Merimieskirkon eri toimipaikkojen vuosikertomukset 2013

Transcription

SUOMEN MERIMIESKIRKKO
FINLANDS SJÖMANSKYRKA
MERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET
2013
2
Suomen Merimieskirkko
2013
SISÄLLYSLUETTELO
Johdannoksi..........................................................3
Laivakuraattorityö...............................................4
Seemannsdiakonin Martina Platte Hong Kongista ja
pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
Merimieskirkkojen maailmanjärjestö ICMA:n
konsultaatiokokouksessa Bukarestissa
lokakuun alussa 2013
Hamina ja Navicar...............................................6
Vuosaari..................................................................8
Turku..................................................................... 10
Rauma.................................................................. 12
Kokkola................................................................ 14
Raahe.................................................................... 16
Oulu....................................................................... 18
Kemi-Tornio.........................................................20
Lontoo.................................................................. 22
Benelux................................................................ 30
Hampuri............................................................... 38
Lyypekki..............................................................44
Varsova................................................................. 46
Ateena.................................................................. 47
Kriisivalmiustyö................................................. 50
Kaukoitä............................................................... 51
Raskas maantieliikenne.................................. 52
Merimiespappi / Sjömansprästen netissä
ja viikon sana...................................................... 53
Tiedotus............................................................... 53
Henkilöstötilinpäätös 2013........................... 55
Tilastotietoja henkilöstöstä.......................... 63
Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia:
Sakari Lehmuskallio, Martina Platte, Heikki Rantanen,
Jarmo Karjalainen, Marko Toljamo
Kannen kuva: Somiste Rauman Merimieskirkon ikkunassa
uusien tilojen vihkimispäivänä
Suomalainen konfirmaatiojumalanpalvelus Ateenan anglikaanisessa St Pauls
kirkossa. Yksityisrippikoulu käytiin 2013,
opettajina oikealla kuvaa ottava sosiaalikuraattori Mari Hilonen ja vastaavana
pappina rippilapsen vanhempien kanssa
kätensä siunaukseen kohottanut Jarmo
Karjalainen.
JOHDANNOKSI
Suomen Merimieskirkko-yhteisön kertomus vuodelta
2013 jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava yhteenvedonomainen vuosikertomus. Tämä jälkimmäinen osa sisältää yksityiskohtaisemmin tietoa eri merimieskirkkojen vastaavan työntekijän laatimassa muodossa.
Ensimmäisessä osassa olleita tietoja ei pääsääntöisesti
enää toisteta. Kuitenkin, henkilöstöluettelo on tässä julkaisu täydellisempänä siten, että kaikki vuoden aikana tehtävissä olleet on mainittu. Ensimmäisessä osassa on pitäydytty 31.12.2013 tilanteeseen.
Sakari Lehmuskallio
pääsihteeri
3
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
4
2013
TOIMINTA MERENKULKIJOIDEN PARISSA
Kotimaan
merimies
kirkot
Ulkomaan
merimies
kirkot
2013
suomalaisia merenkulkijoita kirkolla
325
584
909
ulkomaisia merenkulkijoita kirkolla
6 488
145
5 125
16 737
5 125
16 %
Laiva
kuraattorit
laivalla tavattuja
2012
muutos
vuodesta
2012
3%
714
+27 %
6 634
20 %
6 903
-4 %
3 389
25 259
77 %
22 700
+11 %
23 550
4 118
32 802
100 %
30 306
+8 %
72 %
12 %
muualla tavattuja
Merenkulkijoita yhteensä
sielunhoidollisia keskusteluja
muita keskusteluja
laivakäyntejä
seilausvuorokausia
eri laivoja
0%
100 %
479
569
325
1 373
690
+99 %
2 001
1 588
1 636
5 225
3 646
+43 %
49
967
391
1 407
1 612
-13 %
5
193
189
+2 %
2 462
182
2 678
3 466
-13 %
188
34
SUOMALAISIA MERIMIEHIÄ
29 %
9 423
ULKOLAISIA MERIMIEHIÄ
71 %
23 370
LAIVAKURAATTORITYÖ
Kolmen kymmenen toimintavuotensa aikana laivakuraattorityö
on tullut luontevaksi osaksi Suomen Merimieskirkko ry:n toimintaa. Kirkon läsnäoloa ei vierasteta,
vaan se koetaan luontevaksi osaksi
elämää laivalla. Varustamojen henkilöstöosastojen kanssa toimintaa
kehitetään koko ajan ja eteen tuleviin vastataan mahdollisimman
hyvin.
JUHLAA JA SEMINAARIA
30. toiminnan vuotta juhlistettiin marraskuussa järjestetyllä seminaarilla. Teemana oli monikansal-linen miehistö ja siihen
tutustuttiin muutaman alustuksen kautta. Pääpuhujaksi saatiin
professori Jens-Uwe Shröder-Hinrichs World Maritime Universitystä. Muina alustajina toimivat tutkija Olli-Pekka Brunila, merikapteeni Tero Sairanen ja pääsihtee-
ri Sakari Lehmuskallio. Seminaari keräsi nelisen kymmentä osallistujaa koko merenkulun toimijakentän laajuudelta.
Syyskuussa ICMAn Pohjois-Euroopan aluekokoukseen kerääntyi
n 35 merimieskirkkotyöntekijää ja
muuta osallistujaa koko Itämeren
ja Pohjois-Euroopan alueelta. Yksi seminaarin aiheista oli ku-raattorityö risteilijöillä. Muina teemoina käsiteltiin merimieskirkkoteologiaa, MLC2006 yleissopi-musta ja
keskinäistä verkostoitumista. Retkipäivänä tutustuttiin Viron merimieskirkon toimintaan Muugan satamassa.
TOIMINNAN VIRTAA
Palkattuja kuraattoreita oli 4.
Heistä Jaana Rannikko toimi johtavana laivakuraattorina erityisvastuualueena nimikkolaivakuraattoreiden ohjaus. Hänen työnsä Haminaan johtavan satamakuraattorin sijaisena jatkui edelleen. Antti
Härö jatkoi osa-aikaista seilaamista Oulun johtavan satamakuraat-
torin työn lisäksi. Syyskuun alusta
hän jäi johtavan satamakuraattorin
osuudesta toimivapaalle, mutta jatkoi seilauksia. Sanna Siivonen siirtyi huhtikuun alusta päätoimiseksi seilaajaksi. Rauman meri-miespastoriksi valittiin 1.4. alkaen Sirpa Tolppanen, joka myös seilasi n.
50 % osuudella Rauman satamatyön ohessa.
Seilauksien määrä pysyi pitkän
aikavälin tasollaan. Kohtaamisten
määrä jatkoi laskuaan, mutta samaan aikaan keskustelujen ja sielunhoitokeskustelujen määrät kasvoivat. Työ on selkeästi muuttumassa intensiivisemmäksi ja yksilön huomioivammaksi suurten
joukkojen tavoittelemisen sijaan.
Pääosan seilauksista teki palkattu henkilöstö ja nimikkokuraattoreiden toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota siirtämällä Jaana
Rannikon työpanosta ohjaukseen
ja koordinointiin. Keskimääräinen
seilaus hieman vajaa 5 vrk, eli kuluneena vuonna seilaukset olivat
edelleen samanmittaisia kuin muutamana viimeisenä vuonna.
Laivakuraattoreita koulutuksessa Turun Heinänokassa keväällä 2013. Kouluttajana Kari Latvus,
kuvassa keskellä vasemmalla. Hänestä vasemmalle istuu johtava laivakuraattori Jaana Rannikko.
Vuoden lopussa aktiivisia tai sopimuksellisia nimikkokuraattoreita
oli kaikkiaan 22.
YHTEISTYÖ JA RAHOITUS
Laivakuraattoritoiminnan yhteistyösopimus oli voimassa seuraavien varustamoiden kanssa: Arctia
Shipping Oy, Bore Ltd, ESL-shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Tallink-Silja Oy, ja Viking Line Abp.
Toimintaa rahoittivat sopimusvarustamot sekä merimieseläkekassa. Lisäksi avustuksia tuli laivapappityön tukijarenkaalta ja seurakunnilta, jotka nimenomaan haluavat tukea laivakuraattorityötä. Varustamojen avustuksiin tuli pieniä
”tasokorotuksia”, mutta pääosin ne
pysyivät entisellään.
KOULUTUS
Palkatut ja nimikkolaivakuraattorit osallistuivat huhtikuussa koko Merimieskirkon henkilöstön
ko-koontumiseen Turussa. Omassa ohjelmaosuudessa pohdittiin
monikulttuurisuutta ja kansainväli-syyttä sekä käytiin seilausten
purkukeskusteluja mm. case kertomusten avulla. Sen lisäksi kuraattorijoukko oli koolla syyskuussa. Silloin jatkui seilaustyön peruskysymysten pohdinta.
Palkattu henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin vuoden
mittaan. Laivakuraattoreita osallistui Diakoniatyöntekijöiden päiville, yhteiskuntatyön työntekijäkokouksiin ja HeHu-koulutuksiin.
Vii-dennen työpaikkapappisymposiumin suunnittelutyö käynnistyi keväällä.
Jaakko Laasio
johtaja
merenkulkijatyö
PÄÄTOIMISET JA OSA-AIKAISET
LAIVAKURAATTORIT
Antti Härö
osa-aikainen
Jaana Rannikko päätoiminen, 1.9. alkaen osa-aikainen
Sanna Siivonen osa-aikainen
Ben Thilman osa-aikainen (-31.10.)
NIMIKKOLAIVAKURAATTORIT
Juha Alander
Gerd Erickson
Eeva-Liisa Helle
Jouni Hilke
Juhani Husa
Jorma Jussila
Ilmari Karjalainen
Sanna Kuisma
Ritva Kauhanen
Tapio Koivu (kriisitukiresurssi)
Ulla Kosonen (kriisitukiresurssi)
Minna Kärkkäinen
Hanna Niemi
Sanna Ollikainen
Esa Pyöriä
Sirpa Rosenberg
Olli Salomäenpää
Raimo Salonen
Antero Sjöblom
Pirjo Suomi (kriisitukiresurssi)
Satu Tarkio
Teemu Tähtinen
Robert Willadsen
Jochum Wilman
5
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
6
2013
Haminan merimieskirkko ja Navicar
Avustettavat
Muita toimintaan osallistujia
Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana
Rekkamiehiä
Sakraalitoiminnassa mukana
Yhteensä
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013
YLEISTÄ SATAMASTA
Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä tuli kaksi vuotta täyteen. Yhdistyminen on tuonut satamalle vahvan aseman. Suomen suurimpana satamana sen ääntä kuunnellaan.
Alusliikenne on suurelta osin
keskittynyt Kotkan alueen kuuteen
satamaan Haminan sataman ollessa hiljaisempi. Vaasalainen operaattori Rauanheimo kuitenkin aloitti
vuoden alussa toiminnan Haminassa, ja sataman johto etsii alueelle jatkuvasti uusia toimijoita.
Vuonna 2013 Hamina-Kotka satamassa oli 2 657 aluskäyntiä, mikä on 5 % edellisvuotta vähemmän. Lama näkyy Hamina-Kotkassa kuitenkin vähemmän kuin
muissa satamissa.
Muutos
vuodesta
2012
5
Merenkulkijoita
HAMINAN
MERIMIESKIRKKO
JA NAVICAR
kävijämäärä
1 232
-64,0%
40
-27,3%
1 983
234,4%
0
-100 %
204
3 244
+ 32,4%
HAMINAN
MERIMIESKIRKOSTA
Erityistapahtumista Haminan osalta on mainitAlusten määrä on vaihdellut tava seuraavat:
suuresti: välillä ei ole yhtään laivaa
satamassa ja välillä on jopa viisi tai
kuusi laivaa kerralla. Kävijämäärät
ja myynti ovat tämän myötä vähentyneet kirkolla. Kirkko on ollut tarpeen mukaan auki arki-iltaisin pääasiassa vapaaehtoisvoimin.
Merimieslähetyspiiri toimi edelleen aktiivisesti Ismo Saarikosken
johdolla, vaikkakin sen jäsenmäärä
ikääntymisen myötä pienenee koko
ajan. Heillä oli marraskuussa omat
myyjäiset, jossa Haminan Merimieskirkolla oli oma pöytä. Piiriläisten lisäksi myös Neuvottoman
Martat tekivät joulupaketteja vietäväksi laivoille
Yhteistyö Haminan seurakunnan kanssa on tiivistynyt. Tuotteillamme on jatkuva myyntipöytä
srk:n Juttutuvalla. Satamakuraattori on vieraillut siellä kaksi kertaa ja ollut mukana vapaaehtoisten
retkellä, jossa kertoi Merimieskirkon työstä.
Johtavan satamakuraattorin toiminta:
-vierailu rovastikunnallisella
nuorten leirillä
-luento Merikeskus Vellamon
yleisötilaisuudessa aiheena Elämä
ja kuolema merellä
-merenkulkuoppilaitoksessa merimieskirkon toiminnan esittely
-vierailuja merimieslähetyspiirissä Haminassa kolme kertaa
-Sea Sunday Johanneksen kirkossa, Haminassa
Myyjäisiä
-Porvoon seurakunnan pääsiäisja joulumyyjäiset
-Haminan Merimieslähetyksen
syysmyyjäiset
-Haminan seurakunnan joulumyyjäiset
-Kymin seurakunnan lähetysmyyjäiset
-Wanhan Holviston Joulutapahtuma Haminassa
Hamina-Kotka sataman syntymäpäiväjuhla elokuussa.
Joulukuussa oli kahvitilaisuus
yhteistyökumppaneille sekä rahtareille oma kirkkokahvitilaisuus.
HENKILÖKUNTA
Ainoa palkattu työntekijä oli 50
% johtava satamakuraattori Jaana
Rannikko.
Kirsti ja Seppo Suurhasko toimivat sitoutuneesti vapaaehtoistyöntekijöinä. Muita vapaaehtoisia
oli satunnaisesti avustamassa myyjäistapahtumissa.
Eläkkeellä oleva kirkkoherra
Matti Virmakoski antoi viisi työnohjauskertaa johtavalle laivakuraattorille.
NAVICAR
Johtava satamakuraattori on
ajanut Navicarilla Hamina-kotkan seitsemässä eri satamassa tehden laivakäyntejä. Loviisan satama
on ollut resurssipulan tähden pakko jättää pois. Merimiehillä ei ole
ollut halua tai tarvetta vierailla itse autossa. He arvostavat sitä, että
työntekijä menee heidän luokseen
laivalle ja että hänellä on aikaa juuri heille. Internet, puhelinkortit ja
prepaidliittymät ovat edelleen kysytyimmät palvelut – kuin myös
henkilökohtaiset keskustelut.
Kuljetusten määrä oli 4.
Navicar
erityistapahtumissa
Haminan Satamamarkkinat
Herättäjäjuhlat
Neste Ralli
SMK:n kesäjuhlat
MEPA:n Futistapahtuma
Jaana Rannikko
johtava satamakuraattori
7
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
8
2013
kävijämäärä
Avustettavat
199
1 558 %
Merenkulkijoita
3 522
26,7 %
1 310
-27,9 %
9 802
250 %
Rekkamiehiä
590
58,6 %
622
38,5 %
16 045
95,1 %
Yhteensä
VUOSAAREN
MERIMIESKIRKKO
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Vuosaaren merimieskirkon neljäs toimintavuosi oli vaihderikas.
Henkilökunta vaihtui helmi-maaliskuun aikana kokonaisuudessaan. Johtava satamakuraattori Päivi Tuomi irtisanoutui toimestaan
31.1.2013 ja uudeksi johtavaksi sa-
Muutos
vuodesta
2012
tamakuraattoriksi valittiin Heikki
Huttunen, johon hän siirtyi merimieskirkon hankintapäällikön tehtävistä. Liinamaria Halén valittiin
merimiespastoriksi 1.3.2013 alkaen. Helmikuun alusta uutena siviilipalvelusmiehenä aloitti Matias
Heikkilä. Christian Sierks, joka oli
palkattu työllistämistuella, siirtyi
kouluavustajaksi.
PortCatering Leena Talajan
kanssa tehtiin yhteistyösopimus cateringpalveluista kirkolla, joka oli
samalla uusi päänavaus. Aikaisemmin cateringpalveluita oli
hoidettu omin
voimin, nyt palvelut vuokrattiin ulkopuoliselta. Tällä tavalla henkilökunta keskittyi
enemmän talon toiminnan
pyörittämiseen.
Hyvin alkanut
yhteistyösopimus kuitenkin
päättyi heinäkuun lopussa
yhteisellä sopimuksella. Cateringpalveluille löytyi onneksi jatkaja Kalevi
Utriainen, joka
tekee yhdessä
vaimonsa Tuulan kanssa kirkolle cateringia
erillisellä sopimuksella
Merimieskirkko on jatkanut
korvauksetonta merenkulkijoiden
kuljetuspalvelua. Maksulliset kuljetukset laivojen ja sataman porttien
välillä perustui vuoden loppuun asti kaupalliseen (Port Service) kuljetukseen, mikä oli useille merenkulkijoille kohtuuttoman kallis. Helsingin satama sanoi loppuvuodesta
sopimuksen irti. Vuoden 2014 alusta alkaen Helsingin satama hoitaa
kuljetukset ilmaiseksi.
Rekkamiesten kävijämäärät
ovat nousseet ja saunaa on käytetty ahkerasti, samoin pesulapalvelua. Syksyllä teetettiin pyykkipassi, jota on jaettu lähinnä rekkakuskeille. Valtaosa kävijöistä oli virolaisia kuskeja, jotka viihtyivät kirkolla useina päivinä viikossa. Suomalaisten rekkakuskien määrä kirkolla on ollut kasvussa. Rahtarilehdessä on mainostettu kirkkoa ja
Turun merimieskirkko on jakanut
myös Vuosaaren esitteitä kuskeille.
Ammattiyhdistyslehdet ja kirkolliset lehdet ovat kirjoittaneet artikkeleita toiminnasta ja talosta.
Yhä useammat pääkaupunkiseutulaiset löysivät tien merimieskirkolle. Satunnaisia matkailijoita vieraili varsinkin kesäkuukausina. Ryhmävierailuja kirkolle tehtiin runsaasti ja niistä poiki usein
uusia vierailuja, kun sana kiiri kävijältä toiselle. Kirkolla kävijöiden
määrä on ollut kasvussa viime vuoden osalta. Kirkon tiloja on vuokrattu yksityisiin perhejuhliin, koulutuksiin, pikkujouluihin ja kokouksiin. Tilaisuuksien määrä on ollut kasvussa toimintavuonna johtuen mainostamisesta. Hartauksia on
Vuosaaren johtava satamakuraattori
Heikki Huttunen
järjestetty tarvittaessa mm ryhmille. Vuosaaren Merimieskirkko toimii edelleen ympärivuotisena tiekirkkona. Kesäkuukausina jatkettiin grilli-iltojen pitämistä. Illoista
tiedotettiin Kirkko ja Kaupunki –
lehdessä, Vuosaari-lehdessä ja Vuosaaren seurakunnan alla sekä Facebookissa. Kävijämäärä kirkon eri
tapahtumissa nousi lähes 50 %:lla.
Kirkon arkkitehtuuria ja merimieskirkon historiaa ja toimintaa on esitelty ryhmille, joita kävi lähes viikoittain vuoden aikana.
Vuosaaren arkkitehtuurinen ilme
kiehtoo edelleen myös kansainvälisesti. Arkkitehtiryhmiä kävi mm.
Saksasta. Arkkitehtuuri herätti
myös muotimaailman kiinnostuksen. Kesällä kuvattiin muotikuvia
Moda -lehteen. Lisäksi useat merenkulkualan lehdet kirjoittivat artikkeleita Vuosaaren merimieskirkosta. MTV3 teki ohjelman Wihurin rahastosta, johon kuvattiin
materiaalia mm. Vuosaaren merimieskirkosta.
Yhteistyötahoina varsinaisen toiminnan osalta ovat olleet MEPA ja
Helsingin satama. MEPA:n rooli
miehistöjen tavoitettavuuden sekä
lehtien ja filmien välittämisen osalta on ollut merkittävä ja täydentää
merimieskirkon merenkulkijoiden
kohtaamiseen tähtäävää työtä. Yhteistyö on toiminut mm siten, että MEPA:n asiamies on käynyt aamulla ja päivällä laivoilla ja merimieskirkko on sitten hoitanut laivat illalla.
Muun toiminnan osalta yhteistyötahoina ovat olleet Vuosaaren
seurakunta sekä muut Vuosaaren
alueella toimivat kristilliset kirkkokunnat. Vuosaari-seuran kanssa on järjestetty kevätlaulajaiset ja
kauneimmat joululaulut sekä muita yksittäisiä tapahtumia.
Yhteistyö sataman muiden toimijoiden kanssa on jatkunut ja
Vuosaaren merimieskirkko on ollut edustettuna sataman joukkoliikennefoorumissa ja satamatoimijoiden yhteistyöfoorumissa. Molemmat kokoontuivat kaksi kertaa
vuodessa.
Vapaaehtoisten postituslistalla oli 41 henkilöä. Vuoden aikana
on tullut uusia vapaaehtoistoimijoita mukaan. Vapaaehtoistapaamisia järjestettiin kuukausittain. Vapaaehtoisten panos on ollut merkittävä eri tilaisuuksien avustustehtävissä, laivakäynneillä, Venemessuilla helmikuussa, Tall Ships
Races tapahtumassa heinäkuussa,
Uivassa venenäyttelyssä elokuussa, Käden Taito -messuilla Tampereella ja Tuomaan markkinoilla
joulukuussa. Lisäksi osallistuimme omalla esittelypöydällä Herättäjuhlille heinäkuussa, Pirkkalan
kesäjuhlille elokuussa ja Vuosaari-päivänä elokuussa. Ruotsinkielisillä Kirkkopäivillä edustettiin
Suomen Merimieskirkon nimissä.
Tall Ships Racessa järjestettiin sekä muistotilaisuus kilpailuun osallistuneille että ekumeeninen iltahartaus. Vuosaaren merimieskirkko piti joulukirkon matkustajalaiva
Baltic Princesillä.
Syksyllä pidettiin toimintapiirejä, jossa
opeteltiin solmujen tekemistä sekä punontatekniikkaa. Joulukuussa paketoitiin joululahjoja
merenkulkijoille, joita jaettiin
yli 450 kpl lähes
20 laivaan.
Vuosaaren
merimieskirkko
hoiti myös suosittua Konttitoria Vermossa raviradan parkkipaikalla. Konttitorilta saadut tulot tulivat kirkon
hyväksi, joka oli
erittäin hyvä lisä nykyisessä taloustilanteessa.
Eri partiolippukunnat hoitivat
Vuosaaren merimiespastori
Liinamaria Halén
käytännön järjestelyt. Muutkin tapahtumat, joissa Vuosaaren merimieskirkko oli mukana, näkyy
myynnin budjetin ylityksenä. Puhelinkorttien myynnin kasvu on
ollut huikeaa, joka kertoo mm siitä, että laivoilta ei ehditä maihin
ja kun laivalla käydään, niin aikaa menee puhelinkorttien ja latureiden myyntiin. Mattila-säätiöltä
saatiin avustus uusiin kalusteisiin,
verhoihin ja eteisen mattoon. Korson Lionsit otti Vuosaaren merimieskirkon tukikohteekseen. Lohjan srk myi tapahtumissa tuotteita.
Ensimmäinen toimintavuotemme uudella porukalla oli oppimisen
ja opettelun aikaa. Tästä on hyvä
jatkaa talon toimintojen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä.
Heikki Huttunen
9
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
10
2013
kävijämäärä
Avustettavat
175
-44,3 %
Merenkulkijoita
2 563
+0,9 %
2 324
-26,9 %
4 897
-24,2 %
Rekkamiehiä
3 604
-22,0 %
1 310
+46,4%
14 873
-17,4%
Yhteensä
TURUN
MERIMIESKIRKKO
YLEISTÄ
Turun Merimieskirkolla toteutettiin työtä arjessa liikkuvien ihmisten parissa. Työn painopisteenä oli raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten
merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla.
Oman lukunsa tuovat ns. muut
kävijät kirkolla, jotka ovat oppineet
käymään kirkolla pelaamassa biljardia tai vain juttelemassa ja kahvittelemassa.
Yhteistyötä teemme lähiseurakuntien, satamien, MEPA:n, Meriauran, Turun kaupungin, Saksalaisen kappeliseurakunnan, Forum
Marinumin, Mäntyluodon Saksalaisen Merimieskirkon ja Rahtareiden Turun tiimin kanssa.
Risteilijöillä käytiin kaksi kertaa
kesän aikana ja siellä olimme mukana myyntipöydän kanssa. Olemme myös laajentaneet satamakäyntejämme Paraisten Kalkki- ja Sementtisatamaan. Eli tällä hetkellä käymme Paraisten lisäksi Turun
ja Pansion Satamassa, Naantalin
Kantasatamassa, Nesteen Satamassa ja Turun Korjaustelakalla, joka
sijaitsee Naantalissa.
Aloitimme maaliskuusta lähtien jälleen kuukausittaiset Yhteislauluillat, joissa kävi keskimäärin
n.25-35 henkilöä. On laulettu virsiä, merimieslauluja ja vanhoja iskelmiä. Illat ovat olleet suosittuja.
Muutos
vuodesta
2012
Lopuksi oli vielä Merimieskirkon
Joululaulutapahtuma.
Mikaelinseurakunnan Miesten
saunaillat pidettiin kirkkoherran
johdolla kerran kuussa.
Perustimme myös ryhmän Wanhat Merimiehet muistelee. Tarkoituksena saada eläkkeellä ja vapailla
olevat entiset ja nykyiset merimiehet kohtaamaan toisensa seilausvuosien jälkeen.
srk:n Kevätmyyjäiset, Naantalin
srk:n Joulumyyjäiset, Henrikin- ja
Mikaelin srk:n Joulumyyjäiset.
Turun Merimieskirkolla oli
omat Joulumyyjäiset kirkolla.
Osallistuimme myös Turun Joulutorille 7-22.12.2013. www.joulutori.fi Meillä oli joulumökki jossa
myimme merimieskirkon tuotteita.
HENGELLINEN TYÖ
Kotimaisten kuljettajien lukumäärä oli 2 042. Ulkomaisia kuljettajien luku oli 1 562. Valtaosa heistä on venäläisiä kuljettajia. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ruokailu ja muut kahvilapalvelut sekä
pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat heille tärkeitä
ja tuttu, vakituinen henkilökunta
tuo heille turvallisuutta.
Ilolla olemme ottaneet vastaan
ensikertalaisia, he ovat usein nuoria kuljettajia ja tulevat katsomaan
toisten kehotuksesta. Ulkomaan
kuljettajat tulevat kirkolle kuin kotiin ja he muistelevat kanssamme
mielellään kokemuksia muilta ulkomaan merimieskirkoilta. Varsinkin sauna saa aina kiitosta.
Perinteeksi muodostuneen kiirastorstain ehtoollishartauden piti
kappalainen Mikko Laurèn.
Vapaaehtoisten illassa on laulettu virsiä ja pidetty lyhyt hartaus tai
käsitelty jotakin hengellistä aihetta
ja rukoiltu yhdessä.
Merisunnuntain vietto Mikaelin kirkossa ja seurakuntakodilla on jo perinne. Olimme mukana
myös Maarian seurakunnan merellisessä Johannesmessussa.
Rahtarien Jouluhartaus perinteisesti kolmantena adventtina. Sen
piti kappalainen Eija Kalliala.
Mikaelin seurakunnan Ohravellitapahtuma oli kaksi kertaa. Keväällä ja syksyllä.
Olimme myös osa kansainvälistä karavaanaritapahtumaa. Pidimme Merimieskirkossa tapahtuman
siunaamistilaisuuden. Kirkkoherra
Vesa Tuominen veti tapahtumaa ja
mukana oli gospellaulua ym.
MYYJÄISET
Olemme osallistuneet Henrikin
srk:n Pääsiäismyyjäisiin, Mikaelin
RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT
MERENKULKIJAT
Merenkulkijoista vain pieni osa
kirkolla kävijöistä on suomalaisia.
Useimmiten he ovat jo eläkkeellä ja
näin ollen heillä on aikaa käydä tutustumassa ja kertomassa meille tarinoitaan.
Ulkomaalaisista merimiehistä suurin ryhmä on filippiiniläiset.
Laivakäyntien lisäksi kuljetamme
merimiehiä kirkolle, kaupungille
ja kauppaan. Kirkolla he viihtyvät
mielellään käyttäen puhelinta, nettiyhteyksiä ja biljardia pelaten.
MERIMIESKIRKKOPIIRIT
Turussa on kaksi merimieskirkkopiiriä ja Naantalissa yksi, jotka
tukevat taloudellisesti suoraan Turun Merimieskirkkoa. Turun piirit kokoontuvat kerran viikossa ja
Naantalin piiri joka toinen viikko.
Kaikki piirit tapaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa yhteisen ruokailun merkeissä Turun Merimieskirkolla. Laskiaishernekeiton ja Jouluaterian merkeissä. Silloin vaihdetaan kuulumisia ja käydään lävitse Merimieskirkon vuosikalenterin ja piirien tapahtumia. Piirien
tuki on Turun kirkolle merkityksellinen. Johtava satamakuraattori,
satamakuraattori ja siviilipalvelusmies vierailevat piireissä vuorotellen ja piiriläiset osallistuivat myyjäisiin ja retkiin.
Turun Merimieskirkko osallistui
puolestaan seurakuntien myyjäisiin
ja muihin tapahtumiin myyntipöydän kanssa useita kertoja.
Turun Merimieskirkolla on perinteenä aina joulun alla viedä joulupuuro (riisipuuro) ja rusina/luumusoppaa ja joulutortut piireihin
tervehdyksenä ja kiitoksena kuluneesta vuodesta. Kaikki eivät enää
jaksa kirkolle asti tulla. Ikä alkaa
painaa piiriläisiä.
vat antaa näin panostaan, kun ovat
ennen saaneet merimieskirkoilta
palvelua.
Ilman ahkeria vapaaehtoisiamme emme pystyisi toimimaan. Siitä heille todella suuri kiitos!
YHTEENVETO
Kävijämäärämme pieneni tänä vuonna viime vuoteen verrattuna huomattavasti. Siitä seurannaisena saunan käyttäjämäärä pieneni
samoin. Ryhmiä kävi vähemmän.
Suikkilantien korjaustyön myöhästyminen ja tietyö haittasi toimintaamme huomattavasti. Samoin
henkilökuntavaje. Satamakuraattori puolipäiväiseksi ja siviilipalvelusmiehen puuttuminen melkein
puoli vuotta. Liikevaihdossa emme päässeet edellisvuoden tasoon.
Odotamme tulevasta vuodesta vain
parempaa. Tietyö on valmis. Rekkaparkki on luvassa laajentua kunhan kaupunki saa luvat kuntoon.
Eri kansallisuuksia kohtasimme
kirkolla 22. Ulkopuolella ainakin
saman verran.
RYHMÄT
Kansan Raamattuseura, Merimieskirkkopiirit, Nivelyhdistys, Pahaniemen omakotiyhdistys,
Rahtarit, Partiolaiset: Teljän Tuikkeet-Pori, Naislähetysliitto, Raision srk:n eri kerhot, VaSo, Odd
Fellows, Saaristomeren Merivartijat -eläkekerho, Wanhat Merimiehet muistelevat
HENKILÖKUNTA:
Johtava Satamakuraattori
Arja Suvanto
Satamakuraattori
Tuure Oldendorff
Satamakuraattori
Markku Mikkonen 3.6-9.8.2013
Siviilipalvelusmies
Niko Ruohonen 17.9.2013-
MEDIAJULKISUUS 2013
SMK:n Merimieskirkkolehti
Rahtarit – lehti
Turun Sanomat
Arja Suvanto
VAPAAEHTOISET
He ovat iältään nuorempia kuin
piiriläiset ja antavat tukensa vapaaehtoistyön avulla, Vapaaehtoiset hoitivat kaikki sunnuntain aukioloajat. Vapaaehtoisten kokous
pidettiin joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Yhteisiä siivous- ja pihatalkoita on myös järjestetty heidän kanssaan. Muutamia uusiakin vapaaehtoisia olemme joukkoomme jälleen saaneet.
Vapaaehtoisissamme on muutama merieläkeläinen samoin kuin
muutama kuljettajakin. He haluaTurun Merimieskirkon johtava satamakuraattori Arja Suvanto ja satamakuraattori Tuure Oldendorff. Turkulainen
on myös taustalla näkyvä Merimieskirkon hallituksen varapuheenjohtaja
Paula Raitis.
11
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
12
2013
kävijämäärä
Avustettavat
Merenkulkijoita
Rekkamiehiä
Yhteensä
RAUMAN
MERIMIESKIRKKO
Merenkulkijatyön johtaja
Jaakko Laasio
löytää paikallisen Länsi-Suomi
-lehden etusivulta jutun Rauman
merimieskirkon
muutosta. Eija
Tuorila myhäilee.
Merimieskirkon vuosi alkoi
muutolla. Tammikuussa pakattiin
tavarat ja muutto uusiin tiloihin oli
1.2. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vihki uudet tilat käyttöön 18.4. Uudet toimitilat
sijaitsevat Sataman Varikolla, joka
on keskemmällä satamassa Isohakunintiellä. Matka konttilaiturista ja
Petäjäksestä on lyhentynyt. Uudet
tilat ovat osoittautuneet hyviksi ja
palaute on ollut positiivista.
Merimieskirkko on ollut avoinna
maanantaista perjantaihin klo 18 –
22 ja satunnaisesti päivisin työntekijän ollessa paikalla. Työn painopiste on edelleen laivakäynneissä.
Laivakäynneillä menee enemmän
aikaa, sillä läsnä olevaa kuuntelijaa
tarvitaan yhä enemmän. Vuoden
aikana kohdattiin n. 7 200 henkeä
kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksis-
sa. Kävijämäärät kirkolla laskivat ja
samoin laivakäynnit. Sataman laivaliikenne laski viime vuonna n.
12 %, joka näkyy siten merimieskirkon toiminnassa. Kävijämääriin
vaikuttavat myös laivojen lyhentyneet satamassa oloajat, kiire ja tietotekniikan kehittyminen. Kirkolla vieraili 1 600 henkeä, joista
1 230 oli merenkulkijaa. Eri kansallisuuksia oli 25. Eniten kävijöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Hollannista, Intiasta ja Ukrainasta.
Laivoilla kohdattiin yli 4 400 henkeä. Myös kontaktit sataman työntekijöihin ovat lisääntyneet.
Työntekijät ovat vierailleet lähialueen seurakuntien tilaisuuksissa
ja eri järjestöissä kertomassa merimieskirkon toiminnasta. Rauman
seurakunnan Franciscus-talon päivystyksiä on ollut kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Franciscus-talossa kävijät saavat tietoa merimieskirkosta
ja siellä on ollut mahdollisuus ostaa merimieskirkon tuotteita. Päi-
Muutos
vuodesta
2012
207
-25,8 %
5 990
-8,6 %
360
+130,8 %
1 310
+8,3 %
4
+400 %
115
+19,8 %
7 986
-3,7 %
vystyksestä saatu palaute on ollut
erittäin positiivista. Myös seurakunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset
ovat vakiinnuttaneet paikkansa toiminnassa. Merimieskirkko oli perinteiseen tapaan mukana Rauman
silakkamarkkinoilla syyskuussa.
Merimieskirkon ystävien kesäpäivä oli elokuun alussa Lomakodilla
ja mukana oli myös seurakunnan
diakoniatyöntekijöitä. Työntekijät
ovat vierailleet Syvärauman merimieskirkkopiirissä. Piiriläiset ovat
vierailleet merimieskirkolla ja heidän kanssaan on vierailtu Kuivalahden merimieslähetyksen kevätjuhlassa. Joulukuussa Syvärauman
piiriläiset järjestivät seurakunnan
tiloissa joulukahvitilaisuuden, johon osallistui Keski-Porin seurakunnan ja Kuivalahden merimieskirkkoväkeä.
Yhteistyötä on tehty Rauman
seurakunnan, Rauman sataman,
Euroports Rauma Oy:n, Merimiespalvelun ja ME Groupin kanssa.
Merenkulkijoiden joulupakettei-
hin villasukkia ovat kutoneet seurakunnan Puikkopiiriläiset, Murtamon lähetyspiiri, Säkylän ja Luvian seurakunnan kutojat, Kuivalahden kutojat, Martat Hämeenlinnasta sekä yksityiset henkilöt.
Johtavana satamakuraattorina
jatkoi Eija Tuorila. Satama-/laivakuraattorina oli Sanna Siivonen
30.3. saakka, jonka jälkeen Sanna jatkoi töitä laivakuraattorina.
Uutena satama-/laivakuraattorina
aloitti 1.4. Sirpa Tolppanen.
Eija Tuorila
Yllä: Merimiespastori Sirpa Tolppanen avustaa piispa
Kaarlo Kallialaa
varustautumaan
ennen juhlallista
merimieskirkon
vihkimistä.
Rauman johtava
satamakuraattori
Eija Tuorila Merimieskirkon työntekijäkokouksessa
Turussa. Käden alla
vasemmalta hallintosihteeri SaaraHelena Lindqvist ja
viestintäpäällikkö
Alla: Merimieskirkon vihkiminen on alkamaisillaan. Kutsuvieraat oikealla, Merimies- Marko Toljamo
palvelutoimisto MEPA:n uusi toimitusjohtaja Niklas Rönnberg asettautuu valmiiksi.
13
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
14
2013
kävijämäärä
Avustettavat
25
Merenkulkijoita
Rekkamiehiä
Yhteensä
KOKKOLAN
MERIMIESKIRKKO
käy enemmän suuria laivoja, joissa on paljon miehistöä. Näillä laivakäynneillä kuluu myös enemmän aikaa kuin pienemmillä laiKokkolan sataman toiminta jat- voilla käydessä.
kui vilkkaana koko vuoden 2013.
Vapaaehtoisia on ollut mukana
Kokkolan satama on edelleen Suotoiminnassa
kymmenkunta. Vamen kolmanneksi suurin yleissatapaaehtoiset
toimivat
monenlaisisma ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 614 laivaa, joka jälleen sa eri tehtävissä. Toiset ovat mukana aktiivisemmin ja toiset harvemsataman uusi ennätys.
min tarpeen ja elämäntilanteen
Merimieskirkko on ollut auki ar- mukaan. Vapaaehtoisten tapaamiki-iltaisin klo 18 alkaen. Laivakäyn- set ovat olleet kuukausittain, kesänit on tehty pääasiassa iltapäivisin. kuukausia lukuun ottamatta. TouJoinakin päivinä on keskitytty pel- kokuussa osallistuttiin Kälviän läkästään laivakäynteihin ja pidetty himmäisen kamarin virkistyspäiillalla kirkko kiinni, koska kävijöi- vään Vasikkasaaressa. Keväällä pidettiin varaston ja pihan siivoustä ei ole ollut tulossa kirkolle.
talkoot, loppukesällä siistittiin meMerimieskirkolla kävijöiden rimieskirkon ympärillä oleva penmäärä on edelleen ollut laskussa, sasaita ja joulua ennen paketoitiin
kävijöitä oli 1 154, mikä on lähes merimiesten joululahjoja.
300 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kirkolla kävijöitä on ollut
27 eri kansallisuudesta. Enemmistönä ovat olleet filippiiniläiset, venäläiset ja kiinalaiset. Näyttää siltä, että internetin ollessa saatavilla laivalla, eivät merimiehet ole innokkaita lähtemään maihin. Kuljetusten määrä on myös edelleen laskenut. Kuljetuksia on laivoilta merimieskirkolle tai kaupunkiin ja takaisin laivalle. Kuljetuksia oli 478 ja
niissä oli kuljetettuja 1 685.
Laivakäyntejä tehtiin 322, eli
suunnilleen samaan tahtiin edellisvuoteen verrattuna. Laivakäynneillä kohdattuja sen sijaan oli selvästi edellisvuotta enemmän eli 1 368.
Tämä kertoo siitä, että Kokkolassa
Heinäkuussa Ykspihlajassa oli
Ykspihlajan kulttuuriviikko -tapahtuma, jonka yhteydessä järjestettiin opastettu kiertoajelu satamassa. Yksi kiertoajelun kohteista oli merimieskirkko, jossa osallistujat saivat nauttia vapaaehtoisten
valmistamat pullakahvit. Väkeä oli
kaksi bussilastillista.
Marraskuussa merimieskirkolla
tarjottiin perinteiset adventtikahvit yhteistyökumppaneille. Joulukuussa vapaaehtoisten kanssa tehtiin retki Luotoon Tyynelän Tonttulaan, jossa vietimme pikkujoulua.
Vappuna ja joulun alla osallis-
Muutos
vuodesta
2012
-85,5 %
2 485
-5,0 %
37
-47,1 %
1 986
-6,1 %
2
100,0%
172
+23,7 %
4 707
-8,0 %
tuttiin seurakunnan lähetysmyyjäisiin. Lisäksi merimieskirkolla on
vieraillut seurakunnan eri piirejä ja
työntekijäryhmiä, jolloin vapaaehtoiset ovat valmistelleet kahvit ja
tarjottavat.
Kokkolan suomalaisen seurakunnan puolesta merimieskirkkotyön vastuuta on kantanut seurakuntapastori Martti Nykänen.
Hän on vieraillut merimieskirkolla
noin kerran kuussa ja lisäksi osallistunut vapaaehtoisten kokouksiin.
Yhteistyössä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa pidettiin
merisunnuntaina jumalanpalvelus
ja kirkkokahvit merimieskirkolla.
Sataman kanssa oli sovittu, että sataman portti on merisunnuntai-tapahtuman aikaa auki, jolloin seurakuntalaiset pääsivät vapaasti tulemaan merimieskirkolle. Väkeä tulikin yli kuusikymmentä henkilöä.
Laivoille jaettiin joululahjoja
106 kappaletta. Joulupaketteihin
kerättiin käsintehtyjä villasukkia
”villasukkatalkoilla”. Saimme taas
runsaasti lahjoituksia seurakunnan piireiltä ja useilta yksityishenkilöiltä.
Vuoden 2013 aikana Kokkolassa on kokoontunut uskontojen välistä dialogia edistämään pyrkivä
ryhmä, jossa on ollut edustajia eri
kristillisistä kirkoista. Johtava satamakuraattori on ollut ryhmässä
mukana Merimieskirkon edustajana. Ryhmä järjesti vuoden aikana kaksi tapahtumaa: huhtikuussa
Kultainen Sääntö –päivän tapahtu-
man Kokkolan kirjastossa sekä lokakuussa Vastuuviikon elokuvailta
– tapahtuman.
Johtava satamakuraattori osallistui ICMA Northern Europe –
kokoukseen Helsingissä syyskuussa, esimieskoulutukseen Turun
kristillisellä opistolla huhtikuussa
ja lokakuussa, laivakuraattorityön
30-vuotisseminaariin Vuosaaressa
marraskuussa sekä kotimaan merenkulkuosaston koulutuksiin.
HENKILÖSTÖ
Vuonna 2013 johtavana satamakuraattorina on toiminut diakoni
Anu-Marja Kangasvieri. Tero Väliniemi on toiminut osa-aikaisena satamakuraattorina 12 tuntia
viikossa. Antti Kopakkala on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa
4 h/pvä, 4-5 pvää/vko 2.31.12.2013.
Anu-Marja Kangasvieri
Johtava satamakuraattori
Johtava satamakuraattori Anu-Marja
Kangasvieri puhuu kolleegoilleen Turun
koulutustilaisuudessa.
15
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
16
2013
kävijämäärä
Avustettavat
Merenkulkijoita
Rekkamiehiä
Yhteensä
RAAHEN
MERIMIESKIRKKO
TAPAHTUMAT
Kirkon väki osallistui moottoripyöränäyttelyyn, taiteiden yöhön,
kylien torille ja kalamarkkinoille.
YLEISTÄ
YHTEYDET
Raahen merimieskirkolla on toimittu aikaisempien vuosien tapaan.
Kirkko on ollut avoinna arki-iltaisin
klo 18.00 – 22.00 sekä muina aikoina tarpeen mukaan.
Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen toimesta sekä Ruukin että Lapaluodon satamissa.
Satamassa kävi yhteensä 552 laivaa.
Merenkulkijoiden joulupaketteja
jaettiin 114 kpl.
Yhteistyökumppanit ovat olleet
Raahen satamalaitos, Raahen-seurakuntayhtymä, Rautaruukki ja
Raahen alueen kauppiaat.
VAPAAEHTOISET
Vapaaehtoisten määrä on pysynyt samana. Vapaaehtoisten toimesta on siivottu satama-aluetta,
hoidettu satamajohtajan kahvituksia, joulupuurot, istutukset, ruohon
leikkuu, liputuspäivistä huolehtiminen sekä tarvittaessa kirkon päivystys. Kirkonkammarin hartaus ja
kahvitus ovat myös usein vapaaehtoisten kontolla.
Kuukausipalaverit on pidetty
kuun ensimmäisenä maanantaina.
VIERAILUT
Raahen lähetyspiirin illassa vierailtiin kaksi kertaa. Kirkonkammarissa 9 kertaa.
Osallistuimme Kalajoen Satamakirkon tilojen siunaustilaisuuteen.
Rea Skog
Muutos
vuodesta
2012
-
-100 %
1 010
+54,0 %
103
-43,1 %
1 073
+ 5861,1 %
3
+60,0 %
199
275,5 %
2 388
+162,1 %
Helsingborgin vuonna 2013 avatussa uudessa
merimuseossa on paljon laivaelämään liittyvää
materiaalia. Alla on päiväntasaajan ylittäneelle
annettava todistus.
17
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
18
2013
kävijämäärä
Muutos
vuodesta
2012
Avustettavat
1 003
+114,3 %
Merenkulkijoita
1 535
-1,9 %
107
-28,7 %
213
-39,1 %
Rekkamiehiä
2
-50,0 %
0
-100,0 %
2 860
+12,1 %
Yhteensä
OULUN
MERIMIESKIRKKO
Oulun Merimieskirkkoa on pääsääntöisesti pidetty alkuvuodesta auki maanantaista perjantaihin
kello 18.00 – 22.00, loppuvuodesta
noin neljänä päivänä viikossa. Laivakäynnit on yleisesti suoritettu aikaisemmin päivällä. Ne ovat kohdistuneet pääsääntöisesti Oritkarin,
Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin.
Oulun merimieskirkko oli mukana Toppilan meripäivillä 15.16.6.2013. Edustimme Suomen
Merimieskirkko ry:tä myyden tuotteita ja kertoen toiminnasta. Oulun
merimieskirkolla vietettiin adventtikahveja 11.12.2013. Vuoden aikana kirkolla kävi muutamia ryhmiä ja vierailijoita tutustumassa toimintaamme.
Merimiesten vierailut merimieskirkolla ovat selvästi vähentyneet ja
muuttaneet muotoaan. Tällä hetkellä suurin tarve on käydä ostamassa puhelinkortti tai latausseteli internetliittymään. Koska laivoilla on usein internetyhteydet ja monilla merimiehillä omat mobiililaajakaistaliittymät, on esimerkiksi internetin käyttö kirkolla vähentynyt
huomattavasti.
Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Oulun ev.lut. seurakunnat, Oulun Satama, Herman Andersson Oy sekä MEPA.
Sanni Sirviö
Johtava satamakuraattori
Antti Härö on palvellut pitkään Oulun Merimieskirkolla. ja laivakuraattorina. Nyt hän on virkavapaalla.
19
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
20
2013
kävijämäärä
Avustettavat
0
-100,0%
Merenkulkijoita
5 211
+68,9 %
1 276
+6,3 %
Rekkamiehiä
Yhteensä
KEMI –TORNION
MERIMIESKIRKKO
Pohjoiskalotin kaivostoiminta näkyi satamassa projektilasteina
vientinä ja tuontina. Risteilyaluksia vieraili satamassa kesällä kolme
Kemi-Tornion merimieskirkko kappaletta.
on ollut avoinna arkisin kello 18.00
Tornion satamassa laivoja kävi
– 22.00. Muina aikoina olemme
lähes
edellisvuoden tahtiin. Laivapalvelleet merenkulkijoita erikseen
sovittuina aikoina. Päiväaikaan lai- käynnit painottuivat nimenomaivakäyntejä on tehty Tornion Röy- sesti Tornion satamaan, jossa metän ja Kemin Ajoksen ja Veitsiluo- rimieskirkolla ei ole varsinaisia toimitiloja. Yhteistyö Tornion satadon satamiin.
man kanssa puhelinkorttienmyynKemin Satamassa vuosi 2013 oli nin ja merenkulkijoiden palvelun
hyvä: vienti kasvoi 11,5 % edellis- muodossa on edelleenkin kiitettävuoteen verrattuna. Uutena tuottee- vää.
na Ajoksesta laivattiin Kevitsan kaivoksen kupari- ja nikkelirikastetta.
Perämeren rannikolle rakennettavia tuulivoimaloiden komponentteja tuotiin 12 tuulivoimalan tarpeisiin Kemin sataman kautta.
Muutos
vuodesta
2012
Merimieskirkolla palveli vuonna
2013 siviilipalvelusmies Leevi Virtanen sekä siviilipalvelusmies Aleksi Salonen. Vapaaehtoisten määrä
on hienoisessa kasvussa. Vapaaeh-
513
+3,6 %
67
-28,0 %
145
-45,7 %
7 212
+36,1 %
toiset ovat palvelleet kirkolla päivystäen, tilaisuuksissa ja erityisesti risteilijöiden satamassa ollessa.
Yhteinen vapaaehtoisten retki tehtiin kesäkuussa Kalajoelle ja Raahen Merimieskirkolle.
Vuoden aikana kirkollamme vieraili lukuisia ryhmiä seurakunnan
toiminnallisista piireistä eläkeläisjärjestöihin. Useat vierailijat muistivat meitä joulun alla itse neulotuin villasukin. Lahjoja jaoimme
laivoille 120 paketin verran.
Joulupuurot tarjottiin ja joululaulut laulettiin yhdessä vapaaehtoisten ja vieraiden kanssa
5.12.2013.
Heli Tuokkola
Johtava satamakuraattori Heli Tuokkola
21
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
22
2013
kävijämäärä
Avustettavat
213
-85,5 %
Merenkulkijoita
106
+152,4 %
28 325
+5,7 %
21 592
+ 4,5 %
5 303
+15,0%
55 601
+3,7 %
Yhteensä
LONTOON
SUOMALAINEN
MERIMIESKIRKKO
Vuoden 2013 aikana Lontoon
suomalainen merimieskirkko palveli liikkeellä olevia ihmisiä tarjoamalla välittävän kohtaamispaikan
ja etsimällä yhteyttä toiminta-alueensa suomalaisiin ja Suomen ystäviin. Perustehtävän mukaisesti toiminta keskittyi elämän merellä erilaisissa tilanteissa liikkuvien lähimmäisten kohtaamiseen, rinnalla kulkemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Toimintaa olivat toteuttamassa
kirkon johtaja, pastori Teemu Hälli,
taloussihteeri Annu Burton, sosiaalikuraattori Hanna Lindholm, palveluvastaavat Annukka Kuusiniemi
(31.8. asti) ja Mervi Mattila (alkaen
1.8.), keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, vapaaehtoinen pappi Johanna Sternberg, kanttori/tiedottaja/
pastori/ Anna Hälli, kahdeksan vapaaehtoista assistenttia sekä noin 95
paikallisen yhteisön vapaaehtoista.
ELÄMÄÄ KIRKOLLA
Lontoon merimieskirkko oli vuoden 2013 aikana kristillinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja diakoninen
kohtaamispaikka suomalaisille ja
Suomen ystäville. Toiminnan keskus oli kirkkorakennus, jossa vieraili viikoittain 400-500 ihmistä.
Kirkolle tulemisen taustalla oli
useimmiten osallistuminen johonkin järjestettyyn toimintaan, ma-
Muutos
vuodesta
2012
joittuminen tai saunominen. Pelkästään kahville tai ostoksille tulevien kävijöiden määrä jatkoi laskuaan. Lontoon merimieskirkko olikin yhä enenevässä määrin toimintakeskus, joka järjesti omaa toimintaa ja toisaalta antoi tilojaan kaikelle perustehtävää palvelevalle toiminnalle.
Perinteinen merimieskirkkokahvila ei kuitenkaan kuollut pois. Eri
syistä kirkolle tulleet ihmiset kohtasivat toisiaan ja kirkon työnteki-
jöitä kahvilan pöydissä ennen ja jälkeen omia aktiviteettejaan.
Kirkko oli auki tiistai-perjantai
14-21, lauantai 10-21 ja sunnuntai
10-20. Ryhmätoiminnalle pystyttiin tarjoamaan tiloja myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirkolla kävijöiden määrä jatkoi
myönteistä kehitystä. Koko vuoden
aikana tilastoitiin 55 399 kohtaamista, mikä oli noin 2 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Eniten kasvua saavutettiin kirkon ul-
kopuolella järjestetyissä tilaisuuksissa.
KAUPPA, MAJOITUS JA SAUNA
Suomalaisia elintarvikkeita
myyvä kirkon kauppa houkutteli
taas täydentämään ruisleipä- ja salmiakkivarastoja. Kaupan varastoja täytettiin myyjäistilausten yhteydessä sekä tilaamalla kaksi kuivatavarakuljetusta.
Kaupan ulkoasu kohennettiin
syksyn aikana järjestämällä ja sisustamalla tila uudestaan. Uuden
kauppatilan avajaisten yhteydessä
järjestettiin kaupan ale-viikko, joka toi paikalle runsaasti uusia asiakkaita.
Kirkon majoitushuoneiden käyttöaste oli 60 % (3 505 majoitusyötä
/max 5 840). Majoittujat tulivat
pääasiassa Suomesta, mutta myös
ruotsalaisten majoittujien osuus oli
suuri. Pitkään jatkuneeseen ongelmaan inhimillisistä virheistä majoi-
tuskirjassa haettiin loppuvuodesta
ratkaisua siirtymällä sähköiseen
varauskirjaan Hostelworld-palvelussa.
Kirkon sauna oli totutusti ahkerassa käytössä. Saunan vakituisten käyttäjien joukossa oli paljon
ei-suomalaisia, joille sauna toimi
porttina suomalaiseen kulttuuriin.
Lokakuun alussa kirkon tarjomat palvelut olivat neljättä kertaa
näyttävästi esillä Lontoossa järjestetyssä Skandinavian Show’ssa. Messujen aikana kirkon pöydällä tarjottiin suomalaista ruokaa, kerrottiin kirkon toiminnasta ja jaettiin
esitteitä noin 4 000 Pohjoismaista
kiinnostuneelle ihmiselle.
HENGELLINEN TYÖ
Lontoon suomalaisella merimieskirkolla pidettiin messu aina
kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sekä helluntaina, kiirastorstaina, pitkäperjantaina, 1. adventtina, jouluaattona ja joulupäivänä.
Messukävijöiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla noin 40 seurakuntalaisessa. Messun yhteydessä
järjestettiin pyhäkoulu.
Aina kuukauden kolmantena
sunnuntaina järjestettiin klo 12 alkava ”Ystävyyden iltapäivä”. Ystävyyden iltapäivät koostuivat laulusta, alustuksista, keskustelusta ja
rukouksesta vaihtelevien aihepiirien äärellä.
Yksittäisiä hengellisen elämän
tapahtumia olivat kirkon johtajan
vierailu Greenwichin Naval Collegen kappelin jumalanpalveluksessa saarnaamassa sekä osallistuLontoon suomalainen merimieskirkko on kuuluisa prominenteista vieraistaan.
Muumipappa oli paikalla Pääsiäisen aikaan.
23
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
24
Kirkkosalin
ollessa
muussa
käytössä
kokoushuone
voidaan
muuntaa
kappelikäyttöön.
2013
minen Lewesissä järjestettyyn Krimin sodan aikaisten suomalaisten
sotavankien muistomerkin juhlajumalanpalvelukseen.
Kirkon ulkopuolella pidettiin
16 aluejumalanpalvelusta seuraavissa kaupungeissa: Birmingham,
Bournemouth, Cambridge, Cardiff, Childrey, Dublin, Edinburgh,
Farnborough, Ipswich, Kingston,
Leicester, Liverpool, Manchester, Newcastle, St Albans ja York.
Aluejumalanpalveluksen toteutettiin yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten kanssa ja niihin liittyi
usein myös vierailu Suomi-koulussa. Suurin muutos edellisiin vuosiin
oli Edinburghin liittäminen osaksi joulua edeltävää myyjäis- ja Kau-
neimmat joululaulut – kiertuetta.
Kirkon kolmella papilla oli ilo
toimittaa vuoden aikana yhteensä
49 kastetta ja 14 avioliittoon vihkimistä.
Hautaan siunaamisia toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa.
Kirkon hengelliseen työhön
kuuluivat myös seurat ja Raamattupiiri. Rauhanyhdistyksen seurojen kävijämäärä jatkoi pienenemistään ja seuroja pidettiin loppuvuoden aikana vain joka toinen kuukausi.
SOSIAALITYÖ
Kirkon sosiaalikuraattori jatkoi
suomalaisten hyvinvoinnista huo-
lehtimista. Apua tarjottiin keskustelemalla, mutta myös neuvomalla
käytännöllisten ongelmien kanssa. Keskusteluapua antoivat sosiaalikuraattorin lisäksi kirkon muu
henkilöstö.
Sosiaalikuraattorin työ painottui tänäkin vuonna ennaltaehkäisevään työhön etenkin perheiden
parissa. Yleisen sosiaalityön lisäksi sosiaalikuraattori vastasi kirkolla kokoontuvista ryhmistä ja toimi
itse vetäjänä useassa ryhmässä. Sosiaalikuraattori toimi myös kirkon
erilaisten tapahtumien ohjelmapäällikkönä.
Sosiaalityön osana sosiaalikuraattori oli mukana ylläpitämässä
paikallisista vapaaehtoisista koot-
tua Ystäväverkostoa. Ystäväverkoston toimintaa koordinoitiin yhdessä Finn-Guildin kanssa. Ystäväverkosto on vapaaehtoisten verkosto, jossa eri puolilla kirkon toiminta-aluetta asuvia verkostolaisia
oli yli 70. Ystäväverkoston nimissä järjestettiin viisi aluetapaamisia
eri puolilla Iso-Britanniaa yhteistyössä alueen ystäväverkostolaisen
kanssa. Aluetapaamisissa koottiin
alueen suomalaisia yhteen keskustelemaan, tapaamaan oman alueensa suomalaisia ja kuulemaan ystäväverkoston toiminnasta. Yhä useampi aikaisemmin sosiaalikuraattorin käyntien varassa ollut lähimmäistä kaipaava suomalainen siirtyikin Ystäväverkoston jäsenen hoitoon, jolla pystyttiin lisäämään kotikäyntien tiheyttä.
Sosiaalikuraattorin vierailutyö
jatkui kuitenkin edelleen Ystäväverkoston kehittymisestä huolimatta.
Vierailut keskittyivät etenkin sairaala- ja kotikäynteihin, jotka vaativat erityistä ammattitaitoa.
Kirkko otti myös osaa paikallisen Robes-hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kylmimpien kuukausien aikana eri kirkkojen tiloissa. Kuuden
viikon ajan projektissa mukana olleet asunnottomat saivat torstai-iltaisin saapua myös Lontoon Me-
rimieskirkolle yöpymään. Projektia varten kirkolle etsittiin noin 15
paikallista suomalaista auttamaan
yömajan toteutuksessa. Suurin osa
näistä vapaaehtoisista oli täysin uusia toiminnassamme.
Sosiaalityön toteuttamiseen saatiin kohdennettua avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY).
RAY:n avustuksen vaatimusten
mukaisesta raportoinnista vastasi
sosiaalikuraattori.
RYHMÄT
Kirkon aktiivisimman kävijäryhmän muodostivat erilaisten toimintaryhmien vakiokävijät. Kaikki
ryhmät ulkopuolisten ohjaajien vetämiä lasten draama- ja musiikkikerhoja sekä kouluryhmiä lukuun
ottamatta olivat ilmaisia.
Viikottaisen toiminnan lippulaiva olivat kirkon pallerot. Pallerot kokosivat joka tiistai yhteen alle 4-vuotiaita lapsia vanhempiensa tai hoitajiensa kanssa puolituntiseen laulutuokioon, josta siirryttiin syömään ja seurustelemaan.
Palleroihin osallistui säännöllisesti noin 40-80 kävijää. Vuoden lopulla pidettiin kerran kuukaudessa palleroiden yhteydessä vartin pituisia pikkukirkkoja, jotka otettiin
vastaan positiivisesti.
Palleroiden suosion seurauksena käynnistettiin pallerot-ryhmä
kerran kuukaudessa myös Ruotsin
kirkon tiloissa, joka sijaintinsa puolesta mahdollisti uusien perheiden
saapumisen mukaan toimintaan.
Muita lapsiryhmiä olivat draamaryhmä, herkkukurkku ja minikurkku -musiikkiryhmät ja perjantain iltapäiväkerhot sekä messujen
yhteydessä järjestetty pyhäkoulu.
Lisäksi kirkolla kokoontui Suomikoulu, Kulkurin kotipesä ja Kulkurin ABC- ryhmä. Noin kerran kuukaudessa kirkolla pidettiin myös
jonkinlainen koko perheen tapahtuma viikonloppuna.
Helmikuussa Merimieskirkolla
järjestettiin valtakunnallinen lasten- ja nuorten teatterileiri. Leirille osallistui 22 7-15 -vuotiasta innokasta teatteriuran aloittajaa. Leiri toteutettiin yhteistyössä Lontoon
suomalaisen teatterin kanssa. Rahoitusta saatiin leirimaksujen lisäksi Suomi-seuralta ja Finn-Guildilta. Leirin suosion takia kesäkuussa järjestettiin myös päivän pituinen jatkoleiri.
Kirkon kulttuurityötä tekivät
viikoittain harjoitteleva Merenkurkut-kuoro, teatteri sekä kerran
kuukaudessa tapaavat taideryhmä ja kirjallisuuspiiri. Merenkurkut rikastuttivat omalla panoksellaan erilaisia kirkon tapahtumia
messuista joulumyyjäisiin. Kirkolla harjoitteleva Lontoon suomalai-
25
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
Äidit ja lapset
täyttävät
kirkon joka
tiistai pallerokerhon
aikaan.
26
2013
nen teatteri puolestaan kokoontui
harjoituksiin säännöllisesti ja lisäksi esittivät Vaahteramäen Eemeli –
näytelmää mm. kirkon laskiaisriehassa ja lauantai-koulun päätökseksi.
Urheiluryhmiä olivat sunnuntaisin Southwarkin puistossa pelaavat
Lontoon Palloseura sekä pesäpalloilijat.
Rauhallisempi Päiväpiiri oli
kahden viikon välein kokoontuva senioripiiri, jossa kokoontui yhteen noin 10-20 suomalaista eläkeikäistä. Jokaiselle kerralle oli oma
aiheensa, jonka mukaisesti ryhmä
mm. keskusteli, askarteli, tanssi,
katsoi elokuvaa tai kävi retkellä.
Au pairien ryhmä kokoontui
kirkolla kuukauden viimeisenä
sunnuntaina. Ryhmään osallistui
noin 10 osallistujaa. Kesä- ja joulukuussa au pairit retkeilivät Lontoon ulkopuolella.
TAPAHTUMAT
Lontoon suomalaisen Merimieskirkon vuoden kohokohta oli jälleen kerran joulubasaari. Basaari pidettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna ja myyjäisvieraita kertyi noin 7 500. Myyjäistapah-
tuman yhteydessä järjestettiin nyt
toisen kerran Skandinaaviset katumarkkinat yhteistyössä Norjan kirkon, Southwarkin kunnan ja Scanevents-yrityksen kanssa. Edellisen
vuoden kasvanut väkimäärä saapui
myyjäisiin myös vuonna 2013.
Edellisen vuoden kävijämäärän
kasvusta viisastuneina myyjäistapahtuman sujuvuuteen ihmismassojen liikkumiseen varauduttiin
uudella tavalla. Mekaniikka toimi
onnistuneesti ja suuremmilta jonoilta vältyttiin.
Joulumyyjäisten jälkeen kirkko
toteutti toista kertaa yhdessä Lon-
Pääsiäismyyjäisten tavaralajitelma alkaa olla valmis asiakkaiden tulla.
toon suomalaisen kulttuuri-instituutin kanssa suomalaisen pop up
-puodin Instituutin tiloissa Lontoon keskustassa. Pop up -puodissa
vieraili kolmen päivän aikana noin
1000 kävijää.
Pienemmät pääsiäismyyjäiset
järjestettiin keväällä kaksi viikkoa
ennen pääsiäistä. Pääsiäismyyjäisten kävijämäärä on vakiintunut
hieman alle tuhanteen vieraaseen.
Suomalaiseen vuodenkiertoon
liittyen järjestettiin lapsille suunnatut laskiais- ja vappuriehat sekä
suomalaisten seuraintupailtamien
tunnelmaa tavoitelleet juhannusjuhlat. Itsenäisyyspäivänä kirkolla
seurattiin lähetystä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta.
Konserteista eniten väkeä kokoontui Southwarkin katedraalissa pidettyyn joulukonserttiin, jossa tällä kertaa esiintyi Irma ja Nina ystäviensä kanssa. Lontoon merimieskirkko oli jälleen kerran onnellisessa asemassa siinä, että useat
suomalaiset esiintyjät etsivät konserttipaikkoja Lontoosta, jolloin
kirkolle oli mahdollista järjestää ilmaiseksi tasokkaita konsertteja.
Kirkon Kauneimmat joululaulut
– tilaisuus täytti taas talon ja joulun ympärillä väkeä riitti myös lasten omiin kauneimpiin joululauluihin ja puurojuhlaan.
HALLINTO
Lontoon suomalaisen kirkon
ylin paikallinen päättävä elimen
The Finnish Church in London
Charitable Trustin jäseniä olivat
Pekka Huhtaniemi, Teemu Häl-
li, Sakari Lehmuskallio sekä uutena jäsenenä Maarit Virenius-Varela. Trust kokoontui vuoden aikana
kolme kertaa.
Kirkon Management Committee oli osa Trustia, jolloin Trustin
kokoukset olivat samalla myös Management Committeen kokouksia.
Kirkon lakiasioiden hoito siirrettiin Payne & Hicks & Beach – toimistolta Veale & Wasbrough & Vizard – toimistolle. Siirron taustalla
oli taloudellisen säästön saavuttaminen. Uusi lakitoimisto käynnisti Trustin perustamisasiakirjojen
saattamisen uuden lainsäädännön
(Charities Act 2011) mukaisiksi.
Kirkon toiminnassa mukana
olevista ihmisistä vaaleilla valittu
kirkkotoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kirkkotoimikunnan jäseniä olivat Juha
Hemminki, Eero Koivumäki (varajäsen), Tuulia Matikainen-Castledine, Antti Lemberg (varajäsen),
Virpi Lynch (varajäsen), Maria Onuigbo, Hilkka Phillips, Tero Pikala (puheenjohtaja), Serafiina Sainio, Tuuli Sutinen (varajäsen) ja Pia
Tanneraho. Henkilökunnan edustajana toimivat Hanna Lindholm ja
Mervi Mattila.
Kirkkotoimikunta antoi myös
näkemyksiään Merimieskirkon
screenaustyöskentelyyn.
Kirkon hallinnosta vastasi kirkon johtaja Teemu Hälli. Hallinnossa apuna oli taloussihteeri Annu
Burton, joka huolehtii kirkon kirjanpidosta, laskuista ja sopimuksista.
VIESTINTÄ JA VARAINHANKINTA
Kirkon viestintä sai uutta puhtia, kun Anna Hälli aloitti syksyllä kirkon vapaaehtoisena tiedottajana. Merkittävin tapahtuma kirkon
viestinnässä oli uusien nettisivujen
avautuminen. Samassa yhteydessä
nettisivujen sivukartta, sisällöt ja
kuvitus uudistettiin perinpohjaisesti. Nettisivut tavoittavat tavallisena päivänä noin 150 kävijää, mutta joulumyyjäisten aikana vierailijoita saattoi olla yhden päivän aikana jopa tuhat.
Facebook ja Twitter vahvistivat
asemiaan entisestään paitsi tiedottamisen myös kirkon kuulumisten
kertomisen kanavana. Facebookissa ylitettiin 1 600 tykkääjän ja
Twitterissä 290 seuraajan raja. Uutena sosiaalisen median kanavana
kirkolle avattiin Youtube-tili. Sosiaalisen median vastuuhenkilöinä ja
toteuttajina toimivat Hanna Lindholm ja Anna Hälli. Kirkon sosiaalisessa mediassa työntekijät osallistuivat myös ulkosuomalaisfoorumeilla käytyihin keskusteluihin.
Toiminnasta kerrottiin sähköisesti myös kerran kuukaudessa noin
500 sähköpostilistalaiselle lähetetyllä uutiskirjeellä.
Vaikka perinteiset lehdet ovat
menettäneet merkitystään, kirkolta lähetettiin säännöllisesti materiaalia Finn Guildin Horisonttiin ja
Merimieskirkko-lehteen. Horisontin sisältöjä kehitettiin kuvitetumpaan ja toimitetumpaan suuntaan.
Jokaiseen Merimieskirkkolehteen
lähetettiin sekä valokuva tai pieni
juttu Lontoon merimieskirkon toi-
27
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
28
Työntekijäkokoukset ovat
toiminnan sujumisen kannalta
välttämättömiä.
2013
minnasta sekä Anna Hällin kirjoittama Pappilan ikkunasta -kolumni.
Lontoon merimieskirkolla aloitettiin myös sosiaalisen median
kautta toimiva uusi varainhankintakampanja, jonka suunnittelivat
ja toteuttivat Anna Hälli ja Tarja
Hillman. Varainhankintakampanjan tavoite on lähestyä kirkolla käyviä tai käyneitä ihmisiä ja kutsua
heitä kuukausilahjoittajiksi. Kampanjan teema on ”Pidetään kirkon
ovat auki vitosella kuussa!”. Kampanja toteutuu pääasiassa kirkkorakennuksessa ja netissä. Kirkkorakennuksessa esillä ovat kampanjaständit ja flyerit, kampanjavideoita taas on tarkoitus esitellä alkuvuoden 2014 aikana laajasti kirkon
sosiaalisen median kanavissa.
Edellisenä vuotena aloitettu jäsenkampanja jatkoi hiljaista kasvua. Kannatusjäsenmaksun (£50
aikuiset/£15 muut saman perheen
jäsenet) maksoi vuoden aikana
noin 70 henkilöä (edellinen vuosi
noin 50).
Yhdessä muiden lähialueen kirkkojen kanssa käynnistetty UpMar-
ket-hyväntekeväisyyskauppa jatkoi
toimintaansa kirkon naapurissa.
KIINTEISTÖT
Vuoden 2013 aikana peruskorjattiin kirkon omistamien 10 ja 32
The Squirrels asuntojen putket ja
sähköjohdot.
Blackheathissa sijaitseva 12 Pilgrims Court – asunto oli koko
vuoden ajan vuokrattuna ulos. 1a
Elephant Lanen neljästä makuuhuoneesta 2-3 oli myös vuokrattuna. Näistä asunnoista kertyi vuokratuloja vuoden aikana noin £35
000.
Kirkon kiinteistön ylläpidosta
vastasi vapaaehtoinen talonmies J.
Mitch Flacko yhdessä kirkon johtajan kanssa. Itse kirkkorakennus
vaati jatkuvaa ylläpitoa ja etenkin
erilaiset tekniset laitteet aiheuttivat
harmia ja kalliita huoltokäyntejä.
Edellisenä vuonna aloitettu paloturvallisuusvalmiuden kehittämisprojekti saatettiin loppuun. Palohälytinlaitteistoa testattiin jatkuvasti, henkilökunta sai koulutusta
paloturvallisuudesta ja koko kiinteistölle laadittiin asetusten vaatima paloturvallisuusopas.
Kirkon naapuritontilla sijaitseva
entinen Rotherhithen kirjasto päätettiin purkaa. Päätöksen tehnyt
Southwarkin kunta ilmoitti rakentavansa tontille asuintalon.
KIRKON HENKILÖSTÖ
Vuoden 2013 aikana kirkolla
työskentelivät seuraavat henkilöt:
Vakituiset työntekijät
Annu Burton 1.1.- 31.12.
taloussihteeri
Teemu Hälli
1.1.-31.12.
kirkon johtaja
Annukka Kuusiniemi1.1.-31.8. palveluvastaava
Hanna Lindholm 1.1.-31.12.
sosiaalikuraattori
Mervi Mattila
1.8.-31.12.
palveluvastaava
Elli Niemeläinen 1.1.-31.12.
keittiötyöntekijä
Assistentit
Jenni Aulio
5.3. -31.6.
osa-aikainen assistentti
Virpi Kemppainen 1.1.-31.5.
Minna-Mari Konga 1.1.-26.3.
Saara-Maria Pulkkinen
1.6.-1.12.
Katri Sipilä
11.3.-31.12
Jaana Theman
1.1.-31.3.
Sanna-Pauliina Vaarala
17.6.-8.12.
Tero Valtanen 17.9.-22.12.
Harjoittelijat
Sara Lind
1.9.-15.12.
Palveluvastaava Annukka Kuusiniemi irtisanoutui kahden
vuoden palvelun jälkeen kesällä 2013. Hänen tilalleen rekrytoitiin Englannissa jo pitempään asunut Mervi Mattila.
Mattilan kanssa solmittiin paikallinen toistaiseksi voimassa
oleva työsopimus.
YHTEISTYÖTAHOT
Lontoon suomalainen Merimieskirkko teki vuoden 2013 aikana yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
Finn Guild
•Horisontti-lehti
•Ystäväverkosto
•Vuosikokous
• Suomi-koulun opettajien koulutuspäivät
Guild Travel
•Matkajärjestelyt
Suurlähetystö
•Konsulitapaukset
•Kunniakonsulikoulutus
•Hallinto
•Tapahtumatiedotus
SRK (Suomen Rauhanyhdistysten keskusliitto)
•Lestadiolaisseurat
Lontoon suomalaisen merimieskirkon palveluvastaava Mervi Mattila
Kauppakamari
ISO ry (Iso-Britannian
suomalaiset opiskelijat)
FinnsWorldWide
Church of England
• Paikalliset pappien tapaamiset
• Koulutusmahdollisuudet CofE:n
koulutuksissa
• Southwarkin joulukonsertti
Muut pohjoismaiset kirkot
• Johtajien tapaamiset
• Pohjoismaiset aamupalat
Kulttuuri-instituutti
• Jouluinen pop up -puoti
Scanevents
•Joulukatumarkkinat
Southwark council
•Joulukatumarkkinat
Teemu Hälli
Lontoon Merimieskirkon johtaja
29
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
30
2013
BRYSSEL
kävijämäärä
Avustettavat
139
+4,5 %
20 275
+74,3 %
10 656
-26,7 %
Yhteensä
BENELUX-MAIDEN
SUOMALAINEN
MERIMIESKIRKKO
maiden Merimieskirkon tavoitteena toimintavuonna 2013 oli edelleen tasapainottaa taloutta vakaalle
pohjalle. Kaikessa toiminnassa pyrittiin saamaan kuluja pienemmiksi ja tuloja suuremmiksi.
TOIMINTA-AJATUS
JA ORGANISAATIO
VÄESTÖTIEDOT JA
TOIMINTA-ALUE
Benelux-maiden Suomalaisen
Merimieskirkon toiminta-ajatuksena on olla korkeatasoinen, kaikkien Benelux-maissa asuvien ja liikkuvien ihmisten kirkko, jonka perustehtävä on määritelty sanoin:
Väestötiedoissa ei ole havaittavia muutoksia vuoden 2012 tietoihin nähden. Silloin arvion mukaan Benelux-maissa asui noin 10
000 suomalaista. Suomalaisasutus
jakautui niin, että Belgiassa asui
noin 5 000, Alankomaissa noin
4 000 ja Luxemburgissa reilut 1
000 suomalaista. Arviot perustuvat tilastokeskuksen, suurlähetystön ja merimieskirkon tietoihin.
Tarkkoja tietoja on mahdotonta
saada, sillä sellaisia lähteitä ei ole.
Merimieskirkko toimi maantieteellisesti koko Benelux-maiden alueella. Toiminta keskittyi pääsääntöisesti omien toimipisteiden lähettyville ja Luxemburgiin.
ihmisiä varten oleva kirkko.
Benelux-maiden Merimieskirkon tekemä työ jakautuu kolmeen
eri osa-alueeseen: 1) varainhankintatyö, 2) sosiaalityö ja 3) kirkollinen työ. Näiden ulottuvuuksien
kautta toimintaa suunniteltiin, jäsennettiin ja toteutettiin.
Toiminnan yleisenä tavoitteena oli tukea sosiaalisesti, kulttuurillisesti, henkisesti ja hengellisesti ulkosuomalaisten ja heidän perheidensä sekä muiden Beneluxmaissa liikkuvien suomalaisten hyvinvointia. Sen Merimieskirkko teki tarjoamalla suomalaisille ja heidän perheilleen sosiaali- ja kasvatuspalveluja, suomalaista kulttuuria, elintarvikkeita, elämyksiä, kirkollisia palveluja, toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia, keskusteluja kriisiapua sekä käytännön neuvoja ja opastusta – joskus yksin, mutta usein myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Benelux-
Muutos
vuodesta
2012
TOIMINTA
Benelux-maiden Suomalaisen
Merimieskirkon keskeiset toiminnat olivat edelleen kolme K:ta:
Kohtaaminen, Kauppa ja Kirkko.
Kävijämäärät ja kohtaamiset vähenivät jonkin verran Antwerpenin ja
Rotterdamin toimipisteissä. Antwerpenissa eivät ole vielä toteutuneet suunnitellut rekkaparkit, mikä vaikuttaa omalta osaltaan rekkamiesten käynteihin. Rotterdamissa
monet toiminnat siirtyivät kirkol-
1 935
+8,3 %
33 005
+17,5 %
ta väliaikaisesti muualle väistötilojen ahtauden vuoksi. Myynti kasvoi jonkin verran Brysselissä, Rotterdamissa ja Antwerpenissa se laski entisestään. Rotterdamissa varsinaista kauppaa ei voi käydä väliaikaisissa kirkon tiloissa, mutta syksyllä avattiin uutena aluevaltauksena nettikauppa. Merkittävin yksittäinen tapahtuma vuoden varrella oli joulubasaari. Brysselissä basaari oli menestys. Rotterdamissa joulubasaari oli väistötilan autotallissa, kävijöitä oli paljon, mutta
ei päästy edellisten vuosien tasolle. Antwerpenissa toteutettiin jouluviikko, jolloin jouluisia tuotteita
oli runsaasti tarjolla.
KIINTEISTÖT
Brysselissä on vakiinnutettu toimintaa omissa tiloissa. Asiakaskunta on ottanut sen omakseen, paikka
on hyvä komission ja parlamentin
rakennuksien keskellä. Tilat ovat
kovalla käytöllä. Rakennuksessa
on tehty pitkin vuotta erilaisia pieniä takuuseen meneviä korjauksia.
Antwerpenissa näkyy yhä selvemmin rakennuksen ikä ja talo
on melko huonossa kunnossa. Remonttia suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 2014 alusta ja erilaisia parannuksia tehtiin mm palokunnan
tarkastuksen vaatimusten mukaan.
Rotterdamissa viimeisteltiin peruskorjauksen suunnittelua ja samalla tehtiin muuttoa koko kevään
ajan. Muutto Aleidisstraat 18c:hen
tapahtui kesällä ja syksyllä alkoi
toiminta näissä tiloissa. Kirkon tavaroita on varastoituna kylmäkon-
ANTWERPEN
kävijämäärä
Avustettavat
Merenkulkijoita
Brysselissä jumalanpalvelukset ja muut hengelliset tilaisuudet pidetään lähellä
Merimieskirkkoa sijaitsevassa ekumeenisessa Van Maerlant-kappelissa, jonka
peruskorjaukseen aikanaan osallistuttiin kirkkohallituksen myöntämän avustuksen tuella. Kansanedustaja Ilkka Kantola, Suomen Merimieskirkon hallituksen jäsen, saarnasi 28.1.2013 toimitetussa jumalanpalveluksessa.
tissa rakennusfirman tiloissa ja varastohotellissa.
Luxemburgissa työskentelyä jatkettiin vuokratiloissa. Messuja pidettiin protestanttisessa kirkossa,
Centre Protestant - Clausen, 1 rue
Jules Wilhelm.
TIIMIORGANISAATION
TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ
Vuonna 2013 jatkettiin toiminnan suunnittelua ja toteutusta tiimiorganisaatiorakenteella. Tiimiorganisaatio on osoittautunut olevansa monessa suhteessa hyvä toimintamalli (esim. työn jakaminen, yhteistyö, sijaistaminen, laajempi osaaminen yms.), toki puut-
Rekkamiehiä
Yhteensä
teitakin ja kehittämiskohteita löytyi (esim. toiminnan päällekkäisyyksiä, synergian hyödyntämättömyyttä ja erityisesti diakonian- ja
kasvatuksen tiimin jakautuminen
kahteen erilaiseen toimintaympäristöön/maahan).
Tiimien rinnalla ovat toimineet
kirkkokohtaiset talonkokoukset,
joissa eri tiimien jäsenet päättävät
yhdessä kyseisen kirkon toiminnasta ja joissa jaetaan tarpeellinen informaatio.
Palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten osalta vuosi oli jälleen
melko hajanainen. Henkilöstömuutoksia olivat Belgian palveluvastaavan Katja Honkalan työso-
Muutos
vuodesta
2012
13
-13,3 %
985
-49,5 %
2 038
+32,1 %
223
-69,0 %
70
-60,9 %
105
-11,8 %
3 434
-24,1 %
pimuksen päättyminen ja palveluvastaava Heidi Kvist aloitti työnsä
heinäkuussa.
Koko Benelux-maiden Merimieskirkkoa koskeva muutos oli
johtaja Jarmo Karjalaisen siirtyminen heinäkuun alusta Suomeen
toisiin tehtäviin Merimieskirkossa.
Kutsumenettelyllä vuoden 2015
loppuun saakka tuli vt. johtajaksi
Taru Savelius-Latvus, joka oli toiminut merimiespastorina Rotterdamissa vuoden 2012 elokuusta alkaen. Johtajan toimen sijoituspaikkana säilyy tämän ajan vielä Rotterdam.
31
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
32
2013
ROTTERDAM
kävijämäärä
Avustettavat
183
-81,8 %
Merenkulkijoita
1 002
-32,4 %
2 870
-48,8 %
7 237
-80,0 %
60
-80,0 %
527
-42,3 %
11 879
-50,0%
Rekkamiehiä
Yhteensä
Benelux-maiden Merimieskirkon tiimiorganisaatiomalli.
Kirkkoraati
Belgia
Kirkkotoimikunta
Alankomaat
Belgian
palvelutiimi:
Bryssel &
Antwerpen
Kirkkoraati
Luxemburg
Rotterdamin
palvelutiimi
Hallintotiimi
Benelux-maat
Diakonian ja kasvatustyön tiimi
Benelux-maat
HALLINTO
Koko toimintavuoden ajan toimittiin neljällä tiimillä ja yhdellä hallinnollisella johtajalla. Tiimijako pysyi entisenä: Rotterdamin
palvelutiimi, Belgian palvelutiimi, Diakonian ja kasvatustyön tiimi sekä hallintotiimi, jotka vastasivat kukin itsenäisesti oman tehtäväalueensa toiminnasta koko Benelux-alueella.
Piia Lännenpää - De La Cruz
toimi Diakonian ja kasvatustyön
tiimin operatiivisena esimiehenä.
Palveluvastaavat Brysselissä ja Rotterdamissa toimivat tiimiensä jä-
Muutos
vuodesta
2012
senten esimiehinä. Brysselin palveluvastaava vastaa myös Antwerpenin toiminnasta kaupan ja kahvilan osalta. Kaikki hallinnolliset asiat hoidettiin talous- ja hallintosihteerin Sari van Bregtin, johtaja Jarmo Karjalaisen ja 1.7. alkaen Taru
Savelius-Latvuksen sekä tiimivastaavien tiiviillä yhteistyöllä. Vuoden aikana pidettiin säännöllisesti eri työntekijäryhmien kokouksia
(tiimivastaavien palaverit, tiimipalaverit, talonkokoukset) hallinnon
ja toiminnanohjauksen tueksi.
Tiimien rakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava:
A. Hallintotiimi:
1) johtaja, (45 %
Alankomaat, 45
% Belgia ja Luxemburg sekä 10
% yleinen hallinto ja kirkolliset työt)
2) talous- ja hallintosihteeri (50
% Alankomaat
ja 50 % Belgia &
Luxemburg)
B. Rotterdamin
palvelutiimi:
palveluvastaava
(= tiimivastaava)
& 2 vuosivapaaehtoista (Alankomaat, syyskaudella vapaaehtoisia ei ole ollut) + palkkiotoiminen emäntä (3
pv/kk).
C. Belgian palvelutiimi:
palveluvastaava (= tiimivastaava), emäntä & 4 vuosivapaaehtoista (Belgia)
D. Diakonian ja kasvatustyön
tiimi:
johtava sosiaalikuraattori (= tiimivastaava, tiimin operatiivinen esimies, Bryssel), sosiaalikuraattori (Rotterdam), sosiaalikuraattori (Antwerpen) merimiespastori (Bryssel), merimiespastori (Rotterdam) 30.6. saakka, 3 vuosivapaaehtoista (1 Rotterdam, tosin ei
syyskaudella ja 1 Bryssel).
LUXEMBURG
kävijämäärä
Avustettavat
3
Alankomaissa oli vuoden 2013
lopussa 2 henkilöä kokoaikaisena
(sosiaalikuraattori ja palveluvastaava) sekä 1 henkilö 50 % työajasta
(talous- ja hallintosihteeri) sekä yksi henkilö 55 % työajasta (johtaja).
Yhteensä 3,05 kokoaikaista työntekijää. Belgiassa ja Luxemburgissa
oli 5 henkilöä kokoaikaisena (palveluvastaava, emäntä, johtava sosiaalikuraattori, sosiaalikuraattori ja
merimiespastori) sekä 1 henkilö 50
% työajasta (talous- ja hallintosihteeri) ja yksi henkilö 45 % työajasta
(johtaja). Belgian ja Luxemburgin
henkilöstö määrä oli 5,8 kokoaikaista työntekijää, 5 vuosivapaaehtoista sekä 1 palkkiotoiminen pappi (Luxemburg).
Liiketoimintaa pyörittävät taus-
Muutos
vuodesta
2012
-40,0 %
82 +74,5 %
496
-13,3 %
Yhteensä
581
-6,9 %
tayritykset ovat Belgiassa Finse
Zeemanskerk vzw. (voittoa tavoittelematon yhdistys) ja Alankomaissa De Finse Zeemanskerk (kirkollinen yhdistys). Rotterdamin Suomalainen Merimieskirkko on osa
Suomen Merimieskirkko ry:tä ja
sen kirjanpito on osa Suomen Merimieskirkko ry:n kirjanpitoa, ja
se kirjaa tukijäseniä. Luxemburgin toiminnasta vastaa diakonian
ja kasvatustyön tiimi, jonka rahaliikenne kulki toimintavuoden ajan
Belgian kautta.
Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa on kussakin oma luottamuselimensä: Belgiassa ja Luxemburgissa kirkkoraati ja Rotterdamissa kirkkotoimikunta. Kirkkoraadit ja kirkkotoimikunta ovat
siirtokuntakokouksen valitsemia,
seurakuntaneuvoston tapaan toimivia elimiä.
Alankomaiden
kirkkotoimikunta
Toimintavuoden aikaan toimikunta kokoontui 5 kertaa ja toimi
aktiivisesti vaikuttaen moniin
kirkon strategisiin asioihin.
Alankomaiden kirkkotoimikunnan jäseniä olivat Anna-Maija Scholten (pj), Anu Dekker, Tea
Kuusinen, Mervi Leveelahti, Ismo
Vaittinen, Marja-Liisa de Hart, Jarmo Karjalainen, Taru Savelius-Latvus, Eeva-Maria Ranta, Jukka Oksanen ja Sari van Bregt. Varajäsenenä toimi Liisa Aholainen. 29.9. pidetyssä siirtokuntakokouksessa valittiin erovuorossa olevien Anna-
33
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
Brysselin kahviossa on vilkasta.
Oikealla Taru
Savelius-Latvus ja
keskellä Hannele
Koivisto sekä
Antwerpenin
sosiaalikuraattori
Pekka Wilska.
34
Merimieskirkon
hallitus vieraili
tammikuussa
Antwerpenin
kirkolla. Sali
on aina vaan
kodikas.
2013
Maija Scholtenin ja Mervi Leveelahden tilalle varsinaisiksi jäseniksi
Liisa Aholainen ja Kalervo Kuokkanen. Varajäseniksi valittiin Hele
van Lynden ja Paula Alarinta.
Belgian kirkkoraati
Belgian kirkkoraati toimi niin
ikään aktiivisesti koko toimintavuoden ollen mukana vaikuttamassa ja edustamassa monissa eri
tilanteissa kirkon asioissa ja tilaisuuksissa.
Kirkkoraadin puheenjohtajana
toimi Ulla Koivisto ja varapuheenjohtajana Arto Leppilahti. Sihteerinä jatkoi Sari Oikarinen. Kirkkoraadin muina jäseninä olivat Merja Eräpolku, Heli Huttunen, Iiris
Jero (syyskaudella hänen tilalleen
tuli Merja Pitkänen), Jarmo Karjalainen (kirkon johtaja, heinäkuun
alusta Taru Savelius-Latvus), Henna Liljeström, Pia Lännenpää – De
La Cruz (henkilökunnan keskuudestaan valitsemana edustajana) ja
Matti Mannila.
Kirkkoraadin lisäksi Belgiassa
toimi kuluneena vuonna aktiivisesti useita eri toimikuntia, kuten taloustoimikunta ja hengellisen työn
toimikunta. Hengellisen työn toimikunnan jäseninä toimivat Pirkko-Liisa Erno, Marlene Katajisto, Ritva Latvala, Sari Oikarinen,
Merja Rautiainen, Hanna Seppälä,
Piia Lännenpää-De La Cruz ja Heli
Huttunen. Taloustoimikunnan jäseninä olivat Seija Immonen, Vesa
Katajisto, Ari Latvala, Jarmo Lehtinen, Arto Leppilahti, Jussi Hannula/Katja Honkala, Pia Lännenpää–De La Cruz, Jarmo Karjalainen, 1.7. alkaen Heidi Kvist (joka
kutsuttiin myös kokouksen sihteeriksi) ja Suomesta asiantuntijaksi
kutsuttu Jukka Hanni.
Luxemburgin kirkkoraati
Luxemburgin kirkkoraati oli
niin ikään aktiivinen toiminnassaan kokoontuen toimintavuoden
aikana useaan otteeseen. Luxemburgin kirkkoraadin jäseniä ovat
Marita Bright, Eini Corke, Jarmo
Karttunen (pj.), Paula Lehtinen,
Rea Mäkelä-Timberg, Esa Peltola, Marjo Sainio (sihteeri) ja Wille Westerholm työntekijäjäsenenä.
TIIMIT
Hallintotiimin tehtävänä oli
huolehtia hallinnon ja siihen liittyvien prosessien päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä seuraavien toimintojen osalta: taloushallinto, talousseuranta, laskutus,
henkilöstön palkat, lupa-asiat, viranomaisyhteydet, verotus, kannatusjäsenrekisteri, jäsenasiat, asiakaspalvelu ja tiedotus. Asiakasryhminä olivat mm. viranomaiset Belgiassa ja Alankomaissa, Merimieskirkon keskustoimisto, henkilökunta, jne. Yleistä hallintoa hoitavat johtajan lisäksi hallinto- ja taloussihteeri sekä kirkkojen palveluvastaavat, jotka ovat vastanneet toimintavuonna keittiö- ja kanttiini-
Antwerpenin merimieskirkolla on kunniakas
historia. tässä laivoille
jaettava lehtinen takavuosilta.
toiminnasta. Johtajan työstä 90 %
oli hallintoa ja 10 % kirkollista sekä
muuta operatiivista toimintaa. Sihteerin työaika kului täysin hallintotehtävissä (mm. kirjanpito ja useat
viranomaisyhteydet) ja palveluvastaavaltakin hallinto vei noin 20 %
työajasta.
Vuoden aikana hallintotiimissä
työskentelivät:
Jarmo Karjalainen,
johtaja
30.6. saakka
Taru Savelius-Latvus
1.7. alkaen
Sari van Bregt,
talous- ja hallintosihteeri
Belgian palvelutiimin tehtävänä oli huolehtia palvelujen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä Antwerpenissa ja Brysselissä sekä tarvittaessa koko Belgian
ja Luxemburgin alueella. Sen vastuualueena olivat kahvila, kauppa,
saunat, kirjasto, majoitus, tilavaraukset, kiinteistöhuolto ja asiakaspalvelu. Palveluvastaavan työpanos
oli edellisvuoden tapaan vahvasti
Bryssel-painotteinen, mutta myös
Antwerpenissa hän vastaa kaupan
ja kahvilan toiminnasta. Toimintavuoden aikana tiimin toiminta selkiintyi ja jäsentyi edelleen, ja
ilmapiiri siinä oli hyvä ja toiminta avointa. Tämä mahdollistui ammattitaitoisen henkilökunnan ja
periodiassistenttien toimesta. Toiminta painottui vahvasti kaupan ja
kahvilan pyörittämiseen sekä vieraanvaraiseen asiakaspalveluun.
Terveysviranomaisten toimesta on
myös kiinnitetty huomiota keittiön
toimintaan ja hygieniaan sekä omavalvonnan toimivuuteen.
Tiimin tukena oli vuoden varrella paikallisten vapaaehtoisten
joukko auttamassa eri tapahtumissa. Brysselin Merimieskirkon kirjasto pyöri edelleenkin täysin vapaaehtoisvoimin. Kirjahankintojen rahoittamiseksi järjestettiin
kaksi kirjatoria.
Vuoden aikana tiimissä työskentelivät:
Katja Honkala,
palveluvastaava (>30.4)
Helena Pirhonen,
emäntä, Bryssel (koko vuoden)
Päivi Oksanen,
periodiassistentti, Antwerpen
(>10.2.)
Melli Lydman,
(7.2. - 31.8)
Juha Martin,
periodiassistentti, Benelux-maat
(20.5. – 31.12)
Essi Selmo,
(27.8.>)
Suvi Saari,
periodiassistentti, Bryssel
(>31.3., teki palveluvastaavalle
kuuluvia töitä palkattuna 1.4.21.6.)
Laura Pyytövaara,
periodiassistentti, Bryssel (1.9.>)
Opiskelijoita syyskaudella
Marko Sairinen
Rotterdamin palvelutiimin
perustehtävänä oli huolehtia tiimin vastuualueella olevien palvelujen päivittäisestä tuottamisesta ja
kehittämisestä. Perustehtävä sisälsi
palvelujen
tuottamisen, ohjauksen, ohjeistuksen
sekä toiminnan kehittämisen kahvilan, kaupan, saunan, kiinteistöhuollon, majoituksen, asiakaspalvelun ja tilavarausten osalta. Asiakasryhminä olivat ulkosuomalaiset
perheineen, rekkamiehet, merimiehet ja paikalliset kävijät. Keittiön
ja kanttiinin toiminta jatkui entiseen tapaan.
Rotterdamin palvelutiimiin
merkittävimmät tapahtumat toimintavuoden aikana olivat pääsiäismyyjäiset, sunnuntailounaat,
grilli-illat, senioriruokailu, kirpputori, jääkiekon mm-kisakatsomo, Marimekko event sale- tapahtumat ja jo hyvissä ajoin keväällä
organisoitu ja aloitettu pakkaaminen ja koko rakennuksen tyhjentäminen peruskorjausta varten. Anna-Maija Scholten toimi organisaattorina. Muutto väliaikaisiin tiloihin merkitsi muutosta kaupan
toimintaan ja siihen, ettei vapaaehtoisia ollut syyskautena. Nettikauppa aloitti toimintansa syyskuussa (www.shopfinland.nl).
Jukka Oksanen,
palveluvastaava (koko vuoden)
Irma Alastalo,
periodiassistentti (>30.7. )
Siiri Selmo (>10.8.)
Myös kirkon ulkopuolisten vapaaehtoisten panos on ollut huomattavaa etenkin joulumyyjäisissä sekä sen valmisteluihin liitty-
35
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
36
Merimiespastori
Heli Huttunen
valmistautuu
jumalanpalvelukseen Rotterdamin
väistötiloissa,
joka näkyy
keskimmäisessä
kuvassa. Kaksi
suomalaista on
aikeissa astua
ovesta sisään.
2013
vissä tehtävissä. Kirkon peruskorjaukseen liittyvät remontit ja suunnittelu ovat tuoneet vuoden aikana
lisähaasteita toiminnalle ja siihen
on käytetty palvelutiimissä paljon
työtunteja. Tiimien välinen työskentely Diakonia ja kasvatustyön
ja Belgian palvelutiimin välillä on
käytännön tasolla toiminut hyvin.
Syksyllä asennettu Winpos- kassajärjestelmä helpottaa kirjanpitoa,
inventointia ja myyntiä.
Diakonian ja kasvatustyön tiimin perustehtävänä oli huolehtia
tiimin vastuualueella olevien palvelujen ja toimintojen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä.
Perustehtävä sisälsi palvelujen tuottamisen, ohjauksen, ohjeistuksen
sekä toiminnan kehittämisen hengellisen työn, sosiaalityön, kasvatustyön, kriisityön, kokoontuvien
ryhmien, vapaaehtoistyön koulutuksen ja koordinoinnin, verkostoja sidosryhmätyön sekä tapahtumien osalta. Kohderyhminä olivat ulkosuomalaiset perheineen, merenkulkijat, raskaanliikenteen kuljettajat, au pairit, opiskelijat, nuoret,
lapset, perheet, vanhukset, jne. koko toimialueella.
Tehtäväkenttä oli erittäin laaja
ja toimialue suuri, jolloin erityisenä haasteena oli löytää soveltuva tapa hyödyntää tiimiä ja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin.
Tässä onnistuttiin hyvin. Tiimi teki yhteistyötä muiden tahojen ja
toiminnan järjestäjien kanssa, joista merkittävimmät olivat: SuomiKlubi, Alankomaat-Suomi -yhdis-
tys, Suomi-Luxemburg -seura, Eurooppakoulut, Lauantai- ja Suomikoulut, sisarkirkot ja muut kirkot,
oppilaitokset Suomessa ja Beneluxmaissa, yms.
Brysselissä toiminta jatkui erittäin vilkkaana ja tehokkaana. Antwerpenissa jatkettiin hyväksi koettuja toimintamuotoja, kuten perhekerho sekä seniorien kokoontumiset. Alankomaissa jatkettiin edellisvuosien tapaan laaja-alaista toimintaa. Luxemburgissa toiminta jatkui
edellisen vuoden tapaan.
JUMALANPALVELUSELÄMÄ
Jumalanpalveluksia pidettiin
vuonna 2013 kaikkinensa Benelux-maiden alueella yli 25, joista
osa oli erityisiä teemamessuja ja 6
Pohjoismaisten Merimieskirkkojen yhteisiä messuja. Rotterdamissa oli perinteinen Reformaatiopäivän messu paikallisessa luterilaisessa kirkossa yhdessä Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen kanssa. Jumalapalveluselämä toimi erittäin
hyvin ja erityisesti Brysselissä oli
paljon osallistujia. Varsinkin joulun ajan tapahtumat (Kauneimmat
joululaulut, jouluaaton hartaudet ja
Eurooppakoulun joulukirkot) olivat niin suosittuja, että ne pidettiin
kahdessa vuorossa. Jumalanpalveluksissa otettiin huomioon lapset
ja nuoret. Alankomaissa pidettiin
Kauneimmat joululaulut ja joulukirkot Den Haagissa (Voorburg) ja
Amstelveenissa. Messuista ja toimituksista vastaa Benelux-maiden
alueella Heli Huttunen, käytännössä kirkon johtaja hoitaa Alankomaiden toimitukset ja messut.
Alankomaissa messuja ovat hoitaneet Jarmo Karjalainen ja Taru Savelius-Latvus, samoin sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta. Suuremmista tilaisuuksissa palkkiotoimisena kanttorina oli Karla-Maria Toiviainen. Jumalanpalveluselämässä olivat mukana Brysselissä ja Antwerpenissa sosiaalikuraattori Piia Lännenpää - De La Cruz
sekä sosiaalikuraattori Pekka Wilska. Luxemburgissa palkkiotoiminen pappi, Wille Westerholm, hoiti messut ja kirkolliset toimitukset.
Jumalanpalvelusmusiikki toteutui
pääosin vapaaehtoisten voimin.
PERHEET, LAPSET JA NUORET
Benelux-maissa toimi monia
perheen hyvinvointia tukevia kerhoja ja piirejä. Esimerkiksi Brysselissä kokoontui aktiivisesti päiväkerho, perhekerho ja 2 lasten ja
nuorten kokkikerhoa. Antwerpenissa perhekerho kokoontui kerran kuussa, Rotterdamissa Merimieskirkon tiloissa toimi leikkipiiri kerran viikossa.
Brysselissä messujen yhteydessä toimi pyhäkoulu. Brysselissä ja
Luxemburgissa järjestettiin säännöllisesti isoskoulutuksia ja nuorten iltoja. Erityisesti Luxemburgissa nuortenillat saivat lisää kävijöitä,
illoista vastasi Pekka Wilska.
KERHOT, PIIRIT, KIRJASTO JA
MUUT AKTIVITEETIT
Benelux-maissa ryhmät toimivat
pääsääntöisesti vapaaehtoisten vastuuhenkilöiden voimin. Toimintaa
koordinoi johtava sosiaalikuraattori tai sosiaalikuraattori. Rotterdamissa seniorit kokoontuivat kerran kuukaudessa aktiivisesti läpi
vuoden. Kirjaston suosio oli hyvin
suuri niin Brysselissä kuin Rotterdamissakin. Rotterdamissa toimii
aktiivinen kirjapiiri, joka on myös
ottanut tehtäväkseen kirjaston hoidon, myös Brysselissä kirjastoa hoitavat vapaaehtoiset.
DIAKONIA- JA KRIISITYÖ
Merimieskirkko oli edelleen tärkeä paikka niin liikkuville suomalaisille kuin siirtokunnallekin. Yhteistyötä tehtiin Suomen suurlähetystön kanssa tiiviisti. Erityisesti
sosiaalikuraattorit ja merimiespastorit tekivät säännöllisesti myös kotikäyntejä ja vierailuja eri paikkoihin. Benelux-alueella ekumeeninen
yhteistyö jatkui monien eri tahojen
kanssa, mikä toteutui konkreettisimmin ICMA-työssä sekä työssä skandinaavisten sisarkirkkojen
kanssa.
Heli Huttunen,
Merimiespastori (koko vuoden)
Taru Savelius-Latvus,
Merimiespastori (>30.6.)
Piia Lännenpää-De La Cruz,
johtava sosiaalikuraattori (koko vuoden)
Eeva-Maria Ranta,
sosiaalikuraattori (koko vuoden)
Pekka Wilska,
sosiaalikuraattori (koko vuoden)
Lisäresursseina hengellisessä työssä Jarmo Karjalainen, johtaja
(>30.6.)
Wille Westerholm,
palkkiotoiminen pappi (koko
vuoden)
Timo Lahtimo,
periodiassistentti (>30.6.)
Riikka Juutinen,
periodiassistentti (> 30.6.)
Jenni Kallio,
periodiassistentti (15.8.>)
Sekä toimintavuoden kevätkaudella opiskelijat:
Heli Suutari
Jenni Kallio
Syyskaudella
Laura Sahlström
BASAARITOIMINTA
Vuotuinen toiminnan kohokohta olivat joulumyyjäiset, joita pidettiin yhteensä 17 päivää: Rotterdamissa 10 päivää ja Brysselissä 10
päivää, molemmissa kahden viikonlopun yli. Sekä Brysselissä että Rotterdamissa toimivat aktiiviset basaaritoimikunnat, jotka vastasivat itsenäisesti pääosasta tilauksista. Rotterdamissa myynti jäi tavoitteesta. Brysselissä myynti kasvoi edellisvuoteen nähden jonkin
verran, kauppapäivien lisääminen
ei kasvattanut myyntiä toivotun
suuruisesti. Lisäksi Rotterdamissa, Kaikilla meriBrysselissä ja Antwerpenissa pidet- mieskirkoilla
on muinaisista
tiin pienet pääsiäisbasaarit.
TIEDOTUS
Tiedotus tapahtui nettisivujen, sähköpostitiedotteiden ja Majakka-lehden avulla sekä Belgiassa Suomi-Klubin Parlöörissä olevan merimieskirkon vakiopalstan
kautta. Majakka-lehti ilmestyi ainoastaan kerran printattuna versiona ja kerran digi-versiona. Lehden
levikki oli 3 000 kpl. Lehden toimitussihteerinä, nettisivujen päivittäjänä ja tiedotuskoordinaattorina toimi oman työnsä ohella Raili Minkkinen. Sähköpostitiedotteita lähetettiin Belgiassa kesäkuukausia lukuun ottamatta keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. Alankomaissa sähköpostitiedotteita lähetettiin noin kerran kuussa. Yhteisessä työnjaossa sovittiin, että Heli
Huttunen vastaa Brysselin ja Antwerpenin Merimieskirkkojen ja Eeva-Maria Ranta Rotterdamin Merimieskirkon tiedotuksesta
TULOS JA KEHITYS
Benelux-maiden Suomalainen
Merimieskirkko pystyi toimintavuonna 2013 toimimaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Benelux-maiden Suomalainen Merimieskirkko saavutti keskeiset tavoitteensa vuonna 2013.
johtaja
37
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
ajoista asti ollut vieraskirja,
tässä on kirja
Antwerpenista. Enin osa
merkintöjen
tekijöistä on
rekkamiehiä
tai merenkulkijoita.
38
2013
HAMPURI
kävijämäärä
Avustettavat
1 167
Merenkulkijoita
735
-4,0 %
16 236
+8,1 %
37 081
+11,9 %
Rekkamiehiä
Yhteensä
YLEISTÄ
Merimieskirkon
hallituksen
puheenjohtaja Timo
Lappalainen ja Satu
Oldendorff
kirkkopäivien päätöstilaisuudessa
Hampurin
Stadtparkissa.
Liikkuvien ihmisten ja ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ Hampurin suomalaisella merimieskirkolla tarjoaa kokoontumispaikan
vierailijoille ja toimintaryhmille
sekä kirkollisia palveluja omalla äidinkielellä.
Suomenkielisiä messuja ja jumalanpalveluksia pidettiin kerran
kuukaudessa.
Pohjoisen alueen pappina toimi
teologian tohtori Päivi Vähäkangas
31.8.2013 asti ja hänen äitiyslomasijaisuuttaan hoitaa pastori Helena
Eckhoff 31.8.2014 saakka. Itsenäisyyspäivän juhlamessussa saarnasi
Pirkkalan kirkkoherra Olli-Pekka
-18,3 %
HAMPURIN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO
Muutos
vuodesta
2012
Silfverhuth ja liturgina toimi pastori Maija Priess. Muiden pohjoismaiden kirkkojen kanssa järjestettiin kolme yhteispohjoismaista jumalanpalvelusta ja 6 yhteistä pohjoismaista aamupalaa. Kirkon johtaja oli tekstin lukijana ja ehtoollisavustajana yhteispohjoismaisissa hartauksissa, omissa messuissa
ja jumalanpalveluksessa St. Michaelis-kirkossa, joka pidettiin Hampurin sataman vuosijuhlan merkeissä. Satamajuhlan isäntämaana
oli Pakistan. St. Michaelis-kirkossa
oli läsnä noin 2000 henkilöä.
Suuri ja merkittävä tapahtuma
meille oli Saksan Kirkkopäivät, jotka järjestettiin Hampurissa. Merimieskirkolla pidimme hartaushetkiä, esittelimme kirkkoamme, pidimme esitelmiä ja pääsihteerimme Sakari Lehmuskallio saarnasi Seafarer’s Night-messussa Fischauktionshallessa. Messu oli kolmen tunnin pituinen ja läsnä oli
900 osallistujaa.
29
-3,3 %
3 252
+15,3 %
58 500
+10,0 %
Kanttoreina merimieskirkossa
toimivat Christiane Säilä ja kuoron johtaja Eva-Christina Pietarinen. Kielikoulun lapsille järjestettiin kaksi kertaa myös oma jumalanpalvelus. Torstaisin pidettyihin
hartaushetkiin osallistui pääasiassa työkerholaisia, keskimäärin 35
henkilöä. Hartauksia pitivät työntekijät, kirkkotoimikunnan puheenjohtaja ja Pohjois-Saksan pappi Helena Eckhoff, Sakari Lehmuskallio ja Maija Priess.
Suomen Hampurin pääkonsulaatti suljettiin 31.8.2013. Kansalaispalvelupiste avattiin merimieskirkon tiloissa 21.10.2013. Toimitila on vuokrattu Suomen Berliinin suurlähetystölle ja suurlähetystön virkailija vastaa toiminnasta. Yhteistyömme on sujuvaa. Suomen kunniakonsuliksi Hampuriin
valittu Hans-Christoph Stadel kutsuttiin myös säätiömme hallituksen
puheenjohtajaksi.
Suurlähetystön kansalaispalvelupiste alkoi toimia
Hampurin merimieskirkon
yhteydessä. Virkailija Jussi
Kiho Ditmar-Koel Stassella
yhdessä Satu Oldendorffin
kanssa.
Vuosi 2013 oli erityisen tapahtumarikas ja
suurten muutosten vuosi.
Sosiaalityössä kotikäynnit ja sairaalavierailut kuuluivat palveluumme. Lukumäärät seniorityössä ovat lisääntymässä. Aloitimme keväällä
Seniori-kahvilatoiminnan, johon osallistuvat
ne entiset tukijamme,
jotka eivät enää omin
avuin pääse kirkolle.
Kehityksen alla on ollut nuorisotyö ja se on vakiinnuttanut paikkansa kuukausiohjelmassamme. Jatkamme työalan kehittämistä edelleen.
Markkinointia lisäsimme kahdessa uudessa julkaisussa. Olemme
esillä Hampurin kaupungin markkinointiesitteessä (60 000 kpl) sekä
uusitussa karttakirjassa, jossa on logomme (30 000 kpl), joka on tehty Hampurin Kirkkopäiviä 2013
varten.
Kokoustilojen kysyntä on hieman kasvanut. Hampurin kaupungit oppaat kokoontuvat edelleen
säännöllisesti meillä. Pienimuotoiset matkailualan messut järjestettiin kirkon tiloissa. Lehti-, radio ja
TV-haastatteluja on ollut paljon ja
kiinnostus toimintaamme kohtaan
on laajaa.
Jutut Hampurin merimieskirkosta olivat; Kirchentag Zeitung
(jakelu 300 000 kpl), Centrum Balticum, Pulloposti Itämeri ja merimieskirkkotyö (jakelu 10 000 kpl),
Rengas, Naisvoimaa, Karjala-leh-
kana aina onnistukaan.
Palvelun nykyisille sekamiehistöille koemme onnistuneen ja saamme yhteistyöstä hyvää palautetta ja kiitosta.
RASKAAN
LIIKENTEEN
KULJETTAJIEN
ti, Porin Kirkkosanomat, DeutschFinnische Rundschau, Deutsche
Gemeindeblatt Helsinki, Riihimäen Aamuposti, Perniön Seudun
Lehti, Silta-Brücke, Joensuun Kirkkotie, Juuka, Merimieskirkkolehti
Yle, Puhelinlangat laulaa, NDRHamburg Journal, Deutschlandfunk jne.
MERENKULKIJAT
Merimieskirkon toimialueeseen
kuuluu Hampurin sataman lisäksi myös muita Pohjois-Saksan satamia, joista tärkeimmät ovat Bremerhaven, Lyypekki ja Travemünde. Laivakäyntejä ja miehistön
vaihtokuljetuksia tehtiin Hampurin, Lyypekin, Bremenin, Travemünden ja Cuxhavenin satamissa suomalaisiin laivoihin. Laivojen kokonaismäärä oli 20 eri laivaa. Kohtaamiset merenkulkijoiden puolelta ovat odotettuja ja merkityksellisiä. Yhteydenottoja tulee
laivoilta paljon, vaikka laivakäynnit
eivät lyhyiden satamakäyntien ai-
parissa tehtävä työ
keskittyy Pohjois-Saksassa Lyypekin merimieskirkolle.
KIRKKOTOIMIKUNTA (KTK)
Kirkkotoimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää kirkon työtä. Kirkkotoimikuntaan kuuluivat 2013 puheenjohtajana Kaija
Gaupp, varapuheenjohtaja ja sihteeri Pauliina Vakkuri-Lappalainen, jäsenet Helena Hashemian,
Markku Nurminen ja Marja Franken. Varajäsenet olivat Tarja Jeenicke ja Johanna Elo-Schäfer.
Kirkon edustajina olivat Satu
Oldendorff ja Tiina Ylitalo. Ktk
kokoontui noin kuuden viikon välein. Kirkkotoimikunnan sääntöihin tehtiin muutoksia, jotka Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus
hyväksyi. Ktk otti vastuun perinteisistä suomalaisista juhlista, kuten
Vappu ja Juhannusjuhlista. Vappujuhlissa lakitettiin toistamiseen Rakel Wihurin pysti. Lakittajana toimi pääkonsuli Erja Tikka. Siirtokuntakokous pidettiin 17.2.2013.
RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT
39
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
40
2013
Työkerho
Työkerho tukee ja edistää Hampurin Merimieskirkon toimintaa.
Työkerholaiset kantavat suuren vastuun pääsiäis- ja joulumyyjäisten
onnistumisista Hampurissa, niin
kuin myös muissa Pohjois-Saksan alueella tapahtuvista tapahtumista, joissa he myyvät merimieskirkon tuotteita ja tekevät samalla Suomea tunnetuksi. He ovat olleet vuosikymmeniä kirkon vapaaehtoistyön selkäranka ja merkittävä taloudellinen tukiryhmä. Työkerholaiset pitävät huolta ikääntyvistä ja sairastuneista ryhmänsä jäsenistä ja he ovat hyvä esimerkki
yhteisöllisyydestä ja vertaistuesta.
Työkerhon jäsenmäärä on kasvava,
kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja heillä on nyt enemmän aikaa osallistua kirkon toimintaan.
Puheenjohtajana toimi loppusyksystä alkaen Kerttu Salminen-Thieme. He kokoontuvat lyhyitä lomataukoja lukuun ottamatta torstaisin
koko vuoden ajan kirkolla Raakelin salissa ja loppuvuodesta alhaalla biljardisalissa. Biljardisalin nimi muutettiin kirkkotoimikunnan
päätöksellä Eevan saliksi 8.12.2013
kiitoksena Eeva Strehmelin mittavalle vapaaehtoistyölle kirkkomme
hyväksi. Työkerhon oheistoiminta on hyvin aktiivista vierailujen ja
retkien muodossa. He ovat taitavia
käsityöihmisiä ja kirkon tukeminen
on heille sydämen asia.
Kielikoulu
Suomalainen kielikoulu tarjoaa
kerran viikossa suomalais-saksalaisille lapsille Suur-Hampurin alueella suomenkielen opetusta kerran viikossa kielitaidon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Useimmiten he ovat kaksikielisen perheen
lapsia. Kielikoulupäivä on perjantai ja koulussa on noin 80 lasta.
Kielikoulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi Katariina Röbbelen-Voigt. Kirkon edustajana vanhempainneuvostossa toimii Tiina Ylitalo.
Lisäksi kirkolla kokoontui Kielikoulun pienten lasten kerho ja
Muskari-ryhmä tiistaisin.
Ruotsinkielen keskusteluryhmästä kirkolla vastasi Anna-Rita
Lau. Svenska Gruppen kokoontuu kerran kuussa ja ryhmässä on
aina toistakymmentä ryhmäläistä, joiden äidinkieli on ruotsi tai
he ovat kiinnostuneita ruotsinkielisestä kulttuurista.
Perhekahvila
Perhekahvilasta on tullut nuorten perheiden yhteinen tapaamispäivä kirkolla. Toiminnasta vastasi Tiina Ylitalo ja vapaaehtoinen
assistenttimme Ilona Matilainen.
Ohjelmassa on niin askartelua,
leikkiä ja laulua, retkiä kuin muutakin ohjelmaa.
Kirkkokuoro
Merimieskirkon kuoro esiintyi
useissa tilaisuuksissa kirkossamme,
Hampurin merimieskirkon työkerho
on runsaasti yli 50
vuotta vastannut
merimieskirkon myyjäisten valmisteluista
ja toteuttamisesta
yhdessä henkilökunnan kanssa. Vuonna
2013 se muutti kokoontumispaikkansa
Raakelin salista
väljempiin tiloihin
kerrosta alemmas
Eevansaliin.
jumalanpalveluksissa ja juhlissa.
Heillä oli esiintymisiä myös kirkon ulkopuolella
pääosin Suomeen
liittyvissä tilaisuuksissa. Kuoron
harjoitusilta on perjantai ja kuorolaisia oli mukana keskimäärin 20.
Kuoronjohtajana toimi Eva-Christina Pietarinen.
Raamattupiiri
jatkoi myös toimintaansa kerran
kuussa pienellä osallistujamäärällä
Ritva Lehmannin vastuualueena.
Raamattupiiriä ovat pitäneet myös
papit ja vapaaehtoinen assistenttimme Anna Eklund.
Kirjallisuuspiiri
kokoontui kerran kuussa ja ryhmässä on kaksikymmentä aktiivista osallistujaa. Ryhmän vetäjänä on
toiminut Kaija Gaupp.
Naapuriapu
Lähimmäisen huolenpito on
kirkon toiminnassa tärkeää ja siitä
kantaa tämä ryhmä vastuuta. Ryhmässä oli viisi jäsentä ja yhdyshenkilöinä toimivat Riitta Puck ja Anja Scharf. Uusmuuttajien edustajana toimi Leila Klawiter.
Sähly-porukka
Lauantaisin on kirkolta lähtenyt
sähly-porukka Sommerhudestrassen koululle. Keskimäärin pelaajia
on kymmenen. Sählyn jälkeen pelaajat saunovat silloin tällöin merimieskirkolla.
Sauvakävelyryhmä
puolestaan hoitaa kuntoliikuntaa kerran viikossa lauantaiaamuisin. Ryhmässä on mukana toistakymmentä osallistujaa Ryhmän ve-
täjänä toimi Anne Prüfer.
Naiset goes kapakka
Ryhmän vastuuhenkilönä toimi
alkuvuodesta Pauliina VakkuriLappalainen ja he järjestivät muutaman mukavan illan eri-ikäisille
naisille.
Aamupala-tilaisuudet
Kirjallisuusseminaari Dr. Marketta Göbel-Uotila
Kerran kuukaudessa pidetyt elokuvaillat ovat olleet mieluisia ja
noin 15 katsojaa on nauttinut uusista suomalaisista elokuvista alakerran takkahuoneessa.
Kirkolla kokoontui säännöllisesti myös kansainvälisiä ryhmiä.
Eesti-kool on omaan Kielikouluumme verrattava koulu, joka kokoontui meillä kaksi kertaa kuussa.
Kansainvälinen naisten kuoro harjoitteli meillä kerran kuussa.
Lisäksi unkarilainen protestanttinen seurakunta piti jumalanpalveluksen kerran kuussa kirkossamme.
Kirkon johtaja kävi pitämässä
merimieskirkkoaiheisia esitelmiä Kölnissä suomalaisten seurakuntien ja paikallisten DFG:n kutsumana samoin kuin Suomi-Saksa-tilaisuuksissa Helsingissä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Henrikin ja Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiirivierailut kuuluvat vuosittaiseen ohjelmaan. Osallistuminen aktiivisesti
Suomalais-saksalaisten kauppakillan ja Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimintaan. Osallistuminen Turussa järjestettävään kansalliseen Itämeri-foorumiin on tärkeä osa merimieskirkon näkyvyyt-
tä. Syksyn Pohjois-Euroopan alueen ICMA-koulutukseen osallistuminen.
JUHLAT, KONSERTIT
JA NÄYTTELYT
Kirkon monipuolista toimintaa täydensivät useat taidenäyttelyt, klassiset sekä kevyen musiikin
konsertit ja juhlat.
Vappu- ja juhannusjuhlat pidettiin kirkolla perinteisesti. Muutama konsertti järjestettiin yhteistyössä DFG Nordin kanssa.
Kirkko oli mukana “Nacht der
Kirchen”-suurtapahtumassa aktiivisten vapaaehtoisten avulla. Kirkolla kävi silloin noin 600 henkilöä. Otimme hartaustekstissä huomioon merenkulkijat, sillä tapahtuma oli lähellä Suomen Sea Sundaypäivää. Siirtokunnan joulujuhla pidettiin jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina. Jouluaattona oli yksinäisille tarkoitettu ohjelmallinen aattoilta ja jouluruokailu.
Kirkkotoimikunnan ja merimieskirkon sosiaalityön asiakaskyselyyn vastasi 94 asiakasta. Saimme
kyselyssä hyvää palautetta ja uusia
ideoita toimintaamme.
Suuri merkitys kirkolle oli jälleen Suomen itsenäisyyspäiväjuhlan ja Suomen Hampurin kunniakonsulin kirkolla järjestämä itsenäisyyspäivän vastaanotto. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla olivat
läsnä Suurlähettiläs Päivi Luostarinen ja Hampurin kaupungin taloussenaattori Frank Horch. Juhlassa esiintyivät laulaja Merja Mäkelä ja pianisti Jarkko Riihimäki.
Suurlähetystön lehdistöpäällikön Merja Sundströmin järjestämässä lehdistöglögi-tilaisuudessa
esiintyi kirjailija Roman Schatz,
Laulaja Eero-Veikko Häkkilä ja
säestäjänä Kai Friedmann.
Kirkon omassa itsenäisyyspäiväjuhlassa juhlajumalanpalveluksen
jälkeen 8.12.2013 jaettiin lisäksi
merimieskirkon ansiomerkkejä kirkon hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä. Juhlassa esiintyivät Anna Kreetta ja Goran Gribajcevic.
Kirkko toimi myös juhlapaikkana firmoille ja muille yhteisöille, samoin kuin pitopalveluna yrityksille. Vuoden aikana kirkon keittiön
henkilökunta valmisti useita catering-tilauksia yksityistilaisuuksiin,
yli 70 tilaisuuteen.
Vuoden suurin koitos niin henkilökunnalle kuin vapaaehtoisille
auttajille (225 henkilöä) oli jälleen
joulubasaari, jonka toistuvasta hyvästä tuloksesta voi kiittää lämpimästi kaikkia talkoisiin monella eri
tavalla osallistuneita. Basaaritulot
ovat elintärkeä tuki kirkon toiminnalle. Basaarin avasi uusi kunniakonsulimme Hans-Christoph Stadel ja pääsponsorina toimi suomalainen lääkeyritys Vitabalanz edustajansa Päivi Korhosen välityksellä.
TURISTIT
Majoitustoiminta oli edellisvuotta vilkkaampi, mutta tavoitteenamme olisi vierashuoneiden jatkuva, korkea käyttöaste laajennetun
markkinoinnin avulla. Suurimmat majoittujaryhmät olivat Suo-
41
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
42
2013
mesta tulleet eri seurakuntaretkeläiset ja erilaiset ryhmät, jotka tulevat Hampuriin jonkun ison tapahtuman vuoksi.
YHTEISTYÖ
Hampurin Merimieskirkon läheisimpinä ja tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat Hampurin
Suomen pääkonsulaatti pääkonsuli Erja Tikan johdolla 31.8.2013 asti, Suomen Berliinin suurlähetystö
ja muut pohjoismaiset merimieskirkot.
Hampurin Suomalainen kielikoulu, Suomalaisen kirkollisen
työn keskus (SKTK) Hannoverissa,
Hampurin pääkirkon St. Michaelis-seurakunta, Deutsch-Finnische
Handelsgilde, ACKH (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen in
Hamburg,) DFG, ja MEPA ja kansainvälinen merimieskirkkoyhteistyö ICMA:n puitteissa.
Pääkonsulaatin ja Merimieskirkon yhteistyö oli luontevaa. Virassa oleva pääkonsuli on säätiömme
(Stiftung die Finnische Seemannsmission in Hamburg) puheenjohtaja 31.8.2013 asti. Vaikeuksiin joutuneita suomalaisia autoimme useamman kerran yhteistyössä pääkonsulaatin kanssa. Kauneimmat
joululaulut juonsi Anna Eklund ja
säestäjänä toimi Kai Friedmann.
Yhteistoiminta Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen kanssa toimi hyvin, erityisesti rippikoulutoiminnassa ja tiedotustoiminnassa
Rengas-lehdessä. Sktk piti vuosikokouksensa merimieskirkolla maaliskuussa 2013. Ulkosuomalaispar-
lamentin Keski-Euroopan aluekokoukseen osallistuttiin Kölnissä ja
USP:n kokouksessa Kölnissä olimme mukana Ritva Lehmannin,
Noora Alimattilan, Kaija Gaupin
ja Satu Oldendorffin kanssa. Suomi-Seura on tärkeä linkki yhteistyössämme.
Suomalais-saksalaisen kauppakillan kautta pidettiin yhteyksiä
suomalaisiin yrityksiin Hampurissa.
Kerttu Salminen-Thieme piti
aktiivisesti yhteyttä ACKH:n, on
sen hallituksen jäsen. Hän osallistui vuoden aikana useisiin tapahtumiin ja on toiminnassa mukana
hallituksen jäsenenä.
Yhteistyötä teemme myös Helsingin Saksalaisen Koulun ja Turun Kappeliseurakunnan kanssa.
Yhteistyö Pohjoismaisten kirkkojen, Saksan Merimieslähetyksen kanssa Hampurissa, Kielissä ja
Lyypekissä sekä ICMA-Hampurin
kanssa on tiivistynyt.
Bremenin suomalaisen seurakunnan basaarin järjestäjät saivat
pääsihteerin myöntämät Merimieskirkon ansiomerkit 20-vuotta tehdystä vapaaehtoistyöstä. Kouluttajana merimieskirkon sosiaalityön
kehittämiskoulutuksessa.
JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA
Hampurin kirkon oma tiedotuslehti Ankkuri ilmestyi kuukausittain.
Toinen tiedotuskanavamme oli
SKTK:n Rengas-lehti. Tiedottajana toimi vapaaehtoistyön puit-
teissa Eira Weissenburg ja vuoden
kaksi viimeistä lehteä toimitti Tanja Renman.
Kotisivuillamme www.finnkirche.org ja Suomen Merimieskirkon nettisivuilla löytyi tietoja toiminnastamme.
Basaarin kutsukortteja painatettiin 10 000 kpl ja pohjoismaiden
yhteiset basaarimainokset olivat
ajoissa näkyvillä Hampurin 87:llä
metroasemalla. Basaarista tiedotettiin myös paikallislehdissä, NDR:n
nettisivuilla ja radioissa. Useissa
suomalaislehdissä oli joulumyyjäiset aiheena pitkin vuotta.
Hampurin ja Lyypekin Merimieskirkoista ja merimieskirkon
työntekijöistä kerrottiin useissa
lehdissä Suomessa ja Saksassa kertomusvuoden aikana. Esimerkkeinä Suomessa: Turun ja Kaarinan
seurakuntien Kirkko ja Me-lehti, Yle Horisontti- ohjelma (2x 20
min,) toimittajana Riitta Vauras,
Yle Turku, Radio Suomi, Merimiehen joulupaketti-ohjelma jouluaattona ja joulupäivänä (mol. päivinä
45 min.) toimittajana Sanna Kojo.
Saksassa: Szene Hamburg-lehti,
NDR 90,3 2x vuoden aikana. Joulumyyjäisistä Oldie Radio Hamburg ja NDR 90,3. Jouluperinteistä NDR 90,3.
RESURSSIT
Johtaja
Satu Oldendorff
Palveluvastaava
Tiina Ylitalo
Sosiaalikuraattori
Ritva Lehmann
Toimistosihteeri
Eira Weissenburg, osa-aikainen
24h/ viikossa (tiedotuslehti vapaaehtoistyönä)
Kanttori (palkkiotoim.)
Christiane Säilä
Kuoronjohtaja (palkkiotoim.)
Eva-Christina Pietarinen
Vapaaehtoinen assistentti
Reetta Pauliina Niemi
Hampurissa 1.1-30.4.2013
asti sitten Lyypekissä 1.5.31.12.2013
Anna Eklund 27.8.-31.12.2013
Ilona Matilainen 1.10.2013 alkaen 30.8.2014 asti
Eeva Blumenthal 1.9.15.12.2013
Kahvilatyöntekijä
Elsi Glässer
Kahvilatyöntekijä
Johanna Hansen
Kahvilatyöntekijä
Leila Kelanne 1.-31.3.2013
Kahvilatyöntekijä
Johanna Elo-Schäfer
1.2- 30.4.2013
Kahvilatyöntekijä
Ritva Küssner 1.7.-31.8.2013
Catering-palvelut
Mikko Ylitalo 1.11.-31.12.2013
Laivatyö ja kiinteistä
Kari Bonsdorff 1.-31.12.2013
Sosiaalityö
Anja Scharf 1.1-28.2.2013
Siivous
Eero-Veikko Häkkilä
31.7.2013 asti
Aleksi Parviainen 1.-31.7.2013
Vakituiset vapaaehtoiset
auttajat
Keittiö ja kiinteistö
Mikko Ylitalo
Siivous
Leena Kasulke
Siivous/ kiinteistö
Manfred Kasulke
Kiinteistö ja aivakäynnit
Kari Bonsdorff
Kahvila:
Pauliina Vakkuri-Lappalainen
Karoliina Haberland
Helena Hashemian
Anne Pruefer
Anitta Stehling
Leila Kelanne
Heikki Raitanen
Eeva Gröning
Hengellinen työ:
Maija Priess
Kirjasto
Kaija Gaupp
Raija Saoudi
Piha ja puutarha
Asta Junttila
Harjoittelijat
Hampurin yliopistosta
Jari Gonzales 2.2.-2.4.2013
Joensuun yliopistosta
Sini-Tuuli Saaristo
20.5.-20.8.2013
TALOUS
Kirkon kiinteistön omistaa säätiö, Die Finnische Seemannsmission in Hamburg, jonka kautta rahaliikenne hoidetaan. Säätiön puheenjohtajana toimi pääkonsuli Erja Tikka ja 21.10.2013 alkaen
Hans-Christoph Stadel, toiminnallisena vastuullisena merimieskirkon johtaja sekä jäsenenä pääsihteeri Sakari Lehmuskallio.
Suomi-kauppa, sauna ja majoitustuotot ovat basaarien lisäksi ne
keinot, joiden onnistuminen antaa
kirkolle toimintamahdollisuudet.
Lisäksi Hampurin alueella Suomen kansalainen voi osoittaa kirkollisveronsa merimieskirkolle. Tuki- ja kannatusjäsenyydellä voivat
myös Hampurin ulkopuolella asuvat henkilöt tukea Hampurin merimieskirkon tärkeää toimintaa. Tukijäsenyyttä ja kirkollisverojen siirtoa merimieskirkolle on markkinointi aktiivisesti.
Satu Oldendorff
Pohjois-Saksan suomalaisen
merimieskirkon johtaja.
43
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
Pohjoismainen
yhteistyö on
itsestään selvä
osa Hampurin
merimieskirkon
elämää. Kerran
kuukaudessa
henkilöstöt
syövät yhdessä
aamupalaa ja
muutaman kerran vuodessa
on yhteispohjoismainen jumalanpalvelus.
Tarvikkeiden
lainaaminen
ja koordinoitu
myyjäismainonta ovat jo
rutiinia.
44
2013
LYYPEKKI
kävijämäärä
Avustettavat
30
-37,5 %
Merenkulkijoita
1 290
-6,5 %
1 048
-8,2 %
3 147
+49,7 %
Rekkamiehiä
1 876
-17,8 %
36
-64,7 %
7 427
+ 5,3 %
Yhteensä
POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO
merenkulkijoillekin. Lisääntyvässä määrin myös Lyypekissä asuvalle suomalaisväestölle. Suomi-Kodin
asukkaiden määrä on nyt 11.
Uusia ryhmiä Lyypekissä on käsityökerho, Tietovisaillat ja salibandy-ryhmä. Suomi-koulu kokoontui kerran kuussa lauantaisin merimieskirkolla ja suomalaisen seurakunnan kirkkoraati piti kokouksiaan tiloissamme. Pohjois-Saksan
suomalainen pappi Helena Eckhoff
YLEISTÄ
piti jumalanpalvelukset Paul-GerLyypekin toimipisteemme tarjo- hardt-kirkossa.
aa kodinomaisen olohuoneen niin
Sosiaalityön painopiste on kulraskaan liikenteen kuljettajille kuin jettajien palveluissa ja laivakäynti-
LYYPEKIN MERIMIESKIRKKO/
SUOMI- KOTI
Suomi-Kodin
ensimmäinen
sosiaalikuraattori
Maija-Liisa
Zawallich
piti vielä
eläkkeelle
jäätyäänkin
yhteyttä
Lyypekin
Suomi-Kotiin
ja oli siellä
aika ajoin
tuntityöntekijänä aina
tammikuulle 2013.
Hän kuoili
3.10.2013.
Muutos
vuodesta
2012
työssä. Vahva osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella.
Joulumyyjäiset järjestimme perinteisesti yhdessä suomalaisen
seurakunnan, Kielikoulun ja merimieskirkon kanssa yhteistyössä ”
Haus der Kulturen”- tiloissa.
Grilli-illat olivat hyvin suosittuja
kesällä ja uusituissa saunatiloissa on
asiakkaiden hyvä saunoa.
Lyypekin saksalainen merimieslähetys tutustui toimintaamme
työntekijän ja seitsemän vapaaehtoisen voimin.
Hoidimme Hampurista käsin vahvasti vapaaehtoisten turvin
Lyypekin palvelujen ylläpitämistä
ja Lyypekin omien vapaaehtoisten
rekrytointi on edelleen haasteellista, mutta pieni avaus on saatu aikaan.
Sosiaalikuraattori Noora Alimattila osallistui Sktk:n vuosikokoukseen Hampurissa ja ulkosuomalaisparlamentin kokoukseen
Kölnissä. Noora Alimattilan työsuhde päättyi hänen pyynnöstään
9.11.2013. Työtä jatkoi vuoden
2013 loppuun asti Toni Harjunheimo, joka osallistui merimieskirkon sosiaalityön neuvottelupäiville.
RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT
Kuljettajien läsnä olo Lyypekin
merimieskirkolla on vakiintunutta
ja he olivat siellä viikonloppuisin.
Uusia kuljettajia on tullut joukkoon ja muutamia palasi Suomesta takaisin. Kuljettavat osallistuivat mielellään tilaisuuksien järjestämiseen. Saunan korjaustyössä oli
aloitteellinen kuljettaja Ilkka Halonen ja hän oli myös osallisena vapaaehtoisvoimin.
MERENKULKIJAT
Laivakäynti- ja kuljetuspalvelut olivat iso osa sosiaalikuraattorin tehtäväkenttää. Työ on vakiintunutta ja laivojen lukumäärä 1215 viikoittain on pysynyt vakaana.
RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT
Suomalainen kielikoulu toimi
kerran kuussa merimieskirkolla ja
edisti suomenkielisten lasten kielitaitoa. Puheenjohtajana toimi Henna Rosvall.
Käsityökerho aloitti syksyllä
toimintansa ja oli toiminnallemme
iloinen uusi asia.
YHTEISTYÖ
Yhteistyö Finnlinesin ja Viking
Linen kanssa on toimivaa. Kielikoulu, DFG Nord, ja suomalainen
seurakunta, Deutsche Seemannsmission, Hampurin Suomen pääkonsulaatti 31.8.2013 asti, Berliinin Suomen suurlähetystö ja Lyypekin kunniakonsulin kanssa on
ollut aktiivista.
JULKAISU- JA
TIEDOTUSTOIMINTA
Sosiaalikuraattori kirjoitti Ankkuri-lehtiseemme ” Lyypekin rivit”.
Joulumyyjäisistä saimme jutun paikalliseen lehteen. Hampuriin liittyvissä julkaisuissa on Lyypekin toiminta aina mukana.
RESURSSIT
Toni Harjunheimo 1.1031.12.2013
Kahvilatyöntekijä/ tuntityöntekijä Maija-Liisa Zawallich 1.1.31.1.2013
Ritva Küssner 1.2.-31.3.2013
Vapaaehtoinen Assistentti 1.5.31.12.2013
Kahvilatyöntekijä/ tuntityöntekijä Hanna Ojuri
Hampurin vapaaehtoiset
Lyypekissä
Marja Franken
Wolfgang Ketelsen
Tarja Maass
Anne Prüfer
Helena Hashemian
Pirkko Dadason
TALOUS
Suomi-kauppa, sauna, majoitustuotot, tukijäsenyys olivat basaarien lisäksi ne keinot, jotka antoivat
meille toimintaedellytykset.
Satu Oldendorff,
Pohjois-Saksan suomalaisen
merimieskirkon johtaja.
Johtaja Satu Oldendorff
Sosiaalikuraattori
Ritva Lehmann
kerran kuussa viikonlopun
Toimistosihteeri
Eira Weissenburg taloushallinto,
yhteistyössä
Palveluvastaava
Tiina Ylitalo, yhteistyössä
Sosiaalikuraattori
Noora Alimattila 9.11.2013 asti
Sosiaalikuraattori
45
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
46
2013
MATKAPAPPI
VARSOVASSA
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Jumalanpalvelukset pidettiin
Puolan luterilaisen seurakunnan
kirkossa. Jumalanpalveluksia oli
yhteensä 6, osallistuneita yhteensä 90. Kanttorina toimi Adam Lewandowski.
VARSOVA
Muutos
vuodesta
2012
90
-86,1 %
Yhteensä
90
-86,1 %
Kirkkokahvit olivat seurakuntatalolla, Pia Turunen-Rusinek vastasi kahvitarvikkeiden hankkimisesta.
Edelleen olen ollut yksi sisua ja
siunausta –nettihartauksien kirjoittajista, samoin nettipappina.
Ritva Szarek
matkapappi
kävijämäärä
ATEENA
kävijämäärä
Avustettavat
21
+50,0 %
0
0%
2 544
+57,9 %
2 407
-9,2 %
326
+162,9 %
5 298
+20,4%
Merenkulkijoita
Yhteensä
ATEENAN SKANDINAAVINEN KIRKKO
SUOMALAISEN TYÖN
TOIMINTAKERTOMUS
1. YLEISTÄ
Ateenan merimieskirkko on
Ateenan ja Pireuksen kaupunkien
alueella asuvien suomalaisten kotikirkko, mutta suomalainen työ
ulottaa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen
toiminnan työtä tekee osa-aikainen
sosiaalikuraattori, yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden pohjoismaisten sisarkirkkojen kanssa. Toiminta tapahtuu Ruotsin kirkko ulkomailla, SKUT:n, isännöimissä tiloissa ja on osittain yhteistä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja
tanskalaisten kanssa. Järjestämme
yhdessä mm. myyjäisiä ja henkilökunta palvelee kaikkia pohjoismaalaisia. Suomalaisilla on lisäksi omia
suomenkielisiä jumalanpalveluksia
sekä tilaisuuksia ja tapahtumia.
Suomalainen Kirsi Rokosa on
tehnyt töitä Skandinaavisella kirkolla osa-aikaisesti tarvittaessa.
Suomalaiset ovat myös kaikista
pohjoismaalaisista aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa.
Muutos
vuodesta
2012
2. VARSINAINEN TOIMINTA
2.1. SAKRAALITOIMINTA
Ateenassa pidettiin viisi
jumalanpalvelusta, kolme keväällä ja kaksi syksyllä.
Yhteispohjoismaalaiset,
ruotsinkieliset jumalanpalvelukset toimitti ruotsalainen kirkkoherra Gunnar Liden. Helmikuussa Ateenassa
vieraili Loimaan seurakunnan rippukouluryhmä ja pappi Ritva Szarek toimitti helmikuussa talven ensimmäisen suomalaisen messun. Merimieskirkon henkilöstöpäällikkö Heikki Rantanen piti 25-vuotis juhlamessun kesäkuun alussa. Rodoksen turistipappi Pertti Hell toimitti keväällä kiirastorstain messun sekä lokakuun ja itsenäisyyspäivän messut. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit tarjosi suurlähettiläs Pekka Lintu ja puoliso Laurel Colless.
Kanttorina toimi Vesa Mäkeläinen.
2.2. KIRKKONEUVOSTO
Kirkkoneuvosto kokoontuu
kerran kuukaudessa. Kirkkoneuvostossa on kaikilla Pohjoismailla omat edustajansa. Suomalaisten
pysyvästi maassa asuvien edustaja
on Pirjo Fragkopoulou ja varajäsen on Anita Liaska. Suurlähetystön edustaja on konsuli Marja Porri ja Merja Riikonen.
2.3. RYHMÄT, TOIMINTAPIIRIT, TAPAHTUMAT
JA JUHLAT
Suomi-koulu toimii kirkon tiloissa lauantaisin. Paikalla on paljon suomalaisia lapsia ja vanhempia, jotka käyttävät silloin aktiivisesti kirkon palveluja. Olen paikalla lauantaisin. Osallistuin heidän
juhliinsa ja myös Ateenan Suomikoulun kannatusyhdistyksen kokouksiin.
Helmikuussa vietimme ystävänpäivää uudelleen pohjoismaalai-
47
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
48
2013
Sosiaalikuraattori
Mari Hilonen
ja alkava
iltahämärä
Ateenassa.
sessa Safka-ravintolassa. Maalis-huhtikuun
vaihteessa kirkolla pidettiin yhdistetty pääsiäis- ja kirpputori. Keväällä kerran kuussa
pidimme suomalaisen
elokuvaillan. Kreikkalaiset tanssit-ryhmä tanssahteli kirkolla
torstaisin koko kevään
ajan.
Kesäkuun 2. päivä vietimme Ateenan/Pireuksen
Merimieskirkon 25-vuotisjuhlaa.
Messun toimitti henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen ja juhlaa jatkettiin grilli-illanmerkeissä kirkon
kattoterassilla.
Kirkolla oli kesällä grilli-iltoja sekä yhteispohjoismaalainen juhannusjuhla.
Syksyllä aloitti suomalainen keskustelukerho toimintansa ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kirjakerho tuli myös uutuutena ohjelmistoon ja syksyllä kirjakerho kokoontui kolme kertaa. Pauliina
Mäkinen avusti lauluiltojen järjestämisessä.
Marraskuussa pidettiin kolmipäiväiset joulumyyjäiset. Ne olivat
menestys ja kävijöinä oli taas enemmän ja enemmän kreikkalaisia.
Vaikka suomalaiset tuotteet menivät hyvin kaupaksi, jälkimyyntiin
jäi jonkin verran enemmän tavaraa
kuin viime vuonna. Seurakunnan
toiveesta järjestimme Vesa Mäkeläisen kanssa virsilauluillan 07.12.
jotta virret tulisivat tutuimmiksi.
Kauneimmat joululaulut laulettiin
jouluun puolivälissä ja musiikista
vastasi Pauliina Mäkinen. Suomikoulun pikkujoulu oli 14.12.
2.4. SOSIAALITYÖ
Henkilökohtaiset yhteydenotot
tapahtuvat usein miten sähköpostitse, facebook-viesteinä ja joskus
myös puhelimitse. Kysymyksessä on ollut maahan vastamuuttaneiden neuvonta, perheongelmat,
avustus erilaisten paperiasioiden
hoitamisessa, sekä avustaminen
erilaisissa matkailuun ja kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Maastamuuttokysymykset askarruttavat
edelleenkin monen mieltä ja niihin
haetaan apua kirkolta. Keskusteluja on käyty enemmän ja erilaisia
avunpyyntöjä on tullut aikaisempiin vuosiin verrattuna enemmän.
Vuoden aikana olen tehnyt useita sairaalakäyntejä, saarilta on lähetetty kesän aikana matkailijoita
Ateenaan sairaalaan ja heitä olen
tavannut. Myös kotikäyntejä olen
tehnyt ja nyt myös enemmän Ateenan ulkopuolelle.
2.5. TURISTIT, SATUN
NAISET KULKIJAT JA
RYHMÄT
Suomalaisia matkailijoita käy
kirkolla satunnaisesti. Helmikuus-
sa hiihtolomaviikolla
vieraili Loimaan seurakunnan rippikouluryhmä myös Ateenan
Merimieskirkolla. He
käyttivät kirkon tiloja kokoontumisiin ja
lounastivat kirkolla.
Toukokuussa kirkolla
vieraili Kajaanin lukio- ja kirkkokuororyhmä. Korson seurakunnan Merimieskirkko-ryhmä vieraili Ateenassa
lokakuussa, heidän kanssaan tein
retken Korinttiin Apostoli Paavalin jalanjäljille. Vierailimme ryhmän kanssa myös Suomi-instituutilla. Merimieskirkon puheenjohtajisto piti workshop kokouksen
Ateenassa syyskuun alussa, kokoukseen osallistuivat pääsihteeri Sakari Lehmuskallio, hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen, varapuheenjohtaja Paula Raitis sekä
henkilöstöpäällikkö Heikki Rantanen. Lokakuun alussa Ateenassa
vieraili myös Kirkon ulkosuomalaistyön / turistityön uusi koordinaattori Bror Träskbacka. Journalistit Marja Siekkinen ja Sören Viktorsson vierailivat syksyn aikana
Ateenassa ja haastattelivat minua
Ruotsin suomalaisten Sisu Radioon ja Suomessa ilmestyvään Kyrkopressen -lehteen.
3. TOIMINTA ATEENASSA
Osallistuin suurlähetystön järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin
mm. eri aiheisiin päivällistilaisuuksiin ja itsenäisyyspäivän vastaanot-
Kirkkoherra
Gunnar Liden
on skandinaavisen kirkon
isäntä
toon. Pyrin osallistumaan myös Suomen instituutin
järjestämiin tilaisuuksiin.
Christina Liden
kanttori ja assistentti
Birgitta Schönberg,
ruotsalainen paikalta palkattu emäntä
Eva Lancing,
kirjanpitäjä
Kirsi Rokosa,
Ruotsin kirkon paikalta
palkkaama osa-aikainen
työntekijä.
4. ATEENAN
ULKOPUOLINEN
TOIMINTA
Tammikuussa osallistuin Matka2013 – messuille Helsingissä ja samalla vierailin
Korson seurakunnan illanvietossa. Vuoden aikana tein muutamia
kotikäyntejä Ateenan ulkopuolelle
mm. Spartaan.
5. YHTEYDET
Yhteistyö kirkon muiden työntekijöiden kanssa on lämmintä ja
samoin kontaktit kaikkiin pohjoismaiden merimieskirkkoihin.
Yhteistyö suurlähetystön kanssa on toiminut erittäin hyvin ja se
on melko aktiivista. Konsuli Marja Porri on kirkkoneuvoston jäsen.
Yhteydet Suomen Ateenan-instituuttiin ovat hyvät.
Rodoksen turistipappi Pertti
Hellin kanssa olemme sopineet jumalanpalvelusmatkat Ateenaan ja
Thessalonikiin.
6. TIEDOTUS
Ateenan Skandinaavinen kirkko tiedottaa IKAROS lehdellä kolme-neljä kertaa vuodessa. Se on nykyään A4-kokoinen ja siinä minulla on käytettävissä yksi kokonainen
sivu. Ateenan Merimieskirkolla on
myös oma Facebook-sivunsa ja sen
avulla pyrimme tiedottamaan kirkon tapahtumista. Samoin myös
sähköpostitse.
Julkaisemme kerran vuodessa
Kas Kas (ent. Sinivalkopurjeet) –
lehden, se on kreikansuomalaisten
ja Kreikan ystävien informatiivinen
lehti. Tämä lehti postitetaan kaikille Kreikassa asuville suomalaisille,
jotka ovat ilmoittaneet osoitetietonsa. Tänä vuonna oli myös ensimmäistä kertaa mahdollisuus tilata lehti Suomeen pientä tilausmaksua vastaan. Suomessa lehti lähetetään myös eri järjestöihin. Lehteä
toimittavat vapaaehtoistyönä Sara
Sure, Mari Hilonen, Annu Marttila ja Arja Heinonen.
7. RESURSSIT
7.1 HENKILÖSTÖ
Mari Hilonen,
osa-aikainen (15 viikkotuntia)
suomalainen sosiaalikuraattori
Skandinaavisen kirkon henkilökunta:
Gunnar Liden
ruotsalainen kirkkoherra
7.2. TOIMITILAT
Jaamme Ruotsin kirkon (SKUT)
kanssa toimitilat Ateenan keskustassa, Plakassa. Tiloissa toimii kirkon toimisto ja kahvila, sekä koulu-kokoustila ja musiikkihuone. Jumalanpalvelukset toimitetaan pääsääntöisesti St. Pauls’ anglikaanisessa kirkossa.
7.3 TALOUS
SMK:n ja SKUT:n sopimuksen
mukaan SMK maksaa sosiaalikuraattorin palkkion, toimeen liittyvät kulut ja Kas Kas (ent. Sinivalkopurjeet) -lehden painokustannukset. Kirkon tilat, konttorikoneet, puhelin ovat vapaasti käytettävissä, sillä ne korvataan sosiaalikuraattorin työpanoksella, basaarimyyntituloilla ja yleisellä varojen
hankinnalla.
Mari Hilonen
Sosiaalikuraattori
49
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
50
2013
SUOMEN MERIMIESKIRKKO RY:N
KRIISIVALMIUSTYÖ
TOIMINTAKERTOMUS
Kriisitukipuhelin päivysti koko
vuoden numerossa 040 540 3404.
Numero on saatavilla mm. Merimies-Unionin kalenterissa merimieskirkkojen yhteystietojen ohessa. Sitä on myös jaettu laivoille ja
varustamoihin tiedoksi. Kotimaan
merimieskirkkojen työntekijöiden
lisäksi 11 nimikkolaivakuraattorin seurakuntasopimus mahdollisti kriisitukitoimintaan osallistumisen.
Varsinaisia hälytystehtäviä oli
kaksi, joista toiseen osallistui myös
Lontoon merimieskirkon työntekijöitä.
Tammikuussa allekirjoitettiin
kriisivalmiuden yhteistyösopimus
Neste Oil Oy:n kanssa. Se korvaa
aiemmin voimassa olleen laivakuraattorityön sopimuksen.
Merimieskirkon kotimaan henkilökunnan ja nimikkolaivakuraattoreiden henkisen huollon osaamista päivitettiin aloittamalla kriisityön koulutus. Ensimmäinen jakso, jonka aiheena oli erityisesti defusing-menetelmä, pidettiin syyskuussa ja toinen debriefingiin pe-
rehdyttävä jakso tulee toukokuulle 2014.
Kouluttajana toimi Vöyrin kirkkoherra Ulf Sundstén, jolla on vuosien kokemus henkisen huollon toiminnasta ja koulutuksesta. Vastaavan koulutuksen järjestämisestä ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalityön tekijöille valmisteltiin ja se
toteutetaan vuoden 2014 aikana
kah-dessa jaksossa.
Päätoimiset laivakuraattorityön
työntekijät osallistuivat pääkaupunkiseudun HeHun toimintaan
ja koulutuksiin. HeHun koulutustyöryhmän jäsenenä jatkoi Jaana Rannikko. Lisäksi merenkulkijatyön johtaja oli edelleen HeHun
päätoimikunnan jäsen.
Vuoden aikana jatkui edellisenä
vuonna käynnistetty kirkon ja kristillisten ulkomailla toimivien järjestöjen kansainvälisen HeHun kehitystyö. Suomen Merimieskirkko
ry:stä kokouksiin osallistuivat henkilöstöjohtaja ja merenkulkijatyön
johtaja. Loppuvuodesta kansainvälinen HeHu alkoi saada muotoaan.
Kriisivalmiustyöryhmän kokoonpano syksyn 2013 hallituksen
järjestäytymiskokouksen jäl-keen
on: Timo Frilander, Oula Korja,
Carolus Ramsay, Jaana Rannikko,
Pirjo Suomi ja Jaakko Laasio.
Jaakko Laasio
MATKAPAPPI
kävijämäärä
Avustettavat
KAUKOITÄ
Matkapappi vieraili joulun alla tapaamassa suomalaisia Filippiineillä, Malesiassa, Intiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Matkan aikana pidettiin suomenkielisiä jouluhartauksia Suomen kunniakonsulin residenssissä Manilassa (osanottajia 35), Suomen suurlähetystössä New Delhissä (60) ja Suomen suurlähettilään
residenssissä Hanoissa (30). Jouluajan messu toimitettiin Kuala
Lumpurin Pyhän Marian kirkossa (55) ja Tanskan merimieskirkolla Singaporessa (130). Matkaan sisältyi myös kotikäyntejä, kotikaste
ja yksi vankilakäynti. Lisäksi matkapappi osallistui Suomen suurlä-
Muutos
vuodesta
2012
86
-70,4 %
0
-100,0 %
381
-42,2 %
Yhteensä
467
-56,8 %
hetystön itsenäisyyspäivän vastaanotoille Bangkokissa ja Kuala Lumpurissa sekä toimi avustajana Kuala Lumpurin presbyteerikirkossa
järjestetyssä kansainvälisessä jouluajan kirkkotilaisuudessa.
Kaakkois-Aasian joulukirkkokierroksella järjestetyissä merimieskirkon tilaisuuksissa ja neuvotteluissa matkapappi kohtasi yhteensä
401 henkilöä. Lisäksi muiden järjestämissä tilaisuuksissa kohtaamisia oli yhteensä 100. Joulukirkon lisäksi Singaporen suomalaisille järjestettiin pääsiäismessu lauantaina
30.3. Osanottajia oli yhteensä 65.
Kaakkois-Aasian matkapappityön paikallisina isäntinä olivat
Suomen Suurlähetystöt (Malesia,
Vietnam ja Intia), Suomen kunniakonsulinvirasto (Filippiinit) ja Suo-
malainen pyhäkoulu (Singapore).
Matkapapin joulukirkkokierroksesta kerrottiin muun muassa YLE Radio Suomen Ajantasaohjelmassa 25.11. sekä useissa paikallislehdissä eri puolilla Suomea.
Lisäksi matkasta kerrottiin Merimieskirkon Facebook-sivuilla, joita kävi lukemassa runsaat 3 000 ihmistä.
Kaakkois-Aasian matkapappina toimi henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen. Singaporen pääsiäismessusta vastasi pastori Tapio Karjalainen Singaporesta.
Heikki Rantanen
51
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
Pohjoismainen illanvietto
Norjalaisella
merimieskirkolla
Thaimaan Pattayassa
52
2013
RASKAS MAANTIELIIKENNE
Raskaan liikenteen kuljettajien parissa kohtaamisten kokonaismäärä (6 369) laski jo neljättä vuotta peräkkäin, tällä kertaa kokonaismäärä 23 %. Vilkkaimmissa rekkamiehiä palvelevissa paikoissa
Lyypekissä pudotus oli 21 % ja Turussa 28 %.
Tähän vaikuttaa sekä Suomessa
vallitseva taloudellinen taantuma,
että suomalaisten raskaan liikenteen kuljettajien heikentynyt asema Keski-Euroopan rahtimarkkinoilla.
TOIMINTA
REKKAMIESTEN
PARISSA
Turku
2010
Vielä 90-luvulla täynnä rekkamiehiä ollut Antwerpenin merimieskirkko saa rekkamiehiä vieraakseen kerran, ehkä kaksi viikossa. Sosiaalikuraattori Pekka Wilska Antwerpenin merimieskirkon kahviossa.
2011
Suomalaisia
ulkolaisia
3 732
891
4 623
2012
%
Suomalaisia
ulkolaisia
45,3 %
2 927
1 302
4 229
2013
%
Suoma- ulkolailaisia
sia
41,4
2 641
1 981
4 622
%
Suomalaisia
ulkolaisia
58.6
2 042
1 562
%
3 604
57
Vuosaari
90
7
97
0,9 %
109
58
167
1,6
150
222
372
4,7
220
370
590
9
Kemi-Tornio
33
0
33
0,3 %
0
0
0
0,0
90
3
93
1,2
67
0
67
1
Hamina
15
0
15
0,1 %
11
8
19
0,2
-
1
1
0
0
0
0
0
Rauma
1
0
1
0,0 %
2
1
3
0,0
-
-
-
0
1
3
4
0
Kokkola
0
0
0
0,0 %
1
0
1
0,0
1
-
1
0
1
1
2
0
Raahe
4
0
4
0,0 %
4
1
5
0,0
2
-
2
0
1
2
3
0
Oulu
3
0
3
0,0 %
1
0
1
0,0
4
-
4
0,1
2
0
2
0
Kotimaa yhteensä
3 878
898
4 776
46,8 %
3 055
1 370
4 425
54,7
2 886
2 207
5 095
64,6
2 334
1 938
4 272
68
Lyypekki
4 379
10
4 389
43,0 %
2 797
0
2 797
27,4
2 267
14
2 281
28,9
1 865
11
1 876
29
Rotterdam
564
12
576
5,6 %
540
10
550
5,4
269
31
300
3,8
59
1
60
1
Antwerpen
393
79
472
4,6 %
228
60
288
2,8
116
63
179
2,3
69
1
70
1
Hampuri
0
0
0
0,0 %
27
0
27
0,3
25
5
30
0,4
27
2
29
0,5
Ulkomaa yhteensä
5 336
101
5 437
53,2 %
3592
60
3 662
45,3
2 683
113
2 794
35,4
2 020
15
2 035
32
Summa
9 214
999
10 213 100
6 647
1 440 8 087 100 5 569 2 320
4 354
2 296 6 307 100
7 889 100
MERIMIESPAPPI /
SJÖMANSPRÄSTEN
NETISSÄ JA VIIKON
SANA
Merimieskirkon nettipappipalvelu tarjosi keskusteluja sielunhoitopalvelua internetissä. Viikon
sana ilmestyi sähköposteihin joka
maanantai hengelliseksi rohkaisuksi uuden viikon askeliin.
Nettipappi palvelee merenkulkijoita, maailmalla liikkuvia ja ulkomailla asuvia suomalaisia. Palvelu
löytyy osoitteesta www.merimieskirkko.fi./nettipappi. Kotimaisten
kielten ohella palvelu on saatavissa
myös englanniksi ja saksaksi. Nettipappeja on neljä. Toimintavuoden aikana yhteydenottoja nettipapit saivat sähköpostin ohella tekstiviestein ja puhelinsoitoin.
Viikon sana on maanantai-aamuisin lähetettävä sähköpostiviesti, jossa merimieskirkko toivottaa
sisua ja siunausta alkaneelle viikolle. Viikon sanoja ilmestyi vuoden
aikana 52. Kirjoittajina olivat Merimieskirkon työntekijät ulkomailla ja kotimaassa. Huomattava osa
kirjoituksista oli nettipappi Ritva
Szarekin laatimia. Viikon sanan
sai omaan sähköpostiosoitteeseensa automaattisesti toimittamalla
osoitteensa merimieskirkolle. Viikon sana oli luettavissa myös merimieskirkon kotisivuilta.
TIEDOTUS
Suomen Merimieskirkko julkaisee vuodesta 1882 ilmestynyttä kaksikielistä lehteä Merimieskirkko / Sjömanskyrkan. Lehti
ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa vuoden viimeisen numeron ollessa Merimieskirkon joulunumero.
Lehti painettiin Vammalan Kirjapaino / Miktor Oy:ssä Helsingissä.
Lehteä painettiin 3 200 kpl paitsi
joulunumeroa 3 500 kpl.
Lehden päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio, toimitussihteerinä ja taittajana Marko Toljamo.
Toimituskunnan jäseninä vuoden
aikana toimivat Christina Juthas,
Sakari Lehmuskallio (pj.), Thure
Malmberg, Pertti Poutanen, Marko
Toljamo, Paavo Tukkimäki, Anne
Valtonen ja Liisa Varho. Ruotsiksi käännetyistä teksteistä huolehti
Märta von Schantz ja käännöksistä
ruotsista suomeen Liisa Varho.
Lehti kuului Suomen Merimieskirkko ry:n jäsenetuihin. Erikseen
tilattuna lehden vuosikertahinta
oli edellisvuoden tapaan Suomeen
25 €, EU-maihin 30 € ja EU:n ulkopuolelle 35 €. Irtonumerohinta
oli 4,50 €. Lehden vapaakappaleet
jaettiin laivoille ja seurakuntiin.
Lehden pdf-näköisversio oli ladattavissa veloituksetta internetissä.
Ulkomaan merimieskirkot julkaisivat omia tiedotuslehtiään. Benelux-maissa julkaistava Majakka ilmestyi nettiversiona (pdf) neljä kertaa, joista yhden kerran myös
painettuna lehtenä. Kreikassa ilmestyvä Kaskas (ent. Sinivalko-
purjeet), Saksassa julkaistava Rengas ja Hampurilainen-lehtinen sekä Ison Britannian Horisontti raportoivat paikallisista ja paikallisten merimieskirkkojen tapahtumista.
Merimieskirkon Internet-sivusto
www.merimieskirkko.fi on yhdistyksen keskeinen viestintäkanava.
Kotisivujen vastaavana päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio ja
pääkäyttäjänä Marko Toljamo. Sivun teknisestä toteutuksesta vastasi Kotimaa Oy:n sujuu.fi -palvelu.
Aikaisempi webmaster Risto Koistinen jatkoi teknisenä neuvonantajana. Ulkomaan merimieskirkoista
Benelux-maat, Saksa ja Iso Britannia pitivät yllä omia sivustoaan, jotka on linkitetty osaksi Merimieskirkon pääsivustoa. Ateenan merimieskirkolla oli suomenkielinen sivu Skandinaavisen merimieskirkon
sivustossa.
Seuran Facebook-profiilin
käyttöä tehostettiin niin viestintäkuin sitouttamiskanavana. Osalla
kotimaan ja ulkomaan merimieskirkoista oli lisäksi oma itsenäisesti toimiva Facebook-profiilinsa sekä
Youtube- ja Twitter-tilinsä. Youtube-videoiden käyttöä alettiin tehostaa etenkin ulkomailla. Merimieskirkon nettiblogia pidettiin yllä, ja Merimieskirkon uutiskirjeen tilaajia alettiin kerätä niin
eri tapahtumissa kuin internetissä. Toiminnan interaktiivisuutta
edusti myös Merimieskirkon nettipapin Viikon Sana, jonka sai edelleen myös suoraan sähköpostiinsa.
Kaikkia tiedotuskanavia käytettiin paitsi viestintään myös varain-
53
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
54
2013
hankinnan tukena. Esimerkiksi
lahjoituspuhelinta, tekstiviestilahjoitusta, testamenttilahjoitusta, yrityskumppanuutta, joulu- ja pääsisäismyyjäisiä, konttitoria, merimieskirkkopuodin tuotteita ja merenkulkijoille tehtäviä joulupaketteja mainostettiin em. medioissa.
Vuoden lopulla lähetetyn varainhankintakirjeen mukaan liitettiin
Merimieskirkon merenkulkutyöstä
kertova 8-sivuinen esite.
Sea Sunday -materiaali julkaistiin Internet-sivustolla ja lähetettiin postitse kaikkiin Suomen seurakuntiin.
Sisäistä tiedotusta varten Merimieskirkon henkilökunnalla oli
käytössä intranet.
MERIMIESKIRKKO MEDIASSA
Merimieskirkko aloitti ePressi.com -mediapalvelun käytön, joka on tehokas mediatiedotteen lähetys- ja säilytyskanava. Vuosisopimukseen kuului 10 tiedotetta, mistä toteutui 9. Mediakontakteja pidettiin yllä myös henkilökohtaisilla tapaamisilla.
Yhdistys oli esillä vuoden mittaan niin lehdissä, radiossa, televisiossa, Internetissä kuin sosiaalisessa
mediassa useita kertoja. Merimieskirkko oli Ylen ”Entisten nuorten
sävellahjan” keräyskohteena elokuussa 2013. Rotterdamin merimieskirkko oli mukana rasismikeskustelussa A-studiossa, 80 vuotta
täyttänyt Kajaanin merimieskirkkopiiri huomioitiin Kainuun Sanomissa ja kesäjuhlat Pirkanmaan
medioissa, Joulun alla Yle-radio
Marko Toljamo toukokuussa
2013 sidosryhmätehtävissä
Utön majakkasaarella .
lähetti ohjelmaa niin Kaukoidän
matkapapista kuin Lontoon merimieskirkolta. Lisäksi Merimieskirkon työstä ja työntekijöistä julkaistiin useita artikkeleita printti- ja
sähköisessä mediassa.
TAPAHTUMAEDUSTUKSET JA
KONTTITORI
Merimieskirkko oli osastollaan
mukana Matka 2013 -messuilla
Helsingissä. Vuosaaren merimieskirkko oli mukana omalla osastollaan Vene 13 -messuilla ja Uivassa venenäyttelyssä Helsingissä sekä meri kutsuu -messuilla Turussa ja niin ikään Kädentaitomes-
suilla Tampereella, Herättäjäjuhlilla Haapajärvellä, sekä joulutorilla Helsingissä. Turun joulutorilla
edusti Turun merimieskirkko.
Konttitori järjestettiin kesäkaudella sunnuntaisin Vermon raviradalla Espoossa.
Erillinen promootiotilaisuus järjestettiin kirkollisille sidosryhmille
sekä Myrskyjoukon jäsenille.
Marko Toljamo
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
TIETOJA
HENKILÖSTÖSTÄ
Suomen Merimieskirkko ry:n
menestymisen edellytyksenä on
motivoitunut, ammattitaitoinen ja
verkostomaiseen yhteistyöhön kykenevä henkilöstö, joka voi olla ylpeä työpaikastaan ja työtovereistaan.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
kanssa työsopimuksen tehneen täysiaikaisen henkilöstön lukumäärä
31.12. oli yhteensä 33, joista 10 keskustoimistossa, 11 kotimaan merimieskirkoilla ja 12 ulkomaan merimieskirkoilla. Vuoden aikana yhdistyksen palkkaamaa päätoimista ja kokoaikaista henkilöstöä oli
yhteensä 38. Osa-aikaisia Suomen
Merimieskirkko ry:n työntekijöitä
oli vuoden aikana yhteensä 10 (+3)
(Ateena, Hamina, Keskustoimisto,
Kokkola, Laivakuraattorityö, Luxemburg, Raahe, Turku, Varsova ja
Vuosaari).
Näiden lisäksi vakinaisia paikalta palkattuja työntekijöitä oli vuoden päättyessä yhteensä viisi (Pohjois-Saksa, Iso-Britannia ja Benelux-maat). Määrä lisääntyi yhdellä
työntekijällä, koska Lontoon merimieskirkon palveluvastaava palkattiin paikalta. Merimieskirkkojen palkkiotoimisia ja osa-aikaisia
työntekijöitä kotimaassa ja ulkomailla oli vuoden aikana yhteensä
17 (muutos +10) henkilöä.
Ulkomaan merimieskirkkojen
vapaaehtoisia assistentteja oli kaiken kaikkiaan 25 (+2) henkilöä.
Vapaaehtoistyön pituudet vaihtelivat parista kuukaudesta vuoteen.
Toimipaikoissa oli samanaikaisesti yhdestä neljään vapaaehtoista assistenttia. Ulkomaan ja kotimaan
merimieskirkoilla oli opiskeluun
liittyvässä työharjoittelussa yhteensä 8 (-2) henkilöä.
Vuoden aikana siviilipalvelustaan suoritti 4 henkilöä. Siviilipalvelusmiesten asemapaikkoina olivat Turun, Kemi-Tornion ja Vuosaaren merimieskirkot.
Henkilöstön (vakituiset, osa-aikaiset, palkkiotoimiset, vapaaehtoiset assistentit, harjoittelijat ja erityistehtävissä toimivat) lukumäärä
kuluneen vuoden aikana oli yhteensä 174 (+15)
Asemapaikkojen ja keskustoimiston vapaaehtoisia ja merimieskirkkojen luottamustehtävissä oli
yhteensä 705 (+54) henkilöä.
Kaikkien työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien yhteismäärä oli 879 (+69).
Yhdistyksen eläkkeellä olevia
työntekijöitä oli vuoden lopussa 13
henkilöä.
Henkilötyövuosien (htv) määrä
Suomen Merimieskirkko ry:n vakituisilla työntekijöillä (33 henkilöä) kotimaassa ja ulkomailla oli
yhteensä 33,36 htv (2012:33,28
htv, 2011 34,43 htv 2010: 37,97
htv, 2009: 41,1 htv, 2008: 40,8
htv). Yhteensä henkilöstövuosi-
en määräksi voidaan laskea 69,70
htv, (2012: 62,84 htv, 79,8 htv,
2010: 70,92 htv, 2009: 77,5 htv,
2008: 75,4 htv). Näistä yhdistyksen osa-aikaisia työntekijöitä oli
3,07 htv, siviilipalvelusta suorittavia 1,47 htv, ulkomailla palkattuja 6,37 htv, (2012:4,41 htv). Suomesta lähetettyjä vapaaehtoisia assistentteja ja harjoittelijoita oli yhteensä 12,91 htv. Paikallisia vapaaehtoisia ja erityistehtävissä toimivia 12,38 htv sekä nimikkolaivakuraattoreita, mentoreita ja nettipappeja 0,14 htv.
Koko henkilöstön henkilötyövuosien määrä lisääntyi lähes 7
henkilötyövuodella. Lisäys selittyy
osa-aikaisten työntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten määrän lisääntymisellä. Vapaaehtoisten assistenttien, harjoittelijoiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus kaikista henkilötyövuosista oli 37 %
kaikista henkilöresursseista.
HENKILÖSTÖN IKÄ, SUKUPUOLI JA KOULUTUS
Vakituisen henkilöstön keskiikä oli vuoden lopussa 44,79 vuotta. Keskustoimistossa keski-ikä oli
hieman alle 48 vuotta ja kotimaan
merimieskirkoilla 43,55 vuotta.
kanssa työsopimussuhteessa toimivan ulkomaan päätoimisen henkilöstön (12 henkilöä) keski-ikä oli
43,33 vuotta. Ulkomaan vapaaehtoisten assistenttien keski-ikä oli
noin 25 vuotta.
Naisten osuus keskustoimistossa oli 40 %, kotimaan merimieskir-
55
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
56
2013
koilla 80 % ja ulkomaan merimieskirkoilla noin 75 %. Toimintayksiköiden ja keskustoimiston johtavista työntekijöistä naisia oli 60 %.
Kirkollisen koulutuksen saaneita
henkilöstöstä oli 18, joista 9 pappia
ja 9 diakonia. Sosiaalialan ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli
3 henkilöä. Keittiöalan koulutuksen saaneita oli 4, liikealan koulutuksen saaneita 6 ja muita 2 henkilöä.
Toiminnallisissa tehtävissä oli 80
% ja hallinnollisissa tehtävissä 20
% henkilöstöstä.
MUUTOKSIA HENKILÖSTÖSSÄ
Toimintavuoden aikana perustettiin yksi uusi toimi, kun Benelux-maiden merimieskirkkotyön
johtaja Jarmo Karjalainen siirtyi
keskustoimiston palvelukseen diakoniajohtajaksi 1.8. lukien. Diakoniajohtaja vastaa seurakuntayh-
Benelux-maiden merimieskirkkotyön johtaja
teyksistä ja merimieskirkkojen sosiaalityön johtamisesta. Benelux-maiden merimieskirkkotyön määräaikaiseksi johtajaksi valittiin Benelux-maiden merimiespastori
Taru Savelius-Latvus. Belgian palveluvastaava Katja Honkalan palattua Suomeen hänen tilalleen
valittiin Heidi Kvist
1.7. lukien. Lontoon palveluvastaava Annukka Kuusiniemi palasi kesällä
Suomeen. Hänen tilalleen paikalta palkattuna valittiin Mervi Mattila. Pääkirjanpitäjä Kati Broströmin siirtyi eläkkeelle 1.11 lukien.
Hänen tilalleen kirjanpitäjäksi valittiin Jouni Rihtniemi 1.6. lukien.
Raumalla satamakuraattori Sanna
Siivonen siirtyi päätoimiseksi laivakuraattoriksi 1.4. Hänen tilalleen valittiin pastori Sirpa Tolppanen, jonka vastuulla on 50 % satamakuraattorin työtä ja 50 % seilauksia. Vuosaaren johtavaksi satamakuraattoriksi kutsuttiin yhdistyksen hankintapäällikkö Heikki Huttunen 1.3. alkaen. Vuosaaren merimiespastoriksi valittiin Liinamaria Halén. Merimiespastorin
paikka oli ollut täyttämättä useita kuukausia. Oulun merimieskirkon johtavaksi satamakuraattoriksi kutsuttiin Sanni Sirviö. Hän toimii tehtävässään 30.8.2014 saakka, jolloin vakituinen toimenhaltija
Antti Härö palaa hoitamaan tehtäväänsä. Toimivapaansa aikana Antti Härö toimii 50 % työajalla laivakuraattorina. Pohjois-Saksan sosiaalikuraattori Noora Alimattila irtisanoutui tehtävästään 9.11. lukien. Hänen tilalleen valittiin diakoni Toni Harjunheimo 31.12. saakka. Turun satamakuraattori Tuure
Oldendorff siirtyi 50 %:lle työajalle 1.1. lukien.
Keväällä ja alkukesästä Suomen
Merimieskirkon palvelukseen vihittiin kolme pappia: Liinamaria
Halén (Vuosaari), Johanna Sternberg (Lontoo, vapaaehtoistehtävät
ja palkkiotoiminen pappi) ja Sirpa
Tolppanen (Rauma).
HENKILÖSTÖKOULUTUS
Suomen Merimieskirkon henkilöstön koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin Heinänokan kurssikeskuksessa Turussa 2.-5.4. Mukana olivat myös nimikkolaivakuraattorit. Päivien teemana oli Merimieskirkon teologisen itseymmärryksen syventäminen. Koulutuksen keskeisimmästä sisällöstä vastasi TT Kari Latvus. Koulutusta käynnistämässä oli myös piispa
Kaarlo Kalliala. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Turun kristillisen
opiston kanssa.
Kotimaan johtaville satamakuraattoreille ja ulkomaan palveluvastaaville järjestettiin ensimmäistä kertaa esimieskoulutusta. Koulutukseen sisältyivät ennakko- ja välitehtävä sekä lähijaksot Turun kristillisellä opistolla 5.-7.4. ja 30.9.–
2.10. Kouluttajina olivat sosiaali-
neuvos, rovasti Antti Lemmetyinen ja psykologisten aineiden lehtori Eeva-Kaija Lemmetyinen.
Ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalikuraattorit osallistuivat
kahteen koulutusjaksoon Jarmo
Karjalaisen johdolla. 5.-7.4. Turussa pidetyssä koulutuksessa aiheena
oli ”Arvioinnin perusteet merimieskirkon sosiaalityössä”. 14.–18.10.
aiheena oli ”Toiminta- ja taloussuunnitelma Merimieskirkon sosiaalityöhön” sekä tutustuminen sisarkirkkojen toimintaan.
Ulkomaanyksiköissä on pidetty
omia henkilöstökokouksia. Kotimaantyöntekijät kokoontuivat Turussa 2.10. ja keskustoimiston henkilöstö Lohjalla 11.-12.9. Laivakuraattorikoulutusta järjestettiin henkilöstökokouksen yhteydessä huhtikuussa ja 25.-26.9. Helsingissä. Johtoryhmän koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin syyskuussa
Helsingissä.
Yksittäiset työntekijät ovat
hankkineet lisäkoulutusta muun
muassa johtamisen ja ohjelmistosovellutusten sekä henkilöstö- ja
taloushallinnon alalta. ATK-koulutusyhteistyötä on tehty lähinnä
Datafankin kanssa. Suomen Merimieskirkon työntekijöitä osallistui erilaisille kirkollisille neuvottelupäiville (kirkkopäivät, diakoniatyöntekijät, työpaikkapappisymposium) ja ICMA Northern Europe Region konferenssiin (Helsinki/
Tallinna).
Uusille työntekijöille on järjestetty perehdyttämiskoulutus keskustoimistossa ja omassa yksikössä. Uudet työntekijät sekä vapaa-
ehtoiset assistentit ja harjoittelijat
ovat pääsääntöisesti käyneet merimieskirkkotyön peruskurssin. Järvenpään seurakuntaopistolla toukokuussa pidetyllä peruskurssilla
oli osanottajia yhteensä 23. Merimieskirkkotyön peruskurssi on
Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallista henkilöstökoulutusta. Kaikista omista koulutuksista
kerättiin kurssipalautetta sähköisellä kyselylomakkeella.
Ulkomaantyöhön lähtijät ja heidän puolisonsa ovat voineet osallistua kirkon ulkomaantyön opintokokonaisuuden suorittamiseen (peruskurssi, Turku, huhtikuu ja kokemuksellisen oppimisen jakso ulkomailta palanneille työntekijöille,
Espoo, marraskuu) joka on järjestetty yhteistyössä Kirkon ulkosuomalaistyön, Suomen Merimieskirkon, Suomen Lähetysseuran, Kirkon Lähetystyön Keskuksen ja Turun kristillisen opiston kanssa.
Suomen Merimieskirkko osallistui Kirkon ohjaajakoulutuksen
ja Kansainvälisen henkisen huollon (Kv. HEHU) suunnitteluun.
Mentorit ovat kokoontuneet
koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen
kahdesti vuodessa. Henkilöstöjohtaja vastasi henkilökunnan koulutusten järjestelyistä sekä teki ohjaus- ja konsultaatiovierailuja toimipisteisiin.
Merenkulkijatyön johtaja kuuluu ICMAn koulutus- ja valmennustyöryhmään. Henkilöstöjohtaja on Suomen evankelisluterilaisen
kirkon kansainvälisen koulutuksen
seurantaryhmän jäsen sekä eri lähetysjärjestöjen ja Suomen Merimies-
kirkon mentori- ja ryhmänohjaajakoulutusryhmän (MENRY) puheenjohtaja.
HENKILÖSTÖN TYÖHISTORIA
JA VAIHTUVUUS
Henkilöstön yhtäjaksoinen työhistoria Suomen
Merimieskirkon palveluksessa 2013:
Keskustoimisto
Kotimaa Ulkomaat
alle 1 1
vuotta
3
1
1-3
2
0
4
4-6
0
3
4
7-9
3
3
0
10-14
1
1
3
15-19
1
0
0
20-24
1
1
0
25-
1
0
0
Yhteensä: 33 henkilöä
Keskustoimistossa työntekijöiden keskimääräinen yhtäjaksoinen
palvelusaika oli 11,5 v. Kolme työntekijää oli aloittanut työsuhteensa
kotimaan tai ulkomaan merimieskirkoilla. Kotimaan merimieskirkoilla keskimääräinen yhtäjaksoinen palvelusaika oli 7,1 v. Ulkomaan merimieskirkoilla keskimääräinen palvelusaika oli 5,1 vuotta.
TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA
Toimintavuoden aikana YT-toimikunta kokoontui kaksi kertaa.
Neuvotteluryhmään ovat kuuluneet työnantajan edustajana henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen ja
57
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
58
2013
henkilöstön edustajina henkilöstövaltuutetut/luottamusmiehet Antti Härö, Pekka Wilska ja työsuojeluvaltuutettu Piia Lännenpää sekä varavaltuutettu Heli Tuokkola.
TYÖKYKY JA TERVEYS
Kotimaan merimieskirkkojen
henkilöstön työterveyspalveluista on tehty sopimus Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa. Keskustoimiston ja Vuosaaren merimieskirkon henkilöstö työterveyspalveluista vastasi Diacor. Ulkomaan
merimieskirkkojen henkilökunta
on käyttänyt oman alueensa yleisiä
terveyspalveluja. Kotimaan lomien
ja työmatkojen aikana Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat ulkomaan työntekijät ovat voineet käyttää Diacorin työterveyspalveluja
tai erillisen sopimuksen perusteella Suomen Terveystalon palveluja.
Kaikilta uusilta yhdistyksen työntekijöiltä on edellytetty terveys- ja
työhön sijoittumistarkastusta.
Terveydenseurantatarkastukset
ovat olleet työntekijän iästä riippuen joko viiden tai kolmen vuoden
välein. Kotimaan vakituisella henkilöstöllä oli Tapiolan hoitoturvavakuutus, joka laajentaa työterveydenhuollon antamaa turvaa.
Työterveyshuollon lisäksi Suomen Merimieskirkon työhyvinvointisuunnitelmaan sisältyivät
koulutus, liikunta ja sosiaalinen
kanssakäyminen. Ulkomaan ja kotimaan merimieskirkot sekä keskustoimisto ovat laatineet omat
työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmansa. Kotimaassa toimivat
työntekijät saivat tilata käyttöönsä
Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Toimintayksiköissä on toteutettu henkilökunnan virkistyspäiviä.
Kehittämiskeskustelut on käyty
kaikissa toimintayksiköissä. Kaikille uusille työntekijöille on tarjottu mentoria. Vuoden aikana kahdella työntekijällä oli oma mentori. Henkilöstöjohtajan luvalla oli
mahdollista hakeutua myös työnohjaukseen.
Työntekijöiden koulutustarvetta arvioitiin erityisesti kehityskeskustelujen yhteydessä ja työntekijät ovat voineet esittää koulutustoiveitaan.
Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja
oli seuraavasti:
1 päivä
8/8
2 – 3 päivää
17/50
4-10 päivää
15/99
11-60
7/136
yli 60 päivää
0/0
Sairauspoissaolojen
määrä oli yhteensä 299 päivää, v.
2012:257, v.2011:271, v. 2010: 289,
v.2009:302; v. 2008: 447; v. 2007:
861, v. 2006: 444, v. 2005: 548,
2004: 399) eli 8,96 työpäivää jokaista henkilöstötyövuotta kohden
(33,36 htv). .
Työterveydenhoitokulut olivat
yhteensä 14 000 € (+6 000 €) eli
368,42 €/työntekijä (38).
Työntekijöiden työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista edelliseltä tilikaudelta 1.1.–31.12.2012
KELA hyväksyi yhteensä 14 612,53
Euroa (v. 2011: 11 382,83, 2010:
10 7669, 2009: 10 272, 97, 2008:
11 524,11 Euroa), jonka perusteella maksoi korvausta yhteensä
6 855,12. Euroa.
HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET
Henkilöstökulut olivat yhteensä
2 056 t € (2012: 2 170 t €, 2010: 2
601 t €). Henkilöstökuluista henkilöstökoulutuksen osuus oli 37 t
€ (2012: 43 t €) ja työterveyskuluja 14 t €.
HENKILÖSTÖ
LUETTELOT 2013
Merkkien selitykset:
* = sopimus paikallisen merimieskirkon kanssa
**=osa-aikainen/palkkiotoiminen työntekijä.
Sopimus Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa
Keskustoimisto
Egger, Heidy,
toimistoassistentti
Karjalainen, Jarmo
diakoniajohtaja
Laasio Jaakko,
merenkulkijatyön johtaja
Latvus Kari,
merimiespastori
/merimieskirkkoteologi (51 %)**
Lehmuskallio Sakari,
pääsihteeri
Lindqvist Saara-Helena,
hallintosihteeri
Pirinen Sari,
varainhankintapäällikkö
Rantanen Heikki,
henkilöstöjohtaja
Rihtniemi, Jouni
kirjanpitäjä
Toljamo Marko,
Wallén Kirsi,
talousjohtaja
Szarek Ritva, nettipappi
Thilman Ben, nettipappi
Mentorit
Frilander Tarja
Frilander Timo
Haunia Henna
Jalli Tarja
Kalliala Eija
Kangasvieri Anu-Marja
Koivisto Hannele
Miettinen Leena
Miettinen Pentti
Puranen Kauko
Suihkonen Hannu
Suomalainen Mari
Laivakuraattorit
Siivonen Sanna
Härö Antti (50%)
Rannikko Jaana (50%)
Tolppanen Sirpa (50%)
Nimikkolaivakuraattorit
Alander Juha
Erickson Gerd
Helle Eeva-Liisa
Hilke Jouni
Husa Juhani
Jussila Jorma
Karjalainen Ilmari
Kauhanen Ritva
Koivu Tapio
Kosonen Ulla
Kuisma Sanna
Keskustoimistossa oli 10 vakituista työntekijää
Erityistehtävät (vapaaehtoisia)
Blumenthal Eeva,
toimistoapulainen
Byde Howard, nettipappi
Kinnunen Mari, nettipappi
Laurén Mikko,
merimiespastori ja nettipappi
Talousjohtaja
Kirsi Wallén
59
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
60
2013
Kärkkäinen Minna
Niemi Hanna
Pyöriä Esa
Rosenberg Sirpa
Salomäenpää Olli
Salonen Raimo
Suomi Pirjo
Tarkio Satu
Tähtinen Teemu
Willadsen Robert
Wilman Jochum
KOTIMAAN MERIMIESKIRKOT
Oulu
Hamina
Sirviö Sanni
Rannikko Jaana,
johtava satamakuraattori (50%)
Kemi-Tornio
Raahe
Tuokkola Heli,
Salonen Aleksi
Siviilipalvelusmies
Skog Rea,
johtava satamakuraattori (60%)
Kokkola
Kangasvieri Anu-Marja,
Väliniemi Tero,
satamakuraattori (31%)
Työharjoittelussa:
Kopakkala Antti
Rauma
Tuorila Eija,
Tolppanen, Sirpa,
satamakuraattori-laivakuraattori
Turku
Vapaaehtoiset assistentit*
Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät*
Suvanto Arja,
Oldendorff Tuure,
satamakuraattori (50%)
Ruohonen Niko
Siviilipalvelusmies
Työharjoittelussa:
Willems Tuija
Kallio Jenni
Martin Juha
Pyykkönen Saana
Pyytövaara Laura
Selmo Essi
Alastalo Irma (>07/13)
Selmo Siiri (>08/13)
Lydman Melli (02-08/13)
Juutinen Riikka (>06/13)
Burton Annu, hallintosihteeri*
Karosto Siiri, siistijä
Vuosaari
Huttunen Heikki
Halén Liinamaria,
merimiespastori
Heikkilä Matias (02-12/13)
Siviilipalvelusmies
Opintoharjoittelussa:
Willadsen Robert
Kotimaan merimieskirkoilla oli 31.12. yhteensä 14 työntekijää.
ULKOMAAN MERIMIESKIRKOT
Benelux-maat
Harjoittelijat*
Suutari Heli
Kallio Jenni (02-04/13)
Erityistehtävissä (ilman palkkaa):
Westerholm Wille,
merimiespastori (Luxemburg)
Suurhasko Seppo, kiinteistö,
laivakäyntityö ja myyjäiset
Scholten Anna-Maija,
kiinteistön projektivastaava
Winterswijk Tytti,
apuemäntä
Dekker Anu,
kiinteistön siivous
Päätoimiset työntekijät
Savelius-Latvus Taru, johtaja
Huttunen Heli, merimiespastori
Kvist Heidi, palveluvastaava
Lännenpää-De La Cruz Piia,
johtava sosiaalikuraattori
Oksanen Jukka, palveluvastaava
Pirhonen Helena, emäntä
Ranta Eeva-Maria,
sosiaalikuraattori
Saari Suvi,
palveluvastaavan sijainen
(04-06/13)
Wilska Pekka, sosiaalikuraattori
van Bregt Sari, sihteeri*
Iso-Britannia ja Irlanti
Pulkkinen Saara-Maria
Sipilä Katri
Vaarala Sanna-Pauliina
Kemppainen Virpi (>04/13)
Konga Minna-Mari (>02/13)
Theman Jaana (>06/13)
Vaarala Sanna-Pauliina (>06/13)
Aulio Jenni (>06/13)
Pulkkinen Saara-Maria (>08/13)
Sipilä Katri (>04/13)
Valtanen Tero (06-12/13)
Harjoittelijat*
Lind Sara
Erityistehtävät*
Zabiega Marja,
raamattupiirin vetäjä
Wilson Kirsti, suntio
J. Mitch Flacko,
vapaaeht. talonmies
Sternberg Johanna, pappi
Hälli Anna,
tiedottaja/kanttori/pappi
Päätoimiset
Hälli Teemu, johtaja
Kuusiniemi Annukka, palveluvastaava (>08/13)
Lindholm Hanna,
sosiaalikuraattori
Mattila Mervi, palveluvastaava*
Niemeläinen Elli,
keittiötyöntekijä*
Kreikka
Osa-aikainen työntekijä
Hilonen Mari,
sosiaalikuraattori **
61
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
62
2013
Pohjois-Saksa
Erityistehtävissä:
Eläkkeellä 31.12. yhteensä 13.
Päätoimiset
Raitanen Heikki
Ylitalo Mikko
Työsuojelutoimikunta
Oldendorff Satu, johtaja
Alimattila Noora (>11/13)
Lehmann Ritva,
sosiaalikuraattori
Ylitalo Tiina, palveluvastaava
Harjunheimo Toni,
sosiaalikuraattori*
Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät*
Weissenburg Eira,
toimistosihteeri
Gläßer Elsi, kahvilatyöntekijä
Hansen Johanna,
kahvilatyöntekijä
Ylitalo Mikko, Juhlat (11/13>)
Bonsdorff Kari, laivatyö (12/13)
Scharf Anja, sosiaalikuraattorin sijainen (>02/13)
Parviainen Aleksi, siivous (08/13)
Kelanne Leila, kahvilatyöntekijä
(02-05/13)
Küssner Ritva, kahvilatyöntekijä
(02-03/13 ja 07-08/13)
Elo-Schäfer Johanna, kahvila- ja
toimistotyöntekijä (02-03/13)
Blumenthal Eeva (09-12/13)
Häkkilä Eero-Veikko, siivous
(>07/13)
Zawallich Maija-Liisa, kahvilatyöntekijä (01/13)
Puola
Palkkiotoimiset työntekijät
Szarek Ritva, merimiespastori**
Ulkomaantyöntekijöiden yhteismäärä 31.12.
oli 28.
Yhdistyksen palveluksesta eläkkeelle siirtyneet
Bonsdorff Kari
Broström Kati
Heinonen Liisa
Kari Sirkka
Lagerroos Marja-Leena
Lindbohm Katariina
Lindqvist Ari
Nieminen Ville
Ollitervo Hilkka
Paldan Marjatta
Sipilä Aune
Salmela Marja-Liisa
Vepsä Esko
Rantanen Heikki,
työsuojelupäällikkö
Lännenpää Piia
Työsuojeluvaltuutettu
Tuokkola Heli
1.varavaltuutettu
Ylitalo Tiina
2.varavaltuutettu
Työntekijöiden
henkilöstövaltuutetut
ja luottamusmiehet
Wilska Pekka
ulkomaantyöntekijät
Eeva-Maria Ranta
ulkomaantyöntekijät (varalla)
Härö Antti,
kotimaantyöntekijät
Kangasvieri Anu-Marja
kotimaantyöntekijät (varalla)
Eklund Anna
Matilainen Ilona
Niemi Reetta
Rantala Lea (10/13)
Ranta Eeva-Maria (02-11/13)
Niemi Reetta Pauliina (01-04/13)
Mörä Antti (>01/13)
Merimiespastori Sirpa Tolppanen, Rauma
VAKINAINEN
HENKILÖSTÖ
2 003
2 004
2 005
2 006
2 007
2 008
2 009
2 010
2011
2012
2013
KESKUSTOIMISTO
13
12
11
12
12
10
10
10
11
10
10
KOTIMAAN KIRKOILLA
10
10
11
12
12
16
15
12
11
9
11
ULKOMAAN KIRKOILLA
17
18
18
17
16
18
16
17
18
15
12
OSA-AIKAELÄKKEELLÄ
2
1
0
0
0
0
0
3
2
0
0
40
40
40
41
40
44
41
39
42
37
38
39
39
37
41
41
37,3
39
33
33
80,0 % 80,0 % 75,0 %
80,0
%
80,0 %
80%
80%
80,0 %
80,0 %
VAKINAISIA YHTEENSÄ
2 001
38
2 002
39
HENKILÖTYÖVUOSIA
TOIMINNALLISET TEHTÄVÄT
KOULUTUS KIRKOLLINEN
KEITTIÖALA
39
39
80,0 %
80,0 %
22
21
20
22
22
23
20
17
15
18
18
5
5
5
7
6
7
7
6
6
4
4
LIIKEALA
7
7
7
7
8
8
8
9
7
6
6
MUU KOULUTUS
6
7
4
5
4
6
5
7
7
3
5
TYÖSUHTEEN KESTO ALLE 3 V
20
19
20
20
19
22
20
20
13
13
11
4-14 V
14
19
15
15
16
16
17
13
16
16
17
6
7
5
5
5
6
7
6
6
5
4
KESKI-IKÄ KOTIMAAN KIRKOT
YLI 15V
42
41
45
41
42
53
52
44,5
52
44
44
KESKUSTOIMISTO
50
49
46
47
49
51
52
52,2
54
52
48
ULKOMAAN KIRKOT
35
36
38
39
39
38
38
42,5
42
42
43
KESKI-IKÄ KAIKKI
42
41
42
42
43
46
45
44
47
44
44
2 002
2 003
2 004
2 005
2 006
2 007
2 008
2 009
2 010
2011
2012
2 013
PALKKIOTOIMISIA/OSA-AIKAISIA
28
22
26
30
27
23
28
22
25
18
7
26
VAPAAEHTOISIA ASSISTENTTEJA
32
24
29
23
25
27
33
36
38
35
23
25
MUU HENKILÖSTÖ
2 001
HARJOITTELIJOITA
SIS.
16
19
25
28
20
18
23
15
19
10
8
39
43
38
54
48
38
44
38
53
45
57
34
30
30
25
30
23
16
24
19
18
24
22
160
158
162
156
175
158
161
141
144
176
159
171
63
72
63
69
67
48
55
75
77
77
79
69
76
77
70,9
80
63
69
1 000
1 000
1 000
1 000
840
869
884
883
739
651
701
ERITYISTEHTÄVISSÄ ILMAN
PALKKAA
NÄISTÄ LAIVAKURAATTOREITA
TYÖNTEKIJÖITÄ KAIKKIAAN
184
JOSTA PALKATTUA HENKILÖSTÖÄ
HENKILÖTYÖVUOSIA YHT.
VAPAAEHTOISIA AVUSTAJIA
ELÄKKEELLÄ
1 000
1 000
9
9
7
8
10
11
10
9
8
8
9
12
13
TYÖTERVEYDENHOITOKULUT €
4 024
4 371
7 609
6 258
6 258
6 430
7 120
9 854
9 652
8 113
8000
12 000
14 000
PALKKAKULUT TUHAT €
1 659
1 648
1 842
1 801
1 803
1 887
2 267
2 269
2 495
2 495
2 601
2 170
2 056
304
258
304
284
232
198
172
144
169
172
MATKA- JA EDUSTUSKULUT
TUHAT €
228
63
Merimieskirkkojen
kertomukset 2013
64
2013

Merimieskirkon eri toimipaikkojen vuosikertomukset 2013

Transcription

Similar documents

Ankkuri Lokakuu 2014 Oktober - Pohjois

Ankkuri Lokakuu 2015 Oktober - Pohjois

Ankkuri Toukokuu 2014 Mai - Pohjois

Täältä löydät Majakka-lehden pdf-versiona.

Ankkuri Syyskuu 2014 September - Pohjois

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Merimieskirkko Sjömanskyrkan