Puhuri 3_2014.indd

PUHURI
211.
3/14
H-VENE
S/Y PUHURI
1982
FIN
696
PUHURI 3/2014
Joulukuu 3/2014
PUHURI
Puhurin Pojat ry:n ja Puhurin Poikien Tuki ry:n
virallinen jäsenlehti vuodesta 1945.
Tässä numerossa:
Viimeiset ponnistelut
Sähköiseen viestintään siirtyminen/ Jäsenrekisterin päivitys
Samhain -14
Itämeri 2014 – Sudenpentujen retki
Kuvia kesäiseltä saaristomereltä
Hai-vene
Majakat – Merenkulun turvaajat
Purjehdusvuorokaudet
Telakkatouhu
Perheretki saareen
Äitikerhon kuulumisia
PuhuriUutiset
Puhuriluettelo
Puhuri
Numero:
211
Painos: Issn:
150 kpl 1235-5712
Toimituksen osoite:
Uudenmaankatu 17
20500 Turku
Puh./e-mail:
050 3461960
[email protected]
10.12.2014
Päätoimittaja:
Otto Glader
Taitto:
Otto Glader
Toimituskunta:
Timo Mäkinen
Juho Kankare
Niilo Koivisto
Kalle Lövgren
4
5
6
8
9
10
11
14
16
18
20
21
24
Kuvat:
Timo Mäkinen
Otto Glader
Juho Kankare
Painopaikka:
Puhurin Pojat ry
Uudenmaank. 17
20500 Turku
3
PUHURI 3/2014
Pääkirjoitus
Viimeiset ponnistelut
Otto Glader
Ulkona taivas on tyypilliseen tapaansa harmaa, vettä vihmoo ja alkaa hämärtää. Pikkujoulu on tätä kirjoitellessa jo käsillä, vaikkei ulos katsoessa aivan heti sitä uskoisikaan. Kuukausi siis vielä jäljellä ja sitten
alkaa uusi partion täyteinen vuosi purjehduksineen, kokouksineen ja leireineen.
Tätä viimeistä kuukautta ei voi missään tapauksessa kuitenkaan vähätellä, onhan se mitä toiminnan täyteisin ja merkityksellisin partiotoimintamme suhteen. Toisin kuin monissa muissa harrastuksissa me
Puhurin Pojat emme vetäydy herkkuja notkuvien pöytien ääreen nauttimaan lomasta, vaan meidän joulukuumme on työntäyteinen, mutta kuitenkin hilpeä. Pari viikkoa on kokouksia ennen puurojuhlaa, partiovuoden huipentumaa, siis tilaisuutta jossa sait tämän lehden luettavaksesi. Mutta sitten! Silloin alkavat
ne kauan odotetut, valmistellut ja huhuissa suunnattomat mittasuhteet saaneet jouluprojektit.
Tärkeitä nämä jouluiset ponnistelut meille ovatkin, sillä niiden turvin rahoitamme valtaosan seuraavan
vuoden toiminnastamme. Jokaisen panos on siis merkityksellinen. Ilman reippaita sudenpentuja, jotka
myyvät kasoittain adventtikalentereita, ilman seikkailijoita, jotka syöksyvät ohikulkijoiden kimppuun arpakiekot tanassa, ilman kakkuja kaupustelevia tarpojia, tahi kätensä kuusikaupassa pihkastavia samoajia, unohtamatta parrat hulmuten aattona autoilevia vaeltajia ja aikuisia, ei toimintamme olisi mitenkään
mahdollista. Toivon kaikkien jaksavan osallistua innolla näihin tapahtumiin, sillä panoksenne on erittäin
merkityksellinen. Sitä paitsi, hauskojakin nämä tempaukset ovat. Itse en pysty ajattelemaan joulunalusaikaa ilman kuusenmyynnin kotoista tunnelmaa kolon keittiössä glögikupillisen ääressä jatkuvan jännityksen vallitessa; koska tulee seuraava asiakas. Voisi jopa sanoa että minulle joulun aloittavat juuri myyjäiset
ja kuusenmyynti, ja sen huipentaa luonnollisesti joulupukkeilu.
Toivon myös teidän vanhempien, jotka olette tänne asti jaksaneet tekstini hetteiköissä samoilla kantavan oman kortenne kekoon jouluprojektien mahdollistamisessa. Mitenkö? Esimerkiksi joulumyyjäisiin
voi leipoa kakkuja tai leipiä tai tehdä vaikkapa villasukat. Työpaikoillanne tai sukulaisten keskuudessa
voitte myös mainostaa joulumyyjäisiämme, pukkipalveluamme sekä joulukuusiamme. Moni meistä haluaa kotiinsa aidon joulukuusen ja paras paikka ostaa sen on ilman muuta kolon piha, sillä samalla tukee
partiotoimintaa. Joulukuusemme ovat vieläpä luonnonkuusia ja varsin kohtuuhintaisia.
Kun jouluprojekteista on viimein aattoiltana kunnialla selvitty, saa partiolainenkin ansaitsemansa loman.
Ainakin välipäivät voi hengittää rauhassa, ja uuden vuoden jälkeen on jälleen aika alkaa uudella tarmolla
suunnittelemaan seuraavaa vuotta.
Toivotan kaikille hyvää joulua ja
vihreävalkoista uutta vuotta!
4
PUHURI 3/2014
PUHURIN POIKIEN TUKI
Sähköiseen viestintään
siirtyminen/
Jäsenrekisterin päivitys
Petri Fredriksson
Hyvä Tuen jäsen/jäseneksi liittyvä
On aika saattaa Tuki yhdistyksen jäsentietorekisteri ajan tasalle. Olemme ottaneet käyttöön weppipohjaisen
jäsenrekisterin, missä kaikkien jäsenten on itse mahdollista päivittää jäsentietonsa ajan tasalle. Ennen kuin
sinut on kirjattu järjestelmään ja voinet itse tietosi päivittää tarvitsemme sinun sähköpostiosoitteesi. Sähköpostiosoitteen voit lähettää osoitteeseen: [email protected]
Liitä viestiisi luonnollisesti oma nimesi, ja mikäli haluat, että muutkin jäsentietosi syötetään valmiiksi rekisteriin myös niiden tulee sisältyä viestiin. Näitä tietoja ovat mm. osoite, gsm-numero ja syntymäaika.
Sähköpostiosoitteesi tulee olemaan käyttäjätunnuksesi jäsentietojen päivityksessä.
Lähetämme jouluun mennessä kaikkiin tiedossa oleviin sähköposteihin jäsentietojen päivitystä koskevan
tiedustelun. Mikäli et sitä ole saanut jouluun 2014 mennessä, tietosi ovat vanhentuneet ja jotta saamme ne
ajan tasalle tulee sinun toimittaa ne yo. sähköpostiosoitteeseen tai kirjeitse/postikortilla yhdistyksen osoitteeseen Uudenmaakatu 17, 20500 Turku.
Tämä muutos sähköiseen viestintäjärjestelmään takaa Tuen jäsenten entistä helpomman ja nopeamman
tavan seurata yhdistyksen toimintaa omalta tietokoneelta. Oman jäsensivuston alta tulee jatkossa löytymään mm. yhdistyksen kokousten ja hallituksen päätökset, voit tarkistaa yhdistyksen kokousten tarkat
ajat ja paikat kalenterista sekä löydät vaivatta mm. hallitukseen kuuluvien jäsenten tehtäväkuvaukset ja
vaikkapa lukaista toimintasuunnitelmia. Näihin tietoihin pääset käsiksi vain jäsenmaksun maksamalla ja
kirjautumalla järjestelmään.
Puhuri lehti tulee säilymään paikkansa vakiinnuttamana tiedon välittäjänä jatkossakin! Järjestelmässä voit
valita Puhurilehden myös digitaalisena versiona luettavaksi. Tämä ja muidenkin tiedotteiden lähettäminen
digitaalisena säästää luontoa ja yhdistyksen varoja.
Voit tutustua vielä keskeneräiseen järjestelmään osoitteessa: www.puhurinpoikientuki.yhdistysavain.fi
Lippukuntalaisten vanhemmat, partiotyön tukijat ja muut jäseneksi aikovat,
Haluatko jäseneksi?
Etkö vielä ole Tuki yhdistyksen jäsen?! Voit korjata tämän heti ja liittyä jäseneksi helposti osoitteessa: www.
puhurinpoikientuki.yhdistysavain.fi
Tuki -yhdistyksen jäsenrekisteriä hoitaa Petri Fredriksson
5
PUHURI 3/2014
Samhain -14
Teemu Kivinen
Perjantaina 31.10 oli lähtö kauan suunnitellulle tarpojien
syysretkelle, jota samoajat olivat suunnitelleet ja hioneet
jo monta viikkoa peräkkäin. Leirillä johtajisto muodostaisi enemmistön ja leiriläiset vähemmistön henkilömäärältään, joten toimintaa olisi vähintäänkin tarpeeksi luvassa. Kun autot oli pakattu, ja kaikkien oletettiin olevan
mukana, lähdettiin ajamaan kohti yhteysrantaa Nauvossa,
josta jonkun aikaisemmin saareen menneistä pitäisi tulla
hakemaan meitä veneellä. Matkalla tuli puhelimitse käsky
käväistä kaupassa, ja kun vehnäjauhot ja leikkuulauta oli
ostettu, matka jatkui kohti Paraisten lauttarantaa. Rantaan
tulisi ehtiä lautta-aikataulujen takia ajoissa. Ehdimmekin
lautalle ihan sopivasti ja automatkamme alkoi saavuttaa
lopputaivaltaan. Yhteysvenerannassa purimme tavarat autoista ja soitimme, että nyt olisi hyvä tulla hakemaan saareen päin. Yllätys oli allekirjoittaneelle leirinjohtajallekin
melkoinen kun veneessä istuskeli Lauri. Hänen ei pitänyt
leirin kokoonpanoon edes kuulua, mutta hän osoittautui
yhdeksi tarpojien mieluisimmaksi henkilöksi leirillä.
entisen omistajan perillisiltä. Tarina upposi tarpojiin yhtä
hyvin kuin Kallen ja Anssin valmistama coleslaw ja makkara, joista iltapalalla saimme nauttia. Iltapalan jälkeen
tarpojat menivät nukkumaan ja johtajat aloittivat saunakamarin parvella Monopoly-pelin, jonka voittajaa ei taidettu
saada selville loppujen lopuksikaan.
Aamulla oli luvassa leipää ja hedelmiä aamiaiseksi, jonka
jälkeen alkoi Nauvon puolella haikki, joka jakoi tarpojien mielipiteet hyviin ja huonoihin. Rasteina olivat solmut,
merimerkit, ensiaputaidot sekä nuotion teko ja sytytys,
osoittautui, että kaikissa taidoissa on vielä hiomista, mutta perusasiat olivat hallussa jotenkuten. Saaressa pidetyn
nuotiorastin jälkeen oli lounas, jolla tarjoiltiin hieman harvinaisempaa ruokaa partiossa, eli ruokaa joka ei sisältänyt
lihaa. Partiotyyli näkyi kuitenkin jopa kasvisruuassa, jottei
ruoka olisi liian tervelinen, ja jotta sen ravintoarvot olisivat nälkää poissa pitävät, oli ruoka kyllästetty kermalla,
juustolla ja lisukkeena oli tarjolla lisäjuustoa joka varmasti
pitäisi nälän poissa ja ruuansulatuksen työläänä. Lounaan
Saaressa tarpojat olivatkin jo johtajien saapuessa onnis- jälkeen tarpojilla oli vapaa-aikaa ja he alkoivat rakentaa
tuneet majoittautumaan Kallen ohjeistuksella mökkiin ja puumajaa. Majoja saaressa onkin nyt rakennusvaiheessa
pian johtajistokin oli valinnut paikkansa saunan parvelta kolme. Tällä välin Kalle ja Otto kävivät laskemassa verkot
tai alempaa sauvesille ja kanakamarista. Kun
lastivat ranmajoittautuminen
nastakin käsin
oli saatu malheittelemällä.
lilleen, oli aika
Aika
kului
mennä Kokkokalnopeasti kun
lion nuotiolle syökaikilla
oli
mään iltapalaa.
mieleistä tekeSiellä kuulimme
mistä ja pian
Kallen
tarinan
olikin jälleen
Puhurisaaren vairuoka-aika.
etusta historiasta
Päivälliseksi
ja aikaisemmasolikin lounaan
ta
omistajasta.
lihamäärää
Tarinassa
oli
paikkaavaa
monta
juonenruokaa
kun
käännettä ja se
Anssi ja Kalle
päättyi läheiselle
olivat loihtiluodolle
jonne
neet ruuaksi
omistaja oli hirtpulled porkia,
täytynyt. Tarina
pita-leipää
Yhteen hiileen puhallusta oppimassa
kertoo partion
ja coleslawia
ostaneen saaren
sekä koko ko6
PUHURI 3/2014
meuden päälle BBQ-kastiketta. Varmaa oli että
jokaisen ruokahalu heräsi taas ja ruokailun jälkeen kaikki olivat taatusti yltäkylläisiä.
Ilta jatkui pitkälti samoissa merkeissä seuraavat neljä tuntia, tarpojat rakentelivat majaa,
johtajat tekivät mitä järkeväksi näkivät. Johtajien iltaan kuului muun muassa boffermiekka
taisteluita ja iltanuotion valmistelua. Iltanuotiolle saavuttiin tänäkin iltana, tosin taskulamput takavarikoitiin, mutta muuten ilta jatkui
aivan kuten nuotiolla ennenkin. Tarpojat olivat
selvästi vainoharhaisia että saaren omistajan
haamu tulisi kummittelemaan heidän selkänsä
takaa ja siksi vilkuilivat taakseen jatkuvasti.
Kun nuotio alkoi hiipua, naapurisaaressa näkyi
välkettä, joten Niilo osoitti sinne taskulam-
Tarpojien työn hedelmiä
suoraan nukkumaan huomattuaan
pitkän päivän vaatineen veronsa.
Sunnuntaiaamu alkoi tuulisissa merkeissä ja aamiaisen jälkeen oli suunniteltu nopea siivous ja poistuminen,
jotta päästäisiin mahdollisimman
pian kololle ja sitten kotiin. Näin
tapahtui ja kaikki selvisivät kololle ennen kahta. Leiri oli palautteen
mukaan menestys ja ainut harmittava tekijä oli sää, joka oli paikoittain
tuulinen ja sateinen, mutta sellaistahan marraskuussa yleensä onkin,
tunnelmaa se ei kuitenkaan latistanut.
Tervetuloa mustelmat
pulla ja puussa roikkui hirtetty hahmo.
Tämän nähdessään kaikki johtajat lähtivät juoksemaan ympäri Puhurisaarta
ja piiloutuivat jättäen tarpojat epätietoisuuden valtaan. Tarpojat lähtivät
etsimään johtajia jotka säikyttelivät
heitä pompaten esiin yllättäen. Tämän
jälkeen tarpojille oli tarjolla sauna,
johon kukaan ei mennyt. Anssi kävi
hakemassa naapurisaaresta Iiron ja
hirtetyn MOB-nuken pois. He kokivat
verkotkin siinä välissä. Koska tarpojat eivät olleet innostuneita saunasta
johtajat menivät saunaan ja antoivat
tarpojien rauhoittua mökissään. Johtajatkin päättivät saunan jälkeen mennä
Kaatuminen ei liene suositeltavaa
7
PUHURI 3/2014
Itämeri 2014 –
Sudenpentujen retki
Juho Kankare
Lokakuussa koitti taas vuotuisen sudenpentujen
syysretken vuoro. Paikaksi tapahtumalle valitsimme
jo perinteiseksi syysretkikohteeksi muodostuneen
Puhurisaaren. Tällä kertaa tutustuimme laumamme
kanssa Itämereen ja sen salaisuuksiin tukikohdassamme Nauvon sydämessä.
Lauantai
Lähtö kololta tapahtui mahdollisimman aikaisin,
koska tarkoituksenamme oli aloittaa uusi (edellistä
pienempi ja nopeampi) rakennusprojekti saaressa –
majan rakentaminen. Tähän urakaan saaressa odottavat laudat ja
turvallisen kiipeilyyn sopivat männyt tarjosivat oivan tilaisuuden,
jota emme sudenpentujen kanssa
halunneet jättää käyttämättä. Saisihan majasta oivan paikan saaren
ympäristön tutkimiseen.
Anna ja Kalle poistuivat saaresta päivällisen jälkeen.
Minä ja sudenpennut jatkoimme vielä rakentamista
iltaan illan hämärtymiseen asti. Tämän jälkeen alkoivat saaressa viralliset bofferimiekoilla järjestettävät
turnajaiset ja saunan lämmitys.
Saunomisen ja makkaroiden paistamisen jälkeen
kaikki sudenpennut menivät nukkumaan. Itse jäin
vielä hetkeksi kipinävuoroon lueskelemaan Suomen
historiaa, kunnes itsekin painuin yöpuulle.
Sunnuntai
Jälleen kerran voin vain ihailla
poikien aamuvirkkuutta, kun herään omasta mielestäni aikaisin
valmistamaan puuroa aamupalaksi ja saan huomata kaikkien
sudenpentujen olevan jo hereillä.
Pyyhittyäni unihiekat silmistäni
alkoi aamupuuron keittäminen.
Samalla yritin tutustuttaa pojat
Yle Radio Suomen aamulähetyksen tarjontaan, mutta kyseinen
kulttuuriteko ei saanut vastakaikua lippukuntamme nuoremmilta jäseniltä.
Ennen projektia kuitenkin oli taas
yhteysveneen avulla kuljetettava
paljon tavaraa saareen. Onneksi
saimme apua Kallelta, joka omalla veneellään oli saapunut lauantai iltapäiväksi talkoisiin saareen.
Pyttipannulounaan
antaman
energian jälkeen rakennustiimimSunnuntaiaamun
kulutimme
me lähti etsimään parasta puuta
pakkaamiseen ja siivoamiseen.
urakallemme, minkä jälkeen alkoi
Onneksi ehdimme myös pitätiukka rakennusmateriaalien seumään hauskaakin leikkien muolontaprosessi ja työmaalle kantadossa. Ehdimme tehdä myös
minen.
saareen oman vedenkirkkaus
Tämän jälkeen rakentaminen
mittarin, jonka kautta pystymme
eteni vauhdilla. Jokainen sudentutkimaan tarkemmin kotirantopentu auttoi parhaansa mukaan
jemme vesien puhtautta.
sahaamalla ja naulaamalla lautoja, minkä tuloksena saimme val- Ensimmäinen tasanne muttei Eväsleipien jälkeen keräsimme
varmasti viimeinen
loput tavaramme ja hyvästelimmiiksi majaamme yhden vankan
me saariston tukikohtamme tältasanteen. Valmiiksi majaamme
emme kuitenkaan saaneet. Poikien visioita majan tä vuodelta. Majarakennusprojektin myötä saimme
koosta ja olemuksesta kuunnellessa voin kuitenkin taas yhden lukemattomista syitä palata sinne taas
luottavin mielin sanoa, että projekti tulee varmasti ensi kesänä.
jatkumaan ensi kesänä.
Lauantai-illalla saareen mukanamme tulleet Niilo,
8
PUHURI 3/2014
Kuvia kesäiseltä
saaristomereltä
9
PUHURI 3/2014
Yksityyppivene esittely
Hai-vene
Kalle Lövgren
Yksi mertemme kaunisrunkoisimmista veneistä on Haivene, josta kerron tässä lehdessä. Aikaisemmin 1900-luvun alkupuolella oli suurin osa suomalaisista köliveneistä yksityyppisiä: Tämä teki niistä kalliita. Noin ollen
suurimmalla osalla väestöstä ei ollut varaa purjehtia.
Harmi sinäänsä, koska mikäli suomalaisilla olisi ollut
historiassa mahdollisuus viettää enemmän aikaa vesillä,
olisi meillä varmasti tällä hetkellä vielä vahvempi veneilykulttuuri.
Onneksi toimeen tarttui 1920-luvun lopulla Gunnar L.
Stenbäck. Hän oli huomannut ongelman, joka esti väestöä pääsemästä purjehtimaan. Stenbäckin ideana oli
luoda vene, joka olisi helppo purjehtia, merikelpoinen
sekä saaristomerelle sopiva. Näin syntyi Hai-vene, jonka pienen purjepinta-alan ansiosta oli helppo hallita ja
matalan syväyksen takia se sopi myös saaristomeren
karikkoisille vesille. Hai-vene tuli markkinoille vuonna
1931 ja se löi läpi välittömästi. Veneitä valmistettiin ja
myytiin paljon 1930- ja 1940-luvulla, jopa sota-aikana.
Valmistus taantui kuitenkin hieman 50–60-luvulla kansanveneen ja H-veneen syrjäyttäessä Hai-venettä. Val- vään saakka. Hai-veneitä valmistetaan nykyään
mistus on kuitenkin jatkunut vähäisenä tähänkin päi- myös lasikuidusta, kun ennen runko valmistettiin männystä ja köli raudasta.
Vene on kaikki nämä vuosikymmenet pysynyt
samanlaisena. Ainoastaan purjepinta-alaa on
muutamaan otteeseen suurennettu. Hai-veneellä
järjestetään myös kisoja ja regattoja. Se on loistava valinta retki- sekä kilpailukäyttöön. Erityisesti
kilpailukäyttöön on suunniteltu nykyaikaisempi
Hai 2000, joka valmistettu uusimpia valmistusmenetelmiä käyttäen, minkä lisäksi purjepintaala on huomattavasti alkuperäistä suurempi.
Venettä on kuitenkin muutettu niin vähän, että
myös perinteisen Hain voi rikata Hai 2000:nnen
luokkasääntöihin, vaikka Hai 2000 on kuitenkin
käytännössä eri vene.
10
PUHURI 3/2014
Majakat –
Merenkulun turvaajat
Juho Kankare
Yle TV1 on näyttänyt jo monen
kuukauden ajan ohjelmistossaan
lyhyitä katsauksia Suomen majakoiden historiasta ja nykyisestä tilasta. Tämän artikkelin päätin omistaa samalle aiheella, että
kaikki lippukuntalaiset pääsisivät
edes vähän tutustumaan saaristoidemme ja rannikoidemme historiallisiin kohteisiin. Alussa käydään
läpi majakoiden historiallista kehitystä ja lopussa kiinnittäen huomio Suomen majakkajärjestelmän
syntyyn aina vuoteen 1907.
Majakoiden
lyhyesti
historiasta
Ihminen on oppinut merenkäynnin salat jo 60 000 vuotta sitten.
Ajan kuluessa ja merenkäynnin
muuttuessa yhä tärkeämmäksi
liikkumismuodoksi, veneiden turvallinen perille pääsy piti mahdollistaa jollain keinolla. Kysynnän
syynä, kuten usein ihmiskunnan
historiassa, taloudelliset syyt pakottivat muinaiset korkeakulttuurit turvaamaan omat taloudelliset
intressinsä. Olivathan vesitiet nopeimpia keinoja kulkea paikasta
toiseen.
ti perille. Tästä voidaan katsoa
majakan kehityksen alkaneen.
Nykyisen majakka sanan käsityksen muotonsa se sai, kun antiikin
(800 eaa. – 500 jaa.) kreikkalaiset
ja roomalaiset alkoivat rakentaa
varta vasten rakennuksia, joiden
huipuille tuli asetettiin palamaan.
Aluksi palamisessa käytettiin puuta luonnollisena polttoaineena.
Myöhemmin käyttöön otettiin
kirkkaammin palavaa öljyä. Palamisreaktioista syntynyttä valoa pystyttiin myös suuntaamaan
peilien avulla, mikä mahdollisti
keksinnön käytön myös erilaisten
karikoiden ja matalikoiden ilmoittamisessa laivoille. Samalla katsotaan myös syntyneen majakanvartioiden ammattikunta.
Aina historian kuuluisimmasta
majakasta; Faroksen majakasta
lähtien; on näiden korkeiden rakennelmien merkitys ollut tärkeä,
täysin ollen sidoksissa merenkäynnin merkitykseen kaupankäynnissä. Kaupankäynnin katsotaan kiihtyneen uudestaan sydän
keskiajalla 1100-luvulta alkaen.
Merenkäynnin vilkastuessa vanhoja antiikin aikaisia majakoita
otettiin taas käyttöön ja samalla
rakentamaan uusia turvatakseen
rannikoilla purjehtivia aluksia.
Suurin ponnistus tapahtui etenkin perustuksien kestävyyden
suunnittelussa. Tämän kehityksen
huippu saavutettiin 1800-luvun
alussa, kun englantilainen arkkitehti Robert Stevenson suunnitteli
haastavissakin
luonnonolosuhteissa pärjäävän Bell Rock Lighthouse nimisen majakan Skotlantiin.
Navigaatiojärjestelmistä
tähän
ongelmaan ei pystytty löytämään
ratkaisuja. Vaikka jo 3000 eaa.
monissa korkeakulttuureissa oli
varsin kehittyneitä tähtiin perustuvia navigaatiojärjestelmiä, eivät
ne kuitenkaan sopinett karikkoisille vesille
Tämän vuoksi majakoita alettiin
käyttää pimeänavigoinnin apuna,
jotta laivat pääsisivät turvallises-
Kaksi tärkeää majakoiden kehitystä koskevaa rakennusta. Faroksen majakka vas. ja Bell Rock Lighthouse
11
PUHURI 3/2014
Kehitystä tapahtui myös majakoiden valaistuksessa. Puu säilytti
pitkään asemansa polttoaineena,
jonka palamisreaktioista syntynyttä valoa tehostettiin taas peilien avulla. Lähi-idässä käytettiin jo
keskiajalla öljyä majakoiden valaisemiseen. Vasta 1800-luvulla majakoita alettiin valasita tekniikan
kehityksen myötä kaasun avulla.
Viimeisin mullistava kehityksen
askel tapahtui 1900-luvun alussa, kun ruotsalainen Gustaf Dalén
kehitti aurinkoventtiilin, joka
mahdollisti
kaasuvalomajakoiden ja poijujen automatisoinnin.
Tästä luonnollisena jatkumona
oli järjestelmien sähköistäminen
1900-luvun puolivälissä.
tavan majakan rakennustyöt.
Majakka päätettiin rakentaa Utön
paljaille kalliosaarille, jotka oli
kautta merenkäynnin historian
tunnettu Saaristomeren ulkoportteina. Varhaisimmat merkit tästä
ovat 1200-luvuilla kivistä kootun
rakennelman jäännökset. 1500-luvulla saarille oli jo pystytetty masto, jonka päässä oli tynnyri. Tämä
ei kuitenkaan osoittautunut kovin
kestäväksi ratkaisuksi, mistä alkoivat vaatimukset saada saarelle oma majakka. Virallinen aloite
1808–1809, kun venäläiset räjäyttivät sen ja vievät kiviä omiin rakennustarpeisiinsa. Tilalle rakennettiin 1814 uusi rakennus, jota on
käytetty nykyään saarelta löytyvän
Utön majakan perustuksina.
Suomen majakoiden rakennusbuumin voidaan katsoa alkaneen
siis vasta Venäjän vallan alaisuudessa. Ruotsin vallan ajalta majakoita rakennettiin vain kaksi: Utön
(1753) ja Rönnskärin majakka
(1800). Molemmilla rakennusprojekteilla oli taloudelliset tavoitteet:
Suomen majakoiden historia vuoteen 1907 asti
Suomen historiassa merenkäynnillä on aina ollut suuri vaikutus
etenkin liikenne yhteytenä Ruotsiin ja kaupankäynnin kannalta.
Tämä takia myös Suomessa oli jo
paljon vakituisia paikkoja Ruotsin
vallan lopussa, minne sytytettiin
kokkoja pimeällä purjehtimisen
turvaksi. Varsinaista intoa ja varoja ei kuitenkaan Ruotsin valtakunnasta löytynyt. 1500–1700-luvuilla valtakuntaan rakennettiin vähän
yli kymmenen majakkarakennusta
vain tärkeimpien kauppareittien
varteen. Näistä ainoastaan yksi rakennusprojekti sijoittui Suomeen,
joka tuona aikana oli menettänyt
merkitystään valtakunnan osana
1600–1700-luvun Ruotsissa, joka
eli omaa Itämeren herruuskauttaan vielä tuolloin.
Vasta 1700-luvun lopussa Suomen
merkitys rajamaana korostui taas
hävittyjen sotien myötä ja rajalinjan työntyessä lähemmäs pääkaupunki Tukholmaa. Etenkin Suuren
Pohjan sodan (1700–1721) ja Hattujen sodan (1741–1743) jälkeen
Suomen asema rajamaana korostui entisestään. Tämä näkyi esimerkiksi Svartholman ja Viaporin
merilinnoitusten rakentamisena.
Samoihin aikoihin myös alkoivat
ensimmäiset Suomeen rakennet12
Intendentin konttorissa 1820-luvulla laadittu paranneltu akvarellipiirustus Broddin suunnittelemasta
Isokarin majakasta. (kansallisarkisto)
saatiin aikaiseksi 1724. Isovihan
ja valtakunnan huonon taloustilanteen vuoksi projekti saatiin
päätökseen vasta 1753. Utön ensimmäinen majakka kuitenkin
tuhoutui Suomen sodassa vuosina
turvata merenkulku hankalan saariston läpi aikakautensa merkittäviin tapulioikeudet (oikeus käydä
ulkomaankauppaa) omaaviin kaupunkeihin, jotka näissä tapauksissa olivat Turku ja Helsinki. Kaikki
PUHURI 3/2014
tämä oli kytköksissä aikakautena vallitsevaan merkantilistiseen
kauppapolitiikkaan.
Venäjän vallan aikana (1809–1917)
sanottava, että Suomen senaatti
oli pyrkinyt turvaamaan pääväylien turvallisuuden rakennuttamalla jo majakoita ennen 1860-lukua.
Ne olivat kuitenkin pääosin vain
Poikkeuksena tästä voidaan kuitenkin mainita Isokarin majakka,
joka sai nykyisen kivisen muotonsa jo ennen buumia. Majakoiden
rakentamisen venyminen 1860-luvun jälkeiselle ajalle on
myös perusteltu Krimin
sodalla ja nälkävuosilla,
jotka venyttivät rakennustöiden aloittamista etenkin
Perämerellä.
Vuosien 1860–1906 välisenä aikana Suomeen
rakennettiin kymmenen
majakkaa. Vuonna 1907
valmistui Pohjoismaiden
korkein majakka Bengtskäriin, mitä voidaan pitää
Suomen majakka buumin
viimeisenä mestariteoksena.
Lähteet:
Bengtskärin majakan harjannostajaiset 11.8.1906 (kan- Laurell Seppo, Valo merellä –
Suomen majakat 1753–1906. John
sallisarkisto)
Suomen suuriruhtinaskunnan Senaatti ja etenkin sen alaisuudessa
toiminut valtiovaraintoimikunta
pyrki rahoittamaan aktiivisesti rahoittamaan liberalististen talouspoliittisten aatteiden mukaisesti
parempia liikenne oloja
maahan 1860-luvulta lähtien. Tämä näkyi esimerkiksi tieverkoston laajennus- ja parannustöinä.
Parhaimpana osoituksena
uusien tuulien puhaltamisesta voidaan nähdä Helsinki-Hämeenlinna välisen
junaradan valmistuminen
vuonna 1862 lähes täysin
suuriruhtinaskunnan rahoituksella, koska tuolloin
ainoastaan senaatilla oli
varoja tämän kaltaisiin rakennusprojekteihin. Sama
tarina oli käytännössä valtaosalle Suomen majakoista.
pieniä puisia valaistuja pookeja, joiden tilalle alettiin rakentaa
rakennuksia vasta 1860-luvulla.
Nurmisen Säätiö 2009
http://www.narc.fi/valomerella/
Pohjoismaiden korkein majakka Bengtskär nykypäivänä
Tätä ennen on kuitenkin
13
PUHURI 3/2014
Purjehdusvuorokaudet
s/y Jotunheim
2014
Aaltonen Vesa
Alajoki Kai
Fredriksson Petri
Förbom Wisa
Gaye Adam
Glader Otto
Grefberg Sammy
Holsti Lauri
Huuskonen Tatu
Huuskonen Topi
Itälä Eero
Ivanoff Anton
Jokinen Ossi
Joutsenvirta Luukas
Kaaria Tatu
Kaikkonen Samuli
Kalliala Joel
Kalliomäki Antti
Kalliomäki Ville
Kankare Juho
Kartemo Matias
Kettinen Sami
Kivinen Teemu
Koivisto Anna
Koivisto Niilo
Kurkilahti Jetro
Laaksonen Anton
Laaksonen Heikki
Laiho Jani
Laine Mikko
Lehtinen Leevi
Lehto Anssi
Lietzén Erkki
Lindroos Elias
Linke Nico
Litja Aleksi
Liukkonen Joonas
Liuksila Timo
14
4
14
3
7
1
2
1
3
11
18
13
14
2
10
1
4
3
s/y Jotunheim
yht
40
71
45
16
28
90
53
149
67
96
26
4
1
3
86
3
31
19
90
7
73
31
14
116
13
3
48
5
169
5
262
236
2
59
3
1
110
SY Puhuri
2014
s/yPikkumusta +
s/y Puhuri
yht
17
2
1
5
2
55
6
18
8
25
25
13
3
13
21
24
4
68
22
3
49
63
4
1
PUHURI 3/2014
Loponen Jenni
Lumikangas Mikko
Lundelin Tuukka
Lundelin Veikka
Lövgren Kalle
Malmberg Janne
Manner Lauri
Manner Markus
Martin Esa
Mattila Ilkka
Mattila Samppa
Mäenpää Sami
Mäkelä Johannes
Mäkinen Timo
Mäkinen Tuomas
Nieminen Lauri
Ojala Akseli
Paajanen Matti
Pernaja Petteri
Pikka Janne
Preston Kim
Prusila Iiro
Pääkkönen Jarno
Ranta Tuukka
Ranta Vilho
Rautavirta Niilo
Riihimäki Heikki
Riuttamäki Oscar
Roslöf Janne
Rusi Miikka
Ruutu Henrik
Salonen Max
Seespuro Sakari
Seppälä Arttu
Seppälä Roope
Sillman Roni
Siltanen Johannes
Sinisalo Crista
Soini Niko
Soinio Olavi
Stenberg Antti
Ström Andreas
Tuomaranta Niilo
Vainio Juho
Vairio Santeri
Vesanto Klemetti
Virtanen Jesse
s/y Jotunheim
2014
s/y Jotunheim
yht
18
2
30
112
36
16
59
99
200
211
102
54
190
8
13
5
7
24
1
11
4
4
6
2
1
7
7
5
1
7
5
12
1
7
155
51
95
5
107
54
8
9
86
259
6
3
20
10
6
75
11
104
8
14
19
20
9
28
11
1
1
305
12
16
152
114
6
5
SY Puhuri
2014
s/yPikkumusta +
s/y Puhuri
yht
5
15
1
7
1
37
8
45
22
11
3
1
1
28
103
18
40
12
0
3
37
1
1
14
2
2
37
9
9
9
3
5
12
13
5
5
1
12
15
3
6
34
35
15
PUHURI 3/2014
KOLUMNI
Telakkatouhu
Timo Mäkinen
Viittaamme usein venhoihimme,
Jotunheim ja Puhuri, morsiamina ja neitoina, joten lienee sopivaa verrata tulevan talvikauden
vaativan jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua.
Ensilumi herätti insinöörin kesämuisteloista, ja kotikaupunkimme
loskaiset kadut antoivat viimeisen vahvistuksen talven tulosta.
”Onneksi tuli vaihdettua viimein
ne nastat alle”- ajatuksen jälkeen
seuraavana lensi lämmin ajatus
Rymättylän
telakointipalvelun
kentällä talviuntaan uinuville
purjeveneillemme. Peittämisten
myöhäinen ajankohta aiheutti pelon lumisateen säestämästä
pressun virittämisestä, mutta onneksemme turhaan. Kulunut kesä
oli perinteikäs partiopurjeveneen
kesä; monta mailia, monta keliä,
uusia kokemuksia. Noston lähentyessä molemmat veneet olivat
selvästi levon tarpeessa, ja jälleen
on jos jonkinlaista henkilökoh-
16
taista huoltoa kummallekin venholle luvassa ennen ensi kautta.
mukaansatempaavaan ja vapaaaikaongelmat karkottavaan maailmaan. Toimen oppiminen vaatii
Uutena asiana tarjoamme veneillemme uusia huoltajia. Kolme
16-vuotiasta persoonallisesta toiminnastaan tunnettua kaveria;
Arttu, Andreas ja Roope ovat hypänneet partioveneen ylläpidon
altistusta kaikelle veneisiin liittyvälle, joten nämä sällit ovatkin
olleet mukana syksyn aikana niin
veneen tyhjennyksessä, tavaroiden lajittelussa, venemessuilla
sekä nostoissa mastojen laskuja
myöten. Näissä tehtävissä
pojat ovat toimineet sekä itsenäisesti johtajuutta harjoitellen, että ohjeistettuina. Suorituksia pyydän arvioimaan
kasvu-perspektiivistä,
sillä
kukin joutui tekemään asioita
joita ei ollut koskaan ennen
tehnyt. Uskon vakaasti, että
nämä nuoret tulevat olemaan
miltein huollon ammattilaisia
muutaman vuoden päästä.
Talven aikana jatkamme veneiden sisustan ja tekniikan
huoltoa ja ylläpitoa niin itse
veneellä kuin kolollakin. Mainittakoon, että huoltotoimiin
on tähän mennessä lukeu-
PUHURI 3/2014
tunut mm. 12V-> 1,25V jänniteregulaattori piirin rakentaminen
pentterin ilmanvaihdon tehosta-
tehdään siksi, että lippukunnalla
olisi toimintaedellytykset kaluston
puolesta. Siksi, että nuoret mie-
miseksi. Tässä oppimaan pääsi
Kalle Lövgren, perjantai-iltana telakalla vietetyn 4 tuntia kestäneen
volttimittariremontin ohessa. Kesällä esiin noussut epäkohta johti
Ylex:n ”Parasta ennen” tahdittaman brainstormin jälkeen seuraavana päivänä Triopak:in tiskille.
Lukijat voivat sitten kesällä tutustua uuteen toimintoon pentterin
kattovalossa.
henalut löytäisivät itsevarmuutta oppien tekemään asioita itse.
Siksi, että luodaan pitkäjänteisen
koulutuksen peruskiviä näiden
16-vuotiaiden takaraivoon, hyödynnettäväksi elävässä elämässä.
Vanhana veneemme saavat edelleen nauttia allekirjoittaneesta ja
Puhurin vastaavasta kipparista,
Niemisen Laurista. Pyrin parhaani
mukaan
altistamaan Lauria poikien koulutukselle
ja poikia koko kalustolle mentoreitaan myöten kaikkine vivahteineen.
Hidas marssi toivottavasti vie varmemmin perille.
Aika ajoin täytyy
muistuttaa miksi
tätä hommaa oikein tehdään. Sitä
Lainattuna on se vaikein. Olemme
ottaneet lainaan nuorten ja vähän
vanhempien jätkien aikaa. Mikä
olisi ihmiselle kalliimpaa? Aika.
Tämä laina on kyselemättä käytetty henkisen pääoman kasvattamiseen, kokemusten luomiseen sekä
mahdollisuuksien tarjoamiseen.
Taloustilanne ei määrittele korkoa, vaan sen tekee näistä nuorista
kukin ihan itse. Kokeeko saaneensa enemmän kuin mitä antoi, vai
päinvastoin? Vanhemmat, kannustakaa nuorianne kokeilemaan
miten se hitsipuikko pysyykään
kädessä, tai miten se mastonnostolenkki kannattaa sitoa. Harrastaa voi niin tohtori kuin levyseppäkin.
17
PUHURI 3/2014
Perheretki saareen
Puhurisaaresta on kuultu paljon tarinoita. Paikka
on selvästi todella tärkeä niin isoille kuin pienillekin
Puhurin Pojille. Muutamien poikien vanhemmille
on näytetty saari veneellä ohi ajaessa. Vaan harvassa
ovat ne perheenjäsenet, jotka ovat päässeet tutustumaan tähän ”ihmesaareen”. Kun ilmoitus vanhempainkerhon järjestämästä koko perheen retkestä tuli,
oli selvää että me lähdemme mukaan. Isoveli halusi
esitellä paikan pikkuveljelle. Kävi kuitenkin niin, että
flunssa yllätti partiolaisemme ja reissuun lähdettiin
ilman häntä.
en ylpeyteen: lähes valmiiseen saunaan. Kierros sujui niin hienosti, että Otto voisi harkita matkaoppaan
uraa vaikkapa sivubisneksenä. Minulta meni valitettavasti osa tarinoista ohi, koska nuorin lapseni oli kovin innostunut luontoparkourista ja jouduin juoksemaan hänen perässään. Oli hiuskarvan varassa, ettei
poika liukunut Kokkokalliolta mereen asti. (Onnea
vaan tulevalle laumanjohtajalle!)
Aika kului kuin siivillä kauniissa ja lämpimässä syyssäässä. Saaren korkeimmalta kohdalta kuului tasainen pauke - sudenpennut rakensivat puumajaa.
Tulevat sudenpennut ymmärsivät ottaa päälleen
pelastusliivit ja pääsivät vapaammin tutustumaan
toisiinsa ja tutkimaan yhdessä kaikki saaren salareitit. Nuotiomakkara maistui ja aikuisillakin riitti
juttua. Nyt tiedämme, miksi Puhurisaari on niin
hieno paikka.
Jos laskin oikein, mukana oli 13 huoltajaa (järjestävät vanhempainkerholaiset mukaanluettuina),
kolme sudenpentua, kolme vanhempaa Puhurin
Poikaa, neljä tulevaa Puhurin Poikaa sekä yksi sudenpentu Nuotiotytöistä ja toinen Auran Tytöistä.
Kaikilla tuntui olevan kivaa. Iso kiitos vanhempainkerholaisille ja isoille pojille hienosta päivästä!
Kokoonnuimme kolon pihalla ja yksi auto saatiinkin
jätettyä sinne. Ajettiin jonossa yhteysrantaan läpi
kauniin, ruskan värittämän saaristomaiseman. Oton
turvallisella kyydillä päästiin lyhyelle merimatkalle
lasti kerrallaan. Saaressa oli reippailla vanhempainkerhon aktiiveilla kaikki valmiina ja heti kävi kutsu
maukkaalle hernekeitolle. Monelle maistui kaksi annosta. Joukon nuorimmaiset ruokailivat sisällä mökissä. Pöydän ääressä selvisi, että mitä suurimmalla
todennäköisyydellä kaksi ruokailijoista aloittaa samassa sudenpentulaumassa kahden vuoden päästä
ja kaksi neljän vuoden päästä.
Maailman parhaiden puhurilettujen nauttimisen jälkeen päästiin ainutlaatuiselle tutustumikierrokselle,
jolla kuultiin mielenkiintoisia tarinoita saaren historiasta sekä nykymenosta. Tutustuttiin tärkeisiin
paikkoihin ja rakennuksiin, joista viimeiseksi poiki18
Salla Gaye (Adamin äiti)
PUHURI 3/2014
19
PUHURI 3/2014
Äitikerhon
kuulumisia
Äitikerho on tänä vuonna kokoontunut kerran kuukaudessa kololle pohtimaan miten voisimme auttaa poikia
heidän hienossa harrastuksessaan. Ideoita rahan keräämiseen on lennellyt ilmassa monenlaisia, osa on jouduttu torpedoimaan liian vähäisen äitimäärän takia ja osa siksi että ne ovat mahdottomia toteuttaa. Olemme
kuitenkin onnistuneet hankkimaan rahaa poikien toiminnan tukemiseksi kirpputorilta ja myyjäisistä, sekä
joulukortti-, keksi- ja karamellimyynnillä.
Äitikerho kiittää kaikkia jotka ovat tuoneet kololle tavaroita kirpputorilla myytäväksi. Erityiskiitos kaikille,
jotka ovat ostaneet ja myyneet keksejä, karkkeja ja joulukortteja. Tästä myynnistä saamme suurimman osan
käytettävissä olevista varoista.
Tänä vuonna olemme tukeneet poikien toimintaa mm. seuraavalla tavalla.
- Muonitimme poikien tulevaisuusseminaarin.
- Hoidimme marssileivät kololle partiomarssilta palaaville marssijoille.
- Olemme hankkineet saaren uuteen uljaaseen hirsirakennukseen patjat ja tyynyt, sekä verhoilleet
vanhan sohvan, joka toimii nyt myös makuupaikkana hirsirakennuksessa.
- Ompelimme uusia partiohuiveja.
- Hankimme kololle tietokoneen, vanhan lopetettua toimintansa.
Järjestimme kokoperheen syysretken Puhurisaareen. Kaikkihan me olemme kuulleet juttuja tästä saaresta.
Ensimmäisten sudaripurhehusten jälkeen tämä mystinen paikka on vähän väliä mukana jutuissa partiosta.
Meille heräsi äitikerhon kokouksessa ajatus, vanhemmat haluavat varmasti päästä näkemään paikan, josta
kaikki nämä tarinat kertovat ja joka on tärkeä kaiken ikäiselle partiolaiselle. Retkelle lähti mukaan innostuneita vanhempia, sisaruksia ja tietysti partiolaisia - esittelemään tätä mystistä saarta.
Kiitos kaikille mukana olleille, teitte päivästä onnistuneen!
Tule mukaan toimintaamme ja tuo uusia ideoita. Tavataan kololla torstaina 29.1.2015
kello 18:30.
20
PUHURI 3/2014
PuhuriUutiset
• Lumi yllätti tänäkin vuonna Puhurin peittäjät, ehkä ensi vuonna
vältytään lapioinnilta.
• Huhut kertovat armadamme pienempää jäsentä kohdellun kesällä kovakouraisesti. Toivottavasti neito toipuu saamistaan vammoista.
• Kolon kodikkuutta tullaan nykyään ihailemaan jopa Raisiosta
asti.
• Saaren majoituskapasiteetti kasvoi huimasti sudarien toimesta,
uusi sviitti löytyy männystä.
• Piirulla johtajien akkujen lisäksi tyhjenivät myös S/Y Puhurin
akut. Näiden syväpurkeutumisen aiheuttajana eivät kuitenkaan
olleet villit tarpojat vaan piirin uljaan pakettiauton käynnistysyritykset.
• “Mopopojat”- titteli on virallisesti siirtynyt yo-tutkintoja suorittaneilta seuraaville, osaatko arvata keille.
• Upinniemi vaviskoon, valtava joukkio Puhurin Poikia suuntaa
tammikuussa kulkunsa Kirkkonummelle.
• Toimitus toivottaa Juho Kankareelle antoisaa opiskelua historian
tomuisissa kammioissa, siipisoihdun suojassa.
• Toimitus onnittelee Heikki Laaksosta perheenlisäyksen johdosta.
21
PUHURI 3/2014
JOULUPUKKI
Pukkipalvelua monivuotisella kokemuksella
Puh: 0400 - 220068
ma-to 18:00-20:00 sekä sunnuntaisin 15:00-17:00
Päivystys alkaa 1.12. ole nopea parhaat ajat viedään käsistä
Soita heti ja varaa omasi
22
PUHURI 3/2014
JOULUKUUSIA
23
MERIPARTIOLIPPUKUNTA PUHURIN POJAT RY
ÅLANDSBANKEN 660100-1216639
CHANCE 44
S/Y JOTUNHEIM
1976/1984
Lähettäjä:
Meripartiolippukunta
Puhurin Pojat ry
Uudenmaankatu 17
20500 Turku
Vastaanottaja: