tehty. Hyttinen teki
ilmoituksen siksi, että jos joku ilmoittaa tehdystä työstä, keskuslakkotoimikunta on ennakolta
tietoinen asiasta. Hugo Kivinen Pirilästä kertoi, että Rauma-Repola yrittää todennäköisesti
aurata tietä metsään. Aurausauton mukana oli ollut 6 tai 7 miestä. Samaan aikaan tuli mainitun yhtymän herroja henkilöautolla paikalle, mukana myös yhtymän piirijohtaja Mattila. Pirilän partio oli tällöin jo ehtinyt lähteä metsätyömaalle. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Klo 10.00 pidettiin Harjavallan Työväentalolla Keskuslakkotoimikunnan järjestämä tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti lakkolaisia, arviolta noin 425
henkeä. V. Kärkkäinen piti katsauksen lakkotilanteesta. Puheenvuoroja käytettiin erittäin runsaasti ja kaikista kävi ilmi järkkymätön taistelutahto ja ehdoton pyrkimys lopulliseen voittoon.
Koska Satakunnan Kansan katsottiin levittävän uutispalvelunsa kautta röyhkeitä valheita ja
33
sen lähteneen taistelemaan työläisiä vastaan, päättivät Satakunnan Kansan tilanneet lakkolaiset irtisanoa tilauksensa kuluvaksi vuodeksi. Päätös otettiin vastaan suosionosoituksin. Kokousväelle ilmoitettiin, että viime torstaina pidettyjen jäätanssien tuotto käytetään lakkolaisten
avustamiseen. Kokous paheksui samalla sitä, että Harjavaltalaiset poliisit ottivat jäätansseissa
käynnistään täyden maksun. Lakkokokouksessa läsnä olleet lakkolaiset täyttivät vapaaehtoisesti poliisien lakkokassaan tekemän loven. Kokouksessa tehty keräys tuotti 5 882 mk, joka
oli huomattavasti enemmän kuin poliisien ottama maksu. SKDL:n Havingin yhdistys lahjoitti
lauantain tuoton yli 4 000 mk lakkolaisten avustamiseen ja Harjavallan Sos. dem. työväenyhdistys antoi kovaäänislaitteensa ja Työväentalon maksutta lakkolaisten käyttöön lakon ajaksi.
Outokumpu Oy oli lähtenyt aikaisemmista sopimuksista poiketen tekemään sellaisia toimenpiteitä, jotka mahdollisesti voivat aiheuttaa lakon loputtua työttömyyttä osalle työntekijöistä. Tämän vuoksi lakkokokous päätti lähettää Kuparitehtaan johdon puheille lähetystön
esittämään työntekijöiden kantana sen, ettei tällaisia työttömyyteen johtavia toimenpiteitä
tulla hyväksymään. Kokouksen päätyttyä lähti noin 20-miehinen polkupyöräpartio Kettulan
tien varrella oleville metsätyömaille. Työt pysäytettiin partion käynnin johdosta. Pirilän metsätyömaille lähetettiin kahdenkymmenen miehen hiihtopartio, tästä huolimatta työt siellä jäivät osittain jatkumaan. Noin klo 13.30 lähti viiden henkilöauton autopartio Järilän tiilitehtaalle, jossa työt oli kuitenkin silloin ehditty keskeyttämään. Partio jatkoi sieltä matkaansa Peipohjan ratatyömaalle, jossa työt oli lopetettu noin tuntia aikaisemmin. Peipohjan kiviveistämöllä käydessään partio havaitsi joitakin työnhaluisia miehiä. Poliisitkin saapuivat paikalle
Mustalla Maijallaan mutta totesivat kaiken sujuvan rauhallisesti. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
13.3.
P
irilän hiihtopartio kävi Nakkilan rajalla olevalla metsätyömaalla ja totesi töiden olevan
siellä pysähdyksissä. Kun 40-miehinen pyöräpartio kävi Rauma-Repolan metsätyömailla
Pirilän takana, töissä oli noin 15 työntekijää. Osa heistä lähti pois partion tultua. Peipohjan
kiviveistämölle ilmoitettiin, että veistämön tuotteet asetetaan boikottiin ja kuljetussaarron
alaiseksi ellei töitä pysäytetä. Puolen tunnin kuluttua tuli Peipohjasta sitten ilmoitus, että työt
veistämöllä ovat pysähtyneet. Bensiinipartio ja -vartio päätettiin lopettaa 14.3.1956 aamusta
lähtien. Mutta sama määrä miehiä (30) pidetään saatavissa muuta partiointia varten. Kärkkäinen, Aaltonen ja Kuisma kävivät apulaisnimismiehen luona jättämässä kirjallisen ilmoituksen
Mäntyvaaran bensiininjakelussa tapahtuneesta rikkomuksesta. Työnantajan toimeenpanemasta Kuparitehtaan liekkiuunin lämmityksen katkaisusta ilmoitettiin Porin Metallitehtaan lakkotoimikunnalle, joka kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin asian johdosta.
34
Harjavallan Demokraattiset naiset ilmoittivat valinneensa keskuslakkotoimikunnan alaiseen
avustusjaostoon seuraavat henkilöt: Saara Nord, Synnöve Kalander, Liina Blomgren, Anne
Haapanen, sekä Sos. dem. naiset: Esteri Siik, Aino Kortelainen, Laila Valli ja Viivi Pullinen.
Sos. dem. naiset lahjoittivat lakkokassaan 3 000 mk. Reino Aalto antoi lakkoavustukseksi
keskuslakkotoimikunnalle myös 3 000 markkaa. Harjavallan Sos. dem. Nuorisojaosto ilmoitti
lahjoittavansa keskiviikkoisin järjestettävien tanssien tuoton lakkolaisten hyväksi yleislakon
aikana. Päätettiin, että avustukset jaetaan ostotodistuksina ja vain poikkeustapauksissa rahana. Avustusjaosto kokoontuu klo 12.00 keskuslakkotoimikunnan kanssa neuvottelemaan lakkolaisten tukemisesta. Esitettiin anomus Harjavallan kansakoululautakunnalle, että koulujen
keittiötä kalustoineen voitaisiin tarvittaessa käyttää lakkolaisten ruoan valmistukseen kouluajan ulkopuolella. Kokemäen piirin nimismies ei antanut lupaa lakkoavustusrahakeräykseen.
Päätettiin, että kunnanhallituksessa olevat työläisten edustajat kutsutaan yhteiseen neuvonpitoon Keskuslakkotoimikuntaan 14.3. klo 10.00. Iltapäivällä klo 15.00 pidettiin tiedotustilaisuus Harjavallan Työväentalolla, jossa oltiin sitä mieltä, että SAK:n hylkäävä päätös välitysehdotukseen oli oikeaan osunut. Kokouksessa olevien lakkolaisten lukumäärä oli yhtä runsas kuin aikaisemminkin ja taisteluhenki oli hyvä. Seuraava tilannetiedotus ja keskustelutilaisuus sovittiin pidettäväksi torstaina 15. pv klo 15.00. Satakunnan Kansa irtisanomislistat oli
laadittu ja saatettu liikkeelle. Harjavallan työväentalolla järjestettyyn lakkolaisten viihdytysillanviettoon 12.3.56 klo 20.00 oli saapunut yleisöä salin täydeltä. Erittäin onnistuneesta ohjelmasta vastasivat Porin Sos. dem. ja Demokraattiset nuoret sekä Harjavallan Sos. dem. -nuoret.
Keskuslakkotoimikunnan puolesta tilannekatsauksen piti E. Valli. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
14.3.
H
arjavallan kunnanhallituksen työläisedustajat kokoontuivat klo 10.00 Keskuslakkotoimikuntaan keskustelemaan ajankohtaisista tärkeistä toimenpiteistä ja hiihtopartiot lähtivät klo 10.00 tarkkailemaan eri metsätyömaita. Harjavallan Sos. dem. Nuoriso-osasto ilmoitti
seuraavat henkilöt keskuslakkotoimikunnan alaiseen viihdytysjaostoon: Reino Ketonen, Aarre
Virta ja Aarre Telin, ja Demokraattiselta Nuoriso-osastolta Eira Juhela, Anja Pajunen ja Ahti
Leino. Kauppaliikkeisiin järjestettiin lahjoituslistat, joihin halukkaat voivat tehdä lahjoituksensa lakon johdosta eniten kärsimään joutuvien suurperheiden avustamiseksi. Naisista muodostettu avustusjaosto kokoontui klo 12.00 keskuslakkotoimikunnassa. Se päätti asettaa päivystyksen Työväentalolle joka päivä klo 10.00–14.00. Siinä avustusten tarvitsijat voivat ilmoittautua ja lahjoitukset otetaan vastaan. Avustusanomukset käsitellään keskuslakkotoimikunnassa päivittäin klo 16.00. Lisäksi keskusteltiin avustustoiminnan käytännön järjestelyistä.
Honkalan kentällä 13.3. järjestettyjen jäätanssien puhdas tulo oli 13 650 mk. Varat käytettiin
35
lakkolaisten avustamiseen. Kansakoulunopettaja Toivo Hurme lahjoitti 2 000 mk lakkokassaan. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaan lakosta vapautetuissa töissä olevat työntekijät lahjoittivat lakkolaisten avustamiseen seuraavat summat:
Arvo Kaunismäki
Viljo Henttonen
Taneli Jääskeläinen
Artturi Hallikas
Mikko Kilpeläinen
Toivo Husu
Aino Mansikkamäki
Vilho Koskela
Kalle Tuomola
Yhteensä:
2 000 mk
2 000 ”
2 000 ”
2 000 ”
2 000 ”
2 000 ”
1 000 ”
500 ”
2 000 ”
15 500 mk
Kunnanhallituksen jäsenet lahjoittivat:
Toivo Torikka
1 000 mk
Frans Salo
1 000 mk
Kallio ilmoitti puhelimella, että illalla klo 19.00 järjestetään yleinen tiedotustilaisuus, johon
saapuu Metalliliiton II puheenjohtaja Kuukkanen. Tiedotustilaisuus pidettiin ja Työväentalo
oli ääriään myöten täynnä, paikalla oli noin 450 osallistujaa. Metalliliiton Kuukkanen esitti
mielenkiintoisen tilanneselostuksen. Kokous oli hengeltään yksimielinen, säröilemätön ja
lopulliseen voittoon viitoittava. Harjavallan Sos. dem. nuoriso-osaston illalla klo 20.00 työväentalolla järjestettyjen tanssien tuotto oli 3 950 mk, ja se lahjoitettiin lakkolaisten hyväksi.
Aikaisemmin pöytäkirjaan merkitty Harjavallan Työväenyhdistyksen ilmoitus ko. tanssien
tuoton luovuttamisesta lakkolaisten hyväksi oli sikäli virheellinen, että tanssit järjestikin Harjavallan Sos. dem. nuoriso-osasto ja se luovutti vain yhden illan tuoton eikä tuottoa koko lakon ajalta. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Pirilän hiihtopartio oli todennut, että kaikki työt metsätyömaalla ovat pysähtyneet, ainoastaan kaksi rikkuria hääräsi metsässä. Nämä olivat luvanneet saapua Työväentalolle huomenaamuna selittämään tapahtunutta. Iltapäivällä klo 14.30 lähti noin 50-miehinen polkupyöräpartio Nakkilan Kotikutomolle, jossa työt olivat käynnissä osittain rikkurivoimalla. Nakkilan lakkotoimikunta oli ko. tilanteen havainnut ja oli omin voimin yrittänyt selvittää sen, mutta epäonnistunut, jonka jälkeen he pyysivät Harjavallasta virka-apua. Kotikutomon omistaja
36
”Mikko Krihula” esiintyi hyvin ylimielisesti, samoin kutomon työnjohtajat. Lakkotoimikunta
ilmoitti, että jos työt jatkuvat, se julistaa ko. laitoksen saartoon. Nakkilan lakkotoimikunta
jatkaa kutomon tarkkailua ja tekee rikkurilistan jos työt jatkuvat, sekä ilmoittaa tilanteesta
Keskuslakkotoimikunnalle. Töissä oli noin 12 naista, ja kun partio keskusteli muutaman rikkurin kanssa, se totesi heidät ”täydellisesti ylipuhutuiksi työnantajien taholta”. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
15.3.
akkilasta ilmoitettiin, että työt ”Krihulan kutomolla” ovat pysähtyneet. Partion käynnistä oli siis ilmeinen hyöty. Polkupyöräpartio, noin 25 miestä, lähti klo 10.00 Kettulan
tien varrella oleville metsätyömaille. Kallio ilmoitti, että seuraavana päivänä pidetään SAK:n
määräyksestä koko maassa mielenosoitusmarsseja. Samalla hän antoi tarkemmat tiedot marssin järjestämisen yksityiskohdista. Eri lakkotoimikuntien edustajat kutsuttiin yhteiseen neuvotteluun päättämään mielenosoitusmarssin yksityiskohdista. Päätettiin, että kokoontuminen
taphtuu ravintola Aulan edessä, josta marssitaan Rikkihappotehtaalta maantietä hautausmaan
sivuitse punakaartilaisten haudalle, jonne lasketaan lakkolaisten seppele. Sieltä jatketaan matkaa Siltatietä pitkin maantielle ja edelleen urheilukentälle, jossa puhuu SAK:n järjestäjä Klaus
Kallio. Klo 17.00 kokoontui viihdytysjaosto. Siihen kuului Rikkihappotehtaan lakkotoimi-
N
kunnasta Ensio Ryysyläinen, Kuparitehtaalta Lauri Vannassalo ja Rakennusosaston lakkotoimikunnasta Onni Rajala. Klo 18.00 jälkeen valmistuivat Työväentalolla tunnukset mielenosoitusmarssia varten. Marssista oli tehty ilmoitus paikalliselle apulaisnimismiehelle. (HAP:n
pöytäkirja nro 2.)
16.3.
P
äätettiin punakaartilaisten haudalle laskettavan seppeleen nauhoihin tulevasta tekstistä, se
kuului: ”Muistaen taisteluanne, Harjavallan yleislakkolaiset v. 1956”. Koska yleiselle
liikenneväylälle ei saanut järjestäytyä, päätettiin kysyä Rikkihappotehtaan johdolta saisivatko
marssijat järjestäytyä Rikkihapontielle. Vastaus oli myönteinen. Mielenosoitusmarssin aikana
Keskuslakkotoimikunnan toimisto pidettiin suljettuna. Kovaääniskuuluttajat lähtivät kuuluttamaan marssista, kuulutukseen oli kysytty poliisiviranomaisen lupa. Mielenosoitusmarssiin
otti osaa noin 1 200 lakkolaista ja marssi sujui kaikin puolin hyvin. Toveri Kallio piti innostavan puheen ja lopuksi laulettiin Työväen marssi. Klo 18.00 pidettiin Harjavallan Työväentalolla keskuslakkotoimikunnan viihdytysjaoston kokous. Tilaisuuteen oli saapunut Porista Aatos Olkkonen ohjaamaan kokouksen jälkeen pidettyä harjoitustilaisuutta. Lakkolaisille päätet-
37
tiin järjestää viihdytystilaisuus Harjavallan Työväentalolla 18.3.1956 alkaen klo 20.00. Porista saapuu mm. V. Mannila ja E. Suominen ohjelman suorittajiksi.
Palkkatyöläisen myynnistä sovittiin niin, että lahjoitetaan heikossa taloudellisessa asemassa olevalle lakkolaiselle myyntipalkkiota 2 mk 50 p korkeintaan 150 kappaleelta. Avustusjaoston kokouksessa todettiin, että lahjoituksena oli tullut mm. Pentti Salmelta 8 kg ohrajauhoja. Seuraava avustusjaoston kokous pidettiin 17. pv klo 15.00. Keskusteltiin naisten
osuudesta lakkotaistelussa ja naisille päätettiin järjestää keskustelutilaisuus Työväentalolla
sunnuntaina 18. pv maaliskuuta klo 14.00. Reino Aallolle myönnettiin työlupa pikitöihin 4
miehelle lauantaipäivän 17.3.1956 ajaksi. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
17.3.
H
akunin ja Pirilän metsään lähti noin kymmenen miehen partio tarkastamaan tehdäänkö
siellä lakonalaista työtä. Lakkokomitealle ilmoitettiin, että työnjohtaja Urho Salminen
Harjavalta Oy:ssä pakkaa ”pobliinia” vaikka heidän liittonsa on tällaiset työt kieltänyt. Asia
tutkittiin ja todettiin, että Urho Salminen ei pakkaa sitä, vaan pakkauksen tekee kutomon
omistaja ekonomi A. Aine. Klo 10.00 lähti 25-miehinen polkupyöräpartio Kettulan tien varrelle oleville metsätyömaille havaiten vain 2 työnhaluista, joten partiointi näytti tuottavan
tulosta. Palkkatyöläisessä olleen uutisen mukaan Rauma-Repolan lakosta vapautetut työt oli
lopetettu SAK:n määräyksestä, koska yhtiö ei noudattanut määräyksiä.
Klo 15.00 pidettiin avustusjaoston kokous. Avustusanomuksia käsiteltiin runsaasti. Avustuksia myönnettiin paria poikkeusta lukuun ottamatta yhteensä 48 000 mk:n edestä. Lisäksi
jaettiin elintarvikkeita. Hiirijärven pienviljelijät lahjoittivat 1 000 kg perunaa avustusjaostolle.
Harjavallan kunnanhallitus myönsi käyttövaroistaan 75 000 mk lakkolaisille. Kuparitehtaan
lakosta vapaissa töissä olevat lahjoittivat 12 550 mk. Väinö Vainikka rouvineen tarjosi keskuslakkotoimikunnalle erittäin piristävät kahvit. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
18.3.
P
äätettiin lähettää partiot Kullaan metsätyömaille ja lunastaa lakkotilanteista otetut valokuvat HAP:lle omakustannushintaan. Keskusteltiin tehtaitten lämmityksen keskeyttämisestä ja päätettiin noudattaa SAK:n ohjeita. Kuparitehtaan lakkotoimikunta ilmoitti tehneensä
päätöksen, että jos työnjohtajat lämmittävät lakonalaisia laitteita, eivät työntekijät lakon loputtua työskentele enää heidän alaisinaan. Samanlaisen päätöksen teki Rikkihappotehtaan lakkotoimikunta. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
38
Porin Keskuslakkotoimikunnasta ilmoitti, että paikallisten keskuslakkotoimikuntien tulee valvoa klo 24:een asti, jolloin on otettava yhteys eri ammattiosastojen omiin liittoihin, joista annetaan ohjeet teollisuuslaitoksen lämmityksen pysäyttämisestä. Työväentalolla pidettiin lakkolaisilla viihdytysilta, jossa ohjelman järjestelyistä vastasivat paikalliset voimat, väkeä oli
sali täynnä. Viihdytysillassa lahjoitettiin lakkolaisille 702 mk. Saatiin kuulla, että maakunnan
ja Porin kokoomuspuolueen kannattajat pitävät mielenosoituskokouksen Porin Ammattikoululla klo 13.00. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
19.3.
K
ello 3.15 Valtakunnan Yleisradio ilmoitti, että yleislakon loppumisesta on sovittu Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliiton ja Suomen Työnantajien Keskusliiton välillä, ja
että työhön palaaminen tapahtuu 20.3.1956 klo 6.00 aamulla. Klo 13.00 toivat rva Puhakainen
ja rva Kiuru onnittelukahvit ja laatikon tupakkaa keskuslakkotoimikunnalle. Helsingistä saapuivat kuriiripostissa lakkoavustukset Rikkihappotehtaan korjaamotyöntekijäin, Puutyöväenliiton ja Harjavallan Automiesten sekä Harjavallan Metallityöväen ammattiosastojen jäsenille
mutta avustus oli suuri pettymys.
Yleislakon päättymisen jälkeen Työväentalolla pidettiin tiedotustilaisuus, jossa Paikallisjärjestön puheenjohtaja V. Kärkkäinen selosti neuvotteluja, jotka johtivat Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton ja Suomen Työnantajien Keskusliiton väliseen sopimukseen. Tärkeimmät kohdat olivat, että kaikki työläiset saivat 12 markan tuntipalkan korotuksen, sekä
nuoret ja oppilaat 8 markan korotuksen, ja että työsuhteet tulevat jatkumaan ennallaan ja molemminpuolinen painostus jätetään pois, ja että lakon aikana sattuneista vallattomuuksista ei
nosteta syytteitä. Kokouksessa keskusteltiin myös siitä yksimielisyydestä mikä lakon aikana
vallitsi molempien työväenpuolueisiin kuuluvien kesken. Kokouksen toivomus oli, että tämä
yksimielisyys tulisi edelleen säilymään tulevaisuudessa, sillä tämä on työväenluokan tuki ja
turva kapitalisteja vastaan. Päätettiin myös, että lakko aletaan uudestaan aamulla, jos tehtaat
eivät ota kaikkia työläisiä samalla kertaa töihin vaan sitä mukaan kuin tarvitsevat
Puheenjohtaja Kärkkäinen kiitti Keskuslakkotoimikunnan puolesta kaikkia tehtaitten lakkotoimikuntia sekä lakkolaisia siitä yksimielisyydestä ja uhrautuvuudesta mitä kaikki yhdessä
ja jokainen erikseen tekivät lakon onnelliseen päättymiseen saattamiseksi, ja niitä jotka olivat
raha- ja ruokalahjoituksilla tukeneet lakkolaisia. Kokouksessa oli noin 500 lakkolaista ja kokous päättyi Työväen marssiin. Kun Kuparitehtaalle ei 20.3. otettu kaikkia työntekijöitä töihin, aloitettiin lakko, joka loppui nopeasti illalla tehtyyn sopimukseen. Sen mukaan seuraavana päivänä joka vuorosta jää 15 miestä pois ja vasta torstaina kaikki tulevat töihin. ”Tämä oli
työläisten loistava voitto”. Avustuslautakunta kokoontui vielä 22. ja 23. päivä ja työvaliokunta suositti, että osastot lahjoittaisivat 50 mk jäseneltä HAP:lle lakkokustannusten peittämiseksi. Asiaa koskevat kirjelmät lähetettiin osastoille. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
39
2.2.2. Yleislakon voittajat ja häviäjät
Y
leislakko kesti lähes kolme viikkoa ja päättyi sopimukseen 20. pv maaliskuuta. SAK sai
jäsenistölleen ajamansa 12 markan ja nuorille ja harjoittelijoille kahdeksan markan korotuksen tuntipalkkoihin, 3 %:n yleiskorotuksen sekä periaatepäätöksen työntekijöiden eläkejärjestelmän kehittämisestä, TEL ja LEL syntyivätkin sitten 1962. Myös työnantajat voittivat,
kun valtiovalta leikkasi työnantajamaksuja. Osille halusivat ja pääsivät myös lakon ulkopuolella olleet TVK, tuolloin Henkisen Työn Keskusliitto HTK, ja Akava. HTK:n jäsenet saivat
samat korotukset kuin SAK:laisetkin. Sen sijaan akavalaiset saivat selkeästi vähemmän. Suurin voittaja oli omassa luovutus- lakossaan epäonnistunut MTK. Se oli joutunut päättämään
elintarvikkeiden ja halkojen luovutuslakkonsa jo kahden päivän kuluttua 3.3., koska luovutuslakko alkoi riitaisena eikä pitänyt. Toisaalta "edistysmieliset" osuusliikkeet, kuten Elanto,
keräsivät edelleen tuottajilta maidot ja viljat ja lupasivat tilittää ne entiseen tapaan. Voitoksi
on laskettava myös yleislakon myötä kehittynyt työriitojen sovittelujärjestelmä. (Peltoniemi
2004; Mertanen 2004.)
Toisaalta yleislakolla saavutettu sopimus sisälsi vain nimellispalkkojen korottamisen.
Kun palkankorotuksista aiheutui hintojen nousuja, oli nimellispalkkojen korotus syöty 3–4
kuukaudessa jo yksin hintojen, maksujen ja vuokrien osalta. Vuosi 1956 päättyi siihen, että
työläisten yleislakon yhteydessä saavuttamasta voitosta huolimatta työläisten reaalipalkat olivat alhaisemmat kuin ennen lakkoa. Taloudellinen yleistilanne ja erityisesti teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky oli kustannustason nousun johdosta käynyt niin kestämättömäksi,
että lakon jälkeisenä vuotena 1957 oli toimeenpantava suhteellisen raju devalvaatio, Suomen
markan ulkomaisen arvon heikentäminen. (Liimatainen 1971.)
Työnantajapuoli sai lakon päättymissopimuksessa taloudellisia etuja mm. verotuksessa,
mutta ne koituivat valtion kannettavaksi vähentyneiden tulojen ja kasvavien menojen muodossa. Huomionarvoista on, että työntekijäpuoli suositteli sopimuksessa osinkoverojen alentamista, käytännössä ns. kuponginleikkaajien aseman huomattavaa parantamista. Se oli sitä
ennen ollut vasemmiston mielestä kaikkein kapitalistisinta politiikkaa mutta lakon jälkeen sitä
suositeltiin. Pian yleislakon päättymisen jälkeen tehtiin useita arviointeja sopimuksen vaikutuksista ja vallitsevana oli se käsitys, että kapitalistit olivat työläisten nimellisten palkkojen
korottamisesta huolimatta onnistuneet korjaamaan isoimman potin. Työväenluokan tappioksi
koitui se, että se ei ollut asettanut lakolleen poliittista tavoitetta, hintojen ja maksujen korotuksille olisi pitänyt saada sulku tai selvä tehokas ohjaus. Olisi pitänyt valmistaa ja esittää
kokonaissuunnitelma työväenluokan etujen turvaamisesta. (Liimatainen 1971.)
Yleislakon jälkeen ammattiyhdistysliikkeessä alkoi hajaannuksen aika, joka johti SAJ:n
perustamiseen SAK:n rinnalle, jakautuminen ulottui työpaikoille asti. Lakon jälkeen SAK:n
tasoittavasti toiminut palkkapolitiikka hajosi ja vuonna 1957 vahvimmat liitot lähtivät työehtosopimuspolitiikassa omille teilleen. Kun yleislakolla hankittujen palkankorotusten ostoarvo
40
oli syöty loppukesään 1956 mennessä, SAK:ssa vaadittiin hintojen täysimääräistä kompensaatiota. Edunvalvonnan ristiriidat alkoivat kesästä 1956 alkaen jäytää uusin työntekijöiden välisin asennoitumiseroin rikki yhtenäisyyttä ja kaikkia huolestutti tasaisesti paheneva työttömyys, joka oli leviämässä myös julkisaloille. Ristiriitojen ja hajaannuksen kautta kesti kymmenisen vuotta mutta työväenpuolueiden myötävaikutuksella yhteistyö ja eheyttäminen saatiin kuitenkin aikaan. Vuonna 1969 pidetyssä ylimääräisessä edustajakokouksessa SAJ:n toiminta lopetettiin, hyväksyttiin uudet säännöt ja uusi nimi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. (Bergholm 2006; Miettinen ym. 1987.)
2.3. Yleislakon jälkeiset vuodet Paikallisjärjestössä 1950luvulla
H
arjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö piti lakon jälkeisen vuosikokouksen Pitkänäperjantaina 30.3.1956 klo 12.00 Työväentalolla. Kokouksen aloitusrutiinien jälkeen kuultiin vuosikertomus, edellisen vuoden tilikertomus, kirjastotoimikunnan tilikertomus
sekä tilintarkastajien lausunto. Kokous päätti pitää yleislakon lopettajaisjuhlat 14. pv huhtikuuta ja antoi siihen liittyvät järjestelyt viihdytysjaoston tehtäväksi. Yleislakosta laadittiin
julkilausuma, jossa annettiin tunnustusta työväen osuusliikkeen ja työväenlehdistön toiminnalle lakon aikana. Kokouksessa keskusteltiin myös vappumarssista ja paikkakunnan Sos.
dem. ja SKDL:n kunnallisjärjestöille lähetettiin kirjelmä, jossa ehdotettiin yhteistä vappujuhlaa ja yhteisen neuvottelutilaisuuden pitämistä työväentalolla ennen 8. huhtikuuta. Puheenjohtaja V. Juvonen selosti vappujuhlien valmisteluja ja asiasta päätettiin neuvotella molempien
poliittisten työväenpuolueiden kanssa. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Myöhemmin keväällä pidetyissä kokouksissa käsiteltiin mm. Rauman Ammatillisen Paikallisjärjestön 20-vuotisjuhlaa, Satakunta-Tampere-piirin neuvottelupäiviä, RikkihappoKuparitehtaan kerhotalon saamista neuvottelupäivien käyttöön ja ruokailun järjestämistä neuvottelupäivien aikana. Vilho Juvonen valittiin edustajaksi Rauman Ammatillisen Paikallisjärjestön 20-vuotisjuhlaan. HAP kustansi matkarahat ja lahjoitti Raumalaiselle järjestölle teoksen ”Vanhaa Harjavaltaa”. Kokouksessa keskusteltiin myös autoretken järjestämisestä Imatralle ja Uuteenkaupunkiin ja nuorisojaoston toiminnasta. Lisäksi anottiin Harjavallan Seurakunnalta 100 000 mk lakosta eniten kärsineitten avustamiseksi. Lakon lopettajaisjuhlat pidettiin 14. pv huhtikuuta klo 20.00. Juhlista ilmoitettiin sekä lehdessä että työpaikoilla.
Kesäkuussa käsiteltiin Satakunnan Kansa -lehden kirjelmää, joka koski yleislakon aikana
peruutettuja lehtitilauksia. Myös ammattiyhdistysviikosta keskusteltiin ja Kallio esitti ohjelmaksi selostustilaisuutta, Rantasen esitelmää sekä retkeilyä ja tutustumista Satalinnaan, Outokumpu Oy:hyn ja Rikkihappo Oy:hyn. HAP:n 10-vuotisjuhla päätettiin pitää ammattiyhdis-
41
tysviikon merkeissä 14.10.1956. Olavi Järvelä oli lupautunut tilaisuuteen puhujaksi. Toimikunta laati 10-vuotisjuhlien ohjelman. Juhlaan kutsuttiin työvaliokunta rouvineen sekä edustajiston vakinaiset jäsenet henkilökohtaisesti. Äänestyksen jälkeen, kolme puolesta ja kaksi vastaan, myös poliittisille järjestöille päätettiin lähettää kutsut juhliin. Piirisairaalan ja Harjavallan Kutomon osastoja kehotettiin liittymään paikallisjärjestön jäseniksi. Elokuussa paikallisjärjestön uudeksi jäsenosastoksi otettiinkin Kutoma- ja neuletyöväen osasto nro 39. Samalla
sovittiin, että em. osasto saa työvaliokunnan tarkkailijajäsenen aseman siksi kunnes edustajakokous valitsee virallisen edustajan. Aino Telin valittiin Naisjaostojen neuvottelutilaisuuteen
Paikallisjärjestön edustajaksi. Kokouksessa luettiin myös SAK:n kiertokirje nro 32, joka koski
historiallisen materiaalin keräämistä. Tämän vuoksi päätettiin ottaa yhteys paikkakunnan veteraaneihin. Työvaliokunta valtuutti Aaltosen, Ruususen ja Kärkkäisen tekemään historiikin
HAP:n toiminnasta käyttämällä asiantuntijoita apunaan. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön 10-vuotisjuhlakokous pidettiin Rikkihappotehtaan kerhotalossa 21. pv lokakuuta 1956 klo 16.00. Nimenhuudossa saapuvilla oli 20 edustajaa 8 ammattiosastosta. Kokouksen merkkipäiväluonteen vuoksi paikalla oli myös 13 kutsuvierasta, näiden joukossa SAK:n järjestösihteeri O. Järvelä ja toimitsija K. Kallio. Puheenjohtajana toimi HAP:n puheenjohtaja V. Juvonen ja sihteerinä E. Valli.
Joulukuussa K. Kallio selosti SAK:n käymiä neuvotteluja palkkakysymyksestä, palkkaneuvottelut eivät olleet edistyneet, ja hän oletti, että ratkaisu siirtyy kevääseen. Samalla todettiin, että SAK:n valtuuston tekemä päätös täyden kompensaation saamiseksi palkkoihin pysyy
ennallaan, ja kun työsopimukset päättyvät 1.1.1957 jäädään odottamaan SAK:n toimenpiteitä.
Koska Porvarilliset sanomalehdet ovat jatkuvasti hyökänneet SAK:n toimenpiteitä vastaan ja
kirjoittaneet edelleen yleislakon vastaisia kirjoituksia, työväkeä kehotettiin olemaan tilaamatta
näitä lehtiä. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
1957
V
uoden ensimmäisessä kokouksessa 9. päivä tammikuuta keskusteltiin SAK:n kirjelmäs-
tä, joka koski järjestön lähestyviä 50-vuotisjuhlia. Paikallisjärjestö päätti lähettää kaksi
edustajaa juhliin, puheenjohtajan ja sihteerin ja maksaa matkakulut sekä päivärahaa 1500 mk
päivältä, ei kuitenkaan enempää kuin kahdelta päivältä. Myöhemmin päätettiin lähettää kolmanneksi edustajaksi myös yksi naisedustaja. Maaliskuussa paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Eero Puhakka 9 äänellä, Valfrid Kärkkäinen sai 6 ääntä. Huhtikuussa HAP:lle tilattiin metallinen lipputanko sekä lippua ja tankoa varten kantolaukku, joiden yhteinen hinta oli
3 200 mk. Lipunkantajaksi Maakunnalliseen työnjuhlaan valittiin puheenjohtaja Eero Puhakka. (HAP: pöytäkirja nro 2.)
42
Heinäkuussa Harjavaltalaisille urakoitsijoille lähetettiin kirjelmä, jossa heitä pyydettiin käyttämään oman paikkakunnan työläisiä rakennustöissä. Rakennustyöväen ja muurarien liitolta
oli tullut kirjelmä, joka koski maanlaajuista työttömyyskokousta. Myöhemmin lokakuussa
toimitsija Kallio selosti Raumalla pidetyn työttömyyskokouksen kulkua, mainiten sen olleen
yhtenäinen ja asiallinen. Kokouksessa ehdotettiin lähetystön lähettämistä molempien työväen
eduskuntaryhmien puheille ja sovittiin, että paikallisjärjestöt päättävät myöhemmin mahdollisesta yhteisestä lähetystöstä. Marraskuussa keskusteltiin opintokurssien järjestämisestä, ja
perusjärjestöjä pyydettiin selvittämään onko halukkaita opiskelijoita ja ilmoittamaan siitä Paikallisjärjestölle. Sovittiin, että Paikallisjärjestö järjestää raittiusaiheisia perheillanviettoja,
joiden järjestämiseen anotaan Raittiuslautakunnalta varoja. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
1958
T
ammikuun 17. pv kuultiin paikkakuntakalleusluokitteluasiaa koskeva eri palkannauttijajärjestöjä edustavan toimikunnan kokouspöytäkirja. Kuun loppupuolella myös Kallio oli
mukana kokouksessa, ja hän kertoi paikkakuntakalleusluokittelun senhetkisestä tilanteesta.
Hänen arvionsa mukaan mainittu hanke tulee epäonnistumaan. Työllisyyskysymystä käsiteltäessä päätettiin, että puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä laativat kirjelmän kunnan vastaaville
elimille. Siinä HAP:n nimissä kiirehditään töiden pikaista järjestämistä, koska työttömiä on jo
huolestuttava määrä. Maaliskuussa kuultiin SAK:n toimitsija Kallion tilanneselostus nykyhetken työmarkkinatilanteesta. Hän sanoi lähestyvien eduskuntavaalien heijastuvan kaikessa
toiminnassa. Hallituksen työskentely oli ollut hänen mukaansa täysin hapuilevaa ja porvarillinen ryhtiliike on suunnannut hyökkäyksensä ay-liikettä vastaan pyrkimyksissään kuitenkaan
onnistumatta. Puhuja oli sitä mieltä, että ay-liike ei ole voinut estää työttömyyden syntyä.
Työttömyysvakuutuslaki on edelleen hyväksymättä, ja sen sellaisenaan läpivieminen tulee
olemaan vaikeaa porvarienemmistöisessä eduskunnassa. (HAP:n pöytäkirja nro 2.)
Huhtikuun kokouksessa Paikallisjärjestön kirjeenvaihtajaksi valittiin puheenjohtaja Kauko Humala. K. Kallion ilmoitus Raumalla pidettävästä maakunnallisesta Työnjuhlasta 10. pv
elokuutta merkittiin kuulluksi. Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön alaisuuteen päätettiin perustaa Työttömyysjaosto käsittelemään tähän alueeseen kuuluvia kysymyksiä. Perusjärjestöille lähetettävässä kirjelmässä pyydettiin yhden edustajan ja yhden varaedustajan kiireellistä nimeämistä ko. jaostoon. Myös muihin jaostoihin kiinnitettiin perusjärjestöjen huomiota.
Toukokuussa käsiteltiin edellisessä kokouksessa pöydälle jääneet asiat. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pitkänen oli antanut sihteerille raittiusmäärärahojen saamisesta kunnalta tehtyyn tiedusteluun seuraavan kielteisen lausunnon. ”Suoranaisia raittiusmäärärahoja ei
kunnalla ole käytettävissä tähän tarkoitukseen. Mitä tulee kunnan saamien ns. alkoholivoittovarojen käyttöön, tämä on tapahtunut raittiuslautakunnan järjestämissä raittiusjuhlissa, joissa
43
eri järjestöjen ohjelman suorittajat ovat saaneet pienen korvauksen määrätyn säännön mukaisesti.” Asiasta keskusteltiin, jolloin Aarne Hakanen ehdotti kiinnitettäväksi suurempaa huomiota ko. raittiusjuhliin ja ”niissä ilmeneviin mahdollisuuksiin”. Kokouksessa keskusteltiin
kunnan alueella vallitsevasta työllisyystilanteesta ja todettiin että työllisyystöiden lopettamisen takia on useita työttömiä joutunut hyvin vaikeaan asemaan. Yleinen mielipide oli, että
kunnan on jatkettava tarpeellisten töiden järjestelyä. Asiaa koskeva kirjelmä päätettiin lähettää
kunnanhallitukselle. Osaston ehdotus Työttömyysjaoston nimen muuttamisesta Työllisyysjaostoksi katsottiin aiheettomaksi. Vanhasta kantapöytäkirjasta päätettiin siirtyä uuteen muotoon eli irtolehtipöytäkirjaan. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Toukokuussa järjestäjä Klaus Kallio ilmoitti, että Satakunnan ammattiyhdistysväen maakunnallinen Työnjuhla pidetään Raumalla elokuun 10. pv 1958. Juhlakulkue lähtee Rauman
Työväentalolta Soihtulasta klo 13.30 urheilukentälle, jossa virallinen juhla alkaa klo 14.30.
Kallio toivoi mahdollisimman runsasta osanottoa. Satakunnan työllisyystilannetta pidettiin
varsin huolestuttavana ja Kallio esitti siitä yksityiskohtaisen selostuksen. Hän kertoi, että:
”Selvästi on havaittavissa työttömyyskortistojen pienentämispyrkimyksiä vaikeuttamalla mm.
siirtotyömailta tapahtuvaa kuljetusta, sekä virheellisillä työhön sijoittelulla eri siirtotyömaille.
Tulevan talven odotettavissa olevaan vaikeaan työttömyystilanteeseen on kiireellisesti pyrittävä kiinnittämään vakavaa huomiota.” Tämän vuoksi päätettiin kääntyä kunnan viranomaisten puoleen ja tiedustella miten kunta on varautunut tulevan talven työttömyyteen.
Puheenaiheena oli myös työttömyysvakuutuslain tarpeellisuus. Työvaliokunta piti välttämättömänä, että palkannauttijain toimeentulomahdollisuudet turvataan tulevaisuudessa.
Tämä vuoksi on säädettävä työttömyysvakuutuslaki, jonka turvin työtä vaille oleville turvataan toimeentulo silloin kun työtä ei ole voitu osoittaa. Laki olisi saatettava nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi, sekä Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton valtioneuvostolle maaliskuun 5. pv jättämässä esityksessä esitettyjen suuntaviivojen mukaiseksi. Asiaa koskeva kirjelmä päätettiin lähettää valtioneuvostolle sekä Sos. dem. ja SKDL:n eduskuntaryhmille.
Työttömyysjaosto ryhtyi välittömästi seuraamaan kunnassa vallitsevaa työllisyystilannetta.
Kokouksessa kiinnitettiin huomiota myös Harjavallan kunnan Leineperin tietyömaalla
työskentelevien työläisten työmatkakuljetukseen. Työmaalle ei oltu järjestetty autokuljetusta
vaikka matka sinne oli yli 10 km. Asiasta saatujen tietojen perusteella työvaliokunta katsoi
kunnan olevan velvollinen järjestämään autokuljetuksen tietyömaalla työskenteleville työläisille kodin ja työmaan välille. V. Nupponen ja Eino Valli velvoitettiin kääntymään kunnan
viranomaisten puoleen ko. asiassa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Kesäkuussa Leineperin tietyömaan autokuljetukset olivat edelleen ajankohtaisia. Päätettiin ottaa asiasta selvyys asianomaisilta, jonka jälkeen, jos aihetta on, otetaan kirjallinen yhteys kunnanhallitukseen. Jos työmaalla ilmenee epäkohtia, luottamusmies kääntyy HAP:n puoleen neuvottelujen aikaansaamiseksi vastaavien kunnan viranomaisten kanssa. Päätettiin osallistua RAP:n järjestämään ammattiyhdistysväen maakunnalliseen Työnjuhlaan Raumalla elo-
44
kuun 10. pv 1958. Virallisiksi edustajiksi valittiin Kauko Humala, Vilho Nupponen ja Sulo
Pajunen. HAP:n lippu osallistuu Työnjuhlan juhlakulkueeseen.
Syyskuussa käsiteltiin SAK:n Valistusjaoston ja Naisjaoston kirjelmiä, jotka koskivat
Naisjaostotoimihenkilöiden kurssia Kiljavalla lokakuun 5.-11. pv 1958. Kokouksessa luettiin
SAK:n toimiston ja PsAP:n kutsut Satakunnan alueen ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen
yhteiseen Satakunnan työllisyyttä koskevaan selostus- ja keskustelutilaisuuteen lokakuun 5.
pv 1958 klo 11.00 Porin Työväentalolla. Kokoukseen päätettiin osallistua ja edustajaksi valittiin K. Humala. K. Kallio antoi selostuksen uusista suunnitelmista ammattiyhdistysviikon
vieton suhteen. Hän mainitsi mm., että Ammattiyhdistysviikon, aikaisemmalta nimeltään
Ammatillisen valistusviikon, vietosta ei ole tarkoitus luopua, mutta viikon sisältöä muutetaan
jossain määrin. Ammattiyhdistysviikko omistetaan vuonna 1958 liikkeen jäsenhankinta- ja
jäsenhuoltotyölle. Asian johdosta keskusteltiin vilkkaasti ja Kallion ehdotuksia kannatettiin
siksi, että oltiin sitä mieltä, että ainoastaan jäsenmäärän voimakkaalla kasvattamisella voidaan
turvata se, että liikkeen kannanotot tulevissa ratkaisuissa huomioidaan. Osastoille päätettiin
lähettää kirjelmä ja tiedustella nykyistä jäsenmäärää ja siinä tapahtuneita muutoksia ko. vuoden aikana, vielä järjestäytymättömien määrää, ja sitä mitkä työosastot ja työpaikat ovat heikoimmin järjestäytyneitä. Työvaliokunta lupasi käsitellä saapuneet vastaukset 5. lokakuuta
jälkeen ja tehdä kokonaissuunnitelman, joka lähetetään Kalliolle SAK:n valistusjaostoon lokakuun 20. päivään mennessä.
K. Kallio alusti vielä keskustelun luottamusmieskerhon perustamisesta Paikallisjärjestön
yhteyteen. Hän mainitsi, että Porissa ja Raumalla tällaiset kerhot toimivat jo ja jos Harjavallassa on asiaan kiinnostusta on mahdollista saada kerran kuukaudessa eri alojen asiantuntijoita myös tänne luennoimaan. Asiasta keskusteltiin ja todettiin sen suuri merkitys jäsenistön
tiedollisen tason ja järjestötoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisen kohottamisessa. Päätettiin lähettää osastoille asiaa koskeva kirjelmä, jossa tiedustellaan niiden suhtautumista tähän
kysymykseen.
Lokakuun kokouksessa luettiin ammattiosastoilta saapuneet ehdotukset jäsenhankinta- ja
jäsenhuoltotyön hoitamisesta ja keskusteltiin jäsentilanteesta ja järjestäytymättömien määrästä
eri työpaikoilla. Asiaa käsiteltiin hyvin perusteellisesti ja päätettiin esittää kokonaissuunnitelma ja lähettää se toimitsija K. Kalliolle SAK:n valistusjaostoon Helsinkiin. Osastojen edustajat tullaan kutsumaan yhteiseen neuvotteluun myöhemmässä vaiheessa. Ammattiosastojen
myönteisen kannan tukemana työvaliokunta päätti perustaa Paikallisjärjestön alaisuuteen luottamusmieskerhon. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Marraskuussa K. Humala ilmoitti, että luottamusmieskerho aloittaa toimintansa keskiviikkona joulukuun 3. pv 1958 klo 19.00. jolloin SAK:n valistussihteeri Toivo Anttila luennoi
aiheesta ”Luottamusmies ja jäsenistö”. K. Humala antoi selostuksen kuluvan talven ja tulevan
vuoden toimintasuunnitelmista mainiten mm., että tammikuun 13. pv 1959 kutsutaan ammattiosastojen toimikunnat, luottamusmiehet, jäsenmaksujen kantajat ja valitut jäsenhuoltajat
45
paikallisjärjestön työvaliokunnan järjestämään yhteiseen neuvottelutilaisuuteen. Tilaisuudessa
käsitellään tehokkaan ohjelman aikaansaamista ns. ”Satakunnan viikolle”, joka pidetään 1.2.–
7.2. jäsenhankinta- ja huoltotyön merkeissä. Viikko päätetään lauantaina helmikuun 7. p:nä
1959 järjestettävään juhlatilaisuuteen, johon muun ohjelman lisäksi yritetään saada mahdollisimman arvovaltaiset puhujat SAK:sta ja eri liitoista. Jäsenhankintatyön tehostamiseksi työvaliokunta järjestää seuraavan vuoden alkupuolella jäsenhankintakilpailun ammattiosastojen
jäsenille. Hyvän kannatuksen saanutta luottamusmieskerhotoimintaa jatketaan tulevana vuonna tiiviisti. Joulukuussa K. Humala selosti SAK:n kirjelmää, joka koski niitä Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto ry:n jäsenosastoja, jotka kokouksissaan hyväksyivät ko. liiton liittovaltuuston 19.10.1958 tekemän päätöksen liiton eroamisesta SAK:sta. (HSAP:n pöytäkirjat 1948
– 1974.)
1959
T
ammikuun 7. pv keskusteltiin edelleen jäsenhankintakilpailun järjestämisestä. Keskustelua pidettiin tarpeellisena jäsenhankintatyön tehostamisen kannalta. Kilpailu päätettiin
järjestää 1.2.–31.3.1959 välisenä aikana ja siinä ovat mukana seuraavat osastot: Harjavallan
Metallityöväen ammattiosasto nro 127, Harjavallan Rakennustyöläisten ammattiosasto nro
156, Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys ja Harjavallan Puutyöväen ammttiosasto.
nro 490. Harjavallan Rikki- ja superfosfaattitehtaan työntekijäin am. os. ja Harjavallan Rikkihappotehtaan Korjaamotyöntekijäin am. os. todettiin 100 % järjestäytyneiksi, joten kilpailu ei
koske näitä osastoja. Jokainen osasto muodostaa oman kilpailuryhmänsä, joissa jaetaan 3 palkintoa parhaan pisteluvun saavuttaneille. Pisteet lasketaan siten, että jokaisesta uudesta hankitusta jäsenestä saa 5 pistettä. SAK:n valistusosaston puolesta lahjoitetaan jokaiselle kilpailussa mukana olleelle osastolle kunniakirja. Palkintoina jaetaan lusikka tai jokin muu sopiva esine ja palkintojen hankintaan varataan 6 000 mk. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Maaliskuun 22. pv 1959 Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajiston varsinaisessa vuosikokouksessa toimitetussa suljetussa lippuäänestyksessä Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Arvi Nupponen 14 äänellä Kauko Humalan saadessa 3 ääntä. SAK:n
Satakunnan piirin hoitaja toimitsija Klaus Kallio esitti kokoukselle talous- ja järjestöpoliittisen tilannekatsauksen. Hän kertoi aluksi talouspoliittisista näkymistä palkansaajien ja ammattiyhdistysliikkeen kannalta, todeten mm. että taloudellisen lamakauden aallonpohja ei valitettavasti ole vielä näkyvissä. Taloudellisessa elämässä on tapahtunut selvä takaisku, jonka tuloksena työttömyys on kohonnut murheellisen korkealle, ollen virallisen ilmoituksen mukaan
noin 100 000 työtöntä. Todellisuudessa se on kuitenkin tätä lukua huomattavasti korkeampi.
Ammattiyhdistysliikettä on askarruttanut erityisesti se, että Suomen kansainvälinen kauppa on ollut lamassa samaan aikaan kun muut Pohjoismaat ovat lisänneet ulkomaankauppaan-
46
sa. SAK on esittänyt valtiovallalle käsityksiään niistä toimenpiteistä, joilla tilannetta voitaisiin
korjata. Kallion mukaan: ”Kaikki pyrkimykset ovat kuitenkin sortuneet siihen spekulointiin,
jota eräät piirit maassamme harrastavat. Voimme todeta talouselämän kehityksen pysähtyneen
vuoden 1956 tilanteeseen. Työttömyysvakuutuslaki on säädettävä mutta vaikuttaa siltä, ettei
siihen päästä tämän eduskunnan aikana, koska 1/6-osa edustajista voi äänestää lainmuutoksen
yli vaalien. Ammattiyhdistysliike pyrkii työajan lyhennykseen ja työnantaja onkin eräissä
kohdin valmis suostumaan tähän ilman korvausta, monet ovat kuitenkin täysin kielteisiä. On
mahdollista, että tätä kysymystä käsitellään lähiaikoina kansainväliselläkin tasolla.”
Kallio jatkoi, että tilanne SAK:ssa on herättänyt levottomuutta, kuitenkin uuden puheenjohtajan toimenpiteet antavat toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tyytyväisyydellä on pantu
merkille SAK:n itsenäistyminen ja irtiotto poliittisesta painolastista. Eräät liitot ovat jo valmiita palaamaan SAK:n piiriin ja tämä on hyvä uutinen ajatellen syksyn tulevia työehtosopimusneuvotteluja. Kallio toivoi myös, että myrsky ammattiyhdistysliikkeessä vähitellen laantuisi ja päästäisiin yhtenäisen ammattiyhdistysliikkeen voimalla viemään palkannauttijain
asiaa eteenpäin.
Huhtikuun 16. pv 1959 Paikallisjärjestön Työvaliokunnan ja eri jaostojen kokouksessa
hyväksyttiin ensimmäinen naisjaosto Paikallisjärjestön alaisuuteen. Osastoille lähetettiin kirje,
jossa niitä kehotettiin liittymään vastaperustettuun Naisjaostoon. Toimitsija K. Kallio kertoi
lisäksi, että Työttömyysjaosto joutuu ehkä osaltaan selvittelemään kunnan työttömyystilannetta ja SAK tulee kirjelmän muodossa antamaan ohjeita työttömyyden varalta. Nuoria pyritään
saamaan mukaan toimintaan järjestämällä syksyllä nuorisokurssi. Heinäkuussa luettiin SAK:n
kiertokirje, jossa se pyysi ennakkoarviota ensi syys- ja talvikauden työttömyydestä. Työvaliokunta ilmoitti työttömien määräksi 175 henkilöä kuultuaan ensin työasiamiehen arvion ja
osastojen edustajien mielipiteet. Valtion töiksi ehdotettiin Satakunnantien rakentamista ja
Pitkäjärven kuivausta. Arvio työttömistä oli suuri siksi, että ulkopitäjäläisiä työntekijöitä oli
runsaasti ja useat työt loppuvat vuodenvaihteessa. Lopputalvi tulee olemaan työllisyyden
kannalta vaikein kuten aikaisempinakin vuosina.
Lokakuussa käsiteltiin 21.11.1959 pidettävää Ammattiyhdistysviikkoa, juhlapuhuja tulee
SAK:sta ja näytelmä HTU:lta, samoin kuuluttaja ja mahdollinen muu ohjelma. Tervehdyssanat lausuu Paikallisjärjestön puheenjohtaja A. Nupponen. Lipunmyyjille ja ovi- ja järjestysmiehille maksetaan 500 mk hengeltä, vaatteiden säilytysmaksu on 20 mk. Tanssimusiikki
soitetaan levyltä ja lippujen hinnat ovat 150 mk, 50 mk ja ennakolta 100 mk. Äänilevyjen
soittajalle maksetaan 1 000 mk. Vuoden 1960-jäsenmaksut päätettiin pitää entisen suuruisena,
2 markkaa viikko jäseneltä. Uuden Ajan lähettämässä kirjelmässä toivottiin Paikallisjärjestön
osallistuvan joulu- ja uudenvuodentervehdyksiin lehden joululiitteessä. Kokous päätti julkaista tervehdykset myös Satakunnan Työssä, ilmoitukset hoitaa rahastonhoitaja. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
47
3. TEOLLISTUMINEN, AUTONOMIA, MUUTTOLIIKE
– 1960-LUVUN TUNNUSPIIRTEITÄ
V
iisikymmenluvun lopulla purettiin säännöstelytalous, yhteiskunnan modernisoituminen
pääsi alulle ja 1960-luvulla pientilavaltaisuudesta siirryttiin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Sisällissodasta kummunneiden yhteiskunnallisten ristiriitojen tunnustaminen ja raju
rakennemuutos 1960-luvulla pakottivat aloittamaan hyvinvointivaltio-projektin. (Pernaa ym.
2005). 1960-luku oli Suomen taloushistoriassa ripeän teollistumisen aikaa ja sosiaalihistoriassa yhteiskuntarakenteiden eriytymisen ja järjestöjen itsenäisen autonomisen kehityksen vaihe.
Uuden kulutusyhteiskunnan muotoutuminen alkoi 1960-luvun alussa näkyä kaikessa.
Väestöryhmien kulutustottumukset ja elinympäristöt samankaltaistuivat ja työväenjärjestöt
itsenäistyivät. Ne uudenaikaistuivat toimimaan itsenäisinä ammattiosastoina liitoissa ja toimivat autonomisina liittoina SAK:ssa, SAJ:ssä, TVK:ssa tai kokonaan vailla keskusjärjestöä.
SAK:n eheyttämisen johtoajatuksena oli luoda teollisuus- tai toimialakohtaisia riittävän isoja
ja toimivia liittokokonaisuuksia. (Miettinen ym. 1987). Ensimmäiset tulopoliittiset ratkaisut
tehtiin 1960-luvun lopulla ja ne vahvistivat olennaisesti ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä. Ammattiliittojen järjestövoima kasvoi ja järjestäytymisaste vakiintui Suomessa
uudelle kansainvälisesti korkealle tasolle 1970-luvulla. Suomen markan devalvointi lokakuussa 1967 käynnisti vakavat keskustelut työmarkkinajärjestöjen, hallituksen, Suomen Pankin ja
maataloustuottajien kesken talouden vakauttamisesta. Liinamaa I nimellä tunnettu ratkaisu
kytki vuodeksi 1969 palkat, hinnat, korot, työttömyysturvan, eläkeratkaisut, maataloustuet ja
monet muut sosiaalipoliittiset ratkaisut tiiviiksi paketiksi. Tasasuuruiset tunti- ja kuukausipalkkojen korotukset suosivat pienipalkkaisia. Solidaarinen pennilinja oli vallitseva myös
seuraavissa tulopoliittisissa ratkaisuissa. SAK pystyi sekä työnantajajärjestöjen kanssa sopimalla, että lainsäädännön kautta parantamaan luottamusmiesten työsuhdeturvaa, toimintaoikeuksia ja palkkioita. Ammattiyhdistysliike kiinnittyi aiempaa läheisemmin työpaikoille, kun
liittojen jäsenmäärät nousivat ja luottamusmiesten asema vahvistui olennaisesti. (SAK, Sata
vuotta palkansaajien edunvalvontaa 2007.)
Ammattiyhdistysliikkeen ajama työttömyyskassalain uudistus nosti korvauksia ja pidensi
korvausaikaa vuoden 1961 alussa. Eläkelakeja uudistettiin yhteistyössä SAK:n ja STK:n
kanssa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Suomen eläkemalli täydentyi yleisillä lakisääteisillä ansioeläkkeillä, joita yksityiset vakuutuslaitokset rahastoivat ja hallinnoivat. Vuonna 1963 eduskunta hyväksyi ammattiyhdistysliikkeen pitkään ajaman sairasvakuutuslain.
Työajan lyhennys eteni asteittain. Viikkotyöaika oli lähes kaikilla aloilla vuonna 1959 korkeintaan 45-tuntinen ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42-tuntinen. Vuoden 1960
vuosilomalaki takasi pysyvissä työsuhteissa oleville 18 – 24 päivän loman. SAK ja sen jäsenliitot ajoivat näyttävillä kampanjoilla työajan lyhennystä 1960-luvulla. Ammatilliset keskus-
48
järjestöt ja STK sopivat kesäkuussa 1965 siirtymisestä 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon vuoteen 1970 mennessä. (SAK, Sata vuotta palkansaajien edunvalvontaa 2007.)
Ammattiliiton tehtäväkentän toiseksi perusulottuvuudeksi materiaalisen edunvalvonnan
rinnalla tuli elämänlaadun parantaminen. Tälle toiminta-alueelle kuuluu esimerkiksi toiminta
työajan lyhentämiseksi, työympäristön kehittäminen sekä sellaiset subjektiivisemman kokemuspiirin asiat kuin vaikuttaminen työn laatuun ja sen tekemisen ehtoihin, harrastusluontoiset
toiminnot, aatteellinen toiminta, kansainvälinen solidaarisuus ja rauhantyö. 1960-luvulla koettiin myös iso muuttoliike maaseudulta, lähinnä Itä-Suomesta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin ja
myös suurten ikäluokkien kapina silloin vallitsevaa järjestelmää vastaan. (Miettinen 1987;
Wikipedia, Suomi 1960-luvulla.)
3.1. HAP:n järjestötyöskentelyä 1960-luvulla
M
aaliskuussa 1960 luettiin Harjavallan kunnanhallitukselta tullut kirje, jossa pyydettiin
Paikallisjärjestöä lausumaan käsityksensä Kansalaiskoulun opetussuunnitelmasta ja
siitä mitä aineita siellä tulisi opettaa. Puheenjohtaja ja sihteeri laativat vastauskirjelmän. Sos.
dem. -yhdistykseltä oli tullut myös kirje, joka koski kirjastoa Kotipirtissä. Yhdistys ilmoitti
määränneensä kirjaston vuokraksi 1 000 mk kuukaudessa vuoden 1961 alusta lukien. Korkean
vuokran vuoksi päätettiin ottaa yhteys Rikkihappotehtaalle, Harjavalta Oy:hyn ja Havingin
kerhotalolle kirjaston sijoittamiseksi johonkin em. paikoista. Asia siirrettiin edustajiston vuosikokoukselle. Keskusteltiin myös laskukoneen hankkimisesta HAP:lle ja sovittiin, että rahastonhoitaja käy Porissa hankkimassa hinta- ym. tiedot ja asia tullaan päättämään vuosikokouksessa. Koneen toivottiin olevan hinnaltaan kohtuullinen ja helppo käyttää. Sitä lainataan osastoille jos sitä käytetään huolellisesti. Asia annettiin työvaliokunnan hoidettavaksi. Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Arvi Nupponen, muita ehdokkaita ei oltu asetettu.
Huhtikuussa työvaliokunnan nähtävänä olikin laskukone ja malli todettiin hyväksi ja kestäväksi. Kokouksessa keskusteltiin myös paikallisjärjestön kirjaston siirtämisestä Työväentalon vuokraamisen takia. Päätettiin, että puheenjohtaja ottaa yhteyttä kunnanjohtajaan ja tiedustelee olisiko kunnan kiinteistöistä mahdollista saada vuokratuksi kirjastolle sopivaa huoneistoa. Asian lopullinen päättäminen jätettiin edustajiston kokoukselle. Se kutsuttiin koolle
baari Aulaan toukokuun 15. pv 1960 klo 11.00. Kesäkuussa työvaliokunnan kokouksessa todettiin, että Satakunnan alueen paikallisjärjestön yhteiselle retkelle Kiljavalle Helatorstaina ei
ilmoittautunut yhtään osanottajaa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Heinäkuussa luettiin SAK:n kiertokirje 22/1960 joka koski tulevan talven työttömyystilannetta. Asiasta keskusteltiin ja todettiin neuvottelujen olevan käynnissä eri. ammattiosasto-
49
jen ja teollisuuslaitosten kesken. Myös kunnan työasiamieheen oli otettu yhteyttä. Rakennusammattiosaston edustaja ehdotti listalle B-mielisairaalan rakennustöitten aloittamista. Klaus
Kallio piti tärkeänä mahdollisimman tarkkaa laskelmaa, ja Paikallisjärjestön olisi tehtävä esitys niistä työkohteista joihin työttömiä voitaisiin sijoittaa. Kokouksessa käsiteltiin Vammalan
AP:n lähettämää kutsua Maakunnalliseen Työnjuhlaan 14.8.1960. Tämä herätti eräät työvaliokunnan jäsenet kysymään: ”Onko SAK Vammalan juhlien takana, koska kansanvaltainen
ammattiyhdistysliike, jota mainoksissa korostettiin, oli aivan uutta”. Toveri Kallio vakuutti
SAK:n olevan kuten ennenkin Työnjuhlien suojelija. Joka vuosi käytetään jotain iskulausetta,
edellisellä kerralla iskulauseena oli ”Rivit Tiiviiksi” ja nyt ohjelmassa mainittu. Puhuja tulee
myös SAK:sta, Kallio mainitsi lopuksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Elokuun kokouksessa käsiteltiin tulevan talven työttömyyskysymystä. Puheenjohtaja luki
SAK:n kiertokirjeen nro 22/-60, jossa tiedusteltiin työttömyyslukuja ja HAP:n ehdottamia
työkohteita. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja todettiin kunnan työasiamiehen arvion olevan
alle 100 työtöntä tammi-helmikuussa. Kokous arveli työttömyyslukujen kasvavan suuremmiksi, vaikka teollisuuslaitoksissa olisikin täystyöllisyys. Erityisesti rakennuspuolella tulee
olemaan työttömyyttä. Päätettiin ilmoittaa SAK:lle työttömyyskautena työttömiä olevan noin
150 miestä ja 20 naista. Työkohteiksi ehdotettiin B-mielisairaalan ja postitalon rakentamista,
Satakunnantien ja Eura-Harjavalta teiden tekoa sekä Pitkäjärven kuivausta. Kunnanvaltuustolle esitettiin huolestuminen työttömyystilanteesta.
Syyskuussa kuultiin Kutomo ja Neuletyöväenliiton Harjavallan osasto 39:n 4.9.1960 pidetyn kokouksen pöytäkirjan ote 4, jossa he pyysivät päästä HAP:n jäsenyyteen. Pyyntö hyväksyttiin. Harjavallan Automiehet ry:n ja Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto ry:n todettiin eronneen SAK:sta. Näille yhdistyksille tullaan tiedottamaan, että elleivät ne ole vuoden
1960 loppuun mennessä liittyneet SAK:hon, osastot katsotaan eronneeksi myös HAP:stä. Kokous piti Työväenyhdistyksen perimää 250 mk vuokraa aukiolotunnilta kohtuuttoman suurena, ja sen vuoksi kirjoille etsitään halvempaa säilytyspaikkaa. Syyskuun 30. pv:n kokousta ei
voitu laillistaa, koska työvaliokunnan jäseniä ei ollut säädettyä määrää paikalla. Asiat käsiteltiin ilmoitusluontoisina ja Klaus Kallio selvitti työllisyysnäkymiä.
Lokakuussa keskusteltiin ay-viikon vietosta, ja suunniteltiin juhlaa Kuparitehtaan kerhotalolla 19.11.1960, mikäli ohjelmaa on saatavissa sopivaan hintaan. Ohjelmaa päätettiin tiedustella mm. Porin Teatterin pienoisnäyttämöltä. Toveri Kallio kertoi Porissa pidettävästä
viikonloppukurssista, ja sanoi ilmoittautumisajan olevan lopussa ja ilmoittautujia olevan varsin vähän Harjavallasta. Hän kehotti kaikkia innokkaaseen osanottoon. Kirjastotoimikunnan
esityksestä Työvaliokunta päätti sulkea kirjaston toistaiseksi, koska jäsenillä ei näytä olevan
kiinnostusta ammattiyhdistyskirjallisuutta kohtaan. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Lokakuun 28. pv varapuheenjohtaja V. Ojanen avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja
päätösvaltaiseksi. Keskusteltiin Ammattiyhdistysviikon juhlan järjestämisestä. Juhlat päätettiin pitää 25.11.1960 Kuparitehtaan kerhotalossa. Alustava suunnitelman mukaan ohjelmasta
50
tulisi seuraavanlainen: ensin tervehdyspuhe, sitten kuorolaulua, SAK:n juhlapuhe, runo ja
lopuksi pienoisteatterin esittämä näytöskappale. Lippujen hinta on ovella 150 mk, 100 mk
ennakolta ja 50 mk lapsilta. Sihteerin tehtäväksi jätettiin teatterikappaleen tilaaminen ja Työjaosto huolehtii ohjelman järjestelyistä ja muista toimenpiteistä.
Kokouksessa luettiin RST:n ammattiosaston kirje, joka koski koululaisten matkaavustuksia vieraalle paikkakunnalle. Päätettiin lähettää kirjelmä kunnanvaltuustolle ja anoa
kunnan oppilaille korvausta matkakustannuksista ja kehottaa kuntaa varaamaan tätä tarkoitusta varten määräraha. Lokakuun 30. pv pidettiin Satakunnan alueen ammatillisten paikallisjärjestöjen neuvottelukokous Musiikkimajalla. Toimitsija Klaus Kallio alusti ja kertoi neuvottelukokouksen merkityksestä. Puheenjohtajiksi valittiin Arvi Nupponen ja Pauli Aaltojärvi.
Toimitsija Piitulaisen aiheena oli ”Ammattiyhdistysliikkeen talous- ja järjestöpoliittiset näkymät”. Hän mainitsi sisäisten erimielisyyksien vuoksi eräiden liittojen eronneen SAK:sta ja
nykyisen jäsenmäärän olevan 43 900. Uusien liittojen perustamisen ansiosta on keskusliittoon
kuitenkin palannut takaisin noin 11 000 – 12 000 jäsentä.
Hän mainitsi SAK:n pyrkimyksenä olevan keskitettyyn työehtosopimukseen ja palkkapolitiikkaan pääseminen. Tavoitteena on myös 40-tunnin työviikko, ja sen vuoksi on selvitettävä
miten hyvin se soveltuu eri aloille. Suurimmat liitot ovat jo hyväksyneet 2-vuotisen runkosopimuksen, ja jos se osoittautuu onnistuneeksi, sitä tullaan jatkamaan. Indeksiehto olisi Piitulaisen mukaan palauttanut keskusjärjestön takapajuiseen tilaan. Alustuksen jälkeen keskusteltiin runkosopimuksesta. Toimitsija Kallio alusti aiheesta ”Ay-viikko Satakunnassa”, hän mainitsi, että tarkoitus on viettää ay-viikkoa 19. – 26.11. välisenä aikana hieman suppeammassa
muodossa kuin viime kerralla. Kallio kertoi myös jäsenhankinta- ja huoltotyöstä. Hän totesi,
että kysymys on vaikea ja hyvät neuvot olisivat nyt tarpeen. Porin edustaja ehdotti, että osastoissa järjestettäisiin perheiltoja ja jäsenmaksujen perintätapaa olisi kehitettävä. Harjavallan
kohdalla kiinnitettiin erityistä huomiota käytäntöihin työpaikoilla ja luottamusmiesten osuuteen jäsenhankinnassa. Tästä asiasta olisi myös tiedotettava paremmin. (HSAP:n pöytäkirjat
1948 – 1974.)
Kallio esitti toimintasuunnitelmaksi seuraavaa:
a) Kurssitoiminta. Päätettiin jatkaa nuoriso- ja viikonloppukursseja. Nuorisokurssit pidetään
edelleen Kankaanpäässä ja viikonloppukurssit Raumalla.
b) Retkeilypäivät. Kallio halusi pitää vireillä juhannusretken järjestämisen Kolille. Se jäi tekemättä viime kerralla hänen sairautensa vuoksi. Harjavaltalaiset ehdottivat matkaa Tallinnaan ja Raumalaiset halusivat Leningradiin. Piitulainen ei suositellut kumpaakaan, koska ne
vaativat paljon järjestelyjä ja matkatoimistot hoitavat em. matkat. Päätettiin kuitenkin selvitetään tarkemmin matkaa Leningradiin ja juhannusretkeä Itä-Suomeen.
51
c) Maakunnallinen työnjuhla. Työnjuhlan järjestää Harjavalta.
d) Työllisyyskokous. Päätettiin seurata tilannetta ja työllisyyskokous järjestetään tarpeen vaatiessa.
e) Neuvottelupäivät. Päätettiin, että neuvottelupäiviä jatketaan, ja ne pidetään seuraavan kerran Vammalassa.
f) Urheilutoiminta. Paikallisjärjestöt järjestävät maakunnallisia paini- ja urheilukilpailuja, ja
työnjuhlien yleisurheilullista puolta laajennetaan lentopallolla.
Paikallisjärjestöjen toimintasuunnitelmat 1960 – 1961:
Pori keskittyy aluksi ay-viikon tilaisuuksiin ja teatteri-iltojen ja painikilpailujen järjestämiseen. Talvella toimintaa jatketaan entiseen tapaan.
Raumalla toimitaan edellisten vuosien mukaisesti. Toimintaa haittaa se, että käytössä ei ole
pysyvää kokoontumispaikkaa. Harjavallassa toimintaa viedään eteenpäin edellisen vuoden
mukaisesti. Myös Harjavallassa toimintaa haittaa sopivien huonetilojen puute. Vammalassa
varsinaista toimintasuunnitelmaa ei vielä ole vahvistettu mutta ay-viikon juhla on kuitenkin
tärkein tapahtuma. Kurssitoimintaa pyritään tehostamaan. Yhteenvetona todettiin, että toiminta on pääsemässä vauhtiin vastuksista huolimatta.
Marraskuussa edustajiston valmistavassa vuosikokouksessa vuoden 1961 jäsenmaksut
päätettiin pitää entisen suuruisina 2 mk viikko jäsentä kohti. Teollisuuslaitoksilta tiedustellaan
HAP:n kirjastolle uutta säilytyspaikkaa, joka tulisi ammattiosaston hoitoon. Nuorison kiinnostuksen lisäämiseksi ammattiyhdistysliikettä kohtaan päätettiin antaa Harjavallan kansalaiskoulun parhaalle 8 lk:n poika ja tyttöoppilaalle 5 000 mk suuruinen stipendi. Osastoja kehotettiin
lahjoittamaan tätä tarkoitusta varten 500-1 000 mk osaston varallisuudesta riippuen. HAP:n
laskukonetta lainataan osastoille tilityksiin, kuitenkin niin, että Paikallisjärjestön rahastonhoitaja tekee varsinaiset laskutoimitukset. Ay-viikon järjestelyjen todettiin edistyvän hyvin, ja
Kallio kertoi juhliin saapuvan ulkomaisia vieraita Tšekkoslovakiasta ja Itä-Saksasta. (HSAP:n
pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1961
T
ammikuussa HAP:n Työvaliokunnan kokouksessa Matkahuollon kabinetissa luettiin
Harjavallan Puusepät ry:n jäsenanomus päästä HAP: jäsenyyteen. Anomus hyväksyttiin.
Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto ei ollut maksanut jäsenmaksuja HAP:lle vuoden 1960
II neljänneksen jälkeen ja Työvaliokunta katsoi tämän vuoksi osaston eronneeksi HAP:stä.
Kokouksessa luettiin valistusosastojen kirje koskien retkeilyä Kolille ja Leningradiin. Osasto-
52
ja kehotettiin tekemään sitovat ilmoittautumiset hyvissä ajoin. Vuosikokous päätettiin pitää
maaliskuun 26. pv 1961 klo 15.00 Linja-autoaseman baarissa.
Maaliskuussa puheenjohtaja Nupponen avasi kokouksen käsitellen Paikallisjärjestön toimintaa, suuntaviivoja ja silloista tilannetta järjestössä. Harjavallan Rikkihappotehtaan Korjaamotyöntekijäin ammattiosasto nro 255:n todettiin lopettaneen toimintansa ja jäsenten liittyneen RST:n työntekijäin ammattiosastoon. Luettiin SAK:n kiertokirje 1/61, jossa tiedusteltiin mielipidettä työajan lyhentämisestä. Kokouksen edustajien välittämän osastojen kannan
mukaan lauantait olisi saatava vapaaksi. Osastojen mielipide päätettiin saattaa SAK:n tietoon.
Harjavallan Automiesten ja Harjavallan Puutyöväen ammattiosastot katsottiin eronneiksi
HAP:stä , koska ne eivät olleet liittyneet SAK:hon.
Huhtikuussa puheenjohtaja totesi, ettei SAK:sta ole tullut aikaisempien vuosien mukaista
vappujuhlien järjestämistä koskevaa kiertokirjettä. Puheenjohtaja korosti, että työväestö kuitenkin kaipaa yhteisiä vappujuhlia, ja siksi ne olisi pidettävä. Kaikki kokouksen osanottajat
olivat sitä mieltä, että juhlien on oltava ammattiyhdistysliikkeen vappujuhla, jonka järjestelyistä huolehtivat sekä HAP että kaikki paikkakunnan ammattiosastot yhdessä. Neuvottelukunnasta muodostettiin Vappujuhlatoimikunta. Nuorisoseurantalolla päätettiin järjestää päiväja iltajuhlat. Päiväjuhlaan pyritään saamaan SAK:n puheenjohtaja Rantanen tai Metalliliiton
puheenjohtajat Närvänen ja Kuukkanen, mahdollisesti Rakennusliiton Saarinen tai joku heihin
verrattava. Myös iltajuhlaan hankitaan ammattiyhdistysliikkeen puhuja. Mielenosoitusmarssin
tunnuksina käytetään vain sellaisia, jotka jokainen juhlatoimikunnan jäsen voi hyväksyä, tämä
siksi ettei ketään loukattaisi. Kulkueeseen otetaan mukaan Suomen lipun lisäksi vain HAP:n
ja ammattiosastojen liput.
Huhtikuussa Työvaliokunnan järjestäytymiskokouksessa ravintola Aulassa päätettiin
hankkia kirjoituskone SAK:n välityksellä ja lipputanko Suomen lippua varten. Kansalaiskoulun johtokunnalta tiedustellaan voiko SAK:sta tulla luennoitsija esimerkiksi kansalaistaidon
oppitunnille kertomaan ammattiyhdistysliikkeestä. Myös Työnjuhlien alkuvalmisteluista keskusteltiin. Ne pidetään elokuun 6. pv klo 13.00. Kulkue lähtee torilta jo klo 12.30. Puhujaksi
pyydetään SAK:n puheenjohtajaa. Kallio ilmoitti Leningradin matkan peruuntuneen, koska
Neuvostoliittolaiset vastaanottajat eivät voi heinäkuun turistisesongin takia huolehtia vieraista. Myös Kolin matka peruutettiin osanottajien vähyyden takia. Vappujuhlassa kannettaviin
tunnuksiin päätettiin ottaa SAK:n nykyiset päätavoitteet ”Voimakkaan ja Yhtenäisen SAK:n
Puolesta” ja ”40 tunnin työviikko”. Kirjoituskoneeksi oli hankittu 18 130 mk maksanut Optima. Toukokuussa työvaliokunnan kokouksessa varapuheenjohtaja Rosenqvist avasi kokouksen. Kokous hyväksyi edustajakokouksen mukaisesti stipendien antamisen kansalaiskoulun
kahdelle oppilaalle ja SAK:sta pyydetään kansalaiskoulun johtajaopettajan toivomaa materiaalia ammattiyhdistysliikettä käsittelevään opetukseen. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
53
Rahastonhoitaja esitteli vappujuhlien tilit:
Menot
Tulot
Tappio
27 470 mk
12 600 mk
14 870 mk
Koska tulot ja menot perustuivat hyväksyttäviin tositteisiin, Työvaliokunta hyväksyi tilityksen
ja tappion HAP:n tappioksi.
Heinäkuussa Työvaliokunta kokoontui Linja-autoaseman baarissa. Kokouksessa luettiin
SAK:n kiertokirje nro 12/61, koskien työllisyystilanteen arviointia. Sen mukaisesti osastoilta
kerätään tietoja työllisyyskysymyksestä 21.7.1961 pidettävään kokoukseen. Auto- ja Kuljetustyöväen Liitto pyysi tukea työtaisteluunsa ja Työvaliokunta päätti tukea liittoa 5 000 mk:n
lahjoituksella.
Työnjuhliin suunniteltiin seuraavanlaista ohjelmaa: lipputervehdys, alkusoitto, avajaissanat, kuorolaulua, juhlaruno, juhlapuhe, soittoa, huumoria, kuorolausuntaa, kisällilaulua ja
päättäjäissanat. Urheilukilpailuiksi otetaan 4 x 100 m työvaliokuntien välinen viesti, 4 x 100
m naiset ammattiosastojen välinen viesti, 4 x 100 m miehet ammattiosastojen välinen viesti,
jalkapallo-ottelu Rauma-Pori ja köydenveto 5-miehisin joukkuein. Juhlissa soittaa Rauman
kaupunginorkesteri.
HAP:n työvaliokunnan kokouksessa 21.7. käsiteltiin työttömyyskysymystä. Teollisuuslaitoksissa arveltiin jatkuvan normaalityöllisyys. Rakennusmiehiä oli Harjavallassa noin 200,
joista 50 voi saada omakotitaloissa sisätöitä. B-mielisairaan rakennustöihin voidaan sijoittaa
ehkä kymmenen miestä. Mitään isompia rakennustyömaita ei talvella aloiteta, joten työttömiä
tulee olemaan 140 paikkeilla. Naisten työttömyys on suurempaa, sillä tekstiilityöntekijöitä
joutuu todennäköisesti työttömiksi. Arvion mukaan naisia tulee olemaan työttöminä noin 25.
Uusia työkohteita ei ole tiedossa. Aikaisemmin on ehdotettu postitalon rakentamista, Pitkäjärven kuivausta ja Satakunnan-tien ja Eura-Harjavalta-tien tekoa. Nämä tiedot lähetettiin
SAK:hon.
Puheenjohtaja Nupponen oli saanut neljälle henkilölle kutsun Tšekkoslovakiasta sikäläisen liiton vieraaksi. Työvaliokunta päätti myöntää 10 000 mk delegaatiolle lahjojen ostoa varten. Rakennustyöväenliiton osastot kiinnittivät huomiota siihen, että osa työmiehistä tekee
kahta vuoroa päivässä työskennellen eri työpaikassa. Tämä ei ole suositeltavaa, koska rakennusmiesten keskuudessa esiintyy työttömyyttä. Edustajisto paheksuikin menettelyä ja päätti
lähettää osastoille kiertokirjeen, jossa tähdennettiin, ettei osastojen jäsenten keskuudessa näin
menetellen lisättäisi työttömyyttä. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
54
Syyskuussa rahastonhoitaja esitteli Työnjuhlien tilit:
Tulot:
Menot:
Tappio:
29 500 mk
55 342 mk
25 842 mk
Tappio merkittiin HAP:n kulunkitilille, muuten juhlien todettiin onnistuneen yli odotusten.
SAK oli lahjoittanut Työnjuhlien tappion peittämiseksi 15 000 mk, joka kiitollisuudella vastaanotettiin. Päätettiin pitää osastojen yhteinen pikkujoulu, johon puhuja pyydetään SAK:sta.
Lokakuussa Työvaliokunnan kokouksessa luettiin Arpajaistoimikunnan lähettämä kirje, jossa
tarjottiin 100 kpl arpoja myytäväksi. Arvat päätettiin tilata ja pääasiamieheksi valittiin Esko
Mäenpää. Käsiteltiin osastojen yhteisen pikkujoulujuhlan ohjelmaa. Rikkihapon kerhotalolle
pyydetään juhlapuhujaksi Klaus Kalliota. Ay-viikon viettoon liittyvästä pikkujouluohjelmasta
päätettiin seuraavaa. Kuulutuksen hoitaa Penttinen ja tervehdyspuheen pitää Nupponen. Soitosta ja ohjelmasta vastaa Kauko Cupin orkesteri ja taiteilijat Ahonen ja Saarinen, kupletteja
esittää Pasanen. Naisjaosto hoitaa ravintolan, vaatesäilön Uuno Lainen. Rakennusosasto myy
lippuja ovella, lippujen hinnat: ovella 150 mk, ennakolta 100 mk, lapsilta 50 mk. Järjestysmiehiä tulee 3 Kuparilta ja 3 Rikin ammattiosastosta.
Marraskuussa 17.11. käsiteltiin Pihlgren ja Ritolan tapettien ostosaartoa paikkakunnalla.
Työvaliokunnan lähetystön käytyä neuvotteluja tapetteja myyvän alan liikkeen johtajan kanssa, tämä suhtautui asiaan ymmärtäväisesti, mutta oli sitä mieltä, että myönteinen tulos saavutettaisiin parhaiten jos tukkuliikkeistä ei liitettäisi mallistoon ollenkaan Ritolan tapettimalleja.
Rihulan kutomon naisilla teettämä yötyö päätettiin myös käsitellä edustajiston kokouksessa.
Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan 2 mk/viikko liitoille tilitetyiltä jäseniltä. Harjavallan kansalaiskoulun 8 lk:n oppilaille päätettiin lahjoittaa 10 000 mk:n stipendit, suuruudeltaan
2 x 3 000 mk ja 2 x 2 000 mk, ehdolla, että SAK:n luennoitsijalle varataan tilaisuus luennoida
oppilaille ay-liikkeestä. Työvaliokunnan todettiin toimineen tehokkaasti Pihlgren & Ritolan
tapettien myynnin estämiseksi paikkakunnalla. Lisätoimenpiteet jätettiin SAK:n ohjeiden varaan. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1962
H
elmikuussa HAP:n Työvaliokunnan kokouksessa Linja-autoaseman baarissa sovittiin,
että Työnjuhlat järjestetään Raumalla 3.6. ja neuvottelu- ja retkeilypäivät Kiljavalla 15.
–16. pv syyskuuta. Ammattiyhdistysviikko on marraskuun 25. ja joulukuun 2. päivän välisenä
aikana. Kallio kertoi, että Jugoslavian ay-keskusliiton valtuuskunta, yhteensä 5 henkeä, saa-
55
puu Harjavaltaan helmikuun 25. pv. Valtuuskunnalle esitellään museo ja omakotitaloja. Ruokailun ja majoituksen järjestämisestä vieraille kysytään tehtailta. Valtuuskunnan isäntinä toimivat tehtaitten pääluottamusmiehet ja HAP:n puheenjohtaja ja sihteeri. Lahjaksi ostetaan
”Satakunta kuvina” tai vastaava teos. Pikkujoulujuhlien tilitystappioksi hyväksyttiin 14 662
mk. Maaliskuussa käsiteltiin HAP:n edustajiston vuosikokouksen päätöstä järjestää hiihtokilpailut 1.4. klo 9.00 hiihtomajalla. Palkintojen ostoon varattiin 5 000 mk. HAP:n Työvaliokunta järjestää hiihtokilpailut 11.4. ja kiertopalkintona on ”Limpun pytty”. SAK:n Työvaliokunnalle lähetettiin kirjelmä, jossa toivottiin, ettei SAK menisi mukaan porvarilliseen enemmistöhallitukseen. Myöhemmin maaliskuussa 25. pv kuultiin vuoden 1961 toimintakertomus ja
tilikertomus, jotka hyväksyttiin. Arvi Nupponen valittiin puheenjohtajaksi yksimielisesti.
Toukokuussa luettiin Työnjuhlia koskevat kirjeet, Työnjuhlat pidetään Raumalla Merikylpylässä 3.6.1962. Puheenjohtaja Nupponen sai tehtäväkseen tiedustella saadaanko Satalinnan auto kuljetukseen. Kansalaiskoulun stipendi siirrettiin myöhempään ajankohtaan ja uuteen harkintaan. Vappujuhlien tappion todettiin olevan 21 010 mk, ja se päätettiin jakaa
HAP:n ja osastojen kesken. Rahastonhoitaja E. Mäenpää lähettää kirjeen kaikille osastoille ja
selvittää kunkin osaston maksuosuuden. Syyskuussa puheenjohtaja Nupponen avasi kokouksen ja totesi kesän hiljaisen toiminnan johtuneen osaksi säästäväisyyssyistä. Työvaliokunnan
varat ovat pienet ja toimintaa on siksi keskitettävä. Kallion esityksestä päätettiin kurssitoimintaa tehostaa syyskaudella ja järjestää toisten paikallisjärjestöjen kanssa vuorotellen toimitsijakurssi, luottamusmieskurssi, puheenjohtajakurssi, sihteerikurssi ja rahastonhoitajakurssi.
Kurssit tulevat olemaan kahden tai kolmen illan mittaisia.
Puheenjohtaja Kuukkasta pyydetään pitämään selostustilaisuus lokakuun puolivälin jälkeen työehtosopimusneuvottelujen valmisteluista. Satakunnan ay-viikosta keskusteltaessa
oltiin yksimielisiä siitä, että teatteri-ilta vetäisi väkeä parhaiten, ja tämän vuoksi päätettiin
ottaa yhteyttä Rauman kaupunginteatteriin. Kuultiin Harjavallan kunnanhallituksen lähettämä
kirjelmä ammattientarkastajan viran täyttämisestä. Ammatillisen Paikallisjärjestön puolesta
ehdotetaan kunnanhallitukselle 8 hakijasta hitsaaja Uuno Koskimäkeä, teknikko Aatos Orrea
ja teknikko Eino Pehkuria. Vielä kuultiin kiertokirje nro 15/63, joka koski työllisyystilannetta,
ja päätettiin lähettää kunnanhallitukselle kirjelmä, jossa kehotetaan kiinnittämään huomiota
työllisyystilanteeseen ja ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työttömyyden poistamiseksi.
Lokakuussa Työvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin Ammattiyhdistysviikon teatteriillasta, joka on 3.1.1962 Kuparitehtaan kerholla. Edustajiston kokous pidetään 3.11.1962 klo
13.00 Säästöpankin kokoushuoneessa, ja sen jälkeen järjestetään yleinen selostustilaisuus,
johon on lupautunut alustajaksi SAK:sta toinen puheenjohtaja V. Kuukkanen. Jäsenmaksut
päätettiin pitää ennallaan, tällöin tulot niistä ovat 800 markkaa vuodessa. Marraskuussa edustajiston valmistavassa vuosikokouksessa työväen muistitiedon kerääminen päätettiin antaa
ammattiosastojen hoidettavaksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
56
1963
T
ammikuussa Työvaliokunnan kokouksessa Linja-autoaseman baarissa toimitsija Kallio
alusti paikallisjärjestöjen toiminnan tehostamisesta, tulevista kursseista ja tiedotustilaisuuksista. Myös palkka- ja työehtosopimustilanteesta ja työllisyystilanteesta paikkakunnalla
keskusteltiin. HAP:n vuosikokous sovittiin pidettäväksi sunnuntaina maaliskuun 24. pv kello
14.00 1963 Säästöpankin kokoushuoneessa. Ruususen kenkätehtaan työntekijöistä vain vajaat
kymmenen henkilöä kuuluu SAK:hon ja suurin osa SAJ:n alaiseen osastoon. Kallio otti hoitaakseen näiden SAK:laisten ja alan ammattiliiton välisten asioiden kehittämisen. Näin toivottiin päästävän parempiin tuloksiin. Helmikuussa Kirjastotoimikunnan yhteisessä kokouksessa
keskusteltiin kirjastoa koskevista asioista, Paikallisjärjestö maksaa kirjaston vuokran HAP:n
varoista ja kirjastotoimikunta lupasi tehdä toiminta- ja tilikertomuksen. Maaliskuussa Säästöpankin kokoushuoneessa pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Kalle Rosengvist yksimielisesti. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Työvaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:
Vakinaisiksi:
Kalle Rosengvist
Heikki Rosval
Ilppo Makkonen
Johannes Henttinen
Pekka Tolvanen
Väinö Ojanen
Sulo Pajunen
Sylvi Kokki
Matti Aulio
Varalle:
Uuno Koskimäki
Kaino Parviainen
Einari Hienonen
Hannu Koskela
Artturi Hallikas
Arvo Salminen
Matti Laine
Orvokki Laaksonen
Erkki Rautiainen
Huhtikuussa työvaliokunnan kokouksessa Paikallisjärjestön järjestämien hiihtokilpailujen
kiertopalkinto, Limpun pytty, päätettiin antaa RST:n ammattiosastolle sen voitettua kolme
kertaa, ei kuitenkaan peräkkäisinä vuosina. HAP:n koollekutsumassa kokouksessa 9. pv keskusteltiin hallituksen suunnittelemasta liikevaihtoverosta. V. Kärkkäinen kertoi yksityiskohtaisesti hallituksen aikomuksista vastasaadun palkankorotuksen ”eliminoimiseksi”. Hän mainitsi kaikkien välttämättömyystarvikkeiden hintojen nousevan jos suunniteltu liikevaihtovero
tulee voimaan. Tämä on herättänyt kovaa vastustusta koko maassa. K. Savolainen ehdotti uuden kokouksen pitämistä, koska osanotto tähän kokoukseen oli laimea. Kokous yhtyi esitykseen ja päätti selvittää olisiko mahdollista saada kaikkien puolueiden edustajia myöhemmin
mukaan. Myös Harjavallan pienteollisuusyrittäjien edustajat pyritään saamaan kokoukseen,
lisäksi otetaan yhteyttä Porin Seudun Ammatillisiin järjestöihin, SAK:hon ja SAJ:hin ja myös
Rauman Ammatillisiin järjestöihin. Näille toimitetaan kirjelmät ja mukaan pyritään saamaan
57
mahdollisimman laajalti edustus eri järjestöistä sekä pienteollisuudesta. Kansalaiskokouksen
valitseman toimikunnan kokouksessa liikevaihtoverolain muuttamisesta laadittiin julkilausuma, joka toimitettiin hallitukselle, eduskuntaryhmille sekä lehdistölle Satakunnan Työhön,
Uuteen Aikaan, Rakentajaan, Palkkatyöläiseen ja mahdollisesti Satakunnan Kansaan.
Toukokuussa Paikallisjärjestön Työvaliokunnan kokouksessa päätettiin lähettää paikallisjärjestön edustajana Kalle Rosenqvist uutta liikevaihtoverolakia vastustavaan Helsinkiin matkaavaan valtuuskuntaan. Syyskuussa kuultiin puheenjohtajan selostus raittiusmäärärahojen
anomisesta kunnan Raittiuslautakunnalta. Raittiuslautakunnan puheenjohtajalle Olli Kortelaiselle lähetettiin kirje ja anottiin 200 markan avustusta. Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön piiriin perustettiin Raittiusjaosto siten, että Työvaliokunta toimii Raittiusjaostona ja
allekirjoittajina ovat puheenjohtaja ja sihteeri. Toimitsija Virtanen selosti työttömyystilannetta
ja mainitsi eniten työttömyyttä esiintyvän rakennus- ja tekstiilialoilla. Lokakuussa raittiustilaisuus päätettiin pitää työpaikkatilaisuutena. Marraskuussa kuultiin Raittiuslautakunnan lähettämä kirjelmä, jossa lautakunta myönsi HAP:n Raittiusjaostolle 50 mk raittiustyön tehostamiseksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1964
H
elmikuun kokouksessa hyväksyttiin K. Rosenqvistin osallistuminen HAP:n edustajana
Harjavalta-Helsinki liikevaihtoverolain vastustamislähetystön matkaan. Päivä- ja työajan menetyksestä koituvat menojen arvioitiin olevan 50 mk. Maaliskuussa edustajiston vuosikokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilikertomus. Puheenjohtajaksi vuodelle 1964
valittiin Ilppo Makkonen. Työvaliokuntaan valittiin vakinaisiksi: Pekka Tolvanen, Väinö
Ojanen, Sylvi Kokki, Erkki Rautiainen, Onni Lintunen, Heikki Rosval, Ilmari Savilainen ja
Kaino Parviainen. Varalle Artturi Hallikas, Uuno Koskimäki, Einari Hienonen, Orvokki
Laaksonen, Kalle Rosengvist, Arto Salminen, Hannu Koskela ja Allan Heino. Toimitsija Pekka Virtanen piti tilanneselostuksen ammattiyhdistysliikkeen nykyhetken tilanteesta.
Toukokuussa HAP:n Työvaliokunnan kokouksessa Linja-autoaseman baarissa SAK:n
toimitsija Pekka Virtanen käsitteli lähiajan toimintaa. Retkeily säilyy tärkeänä kesätoiminnan
muotona ja Satakunnan Työnjuhlaa vietetään Säkylässä elokuun 22. –23. päivinä. Myöhemmin syyskaudella on tarkoitus tehostaa opintokerhotoimintaa, aiheiksi otetaan työsuhdeeläkelaki ja sairasvakuutuslaki. Alustuksen jälkeisessä keskustelussa päätettiin, että Työvaliokunta osallistuu Työnjuhlan yhteydessä pidettäviin neuvotteluihin. Ammattiosastoja tiedotetaan kirjelmällä ja yleisöä pyritään saamaan mukaan mahdollisimman paljon. HAP hoitaa
kuljetukset juhlapaikalle ja takaisin. Syystoimintakauden aikana pidetään raittiusaiheinen työpaikkatilaisuus Rikin ruokalassa ruokatauon aikana. Tilaisuutta varten anotaan Raittiuslautakunnalta määrärahaa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
58
Heinäkuussa käsiteltiin SAK:n kiertokirjettä nro 15/64 jäsenliitoille ja ammatillisille paikallisjärjestöille. Teemana oli arvio ensi talven työllisyystilanteesta. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti
ja työttömyyskohteina päätettiin esittää Pitkäjärven kuivausta ja Harjavalta-Kiukainen maantien rakentamista. Lisäksi keskusteltiin Satakunnassa vietettävästä ammattiyhdistysväen juhlasta. Juhla pidetään luonnonkauniin Pyhäjärven rannalla Eenokin kesänviettopaikalla 22. –
23. päivä elokuuta. Jos lähtijöitä löytyy riittävästi, noin 25, tilataan auto lauantaina klo 19.00
Linja-autoasemalle kuljetusta varten. Lokakuussa retkeilyjuhlaa valmistelevan toimikunnan
kokouksessa Säkylässä Eenokki-nimisessä huoneistossa puheenjohtajana toimi Heikki Lampiniemi. Saapuvilla oli 7 jäsentä. Retkeilyjuhlan talousarvio päätettiin vahvistaa seuraavanlaisena:
Menot:
Luvat
Tanssimusiikki
Päiväjuhlan ohjelmamenot
Lentolehtis- ja julistemainonta
Sanomalehtimainonta
Kuljetus- ja järjestelykustannukset
Juhlapaikan vuokra
30 mk
1 300 ”
500 ”
300 ”
250 ”
100 ”
300 ”
Juhlan menot yhteensä
2 780 mk
Tulot:
Pääsylipputulot päiväjuhlasta, 600 henkeä, á 21 mk
Tulot tanssista 22/8 (verovähennysten jälkeen)
Tulot tanssista 23/8 (verovähennyksen jälkeen)
1 200 mk
1 400 ”
180 ”
2 780 mk
Juhlatilaisuuksista ilmoitetaan Satakunnan Työssä, Uudessa Ajassa ja Euran Kunnallissanomissa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974).
Myöhemmin lokakuussa HAP:n Työvaliokunnan kokouksessa Linja-autoaseman baarissa
keskusteltiin syyskauden toimintasuunnitelmasta. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään marraskuussa 15.–21. pv välisenä aikana Ammattiyhdistysviikolla Rikin- ja Kuparin osastojen
kanssa yhteinen tanssitilaisuus Rikin Kerholassa. Tanssin lisäksi ohjelmana on 15-minuutin
puhe sekä kaitafilmiesitys SAK:sta. Myös raittiusvalistustilaisuus päätettiin pitää Rikin ker-
59
holla lokakuun 23.–27. päivien välisenä aikana. Marraskuussa valmistavassa vuosikokouksessa liikevaihtoverolain vastustamislähetystöön valittiin HAP:n edustajaksi K. Rosenqvist. Hänelle korvataan matkat, päiväraha ja työajan menetys. Lisäksi hyväksyttiin Rikki- ja Superfosfaattitehtaan ammattiosaston laatima kirjelmä eduskuntaryhmille esitettäväksi. HAP järjestää
selostustilaisuuden 17.12.1964 klo 17.00 Säästöpankin kokoushuoneessa. Asiana tulee olemaan sairausvakuutuslaki. Alustajaksi on lupautunut Pekka Virtanen. Virtanen kertoo ammattiyhdistysliikkeen vallitsevasta tilanteesta, mm. työajan lyhentämisestä ja työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumisesta, Paikallisjärjestön opinto- ja valistustyön tehostamisesta ja
työntekijäin irtisanomisturvasta. Työllisyystilanne tulee heikkenemään monella eri alalla ja se
antaa aihetta huolestumiseen. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1965
T
ammikuussa Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön Työvaliokunnan kokouksessa
Liikekeskuksen baarissa käytiin laajaa keskustelua Osuuskassa Yhteistuen kirjelmästä.
Yhteistuki oli ammattiyhdistysliikkeen jäsenten perustama rahalaitos ammattiyhdistysnaisia ja
-miehiä varten. Myöhemmin Pekka Virtanen selosti Paikallisjärjestön toimintasuunnitelmaa
vuodelle 1965. Hän mainitsi retkeilypäivät ja erilaiset kurssit mm. puheenjohtajien, sihteerien,
rahastonhoitajien ja järjestötehtävien kurssit ja raittiustilaisuuksien ja tiedotustilaisuuksien
järjestämiset. Nämä jätettiin uuden Työvaliokunnan hoidettavaksi.
Maaliskuussa edustajiston vuosikokouksessa Ilppo Makkonen avasi kokouksen ja kuultiin toimintakertomus Paikallisjärjestön toiminnasta vuodelta 1964. Todettiin, että Paikallisjärjestöstä oli eronnut Harjavallan Kunnantyöntekijäin ja Viranhaltijain ammattiosasto nro
255 1.1.1965 toistaiseksi. Eroamisen syynä oli se, että heidän liitonsa ei kuulu SAK:n jäsenyyteen. Toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätös osoitti voittoa. Puheenjohtajaksi valittiin Aaro Vehmanen. Seuraavaksi juotiin paikallisjärjestön tarjoamat kahvit ja SAK:n toimitsija Pekka Virtanen käytti puheenvuoron. Virtanen käsitteli aluksi lyhyesti Paikallisjärjestön
merkitystä ja tehtäviä. Hän oli sitä mieltä, että Paikallisjärjestöä on laiminlyöty, eikä ole paneuduttu tarpeeksi voimakkaasti opinto- ja valistustyön tekemiseen, vaikka se kuuluu ensisijaisesti paikallisjärjestöjen tehtäviin. Varsinkin nuorison mukaan saamiseksi olisi löydettävä
keinoja ja Ammattiyhdistysopiston koulu- ja kurssitoimintaa olisi tehtävä tunnetuksi.
Puhuja kiinnitti huomiota käynnissä olevaan ay-opiston keräystoimintaan ja toivoi, että
jäsenistö suhtautuisi ymmärtämyksellä asiaa kohtaan. Alustuksen johdosta käytettiin muutama puheenvuoro, joissa todettiin miten vaikeaa on ylläpitää tehokasta toimintaa, koska järjestöillä ei ole tiloja kokoontua. Paikallisjärjestön alaisuuteen hyväksyttiin seuraavat jaostot:
Työttömyysjaosto, Rauhanjaosto, Opinto- ja valistusjaosto, Urheilujaosto, Nuorisojaosto, Jäsenhuoltojaosto ja Kirjastotoimikunta. Myös vappujuhlista keskusteltiin ja todettiin, että ai-
60
kaisemmin osanotto on ollut heikko. Tämän vuoksi päätettiin jäädä odottamaan SAK:sta tulevia ohjeita, jonka jälkeen työvaliokunta kokoontuu päättämään asiasta. Kokouksesta annettiin
julkilausuma Palkkatyöläiseen sekä molempiin paikkakunnalla ilmestyviin työväen piirilehtiin Satakunnan Työhön ja Uuteen Aikaan. Julkilausuman aiheena oli: ”Nykyinen taloudellinen tilanne”, ja sen laativat Ilppo Makkonen ja Aaro Vehmanen.
Elokuussa Työvaliokunnan kokouksessa kuultiin jäljennös kirjelmästä, jonka puheenjohtaja oli laatinut SAK:lle työllisyystilanteesta ensi talven aikana. Työttömiä on todennäköisesti
paikkakunnalla vuoden vaihteessa 100 miestä ja 20 naista. Työllisyyskohteena esitetään valtion työnä Eura-Kiukainen-Harjavalta-kantatien rakentamista. Syksyllä järjestetään mahdollisuuksien mukaan selostustilaisuus työehtosopimustilanteesta. Tilaisuudesta ilmoitetaan tarkemmin mm. pylväsilmoituksilla. Päätettiin kutsua koolle Kirjastotoimikunnan ja Työvaliokunnan yhteinen kokous syyskuun aikana. Tilaisuudessa inventoidaan HAP:n kirjasto, sekä
tehdään esitykset edustajistolle kirjaston tulevasta käytöstä.
Syyskuussa Työvaliokunnan ja Kirjastotoimikunnan yhteisessä neuvottelukokouksessa
suoritettiin kirjaston inventaario. Tarkastuksessa todettiin, että kirjasto oli verrattain hyvässä
kunnossa ja vain 14 kirjaa puuttui. Kirjoja oli poistettujen jälkeen kaikkiaan 660 kpl. Tarkastusta seuranneessa kokouksessa keskusteltiin kirjaston tulevasta käytöstä. Todettiin, että lainaustoiminta on keskittynyt kunnan kirjastoon, eikä muuttuvassa yhteiskunnassa paikallisjärjestön pienellä kirjastolla ole mitään mahdollisuuksia pitää toimintaa yllä. Tähän vaikuttaa
toimitilan puute ja kunnan kirjaston laaja valikoima. Neuvottelukokous päätti yksimielisesti
tehdä seuraavan sisältöisen esityksen Paikallisjärjestön edustajiston syyskokoukselle. ”Koska
paikallisjärjestön kirjastossa on paljon hyvässä kunnossa olevia kirjoja, niin otetaan yhteys
kunnan kirjastoon ja tarjotaan kirjoja heille. Näin ne tulisivat myös niiden osastojen jäsenten
käyttöön, jotka nyt ovat kunnan kirjaston lainaajia. Huonoimmassa kunnossa olevat kirjat ja
kaapit voidaan huutokaupata. Näin kertyneet tulot jaetaan osastojen kesken. Jos kunnan kirjaston kanssa ei päästä sopimukseen, niin sinä tapauksessa myydään kaikki kirjat. Tällaiseen
päätökseen tultiin koska kirjasto on Paikallisjärjestölle tarpeeton ja aiheuttaa vain vuokra- ja
vakuutusmenoja.”
Puheenjohtaja Aaro Vehmanen kirjoitti osastolle seuraavansisältöisen kirjeen: ”Kirjasto
perustettiin paikallisjärjestön alaisuuteen palvelemaan jäsenistön tarpeita. Kirjastoa käytettiin
alkuvuosina varsin ahkerasti kunnan kirjaston ohella. Jäsenet käyttivät kirjastoa, koska sinne
hankitut kirjat olivat juuri ay-väelle valittuja tieto- ja kaunokirjallisuutta. Työväenyhdistyksen
toimitaloon liittyvien tapahtumien jälkeen kirjasto joutui täysin heitteille. Aluksi se siirrettiin
Kotipirtille, jossa lainaustoimintaa yritettiin pitää yllä heikolla menestyksellä. Kun yhdistys
antoi häädön kirjastolle, se sijoitettiin Havingin Dem. yhdistyksen kerhotalolle, jossa se on
ollut varsin heikoissa säilytystiloissa.” (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
61
1966
M
aaliskuussa Katriina-Baarissa pidetyssä edustajiston kevätkokouksessa läsnä oli 10
edustajiston ja Työvaliokunnan jäsentä. Puhetta johti HAP:n puheenjohtaja Aaro
Vehmanen. Kokouksessa todettiin, että heikkoon osallistumiseen vaikuttaa järjestödemokratian puuttuminen ay-liikkeessä. HAP:n toimintaa tulisi suunnata enemmän ulospäin retkeilyn
yms. muodossa. Keskustelun aiheen oli myös HAP:n kirjaston kohtalo. Oltiin sitä mieltä, että
kirjaston uudelleen sijoittaminen on välttämätöntä senkin uhalla, että se turmeltuu. Työvaliokunta velvoitettiin etsimään kirjastolle sopiva paikka, ja jos tällaista ei löydy Työvaliokunta
on oikeutettu myymään kirjasto mahdollisimman edulliseen paikkaan huomioon ottaen kirjaston käyttö. Vappujuhlan viettämiseksi yhteisenä päätettiin ottaa yhteys työväenpuolueisiin.
Työvaliokunnan kokouksessa 19. pv kuultiin vastaukset puolueille osoitettuun kysymykseen
vappujuhlien järjestämisestä ja todettiin, että yhteisiä vappujuhlia ei saada aikaan.
Huhtikuussa Työvaliokunta päätti perustaa luottamusmieskerhon jonka toiminta aloitetaan jo kuluvan kevään aikana, ehkä jo toukokuun alkupuolella. Ammattiyhdistysliikkeen
Rauhantoimikunnan kirje käsitteli Rauhanpatsaan perustamishanketta ja maanlaajuista keräystä. Paikallisjärjestö päätti lahjoittaa 50 mk patsaskeräykseen ja kehotti jäsenosastoja keräämään varoja ko. tarkoitukseen. Toukokuussa Työvaliokunnan laajennetussa kokouksessa Katriina-Baarin kabinetissa puheenjohtaja Aaro Vehmanen selvitteli laajasti HAP:n kirjaston ympärillä tapahtunutta. Syksyllä tehdyn inventaarion yhteydessä havaittiin kirjaston olevan vaarassa turmeltua nykyisessä sijoituspaikassaan Havingin kerholassa. Tämän vuoksi otettiin
yhteyttä kirjaston osakkaina oleviin Harjavaltalaisiin ammattiosastoihin. Osastot olivat antaneet työvaliokunnalle täydet valtuudet kirjaston purkamiseen. Laajan keskustelun jälkeen päätettiin ammattiosastoille jättää myyntitarjoukset. Mikäli ne eivät ole kiinnostuneita kirjastosta,
se voidaan myydä myös yksityishenkilöille. Tavoitteena on, että kirjasto tulisi mahdollisimman laajan jäsenkunnan käyttöön.
HAP:n luottamusmieskerhon ensimmäinen kokoontuminen oli 12.5. klo 18.00 Katriina
Baarissa. SAK:n piirijärjestäjä P. Virtanen saapui tilaisuuteen luennoimaan sosiaalipolitiikasta
ja uudesta irtisanomisturvasta. Syyskuussa naisjaoston neuvottelupäiville valittiin Maria Aronen. Kokous käsitteli edelleen HAP:n kirjaston tilannetta. Osastojen lähettämistä kirjelmistä
ilmeni, että Rikkihappotehtaan ammattiosasto 59 olisi halukas ostamaan kirjaston 200 mk:lla,
ja se lupautuu myymään sen takaisin samalla hinnalla jos HAP sitä haluaa. Työvaliokunta
päätti yksimielisesti myydä kirjaston Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaan työntekijäin ammattiosasto nro 59:lle 200 mk:n hinnasta kaappeineen. Kirjaston hintaa ei jaeta osastojen kesken, vaan rahat säilytetään HAP:n tilillä myöhemmin tapahtuvaa mahdollista takaisin ostoa
varten. Puheenjohtaja kertoi vielä luottamusmieskerhon kokoontumisista, edellisessä kokoontumisessa oli mukana vain kolme osanottajaa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
62
Marraskuussa Työvaliokunnan kokouksessa otettiin rahastonhoitajan esityksestä käsittelyyn
HAP:n rahavarojen siirtäminen nykyisestä Kansan säästökassasta pankkijärjestelmään, syynä
hankaluudet pankkiasioita hoidettaessa. Työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää, että edustajiston kokous siirtäisi HAP:n rahat Kansasta Harjavallan Säästöpankkiin.
Edustajiston syyskokouksessa todettiin, että nykyinen varojen säilytys O.L. Kansan säästökassassa ei ole nykyaikaisen nopean rahansiirtopolitiikan mukaista. Tämän vuoksi rahat
siirretään Harjavallan Säästöpankkiin säilytettäväksi. Tilinkäyttäjänä tulee edelleen olemaan
rahastonhoitaja. HAP:n postisiirtotili päätettiin säilyttää mahdollista tulevaa käyttöä varten,
koska siitä ei ole kuluja. Syyskokouksessa käsiteltiin myös HAP:n tulo- ja menoarviota vuodelle 1967 ja Työjärjestystä päätettiin muuttaa siten, että jäsenveron suuruus käsitellään ennen
tulo- ja menoarvion hyväksymistä, koska sen suuruus vaikuttaa merkittävästi tulojen määrään.
HAP:n jäsenvero säilytettiin entisen suuruisena 2 penniä viikossa jäseneltä. Tuloja jäsenmaksuista arvioitiin saatavan 800 mk.
Keskusteltiin myös ay-liikkeen tiedotustoiminnasta. Vaikka se onkin aikaisemmasta kehittynyt kansalaiset, eivät edelleenkään tiedä tarpeeksi ay-liikkeestä. Tämän vuoksi on tarpeen
jakaa talouselämän alueella toimiville ihmisille tietoa ay-liikkeestä suomalaisessa yhteiskunnassa. HAP:n luopumista stipendien jakamisesta kansalaiskoulun oppilaille pidettiin harkitsemattomana. Päätettiin jakaa jatkossa Harjavallan kansalaiskoululle kaksi viidenkymmenen
markan stipendiä kahdelle kahdeksannen luokan oppilaalle, tytölle ja pojalle. Jakoperusteet
määrää opettajakunta.
HAP:lle ehdotettiin hankittavaksi monistuskone, jota voisivat käyttää muut työväenyhdistykset korvausta vastaan. Työvaliokunta sai tehtäväkseen asian eteenpäin viemisen. HAP:n
järjestämiä keskustelukerhotilaisuuksia kannatettiin, vaikka luottamusmiehet eivät niihin ole
innokkaasti osallistuneetkaan. Luottamusmieskerhoa päätettiin edelleenkin pitää hengissä ja
puheenjohtaja hoitaa siihen liittyvät käytännön asiat. HAP:n kirjaston myynnistä saatu summa
200 mk on Työvaliokunnan päätöksellä säilytetty HAP:n varojen kanssa, koska Rikkihappo
Oy:n ammattiosasto on halukas myymään kirjaston takaisin kun HAP saa tilat kirjastolle järjestettyä. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1967
M
aaliskuussa HAP:n edustajiston vuosikokouksessa luettiin Harjavallan Kemiantyöntekijät ry:n kirje, joka käsitteli työlainsäädännön uudistamista. Ehdotettiin, että kirjelmä
lähetettäisiin kaikille hallitusvastuussa oleville eduskuntaryhmille. Samalla haluttiin korostaa
työsopimuslain uusimisen tärkeyttä. Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto nro 127 ja
Harjavallan Kansanvaltaisen Kunnallisjärjestö tiedustelivat onko HAP.llä mahdollista järjestää työväestön yhteisiä vappujuhlia. SAK:n kiertokirje 5/67 käsitteli samaa asiaa. Asiasta kes-
63
kusteltiin ja oltiin sitä mieltä, että eri mielipidesuunnista huolimatta työväestön pitäisi pyrkiä
yhteisesiintymisiin ammattiyhdistysliikkeen eheyttämiseksi varsinkin vappuna, joka tunnetaan juuri työväestön juhlapäivänä. Asiaa selvittämään asetettiin toimikunta, joka tiedustelee
paikkakunnan työväenjärjestöiltä niiden suhtautumista asiaan. Myöhemmin maaliskuussa
Työvaliokunnan järjestäytymiskokous päätti tiedustella eri työväenjärjestöiltä niiden kantaa
yhteisten vappujuhlien järjestämiseen ja vastausten tultua ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Syyskuun 7. pv HAP:n Työvaliokunnan kokous kuuli puheenjohtajan selvityksen yhteisten vappujuhlien järjestely-yrityksestä, joka ei ollut onnistunut, koska mukaan ei oltu saatu
kaikkia paikkakunnan työväenjärjestöjä. Käsiteltiin myös muistiota, joka oli laadittu SAJ:n ja
SAK:n paikallisjärjestöjen yhteisestä neuvottelusta, jossa käsiteltiin työlainsäädännön uudistamista ja työpaikkademokratiaa. Tavoitteena oli lähettää yhteinen lähetystö viemään esitys
työväenpuolueiden eduskuntaryhmille. Koska SAJ:n Paikallisjärjestö ei ollut jostain syystä
käsitellyt vielä asiaa, eikä lähettänyt mitään tietoja, päätettiin jäädä odottamaan vastausta.
Luottamusmieskerhon toimintaa haluttiin jatkaa ja sen toimintaa pyritään vilkastuttamaan.
Aaro Vehmanen ja Jaakko Räsänen valittiin jakamaan tietoa ammattiyhdistysväelle suunnatuista tilaisuuksista. Heille annettiin täydet valtuudet käyttää HAP:n varoja mainontaan silloin
kun se katsotaan tarpeelliseksi. Oltiin sitä mieltä, että toiminta pitää saada vilkastumaan ja
työväestö kiinnostumaan yhteisistä asioista.
Lokakuussa Työvaliokunta kokoontui Valtatuvan kabinetissa ja kuuli SAJ:n Harjavallan
APJ:n kannan Ammatillisten Paikallisjärjestöjen yhteistyöstä, joka koski lähinnä lähetystön
lähettämistä työväenpuolueiden eduskuntaryhmien puheille tarkoituksena kiirehtiä työlainsäädännön uudistamista ja työpaikkademokratian ulottamista työpaikoille. Koska ammattiyhdistysliikkeen eheytymisneuvottelut edistyvät sovintoa kohti, SAJ ei halunnut tässä vaiheessa
ottaa kantaa, vaan tähän palataan myöhemmin jos tarvetta ilmenee. Kokous päätti jättää asian
lepäämään ja tilanteen kehitystä jäätiin seuraamaan. Harjavallan Työväenyhdistys ry oli lähettänyt kutsukirjeen opintojärjestön perustavaan kokoukseen kunnantalolle lokakuun 15. pv
1967 klo 11.00. Kokoukseen lähetettiin tarkkailijoiksi puheenjohtaja Aaro Vehmanen ja Antti
Poranen. Harjavallan Kansalaiskoulun johtokunnalle luovutettiin kirje, jossa pyydettiin saada
pitää tunnin pituinen luento viimeisen luokan oppilaille Ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta.
Rakennustyöväenliiton Harjavallan osaston kirjeessä nro 156 kehotettiin työvaliokuntaa
järjestämään keskustelutilaisuus työpaikkademokratiasta. Tilaisuus järjestetään lokakuun 20.
pv 1967 Valtatuvan kabinetissa. Aiheena on tuotantokomiteoitten työn kehittäminen ja alustajana toimii pääluottamusmies Valfrid Kärkkäinen. Tilaisuudesta tiedotetaan kutsukirjeellä jota
jaetaan aktiivisille ammattiyhdistysliikkeen jäsenille ja toimikuntien/tuotantokomiteoitten
jäsenille sekä luottamusmiehille. Neuvottelupäivien osanottajat kertoivat kokouksessa kokemuksistaan. Neuvottelupäivät olivat onnistuneet kaikin puolin hyvin, edustajia oli eri puolilta
maata ja puheenvuoroja käytettiin niin runsaasti, että niiden määrää oli rajoitettava ajanpuutteen vuoksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
64
Marraskuussa Valtatuvan kabinetissa keskusteltiin paikkakunnan opintojärjestön perustavasta
kokouksesta ja siinä todettiin tulleen esille sellaisia seikkoja, joita ei voida hyväksyä. Päätettiin esittää edustajiston kokoukselle, että Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö jäisi toistaiseksi järjestön ulkopuolelle. Tampereen APJ:n sävellahjahaaste otettiin vastaan ja työttömien hyväksi lahjoitettiin 10 mk. Levytoivomuksena oli ”Ryysyranta”.
Edustajakokoukselle esitettiin, että se ottaisi kantaa nykyiseen hintakehitykseen ja tesopimusten indeksiehtojen tarkistamiseen ja vaatimaan keskusjärjestöä toimimaan tesopimusten indeksiehtojen tarkistamiseksi siten, että indeksiehto korvaa reaalipalkkojen säilymisen devalvaation aiheuttamaa inflaatiota vastaan. Keskusteltiin myös devalvaation vaikutuksesta hinta- ja palkkakehitykseen sekä ay-liikkeen eheytymisneuvottelujen nykytilanteesta.
Hinnat olivat nousseet eivätkä voimassa olleet te-sopimukset antaneet riittävää turvaa palkkakehityksen pysymiselle sen mukana. Päätettiin lähettää kirjelmä SAK:n Työvaliokunnalle ja
vaatia SAK:ta ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työväestön reaaliansiotason säilymiseksi.
Ay-liikkeen eheytymisneuvottelut olivat edistyneet, vaikka liian hitaasti. SAK:n työvaliokunnalle lähetettiin kirjelmä, jossa esitettiin neuvottelujen tehostamista liitto- ja osastotasolla
puoluesuositusten pohjalta. Harjavallan Opintojärjestö ry:n kirjeessä tarjottiin järjestön jäsenyyttä. Liittymismaksu olisi 5p/jäsen ja jäsenmaksu samansuuruinen. Kokous päätti olla liittymättä jäseneksi. Työvaliokunta tulee selvittämään onko perusjärjestöillä mahdollisuuksia
aloittaa omaa opintokerhotyötä ja asia otetaan myöhemmin uudelleen esille.
Marraskuun loppupuolella keskusteltiin yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä
SAJ:läisen paikallisjärjestön kanssa. Päätettiin ottaa yhteyttä SAJ:n puheenjohtajaan Humalaan. Neuvotteluissa tulisi käsitellä ay-liikkeen eheyttämistä. Todettiin, että ns. Kulttuuritalohanke on edistynyt ja toivottiin että hanketta viedään nopeasti eteenpäin, jotta Harjavallan
nuorisolle voitaisiin lähivuosina osoittaa parempi kokoontumispaikka kuin kadut ja baarit.
(HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1968
H
elmikuussa Työvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin ay-liikkeen eheyttämisestä ja
SML:n ammattiosastolle esitettiin, että se järjestäisi yhteistyössä SAJ:n paikallisen
osaston kanssa keskustelutilaisuuden. Porin APJ:ltä tuli kutsu saapua työpaikkademokratiaa
käsittelevään kokoukseen 10.3.1968. Työvaliokunta hyväksyi kutsun ja siitä ilmoitettiin myös
ammattiosastoille. HAP:n vuosikokous päätettiin pitää 26. pv maaliskuuta. Kokoukseen kutsutaan SAK:n edustaja ja tarjolla on kahvia.
Maaliskuussa Liikekeskuksen baarissa pidetyssä HAP:n edustajiston vuosikokouksessa
kuultiin SAK:n edustaja Olavi Pohjolan tilannekatsaus, jossa hän selvitti ns. Liinamaan paperia lähinnä siksi, ettei se hänen mielestään tule antamaan täyttä turvaa työväestölle. Siinä ei
65
ole riittävää taetta hintojen kurissa pysymiselle, ja verotuksen osalta on ilmeisiä aukkoja pääomapiirien hyväksi. Muitakin porsaanreikiä on liikaa, ja hänen mielestään paperiin tarvitaan
täsmennyksiä ja korjauksia ennen kuin se voidaan hyväksyä. Myönteisenä hän piti sitä, että
on ryhdytty luomaan pitempiaikaista ohjelmaa kansantalouden vakauttamiseksi, ja hän toivoi
sopimuksesta tulevan sellaisen, joka tyydyttää myös työväestöä. Pohjola kertoi ay-liikkeen
eheyttämisneuvottelujen polkevan paikallaan keskusjärjestötasolla, mutta liitto- ja kenttätasolla neuvottelut etenevät.
Alustuksen pohjalta käytiin vilkasta keskustelua ja Liinamaan paperin todettiin olevan
sellainen, että sitä ei voida kaikilta osiltaan hyväksyä. Indeksiehdon mitätöimistä vastustettiin
ja täsmennyksiä kaivattiin moneen kohtaan. Nykyisen tilanteen katsottiin johtuvan virheellisestä talouspolitiikasta: ”Sitä ovat aikaisempina vuosin harjoittaneet porvarit ja nyt siitä syytetään sosialistisia ja työväen etujärjestöjä. Työväestöä pyydetään auttamaan suurin uhrauksin
maan talouden tasapainottamisessa, siihen ei kokouksen mielestä ole yksinoikeutta kenelläkään, vaan vastuu on kaikilla ryhmillä. Valtiovallan tulee pyrkiä siihen, että kaikki etupiirit
maksavat oman oikeudenmukaisen osuutensa vakauttamisesta.” Kokous päätti julkaista lausuman lehdistön välityksellä. Lisäksi keskusteltiin yhteisten vappujuhlien järjestämisestä ja
päätettiin ottaa yhteys paikkakunnan työväenjärjestöihin. Työvaliokunta järjestää vappujuhlat
jos se yhteiseltä pohjalta on mahdollista.
Elokuussa työvaliokunnan kokouksessa Liikekeskuksen baarissa kuultiin SAK:n kirje,
jossa kehotettiin paikallisjärjestöä hintavalvontaan. Tämän vuoksi päätettiin perustaa Hintavalvontatoimikunta, jona toimii aluksi Paikallisjärjestön Työvaliokunta. Perusjärjestöille lähetettiin kirje, jossa osastoja kannustettiin muodostamaan Hintavalvontatoimikuntia, jotka ilmoittavat hintarikkomuksista välittömästi Paikallisjärjestölle. Se ryhtyy sitten asian vaatimiin
toimenpiteisiin.
Syyskuussa Työvaliokunta päätti ottaa osaa maakunnalliseen työttömyyskokoukseen Porissa 22. pv syyskuuta 1968. Edustajiksi valittiin Antti Poranen ja Pauli Nurmi. Lokakuussa
käsiteltiin hintavalvontaan liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Aaro Vehmanen kertoi yrityksistään saada lääninhallituksen hintaosastolta virallinen hintaluettelo, hän oli saanut kuitenkin
kielteisen vastauksen pyyntöihinsä. Todettiin, että ilman tietoja virallisista hinnoista valvontatyötä ei voida tehdä tehokkaasti. Keskustelun aikana Pauli Nurmi lupautui ottamaan puhelimitse yhteyden Porissa toimivaan hintatarkastajaan ja SAK:hon ja pyytämään virallista hintaluetteloa. Jos luetteloita ei näinkään onnistuta saamaan, päätettiin lähettää kaksi miestä SAK:n
toimistoon ja vaatia, että keskusjärjestön tulee hankkia Paikallisjärjestöjen käyttöön tarpeellinen määrä aineistoa hintavalvontatyötä varten. Tähän tehtävään valittiin Aaro Vehmanen ja
Pauli Nurmi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Paikallisjärjestön entisen kirjaston palovakuutus päätettiin sanoa irti vakuutusyhtiö Kansasta. Myöhemmin lokakuussa Työvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin hintavalvontaan liittyviä kysymyksiä ja päätettiin puheenjohtajan ja sihteerin laatiman hintaluettelon pohjalta
66
jatkaa valvontatyötä. Mikäli kuluttajat haluavat nähtäväkseen ko. luetteloita ja niitä voidaan
kohtuuhintaan hankkia, niitä tullaan myymään halukkaille. Jäsenmaksua päätettiin korottaa 2
penniä/viikko eli neljään penniin.
Marraskuussa edustajiston syyskokouksessa Liikekeskuksen baarissa kuultiin sosiaali- ja
terveysministeriön hinta- ja palkkaneuvoston tiedotussihteerin Eero Ollikaisen selostus hintavalvontaan liittyvistä kysymyksistä. Hän käsitteli hintamarkkinoita lain ja käytännön pohjalta
todeten hintoihin vaikuttavan korottavasti mm. maailmanmarkkinahintojen kohoamisen, sekä
sen, että uusia tavaralajikkeita tulee markkinoille, jolloin niiden hinta voi olla aikaisempia
samanlaatuisia lajikkeita korkeampi. Valvontatyötä hän piti vaikeana siksi, että on olemassa
yli miljoona kappaletta eri lajiketta ja hintaa, joten on mahdotonta luetteloida kaikkia hintoja
ja valvoa ettei niitä vastoin lain määräyksiä koroteta. Vain murto-osalle lajikkeista on määrätty ylin hinta. Mukana on kuitenkin tärkeimpiä elintarvikkeita kuten voi, leipä, maito ja juustot. Perustan hinnanmuodostukselle antaa huhtikuussa säädetty vakauttamislaki, jossa hintataso määrättiin kulutuselintarvikkeiden osalta maaliskuun 15. päivän tasolle ja vuokrat 29. päivän tasolle. Selostuksen pohjalta esitettiin kysymyksiä, joihin alustajan lisäksi vastaili lääninhallituksen hintaosaston esittelijä R. Viinamäki ja hintatarkastaja Risto Numminen. (HSAP:n
pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1969
M
aaliskuussa Työvaliokunnan kokouksessa kuultiin SAK:n kirje, joka käsitteli työväestön yhteisten vappujuhlien järjestämistä. Asian johdosta keskusteltiin ja päätettiin ottaa yhteys kaikkiin paikkakunnalla toimiviin ammatillisiin ja poliittisiin järjestöihin sekä
TUL:n alaiseen urheiluseuraan Harjavallan Hakaan. Nämä järjestöt päätettiin kutsua yhteiseen
neuvotteluun, jossa ehdotetaan yhteisten vappujuhlien järjestämistä paikkakunnalla. Työvaliokuntaa kehotettiin ottamaan paikkakuntakalleusluokituksesta selvää ja ryhtymään asian
vaatimiin toimenpiteisiin. Kokous keskusteli työpaikkojen järjestäytymisasteesta, jossa todettiin olevan vielä paljon toivomisen varaa. Tulevaa Työvaliokuntaa kehotetaankin kiinnittämään tähän asiaan huomiota ja lehdistöäkin apuna käyttäen pyrkimään siihen, että työntekijät
kaikissa työpaikoissa saadaan ymmärtämään järjestäytymisen merkitys omien asioiden hoitamisessa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Myöhemmin edustajiston vuosikokouksessa keskusteltiin edelleen työväestön yhteisten
vappujuhlien järjestämisestä. Puheenjohtaja kertoi Työvaliokunnan toimenpiteistä, ja ne hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelussa todettiin, että työväestön poliittiset ryhmät eivät ole
vielä valmiita yhteiseen vappujuhlaan ja päätettiin keskittyä siihen, että paikkakunnan ammatilliset järjestöt voisivat yhtyä SAK:n esittämiin ajatuksiin työväestön vappujuhlista. Mikäli
yhteisiä vappujuhlia ei voida järjestää, työvaliokunta järjestää vappujuhlat Paikallisjärjestön
67
toimesta. SAK:n edustaja Hilarius Brask kertoi tilannekatsauksessaan ay-liikkeen eheyttämisestä, vakauttamisen jatkumisesta ja sen tähänastisesta vaikutuksesta. Hän lisäsi, että SAK:lle
ei ole vielä esitetty neuvotteluja lain jatkamisesta. Hän toisti SAK:n Työvaliokunnan kannan
ottolainauskoron alentamisesta. Seuranneessa keskustelussa ottolainauskoron alentamista pidettiin nykytilanteessa täysin sopimattomana ja lehdistölle päätettiin antaa koron alentamista
vastustava julkilausuma. Koron alentamista pidettiin tulonsiirtona piensäästäjiltä rahalaitoksille. Se ei palvele myöskään työllisyyden parantamista ja vakaan talouselämän tavoitteita. Järjestön monivuotisen puheenjohtajan pyydettyä vapautusta tehtävästään valittiin puheenjohtajaksi yksimielisesti Usko Laine.
Huhtikuussa työvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin vappujuhlien järjestämisestä ja
tehtiin kaksi erilaista ehdotusta. Nurmi esitti Porasen kannattamana, että vappujuhlat järjestetään edustajiston päätöksen mukaisesti. Grönroos esitti Rosvallin kannattamana, että vappujuhlat jätetään järjestämättä tällä kertaa siksi, että se voi aiheuttaa riitaa paikkakunnan eri tavoin ajattelevien työläisten keskuudessa. Asiasta äänestettiin kättennostoäänestyksellä. Nurmen ehdotus sai 2 ääntä, sitä kannattivat Poranen ja Parviainen. Grönroosin ehdotus sai 2 ääntä, puolesta Grönroos ja Rosvall. Puheenjohtaja Laineen kannatettua Grönroosia päätökseksi
tuli, ettei paikallisjärjestö järjestä vappujuhlia. Rakennustyöväenliiton osasto 156:n kirjeessä
paikallisjärjestöä kehitettiin ottamaan kantaa ns. ”filaperityöhön”. Työvaliokunta päätti lähettää asian johdosta kirjeet perusjärjestöille, siinä pyydetään osastoja esittämään jäsenistölleen,
että he välttäisivät vakinaisen työnsä ohella tekemästä sellaisia ansiotöitä, joista on puutetta ja
siten auttamaan niitä työttömiä, joilla ei ole tällä hetkelläkään työtä.
Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa kuultiin Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto 127 ry:n kirje, joka koski vappujuhlien järjestämistä. Osaston kantana oli, että Työvaliokunta ei ollut noudattanut edustajiston vuosikokouksessa tehtyä päätöstä vappujuhlien järjestämisestä, ja se vaati tämän vuoksi ylimääräistä edustajiston kokousta koolle asiaa käsittelemään. Vilkkaan keskustelun tuloksena päätettiin, että Työvaliokunta on menetellyt edustajakokouksen päätöksen vastaisesti mutta olosuhteet huomioiden voidaan Työvaliokunnan
menettely hyväksyä. Työvaliokunta sai tehtäväkseen kehittää Harjavallassa toimivien ammatillisten järjestöjen yhteistoimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla. (HSAP:n pöytäkirjat 1948
– 1974).
Toukokuussa Työvaliokunta kokoontui Linja-autoaseman kabinetissa käsittelemään asiantuntija-arviota paikkakuntakalleusluokituksen perusteista. Luokitukseen vaikuttavia tekijöitä on monia, mm. paikkakunnalla vallitseva asuntojen vuokrataso ja monet elinkeinoelämän
tekijät. Kauppalanhallitus tulee asettamaan toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää vuonna
1971 vallitseva tilanne ja vasta sen perustella tehdään esitys kalleusluokituksen muuttamiseksi
jos se antaa aihetta. Elokuussa keskusteltiin vakauttamissopimuksesta ja päätettiin järjestää
valistus- ja keskustelutilaisuus ko. aiheesta. Alustaja kutsutaan SAK:sta ja tilat pyritään saamaan tehtailta. Kun keskusteltiin Harjavallassa toimivien ammattiosastojen yhteistoiminnasta,
68
todettiin sen olevan melkein olematonta. Tilanteen parantamiseksi päätettiin kutsua kaikki
uudet SAK:n alaiset ammattiosastot ja yhdistykset, niiden puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja pääluottamusmiehet yhteiseen neuvotteluun yhteistyön parantamiseksi.
Syyskuussa Työvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin SAK:n Toimintaviestiin liittyvistä
toimenpiteistä ja todettiin, että asian eteenpäin viemiseksi lähetetään perusosastoille kirjeet,
joissa kehotetaan järjestämään tilaisuuksia, joissa pohditaan ay-liikkeen tulevia tehtäviä. Metalliosasto voisi käsitellä yritysdemokratiaa, Kemiantyöntekijät työturvallisuutta, Rakennustyöläiset työllisyyspolitiikkaa ja Puusepät jotain muuta ajankohtaista kysymystä. Näistä tilaisuuksista tulisi tehdä muistio myös Työvaliokunnan käyttöön. Se laatii yhteenvedon ja esittää
sen Porissa pidettävässä tilaisuudessa. Osuusliike Kansan Harjavallan myymäläneuvostolle
lähetetään tiedustelu ay-liikkeen ja E-liikkeen yhteistyötoimikunnan perustamisesta, samalla
ilmoitetaan Työvaliokunnan aikaisempi myönteinen päätös asiaan. Myöhemmin syyskuussa
kokous kunnioitti Työvaliokunnan jäsenen Kauko Kossin muistoa hänen surullisen kuolemantapauksensa johdosta. Hautajaisiin Paikallisjärjestön edustajina ottivat osaa puheenjohtaja,
sihteeri ja Taisto Ruohonen, jotka veivät muistoadressin vainajan omaisille. SAK:n toimintaviestiä koskevasta kirjeestä todettiin, että Paikallisjärjestö ei järjestä yleistä tilaisuutta, vaan
toimitaan entisen päätöksen mukaisesti. Työntekijöiden järjestäytymisessä todettiin olevan
toivomisen varaa. Erityisesti liiketyöntekijöitten järjestäytyminen on heikkoa ja tämän vuoksi
päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin.
Lokakuussa HAP:n työvaliokunnan kokouksessa kuultiin perusosastojen kirjeet ja syksyn
1969 Toimintaviestiin liittyvät muistiot. Kemiantyöntekijöiden muistio työturvallisuudesta
hyväksyttiin sellaisenaan esityksen pohjaksi. Myös Metallityöväen ammattiosaston muistio
yritysdemokratiasta hyväksyttiin, mutta yhteenvedossa haluttiin perustella laajemmin niitä
vastauksia, joita keskustelun aikana oli esitetty. SAK:ta kehotettiin vaikuttamaan osastoihinsa
niin, että kaikki saataisiin mukaan Paikallisjärjestöjen työhön. Kuultiin Rauhantoimikunnan
kirje, jossa käsiteltiin ”Rauha Vietnamiin” -kansalaisadressia, kokous päätti yhtyä osastojen
kautta adressin allekirjoittajiin. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Myöhemmin lokakuussa kuultiin SAK:n Järjestövaliokunnan kirje, joka koski Toimintaviestin valtakunnallista juhlaa Jyväskylässä. Keskustelun jälkeen päätettiin, että Paikallisjärjestö ei voi ajanpuutteen ja varojen vähyyden vuoksi osallistua tähän tilaisuuteen. Kokouksessa otettiin esille myös Liikeliiton Häme-Satakunnan piirijärjestön kirje, joka käsitteli liiketyöntekijöiden järjestäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Liikeliiton edustaja Mauno Hietikko
alusti liiton toiminnasta ja erityisesti niistä vaikeuksista, joita järjestäytyminen tällä alalla
kohtaa. Hän mainitsi mm. liiketyöntekijöiden enemmistön pitävän ay-liikettä yksinomaan
poliittisena järjestönä ja ajattelevan, että siihen liittyvää uhkaa lopputili. Työntekijöiden hajanaisuuden vuoksi ei ole voitu luoda yhteishenkeä, joka on ensimmäinen edellytys järjestäytymisen onnistumiselle. Liiketyöntekijöiden järjestäytyminen on vain 30 % luokkaa. Heille on
voitu turvata työehtojen minimivaatimuksilla välttävä toimeentulo, mutta 70 % on vielä nii-
69
den ulkopuolella. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan järjestäytyneen työväestön tukea. Asian
eteenpäin viemiseksi päätettiin Harjavallassa järjestää yhteistyössä Liikeliiton ja Metallityöväen ammattiosaston kanssa tiedotustilaisuus, johon kutsutaan kaikki liiketyöntekijät paikkakunnalla.
Marraskuussa HAP:n edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa ravintola Valtatuvan kabinetissa käsiteltiin jäsenmaksujen perinnän uudelleen järjestelyä. Päätettiin hyväksyä
Työvaliokunnan tekemä esitys, jonka mukaan jäsenmaksun määrä on 10 % siitä osasta jonka
liitot palauttavat osastoille. Järjestely ei nosta osastojen jäsenmaksua vaan tekee perinnän helpommaksi ja selvemmäksi. Joulukuussa HAP:n Työvaliokunnan kokouksessa kuultiin SAK:n
kirje, jossa todettiin Porin seudun APJ:n edustajiston kokouksen 30.11.1969 tekemä päätös
APJ:n 2§:n vastaiseksi. Porin seudun edustajistonkokous oli kehottanut työntekijäjärjestöjä
tukemaan myötätuntolakoilla Porin Puuvillatehtaan työntekijöitä parempien työehtojen saavuttamiseksi. Työvaliokunta tiedustelee Porin seudun APJ:ltä mitkä seikat olivat johtaneet
päätökseen. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kirjeessä tiedotettiin ay-liikkeen, E-liikkeen ja
OTK:n kanssa tehdystä sopimuksesta ns. ”haalarikaupan” järjestämiseksi. Oltiin sitä mieltä,
että pelkästään haalarikauppa 20 %:n alennuksella ei riitä herättämään kuluttajien luottamusta
E-liikkeeseen, vaan kaikista kulutustarvikkeista tulisi tarjota työväestölle alennuksia.
(HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
70
4. 1970-LUVUN SUOMI – HYVINVOINTIVALTIO
VESIKATTOVAIHEESSA
1
970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille mutta laimentuneena 1960luvun johtohahmojen siirryttyä vallan eteisiin. 1960-luvun kiihkeän politisoitumisen kautta seurasi varsin nopeasti depolitisaatio, jonka aikana monet järjestöt luopuivat poliittisista
tunnuksistaan. Vastaavasti puolueet, kuten monet muutkin järjestöt, menettivät jäseniään.
Suomi oli yhä “yhdistysten luvattu maa” organisaatiotoiminnan laajuuden perusteella, mutta
yhä suurempi osa väestöstä alkoi jättäytyä yhdistystoiminnan ulkopuolelle. Itse asiassa monet
joukkotiedotusvälineet olivat irtautuneet levikkinsä laajentamiseksi puolueista jo pian toisen
maailmansodan jälkeen. (Saukkonen 1980.)
Lähiörakentaminen oli 70-luvulla huipussaan, rakennetuista asunnoista pääosa oli betonielementtikerrostaloja, joihin muutettiin lähinnä kaupunkien ahtaista vuokra-asunnoista,
omakotitalojen yläkerroista yms. Suuri muuttoaalto päättyi 1970-luvulla, maaseudulta ei riittänyt enää väestöä ja kaupunkien välinen muuttoliike ei ollut vielä alkanut. Ruotsista alettiin
palata Suomeen enemmän kuin sinne lähdettiin. 70-luvulla eduskuntaan muodostui pysyvästi
isohko oikeistoenemmistö, joka tosin niin kauan kuin SMP oli voimissaan, ei merkinnyt suurta käännettä, vuosikymmenen alkua leimaa SMP:n hetkellinen tähdenlento. Ay-liike oli juuri
yhdistynyt ja tulopoliittisten sopimusten kausi alkoi. Taloudellisesti vuosikymmen jakautuu
selvästi kahteen osaan, vuosikymmenen alku oli voimakkaan kasvun aikaa, kun taas ensimmäinen sodanjälkeinen joukkotyöttömyyskausi sattui 70-luvun loppuun, jolloin työttömien
määrä ylitti hetkellisesti 200 000 rajan kasvun muuttuessa negatiiviseksi. Toisaalta työttömyys ei jäänyt rakenteelliseksi, vaan 1980-luvun puolella jouduttiin jo pysyväksi kuviteltuun
työvoimapulaan. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että 70-luku oli se vuosikymmen jonka
aikana "Suomi putosi puusta", 60-luvun ansiota oli se, että putoamisen ajatus ylipäänsä oli
mahdollinen. (Roos, Kun Suomi putosi puusta.)
Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulla oli epätasaista, välillä nopeaa, välillä (1976–
77) kärsittiin pahojakin takaiskuja. Silti kansantulo per capita nousi selvästi vuosikymmenen
aikana ja Suomi paransi jonkin verran suhteellista asemaansa. Idänkaupan ansiosta muita Euroopan maita koetellut energiakriisi merkitsi voimakasta kasvusysäystä kun neuvostoöljyn
hinnan jyrkkä nousu takasi lähes rajattomat vientimahdollisuudet itään. Toisaalta juuri voimakas riippuvuus idänkaupasta oli se tekijä, joka melkein kaatoi Suomen talouden 1980luvun lopussa kun idänkaupan bilateraalisuus päättyi. Suomen markka devalvoitiin useita kertoja ja myös revalvoitiin kerran vuosikymmenen lopussa. Ilman näitä muutoksia taloutta ei
olisi saatu nousukuntoon. Koko vuosikymmenen ajan inflaatio oli korkea, alku- ja loppuvuosia lukuun ottamatta yli 10 %. (Roos, Kun Suomi putosi puusta.)
71
4.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö 1970luvulla hyvinvointivaltion rakentajana
T
ammikuussa HAP:n Työvaliokunta kokoontui Valtatuvan kabinetissa ja päätti yksimielisesti järjestää vappuna ammattiyhdistysväen omat juhlat. Juhlien onnistumisen varmistamiseksi päätettiin ottaa yhteyttä kaikkiin paikkakunnalla toimiviin ammatillisiin järjestöihin
ja työväenpuolueisiin neuvottelujen aikaansaamiseksi asiasta. Työsopimuslain uudistamisesta
todettiin, että hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon kaikkia kohtia, joita työväestö on
vaatinut korjattavaksi. Kokouksessa käsiteltiin myös niitä Harjavallan Säästöpankin tapahtumia, jotka olivat johtaneet siihen, että apulaisjohtaja Armas Katajisto oli pakotettu pyytämään
ero Säästöpankin palveluksesta. Käytettävissä olleiden tietojen perusteella oltiin yksimielisesti sitä mieltä, että kysymyksessä on poliittinen ajojahti Katajistoa vastaan. ”Suuri raha” ei hyväksy sitä, että Katajisto on kauppalan valtuuston jäsenenä astunut heidän varpailleen valvoessaan oman vakaumuksensa mukaisesti kauppalalaisten etua. Koska ”näin törkeällä tavalla
loukataan ihmisen perustuslaillisia oikeuksia”, päätti työvaliokunta lähettää Harjavallan Säästöpankin hallitukselle kirjeen, jossa tuomitaan tällainen menettely. Samalla ilmoitettiin, että
ellei Säästöpankin hallitus kykene korjaamaan tehtyä virhettä, ryhtyy Paikallisjärjestö käyttämään voimaansa asian korjaamiseksi. Harjavallan Säästöpankin tilanteen johdosta Säästöpankin palkkatyöläisasiakkaita kehotettiin lopettamaan asiakassuhteensa pankkiin. Perusteluissa
korostettiin siellä tapahtunutta poliittista painostusta ja ihmisarvon, sananvapauden ja toiminnanvapauden riistoa. Julkilausuma annettiin kaikille Satakunnassa ilmestyville lehdille.
Helmikuussa Työvaliokunta kuuli Liiketyöntekijöitten ammattiosaston puheenjohtajan
Arja Saaren selvityksen kauppias Kalle Korventaustan ja myymälän työntekijöitten ja omistajan välillä olevista kiistakysymyksistä. Kiista johtui siitä, että työntekijät vaativat alansa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa, johon Korventausta ei ollut suostunut. Liiketyöntekijöitten tukemiseksi Usko Lainetta kehotettiin ottamaan välittömästi yhteys Liikeliiton Häme-Satakunnan piiriin neuvottelujen kiirehtimiseksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974).
Harjavallan Sulatto- ja korjaamotyöntekijöitten ammattiosasto nro 16 kirjeessä vastattiin
vappujuhlien järjestämistä koskevaan kysymykseen. Kirjeen sisällön katsottiin olevan sellainen, ettei siitä kannata edes keskustella. Myöhemmin helmikuussa Työvaliokunta päätti vappujuhlista seuraavaa. Vappujuhlat järjestetään Työväestön vappujuhlien nimellä, vappujuhlaan kutsutaan puhujaksi SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen tai Ahti Fredriksson ja juhlatoimikuntana toimii työvaliokunta. Ohjelmanumeroiksi pyydetään Harjavallan mieskuorolta
3–4 laulua, Havingin Nuorilta 2 numeroa sekä Harjavallan soittokunnalta 3 – 4 esitystä.
Maaliskuussa Työvaliokunta kuuli Osuuspankin johtajan Olavi Ahlqvistin selostuksen
Osuuspankki Yhteistuen ja Osuuspankin yhteistyöstä. Ahlqvist kertoi, että pankkien välinen
sopimus koskee lähinnä työväen järjestöjen rahavarojen sijoittamista Osuuspankki Yhteistuen
72
tilille Osuuspankkien välityksellä. Yksityisen palkannauttijan raha-asioiden hoito on kuitenkin hidasta, eikä sitä tämän vuoksi suositella sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Yhteistuen
konttoria. Ahlqvistin poistuttua selostuksensa jälkeen tehtiin päätös, että jäsenistölle ei suositella Osuuspankki Yhteistukea. Todettiin, että Harjavallan Soittokunta, Harjavallan Työväen
mieskuoro ja Havingin yhdistys ovat lupautuneet esiintymään vappujuhlissa.
Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön vaalilentolehtisessä innostettiin työväestöä
äänestämään korostamalla maalisvaalien olevan ratkaisevan tärkeät ammattiyhdistysväen
kannalta. Tämän vuoksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli ensimmäisen kerran antanut jäsenkunnalleen ja kaikille palkanansaitsijoille avoimen kehotuksen osallistua
aktiivisesti vaalitaisteluun nimenomaan työväenpuolueiden voiton turvaamiseksi, sekä vasemmistoenemmistön vahvistamiseksi uudessa eduskunnassa. ”Yhtyen SAK:n vetoomukseen
HAP kehottaa jokaista ammatillisesti järjestäytynyttä työntekijää ja samalla kaikkia Harjavallan palkanansaitsijoita avoimesti ja rohkeasti toimimaan sekä työpaikallaan, että kotiympäristössään työväenpuolueiden voiton ja nykyistä tehokkaamman yhteistyökykyisen vasemmistoväestön varmistamiseksi uuteen eduskuntaan. Jokainen äänestämään jo ensimmäisenä vaalipäivänä!”
Maaliskuussa keskusteltiin Säästöpankkia koskevan julkilausuman vastaanotosta lehdistössä ja todettiin, ettei julkilausumaa ole julkaissut yksikään lehti. Ainoastaan Satakunnan
Työ on kommentoinut ja lainannut osia julkilausumasta. Tämän vuoksi vuosikokoukselle esitetään aikaisempi päätös monisteiden painattamisesta ja jakamisesta työpaikoilla. Paikallisjärjestön rahavarojen sekä Säästöpankin kanssa yhteisen monistuskoneen mahdollinen siirtäminen ja muut toimenpiteet päätettiin esittää vuosikokouksen käsiteltäväksi. Myöhemmin vuosikokouksessa käsiteltiin Työvaliokunnan esitystä Harjavallan Säästöpankkia koskevan monisteen painattamisesta ja jakamisesta yleisjakeluna paikkakunnalla. Koeäänestyksessä Työvaliokunnan ehdotus sai 8 ääntä ja Jukka Virran vastaehdotus 6 ääntä. Työvaliokunnan esitys
päätettiin hyväksyä sellaisenaan ja panna täytäntöön. Keskustelun jälkeen Paikallisjärjestön
osuus Säästöpankin kanssa yhteisestä monistuskoneesta sanottiin irti siten, että Paikallisjärjestön sijoittama osuus 400 mk vaadittiin pois. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974).
Säästöpankista 25.3.1970 annettu julkilausuma on seuraavanlainen (otteita): ”Vetoomus
jaetaan yleisjakeluna siksi, ettei lehdistö ole julkaissut Paikallisjärjestön työvaliokunnan julkilausumaa. Tämä johtunee siitä, että taloudellisen vallan haltijat eivät salli julkaista muuta kuin
heille mieluisaa tekstiä. Säästöpankin tapahtumat osoittavat taas kerran sen tosiasian, ettei
työntekijän perustuslaillisia oikeuksia kunnioiteta silloin, kun Suuri Raha käyttää taloudellista
valtaansa omien pyrkimystensä toteuttamiseksi. Demokraattisia oikeuksia saa käyttää vain
siihen asti kun ei astuta ”isoisten” varpaille. Tätä porvarillista ”demokratiaa” toteutettiin siten,
että vasemmistoa edustavaa apulaisjohtajaa painostettiin joko luopumaan kunnallisista luottamustehtävistään tai johtaja-asemastaan pankissa. Painostuksen alaisena apulaisjohtaja päätti
irtisanoutua tehtävästään oman vakaumuksensa säilyttämiseksi. Harjavallan Ammatillinen
73
Paikallisjärjestö kehottaa Säästöpankin asiakkaita etsimään sellaisen rahalaitoksen, jossa
pankkitoiminta on tärkeämpää kuin porvariston ”käsikassarana” toimiminen, joka arvostaa
piensäästäjää ja palkkatyöntekijää sekä tunnustaa työntekijän oikeudet.”
Huhtikuussa Työvaliokunnan kokouksessa todettiin, että koska lehdistö ei ole julkaissut
Paikallisjärjestön painattamaa julkilausumaa, Työvaliokunta on pakotettu jakamaan monisteet
ovelta ovelle -menetelmällä. Vappujuhlien ohjelmasta päätettiin seuraavaa: Harjavallan soittokunta aloittaa, sen jälkeen seuraa tervehdyspuhe, kuorolaulua, juhlapuhe, soittokunta, kisällilaulua ja lopuksi yhteislauluna kansainvälinen Työväenmarssi. Poliittisten puolueiden lippuja ei tuoda juhlaan. Jäsenmaksut maksetaan 10.4.1970 lähtien Harjavallan Osuuspankkiin tehdasalueen konttoriin.
Elokuussa käsiteltiin mm. Paikallisjärjestön viikonloppukursseja. HAP oli tiedustellut eri
liitoilta haluavatko ne avustaa kurssilaisia. Rakennustyöläisten liitto ja Puutyöväen liitto vastasivat kielteisesti. Opintosihteeri Ismo Pohja kertoi opiskelun eri muodosta ja totesi opiskelutarpeen olevan erittäin suuri.
Opiskelun lähiajan tavoitteista päätettiin seuraavaa:
a) Viikonloppukurssi järjestetään 26. – 27.9.1970 Outokumpu Oy:n Kerhotalolla.
b) Aiheena ammattiyhdistysliikkeen lähiajan talouspoliittiset tavoitteet.
c) Opintosihteeri hoitaa luennoitsijat ja laatii kurssiohjelman
d) Harjavallan kauppalanhallitukselta anotaan viidensadan markan avustusta.
e) Paikallisjärjestön käytettävissä on viisisataa markkaa kyseistä kurssia varten.
f) Kurssilla tarjotaan kahvit molempina päivinä, ja mikäli kauppalalta saadaan avustus, on
mahdollisuus tarjota ruoka.
g) Perusosastoille tullaan lähettämään kirjeet, joissa kehotetaan perustamaan opintokerhoja ja
valitsemaan opintosihteerit.
Kansalaisopiston johtokunta oli pyytänyt Paikallisjärjestöltä ehdotuksia seuraavan työkauden
ohjelmaksi. Työvaliokunta esitti seuraavia aiheita: yhteiskunnallinen piiri, järjestötehtävien
kursseja ja talousmiesten kurssi. Peipohjan ammattikouluun tulisi perustaa keskustelukerhoja,
jotka käsittelisivät ammattiyhdistysliikettä ja ammattikoulua sekä näiden vaikutusta yhteiskunnassa. Asiasta päätettiin lähettää kirjelmä koulun johtokunnalle. (HSAP:n pöytäkirjat
1948 – 1974.)
Syyskuussa Työvaliokunnan kokouksessa Valtatuvan kabinetissa oli mukana SAK:n
edustaja Hilarius Brask. Keskusteltiin Braskin selvityksestä, joka käsitteli Peipohjan Ammattikoulun ja ammattiyhdistysliikkeen yhteisen elimen perustamista. Kokous päätti ehdottaa
Harjavallan ja Kauttuan ammatillisten paikallisjärjestöjen yhteiselimen perustamista Peipohjan Ammattikoulun kanssa. Opintokerhon viikonloppukurssi Kuparitehtaan kerholla pidetään
74
26. – 27.9.2970, aiheena on lauantaina kansantalous ja sunnuntaina SAK:n lähitavoitteet.
Palkkapolitiikassa kannatettiin vakauttamista. Lokakuun kokouksessa puheenjohtaja ilmoitti
viikonloppukurssin onnistuneen tyydyttävästi, osanottajia oli ollut 32 henkeä. Luennoitsijoina
olivat SAK:sta Hilarius Brask ja Pekka Morri. Myöhemmin lokakuussa Harjavallan Kaupan
Työntekijät ja Viranhaltijat ry hyväksyttiin Paikallisjärjestön jäseniksi 29.10.1970 alkaen.
Marraskuussa puheenjohtaja ilmoitti, että työeläkekurssi pidetään Kuparituvassa
13.12.1970. Kurssille kutsutaan myös SAJ:n alaiset osastot. Harjavallan Kutomatyöväen ammattiosaston anomus päästä Paikallisjärjestön jäseneksi 19.11.1970 hyväksyttiin. Samoin hyväksyttiin SAK:n esittämä työehtosopimusvaatimus tulopoliittiseksi ratkaisuksi vuodelle 1971
kehotuksella, että keskusjärjestön on tinkimättä pysyttävä vaatimustensa takana. Keskusjärjestön on valvottava, että työsopimuslaki vahvistetaan vielä kuluvan vuoden aikana.
Joulukuussa puheenjohtaja Antti Poranen avasi Työvaliokunnan kokouksen Valtatuvan
kabinetissa. Kuultiin Harjavallan Sairaalan Henkilökunnan Yhdistys ry:n kirje, jossa yhdistys
anoi Paikallisjärjestön jäsenyyttä 1. tammikuuta 1971 alkaen. Työvaliokunta hyväksyi yksimielisesti anomuksen. SAK:sta oli tulossa alustaja kertomaan SAK:n valtuuston tekemästä
kokonaisratkaisusta ja Musiikkimaja oli varattu tätä tilaisuutta varten 9.12.1970 klo 18.00.
(HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1971
T
ammikuussa Harjavallan Ammatillisen paikallisjärjestön Työvaliokunta totesi Kauppalanvaltuuston myöntäneen Paikallisjärjestölle avustusta 500 mk opintotoiminnan tukemiseksi. Eläkekurssille osallistui 43 henkilöä ja kurssia pidettiin onnistuneena. Tiedotustilaisuuteen Musiikkimajalla osallistui 30 henkeä. SAK:ta edusti sihteeri Elomaa ja toimitsija Kalle Hautakangas. Työsopimuslain käytäntöön soveltamisen todettiin olevan työntekijöille epäselvää ja päätettiin järjestää tiedotustilaisuus asian selventämiseksi. SAK:lta ja Liikeliitolta
pyydetään alustajaa. Peipohjan ammattikoulun vaikutusalueen ja paikallisjärjestöjen yhteinen
neuvottelutilaisuus kutsutaan koolle, aiheena on yhteistyön kehittäminen. Syksyllä 1970 asetettu neuvottelukunta jatkaa tehtäväänsä. Paikallislehti Harjavallan aloitteesta päätettiin lehden välityksellä kertoa HAP:stä, sen merkityksestä ja toimintamuodoista.
Helmikuussa kävi selville, että yhteistyöelintä ei saada toimimaan, koska kahteen aikaisempaan kokoukseen saapui vain neljä edustajaa. Asiasta keskustellaan enemmän vuosikokouksessa. SAK oli tiedustellut paikallisjärjestön perustamispäivämäärää, todettiin että HAP on
perustettu 24.11.1946. Paikallisjärjestö päätti pitää vappujuhlat, johon puhujia pyydetään
SAK:sta, SKDL:stä ja SDP:stä. Seelim Pajusen hautajaisiin lähetettiin muistoadressi. Maaliskuussa työvaliokunnan kokouksessa ilmoitusasiana kuultiin, että Paikallisjärjestön lakkoliikkeistä kertovassa tiedotustilaisuudessa keskikoululla oli ollut paikalla 27 henkeä, alustajina
75
Olavi Sulkanen ja Kimmo Kevätsalo Metalliliitosta. Vappujuhlien ohjelmansuorituksen alustavaksi järjestykseksi sovittiin seuraavaa: soittokunta aloittaa, sitten seuraavat tervehdyssanat,
kuoro, juhlapuhe, soittokunta, juhlapuhe, kisällilaulua ja lopuksi Työväenmarssi.
Maaliskuussa HAP:n vuosikokouksessa puheenjohtajaksi vuodelle 1971 valittiin yksimielisesti Antti Poranen. Työvaliokunnan vahvuudeksi päätettiin 11 ja puheenjohtaja. Kuultiin
SAK:n edustajan Lauri Vilponiemen katsaus ay-liikkeen viimeaikaisista tapahtumista. Vilponiemi kertoi mm. UKK-sopimuksesta, jonka vaikutusta voidaan arvioida tarkemmin vasta
myöhemmin, työterveys- ja turvallisuussopimuksesta, ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisestä, yritysdemokratiasta, SAK:n edustajakokouksesta ja kuluttajahintoihin vaikuttavista tekijöistä. Alustusta seuranneessa keskustelussa Työterveys- ja Turvallisuussopimusta pidettiin
hyvänä saavutuksena ay-liikkeelle.
Keskusteltaessa Harjavallan Säästöpankin kanssa tehdystä monistuskonetta koskevasta
sopimuksesta todettiin, että viime tammikuussa jätetty kirjelmä ei ollut johtanut Paikallisjärjestöä tyydyttävään tulokseen ja sopimus sanottiin sen vuoksi irti. Monistuskone myydään
Säästöpankille sopimuksen 1 kohdan mukaisella hinnalla. Oltiin myös sitä mieltä, että vuonna
1970 perustettu ns. yhteistyöelin ei ole enää tarpeellinen, koska työvaliokunta hoitaa ko. asiat
ja yhteistyöelin lakkautettiin. Huhtikuussa HAP:n Työvaliokunnan järjestäytymiskokouksessa
puheenjohtaja Antti Poranen ilmoitti, että Peipohjan Ammattikoulun liittohallituksen edustajien kanssa käydyt neuvottelut johtivat sikäli myönteiseen tulokseen, että nyt asetetaan työryhmä hoitamaan asiaa. Kokous valitsi työryhmään edustajaksi Antti Porasen ja varalle Usko
Laineen. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
SAK:lta saapuneen kirjeen mukaan vappujuhlien järjestämisessä olisi pidettävä lähtökohtana yhteisesti järjestettävää päiväjuhlaa. Vappujuhlat päätettiin pitää Honkalan urheilukentällä klo 11.00. Huonon sään sattuessa juhlat siirretään Kotipirtille. Työvaliokunnan kokouksessa puheenjohtaja selosti kokoukselle vappujuhlien järjestelyjä. Selostuksesta virisi vilkas ja
pitkä keskustelu, jossa kävi ilmi, että minkään ryhmän vappumerkkejä ei saa juhlissa myydä.
Ay-liikkeestä kertovat luennot päätettiin pitää entiseen tapaan Peipohjan Ammattikoululla ja
Harjavallan kansalaiskoulun viimeisen luokan oppilaille. Toukokuun 25. pv pidetyssä työvaliokunnan kokouksessa puheenjohtaja Antti Poranen ilmoitti, että vappujuhlissa oli yleisöä
noin 250 henkeä ja että juhlat olivat onnistuneet.
Kesäkuussa Työvaliokunnan kokouksessa oli esillä Rakennustyöläisten liitto ry:n osasto
156 ry:n ja Muurarien liiton Harjavallan työhuonekunnan kirjeet, joissa toivottiin HAP:n kannanottoa ns. ”kuutamokeikkoihin”. Kirjeiden lähettäjien päätöksiä tuettiin yksimielisesti. Asiaa käsittelevä muistio päätettiin lähettää mm. Harjavallan kauppalanhallitukselle. Elokuussa
12. pv työvaliokunnan kokouksessa Kuparituvan kabinetissa ilmoitusasiana kuultiin, että
kauppalanhallitus on ottanut myönteisen kannan kuutamokeikka-asiaan. Puheenjohtaja selosti
myös Säästöpankin johtajan kanssa käymiään neuvotteluja. Säästöpankki maksaa koneesta
400 mk ja myyntihinta HAP:lle on 400 mk. HAP päätti ostaa monistuskoneen itselleen.
76
Koska Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön perustamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta
24. marraskuuta 1971, työvaliokunta päätti pitää merkkipäivän kunniaksi tavallista juhlavamman edustajiston kokouksen, johon myös entiset puheenjohtajat kutsutaan. Syyskuussa
23. pv HAP:n ylimääräisessä edustajiston kokouksessa SAK:n edustaja Luimola selvitti nykyistä hinta- ja palkkapolitiikkaa, sekä tutkimusta joka on tehty reaaliansioiden nousun selville saamiseksi UKK-sopimuksen aikana. Myöhemmin syyskuussa puheenjohtaja ilmoitti kokoukselle, että monistuskone on ostettu Säästöpankilta ja se on nyt sihteerin hallussa. Kuultiin
rahastonhoitajan selostus tilanteesta, joka oli syntynyt kun häneltä ”ilmeisesti” hävinnyt
HAP:n pankkikirja jäädytetään. Päätettiin avata rinnakkaistili, jotta rahaliikenne saadaan
käyntiin. Tässä yhteydessä tuli ilmi, että jäsenosastoilla on paljon maksamattomia jäsenmaksuja. Puheenjohtajan alustuksen pohjalta keskusteltiin naisjaoston perustamisesta HAP:n yhteyteen, se perustetaan jos asiasta innostuneita naisia löytyy riittävästi.
Marraskuussa Työvaliokunnan kokouksessa puheenjohtaja ilmoitti Peipohjan Ammattikoulun rehtorin soittaneen hänelle ja maininneen, että tammi-helmikuun-aikana kansalaistaidon tunneilla on tarkoitus pitää ay-luentoja, ja että rehtori toivoi HAP:ltä aineistoa tähän tarkoitukseen. Ilmoitusasiana kuultiin, että Paikallisjärjestöön on 8.11.1971 klo 14.00 perustettu
naisjaosto, johon on valittu toimihenkilöiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Liisa Majander, varapuheenjohtajaksi Sylvi Lehikoinen, sihteeriksi Sylvi Kokki, taloudenhoitajaksi
Anna Anttalainen, jaoston kirjeenvaihtajana toimii puheenjohtaja. SAK:n Koulutusjaoston
8.11.1971 päivätyn kirjeen aloitteesta Paikallisjärjestön opintosihteeriksi ehdotettiin Voitto
Levosta. Osuuspankille päätettiin antaa vakuus kadonneen pankkikirjan mukaiselle summalle.
Aikaisemmille puheenjohtajille ja perustajajäsenille päätettiin lähettää kutsu 25vuotisjuhlakokoukseen, jossa heidät myös kukitetaan. Edustajiston valmistavassa vuosikokouksessa kuultiin katsaus HAP:n 25-vuotisesta toiminnasta. Seuranneessa vilkkaassa keskustelussa perustajajäsenet ja entiset puheenjohtajat käyttivät puheenvuoroja ja kertoivat tapahtumista järjestön alkuvuosilta. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1972
T
ammikuussa edustajiston ylimääräisessä kokouksessa SAK:n edustaja Etelä alusti sääntökysymyksistä ja tämän jälkeen säännöt käytiin kohta kohdalta lävitse.. Ne hyväksyttiin
pienin stilistisin muutoksin. Uudet säännöt otettiin käyttöön 22.1.1972 alkaen. Paikallisjärjestön uudeksi nimeksi hyväksyttiin Harjavallan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry. Helmikuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa Nuorisotalon kokoushuoneessa ammattikoululaisille myönnetyt stipendit päätettiin muuttaa palkinnoiksi, jotka annetaan tunnustukseksi niille, jotka parhaiten menestyvät ay-tiedon kokeissa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 –
1974.)
77
Maaliskuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa puheenjohtaja ilmoitti kokoukselle,
että Peipohjan Ammattikoululla on 7.3.1972 pidetty ensimmäinen ay-luento, jonka piti Katavisto Eurasta. Kokouksessa käsiteltiin SAK:n 10. edustajakokouksen hyväksymiä Ammatillisen Paikallisjärjestön sääntöjä. Ne hyväksyttiin muilta osin yksimielisesti paitsi 5§ 2 momentti, joka muutettiin seuraavanlaiseksi. ”Kukin jäsenosasto on oikeutettu valitsemaan edustajistoon yhden edustajan ja varaedustajan jokaista alkavaa 50 jäsentä kohti aina 500 jäseneen
saakka ja sen ylimenevältä jäsenmäärän osalta 1 edustajan kutakin alkavaa 500 jäsentä kohden. Aikaisemmin saavutetut jäsenoikeudet turvataan.” Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto nro 490 ry ja Mielenterveys- ja Kehitysvamma-alan liiton Harjavallan osasto hyväksyttiin
HAP:n kasvavaan jäsenjoukkoon 1.4.1972 alkaen. Äänestyksen jälkeen päätettiin liittyä
TSL:n Harjavallan seudun opintojärjestöön 1.4.1972 alkaen.
Toukokuussa HAP:n hallituksen kokouksessa Valtatuvassa edustajiksi TSL:n Harjavallan
seudun Opintojärjestön edustajistoon vuodeksi 1972 valittiin seuraavat henkilöt: Veikko Pihlaja, Pekka Mäkinen, Tauno Rouhiainen, varalle Keijo Puhakka, Usko Laine ja Erkki Anttila.
Stipendejä päätettiin jakaa kansalaiskoulunsa päättäneille 2 kpl ja 2 kpl Peipohjan Ammattikoulun päättäneille ja myös palkkioksi ay-tiedon kokeista. Kesäkuussa HAP:n hallituksen
kokouksessa päätettiin allekirjoittaa Hannu Kahakorven ja Vesa Mäkelän kanssa Työnjuhlien
juontamis- ja ohjelman esityssopimus hinnaltaan 1 000 mk. Porin Agitaatioryhmä esiintyy
lauantaina ja sunnuntaina yhteensä noin kuudella ohjelmalla hintaan 400 mk.
Heinäkuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa Valtatuvan kabinetissa puheenjohtaja Antti Poranen ilmoitti, että kauppala on myöntänyt 300 mk avustusta Työnjuhliin.
Työnjuhlien mainoksissa ja julisteissa saa käyttää SAK:n lippua ja kirjaimia. Vahvistinlaitteet
pääjuhlaa varten vuokrataan P. Sahalta hintaan 150 mk. Juhlamainokset painetaan Risteen
kirjapainossa, ne maksavat 219 mk. Juhlakulkueen reitti on Paloasemantie-HarjavallantieSiltatie-Satakunnantie-Urheilukenttä. Kulkueeseen otetaan mukaan 5-6 julistetta. Juhlapuhuja
on Ahti Fredrikson ja kauppalan tervehdyksen esittää kauppalanvaltuuston puheenjohtaja Eino Aaltonen. Iltajuhlien tervehdyssanat lausuu Tauno Rouhiainen, pääjuhlassa puhuu Antti
Poranen. Pääjuhlan yhteydessä luovutetaan Toivo Nurmelle kultainen ammattiliiton ansiomerkki. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Heinäkuussa 31. pv hallituksen kokouksessa käytiin tarkistuksen vuoksi juhlien ohjelmaa
läpi ja päätettiin, että lauantai-illan humppatansseista ilmoitetaan Uudessa Ajassa, Satakunnan
Työssä, Harjavalta-lehdessä ja Kokemäenjokilaaksossa. Juhlakulkuetta johtaa puheenjohtaja
Antti Poranen, Suomen lippua kantaa Voitto Levonen ja Paikallisjärjestön lippua Tauno Rouhiainen. Elokuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa päätettiin lähettää sekä kauppalan hallitukselle, että valtuuston vasemmistoryhmille kirjelmä, jossa tuodaan esille se surkea
tilanne, joka paikkakunnalla vallitsee siksi, että järjestöillä ja yhdistyksillä ei ole kunnollisia
kokoontumistiloja ja toivotaan kauppalan huolella paneutuvan asiaan. Kuntamuodon muutoksesta keskusteltiin vilkkaasti, mutta ei tehty mitään päätöksiä, koska todettiin, että asia on
78
edennyt niin pitkälle, ettei ole syytä enää siihen puuttua. Kauppalanhallitukselle lähetettiin
kirje, jossa toivottiin kauppalan tehostavan vuokra-asuntotuotantoa yhdessä suurten teollisuuslaitosten kanssa. Syksyn opintokampanjaan 19. pv Kuparituvan kabinetissa saavat osallistua muutkin kuin vain ay-väki.
Syyskuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa päätettiin yksimielisesti lähettää
kauppalanhallitukselle kirjelmä, jossa kehotetaan sitä käsittelemään kalleusluokka-asiaa udelleen, koska kauppalanhallituksen aikaisemmin tekemä päätös ei ollut oikeudenmukainen palkansaajia ja eläkeläisiä kohtaan. Asian johdosta lähetetään kirjeet myös SAK:lle ja Tilastolliselle päätoimistolle. Pari päivää myöhemmin hallituksen kokouksessa luettiin EEC:n vastaisen kansanrintaman ja TSL:n Harjavallan seudun opintojärjestön kirjeet. EEC-aiheinen keskustelutilaisuus pyritään järjestämään sopivana ajankohtana. Kansalaisopistolle ehdotetaan,
että se ottaisi ohjelmaansa kauppalan eri hallintokuntien esittelyn ja tenttitilaisuudet.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtaja Antti Poranen ilmoitti, että APJ:n
alueellisilla neuvottelupäivillä 24.9.1972 Porissa EEC:stä olivat alustaneet Pekka Morri ja
Nilsson. Morri kannatti EEC:hen liittymistä ja Nilsson vastusti sitä. Päätettiin järjestää ayväelle pikkujoulujuhla ravintola Kuparituvassa 24. pv marraskuuta klo 1930. Tilaisuuteen
myydään illalliskortteja, jotka maksavat 15 mk. Pekka Rosvall toimii pikkujoulujuhlien laulunvetäjänä.
Marraskuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa Valtatuvan kabinetissa klo 18.00
keskusteltiin Lehtitoimikunnan toiminnasta. Se oli lähtenyt ripeästi käyntiin vaikka ensimmäisessä kokouksessa oli läsnä vain neljän ammattiosaston edustajat. Levikkitoimikunnan
vetäjä Räsänen kertoi, että seuraavat ammattiosastot ovat lahjoittaneet työväenlehtien levikkikilpailuun rahaa: Metalli 127 500 mk. Kemia 100 mk, Rakennus 150 mk, KTV tukee lehtiä
muulla tavoin. Hallituksen jäsenten toivottiin osallistuvan kansalaisopiston järjestämälle yritysdemokratialuennolle. Marraskuussa hyväksyttiin Harjavallan Jalkinetyöväen ammattiosasto nro 92 Paikallisjärjestön jäsenosastoksi 1.1.1973 alkaen. Kokous käsitteli Kemiantyöntekijöiden esitystä asuntorakennustoiminnan tehostamisesta ja antoi hallitukselle tehtäväksi kutsua osastojen edustajat keskustelemaan asiasta. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1973
T
ammikuussa HAP:n hallituksen kokous pidettiin ravintola Valtatuvan kabinetissa. Läsnä
olivat seuraavat hallituksen jäsenet: Tapio Grönroos, Pekka Viljanen, Pertti Haarala,
Tauno Härkälä, Tauno Rouhiainen, Matti Puntala, Keijo Puhakka. Puhetta johti Antti Poranen
ja pöytäkirjan laati Voitto Levonen. Puheenjohtaja ilmoitti, että EEC-aiheinen keskustelutilaisuus järjestettiin 29. marraskuuta 1972, mutta tilaisuus ei kiinnostanut yleisöä, sillä paikalla
olivat vain alustaja Kalervo Hanka ja paikallisjärjestön puheenjohtaja Antti Poranen. Pikku-
79
joulujuhla onnistui sen sijaan hyvin. Laulunvetäjä toimineelle Pekka Rosvallille maksettiin
palkkiota 20 markkaa. Naisjaoston puheenjohtaja Liisa Majander oli ilmoittanut puheenjohtaja Antti Poraselle, että hän ei enää hoida naisjaoston puheenjohtajan tehtäviä. Asiasta keskusteltiin ja kokous velvoitti paikallisjärjestön puheenjohtajan ja sihteerin hoitamaan asian. Harjavallan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön tili postipankissa päätettiin tarpeettomana
lopettaa. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Helmikuussa hallituksen kokouksessa päätettiin, että 26.–27.2.1973 pidettävät eläkekurssit Hiittenharjun Motellissa alkavat klo 18.00. Kursseista ei tule Paikallisjärjestölle kustannuksia. HAP järjestää yhdessä Euran ja Huittisten vastaavien järjestöjen kanssa toimitsijakurssin Hiittenharjun Motellissa 17. – 18.3.1973. Kurssille odotetaan 35–40:a henkeä, kurssimaksu on 43 markkaa, johon sisältyy kahvi ja ruoka ko. päivinä. Neuvostoliiton ammattiyhdistysliikkeen edustaja vierailee Harjavallassa 2.3.1973. Vieraalle järjestetään mm. teollisuuskäyntejä. Illalla klo 19.00 järjestetään tilaisuus, jossa vieras esittää alustuksen aiheesta YYAsopimuksesta/ammattiyhdistysliike.
Maaliskuussa puheenjohtaja ilmoitti kokoukselle, että eläketiedotuspäivät pidettiin 26.27.2. kuten oli suunniteltu ja osanottajia oli 27 henkeä, tapahtuma onnistui hyvin. Hän kertoi
myös Neuvostoliiton ay-liikkeen kansainvälisen osaston varapäällikön Sergei Trubnikovin
vierailusta. Vieraille oli esitelty Outokummun ja Kemiran tuotantolaitokset sekä Harjulan
museo. Kauppalantalolla pidetyssä iltatilaisuudessa vieras esitelmöi aiheesta ”Ystävyys- ja
avunantosopimuksen 25-vuotisjuhlavuosi”. Hän vastasi myös yleisön kysymyksiin erittäin
laajasti. Tilaisuuteen oli saapunut 23 henkeä. Vierailusta ei aiheutunut Paikallisjärjestölle kuin
noin 30 markan kulut. Lehtitoimikunnan jäsen Grönroos ilmoitti, että T-lehtien levikkikampanja onnistui hyvin ja Uuden Ajan ja Satakunnan Työn tilaajakanta kasvoi paikkakunnalla
tuntuvasti. Samalla hän pyysi eroa ko. toimikunnan jäsenyydestä.
Huhtikuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtaja ilmoitti kokoukselle, että Harjavallan
soittokunta on tilattu vappujuhliin soittamaan, palkkio on 200 markkaa. Lehtitoimikunnan
järjestämille ruotsinmatkoille ilmoittautuminen oli ollut heikkoa. Kauppalanjohtaja Antti
Koskinen päätettiin kutsua Paikallisjärjestön vuosikokoukseen, jossa hänelle luovutetaan
SAK:n pienoislippu vietäväksi kauppalan lippukaappiin. Heinolan APJ:n haaste ”Avustusjuna
Vietnamiin” päätettiin ottaa vastaan ja tarkoitukseen varattiin 50 markkaa. Vappujuhliin tilataan seuraavat ohjelmansuorittajat: Porin agitaatioryhmä, hinta 150 markkaa, Harjavallan kansalaisopiston mieskuoro 100 markkaa, Harjavallan Nuoret Kotkat (hinta avoin). Puhujiksi
ovat lupautuneet kansanedustaja Työläjärvi ja toimitsija Pohjola. Vappujuhlista ilmoitetaan
vain seuraavissa sanomalehdissä: Uusi Aika, Satakunnan Työ, Harjavaltalehti ja Kokemäenjokilaakso. Paikallisjärjestön jäseneksi hyväksyttiin 1.4.1973 alkaen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan liiton Harjavallan osasto nro 109 ry. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi seuraavaksi toimikaudeksi valittiin äänestyksen jälkeen Voitto Levonen viidellätoista äänellä, vastaehdokkaana ollut Heikki Haikonen sai neljä-
80
toista ääntä, lisäksi jätettiin yksi tyhjä äänestyslippu. Jäsenosastojen esityksiä edustajiston
kevätkokoukselle oli ainoastaan Harjavallan Metallityöväen ammattiosaston vuokraasuntotuotantoa käsittelevä esitys. Edustajisto yhtyi hallituksen asiasta antamaan lausuntoon,
jonka mukaan ko. asia on valmisteluvaiheessa. Paikallisjärjestön sihteerille annettiin lupa
huoltaa kirjoituskoneensa ja hankkia siihen uusi nauha Paikallisjärjestön laskuun.
Edustajiston kevätkokous antoi myös seuraavansisältöisen lausunnon (ote): ”Me vaadimme hallitukselta, että se käyttää saamiaan valtuuksia hinta- ja maksutason kurissa pysymiseksi. Hallituksen on kiireellisesti annettava esitys verolakien uudistamiseksi siten, että ne
todella alentavat palkkatyöläisten verotaakkaa. Emme hyväksy sellaisia uudistuksia, jotka
välittömästi tai välillisesti alentavat elintasoamme. Me tuomitsemme jyrkästi kokoomuksen ja
muun porvariston toimenpiteet, joilla on tahallisesti jarrutettu uusien työehtosopimusten syntymistä. Olemme asettaneet tavoitteeksi vähintään 5 %:n reaalipalkkojen kohoamisen tulevana sopimuskautena. Tämä tavoite on toteutettavissa vain hyvällä yhteistyöllä SAK:n, sen jäsenliittojen ja jäsenistön kesken. Maamme työväenliike on kokonaisuudessaan saatava mukaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi.” (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
HSAP:n edustaja Voitto Levonen avasi Harjavallan ay-väen asuntotuotantotoimikunnan
kokouksen 13.4.1973 klo 18.00 ja kertoi alustavista keskusteluista, joiden mukaisesti asuntotuotantotoimikunta on perustettu HSAP:n toimesta ja paikallisjärjestön puitteissa toimimaan.
Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin HSAP:n puheenjohtaja Voitto Levonen ja sihteeriksi
Kauko Humala. Toimikunnan ensimmäinen tehtävä oli asunto- ja asuntomuototarpeen kartoittaminen. Harjavallan kauppalan viranomaisten kanssa tuli pyrkiä yhteistyöhön ja saamaan
niitä tietoja, jotka rakennustoiminnan kannalta ovat ensiarvoisen tärkeitä, kuten selvitykset
asuntotarpeista, lukumääristä, kaavoituksesta, rakennusmaa-alasta, asuntomuodoista, osakeyhtiön perustamiseen liittyvät kysymykset jne. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
HSAP:n asuntotuotantotoimikunta kokoontui Kuparituvan kabinetissa 14.5.1973 klo
18.30. Puheenjohtaja Voitto Levonen toivotti tuomari Jäykän ja insinööri Häikiön sekä toimikunnan jäsenet tervetulleiksi tilaisuuteen. Tuomari Jäykkä esitteli toimikunnalle asuntotuotantoon ja tämän hetkiseen rakennushankkeeseen liittyviä kysymyksiä, näitä olivat mm. kiinteistöyhtiön perustaminen, rakennuskustannukset, rahoitusjärjestelyt, lainojen korot ja maksuajat,
asuntolainojen osuus rakennuskustannuksista ym. asiaan liittyvää.
Insinööri Häikiö selvitteli eri rakennuskiinteistövaihtoehtoja, mm. 3-kerroksisen ja 6kerroksisen talon ominaisuuksia ja kustannuksia. Asuntojen lukumäärä esimerkeissä oli 24–
27 ja 30-36. Hankkeen toteutuessa kunta voisi olla mukana tontin ja kunnallistekniikan hinnalla. Toimikunta totesi, että eräänä tärkeimmistä hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä on
mukana olevien tai tulevien ammattiosastojen omat taloudelliset mahdollisuudet ja ensisijaisluottojen hankinta. Tämän vuoksi toimikunta lähetti kyselyn ammattiosastoille rakennushankkeen vaihtoehdoista ja päätti ottaa sen jälkeen yhteyttä kauppalan viranomaisiin hankkeen
81
eteenpäin viemiseksi. Toimikunta piti hyvin tärkeänä ammattiliittojen mukaantuloa Harjavallan asuntotuotantomarkkinoille rahoittajina mm. PR-mielessä.
Kesäkuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtaja Voitto Levonen pyysi eroa tehtävästään ja ero myönnettiin. Edustajisto kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen 7.9.1973 valitsemaan uutta puheenjohtajaa. Varapuheenjohtaja sai tehtäväkseen hoitaa puheenjohtajan tehtäviä siihen saakka kunnes uusi puheenjohtaja on valittu. Haikonen kiitti Paikallisjärjestön hallituksen puolesta eroavaa puheenjohtajaa.
HSAP:n ylimääräisessä edustajiston kokouksessa 7. syyskuuta puheenjohtajana toimi
Tapio Grönroos ja sihteerinä Anna-Liisa Keinonen. Esko Vuori ehdotti Harjavallan seudun
Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi Pentti Sinisaloa Erkki Ketolaisen kannattamana. Veikko Pihlaja ehdotti Kauko Humalaa Seppo Leppäsen kannattamana. Koska muita
ehdokkaita ei ollut, äänestettiin kahden ehdokkaan välillä. Äänestyksessä annettiin 30 ääntä,
joista Pentti Sinisalo sai 17 ääntä ja Kauko Humala 13 ääntä. Näin Pentti Sinisalo valittiin
Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa Neuvostoliittolaiselle taiteilijaryhmälle päätettiin
järjestää esiintymistilaisuus Hiittenharjun Motellissa 18.11.1973, saman tilaisuuden yhteydessä pidetään Paikallisjärjestön pikkujoulu. Päätettiin myös, että Paikallisjärjestön hallitus toimii opintokerhona kokoustensa yhteydessä. Opintoaiheiksi otetaan työsuojelu ja siihen liittyvät toimenpiteet. Paikallisjärjestön hallitus valtuutti puheenjohtajan ja sihteerin laatimaan
SAK:lle kirjelmän, jossa sitä kehotetaan puuttumaan yksityisten eläkelaitosten toimintaan ja
ajamaan eläkelakien yksinkertaistamista. Vastauksena Harjavallan Metallityöväen osasto
127:n tekemiin esityksiin HSAP:n hallitus toteaa, että työterveydenhuolto on oleellinen osa
avoterveydenhuoltoa, ja se tulee toteuttaa niin, että suurimmat työpaikat palkkaavat joko
oman tai yhteisen päätoimisen lääkärin sekä muun terveydenhoitohenkilökunnan. Pienien
työpaikkojen tulee perustaa yhteistoimin muiden pienyrittäjien kanssa vastaavia terveydenhuoltopalveluja. Koska paikallisjärjestön naistoimikunnan toimintaa ei ole vieläkään saatu
aloitettua, ja koska toimikunnan puheenjohtaja on täysin lyönyt laimin tehtävänsä Paikallisjärjestön hallitus esittää edustajistolle uuden puheenjohtajan valitsemista naistoimikunnalle.
HSAP:n asuntotoimikunnan kokouksessa Kuparituvan kabinetissa asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin paikkakunnalta poismuuttaneen Voitto Levosen tilalle Pentti Sinisalo. Työryhmän puitteissa annetusta tehtävästä keskusteltiin ja todettiin, että mahdollisesti kysymykseen tulee 3-kerroksinen ja 3-rappuinen talo, huoneistoluvultaan 24–32 niiden
koosta riippuen. HSAP:n hallitus hoitaa rakennustontin varauspyynnön Harjavallan kauppalanhallitukselle. On selvitettävä tarkemmin talotyyppi, kustannukset, osakepääoma ja jyvitysosuudet ammattiosastojen kesken jäsenluvun mukaan. Kun nämä ovat selvillä, tiedot lähetetään ammattiosastoille kirjelmänä. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
82
1974
T
ammikuun kokouksessa Asuntotuotantotoimikunta esitti, että jäsenosastojen on selvitettävä mahdollinen osallistuminen rakennushankkeeseen, annettava vastaus määräajan
puitteissa ja valittava edustajansa seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Jäsenosastoja kehotetaan
antamaan vastauksensa osallistumismahdollisuuksistaan helmikuun loppuun mennessä. Maaliskuussa keskusteltiin asuntohankkeesta ja toivottiin, että Asuntotuotantotoimikunta toimisi
edelleen ja yrittäisi hoitaa rahoituskysymystä siten, että SAK järjestäisi sen liittojensa kautta.
Paikallisjärjestön hallitus suositteli, että edustajiston kevätkokouksessa annettaisiin puheenvuoro vakuutusyhtiö Kansan asiamiehelle, mikäli tähän suostutaan niin ”Kansa tarjoaa kahvit
edustajistolle”.
Huhtikuussa 8. pv Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi
valittiin Kauko Humala. Humala sai 23 ääntä ja vastaehdokas Heimo Haapakorpi 14 ääntä.
Nakkilan Metallityöväen osasto 282 ry ja Postiliiton Harjavallan osasto hyväksyttiin Paikallisjärjestön jäseniksi. Huhtikuun 18. pv hallituksen järjestäytymiskokouksessa päätettiin pitää
vappujuhla Honkalan kentällä klo 11.00. Sateen sattuessa ollaan Kotipirtillä. Tilaisuuteen
saapuvat puhumaan SDP:stä Mauno Alppinen ja SKDL:stä Veikko Mäntyniemi. Muusta ohjelmasta huolehtivat Harjavallan soittokunta, Nuoret Kotkat, kansalaisopiston mieskuoro ja
mahdollisesti Porin Agitaatioryhmä. SAK:n ohjeiden mukaan juhlassa ei käytetä poliittisia
tunnuksia, ne osastot joilla on oma lippu voivat tuoda sen tilaisuuteen.
Toukokuun 20. pv hallituksen kokous totesi ilmoitusasioina, että vappujuhlat pidettiin
Honkalan urheilukentällä, yleisöä oli noin 250 henkeä ja Vuokratalotoimikunta kutsutaan
keskustelemaan vuokratalohankkeen rakentamismahdollisuuksista. Kesäkuussa kuultiin Kauko Humalan selostus Satakunnan ammatillisten paikallisjärjestöjen kirjelmän viemisestä
SAK:n hallitukselle. Kirjelmä koski Satakunnan läänin perustamisen tarpeellisuutta.
Elokuussa hallituksen kokous pidettiin Osuuspankin kokoushuoneessa. Puheenjohtaja
selosti kerrostalorakennushanketta todeten Osuuspankki Yhteistuen mahdollisesti hoitavan
ensisijaislainoituksen. Kustannusarvioita on pyydetty eri rakennusyhtiöiltä. Kauppala on mukana rakennushankkeessa ja muutamilta jäsenosastoilta on tullut myönteisiä vastauksia. Asuntotuotantotoimikunta velvoitettiin jatkamaan asian valmistelua. Nais- ja nuorisojaostot pyritään herättämään henkiin. Sihteeri lähettää osastoille kirjelmän ja osastoja pyydetään nimeämään edustajansa jaostoihin. Naisjaosto kokoontuu Osuuspankin kerhohuoneessa 25.9.1974
alkaen klo 19.00. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Syyskuussa hallituksen kokouksessa päätettiin pitää eläketiedotuskurssi Hiittenharjun
Motellissa 8.2.1975. Kurssi järjestetään KTV–Tellin osastoille ja Posti ja Rautatieläisten osastoille. Heikosta osanottoilmoittautumisesta huolimatta APJ:n neuvottelupäivä pidetään Kuparituvassa ja hallituksen jäseniä velvoitettiin osallistumaan kokoukseen 28.9.1974. Kahvien ja
ruokailun hinta on 15 mk, ja sen maksaa paikallisjärjestö. Kokous keskusteli ay-luentojen
83
tarpeellisuudesta ja tavasta, jolla ay-tietoutta viedään ammattikouluihin. Päädyttiin kantaan,
että opettajat opettavat ammattikasvatushallituksen ohjeiden mukaan ay-tietoutta ja järjestön
edustajat käyvät kevätlukukaudella keskustelemassa oppilaskunnan kanssa ay-liikkeen asioista ja tavasta opettaa ay-tietoutta kouluissa.
HAP:n neuvottelukokouksessa 28.9.1974 Kuparituvassa Juhani Surakka SAK:sta totesi,
että ammattiyhdistysliikkeen eheydyttyä vuonna 1969 oli SAK:n jäsenmäärä noin 400 000 ja
nyt noin 900 000. Tehtäväkenttä on laajentunut ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta, velvollisuudet ja vastuu kasvanut. Tieto ei kulje kuitenkaan SAK:sta paikallisjärjestöihin ja päinvastoin. Paikallisjärjestön tehtäviin kuuluu yhteydenpito eri liittojen kanssa. Niiden on pidettävä
yhteyttä ja painostettava kunnan ja valtion viranomaisia työllisyyden hoidossa, valvottava
paikkakunnan työväestön etuja ja valvottava hintoja. Lisäksi tehtäviin kuuluu jäsenosastojen
valistus- ja koulutustoiminta ja kurssi- ja luentotilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä työväen- ja kansalaisopistojen kanssa. Myös toiminta yhteistyössä muiden SAK:ta lähellä olevien järjestöjen kanssa on tärkeää. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Harjavallan Metallityöväen ammattiosaston koulutustoiminnasta keskusteltaessa todettiin
koulutuksen tehostamisen tarpeellisuus ja keskusteltiin opinto-ohjelmasta. Suurin ongelma oli
aktiivisten ohjaajien puute ja uusia ihmisiä oli vaikea saada mukaan toimintaan. Koulutus
pyritään jatkossa suuntaamaan Kansalaisopistoon tähän tarkoitukseen laadittavan koulutussuunnitelman mukaisesti. Talohankkeen lainahakemus on toimitettu Asuntohallitukselle, talon
kustannusarvio on noin 2 700 000 mk. Harjavallan pankit eivät myönnä ensisijaisluottoa,
Marraskuussa hallituksen kokouksessa keskusteltiin Paikallisjärjestön opintosuunnitelmasta ja todettiin opintokerhon olevan paras koulutusmuoto ammattiosastoissa. Myöhemmin
edustajiston syyskokouksessa käsiteltiin Metallityöväen ammattiosaston esitystä HSAP:n
koulutustoiminnan elvyttämisestä ja kehittämisestä ja koulutusohjaajan valitsemisesta. Hallitus oli perustanut työryhmän laatimaan Paikallisjärjestöille pitkäntähtäimen opinto-ohjelman
ja erilaisia kursseja järjestetään yhteistyössä Harjavallan kansalaisopiston kanssa. Keskustelussa korostettiin oman opintokerhotoiminnan tärkeyttä, koska katsottiin aatteellisen koulutuksen tulevan näin parhaiten hoidettua. Kansalaisopiston kursseihin suhtauduttiin varauksin
siksi, että aatteellinen koulutus jää siellä ohjelmasta pois. HSAP:n edustajiston kannanilmaisussa hinta- ja talouspoliittiseen tilanteeseen todettiin, että SAK:n on perusteellisesti valmistauduttava kokonaisratkaisun tarkistusneuvotteluihin. Viimeistään näissä neuvotteluissa
on saatava aikaan sellaiset palkankorotukset, joilla reaaliansioiden aleneminen estetään ja
turvataan niiden nousu. Neuvotteluissa on alempipalkkaisille saatava yleistä korotusta suurempi osuus ja kunnollinen ansiotason turvaava suoja. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Joulukuussa Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön hallitus kokoontui
Osuuspankin kokoushuoneessa. Kokouksen avasi paikallisjärjestön sihteeri, koska puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Puheenjohtajaksi valittiin
Tapio Grönroos. Luettiin TUL:n Länsi-Suomen piirin kirje, joka koski neuvottelukokousta
84
piiritoimikunnan kanssa. Edustajiksi valittiin Kauko Humala ja Tapio Grönroos, sekä varalle
Raimo Rajala ja Erkki Lehtinen. Paikallisjärjestö piti Harjavallan kauppalantalolla tiedotustilaisuuden 17.12.1974 klo 18.00. Aiheina on kauppalan talousarvio ja työterveyshuollon järjestäminen kuntainliiton alueella. Myös hallitus osallistui tilaisuuteen. Puheenjohtaja kiitti vielä
osallistujia kokouksesta ja toivotti kaikille hyvää joulua ja päätti kokouksen. (HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974.)
1975
T
ammikuussa hallituksen kokouksessa Säästöpankin kokoushuoneessa puheenjohtaja
Humala avasi kokouksen. Hän ilmoitti neuvotelleensa vuokratalohankkeeseen liittyen
Osuuspankki Yhteistuen johtajan Lammin kanssa sen primäärilainoituksesta. Yhteistuki lupasi myöntää ensisijaislainan jos he eivät saa Aravalainoitusta omille rakennushankkeilleen.
Koulutusjaosto oli sitä mieltä, että kevätkaudella ei kannata perustaa opintokerhoja. Osastoilta
tiedustellaan millaista opintotoimintaa ne haluavat syksyllä pidettävän.
Huhtikuussa edustajiston kevätkokous pidettiin Musiikkimajalla. Puheenjohtajiksi ehdotettiin Kauko Humalaa ja Pauli Nurmea. Äänestyksessä Humala sai 22 ääntä ja Nurmi 27 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi 1975 Pauli Nurmi. Luettiin Harjavallan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto nro 46 ry:n jäsenanomus, jossa järjestö anoi paikallisjärjestön jäsenyyttä 1.4.1975 alkaen. Anomus hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, ettei SAK nytkään
lähettänyt edustajaansa kokoukseen ja kokous pahoitteli tapahtunutta. Huhtikuussa hallituksen
kokouksessa päätettiin nuorisojaoston toiminnan aloittamisesta.
Toukokuussa hallituksen kokouksessa Harjavallan kauppalantalossa kokous käsitteli
Kiinteistö OY Hällinpolkua. HSAP:n hallitus oli päättänyt sijoittaa kiinteistön rakentamiseen
10 000 markkaa. Metalliliitto tulee mukaan 136 000 markalla, Rakennustyöväen Liitto sijoittaa 45 000 mk, Harjavallan Metallityöväen osasto 50 000 mk, kauppalan osuus on 27 000 mk,
Kemiantyöntekijäin osasto 10 000 mk, Puutyöväen osasto 5 000 mk ja Harjavallan sairaalan
henkilökunnan yhdistys 5 000 mk. Postipankki oli myöntänyt 800 000 mk:n lainan Hällinpolku OY:n rakentamiseen. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Kesäkuussa HAP:n asuntotuotantotoimikunnan kokouksessa puheenjohtaja selosti asuntovuokratalon rakentamisasiaa, lähinnä hankkeen rahoitusta. Postipankki oli lupautunut rahoittamaan ensisijaislainoitusosuuden. Humala kertoi myös neuvotteluistaan osuuspääoman
hankkimiseksi ja jakamisesta mukana olevien ammattijärjestöjen kesken. Metallityöväen liitto
oli tullut mukaan aikaisemman lisäksi 136 000 markalla. Puheenjohtaja esitti oman ehdotuksensa osakepääoman jakautumasta hankkeessa mukana olevien kesken. Kokous kiinnitti
huomiota asiantuntijoiden käyttämiseen osakeyhtiön perustamisessa tarvittavan aineiston,
sekä aikanaan rakennustyöselityksen ja yleisen rakennustason tutkimiseen. Kauppalanjohtaja
85
Koskinen ilmoitti, että kauppalan lakimies Jussi Jäykkä ja rakennustoimisto voi hoitaa tämän
tehtävän ennen asiakirjojen allekirjoitusta.
Syyskuussa hallituksen kokouksessa kuultiin, että Harjavallan Jalkinetyöväen ammattiosasto nro 92 on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta. Jäsenet ovat liittyneet Merstolan Jalkinetyöntekijät ry:n ammattiosastoon. Paikallisjärjestön hallitus esitti Merstolan Jalkinetyöntekijät ry:n ammattiosaston hyväksymistä HSAP:n jäseneksi. Veropoliittinen kurssi sovittiin
pidettäväksi 12. – 13.9.1975 Harjavallan kauppalantalossa. Alustajina ovat hallitussihteeri
Arvo Kemppi Helsingistä ja kauppalankamreeri Kalevi Niskanen Harjavallasta. Opintosihteeri Varma Jylhäkallion tehtäväksi annettiin ohjelman lähettäminen alustajille ja majoituksen
tilaaminen motellista hallitussihteeri Arvo Kämpille. Marraskuussa hallituksen kokouksessa
HSAP:n asuntotuotantotoimikunta ilmoitti, että toimikunta on suorittanut sille annetun tehtävän loppuun ja katsoo toimintansa päättyneen, minkä hallitus yksimielisesti hyväksyi.
Joulukuussa HSAP:n sääntömääräisessä edustajiston syyskokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti julkilausuma naisten samapalkkaisuudesta. Julkilausumassa todetaan, että taistelu
naisten tasa-arvon ja sen perusedellytysten luomiseksi on ay-liikkeen ja koko järjestäytyneen
työväenluokan kamppailua, sen perustan muuttamista, jolla riistojärjestelmä seisoo. ”Ayliikkeen taistelu naisen aseman puolesta, nainen tasavertaisena toverinaan, on jo luonnostaan
saava aikaan asennemuutoksen miesten maailmassa. Sitä vastoin mukautuminen uskonnollisiin porvarillis-idealistisiin naisasialiikkeisiin on vain omiaan hämärtämään sitä liikettä, joka
yhteiskunnan päällysrakenteessa syntyy todellisen tasa-arvon ja vapauden puolesta kamppailtaessa. Työläisperheen tietoisen kasvatuskäyttäytymisen tuloksena, vain ja ainoastaan, tyttö
naiseksi varttuessaan tiedostaa asemansa palkkatyöläisenä, työläisnaisena tuhansin muiden
joukossa yhteiskunnassa. Kamppailtaessa työehtosopimuksen sisällöstä ja laadusta ovat naisille keskeisiä seuraavat asiat: muutos tes-rakenteeseen poistamalla alimmat palkkaryhmät ja
korottamalla sopimuspalkat käytännön palkkojen tasolle, palkkojen korottaminen ammattioppimisen ja työvuosien myötä, ja siirtyminen urapalkasta aikapalkkaan ansioita alentamatta.”
HSAP:n edustajien syyskokouksessa annetun julkilausuman mukaan: ”Tällä hetkellä kapitalistista järjestelmää koettelee talouslama ja työttömyys ja palkkatyöläisen toimeentulo on
epävarmaa. Maata hallitaan hätätilahallituksella, jossa työväenluokan miehet ja naiset ovat
mukana. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on antaa tuki maan hallitukselle, että hallitus kykenee oikaisemaan virheellisen talouspolitiikan edistykselliseksi talous- ja työllisyyspolitiikaksi.
SAK:ssa sosialidemokraattien ja kansandemokraattien on löydettävä yhteinen linja siitä, mitkä ovat seuraavan työehtosopimuksen päätavoitteet, miten palkkatyöläisen ostovoima palautetaan ja turvataan reaaliansioiden nousu. Ammattiyhdistysliikkeen on toimittava yhtenäisenä
painostusjärjestönä valtiovaltaan ja poliittisiin päätöksentekijöihin nähden, samalla kun annetaan tuki maan hallitukselle. Tämän toimenpiteen tuloksena ainoastaan saadaan työväenehtoisempi tulo- ja talouspolitiikka.” (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
86
1976
T
ammikuussa HSAP:n hallituksen kokouksessa Puheenjohtajana toimi Pauli Nurmi. Paikallisjärjestön hallitus päätti perustaa Nuorisojaoston, minkä johdosta lähetetään osastoille kirjeet, joissa kehotetaan osastoja nimeämään edustajansa perustettavaan jaostoon helmikuun aikana. Heimo Haapakorpi hoitaa asiaa edelleen. Työväenlehtitoimikunta järjestää Tlehti-illanvieton Outokummun kerhotalolla 27.3.1976, musiikista vastaa Kalevi Vähämäki.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.00 kiittäen Paikallisjärjestön hallitusta lyhyestä
mutta miellyttävästä yhteistyöstä siirtyessään muihin tehtäviin toiselle paikkakunnalle, sekä
toivotti toimintarikasta jatkoa Paikallisjärjestölle. Maaliskuussa hallituksen kokouksessa luettiin SAK:n 9.3.76 päivätty kirje, joka käsitteli hintatarkkailujaoston perustamista. Paikallisjärjestön hallitus päätti perustaa jaoston. Osastoja kehotettiin nimeämään edustajansa kyseiseen
jaostoon kahden viikon aikana. Jaoston kokoonkutsujaksi valittiin Usko Laine.
Huhtikuussa HSAP:n edustajiston kevätkokouksessa todettiin, että Paikallisjärjestön toimesta alkunsa saanut vuokratalohanke on loppuvaiheessa ja talon luovutus tapahtuu
14.4.1976. Postiliiton Harjavallan osasto pyysi eroa Paikallisjärjestön jäsenyydestä vuoden
1976 alusta alkaen, pyyntö hyväksyttiin. Todettiin, että SAK ei lupauksistaan huolimatta ole
nytkään lähettänyt edustajaansa kokoukseen. Uuden hallituksen sihteeri velvoitettiin lähettämään SAK:lle kokouksen paheksuminen tapahtuneen johdosta. Keskusteltiin Harjavallan
Sähköalantyöntekijäin osaston kirjeestä, jonka mukaan Paikallisjärjestö on jossain määrin
laiminlyönyt sääntöjen 2 §:n ”Tarkoitus ja tehtävät”. Vastaisuudessa otetaankin paremmin
huomioon valistus-, tiedotus- ja koulutustyö, jotka ovat Paikallisjärjestön päätehtäviä..
Toimintakertomuksessa vuodelta 1975 todetaan (ote), että: ”Tarkasteltaessa vuotta 1975
näin jälkikäteen voi todeta yksiselitteisesti sen, että kapitalismin synnyttämä lama on toiminut. Inflaatio on noussut koko vuoden ja päätynyt 20 %:iin. Palkat ovat tänä aikana nousseet
vain 10–15 %. Suurin osa palkkatyöväestä on jäänyt reaalipalkkakehityksessä pakkasen puolelle, toisin sanoen reaaliansio on laskenut. Työttömyys on saanut jalansijaa liian paljon.
Maassamme on satatuhatta työtöntä. Myös Harjavalta on saanut kokea jälleen kerran sen, että
työtä ei riitä kaikille siitäkään huolimatta, että kauppalassa on niin sanottua suurteollisuutta.
Vielä vuosi sitten työpaikkoja oli enemmän kuin hakijoita, mutta kapitalistien kyky hoitaa
asioita pitkäjänteisesti puuttuu ja ajoittain joudutaan kokemaan nämä lamakaudet.” (HSAP:n
pöytäkirjat 1948 – 1974.)
Toukokuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtajana toimi Ilmo Keskinen. Paikallisjärjestön Hintatarkkailutoimikuntaan valittiin Ilmo Keskinen, Tapio Grönroos, Erkki Lehtinen
ja Varma Jylhäkallio. Syksymmällä elokuussa Paikallisjärjestön 30-vuotisjuhlatoimikuntaan
valittiin Ilmo Keskinen kokoonkutsujana, Tapio Grönroos, Ilmari Savolainen, Varma Jylhäkallio, Anna-Liisa Keinonen, Erkki Lehtinen, Usko Laine, Matias Puntala ja Heimo Haapakorpi. Paikallisjärjestön edustajaksi Kiinteistö Oy Hällinpolun ylimääräiseen yhtiökokoukseen
87
valittiin Ilmo Keskinen ja varaedustajaksi Tapio Grönroos. Syyskuussa hyväksyttiin Oy Hällinpolun yhtiökokouksen pöytäkirja, osakekirja ja yhtiösopimus. Osakekirjan talletuksesta
vastasi taloudenhoitaja. Kokouksessa keskusteltiin rakennusalan työllisyydestä Harjavallassa
ja todettiin kauppalan jättävän tarpeellisia töitä tekemättä rahanpuutteen vuoksi. Tämän vuoksi kauppalan johtoportaalle lähetettiin kirjelmä, jossa sitä kehotettiin teettämään kauppalan
töitä mahdollisimman paljon kauppalalaisilla ja muilla työttömillä ja suositeltiin ostamaan
kotimaisia tuotteita.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa luettiin Harjavallan kauppalan Raittiuslautakunnan
kirje, joka koski alkoholiongelmia työpaikoilla. Sovittiin, että Raittiuslautakunnan kanssa
järjestetään keskustelutilaisuus alkoholiongelmista ammattiosastojen kanssa. Lisäksi päätettiin, että hallitus toimii kulttuurijaostona. Marraskuussa edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa oltiin sitä mieltä, että ellei nuorisotoimintaa saada käyntiin, niin tulo- ja menoarvion varat lahjoitetaan paikkakunnan työväen nuorisotoimintaan, Nuoret Kotkat ja Pioneerit,
sekä tuetaan työväen urheiluseuroja. Edustajiston syyskokous esitti paheksuntansa sen johdosta, että lupauksista huolimatta SAK:n edustaja puuttui jälleen kokouksesta. Tämä on toistunut
jo useita vuosia. Edustajisto velvoittaa hallituksen lähettämään kirjelmän asiasta SAK:hon.
Toimintasuunnitelmassa lausutaan, että: ”Suomi on vuoden 1977 kapitalistisen laman
alainen. Työläisten kaikki toimenpiteet keskittyvät laman vaikutusten torjumiseen. Harjavallan seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n on toimittava entistä tehokkaammin, että mahdollisimman korkea työllisyysaste säilytetään paikallisjärjestön vaikutusalueella. Paikallisjärjestön on myös vaikutettava entistä enemmän kauppalan päättäviin elimiin, että kauppala
myötävaikuttaa toivotunsuuntaisten päätösten tekoon.” (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
1977
H
elmikuussa HTU:lle ja Harjavallan Hakalle lahjoitettiin anomuksen perusteella 100 mk
kummallekin. Sovittiin, että opintosihteeri kutsuu jäsenosastojen opintosihteerit yhteiseen neuvotteluun suunnitellen heidän kanssaan kurssitoimintaa siten, ettei kurssien järjestämisessä tule päällekkäisyyttä. Lukkiutuneesta tes-tilanteesta keskusteltiin SAK:n Piiritoimiston edustajan Tauno Rostedtin alustuksen pohjalta ja aiheesta päätettiin järjestää uusi keskustelutilaisuus. Julkilausumaehdotuksessa HSAP:n sääntömääräiselle kevätkokoukselle todetaan, että: ”Kapitalistisen järjestelmän kriisi ja maassamme harjoitettu porvarillinen talouspolitiikka ovat johtaneet joukkotyöttömyyteen ja aiheuttaneet vakavia kansantaloudellisia vaikeuksia. Maamme länsisidonnaisuus on vielä tilannetta kärjistänyt. Tästä yhteiskunnallisesta
tilasta heijastelee vaikeudet, jotka ovat nähtävissä parhaillaan vielä käynnissä olevissa työehtosopimuskamppailuissa. Maamme kapitalistiluokka ja hallitus, kilpailukykyyn vedoten, pyrkii maksattamaan laskut työläisillä. Osittain se on jo onnistunut. Vasemmistopuolueet eivät
88
kaikesta huolimatta ole löytäneet yhteistä toimintalinjaa, joka mahdollistaisi nyt harjoitetun
talouspolitiikan suunnan muuttamisen. SAK ei ole halunnut asettua johtamaan palkkatyöläisten taistelua tällä sopimuskierroksella, vaan kamppailua sopimuksista on käyty hajanaisin
rintamin.”
Huhtikuussa HSAP:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa Harjavallan kaupungintalolla
todettiin, että: ”Vuosi 1976 oli Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön historiassa
eräs merkkivuosi, sillä 24.11.1976 täytti järjestö 30 vuotta. Se on lyhyt aika jos otamme vertailuksi esim. maapallomme kehityksen tai vaikkapa Suomen poliittisen työväenliikkeen. …
Varmaa on sekin, että perustamisen aikoina oli tovereita, jotka epäilivät järjestömme kestävyyttä pidemmän päälle. Pöytäkirjoista voidaan todeta, että on kestänyt, ei sortunut silloinkaan vaikka olimme järjestöllisesti rikkilyötyinä. Meidän tulee toiminnoissamme aina muistaa, että Suomessa on kaksi melkoisen vahvaa työväenliikkeen linjaa, näiden linjojen yhteentörmäys tai vaikkapa kitkat tuottavat palkkatyöntekijöille, eläkeläisille ja muille vähävaraisille
kansalaisille suunnattomia menetyksiä. Elämme kapitalistisen harvainvallan yhteiskunnassa,
jossa taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset ehdot sanelevat pitkälle harvat yksityiset kapitalistit, olkoonpa yhteiskunnan voimasuhteet niin tai näin.”
SAK:n edustaja T. Rostén käsitteli kokouspuheessaan nykyistä tes-tilannetta ja siihen
johtaneita syitä. Hän kertoi, että lakkoja on ollut useilla aloilla ja tyytymättömyyttä aiheuttaa
heikko Liinamaan suositus, joka ei anna riittävää korvausta palkanansaitsijalle hintojen ja
maksujen korotusmyllyssä. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
1978
uhtikuussa hallituksen julkilausumaluonnoksessa todettiin (otteita), että: ”Harjavallan
seudun Ammatillisen paikallisjärjestön kevätkokous tuomitsee jyrkästi työnantajien
pyrkimykset työehtosopimusten murentamiseksi. Äänestyspäätöksellä toteutettu devalvaatio,
jos sen jatkotoimenpiteitä ei päästä neuvotteluratkaisuun, on ratkaisevasti heikentämässä
työntekijän sopimusturvaa. Ammatillisesti järjestäytynyt työväestö pitää kiinni solmituista
H
sopimuksista ja edellyttää samaa myös muilta sopimus- ja neuvotteluosapuolilta. HSAP:n
jäsenistö tukee SAK:n pyrkimyksiä inflaation hillitsemiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi.”…. ”Työläisten yhteistyöllä, kansallisesti ja kansainvälisesti, voidaan parhaiten vaikuttaa
työväenluokan paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi.”
Hallituksen laatimassa toimintakertomuksessa lausutaan: ”Vuosi 1977 on ollut työväestölle erittäin raskas vuosi, elintaso on laskenut erittäin jyrkästi. Työläisiä on rationalisoitu
hyllylle ennen näkemättömän paljon. Samaan aikaan työssä käyvät tekevät työtä enemmän
kuin koskaan aikaisemmin. Suomen työläisille on entistä selvempää, että maamme tarvitsee
kauppasuhteita maihin, jotka käyvät molemminpuolista kauppaa. Asia luulisi olevan yksin-
89
kertaisen, mutta voimat jotka maassamme harjoittavat liiketoimintaa ylipäätänsä eivät tähän
poliittisista syistä hevin taivu. Tarvitaan laajaa poliittista toimintaa, jotta maamme kapitalistit
pakotetaan käymään kauppaa Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa. Tämän
kaupan turvin voidaan Suomesta poistaa työttömyys. Tämä kyllä on kapitalistille kauhistuksen paikka.”
Maaliskuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtajan toimi Markku Rauta. Luettiin
SAK:n kirje, joka käsitteli SAK:n ja TUL:n välistä yhteistyötä. Todettiin, että yhteistyössä
olisi parantamisen varaa. Matti Puntala toivoi, ettei vanha järjestöriita enää haittaisi toimintaa.
Puheenjohtaja tulee ottamaan yhteyttä paikallisiin TUL:n seuroihin yhteistyön merkeissä.
Toveri Puntala jäi pois hallitustehtävistä ja kiitti hyvästä yhteistyöstä hallituksessa. Luonnoksessa edustajiston kokouksen julkilausumaksi Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto piti valitettavana keskitetyn työehtosopimusratkaisun kariutumista. Sen mukaan ne vaatimukset, jotka SAK keskitetyn syntymiselle esitti, olivat maltilliset ja realistiset.
Erityisesti matalapalkkaisten työntekijöiden aseman parantaminen ja ostovoiman turvaaminen
indeksiehdolla olivat vaatimuksia, joita ilman ei keskitettyä sopimusratkaisua olisi pitänytkään hyväksyä. Tähän mennessä solmitut liittokohtaiset sopimusratkaisut eivät takaa palkankorotusten ostovoiman säilymistä ja ovat tältä osin heikkoja. On valitettavaa mikäli reaaliansioiden nousua ei korkeasuhdanteen aikana pystytä turvaamaan. Edustajisto katsoo, että
maamme hallituksen tulee tehdä nopeasti sellaiset päätökset inflaation hillitsemiseksi, että
palkankorotusten ostovoima säilyy.”… ”Yhdysvaltain presidentti Carterin ajama linja boikotoida Moskovan olympialaisia on tuomittava törkeänä tekona koko olympialiikettä kohtaan.
USA:n boikottipolitiikka ei estä Moskovan olympialaisten pitämistä, vaan niistä muodostuu
epäilemättä verraton olympiaurheilutapahtuma.”
Toukokuussa hallituksen kokouksessa valittiin kaksi opintosihteeriä, Varma Jylhäkallio
ja Anna-Liisa Keinonen. Elokuussa Harjavallan kaupungin 26.6.78 lähettämässä kirjeessä
ilmoitettiin, että Keijo Puhakka on valittu keskiasteen koulu-uudistuksen suunnittelua ja seurantaa varten perustettavaan toimikuntaan. Paikallisjärjestö esitti Harjavallan kaupunginhallitukselle, että vuoden yritys -palkinto annettaisiin Harjavalta Oy:lle perusteluina mm. työllisyyden lisääminen, ulkomaankauppa sekä tuotekehittely. Syyskuussa jäsenosastoille ilmoitettiin nuoriso- ja naisjaoston perustamisesta ja osastoja kehotettiin valitsemaan ehdokkaansa.
Opintosihteeri Anna-Liisa Keinonen järjestää opintotilaisuuden ”Mielenterveys työpaikoilla”.
Marraskuussa käsiteltiin Panelian maaseututyöväen ammattiosaston anomusta paikallisjärjestöön liittymisestä. Hallitus päätti esittää asian hyväksymistä vuoden alusta. Myöhemmin
marraskuussa edustajiston syyskokouksessa puheenjohtaja Markku Rauta ilmoitti ”Mielenterveys ja virikkeellinen vapaa-aika” -kurssista 2.12.1978, joka pidetään kaupungintalolla. Käsiteltiin hallituksen ja jäsenosastojen esittämät asiat ja kuultiin rakennusosasto 156:n lähettämä
kirje, joka koski työttömyyttä ja työttömien passivoitumista, johon toivottiin parannusta. Asia
jätettiin perustettavan työttömyystoimikunnan tehtäväksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
90
Toimintasuunnitelmassa vuodelle 1979 esitetään, että: ”Sääntöjen sallimissa puitteissa tulee
toimintaa kehittää ja monipuolistaa. Eräitä kehittämistarvetta vaativia alueita ovat mm. valistus-, tiedotus- ja koulutustyön suunnittelu ja toteuttaminen, yhteydenpito ja vaikuttaminen
kunnallisiin päätäntäelimiin ja viranomaisiin, erityisesti työllisyys-, alue-, asunto-, koulutus-,
sosiaali- ja kulttuuripoliittisissa kysymyksissä. Tavoitteena tulee olla parantaa jäsenistön yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä, toimia välittäjänä ammattiosaston yhteistoiminnan kehittämisessä, edistää SAK:n harjoittamaa solidaarisuus- ja rauhantyötä ja hoitaa keskusjärjestön asettamat tehtävät. Jotta edellä mainituissa tehtäväalueiden kehittämisessä onnistutaan, niin se edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja jaostotoiminnan käynnistämistä, sekä hyviä yhteistyösuhteita toimialueemme ammattiosastoihin. Kevät- ja syyspuolella suunniteltiin järjestettäväksi
kaksi keskusjärjestön tehtävien ja tavoitteiden pohjalta laadittuja ammatillista valistus-, tiedotus- tai koulutustilaisuuksia. Tilaisuudet järjestetään TSL:n ja KSL:n kautta vuoroperiaatetta
noudattaen. Hallituksen alaisuuteen tullaan perustamaan toimivat nais-, nuoriso- ja työllisyysjaostot.
Syyskokouksen julkilausumassa edustajisto edellyttää, että: ”Työllisyyden parantaminen
asetetaan etusijalle kaikissa maamme taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavissa ratkaisuissa.
Lisäksi työttömyyskassa-avustuksia sekä enimmäispäivien määrää on korotettava tuntuvasti
suunniteltua enemmän. Syyskokous katsoo, että on pyrittävä keskitettyyn työmarkkinasopimukseen, joka lisää palkansaajien ostovoimaa ja sopimusturvaa. Indeksiehdon sisällyttämiselle työ- ja virkaehtosopimuksiin ei saa asettaa lainsäädännöllisiä esteitä.”
Joulukuussa Harjavallan kaupungille lähetetyssä kirjelmässä käsitellään nuorisotyöttömyyttä. Siinä korostetaan, että ”Työttömyys yleensä ja etenkin nuorisotyöttömyys on erittäin
vahingollista niin yksityisen ihmisen kuin koko yhteiskunnan henkiselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille. Seurauksena on koko yhteiskuntaan vaikuttava häiriötilanne ja eriarvoisuus sosiaalisessa asemassa. Nuorisotyöttömyys tekee kasvavan väestön välinpitämättömäksi ja erkaannuttaa yhteiskunnallisista toiminnoista, jonka seurauksena yhteiskunnallinen elämä vaikeutuu ja yhteiskunnallinen uudistustyö pysähtyy. Nuorille työttömyyden aiheuttamat seuraukset ovat yleensä taloudellisia ja sosiaalisia, taloudellisen aseman heiketessä näköalat kapenevat eikä tulevaisuutta voida suunnitella. Valtio, kaupungit ja kunnat ovat yksi osa-alue niissä toiminnoissa, joilla nuorisotyöttömyyttä voidaan lievittää lisäämällä kaupunkien ja kuntien
investointeja… kuten kunnallinen rakennustoiminta, talonrakennus ja kunnallistekniikka.”
Joulukuussa 7. pv pidettiin HSAP:n nuorisojaoston perustamiskokous. Paikallisjärjestön
jäsenosastojen paikalla olevat edustajat päättivät käydyn keskustelun jälkeen saattaa alkuun
nuorisojaoston alueen nuorisotyön kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Toimintaohjeista keskusteltiin vielä tarkemmin tammikuun alkupuolella pidetyssä jaoston ensimmäisessä kokouksessa, johon kutsuttiin myös SAK:n nuorisosihteeri Markku Jääskeläinen. (HSAP:n pöytäkirjat
1975 – 1986.)
91
1979
T
ammikuussa HsAP:n hallituksen kokouksessa TSL:n Harjavallan seudun Opintojärjestö
ry:n edustajiksi valittiin Matti Puntala ja Kauko Kivimäki, varalle Keijo Puhakka ja Reino Ruohomäki. KSL:n Harjavallan seudun Opintojärjestö ry:n edustajiksi kirjattiin Markku
Rauta ja varalle Reino Ruohomäki. Huhtikuussa Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintakertomuksessa ajalta 1978 – 1979 kiinnitettiin huomiota siihen, että: ”Voimakkaana jatkunut työttömyys on sävyttänyt ammattiyhdistysliikkeen toimintaa kuluneella
toimintakaudella. Se on samalla muodostanut vakavan uhkan SAK:n jäsenistön toimeentuloturvan kehittymiselle. Omalta osaltaan SAK on ollut näkyvästi esillä Suomen taloutta elvytettäessä, mm. vuoden 1978 maaliskuussa maksettavaksi sovittujen palkankorotuksien siirto
puolella vuodella eteenpäin oli teko, joka osoittaa ammattiyhdistysliikkeen vastuuntuntoa
työllisyyttä parantavia keinoja etsittäessä. Sen sijaan työnantajakapitalistit eivät tällaista vastuuntuntoa ole osoittaneet. Vaikka maamme ulkomaankauppa on kääntynyt ylijäämäiseksi ja
hallitus on voimakkaasti tukenut työnantajia uusien työpaikkojen luomiseksi, eivät työttömyysluvut ole paljoakaan laskeneet. Voimakkailla rationalisointi- ja automaatiokeinoin on
eliminoitu uusien työpaikkojen synty.”… ”Toiminta-alueemme kunnissa, Harjavallassa, Nakkilassa ja Kiukaisissa ovat työttömyysluvut pysyneet huippulukemissa. HSAP:n edustajiston
syyskokous lähettääkin ko. kunnille kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota alueen nuorisotyöttömyyteen ja kehotetaan ottamaan tämä asia huomioon vuoden 1979 talousarviota laadittaessa. Järjestömme oli mukana lausunnoin ja keskustelutilaisuuksissa laadittaessa Harjavallan
kaupungille elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelma toivon mukaan edesauttaa uusien työpaikkojen luomista paikkakunnalle.”
Elokuussa HSAP:n hallituksen kokouksessa Harjavallan kaupungintalolla keskusteltiin
Lapsenvuoden tilaisuudesta. Puheenjohtaja oli ollut yhteydessä Harjavallan Lapsenvuoden
toimikuntaan, josta ei kuitenkaan luvattu mitään käytännön apua. Kuultiin Lapsen vuoden
Suomen komitean kirje ja päätettiin järjestää näissä merkeissä viikonlopputilaisuus lapsille ja
vanhemmille. Asiaa hoitamaan valittiin työryhmä, johon tulivat Markku Rauta, Matti Puntala,
Reino Ruohomäki ja Kauko Kivimäki. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Joulukuussa edustajiston syyskokouksessa puheenjohtaja Markku Rauta totesi, että kokouksen tarkoituksena on kirjata tulevan toimintakauden suuntalinjat. Toimintasuunnitelmassa
vuodelle 1980 lausutaan mm., että: ”Tulevana toimintavuonna ammatillisen järjestötoiminnan
painopiste on oman toimintavalmiuden parantamisessa. Pyrkimyksenä tulee olla järjestön
toimivuuden ja työmuotojen vahvistaminen, sekä jäsenkunnan osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Automaation seurauksena maahan on asettunut pysyväisluonteinen työttömyys, sekä työnantajien kiristyvä ote asettavat koko ay-liikkeen järjestöorganisaation uusien ja entistä vaativampien tehtävien eteen. Työssä käyvän jäsenkuntamme järjestöllisen työn ohella on asetettava entistä suurempi merkitys työttömien jäsenten ja työelämään
92
pyrkivien tavoittamiselle.” … ”SAK:n nuorisovaltuuskunnan järjestämän toimintakampanjan
aikana on tarkoitus järjestää joko yleisötilaisuuksia, kokouksia tai seminaareja, joissa pohditaan uusia työmuotoja jne.”… ”Ammatillinen paikallisjärjestö on ensisijaisesti yhteistyössä
niiden järjestöjen kanssa, jotka tukevat ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita. Järjestö pyrkii
tehostamaan yhteistyötä TUL:n, E-liikkeen, Kansa-yhtiön sekä TSL:n ja KSL:n opintojärjestöjen ja työväenpuolueiden kunnallisjärjestöjen kanssa. Työläisurheilun voimien kokoaminen
TUL:n riveihin luo parempia edellytyksiä ay-liikkeen ja TUL:n yhteistyölle käytännössä. Järjestöllisenä tavoitteena pitäisi olla, että jokainen ay-liikkeen jäsen on myös TUL:n jäsen.”
Ammatillisen Paikallisjärjestön 4.12. pidetyssä edustajiston syyskokouksessa esitetyn
kannanoton mukaan: ”Maassamme harjoitettavan talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena
tulee edelleen olla työllisyyden parantaminen. Yritysten työllisyyspolitiikkaan tulee saada
muutos. Valtiolta saatu tuki sekä automaation tuottama tulonlisä tulee sijoittaa myös uusien
työpaikkojen luomiseen eikä yksinomaan rationalisointiin. On ollut havaittavissa, että on mukauduttu tämän hetkiseen tilanteeseen, eikä ole yritetty tehdä kaikkea voitavaa työttömyyslukujen pienentämiseen. Tulevalla työehtosopimuskierroksella tulee tavoitteena olla palkansaajien reaaliansioiden ja ostovoiman tuntuva nostaminen, ottaen huomioon tuotannon sekä
viennin ennätyksellinen kasvu.”
Toimintakertomuksessa ajalta 25.4.1979 – 21.4.1980 todetaan, että: ”Suomessa tuotannonkasvu ja vienninlisäys on ollut poikkeuksellisen suurta. Tästä syystä myös työllisyystilanne parani jonkin verran. Kuitenkin suurimman hyödyn ottivat maamme kapitalistit keräämällä
sievoiset summat tuotantovoittoina. Hintojen nousu, joka vuonna 1979 oli keskimäärin 7,5 %
luokkaa oli myös tavanomaista pienempi. Palkkoihin saatu indeksiehto oli omalta osaltaan
vaikuttamassa hintojen kurissa pysymiseen.”…. ”Järjestömme toiminnallinen painopiste on
ollut koulutustilaisuuksien järjestämisessä. Tässä yhteydessä on todettava se valitettava seikka, että osallistujamäärissä on ollut toivomisen varaa. Vastaisuudessa onkin huomioitava se,
että kun erilaisia tilaisuuksia järjestetään, tulee jäsenosastojen tehdä kaikki voitava niiden
onnistumiseksi.”
Toimintakauden aikana järjestön puheenjohtajana toimi Markku Rauta, varapuheenjohtajana Matti Puntala, sihteerinä Kauko Kivimäki ja taloudenhoitajana Erkki Lehtinen, opintosihteereinä Varma Jylhäkallio ja Anna-Liisa Keinonen. Tilintarkastajina olivat Heikki Hakanpää ja Johannes Henttinen sekä varatilintarkastajina Pentti Lehtonen ja Pekka Mäkinen.
Hallitus kokoontui toimintakaudella 9 kertaa ja pöytäkirjaan kirjattiin pykäliä 94. (HSAP:n
pöytäkirjat 1975 – 1986.)
93
5. 1980-LUVUN NOUSUKAUSI JA TALOUDEN
YLIKUUMENEMINEN
S
uomea 1980-luvulla voidaan kuvata yhteiskuntana ja poliittisena järjestelmänä, joka oli
sisäisesti integroitunut, tasapainoinen ja vakaa niin rakenteiden, ideologioiden kuin toiminnankin puolesta. Erilaisuuden poliittisen organisoinnin eri osa-alueilla vallitsi huomattavan kattava, joskaan ei täydellinen yhteisymmärrys, vaikka itse konsensuksen sisällä saatettiin
olla keskenään hyvinkin riitaisia. Suomi oli arvomaailmaltaan pluralistinen, mutta kulttuurisesti pohjimmiltaan yhtenäinen ja suurissa asiakysymyksissä yksimielinen yhteiskunta.
Enemmistön mielivaltaa rajoittivat vähemmistöä suojaavat mekanismit kuten lakien lepäämäänjättämismenettely, ruotsinkielisen kansanosan perustuslaillisesti turvattu asema ja yksityisomaisuuden suoja. Etenkin poliittista ja taloudellista eriarvoisuutta pyrittiin näiden käsitysten puitteissa vähentämään keinoilla, jotka eivät vaarantaneet vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ja sen perusteita, yhteiskunnallisen kehityksen moottorina pidettyä taloudellista kasvua
eivätkä ulkopolitiikan perustana olleita hyviä ja luottamuksellisia suhteita Neuvostoliittoon.
(Suomen poliittinen historia – verkkokirja).
Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että Suomi muistutti 1980-luvun puolivälissä melko
pitkälle eräänlaista ideaalia suvereenista kansallisvaltiosta. Erilaisuuden poliittisessa organisaatiossa oli kehittynyt varsin toimiva malli, jonka puitteissa Suomea saattoi pitää poliittisesti
huomattavan demokraattisena, sosiaalisesti varsin oikeudenmukaisena ja kulttuurisesti kohtalaisen suvaitsevaisena maana, jossa konflikti- ja ristiriitatilanteissa suosittiin sovittelumekanismeja ja kompromissiratkaisuja. Tuolloisen Suomen poliittista järjestelmää laajasti ymmärrettynä voi pitää varsin onnistuneena etenkin asetettaessa maa yhtäältä kansainväliseen vertailuun ja toisaalta otettaessa tarkasteluun yhteiskunnan rakenteiden sisältämät potentiaaliset
jännitteet ja niiden aiheuttamat konfliktit historiassa. (Saukkonen 1980.)
1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta
Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986 ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa.
Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli
100 % vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän nopeaan
kasvuun, joka nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana tehtiin nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvaa hyvin tuolloin tapahtunutta lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista. (Wikipedia,
Suomen 1990-alun lama.)
94
5.1. Paikallisjärjestö kouluttajana ja tiedottajana
T
ammikuun 9. pv 1980 Harjavallan seudun Ammatillisen paikallisjärjestön opintosihteerien ja vastaavien neuvottelutilaisuudessa puheenjohtajana toimi Markku Rauta. Tilaisuudessa pohdittiin kurssien kestoa, kurssien aiheista käydyn keskustelun jälkeen osanottajat
päätyivät kaksipäiväisiin kursseihin. Toimintasuunnitelman mukaisesti päätettiin toimeenpanna neljät koulutuspäivät. Kaupungintalo todettiin halvimmaksi ja muutenkin hyväksi kurssien
pitopaikaksi. Kursseja järjestetään järjestötaidosta ja puhe- ja neuvottelutaidosta, syksyllä
pidetään nuorisokurssi ja työsuojelukurssi. Tammikuun 17. pv hallitus kokoontui kaupungintalolla illalla klo 18.00. Kokouksessa luettiin SAK:lta saapuneita kirjeitä, jotka koskivat työpaikkaruokailua, puhelinmuistioita ja opintosihteerien neuvottelupäivien aineistoa, nuorisotyön tehostamiskampanjaa, vappujuhlia ja Liikeliiton järjestökampanjaa. HSAP:n varoja siirrettiin 5 000 markkaa E-säästötilille.
Maaliskuussa hallituksen kokouksessa Matti Puntala kertoi Huittisissa ja Harjavallan
kaupungintalolla pidetyistä järjestötaidon kursseista. Kurssien vetäjänä toimi Iikka Vehkalahti
ja ne onnistuivat hyvin. SAK:lta oli saapunut kirje, joka käsitteli SAK:n ja TUL:n yhteistyötä.
Todettiin, että yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Puntala toivoi, että vanha keskusjärjestöriita ei enää vaikuttaisi yhteistyöhön. Puheenjohtaja ottaa yhteyttä paikallisin TUL:n seuroihin
yhteistyön merkeissä. Toimintasuunnitelman mukaisesti järjestetään puhe- ja neuvottelutaidon
kurssit. Perusteellisen keskustelun jälkeen kurssi päätettiin pitää Hiittenharjun Motellilla.
Muistiossa HAP:n ja Harjavallan, Nakkilan ja Kiukaisten Sosialidemokraattisten kunnallisjärjestöjen yhteisestä neuvottelutilaisuudesta 4.9.1980 todetaan, että: ”SAK on suosittanut
paikallisjärjestöjä mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön vasemmistopuolueiden kanssa
kunnallisvaaleissa. Paikallisjärjestöllä on budjetoitu 4 000 markkaa valistusmäärärahaa, joka
voidaan irrottaa tähän tarkoitukseen. Neuvottelussa, että suora taloudellinen tuki näin myöhäisessä vaiheessa on varmaan lähes ainoa tehokas muoto auttaa vaalityössä.” Anna-Liisa Keinosen ehdottamana hallitus päätti muistaa kukkasin järjestön sihteeriä Kauko Kivimäkeä hänen
ollessaan sairaalahoidossa. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Huhtikuussa Hiittenharjun Motellissa hallituksen kokouksessa luettiin Kauko Kivimäen
kirje, jossa hän kiitti saamistaan kukista. SAK:n kirjeessä kerrottiin päätöksestä tukea Maaseututyöväen lakkoa 500 markan suuruisella summalla, kevätkokouksen yhteydessä järjestetään myös keräys. Olli Krannila lupautui tekemään jutun molempiin työväenlehtiin tästä asiasta. Hallitus päätti esittää kevätkokoukselle, että seuraavaan hallitukseen kuuluu kuusi sosialidemokraattia ja kuusi kansandemokraattia. Myöhemmin toukokuussa hallituksen järjestäytymiskokouksessa Harjavallan kaupungintalolla puheenjohtaja Markku Rauta pyysi kokousta
kunnioittamaan hetken hiljaisuudella edesmenneen Kauko Kivimäen muistoa.
HSAP:n sihteeriksi valittiin äänestyksen jälkeen Antti Järvinen 7 äänellä, vastaehdokkaana ollut Taisto Putous sai 4 ääntä. HSAP:n taloudenhoitajaksi valittiin yksimielisesti Juhani
95
Hyvärinen. Kokouksessa keskusteltiin kunnallisvaaleihin osallistumisesta ja päätettiin kutsua
Harjavallan, Nakkilan ja Kiukaisten Sos. dem. ja SKDL:n kunnallisjärjestöjen edustajat yhteiseen neuvottelutilaisuuteen, jossa sovitaan työmuodoista ja niistä aiheutuvista kuluista. Hallituksen jäsen Mauri Peltonen esitti, että Paikallisjärjestön alaisuuteen perustettaisiin koulutus-,
tiedotus- ja T-lehtijaostot. Asia jätettiin toistaiseksi pöydälle.
Elokuussa hallituksen kokouksessa kaupungintalolla Ympäristövuoden tilaisuuden järjestelytoimikuntaan valittiin Juhani Hyvärinen, Markku Rauta ja Antti Järvinen. Tilaisuus pidetään 23.9.1980 ja siasta ilmoitetaan jäsenosastoille. Päätettiin järjestää kaksi T-lehtitilaisuutta
kummallekin piirin työväenlehdelle T-lehti kampanjakuukauden aikana. Tilaisuuksien vastaaviksi valittiin Uudelle Ajalle Antti Järvinen ja Satakunnan Työlle Juhani Hyvärinen.
Harjavallan Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan ammattiosasto oli järjestämässä Harjavallassa vuosittaista ”Syyssalaattiansa” ja pyysi ilmoitusta HSAP:ltä ilmoitusta ohjelmalehteensä, tapahtumaa päätettiin tukea 100 markan summalla. Taloudenhoitaja ilmoitti, että Panelian
Maaseututyöväen ammattiosaston jäsenmaksut ovat rästissä. Osastoa päätettiin huomauttaa ja
sitä kehotettiin viipymättä suorittamaan maksut. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Syyskuun kokouksessa luettiin muistio, joka oli laadittu Paikallisjärjestön sekä SDP:n ja
SKDL:n Harjavallan, Nakkilan ja Kiukaisten kunnallisjärjestöjen kesken pidetystä neuvottelusta, joka koski kunnallisvaaliyhteistyötä. Kokous päätti yksimielisesti hankkia Paikallisjärjestölle puhelinosakkeen, joka annetaan puheenjohtajan hallintaan.
Työväenpuolueiden Kunnallisjärjestöille päätettiin jakaa seuraavat avustukset:
Harjavallan Sos. dem. Kunnallisjärjestö ry
Harjavallan SKDL:n Kunnallisjärjestö ry
Nakkilan Sos. dem. Työväenyhdistys ry
Nakkilan SKDL:n Kunnallisjärjestö ry
Kiukaisten Sos. dem. Kunnallisjärjestö ry
Kiukaisten SKDL:n Kunnallisjärjestö ry
1 000 mk
1 000 mk
550 mk
550 mk
550 mk
350 mk
Jako tapahtui täysin yksimielisesti.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa Harjavallan kaupungintalossa kuultiin ilmoitusasioina,
että Paikallisjärjestölle on 1.10. toimitettu oma puhelinosake, joka on puheenjohtajan hallinnassa. HSAP:n itse järjestämä Ympäristövuoden tilaisuus oli pidetty 23.9.1980. Se ei saanut
kuitenkaan suuren yleisön suosiota edes HSAP:n omissa riveissä. Nuorisokurssi pidetään
Hiittenharjun Motellissa 22.11. alkaen klo 10.00. Luennoitsijaksi saapuu SAK:sta Markku
96
Jääskeläinen. Tilaisuudessa tarjotaan ruoka ja kahvi. Työsuojelukurssi pidetään Harjavallan
kaupungintalossa, kurssilla luennoi mm. Seppo Lindevall. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986).
Joulukuussa Harjavallan seudun Ammatillisen Paikallisjärjestö ry:n alaisten ammattiosastojen
opintosihteereiden neuvottelutilaisuudessa kaupungintalolla todettiin kuluneen toimintakauden valistus- ja kurssitoiminnan menneen hyvin. Puheenjohtaja kertoi kurssien kustannusten
nousseen suuriksi johtuen pääosin tarjoilukustannuksista. Kun keskusteltiin koulutustarpeista,
todettiin luottamusmiestiedon kurssit tärkeimmiksi, myös puhe- ja neuvottelutaidon kurssit
saivat kannatusta. Ensio Valtonen selvitteli SAK:n ohjeita paikallisjärjestöille. Järjestön velvollisuutena on koulutuksen järjestäminen ensisijaisesti pienille ammattiosastoille. SAK:lla
on uusi koulutusmuoto: Ammattiyhdistyskoulu. Sen toimintamuotona on yksipäiväiset opintopäivät ja jatko-opiskelu tapahtuu opintokerhomuotoisena. Kurssitusten yksityiskohtainen
järjestely on perustettavan koulutusjaoston tehtävä. HAP:n velvollisuutena pidettiin koulutuksen järjestämistä erityisesti pienille ammattiosastoille. Uuden SAK:n Ammattiyhdistyskoulun
toimintamuotona ovat yksipäiväiset opintopäivät, ja jatko-opiskelu tapahtuu opintokerhomuotoisena. Kurssitusten yksityiskohtainen järjestely kuuluu koulutusjaoston tehtäviin.
Joulukuussa edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa puheenjohtaja Markku
Rauta totesi avaussanoissaan paikallisjärjestön toiminnassa painopisteen olevan vuonna 1981
tiedotustoiminnassa. Jäsenmaksut jäsenosastoilta paikallisjärjestölle päätettiin säilyttää ennallaan eli 7 % jäsenosastoille palautettavasta summasta. SAK:n edustaja Eine Mikkonen selvitti
Tupo-ratkaisun aikataulua, sen sisällöstä ei ollut vielä tarkempaa tietoa. Hän käsitteli myös
laajasti alkavan vuosikymmenen haasteita, joita on tulossa työtätekevien ihmisten ratkaistavaksi. Puheenvuoron jälkeen käytiin vilkas keskustelu kyseisistä aiheista. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
(Pöytäkirjat vuosilta 1981, 1982 ja myös 1983 ennen kesäkuuta puuttuvat tuntemattomasta syystä).
1983
K
esäkuussa Turun ja Porin läänin Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukunnan
kokouksessa Turun Työväen Säästöpankin kokoustiloissa mukana oli VarsinaisSuomalaisia kansanedustajia; Risto Ahonen, Mikko Rönnholm, Ilkka Kanerva, Liisa Hilpelä
ja Martti Ratu. Puheenjohtaja Sulin toivotti edustajat tervetulleiksi ja luovutti heille rantarataa
ja läänin asuntomäärärahoja käsittelevät kannanotot. Hän toivoi kansanedustajien hoitavan
näitä asioita yhdessä ja tarmokkaasti. Neuvottelukunnan kansanedustajille esitetyistä muistioista keskusteltiin vilkkaasti. Edustaja Virtanen sanoi, että rautatiehallituksen herrat piiloutuvat poliittisten päättäjien selän taakse, koska ihmiset ovat kaikkialla nousseet Rautatiehallituksen supistamisohjelmaa vastaan. Asuntomäärärahoja koskeva esitys herätti myös keskustelua. Anna-Liisa Sjöroos ihmetteli, miksei kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja saada tälle alueelle.
97
Kansanedustajien kanssa vaihdettiin mielipiteitä myös maakaasukysymyksestä ja todettiin,
että maakaasu ei ole vaihtoehto Neuvostoliiton kanssa käytävän kaupan lisäämiselle. Toimintasuunnitelmasta keskusteltaessa useat edustajat olivat sitä mieltä, että olisi hyvä tehdä pitemmän aikavälin toimintasuunnitelma. Asia jätettiin toimiston kehiteltäväksi. Samassa yhteydessä Pentti Virtanen muistutti siitä, että olisi tärkeää saada paikallisjärjestöt aktiivisesti
mukaan esitysten tekoon. Puheenjohtaja Sulin piti puheen eläkkeelle siirtyvälle piirisihteeri
Ketoselle ja luovutti Irma Suonpään kanssa neuvottelukunnan puolesta kimpun tummanpunaisia ruusuja eroavalle piirisihteerille. Sulin toivotti sen jälkeen uudelle piirisihteerille Seppo
Ansamaalle menestystä uudessa tehtävässään. Rostén kertoi, että piiritoimitsijatilaisuudessa
osallistumisprosentti oli ollut luvattoman heikko. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.20.
Syyskuussa Turun ja Porin Läänin Ammatillisten Paikallisjärjestöjen edustajiston kokouksessa Ravintola Itäpuistossa neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Sulin totesi avaussanoissaan työttömyyden olevan edelleen läänin alueella pahin ongelma. Työajan lyhennys nouseekin entistä keskeisemmäksi vaatimukseksi seuraavalla sopimuskierroksella. Toimenpiteenä
voisivat olla samat ”temput” kuin siirryttäessä 48-tuntisesta viikosta 45-tuntiseen työviikkoon.
Neuvottelukunta on päättänyt pyytää paikallisjärjestöjä, jotka toimivat Rinteen pitkäaikaistyöttömien työllistämiskokeilualueilla, perustamaan seurantaryhmät, jotta saataisiin kokeilun
tuloksista totuudenmukainen kuva. Tulokset toimitetaan tiedoksi myös SAK:lle. Puheenjohtaja totesi käsityksenään, että valtion tulo- ja menoarviolla ei voida määritellä palkankorotuksia,
vaan tämä kuuluu työmarkkinajärjestöjen tehtäviin. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986).
Kansanedustaja Matti Kuusio esitti edustajistolle tervehdyksen eduskunnasta. Kuusio
mainitsi alustuksessaan mm. seuraavat asiat: maailmanrauha on keskeisin asia, joka koskettaa
jokaista ihmistä, matkustajakoneen alas ampuminen on otettu propagandavälineeksi, eduskunnassa on tilanne muuttunut, kun SMP on tullut hallitukseen ja SKDL siirtynyt oppositioon, kommunistien ja kokoomuksen yhteistyötä ei pidetä suotavana, työajan lyhentäminen
vaatisi sisäisiä siirtoja, vaikka työväenpuolueista toinen on hallituksessa ja toinen oppositiossa
yksituumaisuutta ja yhteistyötä edelleen tarvitaan. Porin Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö esitti haasteen, jossa kehotettiin alueen ammatillisia järjestöjä käsittelemään alueellisia talous- ja työllisyyspoliittisia kysymyksiä ja valmistamaan niistä muistion, jonka vaatimukset
voidaan lähettää lähetystön mukana talous- ja työllisyyspolitiikan päättäjille ja elinkeinoelämän edustajille. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986).
Marraskuussa Neuvottelukunnan kokous pidettiin Loimaan kaupungintalon valtuustosalissa. Puheenjohtaja Pentti Virtanen totesi avauspuheessaan, että ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksia läänin alueella tulee lisätä ja työllisyyskysymysten tulee olla edunvalvonnan painopisteenä. Paikallisessa ay-toiminnassa on toimittava vaikutuskanavana alueen viranomaisiin ja
neuvottelukuntaan päin. Virtanen jatkoi, että palkansaajista pyritään tekemään maksumiehiä
taloudellisten vaikeuksien aikana. Lyhennetyt työviikot ja työttömyys ovat tuoneet turvattomuutta palkansaajien keskuuteen ja ay-liikkeen näkemykset ovat tulleet huonosti kuulluksi.
98
Työnantajat ovat ottaneet käyttöön vieraita menetelmiä, jotka johtavat työmarkkinamekanismin uudelleen arviointiin.
Toimitsija Eine Mikkonen käsitteli alustuksessaan Tasa-arvoa työelämään –työryhmän
raporttia ja siihen liittyvää Tasa-arvo ay-liikkeen toiminnassa –kohtaa. Mikkonen totesi, että
tasa-arvovaatimuksien esittäminen edellyttää tasa-arvoa ay-liikkeen sisällä. SAK:n jäsenistä
on noin 43 % naisia ja toimitsijoita on 780, joista naisia vain noin 90. Läänin neuvottelukunnan tulisi pyrkiä vaikuttamaan läänin teollistamis- ja koulutussuunnitelmiin niin, että huomioitaisiin tasaisemmin eri sukupuolet. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
1984
H
elmikuussa Turun ja Porin Läänin Paikallisjärjestöjen Neuvottelukunta kokoontui Ravintola Marizan kabinetissa Turussa. Puheenjohtaja Pentti Virtanen käsitteli avaussanoissaan laajasti tes-tilannetta. Hän totesi SAK:n esittäneen vaatimukset työajan lyhentämisestä, matalapalkkaratkaisusta ja palkankorotuksista, joissa ei ole pelivaraa. STK:n tekemä
vastatarjous ja vaatimus hyvityssakkojen korottamisesta kuitenkin osoittavat, ettei STK pyrikään keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun, joten STK kantaa vastuun työmarkkinatilanteen
kärjistämisestä. Työvaliokunta esitti, että neuvottelukunta kokoontuisi Kankaanpäässä 14.4.
1984 ja kokouksen yhteydessä pidettäisiin Neuvostoliiton kauppaa käsittelevä tilaisuus, joka
käsittelisi TEVANAKEn (tekstiili, vaate, kenkä ja nahka-alojen) osuutta Neuvostoliiton kaupassa ja sen merkitystä Pohjois-Satakunnan työllistäjänä.
Neuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa edellytettiin asuntotuotannon seurantaa sekä
esityksien tekoa. Paikallisjärjestöille oli lähetetty asiaa koskeva kirjelmä, jossa pyydettiin käsittelemään asuntotuotantoa ja antamaan siitä lausunto 31.5.9184 mennessä. Työvaliokunta
kokoaa lausunnot saatuaan koko lääniä kattavan selvityksen. Neuvottelukunnan toimintasuunnitelma edellyttää perustamaan Porin, Harjavallan ja Merikarvian työvoimatoimistojen
alueelle seurantaryhmät, joiden tehtävänä on valvoa ns. Rinteen mallin työllistämiskokeilua.
Työryhmät olikin perustettu ainakin Poriin, Harjavaltaan ja Kokemäelle. SAK:n järjestöosaston toimintasuunnitelmassa edellytettiin Paikallisjärjestön järjestävän kampanjaviikon 12.–
18.3.1984, jonka aikana APJ:n tuli pitää erilaisia tilaisuuksia ja tehdä tällä tavoin toimintaansa
tunnetuksi. Ammatillisten paikallisjärjestöjen tiedotustason kohottamiseksi järjestettiin Pohjola-opistolla 28.10. – 2.11.1984 tiedottajakurssi. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Huhtikuussa Turun ja Porin läänin Ammatillisten Paikallisjärjestöjen Neuvottelukunnan
kokouksessa Kankaanpään kaupungintalolla oli mukana elinkeinoasiamies Risto Annala, joka
toi kaupungin tervehdyksen. Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja piirisihteerit olivat käyneet
viemässä Neuvottelukunnan tervehdyksen 5.4.1984 YYA-sopimuksen 36-vuotispäivän johdosta Neuvostoliiton Turun konsulaatille. Työvaliokunta oli käsitellyt Harjavallan Seudun
99
APJ:n jättämää aloitetta, joka koski paikallisradiotoiminnan aloittamista koskevan luvan saamista SAK:lle myös Länsi-Suomen alueelle, ja lähettänyt aloitteen lausunnolle SAK:n tiedotusosastolle. SAK oli jo aiemmin anonut paikallisradiolupia Jyväskylän, Kajaanin ja Lappeenrannan APJ:n alueille sekä Kiljavan ay-opistolle.
Joulukuussa Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukunta piti kokouksen Kansayhtiön kokoustiloissa Salossa, mukana oli myös kaupunginjohtaja Veikko Santero, SAK:n
tutkimussihteeri Pekka Hemmilä ja Turun Päivälehden ja Salon Sanomien toimittajat. Kokouksessa ilmoitettiin, että neuvottelukunnan puheenjohtaja Jukka Aalto ja piirisihteeri Tauno
Rostén olivat käyneet 7.11.1984 esittämässä tervehdyksen Neuvostoliiton pääkonsulille V.S.
Nikiforoville Lokakuun Vallankumouksen 67. vuosipäivän johdosta. SAK:n toimeenpaneman
laajemman järjestötutkimuksen rinnalla kartoitetaan Turun alueen ammattiosastojen käsitykset ja toiveet ammatillisten paikallisjärjestöjen vaikuttamisesta alueelliseen edunvalvontaan.
Samalla selvitetään ammattiosastojen mielipiteet kolme vuotta kestäneestä läänitason yhteistyöstä ja toiminnasta. Kyselylomakkeet on lähetetty 160 ammattiosastolle. Ympäristöasioihin
liittyen seurataan ympäristöhallinnon toimintaa läänitasolla ja kiinnitetään huomiota työelämässä ilmeneviin ongelmajäte- ja ympäristöongelmiin. Paikallisjärjestöjä kehotetaan järjestämään ja osallistumaan rauhantapahtumiin. APJ-toiminnan kehittämistyötä jatketaan APJtoimintaoppaan mukaisesti. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
1985
T
ammikuussa Paikallisjärjestön hallituksen kokous pidettiin Harjavallan kaupungintalossa. Puhetta johti Markku Rauta ja sihteerinä toimi Antti Järvinen. Ilmoitusasioina todettiin mm., että SAK-tiedottaa -lehtiä on jaettu hallitukselle, APJ:n läänin edustajiston kokous
oli pidetty 29.9.1984 Kokemäellä, ja kokouksesta oli saatu kokouspöytäkirja, Harjavallan
kaupunki oli järjestänyt Liikenneturvallisuusseminaarin 29.11.984 ja Paikallisjärjestön edustajana seminaarissa oli ollut Antti Järvinen. Pentti Hiisikero kysyi, miksi ravintola Kuparitupaa ei ole saneerattu jo aiemmin suunnitellulla pohjalla, jotta siellä voitaisiin järjestää kursseja. Hallitus päättikin lähettää kirjelmän E-ravintolaketjulle, että se huomioisi Harjavallan ja
lähiympäristön kurssi- ja luentotilatarpeen, sekä muuttaisi Kuparituvan olemusta niin, että em.
puutteet poistuisivat. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Maaliskuun kokouksessa Paikallistoiminnan kehittämiskurssi hyväksyttiin pidettäväksi
Hotelli Hiittenharjulla. Nakkilasta ja Kiukaisista tuleville maksetaan matkakorvaukset, ja kaikille osallistujille luovutetaan kurssiaineistona käytettävä SAK:n paikallistoiminnan opas.
Kurssin luennoitsijana toimii SAK:sta Seppo Ansamaa. Hallitus päätti tukea Harjavallan Nuoria Kotkia ja Pioneereja 350 mk:lla, Nakkilan ja Kiukaisten Kotkat ja Pioneerit saivat 200 mk.
Toimialueen ulkopuolisille järjestöille ei jaettu avustuksia. Nakkilan kunnantyöntekijät ja
100
viranhaltijat ry esitti pöytäkirjan otteella eroanomuksensa paikallisjärjestön jäsenyydestä
1.1.1985 alkaen. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
Hallituksen kokouksessa huhtikuun 10. pv valittiin Markku Rauta ja Juhani Hyvärinen laskemaan kukkaseppele hallituksen varajäsenen Reino Ruohomäen haudalle.
Huhtikuussa Valtatuvassa kuultiin Rakennustyöläisten Liitto ry:n Harjavallan osasto 156 ry:n
esitys, joka liittyi lakkosakkojen korottamiseen. Hallitus otti esitykseen myönteisen kannan ja
perusti työryhmän, joka laati edustajiston kevätkokoukselle lausuman työelämän pelisääntöjen uudistamisesta. Työryhmään valittiin Markku Rauta, Antti Järvinen ja Juhani Hyvärinen.
Toukokuussa kannanottona suoraan työllistämistukeen todettiin APJ:n suhtautuvan ns.
Rinteen malliin myönteisesti. Seuraava hallituksen kokous sovittiin pidettäväksi elokuussa..
Elokuun kokouksessa HTU:n mökillä Kisarannassa taloudenhoitaja ilmoitti, että Eosuuskunta Ekan osuusmaksu on nyt kokonaan maksettu, samoin HSAPJ:n ryhmärahat on
hoidettu. Syyskuussa luettiin HTU:lta tullut kutsu 40-vuotisjuhliin, edustajiksi nimettiin Matti
Kauppinen, Raili Selviranta ja varalle Kari Aaltonen. Seuran toivomuksesta kukkatervehdyksen sijasta päätettiin tukea nuorisourheilun tukitiliä 200 mk:lla. Keskusteltiin myös Eosuuskunta Ekan Merstolassa sijaitsevan liikkeen lopettamisesta, koska liiketilojen vuokraaika loppui ja muita tiloja ei ole, myös ravintola Kuparituvan asioista keskusteltiin.
Marraskuussa 5. pv hallituksen kokouksessa todettiin, että Nuorisojaosto järjestää
14.11.1985 Hotelli Hiittenharjulla nuorisotoiminnan teemaillan, jossa alustaa Eero Heinäluoma. Laulusiskojen toimintaa tuettiin 100 markalla. Kari Heino esitti kannanottoa Harjavallan seudun ympäristöasioihin ja keskustelun jälkeen päädyttiin perustamaan työryhmä, johon
kuuluisivat APJ:n edustajina Markku Rauta ja Kari Heino sekä Harjavallan Kemiantyöntekijät
ry:n ammattiosaston edustajat ja Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry 127:n edustajat. Hallitus päätti tukea Harjavallan Nuoria Kotkia ja Pioneereja 200 markalla, avustuksia ei
jaettu toimialueen ulkopuolisille järjestöille. Marraskuun 20. pv edustajien sääntömääräinen
kokous pidettiin Panelian työväentalolla. Tilaisuudessa luettiin hallituksen laatima toimintasuunnitelmaehdotus vuodelle 1987, joka käsittelyn jälkeen hyväksyttiin muutoksitta. SAK:n
tervehdyksen kokoukselle toi toimitsija Reijo Päivärinta. Alustuksen jälkeen käytyyn keskusteluun ottivat osaa mm. Pulkkinen, Tunturivuori, Rauta, Koivula, Selviranta, Aaltonen ja
Joutsenlahti. Vuoden 1987 jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 4,40 mk/järjestön jäsen.
Marraskuun 25 pv edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Harjavallassa Pirtillä. Olli Huppunen esitteli Harjavallan Kemiantyöntekijät ry:n ammattiosaston laatiman luonnoksen kannanotoksi, joka koski Suomessa tapahtuneita yrityskauppoja. Luonnos hyväksyttiin niin aiheeltaan kuin sisällöltäänkin edustajiston kokouksen kannanotoksi. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
101
1986
T
ammikuussa Harjavallan seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö käsitteli kaupungintalolla ilmoitusasioina mm. SAK-tiedottaa-lehtiä, TTT-katsausta, Tsl-kirjekursseja ja Harjavallan kaupungin pöytäkirjanotetta, joka koski kevyenliikenteen väyliä. Puheenjohtaja oli
osallistunut Työvoimatoimiston vihkiäisiin ja vienyt lahjaksi 220 mk maksaneen kellon. Kokouksessa keskusteltiin Outokumpu Oy:n hankkeesta kuparirikasteen ostamiseksi Chilestä.
Työryhmä Markku Rauta, Matti Kauppinen ja Erkki Pulkkinen laati kannanoton ko. suunnitelmasta. Asetetuista tes-tavoitteista päätettiin järjestää keskustelutilaisuus Huovinkulman
baarissa. E-liikkeestä ja Finoilista pyydetään henkilö selvittämään liikkeiden nykytilaa.
Maaliskuussa hallituksen ja aluelakkotoimikunnan kokouksessa keskusteltiin Aluelakkotoimikunnan työstä. Tiedotustilaisuus yhteislakkoon liittyvistä asioista oli pidetty Hotelli Hiittenharjussa maanantaina 3.3.1986. Läsnä oli ollut 41 osallistujaa ja piirisihteeri Rostén.
SAK:n Turun ja Porin seudun piiritoimiston lähettämä kirje käsitteli ansioituneiden APJ:n
luottamushenkilöiden viikon täysihoitoloma-anomusta. Todettiin, että lomaa ei anota, koska
riittävän ansioitunutta ehdokasta ei ole. Olli-Pekka Huppunen otti esille työväenlehdissä julkaistut STK:n kokosivun ilmoitukset. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin välittää työväenlehtiasiamiehille voimakas paheksumisen ilmaisu ilmoitusten julkaisemisen vuoksi. Päätettiin olla perustamatta muita työryhmiä, koska tiedot ammattiosastoihin saadaan kulkemaan
aluelakkotoimikunnan jäsenten välityksellä.
HSAPJ:n edustajiston kevätkokoukseen huhtikuussa 3. pv Harjavallan kaupungintalolla
kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Altti Lammi. Hän korosti puheessaan SAK:n ja
koko ay-liikkeen merkitystä niin valtakunnallisella kuin kunnallisellakin tasolla ja toivoi jatkuvaa kasvavaa yhteistyötä ay-liikkeen ja kuntien eri hallinnonalojen välillä. E-osuuskunta
EKAN puheenvuoron käyttänyt Leo Lindström esitteli EKA:n toimintaa Satakunnassa ja Harjavallassa. SAK:n edustaja Reijo Päivärinta selvitti kokoukselle yhteislakon jälkeen syntynyttä työehtosopimusratkaisua.
Syyskuussa hallituksen kokouksessa kaupungintalolla puheenjohtajana toimi Matti
Kauppinen. Edesmenneen taloudenhoitajan Juhani Hyvärisen tilalle valittiin uudeksi taloudenhoitajaksi Pekka Hyrynkangas. Hänelle kirjoitettiin valtakirja, jonka avulla hän voi alkaa
hoitaa APJ:n tilejä. Kirjanpito vietiin ensin tilintarkastajien tarkastettavaksi. Ay-koulu päätettiin aloittaa seuraavan vuoden alusta ja sitä valmistelemaan valittiin toimikunta, jonka kokoonkutsujaksi valittiin Erkki Pulkkinen ja muiksi jäseniksi Lahja Reinikka, Kari Heino ja
Markku Rauta. (HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986.)
102
1987
T
urun ja Porin Läänin Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukunta kokoontui helmikuussa Hotelli Cumuluksessa Forssassa. Mukana olivat myös APJ:n ay-koulujen johtoryhmien edustajat ja opintosihteerit. Kokouksessa keskusteltiin APJ:n läänin neuvottelukunnan toimenpideluettelosta ja läänin budjettikannanoton valmistamisesta, painopisteistä ja
toimenpideaikataulusta sekä SAK:n aloittamasta eduskuntavaalien aktivointikampanjasta,
joka toteutetaan työpaikoilla ja lehtimainonnalla.
Toukokuussa Paikallisjärjestöjen neuvottelukunta keskusteli Hälläpirtissä Kyröskoskella.
Kunnanjohtaja Esa Niiniharju lausui Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen ja selvitti kunnan
elinkeinorakennetta ja työllisyystilannetta. Kokouksen asialistalla oli neuvottelukunnan toimintasuunnitelma toimikaudeksi 1987 – 1989 ja neuvottelukunnan toimintakertomus ja kannanotto vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon. Kokous suositteli lisäksi, että Porin, Hämeenkyrön ja Loimaan seudun APJ:t ja Hämeenkyrön APJ lähettävät kurssilaisia APJ:n toimihenkilökurssille 7. – 11.9.1987. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1988
H
elmikuussa puheenjohtaja Pulkkinen avasi HSAP:n kokouksen Harjavallan kaupungin-
talolla klo 18.00. SAK:n Turun- ja Porin seudun piiritoimisto oli lähettänyt kirjeen, joka
käsitteli mm. YYA-sopimuksen 40-vuotispääjuhlaa Turussa, luottamushenkilöiden muistamista, työelämän uudistamista, alueellista ay-naisten tapaamista, tapahtumakalenteria ja piirisihteeri Tauno Rosténin siirtymistä muihin tehtäviin. Keskustelun jälkeen perustettiin työryhmä hoitamaan järjestäytymisasteen peruskartoitusta. Suomi-Neuvostoliitto-seuran jäsenmaksu 450 mk vuodelle 1988 hyväksyttiin. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.00.
Huhtikuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa kaupungintalolla luettiin mm TUL:n Satakunnan piirin haaste Honkalan kentällä pidettävään kelkkaviestiin, siihen ei haluttu tällä
kertaa ottaa osaa. Luettiin SAK:n järjestökirje 2/88 ja jaettiin SAK-tiedottaa maaliskuun numero. Myöhemmin huhtikuussa edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtajaehdokkaiksi asetettiin Erkki Pulkkinen ja Matti Kauppinen.
Suljetussa lippuäänestyksessä Pulkkinen sai 16 ääntä ja Kauppinen 9 ääntä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kauppinen, sihteeriksi Raili Selviranta ja taloudenhoitajaksi Pekka Hyrynkangas. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Teuvo Laakso ja Johannes Henttinen, sekä
varalle Seppo Onnela ja Urpo Koponen. Kokouksessa hyväksyttiin myös hallituksen laatima
Työllisyyspoliittinen kannanotto. Metallityöväenliiton järjestösihteeri Erkki Vuorenmaa käytti
SAK:n puheenvuoron ja käsitteli puheessaan mm. ammattiliittojen edunvalvonnan seurantaa
sekä työelämän uudistuskysymyksiä. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
103
Syyskuussa Kahvila-ravintola Huovinkulmassa todettiin, että APJ:n joukkue oli aikaisemmasta päätöksestä huolimatta ottanut osaa TUL:n piirijuhlassa järjestettyyn kelkkaviestiin ja voittanut viestin. Päätettiin, että HSAPJ:n hallituksen puheenjohtajana toimii Erkki Pulkkinen,
varapuheenjohtajana Matti Kauppinen, sihteerinä Raili Selviranta ja taloudenhoitajana Pekka
Hyrynkangas. Kirjeitä Paikallisjärjestölle olivat lähettäneet mm SAK:n järjestöyksikkö,
SAK:n naisjaosto ja SAK:n Turun ja Porin seudun piiritoimisto. Syyskauden toiminnasta todettiin, että HSPJ:n tiedotuslehti on auttamattomasti myöhässä ja se jää tällä kertaa toimittamatta. APJ järjestää Nakkilassa Ravintola Lohirannassa vaalitilaisuuden 5.10.1988 ammattiosastojen edustajille ja tilaisuuteen saapuu piirisihteeri Seppo Ansamaa.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa Olli-Pekka Huppunen esitteli järjestäytymisen peruskartoitusta selvittäneen työryhmän tulokset. Työryhmä sai kiitokset suuresta urakastaan ja
tiedot luovutettiin piiritoimistoon. Kirjeitä olivat lähettäneet SAK:n naisjaosto ja SAK:n koulutusyksikkö. Turun ja Porin seudun piiritoimiston kirje sisälsi esityksiä vuoden 1990 valtion
tulo- ja menoarvioon. Lopuksi puheenjohtaja kiitti Kiukaisten Säästöpankin toimitusjohtaja
Haukkamaata ja paikalliskonttorin johtaja Rantasta kokoustilojen käytöstä sekä hyvästä tarjoilusta. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Marraskuussa hallitus kokoontui Outokumpu Oy:n kerhon kokoushuoneessa. Puheenjohtaja Erkki Pulkkinen avasi kokouksen klo 18.00. Todettiin, että Forssassa 12. – 13.11.1988
pidettävään SAK:n naisten tapaamiseen ei ole lähtijöitä työesteiden vuoksi. Syyskokouksen
asioista puheenaiheina olivat mm. jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma vuodelle 1989,
tulo- ja menoarvio ja uudet jäsenanomukset. Kokous hyväksyi hallituksen esittämän toimintasuunnitelman, toimintakalenterin sekä koulutusohjelman. SAK:n toimitsija Reijo Paananen
käsitteli puheenvuorossaan SAK:n nuorisotyötä ja -toimintaa. Myöhemmin marraskuussa jäsenosastoilta kannettavan jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 4.40 mk/jäsen. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1989
H
elmikuussa hallituksen kokous pidettiin Harjavallan kaupungintalolla, jossa kuultiin
kirjeet SAK:n piiritoimistolta, SAK:n järjestöosastolta ja nuorisovaliokunnalta, kansanedustaja Heikki Rinteeltä ja TUL:n Satakunnan piirin kirje, joka koski 29.3.1989 ilmestyvää
70-vuotisjuhlalehteä. Siihen päätettiin antaa 200 mk:n nimi-ilmoitus. Laivaseminaari järjestetään 7.4.1989 tai 14.4.1989. Seminaarin aiheena on paikallisjärjestön toiminta ja SAK:n periaateohjelman uudistus. Kohderyhmänä on APJ:n hallitus sekä ammattiosastoista kaksi edustajaa/osasto. Matka varataan 40 henkilölle. APJ:n varoista kustannetaan hallituksen jäsenten
matka ja osastoiden edustajilta peritään 150 mk/henkilö. Ryhmärahoja vuodelle 1989 päätettiin maksaa 1 000 mk/ryhmä. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
104
Maaliskuussa Kahvila-ravintola Huovinkulmassa pidetyssä hallituksen kokoukseen oli saapunut kirjeitä SAK:n koulutusyksiköltä ja nuorisojaostolta, KSL:n Harjavallan seudun opintojärjestöltä ja Työvoimatoimistolta tilasto työttömistä työnhakijoista. SAK:n järjestämille Kansainvälisille Rauhanpäiville 22.–23.4.1989 päätettiin lähettää edustajiksi Matti Kauppinen ja
Erkki Pulkkinen. Laivaseminaariin 31.3.–1.4.1989 oli ilmoittautunut vain 30 lähtijää ja ilmoittautumisaikaa jatkettiin 23.3.1989 asti. SAK:laiseen ammattijärjestöön kuuluvalle seuralaiselle annettiin lupa tulla mukaan. Huhtikuussa HSAP:n hallituksen kokouksessa Harjavallan kaupungintalolla luettiin sihteeri Raili Selvirannan lähettämä kirje, jonka hallitus tulkitsi
niin, että hän ei enää jatka sihteerin tehtävässä. SAK:n edustaja, työvoimatoimitsija Erkki
Laukkanen piti alustuksen työvoimakysymyksistä, aikuis-, työllisyys- ja uudelleenkoulutustilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, sekä SAK:n, valtion ja työnantajien roolista muutostilanteissa. Laukkasen alustuksen jälkeen aiheista keskusteltiin.
Toukokuussa HSAP:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa pohdittiin jaostojen tarpeellisuutta ja tultiin siihen tulokseen, että sekä nuoriso- että opinto- ja koulutusjaostot on syytä
perustaa. Henkilövalintoihin palataan seuraavissa kokouksissa. Kokousedustajien matkakulut
yli 5 km:n ylittäviltä osilta korvataan kilometrikorvauksina ja edustuksista maksetaan puolipäivärahaa. Periaatteena on, että APJ:n asioiden hoitoon ei kenenkään tarvitse henkilökohtaisesti rahallisesti osallistua. Ilmoitusasiana kuultiin, että Työväenyhdistys Yritys vuokraa Pirttiä HSAP:lle 50 mk:n kertavuokrasta. Pääkonsuli L. V. Ignatovin esitelmätilaisuuteen kaupungintalolle HSAP:tä valittiin edustamaan Erkki Pulkkinen. HSAPJ:n lehti päätettiin julkaista syksyllä. Kesäkuussa HTU:n mökillä HSAP:n lehtiprojektiin liittyen päätettiin julkaista
A5-kokoinen jäsenistölle jaettava 16 – 18-sivuinen lehti, jossa tiedotetaan HSAP:n toiminnasta sekä muista ajankohtaisista asioista. Tarjouksia pyydetään eri kirjapainoilta. Vuosien 1987–
1988 kokemusten pohjalta päätettiin jatkaa ay-koulutoimintaa, aiheeksi valittiin edunvalvonta.
(HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
105
6. 1990-LUVUN TUNNUSPIIRTEET – KASINOTALOUS,
PÖRSSIKUPLA JA ERIARVOISTUMINEN
Suomalainen yhteiskunta koki voimakaita muutoksi 1990-luvulla. 1980-luvulla tapahtunutta
rahamarkkinoiden vapauttamista seurasi 1980-luvun alussa vakaan markan politiikan haaksirikko ja modernin historian pahin rauhanaikainen lamakausi. Tuloksena olivat suurtyöttömyys, pankkikriisi ja julkisen talouden ongelmat (Kiander 2001.) Suomen 1980-luvun talouspolitiikka oli eräs laman taustatekijä. 1980-luvulla oli vallinnut voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen lainarahan vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta
oli luvanvaraista, mutta suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986, ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa
olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen
hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Kasinotalous-termi kuvasi osuvasti lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista. Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet yhteen devalvaation kanssa. Neuvostoliiton kauppa oli ollut 15 – 20 % Suomen ulkomaankaupasta, ja sen
romahdus 1990-luvun taitteessa leikkassi merkittävästi vientiä. Öljyn hinnan nouseminen
vuosina 1973 ja 1979 ja Suomen nopea autoistuminen oli nostanut Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan tasoa. kaupankäynnissä vaihdettiin paljon teollisuuden ttuottamia
hyödykkeitä vastineeksi yljystä. Teollisuuden kilpailukyky heikkeni muun muassa vahvan
markan politiikan vuoksi. Paperiteollisuudessa oli myös päällä maailmanlaajuinen ylituotanto.
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja yritysten kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992 – 1997 yli 12 prosenttia,
rakennusteollisuudessa jopa 36,7 prosenttia vuonna 1994. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksien
muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi. Suomen valtion budjettivaje oli useita prosentteja BKT:stä. Lisäksi
Suomen luottoluokitus aleni. Suomen pankkijärjestelmän maksuvalmius heikkeni pankkikriisin seurauksena. Valtiovalta vastasi tähän takaamalla suomalaisten pankkien ottamat velat
vuonna 1991. Vientiteollisuuden auttamiseksi Suomi teki devalvaatiot vuosina 1991 ja 1992.
Samalla valuuttalainoja ottaneet yrittäjät joutuivat erittäin vaikeaan tilanteeseen. Pankkien
pelastamiseksi perustettiin Valtion vakuusrahasto, joka jakoi pankeille lainamuotoista pankkitukea. Suurimmat saajat olivat Säästöpankkien keskusosuuspankki ja Suomen Säästöpankki.
106
Kaikki muutkin pankit saivat pankkitukea. Valtion ja kuntien menoja leikattiin voimakkaasti,
jotta valtion maksuvalmius olisi voitu taata. Tämä heikensi mm. sosiaalipalveluja. Lamavuosien jälkeen vuonna 1995 koottu Lipposen I hallitus jatkoi tiukasti valtion menoja rajoittanutta talouspolitiikkaa. (Wikipedia/1990-lama). Vähitellen 1990-luvun puolivälistä lähtien
talous alkoi taas kasvaa. 1990-luvun alun lama oli lähinnä paikallinen, Pohjoismaita ja niistä
eniten Suomea koskettanut talouskriisi. Muualla maailmassa talous kuitenkin veti tavalliseen
tapaan ja Suomi saikin melko nopeasti vientivetoisen talouskasvun käyntiin sen jälkeen, kun
Suomen talousasiat oli saatu kuntoon. Johtotähtenä 1990-luvun alun lamasta nousemisessa oli
matkapuhelinjätti Nokia, joka veti mukanaan muutakin taloutta ylöspäin. Suomi nousi 1990luvun lopulla kansainvälisten talousvertailujen kärkeen. Alettiin puhua ns. Suomen mallista,
jossa vahva korkean teknologian talous yhdistyy laaja-alaiseen ja tasa-arvoiseen hyvinvointivaltioon. Kehitys alkoi kuitenkin vähitellen muistuttaa yhä enemmän kilpailuvaltiota, jossa
talouden kasvu ja kilpailukyky ovat hallitsevia tavoitteita ja jättävät laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet varjoonsa. Samalla yhteiskunnallinen ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyi tuntuvasti. (Peltonen 2008.)
6.1. Harjavallan seudun Paikallisjärjestön toimintaa laman ja
nousukauden aikana
H
elmikuussa 1990 Huovinkulman baarissa luettiin SAK:n nuorisovaliokunnalta, SAK:n
Turun ja Porin piiritoimistolta saapuneet kirjeet. Heikki Rinne oli lähettänyt joulutervehdyksen ja Harjavallan työvoimatoimisto tilastot marraskuulta ja joulukuulta. Kirjeitä oli
tullut myös SAK:n koulutusyksiköltä ja SAK:n hallinto- ja suunnitteluyksiköltä. Toukokuussa
järjestetään laivaseminaari aiheena ympäristökartoitus osastojen näkökannalta. Matkana on
Turku-Tukholma, osastojen osuus kustannuksista on 200 mk/osallistuja. APJ maksaa omat
edustajansa. Maaliskuussa Kahvila-ravintola Huovinkulmassa laivaseminaarin ajankohdaksi
päätettiin 4. – 5.5.1990. Risteilyllä luennon pitää Markku Wallin SAK:sta aiheesta SAK:n
ympäristöpoliittiset tehtävät sekä APJ:n ympäristökartoitus. Matkalla ohjaajana toimii SAK:n
ympäristösihteeri Markku Wallin. Huhtikuussa hallitus kokoontui Harjavallan Osuuspankin
kerhotiloissa. Käsiteltiin APJ:n kevätkokousasiat: toiminta- ja tilikertomuksen hyväksyminen
ja hallituksen esittämät asiat edustajistolle ja kuultiin laivaseminaarin tilannekatsaus.
Edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa puheenjohtaja ilmoitti, että laivaseminaariin on vielä paikkoja vapaana. Puheenjohtaja esitteli kuluneen toimintakauden toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin kuullussa muodossa. Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Erkki Pulkkinen. Hallitus esitti julkilausuma ehdotuksen kokouksen hyväksyttäväksi. Julkilausumassa tuomittiin pankkien palvelumaksujen ja korkojen korotukset. Kokous hyväksyi
107
julkilausuman esitettäväksi työväenlehdissä. SAK:n edustaja Pentti Vainio käsitteli puheenvuorossaan aikuiskoulutusta, siihen liittyvää opintotukiasiaa sekä opintovapaata. Toisena aiheena oli ympäristön tilan kartoitus ja siihen liittyvät toimintaperiaatteet. Kolmantena aiheena
oli reaalitulojen laskentaperusteet ja laskentatapa. Alustuksen jälkeen aiheista keskusteltiin.
Kesäkuussa hallitus kokoontui Kahvila-ravintola Huovinkulmassa. Ympäristönsuojelua
käsitelleessä laivaseminaarissa oli ollut mukana osanottajia yhdestätoista ammattiosastosta.
Kokous päätti kokous-, edustus ym. kulujen korvaamisesta ja käsitteli saapuneet kirjeet. Lokakuussa käsiteltiin saapuneita kirjeitä, Ympäristökartoitusryhmän tilannekatsausta ja syyskokouksen aikaa ja paikkaa. Syyskokous pidetään Nakkilan työväentalolla. Marraskuussa
Harjavallan Säästöpankissa hallitus päätti jäsenmaksun suuruudeksi 4,40 mk/vuosi/jäsen. Harjavallan työvoimatoimikunnan SAK:laiseksi jäseneksi päätettiin esittää Erkki Pulkkista ja
hänen varajäsenekseen Pekka Hyrynkangasta. Saapuneet kirjeet merkittiin kuulluksi. Edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa Nakkilan Työväentalolla mukana oli 10 edustajaa
63 jäsenestä. Jäsenmaksu pidettiin ennallaan 4,40 mk/henkilö ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin hallituksen laatimassa muodossa. Seppo Ansamaa SAK:sta käsitteli ajankohtaisia asioita SAK:n toiminnasta. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1991
H
elmikuussa hallituksen kokouksessa Kahvila Huovinkulmassa ilmoitusasioina todettiin,
että Harjavallan Sairaalan ja Satalinnan sairaalan työntekijöiden ammattiosastot ovat
ilmoittaneet eroavansa 1.1.1991 APJ:n jäsenyydestä. Taloudenhoitaja esitteli vuoden 1990
tilinpäätöksen, jossa tuloslaskelma osoitti 200,17 mk alijäämää ja taseen loppusumma oli
37 217,43 markkaa. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen ja vahvisti sen allekirjoituksin. Todettiin,
että ympäristökartoituksen pitää olla valmis 13.4.1991, mutta valittu työryhmä ei ole sitä tehnyt. Päätettiin, että raportti tehdään ja koko hallitus kokoontuu pohtimaan sitä Hotelli Hiittenharjulle. Erkki Pulkkinen selvittää Harjavallan ympäristösihteeriltä asiaan liittyviä tilastoja ja
päästölukuja kokoukseen mennessä. Taloudenhoitajan käyttöön päätettiin hankkia kirjoituskone. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Maaliskuussa hallituksen kokouksessa todettiin, että Porin Ammatillisen Paikallisjärjestön taholta oli tiedusteltu Harjavaltalaisten kantaa Kuluttajaliiton paikallisen osaston perustamiseen Porin alueelle, mukana oli myös Harjavallan APJ. Asiaan suhtauduttiin myönteisesti
ja kokoukseen nimettiin Vuokko Sallinen ja Tauno Hasa. Laadittiin luonnos ympäristön tilasta Harjavallassa, Nakkilassa ja Kiukaisissa. Luonnoksessa todetaan, että: ”Harjavallassa ilman
laadusta on tutkittua tietoa vuodesta 1978, jolloin alkoi jatkuvatoiminen rikkidioksidiseuranta.
Leijuma eli pölyhiukkasten määrän seuranta alkoi vuonna 1981. … Turun ja Porin lääninhallitus on antanut Outokumpu Oy:lle päästörajat. … Lääninhallituksen päätöksestä Outokumpu
108
Oy on tehnyt valituksen, joten annetut rajat eivät vielä ole voimassa. On kuitenkin todettava,
että ko. yritys on tehnyt mittavan ilmansuojelusuunnitelman, joka toteutuessaan parantaa ilman laatua tuntuvasti. Harjavallan luonnossa on todettu vaurioita mm. puuston kasvun osalta,
sekä aluskasvillisuuden tuhoutumisena tehtaan lähialueella. Ihmisille päästöjen olemassa olo
aiheuttaa haittaa erityisesti allergisista sairauksista kärsiville. Kaiken kaikkiaan tehdasyhteisö
on liian lähellä keskustaajamaa, jossa sijaitsee päiväkoti, sairaala, koulut, asutusalueet sekä
kaupat. Huhtikuussa luettiin Harjavallan ympäristöyhdistyksen kirje, jossa esitettiin yhteistyötä paikallisen järjestön kanssa ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Asia siirrettiin
tulevan hallituksen valmisteltavaksi. Jäsenosastot eivät olleet esittäneet asioita kevätkokoukselle ja hallitus esitti, että kevätkokous antaisi kannanoton ympäristösuojeluun liittyvistä asioista. Kannanotto pyritään saamaan läpi mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä.”
Johtokunnan kokouksessa Huovinkulman baarissa kuultiin Outokumpu Oy:n kirjallinen vastaus edustajiston kannanottoon Outokumpu Oy:n päästöistä ja Outokumpu Oy:n tekemästä
päästörajoja koskevasta valituksesta. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin jatkaa samalla
linjalla.
Lokakuussa hallituksen kokouksessa puheenjohtaja esitteli paikallisjärjestön uusia sääntöjä joissa oli huomattavia muutoksia vanhoihin sääntöihin. Hallitus esitti syyskokoukselle
APJ:n uudeksi nimeksi ”SAK:n Harjavallan seudun Paikallisjärjestö”. Järjestön kotipaikaksi
hallitus ehdotti Harjavaltaa. Toimialueeksi esitettiin Harjavaltaa, Kiukaista ja Nakkilaa ja
edustajaperusteiksi entisiä määriä eli jokaista alkavaa 50:ntä jäsentä kohti yksi edustaja/varaedustaja aina 200 jäseneen asti. Tämän jälkeen yksi edustaja/varaedustaja kutakin alkavaa 250:ntä jäsentä kohti.
Opintosihteeri esitti, että suunniteltaisiin koulutuspaketti, joka sisältäisi neljä erillistä
koulutustilaisuutta. Paketin nimi olisi ”Patruunavallasta yhteistoimintaan”. Luentoja pidettäisiin YT-laista, työturvallisuudesta ja palkkaustekniikasta. Syyskokouksessa marraskuussa
käsiteltiin paikallisjärjestön uudistettuja sääntöjä. Puheenjohtaja esitteli kokousedustajille
Paikallisjärjestön uudet säännöt ja nimenmuutosesityksen, ja ne hyväksyttiin hallituksen esittämillä täydennyksillä. Olavi Sulkunen SAK:sta käsitteli TUPOa ja siihen liittyviä eri vaihtoehtoja ja EY-kysymystä SAK:laisen palkansaajan ja koko maan kannalta, jonka jälkeen hän
vastaili edustajien esittämiin kysymyksiin. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1992
H
elmikuussa hallituksen kokouksessa kuultiin, että ay-tiedon kurssista oli järjestetty neljä
opintokertaa, osallistujia olisi toivottu olevan enemmän. Puheenjohtaja luki laatimansa
109
toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin esitettäväksi vuosikokoukselle parilla pikku muutoksella. Taloudenhoitaja esitteli tulo- ja menoarvion vuodelle 1992, sen loppusumma oli 17 100
mk. Se hyväksyttiin esitettäväksi vuosikokoukselle.
Maaliskuussa vuosikokouksessa Kiukaisten SSp:n konttorin kokoustiloissa varapuheenjohtaja
Matti Kauppinen avasi kokouksen toivottaen kokousedustajat tervetulleiksi. SAK:n edustajan
varamiehenä käytti puheenvuoron Puutyöväen Liiton aluetoimitsija Markku Rauta. Hän käsitteli puheessaan voimassaolevia tulopoliittisia ratkaisuja, sekä hallituksen yrityksiä murtaa ayliikkeen järjestövoima. Rauta kertoi myös työttömyystilanteesta ja työttömille järjestettävästä
koulutuksesta. Alustuksen pohjalta käytiin keskustelua. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001).
SAK:n Harjavallan seudun Paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa taloudenhoitaja
kertoi, että Paikallisjärjestön raha-asiat on mahdollista hoitaa yhdessä pankissa, ja olisi kirjanpidollisesti helpompaa jos tili olisi vain yhdessä pankissa. Paikallisjärjestöllä oli tilit sekä
Harjavallan Op:ssä että Satakunnan Säästöpankissa, ja vilkkaan keskustelun ja äänestyksen
jälkeen hallitus päätti lopettaa Paikallisjärjestön tilin Harjavallan Osuuspankissa. (HSAP:n
pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1993
S
AK:n Harjavallan seudun Ammatillisen paikallisjärjestö ry:n ammattiosastojen edustajien
kokouksessa huhtikuussa ravintola Tulemassa keskusteltiin Paikallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Useiden puheenvuorojen jälkeen todettiin, että olisi toivottavaa, että puheenjohtajaksi löydettäisiin nuorehko henkilö, jolla olisi intoa kyseisen homman hoitoon. Asian vie
eteenpäin työryhmä, joka käy läpi osastojen hallitukset ja yrittää löytää niistä sopivan puheenjohtajaehdokkaan. Toimintasuunnitelmaan kirjattiin seuraavat tapahtumat. Kevään aikana
järjestetään osastojen välinen yhteistapahtuma ja työttömille toimintatapahtuma elo-syyskuun
aikana. Syksyn alkupuolella pidetään tiedotustilaisuus. Marraskuussa järjestetään viikonloppukoulutustilaisuus ja myös vuoden 1994 alussa järjestetään koulutusta.
Toimintakertomuksessa jaksolta 1992 – 1993 todetaan seuraavaa: ”Maassamme harjoitettu talouspolitiikka porvarihallituksen toimesta on ollut täysin epäonnistunutta. Sen seurauksena työttömyys on kasvanut ennätyslukemiin. Valtion velka on lisääntynyt rajusti, johtuen
pankkien tukemisesta. Työttömyyskorvausten tason lasku on ollut istuvan hallituksen jatkuvana tavoitteena. Tilanne kärjistyi syksyllä 1992 yleislakon uhkaan, jolloin SAK:lainen ayväki yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa pystyi estämään hallituksen suunnitelmat työttömyysturvan heikentämiseksi.” (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Huhtikuussa edustajiston kevätkokouksessa kuultiin SAK:n Turun ja Porin seudun piirisihteerin Seppo Ansamaan puhe ”vallitsevista surkeista työttömyysluvuista ja siitä millaisia
huononnusesityksiä palkansaajien työehtoihin ja työttömyyskorvauksiin nykyinen hallitus on
110
esittämässä tämän kevään ja tulevan syksyn aikana.” Ansamaa kertoi, että SAK:n tekemät
elvytysohjelmaesitykset eivät ole saaneet minkäänmoista kannatusta hallituksen taholta. Alustuksen pohjalta käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin hallituksen ja työnantajien käyttävän
vallitsevaa tilannetta hyväkseen, jotta työläisten työttömyysturvaa ja työehtosopimuksia sekä
ansiotasoa saataisiin heikennettyä.
Toimintasuunnitelmassa jaksolle 1993 – 1994 todetaan, että SAK:n Harjavallan seudun
Paikallisjärjestö ry:n toimialueena on Harjavallan kaupunki, sekä Kiukaisten ja Nakkilan kunnat, ja se toimii SAK:laisten ammattiosastojen yhteenliittymänä. Järjestöön kuuluu 13 ammattiosastoa. Paikallisjärjestö järjestää yhteisiä koulutus- ja virkistystilaisuuksia sekä toimii alueen vaikuttajana yhteiskunnallisissa ja alueellisissa asioissa. Syyskuussa hallituksen kokouksessa Satalinnan KTV hyväksyttiin uudelleen Paikallisjärjestön jäseneksi 1.10.1993 alkaen.
Marraskuussa paikallisjärjestön hallituksen kokouksessa päätettiin, että Paikallisjärjestö
järjestää yhteistyössä Nakkilan Metallin kanssa toimintapäivän, jonka aiheena on työttömyys.
Paikalle kutsutaan projektipäällikkö Heikki Lensu TSL:stä ja Radio Satakieli on mukana tekemässä haastatteluja. Tapahtuma jatkuu illalla Radio Satakielessä paneelikeskustelulla, jossa
on mukana Harjavallan työvoimatoimiston johtaja Pauli Pohjonen, SAK:n piiritoimistosta
Seppo Ansamaa, Työnantajaliiton edustaja Jukka Huhtala, työttömien edustajana Arto Sinisalo ja SAK:n Harjavallan seudun paikallisjärjestön edustajana Terho Rahkola. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1994
T
ammikuussa hallituksen kokouksessa todettiin järjestetyn kyselyn perusteella paikallisjärjestön tärkeimmiksi tehtäviksi koulutus, osastojen välisenä yhdyssiteenä toimiminen
sekä työllisyystilanteen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. Terho Rahkola selvitti työttömien viikkopalaverin toimintaa ja oli sitä mieltä, ettei tapahtumaa kannata tässä vaiheessa aloittaa muilla paikkakunnilla. Paikallisjärjestön hallitus teki päätöksen, että se vastaa tapahtuman
kustannuksista tästä eteenpäin.
Maaliskuussa edustajiston kokouksessa Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi vuosiksi 1994
– 1995 valittiin Reijo Nummikari. SAK:n edustajan puheenvuoron käytti Markku Rauta, koska Seppo Ansamaa oli estynyt tulemasta kokoukseen. Rauta alusti keskustelun pohjaksi taloustilanteesta ja selvitti tehtyjä tes-ratkaisuja, joissa paikallinen sopiminen ja joustot olivat
tulleet mukaan lähes jokaiseen sopimukseen. Työttömyysturvaan oli tullut myös selviä heikennyksiä, joista yksi esimerkki oli soviteltu päiväraha. Tämän lisäksi verotus oli selvästi
kiristynyt. Raudan alustuksen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua em. asioista. Myöhemmin
maaliskuussa Paikallisjärjestön puheenjohtaja Reijo Nummikari avasi kokouksen toivottaen
kokousedustajat tervetulleiksi ja kiitti vanhaa hallitusta hyvästä toiminnasta. Edustajistolle
111
esiteltiin hallituksen laatima toimintakertomus, tilikertomus, toimintasuunnitelma, tulo- ja
menoarvio.
Toimintakertomuksessa vuosilta 1993 – 1994 todetaan, että: ”Ahon hallituksen jatkamasta
epäonnistuneesta talouspolitiikasta johtuen on maassamme työttömyys kasvanut huimiin lukemiin. Vuoden 1994 alussa ylitettiin jo 550 000 työttömän määrä. Keskitetyn tuloratkaisun
epäonnistuttua käytiin liittokohtaiset neuvottelut, joissa suurin osa liitoista sai tyytyä nollaratkaisuihin ja työnantajapuolen huononnusesitysten torjuntaan. Vientialat kuten paperi ja metalli saivat jonkin verran korotuksia. Hallitusten veronkiristysten ja muiden lisämaksujen ansiosta on reaaliansioissa tultu jatkuvasti alaspäin. Hivenen uskoa talouspolitiikan muuttumiseen
saatiin kun ay-liikkeen tukema Martti Ahtisaari valittiin tiukan taistelun jälkeen maamme presidentiksi. … Paikallisjärjestön saatua uuden puheenjohtajan on toimintaan saatu jälleen uutta
puhtia. Hallitus on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin.” (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Paikallisjärjestö järjesti jäsenosastoille virkistystapahtuman Koivurannassa 3.6.1993.
Nuortenvuoden päätapahtumaan osallistui paikallisjärjestöstä Reijo Nummikari, Matti Kauppinen ja Erkki Pulkkinen. Harjavallan ja Kokemäen paikallisjärjestöt kokoontuivat
22.10.1993 yhteispalaveriin pohtimaan yhteistyömuotoja paikallisjärjestöjen kesken. Marraskuussa paikallisjärjestö järjesti jäsenosastokyselyn, jossa kartoitettiin jäsenosastojen mielipiteitä paikallisjärjestöjen toiminnasta sekä toiminnan tarpeesta. SAK:n läänin neuvottelukuntaan on kuulunut Matti Kauppinen, Työvoimatoimikunnassa on varsinaisena jäsenenä ollut
Reijo Nummikari ja varalla Pekka Hyrynkangas. Läänin edustajiston kokouksessa mukana
olivat Reijo Nummikari ja Matti Kauppinen.
Toimintasuunnitelman 1994 – 1995 mukaan SAK:n Harjavallan seudun Paikallisjärjestön
toimialueena on Harjavallan kaupunki ja Kiukaisten sekä Nakkilan kunnat. Paikallisjärjestön
tehtävänä on toimia alueen SAK:laisten ammattiosastojen yhteenliittymänä, sekä harjoittaa
alueen jäsenten tarpeiden ja keskusjärjestön tavoitteiden pohjalta yhteiskunnallista edunvalvontaa, järjestöllistä toimintaa, koulutus- ja tiedotustyötä sekä tarjota palveluja jäsenyhdistysten tarpeiden mukaan. Se toimii aloitteellisesti palkansaajille keskeisissä kysymyksissä, kuten
työyhteisöä, työllisyyttä, asumista, ympäristöä, sosiaalisia ja julkisia palveluja, sekä kuluttajan
asemaa koskevissa kysymyksissä. Avustaa toimialueella tapahtuvaa ammatillista järjestäytymistä ja suorittaa tehtäviä sen edistämiseksi, sekä seuraa työpaikkarakenteen kehitystä ja työpaikkaorganisaatioiden toimintaa ja kattavuutta. Ottaa kantaa alueellisiin tai paikallisiin järjestäytymisvapauksia ja ammattiyhdistysoikeuksia koskeviin kysymyksiin. Järjestää yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa kampanjoita, tapahtumia, projekteja ja vapaa-ajantoimintoja
yhteisten tavoitteiden puolesta. Toimia alueellaan SAK:n edustajana ja suorittaa sen antamia
tehtäviä. Paikallisjärjestön tulee toimia niin, että toimialueella vielä olevat paikallisjärjestöön
kuulumattomat SAK:laiset ammattiosastot liittyisivät sen jäseniksi. Kaudella 1993 – 1994
Kokemäen paikallisjärjestön kanssa alkanutta yhteistyötä tulee jatkaa ja entisestään kehittää.
112
Lokakuussa hallituksen kokouksessa päätettiin, että Paikallisjärjestö vie viirin Metalliosasto 127:n 50-vuotisvastaanotolle 29.10.1994. Työttömien toimintaan lahjoitetaan 500 mk
kukkarahaa. Virkistystapahtuma jäsenistölle siirretään pidettäväksi talvella. Kokemäkeläisten
kanssa pidetään koulutustapahtuma marraskuussa, aiheena työsuojelu ja paikallinen edunvalvonta sekä eläkeasiaa. Yhteistyöryhmä valmistelee ohjelman ja lyö ajankohdan kiinni.
(HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1995
T
ammikuussa hallituksen kokouksessa Emil Cedercreutzin museon kahviossa keskusteltiin Paikallisjärjestön radio-ohjelmasarjasta. Ohjelman todettiin maksavan 500 mk/puoli
tuntia, jossa ajassa kaksi osastoa ehtii esittäytymään, mukana on muutakin ohjelmaa. Jäsenosastoilta kysytään halukkuutta ohjelman tekoon. SAK:lta on mahdollista saada taloudellista
tukea. Helmikuussa hallituksen kokouksessa Terho Rahkola kysyi mitä Paikallisjärjestö tarjoaa Talvitapahtumassa. Kokous päätti tarjota hernesoppaa ja makkaraa. Pilkkikilpailun parhaalle joukkueelle hankitaan pokaali kiertopalkinnoksi ja Outokumpua kysytään pokaalin
lahjoittajaksi. Tulevissa eduskuntavaaleissa puheenjohtaja kehotti kaikkia toimimaan aktiivisesti, että vasemmistopuolueet menestyvät mahdollisimman hyvin vaaleissa. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Hiittenharjun kabinetissa helmikuussa puheenaiheena olivat eduskuntavaalit, puheenjohtaja Reijo Nummikari kehotti kaikkia toimimaan aktiivisesti, että vasemmistopuolueet menestyvät mahdollisimman hyvin vaaleissa. Taloudenhoitaja esitti, että paikallisjärjestö myisi puhelinosakkeensa pois. Hannele Laakso oli tarjonnut osakkeesta 3 000 mk koneineen. Hallitus
päätti myydä osakkeen Laaksolle kyseisellä summalla. Rahkolan Terho kysyi mitä Paikallisjärjestö tarjoaa Talvitapahtumassa. Päätettiin, että tarjotaan hernesoppaa ja makkaraa. Pilkkikilpailun parhaalle joukkueelle hankitaan pokaali kiertopalkinnoksi.
Maaliskuussa Tilausravintola Pirkkolassa hallitus käsitteli toimintakertomusta, toimintasuunnitelmaa ja tilejä vuosilta 1994 – 1995, ne päätettiin esittää edustajistolle. paikallisjärjestön edustajaksi lääninvaltuustoon valittiin Puheenjohtaja Reijo Nummikari ja varalle Matti
Kivelä. Toimintakertomuksessa vuosilta 1994 – 1995 todetaan, että: ”Vuosi 1994 oli maassamme korkean työttömyyden aikaa. Työttömien määrä on pysynyt sitkeästi noin
500 000:ssa, eikä Ahon hallitukselta ole löytynyt keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Pahinta asiassa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut huimaa vauhtia ja he putoavat ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle. Työttömyys on ollut myös uuden presidenttimme huolenaiheena, ja hän asetti työryhmän pohtimaan keinoja työttömyyden huomattavaan
vähentämiseen. Matti Pekkasen johtama työryhmä saikin paperille ehdotuksia toimenpiteistä
työttömyyden vähentämiseksi, mutta liekö eduskuntavaalien läheisyys syynä kun yhteisym-
113
märrystä käytännön toteutuksista ei eri puolueiden kesken ole saavutettu. Vuosi 1994 oli
myös kiihkeää EU-keskustelujen aikaa. Propagandaa saatiin puolesta ja vastaan tuutin täydeltä, kunnes sitten 16.10.94 kansa kävi sanomassa mielipiteensä vaaliuurnilla. Niukalla enemmistöllä suomalaiset päättivät liittyä vuoden 1995 alusta Euroopan unioniin. Tupo-rintamalla
vuosi 1994 oli tässä suhteessa suurelta osin nollasopimusten aikaa. Vuosi 1995 on tässä suhteessa lähtenyt hieman paremmin liikkeelle ja sopimuksiin on saatu muutaman prosentin korotuksia. Joillakin aloilla palkankorotuspaineet ovat kasvaneet niin suuriksi, että sopimuksiin
ei ole päästy ja työntekijät ovat joutuneet aloittamaan lakon. Alkaneista lakoista rakennustyöntekijät selvisivät päivän lakolla, mutta terveydenhoitoalan ja palomiesten lakot tuntuvat
edelleen olevan vaikeimmin soviteltavissa. Maaliskuussa käytävät vaalit ovat meille palkansaajille tärkeät, jotta saisimme maahan vasemmistojohtoisen hallituksen ja sitä kautta myös
hyvät neuvottelusuhteet SAK:n ja hallituksen välille.” (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
”Vuoden 1994 vappujuhlia voi sanoa historiallisiksi, koska ne olivat ensimmäiset Harjavallan ja Kokemäen paikallisjärjestöjen yhteisesti järjestämät ja toisaalta kaikkien neljän kunnan sosialidemokraattiset ja vasemmistoliiton kunnallisjärjestöt olivat mukana juhlan suunnittelussa. Yhteistoiminta Kokemäen paikallisjärjestön kanssa on jatkunut tiiviinä ja lähes kaikki
paikallisjärjestön tapahtumat ovat yhteistyössä järjestettyjä.” Paikallisjärjestöt pitivät Harjavallassa 23.11.1994 Hotelli Hiittenharjussa eläketiedotustilaisuuden, johon kutsuttiin myös
KTV:n osastot, jotka eivät vielä ole paikallisjärjestön jäseniä. Työpaikan edunvalvontaa käsiteltiin kurssilla, jonka paikallisjärjestö piti 14.1.1995. Kurssi pidettiin Pitkäjärven liikuntaopistolla Kokemäellä. Työsuojelua käsittelevä kurssi järjestettiin 11.2.1995 Nakkilan työväentalolla. Lauantaina 18.2.1995 Paikallisjärjestö järjesti perhetapahtuman Harjavallan kaupungin leirikeskus Koivurannassa. Tapahtuman pääohjelmana oli pilkkikilpailut henkilökohtaisilla sarjoilla ja joukkuekilpailuna. Tapahtumassa paikallisjärjestö tarjosi hernesoppaa ja
makkaraa paistettavaksi. Työttömien toiminta on pyörinyt varsinkin Nakkilassa kohtalaisesti.
Paikallisjärjestön suunnittelema radio-ohjelman teko on ollut tapetilla syksystä asti ja nyt
näyttäisi siltä, että useat osastot ovat halukkaita lähtemään mukaan ohjelman tekoon ja asiassa
päästään eteenpäin.” (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Toimintasuunnitelman mukaan: ”Paikallisjärjestön sisäinen tiedotustoiminta hoidetaan
jäsenkirjeiden ja työpaikkojen ilmoitustaulujen välityksellä. Ulkoisessa tiedottamisessa käytetään maakunnallisia sanomalehtiä, paikallislehtiä sekä paikallisradiota mahdollisuuksien mukaan. Paikallisjärjestö tekee Radio Tuplaan ohjelmasarjan ay-liikkeestä. Ohjelmissa tullaan
esittelemään mm. Paikallisjärjestön omaa ja jäsenosastojen toimintaa. Ohjelmasarja tullaan
toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Kokemäen ja Huittisten paikallisjärjestöjen kanssa. Opintotoiminnassa Paikallisjärjestön tulee koulutuksella luoda ammattiosastoille
edellytyksiä paikallisen edunvalvonnan edistämiseen. Paikallisjärjestö järjestää syksyllä 1995
jäsenille tarkoitetun kokoustekniikkakurssin. Pidetään myös yllä valmiuksia järjestää jäsen-
114
osastojen pyynnöstä koulutusta ajankohtaisista aiheista. Koulutus- ja opintoasioissa tullaan
jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä Kokemäen paikallisjärjestön kanssa.
Maaliskuussa 28. pv edustajiston kokouksessa todettiin Harjavallan Postiliiton osaston lopettaneen toimintansa ja jäsenistön siirtyneen Porin osastoon. Maaseututyöntekijäin liito oli yhdistynyt puuliittoon, josta oli tullut Puu- ja erikoisalojen liitto ja Panelian maaseututyöntekijäin osaston jäsenet siirtyivät Harjavallan Puu- ja erikoisalojen osaston jäseniksi. SAK:n edustaja Seppo Ansamaa otti puheenvuorossaan kantaa perusenergiavaihtoehtoihin, joita hänen
mielestään on kolme: maakaasu, hiili ja ydinenergia. Työmarkkinakatsauksessaan hän kertoi
valtion tulevista leikkauksista, joita on tehtävä runsaasti, että valtion velkaantuminen saadaan
kuriin. Alustuksen pohjalta käytiin keskustelua.
Toukokuussa Työttömien tuvalla entisellä ammattikoululla hallituksen kokouksessa sovittiin, että paikallisjärjestö järjestää retken Paratiisin luontopolulle maanantaina 29.5.95. Lähtö tapahtuu Harjavallan padolta, retki kestää noin 3 tuntia. Harjavallan seudun ympäristöyhdistys järjestää retkelle asiantuntijaoppaat, joille Paikallisjärjestö korvaa aiheutuneet matkakustannukset. ”Retkelle omaat eväät mukaan. Tapahtumasta laitetaan mainos radio Tuplaan,
sekä työväen lehtiin ja Harjavallan seutuun sekä Jokilaaksoon.” Leena Nikunoja tiedusteli
mistä johtuu, ettei työpaikoilla enää pystytä pitämään kiinni työaikalaista. Asiaa pohdittiin ja
tultiin sille kannalle, että työehtosopimuksiin tulleet työajan joustot ja paikallinen sopiminen
ovat tehneet työaikojen pituuden hyvin epämääräiseksi.
Elokuussa hallituksen kokouksessa Työttömien tuvalla todettiin, että työttömien toimintaan on saatu työvoimapiiristä 15 520 mk rahaa ajalle 22.5. – 31.12.1995. Raha saadaan aiheutuneita kuluja vastaan ja osa ennakkona suunniteltua toimintaa varten. Keskusteltiin työttömien mahdollisesta järjestäytymisestä omaksi yhdistykseksi. Paikallisjärjestön hallitus oli
sitä mieltä, ettei työttömien kannata perustaa omaa yhdistystä. Työttömille avattiin 300 mk:n
käsikassa pikkumenojen peittämiseen. Työttömille yritetään löytää sopivat tilat mahdollisimman nopeasti. Syyskuussa hallituksen kokouksessa käsiteltiin Paikallisjärjestön 50vuotisjuhlan järjestelyjä. Sitä varten perustettiin työryhmä, joka kokoaa tiedot ja tekee tarvittavat haastattelut. Ryhmään valittiin koollekutsujaksi Reijo Nummikari ja jäseniksi Lahja
Reinikka, Erkki Pulkkinen, Leo Viinamäki, Leena Nikunoja, Matti Kivelä ja Teija Elo. Työttömille saadaan tilat vanhasta Säästöpankista, noin 200 neliötä, josta vuokra on 15 mk/neliö.
Vuokrasta puolet saadaan työvoimapiiristä ja toiseen puoleen anotaan Harjavallan kaupungilta
vuokratukea ajalle 1.1. – 31.12.1996. Anotaan avustusta myös Nakkilan ja Kiukaisten kunnilta. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Lokakuussa hallituksen kokouksessa Työttömien tuvalla todettiin, että työttömät ovat
laatineet toimintasuunnitelman ja kustannusarvion vuodelle 1996, kustannusarvion loppusumma on 70 623 mk. Anomukset rahoitusta varten on tehty työvoimapiiriin ja Harjavallan
kaupungille, sekä Nakkilan ja Kiukaisten kunnille. Työttömille on alkamassa englanninkielen
115
kurssi, Nakkilassa puutyökurssi ja käsityö- ja ompelukurssit, nahkatyökurssi on jo alkanut.
Työttömät ovat käyneet Salossa kännykkätehtaalla tutustumiskäynnillä.
Marraskuussa hallituksen kokouksessa keskusteltiin SAK:n Harjavallan seudun- ja Kokemäen
paikallisjärjestöjen yhdistymisestä, sekä siitä miten yhdistyminen tapahtuisi. Hyväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi nähtiin ehdottaa, että Kokemäki lopettaa toimintansa ja osastot liittyvät
Harjavallan paikallisjärjestön jäseniksi. Asiaan palataan tarvittaessa. SAK:n Turun ja Porin
läänin neuvottelukunta kokoontui joulukuussa Hotelli Jazzissa, jossa keskusteltiin seutukuntakohtaisesta aluekehitystyöstä. ”Koska alueen kehittämisohjelmat tehdään seutukunnittain,
on myös SAK:n paikallisjärjestön suunnattava toimintaa seutukuntaiseen edunvalvontatyöhön. Tällöin voidaan luoda alueelliset valmiudet vaikuttaa aluekehitykseen. Päätösehdotuksen
mukaan mm. SAK:n maakuntajaoston ja piiritoimiston toimesta suunnitellaan ja organisoidaan paikallisjärjestöjen kiinnostuksen mukaisesti seutukuntakohtaisia koulutus ja tiedotustilaisuuksia. … Myös työnantajatahoihin on tarvetta luoda tiiviimpi yhteistyö, jolloin voidaan
keskustella EU-ohjelmien vaikutuksista työmarkkina- ja elinkeinoelämän kysymyksiin. Sama
tarve on myös paikallisjärjestöjen ja sen toiminta-alueen työmarkkinaosapuolten yhteistyölle.”
(HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
1996
T
ammikuussa Työttömien tuvalla keskustelun aiheena oli mm. työttömien toiminta. Toimintakeskus aloittaa vanhassa Ssp:n alakerrassa. Siivoustalkoot tiloissa oli pidetty ja
kalusteita yritetty hankkia eri paikoista, mutta vanhat kalusteet tuntuivat olevan kortilla. Nyt
odoteltiin päätöstä tukirahoista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Kiukaisten kunta
oli ilmoittanut suhtautuvansa myötämielisesti työttömien toimintaan ja tiloja ja rahaa oli saatavissa tähän tarkoitukseen. Työttömien koulutustilaisuudet jatkuivat. Helmikuussa hallituksen kokouksessa todettiin, että työttömien omatoimisuuspaikka on aloittanut toimintansa uusissa tiloissa. Kalustelahjoituksia on saatu kiitettävästi ja tilat ovat hienossa kunnossa. Työttömät järjestävät avajaistilaisuuden 16.2.96, sinne on kutsuttu kuntien edustajat, sekä lehdistöä ja radio Tupla. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Helmikuussa työttömien omatoimisuuspaikalla puheenjohtaja Reijo Nummikari avasi
kokouksen, jossa käsiteltiin mm. työttömien toimintaa. Kuultiin, että työttömien omatoimisuuspaikka on aloittanut toimintansa uusissa tiloissa. Kalustelahjoituksia on saatu kiitettävästi ja tilat ovat hienossa kunnossa. Tiloja on kysytty iltakäyttöön ja Paikallisjärjestön hallitus päätti periä iltakäytöstä korvausta 100 mk ja saunasta lisäksi 50 mk, sunnuntaikäytöstä
vastaavasti 200 mk ja 50 mk. Käyttäjät nimeävät aina vastuuhenkilön, joka huolehtii siitä, että
paikat ovat kunnossa ja ovet suljettu. Työttömät järjestävät kutsutilaisuuden 16.2.1996 klo
10.00 alkaen. Tilaisuuteen on kutsuttu kuntien edustajat sekä lehdistöä ja Radio Tupla. Talou-
116
denhoitaja Pekka Hyrynkangas ehdotti, että Paikallisjärjestölle hankittaisiin pikapankkikortti,
joka helpottaisi työskentelyä, taloudenhoitaja sai tähän luvan.
Maaliskuussa hallitus kokoontui työttömien toimintapaikassa. Työttömien toiminnan vetäjä
Arja Ylönen kertoi helmikuun toiminnan olleen vilkasta, kävijöitä oli ollut noin 300 – 400
henkilöä. Avoimien ovien tilaisuudessa vierailijoita oli 50 – 60 henkeä. Suunnitteilla on työttömän parturin toiminnan aloittaminen tiloissa. Erilaiset opintopiirit ovat toimineet vilkkaasti.
Näytelmäpiiri ja kirpputori toimivat aktiivisesti ja keskusteluryhmät kiinnostavat työttömiä.
Eduskuntaretki on suunnitteilla. Myöhemmin maaliskuussa SAK:n edustaja Seppo Ansamaa
kertoi ensimmäisessä aiheessaan rakennemuutosalueesta ja kuinka sen suunnitteluryhmiin
olisi hyvä saada ay-väkeä mukaan. Paikallisjärjestöjen yhteistyötä olisi lisättävä. Tällä hetkellä monet ihmiset tekevät ns. pätkätöitä. Tämä on huolestuttavaa, koska tällaisissa työsuhteissa
ei synny eläke- ym. muita kertymiä. Työttömyysturvan säästöistä ei ole päästy sopimukseen.
SAK on luvannut 800 miljoonan säästöt, mikä ei tunnu hallitukselle riittävän. Ensimmäiset
lakkovaroitukset on annettu, mutta tilanne on SAK:n kannalta vaikea, koska olisi pidettävä
kiinni työttömyysturvasta ja toisaalta olisi säilytettävä hyvä yhteistyö Lipposen hallituksen
kanssa.” Pekka Virtanen esitteli Harjavallan rakennemuutosalueen kehittämisohjelman 1996.
Alustuksen pohjalta käytiin vilkas keskustelu ja toivottiin, että työntekijät pääsisivät myös
vaikuttamaan seuraavan ohjelman valmisteluun. Paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reijo Nummikari. Maaliskuun 23. pv työttömien toimintakeskuksessa Paikallisjärjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Numminen, sihteeriksi Matti Kivelä, taloudenhoitajaksi Pekka Hyrynkangas ja nuorisosihteeriksi Leena Nikunoja.
Toimintakertomuksessa vuosilta 1995 – 1996 todetaan, että: ”Meillä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenillä oli vuodelle 1995 suuret odotukset kun maahan saatiin vasemmistojohtoinen hallitus Paavo Lipposen johdolla. Lupaukset olivat kovia talouden ja työllisyyden paranemisesta mutta kuinkas onkaan käynyt. Talous on hivenen mennyt parempaan suuntaan mutta työttömyyden vähentämiseksi ei Lipposenkaan hallitus ole löytänyt mitään merkittäviä
lääkkeitä. Vientialoilla, kuten paperiteollisuudessa investointeja on tehty huimasti ympäri
Suomea mutta näistä syntyvät uudet työpaikat ovat vähäisiä. Julkisella sektorilla työpaikat
senkun vähenevät kaiken aikaa kun valtio ja kunnat supistavat määrärahoja. Pankit käyvät
omaa selviytymiskamppailuaan ja saneeraavat väkeään pihalle tuhansia henkilöitä. Rakennusala, joka tämän lamakauden aikana on tainnut syöksyä kaikkein syvimmälle, pysyy edelleen
melko huonossa jamassa, ellei valtio ala rakennustoiminnan elvyttämiseen. Uusien työpaikkojen luomiseksi on kehitelty sapattivapaan rinnalle nyt vuorotteluvapaa, jossa vapaalle jäävän
työntekijän tilalle otetaan työtön työnhakija määräajaksi. Uusia työpaikkoja pyritään luomaan
myös ylityömäärien enimmäismääriä supistamalla. Suomen oltua nyt reilun vuoden EU:n jäsen ei tavallisen palkansaajan vinkkelistä katsottuna ole havaittavissa suurempia mullistuksia
jokapäiväisessä elämänmenossa. … Paikallisjärjestön kannalta tärkeimmät vaalit ovat syksyn
kunnallisvaalit. Pyritään kaikki toimimaan sen hyväksi, että vasemmistopuolueet tekevät alu-
117
eemme kunnissa hyvän vaalituloksen ja sitä kautta Paikallisjärjestönkin vaikutusmahdollisuudet alueemme kunnalliseen päätöksentekoon paranisivat.” Lääninvaltuuston edustajaksi paikallisjärjestön hallitus valitsi puheenjohtaja Reijo Nummikarin ja varalle Matti Kivelän.
Harjavallan Seudun paikallisjärjestö ry:n hallituksen huhtikuun kokouksessa käsiteltiin
arkkitehtuuritoimisto Paju Oy:n tarjousta ostaa As. Oy Hällinpolun osakkeet 1 mk/osake. Paikallisjärjestön hallitus päätti hyväksyä Paju-yhtiöiden tekemän tarjouksen näiltä osin, mutta
edellyttää kuitenkin paikallisjärjestön As. Oy Hällinpolulle antaman lainan 10.760 mk jäävän
edelleen paikallisjärjestön saatavaksi vaikkakin mahdollinen maksu venyy vuoden 2015 huonommalle puolelle. Viinamäen Leo esitti puheenjohtajan salkkua katsellessaan, että ostettaisiin uusi salkku, se päätettiin hankkia. Hallituksen kokouksessa toukokuussa keskusteltiin
paikallisjärjestön 50-vuotisjuhlista. paikallisjärjestö täytti 27.11.1996 50-vuotta. Historiikin
tekoon tarvitaan lisää rahaa. Osastoilta ja työpaikoilta kysellään sponsorointia. Paikallisjärjestö lomailee kesä- ja heinäkuun kesäkaudella.
Elokuussa työttömien toimintakeskuksessa pidetyssä hallituksen kokouksessa paikallisjärjestön hallitus tuli siihen tulokseen, että rahat eivät riitä juhlimiseen ja historiikin tekoon.
Hallitus päätyi siihen, että tehdään kunnon historiikki ja juhlitaan pienemmissä puitteissa.
Päätettiin pyytää jäsenosastoilta rahaa historiikin tekoon. Osastot saavat nimitervehdyksen
historiikkiin 2 mk/jäsen. Sihteeri lähettää kirjeen osastoille. Katsottiin, että historiikin teossa
ja paikallisjärjestön 50v. juhlissa on tarpeeksi työtä syyskaudeksi. Työttömien toimintakeskus
on ollut koko kesän auki ja väkeä on käynyt mukavasti. Retkiä on tehty runsaasti ja toimintapiirit jatkuvat syksyllä entiseen malliin. Taloudenhoitaja kertoi, että Kiukaisten KTV:n osasto
oli eronnut Paikallisjärjestön jäsenyydestä jo viime vuoden syksyllä. Virallinen ilmoitus paikallisjärjestön hallitukselle kuitenkin puuttuu. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Syyskuussa hallituksen kokouksessa kuultiin, että SAK:n Satakunnan maakuntaryhmä oli
ollut koolla 3.9.1996 Raumalla, jossa Reijo Nummikari oli valittu Satakunnan PK neuvottelukuntaan. Satakunnan Työ oli lähettänyt kutsun lehden 50-vuotisjuhliin Ruosniemen koiton
talolle 5.10.1996. Arja Ylönen oli saanut uuden työpaikan seurakunnalta ja historiikin teko oli
”täysin levällään”. Työvoimatoimiston kautta etsitään henkilöä, joka pystyisi tekemään historiikin valmiiksi, jos tällaista ei löydy kysytään Marja Vuorilepältä olisiko hän halukas tekemään historiikin valmiiksi iltatöinään. Paikallisjärjestön hallitus valitsi Reijo Nummikarin
varsinaiseksi SAK:n edustajaksi Reijo Nummikarin ja hänelle varamieheksi Pekka Hyrynkankaan.
Lokakuussa hallitus oli sitä mieltä, että Vuorileppä oli pyytänyt historiikin teosta ”mahdottomia korvauksia, joten otettiin työvoimatoimistosta Sinikka Pajunen kirjoittamaan historiikkia. Pajusen palkka 4 000 mk/kk plus Sotu-kulut. Työvoimatoimisto maksaa palkasta noin
2500 mk. paikallisjärjestön juhlakokous päätettiin pitää lauantaina 30.11.1996 klo 14.00 alkaen työttömien toimintakeskuksessa. Marraskuussa työttömien toimintakeskuksessa Paikallisjärjestön 50-vuotishistoriikkia päätettiin painattaa 600 kpl, ja ne jaetaan jäsenosastoihin jä-
118
senmäärän suhteessa, sekä toiminta-alueen kuntiin yleiseen jakoon. Juhlassa puheenjohtaja
pitää pienen avauspuheen ja Reinikan Lahja esittelee tehdyn historiikin. Ohjelmassa on musiikkia, pikku syötävää, kahvit ja sauna on lämmitetty. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Joulukuussa hallitus totesi Satakunnan maakuntaryhmän kokoontuneen 3.12.1996, tilaisuudessa oli mukana puheenjohtaja Reijo Nummikari. Maakuntaryhmä oli päättänyt järjestää
SAK:n Turun- ja Porin läänin 90-vuotisjuhlaseminaarin 3.4.1997. Juhlaseminaari pidetään
Porin BePOPissa ja juhlaa sponsoroi Porin seudun Osuuspankki. Reijo Nummikari osallistuu
11.12.1996 Satakunnan PK-neuvottelukunnan kokoukseen.
Historiikkiin todettiin jääneen hivenen puutteita, jotka pyritään korjaamaan lisäsivuilla,
jotka laitetaan historiikin väliin. Historiikkeja päätettiin jakaa jäsenosastoille jäsenmäärän
mukaisella suhteella noin 475 kpl, sekä toimialueen kuntiin ja yleisiin tiloihin noin 90 kpl.
Juhlien nettokustannukset olivat 7 049,50 mk. Harjavallan verovirastolta oli saatu tilat työttömien uusiksi toimitiloiksi. Nakkilan vanhasta lääkäritalosta on luvattu naisille kudontatilat.
Satalinnan KTV oli lahjoittanut 300 mk työttömien jouluruokailun järjestämiseksi.
1997
H
SAP:n hallituksen helmikuun kokouksessa työnhakijoiden toimintakeskuksessa Harjavallan virastotalossa Sinikka Aatrakoski Jokilaakson yrityspalvelusta kertoi alustukses-
saan käyvänsä alueen yrityksissä kertomassa työssäkäyvien henkilöiden erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Työnhakijalle järjestettävän koulutuksen lisäksi on mahdollisuus käyttää
vuorotteluvapaata, sekä opintovapaata omaehtoiseen koulutukseen. Aatrakoski kertoi oppisopimuskoulutuksen sopivan myös aikuiskoulutukseen. Alustuksen jälkeen esitettiin kysymyksiä ja käytiin keskustelua.
Paikallisjärjestön hallitus päätti esittää Satakunnan kehittämisohjelmaan seuraavia asioita.
Porin seudun jätehuollon toiminta saatava liikkeelle., Harjavallan luontopolun huoltoon ja
kunnossapitoon rahaa, sekä Lammaistenlahden kehittämiseen, Harjavallan vuokratalojen saneeraukset, sekä Harjavallan vanhan pappilan kunnostaminen. Nakkilan kunta oli luovuttanut
tilat matonkudontaan vanhalta lääkäritalolta.
Maaliskuussa edustajiston kokouksessa Merita-pankin kokoustiloissa SAK:n edustaja
Seppo Ansamaa alusti keskustelua kertomalla talouden kasvun olevan hyvässä nousun alussa
ja työllisyys kohenemassa. Hän oli sitä mieltä, että vain työttömille järjestettiin koulutuksen
avulla he voivat palata uudelleen työelämään. Aloilla, joilla automaatio on syrjäyttänyt työntekijöitä, voitaisiin verottaa työvoimavaltaisia aloja enemmän. Ansamaa toivoi pääomaverotuksen nostamista lähemmäs eurooppalaista keskiarvoa, joka on 32 %, ja automatisoitujen
alojen verottamista työvoimavaltaisia aloja enemmän. Hän selosti myös EMU:n vaikutusta
palkansaajan elämään.
119
Huhtikuussa hallituksen kokouksessa luettiin Harjavallan kaupunginhallituksen kirje
10.3.1997, joka oli vastaus ”Tue työtöntä –keräyksen haasteeseen. Kaupunki ei osallistu keräykseen, koska se maksaa vuokratukea työnhakijoiden tiloista. Kaupungilta oli tullutkin päätös
vuokratuen maksamisesta 2 000 mk/kk. SAK:n piiritoimisto Turusta oli lähettänyt kutsun
luottamusmiesten EMU-tapaamiseen Porin Liisanpuistoon 16.4.1997. Historiikit makaavat
edelleen pahvilaatikossa ilman korjauslehtistä. Hyrynkankaan Pekka yrittää selvittää puuttuvat tiedot, jotta historiikit saataisiin jakoon.
Syyskuussa Työnhakijoiden toimintakeskuksessa Marja Salen kertoi, että kaunis kesä karkoitti ihmiset toiminnasta, mutta syksyn lähestyessä väkeä on pannut toimintaan. Työttömien
toiminnassa on 5 – 20 henkilö mukana aktiivisesti. Hallitus myönsi 300 mk:n avustuksen kansallissodassa kaatuneiden muistomerkin kunnostukseen.
Marraskuussa hallitus totesi työttömien tehneen retken lappiin. Nakkilassa työttömien
toiminta oli lähtenyt käyntiin monella kurssilla mutta väkeä on ollut vähänlaisesti. Harjavallan
keskustelupiirit ovat olleet suosittuja, mm. kansanedustaja Timo Kalli on vieraillut paikalla.
Eija Helminen aloittaa työttömien toiminnan vetäjänä Marja Salénin jäädessä äitiyslomalle
14.11.1997. Harjavallan kaupungille tehdään 28 320 mk:n avustushakemus vuodelle 1998.
Nakkilasta ja Kiukaisista anotaan avustusta matkakuluihin. Työvoimapiiriin on lähetetty
342 920 mk:n avustushakemus, joka sisältää myös palkat. Joulukuussa työnhakijoiden toimintakeskuksessa todettiin työttömien toiminnan vetäjän vaihdon käyneen sujuvasti ja työttömien
tekemiä töitä on parhaillaan esillä taidenäyttelyssä.
Toimintakertomuksessa vuosilta 1996 – 1997 todetaan, että: ”Vuosi 1996 ei tuonut tullessaan mitään merkittävää parannusta maassamme jo pitkään vallinneeseen korkeaan työttömyyteen. Näyttääkin siltä, ettei Paavo Lipposen johtama hallituskaan löydä lääkkeitä työttömyyden merkittävään alentamiseen. Hallituksen tähänastiset konstit ovat osoittautuneet melko
heppoisiksi ja Arja Alhon uusin yritys, niin sanottu ”piikahomma” tuntuu aika kevyeltä…
Toivotaan, että alkanut vuosi toisi jotakin konkreettista parannusta työttömyyteen ja saisimme
EU-rahaa tämän alueen hankkeisiin niin rakentamiseen kuin muihinkin hankkeisiin.”
Toimintasuunnitelmassa 1997 – 1998 esitetään, että Paikallisjärjestön tulee koulutuksella
luoda ammattiosastoille edellytyksiä paikallisen edunvalvonnan edistämiseen. On pidettävä
yllä valmiuksia järjestää jäsenosastojen pyynnöstä koulutusta ajankohtaisista aiheista. Koulutus- ja opintoasioissa tullaan jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä Kokemäen paikallisjärjestön kanssa. Talous-, työllisyys- ja tulopolitiikassa seurataan toiminta-alueen talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan siihen. Otetaan osaa Satakunnan kehittämisohjelman laadintaan pyrkien samalla tuomaan esille paikallisjärjestön kannalta tärkeitä kehittämiskohteita. Työttömien omatoimisuuden aktivoimiseen tähtäävää toimintaa jatketaan ja etsitään keinoja taloudellisen tuen saamiseksi toimintapaikan vuokran ym.
kulujen peittämiseen ja toiminnan edelleen kehittämiseen. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
120
1998
T
ammikuussa hallituksen kokouksessa todettiin, että SAK:n tavoitteena on supistaa paikallisjärjestöjen määrä noin 80:aan paikallisjärjestöön. Satakuntaan jäisi jäljelle tämän
jälkeen 4 paikallisjärjestöä: Pohjois-Satakunta, Porin seutu, Rauman seutu ja KaakkoisSatakunta. Tämän vuoksi pyritään vahvistamaan Harjavallan seudun Paikallisjärjestöä liittymällä yhteen Kokemäen ja Köyliön kanssa. Työttömien toiminta on jatkunut vilkkaana, joskin
joulun aika oli hiljaisempaa. Toiminta-avustus-hakemus oli mennyt sellaisenaan työvoimapiirissä läpi. Nyyttikestipikkujoulut oli pidetty 2.12.1997 ja taidenäyttelyssä oli ollut runsaasti
kävijöitä.
Helmikuussa työttömien toiminta jatkui entiseen malliin, ATK-kurssi oli suunnitteilla.
Sihteeri pyysi Paikallisjärjestöä hankkimaan tulostimen, että ”kirjoitushommissa” voitaisiin
siirtyä ATK-aikaan, tulostin päätettiin hankkia. maaliskuussa. Maaliskuussa edustajiston kokouksessa Harjavallan Osuuspankin kokoustiloissa aluejohtaja Seppo Ansamaa alusti SAK:n
tulevasta roolista työelämän ja yhteiskunnallisten asioiden vaikuttajana. Aluetoiminta on
myös SAK:n tulevaa ohjelmaa, jossa järjestäytymisen edistäminen on yhtenä osana, sekä
neuvonta ja jäsenpalveluiden tuottaminen työpaikoille, joissa on vain muutama työntekijä ja
luottamusmieskin saattaa puuttua. Satakunnan alueella lähes 80 % yrityksistä on tällaisia.
Paikallisjärjestön kehittämisprojektin tavoitteena on seurakuntayhteistyön käynnistäminen.
Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Reijo Nummikari kaudeksi 1998 – 1999, varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Markku Rauta ja Johannes Henttinen, ja heidän varamiehikseen
Antti Järvinen ja Urpo Koponen.
Huhtikuussa hallitus kokoontui työttömien toimintakeskuksessa. Puheenjohtaja esitteli
hallituksen jäsenille Paikallisjärjestön alaisuudessa tapahtuvaa työttömien toimintaa ja sen
vetäjän Eija Helmisen. Helminen oli käynyt kertomassa työttömien toiminnasta työnhakukurssilla ja ottaa osaa Satakunnan työnhakijat ry:n Silokalliolla järjestettäville ”Yritetään yhdessä” –päiville valitsemansa työnhakijan kanssa. Puu- ja erityisalojen liiton Harjavallan osasto 44 oli lahjoittanut 5 000 mk työttömien toiminnan vetäjän palkkaan, jolla pärjätään reilu
kuukausi, muutoin rahoitus on vielä auki. Vappujuhla pidetään 1.5.1998 klo 13.00 Harjavallan koulukeskuksen auditoriossa ja 10.30 paljastetaan vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkki hautausmaalla. Puheenjohtaja ja sihteeri käyvät laskemassa seppeleen. Paikallisjärjestö valitsi varapuheenjohtajaksi Matti Nummisen, sihteeriksi Matti Kivelän, taloudenhoitajaksi Pekka Hyrynkankaan. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Elokuussa Työttömien toimintakeskuksessa hallitus päätti pitää Työelämässä jaksaminen
–kurssin 15.9.1998 Harjavallan museolla. Luennoitsijana toimii psykologi Marja Flink. Syyskuussa todettiin Työelämässä jaksaminen – seminaarissa olleen mukana 24 henkeä ja luento
onnistui hyvin. Nakkilan KELA oli tehnyt päätöksen työmarkkinatuen myöntämisestä Tuula
Lauhaselle 10.8.1998 – 9.2.1999 väliselle ajalle ja myös työllistämistuesta samalle ajalle.
121
Työväenliikkeen kirjasto oli tehnyt lahjoituspyynnön paikallisjärjestön historiikista. Päätettiin
lähettää muutama kappale. Kokous keskusteli työttömien toiminnan jatkomahdollisuuksista,
koska toiminta vaatii huomattavaa rahallista tukea. Työttömien toiminnan tulevaisuudesta
päätettiin keskustella jäsenosastoissa. Ongelmana on työllistämisprojektin rahoituksen järjestäminen. Koska Paikallisjärjestö saa rahoitusosuutensa takaisin vasta noin kolmen kuukauden
viiveellä, paikallisjärjestön kassavarat eivät riitä. Rahoituksen tarve on noin 30 000 markkaa.
Hallitus päätti ottaa Harjavallan Osuuspankista luotollisen shekkitilin, jotta rahoitus pystytään
hoitamaan. Puheenjohtaja Nummikari ja taloudenhoitaja Hyrynkangas käyvät hoitamassa asian pankissa.
Lokakuussa Työttömien toimintakeskuksessa hallitus kuuli ilmoitusasiana, että Osuuspankkiin oli avattu shekkitili 30 000 markan luotolla nollakuluilla. Satakuntaliiton maakuntapäivää vietetään Porissa 12.12.1998, seuraava maakuntaryhmän kokous pidetään Harjavallassa, jossa Eija Helminen esittelee työllistämisprojektiaan. Elokuussa työttömien toiminta oli
noin 2 000 markkaa plussalla ja loppuvuodelle on varoja noin 20 000 markkaa. Toimintaa
jatketaan ja avustusanomukset laitetaan hakuun. Vetäjäksi palkataan työntekijä jonkun osaston rahoituksen kautta. Satalinnan sairaala oli vähentämässä väkeä, vielä ei SAK:laisia ollut
irtisanottu mutta irtisanomisia on todennäköisesti tulossa. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001).
Joulukuussa Työttömien toimintakeskuksessa päätettiin lähettää sekä TSL:n että KSL:n
kirjeet, joissa Paikallisjärjestö ilmoittaa eroavansa molemmista järjestöistä. Työllistämistuen
omavastuuta olivat tukeneet Nakkilan osuuspankki, Outokumpu Harjavalta Metals, Harjavallan kaupungin työntekijät ja Harjavallan metallityöväen osasto. Uusi työttömien toiminnan
vetäjä Riitta Savolainen on ollut kolme viikkoa tehtävässään.
1999
H
allituksen helmikuisessa kokouksessa työttömien toimintakeskuksessa kuultiin ilmoitusasioina, että erokirjeet oli lähetetty TSL:ään ja KSL:ään, suunnittelukokous oli epäonnistunut, TE-keskuksen päätös koskien projektituen jatkohakemusta ajalle 1.1. –
31.12.1999 oli myönnetty enintään 185 900 mk:n määräraha erikseen mainittuihin kuluihin.
Projekti toimii hyvin, 20 sopimusta oli tehty ja lisää on tulossa. Maaliskuussa SAK:n edustaja
Kari Koskinen kertoi tulevasta alueuudistuksesta, joka pitäisi saada käyntiin kuluvana vuonna, hän korosti eduskuntavaalien tärkeyttä ja sitä, että työläiset ottaisivat aktiivisesti osaa vaaleihin. Edustajiston kokous totesi Harjavallan KTV:n työntekijäin osasto 272:n liittyneen1.1.19999 alkaen Paikallisjärjestön jäseneksi. hallituksen valitaan KTV:n edustaja. Talvitapahtuma pidetään 10.4.1999 Koivurannassa jos sää sallii.
Toukokuussa hallituksen kokouksessa työttömien toimintakeskuksessa keskusteltiin paikallisjärjestöjen kehittämisprojektin jatkosta, Harjavallan ja Kokemäen järjestöjen yhdistämi-
122
sestä. Syksyllä aloitetaan neuvottelut, johon kutsutaan alueen kaikki ammattiosastot Harjavallan ja Kokemäen paikallisjärjestöjen alueelta tavoitteena paikallisjärjestöjen yhdistäminen,
koska Kokemäen paikallisjärjestön toiminta on ”jumissa” henkilöiden puuttuessa toiminnasta.” Helpoin tapa olisi Kokemäkeläisten siirtyminen Harjavallan paikallisjärjestön jäseniksi,
mutta muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Työttömien toiminnasta todettiin, että Työvoimatoimisto on valmis tekemään päätöksen henkilöstöasiain hoitajan työsuhteen jatkosta kuudesta kymmeneen kuukauteen ja päivittäisen työajan pidentämisestä yhdellä tunnilla Työttömien toiminta on ollut kiitettävää ja kesä huilaillaan.
Kesäkuun 15. pv Työttömien toimintakeskuksessa ilmoitettiin SAK:n edunvalvontaviikon
Harjavallan tapahtumasta 6. – 11.9.1999, jonka avulla on tarkoitus saada mm. lehdistössä esille SAK:n edunvalvontaa, tehdä työpaikkakäyntejä jne. Lauantaina 11.9.1999 pidetään pääseminaari Porissa, maanantaina 6.9.1999 on kansanedustajatapaaminen Raumalla. Tiistaina 7.9.
on esillä Harjavallan Paikallisjärjestön osuus pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektista.
Eija Helminen esittelee projektia kaikille avoimessa tilaisuudessa, jonne kutsutaan myös lehdistöä. Elokuussa hallituksen kokouksessa ilmoitettiin, että SAK:n edunvalvontaviikkoon
liittyen Harjavallan tapahtumassa torstaina 9.9.1999 on vuorossa työllisyysseminaari Emil
Cedercreutzin museolla. Iltapalaksi tarjotaan kinkkukiusausta ja salaattia. Työttömien toiminta on jälleen lähdössä käyntiin ja retki luontopolulle on suunnitteilla. Uusi emäntä Tarja Ranne on aloittanut 1.8.1999. Emännän palkan maksaa Harjavallan puutyöosasto. Todettiin, että
Satalinnan alasajo on alkanut, keuhkotautiosastot ovat siirtymässä Poriin ja varmasti muitakin
siirtoja tulee jatkossa. Henkenä oli, että ”Yritetään vaikuttaa vielä päätöksentekijöihin, jotta
järki voittaisi, saataisiin jarru päälle ja säilytettäisiin työpaikat Harjavallassa.” Satalinnassa
pidetään ammattiosastojen yhteinen kokous ja Paikallisjärjestön kannanotto lähetetään lehtiin,
jonka Satalinnalaiset luonnostelevat.
Syyskuussa hallituksen kokouksessa keskusteltiin SAK:n Harjavallan seudun ja Kokemäen paikallisjärjestöjen yhdistymisestä ja tähän liittyen yhteisen keskustelutilaisuuden järjestäminen alueen ammattiosastoille. Päätettiin pitää Kokemäen osuuspankilla 23.22.1999 yhteispalaveri, johon kutsutaan kaikki ammattiosastot keskustelemaan paikallisjärjestöjen tulevaisuudesta. Työttömien toimintakeskuksessa todettiin, että yhdistelmäprojektilla on tähän mennessä työllistetty 45 henkilöä, joten ”homma” on sujunut erittäin hyvin ja jatkoa on jo suunniteltu. Työttömät ovat perustamassa 6.10.1999 omaa rekisteröityä yhdistystä ja vetäjä on vaihtumassa. Paikallisjärjestö vetäytyy työttömien toiminnasta ja irtisanoo tilojen vuokrasopimuksen 1.12.1999 alkaen. Paikallisjärjestö lahjoittaa työttömille ”kaikki kalut”, jotka on lahjoituksena saatu sekä myös vanhan kopiokoneen. YT-projektissa henkilöstöasiainhoitaja vaihtuu
kun Soile Tuhkanen aloittaa 25.10.1999. Työttömien vuokrasopimus irtisanottiin 3.11.1999
alkaen. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
Lokakuussa hallituksen kokouksessa käsiteltiin SAK:n Harjavallan seudun ja Kokemäen
paikallisjärjestöjen yhdistymistä, keskustelutilaisuus aiheesta pidettiin 23.11.1999 Kokemäen
123
Osuuspankilla. Osastoille oli lähetetty 36 kutsua. Työttömien toimitilojen vuokrasopimus irtisanottiin 30.11.1999 alkaen, joulukuun 1 000 mk kaupungilta annettiin työttömien yhdistykselle. YT-projektin vetäjät siirtyivät uusiin tiloihin, paikka oli vielä avoin. Projektiin pyritään
saamaan 1 + 2 vuotta jatkoaikaa. Työllistettyjä oli vuonna 1999 ollut 34, kokonaistyöllistettyjen määrä 47. Työvoimatoimikuntaan uudeksi kaudeksi ehdotettiin Reijo Nummikaria ja hänelle varalle Pekka Hyrynkangasta. (HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
124
7. 2000-LUVUN HAASTEET: GLOBAALITALOUS,
VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA TYÖSTÄ SYRJÄYTYMINEN
Valtiovarainministeriön julkaisussa ”2000-luvun kasvupolitiikan haasteet” muistutetaan, että
talouspolitiikan haasteisiin joudutaan vastaamaan Suomen talouden toimintaympäristön ollessa voimakkaassa murroksessa. Kyky sopeutua globaalitalouden muutoksiin ja teknologian
hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta. Suomen kohtaamat haasteet ja ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia, vaan
pysyviä ja rakenteellisia. VM:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyys on vaarassa, kun Tel-maksuihin kohdistuu lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakas nousupaine.
Tämä yhdessä verokilpailun ja työllisyyspolitiikan vaatimien tulonveroalennusten kanssa
merkitsee, että valtion ja kuntien käytössä olevat voimavarat eivät voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin tähän saakka. Menopaineet uhkaavat julkisen talouden vakautta. Samaan aikaan heikkenevän tulokehityksen kanssa julkisten menojen kasvuun kohdistuu paineita. Väestö ikääntyy ja aiheuttaa julkiseen talouteen menopaineen, joka lähimmän 25 vuoden aikana vastaa
peräti 6 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisten menojen hillinnän kannalta julkisen sektorin tuottavuuskehityksen nopeuttaminen ja palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmiä uudelleen arvioiminen on avainasemassa. (VVM Tiedote 71/2004.)
Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntien menokehitykseen. Tämän vuosikymmenen
alussa kuntien menot ovat kasvaneet 5,5 prosenttia vuodessa. Kuntasektorin työllisyys on samalla kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina.
Vuonna 2002 kuntien henkilöstö kasvoi 10 000 henkilöllä eli kahdella prosentilla. Peruspalveluohjelman arvion mukaan kuntien työllisyys kasvaa vuosina 2002 – 2008 yhteensä lähes 30
000 henkilöllä eli 6 – 7 prosentilla. Nopea menojen kasvu uhkaa vaarantaa kuntatalouden vakauden. Työllisyyttä tukevia veronalennuksia syytä jatkaa. Työllisyysastetta voidaan nostaa
työhön kohdistuvaa verotusta keventämällä, yrittäjyyttä edistämällä, eläkejärjestelmiä sekä
työmarkkinoiden toimintaa kehittämällä ja syrjäytymistä vähentämällä. Verotusta alentamalla
voidaan tukea myös tuottavuuskasvua, kun parantuneen osaamisen hyödyt jäävät selkeämmin
työnantajan ja työntekijän käyttöön. Valtiovarainministeriö korostaa, että veronalennukset
eivät kuitenkaan rahoita itseään. Alijäämäisen valtiontalouden oloissa ne vaativat vastapainokseen julkisten menojen kasvua hillitseviä sekä talouskasvua ja työllisyyttä kestävästi vahvistavia toimia. (VVM Tiedote 71/2004.)
Suomalaisten koulutustaso on noussut nopeasti ja kehitys jatkuu heikommin koulutettujen
ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta. Koulutuksen tehostaminen on jatkossa avainasemassa
haettaessa keinoja tuottavuuskasvun nopeuttamiseksi. Huipputekniikan osaamisen rinnalla
tarvitaan nykyistä parempia tuloksia keskiasteen koulutuksessa ja peruskouluista. Osaavasta
125
ammattityövoimasta alkaa olla jo pulaa. Suomen koulujärjestelmä pärjää hyvin kansainvälissä
vertailuissa. Huolestuttavaa on nuorten hidas työllistyminen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista joka viides on työttömänä, joka neljäs nuori keskeyttää opintonsa ja joka viides nuori ei
saavuta kunnolla peruskoulun oppivaatimuksia. Korkeakouluopinnot kestävät liian pitkään.
Aloituspaikkojen kasvattamisen sijaan on keskityttävä valmistuneiden määrän lisäämiseen.
Puolittamalla keskeyttäneiden osuus voidaan säästää jopa kymmenesosa koulutuskustannuksista. Säästöjä on löydettävissä myös kouluverkosta, joka on liian tiheä nykyiselle väestörakenteelle. Resursseja tuhlaantuu pienien oppilaitosten ylläpitämiseen ja tilanne vaikeutuu väestön ikääntyessä. (VVM Tiedote 71/2004.)
Alueelliset hyvinvointierot syventyivät 1990-luvun loppua kohden ja kehitys on jatkunut
myös 2000-luvulla. Hyvinvointi kunnissa eriytyi entisestään, mikä johtuu lähinnä siitä, että
hyvinvoinnin ulottuvuudet kehittyvät eri tahtiin. Hyvinvointi tai pahoinvointi ei enää yksiselitteisesti kasaannu tietyntyyppisiin kuntiin, vaan hyvinvoinnin ongelmia voi esiintyä yhdellä
hyvinvoinnin ulottuvuudella, kun toisella ulottuvuudella tilanne voi olla selvästi parempi.
Kuntien taloudellisten ja väestöpohjaan liittyvien olojen eriytyessä 1990-luvun lopulla kuntien toimintaympäristössä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi väestön hyvinvointi saattaa muodostua 2000-luvun alussa eri tavoin kuin 1990-luvulla. Esimerkiksi talouskasvun heikkeneminen, kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastuminen, kuntien valtionosuuksien
väheneminen sekä julkisen sektorin tukeen perustuvien erilaisten alue- ja osaamiskeskusohjelmien käyttöönotto ovat muokanneet kuntien toimintaympäristöjä uudella tavalla. Lisäksi
kuntien lisääntynyt kustannusvastuu palveluista ja palvelunäkökulman korostuminen ohjaavat
kuntien hyvinvointipolitiikkaa koskevia päätöksiä. Kuntia näyttävät erottelevan lähinnä väestörakenteeseen liittyvät tekijät, ei niinkään elintaso tai psykososiaaliset ongelmat. Esimerkiksi
nuorten hyvinvoinnin kuntaeroja koskevan tutkimuksen mukaan nuorten terveyden edellytykset aiheutuvat todennäköisesti lähinnä kuntien sisäisistä sosiokulttuurisista tekijöistä kuten
liikennejärjestelyistä, asuinympäristön turvallisuudesta sekä paikallisista työ- ja koulutusmarkkinoista. Hyvinvoinnin uudenlaista muotoutumista ruokkii myös kuntien sisäisten hyvinvointierojen kasvu. (Karvonen, Rintala 2005.)
Suomen ennätyksellisen nopea talouskasvu 1990-luvun lopulla perustui pitkälti "luovaan
tuhoon", kun heikommat yritykset kaatuivat ja korvautuivat huipputekniikan tuotannolla. Valtionvarainministeriö korostaa, että talouspolitiikan haasteena on luoda edellytyksiä tuotannon
rakenteelliselle uusiutumiselle vakaan talouskehityksen oloissa. VM:n arvion mukaan Suomen muita EU-maita korkeampi hintataso kertoo, että Suomen kilpailutilanteessa olisi tehostamisen varaa. Tähän mennessä tehdyt ilmastopoliittiset ratkaisut eivät vaaranna Suomen talouskasvun edellytyksiä. Nyt tehdyt päätökset eivät kuitenkaan käännä globaaleja kasvihuonepäästöjä laskuun ja uusia päätöksiä tarvitaan kansainvälisellä tasolla. Suomen ilmastostrategian uusimisen yhteydessä joudutaan arvioimaan energiaverotuksen ohella energiatukien
käyttö uudelleen. (VVM Tiedote 71/2004.)
126
7.1. Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö uuden vuosituhannen
kynnyksellä
T
ammikuussa vuonna 2000 hallituksen kokouksessa SAK:n Harjavallan seudun paikallisjärjestön toimistossa todettiin, että TE-keskus oli hyväksynyt avustushakemuksen haetussa muodossa, lehtitilaukset oli hylätty. Työllistämisprojektin oli mennyt hyvin ja jatko on
sovittu 31.7.2001 asti. Toistaiseksi oli työllistetty 54 henkilöä, kuluvana vuonna 5 henkilöä ja
tavoite on 20 henkilöä/vuosi. Koroton kassalaina oli saatu Harjavallan, Nakkilan ja Kiukaisten aloituksia varten. Harjavallan Työvoimatoimisto tekee 17.1.2000 alkaen 12 kuukauden
sopimuksia.
Maaliskuussa edustajiston kokouksessa Paikallisjärjestön toimistolla kuultiin, että Nakkilan kunnanhallitus oli myöntänyt YT-projektiin avustusta 2 868 mk ja Harjavallan kaupunginhallitus 7 486 mk. Projektin asioihin liittyen tarvitaan internetyhteys kotisivun tekemiseksi,
päätettiin hankkia NIC-yhteys kertamaksulla 395 mk. SAK:n edustaja Kari Koskinen käytti
puheenvuoron aluetoiminnan kehittämisestä ja työelämän muutoksista. Hän kiitti porukkaa
hyvästä vaalityöstä ja kehotti aktiivisuuteen myös kunnallisvaaleissa, että SAK:laista väkeä
saataisiin myös kuntien päätöselimiin. Paikallisjärjestöprojekti on hyvässä alussa ja järjestöjen
määrää pyritään supistamaan 80 – 100 paikallisjärjestöön. Jäsenkampanja on menossa, jotta
säilytettäisiin asema yli miljoonan jäsenen järjestönä. Toukokuussa hallituksen kokous oli
tyytyväinen projektin toimintaan, 25 uutta työntekijää oli työllistetty vuoden 2000 aikana, nyt
tehdään vuoden sopimuksia ja työnhakukursseja järjestetään halukkaille. Elokuussa projektin
todettiin edelleen sujuvan hyvin, 30 uutta henkilöä työllistetty kuluvana vuonna, 15 vanhalle
haettu jatkoa. Projekti kestää vuoden 2001 heinäkuun loppuun, jatko mahdollista. Paikallisjärjestön hallitus päätti, että haetaan kahden vuoden jatkoa syksyllä. Sellaisiin projektin kuluihin,
joita ei korvata, anotaan kunnilta erikseen tätä varten rahaa noin 4 000 mk.
Lokakuussa hallitus keskusteli Harjavallan ja Kokemäen paikallisjärjestöjen yhdistymisestä. Kokemäellä oli pidetty 28.9.2000 Kokemäen paikallisjärjestön ensimmäinen lopetuskokous ja päätetty liittyä uuteen Paikallisjärjestöön. Uusi kokous pidetään 31.10.2000 Sinikellossa Kokemäellä. Projektissa on työllistetty 34 henkilöä. Työpaikat jakautuvat kunnittain
seuraavasti Harjavalta 55 %, Nakkila noin 30 % ja Kiukainen noin 10 %. Eija Helminen oli
ollut Liiku ry:n kokouksessa, jossa oli kerrottu, ettei jatkoa projektille voi saada, joten on haettava kokonaan uutta projektia. Tämä voisi olla lähimmäis- ja kotityön tiimoilta. paikallisjärjestön kotisivu oli valmistunut ja aloitussivu tehty, osoite on www.nic.fi/(mato)/sakharja. Sivua kehitellään ja siihen liitetään mahdollisesti hallituksen jäsenten kuvat.
Marraskuussa hallituksen kokouksessa Harjavallan ja Kokemäen paikallisyhdistysten
yhdistyminen jäi Kokemäellä pidetyssä kokouksessa päättämättä. Seuraava yhdistymiskokous
on tammikuussa. SAK Helsingistä antaa suostumuksensa Kokemäen lopetettavan yhdistyksen
varojen siirtämisestä perustettavalle Sydän-Satakunta-yhdistykselle. Lopullinen yhdistäminen
127
on mahdollinen maaliskuussa 2001 edustajiston kokouksessa, jossa myös jäsenmaksu hyväksytään. Yhdistelmätukityöllistämisprojekti etenee hyvin. Kokemäen työvoimatoimiston kanssa on neuvoteltu projektin alueen laajentamisesta paikallisjärjestöjen yhdistymisen myötä.
Kokemäen työvoimatoimisto on mielellään mukana projektiyhteistyössä. Ensi vuoden jatkoprojektihakemus on tehty TE-keskukselle, ja myös uusi 3-vuotinen projektihakemus ajalle
1.8.2001 – 31.7.2004. Projektissa aloittaa uusi henkilöstöasiainhoitaja Terttu Hagman
1.12.2000, Tuula lopettaa 24.1.2001. Marraskuussa hallituksen kokouksessa kuultiin ilmoitusasiana Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kirje, joka koski yhdistelmätukityöllistämisprojektia. Voimassaoleva projektisopimus loppuu heinäkuussa 2001. Järjestön tulee
antaa selvitys tuen käyttämisestä 10.12.2000 mennessä, ja tulee tehdä jatkohakemus. (HSAP:n
pöytäkirjat 1987 – 2001.)
2001
T
ammikuussa hallitus totesi projektin etenevän edelleen hyvin. Työssä on 29 henkeä, joista 51 % Harjavaltalaisia, 33 % Nakkilasta ja loput Kiukaisista. Uusi projekti on haussa,
päätöstä odotellaan vielä. Uuteen projektiin on lisätty yksilöllistä työnhaun koulutusta. Kokemäki on tulossa mukaan projektiin ja jatkoseurantaa tehdään työsuhteiden jälkeen määräajoin. Maaliskuussa hallitus hyväksyi Paikallisjärjestön alkavan kauden toimintasuunnitelman, jäsenmaksuksi määrättiin 4 mk/jäsen. Eija Helminen kertoi projektin avulla työllistymisen jatkuvan vilkkaana. uusia sopimuksia on tehty 6 kpl ja voimassa olevia sopimuksia on 26
kpl. Maaliskuun edustajiston kokouksessa SAK:n puheenvuoron käytti Satakunnan aluetoimistosta Kari Koskinen. Hän kertoi SAK:n aluetoiminnan kehittymisestä, palkansaajien
edunvalvonnasta ja järjestäytymisen edistämisestä. Liikkeellä-kampanja on yksi järjestäytymisen edistämistä lisäävä tempaus. Sääntömuutos on tulossa ja ollaan palaamassa kahden
kokouksen malliin, jolloin pidetään syys- ja kevätkokoukset.
Myöhemmin maaliskuussa Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskuksessa pidetyssä
hallituksen kokouksessa esitettiin hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 2000. Sen
mukaan: ”Vuosi 2000 oli edelleenkin seutukuntamme kunnissa tiukan talouden aikaa ja työttömyys pysyi suhteellisen korkealla tasolla. Sydän-Satakunnan alueella työttömyysprosentit
olivat noin 12,5 – 14,5 %:n luokkaa eri kunnissa. Tästä osaltaan johtuen Sydän-Satakunnan
kunnat kärsivät melkoisia muuttotappioita, joista Harjavalta ja Kokemäki suurimmat, yli 100
asukasta miinusta. Tällä oli Harjavallan osalta merkitystä myös syksyn kunnallisvaaleissa,
joissa alle 8 000 asukasmäärällä valtuustoa pienennettiin. Kunnallisvaalit sinällään olivat äänestysprosentiltaan mitattuna pohjanoteeraus, koska vain reilu 60 % ihmisistä vaivautui uurnille. Heikko äänestysinto koitui vasemmistopuolueiden tappioksi ja keskusta sai selvän voiton. Syksyn Tupo-neuvotteluissa saavutettiin keskitetty ratkaisu, jonka pohjalta eri liitot ovat
128
hieroneet ratkaisuja kohtuullisella menetyksellä. Kokemäen ja Harjavallan seudun paikallisjärjestöjen yhdistymistä on valmisteltu jo pari vuotta, nyt asiat näyttävät olevan siinä mallissa,
että yhdistyminen tapahtuu vuoden 2001 edustajiston kokouksessa.”
Toimintakertomuksen mukaan: ”Paikallisjärjestön järjestötoiminta vuonna 2000 painottuu edelleen yhdistelmätukityöllistämisprojektin pyörittämiseen. … Yhteistyö Kokemäen paikallisjärjestön kanssa tiivistyi ja Kokemäen paikallisjärjestön ensimmäinen lopettamiseen
tähtäävä kokous pidettiin 28.9.2000. Paikallisjärjestöjen hallitukset kokoontuivat 30.10.2000,
jossa Kokemäen ja Harjavallan paikallisjärjestöjen yhdistyminen vahvistettiin ja uuden paikallisjärjestön nimiehdotukseksi tuli SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö. Paikallisjärjestön vetämä yhdistelmätuki-työllistämisprojekti päättyy kesällä ja Paikallisjärjestö on hakenut jo uudelle projektille rahoitusta, päätökset vielä puuttuvat.”
SAK:n Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry:n 3-vuotinen yhdistelmätukityöllistämisprojekti on suunnattu kolmannelle sektorille ja toimii Harjavallan työvoimatoimiston alueella, Harjavalta-Nakkila-Kiukainen. Työllistämisprojekti on toteutunut erittäin hyvin.
Työllistämistavoite on 20 henkilöä/kalenterivuosi. Vuonna 2000 työllistämisprojektin avulla
on työllistynyt yht. 38 henkilöä: Harjavallasta 21 henkilöä, Nakkilasta 12 henkilöä ja Kiukaisista 5 henkilöä. Työllistäviä yhdistyksiä ja seuroja on ollut yhteensä 28 kpl, Harjavallasta 16
kpl, Nakkilasta 6 kpl, Kiukaisista 4 kpl ja Porista 2 kpl. Kolmannelle sektorille, yhdistykset,
seurat, järjestöt, säätiöt, myönnetty yhdistelmätuki kattaa työnantajalle kaikki työntekijän
palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, palkan lisäksi kaikki pakolliset työnantajamaksut.
Yhdistelmätuki koostuu työllistämis- ja työmarkkinatuesta. Työllistämisprojekti hoitaa tarvittaessa yhdistyksen puolesta kaikki työnantajavelvollisuudet, sopimuksen teon, palkanmaksut,
verot, vakuutusmaksut, työtodistus ym. tarvittavat asiapaperit työsuhteen aikana. Pankkiasiat
hoidetaan valtakirjoilla.
Toukokuussa hallituksen kokouksessa käsiteltiin Paikallisjärjestön oman logon suunnittelukilpailua. Paikallisjärjestön hallitus päätti järjestää logon suunnittelukilpailun jäsenosastoille. Vappujuhlat järjestettiin Nakkilassa, juhlapuheen piti metalliliitosta Jorma Löhman ja paikallisjärjestön puheenvuoron käytti varapuheenjohtaja Jari Myllykoski. Väkeä oli kohtuullisesti, ohjelmaa riittävästi ja kustannukset kohtuulliset. Vappujuhlat maksoivat 5 427,40 mk.
Työllistämisprojekti päättyy 31.7.2001, uuden hakeminen evätty koska rahat ovat loppuneet,
yritetään löytää rahoja jostain pussin pohjalta. Tilojen kanssa tulee ongelmia, ellei projekti
jatku. Harjavallan kaupunki hyväksyi tilojen vuokrasopimuksen irtisanomisajaksi 1 kk eli
asioiden on selvittävä kesäkuun loppuun mennessä. Muuten projekti menee erittäin hyvin,
toivotaan, että homma jatkuu. Paikallisjärjestö myi Kiinteistö Oy Hällinpolun velkakirjan
K.A. kansallisasunnot Oy:lle. Velkakirja oli arvoltaan 10 760 mk ja korkoja saatiin 4 129,50
mk. SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön hallitus päätti lahjoittaa Ajan Sana Oy:lle
vuodelta 1981 peräisin olevan 500 mk:n arvoisen velkakirjan. Paikallisjärjestö päätti kuolettaa
129
Satakunnan Yhteisvoima Oy:n osakekirjat 100 kpl yhteisarvoltaan 500 mk. Samoin hallitus
päätti Osuusliike Kansan 200 mk:n arvoisen osuuskirjan kuolettamisesta.
(HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001.)
(Käytössäni olleet pöytäkirjamerkinnät päättyvät tähän).
EPILOGI
Lähes kuudenkymmenen vuoden aikana Sydän-Satakunnan Ammatillisen Paikallisjärjestön
toimintaympäristö on muuttunut totaalisesti alkutilanteesta. Nykymaailma on globalisoitunut
ja kilpailu työstä ja työpaikkojen säilymisestä ja työehdoista kiristyy jatkuvasti uusissa halpatuotantomaissa valmistettujen tuotteiden tullessa maailmanmarkkinoille. Suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet ovat muuttuneet EU-jäsenyyden vuoksi, lainsäädäntövalta on EU:n
jäsenvaltioiden yhteistä valtaa. Sydän-Satakunnan Ammatillisen Paikallisjärjestön perustamistilaisuudessa julkilausutut järjestön toiminnan tavoitteet ja säännöt ovat maailman muuttumisesta huolimatta edelleen toimivia ja ajankohtaisia. Paikallisjärjestön rooli SAK:laisten
ammattiosastojen välisenä yhdyssiteenä on yhä tarpeellinen ja ajankohtaisista asioista tiedottamista, kouluttamista ja tietojen päivittämistä tarvitaan nyt kiihkeän elämänrytmin ja nopeasti
muuttuvan ja monimutkaistuvan lainsäädännön aikana ehkä enemmän kuin ennen. Kaikkina
aikoina tarvitaan aktiivisia ihmisiä, jotka innostavat muitakin osallistumaan paikallistason
yhteiskunnalliseen toimintaan ja lähiympäristön kehittämiseen ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen sopivien kanavien kautta. Yksi tällainen kanava on SAK:n Sydän-Satakunnan
paikallisjärjestö.
130
Lähteet:
Aho, E. 2009. Suomen historia. Suomi Kylmässä sodassa.
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/suomi-kylmassa-sodassa.html
Bergholm, T. 2006. Moni-ilmeinen yleislakko 50-vuotta sitten. Palkkatyöläinen 28.2.2006 nro
2/06.
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2006/pt0602/p060228-a2.html
Bergholm, T. 2007. Sopimusyhteiskunnan synty 1944 – 1969. Suomalaiset historiapäivät,
Lahti 10.2.2007.
http://lahdenmuseot.fi/asiakkaat/lahdenmuseot/www.lahdenmuseot.fi/content_images/maakun
tamuseo/shp2007/hplahti100207.pdf
Donner, J. YLE Sininen laulu. Suomen taiteiden tarina. Sodanjälkeisen kulttuurin suuntia.
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=217
Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50 v. 1946 – 1996.
Harjavallan Metallityöväen Ammattiosasto ry 127, 50v. 1944 – 1994.
HAP, Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön Pöytäkirja nro 1. Harjavallan kotiseutuarkisto. SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön hylly.
HAP, Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön Pöytäkirja nro 2. Harjavallan kotiseutuarkisto. SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön hylly.
Helsingin yliopisto. Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja.
http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/yhteiskunta/
HSAP:n pöytäkirjat 1948 – 1974. Harjavallan kotiseutuarkisto. SAK:n Sydän-Satakunnan
Paikallisjärjestön hylly.
HSAP:n pöytäkirjat 1975 – 1986. Harjavallan kotiseutuarkisto. SAK:n Sydän-Satakunnan
Paikallisjärjestön hylly.
HSAP:n pöytäkirjat 1987 – 2001. Harjavallan kotiseutuarkisto. SAK:n Sydän-Satakunnan
Paikallisjärjestön hylly.
131
Karvonen, S., Rintala, T. 2005. Suomi pirstaleina? - Hyvinvoinnin alueelliset erot 2000luvulla.
http://www.mua.fi/lehti/2005/karvonen_rintala.pdf
Kiander, J. 2001. Talouspolitiikan virheet laman taustalla. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja
seuraukset lamatutkimuksen valossa. Tiedote, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/72;jsessionid=97FDA02DE9
A72F3EE1D8FB6CE72F34D7
Kokko, H. Koskesta voimaa. Lehdistö ja lakkoilu.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1940-60/lehdistojalakkoilu.html
Kokko, H., Koskesta voimaa. Työmarkkinat 1940 – 1960.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1940-60/tyomarkkinat.html
Liimatainen 1971. Vuoden 1956 yleislakon "opetuksia"
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/8682/TMP.objres.1613.html?sequence=1
Mertanen, T. 2004. Kahdentoista markan kapina. Vuoden 1956 yleislakko Suomessa. Jyväskylän yliopisto.
Miettinen, E., Vettenranta J., Havuaho O., Puhakainen P., Kehälinna H., Reuna R., Lehtonen
J. 1987. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton historia 1931 – 1981. Painokaari.
Helsinki.
Peltonen, M. 2008. Suomi muuttui 1990-luvulla kohti kilpailuvaltiota. Helsingin yliopisto.
Lehdistötiedotteet.
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/de026d
6c06692c26c225744000297dc2?OpenDocument
Peltoniemi, P. 2004. Palkkatyöläinen 15.12.2004 nro 10/04.
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2004/pt0410/p041215-l3.html
Pernaa, V, Niemi M. K. 2005 (toim.). Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Edita,
Helsinki 2005.
http://tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2005/nettiversio/ka17.htm
Roos, J. P. Kun Suomi putosi puusta – Suomi 1970-luvulla.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/70-luku.htm
132
SAK, Sata vuotta palkansaajien edunvalvontaa 2007
http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=31871 (SAK.fi)
Saukkonen, P., 1980. Suomalaisen yhteiskunnan historia, rakenne ja poliittinen kulttuuri.,
Suomen poliittinen järjestelmä - verkkokirja. Helsingin yliopisto.
http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/yhteiskunta/.
Suomen 1990-alun lama.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama.
Suomen Teollisen Ekologian Seuran Jäsenlehti 1/2006
http://209.85.229.132/search?q=cache:uI_tjFGK4IJ:www.teollinenekologia.fi/pdf/jasenlehti_
1-2006.pdf+harjavalta+1950-luvulla&cd=12&hl=fi&ct=clnk&gl=fi.
VVM Tiedote 71/2004. 2000-luvun kasvupolitiikka: Kasvua on haettava työllisyyden ja tuottavuuden nostamisesta. Valtiovarainministeriö.
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/2004/86031/name.jsp
Wikipedia/Suomi 1960-luvulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_1960-luvulla
Wikipedia/1990-luvun alun lama.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
Wikipedia/Yleislakko 1956.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleislakko_1956
133