Täältä löydät Majakka-lehden pdf-versiona.

Transcription

Täältä löydät Majakka-lehden pdf-versiona.
MAJAKKA 2014 SISÄLTÖ
PÄÄKIRJOITUS
Remontti
Eeva-Maria Ranta
Sisältö, Suomi-Klubi
2
Pääkirjoitus: Remontti
3
Hartaus: Matkamiehiä
4
Benelux-maiden merimieskirkon
yhteystiedot
5
Hannu Suihkonen Suomen
Merimieskirkon pääsihteeriksi
6
Jarmo Karjalainen Benelux-maiden
merimieskirkon johtajaksi
7
Rotterdamin merimieskirkko
peruskorjattu
8
Antwerpenin merimieskirkon
belgialaiset saunojat
10
Uusia kasvoja12
Brysselin merimieskirkon
tehopakkaus Robert De la Cruz
14
Aleksi Malmberg Suomen
Benelux-instituutin johtajaksi
16
Tervetuloa kirjastoon
18
Joulumyyjäiset 2014
19
Kolumni: Toinen koti
20
Merimieskirkot oppilaitosten yhteistyökumppaneina 21
Kuollut: Heikki Rantanen22
Merimieskirkon jäsenyys23
Benelux-maiden merimieskirkon tapahtumakalenteri 24
Majakan mediakortti25
O
lemme jälleen aloittaneet uuden toimintakauden. Pyrimme tarjoamaan jotain
uutta, jotain vanhaa, ehkäpä jotain lainattua ja sinistä – ainakin Fazerin sinistä.
Merimieskirkko haluaa olla paikka tutulle ja turvalliselle kohtaamiselle ja se haluaa
kirkkona edustaa jotain pysyvää. Samalla meidän on mentävä eteenpäin. Monet uudet työntekijät ja vuosivapaaehtoiset tuovat taas tullessaan uusia tuulahduksia niin kuin
monet uudet kirkoilla kävijätkin. Näin me taas muokkaudumme yhteisöksi.
Antwerpenin merimieskirkolla oli remontti viime keväänä ja nyt on menossa remontti
Brysselissä, Rotterdamissakin eletään vielä remontin viimeistelyn aikaa. Brysselin vanha ja kaunis kirkkorakennuksemme vaatii paloviranomaisten vaatimuksien toteuttamista
ja remontointia muutenkin. Haluamme entisestään parantaa sen turvallisuutta ja mukavuutta, niin siellä asuvien kuin asioivienkin osalta. Rotterdamissa vuoden kestänyt
peruskorjaus on päättymässä, mutta monenlaista viimeistelyä on vielä meneillään. Joka
päivä saamme ihastella uusittuja kauniita ja uudenaikaisia tiloja.
Remontit vaativat työntekijöiltä ja kaikilta kirkoilla kävijöiltä kärsivällisyyttä ja joustoa,
onneksi sitä onkin ollut koko ajan. Remontti pakottaa samalla meidät arvioimaan olemassa olevaa ja sen toimivuutta. Meidän on huolehdittava vastuullemme annetuista
kiinteistöstä, jotta ne voisivat palvella kaikkia siellä kävijöitä ja toimijoita.
Uuden työkauden edessä mekin varustaudumme uuteen, ehkä uuteen työhön tai
harrastukseen tai muuten vain olemme tehneet tai teemme remonttia tai uudistuksia
elämässämme. Uudet alut ja entisten arvioinnit sekä suuntautuminen eteenpäin ovat
elämän merkki. Niitä on hyvä tehdä yhdessä toisten kanssa, pelkkä peiliin katsominen
ei aina riitä.
Tervetuloa tekemään myös Merimieskirkosta sellaista, joka elää tätä päivää, kurkottaa huomiseen ja kunnioittaa vanhaa.
Keitä ovat Suomi-Klubilaiset?
S
uomi-Klubi a.s.b.l. on Belgiassa rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia yhdyselimenä Belgian suomalaisten välillä helpottaakseen heidän sopeutumistaan paikalliseen elämään,
ylläpitää siteitä Suomeen ja sen kulttuurielämään sekä huolehtia belgiansuomalaisten edunvalvonnasta ulkosuomalaisasioissa.
Klubi perustettiin 4.1.1979 ja on vuosikymmenten aikana kehittynyt merkittäväksi ulkosuomalaisyhteisöksi. Suomi-Klubi toimii yhteistyössä mm.
Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Suomi-Kubin johtokunnan kokoukset sekä useat tilaisuudet pidetään merimieskirkolla.
Yhdistystä pyörittää aina kahdeksi vuodeksi valittava johtokunta ja sen lisäksi muut vapaaehtoiset, kuten urheilu- ja harrastekerhojen vetäjät. Klubin
toiminta rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksuin ja julkaisutoiminnasta saatavin mainostuloin. Kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet aktiiviset puuhaihmiset ovat tervetulleita ylläpitämään klubitoimintaa.
Yhteyshenkilö merimieskirkon ja Suomi-Klubin välillä on johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz [email protected]
(Suomi-Klubin johtokunnan jäsen).
Majakka
-2-
2014
Askarruttaako elämä?
Kaipaatko keskustelukumppania?
merimieskirkko.
fi/nettipappi
palvelee
ulkosuomalaisia
netissä.
Taru Savelius-Latvus
päätoimittaja
Majakka
-3-
2014
HARTAUS
Benelux-maiden Suomalainen Merimieskirkko
Matkamiehiä
eesus: aikuisena matkaan lähtenyt
Jeesusta ei voi pitää reissu-lassena, jos mittarina ovat pitemmät ulkomaan
matkat. Lapsuuteen liitetty kertomus käynnistä Egyptiin on käytännössä ainoa
merkintä ulkomaanmatkarekisterissä. Kertomus Egyptin matkastakin saattaa
olla syntynyt halusta kuvata Jeesus uutena Mooseksena, joten monen tutkijan mielestä Jeesus kasvoi lähinnä Galileassa ja matkasi vasta aikuisena ristiin
rastiin kotiseutujaan tehden ehkä vain yhden, mutta sitäkin rajumman matkan – Jerusalemiin.
Aikuisiästä kertovat kuvaukset Jeesuksesta muistuttavat hänen olleen alati liikkeellä.
Jeesuksen lause kertoo paljon: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi” (Luuk 9:58 / Matt. 8:20). Puhuja on omaa
taloa vailla oleva matkaaja, kulkija, ehkä jopa kulkuri. Jeesus Nasaretilainen oli vaeltava
opettaja, siis kotona oleilua välttänyt reissumies. Kylläkin kotimaanmatkailija, mutta joka
tapauksessa matkamies vähästä ulkomaantuntemuksesta huolimatta.
Paavali: aina menossa
Paavali puolestaan oli matkaintoinen kulkija, joka taisi paikkakunnalle tullessaan jo
miettiä lähtöä eteenpäin. Kaupungista toiseen johtaneita reittejä Paavali kolusi kävellen
tai laivan kyydissä. Näistä patikoinneista siis tulee vanha kuva apostolinkyydistä. Sen
sijaan Paavalin yhteydessä ei puhuta ratsastamisesta ja hevoskärryjen kyytiin pääsemisestä.
Ja ollessaan paikallaan Paavali hoiti matkaviettiä kirjoittamalla.
Jos Paavali olisi ollut oman talon etupihan kivien kiillottaja, niin tietäisimme varhaisesta
kristillisyydestä todella vähän, joten Paavalin matka-alttius on koitunut meille suureksi
siunaukseksi.
Myös Paavalin matkoja kuvaavaa Apostolien tekoja voi hyvällä syyllä pitää matkakirjana. Kertomuksen juoni kulkee Jerusalemista Roomaan ja mukaan mahtuu runsaslukuinen matkailulukemisto. Paikoin siirrytään jo seikkailumatkailun tyylilajin puolelle, kun
merimatkalla kaikki joutuvat myrskyssä taistelemaan hengestään laivan tuhoutuessa.
(Ap.t. 27)
Toisaalta Paavaliakin voisi pitää kotimaan matkailijana, sillä hän kulki Rooman imperiumin alueella. Monet asiat ovat määrittelykysymyksiä.
Abraham: ketterä ikäisekseen
Raamatun matkamiesten ykkönen on kuitenkin Abraham. Tämä maallensa ja suvulleen hyvästit heittäjä on Raamatussa esikuva toivosta ja uskosta.
Monella tavoin 75-vuotias matkalle lähtijä, uuden elämän aloittava ja tuntemattomaan maahan kulkeva, on kaikkien matkamiesten esikuva.
Koko Abrahamin elämäntarina on kuin suuri esikuvallinen kertomus. Kun Jumala kutsuu lähtemään liikkeelle, on lähdettävä.
Kun Jumala vie jonnekin, niin on mentävä. Tarvittaessa myös
muihin maihin ja keskelle uusia kulttuureja. (1. Moos. 12–25)
Onko elämä matka vai onko matka elämää? Elämän, matkan ja
elämänmatkan yhteinen ydin sisältää luottamista, tuntemattoman
hyväksymistä ja epävarmuuteen suostumista. Raamattu on täynnä matkoja ja matkustajia. Jumala on kutsunut monia matkalle.
Henkilöstö
Antwerpenin merimieskirkko
Finse Zeemanskerk
Italiëlei 67
BE-2000 Antwerpen
Puh. +32 494 526 185
[email protected]
belgia.merimieskirkko.fi
Avoinna:
ke klo 17–22
to-pe klo 17–21
la klo 14–20
su klo 14–18
(ma-ti suljettu)
Taru Savelius-Latvus
vt. johtaja
Sari van Bregt
talous- ja hallintosihteeri
ALANKOMAAT
Taru Savelius-Latvus
merimiespastori
Samuli Kallio
palveluvastaava
Brysselin merimieskirkko
Rue Jacques de Lalaing 33
BE-1040 Bruxelles
Puh. +32 2 280 0498
[email protected]
[email protected]
belgia.merimieskirkko.fi
Avoinna:
ti-pe klo 12–19
la-su klo 12–18
(ma suljettu)
-4-
2014
BELGIA
Bryssel
Heli Huttunen
merimiespastori
Piia LännenpääDe La Cruz
johtava sosiaalikuraattori
Heidi Kvist
palveluvastaava
Rotterdamin merimieskirkko
Finse Zeemanskerk
´s-Gravendijkwal 64
NL-3014EG Rotterdam
Puh. +31 10 436 6164
[email protected]
[email protected]
hollanti.merimieskirkko.fi
Avoinna:
ti-pe klo 14–21
la 12–21
su 12–18
(ma suljettu)
Tiina Oikarinen
emäntä
Antwerpen
Pekka Wilska
sosiaalikuraattori
LUXEMBURG
Wille Westerholm
merimiespastori
Kari Latvus, merimiespastori Rotterdam / Helsinki
Majakka
Eeva-Maria Ranta
sosiaalikuraattori
Majakka
-5-
2014
Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen
Merimieskirkon pääsihteeriksi
Jarmo
Karjalainen
Beneluxiin
Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus on
kokouksessaan 22.9.2014 päättänyt ottaa
yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi diakoniajohtaja, pastori Hannu Suihkosen, 51.
S
uomen Merimieskirkko ry:n hallitus on kokouksessaan 22.9.2014 päättänyt ottaa yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi diakoniajohtaja,
pastori Hannu Suihkosen, 51. Pääsihteerin
toimeen järjestettiin avoin haku, ja hakijoita tehtävään
oli kaikkiaan 14. Pääsihteerinä Suihkonen aloittaa
1.1.2015. Nykyinen pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
jää eläkkeelle.
Majakka
Merimieskirkon hallituksen puheenjohtaja, Kepa ry:n
toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoo valinnassa
painaneen erityisesti Suihkosen strategisen johtamiskokemuksen ja kyvyn luoda merkittäviä yhteyksiä.
Pääsihteerin toimeen valittu Hannu Suihkonen sanoo
ottavansa toimen vastaan innostuneella ja motivoituneella mielellä.
-6-
Suomen
Merimieskirkon
pääsihteerit kautta
aikain.
B
”Merimieskirkko tekee tärkeää ja merkityksellistä
työtä liikkuvien ihmisten parissa. Yhdessä tehden ja
yhteisellä tekemisellä Merimieskirkon työllä on jatkuvuutta. Yhdistyksen talouden turvaaminen on muuttuvassa yhteiskunnassa haaste, mutta luotan siihen,
että Merimieskirkolla on asiaansa omistautunut ja työtä
kantava työntekijä- ja ystäväjoukko”, Suihkonen sanoo.
Suomen Merimieskirkon 11. pääsihteerin toimeen
Hannu Suihkonen siirtyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajan toimesta, jossa hän on
työskennellyt vuodesta 2002 lähtien.
Ihan uutta Merimieskirkon työ ei Suihkoselle ole, sillä
hän toimi Hampurin merimieskirkon johtajana ja merimiespappina vuosina 1997–2002 sekä Merimieskirkon
ns.
periodilaivapappina
vuosina
1996–1997.
Aiemmin hän on toiminut mm. seurakuntapastorina
Lauttasaaressa vuosina 1991–1997.
Hannu Suihkonen opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi Helsingissä vuonna
1990. Suihkosella on useita luottamustehtäviä, mm.
Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtajuus.
Suihkosen harrastuksiin kuuluvat lenkkeily, lukeminen ja penkkiurheilu. Hannulla ja hänen pastorivaimollaan Mari Kinnusella on kaksi täysi-ikäistä lasta. Perhe
asuu Turussa.
enelux-maiden
merimieskirkkotyön
johtajaksi 1.1.2015 lukien
on valittu Merimieskirkon
diakoniajohtaja Jarmo
Karjalainen. Johtajan
asemapaikka on Bryssel.
Karjalainen palaa entiselle pestille, sillä hän toimi
BLX-maiden (Belgia,
Hollanti ja Luxemburg)
johtajana vuosina
2012–13. Tätä ennen
hän oli Rotterdamin
merimieskirkon johtajana
2009–11 ja aiemmin
projektikoordinaattorina
nuorisotyön toimintamallien ja perhetyön
kehittämisprojekteissa
Benelux-maissa 2003–
2009. Diakoniajohtajana
keskustoimistolla
Helsingissä hän on
työskennellyt 1.7.2013
alkaen.
Teksti ja kuva: Marko Toljamo
2014
Majakka
Benelux-maiden
merimieskirkkotyön
johtajana aloittaa
Jarmo Karjalainen
1.1.2015
-7-
2014
Rotterdamin merimieskirkko entisiin tiloihin
peruskorjauksen jälkeen
Rotterdamin merimieskirkon peruskorjaus on valmis.
Remontin lähtökohtana oli monikäyttöinen rakennus,
joka on toiminnallinen vielä tulevinakin vuosina.
K
esäkuussa 2013 juhlittiin juhannusjuhlia merimieskirkolla Rotterdamissa. Grillausten ja
tanssien jälkeen ovet sulkeutuivat ´s-Gravendijkwalilla ja koko talo tyhjennettiin remonttimiesten
tieltä. Alkoi reilu vuoden kestänyt peruskorjaus, jonka
toteuttamista oli jo edeltänyt useamman vuoden suunnittelutyö. Merimieskirkko muutti vuodeksi evakkoon
väliaikaistiloihin.
Vuosi kului ja peruskorjaus edistyi: koko talo uudistettiin kellareista ulkokattoon. Rakennus uusittiin tekniikaltaan sekä sisustukseltaan nykypäivän vaatimuksia
vastaavaksi. Putkityöt tehtiin uudelleen, samoin kuin
sähköistykset. Energiatehokkuutta pyrittiin lisäämään
muun muassa paremmilla eristyksillä ja tiivistyksillä
sekä katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka nyt
tuottavat sähköä talon omaan käyttöön. Myös uusien
sähkölaitteiden hankintaan kiinnitettiin erityishuomiota.
Rakennuksen kaksi ylintä kerrosta on asuntoja, jotka
saneerattiin, ja esimerkiksi vanhasta pappilasta, joka oli
neliöiltään todella tilava, tehtiin kaksi pienempää asuntoa.
Alakerroksissa tehtiin täydelliset uudistukset ja muutostyöt. Kahvilan keittiö päivitettiin suurtalouskeittiön
vaatimusten mukaisiksi ja kaikkia tiloja nykyaikaistettiin
huomattavasti. Molemmissa kerroksissa on nyt myös
wc-tilat asiakaskäytössä.
Liikuntaesteisiä varten asennettiin hissi, jolla pääsee
liikkumaan kahvilasta ensimmäiseen kerrokseen, jossa
Majakka
Uusittu kahvio oli elokuun
2014 lopulla jo melkein valmis.
muun muassa kirkkosali ja kirjasto sijaitsevat.
Kellareita madallettiin niin, että nyt pidempikin ihminen mahtuu seisomaan suorassa hyllyjä penkoessaan,
ja enää pohjavesi ei sateisina aikoina pulppua lattiasta
läpi.
Elokuussa 2014 peruskorjaus oli vihdoin siinä pisteessä, että rakennus oli asuttavassa kunnossa, ja
merimieskirkko muutti takaisin tiloihin ja osoitteeseen,
jossa se oli sijainnut jo 1950-luvulta lähtien. Perinteikäs
historia saa jatkua vuoden 2014 jälkeenkin. Syyskuun
puolivälissä kahvila avattiin, ja vaikka peruskorjauksen
viimeistelytyöt edelleen jatkuvat pitkin syksyä, väistelemme toisiamme sujuvasti remonttimiesten kanssa ja
heistä useimpien kanssa on tultu jo hyviksikin tutuiksi.
Talossa on tapahtunut isoja muutoksia sisällä, ja
myös henkilöstössä on väki vaihtunut. Elo-syyskuussa
aloitti työnsä uusi palveluvastaava Samuli Kallio sekä
kolme uutta periodiassistenttia.
Uusien työntekijöiden lisäksi perinteitäkin löytyy.
Rotterdamin merimieskirkon emäntä Tytti Winterswijk
käy edelleen viikoittain leipomassa herkulliset korvapuustit kahvilaan tarjolle. Tytti on ehtinyt nähdä monta
eri vaihetta merimieskirkon historiassa ja työskennellä
monen eri palveluvastaavan kanssa. Samuli on lajissaan 11. palveluvastaava, joka saa kunnian työskennellä Tytin kanssa.
-8-
Rotterdamin merimieskirkko muutti elokuussa 2014 takaisin tiloihin ja osoitteeseen (´s-Gravendijkwal 64), jossa se on sijainnut 950-luvulta lähtien.
Merimieskirkon julkisivuun on kiinnitetty merimieskirkon toimintaa kuvaava nimi Finse Huis.
Teksti ja kuvat: Eeva-Maria Ranta
2014
Majakka
-9-
2014
Antwerpenin kirkon
belgialaiset saunojat
Saunaan!
Antwerpen
T
ule kokeilemaan uusittuja Antwerpenin saunoja
ja varaa oma vuorosi. Voit tehdä saunavarauksen soittamalla kirkolle normaalina aukioloaikana.
• miesten vuoro keskiviikkoisin klo 18–21.30
ja lauantaisin klo 16–19
• naisten vuoro lauantaisin klo 14–17
Bryssel
Antwerpenin merimieskirkko tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa
ennen kaikkea joulubasaarista – ja totta kai kunnon suomalaisesta saunasta.
Joka viikko kirkolla vierailee noin parikymmentä belgialaista saunojaa.
"Saunominen on kuin moderni tapa käydä kirkossa."
B
rysselin merimieskirkon sauna on varattavissa perjantaisin klo 21 saakka. Varaa itsellesi oma vuoro tai tule mukaan saunailtoihin.
Keskiviikkosaunoihin mahtuu aina mukaan.
• miesten sauna kuukauden 1. ja 3. keskiviikko
klo 18
• naisten sauna kuukauden 2. ja 4. keskiviikko
klo 18
Antwerpenin merimieksirkolla kokoontuu Soppa-sukka-saunailta joka
kuukauden viimeinen keskiviikko.
Frederic Damen on Antwerpenin merimieskirkon innokkain saunoja.
A
ntwerpenin merimieskirkolla on yleiset saunavuorot miehille keskiviikkoisin ja lauantaisin
sekä naisille lauantaisin. Osalle nämäkään vuorot eivät riitä, vaan he varaavat saunan myös yleisten
vuorojen ulkopuolella. Valtaosa saunojista on miehiä,
naisia on vain muutamia.
Haastattelin kahta saunojaa, jotka kertoilivat seuraavanlaisia kokemuksia.
Roel Bergers on vieraillut kirkon saunassa noin parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi hän tuli kirkolle vain
keskustelemaan ihmisten kanssa. Sitten hän toimi basaariapulaisena, ja siinä yhteydessä kävi ensimmäisen
kerran saunassa – se vei miehen mennessään.
Roelille tärkeintä saunassa on rentoutuminen. Hän
pitää myös siitä, että saunominen on hyvin sosiaalinen
tapahtuma.
Roel on vieraillut myös Suomessa ja tietenkin käynyt
myös suomalaisessa saunassa. Hän on saanut jopa
Suomen saunaseuran diplomin, mitä hän arvostaa suuresti.
Toisena haastateltavana oli Frederic Damen. Hän
on tällä hetkellä ehkä ahkerin vierailija kirkon saunassa.
Majakka
Vierailukeroja kertyy viikossa keskimäärin 3–4. Frederic
on käynyt kirkon saunassa noin kymmenen vuoden
ajan.
Myös hänelle saunominen on sosiaalinen tapahtuma.
Hän pitää tärkeänä saunojien välistä yhteyttä: yhdessä
kokoonnutaan saunaan ja autetaan ja tuetaan saunakavereita myös muuna aikana.
Frederic sanoo, että saunominen on kuin moderni
tapa käydä kirkossa.
Hän on vieraillut myös Rotterdamin merimieskirkon
pihasaunassa, mutta Suomessa hän ei ole vielä käynyt.
Lopuksi Frederic kertoo, että jotkut paikalliset, jotka
aiemmin vierailivat kirkon saunassa, ovat rakentaneet
omia saunoja. Hän korostaa kuitenkin, että kirkon sauna on paras koko kaupungissa.
Antwerpenissa on monta saunaa, mutta niistä monet ovat paljon kalliimpia, ja useilla paikoilla on KeskiEuroopassa saunaan niin usein liitetty seksipaikan
maine.
- 10 -
Hinnat
Yleinen vuoro
9 € / hlö / tunti
Tilaussauna
12 € / tunti / hlö (1-2 henk.)
30 € / tunti (3-4 henk.)
+3 € / tunti / hlö (5 hengen
tai isommilta ryhmiltä)
Perhesauna
20 € / tunti
30 € / 2 tuntia
Pyyhevuokra 2€
Huom! Muista perua vuorosi, ellet pääsekään saunomaan, sillä käyttämättä ja perumatta jätetystä
vuorosta peritään täysi hinta.
teksti: Pekka Wilska
kuvat: laura pyytövaara
2014
Majakka
- 11 -
2014
Rotterdamin uudet
vuosivapaaehtoiset
marko toljamo
Eeva-Maria Ranta
UUSIA KASVOJA
Tuomas Kammonen, 21, saapui
Rotterdamiin Ilomantsin korpimetsästä ihmetellen suurta maailmaa. Jo
ensimmäisten päivien aikana löytyivät
mieleiset harrastuspaikat: skeittipuisto
kaupungin keskustasta sekä kuntosali
hieman syrjäisemmältä seudulta.
Kotiutuminen uuteen maahan on
sujunut hyvin, ja Tuomas on viihtynyt
työssään
merimieskirkolla.
Ensivaikutelma Rotterdamin satamasta oli vaikuttava, ja laivakäynnitkin ovat
olleet mukavia.
Olen uusi Rotterdamin palveluvastaava Turusta. Saariston lapsi,
syntyisin Kustavista. Maailmalle
lähdin kiinnostavan työn ja merimieskirkosta saadun positiivisen
kuvan vetämänä. Mahtavaa todeta, että odotukset ovat täyttyneet.
Nyt odotan intoa täynnä asiakkaita
ja uusia tapahtumia. Minusta on
hienoa olla mukana käynnistämässä merimieskirkon uusien tilojen käyttöä. Tervetuloa kaikille!
Brysselin merimieskirkon emännäksi valitulla lentoemäntä Tiina
Oikarisella on vuosien keittiötyökokemus Finnairilta, McDonaldsilta
ja Ahvenanmaan leirintäalueelta.
Belgian Suomi-koulun opettaja
hän toimi vuosina 2012–2013.
Oikarinen asuu Brysselissä belgialaisen miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Emännän toimessa
Oikarinen aloitti syyskauden 2014
alusta.
Eeva-Maria Ranta
Tiina Oikarinen
Rotterdamin uudet vapaaehtoiset assistentit: Tuomas Kammonen, Teppo Tölli ja Jenni Kaitila.
Majakka
- 12 -
2014
Anni Kemppainen Pälkäneeltä
2. Kuulin merimieskirkkotyöstä siskoni kautta, jonka ystävä oli ollut
merimieskirkolla vapaaehtoisena
muutama vuosi sitten. Etsin netis1) Kuka olet ja mistä tulet?
2) Mikä sai sinut kiinnostumaan tä lisää tietoa ja hain tehtävään.
Tämä on helppo ja turvallinen tapa
merimieskirkkotyöstä?
viettää välivuosi ulkomailla ja hyvä
3) Mikä on parasta työssäsi?
mahdollisuus saada lisää työkokemusta sekä tutustua uusiin ihmisiin
4) Terveisesi lehden lukijoille.
ja kulttuuriin.
3. Työkaverit ja koko merimieskirSalla Kivekäs Helsingistä
kon porukka sekä työn vaihtele2. Monen sattuman kautta päädyin
vuus, mikään päivä ei ole samanihanaan Brysseliin merimieskirkkolainen.
työhön.
4. Hyvää syksyn alkua ja tervetu3. Työ on mielenkiintoista ja vaihloa kahville merimieskirkolle!
televaa.
4. Hyvää syksyä!
Sirpa Saari Vantaalta 2. Toiminnallinen työ eri-ikäisten
ihmisten parissa, järjestötoiminta, Keski-Eurooppa ja erityisesti
Belgia. Monta kiinnostavaa asiaa
yhdessä paketissa. Merimieskirkko
oli tuttu nimeltä, ja kävin muutama
vuosi sitten Brysselin kirkolla äänestämässä.
3. Ihmisten kohtaaminen, yhteistoiminta ja yhteishenki!
4. Tervetuloa mukaan kerhoihin ja
toimintaan!
Pekka Tapiomäki Etterbeekistä
2. Tulin mukaan Merimieskirkolle,
kun lapsenhoitotehtävät kotona alkoivat kyllästyttää.
3. Parasta tässä on leppoisa työyhteisö ja mukava porukka.
4. Käykää kirkoilla eri puolilla
Eurooppaa.
Brysselin kirkon uudet kasvot vasemmalta oikealle: Anni Kemppainen, Sirpa Saari, emäntä Tiina Oikarinen ja Salla Kivekäs Edessä Pekka Tapiomäki.
Piia Lännenpää – De la Cruz
Samuli Kallio
Jenni Kaitila, 29, löysi tiensä
Helsingistä Rotterdamin sykkeeseen.
Kaupungista oli lyhyen visiitin verran jo
kokemusta, ja monikulttuurinen katuvilinä ja hauskat rakennukset olivat jääneet Jennin mieleen. Merimieskirkolla
tavatut uudet kollegat ottivat tulokkaan
vastaan iloisella ja avoimella mielellä
ja saivat olon tuntumaan tervetulleelta.
"Kiitos heille kaikille siitä! "
"Kirkon sijaintia täytyy myös heti
hehkuttaa. Jokaisesta lähikorttelista
löytyy mielenkiintoisia kadunpätkiä
alueen ollessa samalla kuitenkin sopivan rauhallinen asua."
Jenni pitää kaupungissa myös sen
ainutlaatuisesta satamakeskeisyydestä. Lempirakennus on Hotel New York,
joka aikoinaan toimi Holland-America
Lines:n pääkonttorina.
Brysselin merimieskirkon
vapaaehtoiset
Teppo Tölli, 23, saapui pienestä kylästä Sahalahdesta. Ensivaikutelma
Rotterdamista on ollut mahtava ja kotiutuminen on ollut yllättävän nopeaa,
varsinkin kun oma piano saapui uuteen kotiin.
"Kämppikset, eli Tuomas ja Jenni
sekä muut työkaverit tuntuvat mukavilta, ja ystävystymme taatusti."
Lempipaikka löytyi nopeasti yllättävän läheltä – kotikadulla sijaitseva
Jazz-klubi, jossa soitetaan useana
iltana livemusiikkia, jossa vieraankin
pöytään voi istua ja jonka henkilökunta
on palvelualtista. "Iloa ja valoa", kommentoi Teppo!
Majakka
- 13 -
2014
Merimieskirkon tehopakkaus
tahtoo pysytellä taustalla
Robert De la Cruzille on langennut kuin luonnostaan
kielitaitoa ja asiantuntemusta vaativia tehtäviä
Brysselin merimieskirkolla.
Teksti: Marko Säynekoski
Kuvat: Piia Lännenpää – De la Cruz
B
rysselin merimieskirkolla
käyneet ovat saattaneet
törmätä Robert De la
Cruziin, joka kulkee talossa kuin
kotonaan. Kotonaan hän tavallaan onkin, sillä mies on naimisissa johtavan sosiaalikuraattorin
Piia Lännenpää-De la Cruzin
kanssa, ja pariskunta asuu merimieskirkon ylimmässä kerroksessa.
Robert on ollut osa merimieskirkon elämää kuutisen vuotta.
Syntyjään hän on Dominikaanisen
tasavallan pääkaupungista Santo
Domingosta. Belgiassa hän on
asunut parikymmentä vuotta.
Robertin
roomalaiskatolinen
lapsuudenkoti oli uskonnollinen.
Lapsena äiti vei Robertin joka
sunnuntai jumalanpalvelukseen,
jossa laulettiin paljon ja kovaa.
Myös ilta- ja ruokarukous kuuluivat jokapäiväiseen arkeen.
Robertille on langennut kuin
luonnostaan kielitaitoa ja asiantuntemusta vaativia tehtäviä
merimieskirkolla. Hän on hoitanut kiinteistöassistentin sijaisuutta, byrokratian kiemuroita
ja välillä piipahtanut tukkuun.
Majakka
- 14 -
2014
Kuormapäivinä Robert on aina
paikalla kantamassa.
Robert on sopeutunut hyvin
suomalaisympäristöön. Salmiakki
sekä Aurajuusto maistuvat, ja
aina Suomen-lomilla Robertin on
päästävä kalastamaan. Hän pitää
myös suomalaisesta siisteydestä,
aitoudesta sekä täsmällisyydestä,
jotka eivät aina kuulu latinokulttuuriin yhtä itsestään selvästi kuin
suomalaisuuteen.
Latinomiestä ihmetyttää, miten suomalaiset saattavat istua
porukassa niin, että kukaan ei
sano mitään. Tai miksi musiikkia pitää soittaa aina hiljaisella.
Autoillessaan yksin Robert vääntää stereot täysille – musiikki raikaa jo kilometrin päästä.
Suomalaiselämän
vastapainoksi Robert pelaa baseballia
dominikaanijoukkueessa ja tapaa
muutenkin Brysselissä asuvia
maanmiehiään. Yleensä silloin
kuunnellaan musiikkia – kovalla –
ja tanssitaan salsaa, merenquea
ja bachataa.
Dominikaanit viettävät paljon
aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Perheet ovat suuria,
saman katon alla saattaa asua
useampi sukupolvi. Kaikki ovat
mukana perheen toimissa ja askareissa, ketään ei jätetä yksin.
Vaikka Robert on suureksi
avuksi, hän pysyttelee taka-alalla.
Latinokulttuurin sosiaalisuus paistaa miehen läsnäolosta kuitenkin
kauas.
Robert harrastaa ruoanlaittoa,
ja kotona keittiössä on usein vihreitä keittobanaaneja. Niistä tehdään muusia tai upporasvassa
paistettuja ”banana fritsejä”. Näitä
ja useita muita latinoherkkuja
Robert tarjoaa Piia-vaimonsa
kanssa suomalaisille ystäville.
Robert De la Cruz kulkee Brysselin merimieskirkolla kuin kotonaan. Kirkon vapaaehtoinen on
johtavan sosiaalikuraattorin Piia Lännenpää-De la Cruzin aviomies, ja pariskunta asuu merimieskirkon ylimmässä kerroksessa.
Majakka
- 15 -
2014
Aleksi Malmberg Suomen
Benelux-instituutin johtajaksi
Teksti ja kuva: Marko Toljamo
Lähde: finncult.be
Aleksi Malmberg on syntynyt Espoossa ja elänyt pääosin pääkaupunkiseudulla. Hän on 34-vuotias, mutta nuorekkaan ulkonäkönsä vuoksi häneltä
kysytään usein papereita.
A
leksi Malmberg, 34,
aloittaa uudessa tehtävässään marraskuun
alusta. Nykyinen johtaja
Sirpa Hietanen palaa Suomeen
kulttuurin asiantuntijatehtäviin.
– Odotan innolla tulevaa työsarkaa ja sitä, että pääsemme
käärimään hihat instituutin hienon tiimin kanssa! Suomalaisilla
taiteen tekijöillä on kansainvälisesti tuoretta ja kiinnostavaa
annettavaa, ja lisäksi meillä on
monia hyviä, pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Benelux-maissa
ja Suomessa. Tulevina vuosina
on luvassa myös ihan konkreettisia esiintulon paikkoja, kuten
Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan juhlavuodet, Suomi 20 vuotta EU:ssa
ja tietysti Suomi 100 -juhlavuosi
vuonna 2017, Malmberg sanoo.
– Toivon, että voimme olla toteuttamassa tulevina vuosina
monia hienoja kohtaamisia. Siitä
taiteessa on kuitenkin lopulta kysymys, ja parhaimmillaan nuo
kohtaamiset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Benelux-instituutin kumppaneiden kannalta tärkeää on kohdemaiden kulttuurikentän ja toimintatapojen hallinta. On olennaista
tuntea kohdemaan tärkeimmät
ammattilaiset ja osata toimia paikallisen kulttuurin ehdoin ja sen
kielellä.
– Kansainvälisiä festivaaleja ja
tapahtumia järjestäessäni olen
saanut tutustua moniin hienoihin
taiteilijoihin ja kulttuuritoimijoihin
erityisesti Belgiasta ja Hollannista.
Malmberg puhuu suomen lisäksi englantia, ranskaa ja ruotsia.
Majakka
- 16 -
2014
– Siitä on kulunut jo kymmenen vuotta kun opiskelin ja asuin
Ranskassa, ja nyt ennen muuttoa
koetan karstata pahimmat ruosteet pois. Hollantia en valitettavasti vielä osaa.
Malmberg on filosofian maisteri
pääaineenaan taiteiden tutkimus
ja musiikkitiede. Hyvin alkaneet
jatko-opinnot yliopistolla ovat jääneet työ- ja perhekiireiden vuoksi
toistaiseksi telakalle. Hänellä on
myös matkailualan perustutkinto
painopisteenä tapahtumamatkailu.
– Varsinainen kouluni on kuitenkin ollut kuluneet 15 vuotta
kulttuurin parissa eri tehtävissä
festivaaleista kustannustoimintaan ja tapahtumapaikoista managerointiin.
Suomen Benelux-instituutin
säätiö on valinnut Suomen
Benelux-instituutin uudeksi
johtajaksi Aleksi Malmbergin,
joka toimi tämän vuoden
Helsingin juhlaviikkojen
ohjelmapäällikkönä.
Suomalainen instituutti
Suomen Benelux-instituutin toimisto sijaitsee Brysselissä ja se
on yksi Suomen 17 kulttuuri- ja
tiedeinstituutista
maailmalla.
Vuonna 1993 perustetun instituutin toimialueita ovat Alankomaat,
Belgia sekä Luxemburg.
Benelux-instituutti on itsenäinen, yleishyödyllinen organisaatio, jota rahoittavat Suomen
opetus- ja kulttuuriministeriö sekä
lukuisat julkiset ja yksityiset rahastot.
Instituuttia ylläpitää Suomen
Benelux-instituutin säätiö. Säätiö
on suomalainen ja sen kotipaikka
on Helsinki. Säätiön puheenjohtaja on Sakari Lehmuskallio.
Suomen
Benelux-instituutti
toimii välittäjänä suomalaisten
ja asemamaidensa kulttuuritoimijoiden välillä. Instituutti on
asiantuntijaorganisaatio,
joka
tarjoaa tietoa ja luo yhteyksiä kulttuurin laajalla kentällä.
Historia
Suomen Benelux-instituutti aloitti
toimintansa Suomen Belgian kulttuurikeskuksena vuonna 1993.
Ensimmäiset vuodet se vaikutti
Antwerpenin
merimieskirkolta
vuokratuissa tiloissa. Vuonna
1996 kulttuurikeskus alkoi toimia kaikissa Benelux-maissa.
Käynnistämisvaiheessa kulttuurisihteerinä aloitti Iiris Kivimäki
(1993–94). Instituutin ensimmäiset johtajat olivat Marjatta
Oksanen
(1994–96)
sekä
Johanna Lindstedt (1997–2001).
1990-luvulla ja 2000-luvun
alussa kulttuurikeskuksen ohjelma rakentui usein teemojen ympärille. Omissa tiloissa
järjestettiin teemoihin liittyviä
näyttelyitä, konsertteja, kirjailijavierailuita sekä keskustelutilaisuuksia. Yhteistyö asemamaiden
taidelaitosten ja muiden maiden
kulttuuri-instituuttien kanssa oli
tärkeä työmuoto. Instituutti osalMajakka
- 17 -
2014
listui myös Euroopan unionin
kansallisten kulttuuri-instituuttien
EUNIC-verkoston perustamiseen
Brysselissä. Suomessa Suomen
Benelux-instituutti osallistui aktiivisesti Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston toiminnan
käynnistämiseen.
Irma Hjelt aloitti johtajana vuonna 2002. Kulttuurikeskuksen nimi
muutettiin vuoden 2005 aikana
Suomen
Benelux-instituutiksi.
Seuraavana vuonna instituutti
muutti Antwerpenistä Brysseliin.
Uusissa toimitiloissa ei ollut omia
näyttely- tai konserttitiloja, joten toiminta alkoi painottua yhteisiin hankkeisiin paikallisten kulttuuritoimijoiden ja varsinkin Euroopan kansallisten kulttuuri-instituuttien kanssa.
Vuonna 2007 johtajana aloitti
Kalle Jämsén. Hänen toimikaudellaan instituutti jatkoi profiloitumistaan taiteen ja kulttuurin alan
ammattilaisten verkottajaksi.
Sirpa Hietanen aloitti johtajana 2010. Viime vuosina instituutti
on painottanut pitkän aikavälin
hankkeita sekä verkottamista
ruohonjuuritasolla. Tapahtumia ei
järjestetä itse, vaan aina yhteistyössä paikallisten ammattilaisten
kanssa.
Henna Liljeström
Kuvat: LIISA AHOLAINEN
Tervetuloa Rotterdamin suomalaiseen kirjastoon
Joulumyyjäiset 2014
R
otterdamin merimieskirkon kirjasto on peruskorjauksen myötä saanut uudet tilat.
Kirjavalikoima on laaja ja sitä täydennetään lahjoitusten avulla. Valoisa ja kodikas kirjasto on mainio paikka myös lukemiseen ja rauhoittumiseen.
Kun tulet lainaamaan kirjoja ensimmäistä kertaa,
kirkon henkilökunta opastaa kirjaston käyttöön.
Lainaajaksi pääsee täyttämällä yhteystietolomakkeen. Kirjojen lainaaminen on maksutonta.
Majakka
J
oka kuukauden esimmäinen sunnuntai kirjastossa kokoontuu suomalainen kirjapiiri.
Luemme Otavan lahjoittamia uutuuskirjoja ja keskustelemme niistä.
Jos haluat tulla mukaan kirjapiiriin, ota yhteyttä
Liisa Aholaiseen: [email protected]
Kirjapiirillä on myös blogi, josta löydät kokoontumisajat ja muita kuulumisia.
http://kirkonkirjat.blogspot.com
- 18 -
2014
Joulumyyjäiset on vuoden
merkittävimpiä tapahtumia
merimieskirkoilla. Niihin tarvitaan
työntekijöiden lisäksi paljon
vapaaehtoisia, tehtäviä on
monenlaisia ja apu on tarpeen
lyhyemmäksikin aikaa.
Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua
nettisivuilla olevan lomakkeen avulla
tai olla yhteydessä Eeva-Maria
Rantaan (Rotterdam ja Amsterdam)
ja Heli Huttuseen (Bryssel).
Majakka
Joulumyyjäisten ajankohdat 2014:
• Yhteispohjoismaiset myyjäiset
Amsterdamissa la 8.11. klo 10–17
ja su 9.9. klo 12–17. (Nassaukerk,
De Wittenkade 111.)
• Rotterdamissa 19.–23.11. Avoinna
ke-pe klo 12-20 ja la-su klo 12–18.
• Brysselissä 3.–7.12. Avoinna
ke–pe klo 12–20 la ja su klo 12–18.
• Jouluviikko Antwerpenissa
10.–14.12.
- 19 -
2014
P
uhelias KLM:n purseri
jututtaa lentokoneeseen
tulijoita. Jono etenee
käytävällä hitaasti, joten
hänellä on aikaa toivottaa kaikki
tervetulleiksi ja heittää pieni kommentti jokaiselle matkalaiselle.
"Onkos se sitten aika palata takaisin kotiin?" hän kysyy minulta
syystä taikka toisesta. Lomaviikot
maaseudun rauhassa ovat työntäneet hollanninkielen aivoissa niin
sanotusti narikkaan, joten hetken
joudun sanojani miettimään. Saan
sitten kerrottua, että olimme kotona lomalla, mutta nyt on aika palata toiseen kotiin.
V
aikka koti on jo vuosia ollut Hollannissa, käyn silti Suomessa edelleen kotona.
Kahden maan loukku vai rikkaus?
Molemmat läheisiä ja molempien päivittäisiä uutisia seuraan tiiviisti. Kotimaa on ja pysyy, mutta
vuosien saatossa asuinmaasta
tulee niin tuttu, että se on kuin toinen kotimaa konsanaan. Senpä
vuoksi kesken helteisen kesäloman vieton tullut karmiva uutinen
Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alasampumisesta todella
pysäytti. Ja ihan sattumaa että
lennon MH17 matkustajat suurimmaksi osaksi olivat hollantilaisia,
sillä konehan olisi voinut olla aivan
joku toinenkin. Se ei tietysti turman
Sillä siisti!
Toinen koti
KOLUMNI
Jani Kanervaara ja Joni Hakenberg
puhdistavat grilliä Brysselissä.
Merimieskirkot ovat haluttuja
yhteistyökumppaneita oppilaitoksille.
kamaluutta muuksi muuttaisi, pahiten turmasta kärsineet maat vain
vaihtuisivat toisiksi. 298 on melkoinen liuta nimiä, samat sukunimet
toistuivat, joukossa kokonaisia
perheitä. Itselle tuttuja ei kuitenkaan, mutta valtava on varmasti
se määrä ihmisiä keitä asia täällä
koskettaa. Reaktioita Hollannissa
voisi ehkä verrata vuoden 2004
tsunamin suomalaisille aiheuttamaan shokkiin. Uhriluvuissa ollaan melkein samoissa, mutta sillä
erotuksella että luonnonvoimille ei
kukaan mitään voi, mutta lentokoneen olisi helpostikin voinut antaa
jatkaa lentoaan kohti määränpäätä.
K
oska Schiphol on itselle tuttuakin tutumpi lentokenttä,
tuntui erityisen pahalta, että se oli
osallisena tämmöisessä tragediassa. Niin monesti on sieltä reissuun lähdetty ja takaisin palattu,
oltu vastaanottamassa tai saattamassa vieraita. Itse vasta joitakin
päiviä aikaisemmin olin sieltä iloisena kesälomalle suunnannut ja
pari viikkoa turman jälkeen palasin
takaisin. Mieleen hiipi pakostakin
ajatus että jos oikein huono tuuri
käy, niin kaikki voi hetkessä olla
ohi, ja jäähyväiset lentokentällä
olla todella ne viimeiset.
Outi Timperi
N
ykyään tieto kulkee maasta toiseen nopeasti ja myös erilaiset käytänteet ja tavat
tehdä työtä ovat yhteisellä vaihtopöydällä.
Oppilaitosyhteistyötä tehdään, ammatillisesta toisen
asteen oppilaitoksesta yliopistotasolle, ja jo perusopetukseen haetaan vaikutteita ulkomailta. Leonardo
da Vinci -ohjelma tarjoaa rahoitusta tälle yhteiselle
hyvälle.
Merimieskirkot ovat haluttuja yhteistyökumppaneita
oppilaitoksille, ja monet opiskelijat pyrkivät myös itsenäisesti kirkoille harjoittelemaan ja työssä oppimaan.
Uutena aluevaltauksena on Kiipulan ammattiopiston ja Benelux-maiden merimieskirkon tänä keväänä
alkanut yhteistyö. Kiipulan ammattiopiston 4 erityisopiskelijaa oli 16.–29.3. Brysselin ja Antwerpenin merimieskirkoilla harjoittelemassa kahden opettajansa
kanssa. Opiskelijoista oli kaksi matkailualan ja kaksi
ravitsemisalan opiskelijoita.
Heidän suunnitelmissaan oli tehdä siivoustyötä
molemmilla kirkoilla ja olla samalla myös kulttuurimatkalla sekä tutustua monipuolisesti Brysseliin ja
Antwerpeniin. Heille oli elämys tutustua suurkaupunkiin ja oppia liikkumaan siellä. Opiskelijat olivat erittäin
Maria Järvinen, opettaja Arja Honkanen ja Jani
Kanervaara puhdistavat Artekin tuoleja.
Majakka
- 20 -
2014
Majakka
tyytyväisiä kokemuksiinsa, ja yksi olisi voinut vaikka
jäädä, vaikka kotiinkin oli mukava mennä.
Heidän kommentteihinsa kokemuksiinsa voi tutustua opettajien ja opiskelijoiden kirjoittaman blogin
avulla: coskiwl.blogspot.fi.
Jos opiskelijat saivat elämyksiä ja oppia monista
asioita, kirkot ovat erityisesti saavana osapuolena: jo
etukäteen opettajat olivat selvittäneet, miten Artekin
satulavyötuolejamme puhdistetaan. Molempien kirkkojen saunat on pesty, on saatu infoa oikeista pesuaineista ja siivousvälineistä. Antwerpenin remontin
jälkiä on siivottu, onpa saatu oikeat siivoussuunnitelmatkin molemmille kirkoille. Antwerpenin kirkon vanha parketti on hiottu ja lakattu, ja siihenkin on saatu
nyt asiantuntevat hoito-ohjeet.
Ensi syksynä suunnitelmissa on vastaava harjoittelu Antwerpenin ja Rotterdamin merimieskirkoilla.
Teksti: Taru Savelius-Latvus
Kuvat: Piia Lännenpää
Jani Kanervaara, Joni Hakenberg, Elina Korhonen ja
Maria Järvinen.
- 21 -
2014
Kuollut
Jäsenyys
Merimieskirkon jäsenyys
Heikki Rantanen 1955–2014
M
Majakka
- 22 -
2014
Merimieskirkon apulaissihteerin
tehtävät toivat perheen vuonna
1999 Suomeen. Heikistä kehittyi taitava, pidetty ja luottamusta
rakentava henkilöstöjohtaja, joka
ymmärsi satamissa, laivoilla ja
ulkomailla työskentelevien paineet, koulutustarpeet ja haasteet.
17 vuoden ajan ehti Heikki toimia
myös Kaakkois-Aasian matkapappina.
Heikki oli myös partiolainen hoitaen lukuisia partioliikkeen luottamustehtäviä vuosikymmenten
ajan. Tampereen Eräpojat oli hänen kotilippukuntansa, jonka kesäleirille hän vielä tänäkin kesänä
pystytti radioamatööriaseman.
Heikin matka elämän merellä
on päättynyt. Kotisatama, taivaan
hamina, oli lähempänä kuin kukaan meistä osasi ajatella.
Ystävyydestä, vuosien työtoveruudesta kiittäen ja Heikin hymyä
kaivaten
K
uten mikä tahansa järjestö, merimieskirkko tarvitsee toimintaansa rahaa. Talous- ja
budjettikysymykset askarruttavat sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Merimieskirkolla ei ole
oikeutta kerätä kirkollisveroa, mutta se tarvitsee
jäsenmaksuja toimiakseen. Merimieskirkko saa
Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta ja seurakunnilta jonkin verran tukea, mutta se ei ole mikään ev.lut. kirkon rahoittama etäseurakunta. On
hyvä myös muistaa, että me ulkomailla pysyvästi
asuvat emme maksa kirkollisveroa.
Vielä toistaiseksi Benelux-maiden alueella noin
puolet toimintaan tarvittavasta rahasta saadaan
Suomesta, mutta puolikkaalla budjetilla ei homma
toimi. Toinen puoli on hankittava paikan päällä.
Kahvilatoiminnasta ja myyjäisistä on onnistuttu
saamaan kasaan 30 % eli osaa toiminnasta rahoitetaan myynnistä saatavalla voitolla. Ruisleipä on
hiukan kalliimpaa kuin K-lähikaupassa siksi, että
se matkustaa parituhatta kilometriä ja että niillä
lisäsenteillä pyöritetään merimieskirkon toimintaa.
Kiitos tuestasi!
Merimieskirkon jäsenenä saat:
•
•
•
•
•
•
tarjouksia kahvilassa ja kaupassa
jäsentarjouksia myyjäisissä
alennusta saunamaksusta
kirjaston palvelut
Wi-Fi:n ilmaiseksi käyttöösi kahvilassa
alennusta majoituksista Antwerpenin,
Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla
alennushintoja Itämeren laivoilla, autovuokraamoissa ja hotelleissa.
Jäseneksi liittyminen käy helposti. Voit maksaa
jäsenmaksun merimieskirkon kahvilan kassalla
tai pankkiin (Finnish Seamen’s Mission / De Finse
Zeemanskerk):
Antti Lemmetyinen
Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja
Heikki Rantanen siunattiin
Vantaan Pyhän Laurin kirkossa
19. syyskuuta. Siunauksen toimitti entinen merimiespastori,
piispa Kaarlo Kalliala.
Muistotilaisuus järjestettiin
Puistokulmassa Vantaalla.
Tilaisuuksiin osallistui noin 200
Heikin omaista, ystävää ja työtoveria.
Heikin muistoa voi kunnioittaa tukemalla Heikki
Rantasen muistorahastoa:
SMK ry, FI3520581800006012
NDEAFIHH viitteellä: Heikki
Rantasen muistorahasto.
Rahastoon kertyneet varat luovutetaan Heikin omaisille.
Mistä sitten saadaan rahat kattamaan puuttuva
viidennes? Tähän merimieskirkko tarvitsee jäseniä eli juuri sinua! Liittymällä järjestön jäseneksi
ja maksamalla vuosimaksun, saat käyttöösi paljon
etuja ja teet hyvää. Kysymys on vastavuoroisesta
jakamisesta.
Jäsenkorttisi voit hakea kahvilan kassalta ja
saat aina vähintään 3%:n alennuksen ostoksistasi
(paitsi alkoholista). Jos maksat nyt vuoden 2014
jäsenmaksun, saat loppuvuoden 2013 samaan
hintaan.
Jäsenenä tuet merimieskirkon toimintaa,
lapsi- ja nuorisotyötä, diakoniatyötä, kriisiapua,
jne. Merimieskirkko ylläpitää yhteisöllisyyttä ja
ehkäisee toiminnallaan syrjäytymistä.
•
Belgiassa
BE26 3200 5181 3329, BBRUBEBB
viite: Belgia
Alankomaissa
NL32INGB0000650702, INGBNL2A
viite: Alankomaat
Luxemburgissa
BE26 3200 5181 3329, BBRUBEBB
viite: Luxemburg
Marko Toljamo
perelaispojan ja sai hänet etsimään mahdollisuuksia kouluttautua
seurakunnan nuorisotyöntekijäksi. Muutama
vuosi nuorisodiakonin
tehtäviä
Jokioisissa,
ja sitten Lontoon merimieskirkon assistentiksi
vuonna 1981 yhdessä puolisonsa Sirkan
”Sirun” kanssa.
Parin vuoden päästä Heikki lähetettiin
sotatilassa
olevaan
Puolaan
Gdanskin
merimieskirkon hoitajaksi. Viimeistään viisi
Puolan vuotta kasvatti
hänet luotettavaksi vastuunkantajaksi. Niinpä
hänet kutsuttiin v. 1988
Heikki Rantanen syntyi Tampereella 21.12.1955 ja kuoli
Vantaalla 26.8.2014
Haminaan kehittämään
kotimaan
merimieserimieskirkon
kesäjuhlil- kirkkotyötä kansainväliseksi toila olimme vielä yhdessä. minnaksi, joka ankkuroitiin olen”Rajapinnalla” oli juhlateema. naiseksi osaksi niin paikallisseuEmme silloin tienneet kuinka totta rakuntatyötä kuin kansainvälistä
tuo oli Heikki Rantasen kohdalla. ICMA-toimintaakin. Heikin panos
Hänellä olikin enää askel ajan ra- tässä oli uraauurtava ja kauasjan tuolle puolen. Vakava sairaus kantoinen.
Näitten vuosien aikana syntyisai yliotteen ja kutsu taivaan kotiin tuli pari viikkoa myöhemmin. vät Heikin ja Sirun lapset Saana,
Elämän erilaiset rajapinnat ovat Oula ja Malla. Nimet viittaavat
merimieskirkkotyölle erittäin tutut. vanhempien yhteiseen harrastukKaikki muut rajat pienenevät, kun seen, Lapin vaelluksiin.
Haminan vuosien aikana Heikki
rakas ystävä astuu iankaikkisuuopiskeli papiksi. Rantasen perden rajan yli.
Merimieskirkko oli Heikin elä- he muutti v. 1994 Rotterdamiin,
mäntehtävä ja -työ. Seurakuntien missä Heikki hoiti merimiespasnuorisotyö tavoitti aikoinaan tam- torin ja kirkon johtajan tehtävää.
Jäsenmaksut vuodelle 2014–2015 ovat:
• 40 € henkilöjäsenyys
• 50 € talouskohtainen jäsenyys
• 20 € opiskelijat ja eläkeläiset.
Majakka
- 23 -
2014
Belgia & Luxemburg
Lisätietoja: belgia.merimieskirkko.fi
Bryssel & Antwerpen
Alankomaat
Lisätietoja: hollanti.merimieskirkko.fi
Rotterdam
Säännöllistä toimintaa lapsille, perheille ja
nuorille
• Perhekerhot tiistaisin klo 10-12 ja torstaisin klo
16-17.30. Hengähdä hetki! Kahvia ja pullaa,
lauluja ja leikkejä lasten, ja toisten aikuisten
seurassa
• Päiväkerhot tiistaisin klo 12-15 ja torstaisin
klo 10-12. Kasvupaikka lapselle: ryhmässä
toimimista, kristinuskon perusteita ja ”ahaaelämyksiä” yli 3-vuotiaille
• Toimintakerhot kouluikäisille keskiviikkoisin klo
15-17 ja 17-19. Kokkaamista ja muuta mukavaa
• Muskari pienille vanhemman kanssa keskiviikkoisin klo 13.30-14.30. Lauluja ja leikkejä
• Mukulaparkki. Lapselle hoitoaika 2 tunniksi.
• Isoskoulutus ja rippikoulu kerran kuussa
lauantaisin. Rippikoulu tutustuttaa kristinuskon
ydinkohtiin. Ryhmänohjaajakoulutukseen liittyy
ohjaamista leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa.
• Nuortenillat kerran kuussa lauantaisin. Elämän
ihmettelyä samanikäisten kanssa pelaten,
laulaen ja keskustellen
• Nuortenleirit . Ohjattua toimintaa, rentoa yhdessäoloa, vertaistukea ja hyvää fiilistä. Syksyllä ja
keväällä.
• Avartti-toiminta. Kansainvälinen, 14-25-vuoti-
•
aille suunnattu toimintaohjelma, jonka avulla
tuetaan nuoren kokonaisvaltaista kasvua.
Au pair -tapaamiset kerran kuussa lauantaisin
Lisätietoja ja ilmoittautumiset
[email protected]
Aikuisille
• Suomen kielen kurssit (Kulttuuri-instituutti)
kirjastossa tiistaisin klo 18-21
• Kuoro torstaisin klo 18.00
• Neulekerho torstaisin kerran kuussa klo 18.00
• Naisten sauna kuukauden 2. ja 4. keskiviikko
klo 18-9.30
• Miesten sauna kuukauden 1. ja 3. kesiviikko
klo 18-19.30
• Senioritapaamiset, grilli-illat ja perhekerhot
Antwerpenissa. Lisätietoa nettisivuilta.
• Sukkaa, soppaa ja saunomista -illat Antwerpenissa joka kuukauden viimeinen keskiviikko
alkaen klo 17.30.
Hengellistä toimintaa
• Jumalanpalvelukset kuukauden 1. ja 3. sunnuntai
• Pyhäkoulu kuukauden 1. sunnuntai jumalanpalveluksen aikana. Pienimuotoinen lasten
jumalanpalvelus.
Kuukausittain kokoontuvat piirit:
• Leikkipiiri keskiviikkoisin klo 13.30 – 15.30.
• Elokuvaillat kerran kuussa perjantaisin (26.9.;
24.10.; 14.11. ja 12.12.)
• Senioritapaaminen pääsääntöisesti joka
kuukauden 1. sunnuntai
• Kirjapiiri joka kuukauden 1. sunnuntai klo 16
• Naisten iltapäivät kerran kuussa sunnuntaisin
(21.9.; 19.10. ja 16.11.)
Messut (sunnuntaina klo 16)
• 14.9. Lähimmäisen sunnuntai
• 12.10. Kristityn vapaus
• 26.10. Reformaatiopäivän messu protestanttikirkkojen kesken
• 2.11. Pyhäinpäivä
• 30.11. 1. Adventtisunnuntai
• 14.12. Kirkon avajaismessu
• 17.12. Kauneimmat joululaulut Voorburgissa
klo 18
• 18.12. Kauneimmat joululaulut Amstelveenin
luterilaisessa kirkossa klo 18.
• 25.12. Joulukirkko klo 12
Muut tapahtumat
• 28.9. Suomalaiset Hollannissa -tapahtuma
merimieskirkolla
• Yhteispohjoismaiset joulumyyjäiset Amsterdamissa 8.-9.11.
• Rotterdamin merimieskirkon joulumyyjäiset
19.–23.11.
• 6.12. Suomalaisyhteisöjen itsenäisyyspäiväjuhla Rotterdamin merimieskirkolla
• 14.12. Kirkon avajaisjuhla
!
e
l
l
i
k
i
a
k
ä
y
s
k
y
s
Hyvää
Luxemburg
Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset:
• 7.9. klo 13:30 Clausenissa: siunataan syksyn
alkava koulutyö niin koulunsa aloittaville kuin jo
pidemmälle ehtineille.
• 14.12. klo 13:30 Clausenissa, koko perheen
joulukirkko
• Olemme Luxemburgin Protestanttisen Allianssin jäseniä, ja englanninkielinen Allianssin
jumalanpalvelus järjestetään 9.11. keskustan
Trinity Churchissa. Allianssiin kuuluvat mm.
tanskalainen, islantilainen, hollantilainen ja
Luxemburgin eri kieliryhmien protestanttiset
kirkot.
• Kauneimmat joululaulut 7.12. klo 19:00 Trinity
Churchissa.
Jumalanpalvelukset ja nuortenillat Clausenissa:
Centre Protestant, 1, rue Jules Wihelm.
Trinity Church on osoitteessa 5, rue de la Congregation
Majakka
•
•
- 24 -
Nuorten illat alkavat lokakuussa! Tarkoituksena on suomenkielisten nuorten yhdessäolo
koulupäivän jälkeen höystettynä vaihtelevalla
ohjelmalla ja pienellä purtavalla. Tiedoksi ensi
kesänä rippikouluun lähteville, että nämä Luxin
nuorten illat ovat seurakunnallista toimintaa, johon osallistumista edellytetään ennen
riparia Suomessa. Annamme illoista tarvittavat
merkinnät. Tervetuloa nuoret tuulettumaan! Toivottavasti myös viime kesänä ripille päässeistä
mahdollisimman moni pääsee mukaan.
Riparille aikova, merkitse kalenteriin 7.-8.3.
pidettävä Allianssin kansainvälinen nuorten
leiri. Siihen osallistuminen on erittäin suotavaa
riittävien merkintöjen saamiseksi. Muutkin
nuoret ovat tervetulleita.
Eka ilta on 15.10. klo 17:30-19 ja seuraava
10.12., sama aika.
2014
Majakka
Benelux-maiden Suomalaisen Merimieskirkon lehti, Majakka, ilmestyy neljä kertaa
vuodessa: kolmesti sähköisenä versiona (pdf) ja kerran paperilehtenä. Lehden levikkialue on koko Benelux.
Päätoimittaja: Taru Savelius-Latvus
Toimituskunta: Taru Savelius-Latvus, Piia Lännenpää-De la Cruz, Eeva-Maria Ranta,
Heidi Kvist
Taitto: Marko Toljamo
Kanne kuva: Eeva-Maria Ranta. Takakannen kuva: Taru Savelius-Latvus
Paino: Thieme MediaCenter, Rotterdam
Painos: 3 000 kpl
ISSN-L 1799-6066, ISSN 1799-6066
Majakkaan tarkoitetun materiaalin voi toimittaa kaikissa yleisimmissä sähköisissä muodoissa, teksti mieluiten Word- tai
Rich Text -muodossa (.doc- tai .rtf-formaatti) tai konekirjoitusliuskoina. Kuvat ja logot digitaalisena kuvatiedostona (.jpg-,
.eps-, .tiff-formaatti) tai valokuvina (palautetaan). Valmiit mainokset voi toimittaa myös pdf:nä. Toimitus varaa oikeuden
tehdä muutoksia teksteihin. Sivukoko: A5; 165 x 240 mm. Lehdelle tarjottuja artikkelimuotoon kirjoitettuja mainoksia,
jotka selkeästi koskevat kaupallista toimintaa ja tarjoavat maksullisia palveluja, julkaisemme vain maksullisina ilmoituksina.
Lisäämme näihin teksteihin sanan “ilmoitus”.
Majakka
- 25 -
2014
Kinkku on
joulupöydän
kunkku!
Tilattavissa olevat
harmaasuolatut kinkut
Varmista, että
tänäkin vuonna
joulupöydässäsi
on suomalainen
kinkku
Viljapossun Luuton juhlakinkku
n. 5 kg
13,00 € / kg
Lämmin kiitos tuestasi! Jäsenenä tuet Merimieskirkon toimintaa: lapsija nuorisotyötä, diakoniatyötä, kriisiapua, jne. Merimieskirkko ylläpitää
yhteisöllisyyttä ja ehkäisee toiminnallaan syrjäytymistä. Lue lisää sivulta 23.
Viljapossun nahaton kinkkurulla
n. 2,5 kg
15,00 € / kg
Merimieskirkon jäsenenä saat mm.:
Kypsä luuton juhlakinkku
6–8 kg
•
•
•
•
•
•
•
18,00 € / kg
Tilaa kinkkusi su 21.10. mennessä:
Tilaa kinkkusi su 21.10. mennessä:
[email protected]
Heidi Kvist +32 473 867 813
[email protected]
Samuli Kallio +31 6 42607586
Brysselin merimieskirkko
+32 2 280 0498
Rue Jacques de Lalaing 33
1040 Bryssel
Rotterdamin merimieskirkko
+31 10 4366164
´s-Gravendijkwal 64,
NL-3014EG Rotterdam
Antwerpenin merimieskirkko
+32 494 526 185
Italiëlei 67, BE-2000 Antwerpen
Majakka
- 26 -
2014
tarjouksia kahvilassa ja kaupassa
jäsentarjouksia myyjäisissä
alennusta saunamaksusta
kirjaston palvelut
Wi-Fi:n ilmaiseksi käyttöösi kahvilassa
alennusta majoituksista Antwerpenin, Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla
alennushintoja Itämeren laivoilla, autovuokraamoissa ja hotelleissa.