docP U o l U E k o k o U k s E l l E J ä T E T y T a l o i
download 
Report Transcription
P U o l U E k o k o U k s E l l E J ä T E T y T a l o i
P U OL U E KOKO U KS E LL E J Ä T E T Y T ALOI T T E E T J A P U OL U E H ALLI T U KS E N LA U S U NNO T NIIS T Ä 41 Puoluekokous 2010 sisus.indd 41 28.5.2010 15:24:44 P U OL U E KOKO U SALOI T T E E T Puolueen sääntöjen mukaan oikeus aloitteiden tekemiseen puoluekokoukselle on puolueen varsinaisilla jäsenillä ja eduskuntaryhmällä. Puolueen sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on jätettävä puoluehallitukselle viimeistään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on jätettävä viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Puoluehallitus lähettää tehdyt aloitteet vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lausunnoillaan varustettuina puolueen varsinaisille jäsenille. Puoluehallitus on antanut yhteiset lausunnot aloitteista nro 1 – 2, 7 – 8, 19 – 21, 37 – 38, 43 – 46, 49 – 53, 61 – 63, 64 – 65, 71 – 72, 74 – 76, 77 – 80, 82 – 83, 96 – 97, 98 – 99, 104 – 106, 111 – 112, 118 – 119, 121 – 122, 124 – 126, 134 – 136, 140 – 141, 160 – 162, 164 – 167, 172 – 173 ja 179 – 180. Jyväskylässä 11. – 13.6.2010 pidettävälle varsinaiselle puoluekokoukselle on jätetty sääntöjen mukaisella tavalla määräaikaan mennessä 198 aloitetta. Aloitteet on pyritty ryhmittelemään aihepiirikohtaisesti. 42 Puoluekokous 2010 sisus.indd 42 28.5.2010 15:24:44 Vihreän sävyjä – Kokoomuksen puoluekokous 11.–13.6.2010 Puoluekokouksessa käsiteltävät aloitteet 01. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUSVAATIMUSTA TIUKENNETTAVA................................................ 54 02. J yväskylän Kokoomusnaiset ry ALOITTEIDEN KÄSITTELY JÄRKIPERÄISTETTÄVÄ.................................................... 54 03. P ohjois-Karjalan Kokoomusnaiset ry HYVÄKSYTTYJEN PUOLUEKOKOUSALOITTEIDEN ETENEMISEN SEURAAMINEN....................................................................................... 55 04. K okoomuksen Nuorten Liitto ry PUOLUEVALTUUSTON TOIMINTAA TEHOSTETTAVA................................................ 55 05. S alpausselän Kokoomus ry YHDISTYSTEN KUNNIAJÄSENTEN JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ.............................. 56 06. H elsingin Kokoomusyrittäjät ry NYKYPÄIVÄ-LEHTEEN YRITTÄJYYSPALSTA................................................................ 57 07. K auhavan Kokoomusnaiset ry NYKYPÄIVÄ-LEHDEN MAKSUOSUUS POISTETTAVA PERUSJÄSENMAKSUSTA..... 58 08. P irkanmaan Kokoomusnaiset ry NYKYPÄIVÄ-LEHTI IRROTETTAVA PUOLUEEN JÄSENMAKSUSTA.......................... 58 09. K okoomusteekkarit ry PUOLUEEN JÄSENMAKSULASKUTUKSEN MUUTTAMINEN.................................... 59 10. B rysselin Kansallisseura ry VAALILAIN MUUTTAMINEN: EDUSKUNTAVAALIT TOUKOKUULLE...................... 59 11. T ampereen Kokoomusteekkarit ry INTERNET-ÄÄNESTYKSEN HANKKEESTA LUOPUMINEN........................................ 60 12. T öölön Kansallisseura ry SUOMALAISET VAIKUTTAMAAN KANSANÄÄNESTYKSILLÄ.................................... 68 13. T ampereen Kokoomus ry ELÄKELÄISEHDOKKAITA VAALEIHIN.......................................................................... 69 14. S alpausselän Kokoomus ry EDUSKUNTAVAALIEN JÄSENÄÄNESTYS...................................................................... 69 15. U udenmaan Kokoomusnuoret ry NUORISOVALTUUSTOJEN ASEMA KIRJATTAVA LAKIIN............................................ 70 16. A urinkorannikon Kokoomus ry ULKOSUOMALAISTEN POLIITTISEN AKTIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN.............. 71 17. L eppävaaran Kokoomus ry VAALIMAINONNAN PAINOTTAMINEN EHDOKASKESKEISEMMÄKSI.................... 38 43 Puoluekokous 2010 sisus.indd 43 28.5.2010 15:24:44 18. V irtuaalikokoomus ry E-DEMOKRATIAKURSSIT HARJATTULAN OPISTOLLE.............................................. 73 19. R iihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry KOKOOMUKSELLE POLITIIKKAOHJELMA TEKIJÄNOIKEUKSISTA......................... 74 20. K okoomusteekkarit ry KOKOOMUKSELLE LAADITTAVA KATTAVA TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA........ 74 21. H elsingin Kansallisseura ry KULTTUURIN JA LUOVIEN ALOJEN POLITIIKKAOHJELMA..................................... 74 22. L änsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN KOKOOMUKSEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN KÄRKITEEMAKSI.................................. 75 23. L apuan Kokoomus ry HALLITUSPOHJARATKAISU........................................................................................... 76 24. K anta-Espoon Kokoomus ry VAPAAEHTOISTYÖ........................................................................................................... 77 25. P orin Kokoomus ry KANSOJEN YHTEISTYÖN PUOLESTA EU:SSA.............................................................. 77 26. P ohjois-Savon Kokoomus ry HARVAANASUTTUJEN ALUEIDEN ERITYISOLOJEN HUOMIOONOTTAMINEN EU:N ALUEPOLITIIKASSA................................................. 78 27. A rkadian Kokoomus ry EU:N SOSIAALISTA TOIMINTAOHJELMAA TUETTAVA............................................... 79 28. K okoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry DEMOKRATIA JA IHMISOIKEUDET PALAUTETTAVA VENÄJÄLLE – KOKOOMUKSEN TUETTAVA VENÄJÄN DEMOKRAATTISIA VOIMIA........................ 80 29. K okoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry EU:LLE JA USA:LLE YHTEINEN VAPAAKAUPPA-ALUE................................................ 80 30. P ohjanmaan Kokoomusnuoret ry KEHITYSAPU JA SEN MÄÄRÄ MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN.................................... 30 31. T öölön Kansallisseura ry KEHITYSAVUN JAKOTAPOJA ON UUSITTAVA............................................................. 82 32. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry SUOMEN TULEE LIITTYÄ POHJOIS-ATLANTIN PUOLUSTUSLIITTOON................ 82 33. L apin Kokoomusnaiset ry ARKTISEN POLITIIKAN VALMISTELU LAPPIIN.......................................................... 83 34. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry SUOMESTA TEHTÄVÄ MONARKIA!................................................................................ 84 35. T öölön Kansallisseura ry TASAVALLAN PRESIDENTIN PALKKA JA ELÄKE VEROLLISIKSI............................... 85 36. T ampereen Kokoomusteekkarit ry PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN................................................................................... 85 37. R iihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry SUOMEN SOTASYYLLISYYSTUOMIOT PURETTAVA.................................................. 86 44 Puoluekokous 2010 sisus.indd 44 28.5.2010 15:24:44 38. V irtuaalikokoomus ry KORKEIMMALLE OIKEUDELLE ANNETTAVA TOIMIVALTA SATUNNAISTEN TUOMIOISTUINTEN TUOMIOIDEN PURKAMISEEEN.................. 87 39. S alpausselän Kokoomus ry LAUTAMIESJÄRJESTELMÄN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN........................ 87 40. T ampereen Kokoomusteekkarit ry ASETUSTEN JA LAKIEN MÄÄRÄAIKAINEN KOMMENTOINTIMAHOLLISUUS (RULEMAKING).................................................... 88 41. H uittisten Kokoomusnaiset ry TALOUS- JA VELKANEUVONNAN PALVELUT HELPOMMIN SAATAVIKSI................ 89 42. P orin Kokoomusnaiset ry LAPSEN ELATUSAPUSOPIMUKSEN NYKYAIKAISTAMINEN..................................... 90 43. K okoomuksen Naisten Liitto ry AVIOLIITTOLAKI MUUTETTAVA SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTOMAKSI............. 91 44. K luuvin Kokoomuksen Naiset ry SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI SUOMEEN.............................................. 92 45. K okoomusteekkarit ry SUOMEEN SAATAVA SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI............................. 93 46. P ohjois-Savon Tuhatkunta ry REKISTERÖIDYN PARISUHDELAIN KUMOAMINEN JA AVIOLIITTOLAIN MUUTTAMINEN............................................................................... 93 47. K älviän Kokoomus ry OSUUSKUNTALAKIIN TÄSMENNYSTÄ!........................................................................ 94 48. P ohjanmaan Kokoomusnaiset ry PERHEVÄKIVALTAAN ON PUUTUTTAVA TEHOKKAAMMIN..................................... 95 49. P ohjois-Savon Kokoomusnaiset ry VÄKIVALTARIKOSTEN RANGAISTUSASTEIKKOA ON KOVENNETTAVA JA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ VALVONTAA ON TEHOSTETTAVA..... 96 50. K okoomuksen Naisten Liitto ry RIKOSLAKIA ON UUDISTETTAVA VÄKIVALTA- JA RAISKAUSTUOMIOIDEN OSALTA................................................................................. 96 51. T ampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISTA KOVEMMAT RANGAISTUKSET............... 96 52. P irkanmaan Kokoomusnaiset ry RAISKAUSTUOMIOIDEN PITUUKSIIN TEHTÄVÄ KORJAUSLIIKE............................. 97 53. K okoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry RAISKAUKSISTA MÄÄRÄTTÄVIEN RANGAISTUSTEN KOVENTAMINEN................ 97 54. P ohjanmaan Kokoomusnaiset ry TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISELLE OMA RIKOSNIMIKE............................. 98 55. L apuan Kokoomus ry ASELAIN MUUTOS.......................................................................................................... 99 56. T öölön Kansallisseura ry HAKKAPELIITOILLE OMA MUISTOPÄIVÄ.................................................................. 100 45 Puoluekokous 2010 sisus.indd 45 28.5.2010 15:24:44 57. U udenmaan Kokoomusnuoret ry YMPÄRISTÖRIKOSTEN SELVITTÄMISTÄ TEHOSTETTAVA...................................... 100 58. K okoomuksen Naisten Liitto ry TAIDERIKOLLISUUDEN TORJUNTAAN VAKAVAMMAT OTTEET............................ 101 59. O ulun Läänin Kokoomusnuoret ry LASTEN OIKEUKSIEN PAREMPI HUOMIOON OTTAMINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA...................................................................................... 102 60. K okoomuksen Nuorten Liitto ry SUOMEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKASSA ON SIIRRYTTÄVÄ NS. KANADAN MALLIIN............................................................................................... 103 61. P ohjanmaan Kokoomusnaiset ry SUOMEEN MUUTTAVILLE TYÖTTÖMILLE ULKOMAALAISILLE SAATAVA KUNNOLLINEN KIELIKOULUTUS............................................................. 104 62. K okoomuksen Naisten Liitto ry MAAHANMUUTTAJANAISTEN KOULUTUKSEEN PANOSTETTAVA....................... 105 63. K okoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry UUSSUOMALAISTEN KOTOUTTAMINEN KIELIKOULUTUKSEN KAUTTA.......... 105 64. K okoomuksen Naisten Liitto ry KUTSUNNAT MYÖS NAISILLE..................................................................................... 106 65. K okoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry KUTSUNNAT PAKOLLISEKSI KOKO IKÄLUOKALLE................................................ 107 66. A kateemiset Kansalliset Nuoret ry VARUSMIESTEN KOTIUTTAMISRAHAN PALAUTTAMINEN................................... 108 67. H ämeen Kokoomusopiskelijat ry LAURI ALLAN TÖRNIN UPSEERINARVO ON PALAUTETTAVA................................. 109 68. A kateemiset Kansalliset Nuoret ry PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAJAKOULUTUKSEN (AUK JA RUK) HYVÄKSILUKEMIEN KORKEAKOULUOPINNOISSA................................................. 110 69. P uotilan Kokoomus ry SUOMEEN PERUSTETTAVA KODINTURVAJOUKOT................................................. 110 70. E spoonlahden Kokoomus ry VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTUS ON ALOITETTAVA VIIPYMÄTTÄ................ 112 71. T öölön Kansallisseura ry TASAVEROMALLI ON MAHDOLLINEN....................................................................... 113 72. V irtuaalikokoomus ry TASAVEROMALLIN KÄYTTÖÖNOTTOA SUOMESSA ARVIOITAVA VAKAVASTI..... 113 73. K anta-Espoon Kokoomus ry TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VEROTUS................................................................................ 115 74. K aarinan Kokoomus ry SÄHKÖLLÄ TOIMIVIEN AUTOJEN VAPAUTTAMINEN AUTOVEROSTA................... 117 75. H ätilän Kokoomus ry SÄHKÖAUTOILTA POISTETTAVA SEKÄ KÄYTTÖVOIMAVERO ETTÄ AUTOVERO..................................................................... 117 46 Puoluekokous 2010 sisus.indd 46 28.5.2010 15:24:44 76. K oivukylä-Rekolan Kokoomus ry SÄHKÖAUTOJEN VEROTTAMISEEN PIKAINEN MUUTOS....................................... 117 77. E spoonlahden Kokoomus ry YRITTÄJYYDEN ESTEITÄ ON MADALLETTAVA........................................................ 118 78. K okoomuksen Nuorten Liitto ry YHTEISÖVERO LASKETTAVA 23 PROSENTTIIN........................................................ 119 79. T ampereen Kokoomusteekkarit ry SÄÄSTÄMISESTÄ ON TEHTÄVÄ KANNATTAVAA........................................................ 120 80. V arsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry TYÖLLISTÄVÄ KASVUYRITTÄJYYS KANNUSTAVAKSI.............................................. 120 81. O ulun Läänin Kokoomusnuoret ry BISNESENKELEILLE LUOTAVA VEROKANNUSTIN................................................... 121 82. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry PERINTÖVERO RINTAPERILLISILTÄ POIS!................................................................. 123 83. T öölön Kansallisseura ry LESKIEN JA LASTEN PERINTÖVEROA UUDISTETTAVA........................................... 123 84. T ampereen Kokoomusteekkarit ry ILMOITUSOIKEUS VALTION TAI KUNNAN VAROJEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (WHISTLEBLOWING).................................................................. 124 85. H elsingin Kokoomuksen Nuoret ry JULKISHALLINNON SUOSITTAVA TIETOJÄRJESTELMISSÄÄN AVOINTA LÄHDEKOODIA............................................. 125 86. T öölön Kansallisseura ry SUOMENKIELISYYS SÄILYTETTÄVÄ YRITYSTEN NIMEÄMISISSÄ......................... 126 87. K ansalliset Ylioppilaat ry POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU POISTETTAVA KUNTIEN PALKKAUSOHJEISTUKSESTA.................................................................... 126 88. S alon Kokoomusnaiset ry KUNTALAISVAIKUTTAMISEN VARMISTAMINEN SUURKUNNISSA....................... 127 89. S alpausselän Kokoomus ry JÄRJESTÖSTRATEGIAN, YHTEISTYÖSTRATEGIAN LAATIMINEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA KUNTIEN VÄLILLÄ............................. 127 90. K auklahden Kokoomus ry YLEISEN JA VAKITUISEN ASUINRAKENNUSTEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN ALARAJOJEN PUDOTTAMINEN 0,10 PROSENTTIIN................. 129 91. K auklahden Kokoomus ry ASUINKIINTEISTÖJEN VARAINSIIRTOVEROKSI 1,6 PROSENTTIA......................... 130 92. P orvoon Kokoomus ry PERUSKOULUSSA JA TOISEN ASTEEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ OPETUKSESSA ON LISÄTTÄVÄ OPPIAINEIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ............... 131 93. O ulun Kokoomusnaiset ry PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOIHIN YLÄRAJAT................................................... 132 47 Puoluekokous 2010 sisus.indd 47 28.5.2010 15:24:44 94. E telä-Helsingin Kokoomus ry KOULUTUKSEN LAATU TURVATTAVA....................................................................... 133 95. T öölön Kansallisseura ry SUOMALAISEN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN.................................................. 134 96. K älviän Kokoomus ry SUVIVIRSI- JA MUUN KRISTILLISEN PERINTEEN SÄILYTTÄMINEN..................... 135 97. L apuan Kokoomus ry KRISTILLISET ARVOT JA NIIDEN VAALIMINEN........................................................ 136 98. V arsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry TUNNUSTUKSELLISESTA USKONNONOPETUKSESTA ON LUOVUTTAVA PERUSKOULUSSA JA TOISELLA ASTEELLA..................................... 137 99. K okoomusteekkarit ry PERUSOPETUKSEN USKONTOTUNTIEN MÄÄRÄÄ VÄHENNETTÄVÄ.................... 137 100. Jyväskylän Kokoomus ry YRITTÄJYYSKASVATUS................................................................................................. 139 101. Oulun Kokoomuksen Nuoret ry YHDISTYSTOIMINNAN OPETUKSEN LISÄÄMINEN PERUSKOULUN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA.............................................. 140 102. Töölön Kansallisseura ry KIELIKIINTIÖT POISTETTAVA YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA......................................................... 141 103. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry RUOTSIN KIELEN PERUSTUSLAILLISEN ERITYISASEMAN PURKAMINEN......... 142 104. Töölön Kansallisseura ry RUOTSIN KIELI VAPAAEHTOISEKSI OPPIAINEEKSI................................................. 143 105. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry RUOTSINKIELEN OPINTOJEN VAIHTOEHTOISTAMINEN....................................... 143 106. Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry PAKKORUOTSIN TILALLE VAPAASTI VALITTAVA TOINEN KIELI............................ 144 107. Opiskelevat Porvarit Helia ry PAKKOHAUSTA LUOVUTTAVA!.................................................................................... 145 108. Tapiolan Kokoomus ry TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN AIKAISTAMINEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN.......... 146 109. Littoisten Kokoomus ry KAIKILLE ALLE 18-VUOTIAILLE ON TAATTAVA PERUSKOULUN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN HARJOITTELU-, TYÖ- TAI OPISKELUPAIKKA................ 146 110. Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry YLIOPISTO- JA AMMATTIKOULUTUKSESSA SIIRRYTTÄVÄ KAKSIPORTAISEEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN................................................... 147 111. Turun Kokoomuksen Nuoret ry KORKEAKOULUVERKON KEHITTÄMINEN............................................................... 149 48 Puoluekokous 2010 sisus.indd 48 28.5.2010 15:24:44 112. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry KORKEAKOULUJEN MÄÄRÄÄ JA ALOITUSPAIKKOJA KARSITTAVA....................... 149 113. Vaasan Kampusporvarit ry UUTTA PUHTIA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEEN.................................................... 150 114. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry OPINTOTUEN TULORAJAT UUDISTETTAVA KANNUSTAVAMMAKSI.................... 151 115. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry OPINTOTUEN TAKAISINPERINNÄN KORON KOHTUULLISTAMINEN.................. 152 116. Opiskelevat Porvarit Helia ry SUOMEEN TÖIHIN JÄÄVIEN EU/ETA-MAIDEN ULKOPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN LUKUKAUSIMAKSUT PALAUTETTAVA VEROHELPOTUKSIN. 153 117. Tampereen Kokoomusteekkarit ry TOHTORIN TUTKINNON LAATU................................................................................ 154 118. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!........................................................................ 156 119. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!........................................................................ 156 120. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIA KORJATTAVA................................................ 157 121. Arkadian Kokoomuksen Naiset ry ELÄINTEN SUOJELUA TULEE VAHVISTAA................................................................. 158 122. Porin Kokoomusnaiset ry ALUEELLISTEN ELÄINSUOJELUA VALVOVIEN ELÄINLÄÄKÄRIVIRKOJEN PERUSTAMINEN.............................................................. 159 123. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry TÖRKEÄ METSÄSTYSRIKOS JA TÖRKEÄ LAITTOMAN SAALIIN KÄTKEMINEN KIRJATTAVA RIKOSLAKIIN................................................. 160 124. Turun Kokoomuksen Nuoret ry YLEISRADION RAHOITUSTA ON TARKASTELTAVA KRIITTISESTI........................ 161 125. Kokoomusteekkarit ry YLEISRADION TOIMINTAA SUPISTETTAVA............................................................... 162 126. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry YLEISRADIO ON YKSITYISTETTÄVÄ........................................................................... 162 127. Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry MAXI-TAKSIEN KIELTÄMISESTÄ ON LUOVUTTAVA JA TAKSIALA ON VAPAUTETTAVA.................................................................................... 164 128. Meri-Porin Kokoomus ry MOPOIHIN JA MOPOAUTOIHIN REKISTERIKILVET................................................. 165 129. Porvoon Kokoomus ry PÄÄKAUPUNKISEUDULTA ITÄÄN PÄIN KULKEVAA RANTARATAHANKETTA ON KIIREHDITTÄVÄ........................................................... 166 49 Puoluekokous 2010 sisus.indd 49 28.5.2010 15:24:44 130. Töölön Kansallisseura ry MOOTTORITEITÄ RAKENNETTAVA EU:N TUELLA.................................................. 167 131. Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry MELUVALLIEN/-AITOJEN RAKENTAMISEN AJOITTAMISESSA JA MÄÄRÄRAHOISSA TULEE PAREMMIN HUOMIOIDA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENTEEN MÄÄRÄ................................. 167 132. Töölön Kansallisseura ry KAAKKOIS-SUOMEN TIEVÄYLÄT ON SAATAVA TOIMIVIKSI................................... 168 133. Toivakan Kokoomus ry, Jyväskylän Kokoomus ry VALTATIE 4...................................................................................................................... 169 134. Munkinseudun Kokoomus ry TYÖTÄ TEKEVÄ SUOMI ON HYVINVOIVA SUOMI..................................................... 171 135. Töölön Kansallisseura ry TYÖTEKO KUNNIAAN.................................................................................................. 172 136. Kallion Kokoomusnaiset ry TYÖURIEN PIDENTÄMINEN TYÖELÄMÄN LAATUA JA TYÖAIKAJÄRJESTELYJÄ KEHITTÄMÄLLÄ.................................................................. 172 137. Vaasan Kokoomusnaiset ry TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ JOKAISEN OIKEUS................................................ 173 138. Oulun Kokoomusseura ry TEHOA TYÖTTÖMYYDEN POISTOON........................................................................ 174 139. Pohjois-Savon Tuhatkunta ry TOIMENPIDEOHJELMA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI............. 175 140. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry LAITTOMIEN LAKKOJEN SAKKOJA SUHTEUTETTAVA LÄHEMMÄS TAPPIOITA SEKÄ KRIITTISTEN ALOJEN LAILLISEN LAKON VAROAIKAA ON LISÄTTÄVÄ..... 176 141. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry LAITTOMISTA LAKOISTA LANGETETTAVIA RANGAISTUKSIA KOVENNETTAVA............................................................................. 176 142. Töölön Kansallisseura ry PIKAVIPPIJÄRJESTELMÄ LAITTOMAKSI.................................................................... 177 143. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry PIENYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSIÄ PARANNETTAVA.......................................... 178 144. Jyväskylän Kokoomusnaiset ry OSA-AIKAYRITTÄJYYDEN ALOITUSVAIHEEN TUKIMENETTELYJEN TARKISTAMISEKSI................................................................. 179 145. Oulujoen Kokoomus ry VAIKEUKSIIN JOUTUNEIDEN YRITTÄJIEN TUKEMINEN........................................ 179 146. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry ENEMMÄN VASTUULLISUUTTA, VÄHEMMÄN REILUN KAUPAN TUOTTEITA.... 180 147. Oulujoen Kokoomus ry PAIKALLISET YRITYKSET HUOMIOITAVA PAREMMIN KUNNALLISISSA TARJOUSKILPAILUISSA.................................................................. 181 50 Puoluekokous 2010 sisus.indd 50 28.5.2010 15:24:44 148. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry SUOMEN YDINPOLTTOAINE JÄLLEENKÄSITELTÄVÄKSI........................................ 182 149. Munkinseudun Kokoomus ry HIILINEUTRAALIIN TULEVAISUUTEEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI................. 183 150. Kälviän Kokoomus ry SYÖTTÖTARIFFIT MYÖS PIENSAHOILLE.................................................................. 184 151. Meri-Porin Kokoomus ry LANNASTA LÄMPÖÄ..................................................................................................... 185 152. Helsingin Teknisten Kokoomus ry KAUKOLÄMPÖVERKKO ON VAPAUTETTAVA VAPAALLE KILPAILULLE................ 186 153. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry PERUSTULO SOSIAALITURVAUUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAKSI......................... 187 154. Töölön Kansallisseura ry PALUUMUUTTAJIEN OIKEUDET TURVATTAVA........................................................ 188 155. Töölön Kansallisseura ry KELAN LOMAKKEET SELKOKIELELLE..................................................................... 188 156. Porin Kokoomus ry LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN TILANTEEN PARANTAMINEN JA KOLMANNEN SEKTORIN AVUSTUSMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN............ 189 157. Oulun Kokoomusseura ry LASTENSUOJELUKERTOIMELLA MAKSETTAVA VALTIONAPU.............................. 190 158. Pohjois-Savon Tuhatkunta ry LAPSILISÄSTÄ HUOMIOITAVA TULONA KORKEINTAAN PUOLET TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ............................................... 191 159. Tapiolan Kokoomus ry ELÄKKEIDEN LASKENTATAVAN KORJAAMINEN VANHEMPAINLOMAN AIKAISTEN ANSIOIDEN OSALTA......................................... 182 160. Arkadian Kokoomus ry TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ SIDOTTAVA PALKKAKEHITYKSEEN............................. 193 161. Oulun Kokoomusseura ry TAITETUN INDEKSIN POISTAMINEN ELÄKKEISTÄ................................................ 193 162. Töölön Kansallisseura ry ELÄKEKOROTUKSISSA SIIRRYTTÄVÄ TASAINDEKSIIN........................................... 193 163. Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry (NAIS)YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA – MIKROYRITYKSESTÄ KASVUYRITYKSEKSI..... 194 164. Kokoomuksen Naisten Liitto ry PERHEVAPAIDEN TASAAMINEN EDISTÄÄ NAISYRITTÄJYYTTÄ JA NAISTEN TYÖLLISYYYTTÄ................................................. 195 165. Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN TASA-ARVOISELLA JAKAMISELLA EDISTETÄÄN NAISYRITTÄJYYTTÄ................................................... 196 51 Puoluekokous 2010 sisus.indd 51 28.5.2010 15:24:44 166. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry VANHEMMUUDEN KUSTANNUSRAKENNETTA ON MUUTETTAVA...................... 196 167. Ruotulan Kokoomusnaiset ry SAIRAUSAJAN JA MUIDEN POISSAOLOJEN KUSTANNUKSET JAETTAVA TASAISEMMIN.............................................................. 197 168. Hätilän Kokoomus ry TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄT ON YHDENMUKAISTETTAVA................ 198 169. Oulun Kokoomusnaiset ry LASTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN...................................................................... 199 170. Keuruun Kokoomusnaiset ry NEUVOLOISSA KESKITYTTÄVÄ ENEMMÄN VANHEMPIEN HENKISEEN HYVINVOINTIIN SEKÄ PARISUHTEEN TOIMIVUUTEEN.................. 200 171. Huittisten Kokoomusnaiset ry ERITYISRYHMIEN PERUSTAMISEKSI PÄIVÄKOTEIHIN JA KOULUIHIN TARVITAAN LISÄÄ VAROJA..................................................................... 201 172. Kansalliset Ylioppilaat ry PÄIVÄHOITOPALVELUITA KEHITETTÄVÄ VASTAAMAAN TYÖN RAKENNETTA... 202 173. Kansalliset Ylioppilaat ry TOIMIVA KUNNALLINEN OSAPÄIVÄHOITO OPISKELEVILLE VANHEMMILLE.... 202 174. Brysselin Kansallisseura ry ASIAKKAALLE TÄYSI VAPAUS HOITAVAN LÄÄKÄRIN VALINNASSA........................ 203 175. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry OMAISHOIDON MERKITYKSEN NOSTAMINEN JA PALVELUN LAADUN YHTENÄISTÄMINEN................................................................. 205 176. Kokoomuksen Naisten Liitto ry TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT LIIKKEELLE LAPSISTA JA NUORISTA................. 205 177. Vaasan Kampusporvarit ry NUUSKAN VALMISTUS- JA MYYNTIKIELTO KUMOTTAVA..................................... 206 178. Akateemiset Kansalliset Nuoret VIINIT RUOKAKAUPPOIHIN........................................................................................ 207 179. Jyväskylän Kokoomusnuoret ry NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA.... 208 180. Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry, Uudenmaan Kokoomusnaiset ry MIELENTERVEYSTYÖ PYSYVÄKSI OSAKSI LASTEN JA NUORTEN KOULUTERVEYDENHUOLTOA............................................ 208 181. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry VOIMAVAROJA KOHDENNETTAVA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ AMMATTITAITOISEN HOIDON SAATAVUUTEEN..................................................... 209 182. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry YTHS:STA KAIKKIEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ENSISIJAINEN TERVEYDENHUOLLON TARJOAJA..................................................... 210 52 Puoluekokous 2010 sisus.indd 52 28.5.2010 15:24:45 183. Kokoomuksen Naisten Liitto ry YRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTOA KEHITETTÄVÄ............................................... 212 184. Saarijärven Kokoomusnaiset ry PIENYRITTÄJILLE LOMITUSPALVELUITA................................................................. 213 185. Oulun Kokoomusnaiset ry SOTAORVOILLE MYÖNNETTÄVÄ SOTAORPOTUNNUS JA OIKEUS KUNTOUTUKSEEN........................................................................................ 214 186. Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS JA MUU AVUNTARVE LÄÄKÄRIN PÄÄTETTÄVÄKSI................................................................. 215 187. Kokkolan Kokoomusnaiset ry VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN................................................... 215 188. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry IÄKKÄIDEN IHMISTEN LAKISÄÄTEISEN SOSIAALIPALVELUJEN TARPEEN ARVIOINNIN LAAJENTAMINEN......................... 217 189. Töölön Kansallisseura ry UUSIA PALVELUTALOJA TARVITAAN.......................................................................... 217 190. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry VANHUSTEN PERHEHOIDON LISÄÄMINEN.............................................................. 218 191. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry VANHUSTEN PALVELUASUMISEN KUSTANNUSTEN SÄÄTÄMINEN KUNNISSA LAITOSHOIDON TAVOIN................................................. 219 192. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry KANSALLINEN OHJELMA MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN, VARHAISEN TOTEAMISEN, HOIDON JA KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI.... 220 193. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry HAMMASHOITOA KOKONAISUUTENA OSAHOIDON JA JONOTTAMISEN SIJAAN................................................................... 220 194. Kokoomuksen Naisten Liitto ry SUOMEN VEDENHANKINNAN TULEVAISUUS ON TURVATTAVA............................ 222 195. Hämeen Kokoomusnaiset ry MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA TALOUDEN KANNALTA KESTÄVÄMMÄKSI............................................................... 223 196. Tampereen Kokoomus ry KOKOOMUKSEN ENERGIAVAIHTOEHDOT............................................................... 224 197. Alajärven Kokoomus ry UUDISRAKENTAMISEN LAADUN KOHENTAMINEN............................................... 225 198. Rovaniemen Kokoomus ry MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN §155 TARKENTAMINEN................................. 225 199. Oulaisten Kokoomus ry ONGELMAJÄTTEIDEN VIENTI SUOMESTA EU-JÄSENMAIDEN ULKOPUOLELLE UUSIOKÄSITELTÄVÄKSI, USEIN JOPA LAITTOMASTI, KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN KAUTTA..................................... 227 53 Puoluekokous 2010 sisus.indd 53 28.5.2010 15:24:45 Aloite nro 1 sen vihdoin alettua. Paljon aloitteita jäi kokonaan käsittelemättä puoluekokoukselta, ja ne siirtyivät puoluehallituksen käsittelyyn. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUSVAATIMUSTA TIUKENNETTAVA Jyväskylän Kokoomusnaiset esittää, että puolueen sääntöjä muutettaisiin koskien aloitteiden käsittelyä puoluekokouksessa. Aloitekeskustelun puheenvuorojen pituutta ja määrää rajoitettaisiin. Esimerkiksi kolmesta tai viidestä kannatus- ja vastustuspuheenvuorosta useimmat asiat jo aukeavat puoluekokousväelle. Äänestys kaikista aloitteista olisi vasta lopuksi aloitteiden käsittelyn jälkeen. Joensuun Opiskelevat Porvarit vaatii, että Kokoomuksen puoluekokous on päätösvaltainen vain, jos paikalla on vähintään puolet kokoukseen ilmoittautuneista äänivaltaisista jäsenistä. 2008 Työmaakokouksessa Tampereella meni ensimmäisenä päivänä läpi aloitteita, jotka eivät välttämättä olisi menneet läpi täydessä salissa. Tämä antaa puoluehallitukselle liikaa valtaa, kun he valitsevat, mihin järjestykseen aloitteet keväällä laittavat kokousta varten. Edellä olevan perusteella Jyväskylän Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin puolueen sääntöjen muuttamiseksi aloitteiden käsittelyn osalta. Jos puoluekokousedustajat eivät pysty sitoutumaan kerran kahdessa vuodessa kolmeksi päiväksi tärkeään kokoukseen, heidän tulee tietää se etukäteen ja valita muut henkilöt edustamaan yhdistystään, piiriään, liittoaan tai muuta sellaista. Puoluehallitus (aloitteet nro 1 – 2): Aloitteentekijät kiinnittävät aloitteessaan huomiota tärkeään puoluekokouksen menettelylliseen kysymykseen. Puoluehallituksen ohjeistamana puoluetoimisto on viime puoluekokouksen kokemusten ja saadun palautteen perusteella ottanut asian perusteellisen tarkasteluun ja esittää muutoksia erityisesti puoluekokouksen menettelytapajärjestykseen. Asia onkin enemmän puoluekokouksen menettelytapoja kuin sääntöjä koskeva kysymys. Aloitteissa kiinnitetään aivan oikein huomiota myös kokousedustajien omaan vastuuseen puoluekokousasioiden käsittelyssä. Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) käyttää tätä menettelyä omassa liittokokouksessaan, eikä se vaadi kuin yhden ihmisen pöydän taakse tietokoneen kanssa. Mitä ylioppilaat tänään, sitä Suomi huomenna. Suurimpien taukojen aikana ei tarvitse ilmoittautua poistuvansa. Ideana on, että suurin osa kokousedustajista on paikalla, kun puoluekokous linjaa kymmenien tuhansien jäsenten puolesta myös monista varsin arvolatautuneista asioista. Puoluekokouksessa on paikalla noin tuhat äänivaltaista kokousedustajaa. Puoluekokouksen valinnat, kannanotot ja aloitteet käsitellään työjärjestyksessä ja menettelytapajärjestyksessä ilmoitetun aikataulun mukaan. Vaalit ja kannanottojen hyväksyminen voivat keskeyttää aloitteiden ja muiden asioiden käsittelyn. Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous muuttaa puolueen sääntöjä siten, että vuoden 2012 puoluekokouksessa ja kaikissa sitä seuraavissa puoluekokouksissa kokous on päätösvaltainen vain, jos vähintään puolet sillä hetkellä kokoukseen ilmoittautuneista puoluekokousedustajista on paikalla. Puoluekokouksessa ei tiukan asialistan vuoksi pidetä kokoustaukoja esimerkiksi ryhmäkokousten tai edustajien ruokailujen vuoksi vaan edustajat voivat olla salin ulkopuolella ja osallistua vaaleihin ja äänestyksiin käsittelyjärjestyksen mukaan. Vaalien ja kannanottojen hyväksymisen suunnitellut ajankohdat ilmoitetaan kokouksen ohjelmassa ja työjärjestyksessä. Jos muutoksia tulee, niin niistä tiedotetaan kokouspaikalla. Läsnäolokirjaukset lähes tuhannen kokousedustajan ja tarkkailijan kohdalta on teknisesti vaikea hoitaa. Vaatimus siitä, että yli puolet kokousedustajista pitäisi olla paikalla puoluekokouksen päätösvaltaisuuden vuoksi antaa mahdollisuuden kokousedustajille salista poistumalla mitätöidä päätösten laillisuus. Vaatimus voisikin johtaa yhtä lailla farssiin ja kokouksen sabotointiin. Aloite nro 2 Jyväskylän Kokoomusnaiset ry ALOITTEIDEN KÄSITTELY JÄRKIPERÄISTETTÄVÄ Puoluekokousaloitteiden jättäminen ja niiden käsittely ovat hyvin tärkeä osa puoluedemokratiaa. Aloitetoimintaa on kuitenkin kehitettävä ajan mukana. Tampereen puoluekokouksessa 2008 aloitteiden käsittely oli farssi. Puheenvuorot venyivät pitkiksi ja niitä runsaasti. Osa kokousväestä turhautui eikä ollut paikallakaan äänestyk- 54 Puoluekokous 2010 sisus.indd 54 28.5.2010 15:24:45 Useissa puoluekokouksissa aloitteiden käsittely, keskustelut ja äänestykset ovat vaatineet niin paljon aikaa, että osan aloitteista on puoluekokous itse päättänyt siirtää puoluevaltuuston käsittelyyn. Jotta aikataulussa pysytään ja edustajat tietävät kokouksen kulun, ehdotetaan vaalien, kannanottojen ja aloitteiden käsittelyä sekä puheenvuorojen määrää ja aikaa rajoitettavaksi menettelytapajärjestyksellä. den tuoda joustavasti keskusteluun puoluekokouksessa hyväksyttyjen aloitteiden etenemisen aloitteen tekijöiden tarkoittamalla tavalla kuitenkaan synnyttämättä puoluevaltuuston kokouksiin kohtuuttoman raskasta asialistaa. Useissa Jyväskylän puoluekokoukselle jätetyissä aloitteissa on esitetty muun muassa sitä, että puoluehallitus raportoisi asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluehallitus ei edellä mainituin perusteluin esitä puolueen sääntöjä muutettavaksi puoluekokouksen päätösvaltaisuuden tai aloitteiden käsittelyn osalta. Ongelmat hoidetaan puoluekokouksen hyväksymässä työjärjestyksessä ja menettelytapajärjestyksessä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen sekä muiden aloitteiden yhteydessä esitetyt vastaavankaltaiset menettelytavat. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet. Aloite nro 4 Aloite nro 3 PUOLUEVALTUUSTON TOIMINTAA TEHOSTETTAVA Pohjois-Karjalan Kokoomusnaiset ry Puoluevaltuustoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusikymmentä (60) jäsentä ympäri Suomen. Puoluevaltuusto kokoontuu vuosittain sääntöjen puitteissa vähintään kolme (3) kertaa vuodessa. Useimmiten kokoukset pidetään Helsingissä, jonne puoluevaltuuston jäsenet kokoontuvat eripuolilta Suomea. Kokouksissa puoluevaltuusto hyväksyy yksimielisesti puoluehallituksen hyvin ja perusteellisesti valmistelemat esitykset. Puoluevaltuuston rooli on siis nykymuodossaan toimia äärimmäisen kalliina kumileimasimena sekä verkostointiorganisaationa. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry HYVÄKSYTTYJEN PUOLUEKOKOUSALOITTEIDEN ETENEMISEN SEURAAMINEN Kansallisen Kokoomuksen jäsenillä on demokraattinen oikeus esittää puoluekokoukselle aloitteita. Puolueen jäsenille aloiteoikeus on tärkeä osallistumisväylä. Usein juuri kenttäväen aloitteissa voi olla uuden ja paremman kehityksen siemen. Pohjois-Karjalan Kokoomusnaiset esittävät edellä esitetyn johdosta, että hyväksyessään aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen selvittämään kahden viimeisen puoluekokouksen hyväksymien aloitteiden etenemisen ja raportoimaan asiasta puoluevaltuuston kokouksessa. Kokoomuksen Nuorten Liitto kannattaa hallintoa keventäviä toimenpiteitä. Miten hallinnon keventämistä voidaan uskottavasti vaatia muilta, jos siihen ei olla itse valmiita? Puoluevaltuusto on taloudellisesti raskas organisaatio, josta ei itsessään suurta lisäarvoa puolueelle ja sen jäsenille ole. Kokoomusnuorten mielestä puoluevaltuuston voisi vaikka lakkauttaa, jos puoluehallitukselle voitaisiin muutoin vuosittainen vastuuvapaus myöntää. Puoluehallitus: Puoluekokousaloitteiden etenemisen seuraaminen perustuu tällä hetkellä seuraavalle puoluekokoukselle laadittavaan ja puoluekokouskirjassa julkaistavaan yhteenvetoon hyväksyttyjen aloitteiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Tämä hyvin luonteva ja erittäin toimiva menettely syntyi vuoden 1999 Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen. Tästä syystä Kokoomuksen Nuorten Liitto esittää, että Kokoomus r.p:n sääntöjä muutettaisiin siten, ettei puoluevaltuuston tarvitse kokoontua kuin kerran (1) kalenterivuoden aikana. Tämän kokouksen aikana hoidettaisiin kaikki asiat, jotka puoluevaltuuston tulee hoitaa. Tämän vuoksi puoluesihteerin valinta olisi luonnollista siirtää puoluekokouksen hyväksyttäväksi, jottei puoluevaltuustolla ole tarvetta kokoontua enää puoluekokousvuosina puoluekokouksen jälkeen. Aloitteessa ehdotettu menettely on hyvin laaja ja hallinnollisesti raskas. Puoluevaltuuston toimintaa on kehitetty keskustelevampaan ja avoimempaan suuntaan mm. ministereiden ja puoluejohdon kyselytunnilla. Tämä sekä puoluevaltuustoon puolueen varsinaisilla jäsenillä oleva aloiteoikeus antavat puoluehallituksen mielestä mahdollisuu- 55 Puoluekokous 2010 sisus.indd 55 28.5.2010 15:24:45 Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että puolueen sääntöjä muutetaan siten, että: Yksi puoluevaltuuston kokous vuodessa pidetään säännöllisesti muualla kuin Helsingissä. Tällöin voidaan vahvistaa myös kokouspaikkakunnan ja piirin vaali- ja järjestötyötä ja saadaan näkyvyyttä paikkakunnalla. - Lisätään muotoilu 13 §:ään ”Valitaan puoluesihteeri, jonka toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavan puoluesihteerin valintaan asti” Puoluehallitus ei ehdota puoluevaltuuston sääntömääräisten kokousten vähentämistä. - 15 §:n ensimmäinen momentti korvataan muodolla ”Puoluevaltuuston on pidettävä joka vuosi yksi varsinainen kokous marraskuun loppuun mennessä.” Puoluesihteerin valinta oli ennen vuotta 1993 puoluevaltuuston päätettävänä, mutta sen jälkeen sääntömuutoksella puoluekokous valitsi puoluesihteerin vuosina 1993 – 2004. Vuoden 2004 puoluekokouksessa Seinäjoella hyväksyttiin aloite, jonka mukaisesti vuonna 2006 hyväksytty sääntömuutos siirsi puoluesihteerin valinnan taas puoluevaltuustolle. - 20 §:n ensimmäisestä momentista poistetaan muotoilu ”ensimmäisessä varsinaisen puoluekokouksen jälkeisessä kokouksessaan puoluesihteerin, jonka toimikausi kestää seuraavaan puoluesihteerin valintaan saakka sekä” Puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluevaltuuston päätettäväksi pidettiin perusteltuna. Siirtoa puolsi aloitteissa mainittu puheenjohtajan ja puoluesihteerin työpariajattelu. Valinnan siirto puoluevaltuustolle mahdollistaa paremmin puheenjohtajan vaikutusvallan puoluesihteerin valinnassa sekä sitoo puoluesihteerin tiukemmin järjestön puhevaltaa käyttävään puoluevaltuustoon. - 20 §:ssä määritellyt eri kokousten tehtävät vaihdetaan muotoon ”Varsinaisen kokouksen asiat”. Puoluehallitus: Puoluevaltuusto on puolueen sääntöjen mukaan puoluekokousten välillä puolueen ylin päätöksentekoelin. Puoluevaltuustolle päätettiin sääntömuutokselle 2001 myös valita pysyvä puheenjohtaja puoluekokouksessa ja erottaa puoluevaltuuston puheenjohtajuus puolueen puheenjohtajan tehtävistä. Tällä muutoksella haluttiin laajentaa puolueen johtoa. Ottaen huomioon vuonna 2006 tehdyn sääntömuutoksen ja sen perustelut puoluehallitus ei voi puoltaa puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselle. Puoluevaltuuston kokousten määrän vähentäminen ei ole riittävä perustelu puoluesihteerin valinnan siirtämiselle puoluekokoukselle. Puoluevaltuuston vaalikokous valitsee helmikuun loppuun mennessä puoluehallituksen. Vaalikokous tuli sääntöihin samoin vuoden 2001 sääntömuutoksessa. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen jäsenet lähinnä piirien ja jäsenliittojen puheenjohtajista. Siksi on oikein, että puoluehallitus vaihtuu kohta sen jälkeen kun piirien ja jäsenliittojen puheenjohtajat ovat aloittaneet tehtävissään. Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään ja vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus. Syyskokouksessa käsitellään ja hyväksytään talousarvio, puolueen jäsenmaksu ja toimintasuunnitelma. Puoluevaltuusto voi myös pitää ylimääräisiä kokouksia ja aina eduskuntavaalien jälkeen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous on pidettävä hallitusvastuuseen osallistumisesta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 5 Salpausselän Kokoomus ry YHDISTYSTEN KUNNIAJÄSENTEN JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ Kansallinen Kokoomus rp sallii sääntöjensä mukaan puolueen jäsenyhdistyksien osoittaa kiitollisuutta aktiivisille ja ansioituneille jäsenilleen kunniajäseneksi nimityksellä. Perusyhdistys on velvollinen huolehtimaan kunniajäsentensä jäsenmaksuista ja puolueen jäsenmaksurekisteri on velvollinen ylläpitää tietoa kunniajäsenistä tietokannoissaan. Nykykäytännössä puolue on laiminlyönyt kunniajäsenten kunniallisen käsittelyn ja jopa aiheuttanut ansioituneiden jäsenten eroamista puolueesta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi jokaisessa puoluevaltuustossa on tullut ja on aina syytä nostaa esille ajankohtaisia politiikan sisältöasioita. Puoluevaltuuston jäsenet ovat samalla myös linkki omiin piirijärjestöihinsä ja kuntiinsa puolueen sanoman välittämisessä. Kaikki puoluevaltuuston kokoukset ovat medialle avoimia eikä kokousten poliittinen ja viestinnällinen arvo ole vähäinen. Puoluevaltuuston kokouksia ja niiden painoarvoa ei ole syytä aliarvioida. 56 Puoluekokous 2010 sisus.indd 56 28.5.2010 15:24:45 Kunniajäsenten jäsenmaksujen laskutuksessa ja perinnässä on edelleen huomattavan paljon kehittämisen varaa. Puolueen jäsenrekisteri ei ole pystynyt tukemaan yhdistyksiä kunniajäsenten jäsenmaksulaskutuksissa ja perinnässä. Useana vuonna on jouduttu selvittelemään ja pyytämään moneen kertaan puolueen jäsenrekisteriä ja jäsenlaskutuksista huolehtivia tahoja toimittamaan kunniajäsenten jäsenmaksulaskut yhdistykselle ennen kuin jäsenmaksut normaalisti lähtevät. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut vaan kunniajäsenet ovat saaneet yhdistyksen velvoitteen mukaiset laskut suoraan itselleen. Tämä ei ole kunnioittavaa erityisesti ansioituneita yhdistyksen jäseniä kohtaan. Esimerkiksi osa yhdistyksistä haluaa maksaa vain kunniajäsentensä yhdistyksen jäsenmaksuosuuden ja haluaa puolueen lähettävän heille laskun puolueen osuudesta. Kokoomus kehittää puoluetietojärjestelmäänsä, jossa otetaan huomioon myös aloitteessa esitetyt Salpausselän Kokoomuksen toiveet koskien kunniajäseniään. Kansallinen Kokoomus rp:n tulee huolehtia jäsenrekisteristään ja jäsenmaksulaskutuksestaan perusyhdistyksiä ja jäseniä tukevasti. NYKYPÄIVÄ-LEHTEEN YRITTÄJYYSPALSTA Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 6 Helsingin Kokoomusyrittäjät ry Perinteisesti Kansallinen Kokoomus on profiloitunut yrittäjyyttä edistäväksi puolueeksi. Suomalaiset yrittäjät muodostavat talouden selkärangan. Yrittäjät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että meillä riittää työtä ja hyvinvointia. Kokoomuksessa toimii nykyään työn ja yrittäjyyden poliittinen verkosto. Edellä todetun perusteella Salpausselän Kokoomus ry esittää, että Kansallinen Kokoomus rp:n puoluehallitus ryhtyy toimenpiteisiin jäsenrekisterin toimivuuden ja jäsenmaksulaskutuksen oikea-aikaisen koordinoinnin parantamiseksi. Toimenpiteiksi Salpausselän Kokoomus ry esittää seuraavaa: Politiikan viikkosanomalehti Nykypäivä on kokoomuksen äänenkannattaja ja jäsenlehti. Nykypäivän tehtävä on uutisoida, analysoida ja taustoittaa hallituspuolueen tavoitteita ja päätöksentekoa sekä toimintaa puoluekentässä. Nykypäivä on myös poliittinen keskustelufoorumi. Lehden tehtävä on lujittaa yhteisöllisyyttä kokoomuksen kannattajien kesken. - Yhdistysten ilmoittamien kunniajäsenten jäsenmaksulaskut toimitetaan yhdistyksen osoitteeseen. - Kunniajäsenen osalta laskussa tulee ilmetä hänen olevan perusyhdistyksensä nimeämä kunniajäsen ja maksuvelvollisena perusyhdistys. - Kunniajäsenen jäsenmaksulaskussa tulee olla esimerkittyä ainoastaan jäsenmaksun määrä. Jotta yrittäjät saisivat konkreettista vastinetta jäsenyydelleen, ja jotta Kokoomus säilyisi myös yrittäjille luontevana ja luotettava poliittisena valintana, puolueen tulee tarjota yrittäjäjäsenilleen palveluja ja vaikuttamiskanava yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Paikalliset yrittäjäyhdistykset ovat vähäisiä ja toimivat erillään toisistaan, koska niillä ei ole luontevaa yhteydenpitokanavaa tai resursseja yhteistoiminnan lisäämiseksi ja mahdollisten uusien kokoomuslaisten yrittäjäyhdistysten perustamiseksi. - Perusyhdistys on velvoitettu suorittamaan kunniajäsentensä jäsenmaksut eräpäivään mennessä. - Perusyhdistyksen laiminlyödessä maksuvelvoitteensa, voi piiri pidättää jäsenmaksuja vastaavat summat tulevasta mahdollisesta tuesta. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus sitoutuu uudistamaan jäsenmaksurekisterin hallintaa kunniajäsenten osalta edellä mainitulla tavalla. Edellä olevan perusteella Helsingin Kokoomusyrittäjät ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että Nykypäivä-lehteen perustetaan oma Yrittäjyyspalsta yrittäjyyteen liittyville asioille. Nykypäivä-lehden toimittajat keräävät ajankohtaisia yrittäjyyteen liittyviä asioita Yrittäjyyspalstalle ja kokoomuslaiset yrittäjäyhdistykset tiedottavat Yrittäjyyspalstalla tärkeistä asioista. Puoluehallitus: Puoluehallitus on samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kunniajäsenten pitkäaikaista työtä tulee arvostaa. Puoluehallitus on myös tietoinen siitä, että jäsenmaksulaskutus ei ole yhdistysten kunniajäsenten kohdalla kaikilta osin toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistysten kunniajäsenten laskusta ei kuitenkaan voida toteuttaa yhtenäisesti aloitteen tekijöiden esittämällä tavalla, koska yhdistykset haluavat käsitellä omien kunniajäsentensä jäsenmaksuja eri tavoin. Puoluehallitus: Nykypäivä-lehteä kustantaa Kansalliskustannus Oy, joka on puolueen kokonaan omistama yhtiö. 57 Puoluekokous 2010 sisus.indd 57 28.5.2010 15:24:45 Sen suuntaviivat määritetään yhtiön hallituksessa, joka myös valvoo Kansalliskustannuksen toimintaa. Toimitukselliset ratkaisut tehdään Nykypäivä-lehden toimituksessa. tuisi automaattisesti maksamaan lehden tilausta jäsenmaksussaan. Puoleen jäsenmaksussa on sisällä Nykypäivä-lehden tilaus; lehti siis tulee automaattisesti jäsenelle - perheessä ainakin yhdelle jäsenelle, muut maksavat alennettua jäsenmaksua, jolloin samaan perheeseen tulee vain yksi lehti. Suoraa valtaa puolue käyttää ainoastaan Kansalliskustannuksen yhtiökokouksessa mm. hallitusta valittaessa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Näin saamme laskettua puolueen jäsenmaksua ja pidettyä arvokkaat jäsenemme mukana puolueyhteisössä. Tämä irrottaminen ja puolueen jäsenmaksun alennus antaisi pelivaraa myös paikallisyhdistysten jäsenmaksujen nostamiseen. Aloite nro 7 Kauhavan Kokoomusnaiset ry Hyväksyessään tämän ponnen puoluekokous velvoittaa puoluevaltuustoa ryhtymään toimiin Nykypäivän tilauksen irrottamiseksi puolueen jäsenmaksusta. Lisäksi puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen antamaan puoluekokoukselle selonteon siitä, miten uudistus on edennyt. NYKYPÄIVÄ-LEHDEN MAKSUOSUUS POISTETTAVA PERUSJÄSENMAKSUSTA Kauhavan Kokoomusnaiset ry ei hyväksy, että Kokoomuksen perusjäsenmaksuun sisältyy automaattisesti myös Nykypäivä-lehden maksuosuus. Nykypäivä- lehden tilaaminen ei ole tällä hetkellä vapaaehtoista – vaan se on pakkomyyntiä. Kauhavan Kokoomusnaiset ry on sitä mieltä, että jokaisen jäsenen tulee saada tehdä itse päätös lehden tilaamisesta. Uskomme, että lehden nykyinen tilaajakanta on mahdollista säilyttää myös vapaaehtoisesti, kun pidetään huoli laadukkaasta sisällöstä. Puoluehallitus (aloitteet nro 7 – 8): Vuonna 2002 puolueessa nähtiin, että Nykypäivä-lehti oli pakko sisällyttää kiinteäksi osaksi puolueen jäsenmaksua. Muutoin lehden ilmestyminen oli vakavasti uhattuna ja lehtiyhtiön taloudellinen tilanne uhkasi myös puolueen taloutta. Jäsenmaksujärjestelmän muutos toteutettiin vuoden 2003 alusta ja siitä lähtien puolueen jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja Nykypäivä-lehden talous on nyt vakaalla pohjalla. Kauhavan kokoomusnaiset ry pitää tärkeänä, että voimavaroja kohdennetaan nykyaikaisesti myös sähköiseen mediaan, jota jo suuri osa kansalaisista käyttää. Ratkaisu on osoittautunut erinomaiseksi. Kokoomuksella on käytössään jäsenille menevä pää-äänenkannattaja ja järjestölehti, jonka levikki on tasaisesti noussut vuosi vuodelta. Palaute lehdestä lukijatutkimuksissa ja jäsentyytyväisyyskyselyissä on ollut pääsääntöisesti positiivista. Nykypäivä tavoittaa periaatteessa kaikki kokoomuksen jäsenet, joten sen funktio tiedon välittäjänä on aivan keskeinen. Perusjäsenmaksujen maksamattomuuden yleisin syy on liian korkea hinta. Poistamalla Nykypäivän pakkomyynti, saadaan perusjäsenmaksu yhä useamman maksukyvyn ulottuville. Edellä esitetyn perusteella Kauhavan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluevaltuuston toimimaan sen puolesta, että Nykypäivä- lehden maksuosuus poistetaan perusjäsenmaksusta ja päätetään erikseen perusjäsenmaksu ja Nykypäivä-lehden tilausmaksu. Nykypäivän levikin kasvu ja talouden vakaus on mahdollistanut sen, että puolue voi resursoida toimintaansa myös sähköisessä mediassa. Puolue panostaa voimakkaasti Verkkouutisiin ja toimintaansa sosiaalisessa mediassa, mitä myös aloitteen tekijät pitävät tärkeänä. Aloite nro 8 Kokoomuksen jäsenmaksun suuruus on varsin maltillinen kun sitä vertaa muiden puolueiden jäsenmaksuun tai jäsenmaksuihin yleensä. Nykypäivä tulee myös nähdä jäsenmaksusta saatavana konkreettisena jäsenetuna, joka auttaa selkeästi jäsenhankinnassa. Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry NYKYPÄIVÄ-LEHTI IRROTETTAVA PUOLUEEN JÄSENMAKSUSTA Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että Nykypäivä-lehti irrotettaisiin puoleen jäsenmaksusta siten, ettei puolueen jäsenelle automaattisesti tulisi Nykypäivä-lehteä, eikä hän näin ollen jou- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet. 58 Puoluekokous 2010 sisus.indd 58 28.5.2010 15:24:45 Aloite nro 9 pa useita kuukausia liittymisen jälkeen, niin osa jäsenistä koki, että heistä ei oltu lainkaan kiinnostuneita. Jäsenmaksu jäi kokonaan maksamatta. Lisäksi vanha jäykkä järjestelmä aiheutti kustannuksia, koska Nykypäivä lehti lähetettiin uusille jäsenille välittömästi liittymisen jälkeen, mutta jäsenmaksulasku vasta kuukausia liittymisen jälkeen. Nyt tuotot ja kustannukset vastaavat toisiaan ja uudet jäsenet maksavat jäsenmaksuna heti lähes 100 prosenttisesti. Kokoomusteekkarit ry PUOLUEEN JÄSENMAKSULASKUTUKSEN MUUTTAMINEN Puoluekokouksessa Tampereella 13. - 15.6.2008 hyväksyttiin Nokian Kokoomus ry:n aloite puolueen jäsenmaksulaskutuksen muuttamiseksi. Aloitteen mukaan laskutusta muutettiin niin, että se ei ole sidoksissa kalenterivuoteen vaan, että maksettu jäsenmaksu on laskutuspäivästä lähtien voimassa vuoden eteenpäin. Käsityksemme mukaan jäsenmaksulaskutus ei ole monimutkainen ja vaikeutunut vaan paremminkin helpottunut, kun laskut lähtevät reskontrasta tasaisemmin. Valvonta on myös yksinkertaista. Puoluekokousaloite on aiheuttanut paikallisyhdistyksille kohtuutonta vaivaa. Paikallisyhdistysten edustusoikeudet aluejärjestön ja piirin kevät- ja syyskokouksiin sekä mahdollisiin liittokokouksiin määräytyvät yhdistyksen maksaneiden jäsenten mukaan. Maksaneiden jäsenten seuranta ja etenkin jäsenmaksujen karhuaminen on vaikeutunut kohtuuttomasti. Puolue perii maksamattomia jäsenmaksuja kaksi kertaa, jonka jälkeen tiedot välitetään yhdistyksille pyynnöllä hoitaa loppujen maksujen perintä.Yhdistyksen johdolla on tällä hetkellä reaaliaikainen mahdollisuus seurata oman yhdistyksensä jäsenmaksutilannetta puolueen jäsenrekisteristä. Sieltä saa myös tarvittavat tiedot edustusoikeuksia varten. Uusi jäsenmaksulaskutus on huomattavasti monimutkaisempi kuin vanha hyväksi havaittu käytäntö, jossa jäsenmaksu erääntyi maksettavaksi tammikuussa. Monimutkaisuus ei ole tuonut mukanaan mitään merkittävää parannusta ja täten on perusteltua palata vanhaan ja yksinkertaisempaan jäsenmaksulaskutukseen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 10 Halutessaan uusille jäsenille voidaan antaa jäsenmaksusta lievennys siten, että mikäli jäsen liittyy kalenterivuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kattaisi jäsenmaksulasku myös seuraavan vuoden. Brysselin Kansallisseura ry VAALILAIN MUUTTAMINEN: EDUSKUNTAVAALIT TOUKOKUULLE Kokoomusteekkarit ry esittää, että puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaisi puoluehallituksen muuttamaan jäsenmaksulaskutusta siten, että jäsenmaksukausi olisi kalenterivuosi. Vaalilakia on 5.3.2010 esitetty muutettavaksi. Sen mukaan eduskuntavaalien vaalipäivä olisi jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai. Tämä tarkoittaisi 17.4. seuraavissa eduskuntavaaleissa 2011 perinteisen maaliskuun sijaan. Puoluehallitus: Puolue siirtyi Tampereen puoluekokouksen päätöksen johdosta vuoden 2008 syksyllä puoluevaltuuston päätöksellä järjestelmään, jossa jäsenmaksu laskutetaan heti kun uusi jäsen liittyy Kokoomuksen jäseneksi. Jäsenmaksu on tämän jälkeen voimassa yhden vuoden maksuhetkestä alkaen. Brysselin kansallisseura ry pitää uudistusta tervetulleena, mutta ehdottaa samalla 2015 eduskuntavaalien järjestämistä vasta toukokuussa. Vielä 80-luvun alussa eduskuntavaalien vaaliuurnilla kävi yli 80 % äänioikeutetuista. 2000-luvulle tultaessa äänestysvilkkaus on laskenut alle 70 prosentin. Eduskunta on suomalaisen parlamentarismin pyhättö ja siis maan tärkein päätöksentekoelin. Äänestysvilkkauden laskua on pidettävä huolestuttavana. Näin ollen pienetkin keinot äänestysinnon nostamiseksi ovat paikallaan. Kokemukset uudesta jäsenmaksujen kantojärjestelmästä ovat vuoden 2009 ja vuoden 2010 alun perusteella ehdottomasti positiivisia. Jäsenmaksukertymä on selkeästi parantunut erityisesti uusien jäsenien osalta. Aikaisemmin jopa hukattiin lukuisia uusia jäseniä sen vuoksi, että jäsenmaksut laskutettiin kerran vuodessa. Kun jäsenmaksulasku tavoitti uuden jäsenen jo- Äänestyksen ajankohta ei ole yhdentekevää. Ilmatieteenlaitoksen tilastoista voidaan todeta toukokuun tuntuvasti korkeampi keskilämpötila huhtikuuhun nähden. Esimerkiksi Jyväskylän ta- 59 Puoluekokous 2010 sisus.indd 59 28.5.2010 15:24:45 salla pakkaspäiviä on huhtikuussa vielä yli puolet kuukaudesta. Lumipeitekään ei ole täysin sulanut. Sen sijaan toukokuun lopulla Sodankylässäkin lumet ovat jo menneet. Aloite nro 11 Tampereen Kokoomusteekkarit ry INTERNET-ÄÄNESTYKSEN HANKKEESTA LUOPUMINEN Voidaankin todeta, että viimeistään vapun jälkeen Suomi herää talvihorroksestaan. Tämä näkyy ihmisistä täyttyvistä kaduista. Toisin sanoen vaalityö, jossa on kyse ihmisten kohtaamisesta, on oikeastaan täydessä mitassaan mahdollista vasta toukokuussa. Oikeusministeriö julkaisi muistion 30.9.2009 sähköisen äänestyksen pilottihankkeesta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Tässä muistiossa arvioitiin kokemuksia ja opittuja asioita kyseisissä vaaleissa. Tarkastushetkellä (27.2.2010) kyseinen muistio on saatavissa seuraavalta www-sivulta: http://www.vaalit.fi/42321.htm Kyse on myös tasa-arvosta: kenenkään ääni ei saa jäädä antamatta sen vuoksi, ettei uskalla mennä ulos liukastelemaan. Jokaisen ääni on yhtä arvokas. Aloitteen tekijä suosittelee voimakkaasti tutustumaan kyseiseen muistioon. Edellä mainitun johdosta Brysselin kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja puoluevaltuuston toimimaan vaalilain muuttamiseksi siten, että eduskuntavaalit 2015 järjestettäisiin huhtikuun sijaan vasta toukokuussa. Tästä 30.9.2009 muistiosta kopioida luvun seitsemän (7) alaotsikot: Puoluehallitus: Kokoomuksen puoluehallitus jakaa Brysselin kansallisseuran huolen äänestysaktiivisuuden vähenemisestä viimevuosina. Kansalaisten osallistumiseen vaaleissa vaikuttavat kumminkin monet tekijät, eikä puoluehallitus usko, että eduskuntavaalien vaalipäivän siirtämisellä huhtikuulta toukokuulle voisi olla ratkaisevaa merkitystä äänestysaktiivisuuden kannalta ottaen huomioon esimerkiksi sen, että kansallisista vaaleista korkein äänestysaktiivisuus on tasavallan presidentin vaaleissa, jotka järjestetään tammikuun talvisessa säässä. 2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivarmenne Puoluehallitus katsoo, että vaalipäivän siirtäminen toukokuulle aiheuttaisi vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen venymisen niin lähelle kesälomakautta, että tästä seuraisi huomattavaa haittaa mm. seuraavan vuoden valtion talousarvion laadinnan osalta. Näin ollen puoluehallitus katsoo, että vaalipäivän siirtäminen toukokuulle ei olisi parlamentaarisen prosessin kannalta niin ongelmatonta, että siihen voitaisiin ryhtyä ilman selkeää näyttöä siitä, että vaalipäivän siirtämisellä kohti kesää saavutettaisiin merkittävää äänestysaktiivisuuden kasvua. 6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten äänten osalta 1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla 3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää 4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota 5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä 7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestystoimitusta 8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen 9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta 10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat korkeat Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. 11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen 12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa 60 Puoluekokous 2010 sisus.indd 60 28.5.2010 15:24:45 Nyt valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 todetaan, että aikataulu riippuu siitä, milloin turvallinen avoimen lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa. Muistion lukijat saavat odottaa pitkään tällaista turvallista avoimen lähdekoodin järjestelmää, koska esimerkiksi mainittu LINUXkäyttöjärjestelmää on kehitetty pian pari vuosikymmentä, ja vikoja havaitaan silti jatkuvasti. 18.1.2010 tilanteessa voidaan sanoa, että hallitus teki 13.1.2010 viisaan päätöksen, ja Suomessa ei jatketa äänestyspaikoilla käytettävää sähköistä äänestyskonetta; Tämä on erittäin onnistunut ja hyvä päätös, mutta Internet-äänestyksestä haaveilu ei ole hyvä päätös. Hallitus teki johtopäätöksiä Internet-äänestyksestä, joka julkaistiin valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010. Tämän tiedotteen 13/2010 sisältöä voidaan kopioida tähän: Toinen ongelma on, että kehitettävä Internetäänestyksen järjestelmä tulisi sisältämään osia, joiden tietoturvallisuudessa melkoisella todennäköisyydellä löydetään edellä mainittu vakava (CVE) uhka. ”Jos internet-äänestystä koskeva kokeilu päätetään käynnistää, se voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Aikataulu riippuu siitä, milloin tietoturvallinen avoimen lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa.” Yksi ongelma on, että pelkkä avoin lähdekoodi ei ratkaise sitä ongelmaa, että jokainen tietotekninen järjestelmä vaatii joukon asiasta kiinnostuneita kehittäjiä. Nyt siis oletetaan, että Suomesta löytyisi vaadittava joukko tietoteknisesti suuntautuneita ihmisiä, jotka jaksaisivat paneutua Internet-äänestyksen järjestelmän ongelmiin; emme puhu muodikkaasti haasteista, koska Internet-äänestyksen järjestelmä on ongelma. Tämän jälkeen voimme katsoa läpi Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion kunkin otsikon huolellisesti läpi, ja pohtia niiden merkitystä huolellisesti läpi Internet-äänestyksen kannalta. 1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla On kuitenkin huomioitava, että emme voi laskea sen varaan, että Internet-äänestyksen järjestelmän kehittäisivät innostuneet ihmiset ilman palkkaa. Eli Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiseen on varattava reilusti henkilötyövuosia. Valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 otetaan kovin odottava asenne, ikään kuin avoimen lähdekoodin Internet-äänestyksen järjestelmä syntyisi itsestään täysin tyhjästä. Osalla tietoteknisistä järjestelmistä innostuneilla henkilöillä on erittäin vahva ja osin hyökkäävä usko avoimeen lähdekoodiin; Tällä perusteella osa näistä henkilöistä huutaa apuun avointa lähdekoodia. Avoin lähdekoodi on ajatuksena erittäin kannatettava, ja monessa tällaisessa hankkeessa hankittava tekninen laite on yleensä suhteellisen halpa: esimerkiksi kotitietokone, kannettava mobiililaite, jokin tietty kotitietokoneen ohjelmisto tai kotitietokoneelta ohjattava palvelinsovellus. Eli toisin sanoen avoin lähdekoodi ei kuitenkaan turvaa mahdollisilta virheiltä. 2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivarmenne Kuuluisin esimerkki avoimesta lähdekoodista on LINUX-käyttöjärjestelmän ydin, jonka kehittäjiä on ollut tuhansia eri vaiheissa. Huolimatta tuhansista kehittäjistä ja valtaisasta työmäärästä, on myös LINUX-käyttöjärjestelmän ytimessä joskus ilmaantunut erilaisia ongelmia. Usko paperivarmenteeseen on osalla sähköisen äänestysjärjestelmän kannattajilla hyvin vahva. Tässä kohtaa on hyvä palauttaa Yhdysvaltojen 2000 presidentinvaalien Floridan osavaltion äänestysjärjestelmä, joka perustui paperivarmenteeseen. Kuten hyvin tunnettua, niin näiden paperivarmenteiden laatu vaihteli hyvin paljon, ja ongelmia ilmeni Tässä vaiheessa kannattaa katsoa kovaa todellisuutta, eli maailmanlaajuista yhtenäistettyä tietokantaa havaituista virheistä (Common Vulnerabilities and Exposures List, CVE) eri tietokonejärjestelmissä: http://cve.mitre.org/cve/ • äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi ollenkaan Seuraavaksi on avattava tämän CVE-tietokannan hakusivu: http://web.nvd.nist.gov/view/vuln/ search • äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi kunnolla Kun tähän hakusanaan laittaa hakutermiksi LINUX, niin 18.1.2010 tilanteessa näitä vakavia uhkia oli 1384. • äänestyslaite painoi paperivarmenteen paperin läpi vain osittain 61 Puoluekokous 2010 sisus.indd 61 28.5.2010 15:24:46 3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää Näillä perusteella paras paperivarmenne on käsin täytetty äänestyslippu, jonka täyttämiseen ei tarvita tietokonetta. 3.a) tietoliikennekatkos itsessään Tässä kohtaa on hyvä lainata suoraan Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiosta: ”Pilotissa havaittiin, että tietoliikennekatkoksia kuitenkin esiintyi. Äänestyspäätteen tulisi katkostilanteissa selkeästi ilmoittaa äänestäjälle viasta järjestelmän toiminnassa.” Nyt Internet-äänestyksen kohdalla voi kysyä, että mihin tehtäisiin paperivarmenne. Oletusarvo valtioneuvoston muistiossa 13/2010 on, että Internet-äänestyksestä ei jäisi paperivarmennetta. Tietotekniikka kirjallisuudessa on tälle ilmiölle oma nimityksensä (black hole experience), eli viestin katoaminen jonnekin järjestelmän uumeniin. Internet-äänestyksessä tämä korostuisi entisestään, koska käsin kosketeltavaa äänestyslippua ei jäisi käytettäväksi. Tässä kohtaa kyseinen muistio ei ota huomioon sitä, että tietoliikennekatkokset voivat joskus kestää päiväkausia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Internetäänestyksen aikana on täysin mahdollista, että jokin keskeinen tietoliikenneyhteys (esim. operaattoreiden nettiyhteydet) katkeaa, jolloin osasta Suomen osia voi olla hyvin hitaat tietoliikenneyhteydet tai liikenne katkeaa kokonaan joltain alueelta. Minkäänlainen tarkistuslaskenta ei ole käytännössä mahdollinen Internet-äänestyksessä, koska äänestyksien äänet on merkitty pelkästään tietokantoihin, ja kukaan ulkopuolinen tarkastaja ei voi tarkistaa tietokannan virheitä, koska tietokannoille ja tietokantaohjelmille annetuista komennoista ei ole jäljellä mitään varmennetta. Olisimme siis pelkästään tietokantojen mahdollisten virheiden tai oikeellisuuksien varassa. Sitten tietysti hehkutetaan, että Internet-äänestyksessä Suomen ulkopuolella asuvat voisivat äänestää helposti. On tietysti näinkin, mutta ei ole mitään takeita, että internet-yhteydet ulkomailta ovat joka hetki täydessä toiminnassa Internetäänestyksen aikana. Näin ollen osa äänestäjistä on aina vaarassa jäädä ulkomaisten epävarmojen internet-yhteyksien varaan. On kuitenkin niin, että nykyisessä äänestysjärjestelmässä puolueiden keskinäinen epäluottamus vaalilautakunnissa on ollut varmistus siihen, että kaikki äänet lasketaan oikein useampaan kertaan ja tavallisten ihmisten (maallikot) toimesta. Nyt tätä kaikkien puolueiden yhtäaikaista epäluottamukseen perustuvaa varmennusta ei olisi. Lähtökohtaisesti äänestyksen ei pitäisi olla kaupankäyntiin verrattava luottamukseen perustuva tapahtuma, jossa luotamme kauppiaaseen ja kauppiaan omiin järjestelmiin. Ääntenlaskennassa pitäisi olla täydellinen tarkistustaso, koska äänestys ei ole mikään arkinen ja arkiset riskit sietävä toiminto, vaan harvoin toistuva yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä tapahtuma, jonka on mentävä kerralla ja 100% varmasti oikein. Lisäksi ongelmana on, että tietoliikennevian löytyminen on oma ongelmansa, ja tietoliikennevian korjaaminen on oma ongelmansa. Nyt tietysti oletetaan, että Internet-äänestyksen aikana näitä ongelman etsimisen ongelmia ei syntyisi. 3.b) Sähkökatkos Kyseisessä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa ei huomioida, että tietoliikennekatkoksen alaluokka tai alaryhmä on sähkökatkos. Tämän huomioimatta jättäminen osoittaa, että Oikeusministeriössä ei ole ollut tietotekniikan asiantuntijoita tekemässä kyseistä 30.9.2009 muistiota. Tässä kohtaa jälleen vedotaan pankkijärjestelmän toimivuuteen, mutta vertaus on täysin onneton. Pankkijärjestelmässä on moninkertaiset varmennukset ja yhdistäminen henkilön valintoihin tietojärjestelmässä. Äänestysjärjestelmässä tätä yhdistämistä ei sallittaisi (ääni ja äänestäjä), jolloin järjestelmän ja transaktioiden palauttaminen johonkin aikaisempaan tilaan ei mahdollista pankkijärjestelmän tavoin. Tietotekniset järjestelmät vaativat täydellisen varmistetun sähkönsyötön koko ajan, ja verrattuna mekaanisiin järjestelmiin jopa millisekunteja kestävät sähkökatkokset voivat olla hyvin vaarallisia järjestelmien ylläpidon kannalta. Edelleen tässä kohtaa oletetaan, että keskitetty palvelin olisi jatkuvasti täydellä sähkönsyötöllä ja täysin jatkuvalla tietoliikenneyhteydellä. Erityinen ongelma Internet-äänestyksessä olisi uusintalaskennan järjestäminen, jos järjestelmä on hetkenkin aikaa pois käytöstä. Nyt on huomioitava, että on mahdollista ostaa kaupallisia palvelinympäristöjä, mutta niiden ylläpitolupaus on maksimissaan 99.99% luokkaa, ei 100% luokkaa. Tältä pohjalta ajatellen olete- 62 Puoluekokous 2010 sisus.indd 62 28.5.2010 15:24:46 taan Internet-äänestyksen järjestelmässä, että kyseisellä 99.99% varmuudella mikään sähkönsyötön tai tietoliikenneyhteyden ongelmaa ei tulisi. ta, että kuitenkin Internet-äänestyksen yhteydessä äänestäjille sattuisi sähkökatkoksia, tietoliikennekatkoksia, yms. katkoksia Internet-äänestyksen aikana. Ja ongelmaksi tulisi, että kuinka kauan toimimattomuutta Internet-äänestyksen käyttöliittymä sallisi: minuutin, kaksi, viisi vai viisikymmentä. Pankkijärjestelmätkin katkaisevat yhteyden, jos toimimattomuutta on tietty aika. Internet-äänestyksen yhteydessä tämä muodostuisi ongelmaksi, koska äänestystapahtuma olisi ainutkertainen, joten pitäisikö liittymän toimimattomuutta sietää päiväkausia vai tuntikausia. 3.c.) Tietoliikenneosaaminen On kuitenkin niin, että kokenutkaan tietokoneen käyttäjä ei välttämättä aina jokaisessa tilanteessa tiedä, että mikä on tietoliikennekatkoksen syy. Yksi suuri ongelma tietoliikenneosaamisessa on erilaiset internet-verkkoon kohdistuvat hyökkäykset eri suunnista. Tietoliikennehyökkäysten suuri ongelma on, että kyseiset hyökkäykset voidaan tehdä hyvin huomaamattomasti, ja tietoliikennettä voidaan valvoa hyvinkin pitkään ilman järjestelmän ylläpitäjien tietoa valvonnasta. Oletuksena tässä tietysti on, että Internet-äänestyksen järjestelmän ylläpitäjinä olisi tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kovat ammattilaiset. Mutta eivät hekään voi sille mitään, jos syntyy em. ongelmia tai tulipaloja, kaapelikatkoksia, yms., jotka eivät ole näiden ammattilaisten hallinnassa. 5. Sähköinen äänestys ei koko naisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä Kaikki uusi tietotekniikka sisältää mm. seuraavia vaiheita: • järjestelmän suunnittelu • järjestelmän kehittäminen ja testaaminen • järjestelmän käyttöönotto • järjestelmän sisäänajo ja käyttävien ihmisten opastaminen • tietoteknisen järjestelmän mahdollistamana turhien töiden poisto • uuden työjaon suunnittelu ihmisten välille • ylläpitäminen, kehittäminen ja huolto. 4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota Käyttöliittymien täydellinen helppous on Pyhä Graalin malja tietotekniikan tietylle osaryhmälle, jotka tunnemme nimellä käyttöliittymäsuunnittelijat. Valitettavasti on niin, että täydellisen käyttöliittymän todennettua kaavaa ei ole vielä keksitty. Kun ajatellaan ihan tavallista kotitietokonetta ja yksinkertaista käsinkannettavaa pientä tietokonetta, niin näissäkin järjestelmissä uudelleenopettelu tuottaa kohtuullisen määrän lisätyötä Käyttöliittymätutkimuksen ongelma on, että ihmiset voidaan jakaa tunnetulla tavalla jatkumolle (ns. Gaussin käyrä), jolloin jatkumon molemmissa päissä on erilaiset ihmiset: täydet tumpelot ja huippuasiantuntijat. Edellä mainittu vaihejako alkaen suunnittelusta täysin ylläpidetyksi ja huolletuksi järjestelmäksi voi kestää hyvinkin pitkään, jopa vuosia. Internet-äänestyksen kehittäminen lisää työtä toisaalta, ja tässä työssä on monia riskejä. Hyvin keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi: Tässä kohtaa käyttöliittymissä voi ottaa vertauksen pankkijärjestelmään, joiden helppouteen aina vedotaan esimerkkinä. Tämä vertailu ei ole sopiva eri syistä. Pankkijärjestelmiä on kehitetty vuosia, ja niiden käyttöliittymät ovat käyttäjät oppineet vuosien myötä, eivät muutamassa minuutissa. Internet-äänestyksen osalta voi olla, että tätä vuosien oppimista ja vuosien kehittämistä ei välttämättä ole, koska järjestelmää käytettäisiin mahdollisesti liian harvoin. • erota kehittämistehtävästään • sairastua pitkäaikaisesti • menehtyä onnettomuudessa • voi lakkoilla muiden mukana • voi ryhtyä epärehelliseksi • ym. hallitsemattomat tilanteet: tulipalo, varkaus, yms. Kuitenkin tässä samassa muutaman minuutin ajassa oletetaan, että KAIKKI äänestäjät hoitaisivat äänestyksen virheettömästi. Ei tarvita kuin muutama prosentti tai prosenttia toisesta päästä kyseistä jatkumoa, eli täydet tumpelot, niin Internet-äänestyksessä on ongelmia. Ja ongelmaksi kaikissa käyttöliittymissä tulevat poikkeustilanteet, jotka olivat juuri sähköisen äänestyskoneen ongelmia. Oletusarvoisesti voi tode- Nyt tietysti oletetaan, että keskeiselle tietotekniikka-asiantuntijalle löytyy helposti sijaisia. Tietotekniset järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia, erityisesti ohjelmien lähdekoodi, eli ihmisen ymmärtämä teksti, joista ajetaan konekieliset käskyt tietokoneelle. Huolimatta vuosikymmenten kehitystyöstä, on tietoteknisen järjestelmän ohjelmointi edelleen 63 Puoluekokous 2010 sisus.indd 63 28.5.2010 15:24:46 paljolti käsityötä, eli kirjoittamistyötä tietokoneella. Eli tätä työtä ei voi nopeuttaa tai hidastaa, minkä lisäksi ohjelmointityön tuottavuudessa on suuria eroja yksilöiden välillä. Tältä pohjalta uusi työnjako asettaa Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiselle suuria riskejä, jotka keskittyvät pieneen joukkoon henkilöitä. Tietokoneohjelman lähdekoodia voi verrata monikymmenosaiseen kirjasarjaan, jossa jokainen osa olisi virheetön osa kokonaisuutta, ja rivejä kirjasarjassa olisi miljoonia. Vastaavalla tavalla oletamme miljoonien rivien tietokoneohjelmasta, että se olisi koko ajan hallittu ja täydellinen kokonaisuus. Perehtyminen miljoonien rivien tietokoneohjelmaan vaatii aikaa, ja se ei tapahdu nopeasti, ja perehtyminen voi viedä viikkoja tai kuukausia. 6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten äänten osalta Tämä kohta Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa on täysin käsittämätön, ja voimme kopioida tämän kohdan tähän suoraan: ”Vahvistettujen (onnistuneiden) noin 12 000 sähköisen äänen osalta voidaan todeta, että pilottihankkeen tavoitteet täyttyivät: kaikki annetut äänet olivat hyväksyttyjä ääniä (lukuun ottamatta luonnollisesti järjestelmällä annettuja tyhjiä ääniä), epäselviä äänestysmerkintöjä ei tarvinnut tulkita, äänet menivät laskennassa aina oikean kunnan ja oikean äänestysalueen kohdalle, äänestäjä ei voinut vahingossa äänestää väärää ehdokasta tai väärän kunnan ehdokasta, koska hän sai valitsemansa ehdokkaan tiedot näytölle ennen kuin hän vahvisti äänestyksensä.” Jos keskeinen tietotekniikka-asiantuntija päättää heittäytyä epärehelliseksi, niin tästä seuraa merkittäviä ongelmia. Käytännössä epärehellinen keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä erilaisia teknisiä ratkaisuja Internet-äänestyksen järjestelmään: * seurata äänestäjien äänestysvalintoja * muuttaa äänestysvalintoja * laatia seurantajärjestelmiä ääntenlaskentaan * muuttaa ääntenlaskennan tapahtumaa * muuttaa äänestystuloksia * tehdä yleistä ilkivaltaa Internet-äänestyksen järjestelmälle. Kiistaton tosiasia on, että Karkkilan, Vihdin ja Kauniaisten äänestyksessä katosi ääniä. Kunnallisvaalien jälkeen selvisi, että 232 sähköisesti annettua ääntä oli hukkunut. Viitaan tässä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen (KHO:2009:39), jolla se kumosi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaalien tulokset sähköisen äänestyksen ongelmien takia. Kun otetaan huomioon, että äänestysjärjestelmä käytännössä olisi mahdollisesti miljoonien ohjelmakoodirivien järjestelmä, eli järjestelmän käyttö vaatii kymmeniä tuhansia käskyjä tietokoneelle, niin on mahdollista muuttaa osa tietokoneelle tehtävistä käskyistä tekemään erilaisia aikaisemmin tuntemattomia käskyjä. Jotenkin on käsittämätöntä, että Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa edelleenkään ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että 232 ääntä hävisi sähköisessä äänestyksessä. Ottaen huomioon, että kyseiset kokeilukunnat olivat suhteellisen pieniä, niin aivan varmasti voi todeta, että äänestyksen tulos olisi erilainen, jos lasketut 232 ääntä olisivat olleet laskuissa mukana. Käytännössä on esimerkkejä yritysympäristöstä, jossa jokin keskeinen luotettu keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi heittäytyä epärehelliseksi ja muuttaa yrityksen tietoteknisiä järjestelmiä muilta tietotekniikka-asiantuntijoilta salaa. Tämä riski olisi Internet-äänestyksen järjestelmässä, koska järjestelmää kehittäisi kohtuullinen joukko tietotekniikka-asiantuntijoita. Käytännössä Internet-äänestyksen järjestelmässä olisi useita teknisiä tasoja: tekninen käyttöliittymä, tietokoneohjelma, tietokanta, itse tietokone, yms. Jokaiselle tekniselle tasolle on omat asiantuntijansa, ja yhtäkään kaikkien tietoteknisten tasojen osaajaa ei ole vielä koskaan ollut. Eli käytännössä olisi teknisten huippuasiantuntijoiden työryhmä kehittämässä Internet-äänestyksen järjestelmää. ON siis mahdollista, että keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä muutoksia, jotka ovat muille huippuasiantuntijoille huomaamattomia. Tältä pohjalta voi sanoa, että yksikin hukattu ääni on liikaa, ja tältä pohjalta puoluekokous ei voi hyväksyä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion päätelmää tältä kohdin. Internet-äänestyksen osalta voi sanoa, että äänten hukkumisen ongelma laajenisi kaikkiin Suomen kuntiin, ei vain kolmeen kuntaan. Edelleenkään yhdenkin äänen hukkuminen ei ole koskaan hyväksyttävissä, ja Internet-äänestyksen järjestelmä moninkertaistaa äänten hukkumisen ongelman. 64 Puoluekokous 2010 sisus.indd 64 28.5.2010 15:24:46 7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestystoimitusta Vastaavaa voisi verrata siihen, että joku käyttäisi tavallista lankapuhelinta, ja hänen pitäisi vastata satoihin tai tuhansiin sekunnin osia kestäviin puheluin. Huolimatta hyvästä teknisestä kehityksestä ei ole vielä kehitetty palvelinta, jolla ei olisi mitään rajaa järjestelmien yhtäaikaisessa käsittelyssä. Tämän vuoksi moni järjestelmä on kehitetty hajautettuihin palvelinratkaisuihin, jolloin samaa tehtävää on käsittelemässä kymmeniä, satoja tai tuhansia palvelimia – riippuen tehtävän laajuudesta. Tietysti on hienoa, jos Internet-äänestys jonkin verran nopeuttaisi äänestystoimitusta. Mutta edelliseen kohtaan 6 verrattuna on outoa, jos pieni ajallinen säästö on arvokkaampaa kuin äänien hukkuminen. Kun ottaa huomioon, että nykyisellä paperipohjaisella järjestelmällä saamme vaalien tulokset YHDEN ILLAN AIKANA käytännössä muutamassa tunnissa. Monessa muussa maassa äänten lasku voi kestää päiväkausia, joten muutaman minuutin säästö nykyiseen muutamaan tuntiin on jokseenkin täysin käsittämätöntä. Tunnettuja hajautettujen palvelimien järjestelmiä ovat Google-yhtiön tuhannet hakupalvelimet ja Wikipedia-yhteisön sadat tiedostopalvelimet. Kyseisten palveluiden luonteesta johtaen niiden toiminta voidaan hajauttaa maailmanlaajuisesti, ja yhden palvelimen toiminnan loppuminen ei estä kokonaisuuden toimintaa. 8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota: ”Sähköisellä äänestyksellä ei ollut sanottavaa vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.” Internet-äänestyksessä joudutaan kuitenkin turvautumaan yhteen keskitettyyn palvelimeen, ja tällöin tulee edelleen aiemmin mainittu 99.99% varmuus. Jotkut politiikan tarkkailijat ehdottivat, että Internet-äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteisten asioiden seurantaan ja osallistumiseen. Voiko pahempaa puppua kukaan esittää? Äänestystapahtuman tekninen luonne ei ole olennaisin asia, että ihminen kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, niin mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei ratkaise henkistä ongelmaa. Tältä pohjin voi todeta, että aina on virhemahdollisuus, että keskitetty palvelin ei kestäkään kymmeniä tuhansia yhtäaikaisia palvelinpyyntöjä, huolimatta kaikesta mahdollisesta testauksesta. 10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat korkeat Tässä kohdassa riittää Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion otsikko. Jos sähköinen äänestysjärjestelmä on kallis, niin miksi sitä edes kannattaa kehittää. Samalla tavalla Internet-äänestyksen järjestelmän kehittäminen on hukkaan heitettyä rahaa. Tältä osin on tosiaan outoa, jos henkistä ongelmaa yritetään ratkaista tekniikalla. Parempi tapa nostaa äänestysaktiivisuutta on politiikan sisältö ja kiinnostavuus. 9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta 11. Sähköinen äänestys mahdollis taisi ennakkoäänestyksen ja vaali päivän välisen ajan tiivistämisen Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota: ”Sähköisten äänten salauksen purku eli äänten laskenta kesti suhteellisesti ottaen ja ennakko-odotuksiin nähden melko kauan. Ensimmäiset tulosraportit voitiin tulostaa järjestelmästä noin 23 minuuttia vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen. Suuremmalla äänimäärällä ja samoilla teknisillä järjestelyillä ääntenlaskenta olisi saattanut kestää jopa kauemmin kuin äänestyslippujen laskenta.” Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota: ”Sähköinen äänestys mahdollistaisi sen, että nykyinen ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välinen neljän päivän ajanjakso voitaisiin lyhentää tai jopa poistaa kokonaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sähköinen äänestys olisi hyvin laajamittaisesti käytössä ennakkoäänestyksessä.” Tässä kohtaa voimme tehdä vertailun yhteishaun järjestelmään, jonka kanssa oli suuria vaikeuksia vuonna 2009. Kuten kaikki merkittävät järjestelmät, niin yhteishaunkin järjestelmä oli ja on kehitetty keskitettyyn palvelimeen. Ongelmaksi tulee, että hyväkin palvelinjärjestelmä tukehtuu, jos palvelinpyyntöjä on yhtä aikaa tuhansia tai kymmeniätuhansia. Tämä on aivan totta, eli Internet-äänestyksen äänestysjärjestelmän pitäisi olla toiminnassa useita päiviä yhteen menoon. Kun kuitenkin olemme edellä todenneet tietoliikenteen ja sähkökatkosten ongelmat, niin aika näiden riskien lisääntymiselle kasvaa suhteessa aikaan ja käytettyjen tietokoneiden määrään. 65 Puoluekokous 2010 sisus.indd 65 28.5.2010 15:24:46 Edellä olevan perusteella esitämme puoluekokoukselle seuraavaa päätöstä. Jos Internet-äänestyksen järjestelmään siirrytään, niin puoluekokous edellyttää seuraavaa: Mielenkiintoinen kysymys on yöllä äänestäminen, ja sallittaisiinko yöllä äänestäminen. Ajatuksena on tietysti mielenkiintoista, että keskellä yötä voisi äänestää haluamaansa ehdokasta. Ongelmaksi tulee, että tällöin sähköisen äänestysjärjestelmän ylläpitäjiä pitäisi olla myös yöllä ylläpitämässä järjestelmää. Tämän vuoksi Internet-äänestykseen liittyisi erilaisia järjestelmän sulkemisia ja käynnistämisiä uudelleen. Käytännössä on niin, että jokainen ison tietoteknisen järjestelmän sulkeminen ja käynnistäminen on oma riskialtis toimintonsa. A1) Internet-äänestysjärjestelmä on toteutettava avoimella lähdekoodilla. A2) Internet-äänestysjärjestelmän äänestystapahtumasta on jäätävä paperivarmenne. A3) Internet-äänestysjärjestelmään liittyvät tietoliikenneongelmat on ratkaistava. A4) Internet-äänestysjärjestelmän käyttöliittymän ongelmat on ratkaistava. A5) Internet-äänestysjärjestelmään muut tekniset ongelmat on ratkaistava. A6) Ennen kuin Internet-äänestyksen järjestelmää lähdetään kehittämään, niin puolueettoman lautakunnan, joka koostuu pelkästään tietotekniikan huippuasiantuntijoista, on annettava lausunto tietotekniikan oikeasta toiminnasta mahdolliseen Internet-äänestyksen järjestelmään. A7) Jos teknisten asiantuntijoiden lautakunta ei anna suositusta, niin Internet-äänestyksen järjestelmää ei lähdetä kehittämään. A8) Teknisten asiantuntijoiden lautakunnan työ on oltava julkista, ja lautakunnan asiantuntijakuulemiset on järjestettävä avoimina kuulemistilaisuuksina. A9) Kaikille Internet-äänestyksen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille ja henkilöille on annettava lausuntomahdollisuus, jolloin lausunnoissa voidaan käydä läpi Internet-äänestyksen teknisiä ratkaisuja oikeasti tekniseen keskusteluun perustuen. 12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa Edellä on kuitenkin esitetty monia eri syitä miksi sähköinen äänestysjärjestelmä on hylättävä, ja siihen ei kannata enempää käyttää henkilöstöresursseja tai aikaa. 13. Ulkomainen vai kotimainen omistus Sähköisen äänestyskopin tapauksessa kyseessä oli ulkomaisen järjestelmän sovitus suomalaisiin olosuhteisiin, ja tässä oli valtavasti ongelmia, koska Suomen äänestysjärjestelmä on oma erikoisuutensa maailmalla. Jos Suomessa lähdetään kehittämään Internet-äänestyksen järjestelmää, niin keskeiset osat on hyvin tärkeää saada suomalaiseen omistukseen ja hallintaan. 14. Kenen ääni Internetäänestyksessä todella on merkitty Internet-äänestyksen yhteydessä vedotaan tietysti joidenkin suomalaisten ylioppilaskuntien sähköisiin äänestyksiin ja tietysti Viron Internet-äänestyksen järjestelmiin. Ongelmana näissä kaikissa on edellä mainitut teknisen ongelmat. Lisäksi ongelmaksi tulee, että kuka on todella merkinnyt Internet-äänestyksessä oman äänensä. Käytännössä on siis mahdollista, että yksi Internet-äänestäjä voi merkitä useamman äänestäjän äänestyksen, jos hänelle tähän tarjoutuu mahdollisuus. Todellisena ongelmana on äänioikeuden haltijan tahdonvastainen pakottaminen antamaan äänensä jollekin ehdokkalle. Ongelmaksi tulee siis, että äänestäjän todellinen tahdonilmaisu vääristyy tämän tahdonvastaisen pakottamisen vuoksi. Kun edellä mainittiin pakottaminen johonkin äänestysratkaisuun, niin seuraavat aiheet selvitetään. B1) Onko Internet-äänestys perustuslain ja vaalilain mukainen ratkaisu? B2) Onko Internet-äänestyksen mahdollisesti toteutuva tekninen ongelma uhka tai este yleisen, salaisen ja yhtäläisen äänestysoikeuden toteutumiselle? B3) Onko Internet-äänestykseen mahdollisesti liittyvä tahdonvastainen pakottaminen johonkin äänestysratkaisuun perustuslain ja vaalilain vastainen tilanne? Puoluekokous päättää myös seuraavaa Internetäänestyksestä. 15. Onko Suomessa oltava riski ohjattuun demokratiaan? C1) Puoluekokous vaatii, että Internet-äänestyksen äänestysjärjestelmän kehittämiseen Suomessa suhtaudutaan hyvin varauksellisesti. C2) Puoluekokous vaatii, että Suomessa jonkin lain nojalla järjestettävissä yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa äänestyksen on edelleen pe- Yhteenvetona voi todeta, että Suomessa(kin) voisi syntyä ohjattu demokratia ja äänestäjien valinnoista tietävä ohjattu järjestelmä, ja ohjaus voisi tulla ulkopuolisen toimesta kohdistuen Internetäänestyksen järjestelmään. Onko puolue valmis ottamaan tämän riskin? 66 Puoluekokous 2010 sisus.indd 66 28.5.2010 15:24:46 rustuttava paperimuotoiseen äänestyslippuun, johon valinta merkitään kynällä. C3) Vuoden 2016 tilanteessa, jolloin harkitaan seuraavan kerran Internet-äänestyksen järjestelmää, on nimitettävä edellä mainituilla ehdoilla teknisten huippuasiantuntijoiden lautakunta, joka antaa suosituksen tietotekniikan kehityksen tasosta Internet-äänestyksen kehittämiselle. vat herättää äänestäjässä epävarmuutta vaalisalaisuuden säilymisestä. Äänestysjärjestelmästä paperivarmenne lisäisi kustannuksia, vaarantaisi vaalisalaisuuden sekä olisi muutenkin tarpeeton, varsinkin äänestettäessä vaalipäivänä. Ei ole tarkoituksenmukaista järjestää sähköistä äänestystä ollenkaan, jos paperivarmenne todettaisiin välttämättömäksi äänen perille menon varmistamiseksi. Puoluehallitus: Kokoomus antoi Oikeusministeriölle marraskuussa 2009 lausunnon kunnallisvaaleissa käytetyn sähköisen äänestämisen kokeilusta ja sähköisen äänestämisen kehittämisestä. Vastaus aloitteeseen noudattelee lausuntoa. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Kokoomus korostaa, että aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa. Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Demokraattisen järjestelmämme perusta on vapaa osallistumisoikeus, monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet ja ihmisten aktiivisuus. Tietoliikenneyhteyksien varmistaminen on välttämätöntä. Järjestelmän katkoksista on tultava ilmoitus äänestäjälle ja myös vaalivirkailijalle. Äänestäjän tulisi saada ohjeet äänestäessään, kuinka edetä seuraavaan kohtaan äänestämisessä ja lopuksi tieto siitä, että ääni on mennyt perille ja sen jälkeen ilmoitus, että äänestäminen on suoritettu loppuun.Yrityksillä on monia käytössä olevia malleja osallistumisesta verkossa erilaisiin kilpailuihin, kyselyihin ja tilauksiin. Perinteinen ennakkoäänestyksen laskenta ei ole monessakaan kunnassa ollut vaikeaa tai hidastanut varsinaista ääntenlaskentaa. Sähköinen äänestys ei siis tuo tältä osin parannusta, mutta vaaliviranomaisen valmistelutehtävät olivat kokeilussa ja olisivat jatkossa vaativampia kuin aiemmin. Tiedonvälityksen ja kansalaisten laajojen sekä kehittyvien osallistumisen mahdollisuuksien lisäksi on kuitenkin tärkeää vaalia äänestysaktiivisuuden korkeaa tasoa. Äänestysaktiivisuuskampanjat eivät riitä, vaan kehittämisen kohteeksi on otettava äänestämisen vaivattomuus ja äänestämisen monipuoliset ja helpot keinot. Tukihenkilöiden läsnäolo äänestyspaikoilla on omalta osaltaan vaarantamassa vaalisalaisuuden ja sekoittaa vaaliavustajan ja vaalilautakunnan jäsenten työtä. Tukihenkilöiden ”palkkaaminen” äänestyspaikoille tulee kalliiksi ja voi olla mahdoton löytää sellaista määrää tietotekniikan hallitsevia avustajia. Kannatamme, että nykyaikaista sähköistä tekniikkaa voidaan käyttää ja hyödyntää eri vaaleissa kunhan vaalisalaisuus turvataan. Tulevaisuutta on se, että eri vaaleihin osallistuminen sähköisin ja varmennetuin välinein tulee mahdolliseksi. Valtion ja kuntien tulee olla avoimia muutoksille ja hyväksyä, että kansalaisoikeutena tietoyhteiskunnan palveluita on parannettava ja kehitettävä. Vaalivarmuuden turvaaminen on ehdottoman tärkeää. Äänestysmerkintöjen tulkintaa ei tarvita sähköisten äänten osalta. Tyhjän äänen antaminen on kuitenkin oltava edelleenkin mahdollista. Kokeilu pilottihankkeena kunnallisvaaleissa epäonnistui, mutta se ei saa tarkoittaa, että sähköisestä äänestämisestä tai sen kehittämisestä luovuttaisiin jatkossa kokonaan. Pilottihankeen kokemukset osoittavat kuitenkin hankkeessa käytetyt muodot, tekniikan ja tavat käyttökelvottomiksi. Siinä muodossa kokeilua ei pidä uusia eikä näin ollen ottaa käyttöön vaaleissa. Äänestyksen nopeudella ei ole oleellista merkitystä. Äänestäminen ei ole vaatinut ennakkoäänestyspaikoilla normaalistikaan suurta jonotusta. Aika äänestämisessä on kiinni siitä, onko äänestäjällä numero tiedossa vai etsiikö hän sitä vasta ”äänestyskopissa”. Todennäköistä on, että sähköistä äänestystä käyttivät nimenomaan ne, joilla oli etukäteen valmiina oma ehdokas. Käytetty tekniikka ei nopeuttanut äänestämistä. Äänestysjärjestelmän kehittämisessä tulisi harkita avointa lähdekoodia. Sähköistä henkilökorttia monipuolisempia ja joustavampia ovat mm pankkitunnukset, joiden varmuuteen kansalaiset jo nyt luottavat. Sähköinen äänestys ei kokeillussa muodossa nostanut äänestysaktiivisuutta. Avoin koodi ja muut kehitystoimet voivat parantaa mahdollisuuksia äänestää, varsinkin jos äänestyspaikkoja voi olla runsaasti enemmän. Suljetun järjestelmän paperiset varmenteet ja auditointi nostaisivat myös kustannuksia ja voisi- 67 Puoluekokous 2010 sisus.indd 67 28.5.2010 15:24:46 53 §:n mukaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla. Ääntenlaskenta ei nopeutunut. Ennakkoäänten laskenta on normaalistikin valmiina heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Ennakkoääniä annetaan jo nyt yli kolmannes, joissain kunnissa kohta puolet äänistä. Suurta merkitystä ei pidä asettaa sille, että ennakkoäänten lisäksi sähköiset äänet kerrottaisiin julki. Saattaa jopa vaarantaa vaalisalaisuuden. Vaalituloksen saaminen selville heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua ei ole ensisijainen tavoite. Ääntenlaskennalla ei sähköisen äänestyksen käyttöä pidä perustella. Suomessa on järjestetty eduskunnalle neuvoa-antava kansanäänestys kaksi kertaa. Vuonna 1994 neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin Euroopan unioniin liittymisestä ja sitä ennen vuonna 1932 kieltolain lakkauttamisesta. Kummassaan tapauksessa asiaa ei ratkaisu äänestyksellä, vaan päätöksen teki lopulta eduskunta. Kustannukset eivät alentuneet vaan pikemminkin johtivat lisäkustannuksiin. kokeilu ja sen jälkeinen vaalien uusinta tulvita kalliiksi. Tavoitteeksi tulee asettaa, että sähköinen äänestäminen alentaa eikä lisää vaalikustannuksia. Kuntalain 30 § mahdollistaa kunnallisten kansanäänestysten järjestämisen. Kuntalain mukaan valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue. Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen. Sähköinen äänestys on välttämätöntä olla käytössä kaikkialla, koko maassa, ennen kuin sillä voidaan ennakkoäänestyksen päättymisen ja vaalipäivän väli kuroa umpeen. Ilman sähköistä äänestystäkin ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivä välistä aikaa olisi syytä harkita lyhennettäväksi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Suomessa on vahvan edustuksellisen demokratian perinne, mutta lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään suoran demokratian soveltamisen valtiollisella - ja kunnallisella tasolla neuvoa-antavien kansanäänestysten muodossa. Kuten aloitteen tekijä viittaa, tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Sveitsin hallintojärjestelmä onkin ainutlaatuinen koko maailmassa. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian. Suomessa, kuten muuallakaan Euroopassa, vastaavaa suoran demokratian perinnettä ei ole. Aloite nro 12 Töölön Kansallisseura ry SUOMALAISET VAIKUTTAMAAN KANSANÄÄNESTYKSILLÄ Oikeusministeriön ja MTV 3:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi nykyistä useammin päättää tärkeistä yhteiskunnallisista asioista kansanäänestyksellä. Näitä neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voitaisiin kätevästi toteuttaa vaalien yhteydessä. Näin saataisiin selkeästi selville kansalaisten mielipide ajankohtaisista tärkeästä asiasta ja menettely lisäisi tehokkaasti kansalaisten mielenkiintoa yhteiskunnan asioihin ja päätöksentekoon. Esim. Sveitsissä usein järjestettävät kansanäänestykset on koettu varsin mielekkäiksi. Kansanäänestykset ovat luonteeltaan enemmistöparlamentarismin vastaisia. On hyvin vaikea tehdä linjanvetoa, mitkä kysymykset ovat riittävän yksiselitteisiä ratkaistavaksi kansanäänestyksellä ja siksi kansanäänestyskäytäntöön lähdettäessä, olisi mentävä Sveitsistä tuttuun käytäntöön, jossa kaikki lainsäädäntö on mahdollista alistaa kansan ratkaistavaksi. Tämä ei kuitenkaan ole suomalaiselle edustukselliselle demokratialle ominainen tapa toimia. Tästä syystä puoluehallitus näkee, ettei Suomessa ole tarvetta erityisesti pyrkiä lisäämään kansanäänestyksiä. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla suomalaiset pääsevät kansanäänestyksillä vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Puoluehallitus: Perustuslain mukaan Suomessa voidaan järjestää neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Perustuslain Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. 68 Puoluekokous 2010 sisus.indd 68 28.5.2010 15:24:46 Aloite nro 13 taan huomioon vain nuoret ehdokkaat, mutta nyt on pyritty huolehtimaan siitä, että jokaiseen piiriin tulee myös senioriehdokkaita. Tampereen Kokoomus ry ELÄKELÄISEHDOKKAITA VAALEIHIN Vuoden 2009 eurovaaleissa Kokoomuksella oli kaksi seniori-ikäistä ehdokasta. Eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2011 eläkkeensaajia on yhteensä noin 1 500 000, näistä työeläkkeellä olevia on noin 1 400 000, kansaneläkkeellä ja muissa erityisryhmissä noin 100 000. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 jää eläkkeelle noin 80 000 palkansaajaa ja lähivuosina sama määrä vuosittain. Tämä eläkeläisten määrä ja heidän hyvinvointinsa on Kokoomuksen syytä ottaa huomioon toimintastrategioita tehtäessä. Ihmiset vanhetessaan muuttuvat konservatiiviseen suuntaan ja aktivoituvat äänestäjinä. Jo viime kunnallisvaaleissa äänestäneiden enemmistö oli eläkeläisiä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 14 Salpausselän Kokoomus ry EDUSKUNTAVAALIEN JÄSENÄÄNESTYS Taitetun indeksin poistaminen ja verotuksen oikaiseminen tasa-arvoiseksi ovat nykyisin tärkeimpiä asioita eläkeläisjärjestöjen tavoitteissa ja toiminnassa. Eläkeläisten osallistumisesta Kokoomuksen toimintaan ja vaaleihin myös ehdokkaina tulee kannustaa. Kokoomus on koko kansan puolue, siksi olisi tärkeää, että niin kunnallisvaltuustoihin, eduskuntaan kuin Euroopan parlamenttiin valittaisiin jo varsinaisesta työelämästä luopuneita eläkeläisiä. Eduskuntavaalien vaalipiirijakoa ja erinäisiä säännöksiä ollaan uudistamassa. Kansallinen Kokoomus rp on sallinut sääntöjensä mukaan puolueen piireille mahdollisuuden järjestää jäsenäänestys Eduskuntavaalien ehdokkaista. Jäsenäänestysten järjestäminen on yksin piirin päätettävissä ja puolueen säännöt sallivat kokonaisuudessaan varsin löyhästi niiden tulosten käsittelyn. Pääsääntöisesti valinnat on tehty muilla kuin jäsenäänestyksen suomilla tavoilla. Tämä on asettanut jäsenistön vaikutusvallan kyseenalaiseksi ja valta on käytännössä luovutettu harvojen ihmisten käsiin. Tampereen Kokoomus ry esittää, että puoluekokous päättää tukea eläkeläisten ehdokkuuksia eri vaalipiireissä ja kehottaisi Kokoomuksen piirejä ja paikallisyhdistyksiä nimeämään senioriehdokkaita kunnallis-, eduskunta- ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomen lakien mukaan kansalaisia tulee kohdella tasa-arvoisesti eikä ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Kansallinen Kokoomus rp on aina halunnut tuoda tasa-arvoisuuden ensisijaisena kohteluna esille, eikä näin ollen omat puolueen säännöt saisi tehdä poikkeusta. Puoluehallitus: Tampereen Kokoomus perustelee hyvin aloitettaan. Kokoomuksen tulee kannustaa voimallisesti eläkeläisiä osallistumaan ja myös jatkamaan Kokoomuksen toiminnassa eläköitymisen jälkeenkin sekä asettumaan ehdolle vaaleihin. Kokoomuksella on ollut kaikissa vaaleissa melko hyvin ehdolla myös senioriehdokkaita niin suurissa kaupungeissa kuin maaseutumaisemmilla alueilla. Osassa kuntia ei ole saatu houkuteltua senioriväkeä ehdolle, joten kunnallisvaaleissa ei ole ollut kaikkialla mahdollisuutta äänestää senioriehdokasta. Monesti tosin on kysymys siitä, että muutamiin kuntiin on saatu muutoinkin vähän ehdokkaita. Tulevissa, uusien eduskuntavaalien säännösten mukaisissa vaaleissa tullaan toteuttamaan uusia äänten lasku ja vaalipiiriasetelmia, joka asettaa myös poliittiset puolueet uuden haasteen eteen. Jotta puolueen jäsenten ja etenkin vaaleihin pyrkivien tasavertaisuus tulee todeksi, on Kansallinen Kokoomus rp:n uudistettava ohjeensa, kuinka ehdokasasettelu tulee tehdä. Salpausselän Kokoomus ry pyytää puoluehallitusta käsittelemään aloitteen sääntöjä tulkitsevana ja sitovana ohjeistuksena annettavana, ei sääntöjä muuttavana aloitteena. Edellä olevan perusteella Salpausselän Kokoomus ry esittää, että Kansallinen Kokoomus rp:n puoluehallitus laatii uudet sitovat ohjeet joiden mukaan kukin vaalipiiri asettaa ehdokkaansa seuraaviin Eduskuntavaaleihin. Ohjeiksi Salpausselän Kokoomus ry esittää seuraavaa: Vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvissä ohjeissa on korostettu ehdokkaiden hyvää edustavuutta mm. iän suhteen. Piirien ja piirien toiminnanjohtajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on erikseen kiinnitetty huomiota myös ehdokkaiden ikärakenteeseen. Usein ote- 69 Puoluekokous 2010 sisus.indd 69 28.5.2010 15:24:47 - Kukin Kansallinen Kokoomus rp:n piiri pyytää jäsenyhdistyksiä nimeämään ehdokkaat järjestettävään jäsenäänestykseen. Aloite nro 15 - Piirin jäsenäänestyksen perusteella valitaan suoraan puolet niistä ehdokkaista, jotka jäsenäänestyksessä ovat ehdolla ja saavat eniten ääniä. Jos ehdokkaita on pariton määrä, niin suoraan tulee valita yli puolet eniten ääniä saanutta ehdokasta. NUORISOVALTUUSTOJEN ASEMA KIRJATTAVA LAKIIN Uudenmaan Kokoomusnuoret ry Erilaiset nuorten vaikuttajaryhmät eli yleisesti nuorisovaltuustot ovat hyväksi antavat nuorille mahdollisuuden osallistua asuinkuntaansa koskevaan päätöksentekoon. Nuorivaltuustot ovat nuorille jäsenilleen usein myös ensimmäinen kosketus politiikkaan ja mahdollisuus tutustua päätöksentekoon ilman puolueiden tunnuksia. - Loput, siis puolet jäljellä olevista ehdokaspaikoista, piirin vaalitoimikunta ehdottaa piirikokoukselle täytettäviksi tasapuolisesti ottaen huomioon piirin alueen kuntien jakauman, ikäjakauman, sukupuolijakauman ja etnisen taustan kuitenkin siten, että enintään 50% jäsenäänestyksen suoran valinnan ulkopuolelle jääneistä ehdokkaista voidaan vaihtaa. Nuorisolain 8 § velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Käytännön esimerkit ovat osoittaneet, että nuorisovaltuustot ovat kiistatta paras keino taata nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. - Kunkin puolueen piirin tulee suorittaa jäsenäänestys ja asettaa ehdokkaat Eduskuntavaaleja edeltävän vuoden Toukokuun loppuun mennessä. Nuorisovaltuustojen asema tulisi kirjata osaksi Suomen lakia ja rinnastaa näin ollen oppilaitosten oppilaskuntien asemaan joka taataan lukiolain 31 § :ssä. - Ehdokkaiden asettamien voidaan suorittaa joko piirin sääntömääräisessä kevätkokouksessa tai toukokuun loppuun mennessä pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa. ”Oppilaskunta: Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä asioissa. ” Puoluehallitus: Eduskuntavaalien jäsenäänestyksestä määrää vaalilaki. Puolueella on sitovana sääntönä puolueen sääntöjen lisäksi jäsenäänestyssääntö, joka määrää tarkemmin eduskuntavaaliehdokkaiden valitsemismenettelystä. Molempien mukaan jäsenäänestys on ensisijainen ehdokasasettelun väline. Muutoin on meneteltävä vaalilain periaatteiden mukaisesti. Lisäksi Suomen perustuslain 14 § :ssä todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Puoluehallitus on asianmukaisesti vahvistanut kunkin piirin jäsenäänestysaikataulut, joiden mukaan ehdokkaat asetetaan. Puolueen jäsenäänestyssääntö on piirijärjestöille toimitettu ja piirit ovat tiedottaneet jäsenyhdistyksilleen menettelystä. Edellä mainitun perusteella esitämme, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous, velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan, jotta nuorisovaltuustojen asema kirjattaisiin lakiin seuraavalla vaalikaudella. Puolue ei voi antaa sitovia ohjeita, jotka ohittaisivat vaalilain, puolueen säännöt tai jäsenäänestyssäännön, vaan ehdokkaat on asetettava, kuten näissä säädöksissä määrätään. Puoluehallitus: Nuorisovaltuustot ovat hyväksi havaittu tapa toteuttaa paikallisesti nuorisolain 8 § velvoitetta nuorten kuulemisesta heitä koskevissa asioissa. Puoluehallitus näkee, että kuntia on syytä kannustaa käyttämään nuorisovaltuustoja toimieliminä, joiden avulla paitsi turvataan nuorten mahdollisuus tulla kuulluksi nuorisolain velvoitteiden mukaisesti, myös luodaan nuorille kokemuspohjaa yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja sitä kautta kannustetaan jatkamaan yhteiskunnallista osallistumista äänestämällä vaaleissa ja Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. 70 Puoluekokous 2010 sisus.indd 70 28.5.2010 15:24:47 toimimalla luottamustehtävissä myös aikuisiällä. Suomalaisilla kunnilla on kuitenkin perustuslain mukaan laaja itsehallinto ja mahdollisuus omaan harkintaan hallintonsa järjestämisessä. Siksi puoluehallitus ei katso aiheelliseksi, että kuntien hallinnon järjestämisen perusteisiin tuotaisiin lainsäädännöllä uusia elementtejä, vaan kuntia tulisi kannustaa järjestämään nuorten kuuleminen parhaaksi katsomallaan tavalla. säätäminen helpottaa huomattavasti poliittisten yhdistysten perustamista ulkomaille ja mahdollistaa ulkomailla asuvien suomalaisten rekisteröimisen niiden hallitusten jäseniksi. Kokoomuksella on hyvät mahdollisuudet synnyttää lisää paikallisyhdistyksiä useisiin maihin ja saada sen avulla lisää jäseniä ja äänestäjiä puolueellemme. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi (useita paikkakuntia), Viro (Tallinna), Espanja (Madrid, Mallorca, Torrevieja, Gran Canaria, Teneriffa ), Portugali (Lagos)ja Turkki (Alania), sekä mahdollisesti Yhdysvallat (Lake Worth) ja Australia (Melbourne, Sidney). Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Edellä esitettyyn viitaten Aurinkorannikon Kokoomus ry esittää aloitteenaan, että Aloite nro 16 Aurinkorannikon Kokoomus ry - puoluehallitus ryhtyy toimiin puolueen toiminnan kehittämiseksi ulkosuomalaisten keskuudessa ja uusien ulkosuomalaisten kokoomusyhdistysten perustamiseksi tavoitteena puolueen vaaleissa ulkomailta saaman äänimäärän huomattava lisääminen, ULKOSUOMALAISTEN POLIITTISEN AKTIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN Ulkomailla asuvia, Suomessa äänioikeutettuja henkilöitä on noin 250 000. Heidän poliittinen aktiivisuutensa on vähäinen, sillä heistä yleensä alle 10 % äänestää Suomen vaaleissa. Tämä johtuu vieraantumisesta vanhan kotimaan poliittisista asioista ja äänestämisen vaikeudesta, mutta myös Suomen poliittisten puolueiden passiivisuudesta. - puoluehallitus osoittaa resursseja ulkosuomalaisen puoluetoiminnan kehittämiseen, - puoluehallitus kiirehtii yhdistyslain muutosesityksen käsittelyä ja voimaantuloa, jotta uusien kokoomusyhdistysten perustaminen ulkomaille saadaan toteutusvaiheeseen ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Vain Kokoomuksella on ulkomailla asuvan väestön keskuudessa poliittista toimintaa, sillä puolueen paikallisyhdistyksistä kolme toimii ulkomailla (Aurinkorannikon Kokoomus, Brysselin Kansallisseura ja Westminsterin Kokoomus). Erityisesti yhdistyksemme Aurinkorannikon Kokoomus (ikä 11 vuotta, lähes 300 jäsentä) on esimerkki siitä, että ulkomaille on aikaansaatavissa tehokkaasti toimiva poliittinen yhdistys. Puoluehallitus: Kokoomus on ensimmäinen puolue, jolla on yhdistysrekisteriin merkittyjä ulkomailla asuvien yhdistyksiä. Puolueen sääntöjen mukaan puolueen jäsenyhdistysten tulee olla myös jonkun piirijärjestön jäsenyhdistys. Aiemmin on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että ulkomailla toimivat kokoomusyhdistykset kuuluvat kaikki yhteen ja samaan piirijärjestöön ja nyt piiri on Helsingin Kokoomus ry. Kansainvälistyminen on jatkuvaa ja siksi Kokoomus on aiemminkin tukenut ja tukee edelleen yhdistysten perustamista ulkomailla asuvien keskuuteen.Yhdistyksen perustaminen edellyttää riittävää ja pysyväisluonteista asukaspohjaa. Toiminnan käynnistäminen ja rekisteröinti puolueen avustuksella on helppoa, mutta yhdistyksen toiminnan ylläpitäminen voi olla haasteellista, ellei ole riittävää ja aktiivista jäsenjoukkoa. Yhteistyössä ulkosuomalaisparlamentissa toimivien kokoomuslaisten ja puolueen jäsenliittojen ja piirijärjestöjen kanssa kartoitetaan maat ja alueet, joissa on mahdollisuuksia yhdistysten perustamiseen. Toimintaympäristömme poikkeaa kotimaisesta. Emme aseta vaaliehdokkaita emmekä toimi kunnallispolitiikassa, mutta pyrimme aktiivisesti saamaan täällä oleskelevat äänestämään Kokoomuksen ehdokkaita. Olemme osa Helsingin piiriä, mutta emme tunne oloamme oikein kotoisaksi. Helsingin Kokoomus keskittyy luonnollisesti Helsingin kaupungin kunnallispolitiikkaan, joten asiamme ovat heille kovin etäisiä. Toimimme koko puolueen hyväksi, mutta joudumme rahoittamaan toimintamme lähes kokonaan itse, vaikka piiri saa jäsenmääräämme perustuvaa puoluetukea. Myös nykyinen yhdistyslaki ja sen tulkinta vaikeuttavat ulkosuomalaisten poliittisten yhdistysten perustamista ja toimintaa. Hallitus on antanut 22.12.2009 esityksen eduskunnalle yhdistyslain muuttamisesta. Esityksen mukaisen lain 71 Puoluekokous 2010 sisus.indd 71 28.5.2010 15:24:47 On ymmärrettävää, että ulkomailla asuvien osallistuminen piirin kokouksiin, tapahtumiin ja koulutukseen on usein mahdotonta. Kukin piirijärjestö itsenäisesti päättää jäsenyhdistysten toiminnan velvoitteista sekä toiminnan tukemisesta ottaen huomioon tasapuolisuuden. Yhdistyksille annettu puolueen tai piirin taloudellinen tuki on aina rajallista, mutta samalla myös vastikkeellista. Erityisesti ulkomailla asuvien äänestysaktiivisuuden nosto ja vaalityö ulkomailla asuvien keskuudessa antaa perusteen puolueelle resurssien osoittamiseen ulkomailla toimiville yhdistyksille. Tuen määrä ja tavat valmistellaan yhdessä piirijärjestöjen kanssa. Ulkomailla asuvilla on äänioikeus eurovaaleissa joko asuinmaassa tai Suomessa, eduskuntavaaleissa siinä vaalipiirissä, jossa on ollut viimeinen asuinpaikka ennen ulkomaille muuttoa ja kunnallisvaaleissa omassa kotikunnassaan. On syytä ottaa esille veljespuolueiden kanssa, että on mahdollisuus tehdä yhteistyötä euro- tai kunnallisvaaleissa ulkomailla toimivan kokoomusyhdistyksen kanssa. Yhdistyksellä on aina vaikutusmahdollisuudet puolueen päätöksenteossa, sillä piirijärjestössä ja sitä kautta myös puolueessa jäsenyhdistyksillä on jäsenmääränsä mukainen edustusoikeus. silöt ovat vahvasti esillä puolueen yleismainoksissa. Tulevissa vaaleissa ihmiset etsivät entistä vahvemmin omaa profiiliinsa puolesta sopivaa henkilöehdokasta. Puoluelogon näytteille asettaminen ei riitä, vaan voittoon tähtäävä kampanjaa on tehtävä ehdokkaiden kasvoilla ja viestillä. Vaalien ääniharavilla tulee olla persoonallinen ja selkeä profiili. Puolueiden välistä kilpailuasetelmaa ajatellen esimerkiksi Vihreät ovat saaneet etua hyvin toteutetusta vaalimainonnasta. Kampanja on rakentunut vetovoimaisten ehdokkaiden ja heidän kasvojensa varaan. ”Pienetkin seikat mainoksen graafisessa ulkoasussa voivat muuttaa vaalitulosta dramaattisesti”, esittää Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttava dipl.ins. Ville Lehtola. Seuraavissa vaaleissa, viime vuoden vaalirahakohusta johtuen, yksittäisten ehdokkaiden on vaikea saada kampanjarahoitukseensa yksittäisiltä tahoilta riittävästi rahaa, varsinkin kun kampanjarahoituksiin tullaan kiinnittämään paljon huomiota. Jos puoluetuen varaan rakentuva mainonta keskitetään vain puolueen brändin ympärille, kokoomuslaiset ehdokkaat eivät näy riittävästi ja liikkuvat äänestäjät eivät heitä löydä. Yhdistyslain uudistus on eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyssä (huhtikuu 2010). Kokoomuksen esityksestä oikeusministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen tuli myös esitys, että ulkomailla toimivan puoluepoliittisen yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenenä voi toimia Suomen kansalainen, vaikka hänen asuinpaikkansa olisikin ulkomailla. Tämä muutos merkitsee, että ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla on lain hyväksymisen jälkeen tältäkin osin kaikki perusoikeudet. Edellä olevan perusteella Leppävaaran Kokoomus ry esittää, että puoluetuella tehtävää vaalimainontaa painotetaan enemmän ehdokkaiden henkilökohtaisten profiilien esiintuomiseen. Oikealla painotuksella vaalimainonnan tehokkuus paranee ja samalla kokoomus selviää vaalivoittoon. Puoluehallitus: Aloitteessa todetaan, että ”suurempi kannatusvaikutus vaalimainonnasta saataisiin, jos keskityttäisiin esitteissä enemmän kärkiehdokkaiden esittelyyn ja profiileihin.” Puoluehallitus huomauttaa, että Kokoomuksella ei ole listoillaan kärkiehdokkaita. Kaikki Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat ovat keskenään tasa-arvoisia ja puolueen osoittama tuki on kaikissa muodoissaan sama kaikille ehdokkaille. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous katsoisi edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 17 Leppävaaran Kokoomus ry Puolue osoittaa kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdokkailleen huomattavan määrän erilaista vaalitukea esimerkiksi koulutusten, aineistopohjien, tapahtumatuen ja tiedotuksen muodossa. Kaikki ehdokastuki ei nivoudu välittömästi vaalimainontaan, vaan tukea tarjotaan kampanjoinnin kaikkiin eri sektoreihin liittyen. VAALIMAINONNAN PAINOTTAMINEN EHDOKASKESKEISEMMÄKSI Kokoomus on saanut vuonna 2010 puoluetukea 4,5 miljoonaa euroa. Tästä osa käytetään vaalien alla mainontaan puolueen brändin rakentamiseksi. Suurempi kannatusvaikutus mainonnasta saataisiin, jos keskityttäisiin esitteissä enemmän kärkiehdokkaiden esittelyyn ja profiileihin. Mitä tulee vaalimainontaan, muun muassa kevään 2009 eurovaalikampanjassa ehdokkailla oli näkyvä ja keskeinen asema puolueen valtakunnallisessa kampanjassa. Mainontaa ja mainontaan liittyviä resursseja tullaan puolueen tule- Kolme suurinta puoluetta näyttää tasapaksuilta verrattuna individualistisiin haastajiin, joissa yk- 72 Puoluekokous 2010 sisus.indd 72 28.5.2010 15:24:47 vissakin vaalikampanjoissa kohdentamaan ehdokasnäkyvyyden tehostamiseen. On kuitenkin huomioitava erilaisten vaalien huomattavat erot ehdokkaiden määrässä. Kun eduskuntavaaleissa ehdokkaita on yli 200 ja kunnallisvaaleissa yli 7 000, on puolueen valtakunnallisessa kampanjassa haasteellista kohdentaa näkyvyyttä jokaiselle ehdokkaalle yksilötasolla. Eduskunta- ja kunnallisvaaleissa piiri- ja paikallisjärjestöjen asema alueellisten vaalikampanjojen suunnittelijoina ja organisoijina on keskeinen. Piiri- ja paikallisjärjestöille onkin suositeltu näkyvyyden kohdentamista ehdokaspainotteisesti omissa kampanjoissaan. nystä tuoda asioita keskusteluun. eDemokratiahankkeita on toistaiseksi toteutettu lähinnä kunnallistasolla, kuitenkin ilman laajempaa koordinaatiota tai selkeää tavoitteellisuutta. Tämä on näkynyt hajanaisuutena, resurssien hukkaamisena ja ennen kaikkea ohjaamattomana, marginaaliin jääneenä toimintana silloin, kun muu yhteisöllinen toiminta verkossa on päinvastoin noussut valtavirran kulttuuriksi. Mahdollisuuksia ja resursseja on hukattu jo tarpeeksi. Teknologia on olemassa, se mitä puuttuu on osaaminen ja ymmärrys verkossa tapahtuvan systemaattisen poliittisen toiminnan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi koko maan laajuisena toimintana, ja miksei myös ulkosuomalaiset huomioon ottaen. Tämä on sijoitus tulevaan, jonka tuotto on taattu! Kuten puoluehallituksen lokakuussa 2009 hyväksymässä Kokoomuksen viestinnän toimintastrategiassa todetaan, tavoitteellisuus on yksi puolueen viestinnän keskeisimmästä toiminnallisista arvoista. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen viestinnän kaikille toimintamuodoille asetetaan tavoitteet, jotka palvelevat puolueen yleistä strategiaa. Tavoitteellisuus määrittelee kaikkea puolueen viestintää niin vaalitilanteessa kuin vaalien välilläkin. Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan sen puolesta, että Kokoomus kehittyy sähköisesti parhaiten verkottuneeksi puolueeksi suomalaisessa puoluekentässä sekä sen puolesta, että Kansallinen Sivistysliitto aloittaa eDemokratia -kurssien pitämisen Harjattulan opistolla. Puolueen eduskuntavaalikampanjasta vastaa kampanjapäällikkö, joka yhteistyössä puoluejohdon kanssa päättää vaalimainonnan sisällöistä ja muodoista. Se, miten puolueen vaalikampanjan mainonta kohdennetaan, arvioidaan jokaisissa vaaleissa erikseen tehtävän huolellisen tausta- ja kilpailija-analyysin sekä poliittisen tilannearvion pohjalta. Vaalikampanjassa tavoitteellisuus toteutuu vain tämän vaalien aikaiseen tilanteeseen liittyvän kokonaisarvion pohjalta. Vaalimainonnan kohdentamisesta ei ole mahdollista tehdä etukäteispäätöksiä. Puoluehallitus: Virtuaalikokoomuksen aloite on tehty hyvin ajankohtaisesta aiheesta. e-demokratialla tarkoitetaan sähköisiä palveluita, jotka jotenkin tukevat demokraattisia prosesseja. Kokoomus puolue ja sen läheisjärjestöt ovat aloittaneet 2009 kyseisestä teemasta erilaisia aktiivisia toimia. Näitä ovat mm. puoluehallituksen hyväksymä Kokoomuksen viestinnän toimintastrategia jossa mm. ”määritellään viestinnän nykytila, haasteet, arvot, tavoitteet, kohderyhmät, kanavat ja toimintamuodot” ja siinä jonka yhtenä toimintamuotona on ”Kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen”. Toisena erillisenä toimintasuunnitelmana on koottu ”Sosiaalisen median toimintasuunnitelma. Siinä pureudutaan erityisesti Sosiaalisen median hyödyntämiseen ja ennen kaikkea siellä näkymiseen puoluetoiminnan näkökulmasta. Tämän suunnitelman pohjalta on piireihin koulutettu ensimmäiset ”Piirien sosiaalisen median vastaavat eli Some-kouluttajat”. Heidän tehtävänään on koordinoida piirien ja puolueen näkyminen sosiaalisessa mediassa ja piirien nettisivuilla. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 18 Virtuaalikokoomus ry E-DEMOKRATIAKURSSIT HARJATTULAN OPISTOLLE Teknologisten ratkaisujen kehittyessä sähköisen demokratian ja sen toimintamallien kehittäminen välineenä aktivoida kansalaisia ja tuoda yhteiset asiat aidosti avoimeen keskusteluun on ensiarvoisen tärkeää. Virtuaalikokoomus ry toimii muun muassa ns. eDemokratian puolesta. Meillä on nyt loistava mahdollisuus aktivoida nuoria mukaan poliittiseen ym. yhteiskunnalliseen toimintaan ja osallistumiseen sekä madaltaa kyn- Omana projektinaan on Suomen Toivo -ajatuspaja hakenut avustusta ”valtuuskunnat.fi” -nimellä kulkevaan nettipalveluun. Kansalaisilla olisi sen kautta mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita ja osallistua keskusteluun eduskunnan valiokun- 73 Puoluekokous 2010 sisus.indd 73 28.5.2010 15:24:47 nissa esillä olevista asioista. Tähän järjestelmään ei erikseen kirjauduta vaan se toimii kaikilla jo olemassa olevilla sosiaalisen median tunnuksilla suoraan ja eli se toimii ”sisällä sosiaalisessa mediassa”. aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta seuraavaan puoluekokoukseen mennessä luomaan kokoomuslaisten arvojen mukainen politiikkaohjelma tekijänoikeuksista. Kansallisen Sivistysliiton ja Opintokeskus Kansion toimesta on siis jo aloitettu mm. sosiaalisen median koulutus ja omissa opintokokonaisuuksien yhteydessä on tarkoitus kehittää verkossa tapahtuvaa opiskelua ja keskustelua. Kyse on kuitenkin merkittävästä resursoinnista, koska verkossa käytävä keskustelu vaatii investointeja kyseisen foorumin järjestämiseksi. Lisäksi tällainen toiminta vaatii vähintään yhden työntekijän työpanosta ohjaamaan verkossa käytävää keskustelua. Aloite nro 20 Kokoomusteekkarit ry KOKOOMUKSELLE LAADITTAVA KATTAVA TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä ja arkipäiväistyessä on usein huomattu nykyisen lainsäädännön olevan auttamattomasti ajastaan jäljessä. Kuluvalla vaalikaudella julkisessa keskustelussa ovat olleet mm. tekijänoikeuskysymykset, Internetin estolistat, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja Suomen heikentynyt sijoittuminen tietoyhteiskuntavertailuissa. Kokoomuksen tapa reagoida esiin nouseviin kysymyksiin ei nykyisellään ole johdonmukaista eikä tulevaisuuteen katsovaa. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan Kansallisen Sivistysliiton ja Opintokeskus Kansion kehittämissuunnitelmassa ja toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011. Esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa joko itse tai yhteistyössä Harjattulan opiston kanssa. Tietoyhteiskuntakeskustelussa korostuvat yksilöiden, yhteisöiden ja yritysten oikeudet sekä velvollisuudet ja näiden välinen rajankäynti. Kansalaisvapauksien, tietosuojan ja -turvallisuuden sekä myös hallinnon tehokkuuden ja kansantalouden dynaamisuuden kannalta tietoyhteiskuntakysymyksiä tulee pohtia kokoavasti ja ennakoivasti sen sijaa, että toimitaan pakon sanelemana viimeisellä hetkellä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 19 Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry Kansallisen Kokoomuksen on otettava näkyvästi kantaa tekijänoikeuskysymyksiin. Kokoomusteekkareiden mielestä on ensiarvoisen tärkeää laatia Kokoomukselle puolueen periaateohjelmassa määriteltyihin arvoihin sekä asiantuntevaan tietoon perustuva kokonaisnäkemys tietoja viestintäteknologian käytöstä yhteiskunnassa. Kesällä 2009 muodostettiin Suomeen Piraattipuolue –niminen uusi puolue Ruotsin tapaan. Yksi syy puolueen perustamiseen yhden asian liikkeen ohella on ollut se, ettei perinteisillä puolueilla ja niiden organisaatioilla ole ollut näkyvää kantaa suhteessa tekijänoikeuskysymyksiin. Edellä olevan perusteella Kokoomusteekkarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Kokoomukselle laaditaan kattava tietoyhteiskuntaohjelma. KOKOOMUKSELLE POLITIIKKAOHJELMA TEKIJÄNOIKEUKSISTA Tekijänoikeuskysymykset ovat monelle ihmisille arkipäivää internetin ansiosta. Sen takia onkin tärkeää että kokoomus laajapohjaisena, aatteellisena puolueena ottaa nämä asiat esiin omalta taholtaan ja esittää niihin kantansa. Tekijänoikeuskysymys on kuitenkin laaja politiikan alue, eikä riitä että asia kuitattaisiin yhdellä kannanotolla puolueen kautta, vaan asia tarvitsee laajempaa järjestöllistä keskustelua. Aloite nro 21 Helsingin Kansallisseura ry KULTTUURIN JA LUOVIEN ALOJEN POLITIIKKAOHJELMA Kulttuurin ja luovien alojen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille ja taloudelle on mahdollista merkittävästi lisätä. Näiden alojen vahvistaminen auttaa suomalaisia kansakuntana ja yksilöinä kohtaamaan globalisaation ja kiristyvän kansain- Edellisen johdosta Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret esittävät, että hyväksyessään tämän 74 Puoluekokous 2010 sisus.indd 74 28.5.2010 15:24:47 välisen kilpailun haasteet. Tästä syystä Helsingin kansallisseura ry ehdottaa, että Kokoomus tekee kulttuurin ja luovien alojen politiikkaohjelman. Sen tulee sisältää mm. seuraavaa: - luovien alojen ja kulttuurialan työllisyyden ja talouden lisääminen - kulttuurikasvatuksen ja -koulutuksen kehittäminen - luovien alojen työskentelyolosuhteiden ja sosiaaliturvan parantaminen - kulttuurilaitosten kehittäminen valtakunnallisena kokonaisuutena. Puolueen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkusen vetämä työryhmä laatii talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavaa tulevaisuusohjelmaa, jossa niin osaamisella, luovalla taloudella kuin suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisella on suuri merkitys. Virkkusen työryhmän raportti valmistuu vuodenvaihteessa. Näin laaja-alaisen ohjelmatyön ollessa jo käynnissä puoluehallitus on taipuvainen odottamaan mainittujen hankkeiden päättymistä ja niiden saavuttamia tuloksia. Puoluehallitus tosin ennakoi jo tässä vaiheessa, että käynnissä olevassa valmistelutyössä ei seikkaperäisesti käsitellä esimerkiksi tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Puoluehallitus haluaa omalta osaltaan rohkaista puolueen työn ja yrittäjyyden verkostoa, kulttuurivaltuuskuntaa sekä palkansaajavaltuuskuntaa yhteistyöhön tämän erityisteeman käsittelemiseksi. Kulttuurialan ja muiden luovien alojen työllisyyden ja talouden kasvattaminen vaatii poliittisia toimia. Kulttuurin ja taiteen kysyntää on lisättävä ja rahoitusta kehitettävä huomioimalla myös markkinalähtöiset ratkaisut. Tutkimukset osoittavat, että kulttuuri lisää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuurin on oltava keskeisellä sijalla kasvatuksessa aina päiväkodeista aikuiskasvatukseen asti. Suomalainen taide on hyvin korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua, mitä tulee hyödyntää entistä enemmän alan koulutuksen kehittämisessä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 19 – 21 johdosta. Aloite nro 22 Taiteilijoiden ja muiden luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvaa, kuten eläketurvaa, on kehitettävä. Myös tekijänoikeudellisia sopimuskäytäntöjä ja tekijänoikeusjärjestelmää on muutettava siten, että luovien alojen elinkeinotoiminta vahvistuu edelleen. Julkisten kulttuurilaitosten toimintaa on uudistettava vastaamaan tämän päivän tarpeita ja niiden välistä yhteistyötä on lisättävä merkittävästi. Länsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN KOKOOMUKSEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN KÄRKITEEMAKSI Ilmastonmuutos ja sen tutkimus on viimeaikoina joutunut voimakkaan kritiikin kohteeksi. Osittain ihan syystäkin. Tämä kritiikki on saanut osan hieman ymmälleen ja antaa pahimmillaan päättäjille perusteet pitää ”pelitaukoa” ilmastopolitiikan saralla. Edellä olevan perusteella Helsingin kansallisseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin kulttuurin ja luovien alojen politiikkaohjelman laatimiseksi ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Oltiinpa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, energiatehokkuuden parantaminen kannattaa aina. Energiatehokas yhteiskunta tuottaa enemmän, vähemmällä. Tulevaisuudessa kasvava kilpailu luonnonvaroista johtaa raaka-aineiden hintojen kohoamiseen ja ne, jotka pystyvät tuottamaan hyödykkeensä energia- ja materiaalitehokkaasti tulevat saamaan kilpailuetua tästä. Puoluehallitus (aloitteet nro 19 – 21): Kokoomuksella on käynnissä laaja-alainen ja kunnianhimoinen ohjelmatyö. Ministeriryhmä on asettanut kolme laajapohjaista työryhmää valmistelemaa vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvaa poliittista agendaa. Puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vetämän työryhmän työ liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen ja sen rahoituksen turvaamiseen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren vetämä työryhmä rakentaa kunnianhimoista visiota kokoomuslaiselle ympäristö- ja ilmastopolitiikalle. Energiatehokkuudesta hyötyy usein myös koko yhteiskunta. Esimerkiksi energiatehokkaampi liikennesuunnittelu tuntuu suoraan kansalaisten rahapusseissa, kun entisillä kustannuksilla voi liikkua pidemmän matkan. Jos rakennusmateriaalien hinta nousee tulevaisuudessa, syntyy säästöä siitä, kun nämä materiaalit korvataan osittain kierrätetyillä materiaaleilla, osittain komposiiteilla. 75 Puoluekokous 2010 sisus.indd 75 28.5.2010 15:24:47 Rajallisten resurssien vallitessa, investoiminen energiatehokkuuteen ei välttämättä ole yrityksille tällä hetkellä kaikkein houkuttelevin vaihtoehto, mutta näihin tärkeisiin investointeihin tulisi luoda kannusteita, jotta ne toteutettaisiin. Käytössä olevat resurssit on usein helpompi investoida ydinliiketoimintojen ympärille, eikä tulevaisuuden kilpailukykyyn. Aloite nro 23 Lapuan Kokoomus ry HALLITUSPOHJARATKAISU Lapuan Kokoomus esittää puoluekokoukselle että Kansallinen Kokoomus rp ilmoittaa julkisesti, kannattavansa vuoden 2011 vaalien jälkeen, Kokoomuksen ja Keskustan varaan rakentuvaa porvarihallitusta. Nykyisen hallituksen toiminta on osoittanut että pohja on toimiva, sekä Kokoomus että Keskusta ovat tukeneet toisiaan koko vaalikauden ajan, vaikeinakin hetkinä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa yritysten energiatehokkuutta merkittävästi kohentavia investointeja on alettu tukea veroporkkanalla. Tämä olisi oikea suunta myös Suomelle, ei pelkästään ilmastomme, vaan myös kilpailukykymme kannalta. Äänestäjällä on mielestämme oltava käsitys puolueiden hallituspyrkimyksistä, sitä voisi kutsua äänestäjän ”kuluttajansuojaksi”. Länsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry. esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää ja puolueen valmistelevia toimielimiä ottamaan energiatehokkuuteen kannustamisen ympäristöpolitiikan kärkiteemaksi ja pitämään sitä esillä julkisuudessa. Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää ja puoluevaltuustoa ilmoittamaan julkisesti, Kansallisen Kokoomuksen tavoittelevan Kokoomuksen ja Keskustan varaan rakentuvaa hallitusta. Puoluehallitus: Energiatehokkuuden edistäminen on yksi tärkeimmistä toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Energian tehokas käyttö vähentää päästöjä sekä säästää luonnonvaroja ja ympäristöä. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan saada aikaan myös kustannussäästöjä. Kuten aloitteessa todetaankin, energiatehokkuuden parantaminen on kannattavaa, vaikka ilmastonmuutosta ei olisikaan. Puoluehallitus: Äänestäjien vaaleissa ilmaiseman tahdon on syytä näkyä vaalien jälkeen syntyvässä hallitusratkaisussa poliittisen järjestelmän legitimiteetin vuoksi. Näin tapahtui vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Asiantuntijoiden vahvasti ennakoima punamultahallituksen toinen kausi vaihtui äänestäjien tahdosta hyvää työtä tehneeksi sinivihreäksi hallitukseksi. Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa energiatehokkuus on tärkeä osa-alue, jonka edistämiseksi on tällä hallituskaudella tehty konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi asumisessa. Näitä toimenpiteitä ovat mm. rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen sekä suhdanneluonteiset korjausavustukset taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin remontteihin. Myös toimet yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi lisäävät kokonaisenergiatehokkuutta, kun kaavoitusratkaisuin voidaan ehkäistä esimerkiksi liikennetarpeen kasvua. Parlamentarismi on Suomessa vahvistunut 2000-luvulla perustuslain uudistamisen johdosta. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut se, että suurin eduskuntapuolue kutsuu muut eduskuntapuolueet koolle ja aloittaa tunnustelut hallituksen muodostamiseksi. Hallituksen muodostamisessa keskeisiä ovat hallituksen ohjelmaan liittyvät kysymykset ja yhteinen näkemys niistä uudistuksista, joita suomalainen yhteiskunta tarvitsee seuraavan vaalikauden aikana. Energiatehokkuuden roolista kokoomuksen ympäristöpoliittisessa ohjelmatyössä puoluehallitus viittaa puoluekokouksessa annettavaan ilmastoja ympäristöpoliittiseen kannanottoon. Kokoomus on tehnyt hyvää yhteistyötä niin Suomen Keskustan kuin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) kanssa. Suomessa on nyt useita uskottavia vaihtoehtoja hallituspohjalle, mikä on myönteinen asia. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 76 Puoluekokous 2010 sisus.indd 76 28.5.2010 15:24:47 Aloite nro 24 hottaa jotakin heistä toiminnassaan edistämään vapaaehtoistyötä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kanta-Espoon Kokoomus ry Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyö vahvistaa sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja lisää terveyttä. Lisäksi yksilötasolla se tuo lisää onnellisuutta niin antajalleen kuin ottajalleen. Vapaaehtoistyöhön liittyy myös monia muita positiivisia vaikutuksia. Se ehkäisee ja vähentää syrjäytymistä yhteiskunnasta, lisää yhteiskuntaan sitoutumista, vähentää väkivaltaa ja polarisointia sekä toimii yhtenä työttömän polkuna takaisin yhteiskuntaan. Aloite nro 25 Porin Kokoomus ry KANSOJEN YHTEISTYÖN PUOLESTA EU:SSA EU-lainsäädäntö takaa työvoimalle vapaan liikkuvuuden. Tämä on yksi Euroopan Unionin kansalaisten perusoikeuksista, ja jokainen EU:n kansalainen voi halutessaan elää ja työskennellä jossain muussa jäsenvaltiossa. Tämä ei kuitenkaan toteudu oikeudenmukaisella tavalla. Suomalaisista 37 prosenttia on vapaaehtoistoiminnassa mukana. 60 prosenttia kansasta tekisi vapaaehtoistyötä, jos joku kysyisi. Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuonna 2011 vietetään Euroopassa vapaaehtoistyön teemavuotta Hallinto ja lainsäädäntö ovat lapsenkengissä. Toisessa maassa suoritetut tutkinnot eivät ole vertailukelpoisia. Valtion omistamien laitosten johdossa ei voi toimia suomen kieltä osaamaton, vaikka työnkuva vaatisi nimenomaan kansainvälisiä verkostoja. EU:n ja Pohjoismaiden kansalaiset ovat myös eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Kohtelun pitää olla kaikille yhtäläistä ja tasa-arvoista. Kanta-Espoon Kokoomus esittää, että vapaaehtoistyön kehittäminen ja rakenteiden vahvistaminen sisällytetään puolueen vaaliohjelmaan ja hallitusohjelmaan. Puoluehallitus: Kokoomus on viime vuosina toistuvasti korostanut vapaaehtoistyön merkitystä ja arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataisen usein toistama näkemys tiivistää tämän sanoihin: ”Ihmisten maailmassa välittämisen vastuuta ei koskaan voi ulkoistaa yksin viranomaisten tai julkisen vallan tehtäväksi. Meidän jokaisen tulee kantaa huolta lähimmäisistämme hieman enemmän kuin mihin olemme tottuneet.” Koko unionin kattavat työmarkkinat loisivat vankan pohjan kaikkien taloudelle. Eikö ihmisen työ ja hyvinvointi ole yhtä tärkeää kotimaassa kuin muualla unionin sisällä? Ja mikäli voimme edistää sitä lähtökohtaa niin, että yhteiskuntamme varallisuus ja tulot kasvavat samalla, on se tavoittelemisen arvoista. Nationalistinen ja protektionistinen ajattelu on muutettava aktiivisen työvoimapolitiikan, Euroopan laajuisen hyvinvoinnin sekä talousalueen kansojen yhteistyön kukoistukseksi. Elämään ovat jääneet vuonna 2008 alkunsa saaneet Toivotalkoot, joiden viimeinen ilmentymä on viime toukokuussa ympäri Suomea järjestetyt Vihertoivotalkoot . Kokoomuslaiset ovat paistaneet lättyjä vanhustentalolla, haravoineet puistoja, siivonneet roskia pihoilta, kunnostaneet leikkipuiston välineitä ja keränneet kirjoja kirjastoihin. Kuten saman vuoden kunnallisvaaliohjelmassa todetaan: ”Ruikuttamalla ei pitkälle pötkitä, vaan tuloksia saadaan aikaan tekemällä”. Toivo syntyy teoista. Porin Kokoomus ry esittää, että Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous kehottaisi kokoomuksen europarlamentaarikkoja toimimaan EPPryhmässä keinotekoisia protektionistisia raja-aitoja kaataen sekä tavoittelemaan unionin laajuista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kansallisuudesta riippumatta. Edelleen Porin Kokoomus ry esittää, että Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen, eduskuntaryhmän sekä ministerit tavoittelemaan tasa-arvoista lainsäädäntöä ja hallintoa unionin työvoiman vapaan liikkuvuuden suhteen. Puoluehallitus toivoo ja uskoo, että tämä asenne on sisäistynyt kokoomuslaisiin ja että he vaalivat tätä asennetta omalla kotiseudullaan. Tämä on tämän päivän Kokoomuksen vahvuus riippumatta siitä, kirjataanko se puolueen vaaliohjelmaan tai muihin virallisiin asiakirjoihin tai ei. Jokaisen Kokoomuksen ministerin työpöydältä pitäisi löytyä Toivon käyttöohje, joka omalla tavallaan ke- 77 Puoluekokous 2010 sisus.indd 77 28.5.2010 15:24:47 Puoluehallitus: Maailmanlaajuiseksi talouskurimukseksi muuttuneessa rahoitusmarkkinakriisissä Suomen talouden tilannetta on pahentanut kolme tekijää. Ensimmäinen tekijä on se, että Suomen viennin arvosta yli puolet syntyy 21 suuren yrityksen toimesta ja että monet näistä yrityksistä ja niitä tukevat alihankkijat toimivat sektoreilla, joilla tuotantoa siirtyy jatkuvasti halvempien kustannusten maihin. Toinen tekijä on pieni palvelusektori, jonka kehitys on jäänyt selvästi vertaismaittemme jälkeen. Kolmas tekijä yhdistää kahta edellistä ja koskee Suomen talouden vähäistä kansainvälistymistä niin ulkomaisen pääoman kuin osaajienkin puolesta. Aloite nro 26 Pohjois-Savon Kokoomus ry HARVAANASUTTUJEN ALUEIDEN ERITYISOLOJEN HUOMIOONOTTAMINEN EU:N ALUEPOLITIIKASSA Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:n aluepolitiikkaa vuosille 2014 - 2020. Nykyinen istuva ja eduskuntavaalien jälkeen 2011 nimitettävä hallitus ovat päättämässä Suomen kannasta aluepolitiikan linjauksiin ja painopisteisiin. Päättyvällä aluepolitiikan ohjelmakaudella harvaanasutut alueet (Itä-ja Pohjois-Suomi) ovat Suomen liittymissopimuksen nojalla saaneet erityistukea alueidensa kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Harvaan asuttujen alueiden kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on ollut elinkeinojen ja yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, alueen saavutettavuuden parantaminen sekä alueen omista vahvuuksista lähtevän osaamisen vahvistaminen. Tulokset ovat olleet vaikuttavia ja luoneet alueelle aidosti uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Jatkossa on selvää, että pelkkä panostus tutkimusja kehitystoimintaan ei riitä takaamaan menestystä jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Ratkaisevaa on se miten Suomen talous kykenee kansainvälistymään. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan huomattavasti nykyistä enemmän sekä ulkomaalaisia osaajia että sijoituksia. Ulkomaalaisten osaajien kohdalla Suomi on perinteisesti ollut selvästi muita pohjoismaita jäljessä ja nyt myös ulkomaisten sijoitusten osalta välimatka erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan on talouskriisin myötä entisestään kasvanut jälkimmäisten eduksi. Mikäli tämä kehitys jatkuu, kykymme pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pohjoismaisella tasolla vaarantuu. Väestökeskusten ja harvaan asuttujen seutujen sekä toisaalta EU:n kilpailukykyisten alueiden ja taloudellisista ongelmista kärsivien alueiden välisellä yhteistyöllä voidaan edistää tasapainoista aluekehitystä. Tärkeää on tunnistaa alueiden väliset maantieteelliset, ilmastolliset ja demografiset erot, kun mietitään ja päätetään toimenpiteistä sekä tuen suuntaamisesta. Alueiden välisen taloudellisen eriarvoisuuden poistaminen edistää myös alueellista koheesiota, mikä puolestaan lisää niin alueellista, kansallista kuin myös koko EU:n kilpailukykyä. Kansainvälisesti on voitu havaita, että uudet innovaatiot syntyvät sekä muuttuvat tuotteiksi ja palveluiksi tavallisimmin korkeaa teknologiaa hyödyntävissä pk-yrityksissä, jotka toimivat monikulttuurisessa ympäristössä ja joilla sitä kautta on enemmän sijoituskanavia käytössään. Suomen menestymisen kannalta tulee olemaan ratkaisevaa, kyetäänkö meillä luomaan edellytykset toimintaympäristölle, joka mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämisen. Pysyvistä haitoista kärsiville alueille tarvitaan edelleen omia alueellisia kehittämis- ja tukitoimenpiteitä, jotta ne taloudellisessa kehityksessään saavuttavat muita kilpailukykyisimpiä keskusalueita ja luovat näin uusia markkinoita sekä lisäarvoa ja hyvinvointia alueen ihmisille. Kokoomus katsoo Suomen talouden kansainvälistymisen olevan kansallinen prioriteetti siten, että se tukee korkean lisäarvon innovatiivisten pkyritysten syntymistä ja kasvua. Tavoitteena tulee olla Suomi, joka on entistä houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille osaajille ja työntekijöille. Suomalaisten oikeus saada julkista palvelua äidinkielellään ei kuitenkaan saa vaarantua. Positiivisen kehityksen turvaaminen kaikkein epäsuotuisimmilla alueilla edellyttää riittäviä panostuksia sekä EU- että kansallisella tasolla. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ottamaan huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden erityisaseman ja erityisen tuen tarpeen EU:n tulevaan ohjelmakauteen 2014 - 2020 vaikutettaessa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Puoluehallitus: Kokoomuksen mielestä aluekehityksen ensisijaisina toteuttajina ovat alueen omat toimijat. 78 Puoluekokous 2010 sisus.indd 78 28.5.2010 15:24:47 esityksen direktiiviseksi, joka on saavuttanut poliittisen hyväksynnän Euroopan Unionin Parlamentissa 05.05.2009 (Neuvoston direktiivin ref. no on INI/2008/2330). Alueellisella kehittämisellä turvataan yksilöille ja perheille mahdollisuus tehdä valintoja heidän elämänlaatuunsa ja -tilanteeseensa liittyvissä kysymyksissä. Alueiden tukemisen on aina oltava kannustavaa ja sillä on pyrittävä yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämiseen ja alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseen. Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomus ry esittää, että Kokoomuksen tulee puolueena edistää ja myötävaikuttaa EU:n sosiaaliseen toimintaohjelmaan. Aluerakenteen kehittyminen edellyttää saavutettavuuden parantamista niin henkilö-, tavara- kuin tietoliikenteenkin osalta. Sinivihreän hallituksen ehkä merkittävimpänä aluepoliittisena uudistuksena voidaan pitää laajakaistarakentamista haja-asutusalueilla julkisella, osin EU:n tuella ensimmäisenä maana EU:ssa. Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä 99 prosenttia vakituisista asunnoista ja toimipaikoista on kahden kilometrin päässä 100 megabitin runkoverkosta. Puoluehallitus: Arkadian Kokoomus ry tarttuu kysymyksessään ajankohtaiseen aiheeseen ottaen huomioon myös sen, että nyt eletään EU:ssa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen on yksi vuonna 2008 uudistetun EU:n sosiaalisen toimintaohjelman painopisteistä. Muita painopisteitä ovat lasten ja nuorten aseman parantaminen; liikkuvuuden edistäminen; terveen elämän edistäminen; investointi ihmisiin, ihmisten taitoihin ja työpaikkoihin; syrjimättömyys sekä maailmanlaajuinen mahdollisuuksien, saatavuuden ja yhteisvastuun lisääminen. Harvaanasuttujen alueiden erityisasema on mainittu Suomen liittymissopimuksessa, uuden Lissabonin sopimuksen artiklassa 174 ja nykyisessä hallitusohjelmassa. Vuosien 2014–2020 aluepolitiikkaa valmisteltaessa vaikuttaa siltä, että EU:n aluepolitiikkaa tullaan jatkossakin harjoittamaan. Pohjoisen harvaanasutuilla alueilla eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomessa EU-tuki on erityisen merkityksellinen. Esimerkiksi Itä-Suomen n. 500 miljoonan euron tukipaketista (vuosille 2007–13) harvaanasuttu tuki on noin puolet. Koska muut EU:n aluepoliittiset tuet ovat laskusuunnassa, juuri harvaanasuttujen alueiden tuki on mahdollista säilyttää. Tämä on myös Suomen kokonaisetu, koska näin Suomi saisi takaisin osansa EU:n nettomaksajana. Komissio on parhaillaan valmistelemassa jo uutta Eurooppalaista sosiaalista toimenpideohjelmaa kaudelle 2010 – 2015. Sen kehittämisessä tärkeää on jatkuvuus. Monissa tärkeissä asioissa on edistytty ja työtä on uusien ohjelmien puitteissa jatkettava. Uusia ohjelmia on rakennettava jo tehdyn työn päälle. Sosiaalipoliittinen uudistamistyö edellyttää aina pitkäjänteisyyttä. Vuonna 2008 uudistetun EU:n sosiaalisen toimintaohjelman keskeiset tavoitteet ovat oikeat ja niitä on kokoomuksen kaikin keinoin edistettävä ja myötävaikutettava tavoitteiden saavuttamiseen paitsi Suomessa myös koko Euroopassa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Täysin ongelmattomia laajat toimintaohjelmat eivät kuitenkaan ole. Ohjelmissa on useita ulottuvuuksia.Yksityiskohtaisesti ohjelman esityksiin on siis perusteltua ottaa kantaa asiakokonaisuuksien tai yksittäisten asioiden tullessa normaaliin käsittelyyn. Aloite nro 27 Arkadian Kokoomus ry EU:N SOSIAALISTA TOIMINTAOHJELMAA TUETTAVA Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. EU:n komissio antoi heinäkuun 2.päivänä 2008 tiedonannon Euroopan Unionin Parlamentille, Neuvostolle sekä Talous-ja Sosiaalikomitealle uudistetuksi sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi. Tiedonanto pitää sisällään ehdotuksen syrjinnän ja yhdenvertaisuuden puutteeseen puuttumisen myös työelämän ulkopuolisissa suhteissa. Nyt mainitun EU:n komission tiedonannon perusteella on Euroopan Unionin Neuvosto tehnyt 79 Puoluekokous 2010 sisus.indd 79 28.5.2010 15:24:48 Puoluehallitus: Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla. Aloite nro 28 Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry DEMOKRATIA JA IHMISOIKEUDET PALAUTETTAVA VENÄJÄLLE – KOKOOMUKSEN TUETTAVA VENÄJÄN DEMOKRAATTISIA VOIMIA Aloite nro 29 Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Suomen suurella naapurimaalla ei ole pitkää demokratian perinnettä. Aikanaan lyhyt demokraattinen vaihe päättyi vuonna 1917 Leninin johtamien bolshevikkien vallankaappaukseen, josta sai alkunsa seitsemän vuosikymmenen mittainen kommunistinen diktatuuri, joka erityisesti Leninin ja Stalinin valtakausilla johti lukemattomaan kärsimykseen ja kymmeniin miljooniin kuolonuhreihin. EU:LLE JA USA:LLE YHTEINEN VAPAAKAUPPA-ALUE Euroopan unioni ja Yhdysvallat vastaavat yhdessä puolesta maailman bruttokansantuotteesta, kolmannesta maailman tavarakaupasta ja 40 prosenttia palveluista. Kaupankäyntiä EU:n ja USA:n välillä kuitenkin vaikeuttavat monimutkaiset tullimaksujärjestelmät, investointirajoitukset ja standardikäytännöt. Neuvostoliiton viimeinen johtaja Gorbatshov demokratisoi Neuvostoliittoa, mutta kehitys pysähtyi vuonna 1991 vanhoillisten vallankaappaukseen jonka kukisti demokratiaa kannattanut Jeltsin. Jeltsinin nousu de facto korkeimpaan valta-asemaan koko entisen Neuvostoliiton alueella johti koko liittovaltion hajoamiseen. Kaupan vapauttaminen EU:n ja USA:n välillä on suuritöinen haaste. Tarkoitusta varten vuonna 2007 perustettu transatlanttinen talousneuvosto TEC ei ole edistynyt työssään mainittavasti puutteellisten resurssien ja heikon poliittisen taustatuen vuoksi. Yhteisen vapaakauppa-alueen tarpeetonta viivästymistä ei tule enää sallia. Jeltsinin demokraattinen Venäjä vuosina 1991 – 1999 oli ajoittain sekasortoinen mutta hallintomuodoltaan kuitenkin avoin ja kansanvaltainen, vaikkakin hatarasti. Venäjä myös pyrki kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Yhteinen vapaakauppa-alue toimisi esimerkkinä muulle maailmalle sitoutumisesta niiden esteiden raivaamiseen, jotka ovat aidon globaalin vapaakaupan toteutumisen tiellä. Se loisi myös painetta vauhdittaa WTO:n sisällä käytäviä, hitaasti ja tehottomasti eteneviä neuvotteluja maailmankaupan vapauttamiseksi. EU:n ja USA:n välisen kaupan vapauttamisen tavoitteena ei tule olla tullimuurien pystyttäminen muuta maailmaa vastaan. Näiden kahden johtavan talouden välinen tiiviimpi yhteistyö tulee pitää avoimena muille maille, jotka haluavat myöhemmin liittyä siihen mukaan. Vuodesta 1999 maassa vallassa on useiden Venäjä-asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ollut turvallisuuspalvelutaustainen sekurokratian klikki. Toisinajattelijoita ja valtaapitäville kriittisiä toimittajia on kadonnut ja murhattu, ihmisoikeuksia poljettu ja demokratia on saanut väistyä valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ja johtavan sekurokratian autoritaarisen hallinnon tieltä. Vaaleja ei enää ole puolueettomien vaalitarkkailijoiden mukaan voitu pitää vapaina ja rehellisinä, ja opposition toiminta on pyritty estämään. Maailmanlaajuinen talouskriisi johtaa helposti lyhytnäköisen protektionistisen ajattelun voimistumiseen valtioiden kauppapolitiikassa. Ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen velvollisuus on toimia vapaan kaupan puolestapuhujana myös vaikeampina aikoina. Vuonna 2009 USA oli Saksan, Ruotsin ja Venäjän jälkeen Suomen neljänneksi tärkein vientimaa. Vapaakaupan edistäminen EU:n ja USA:n välillä olisi siis myös suoraan Suomen etu. Venäjä on suuri ja tärkeä maa ja silta Euroopan ja Aasia välissä. Onkin tärkeää että Venäjä pyritään saamaan takaisin demokratian ja ihmisoikeuksien tielle tukemalla demokraattisia voimia ja avoimesti kritisoimalla ihmisoikeuksien polkemista. Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallisen Kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Venäjän demokraattista oppositiota kuten Toinen Venäjä -liikettä ja ihmisoikeusloukkauksista kertovia järjestöjä tuetaan ja ihmisoikeusloukkauksia ja demokratian polkemista kritisoidaan avoimesti. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää tukemaan aktiivisesti TEC:n työtä ja tavoitteita sekä toimimaan aloitteellisesti yhteisen vapaakauppaalueen perustamiseksi Euroopan unionin ja USA:n välille. 80 Puoluekokous 2010 sisus.indd 80 28.5.2010 15:24:48 Puoluehallitus: Maailmanlaajuinen talouskriisi näyttää laantumisen merkkejä erityisesti Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa. Vaikka Euroopan unionin kilpailuasema juuri tällä hetkellä näyttää heikolta, on erittäin tärkeää, että johdamme omalla esimerkillä avoimen ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän kehittämistä. Maailma voi edelleenkin ajautua itse itseään ruokkivan protektionismin kurimukseen, vaikka pelko protektionististen toimien merkittävästä lisääntymisestä ei olekaan toteutunut. ole sellaisia merkittäviä kaupanesteitä, jotka vaikuttaisivat niillä vientisektoreilla, joilla Suomi on vahvoilla. Olisi kuitenkin suuri virhe jäädä makaamaan laakereille suhteissaYhdysvaltoihin. Kokoomus kannattaakin voimakkaasti transatlanttisen talousneuvoston TEC:in toiminnan kehittämistä niin, että sen avulla kyetään entisestään lisäämään unionin ja Yhdysvaltojen välisiä investointeja ja kauppaa. Erityisen tärkeää olisi löytää neuvoston kautta keinoja edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa kaupan ja investointien avulla. Kokoomus katsoo tämän edellyttävän, että Suomen ja Euroopan unionin tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista itsekkyyteen ja puhtaasti kansallisiin etuihin tähtäävää politiikkaa kuten protektionismia. Tämän linjan tulee koskea unionin toimintaa niin kansainvälisesti kuin sisämarkkinoillakin. Talousneuvoston positiivinen agenda esimerkiksi ympäristöteknologian viennin edistämiseksi kehitysmaihin loisi suotuisan ilmapiirin niiden todella vaikeiden kaupallisten pullonkaulojen kuten lentokonevalmistajien tukien tai geneettisesti valmistettuja elintarvikkeita koskevien rajoitusten poistamiseksi. Tätä kautta tartuttaisiin niihin ongelmiin, jotka vääjäämättä vaikeuttaisivat myös oikeudellisesti sitovan kauppasopimuksen aikaansaamista Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. Ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen kannalta onkin ollut ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n, Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n että G20-ryhmän puitteissa edellyttäneet itseltään ja muilta valtioilta toimia, jotka ovat tasapuolisia, avoimia sekä tilapäisiä ja jotka mahdollisimman vähän haittaavat maailmantalouden kasvun kannalta elintärkeää kansainvälistä kauppaa. Hallituspuolueena Kokoomus on voimakkaasti edistänyt tätä toimintalinjaa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen ja puoluekokoukselle annetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 30 Kokoomus katsoo, että kriisi pitää myös nähdä mahdollisuutena kriittisesti tarkastella omaa tuotantorakennetta ja niitä vientimarkkinoita, joihin aikaisemmin panostettiin ja sitä kautta löytää uuden ja ekologisesti kestävän taloudellisen kasvun ura. Tästä huolimatta kauppasuhteemme Yhdysvaltoihin ovat ja tulevat myös jatkossa olemaan erittäin tärkeät. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry KEHITYSAPU JA SEN MÄÄRÄ MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN Kehittyneiden maiden yhteistyöelimen OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) vuonna 1970 sovittu tavoite velvoittaa nämä maat osallistumaan kehitysmaiden taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi vähintään 0,7 %:n osuudella bruttokansantuotteesta (BKT). Ulkoministeriön tilaston mukaan vuosien 1988 – 2008 aikana Suomi on valtiona sijoittanut kehitysyhteistyöhön vuosittain 0,32 – 0,58 % BKT:stä ja yhteensä yli 10 miljardia euroa (10 316 400 000 €). Vuonna 2009 kehitysyhteistyöhön käytettiin 915,6 miljoonaa euroa. Lisäksi erilaiset avustusjärjestöt avustavat kehitysmaiden ihmisiä omien ohjelmiensa puitteissa. Yhdysvallat on kaupan kokonaisarvolla mitattuna Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani Saksan, Ruotsin, Venäjän ja Hollannin jälkeen. Kahdenvälisten kauppavirtojen lisäksi Yhdysvallat vaikuttaa epäsuorasti suomalaiseen vientiteollisuuteen Saksan ja Ruotsin viennin kautta sekä suoraan esimerkiksi Hollannin kautta, jonka satamien läpi iso osa Euroopan kauppavirroista kulkee. On erittäin tärkeä havaita, että suomalaisen viennin kannalta mustana vuonna 2009 vienti Yhdysvaltoihin putosi ”vain” vajaa 14 prosenttia, kun vientimme esimerkiksi Venäjälle putosi 47, Italiaan 38, Saksaan 29 ja Japaniin 30 prosenttia. Tästä voidaan suoraan päätellä, että Yhdysvalloissa ei Historiallisesti ajateltuna kehitysapu on eräänlaista kehittyneiden maiden korvausta siitä, että ovat muutamien vuosisatojen ajan kupanneet kehitysmaiden luonnonvaroja ja sortaneet paikallisia 81 Puoluekokous 2010 sisus.indd 81 28.5.2010 15:24:48 Edelliseen alustukseen perustuen Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittää, että tämän aloitteen hyväksymällä puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että nykyisellään ilmeisen holtittoman kehitysyhteistyövarojen tuhlauksen sijasta varat käytetään jatkossa kustannustehokkaasti tukemaan kehitysmaiden ja kansalaistensa omaa, ahkeruuteen ja työntekoon perustuvaa vastuunkantoa ja vaivannäköä tulevaisuudesta. Naisten kouluttaminen, insinöörien kouluttaminen, mikrorahoitus, kyläpankkitoiminta, syntyvyydensäätely sekä kokonaisvaltainen, loppuun asti kohdennettu konkreettinen apu olkoon jatkossa Suomen tukea kehitysmaille mittavien valuuttasiirtojen sijaan. kansoja. On erikoista, että Suomi ja suomalaiset kansana osallistuvat tähän sinänsä oikeutettuun itseruoskintaan, vaikka olemme käytännössä itse olleet kolonialististen maiden hyväksikäytön kohteena vuosisatojen ajan. Yli 50 vuoden ajan ovat OECD-maat avustaneet kehitysmaita tuhansilla miljardeilla. Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä tähän pottiin kilahtivat vielä lisävoittoluokat avustamaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnonvaroiltaan rikas ja sitä kautta afrikkalaisittain vauras maa Rhodesia vaihtoi 1979 nimensä Zimbabweksi ja alkoi samalla nostaa kansainvälistä kehitysapua. Nykyään Zimbabwe on yksi maailman korruptoituneimmista ja köyhimmistä maista, samalla kun valtaan 80-luvulla demokraattisin menoin noussut, nyttemmin väkivaltaisen hallinnon turvin diktaattoriksi alkanut Robert Mugabe perheineen elää kehitysapurahoineen leveästi. Tämä kehitys on nähtävissä useassa maassa, joissa diktaattori ja/tai heimopäällikkö toisensa jälkeen teurastaa kansaansa kehitysapurahoilla ostetuin asein ja voi hyvin länsimaiden heille maksamien miljardien turvin. Ironisesti kehitysapu onkin usein määritelty rikkaiden maiden köyhien antamaksi tueksi köyhien maiden rikkaille. Maailmanpankin World Development Indicators 2009 –julkaisussa on tilastokuvio, jonka mukaan kymmenen vuoden keskiarvolla mitattuna Afrikan maiden talouskasvu on kääntäen verrannollinen kehitysapupanostuksiin verrattuna. Eli mitä enemmän näitä maita rahavaroin tuetaan, sitä huonompi on niiden tilanne. Mikäli kehitysmaiden taloudet olisivat kehittyneet hyvien aikeiden mukaisesti, ne olisivat nyt BKT-luvuiltaan Espanjan ja Portugalin kaltaisten maiden kanssa samalla tasolla. Niin ikään Afrikassa sijaitseva Ghana on taas hyvä esimerkki siitä, millaiset toimet auttavat ulos köyhyydestä. Ghanassa on saatu aikaan markkinatalous, kasvava matkapuhelintiheys sekä jonkinlainen oikeusvaltio sopimuskulttuureineen. Puoluehallitus: Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla. Aloite nro 31 Töölön Kansallisseura ry KEHITYSAVUN JAKOTAPOJA ON UUSITTAVA Suomen kehitysapupanosta ei ole nostettu sovitulle tasolle. Tämän lisäksi apu usein annetaan rahana ja valvonta ontuu. Parempi tapa tukea kehitysmaiden taloutta olisi antaa suoraan suomalaista teknologiaa tai suomalaisia tuotteita kohdemaahan, tietenkin siten, että hankkeiden valvonta on tasokasta jo Suomessa. Suoran rahallisen tuen antaminen kohdemaahan pitää lopettaa. Edellisen perusteella Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous Velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla maamme kehitysyhteistyö suunnataan suomalaisen osaamisen viemiseksi ja suorasta rahallisesta tuesta kohdemaahan luovutaan. Puoluehallitus: Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla. Miksi räjähdysmäisesti lisääntynyttä sortoa, inhimillistä hätää ja kansanmurhia tuetaan verovaroin? Miksi kehitysavun myötä diktatuureiksi muuttuneita maita tuetaan suorin rahalahjoituksin? Siksi että he huippukokouksissa kehtaavat niitä vaatia ja sinisilmäiset maksajat antavat aneensa ilomielin. Hyvää tarkoittavat vaate- ja ruokalahjoitukset heikentävät paikallisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia eli hyvinvointia. Kehitysmaissa on huomattavat määrät luonnonvaroja ja potentiaalia, joiden räikeän väärinkäytön mahdollistaa juurikin kehitysapu tarjoamalla kasvualustan väkivaltaisille diktatuureille, ääri-ilmiöille ja sorrolle. Aloite nro 32 Joensuun Opiskelevat Porvarit ry SUOMEN TULEE LIITTYÄ POHJOISATLANTIN PUOLUSTUSLIITTOON Joensuun Opiskelevat Porvarit uskovat vahvasti, että Suomella ei ole mitään muuta mielekästä vaihtoehtoa, kuin hakea välittömästi Naton jäsenyyttä. 82 Puoluekokous 2010 sisus.indd 82 28.5.2010 15:24:48 kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Suomi hakee viipymättä Naton jäsenyyttä. Kylmä sota on mennyttä, Neuvostoliitto on kaatunut, joten meillä ei ole enää mitään syytä pelätä ”Idän karhun” reaktiota, kun liitymme Natoon. Suomi ja Venäjä ovat kuitenkin molemmat Naton yhteistyökumppaneita. Jäsenmaita on tällä hetkellä 28 ja yhteistyökumppanimaita 22. Puoluehallitus: Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla. Tällä hetkellä Suomi saattaa sotakalustoaan Nato-yhteensopivaksi ja osallistuu Naton harjoituksiin ympäri maailmaa. Maksamme, mutta emme pääse pöytiin, jossa meitäkin koskevia asioita päätetään. Nykyinen käytäntö on lähes tyhmin mahdollinen Aloite nro 33 Lapin Kokoomusnaiset ry ARKTISEN POLITIIKAN VALMISTELU LAPPIIN Vaikka Nato (North Atlantic Treaty Organisation = Pohjois-Atlantin Sopimusorganisaatio) ei ole enää lännen sotilasliittouma itää vastaan, artikla 5 (turvatakuu) takaa Naton olevan vieraille valloille pelote ja tarvittaessa myös sotilaallinen tuki Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä vastaan. Mikään vieras valtio ei koko Naton historian aikana ole hyökännyt yhtäkään Natomaata vastaan. EU-ulkoministerien kokoontumisessa keväällä 2010 Saariselällä esille nousi Euroopan unionin arktinen informaatiokeskus ja sen sijoittaminen Rovaniemelle. Lappilainen tutkimus ja osaaminen olivat ansaitusti esillä perusteluina keskuksen sijoituspaikalle. Suomalaismepit ovat ajaneet Euroopan parlamentissa Arktisen informaatiokeskuksen sijoittamista Rovaniemelle, missä arktista tutkimusta on jo ennestään. Toiminnallinen informaatiokeskus sopisi erinomaisesti Rovaniemen Arktisen keskuksen yhteyteen. NATO on länsimaiden yhteistyöfoorumi niin tsunamien, terroristi-iskujen, kansanmurhien kuin avoimien, valtioiden välisten sotien estämiseksi ja tarvittaessa ratkaisemiseksi. Kylmä sota on korvattu kriisienhallinnalla. On herätty siihen, että arktisten alueiden asiat vaativat yhteistä koordinaatiota Euroopan unionissa. EU:n ulkoministeri Ashton ei ole ottanut suoraan kantaa keskuksen sijoituspaikkaan. On jatkettava aktiivista lobbausta sen eteen, että informaatiokeskus saadaan Suomeen ja Rovaniemelle. Lopullisen päätöksen tekee Euroopan komissio. Suomen ei kuitenkaan tule Natoon liittymisen myötä ajaa alas omia, toimivia puolustusvoimiaan, vaan yleinen asevelvollisuus tulee edelleen säilyttää. On kuitenkin fakta, että viimeistään 2020-luvulla huomattava osa Suomen sotakalustosta, sisältäen mm. F18-hävittäjämme, tulee vanhenemaan, eikä meillä ole tämänhetkisellä puolustusvoimien budjetilla mahdollisuutta uusia niistä kuin murto-osa. Viimeistään silloin asetamme maamme alttiiksi avoimelle hyökkäykselle, jos meillä ei ole Naton turvatakuita. Suomessa arktisia alueita koskevaa kansallista päätöksentekoa tehdään monissa eri ministeriöissä. Arktisen informaatiokeskuksen lisäksi kansallisen arktisen politiikan valmistelutyön sijoittaminen sinne, missä sen osaaminen on, kasvattaisi koordinaatiosta saatavaa hyötyä ja synergiaa. Lapissa tätä osaamista luonnollisesti on, ja siksipä Lapin Kokoomusnaiset esittävät kansallisen arktisen politiikan valmistelu- ja suunnittelutyön sijoittamista Lappiin. Kokoomus ei saa olla se taho, joka toteaa, ettei Natoon liittyminen ole ajankohtaista tällä(kään) vaalikaudella tai että haluamme jäädä ulkopuolelle. Lapin Kokoomusnaiset tukevat harkittuja ja hallittuja alueellistamisprosesseja. Alueellistamisella on valtioneuvoston mukaan laaja poliittinen ja kyselytutkimusten perusteella kansalaisten tuki. Alueellistaminen tasapainottaa Suomen alueellista kehitystä, tukee työllisyyttä ja edistää alueellista tasa-arvoa. Alueellistamistoimia on siten jatkettava ja ministeriöiden on tutkailtava alueellistamismahdollisuuksiaan edelleen. Alueellistamisen tulee olla osa tavanomaista hallinnon ja muiden toimintojen kehittämistoimintaa. Siihen tulee suhtautua prosessina, joka etenee hallitusti. Asiasta ei tule järjestää kansanäänestystä, mutta kansalaisten pelottelu Natoon liittyvien uhkakuvien maalailulla tulee sen sijaan lopettaa ja kertoa heille, mikä 2010-luvun Nato on. Suomettumisen aika on ohi. Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja 83 Puoluekokous 2010 sisus.indd 83 28.5.2010 15:24:48 Aloitteen keskeinen tavoite vastaa Kokoomuksen historiallista alkuperäistä tavoitetta Suomen hallitusmuodosta. Yksi positiivinen esimerkki alueellistamisesta on 2000-luvun alussa Rovaniemelle silloisen sisäministeri Ville Itälän alueellistama poliisin tietohallintokeskus, joka sittemmin on muuttunut ja laajentunut hallinnon tietotekniikkakeskukseksi, Haltikiksi. Virasto on yksi merkittävä työnantaja Lapissa, puhumattakaan sen mukana tuomista muista positiivisista työllistämisvaikutuksista. Lokakuun 9. päivänä 1918 eduskunta valitsi Suomelle kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karlin, josta piti tulla Suomen kuningas Väinö I. Päätös syntyi Kansallisen Kokoomuksen edeltäjän, Vanhasuomalaisen puolueen, keskeisellä myötävaikutuksella. Vuoden 1918 loppupuolella kävi kuitenkin selväksi, että länsivallat eivät tunnustaisi Suomen itsenäisyyttä, jos maata hallitsisi saksalainen ruhtinas. Kuninkuus kävi siten mahdottomaksi etenkin kun Saksa hävisi sodan ja antautui marraskuussa. Friedrich Karl luopui lyhytaikaiseksi jääneestä kuninkuudestaan näkemättä koskaan valtakuntaansa. Edellä esitetyn perusteella Lapin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskunta-, europarlamentti- ja ministeriryhmän tekemään: 1) työtä Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen saamiseksi Rovaniemelle sekä 2) selvityksen kansallisen arktisten alueiden politiikan valmistelu- ja suunnittelutyön keskittämisestä Lappiin. Kuningaskysymyksellä oli Suomen sisäpolitiikkaan suuri vaikutus. Katkera kuningaskiista repi rikki porvaririntaman ja hajotti vanhasuomalaisen ja nuorsuomalaisen puolueen. Vanhasuomalaisten enemmistö oli monarkian kannalla ja heihin liittyi myös runsaasti nuorsuomalaisia. 9. päivänä joulukuuta tasavallan kannattajat ja saksalaissuutauksen vastustajat perustivat oman puolueen, joka sai nimekseen Kansallinen edistyspuolue. Sen keulahahmoksi nousi K.J. Ståhlberg. Puolueen kannattajat olivat lähinnä nuorsuomalaisia, mutta mukana oli myös vanhasuomalaisia. Vaaleissa 1917 viisi paikkaa saanut kansanpuolue liittyi myös puolueeseen. Puoluehallitus: Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla. Aloite nro 34 Joensuun Opiskelevat Porvarit ry SUOMESTA TEHTÄVÄ MONARKIA! Joensuun Opiskelevat Porvarit ry vaatii että Suomen on siirryttävä välittömästi monarkiaan. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuussa 2009 on Suomen presidentistä tullut ulkopoliittinen rasite, joka hidastaa asioiden selkeää eteenpäin viemistä. Kenelle EU:n presidentti soittaa, kun hän soittaa Suomen poliittiselle ykkösnimelle? Suomen kansa kaipaa itselleen todellista arvojohtajaa ja edustuskuvaa, ja siksi JOPO ry katsoo että tarkoitusta parhaiten vastaa eurooppalainen monarkia järjestelmä. Miksi järjestämme joka kuudes vuosi kalliit vaalit saadaksemme henkilön, jonka poliittinen valta on huvennut olemattomiin ja kansansuosio on niin ja näin? Itsenäisyytemme alkuaikojen epäröinti tulee korjata! Vanhan puoluejaotuksen hajotessa myös monarkiaa kannattavat vanhasuomalaiset ja nuorsuomalaisten itsenäisyysmiehet yhdistivät voimansa. Nämä ryhmät ryhtyivät valmistelemaan yhteistoiminnan aikaansaamista lujaa hallitusvaltaa kannattavien voimien kokoamiseksi. Tässä tarkoituksessa valittiin nelihenkinen toimikunta valmistelemaan yleistä kokousta. Toimikunnan jäsenet, Hugo Suolahti, Ernst Nevanlinna, Kyösti Haataja ja K.R. Brotherus, kutsuivat koolle kokouksen Vanhalle ylioppilastalolle joulukuun 9. päiväksi 1918. Paikalle saapui yli 600 henkeä, jotka perustivat porvarillisen yhteispuolueen, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Valittu väliaikainen puoluehallitus valitsi uuden Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajaksi Hugo Suolahden. Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Suomesta tehdään perustuslaillinen monarkia. Kokous hyväksyi puolueelle sen ensimmäisen ohjelman, jonka keskeinen vaatimus koski hallitusmuotoa. Kokous katsoi monarkian olevan edelleen parhaan hallitusmuodon uudelle valtiolle. Hallitusmuotokysymys ei kuitenkaan saanut eduskunnassa kokoomuksen toivomaa ratkaisua ja Suomesta tuli tasavalta. Puoluehallitus: Joensuun Opiskelevat Porvarit ry esittää aloitteessaan, että Suomen perustuslakia on muutettava ja maasta on tehtävä monarkia. 84 Puoluekokous 2010 sisus.indd 84 28.5.2010 15:24:48 Kokoomuksen puoluehallitus vaalii ja arvostaa näitä puolueen historiallisia juuria. Tästä huolimatta kokoomus on jo pitkään ja johdonmukaisesti kannattanut vahvasti nykyisen perustuslakimme ensimmäisen lauseen mukaista Suomen valtiosääntöä, jonka mukaan Suomi on valtiomuodoltaan tasavalta. On kuitenkin selvää, että tasavallan presidentin palkka ja sen verokohtelu muodostavat kokonaisuuden, joka tulee ratkaista samassa yhteydessä. Luonteva tilanne tämän tyyppiselle yleistarkastelulle on vaalikauden vaihde. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 36 Aloite nro 35 Tampereen Kokoomusteekkarit ry Töölön Kansallisseura ry PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PALKKA JA ELÄKE VEROLLISIKSI Monessa maassa on erillinen perustuslakituomioistuin, ja Suomessa eduskunnassa on eduskunnan oma perustuslakivaliokunta. Kyseinen verottomuus on outo jäänne tsaarinvallanajan ajattelutavoista ja sotii räikeästi nykyaikaista länsimaista demokratiaa vastaan. Jokaista Suomen kansalaista tulee kohdella yhdenvertaisesti lain - myös verolakien – edessä. Suomessa järjestelmänä on siis, että Eduskunnan omat kansanedustajat valvovat oman toimintansa perustuslainmukaisuutta omalla perustuslakivaliokunnallaan. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla Suomen tasavallan presidentin palkka ja eläke saatetaan veronalaisiksi. Aloitteen tekijöille on kuitenkin tullut mieleen, että pidemmällä aikavälillä voi tulla ongelmia perustuslainmukaisuuden tulkinnassa, jos/kun nykyiset perustuslakivaliokunnan edustajat väistyvät tehtävästään. Nykyisillä edustajilla ja nykyisillä malleilla on pärjätty tähän saakka. Puoluehallitus: Töölön Kansallisseura ry esittää Suomen tasavallan presidentin palkan ja eläkkeen saattamista veronalaisiksi yhdenvertaisesti muiden suomalaisten palkkojen ja eläkkeiden kanssa. Verottomuudesta on säädetty tuloverolain 87 §:ssä, jonka mukaan tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa. Vastaava verottomuus-säännös löytyy myös tasavallan presidentin palkkiosta säädetystä laista. Verottomuussäännös kattaa laajasti edut, jotka annetaan toimen hoitamisen perusteella. Tällä perusteella on katsottu verottomiksi myös eläkkeellä olevien entisten tasavallan presidenttien palvelut. Tämän vuoksi mieleen on tullut, että onko Suomessa pitkällä aikavälillä luotava oma, erillinen perustuslakituomioistuin, jonka jäsenet voisivat perehtyä laajemmin eri aiheiden perustuslainmukaisuuden. Käytännössä perustuslainmukaisuuden määrittely vaatii oman perehtymisaikansa, jotta päätökset perustuslainmukaisuudesta ovat oikeasti perusteltuja. Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että erillisestä perustuslakituomioistuimesta voisi teettää selvityksen. Tämä selvitys ei tietenkään pakota tai määrää luopumaan nykyisestä perustuslakivaliokunnasta. Tämän vuoksi ehdotuksena on puoluekokoukselle seuraava päätös. On selvää, että palkkion verottomuus on lähinnä historiallinen jäänne, ja samankaltaista säännöstä tuskin säädettäisiin uutena verovapautena nykypäivänä. Erilaiset verotuksessa tehtävät vähennykset ovat olleet hiljattain pinnalla alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla verotuksen kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän työn yhteydessä, sillä erilaiset vähennykset pienentävät tuntuvasti verokertymää. Erilaisten vähennysten ja verottomuuksien määrää on tulevina vuosina pikemminkin karsittava selvästi mahdollisimman laajan veropohjan saavuttamiseksi. 1) Puoluekokous edellyttää, että jäljellä olevalla vaalikaudella 2007 – 2011 laaditaan selvitys erillisestä perustuslakituomioistuimesta, erillisen perustuslakituomioistuimen eduista, erillisen perustuslakituomioistuimen haitoista sekä erillisen perustuslakituomioistuimen toteutusmahdollisuuksista. On aivan selvää, että selvityksen tuloksena voi olla päätelmä, että nykyinen perustuslakivaliokunta on toimiva järjestelmä, mutta selvitys antaisi paremman pohjan nykyjärjestelmälle. 85 Puoluekokous 2010 sisus.indd 85 28.5.2010 15:24:48 Puoluehallitus: Aivan kuten aloitteen tekijät toteavat, Suomessa toisin kuin monissa muissa maissa ei toistaiseksi ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä tuomioistuinta tutkimaan lakien ja tai kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuutta. Aloite nro 37 Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry SUOMEN SOTASYYLLISYYSTUOMIOT PURETTAVA Pariisin rauhansopimus vahvistaa seuraavasti: ”Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta…” Perustuslakivaliokunnalla on suomalaisessa järjestelmässä tehtävänä lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta perustuslain 74 §:n perusteella. Vaikka perustuslaissa siis edelleen painopiste on lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonnassa, perustuslain mukaan kaikkien tuomioistuinten on käsiteltävänään olevassa asiassa annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen tuomioistuimen ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa (HE 1/1998 vp, s. 163). Suomi onkin kantanut sotasyyllisen leimaa tuomitsemisesta lähtien, vaikka mm. presidentti Rytiä pidetään nykyään lähes kansallissankarina sekä jatkuvasti vakuutellaan, että suomettumisen aika on ohi, ja suhteita Venäjään rakennetaan puhtaalta pöydältä. Tuomioistuin ei siis saa soveltaa ylemmän tason normin kanssa ristiriidassa olevaa alemman tason säännöstä. Tuomioistuin ei voi arvioida yleisesti ja ilman konkreettista oikeustapausta lakien säännöksiä suhteessa perustuslakiin. Tutkimistoimivalta on myös rajoitettu tilanteisiin, jossa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi ristiriitatilanteessa tuomioistuin ei voi julistaa säännöstä perustuslainvastaiseksi, vaan se voi ainoastaan jättää lain säännöksen soveltamatta kyseisessä yksittäistapauksessa. Näin ollen tuomioistuimen ratkaisu ei sellaisenaan heijastu lain säännöksen voimassaoloon käsiteltävän oikeusjutun ulkopuolella, vaan tämä edellyttää eduskunnan nimenomaista lainsäädäntötointa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen: itse asiassa tilanne on absurdi ja länsimaisen oikeustajun vastainen, ja siitä voi olla edelleen haittaa Suomen suhteille Venäjään. Kokoomuslainen J. K. Paasikivi totesi aikoinaan että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. On siis myös tunnustettava, että Suomi ei ole sotaan syyllinen ja että tuomioistuimen päätös on lainvastainen mm. seuraavista juridisista syistä: 1. Taannehtiva laki on yksiselitteisesti länsimaisen oikeusjärjestelmän ja silloisen sekä nykyisen perustuslain vastainen. 2. Tuomion antoi ns. ”satunnainen tuomioistuin”, sotasyyllisyysoikeus, jotka olivat ja ovat edelleen Suomen perustuslain mukaan kiellettyjä. Itsenäisyyden ajalta on kertynyt kiistaton näyttö siitä, että ennakkovalvonta on ollut riittävää lakien perustuslainmukaisuuden takaamiseksi. Mikäli asia olisi toisin, vedottaisiin tuomioistuimissa selvästi nykyistä enemmän perustuslakiin ristiriitatilanteissa. Myös havaintojen mukaan yleisen perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonnan puuttuminen ei ole vaikuttanut oikeusturvan toteutumiseen käytännössä. Näin ollen puoluehallitus arvioi, ettei tällä hetkellä ole syytä tai tarvetta tutkia järjestelmän muuttamista tältä kannalta. Lisäksi on pystytty todentamaan, että oikeudenkäynti on ollut epäoikeudenmukainen. Oikeuden puheenjohtaja esti normaalin puolustautumisen oikeudenkäynnissä, ja keskeytti syytettyjen puheenvuoroja, kun he viittasivat Neuvostoliiton hyökkäykseen maahamme. Jatkosodan käsitteleminen ilman talvisodan huomioonottamista on absurdia ja syy-seuraussuhteen ymmärtämättömyyttä. Lisäksi osan oikeudenkäynnin tuomareista puolueettomuus oli kyseenalaista, kuten muun muassa SKP:n Hertta Kuusinen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Näiden argumenttien valossa tulisi esittää kysymys, miksi sotasyyllisyystuomioita ei vieläkään ole purettu, ennemmin kuin että miksi ne pitäisi purkaa. Edellä todetun perusteella Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehal- 86 Puoluekokous 2010 sisus.indd 86 28.5.2010 15:24:48 lituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan sen puolesta, että vuonna 1945 langetetut Suomen sotasyyllisyystuomiot puretaan juridisesti. Puoluehallitus toteaa, että Pariisin rauhansopimuksen sisältöä ei tule asettaa kyseenalaiseksi. Sen merkitystä sotasyyllisyyskysymyksen arvioimisen kannalta ei liioin tule korostaa. Puoluehallitus ei katso nykytiedon valossa, että Pariisin rauhansopimus sellaisenaan olisi velvoittanut sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, vaan on todennäköistä, että silloisessa tilanteessa sopimusta käytettiin Suomen sisäisen valtataistelun välineenä. Aloite nro 38 Virtuaalikokoomus ry KORKEIMMALLE OIKEUDELLE ANNETTAVA TOIMIVALTA SATUNNAISTEN TUOMIOISTUINTEN TUOMIOIDEN PURKAMISEEEN Pariisin rauhansopimus on olemassa oleva fakta, joka on tehty täysin tietoisena, olosuhteiden velvoittamana, eikä sitä voida tai tule jälkeenpäin mitätöidä. Suomi on täysimääräisesti täyttänyt rauhansopimuksen velvoitteensa ja sopimus on nykyään lähinnä historiallinen asiakirja. Myös sillä seikalla oliko Suomi Saksan liittolainen vai ei, on nykyään lähtökohtaisesti akateemista, ei faktista merkitystä. Oikeudenkäymiskaaressa ei tällä hetkellä ole mainintaa satunnaisten tuomioistuinten muutostuomioistuimesta. Jopa perustuslain vastaisten erityistuomioistuinten tuomioihin ei siten ole muutoksenhakuoikeutta. Tämä puute lainsäädännössä tulisi korjata tuomittujen ja omaisten jatkuvien oikeusloukkausten estämiseksi ja tuomioiden purkamisen mahdollistamiseksi. Puoluehallitus viittaa lisäksi tuoreeseen, asiasta tehtyyn oikeusministeriön juridiseen selvitykseen (22/2010: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti; Jukka Lindstedt ja Stiina Löytömäki), jossa vaihtoehtoja sotasyyllisten kunnian palauttamiseksi ja/tai tuomioiden purkamista ja/tai muita vaihtoehtoja tarkastellaan. Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan sen puolesta, että Oikeudenkäymiskaaren 31:8 §:ään lisätään eduskunnan päätöksellä lause ”KKO:lle annetaan toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasiassa annetut tuomiot.” Mahdollisten satunnaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden purkamisen osalta muiden kuin sotasyyllisyysasian osalta puoluehallitus toteaa, perustuslakimme 98 § sisältää säännöksen, jonka perusteella satunnaisten tuomioistuinten asettaminen on kielletty ja niiden antamat päätökset ovat lähtökohtaisesti näin ollen siis mitättömiä eikä siis kyseeseen tule lainvoimaisen tuomion purkaminen. Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa eikä mitätöntä voi purkaa. Puoluehallitus (aloitteet nro 37 – 38): Puoluehallitus katsoo sotasyyllisyystuomioiden osalta, että niille, joilta kunniaa ei ole koskaan viety, ei sitä tarvitse myöskään palauttaa. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti satunnaisessa tuomioistuimessa ei täyttänyt oikeudenkäynnille länsimaissa asetettuja vaatimuksia eikä sitä voida missään muodossa pitää oikeudenmukaisena. Laki sotasyyllisten rankaisemisesta rikkoi lainsäädännön taannehtivuuskieltoa ja satunnaisten tuomioistuinten kieltoa. Syytetyt valittiin yhdenvertaisuusperiaatetta loukaten ja heidän mahdollisuuttaan puolustautua rajoitettiin. Tuomioistuimeen kohdistui voimakas ulkopuolinen painostus ja osa sen tuomareista oli jäävejä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 37 – 38 johdosta. Aloite nro 39 Salpausselän Kokoomus ry LAUTAMIESJÄRJESTELMÄN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN Sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä (silloinen valtiopäiväjärjestyksen 67 §) erillislaki (Hallituksen esitys nro 54/1945 vp. laiksi sotaan syyllisten rankaisemisesta). Vaikka perustuslainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla poikkeuslailla oli tapana poiketa aikaisemman perustuslain säännöksistä, erillislaki puuttui niin perinpohjaisesti keskeisiin oikeusvaltion periaatteisiin, ettei ole täysin selvää voidaanko lakia edes muodolliselta kannalta pitää pätevänä. Silti tilanne ajautui siihen, että sitä oli pakko käyttää. Suomen lautamiesjärjestelmä on perinteinen ja oleellinen osa oikeusjärjestelmäämme. Lautamiehet ovat yksi vanhimmista maallikoille osoitetuista tehtävistä virkamiesvaltaisessa järjestelmässä. Lautamiesten toimintaa, edellytyksiä ja olemassa olon oikeutusta on muutettu viimeisten vuosien aikana. Järjestelmällä on kuitenkin kansalaisten kannalta oleellinen merkitys, jonka toiminta on turvattava. 87 Puoluekokous 2010 sisus.indd 87 28.5.2010 15:24:48 Lain säätäjä pyrkii aina mahdollisimman täydelliseen ratkaisuun ja kirjaimen merkitykseen. Kuitenkin kansalaisten oikeustajun ja oikeamielisyyden kannalta on tärkeää, että on järjestelmä joka tukee oikeuskäsittelyssä muutakin kuin lain kirjainta. Lain kirjaimen tulkinta on aina teknokraattista ja ammattituomari on loogisessa päättelyssään sidottu juuri niihin sanoihin, jotka lakitekstissä on annettu. Mikään ei ole aukotonta ja monien lakien osalta myös jatkuva kehittäminen, täydentäminen ja paikkaaminen jättävät sekä liikkumavaraa että tulkintavaraa. Muun muassa näissä kohdin on maallikon näkemykselle selvä tarve. päättää ratkaisukokoonpanoistaan. Samalla lautamiesten käyttöä karsittiin, niin että lautamiehet osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten käsittelemiseen. Lautamieskokoonpanoa voidaan käyttää muissakin tapauksissa esimerkiksi silloin, jos rangaistuksesta näyttää tulevan ankara, rikos ei vaikuta rutiiniluonteiselta tai jos se kiinnostaa laajaa yleisöä. Muutokset ovat vähentäneet lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksien lainkäyttötoimintaan. Koska lautamiesten käytön vähentämistä perusteltiin muun muassa säästyvien varojen käyttämisellä ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen, on syytä seurata tarkasti, että näin myös asianlaita on. Oikeusministeriön mukaan käräjäoikeuksien tuomareiden virkoja onkin pystytty lisäämään. Lainsäätäjä pyrkii aina aukottomaan tekstiin ja sellaiseen muotoon joka ei jättäisi tulkinnan varaa. Lautamiesjärjestelmä omalta osaltaan antaa myös kansalaisille tunteen luottamuksesta, että oikeussalissa pyritään näkemään myös kantajien, vastaajien, syyttäjien ja puolustajien esille tuomien asioiden inhimillisen yksilöllinen puoli. Näin tämä puoltaa tunnetta oikeudenmukaisen tuomion saamisesta, ei vain lainmukaisesta tuomiosta. Kuten aloitteessakin todetaan, on lautamiesjärjestelmä perinteinen ja oleellinen osa oikeusjärjestelmäämme. Sen historia ulottuu satojen vuosien taakse. On selvää, että lautamiesten osallistuminen käräjäoikeuksien toimintaan on jatkossakin erittäin tärkeää. Lautamiesten mukanaoloa päätöksenteossa voidaan pitää perusteltuna jo pelkästään avoimuuden ja kontrollin kannalta. Sen olennaisimpia - ellei olennaisin - tehtävä on kuitenkin suomalaisten luottamuksen ylläpitäminen tuomioistuinlaitokseemme. Myös kansainvälisesti arvioiden suomalainen järjestelmä on toimiva ja hyvässä suhteessa monien muiden sivistysvaltioiden maallikkotuomarijärjestelmiin. Myös muualla maailmassa tukeudutaan maallikoihin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Kansallinen Kokoomus on aina ollut oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolustaja. Lautamiesjärjestelmä on yksi oikeusjärjestelmän kulmakivi, jota myös Kokoomuksen tulee tukea. Edellä olevan perusteella Salpausselän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, Kansallinen Kokoomus rp lupautuu edelleen ylläpitämään ja kehittämään suomalaista lautamiesjärjestelmää. Kansallinen Kokoomus ei anna taloudellisten rasitteiden tai säästötoimenpiteiden vaikuttaa lautamiesten toiminnan edellytyksiin. Aloite nro 40 Tampereen Kokoomusteekkarit ry ASETUSTEN JA LAKIEN MÄÄRÄAIKAINEN KOMMENTOINTI MAHOLLISUUS (RULEMAKING) Monessa maassa on määräaika lakiehdotuksen ja/ tai asetuksien lausuntoajalle, jolloin kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto. Puoluehallitus: Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavasti: Hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta tehostamalla käräjäoikeuksien toimintakykyä, keskittämällä voimavaroja lainkäyttötehtäviin ja siirtämällä oikeudenkäyntien painopiste vahvemmin käräjäoikeuksiin. Lautamiesjärjestelmästä luovutaan muissa kun vakavissa rikosasioissa ja säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Suomessakin olisi mahdollisuus toteuttaa sama järjestelmä, jossa lakiehdotuksia voisi kommentoida jonkin määräajan puitteissa. Paras tapa kyseisen ajatuksen toteuttamiseen on hallituksen esitys (HE), jonka yhdeksi luvuksi voidaan laittaa ohjeet määräajasta ja ohjeet palautuksesta. Tällöin saapuneet lausunnot voidaan ottaa huomioon hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä, ja kirjata saapuneet lausunnot käsitellyiksi ja tiedoksi valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Hallitusohjelman mukaisesti 2009 vuoden alusta tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan käräjäoikeuksille tuli aiempaa useampia vaihtoehtoja 88 Puoluekokous 2010 sisus.indd 88 28.5.2010 15:24:49 Tietysti pelkona voi olla, että palautteita tulee satamäärin johonkin lakialoitteeseen. Käytännössä on muista maista havaittuna, että loppujen lopuksi näitä palautteita tulee suhteellisen vähän, joten Eduskunta ei tukehdu valtaisaan kasaan lausuntoja. Lisäksi Euroopan Unionin tasolla tehtyihin kyselyihin on tullut hallittavissa oleva määrä lausuntoja, joten Suomen mittakaavassa tämä ei tuota määrällistä ongelmaa. teistaan ja ovat velvollisia vastaanottamaan niitä koskevaa kansalaispalautetta ja vastaamaan niille osoitettuihin kirjeisiin. Lisäksi käytännössä on niin, että tiedottamalla jonkin (etu)järjestön jäsenistölle saadaan ehkä jonkin verran lausuntoja tätä kautta. Näin ollen puoluehallitus katsoo, ettei ole riittävää perustetta säätää pakolliseksi uutta kuulemiskanavaa. Ehdotus puoluekokoukselle: Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rule making –järjestelmä ei toisi Suomen oikeusjärjestykseen riittävästi lisäarvoa nykyisten joustavien ja sangen hyvin kansalaismielipiteen huomioon ottavien kuulemismenettelyjen rinnalle. 1) Hallituksen esityksille on annettava määräajat, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat antaa lausunnon yksittäiseen lakiehdotukseen. Aloite nro 41 Huittisten Kokoomusnaiset ry 2) Uutena lukuna hallituksen esityksiin on tästä eteenpäin lisättävä ohjeet ja määräajat lausunnonantajille. TALOUS- JA VELKANEUVONNAN PALVELUT HELPOMMIN SAATAVIKSI 3) Valiokuntakäsittelyn vaiheessa annetut lausunnot on käsittelyn jälkeen merkittävä käsitellyiksi. Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen ja maksuton palvelu. Näitä palveluja järjestävät kunnat yksinään tai yhdessä. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät esittävät Common Law –maissa toimivan lausuntojärjestelmän tuomista Suomeen. Rule making on noissa maissa etenkin käytössä hallinnollisten säännösten antamisen yhteydessä. Kun perustetaan jokin virasto, sen toimintaa säännellään puitelailla, joka yleensä määrää toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tarkemmat, säädeltävää asiaa koskevat säännökset annetaan rule making kuulemiskäytäntöjen kautta. Jonotusajat neuvontaan ovat pitkiä ja puhelinajatkin ovat kiven alla. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ruuhkauttaa velkaneuvojat. Kuitenkin on ensiarvoisen tärkeää, että raha-asioidensa kanssa tuskitteleva asiakas saa nopeasti ohjeita ja apua tilanteensa selvittämisessä. Mitä pikemmin saadaan esimerkiksi velkajärjestelyhakemus eteenpäin, sitä paremmat mahdollisuudet on velallisella selvitä velvoitteistaan ja myös velkojilla saada rahojaan takaisin. Tilanne Common Law –maissa eroaa Suomesta siinä, että eduskunta säätää lailla hallinnollisten puitesääntöjen lisäksi myös keskeiset sisältöä koskevat säännöt. Rule making toteutuu käytännössä eduskunnan sisällä valiokuntalaitoksessa, joka kuulee eri alojen asiantuntijoita ehdotetun säännöksen osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien keskeisten intressitahojen kuulemista. Paitsi että eduskunta kuulee alan asiantuntijoita, voi se kuulla valiokuntatyönsä yhteydessä myös järjestäytymättömiä tahoja, ketä tahansa, sikäli kun vastaanotetun kansalaispalautteen osalta se on katsottu tarpeelliseksi. Huittisten Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään ja palvelut tulevat helpommin tarvitsevien saataville. Puoluehallitus: Aloitteentekijät ovat kiinnittäneet huomiota tärkeään asiaan. Talous- ja velkaneuvonnalla on merkittävä tehtävä yksityishenkilöiden ja kotitalouksien taloudellisen toimintakyvyn palauttamisen ja ylläpitämisen kannalta. Oikea-aikaisesti saatu neuvonta voi pienentää syntyvien taloudellisten vastuiden kertymistä. Ennen kuin hallituksen esitykset tulevat vireille eduskuntaan tai asianomainen ministeriö antaa asetuksia kuullaan usein eri kansalaisyhteiskunnan tahoja, järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä. Ministeriöt myös kertovat avoimesti lainsäädäntöhankkeistaan sekä niihin liittyvistä tavoit- Talous- ja velkaneuvontaa koskevan lain voimaan tulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Vastuu palvelun saatavuudesta annettiin lääninhallituksille. Aluehallintouudistuksen myö- 89 Puoluekokous 2010 sisus.indd 89 28.5.2010 15:24:49 keaksi. Lain mukaan muuttaminen on mahdollista vain, jos olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että elatusvelvollisen tulot ovat olennaisesti kasvaneet tai alentuneet aiemman päätöksen tai sopimuksen jälkeen. Vallitseva elatusavun muutoskynnys on mielestämme nykyisessä oikeuskäytännössä liian korkea. tä tämä vastuu siirtyi tämän vuoden alussa valtion aluehallintovirastoille. Talous- ja velkaneuvontapalvelujahan tuottavat nykyisin pääosin kunnat aluehallintoviraston kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Valtio taas maksaa kunnille korvausta palvelujen tuottamisesta. Kuluttajavirasto johtaa, ohjaa ja valvoo talous- ja velkaneuvontaa. Porin Kokoomusnaiset esittävät, että lapsen 18 ikävuoteen asti tehtyyn elatussopimukseen lisättäisiin pykälä, joka oikeuttaisi sopimuksen molempia osapuolia tarkistamaan elatusavun suuruutteen vaikuttavat tulot riittävän usein, esim. 5 vuoden välein. Lähtökohta elatusavun muuttamiseen tulisi näin joustavammaksi, ja lapselle turvattaisiin riittävä elatus hänen elatuksen tarpeensa lisäännyttyä tai hänen kanssaan asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua. Toisaalta vastaavasti estettäisiin elatusapurästien syntyminen ja velkaantumiskierre lapsesta erossa asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua. Lisäämällä elatussopimukseen esitetty pykälä, voitaisiin välttää turhat riidat ja oikeustaistelut siitä, onko elatuskyvyn tarkistaminen tarpeellista vai ei. Lakia nykyaikaistamalla elatuskykyä voitaisiin tarkistaa säännöllisin väliajoin. Tilastojen mukaan tarve talous- ja velkaneuvontaan kasvaa edelleen. Kuluttajaviraston mukaan uusien asiakkaiden määrät ovat nousussa. Velkaantuminen näkyy nousseina velkajärjestelyhakemusten määrissä, jotka olivat laskeneet aikaisemmin 2000-luvulla. Hallitus osoittikin talousja velkaneuvontaan viime vuonna lisämäärärahan, jonka avulla huonontunutta tilannetta voitiin helpottaa palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja näin nopeuttamalla velkaneuvontaan pääsyä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta valmistui noin vuosi sitten selvitys talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehitystarpeista.Yksi tärkeimmistä esille nousseista seikoista siinä oli neuvonnan resursointi, erityisesti sen kehittäminen edellyttää lisäresursseja. Selvityshenkilö ehdotti myös velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin. Tämä ja muut talous- ja velkaneuvontaa parantavat esitykset ovat parasta aikaa pohdinnassa Oikeusministeriössä. Puoluehallitus: Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat yhdessä alle 18-vuotiaan lapsensa elatuksesta kykyjensä mukaan. Vanhempien eron yhteydessä pyritään sopimaan siitä miten lapsesta erossa asuva vanhempi osallistuu lapsen menoihin. Yleensä elatusvelvollisen mahdollinen yhteistyöhaluttomuus otetaan huomioon elatussopimusta laadittaessa ja tämän johdosta sopimus on usein voimassa koko elatusvelvollisuusajan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 42 Porin Kokoomusnaiset ry LAPSEN ELATUSAPUSOPIMUKSEN NYKYAIKAISTAMINEN Vanhempien eron tai lapsen syntymän yhteydessä laaditaan sopimus lapsen elatusavun maksamisesta. Sopimus lapsen elatuksesta tehdään 18 ikävuoteen asti. Monesti erot ovat riitaisia ja oikeanlaiseen sopimukseen pääseminen on vaikeaa. Tehty elatussopimus on kuitenkin voimassa siihen asti, että lapsi täyttää 18 vuotta. Muuttuneen yhteiskuntarakenteen myötä tämä on vanhanaikaista. Lapsen syntymän tai eron hetkellä oleva vanhempien elämäntilanne ei ole välttämättä sama koko lapsen eliniän ajan, esimerkkinä tästä opiskeluaikana syntynyt lapsi. Puoluehallitus toteaa aivan kuten aloitteen tekijätkin, että elatusavun määrää laskettaessa lähtökohtana on lapsen elatustarve – lapsen etu (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704). Elatusvelvollisen elatuskyky saattaa rajoittaa elatusavun määrää, mutta se ei toisaalta kasvata elatusapua suuremmaksi kuin lapsen todelliset tarpeet ovat. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien kanssa laaditun ja Oikeusministeriön kaavan mukaisen sopimuksen, jonka jälkeen sopimus on täytäntöönpanokelpoinen samalla tavalla kuin tuomioistuimen päätös. Mikäli vanhemmat eivät pääse elatusavun määrästä yhteisymmärrykseen, voidaan siitä hakea päätös käräjäoikeudesta. Lapsen elatusavun suuruutta voidaan nykyäänkin muuttaa joko sopimuksella tai tuomiolla. Jos vanhemmat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä elatusavun muuttamisesta, asia muodostuu vai- Elatussopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena, mutta tämä voi aiheuttaa ongelmia silloin, jos 90 Puoluekokous 2010 sisus.indd 90 28.5.2010 15:24:49 elatusvelvollinen ei ole halukas neuvottelemaan uutta sopimusta määräajan jälkeen. Ennen uutta sopimusta tai käräjäoikeuden velvoittavaa päätöstä lapsi ei saa itselleen kuuluvaa elatusapua. Käräjäoikeus voi kuitenkin määrätä elatusavun maksettavaksi takautuvasti sopimuksettomalta ajalta, enintään kolmelta kuukaudelta. Nykyistä oikeuskäytännössä vallitsevaa elatusavun muutoskynnystä on pidetty suhteellisen korkeana. Elatusavun määrälle ei ole tarkkaa mittapuuta ja näin ollen muutoskynnyksen ylittymisen arviointi on vaikeaa. Tämän johdosta Oikeusministeriö on 21/05/2007 julkaissut ohjeen (julkaisu 2007:2) lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje koskee myös elatusavun muuttamiskynnystä. tyksen laatimisesta joka viides vuosi ole pidettävä sinänsä tarpeellisena. Sen sijaan voi olla tarpeen tiedottaa tietojensaantimahdollisuuksista elatusvelvollisen tuloista ja painottaa viranomaisille näiden korostettua neuvontavelvollisuutta elatusapuasioissa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 43 Kokoomuksen Naisten Liitto ry AVIOLIITTOLAKI MUUTETTAVA SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTOMAKSI Ohjetta laadittaessa on lähtökohtana ollut se, että elatusavun muuttamisen tulee olla riittävän joustavaa, jotta lapselle turvataan riittävä elatus hänen elatuksen tarpeensa lisäännyttyä tai hänen kanssaan asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua ja jotta toisaalta vastaavasti estetään elatusapurästien syntyminen ja velkaantumiskierre lapsesta erossa asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua. Elatusavun muuttamiskynnyksen säilyttämistä on kuitenkin pidetty tarpeellisena, jotta osapuolten omia ja viranomaisten voimavaroja ei tarvitse käyttää merkitykseltään vähäisten muutosten toistuvaan tekemiseen. Kirkon piirissä käydään aktiivista keskustelua samaa sukupuolta olevien rakkaussuhteiden hyväksymisestä. Valtion rooli on taata kirkolle toimintavapaus uskonnonvapauden myötä, ja valtakirkolla onkin oikeus tunnustaa sitä uskoa, josta eduskunnan säätämässä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on mainittu. Valtio on säädellyt tarkemmin avioliittolailla kirkon toimintaa. Vaikka kirkollisilla häillä on vahva ja arvostettu perinne suomalaisessa yhteiskunnassa, avioliitto ei ole kirkollinen sakramentti valtakirkolle. Avioliitto lainsäädäntömielessä onkin maallinen instituutio. Ohjeen mukaan elatusavun muuttaminen edellyttää sitä, että uusien tietojen perusteella laaditun elatusapulaskelman mukaan elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 prosenttia puoleen tai toiseen. Muutos ei saa olla lyhytaikainen, ja elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Tämä suositus on puoluehallituksen mielestä riittävän täsmällinen elatusavun muuttamisen vaatimiseksi. Suomen perustuslaki takaa kattavan syrjimättömyyden suojan, joka perustuu sekä ihmisten yhdenvertaisuuteen että ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamiseen poikkeuksetta. Myös tasa-arvosta säädetään lailla, jolla on ollut vaikutuksia työelämän kysymyksiin kirkon piirissä. Hankaluutta aiheuttaa se, että maallisen lainsäädännön tulee kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti, mutta sillä määrätään uskonnonvapauden puitteissa toimivan kirkon sisäistä toimintaa. Nykyinen avioliittolaki on epätasa-arvoinen, jopa perustuslain hengen vastaiseksi, sillä avioliittolaki rajoittuu koskemaan kahden eri sukupuolta olevia henkilön solmimaa parisuhdetta. Vaikka suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt lainsäädännössäkin samaa sukupuolta olevat parisuhteet, erilainen kohtelu on sisällytetty lainsäädäntöön. Lain [viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja henkilötietolain (523/1999)] mukaan myös asianosainen voi selvittää elatusvelvollisen tulot esim. verohallinnolta milloin tahansa. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Mikäli nykyistä avioliittolakia muutetaan niin, ettei valtio enää määrää parisuhteen osapuolten sukupuolia, erillinen laki rekisteröidystä parisuhteesta voitaisiin poistaa. Edelleen valtiokirkoilla säilyisi vapaus päättää avioliiton siunaamisesta tai siunaamatta jättämisestä muutoksen myötä. Kirkkohan itsessään ei siunaa avioliittoa, vaan Asianosaiselta tai tämän lailliselta edustajalta tai elatustukea maksavalta tulee omassa asiassaan edellyttää riittävää aktiivisuutta muuttuneiden olosuhteiden selvittämiseksi. Näin ollen puoluehallitus ei katso, että säännöstä erillisestä selvi- 91 Puoluekokous 2010 sisus.indd 91 28.5.2010 15:24:49 pyytää kirkollisessa toimituksessa sille siunausta. gisen lapsen niin, että puolisot yhdessä ovat lapsen holhoojia. Ihmisten arjessa nykyinen lainsäädäntötilanne heikentää erityisesti rekisteröidyssä parisuhteessa elävien syrjimättömyyden suojaa. Parisuhteen laatu tulee esille tilanteissa, jossa asialla ei ole merkitystä. Mm. viralliset lomakkeet ja työnhakutilanteet antavat mahdollisuuden arvioida henkilöä myös tämän seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella, vaikka perustuslaki tämän yksiselitteisesti kieltää. Lainsäädännön tulisi olla niin laadukasta ja syrjimättömyyteen pyrkivää, ettei vastaavia tilanteita lainsäädäntörakenteista johtuen pääse syntymään. Rekisteröityyn parisuhteeseen ei myöskään sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. Parisuhteensa rekisteröivät puolisot eivät voi ottaa yhteistä sukunimeä tai yhdistelmänimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle. Automaattinen oikeus yhteiseen nimeen kuuluu vain avioliittoon. Merkittävin ero avioliiton ja rekisteröiden parisuhteen välillä on kuitenkin loppujen lopuksi symbolinen. Laissa on haluttu tehdä selvä ero samansukupuolisen ja erisukupuolisten parien kanssa. Tälle ei ole mitään perustetta. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädännön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla, missä sukupuolierityiselle kohtelulle ei ole riittäviä perusteluja. Periaatteellista on myös pohtia miten pitkälle valtion tulee määritellä kahden aikuisen ihmisen tekemää liittoa ja kuuluuko valtion nimenomaan määritellä näiden henkilöiden sukupuolet, kuten nyt kahdella erillisellä lailla: avioliittolailla ja lailla rekisteröidystä parisuhteesta. Kirkko sen sijaan voi uskonnonvapauteen pohjaten arvioida edellytykset parisuhteiden siunaamiselle riippumatta säädelläänkö avioliittolailla osapuolten sukupuolia vai ei. Kahden miehen tai kahden naisen on mahdollista avioitua EU-maista nykyään jo Hollannissa, Belgiassa ja Espanjassa. Norjassa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki kesäkuussa 2008. Ruotsin valtiopäivät puolestaan hyväksyivät suurella enemmistöllä sukupuolineutraalin avioliiton keväällä 2009. Euroopan ulkopuolella sukupuolineutraali avioliittolaki on käytössä Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Yhdysvaltain osavaltioista samansukupuoliset parit voivat avioitua Massachusettsissa ja Connecticutissa. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta avioliittolakia uudistettaisiin siten, että siitä poistettaisiin sukupuolen määrittely ja parisuhteet asetettaisiin lain edessä tasavertaiseen asemaan turvaten valtakirkon asema myös tulevaisuudessa sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Nykyinen avioliittolaki olisikin muutettava sukupuolineutraaliksi siten, että avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Samalla laki rekisteröidystä parisuhteesta olisi kumottava. Lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa myös niin, että avioliitto ja siviililiitto eriytettäisiin instituutioina toisistaan. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Belgiassa. Oikeus vihkiä avioliittoon varattaisiin uskontokunnille. Niillä olisi vapaus päättää vihkimisen ehdoista, mukaan lukien se, pitääkö puolisoiden olla eri sukupuolta. Oikeus siviililiittoon taas olisi yhtäläinen pariskunnille puolisoiden sukupuolesta riippumatta. Aloite nro 44 Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI SUOMEEN Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen. On aika poistaa erilaisiin perhetyyppeihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Ei ole kysymys vain lain säätämästä oikeudesta, vaan suvaitsevaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Erilaisuus on nykypäivää ja rikkaus. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei kuitenkaan ole kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä. Sinivihreän hallituksen toimesta on jo mahdollistettu perheen sisäinen adoptio eli se, että parisuhteen toinen osapuoli saa adoptoida puolisonsa biolo- Edellä olevan perusteella Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että 92 Puoluekokous 2010 sisus.indd 92 28.5.2010 15:24:49 Suomeen säädetään sukupuolineutraaliavioliittolaki. ottamatta. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä (perheen ulkopuolinen adoptio). Rekisteröityyn parisuhteeseen ei myöskään sovelleta säännöksiä puolison sukunimestä. Automaattinen oikeus yhteiseen sukunimeen kuuluu vain avioliittoon. Aloite nro 45 Kokoomusteekkarit ry Merkittävin rekisteröidyn parisuhteen ja avioliiton välinen ero on kuitenkin symbolinen, koska rekisteröity parisuhde on avioliitosta erillinen instituutio. Tilannetta voidaan verrata siihen, että käytössä olisi erillinen parisuhdelaki myös muille vähemmistöille, esimerkiksi romaneille tai tummaihoisille. Perustuslain takaaman yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädännön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla. SUOMEEN SAATAVA SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI Suomessa tuli vuonna 2002 voimaan laki, joka antoi samaa sukupuolta oleville pareilla mahdollisuuden rekisteröidä parisuhteensa. Tämän jälkeen samaa sukupuolta olevien parien asemaa on parannettu muun muassa mahdollistamalla naisparien hedelmöityshoidot (2007) ja samaa sukupuolta olevien parien perheensisäiset adoptiot (2009). Sosiaali- ja verolainsäädännössä käytetään avoliitosta puhuttaessa termiä ”avioliiton omainen suhde”. Koska avioliitto on määritelty vain miehen ja naisen väliseksi, pidetään myös avoliiton edellytyksenä pääsääntöisesti sitä, että kyse on miehen ja naisen välisestä suhteesta. Yhdenvertaisuus ei siis tältä osin toteudu rekisteröimättömien, samaa sukupuolta olevien parisuhteissa. Avioliittolain korjaaminen sukupuolineutraaliksi korjaisi myös tämän epäkohdan. Parannuksista huolimatta samaa sukupuolta olevat parit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa eri sukupuolta oleviin pareihin nähden. Nykytilanteessa samaa sukupuolta olevilta pareilta puuttuu esimerkiksi täysi adoptio-oikeus. Kokoomusteekkarit näkee myös periaatteellisena ongelmana sen, että Suomessa sovelletaan erilaisiin parisuhteisiin erilaisia sääntöjä ja täten asetetaan ne eriarvoiseen asemaan. Samaa sukupuolta olevien on tällä hetkellä mahdollista avioitua esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Uusimpana myös Norjassa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki kesäkuussa 2008. Sukupuolineutraalia avioliittolakia valmistellaan myös Ruotsissa. Sukupuolineutraalin avioliittolain säätäminen olisi suuri askel kohti seksuaalivähemmistöjen todellista tasa-arvoa niin periaatteellisessa kuin käytännöllisessä mielessä. Se antaisi kaikille pareille yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet puolison sukupuoleen katsomatta. Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon ja kehottaa kokoomuksen eduskuntaryhmää kaikin tavoin edistämään sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä. Aloitteessa ehdotetaan avioliittolain (13.6.1929/ 234) muuttamista sukupuolineutraaliksi. Tämä aiheuttaa muutoksia myös avioliittoasetukseen ja edellyttää rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamista. Hyväksyessään puoluekokousaloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että laki rekisteröidyistä parisuhteesta kumotaan ja rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan tämän lain voimaan tultua muutettua avioliittolakia. Avioliittolaki tulee muuttaa sukupuolineutraaliksi kaikilta osiltaan. Aloite nro 46 Pohjois-Savon Tuhatkunta ry REKISTERÖIDYN PARISUHDELAIN KUMOAMINEN JA AVIOLIITTOLAIN MUUTTAMINEN Puoluehallitus (aloitteet nro 43 – 46): Puoluekokoukselle on jätetty neljä lähes samansisältöistä aloitetta, joissa kaikissa asetetaan tavoitteeksi avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi. Suomen lainsäädäntö ei ole perheoikeudellisten muotojen osalta yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Laki rekisteröidyistä parisuhteista (9.11.2001/ 950) on ollut voimassa 1.3.2002 alkaen. Laki rinnastaa samaa sukupuolta olevien parisuhteet pääosin avioliittoon tiettyjä poikkeuksia lukuun- Kuten aloitteissakin todetaan, rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyn 93 Puoluekokous 2010 sisus.indd 93 28.5.2010 15:24:49 parisuhteen ja avioliiton suurin ero lienee se, ettei rekisteröidyssä parisuhteessa ole mahdollista adoptoida yhdessä lasta. Nykyisen hallituksen toimesta sen sijaan on tällä vaalikaudella mahdollistettu perheen sisäinen adoptio. Osuuskunnissa, joissa edustajisto on olemassa, edustajiston vaalijärjestyksen 5 §:n yleisin sanamuoto on poikkeuksetta seuraava: ”5 § Yleistiedotus jäsenille edustajiston vaalista – Vaalin aikataulusta, jäsenalueiden rajoista ja ehdokaslistojen jättämisestä julkaistaan keskusvaalilautakunnan toimesta tiedote, joka joko asetetaan osuuskaupan kaikkiin myymälöihin jäsenten nähtäväksi tai julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen päättämässä, toimialueella jäsenkunnan keskuuteen leviävässä lehdessä. Lisäksi jäseniä on kehotettava tarvittaessa tarkistamaan jäsentiedostossa olevat postiosoitteensa, joilla äänestysliput vaalijärjestyksen ao. pykälän mukaisesti lähetetään.” Eli vaalin tuloksesta ei kerrota mitään. Voidaan perustellusti katsoa, että lainsäädäntömme ei tältä osin toteuta yhdenvertaisuusperiaatetta. Lainsäädännön tulee olla sukupuolineutraalia. Jo kaksi vuotta sitten puoluehallitus esitti puoluekokoukselle aloitevastauksessaan, että se hyväksyisi avioliittolain muuttamisen sukupuolineutraaliksi. Puoluekokous kuitenkin hylkäsi aloitteen. Silloiset perusteet puoluehallituksen esitykselle ovat edelleen kohdallaan. Kahden ihmisen välisen liiton eli avioliiton solmimisen perusteet tulisi olla aviopuolisoiden päätettävissä olevia kysymyksiä, eikä valtiolla tulisi olla tarvetta puuttua siihen, mitä sukupuolta tai suuntausta avioliiton solmijat edustavat. Sukupuolen ei siis pitäisi muodostaa estettä avioliitolle tai siviilivihkimiselle. Vaalin tuloksen julkistamiseksi sanotaan ao. pykälässä seuraavaa: Vaalin tuloksen julkistaminen – ”Keskusvaalilautakunta julkistaa vaalin tuloksen vaalijärjestyksen 5 §:n 1 momentin mukaisella tavalla sekä lähettämällä kirjeen valituille edustajiston jäsenille, mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemän päivän kuluessa vaalin päättymisestä. ” On kuitenkin syytä huomioida, että puoluehallitus ei tällä kannallaan halua puuttua kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien sisäisiin asioihin kirkollista toimitusta koskien ja että kyse on ns. omantunnon asiasta mahdollisessa eduskuntakäsittelyssä. Tämän päivän todellisuutta yleisesti osuuskunnissa on se, että kun vaaleista on kulunut jopa lähes 2-vuotta, monikaan vaaleissa mukana ollut ja valitsematta jäänyt ei tiedä äänimääräänsä, eihän tämmöinen järjestelmä voi sopia suomalaiseen demokratiaan eikä osuuskunnan imagoon, joista usea kertoo toimivansa avoimesti. Eikä vaalin tuloksien julkistaminen voi kuulua vaaliasiamiehen tehtäviin. Vaikka yhden äänen ehdokkaitakin on, saatu tulos kuuluu mielestämme jokaisen äänestäneen osuuskunnan tai osuuskaupan jäsenen ja ehdokkaana olleen saada tietoonsa. Ei voi olla myöskään niin, että heikosti menestyneitä ehdokkaita suojellaan julkisuudelta liiketaloudellisten syiden vuoksi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet nro 43 – 46. Aloite nro 47 Kälviän Kokoomus ry OSUUSKUNTALAKIIN TÄSMENNYSTÄ! Akuuttisin sääntömuutos tulisi saada välittömästi toteutetuksi Osuuskuntalakiin edustajiston vaalijärjestykseen ja pidettyjen vaalien tuloksien julkaisemisessa. Nykyisin voimassa oleva väljä lain tulkinta lienee lähinnä kopio entisen Neuvostoliiton aikakaudelta, jota nykyisin Pohjois-Korea lienee ainut valtiomahti, joka sitä käytäntöön soveltaa. Siksi sääntöjen edustajiston vaalijärjestyksen §:n tulisi lisäksi kuulua ”…,joilla äänestysliput vaalijärjestyksen §:n mukaisesti lähetetään. Vaalin tuloksen valmistuttua keskusvaalilautakunnan toimesta julkaistaan vaalin tulos, josta käy ilmi edustajistoon valitut heidän varaedustajansa ja jokaisen ehdokkaana olleen äänimäärä, josta tiedote lähetetään kaikkiin toimipaikkojen ilmoitustaululle julkipantavaksi. Lisäksi vaalin tulokset lähetetään jokaiselle osuuskunnan jäsenelle seuraavan jäsenpostin liitteenä ja lisäksi vaalin tulos julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen päättämässä jäsenkunnan keskuuteen leviävässä lehdessä.” Vaalien tuloksien julkaiseminen nykymuodossa, jossa vain valitut ovat tulleet julkisuuteen, ei liene aivan voimassa olevan julkisuuslainkaan mukaista. Osuuskunnissa käytäntö edustajistovaalien tuloksen julkistamisessa nojaa vapaasti valittuun tapaan, joka mahdollistaa mitä epäoikeudenmukaisimman ja kirjavimman käytännön sovellutukset vaalin tuloksen julkistamisessa ehdokkaan ja äänestäjän kannalta. Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän 94 Puoluekokous 2010 sisus.indd 94 28.5.2010 15:24:49 ja ministerit toimimaan vielä tämän vaalikauden aikana osuuskuntalain osalta sellaisiin muutoksiin edustajiston vaalijärjestyksen osalta, joka perustuu avoimuuteen, joka seuraa vapaiden yleisten ja yhtäläisten valtakunnassa pidettävien vaalien tapaa myös tuloksien puolesta kaikkien osalta julkisuuteen. raiskataan tuhansia naisia ja lähes joka kolmatta naista pahoinpidellään elämänsä aikana jossakin suhteessa. Perheväkivalta ei tunne sosiaalisia rajoja, vaan on tuttu ilmiö kaikissa sosiaaliluokissa. Poliisi kuitenkin kutsutaan herkemmin alimpien sosiaaliryhmien perheisiin. Poliisi hoitaa vuosittain noin 50000 kotihälytystä joista lähes kolmannekseen sisältyy perheväkivaltaa. Vakavastakin perheväkivallasta tulee poliisin tietoon vain noin 10 %. Puolustuskyvyttömien lasten pahoinpitelyrikoksissa tilanne on vieläkin heikompi. Puoluehallitus: Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita avoimuuden lisäämisestä kannatettavina. Osuuskuntatoiminta on tärkeä osa Suomen elinkeinoelämää. Osuuskunta on taloudellinen yhdistys, jossa jäsenyys antaa vaikutusmahdollisuudet niihin taloudellisiin valintoihin, joita osuuskunta tekee. Mahdollisimman suuri avoimuus on siis perusteltua osuuskunnan ylimmän päättävän elimen, osuuskunnan jäsenten päätösvaltaa käyttävän edustajiston, valinnan osalta, silloin kun osuuskunnassa tämä elin on. Suurin osa perheväkivallasta tapahtuu perheissä, joissa on lapsia jolloin lapset ovat suoraan tai epäsuorasti väkivallan uhreja. Mikään ei ole lapsen kehityksen ja kasvun kannalta tuhoisampaa kuin syntyä perheeseen, jossa väkivalta, vihanpito ja päihteiden väärinkäyttö on jatkuvasti läsnä. Lapsi kantaa koko aikuisikänsä äidin itkun ja isän rähinöinnin ja lyömisen aiheuttamia haavoja sisällään. Väkivallan kierre usein siirtyy isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Kierre voidaan kuitenkin katkaista. Perinteisesti on katsottu, että sekä osakeyhtiöiden että osuuskuntien osalta yhtiöjärjestys tai säännöt ovat se väline, jonka avulla yhteisön hallintoa käytännössä säännellään. Laki sinänsä muodostaa vain puitteet osuuskunnan käytännön toiminnalle. Koska osuuskuntien joukossa on huomattavan erilaisia yhteisöjä, ei puoluehallitus sinänsä pidä perusteltuna puuttua liian yksityiskohtaisella sääntelyllä taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Pohjanmaan Kokoomusnaiset haluavat että raiskaustuomioiden, myös parisuhteessa, alarajoja korotetaan ja että lähisuhdeväkivallan sovittelun todelliset vaikutukset arvioidaan. Väkivallan tekijöille täytyy olla tarjolla nopeaa apua ja turvakotien rahoitus on turvattava kunnissa. Näin ollen puoluehallitus toteaa, että myöskään edustajistonvaalitulosten julkistamisesta ei ole tarkoituksenmukaista säätää lailla, vaan asian tarkempi sääntely kuuluu pikemminkin osuuskunnan sääntöihin aivan kuten aloitteen tekijät ehdottavat. Puoluehallitus toteaa osuuskunnan yhdistysluonteen johdosta, että on kaikkien osuuskuntien oma etu toteuttaa julkisuusperiaate mahdollisimman laajalti. Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että raiskaustuomioiden alarajoja korotetaan, lähisuhdeväkivallan sovittelun todelliset vaikutukset arvioidaan ja että kunnille on valtion taholta osoitettuna riittävät resurssit väkivallan tekijöiden hoitoon sekä turvakotien ylläpitoon. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus: Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita perheväkivallan kitkemisestä kannatettavina ja esitettyjä keinoja hyväksyttävinä. Puoluehallitus toteaa, että oikeusministeriössä on valmisteilla esitys parisuhde- ja työpaikkaväkivallan ja näihin liittyvien pahoinpitelysäännösten tarkistamiseksi. Aloite nro 48 Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry PERHEVÄKIVALTAAN ON PUUTUTTAVA TEHOKKAAMMIN Keskeinen tavoite oikeusministeriön valmistelussa on, että läheissuhteessa tapahtuva nykyisin lieväksi arvioitava pahoinpitely voitaisiin siten jatkossa arvioida säännöksessä mainittujen edellytysten täyttyessä ankarammin perustunnusmerkistön mukaiseksi pahoinpitelyksi. Samalla nämä teot tulisivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Perheväkivalta on vakava ja valitettavan yleinen ilmiö Suomessa. Tilastojen mukaan se on pääosin miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Väkivallan kohteena on myös miehiä, lapsia ja vanhuksia. Suomessa kuolee vuosittain perheväkivallan uhrina keskimäärin 27 naista. Parisuhteessa 95 Puoluekokous 2010 sisus.indd 95 28.5.2010 15:24:49 Aloitteen tekijöiden esitys on laajempi ja kokonaisvaltaisempi ja ottaa huomioon myös asiaan vaikuttavat muut tekijät rikosoikeuden tarkistamista laajemmin. Puoluehallitus katsoo, että asiaa on tarkasteltava aloitteen tekijöiden tavoin kokonaisvaltaisesti. kimuksen mukaan nainen ottaa yhteyttä viranomaiseen keskimäärin, kun häntä on pahoinpidelty 40 kertaa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Vähintä, mitä pitäisi tehdä, on ottaa käyttöön jo olemassa olevista rangaistusasteikoista muukin kuin alalaita. Lievät rangaistukset esimerkiksi seksuaalirikoksista eivät vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua. Raiskauksesta ei saa selvitä ehdonalaisella. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen vaatii erityisiä, ankaria toimenpiteitä. Aloite nro 49 Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry Kriminaalipolitiikan tarkastaminen on vain yksi keino. Jokaiseen Suomen kuntaan on saatava perheväkivallan vastainen toimintaohjelma. Valtakunnallisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja, ja turvakotipalvelujen saatavuus ympäri Suomea on turvattava. Vähintään yhtä tärkeää on lisätä tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta, ihmisarvon kunnioittamisesta ja varhaisen puuttumisen tärkeydestä. VÄKIVALTARIKOSTEN RANGAISTUS ASTEIKKOA ON KOVENNETTAVA JA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ VALVONTAA ON TEHOSTETTAVA Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisille turvallinen elinympäristö. Maan rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin varaudutaan kiitettävästi. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta rikoslakia uudistetaan väkivalta- ja raiskaustuomioiden osalta sekä lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille suunnattavien tukipalvelujen saatavuus turvataan sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Suomessa kansalaisten on voitava liikkua turvallisesti yleisillä paikoilla. Tiedot ampumisista ja yhä raaemmista pahoinpitelyistä ovat päivittäistä uutisaineistoa. Esimerkkeinä ovat Kauppakeskus Sellon ampumatapaus joulukuussa 2009, 14-vuotiaan raaka pahoinpitely samassa ympäristössä lokakuussa 2009, ampuminen Kuopion torilla kesäkuussa 2009. Koska Kokoomus on arvo- ja yhteiskunnasta vastuuta kantava puolue, vaadimme, että Aloite nro 51 - väkivaltarikosten rangaistusasteikkoa on kovennettava, Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry - poliisien resursseja on kohdennettava entistä enemmän partiointiin yleisillä paikoilla, sekä VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISTA KOVEMMAT RANGAISTUKSET - henkilö- ja kameravalvontaa tulee lisätä kauppakeskuksissa ja niiden lähiympäristössä. Suomen kansan oikeudentajua ovat koetelleet pitkään julkisuudessa keskustelua herättäneet raiskaus- ja seksuaalirikokset ja niiden tuomiot. Vinoutuneet oikeuskäytännöt langettavat kovemmat rangaistukset talousrikoksille kuin henkeen ja terveyteen kohdistuneille rikoksille. Ihmisen omaisuus on oikeudessa paremmin suojattu kuin ruumiillinen koskemattomuus, mikä sotii ihmisten oikeudentajua vastaan. Väkivalta ja seksuaalirikoksien tuomiot vaihtelevat ehdollisista tuomioista aina ehdottomiin vankeusrangaistuksiin erittäin laajalla skaalalla, eikä yhtenäistä linjaa näytä löytyvän. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset lähes kolminkertaistuivat vuodesta 2005 vuoteen 2006 eikä väkivaltarikosten määrässä ole laskun merkkejä. Aloite nro 50 Kokoomuksen Naisten Liitto ry RIKOSLAKIA ON UUDISTETTAVA VÄKIVALTA- JA RAISKAUSTUOMIOIDEN OSALTA Joka päivä 250 naista joutuu pahoinpitelyn uhriksi. Yksi joka kuudes minuutti. YK:n valvontaelimet ovat useaan kertaan huomauttaneet Suomen korkeista lähisuhdeväkivallan luvuista. Erään tut- 96 Puoluekokous 2010 sisus.indd 96 28.5.2010 15:24:49 Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää että, hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikon tiukentamiseksi. Raiskaus ja jo raiskauksen yritys on shokki. Ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen. Erityisen tuomittavana on pidettävä kaikenlaista alaikäisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen puuttumista. Seksuaalinen hyväksikäyttö merkitsee uhrille elinikäistä traumaa, josta on vaikea myöhemminkään puhua. Aloite nro 52 Ehdolliseen rangaistukseen määräämisen ei pitäisi olla lainkaan mahdollista ala-ikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten yhteydessä. Seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia pitäisi yleisesti koventaa ja rangaistusasteikkoa kaventaa oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi eri puolilla maata. Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry RAISKAUSTUOMIOIDEN PITUUKSIIN TEHTÄVÄ KORJAUSLIIKE Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry on huolissaan siitä, että Suomessa raiskauksista annetut tuomiot ovat rikoksen vaikutuksiin nähden liian alhaiset. Lisäksi oikeuskäytäntö raiskaustuomioissa vaihtelee merkittävästi valtakunnallisella tasolla. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia yleisesti kovennettaisiin, rangaistusasteikkoa kavennettaisiin ja ehdollinen rangaistus poistettaisiin kokonaan alaikäisiin kohdistuvien rikosten seuraamusvaihtoehdoista, ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Raiskaus on rikos, jolla on pitkäaikainen vaikutus sekä uhrin fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin ja usein myös uhrin lähipiiriin, kuten esimerkiksi lapsiin ja perheeseen. Kuitenkin raiskauksista langetettavien tuomioiden pituus jää usein väkivaltarikosten niin sanottua normitasoa ja vaikkapa talousrikoksien rangaistuksia lyhyemmiksi. Rangaistusasteikon kirjo myös vaihtelee eripuolilla Suomea ja eri oikeusasteissa. Puoluehallitus (aloitteet nro 49 – 53): Puoluehallitus pitää aloitteissa esitettyjä tavoitteita, väkivallan kitkemistä suomalaisesta yhteiskunnasta ja uhrien auttamista, kannatettavina. Puoluehallitus ei kuitenkaan katso perustelluksi asettaa aloitteiden 50 ja 53 mukaista vuosittaista raportointivelvollisuutta. Niin ikään puoluehallitus ei esitä aloitteen 53 mukaisesti, että ehdollinen vankeusrangaistus poistettaisiin kokonaan alaikäisiin kohdistuvien rikosten seuraamusvaihtoehdoista. Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että raiskaustuomioiden ankaruutta koko asteikolla kovennettaisiin. Lisäksi esitämme, että oikeuskäytännön yhdenmukaisuuteen kiinnitetään nykyistä tarkempaa huomiota ja että tuomioiden rangaistusasteikkoa kovennetaan. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus velvoittaa puoluevaltuustoa ryhtymään toimiin mainitun epäkohdan poistamiseksi. Puoluehallituksen mielestä nuoren henkilön ja nuoren rikoksentekijän tekemien rikosten osalta on säilytettävä laajempi rangaistusvalikoima kuin yli 21 vuotiaan tekemissä rikoksissa on käytössä. Etenkin tämä koskee nuoren henkilön, siis alaikäisen tekemiä rikoksia. Aloite nro 53 Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry RAISKAUKSISTA MÄÄRÄTTÄVIEN RANGAISTUSTEN KOVENTAMINEN Lähisuhdeväkivallan osalta puoluehallitus viittaa aloitteesta nro 48 antamaansa vastaukseen. Henkilö- ja kameravalvonnan osalta puoluehallitus tulkitsee aloitteen nro 49 tekijöiden tarkoittavan poliisin omia valvontalaitteita ja niiden mahdollista lisäämistä eikä yksityisten kiinteistönomistajien asentamia laitteita. Raiskauksista määrätyt lievät tuomiot koettelevat kansalaisten oikeustajua. Tuomioita määrätään jopa ehdollisina. Tuomioiden mittaaminen vaihtelee myös huomattavasti eri puolilla maata. Seksuaalirikoksiin liittyvä rikostutkinta ja oikeudenkäynti ovat uhrille raskas kokemus, jossa traumaattiset tapahtumat käydään uudelleen läpi. Mikäli uhrin ennakkokäsitys on se, ettei oikeudenkäynnissä ole saatavissa oikeutta, yhä useampi uhri jättää rikoksen ilmoittamatta ja yhä useampi rikollinen jää siksi kokonaan rangaistuksetta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 49 – 53 johdosta. 97 Puoluekokous 2010 sisus.indd 97 28.5.2010 15:24:50 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että 1) väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kovennetaan, 2) lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille suunnattavien tukipalvelujen saatavuus turvataan, ja 3) poliisin resursseja ja valvontaa kohdennetaan yleisten paikkojen, kuten kauppakeskusten ja niiden lähiympäristön, turvallisuuden varmistamiseen.” nen tulisi olla keskeinen tehtävä perhe-neuvoloissa, gynekologeilla sekä muilla naisia ja tyttöjä hoitavilla aloilla. Edellä olevan perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta rikoslakiin säädetään oma rikosnimike tyttöjen sukuelinten silpomiselle sekä selkeä oma rangaistuasteikko, sekä tekemään ne toimenpiteet jotka ovat tarpeen siihen että silpomisen tunnistaminen ja siitä viranomaisille ilmoittaminen tulee keskeiseksi tehtäväksi perheneuvoloissa, gynekologeilla sekä muilla naisia ja tyttöjä hoitavilla aloilla, ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Aloite nro 54 Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISELLE OMA RIKOSNIMIKE Tyttöjen sukupuolielimien silpominen liittyy tiettyihin kulttuureihin, joissa miehet ovat erittäin hallitsevassa asemassa, kuten esim. muslimien keskuudessa. Tyttöjen niin sanottu ympärileikkaus aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia tytön fysiologialle. Silvonnan tarkoituksena on kontrolloida ja tukahduttaa naisen seksuaalisuus, jotta hän ei olisi uskoton, eikä olisi yhdynnässä ennen avioliittoa. Puoluehallitus: Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitetta estää tyttöjen sukuelinten silpomista kannatettavana. Puoluehallitus katsoo aloitteen tekijöiden tavoin, että kyseessä on suomalaisen oikeuskäytännön mukaan yleensä törkeä pahoinpitely. Puoluehallitus katsoo, ettei erityis- ja yleisestävyyden kannalta ole tärkeää säätää erikseen sukuelinten silpomisesta tyttöjen (eikä poikien) osalta, koska silpominen mielletään jo nyt rikokseksi, vielä törkeäksi rikokseksi, aivan kuten aloitteen tekijät toteavat. Hyvä lainsäädäntö on niin ikään riittävän yleistä ja tässä tapauksessa sama päämäärä saavutetaan mitä ilmeisimmin myös nykyisellä kattavammalla teonkuvauksella. Puoluehallitus ei usko, että vähäisten rikosepäilyjen ja/tai tuomioiden syy olisi siinä, että teolta puuttuu oma rikosnimike. Puoluehallitus katsoo sen sijaan, että vähäiseen määrään tiedoksi tulleita tapauksia vaikuttavat etenkin kulttuurien väliset erot. Suomessa sukupuolielinten silpomista on havaittu maahanmuuttajien keskuudessa. Teoriassa tyttöjen ympärileikkauksia on kaikissa muodoissaan Suomessa tarkasteltu rikoslain pahoinpitelytunnusmerkistön täyttävinä tekoina ja ne tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi, myös silloin, kun Suomessa asuva tyttö viedään leikattavaksi ulkomaille. Suomessa myös rikoslaki ja lastensuojelulaki käytännössä asettavat tytön ympärileikkaamisen suunnittelusta tietäville henkilöille velvollisuuden ilmoittaa tietonsa viranomaisille. Vaikka silvontaa suomalaisten maahanmuuttajien keskuudessa esiintyykin, käytännössä pahoinpitelysyytteitä tyttöjen ympärileikkauksista ei saatavana olevan tiedon mukaan kuitenkaan ole nostettu. Sukupuolielinten silpominen estää myös maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksien toteutumisen. Puoluehallitus kannattaa aloitteen osaa, jossa kehotetaan eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään tarpeellisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin silpomisen tunnistamiseksi ja ilmoittamiseksi. Puoluehallitus ei pidä kuitenkaan tarpeellisena asiasta tehtävää vuosittaista kertomusta puoluevaltuustolle, vaan luottaa eduskuntaryhmän ja kulloinkin mahdollisesti toimivan ministeriryhmän kykyyn ja harkintaan ryhtyä toimenpiteisiin tässä tärkeässä asiassa. Valtioneuvoston selonteossa suomen ihmisoikeuspolitiikasta todetaan, että tällä hetkellä Suomessa keskustellaan kansallisen toimintasuunnitelman laatimisesta tyttöjen ympärileikkauksien ennaltaehkäisemiseksi, ja jo ympärileikattujen tyttöjen ja naisten tukemiseksi. Hienojen ennaltaehkäisevien toimien lisäksi silpomiselle tulisi säätää rikoslakiin oma rikosnimike sekä selkeä rangaistuasteikko. Tämän lisäksi mm. viranomaisten tulisi osata aktiivisesti tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpominen naisiin kohdistuvaksi rikoslain alaisuuteen kuluvaksi väkivallaksi. Silpomisen tunnistaminen ja siitä viranomaisille ilmoittami- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelli- 98 Puoluekokous 2010 sisus.indd 98 28.5.2010 15:24:50 seksi, että Suomessa ryhdytään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tyttöjen sukuelinten silpomisen tunnistamisen ja ilmoitusvelvollisuuden tehostamiseksi.” sia työkaluja. Toisin sanoen tarkoituksena on karsia käsiaseiden luvanhakijoista ja luvanhaltijoista pois sellaiset henkilöt, jotka käyttävät käsiasetta virkistysammuntatyyppiseen ampumiseen tai jotka eivät lainkaan harrasta aseellaan tai jotka eivät sovellu toimimaan aseen kanssa. Aloite nro 55 Aselain uudistustyöllä on kolme keskeistä lähtökohtaa: YK:n tuliasepöytäkirjan voimaantulo, EU:n asedirektiivin implementointi sekä omat kansalliset tarpeemme. Aselain uudistustyö on aloitettu jo ennen koulusurmia, mutta on selvää että nimenomaan näihin kansallisiin tarpeisiin on viimevuosien tapahtumilla ollut runsaasti vaikutuksia. Kokoomusministerit ovat linjanneet yksimielisesti, että aselain ykkösvaiheessa ”käsiaseiden saatavuutta rajoitetaan merkittävästi”. Lapuan Kokoomus ry ASELAIN MUUTOS Metsästäjät, ampumaurheilijat sekä vapaa-ehtoista maanpuolustustyötä harrastavat henkilöt ovat pelolla seuranneet aselain uudistuksen valmistelua. Esillä olleet uudistustavat voimaantullessaan hankaloittaisivat aseharrastustoimintaa vakavasti. Valmistelussa on tullut esiin myös monia perustuslaillisia epäkohtia. Siksi Lapuan Kokoomus esittää puoluekokoukselle että Kansallinen Kokoomus rp keskeyttää aselain uudistustyön nykyvalmistelun pohjalta ja aloittaa sen puhtaalta pöydältä, asiantuntijavoimin. Aselain ykkösosa on annettu kevätistuntokaudella 2009 Eduskuntaan, jossa hallituksen esitys on parhaillaan käsiteltävänä. Sitä käsittelevät mm. hallinto-, puolustus- ja perustuslakivaliokunta. Aselain kakkosvaihe on parhaillaan ministeriössä työn alla ja se annetaan viimeistään syksyllä Eduskunnalle. Mahdollisiin perustuslaillisiin epäkohtiin otetaan kantaa Eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto ykkösvaiheesta oli uudistustyön edelleen viemisen kannalta positiivinen. Lähinnä ongelmallisena on pidetty velvollisuutta kuulua seuraan käsiaseen hankkimisluvan saamisen edellytyksenä. Lisäksi perustuslakivaliokunta edellytti tarkennettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilön ja puolustusvoimien oma-aloitteisen ilmoitusoikeuden edellytyksiä. Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää ja puoluevaltuustoa toimimaan siten että aselain uudistaminen menossa olevalla tavalla lopetetaan ja se käynnistetään uudelleen asiantuntijavoimin. Puoluehallitus: Lapuan Kokoomus voi olla tyytyväinen, sillä nykyinen aselainmuutosprosessi tähtää siihen, että monipuolinen ampumaurheilu, metsästys ja vapaa-ehtoinen maanpuolustustyö voivat maassamme jatkua. Käsiaseiden täyskieltoa ei valmistella, vaikka sitä ovat esittäneet useat tahot mm. Kauhajoen tutkintalautakunta. Käsiaseiden luvansaantia ja harrastuksen jatkumisen valvontaa on tarkoitus oleellisesti tiukentaa, mutta siten, että harrastustoiminta voisi edelleen jatkua. Aselakia valmistellaan poliittisten linjojen mukaisesti sisäasiainministeriön poliisiosastolla yhteistyössä poliisihallituksen kanssa. Poliisin aseisiin ja aselupiin liittyvä laaja asiantuntemus on uudistustyön pohjana. Asealan sidosryhmiä on valmistelun yhteydessä kuultu laajasti. Ennen varsinaisen valmistelun aloittamista järjestettiin eri ryhmille kuulemiset. Perusvalmistelun aikana kuultiin noin neljässä kokouksessa ampuma-aselautakuntaa, jossa eri harrastajaryhmien ja elinkeinonharjoittajien edustajat ovat edustettuina. Luonnos lakiesityksestä lähetettiin lausuntokierrokselle, josta tuli runsaasti kirjallisia lausuntoja. Tämän lisäksi kansalaisia kuultiin otakantaa.fi -foorumilla. Vaikka eri intressitahojen kuuleminen on tärkeää, on kuitenkin selvää, että uudistuksessa on kyse yhteiskunnan kannalta niin merkittävästä ja ristiriitaisestakin asiasta, ettei sitä pystytä ratkaisemaan pelkästään aseharrastajien toiveiden mukaisesti. Uudistustyö on oikean suuntaista ja sitä tulee jatkaa. Suomessa on noin 1,6 miljoonaa asetta, joista käsiaseita on 250 000 kpl. Luvanhaltijoita on 670 000 henkilöä. Suomessa käsiaseluvan on saanut aiemmin varsin lievin perustein. Arvioiden mukaan asialliseen harrastustoimintaan aselain uudistuksella olisi vain vähän vaikutuksia. Sen sijaan sillä pystyttäisiin vähentämään sellaisten aseiden määrää, joille ei löydy hyväksyttävää käyttötarkoitusta sekä sellaisten aseiden määrää, joihin liittyvä harrastustoiminta on päättynyt. Myös henkilön soveltuvuuden arviointiin on etsitty uu- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. 99 Puoluekokous 2010 sisus.indd 99 28.5.2010 15:24:50 Aloite nro 56 Aloite nro 57 Töölön Kansallisseura ry Uudenmaan Kokoomusnuoret ry HAKKAPELIITOILLE OMA MUISTOPÄIVÄ YMPÄRISTÖRIKOSTEN SELVITTÄMISTÄ TEHOSTETTAVA Ruotsalaisuuden päivää vietetään kuningas Kustaan II Adolfin kuolinpäivän, 6.11.1632, muistoksi. Päivä on vakiintunut liputuspäivä. 30-vuotisessa sodassa, 1618 – 1648, tuhansittain suomalaisia talonpoikia (hakkapeliittoja) joutui lähtemään omin hevosin ja varustein rintamalle. Koska ruotsalaisuuden päivä ei suomalaisten keskuudessa ole saavuttanut erityistä suosiota, ehdotamme, että hakkapeliittojen muistopäivä merkitään almanakkaan ruotsalaisuuden päivän rinnalle ja näin saadaan muistopäivä niille tässä sodassa menehtyneille suomalaisille miehille, jotka uhrasivat henkensä Ruotsin kuningaskunnan sotaisilla tantereilla. Suomi on ympäristönsuojelussa valveutunut maa ja suomalaisilla yleisesti ottaen on läheinen, kunnioittava suhde luontoon. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt ympäristörikosten määrän jatkuva kasvu ja se että ympäristörikoksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon. Poliisin tilastojen mukaan selville tulleista ympäristörikoksista vain 30 prosenttia voidaan selvittää ja näistä vain viidennes etenee syyteharkintaan asti. Asiaa ei helpota se että ympäristörikokset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja vaativat aiheen erityisosaamista mitä vain harvalla poliisin tutkijalla on. Hakkapeliittojen muistopäiväksi 6.11. Yleisimpiä ympäristörikoksia ovat laittomat kaatopaikat, veden tai ilman pilaaminen, luvattomat rakennelmat, suojeltujen rakennusten purkaminen ja rauhoitettujen sekä uhanalaisten eläinten metsästäminen ja salakauppa. Ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen valvonta kuuluu pääsääntöisesti alueellisille ympäristökeskuksille ja kunnallisille ympäristönsuojeluviranomaisille. Lain mukaan viranomaisten tulee tehdä ympäristörikkomuksista ilmoitus poliisille, mutta usein tämä jää kuitenkin tekemättä sillä vastaavat viranomaiset ovat usein ylityöllistettyjä, etenkin aluehallintouudistuksen myötä. Ympäristönsuojeluviranomaisilla on usein myös haasteellinen toimintaympäristö sillä pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa mikä voi heijastua viranomaisten puolueettomuuteen ja aktiivisuuteen negatiivisesti. Puoluehallitus: Aloitteentekijät haluavat määritellä hakkapeliitoille erityisen muistopäivän. Suomessa ei ole säädöksiä eikä vakiintuneita käytäntöjä erityisistä muistopäivistä. Viralliset liputuspäivät on määritelty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Jokaisella on Suomen lipusta annetun lain nojalla oikeus liputtaa kansallislipulla niin halutessaan. Virallisten liputuspäivien lisäksi vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain yksitoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Yksi valtiokalenteriin merkityistä vakiintuneista liputuspäivistä on 6.11 eli ruotsalaisuuden päivä. Ympäristörikollisuudella ei ole haitallisia vaikutuksia ainoastaan luontoon sekä ihmisten ja eläinten elinympäristöön, vaan se on samalla myös talousrikollisuutta mikä mm. vääristää yritysten välistä kilpailua kun toiset säästävät jäteja lupamaksuissa sekä laitehankinnoissa ja -huollossa, etenkin rakennusalalla jossa harmaa talous rehottaa. Ympäristörikollisuudella on täten haitallinen vaikutus myös paikalliseen elinkeinotoimintaan. Ympäristörikollisuus tulisikin perustellusti ottaa paremmin huomioon suhteessa muuhun, tavanomaiseen rikollisuuteen. Merkittävä parannus olisi ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen valvonnan siirtäminen ympäristökeskuksilta ja kunnallisilta ympäristönsuojeluviranomaisilta pääosin poliisille jolle myös perustettaisiin ympäristörikollisuuteen erikoistunut yksikkö, esimerkiksi talousrikoksiin erikoistuneen yksikön yhteyteen. Näin ympäristörikollisuuden selvittämisestä tulisi riippumatonta, keskitettyä ja tehokkaampaa. Ruotsalaisuuden päivällä halutaan kunnioittaa yhteistä, kaksikielistä isänmaata sekä ruotsin kielen asemaa toisena kansalliskielenä. Sen taustana on Suomen ja Ruotsin 700-vuotinen yhteinen valtiollinen historia, jota juhlistettiin vuonna 2009 erityisellä merkkivuodella sekä Suomessa että Ruotsissa. Puoluehallitus pitää kaksikielisyyttä sekä suomen ja ruotsin kielten asemaa kansalliskielinä olennaisena osana suomalaisuutta. Ruotsalaisuuden päivän eli marraskuun 6. päivän historialliseen taustaan sisältyy suomalaisten hakkapeliittojen - sekä suomen- että ruotsinkielisten - merkittävä rooli 30-vuotisessa sodassa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 100 Puoluekokous 2010 sisus.indd 100 28.5.2010 15:24:50 Uudenmaan Kokoomusnuoret esittääkin että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen valvonta siirrettäisiin pääosin poliisin vastuulle ja poliisin organisaatioon perustettaisiin ympäristörikosten selvittämiseen erikoistunut yksikkö ympäristö- ja talousrikollisuuden vähentämiseksi. Ympäristönsuojeluviranomaisten väitetty resurssivaje ei ole järkevä peruste valvonnan siirtämiseksi poliisille. Kaikkien tiedossa ovat ne resursseihin liittyvät haasteet, joiden kanssa eri viranomaiset joutuvat tänä päivänä toimimaan. Valvontavastuu tulee säilyttää ympäristöviranomaisilla. Sen sijaan ympäristörikosten paljastaminen ja niiden tutkinnan tulee tapahtua poliisin ja eri viranomaisten tiiviinä yhteistyönä, vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi talousrikostentutkinta pääasiassa tapahtuu. Puoluehallitus: Uudenmaan Kokoomusnuoret ovat kiinnittäneet huomiota tärkeään asiaan. Ympäristörikoksia on selvitettävä tehokkaasti. On myös totta, että ympäristörikollisuudessa esiintyy laaja-alaista haitallisuutta, yhteyttä talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen sekä elinkeinotoiminnan vahingoittamiseen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 58 Kokoomuksen Naisten Liitto ry Ympäristölainsäädännön toteuttamisen valvontavastuu on tällä hetkellä jaettu valtakunnan, alueellisen ja paikallistason viranomaisille. Ympäristönsuojelulain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristönsuojeluunkin olennaisesti liittyvänä ympäristölupaviranomaisina toimivat aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristönsuojelulainsäädännön yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle. Näiden viranomaisten valvontatoimenpiteiden siirtäminen esitetyllä tavalla pelkästään poliisille olisi hyvin vaikeaa, eikä siirtämisellä päästäisi välttämättä nykyiseen tai nykytilaa parempaan lopputulokseen. TAIDERIKOLLISUUDEN TORJUNTAAN VAKAVAMMAT OTTEET Taidekaupan on tärkeää säilyä kulttuurillisena turvattuna harrastuksena ilman rikollisuuden pysyvää pesiytymistä. Kotimaisille taidemarkkinoille on viime vuosina enenevästi lisääntynyt ammattirikollisten ja järjestäytyneet kansainväliset rikollisryhmittymät. Huumausaineiden ja rahanpesun lainsäädäntöjen kiristyminen ovat muun muassa lisänneet nopeaa ja helppoa rahaa etsiviä rikollisia mukaan taidekauppaan. Aikaisemmin taiderikollisuutta on tullut rajojen yli Venäjältä ja Virosta, nyt lisäystä on alkanut tulla myös Ruotsin puolelta. Kasvava rikollisuus heikentääkin toimivien taidemarkkinoiden uskottavuutta. On ajankohtaista turvata taideharrastuksen ja taiteen hankinnan rikollisuuden kasvulta. Poliisilla on tärkeä rooli ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä tutkiessaan epäiltyjä ympäristörikoksia. Poliisissa vakavat ympäristörikosasiat on keskitetty pääosin alueellisiin talousrikostutkintayksiköihin osaltaan sen vuoksi, että ympäristörikosasioissa varsin usein joudutaan tutkinnallisin keinoin osoittamaan teon todellinen luonne, mikä edellyttää vastuun kohdentamista tosiasiallisiin tekijöihin. Poliisin talousrikoskoulutuksessa on nostettu ympäristörikosasiat näkyvästi esille. Viime vuosina poliisi on paljastanut yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa laajoja törkeitä ympäristörikoksia, jotka ovat liittyneet liiketoimintaan ja siten talousrikollisuuteen. Ympäristörikosten tutkintaan poliisissa on tällä hetkellä hyvät valmiudet, riittävästi koulutettua henkilöstöä ja tutkinnan kannalta tärkeä syyttäjäyhteistyö on myös järjestetty. Esimerkiksi Suomen merialueella tapahtuvien laivojen öljypäästöjen osalta poliisi on keskittänyt tutkinnan valtakunnallisesti Varsinais-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksikköön, joka yhdessä Länsi-Suomen merivartioston kanssa vastaa tutkintatoimenpiteistä. Tällä hetkellä poliisien käytössä on vain vähän tietoa taidemarkkinoista ja tieto on hajanaista. Jos yhdessä paikassa rikollisen työn saa estettyä, siirtyvät he Suomessa toisaalle eikä rikosten ennaltaehkäisyyn päästä käsiksi. Tämän vuoksi tiedon kulkua tulisi helpottaa ja asiantuntijoiden tulisi pystyä samaan tietoa nopeasti. Taideväärennökset ovat usein piilorikollisuutta: uhri ei usein saa oikeutta itselleen, vaan menettää omistamansa teoksen arvon ja salaa huiputuksen tulemisen, mikä on useimmiten välttämätöntä, koska asiat eivät ratkea oikeusteitse. Nykytilanne on epäoikeudenmukainen rehellistä harrastusta harjoittaville taiteen ystäville Tilanteen parantamiseksi tulisi perustaa taiderikollisuuskomitea. Komitean tehtävänä olisi koota taideväärennöksiin liittyviä ennakkotapauksia 101 Puoluekokous 2010 sisus.indd 101 28.5.2010 15:24:50 ta alaikäisiksi ilmoittautuvia turvapaikanhakijoita oli vain yksittäisiä. ja suodattaa niiden pohjalta parhaimmat toimintatavat. Näin ennaltaehkäistäisiin nykyisenkaltaisen piilorikollisuuden olemassaoloa ja ennen kaikkea parannettaisiin rikoksen kohteeksi joutuneiden asemaa. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat laajemmat kuin täysi-ikäisten. Tämä on perusteltua, koska on selvää, että lapsen mahdollisuudet huolehtia itsestään vieraassa ympäristössä ovat heikommat kuin aikuisen. Tämä on valitettavasti muodostanut kannustimen esiintyä alaikäisenä, vaikka hakija olisikin todellisuudessa täysi-ikäinen. Esimerkiksi Parikkalan vastaanottokeskuksen alaikäisiksi oletetuista asukkaista yli puolet osoittautui Etelä-Saimaan uutisen (6.5.2009) mukaan täysi-ikäisiksi jopa ilman lääketieteellistä iänmääritystä. Monet Parikkalan vastaanottokeskuksessa majailevista on hakeutunut Suomeen muualta Euroopasta, ja muiden EU-maiden viranomaisilta löytyneiden tietojen perusteella henkilöiden on voitu todeta antaneen iästään virheellisiä tietoja. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta taiderikosten torjuntaa vahvistava taiderikoskomitea perustetaan ja poliisien resurssit rikosten selvittämiseksi turvataan nykyistä paremmin sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluehallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto on tarttunut tärkeään asiaan. Taiderikoksia pitää pystyä selvittämään tehokkaasti. Alaikäisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden ikätestit ovat olleet ilmeisen tehokas keino ennaltaehkäistä virheellisten ikätietojen antamista. Tämä on ollut merkittävä edistysaskel, koska näin on osaltaan voitu varmistaa, että alaikäisten suojelemiseen tarkoitetut voimavarat todella kohdistuvat alaikäisille. Voidaan olettaa, että ikätestien vakiinnuttaminen käyttöön on taittanut alaikäisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Poliisilta löytyy alan asiantuntemusta viime kädessä KRP:n teknisen laboratorion kautta. KRP:ssä on tehtävänsä ja strategiansa mukaisesti kohdennettu henkilöstöä ammattimaisen ja erityisesti järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. KRP painottaa näitä resursseja painopisteiden ja akuuttien ongelmien mukaan. Ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista perustaa uusia, pysyviä elimiä kuten taiderikollisuuskomiteaa. Poliisin organisaatiota on pyritty viime vuosina kehittämään matalampaan suuntaan ja siten, ettei erillisyksiköitä välttämättä muodostettaisi erityyppisten ongelmien ympärille. Sen sijaan on tärkeä, että poliisi käy taidealan toimijoiden kanssa säännöllistä vuoropuhelua ja keskustelua. On toivottavaa, että taidealan järjestöt ja asiantuntijat ovat poliisin kanssa kiinteässä vuorovaikutuksessa. Ikätestien ansiosta alaikäisille tarkoitetut erityistoimet suuntautuvat entistä tehokkaammin niille, joille ne on tarkoitettu. Alaikäisten turvapaikanhakuun liittyy silti edelleen monia ongelmia. Toistaiseksi on jäänyt turhan vähälle huomiolle eräs inhimillisesti aivan kestämätön toimintamalli, jota kutsutaan ankkurilapsi-ilmiöksi. Tämä tarkoittaa, että alaikäisiä lapsia toimitetaan ihmissalakuljettajien mukana Suomeen, missä perille päässeet jättävät ensin turvapaikka- ja myöhemmin perheenyhdistämishakemukset. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. LASTEN OIKEUKSIEN PAREMPI HUOMIOON OTTAMINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA Ihmissalakuljetus on kansainvälistä, järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on kytköksissä muun muassa huumekauppaan ja prostituutioon. Ei ole tiedossa, kuinka paljon esimerkiksi somalialaislapsia katoaa matkalla Suomeen. Lastensuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen ei voida pitää hyväksyttävänä, että suomalaisessa turvapaikkajärjestelmässä on tällaista toimintamallia ruokkivia piirteitä. Yksin tulleiden alaikäisten tai sellaisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2009 yhteensä 557 henkilöä. Selvästi merkittävimmät lähtömaat olivat Somalia (201 hakijaa), Irak (151 hakijaa) ja Afganistan (85 hakijaa). Muista mais- Jos kyse on pienestä lapsesta, olisi epäilemättä lapsen edun kannalta parasta ottaa hänet huostaan, mikäli on perusteltu aihe epäillä sukulaisten antaneen hänet rikollisten kuljetettavaksi. Itse asiassa jo nykyisestä lastensuojelulainsäädännös- Aloite nro 59 Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry 102 Puoluekokous 2010 sisus.indd 102 28.5.2010 15:24:50 tä, esimerkiksi vuoden 2007 lastensuojelulaista, voidaan löytää jopa velvoittavia kohtia toimenpiteisiin ryhtymiseksi tilanteissa, joissa on ilmeistä, että lapsi on tarkoituksella altistettu hänen kehitystään merkittävästi vaarantaville olosuhteille. alaikäiset saavat heille kuuluvaa erityiskohtelua. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän lakimuutoksen vielä ennen kesätaukoa. Kokoomus on esittänyt myös, että Suomi korvaisi jatkossa vain Suomessa pakolaisaseman saaneiden henkilöiden perheenyhdistämismatkat. Pakolaisaseman saavat poliittisen tai muun vainon kohteena olevat henkilöt, jotka tarvitsevat suojelua (alle 5% kaikista Suomen turvapaikanhakijoista). Suomi on nykyisin ainoa maa, joka korvaa matkakulut henkilölle, jotka ovat saaneet oleskeluluvan perheenyhdistämisen perusteella. Muutos toisi Suomen lähemmäksi muiden EU-maiden käytäntöä, ja vähentäisi houkutusta käyttää ankkurilapsia. Olisikin aiheellista ottaa selvitettäväksi, millä edellytyksillä voitaisiin ottaa turvapaikanhakijoina ilman huoltajaa maahan tulevat pienet lapset pääsääntöisesti huostaan ja lastensuojelullisten toimien piiriin. Varsinkin niitä tapauksia ajatellen, joissa epäilyksettä on kyse ihmissalakuljetuksen uhrista ja hyvin pienestä lapsesta, paras olisi tehdä lastensuojelulainsäädäntöön sellaiset muutokset, jotka mahdollistavat lapsen mahdollisimman nopean adoptoinnin vapaaehtoiseen suomalaisperheeseen ja kaikkien siteiden katkaisemisen lähettäjäsukuun. Lisäksi Kokoomus on esittänyt, että yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan perhe pyrittäisiin ensisijaisesti yhdistämään lähtömaahan. Näin toimitaan jo muun muassa Ruotsissa. Nykyistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta korostavaan käytäntöön siirtyminen olisi omiaan myös ajan myötä vähentämään lähtömaissa kiinnostusta lähettää pieniä lapsia rikollisten kuljetettaviksi. Jos turvapaikkajärjestelmässä on piirteitä, jotka kannustavat toimimaan lasten kehitystä vaarantavalla tavalla, järjestelmää on aiheellista muuttaa tarpeellisilta osin. Heikoimmista huolehtiminen on sivistyneen yhteiskunnan eettinen velvollisuus. Puoluehallitus kannattaa aloitteen tavoitetta vahvistaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden suojelua. Puoluehallitus ei kuitenkaan katso, että lapsen erottaminen vanhemmista ja huostaanotto vieraassa maassa voi pääsääntöisesti olla turvapaikkaa hakevan lapsen etu. Aloitteen tavoitteena on myös poistaa Suomen turvapaikkajärjestelmästä tekijöitä, jotka kannustavat ankkurilapsen käyttöön. Puoluehallitus katsoo, että mahdollisuus lapsen huostaanottoon voi olla kannustin lähettää lapsi Suomeen. Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijoina maahan ilman huoltajaa tulevat pienet lapset otettaisiin pääsääntöisesti adoptoitaviksi tai lastensuojelullisten toimien piiriin ilman perheenyhdistämisoikeutta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 60 Puoluehallitus: Niin kutsuttujen ankkurilasten käyttö turvapaikan saamiseksi perheenjäsenille on todellinen ongelma. Siksi siihen pitää puuttua määrätietoisesti. Puoluehallitus yhtyy Oulun Läänin Kokoomusnuorten näkemykseen, ettei ankkurilasten käyttöä pidä hyväksyä, eikä Suomen turvapaikkajärjestelmän tule kannustaa tällaiseen toimintaan. Lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry SUOMEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKASSA ON SIIRRYTTÄVÄ NS. KANADAN MALLIIN Kanada käyttää maahanmuuttopolitiikassaan pisteytysmallia, jonka tehtävänä on seuloa hakijoista sellaiset henkilöt, joilla on parhaat mahdollisuudet integroitua Kanadan yhteiskuntaan ja tulla näin täysipainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Kanadassa oleskeluluvan hakijat jaetaan kolmeen eri kategoriaan: työperäiset maahanmuuttajat, Kanadan kansalaisen ja vakituisen oleskeluluvan haltijan perheenjäsenet sekä pakolaiset. Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että alaikäisen turvapaikanhakijan ikätesti kirjataan ulkomaalaislakiin. Tieto ikätestien käytöstä on ulkomaalaisviraston mukaan vaikuttanut siihen, että yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on saatu taittumaan (706 hakijaa vuonna 2008 ja 557 hakijaa vuonna 2009). Iän määrittäminen myös auttaa varmistamaan, että Oleskelulupaa myönnettäessä tulisi Suomessakin ottaa huomioon hakijan ominaisuudet, kuten koulutus, kielitaito, kulttuuritausta ja perhesiteet. Lisäksi on tunnustettava, että muuttaja, 103 Puoluekokous 2010 sisus.indd 103 28.5.2010 15:24:50 joka tulee Suomea muistuttavasta kulttuuriympäristöstä, kotiutunee Suomeen helpommin kuin sellainen muuttaja, jonka kulttuurinen tausta on kovasti Suomesta poikkeava. Aloitteessa ehdotettu pisteytysjärjestelmä työperäisille maahanmuuttajille on toiminut hyvin Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Mallia on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa sellaisenaan Suomessa. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin maassamme asui noin 68 000 ulkomaalaista. Vuoden 2008 lopussa heitä oli noin 143 000. Koko väestön työllisyysaste oli hieman yli 70 prosenttia vuonna 2007, mutta ulkomaalaisten vain 52 prosenttia, missä on huomattavia eroja eri kansalaisuusryhmien välillä. Heikko työllisyysaste lisää vääjäämättä yhteiskunnan taloudellista taakkaa, varsinkin Suomessa, jossa on käytössä poikkeuksellisen kattava sosiaaliturva. Euroopan unionin jäsenenä Suomi voisi pisteyttää vain EU:n ulkopuolelta tulevat työnhakijat. Järjestelmä myös syö paljon resursseja. Esimerkiksi Kanada markkinoi työmahdollisuuksiaan aktiivisesti kymmenien ulkomaan toimipisteiden avulla. Tällä Kanada pyrkii houkuttelemaan osaavaa työvoimaa maista, joissa sellaista on tarjolla. Suomella ei tällaiseen ole taloudellisia edellytyksiä. Sen sijaan Suomen olisi järkevää perustaa suurlähetystöjen yhteyteen rekrytointipisteitä sellaisiin maihin, joissa on saatavilla Suomen työmarkkinoille sopivaa työvoimaa. Tällaisia yhteistyökumppanimaita voisivat olla esim. Vietnam, Filippiinit, Thaimaa, Intia ja Kiina. Suomen on järkevää kohdistaa markkinointiresurssit valittuihin kohdemaihin. Tämä helpottaa myös kielikoulutuksen järjestämistä. Kanadan mallin käyttöönotto selkiyttäisi Suomen maahanmuuttojärjestelmää, ehkäisisi työttömyyden kasvamista ja auttaisi lyhentämään hakemusten käsittelyaikoja. Järjestelmä toisi säästöjä koko yhteiskunnalle ja varmistaisi että maahanmuutosta hyötyy maahanmuuttajan lisäksi myös vastaanottava yhteiskunta. Ns. Kanadan mallin käyttöönottoa on esittänyt myös Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari sekä Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen. Hallitus on jo esittänyt eduskunnalle muutoksia ulkomaalaislain työntekoa koskeviin säännöksiin. Ulkomaalaislain muutoksilla pyritään selkeyttämään työntekijän oleskelulupajärjestelmää, jolloin myös valvonnan mahdollisuudet paranevat. Samalla ennakkovalvonta laajenee. Hallitus esittää saatavuusharkinnasta luopumista, mutta vaatimuksena olisi, että työnantaja ensin yrittää rekrytoida Suomesta ja muualta EU/ETA-alueelta. Työvoiman maahanmuutto perustuisi jatkossakin työvoiman tarpeeseen, ja työntekijä muuttaa voi maahan vasta kun työpaikka on jo saatu. Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomi ottaisi käyttöön Kanadan mallin kaltaisen maahanmuuttopoliittisen järjestelmän. Puoluehallitus: Kokoomuksen mielestä jokainen on tervetullut Suomeen tekemään työtä ja rakentamaan yhteistä hyvinvointia. Tärkeintä on työllistää maassamme jo olevat työttömät, olivat he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia. Työikäisten määrä työmarkkinoillamme kuitenkin pienenee joka vuosi noin 15 000 henkilöllä. Siksi Suomi tarvitsee jatkossa uusia työntekijöitä ja veronmaksajia työperäisen maahanmuuton kautta. Kaikkia työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti, ja myös maahanmuuttajien kohdalla on noudatettava suomalaisia työehtoja ja lakeja. Puoluehallitus on kuitenkin jyrkästi eri mieltä Kokoomuksen Nuorten Liiton kanssa siitä, että maahanmuuttajan kulttuuritausta tulisi huomioida oleskelupäätöksissä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 61 Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry Yhden työpaikka ei ole automaattisesti toiselta pois, vaan mitä enemmän Suomessa tehdään työtä ja mitä nopeammin avoimet paikat täytetään, sitä enemmän Suomeen syntyy hyvinvointia. Maahanmuuttajien mukana Suomi saa uudenlaista luovuutta ja erilaisista näkökulmia yhteisten haasteiden kohtaamiseen. SUOMEEN MUUTTAVILLE TYÖTTÖMILLE ULKOMAALAISILLE SAATAVA KUNNOLLINEN KIELIKOULUTUS Suomeen tulevien ulkomaalaiset on saatava tehokkaan kielikoulutuksen piirin heti maahantulon jälkeen. 104 Puoluekokous 2010 sisus.indd 104 28.5.2010 15:24:50 Kielen osaaminen on edellytys lähes poikkeuksetta työpaikan saamiseen Suomessa, ja näin ollen kieltä osaamaton ulkomaalainen jolla ei ole työpaikkaa valmiina maahan tullessaan, syrjäytyy ja jää yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. Kotouttamisen tärkein tehtävä on kohdemaan kielen ja kulttuurin sekä lainsäädännön oppiminen, joista kielen oppiminen on ensivaiheen tärkein tavoite. heikko kielitaito, jonka lisäksi he tuntevat huonosti suomalaista yhteiskuntaa. Siinä missä naisen euro on Suomessa 82 senttiä, maahanmuuttajanaisen euro on mukaan vain noin 20 senttiä. Suomalainen yhteiskunta antaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittavan aseman naisille tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Silti joissakin maahanmuuttajayhteisöissä naisten asema on heikompi kuin miehillä, ja yhteisöllä saattaa olla vahingollisia traditioita. Valtaväestö ja viranomaiset eivät puolestaan tunne ja tunnista naisille tyypillisiä ongelmia ennaltaehkäisevästi. Esimerkiksi tehdyt sukuelinten silpomiset tulevat esiin vasta synnytysten yhteydessä. Maahan tuleville työttömille ulkomaalaisille on aloitettava puhekielen ja kirjoituksen sekä lukemisen opetus maahantulon jälkeen, kahden viikon sisällä. Koulutuksen on kestettävä koko sen ajan kun henkilö odottaa päätöstä omasta maahan jäämisestään pakolaiskeskuksessa tai muussa hänelle osoitetussa paikassa. Koulutuksen edistymistä on tarkkailtava tasokokeilla 3 kuukauden välein. Myös teho-opetusta hitaammin edistyville tulee tarjota tasokokeiden tulosten perusteella. Kurssin läpäiseminen tulee olla edellytys maahan jäämiselle. Jäämispäätöksen saatuaan on henkilön jatkettava kielen opiskelua vielä vähintään 6 kuukautta. Tällöin koulutukseen voidaan jo lisätä vahvemmin kulttuurin ja lainsäädännön opiskeluakin. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen ja tieto omista oikeuksista lähtee liikkeelle suomen tai ruotsin kielen taidosta. Iso osa esimerkiksi pakolaisnaisista hoitaa lapsiaan kotona, jolloin heidän kielitaitonsa ei kehity. Samoin avioliiton kautta maahan saapuneilla naisilla ei välttämättä ole tietoa omista oikeuksistaan eikä muuta kosketuspintaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuin puoliso. Kielen oppimisen tiellä on arkisia esteitä. Esimerkiksi lastenhoitomahdollisuuden tarjoaminen kielikurssin yhteydessä kannustaa ja mahdollistaa varsinaisen oppimisen. Perheenäiteihin panostaminen kannattaa, sillä nimenomaan naisten kielitaidon parantaminen tukee myös jälkikasvun koulumenestystä ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opettamalla alusta lähtien maahan muuttaville Suomen kieltä, kulttuuria sekä lainsäädäntöä heijastuu se varmasti positiivisesti heidän kykyynsä osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä saada työtä. Näin kotouttaminen on onnistunut ja myös yhteiskunta saa henkilöstä mahdollisimman suuren hyödyn. Kotouttamisen onnistuminen voi olla myös askel rasismin nujertamiseen, molemmin puolin. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta parannetaan maahanmuuttajanaisten suomen tai ruotsin kielen taitoa erityisesti naisille suunnatuilla toimenpiteillä sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että kaikille maahan tuleville työttömille ulkomaalaisille toteutuu kunnollinen kielikoulutus sekä Suomen kulttuurin ja lainsäädännön koulutus. Aloite nro 62 Aloite nro 63 Kokoomuksen Naisten Liitto ry Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry MAAHANMUUTTAJANAISTEN KOULUTUKSEEN PANOSTETTAVA UUSSUOMALAISTEN KOTOUTTAMINEN KIELIKOULUTUKSEN KAUTTA Maahanmuuttajanaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa vaatii erityistä huomiota. Työperäinen maahanmuutto usein takaa vakaan aseman suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneillä maahanmuuttajanaisilla on omia, erityisiä haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällä erityisryhmällä on usein Tilastokeskuksen tekemässä tutkimuksessa, joka koskee maahanmuuttajien elinoloja ja elämää Suomessa (2002) käy ilmi, että enemmistö työttömistä maahanmuuttajista olisi valmis ottamaan työtä vastaan huomattavasti suomalaista palkka- 105 Puoluekokous 2010 sisus.indd 105 28.5.2010 15:24:50 tasoa alhaisemmalla palkkatasolla. Suurin osa heistä on myös halukas ottamaan vastaan koulustaan vastaamatonta työtä. Maahanmuuttajissa piilee huikea työllisyyspotentiaali. Maahanmuuttajanaisten integraatioon vaikuttavat huomattavalla tavalla naisten kotimaan kulttuuriset odotukset ja ihanteet. Monet maahanmuuttajat saapuvat Suomeen maista, jossa naisen itsenäinen elämä kodin ulkopuolella ei ole hyväksyttävää. Kielitaito on avain yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien ja uussuomalaisten suomen kielen opetukseen on panostettava enemmän kohdentamalla maahanmuuton kustannuksia uudelleen. Naisille suunniteltujen kotouttamishankkeiden jatkeeksi olisi tarpeellista kehittää selkeä polku työelämään, joka helpottaa myös puolison suhtautumista työelämään siirtymiseen. Maahanmuuttajaperheissä puolisot on saatava sitoutumaan toistensa kotoutumisprosesseihin. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että uussuomalaisille tarjotaan entistä kattavammin suomen kielen koulutusta ja että uussuomalaisten täysi työpotentiaali hyödynnettäisiin. Hallitus on alkanut toteuttaa uudistuksia, jotka perustuvat pitkälti Kokoomuksen maahanmuuttoraporttiin. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien valmistavaa opetusta on pidennetty puolesta vuodesta vuoteen. Samalla on lisätty maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta. Puoluehallitus (aloitteet nro 61 – 63): Kokoomus on linjannut eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportissa ”Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” mm. seuraavaa: Hallitus on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista, etenkin naisista, on vaarassa joutua hyväksikäytön uhriksi. Sisäasiainministeriö on toteuttanut thaimaalaisten naisten kotoutumista edistävän hankkeen, ja poliisi on lisännyt toimia mm. hierontaliikkeiden rikosepäilyjen selvittämiseksi. Ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä kehitetään edelleen. Riittävä kielitaito on yksi kotoutumisen tärkeimmistä perusedellytyksistä. Vain kielen hallinnan kautta ihminen voi integroitua ympäröivään yhteiskuntaan ja kommunikoida muiden kanssa. Kaikilla maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja muutoinkin saada kotoutumista edistäviä neuvoja käytännön ongelmien ratkaisussa. Aloitteen nro 62 etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3. Tieto maahanmuuttajille tarjolla olevasta kielten opetuksesta tulee olla saatavissa yhdestä paikasta. Kieliopetusta tulisi lisätä ja osaamistasoja koordinoida kattavammin yhtenäisen järjestelmän avulla. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet nro 61 – 63. Kieliopetus tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle kotouttamistoimenpiteet venyvät, sitä vaikeampaa kotoutuminen on. Aloite nro 64 Kokoomuksen Naisten Liitto ry Kotouttamispalvelut sekä suomen tai ruotsin kielen opiskelu tulisi järjestää työssäkäyvien maahanmuuttajien osalta työelämän yhteydessä niin, että maahanmuuttaja voi olla samaan aikaan työelämässä ja tehokkaiden kotouttamispalveluiden piirissä. KUTSUNNAT MYÖS NAISILLE Kielitaitovaatimuksista työpaikoilla on pystyttävä myös joustamaan, mikäli kielen täydellinen hallinta ei ole välttämätöntä työnteon kannalta. Kohtuuttomat vaatimukset aiheuttavat noidankehän; työllistyminen vaikeutuu kun kielitaito ei ole riittävä, mutta kielitaito ei puolestaan kehity kun maahanmuuttaja ei saa työtä. Vapaaehtoisista naisista noin 60 prosenttia saa puolustusvoimissa johtajakoulutuksen, miehistä vajaa kolmannes. Erityisesti ikäluokkien pienentyessä on tärkeää huolehtia siitä, että koko ikäluokkansa parhaimmisto saa maanpuolustuskoulutuksen ja tulisi mukaan puolustusvoimien vahvuuteen. Suomalaisilla naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus jo 15 vuoden ajan. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä on ollut vuosittain noin 500. Viime vuosina naisten määrä on kuitenkin vähentynyt. 106 Puoluekokous 2010 sisus.indd 106 28.5.2010 15:24:50 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” korostetaan naisten roolia kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa sekä kriisienjälkeisten yhteiskuntien jälleenrakentamisessa. Suomen kansallinen ohjelma aiheesta valmistui vuonna 2008. Päätöslauselmalla muistutetaan naisten ja tyttöjen erityisestä suojelutarpeesta konflikteissa. Naisten määrän lisääminen kriisinhallintatehtävissä ehkäisee rakenteellisia ongelmia, jotka syntyvät, kun naiset eivät ole rauhanrakentamisen osapuoli, vaan ainoastaan toimenpiteiden kohde. vuodessa, mutta määrä on viime vuosina ollut laskussa. Vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että palveluksen suorittaneet naiset ovat olleet motivoituneita ja heidän kiinnostuksensa puolustusvoimien tarjoamaa laadukasta koulutusta kohtaan on ollut suurta. Yhä suurempi osa pienevistä miesikäluokista hylätään omissa kutsunnoissaan fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien perusteella. Mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, pätevien naisten panos tulee olemaan merkittävä toimivan puolustuksemme takaamiseksi. Kaikki miespuoliset Suomen kansalaiset ovat 18-vuotiaaksi tullessaan kutsuntavelvollisia, ja saavat puolustusvoimilta henkilökohtaisen kutsuntakuulutuksen. Kutsuntatilaisuudessa puolustusvoimat esittelee toimintaansa, tapaa jokaisen kutsuntavelvollisen henkilökohtaisesti ja määrää tapaamisen perusteella kutsuttavalle palvelusajan- ja paikan. Merkittävä este naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumisen tiellä on se, että naisten on erikseen ilmoittauduttava valintatilaisuuksiin, jotka ovat miesten kutsunnoista poiketen keväällä. Hakuprosessia suositellaan aloitettavaksi jo vähintään vuotta ennen toivottua palveluksen alkamisajankohtaa – monen nuoren naisen tapauksessa tämä olisi samana vuonna kuin oman ikäluokan miehillä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että myös kaikki palvelusikäiset naisikäluokat saisivat velvoittavan kutsuntakuulutuksen, jossa heille osoitettaisiin kutsuntapaikka ja -aika. Nuorille naisille ei sen sijaan vastaavaa tilaisuutta ole. Kokoomusnaiset ehdottavat, että jatkossa myös naisille lähetettäisiin kutsuntakirje. Kutsunnoissa naisilla olisi mahdollisuus saada monipuolisesti tietoa asepalveluksesta ja puolustusvoimien tarjoamista uramahdollisuuksista sekä kansainvälisistä rauhanturvatehtävistä. Kun kutsunnat ulotettaisiin kattamaan koko ikäluokka, niitä voitaisiin myös hyödyntää syrjäytymisen torjumisessa ja yleisessä kansanterveyden edistämisessä, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi ennen oppivelvollisuuden aloittamista järjestettäviä neuvolakäyntejä. Kutsuntoihin osallistuminen ei tarkoittaisi asevelvollisuuden ulottamista naisiin. Se kuitenkin edellyttäisi lakimuutosta, sillä tällä hetkellä puolustusvoimat saa rekisterin ainoastaan 18 vuotta täyttävistä suomalaisista miehistä. Kutsuntakirjeen toimittamista varten puolustusvoimien olisi saatava osoitetiedot myös saman ikäluokan naisista. Mikäli kutsunnat kattavat koko ikäluokan, vältytään varusmiespalvelukseen haluavien naisten tiedon puutteen aiheuttamalta kadolta. Tämän lisäksi, jos kutsuntoihin menemisen kynnystä madalletaan, parannetaan naisten tietämystä puolustusvoimista ja sen tarjoamista uramahdollisuuksista. Velvoittavan kutsuntakuulutuksen lähettäminen ei kuitenkaan ylettäisi asevelvollisuutta naisiin, vaan toimisi informaation ja mahdollisuuksien välityskanavana. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisen Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kutsunnat kattaisivat koko ikäluokan sukupuolesta riippumatta sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Tämän vuoksi Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kutsunnat järjestettäisiin koko ikäluokalle. Aloite nro 65 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Puoluehallitus (aloitteet nro 64 – 65): Kuten aloitteessakin todetaan, on suomalaisilla naisilla ollut mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1995. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä on ollut vuosittain noin 500 naista. Noin 300 naista suorittaa varusmiespalveluksen loppuun. KUTSUNNAT PAKOLLISEKSI KOKO IKÄLUOKALLE Naisten on ollut mahdollista suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus jo noin viidentoista vuoden ajan. Vuodesta 1995 lähtien asepalvelukseen on hakeutunut keskimäärin noin 400 – 500 naista 107 Puoluekokous 2010 sisus.indd 107 28.5.2010 15:24:51 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus toteutetaan Suomessa kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa. Edellytyksenä asepalvelukselle on 18-29 vuoden ikä, Suomen kansalaisuus sekä terveyden ja muiden ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Parasta aikaa työskentelee Risto Siilasmaan johdolla asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtiva työryhmä, jonka esityksiin tämän kokonaisuuden voisi sisällyttää. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet nro 64 – 65. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeudutaan erillisellä hakulomakkeella vuosittain maaliskuun alkuun mennessä siihen aluetoimistoon, jonka alueella hakijan kotikunta sijaitsee. Erikoisjoukkoihin haku tapahtuu kuitenkin kunkin joukon hakuohjeiden mukaisesti. Aloite nro 66 Akateemiset Kansalliset Nuoret ry VARUSMIESTEN KOTIUTTAMISRAHAN PALAUTTAMINEN Aluetoimistot kutsuvat hakemusten perusteella hakeutuneet naiset erilliseen aluetoimistojen keväällä järjestämään valintatilaisuuteen. Valintatilaisuudessa annetaan samanlainen informaatio kuin normaalissakin kutsunnassa. Varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava nainen kertoo valintatilaisuudessa omista kokemuksistaan palveluksen aikana ja vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin. Valintatilaisuudessa on mahdollisuus kokeilla taisteluvyötä sekä marsseilla ja harjoituksissa käytettävää reppua. Kotiuttamisrahaa maksettiin varusmiespalveluksesta kotiutuville aina vuoteen 1993 asti. Suuruus vastasi noin kahden viikon elinkustannuksia (300 mk). Kotiuttamisraha poistettiin heikkoon taloustilanteeseen vedoten. Varusmies on suorittamassa kansalaisvelvollisuuttaan, eikä täten kykene palveluksensa aikana hankkimaan lisätuloja työskentelemällä toisaalla. Tämä aiheuttaa sen, että kotiutuva varusmies saattaa ns. pudota tyhjän päälle. Kotiutuminen myös aiheuttaa menolisäyksiä muualle valtion / kuntien menoihin esim. toimeentulotuen muodossa. Kutsunnan alaisia ovat miespuoliset Suomen kansalaiset. Asevelvollisille osoitettu kutsuntakuulutus on nähtävillä puolustusvoimien verkkosivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla vähintään kaksi viikkoa ennen kutsuntoja sekä kutsuntojen ajan. Laki ei edellytä lähettämään erillistä kutsuntakuulutusta kutsunnanalaisille, vaikka heille lähetäänkin informaatiota kutsunnoista ja varusmiespalveluksesta. Kutsunnat pidetään vuosittain elokuun 15. päivän ja joulukuun 15. päivän välisenä aikana. Todettakoon, että Norjassa kutsunnat naisille tulevat pakollisiksi vuonna 2012. Uudet lainamuodot kuten pikavipit houkuttelevat ottamaan helppoa lainaa, joka entisestään hankaloittaa nuoren taloudellista tilannetta. Kotiuttamisraha voisi olla porrastettu samoin kuin päivärahatkin esim. seuraavalla tavalla: 180 vrk palveleva saisi 150 euroa, 270 vrk palveleva 300 euroa ja 360 vrk palveleva 450 euroa. Kotiuttamisrahaa ei maksettaisi palveluksensa keskeyttäneille, joten kotiuttamisraha myös kannustaisi suorittamaan palveluksen kunnialla loppuun. Naisista ei voida pitää yllä vastaavanlaista rekisteriä kuin asevelvollisista miehistä, joille kutsunnat ovat lakisääteinen velvollisuus. Rekisterin ylläpito edellyttäisi lain muutosta, jotta jokaiselle ikäluokan naiselle voitaisiin lähettää tietoa asepalveluksesta. Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin kotiuttamisrahan palauttamiseksi. Puoluehallitus: Asevelvollisille maksettiin valtion varoista kotiuttamisrahaa aina vuoteen 1993 saakka, jolloin se poistettiin osana valtion lama-ajan säästötoimenpiteitä. Kotiuttamisrahan tavoitteena oli helpottaa kotiutuvan henkilön siirtymistä opiskeluun tai työelämään. Rahan maksamisesta saadut kokemukset ovatkin olleet positiivisia. Puoluehallituksen mielestä lakia voitaisiin muuttaa siten, että rekisterin ylläpito naisista olisi mahdollista ja samalla kutsunnat ulotettaisiin koskemaan myös naisia. Koko ikäluokka, niin naiset kuin miehet, saisivat kutsuntakirjeen. Asevelvollisuutta ei ulotettaisi naisiin, vaan kutsuntoihin tuleminen olisi naisille vapaaehtoista. Puoluehallitus yhtyy myös aloitteiden tekijöiden näkemykseen, että tämä lisäisi asepalveluksen käyneiden naisten määrää ja omalta osaltaan vaikuttaisi myös siihen, että naisia saataisiin enemmän mukaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Puoluehallituksen mielestä asevelvollisten taloudellis-sosiaaliseen asemaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vaikka päivärahoja koro- 108 Puoluekokous 2010 sisus.indd 108 28.5.2010 15:24:51 legioonaan. Sittemmin Törni loi vielä maineikkaan uran Yhdysvaltain armeijassa, ja suomalaiset ja kansainväliset retkikunnat etsivät hänen ruumistaan vuosien ajan kunnes hänen jäännöksensä löydettiin. tettiin vuoden 2009 alusta ja tullaan edelleen korottamaan vuoden 2011 alusta, ei se riitä. Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden kantaan ja kannattaa kotiuttamisrahan palauttamista. Kotiuttamisrahan palauttaminen olisi yksi konkreettinen ja kokonaiskustannuksiltaan varsin edullinen tapa parantaa asevelvollisten taloudellis-sosiaalista asemaa. Rahan palauttaminen olisi myös selvä signaali asevelvollisille siitä, että valtio arvostaa nuorten panosta kansalaisvelvollisuutensa suorittamisessa. Törniltä vietiin sotilasarvo ja kansalaiskunnia sotiemme päättymisen jälkeen. Niiden perään on kysytty moneen otteeseen, mutta hallituksen taholta on yleensä vastattu lyhyesti ja väistellen. Kunnian palautus ei Suomessa ole ollut yleinen käytäntö, mutta Törnin tapaus tuskin häipyy ihmisten mielestä. Konkreettisena toimena ainakin Lauri Törnin upseerinarvo olisi oikein ja kohtuullista palauttaa. Kotiuttamisraha kuuluisi valtion tulo- ja menoarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, eivätkä sen kustannusvaikutukset olisi merkittäviä. Lauri Törniltä vietiin sotien jälkeen sotilasarvo ja kansalaiskunnia, vaikka hän oli suurimpia sotasankareitamme. On sanottu, että menetettyä kunniaa ei voi palauttaa, koska hän ei monien suomalaisten silmissä menettänyt kunniaansa koskaan. Kuitenkin ainakin Lauri Törnin Suomen armeijan upseerin arvo on syytä palauttaa konkreettisena ja oikeudenmukaisena toimenpiteenä. Ohessa kaksi esimerkkilaskelmaa: Esimerkki 1. Kotiuttamisraha 100 euroa (180 vrk palvelevat), 125 euroa (270 vrk) ja 150 euroa (362 vrk) Kustannusvaikutus noin 3,3 Meuroa / vuosi Esimerkki 2. Kotiuttamisraha kaikille 100 euroa Kustannusvaikutus noin 2,7 Meuroa / vuosi Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallisen Kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että ryhdytään toimenpiteisiin Lauri Törnin upseerinarvon palauttamiseksi. Myös eduskunta on edellyttänyt kotiuttamisrahan palauttamista. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät nostavat esille erittäin merkittävän henkilön suomalaisessa historiassa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Lauri Törni johti jatkosodassa erikoistehtäviä varten perustettua jääkärikomppaniaa. Sotilaallisista ansioistaan Törni palkittiin nimityksellä Mannerheim-ristin ritariksi ja ylennyksellä kapteeniksi. Suomen irtauduttua sodasta Törni siirtyi Saksan asevoimien erikoistehtäviin. Aloite nro 67 Hämeen Kokoomusopiskelijat ry LAURI ALLAN TÖRNIN UPSEERINARVO ON PALAUTETTAVA Lauri Törni oli viime sotiemme suurimpia sotasankareita. Törni oli legendaarinen kaukopartiomies, jonka ryhmässä mm. myöhempi tasavallan presidentti Mauno Koivisto taisteli. Sodan päättymisen jälkeen monien vaiheiden – mm. asekätkentäjutun, vankeustuomion ja armahduksen jälkeen Törni lähti Yhdysvaltoihin. Välirauhansopimuksen solmimisen jälkeen Suomi joutui sotaan Saksaa vastaan ja sotilaallinen palvelu Saksan asevoimissa johti siihen, että Törni tuomittiin Suomessa maanpetoksesta 21.5.1947 vapausrangaistukseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi. Silloisen rikoslain mukaan kansalaisluottamuksen menettäminen merkitsi myös sotilasarvon menettämistä. Presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin vapausrangaistuksen suorittamisesta ja palautti kansalaisluottamuksen jo joulukuussa 1948. Suomesta lähetettiin vaaran vuosina poliittisia vankeja – ns. Leinon vangit – kommunistisisäministeri Yrjö Leinon toimesta vankeuteen Neuvostoliittoon. Poliittisesta tilanteesta johtuen monet urheasti sodissamme palvelleet kokivat olevansa uhattuina vaaran vuosina. Törnin ohella joutui lähtemään moni muukin keskeisissä tehtävissä toiminut upseeriemme – kuka Ruotsiin, kuka Yhdysvaltoihin, kuka Ranskan muukalais- Sotilasarvon palauttamista olisi tullut anoa erikseen ja tällaista anomusta Törni ei ilmeisesti tehnyt. Myöhemmin Törni värväytyi Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen, jossa hänet aikanaan ylennettiin majuriksi. Törni katosi miehistöineen 109 Puoluekokous 2010 sisus.indd 109 28.5.2010 15:24:51 tiedustelulennolla Vietnamissa vuonna 1965, ja sittemmin, kuten aloitteessakin todetaan, hänen maalliset jäännöksensä löydettiin vuosien etsinnän jälkeen. RUK:n suorittaneille voitaisiin myöntää esimerkiksi 3-5 op:n opintosuoritusmerkintä kandidaatin tutkinnon vapaisiin opintoihin. Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin armeijan johtamiskoulutuksen hyväksi lukemiseksi osaksi korkeakoulujen kandidaatin tutkinnon vapaita opintoja. Lauri Törni menetti suomalaisen sotilasarvonsa rikosoikeudellisena seuraamuksena rikostuomion yhteydessä. Tasavallan presidentti voi perustuslain 105 §:n nojalla yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Sotilasarvon menettämisen katsotaan kuuluvan armahdusmahdollisuuden piiriin. Lähtökohtana armahdusinstituutiossa kuitenkin on, että armahdus voi koskea vain elossa olevaa henkilöä. Ajatus tuomittujen kunnian palauttamisesta virallisin keinoin on pohjoismaiselle yhteiskunnalliselle ja oikeudelliselle perinteelle vieras. Meidän oloissamme luontevampia tapoja arvioida menneisyyttä ovat historian tutkimus ja julkinen keskustelu. Puoluehallitus: Akateemiset Kansalliset Nuoret esittävät aloitteessaan, että puoluehallitus ja eduskuntaryhmä ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin armeijan johtamiskoulutuksen hyväksi lukemiseksi osana korkeakoulututkintoja. Puoluehallitus toteaa, että opetusministeri Henna Virkkunen on jo esittänyt tammikuussa 2010, että korkeakoulut myöntäisivät opintopisteitä armeijan johtajakoulutuksesta. Varusmiespalvelutuksesta saatava kokemus on arvokas ja opintopisteet voisivat osaltaan nopeuttaa armeijan käyneiden valmistumista. Mitä tulee kysymykseen Lauri Törnin kunniasta, voidaan todeta se, mikä aloitteessakin tulee hyvin esille, että mitään sellaista ei voi palauttaa, mitä ei ole koskaan menetettykään. Tällä hetkellä lähes kaikki ammattikorkeakoulut huomioivat armeijan johtajakoulutuksen hyvin, käytännössä kaikkialla annetaan 6-8 opintopistettä. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden ja hallinnon alalla aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittamisesta hyötyy 6–8 pisteen verran. Myös joissakin yliopistoissa pisteitä on myönnetty tapauskohtaisesti. Oppilaitokset ja tiedekunnat ovat asiassa täysin itsenäisiä ja yhtenäinen käytäntö puuttuu. Yliopistopuolella käytännöt vaihtelevat enemmän. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 68 Akateemiset Kansalliset Nuoret ry PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAJAKOULU TUKSEN (AUK JA RUK) HYVÄKSILUKEMIEN KORKEAKOULUOPINNOISSA OPM:n työryhmä (2007) ja rehtorien neuvostojen työryhmä (2009) ovat antaneet korkeakouluille suosituksia siitä, millaisia prosesseja korkeakouluissa tulisi hyväksi lukemisessa olla. Korkeakoulujen kannalta on tärkeää, että koulutuksen sisältö määriteltäisiin Puolustusvoimien puolelta tarkemmin. Nykyään korkeakouluilla ei ole tarpeeksi tietoa armeijan tarjoamasta koulutuksesta, minkä takia käytännöt vaihtelevat suuresti. Suomen armeija tarjoaa on erittäin monipuolista johtajakoulutusta, joka koostuu monimuoto – oppimisesta sekä ryhmätaitojen kehittämisestä. Nämä taidot edistävät yksilön ryhmässä toimimista ja – oppimista. Puolustusvoimat on lähes ainoa organisaatio, jossa kehittyvä nuori saa johdettavakseen oikeita ihmisiä. Johtajuutta ja sen teoriaa voi opiskella laajalti, mutta tilaisuuksia käytännön johtamiseen ja johtamisoppien soveltamiseen aidoissa, vaativissa tilanteissa harvoin ilmenee ennen opiskeluaikaa ja työelämää. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 69 Puotilan Kokoomus ry Opintopisteiden myöntäminen johtajakoulutuksesta kannustaisi varusmiehiä ensiksikin palvelusaikana pyrkimään entistä parempiin suorituksiin ja toisaalta myös edistäisi armeijan johtamiskoulutuksen arvostusta korkeakouluissa. AUK:n ja SUOMEEN PERUSTETTAVA KODINTURVAJOUKOT Uhat eivät ole väistyneet maapallolta, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävän ajois- 110 Puoluekokous 2010 sisus.indd 110 28.5.2010 15:24:51 Edellä sanotun perusteella Puotilan kokoomus ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen perustetaan kodinturvajoukot. sa kriisivalmiudesta. Suomea uhkaavia tekijöitä ovat mm. aina yllätysaltis Venäjä, maapallon väestön räjähdysmäinen kasvu 9–10 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä, ilmastonmuutos, kulkutaudit ja mittavat luonnonkatastrofit. Mikä tahansa näistä voi minä hetkenä hyvänsä syöstä maailman infrastruktuurit kaaokseen, jolloin jokaisen maan puolustuskyky ja omavaraisuus joutuvat koetukselle. Puoluehallitus: Muissa Pohjoismaissa on kodinturvajoukoilla pitkät perinteet. Niiden rooli on säilynyt ja viime vuosina jopa korostunut, kun muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat voimakkaasti supistaneet asevoimiaan. Ruotsin viimeisimmän, kesäkuussa 2009 hyväksytyn, puolustuksen mukaan kodinturvajoukkojen vahvuutta kasvatetaan, niiden varustusta parannetaan ja tehtäviä lisätään. Supistuvan armeijamme tueksi tarvitsemme lujan, koko maan kattavan puolustusjärjestön, Suomen kodinturvajoukot. Kodinturvajoukoista on hyvät kokemukset muissa Pohjoismaissa. Puolustusorganisaation hajauttaminen ja koko maan kattava organisaatio ovat vihollisen teknisen kehityksen takia entistäkin tärkeämpiä. Järjestö takaisi oikeudellisen suojan kriisitilanteissa nyt sijoittamattomille reserviläisille, sillä se antaisi oikeuden harjoitella kriisiajan tehtävään ja realistisen mahdollisuuden puolustaa maata tehokkaan organisaation osana, mikä nykylainsäädännön mukaan ei ole mahdollista. Armeija ja kodinturvajoukot olisivat koko yhteiskunnan kattava kansanarmeija, joten sotilasvallankaappaukset olisivat mahdottomuus. Tällainen järjestö nostaa lisäksi rauhan aikana maanpuolustustahtoa, talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä. Suomessa kodinturvajoukoille ei ole sotien jälkeen nähty tarvetta suuren reservin ja alueellisen puolustusjärjestelmän vuoksi. Myös viittaukset sotien jälkeen lakkautettuun Suojeluskuntajärjestöön ovat tyrehdyttäneet keskustelun mahdollisista kodinturvajoukoista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on laskettu viimeisen vajaan kahden kymmenen vuoden aikana runsaasta puolesta miljoonasta nykyiseen 350 000:en. Vahvuuden lasku on perustunut turvallisuusympäristömme muutoksiin, ikäluokkien pienenemiseen, materiaalin vanhenemiseen ja henkilöstön sitoutumiseen yhä enemmän yhteiskunnan toiminnan turvaamiseen kriisiaikana muissa kuin sotilaallisissa tehtävissä. Muodostettavalle järjestölle tulee taata sisäinen itsehallinto, jotta se välttyisi liialta byrokratialta. Se tulee kuitenkin sitoa valtiovaltaan ja kiinteäksi osaksi ylimpiä sotilaallisia elimiä. Kustannustehokkuuteen pääsemiseksi rauhanajan toiminta olisi vapaaehtoista ja kriisiaikana pakollista. Toiminta tapahtuisi seuraavasti: 2010- luvun puolivälissä joudumme jälleen uudelleen arvioimaan puolustusvoimien sodanja rauhan ajan rakennetta. Oletettavissa on, että 2020-luvulle tultaessa puolustusvoimien vahvuus on huomattavasti nykyistä pienempi. Sen sijaan jäljelle jäävät joukot voidaan varustaa nykyistä paremmin. Kodinturvajoukkoihin sijoitettaisiin armeijan liikekannallepanovahvuuksiin kuulumaton reservi. Maakuntajoukot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja osa reserviläisjärjestöistä sulautettaisiin kodinturvajoukkoihin. Myös vapaaehtoisille armeijaa käymättömille pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kriisiajan tehtäviin. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 mukaisesti puolustushallinto on selvittämässä, miten tulevaisuuden puolustusvoimat rakentuvat. On oletettavaa, että yleinen asevelvollisuus säilyy ja takaa siten laajan reservin puolustusvoimiemme käyttöön. Tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi laajan reservimme käyttö sen jälkeen, kun se vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä. Kriisiaikana tehtävinä olisivat mm. suojata ja osallistua armeijan ruoka-, ammus-, lääkintä-, polttoaine- ja vaatehuoltoon, vartioida sotavankeja tai organisoida karanteenialueita sekä erikoistua pioneeriaselajiin ja sen tukemiseen. Järjestö pystyisi oivallisesti varustautumaan vanhemmallakin kalustolla, joten lisähankintoja ei tarvittaisi. Yleinen asevelvollisuus on yksi merkittävä tekijä korkean maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Kodinturvajoukot olisivat yksi mahdollisuus turvata reservillemme nousujohteinen ura sen jälkeen, kun reserviläinen vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä. Rauhan aikana kodinturvajoukkojen nuorisoosasto nostaisi tulevien varusmiesten kuntoa jo ennen armeijaa opettaen leiriytymistaitoja, pesäpalloa, suunnistusta, ammuntaa, hiihtoa ja kamppailulajeja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Senioriosaston tehtävinä olisivat toiminnan organisointi, perinteet ja rahoituksen turvaaminen. 111 Puoluekokous 2010 sisus.indd 111 28.5.2010 15:24:51 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. louden arvioidaan olevan edelleen selvästi alijäämäinen vuonna 2014. Valtionvelka kasvaa ja on vuonna 2014 noin 110 miljardia. euroa, mikä olisi noin 50 % bruttokansantuotteesta. Tämä skenaario toteutuu, mikäli ei tehdä uusia, julkista taloutta tasapainottavia toimia. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että puolustushallinto tutkii rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen perustamista yhtenä vaihtoehtona turvata laajan reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista.” Kokoomus toimii siten, että julkinen talous saatetaan kestävälle uralle. Suomea ei saa päästää hallitsemattoman velkaantumisen kierteeseen. Kokoomuksen ensisijaiset keinot talouden tasapainottamiseksi ovat rakenteelliset uudistukset, joista tärkeimpiä ovat työurien pidentäminen, talouskasvua stimuloivat verouudistukset sekä tuottavuuden kasvattaminen. Mitä paremmin näillä keinoilla onnistutaan, sitä vähemmän tarvitaan menoleikkauksia sekä talouskasvua ja työllisyyttä ehkäiseviä veronkorotuksia. Aloite nro 70 Espoonlahden Kokoomus ry VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTUS ON ALOITETTAVA VIIPYMÄTTÄ Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilta alkanut talouden romahdus iski voimalla vientivetoiseen Suomeen. Suomen BKT supistui viime vuonna 7,8 %. Samalla valtiontalous ajautui vakavaan alijäämään. Tänä vuonna neljännes valtion menoista katetaan lainalla. Vaikka Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen oli lähtökohdiltaan muita maita paremmin hallinnassa, on velkaantumisen kasvu ja sen nopeus ollut dramaattista. Espoonlahden Kokoomus ry esittää, että muiden kuin talouden elpymistä välittömästi tukevien menojen karsimiseen ryhdytään vielä tämän vuoden aikana. Puoluehallitus korostaa, että toisin kuin aloitteessa todetaan, hallitus on jo aloittanut toimet valtiontalouden tasapainottamiseksi. Sekä vuoden 2010 budjetissa että vuosien 2011 – 2014 kehyspäätöksen yhteydessä on supistettu ministeriöiden ja virastojen toimintamenoja ja tehty uudelleenkohdennuksia taloutta elvyttäviin ja pitkän aikavälin talouskasvua edistäviin toimiin. Vasta tulevalle hallituskaudelle ollaan suunnittelemassa toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Ei ole nähtävissä, että talouskasvu tulevina vuosina nousisi sellaiselle tasolle, että valtion menojen ja tulojen erotus kuroutuisi umpeen. Menot ovat aivan liian korkealla tasolla odotettavissa oleviin tuloihin nähden. Tilanteen korjaaminen vaatii kansainvälisten esimerkkien valossa nopeita toimenpiteitä. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla hallitus on myös päättänyt toimista, joilla valtiontalouteen kerätään vuosittain 1,5 miljardin euron suuruiset lisäverotulot. Arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotus astuu voimaan 1.7.2010, jolloin yleinen alv nousee 23 prosenttiin, elintarvikkeiden verokanta nousee 13 prosenttiin ja alin alv-kanta 9 prosenttiin. Samassa yhteydessä ravintolapalveluiden alv alenee 22 prosentista samaan kantaan elintarvikkeiden kanssa, minkä arvioidaan edistävän työvoimavaltaisen ravintola-alan työllisyyttä. Edellä olevan perusteella Espoonlahden Kokoomus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta vaikuttamaan hallituksen politiikkaan siten, että muiden kuin talouden elpymistä välittömästi tukevien menojen karsimiseen ryhdytään vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi energiaveroja korotetaan noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta alkaen, mikä parantaa valtiontalouden tasapainoa sekä edistää päästövähennyksiä, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä esimerkiksi talojen lämmityksessä ja liikenteessä. Näiden lisäksi virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisvero otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta, mikä lisää verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Puoluehallitus: Kuten Espoonlahden Kokoomus ry aivan oikein toteaa, talouskriisi iski voimalla Suomeen ja julkisen talouden tasapaino on sen seurauksena heikentynyt rajusti. Vuoden 2010 toisen lisätalousarvioehdotuksen mukaan valtio ottaa tänä vuonna velkaa noin 11 miljardia euroa. Tämänhetkinen arvio valtionvelan määrästä vuoden 2010 lopussa on noin 75,5 miljardia euroa, mikä on noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka puoluehallitus yhtyy Espoonlahden Kokoomus ry:n huoleen valtiontaloudesta, se on eri mieltä menoleikkauksien ajoituksesta sekä niiden laajuudesta. Tällä hetkellä ovat voimassa monet Mikäli talouden elpyminen jatkuu, vahvistaa se julkista taloutta tulevina vuosina. Silti julkisen ta- 112 Puoluekokous 2010 sisus.indd 112 28.5.2010 15:24:51 Aloite nro 72 elvytystoimet, joista on päätetty usean eri elvytyspaketin yhteydessä vuosina 2008 – 2010. Näin pitääkin olla, sillä arvioiden mukaan alkuvuodesta 2010 on tulossa taantuman vaikein esimerkiksi työllisyyden kannalta. Elvytyksen tavoitteena on ollut ennen kaikkea työllisyyden ylläpitäminen, ja tässä onkin onnistuttu. Työttömyys ei ole kasvanut läheskään sitä vauhtia, mitä bruttokansantuotteen 7,8 prosentin alentuma olisi ennakoinut. Virtuaalikokoomus ry TASAVEROMALLIN KÄYTTÖÖNOTTOA SUOMESSA ARVIOITAVA VAKAVASTI Suomessa on totuttu vahvasti progressiivisen verotukseen, mitä on samalla yksioikoisesti pidetty pohjoismaisen hyvinvointivaltion takeena. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana - ja myös talouden suhdanteista riippumatta - on jatkuvasti etsittävä ennakkoluulottomia ratkaisuja kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi ja parantamiseksi nyt sekä tulevaisuudessa, samoin kuin yleensäkin kansatalouden rakenteiden vahvistamiseksi. Tällöin on kyettävä kyseenalaistamaan myös tabuina pidetyt periaatteet. Julkisen talouden tasapainottaminen on edessä, mutta tällä hetkellä järjestys on se, että nyt annetaan elvytyksen vaikuttaa ja valitettavasti velkaannutaan, mutta talouden tasapainottamisen aika on heti, kun talous on tukevammin kasvun puolella. Elvytyksestä irtaudutaan asteittain. Herkässä taloustilanteessa suuret menoleikkaukset rapauttaisivat kansalaisten ja kotitalouksien luottamusta, mikä heijastuisi välittömästi kotimarkkinoihin. Tämän lisäksi menoleikkaukset osuisivat pahimmin heikoimmassa asemassa oleviin ja jarruttaisivat talouden kääntymistä pysyvämmälle kasvu-uralle. Tasaveromalli mahdollistaa Kokoomuksenkin periaateohjelmassa mainitun mahdollisuuksien tasa-arvon, sillä kyseisessä mallissa ketään ei rangaista taloudellisesta menestyksestä. Tasaveron on eri yhteyksissä todettu aidosti edistävän taloudellista kasvua sekä työnteon kannustavuutta siten edesauttaen myös harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Kansantaloutemme nykytilanteessa ei pelkkä elvytys riitä, mikäli hyvinvointimme halutaan säilyvän kaikilla edes nykyisen tasoisena. Kansallinen menestyksemme ei voi olla kiinni vanhoihin rakenteisiin kompastumisesta! Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 71 Töölön Kansallisseura ry Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että tasaveromallista käydään avointa tavoitteellista keskustelua ja asia tuodaan eduskuntakäsittelyyn sen edellytysten täyttyessä. TASAVEROMALLI ON MAHDOLLINEN Hyvinvointiyhteiskunta perustuu pitkälti progressiivisen verotuksen varaan ja tietenkin siihen, että kansalaisten veromoraali on korkealla. Progressiivinen verotus kuitenkin estää palkansaajien halukkuutta tehdä parempia työsuorituksia ja hankkia lisätuloja. Veroasteen alentamista on jatkettava, mutta palkansaajien tasaveromallia on myös samalla kokeiltava. Tasaveron vallitessa olisi kaikenlainen yhteiskunnallinen ennakointi helpompaa ja työnteon motivaatio kasvaisi valtavasti. Tämä veromalli lisäisi merkittävästi kansallista kilpailukykyämme. Puoluehallitus (aloitteet nro 71 – 72): Aloitteissa nro 71 ja 72 Töölön Kokoomus ry ja Virtuaalikokoomus ry esittävät tasaveron toteuttamisen tutkimista ja veromuutosten toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Kokoomuksen puoluekokous otti tasaveromalliin kantaa viimeksi Joensuun puoluekokouksessa vuonna 2006 (vastaus puoluekokoukselle esitettyihin aloitteisiin nro 28 - 31). Tuolloin puoluekokous totesi erilaisten esitettyjen tasaveromallien (mm. palkkatulojen tasaverokanta, ns. progressiivinen tasavero ja kaikkien tulolajien verokohtelun yhdenmukaistaminen) tarkoittavan tutkimusten mukaan yksinkertaistaen joko keskituloisten palkkatulojen verorasituksen nousua tai hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan rapautumista. Puoluekokous totesi, ettei kumpikaan näistä vaihtoehdoista ole Kokoomuksen tavoitteiden mukainen. Tältä osin Kokoomuksen kanta tuloverotuksen järjestämisen malliin ei ole muuttunut. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, että palkkatulojen tasaveromalli otettaisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti. 113 Puoluekokous 2010 sisus.indd 113 28.5.2010 15:24:51 Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat. kituloisten työtulot puolestaan muodostavat suurimman osan koko ansiotuloverokertymästä, joten heidän verotukseensa tehtävillä pienilläkin muutoksilla on tuntuva vaikutus verokertymään. Esimerkiksi 25 000 – 50 000 € vuosittain ansaitsevien maksamat verot muodostavat yli 50 % ansiotuloverokertymästä. Keskituloisten osalta verotuksen tasolla voidaan vaikuttaa lähinnä tehtyjen työtuntien määrään ja haluun edetä uralla, joskin erityisesti tehtyihin ylityötunteihin vaikuttavat tutkimusten mukaan vahvasti yrityskohtaiset ja työntekijäkohtaiset tekijät. Korkeimmilla tulotasoilla marginaaliverotus vaikuttaa erityisesti kannustimiin muuntaa palkkatuloja pääomatuloiksi, eikä korkeimpien työtulojen verotus tämän vuoksi saisikaan olla liian korkea suhteessa pääomatulojen verotukseen. Pahimmassa tapauksessa kireä korkeimpien työtulojen verotus luo kannustimen siirtyä työskentelemään Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä heikentäisi korkeasti koulutetun asiantuntijatason työvoiman saatavuutta Suomessa. Työryhmä pohtii verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen, yrittäjyyden, kannustavuuden ja verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Se tarkastelee eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä on teettänyt useita asiantuntijaselvityksiä verotuksen eri aihealueilta, kuullut sekä järjestöjen että akateemisen maailman edustajia, järjestänyt julkisia kuulemistilaisuuksia ja pyrkinyt ylläpitämään julkista keskustelua verotuksen kehittämisestä. Työryhmän on tarkoitus tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Työn verotus on progressiivista sekä vähennysten että tulon mukaan nousevan valtionveroasteikon marginaaliveroasteiden vaikutuksesta. Vaikka kunnallisvero ja kirkollisvero ovatkin periaatteessa tasasuuruisia, tekevät vähennykset niistä käytännössä progressiivisia. Työn verotuksen keventäminen kaikilla tulotasoilla on edelleen tarpeen vuodesta 1995 lähtien tapahtuneen määrätietoisen veronkevennyspolitiikan mukaisesti – kaikilla tulotasoilla. Työn verotuksen keventämiselle luodaan mahdollisuuksia kohdentamalla verotuksen painopistettä nykyistä enemmän kulutus- ja ympäristöpainotteiseen verotukseen, jolloin myös ekologinen kestävyys tulee huomioiduksi verojärjestelmän kokonaisuudessa. Tässä yhteydessä tuloverotuksen progressiivisuuden säilyminen on tärkeää, jotta jatkossakin verotaakka jakautuu tulonsaajan maksukyvyn mukaisesti. Verojärjestelmän progressiivisen elementin säilyttäminen tarkoittaa sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittavat määrärahat voidaan kerätä yksilön näkökulmasta kohtuullisemmalla verorasituksella. Jopa 90 % julkisen sektorin rahoituksesta tulee työn verotuksesta (yhteensä karkeasti 60 %, josta ansiotulot 30 % ja pakolliset sosiaaliturvamaksut 30 %) sekä työstä saatujen tulojen kuluttamisesta (kulutusverot 30 %). Mitä suurempi osa väestöstä on työelämän ulkopuolella, sitä suuremmat julkiset menot ovat ja sitä pienemmät julkiset tulot ovat. Näin ollen ainoastaan korkea työllisyys tuo riittävän talouskasvun ja takaa julkisen talouden kestävyyden, ja sitä kautta mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen. Ansiotuloverojen kokonaisuus muodostaakin suuren osan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta, ja verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla on suuri merkitys paitsi palkansaajien ostovoimaan myös hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoitukseen. Verokertymän kannalta on merkitystä erityisesti sillä, millä tuloalueella suuri tulomassa sijaitsee. Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita. Tavoitteena on riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus kannustaa työn tekemiseen ja edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla. Työryhmä etsii Verotuksella on vaikutusta työllisyyteen ja talouskasvuun kaikilla tulotasoilla. Tutkimusten mukaan verotuksen työllisyysvaikutukset ovat suurimmillaan pienituloisilla ja tämän vuoksi matalien työtulojen verotusta kannattaa keventää. Työtulosta tehtäviä vähennyksiä onkin 1990-luvulta lähtien kasvatettu, millä on haluttu lisätä työn tarjontaa keventämällä työnteon verotusta suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen. Kes- 114 Puoluekokous 2010 sisus.indd 114 28.5.2010 15:24:51 myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ja investointeja talouskriisin jälkeen. Verotuksen tasolla ja rakenteella on suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen, yrityksiin ja investointeihin. Tässä yhteydessä otetaan kantaa myös työn verotuksen rakenteeseen ja tasoon. Työryhmä tarkastelee ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka voidaan ottaa käyttöön vaalikaudella 2011 – 2015. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. joonaa euroa. Diabeetikkojen määrä on kasvanut 200 000:sta yli 300 000:n. Diabeteksen hoito vei vuonna 2007 noin 10 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista.( Diabetesliitto 2009/9) Kun tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavat lasketaan mukaan, diabeetikoiden määrä on noin 500 000. (Diabetesliitto) Positiivinen kehitys sydäntautien osalta on pysähtynyt (arviolta 70 %:lla työikäisistä on kohonneet veren rasva-arvot ja 50 %:lla on kohonnut verenpaine).Ylipaino kuormittaa terveydenhuoltoa raskaasti, koska lihavuus lisää monien muiden sairauksien riskiä (mm. tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kihti, rasvamaksa, syöpä, uniapnea jne.) Osaselitys terveysongelmiin löytyy ruokavaliostamme: saamme liikaa energiaa kulutukseen nähden. Lisäksi tyydyttyneen rasvan, sokerin ja suolan saantimme on liian suurta, kun taas kuidun saanti on liian vähäistä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet nro 71 ja 72. Aloite nro 73 Kanta-Espoon Kokoomus ry TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VEROTUS Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet reippaasti, 4,7 miljardia reaalisesti ja 7,2 miljardia nimellisesti vuosina 1995 – 2007 (Stakes 2/2009). Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon kustannusten ennakoidaan nousevan. Jos ei tehdä mitään, BKT-osuus nousee vuoden 2010 7,1 prosentista vuoteen 2040 mennessä 10,1 prosenttiin. (STM2009/1).Tulevaa nousua ennakoi myös viime vuosikymmeninä suomalaisten ylipainon yleistyminen epidemian omaisesti (työikäisestä väestöstä jo yli puolet ylipainoisia). Ikääntyvä Suomi tarvitsee terveitä tekijöitä, enemmän reippaita elinvuosia ja vähemmän sairauksia sekä terveydenhuollon kustannusten pienenemistä. Verotus on yksi keinoista vaikuttaa kansanterveyteen. Vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen kaupan tiskillä - valitsenko rasvattoman vai tyydyttyneitä rasvoja sisältävän tuotteen tai vaikuttaa karkkipussien pakkauskokoon ja karkkien ostomääriin. Tavoitteena on, että terveellisempi tuote on halvempi. Ohjaaminen terveellisiin ruokailutottumuksiin auttaa alentamaan riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin, perifeeriseen valtimosairauteen, aivoverisuonten sairauteen, lihavuuden tuomiin vaivoihin, diabetekseen jne. (Koskenvuo ja Vertio 1998). Jo leikki-ikäisistä arviolta 5–10 % on ylipainoisia. Alle 18-vuotiaiden lihavuus on viime vuosikymmenien aikana yleistynyt niin Suomessa kuin muissa teollisuusmaissa (Käypä Hoito). Nuorten terveystapa -tutkimuksen mukaan 12–18-vuotiailla nuorilla ylipainon yleisyys 2–3-kertaistui vuosina 1977–2003 (Rimpelä ym. 2004). Valmisteveroista käytössä on tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomavero. Uutena verona vuonna 2011 otetaan käyttöön makeisvero. Valmisteverojen laajempaa käyttöä voidaan perustella terveysvaikutusten lisäksi myös verotuksen siirtymisellä tuloverotuksen välilliseen verotukseen. Lihomisen taustalla on elinympäristön muutos mm. työ- ja koulu- sekä arkiliikuntaa on yhä vähemmän, elintarvikkeiden pakkauskoot yhä suurempia ja väestön kulutustottumukset ovat yhä enemmän poikkeavia ravitsemussuosituksista. Tästä yksi esimerkki on makeisten syönnin kasvu. 20 vuodessa makeisten syönti on kaksinkertaistunut 14 kiloon per henkilö vuodessa. Vaihtoehdot terveyttä edistävälle verotukselle: arvonlisäveron, valmisteverojen tai arvonlisäveron ja valmisteverojen yhdistelmän käyttäminen. Nostetaan ja laajennetaan valmisteveroja epäterveelliseksi luokiteltavissa tuotteissa. Lasketaan arvonlisäveroa mm. vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä. Yksi elintapojen muutosta kuvaava sairaus on Diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen. Erityisesti on lisääntynyt Diabetes 2, johon voidaan vaikuttaa. Diabetes on hyvä esimerkki niistä syistä, miksi terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet. Diabetesliiton mukaan diabeteksen kustannustaakka on kaksinkertaistunut 10 viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa, kun sen kustannukset vuonna 1998 olivat 738 mil- Kanta-Espoon Kokoomus esittää, että terveyttä edistävän verotuksen laajentamista jatketaan ja se otetaan mukaan niin puolueen vaaliohjelmaan kuin hallitusohjelmaan. 115 Puoluekokous 2010 sisus.indd 115 28.5.2010 15:24:51 Puoluehallitus: Kanta-Espoon Kokoomus ry esittää terveyttä edistävän verotuksen käytön laajentamisen asettamista Kokoomuksen tavoitteeksi. Jo kuluvan vaalikauden aikana verotuksen painopistettä on siirretty työn verotuksesta kohti kulutus- ja ympäristöpainotteisia veroja. Osana tätä painopistemuutosta myös terveyteen liittyviä haittaveroja, eli alkoholi- ja tupakkaveroa, on kiristetty vaiheittain. Terveyspainotteiseen verotukseen siirtymiseksi on Kanta-Espoon Kokoomus ry:n aloitteessa esitetty sekä arvonlisäveron porrastamista että valmisteverojen kiristämistä epäterveelliseksi luokiteltavissa tuotteissa. sissä veroissa nähdään kuitenkin verovelvollisten suuri lukumäärä sekä se, ettei kaikki tuotteet kattavaa pakottavaa lainsäädäntöä ainesosien tai ravintoarvojen ilmoittamisesta ole. Esimerkiksi lihan osalta tarkan rasvasisällön ilmoittaminen olisi käytännössä hyvin vaikeaa. Rasvaveron osalta onkin Tanskassa törmätty vaikeuksiin juuri rasvapitoisuuden määrittämisen, mutta myös valtiontukiongelmien kanssa. Sokeripitoisuuden määrittäminen olisi ehkä hieman rasvaa yksinkertaisempaa, mutta hallinnollisesti ja valvonnan kannalta työlästä, sillä erilaisia veronalaisia tuotteita olisi hyvin paljon ja tuotteiden sokeripitoisuus voisi vaihdella myös yksilöllisesti. Kotimaisista tuotteista tuotetiedot olisivat saatavilla, mutta ongelmia aiheuttaisi tuontituotteiden sokeripitoisuuden määrittäminen. EU-lainsäädännön syrjintäkiellon vuoksi tuontituotteita ei voitaisi verottaa niiden keskimääräisen sisällön perusteella. Tanskan nykyinen ns. sokerivero on käytännössä Suomessa käytössä olleen makeisveron kaltainen tuotevero. Myös Norjassa kannetaan veroa makeisista ja suklaasta. Arvonlisäverolain mukaan elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan sovelletaan heinäkuun 2010 alusta lähtien 13 prosentin verokantaa. Verokanta on elintarvikkeiden ominaisuuksista riippumatta sama. Arvonlisäverotuksessa Suomea sitovat arvonlisäverodirektiivin säädökset. EU-lainsäädäntö edellyttää, että toisiaan korvaaviin kilpaileviin tuotteisiin ei sovelleta eri verokantoja. Tämän vuoksi terveysvaikutteisten hyödykkeiden siirtäminen muita elintarvikkeita alemman alennetun verokannan (tässä tapauksessa 9 % heinäkuun 2010 alusta lähtien) piiriin olisi hyvin todennäköisesti yhteisölainsäädännön vastaista. Alemman alv-kannan piiriin kuuluvien hyödykeryhmien määrittely tavalla, joka ei syrjisi kilpailevia tuotteita, olisi erittäin vaikeaa. Suurin ongelma olisi elintarvikkeiden luokittelu hyviä ja huonoja terveysvaikutuksia omaaviin tuotteisiin, sillä edes alan asiantuntijat tai tutkimukset eivät ole yksimielisiä oikeasta jaottelusta. Lisäksi tietty terveysvaikutteinen tuote ei välttämättä edistä kaikkien kuluttajien terveyttä, jolloin eriytetty arvonlisäverokohtelu asettaisi kuluttajat epätasa-arvoiseen asemaan. Ongelmia aiheutuisi myös esimerkiksi terveysvaikutuksiltaan myönteisen ainesosan vaaditun osuuden määrittämisestä tuotteen koostumuksesta. Kaiken kaikkiaan arvonlisävero on kuluttajien terveellisten ruokatottumusten edistämisessä vaikeasti käytettävä tukimuoto. Valmisteverotuksen osalta hallitus teki kesän 2009 budjettiriihen yhteydessä päätöksen kerätä vuositasolla yhteensä 100 miljoonaa euroa ottamalla uudelleen käyttöön makeisvero ja uudistamalla virvoitusjuomaveroa. Veromuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta lähtien. Haitallisena pidettyjen elintarvikkeiden ainesosien verottamisen käytännön vaikeuksien vuoksi onkin tässä vaiheessa päädytty etenemään tuoteveroissa – eli mahdollisimman laajaan veropohjaan pohjaavaan makeisverossa sekä virvoitusjuomien kattavammassa verottamisessa. Valmisteverojen mahdollisuuksien kartoittamista on kuitenkin tarkoitus jatkaa, sillä aloitteessa kuvatut terveydelliset näkökohdat puoltavat kaikkien keinojen käyttöä suomalaisten terveyden edistämiseksi. Verotuksen kokonaisuutta pohtii parhaillaan valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettama alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimiva verotuksen kehittämistyöryhmä. Kokoomuksen ministeriryhmä on myös asettanut puolueen vaalivalmistelua tukemaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän, jota vetää puheenjohtaja Katainen. Myös valmisteverot ovat varmasti esillä sekä Hetemäen työryhmän raportissa, että Kokoomuksen sisäisessä työskentelyssä. Vaihtoehtona makeis- ja virvoitusjuomaveron kaltaisille tuoteveroille on esitetty haitallisina pidettävien ainesosien – kuten sokerin ja eläinrasvojen – valmisteveroa, jolloin verotettaisiin siis elintarvikkeen tiettyä ainesosaa. Tämän tyyppisten verojen toteuttamista on alustavasti tutkittu valtiovarainministeriössä, ja toteutuksen on todettu sisältävän suuria verotusteknisiä ja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita, jotka eivät ole nopealla aikataululla ratkaistavissa. Tällaiset veromuutokset edellyttäisivät mm. kokonaan uudenlaista veronkantojärjestelmää ja tarkoittaisivat yrityksille lisääntyneitä hallinnollisia kustannuksia. Suurimpana ongelmana tämän tyyppi- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. 116 Puoluekokous 2010 sisus.indd 116 28.5.2010 15:24:51 naan ylimääräisen kahden vuoden polttoaineannoksen verrattuna siihen, että uusin tekniikka olisi jatkuvasti laajassa käytössä. Aloite nro 74 Kaarinan Kokoomus ry SÄHKÖLLÄ TOIMIVIEN AUTOJEN VAPAUTTAMINEN AUTOVEROSTA Suomessa on olemassa bensiinivero ja käyttövoimavero, joilla katetaan mm. tiestön kulumisesta ja tieverkon rakentamisesta tulevia kuluja. Näistä veroista sähköautot maksavat käyttövoimaveroa. Lisäksi sähköauton käyttäjät maksavat sähköveroa. Autoteollisuudessa on orastamassa suuri muutos: akuista voimansa saavat moottorit ovat kehittymässä hyvää vauhtia. Samaan aikaan raakaöljyn hinta pitemmällä aikavälillä kohoaa uusiin ennätyksiin. Toisaalta kasvihuonepäästöjen vähentämisvelvoitteet pakottavat uusiutuviin polttoaineisiin. Sähköautoilta kerättävä autovero on vuoden 2008 alusta voimaan astuneen autoverolain mukaan 10 %, kun se sitä ennen oli 26 %. Mikäli Suomen valtio haluaa saada henkilöautoilusta tulevat päästöt kuriin, on mielestämme ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja tässä taloudellisessa tilanteessa tuettava erityisesti. Suomeen on Varkauteen rakennettu uusi akkutehdas autoissa käytettävien akkujen valmistusta varten ja Uudenkaupungin autotehdas valmistaa jo kokonaan sähköllä toimivia golf-autoja ja Fisker Karma -merkkistä urheiluautoa suunnitellaan hybridi periaatteella. Edellä olevan perusteella Hätilän Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmään toimimaan siten, että sähköautoilla nyt olevat käyttövoimavero ja autovero poistetaan kokonaan. Näin voimme saada uusista ja turvallisista sähköautoista kustannuksiltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon käytetylle polttomoottoriautolle. Suomella olisi nyt eturivin mahdollisuus kulkea kehitystyön kärjessä. Tästä voisi seurata tuhansia uusia työpaikkoja sekä suunnitteluun ja valmistukseen. On laskettu, että sähköauto on akkujen vuoksi huomattavasti kalliimpi kuin vastaava polttomoottoriauto. Autoveron poisto sähköautoilta toisi sähköautot kilpailukykyisiksi tavallisten autojen kanssa. Valtion verotulojen menetykset jäisivät pieneksi, sähköllä toimivien autojen kehitystyö ja valmistus varmasti korvaisivat verotulojen menetykset. Suomessa sähkön tuotannosta vain noin neljännes tapahtuu uusiutumattomilla luonnonvaroilla, ja öljyn osuus on lähes olematon. Aloite nro 76 Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry SÄHKÖAUTOJEN VEROTTAMISEEN PIKAINEN MUUTOS Sähköauto on tulevaisuuden kulkuneuvo, se ei saastuta ja lisäksi se poistaa taajamista meluhaittoja. Sähköautot yleistyvät maailmalla kovaa vauhtia ja Suomalaisetkin hyötyvät kehityksestä oman autoteollisuutemme tuotannon käydessä jo kuumana. Autoveron poistamisella voimme siirtää Suomen kilpailukyvyn sähköautojen markkinoinnissa, suunnittelussa ja tuotannossa uusiin ulottuvuuksiin. Edellä todetun perusteella Kaarinan Kokoomus ry esittää puoluekokoukselle, että puolue ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sähköautoilta voitaisiin poistaa autovero. Todettakoon että maailmalla sähköautojen yleistymistä tuetaan useissa maissa jopa rahallisesti. Lisäksi muina etuina ne saavat ajaa bussikaistoja ja niille on ilmaisia parkkipaikkoja. Suomessa autokannan tulevaan muutokseen ei ole varauduttu vielä millään tavoin. Aloite nro 75 Hätilän Kokoomus ry SÄHKÖAUTOILTA POISTETTAVA SEKÄ KÄYTTÖVOIMAVERO ETTÄ AUTOVERO Sähköautot ovatkin jo pian kaikkien hankittavissa, mutta niiden yleistymistä Suomessa hidastaa niihin kohdistuva korkea ja epäoikeudenmukainen verotus. Suomen autokanta on läntisten EU-maiden vanhin. Suomessa henkilöauton keskimääräinen käyttöikä on yli 18 vuotta. Käytännössä näin pitkä keskimääräinen käyttöikä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen henkilöauto kuluttaa käyttöaika- Suomessa sähköautoista joutuu maksamaan käyttövoimaveron (ent. dieselvero) ja autoveron. Esitämme käyttövoimaveron ja autoveron poistamista kokonaan sähköautoilta. 117 Puoluekokous 2010 sisus.indd 117 28.5.2010 15:24:51 Verojen poistaminen nopeuttaisi sähköautojen yleistymistä ja niiden tarvitseman infrastruktuurin kehitystä. Päätös vaikuttaisi positiivisesti myös kotimaisen sähköauto- ja akkuteollisuuden kehittymiseen. Se myös toisi työpaikkoja autoteollisuuteemme sekä sitä kautta verotuloja valtiolle. tystolppaverkosto, jota voitaisiin käyttää hyväksi sähköautojen latauksessa. Liikenteen sähköistyminen parantaa myös energiatehokkuutta, koska sähköautojen hyötysuhde on parempi kuin polttomoottoreiden. Uskomme että muutkin hallituspuolueet ja erityisesti Vihreät kannattavat tätä uudistusta. Keskustakin on ollut aktiivisesti esillä mediassa luvaten sähköautoille tukea, mutta mitään toimenpiteitä ei ole nähty, ainakaan tämän aloitteen jättöpäivään mennessä. Näistä syistä puoluehallitus on aloitteiden tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että sähköautojen käyttöä tulee ehdottomasti edistää. Toimenpiteitä valittaessa on kuitenkin tärkeää säilyttää teknologianeutraalius, jottei jotakin tiettyä teknologiaa suosita jonkun toisen teknologian kustannuksella hallinnollisilla päätöksillä. Edellä olevan perusteella Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta käyttövoima- ja autovero poistetaan pikaisesti sähköautoilta. Tällä hetkellä sähköautot ovat auto- ja ajoneuvoverotuksessa alimmassa veroluokassa. Veron poistaminen kokonaan päästöttömyyden vuoksi ei ole perusteltua, sillä autoilun verotuksella katetaan myös muita autoilusta koituvia haittoja kuin päästöhaittoja. Puoluehallitus (aloitteet nro 74 – 76): Kaarinan Kokoomus ry esittää sähköautoilta perittävän autoveron poistoa ja Hätilän Kokoomus ry sekä Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittävät autoveron poiston lisäksi myös käyttövoimaveron poistoa. Puoluekokous on viimeksi vastannut autoilun ympäristöystävällisyyttä koskeneeseen aloitteeseen Joensuussa v. 2006, jolloin linjattiin, että liikenteen verotuksessa olisi tarpeen toteuttaa rakenneuudistus, jossa painopistettä siirretään autojen hankinnan verotuksesta käytön verotuksen suuntaan. Tässä yhteydessä todettiin myös, että autokannan uusiutumista on syytä helpottaa autoveroa keventämällä ja huomioimalla paremmin ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat. Sen sijaan valmistelussa olevan polttoaineverotusuudistuksen yhteydessä käyttövoimaveroa on tarkoitus kehittää siten, että sähköautojen päästöttömyys otetaan huomioon. Tällä hetkellä sähköautojen käyttövoimavero määräytyy auton massan mukaisesti ja näin ollen se on sähköautoilla sama kuin samanpainoisilla diesel-autoilla. Käyttövoimavero voisi jatkossa olla porrastettu henkilöautojen eri käyttövoimatekniikoille objektiivisen laskentamallin mukaisesti. Siten esimerkiksi diesel-, sähkö- ja kaasuhenkilöautoilla olisi yksilölliset käyttövoimaverotasot. Kokonaisuutena autoilun verotuksen tavoitteena on oltava se, että verotus suosii tekniikkaneutraalisti kaikkia vähäpäästöisiä ajoneuvoja hankinnan ja käytön eri vaiheissa. Nykyhallitus on toiminut Kokoomuksen puoluekokouksen linjausten mukaisesti tekemällä merkittävän autoilun verotuksen uudistuksen, jossa sekä auto- että ajoneuvovero on porrastettu auton hiilidioksidipäästöjen mukaisesti. Parhaillaan on valmistelussa myös polttoaineverotuksen porrastaminen päästöjen mukaan, mikä entisestään vahvistaisi ympäristöohjausta vähäpäästöisten autojen valinnan ja käytön suuntaan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 74 – 76 johdosta. Aloite nro 77 Espoonlahden Kokoomus ry YRITTÄJYYDEN ESTEITÄ ON MADALLETTAVA Aloitteiden perusteluista on helppo olla samaa mieltä. Sähköautojen yleistyminen vähentäisi merkittävästi kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä sekä meluhaittoja. Lisäksi, kuten aloitteissa todetaan, Suomella on myös vientimahdollisuuksia sähköautojen ja niiden komponenttien valmistamisessa. Lisäksi Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta sähköautojen ja niiden yleistymiseen tarvittavien järjestelmien edelläkävijämarkkinaksi mm. jo olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta. Suomessa on kattava lämmi- Suomessa on seuraavan vuosikymmenen aikana siirtymässä eläkkeelle lähes 100 000 yrittäjää. Jotta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin olisi mahdollista saada osaavia ja motivoituneita jatkajia, olisi yrittäjyyden oltava nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto työllistää itsensä. Tulevan hallituskauden aikana on käymässä päinvastoin. Valtion alijäämäisen talouden paikkaa- 118 Puoluekokous 2010 sisus.indd 118 28.5.2010 15:24:52 miseksi ollaan muun muassa kaavailemassa veronkorotuksia. Samalla listaamattomien yhtiöiden omistajat ollaan laittamassa kaksinkertaisen verotuksen piiriin. Aloite nro 78 Kokoomuksen Nuorten Liitto ry YHTEISÖVERO LASKETTAVA 23 PROSENTTIIN Nykytilanteessa yhtiö maksaa yhteisöveroa 26 % verotettavasta tulosta. Omistajaa ei veroteta toistamiseen listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta, kun osinko on vähemmän kuin 9 %:n tuotto laskettuna osakkeen matemaattiselle arvolle ja osinko on enintään 90 000 euroa. Tämän jälkeen listaamattoman yhtiön osakkaan nostamasta osingosta 70 % verotetaan ansiotulona. Kokoomuksen Nuorten Liiton mielestä kasvua on edistettävä ja työllistämisen verotusta on kevennettävä tuntuvasti. Vuonna 2009 tehtiin sekä vero- että menoelvytystä. Menoelvytyksen tehokkain osa painottui julkisten investointien kasvattamiseen. Vähemmälle suosiolle jäi suurempi, luotto- ja takausinstrumentteihin kohdistunut osa. Jotta yhtiö voisi maksaa osinkoa 90 000 euroa ilman kaksinkertaista verotusta, on yhtiöllä oltava omia vapaita pääomia 1 000 000 euroa. Siihen päästäkseen yhtiö on joutunut maksamaan yhteisöveroa nykyisen 26 prosentin verokannan mukaan 350 000 euroa. Ei ole olemassa verovapaita osinkoja. Kun osakeyhtiöiden keskimääräinen nettovarallisuus on noin 40.000 euroa, kaksinkertaisesti verottamatta jäävä osinko on keskimäärin 3 600 euroa. Noin 40.000 euroa ansaitsevan yrittäjän maksamien verojen ja sosiaaliturvamaksujen määrä on suunnilleen sama kuin palkansaajalla. Nykyjärjestelmämme ei kannusta yrittäjyyteen verotuksen kautta. Siitä huolimatta yrittäjien verotusta ehdotetaan kiristettäväksi. Elvytystä tulee jatkaa uusin painotuksin. Julkisten investointien kasvattamisessa on saavutettu saturaatiopiste. Esimerkiksi uusien väylähankkeiden siunaamista työllisyysperusteisina investointeina on vaikea perustella. Pelätty rakennusalan massatyöttömyys on saatu vältettyä. Luotto- ja takausinstrumentteihin ei puolestaan ole patoutunut kysyntää. Veroelvytystä on lisättävä. Verotuksella on tutkitusti kiistaton yhteys talouskasvuun. Kasvu-uran hakemista tuleekin jatkaa aktiivisella veropolitiikalla. Verotuksen painopiste tulee siirtää pois työn, osaamisen ja yrittämisen verottamisesta; ei pelkästään välillisiä veroja korottamalla, vaan laskemalla yhteisövero kilpailukykyiselle tasolle. Tulevaisuudessa 2/3 uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hyvinvointimme tulee siten riippumaan pitkälti pk-yritysten menestymisestä. Yritysten vahvat taseet estivät pelätyn konkurssiaallon nykyisen laman aikana, jolloin myös työpaikkoja säilyi. 23 prosentin yhteisöverolla Suomi olisi EU-keskiarvoa kilpailukykyisempi. Se mahdollistaisi terveen talouden, jossa painopiste olisi jälleen yksityisten yritysten investoinneissa. Tämän toimenpiteen kustannukset olisivat ruuan arvonlisäveron alentamisen luokkaa. Yrittämisen on oltava kannustavaa ja siihen on sisällyttävä myös palkitsemiselementti, jotta yrittäjäriskin ottaminen olisi perusteltua. Yrittäjyyteen liittyy aina epävarmuus toimeentulosta, riski epäonnistumisesta ja palkansaajia heikompi sosiaaliturva. Yrittäjät tekevät keskimäärin 25 % enemmän työtunteja ja jäävät eläkkeelle myöhemmin kuin muut työntekijät. Vahvan ja työllistävän pkyrittäjäkentän luomiseksi tarvitaan yrittäjyyttä kannustavaa verotusta sekä työllistämisen esteiden madaltamista, jotta työllistävien yritysten määrä kasvaisi. Kun bruttokansantuote kääntyy aikanaan nousuun, samat tulot saadaan kerättyä pienemmälläkin veroasteella. Mikäli annamme käydä toisin ja verotuksella tehdään työllistäminen entistä kannattamattomammaksi, ei uusia työpaikkoja ainakaan synny. Korkeaa työllisyysastetta pitää tavoitella, koska hyvinvointi syntyy työstä. Masennustilasta ei nousta kiristämällä vaan kannustamalla. Verotuksella tuettiin onnistuneesti kasvua 1990-luvun pohjakosketuksen jälkeen. Nyt on jälleen aika panna toimeksi ja nostaa Suomi nousuun – työllä ja yrittämisellä. Edellä olevan perusteella Espoonlahden Kokoomus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja yrittäjyyttä kannustavan verotuksen säilyttämiseksi.Verojärjestelmän tulisi kannustaa yrittäjäksi ryhtymiseen, yritykseen kasvattamiseen sekä vahvoihin taseisiin. Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että yhteisöveroa lasketaan nykyisestä 26 prosentista 23 prosenttiin. 119 Puoluekokous 2010 sisus.indd 119 28.5.2010 15:24:52 vat yhtiöt, jotka luovat uusia työpaikkoja ja kantavat riskin kasvupyrkimyksistä. Kasvuyrittäjille usein suurin investointi onkin uusien työntekijöiden palkkaaminen. Henkilöstökulut huomioiva malli antaisi nykyistä paremmin arvoa myös ns. henkistä pääomaa omaaville yhtiöille, joiden arvokkain tuotannontekijä ei ole tehdashalli vaan osaava henkilökunta. Aloite nro 79 Tampereen Kokoomusteekkarit ry SÄÄSTÄMISESTÄ ON TEHTÄVÄ KANNATTAVAA Suomen nykyinen verolainsäädäntö ei nykyisellään kannusta säästämiseen. Suuri pääomatulovero vie helposti säästön tuotoista jopa niin suuren osan, että inflaatio ja muut kulut huomioiden, voi säästön todellinen ostovoima olla jopa pienempi kuin säästämistä aloitettaessa. Parhaimmissa tapauksissa säästö kasvaa, mutta kasvu voi olla niin pientä, ettei säästäminen houkuttele. Uudistuksen olisi käytännössä toteutettavissa mallina, jossa verovelvollisella on mahdollisuus valita itselleen edullisempi vaihtoehto joko nykyisestä nettovarallisuuteen perustusvasta tai uudesta henkilöstökulut huomioivasta laskentatavasta. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista siirtyä yhteen täysin uuteen laskentamalliin, joka huomioisi sekä yhtiön nettovarallisuuden että henkilöstökulut. Pääomatuloveroa tulisi muuttaa enemmän säästämistä suosivaksi, esimerkiksi muuttamalla piensäästäjien pääomatulot verottomaksi muutamaan tuhanteen euroon asti ja pienentämällä myös suursäästäjien verotusta, kuten Yhdistyneessä Kuningaskunnassa tehtiin vuonna 2008. Säästämistä suosiva ilmapiiri lisäisi suomalaisten osakesäästämistä ja tätä kautta vähentäisi Suomen ulkomaista nettovelkaa sekä osinkojen virtaamista ulkomaille. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää yritysverotuksen uudistusta valmistellessaan selvittämään muiden vaihtoehtojen lisäksi mahdollisuutta ottaa käyttöön henkilöstökulut huomioiva listaamattomista osakeyhtiöistä nostettavan osingon verotusmalli. Sijoitusasuntosäästäjien tapauksessa pääomatuloverotuksen alentamisella olisi positiivinen vaikutus vuokralaisten vuokramenoihin, koska ainakin osa verohelpotuksesta näkyisi vuokralaiselle pienempänä vuokrana. Näin ollen, säästämiseen kannustava verotus näkyisi positiivisesti muuallakin, kuin vain säästäjien kukkarossa. Puoluehallitus (aloitteet nro 77 – 80): Aloitteet nro 77 - 80 käsittelevät verotuksen uudistamisen linjauksia – verotuksen kannustinvaikutuksia suhteessa yrittäjyyteen ja työllistämiseen (aloite nro 77), yhteisöverokannan tasoa (aloite nro 78), pääomatulojen ja säästämisen verotusta (aloite nro 79) ja osinkojen verotusta (aloite nro 80). Tampereen Kokoomusteekkarit ry edellyttää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla säästämiseen liittyvää verotusta, kuten pääomatulovero, kevennetään lähemmäksi Eurooppalaista keskitasoa. Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat. Työryhmä pohtii verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen, yrittäjyyden, kannustavuuden ja verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Se tarkastelee eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä on teettänyt useita asiantuntijaselvityksiä verotuksen eri aihealueilta, kuullut sekä järjestöjen että akateemisen maa- Aloite nro 80 Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry TYÖLLISTÄVÄ KASVUYRITTÄJYYS KANNUSTAVAKSI Listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen verotusta on muutettava siten, että osingon tuloverosta vapaan osuuden laskentaan vaikuttavat yhtiön nettovarallisuuden lisäksi myös yhtiön henkilöstökulut. Tavoitteena on kannustaa työllistämiseen ja kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä. Hyötyjiä, nykyiseen vain suuria pääomia keränneitä yhtiöitä suosivaan malliin verrattuna, olisivat nuoret ja kasva- 120 Puoluekokous 2010 sisus.indd 120 28.5.2010 15:24:52 ilman edustajia, järjestänyt julkisia kuulemistilaisuuksia ja pyrkinyt ylläpitämään julkista keskustelua verotuksen kehittämisestä. Työryhmän on tarkoitus tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä. kannan nostamisen tarpeellisuuteen. Suurimpana ongelmana on pidetty pääomatulojen ja korkeimpien ansiotulojen verotuksen tuntuvaa eroa, joka houkuttelee keinotekoiseen tulojen muuntamiseen ansiotulosta pääomatuloksi. Tämän tulonmuunnon ongelmat ja sen aiheuttaman verojärjestelmän korjaustarpeen nosti viimeksi esille OECD huhtikuussa julkaistussa Suomea koskevassa raportissaan. Sen sijaan kotitalouksien säästämiseen kannustamiseksi nykyhallituksenkin hallitusohjelmaan kirjattu pienten osinkotulojen verovapaus on edelleen kannatettava toimenpide, jolla voitaisiin lisätä pääomamarkkinan toimivuutta ja suomalaisyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita. Tavoitteena on riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus kannustaa työn tekemiseen ja edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla. Työryhmä etsii myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ja investointeja talouskriisin jälkeen. Verotuksen tasolla ja rakenteella on suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen, yrityksiin ja investointeihin. Tässä yhteydessä otetaan kantaa myös yritys- ja pääomaverotuksen rakenteeseen ja tasoon. Työryhmä tarkastelee ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka voidaan ottaa käyttöön vaalikaudella 2011 – 2015. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Joka tapauksessa selvää on, että verojärjestelmää uudistettaessa on tarkasteltava kokonaisuutta. Tällöin yhteisövero- ja pääomaverokannan taso sekä säästämisen ja osinkojen verokohtelu on tarkoituksenmukaisinta ratkaista yhdessä muiden merkittävien verolajien – eli ansiotulojen verotuksen ja kulutuksen verotuksen - uudistamisen kanssa. Tätä työtä tehdään parhaillaan Hetemäen johtamassa työryhmässä, ja samaan aihekokonaisuuteen Kokoomuksen kantoja valmistelee Kataisen johtama hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevä työryhmä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 77 – 80 johdosta. Taloustieteellisen analyysin mukaan yhteisövero on kansainvälisessä ympäristössä keskeisin investointeihin vaikuttava vero. Suomen yritysverotus oli vielä 2000-luvun alussakin kansainvälisesti kilpailukykyinen, mutta yhteisöverokannan alentamisesta huolimatta tämä kilpailuetu on pitkälti menetetty. Vuonna 2000 ero EU15-maiden yhteisöverokannan keskiarvoon oli eduksemme vielä 6 prosenttiyksikköä. Viime vuonna EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo kuitenkin jo alitti Suomen yhteisöverokannan tason. Tämä puhuisi selvästi yhteisöveron alentamisen puolesta. Aloite nro 81 Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry BISNESENKELEILLE LUOTAVA VEROKANNUSTIN Suomalaisessa elinkeinoelämässä eräs leimallinen piirre verrattuna muihin teollisuusmaihin on vaikeus saada yksityistä pääomaa perustettaviin kasvuyrityksiin. Pääomasijoittajien vähäinen määrä hidastaa kasvuyrittäjyyttä ja hankaloittaa uusien yritysten syntyä. Henkilötason pääomaverolla on talousteorian mukaan yhteisöverokantaa vähemmän vaikutusta investointeihin ja yritysten kasvuun, mutta sekin voi vaikuttaa tuntuvasti kotimarkkinoilla toimivissa ja erityisesti pienissä kasvavissa yrityksissä. Osinkoverotuksen tasolla on sen sijaan vaikutusta lähinnä uusien ja kasvavien yritysten investointeihin ja kasvuun. Osinko- ja luovutusvoittovero voivat kuitenkin johtaa verosuunnitteluun, jolla voi olla vaikutuksia investointipäätöksiin ja pääoman tehokkaaseen käyttöön. Osinkoverotus on kokonaisuus, josta päätettäessä on huomioitava yrittäjyyden, kasvun ja investointien kannustimet sekä resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Pääomaverokannan osalta viime aikoina käyty keskustelu on liittynyt lähinnä pääomavero- Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat valmistelleet vuonna 2009 verokannustinta niin sanotuille bisnesenkeleille. Bisnesenkeli on yksityishenkilö, joka sijoittaa omaa rahaansa pääsääntöisesti alkaviin yrityksiin.Yleensä bisnesenkeleillä on takanaan tuloksellista yrittäjätoimintaa. Muiden tavoitteidensa ohella bisnesenkelit haluavat aidosti auttaa yritystä menestymään. Aloittelevalle yritykselle on pelkän rahoituksen lisäksi jopa ratkaisevan tärkeää saada asiantuntevan yksityisen sijoittajan henkistä pääomaa käyttöönsä. 121 Puoluekokous 2010 sisus.indd 121 28.5.2010 15:24:52 Bisnesenkeleille suunnattu veroporkkana olisi tehokas kannustin, jonka aiheuttamat valtion välittömät verotulomenetykset olisivat hyvin pieniä. Vastaavasti niiden mahdollistama yritysten menestyksen synnyttämä kasvu olisi kansantalouden ja työllisyyden kannalta merkittävää. Koska kyseessä olisi lähinnä yksityishenkilöille suunnattu kannustin, se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi vähennyksenä tuloverotuksessa. Tietyt kriteerit täyttävään yritykseen sijoittava henkilö tai hänen hallussaan oleva yritys voisi vähentää sijoittamansa summa johonkin erikseen määriteltävään kattoon asti verotuksessaan. Käytännössä valtio saisi rahansa moninkertaisesti takaisin verottaessaan sijoituksen tuottoja, sekä menestyvän yrityksen tuottaman lisäarvon ja työllistävän vaikutuksen myötä. kertaistaen kaksi erilaista tapaa huojentaa bisnesenkeleiden verotusta: joko myöntämällä huojennus luovutusvoitosta tai myöntämällä huojennus sijoitushetkellä esim. pääomatuloista. Molemmissa perusmalleissa on törmätty useisiin ongelmiin. Verotuettavan toiminnan määrittely on hyvin ongelmallista: olisi pystyttävä määrittelemään verolainsäädännön vaatimalla tarkkuudella bisnes-enkelin ominaisuuksille ja/tai sijoituksen ja kohdeyrityksen ominaisuuksille asetettavat vaatimukset. Näiden kriteereiden täyttymisen valvonta pitäisi myös järjestää kokonaan erikseen. Kynnyskysymykseksi asiaa käsiteltäessä muodostui kuitenkin se, ettei bisnesenkeli-ajatteluun olennaisesti kuuluvan liiketoimintaosaamisen siirtymisen varmistavaa veromallia pystytty rakentamaan. Tällöin verotuki olisi pitänyt antaa yleisenä verohuojennuksena, jonka olisivat saaneet kaikki muut kohdeyritykseen sijoittavat, paitsi yrittäjä itse. Tällainen tilanne olisi hyvin ongelmallinen. Erityisesti taantumassa on tärkeää turvata aloittavien yritysten rahoitus ja pärjääminen, jotta talous saadaan mahdollisimman nopeasti nousuun ja luotua uusia työpaikkoja Suomeen. Ilman riittäviä pääomia ja tehokkaita sijoitusinstrumentteja ei Suomeen synny kasvuyrityksiä, joiden menestyminen on suomalaisen talouselämän kannalta kriittinen tekijä. Bisnesenkelien verokannustimen rajausongelmat ovat verotuille hyvin tyypillisiä. Verotukien vaikuttavuus verrattuna suoriin tukiin onkin ylipäätään heikko, sillä verolainsäädännön on oltava täsmällistä ja kohdeltava eri verovelvollisia tasapuolisesti. Tämän vuoksi suorat tuet ovat tukimuotona paljon tehokkaampia, koska niihin voi sisältyä valikointia ja harkintaa. Verotukena annettava tuki on yleensä yleinen tuki, jolloin tuensaajien määrä on suuri, tukimuoto on kallis ja sen tehokkuus vähäinen. Lisäksi verokannustinta käsiteltäessä todettiin, että yritysten kasvua olisi pyrittävä tukemaan verojärjestelmän sisällä laajemmin kuin vain yksittäisten rajattujen huojennusten kautta. Tämä tarkoittaa verojärjestelmän kokonaisuuden rakentamista yritysten kasvulle suotuisaksi. Pysyvästi menetettyjen vanhojen teollisuustyöpaikkojen tilalle on tärkeää synnyttää uusia työpaikkoja sellaisille toimialoille, joilla on todellista kasvupotentiaalia. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta tämä on suorastaan välttämätöntä. Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää, sekä ministeriryhmää toimimaan tehokkaan verokannustimen luomiseksi kasvuyrityksiin sijoittaville ns. bisnesenkeleille. Puoluehallitus: Hallitus käsitteli bisnesenkelien verokannustinta viime vuoden lopulla. Tuossa yhteydessä rajatun verotuen etsimisestä luovuttiin. Hallitus päätyi houkuttelemaan bisnesenkeleitä tekemään riskisijoituksia kasvuyrityksiin pidentämällä tuloverolain 50 §:ssä säädettyä omaisuuden luovutustappioiden vähentämisaikaa siten, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennettäisiin omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Aiemmin luovutustappiot on voinut vähentää vain verovuonna ja kolmena sitä seuraavana verovuonna. Bisnesenkeleiden sijoituksista suurin osa on tappiollisia, ja tappiot saattavat jäädä vähentämättä, jos luovutusvoittoja ei synny riittävän nopeasti - voitollisista sijoituksista ei välttämättä ole mahdollista tai järkevää irtautua nopeassa aikataulussa. Tappioiden vähentämisajan pidentämistä ei luonnollisesti pystytä määrittelyongelmien vuoksi kohdentamaan vain bisnesenkeleihin. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry:n aloitteessaan esittämä ns. bisnesenkelien verokannuste on huomioitu jo nykyhallituksen hallitusohjelmassa, jonka mukaan tavoitteena on kannustaa pääomasijoittajia sijoittamaan kasvuyrityksiin ja varmistaa että samalla myös sijoittajan omaa liiketoimintaosaamista siirtyy kohdeyritykseen. Huoli siitä, että varakkaat ihmiset käyttäisivät enenevässä määrin rahojaan juuri kasvavien uusien yritysten rahoitukseen, on täysin perusteltu. Juuri tällaista toimintaa Suomessa tarvitaan. Ns. bisnesenkeleiden verokannustin on ollut hallituskauden aikana useaan otteeseen esillä sekä TEM:ssä ja VM:ssä että asiaa pohtineissa työryhmissä. Päätöksenteossa on esillä ollut yksin- 122 Puoluekokous 2010 sisus.indd 122 28.5.2010 15:24:52 Perintäverolakia tulisikin muuttaa siten, että vero voitaisiin suorittaa siirrettynä verona sen jälkeen, kun leskikin kuolee ja omaisuus on tämän jälkeen helpompi myydä. Yleisenä toimena se kuitenkin on omiaan aktivoimaan piensijoittajia ja kannustamaan osakesijoituksiin. Muutosesitystä valmistellaan parhaillaan VM:ssä ja sitä on tarkoitus soveltaa jo tänä vuonna syntyviin tappioihin. Muutos pienentää verokertymää joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Töölön Kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, jolla leskien ja lasten perintöveron maksua voitaisiin siirtää. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus (aloitteet nro 82 – 83): Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite perintöveron huojennuksesta toteutettiin heti nykyhallituksen ensimmäisessä budjetissa vuoden 2008 alusta lähtien. Perintöverotus keveni merkittävästi kaikilla, mutta erityisesti leskien ja alaikäisten lasten osalta. Aloite nro 82 Joensuun Opiskelevat Porvarit ry PERINTÖVERO RINTAPERILLISILTÄ POIS! Suomi on verotuksen luvattu maa, mutta joku tolkku on oltava. Ihmiset maksavat ensin veroa tuloistaan, sitten hankkimistaan hyödykkeistä ja kiinteistöistä, mutta tämän jälkeen läheisimmät perilliset, oma puoliso ja lapset, joutuvat kohtuuttoman törkeän perintöveron uhreiksi. Monesti leski on pakotettu myymään asuntonsa, koska ei pysty maksamaan perinnöstä aiheutuvaa veroa. Monet perheyritykset ovat loppuneet, koska jälkeläiset eivät ole pystyneet ottamaan haltuun suvun pitkäaikaista yritystä. Tälle järjettömyydelle on tultava loppu! Vuoden 2008 alusta lähtien verotettavan perinnön alaraja nostettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon, lesken vähennysoikeus nostettiin 6 800 eurosta 60 000 euroon sekä alaikäisten lasten vähennysoikeus 3 400 eurosta 40 000 euroon. Tämän lisäksi poistettiin kolmas veroluokka, mikä tarkoitti mm. sitä, että avopuolisoiden perintöverotus keventyi. Uudistuksen myötä pienet perinnöt vapautuivat verosta kokonaan. Verouudistuksen aikaan arvioitiin, että jatkossa jopa kolmesta neljäsosasta, eli 75 prosentista perintöjä veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Ennen uudistusta verottomien perintöjen osuus oli yksi kolmasosa. Jos jossain asiassa voimme ottaa mallia länsinaapuristamme, tämä olisi se asia. Siellä suunta on oikea perintöveron osalta. Vuonna 2009 tehtiin vielä pieni uudistus perintöverotukseen. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettavia veroprosentteja alennettiin edelleen kolmella prosenttiyksiköllä. Tämä helpottaa mm. yritysten sukupolvenvaihdoksia, kun yritys siirretään ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvalle jatkajalle, esim. rintaperilliselle. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry:n aloitteeseen viitaten puoluehallitus toteaa, että rintaperillisten verotusta on kevennetty erittäin huomattavasti sekä yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotettu. Töölön Kansallisseura ry:n aloitteeseen viitaten puoluehallitus toteaa, että aloitteen kaltaisessa tilanteessa lesken ja lasten kannattaa huolehtia siitä, että perukirjaan liitetään lesken ilmoitus asunnon hallinnasta, mikä vähentää lapsilta perittävän veron määrää. Mikäli leski tietää asuvansa yhteisessä asunnossa määräajan tai vaikkapa koko elinaikansa, hän ilmoittaa pitävänsä asunnon hallussaan jakamattomana ja asuu siinä elinikänsä ajan tai esimerkiksi 10 vuoden ajan. Tällöin lesken asumisesta lapsille seuraava rasite otetaan huomioon ja sille lasketaan arvo, jolloin rasite alentaa lasten saaman perinnön veropoh- Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että perintövero poistetaan suomesta rintaperillisten osalta. Aloite nro 83 Töölön Kansallisseura ry LESKIEN JA LASTEN PERINTÖVEROA UUDISTETTAVA Perintövero lankeaa maksettavaksi välittömästi myös tapauksissa, missä kuolinpesän ainoana omaisuutena on lesken käyttämä asunto. Myös lapset - mahdollisesti alaikäiset tai varattomat opiskelijat - joutuvat maksamaan kuolleen vanhempansa jälkeen jättämästä omaisuudesta perintöveron, vaikka omaisuutta on inhimillisesti katsoen mahdotonta realisoida. 123 Puoluekokous 2010 sisus.indd 123 28.5.2010 15:24:52 jaa ja siten myös lasten perinnöstä maksamaa veroa. Verotuspohjan alennus voi olla erittäin merkittävä erityisesti silloin, jos leski on nuori. Näin ollen aloitteessa kuvatun kaltaisessa tilanteessa leski voi omalla ilmoituksellaan alentaa lastensa verotaakkaa, mikäli kunkin lapsen saaman perintöosuuden arvo nousee 20 000 euron vapaata perintöosaa ja alaikäisten lasten saamaa 40 000 euron lisähuojennusta suuremmaksi. Aloite nro 84 Tampereen Kokoomusteekkarit ry ILMOITUSOIKEUS VALTION TAI KUNNAN VAROJEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (WHISTLEBLOWING) Monessa maassa on perinne, jossa viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä (whistleblowing). Puoluekokous vastasi samantyyppisiin, perintöveroa käsitteleviin aloitteisiin Tampereen puoluekokouksessa vuonna 2008. Silloin todettiin, että tavoite perintöveron poistosta pidemmällä aikavälillä on oikea ja että puoluehallituksen näkemyksen mukaan Kokoomuksen on tulevilla hallituskausilla tavoiteltava perintöveron asteittaista poistoa. Yleisesti voi todeta, että Suomessakin tapahtuu väärinkäytöksiä julkisella sektorilla. Tämän vuoksi viranhaltijalla tai työntekijällä on oltava oikeus ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä. Tietysti on vaihtoehto, että viranhaltijalla tai työntekijällä olisi oikeus haastaa oikeuteen jokin valtion tai kunnan yksikkö, joka on käyttänyt rahavaroja väärin tai tehnyt jonkin muun väärinkäytöksen. Verotukseen kohdistuu tällä hetkellä korotuspaineita, koska julkisen talouden alijäämä on mittava. Julkisen talouden kestävyydestä on pidettävä huolta, jottei Suomi joudu hallitsemattomaan velkakierteeseen. Kokoomuksen keinoja julkisen talouden tasapainottamisessa ovat työurien pidentäminen, tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua edistävät rakenteelliset ja verotukselliset uudistukset. Kokoomuksen tavoitteena on pyrkiä pitämään työn tekemisen, yrittämisen ja työllistämisen verotus mahdollisimman kannustavana, jotta työnteko ja työllistäminen olisivat aina kannattavaa. Tällöin veronkorotuspaineita on suunnattava pois työn ja työllistämisen verotuksesta esimerkiksi kulutus- ja ympäristöverotuksen suuntaan. Täysimittainen oikeudenkäynti on käytännössä kovin raskas hanke, ja se voi kestää vuosia nähden saavutettavaan hyötyyn. Tämän vuoksi kevyempänä menettelynä on viranhaltijan tai työntekijän valituksen käsittely, joka voidaan suorittaa vähemmällä metelillä ja oikeudenkäyntiä nopeammin. Valtion osalta voi todeta, että valitusosoite väärinkäytöksestä on Valtiontalouden tarkastusvirasto. Kuntien osalta mahdollisesti sopiva osoite on valtiovarainministeriö, tai sitten luodaan jokin kuntatalouden oma tarkastusjärjestelmä. Jonkin tasoisen perintö- ja lahjaverotuksen säilyttämistä voi perustella siitä näkökulmasta, että verotus ylipäänsä perustuu veronmaksukykyyn. Mikäli saa perinnön tai lahjan, kiistatta veronmaksukyky tältä osin paranee. Kokoomus haluaa kuitenkin jatkossakin huolehtia, ettei perinnönsaanti esimerkiksi pakota leskeä tai lapsia lainanottoon ja että suomalaisten yritysten ja työpaikkojen toiminta voidaan siirtää uudelle yrittäjäsukupolvelle. Se tarkoittaa sitä, että perintöverotusta tulee tulevaisuudessakin keventää omaisuusarvojen kasvaessa. Tämän vuoksi puoluekokous edellyttää seuraavaa: 1) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö valtion viranhaltijan tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa valtion varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä. 2) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö kunnan viranhaltijan tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa kunnan tai kuntayhtymän varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. On huomioitava, että väärinkäytöksestä ilmoittavalle virkamiehelle on oltava suojauskeinoja, jotta ilmoitetusta väärinkäytöksestä ei seuraa kohtuuttomia tilanteita ilmoittaneelle virkamiehelle. 124 Puoluekokous 2010 sisus.indd 124 28.5.2010 15:24:52 3) Puoluekokous edellyttää, että valituksen tekevällä kunnan tai valtion viranhaltijalle / työntekijälle laaditaan lainsäädännölliset turvajärjestelmät, jolloin valituksen tekevä ei joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. org, on viime vuosina tullut yhä käyttökelpoisempia vaihtoehtoja perinteisille suljetuille ohjelmistoille. Ne ovat osoittautuneet sekä ominaisuuksiltaan että tietoturvaltaan riittäviksi vaativaankin käyttöön. Puoluehallitus: Suomessa kansalaisen perusoikeudet ovat perustuslaissa ja niitä vahvistavat oikeudet, jotka ovat mm kuntalaissa ja hallintolaissa. Kansalaisella on oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaa. Suomessa lainsääntö on yleisesti ottaen kunnossa eikä erityistä puutetta esitetyllä alueella ole. Tärkeimpiä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen etuja ovat kustannussäästöt ja toimittajariippuvuuden väheneminen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ohjelmistolisenssit ovat yleensä maksuttomia ja ohjelmiston jatkokehitys- ja tukipalvelut on mahdollista kilpailuttaa vapaasti kaikissa ohjelmiston elinkaaren vaiheissa. Taloudellisten näkökulmien lisäksi Helsingin Kokoomuksen Nuorten mielestä ohjelmistojen avoimuus on kannatettava arvo myös itsessään. Kansalaisilla on aina ollut oikeus ilmoittaa havaitsemastaan tai tietämästään rikoksesta poliisiviranomaisille tai tehdä rikosilmoitus. Moraalisesti se on myös velvollisuus, joskin henkilö voi olla pidättyväinen monista eri syistä, joihin aloitteentekijät välillisesti viittaavat. Kansalaisilla on oikeus tehdä valitus tuomioistuimiin hallintoasioissa ja rikosasioissa, tehdä kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle, ilmoittaa valtiontalouden tarkastajille, ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin ja saattaa esimerkiksi kunnan viranomaisen tekemä päätös ylemmän päätöksentekoelimen käsittelyyn. Esimerkki avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytöstä julkisessa hallinnossa on Oikeusministeriön siirtyminen Microsoft Officesta avoimeen OpenOfficeen. Kokemukset ovat olleen hyviä ja OpenOffice on pystynyt tarjoamaan Microsoft Officea vastaavan ja riittävän toiminnallisuuden. Näihin seikkoihin vedoten Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon ja kehottaa puolueen eduskunta- ja ministeriryhmiä edistämään määrätietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönottoa valtion ja kuntien tietojärjestelmissä. Kyseisellä aloitteella ilmeisesti pyritään hyvään, mutta erityissäännökset johtavat kyseisen ilmiön ylikorostamiseen, tilanteet kärjistyisivät ja synnytettäisiin käsitys eräänlaiseen poliisivaltioon ja erillisten viranomaisten perustamiseen. Puoluehallitus: Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään kysymykseen. Muun muassa seuraavissa linjauksissa ja suosituksissa on otettu kantaa avoimen lähdekoodin käyttöön julkishallinnossa: Vastaisuudessakin tulee paremminkin korostaa yleistä kansalaisaktiivisuutta, kun ongelmia havaitaan. Rehellistä rikosilmoituksen tai kantelun tekijää ei rangaista, mutta vääriä ilmoituksia pitää samalla varoa. Moraalisesti vahvassa yhteiskunnassa on riittävän hyvät suojajärjestelmät ilmoituksentekijän puolella. - Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003, 5 §): ”Viranomaisen on pyrittävä käyttämään asiakkaan kannalta teknisesti mahdollisimman yhteensopivia ja helppokäyttöisiä laitteistoja ja ohjelmistoja.” Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. - Hallituksen kannanotto 6.3.2009 Tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittaminen: ”Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä”. Aloite nro 85 Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry JULKISHALLINNON SUOSITTAVA TIETOJÄRJESTELMISSÄÄN AVOINTA LÄHDEKOODIA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n hyväksymä JHS 169 -suositus koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Suosituksen tarkoitus on opastaa julkisen hallinnon organisaatioita avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnassa ja käyttöönotossa. Suositus keskittyy julkisen hallinnon toimijoihin ohjelmistojen hankkijana ja käyttäjänä. Suositus ei ole pakottava. Avoimen lähdekoodin ohjelmisto tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, jonka lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja jonka levittäminen ja jatkokehittäminen on vapaata. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista, kuten Linux-käyttöjärjestelmä, Mozilla Firefox -selain ja toimisto-ohjelmisto OpenOffice. 125 Puoluekokous 2010 sisus.indd 125 28.5.2010 15:24:52 liikelaitos Destiaksi, Imatran Voima Fortumiksi ja Valtion Painatuskeskus Editaksi. Vanhoja edelleen hyvin perinteisillä nimillä toimivia yhtiöitä on kuitenkin esim. Neste, Nokia ja Alko, joiden suomalainen nimi ei ole ollut kansainvälistymisen este. Näiden suositusten ja linjausten täytäntöönpano on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Kuten aloitteessa todetaan julkisia IT-hankintoja tehtäessä kokonaiskustannukset koko järjestelmän elinkaaren aikana ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat keskeisessä roolissa. On arvioitu, että tieto- ja viestintäteknologian kustannuksista julkisella sektorilla yli 70 % on henkilöstökuluja, noin 7 % on lisenssikuluja. Suomen valtion ja kuntien olisikin suosittava suomalaisperäisiä sanoja yritystensä nimissä. Puoluehallitus: Töölön kansallisseura kiinnittää huomiota erittäin tärkeään ja jatkuvasti ajankohtaiseen asiaan. Vierasperäiset nimet ja erilaiset kulttuurittomat lyhenteet ovat yleistyneet voimakkaasti viima aikoina yritysten ja julkishallinnonkin nimistössä, oli sitten kyse uusista organisaatioista tai vanhoista, jotka haluavat uudistua. Avointa lähdekoodia tärkeämpää onkin korostaa tietojärjestelmien avoimia rajapintoja ja tämä vaatimus tulisi aina sisällyttää kriteerinä julkisiin IT-hankintoihin. Keskeistä on, että viranomaisen tulee käyttää asiakkaan kannalta yhteen toimivia ratkaisuja. Avointa lähdekoodia ei voi julkisissa hankinnoissa teknologianeutraliteettia seuraten määritellä kriteeriksi ohi lisensointisoftan. Kehitys on toisaalta ymmärrettävää. Kansainvälistyminen ja kansainväliset yhteydet lisääntyvät jatkuvasti. Joudumme yhä useammin kommunikoimaan ulkomaalaisten ja eri kulttuureista peräisin olevien toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Erityisesti aloilla, joissa kansainvälistä toimintaa ja kontakteja on paljon, voi helppo ja yleisesti ymmärrettävissä oleva nimi auttaa tuota kanssakäyntiä. Tämä pätee erityisesti yrityksiin, joista valtionyhtiö Itella on hyvä esimerkki: toiminta on laajentunut jo paljon Suomen rajojen ulkopuolelle. Avoimen koodin periaatetta on hyvä suosia myös julkishallinnon tietojärjestelmissä, mutta se ei voi olla itse tarkoitus. Sen käyttöä on hyvä lisätä asteittain siellä, missä siitä syntyy säästöjä ja missä se on mahdollista. Lisenssikustannusten säästyessä uusia tuntuvia menoja saattaa kuitenkin tulla muun muassa koulutuksesta, käyttäjätuesta, aiempien dokumenttien konvertoinnista, arkistoinnista, sähköisestä kalenterista ja usein nämä liitännät pitää rakentaa kokonaan uudelleen. Maksuton ei siis ole ilmaista. Suuri osa IT-kustannuksista syntyy tietojärjestelmien kehityksessä, yhteensopimattomuuksissa ja sovelluskehityksessä. Julkishallinnon tietojärjestelmien avoimilla rajapinnoilla saavutettaisiin paitsi tehokkuutta myös kustannussäästäjä. Lisäksi avoimet palvelurajapinnat edistäisivät julkisen tiedon saatavuutta ja avoimuutta. Aloitteen tekijät ovat kuitenkin oikeassa. Julkinen hallinto näyttää esimerkkiä siitä, mikä on meille suomalaisille hyvä linja. Erityisesti silloin kun yrityksen, liikelaitoksen tai organisaation toimialue rajautuu Suomeen, olisi nimenkin oltava ensisijaisesti suomenkielinen. Myös kansainvälistyvät organisaatiot voivat valita nimikseen suomenkielisiä sanoja, jotka on kuitenkin helppo lausua kansainvälisillä kielillä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vaikkapa maailman tunnetuimpien tavaramerkkien joukkoon kuuluva suomalainen paikannimi Nokia tai hissiyhtiö Kone. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 86 Töölön Kansallisseura ry SUOMENKIELISYYS SÄILYTETTÄVÄ YRITYSTEN NIMEÄMISISSÄ Aloite nro 87 Viestintäkulttuuri on muuttunut rajusti viimeisen 20 vuoden aikana. Maapalloistuminen ja englannin kielen ylivalta näkyvät puhekielessä ja suomalaisessa nimistössä. Yritysten vanhojen, suomalaisten nimien korvaaminen ns. kansainvälisemmällä, yleensä englannin kieleen perustuvalla uudisnimellä on ollut viime vuosina harmittavan yleistä: Suomen Posti muuttui Itellaksi, Tie- Kansalliset Ylioppilaat ry POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU POISTETTAVA KUNTIEN PALKKAUSOHJEISTUKSESTA Aloite on poistettu tekijöiden pyynnöstä. 126 Puoluekokous 2010 sisus.indd 126 28.5.2010 15:24:52 Aloite nro 88 tava kehittyä ja laajentua. Osallistumista ja osallisuutta tulee edistää, ei kahlita eikä holhota, siksi järjestötoiminta on mahdollista vain ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja ihmisten aktiivisuus. Salon Kokoomusnaiset ry KUNTALAISVAIKUTTAMISEN VARMISTAMINEN SUURKUNNISSA Suomessa on syntynyt vuoden aikana useita uusia suurkuntia. Kuntalaisvaikuttaminen jää alueen reuna-alueilla vähäiseksi. Yhdistysaktiivisuus heikkenee ja yhteisöllisyys häviää. Kaikkien pitää voida tuntea kuuluvansa kokonaisuuteen. Suomessa muutos on tapahtunut nopeasti. Emme saa hukata ihmisiä muutostilanteissa, kun kuntamuotoja rakenteellisesti suurennetaan. Kokoomusyhdistysten toimintaan kaivataan ihmisiä kipeästi. Syrjäytyminen piinaa niin nuoria kuin vanhempiakin ihmisiä. Se on yhteiskunnallinen ongelma. Meidän tulee muistaa kokoava yhteisöllisyys. Kokousten pitämistä ja jäsenistöön yhteyden pitämistä helpottaa, kun uuden teknologian ja sähköisten välineiden käyttö tulee mahdolliseksi. Ao. yhdistyslain muutos hyväksytään eduskunnassa kevään aikana. Toiminnastamme kokoomusyhdistyksissä on tehtävä helposti lähestyttävää ja ihmisläheistä vuorovaikutustoimintaa. Arvot ja oikea välittäminen auttaa monia ihmisiä vaikeiden tilanteiden yli. Pidetään yhteyttä toisiimme ja kannustetaan yhteisöllisyyteen. Saavutamme paremman tulevaisuuden olemalla kiinnostuneita toisistamme ja kanssaihmisistämme. Yhdistys on monelle iäkkäälle perheen korvike, mahdollisuus kokoontumisen ja ajatusten vaihtoon. Hiljaisen tiedon siirto on sukupolvien välillä merkittävää. Kaikilla ei ole omia isovanhempia. Ystävyydestä on iloa monissa eri tilanteissa. Kansallisen sivistysliiton opintokeskus Kansio on valmistellut mm. Yhdistysoppaan. Kokoomus on kannattanut sitä, että tekniset apuvälineet tulisivat mahdollisiksi käyttää yhdistystoiminnassa, jos yhdistys hyväksyy välineiden käytön säännöissä, kuten puolue tulee aikanaan kehottamaan. Kokoomus korostaa, että näin yhdistystoiminta saa siten uusia mahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueilla. Yhdistystoiminnan sähköinen käsikirja sisältää neljä osaa: Tekemisen Meininiki, Varainhankinnan ABC, Kokoustaminen ja Aktivointi. Yhdistystoiminnan näkökulma oppaassa on paikallisyhdistyslähtöinen ja esimerkkitapauksina on käytetty Kokoomuksen paikallisyhdistyksiä. Tämä aineisto on useiden vuosien tuotekehittelyn tulos. Kansallisen Sivistysliiton järjestökoulutukseen osallistuva henkilökunta on koonnut yhdistystoimintaan liittyvän tietämyksensä yhteen nippuun Kansion jäsenjärjestöjen vapaasti käytettäväksi. Salon Kokoomusnaiset haluavat, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta, eduskuntaa ja ministeriryhmiä toimimaan siten että yhdistystoiminnasta saadaan kirvoitettua kannustin ihmisten löytämiseksi yhteisiin hankkeisiin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.Yhdistystoiminta ja kolmas sektori voi toimia myös nuorisotyötä kannustavasti ja nuorten viikonloppuja valvoen. Aineisto ei tietysti ole vielä valmis. Ei ehkä tule koskaan olemaankaan. Aineisto koostuu useista moduuleista ja sen tavoitteena on pitää sisällään tavallisen yhdistyksen tavallisessa toiminnassa tarvittava tavallinen tietämys ja taito. Kokoomus kehottaa yhdistyksiä käyttämään oasta ja myös osallistumaan Kansion koulutukseen. Puoluehallitus: Aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa. Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmämme perustuu ja sen tulee perustua vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Kokoomus korostaa, että yhdistystoiminta, kolmas sektori ja vapaa kansalaistoiminta on yhteiskunnan voimavara. Yhdistystoiminnan on sallit- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 89 Salpausselän Kokoomus ry JÄRJESTÖSTRATEGIAN, YHTEISTYÖSTRATEGIAN LAATIMINEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA KUNTIEN VÄLILLÄ Kuntien ja järjestöjen tiivis yhteistyö on yhteiskunnan peruspilari. Hyvinvointivaltiota raken- 127 Puoluekokous 2010 sisus.indd 127 28.5.2010 15:24:52 mahdollista rakentaa nykyistä paremmin toimivat mallit yhteistyöhön kuntien ja kolmannen sektorin välille. nettaessa korostettiin julkisen vallan vastuuta ja järjestöillä nähtiin avustava rooli. Laman aikana kolmatta sektoria ryhdyttiin pitämään yhteiskunnan pelastajana. jolle julkinen valta voi osin siirtää tehtäviään. Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa korostuu järjestöjen palveluntuotantotehtävä. Järjestöt rinnastetaan usein yrityksiin. Yhteistyö on laajaa ja monimuotoista, mutta usein myös jäsentymätöntä ja sekavaa. Kilpailuyhteiskunta asettaa yhteistyön uusien kysymysten eteen – yhteistyön periaatteiden määritteleminen on tarpeellista. Puoluehallitus: Laaja kuntalaisten itsehallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen kulmakivi. Julkisessa hallinnossa päätöksenteon tulee olla läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä kuntalaista ja käsiteltävinä olevia asioita. Kuntien muutosvalmius, kyky uudistaa palveluita ja etsiä uusia ratkaisuja ovat välttämättömiä väestörakenteen ja palveluiden muuttuessa. Kaupungit ostavat järjestöiltä palveluja, toisaalta myös järjestöjä avustetaan. Lisäksi on muuta yhteistyötä. Kuntalaisten itsehallinnon edellytyksistä, verotusoikeudesta ja tehtävien järjestämisestä on huolehdittava. Kuntien vastuulla on järjestää itse tai yhteistyössä muiden kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa palveluita siten, että ne ovat kattavia, korkealaatuisia, tehokkaasti tuotettuja ja saatavilla kohtuullisella etäisyydellä palvelun luonteen mukaan. Ostopalvelut ovat kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen hankintaa. Yhteistoimintasopimuksessa taas on kysymys molempien osapuolten intresseistä, ne ovat kumppanuussopimuksia. Nämä vaativat selkeyttämistä yhteistyön periaatteista ja vastuista. Kokoomus on tukenut Paras-hanketta, sen toimeenpanoa, kuntauudistusta, palvelurakenteen uudistamista uusien palvelutuotannon tapojen käyttämistä ja kuntalaisen mahdollisuutta valita palveluista ja palveluntarjoajista. Avustustoiminnassa intressit ovat järjestöllä, kunta valvoo jaetun rahan käyttöä. Tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi pitää luoda selkeät periaatteet: miten, kenelle, miksi avustuksia jaetaan? Tällä hetkellä toimialojen ja kuntien käytännöt ovat vaihtelevia ja erilaistavia. Kokoomuksen kunnallisvaalikampanja ”Korva” tarjosi hyviä käytännön esimerkkejä eri kunnista. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistyöllä on koottu ja Kuntaliitto pitää yllä nk. ”Hyväkäs tietopankkia”, josta selviää vastauksia ”Näin kunnat sen tekivät”. Strategisen kumppanuuden rakentuminen edellyttää kohtaamista, halua yhteistyöhön ja yhteistyön motiivien löytämisen. Samalla se edellyttää näkemystä päämääristä, kumppanuudesta ja resursseista. Osoitteessa www.kunnat.net/hyvakas voi tutustua lupaavien esimerkkien tietopankkiin. Tarkasteluun täytyy saada myös kumppanuuden rakenteet, mahdollinen ohjausrakenne ja vastuut. Yhteisen toiminnan osalta täytyy löytää myös kumppanuuden lisäarvo ja arvioida hyöty. Strategian luominen on kunnille sekä järjestöille suuri mahdollisuus. Yhteistyö pitää resursoida johdonmukaiseksi. Vaikka yhteistyötä on tehty paljon, jäsentyneempi malli tuo lisää tietoa toiminnoista, keskinäistä arvostusta, mahdollisuuksia etsiä yhteisiä toiminnan kohteita ja konkreettisia välineitä. Joissakin suurissa kaupungeissa mm. Espoossa on järjestöstrategian luominen kunnassa todettu hyödylliseksi. Tietopankissa esitellään erilaisia palveluratkaisuja, jotka ovat luoneet edellytyksiä esimerkiksi palvelujen tuottavuudelle ja vaikuttavuudelle, kuntalaisten arjen sujuvuudelle, johtamisjärjestelmän toimivuudelle tai elinympäristön laadun parantamiselle. Hyvien käytäntöjen havainnollistamiseksi on laadittu palvelukortteja, videoita ja kehittämistarinoita. Kuvauksia ja tarinoita voit etsiä toimialoittain tai hakusanalla. Tietopankissa esitellään mm: kuntapalvelujen järjestämiseen tai tuottamiseen, yhdyskuntien toimivuuteen, henkilöstöjohtamiseen sekä kunnan elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden edistämiseen liittyviä lupaavia käytäntöjä. Edellä todetun perusteella Salpausselän Kokoomus esittää, että Kokoomus ottaa kantaa siihen, miten käytäntöjä voitaisiin kunnissa valtakunnallisesti järkevöittää. Kokoomuksen ideologiassa kun erityisesti korostetaan kuntalaisen ja vapaaehtoistyön ja järjestöjen merkitystä hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Strategian laatiminen parantaisi kuntien ja järjestöjen tietoisuutta toisistaan ja olisi Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 128 Puoluekokous 2010 sisus.indd 128 28.5.2010 15:24:52 Aloite nro 90 en pidentäminen, tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua edistävät rakenteelliset ja verotukselliset uudistukset. Kokoomuksen tavoitteena on pyrkiä pitämään työn tekemisen, yrittämisen ja työllistämisen verotus mahdollisimman kannustavana, jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Myös Tampereen vuoden 2008 puoluekokous vastasi samantyyppiseen aloitteeseen, että Kokoomuksen ensisijainen tavoite verotuksen keventämisessä on työn verotuksen keventämisen. Pidemmällä aikavälillä tämä tarkoittaa koko verojärjestelmän kannalta painopisteen siirtämistä toisaalta kulutuksen verotukseen ja toisaalta kiinteän veropohjan verottamiseen. Kauklahden Kokoomus ry YLEISEN JA VAKITUISEN ASUINRAKENNUSTEN KIINTEISTÖ VEROPROSENTIN ALARAJOJEN PUDOTTAMINEN 0,10 PROSENTTIIN Vakituisen asunnon kiinteistövero ei ota huomioon asukkaan maksukykyä. Samoin maamme eri osissa verotusarvot vaihtelevat huomattavasti toisistaan. Varsinkin kasvukeskusten alueilla kiinteistöjen verotusarvot ovat nousseet Verohallituksen päätösten mukaisesti kymmeniä prosentteja vuodessa. Useilla paikkakunnilla se on merkinnyt jo nyt tuntuvaa korotusta asukkaiden kiinteistöverolaskuun. Lisäksi kun kiinteistöveron alarajat ovat nousseet. Kiinteistövero on noussut joillakin huomattavasti. Esimerkiksi asunnossaan vuosikymmeniä asuneelle vanhukselle, joka saa vielä pientä eläkettä, maksurasitus voi aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen. Vastaava tilanne voi tulla myös asuntovelkaiselle lapsiperheelle. Kuten Kauklahden Kokoomus ry:n aloitteessakin todetaan, kiinteistövero antaa kunnille mahdollisuuden itsenäisen kuntatalouden harjoittamiseen ja korostaa kunnallisen itsehallinnon toteuttamismahdollisuuksia. Kiinteistövero on kuntatasolle sopiva verotusmuoto vakaan tuottonsa vuoksi toisin kuin esimerkiksi suhdanteille alttiimpi yhteisövero. Se on tasaisesti kehittyvä ja ennustettavissa oleva verotuotto liikkumattoman veropohjansa takia. Kiinteistövero on myös vähän vääristävä tai jopa neutraali veromuoto, joka ei kohdistu työhön. Tällä hetkellä kunnat saavat päättää yleisen kiinteistöverosta prosentista välillä 0,60-1,35 ja vakituisen asunnon kiinteistöverosta välillä 0,320,75. Vaikka kiinteistöveron osuus paikallishallinnon verotuloista on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, sen merkitys kuntien rahoitusmuotona on kansainvälisesti vertailtuna pieni. Kiinteistövero täydentää verojärjestelmää ja keventää osaltaan muuhun verotukseen, erityisesti tuloverotukseen, kohdistuvia paineita. Koska kunnat päättävät itsenäisesti soveltamistaan kiinteistöveroprosenteista, ne voivat lisätä merkittävästi veron tuottoa taloutensa tukemiseksi. Ehdotamme yleisen ja vakituisenasunnon kiinteistöveron alarajan pudottamista 0,10 prosenttiin. Alarajan pudottaminen lisäisi kuntien liikkumavaraa ja tukisi kuntien itsenäistä asemaa päättämässä omista verorakenteistaan. Edellä olevan perusteella Kauklahden Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen eteenpäin saamiseksi. Kuten aloitteessakin aivan oikein todetaan, kiinteistöveron korottaminen on johtanut joihinkin kohtuuttomiin tilateisiin, jos esimerkiksi eläkeläisen kodin kiinteistövero nousee merkittävästi, mutta eläketulot eivät. Näitä pulmia voidaan pyrkiä ratkomaan eri tavoin, esimerkiksi harkitsemalla järjestelmää, jossa kiinteistöverotusta lykätään ja se peritään kiinteistöstä jälkeenpäin perintöverotuksen yhteydessä. Puoluehallitus: Kuntien verotulot romahtivat talouden laskusuhdanteen seurauksena. Kuntatalouden kokonaisuudessaan arvioidaan heikentyvän edelleen tulevina vuosina, vaikka talous kääntyisikin pysyvämpään kasvuun. Tähän liittyen hallitus korotti kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja vuoden 2010 alusta lähtien. Tavoitteena oli muiden kuntataloutta elvyttävien toimien ohella parantaa kuntien taloudellista tilannetta antamalla kunnille liikkumavaraa kiinteistöveron keräämisessä. Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä pa- Julkisen talouden kestävyydestä on pidettävä huolta, jottei Suomi joudu hallitsemattomaan velkakierteeseen. Verotukseen kohdistuu tällä hetkellä korotuspaineita, koska julkisen talouden alijäämä on mittava. Kokoomuksen keinoja julkisen talouden tasapainottamisessa ovat työuri- 129 Puoluekokous 2010 sisus.indd 129 28.5.2010 15:24:53 remmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat. Työryhmän on tarkoitus tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä. euroa, josta 4 prosentin kannalla verotettavien kiinteistöjen vaihdanta muodostaa valtaosan, 60 prosenttia. Kauklahden Kokoomus ry:n aloitteen valtiontaloudelliset vaikutukset ovat siten merkittävät. Asuntoministeri Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän, joka pohtii kiinteistöveron porrastamisen mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden mukaisesti. Puoluekokous vastasi samantyyppiseen aloitteeseen Tampereen puoluekokouksessa 2008. Tällöin todettiin, että asumisen verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena, ja tosiasia on, että omistusasumista tuetaan jo nykyisellään tuntuvasti. Suomessa asumisen verotuet ovat kansainvälisesti tarkastellen poikkeuksellisen suuret. Näihin lukeutuvat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, oman asunnon myynnin täysi verovapaus, laskennallisen asuntotulon verottamatta jättäminen, kansainvälisessä vertailussa edelleen kevyt kiinteistöverotuksen taso, ensiasunnon verovapaus varainsiirtoverotuksessa ja matala varainsiirtovero huoneisto-osakkeille. Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä otettaneen kantaa myös kiinteistöveron merkitykseen Suomen verojärjestelmässä. Koko omistusasumisen tukemisen kokonaisuutta tarkastaessa on pidettävä mielessä myös yhdenvertaisuus suhteessa niihin suomalaisiin, joilla ei ole mahdollisuutta tai jotka eivät halua ostaa omaa asuntoa. Varainsiirtoveron kevennyksessä on myös se ongelma, että pahimmillaan se valuisi asumisen hintoihin – eikä siten verotuksen keventäminen näkyisi asumisen kustannusten alenemisena. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 91 Kauklahden Kokoomus ry Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat. Työryhmän on tarkoitus tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä. ASUINKIINTEISTÖJEN VARAINSIIRTOVEROKSI 1,6 PROSENTTIA Omakotitalon ostajat joutuvat maksamaan kiinteistön omistajan vaihdostilanteessa 4 %:n varainsiirtoveron. Asunto-osakkeen kaupassa vero on 1,6 prosenttia. Tälle eriarvoiselle kohtelulle ei löydy mitään todellisia perusteita. Nyt 200 000 euron omakotitalon ostaja joutuu maksamaan 4 800 euroa enemmän kokonaishintaa kiinteistökaupasta. Ehdotamme asuinkiinteistöjen varainsiirtoveroksi 1,6 prosenttia. Näin oman asunnon ostotilanteessa saataisiin aikaan tasaveroinen kohtelu. Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita kokonaisuutena. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioitaneen myös varainsiirtoveron merkitys Suomen verojärjestelmässä. Edellä olevan perusteella Kauklahden Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen eteenpäin saamiseksi. Puoluehallitus: Nykyään asunnon ostaja maksaa varainsiirtoveroa 1,6 % asunnon velattomasta kauppahinnasta tai 4 % kiinteistön hinnasta. Vuonna 2010 varainsiirtoveron kertymäksi arvioidaan 400 miljoonaa 130 Puoluekokous 2010 sisus.indd 130 28.5.2010 15:24:53 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) säädetään perusopetuksen yleisistä tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Parhaillaan ollaan uudistamassa perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa, valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta alkuvuodesta 2011. Tuntijakoratkaisun yhteydessä on otettava kantaa myös siihen, miten opetus on etenkin tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista järjestää. Struktuuri voi perustua nykyisiin oppiaineisiin, laajempiin tiedonalakokonaisuuksiin, oppiaineiden tai tiedonalakokonaisuuksien väliseen eheyttämiseen, kokonaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen tai näiden yhdistelmiin. Aloite nro 92 Porvoon Kokoomus ry PERUSKOULUSSA JA TOISEN ASTEEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ OPETUKSESSA ON LISÄTTÄVÄ OPPIAINEIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa on lisättävä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi liikuntaa ja ulkoilua voidaan lisätä sisällyttämällä lukuaineisiin kenttätyöskentelyä, johon löytyy myös valmista opetusmateriaalia. Oppiaineiden välinen yhteistyö on tärkeää siksikin, että näin oppilaille syntyy kuva maailmasta, jossa aineet eivät ole irrallisina omissa lokeroissaan, vaan kytkeytyvät toisiinsa mitä moninaisimpina yhdistelminä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa monitieteistä yhteistyötä on jo suhteellisen helppo toteuttaa, kun valittua teemaa voi käsitellä olemassa olevan tuntijaon puitteissa. Samoin kieltenopiskelua voidaan tehostaa käyttämällä muissa oppiaineissa osin vieraskielistä opetusta ja opetusmateriaalia, jolloin näiden erikoissanasto tulee tutuksi luonnollisessa asiayhteydessä ja myös suhteessa oman äidinkielen sanastoon. Sujuva integrointi edellyttää opettajalta kiinnostusta ja tietoa muista oppiaineista. On otettava selvää, keskusteltava ja pyrittävä yhteistyöhön. On myös jaettava omia tietojaan ja kokemuksiaan sekä luotettava opettajakollegoihin. Edellä olevan perusteella Porvoon Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmään ryhtymään toimenpiteisiin oppiaineiden yhteistyön edistämiseksi peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa. Hyviä esimerkkejä oppiaineyhteistyöstä on esimerkiksi kasvi- ja sienivärjäysprojekti, jossa värjäysprosessia tarkastellaan biologian, kemian, kuvataiteen ja tekstiilikäsityön näkökulmista. Biologian tunneilla kerätään sienet ja kasvit, kemian tunneilla eristetään väriaine sienistä, kuvataiteessa suunnitellaan tuotteet, jotka valmistetaan tekstiilityön tunneilla. Puoluehallitus: Porvoon Kokoomus esittää aloitteessaan, että eri oppiaineiden yhteistyötä edistettäisiin peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa. Aloitteen tekijät ovat tarttuneet tärkeään teemaan, jota myös kokoomuslaiset opetusministerit ovat pitäneet esille. Esimerkiksi opetusministeri Virkkunen on korostanut liikunnan opetuksen yhteydessä, että on tärkeä edistää - pakollisten ja valinnaisten oppituntien ja kurssien ohella myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamisella, kerhoissa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muussa harrastustoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön syntyminen edellyttää asennemuutosta, jossa koulun ja oppilaitoksen johto, opettajat, oppilaskunta sekä oppilaat ja opiskelijat mieltävät liikunnan osaksi kasvua jatko-opintoihin, ammattiin ja työelämään. Myös koulunäytelmät, jopa musikaalit toimivat yhteistyön muotoina. Tällöin musiikin tunneilla harjoitetaan laulut, puvustus käsityöntunneilla ja liikuntatunnilla tanssi. Opetuksessa on myös mahdollisuus jo nyt käyttää myös muuta kieltä, kuin koulun opetuskieltä (= vieraskielinen tai kielikylpyopetus). Tällöin kuitenkin opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 131 Puoluekokous 2010 sisus.indd 131 28.5.2010 15:24:53 ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin perusopetuksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että perusopetuksen opetusryhmien ylärajat määritellään. Opetusryhmien koon ylärajan tulisi olla 1. ja 2. luokilla 20 ja 3.-9. luokilla 23 oppilasta. Aloite nro 93 Oulun Kokoomusnaiset ry PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOIHIN YLÄRAJAT Perusopetuksen lainsäädäntö ei määrittele opetusryhmien koon ylärajaa. Perusopetuslaissa todetaan vain, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (Perusopetuslaki 30 §). Puoluehallitus: Oulun Kokoomusnaiset nostavat aloitteessaan perustellusti esiin opetusryhmien koon merkityksen opetuksen laatuun. Ryhmäkoko on yksi aivan keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava seikka. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi pitää yhteyttä vanhempiin ja puuttua esimerkiksi kiusaamiseen. Käytännössä 1.-2. luokilla on varsin yleisesti pidetty ylärajana 25 oppilasta. 3.-9. luokilla oppilasmäärät ovat usein huomattavasti tätä isompia. Tiukentunut kuntatalous luo paineita kasvattaa opetusryhmiä opettajien henkilöstökulujen pienentämiseksi. Muita merkittäviä menojen leikkauskohteita on koulujen vaikea löytää. Perusopetuksen laadun parantaminen on ollut vahvasti kokoomuslaisten opetusministereiden työlistalla. Opetusministeri Sari Sarkomaan toimesta selvitettiin ensimmäistä kertaa se, minkä kokoisia opetusryhmiä maassa on. Selvitys valmistui syksyllä 2008 ja osoitti, että keskimääräisesti suurimmat opetusryhmät ovat perusopetuksen 3.-6. vuosiluokilla. Keskimäärin ryhmäkoot ovat kohtuullisia, mutta joka luokka-asteella löytyy myös isoja, yli 30 oppilaan ryhmiä. Perusopetuksen suurten opetusryhmien määrä kasvaa vuosiluokittain ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle siirryttäessä. Suuret opetusryhmät tuottavat opetuksen laadun sekä oppilaiden ja opettajien jaksamisen ongelmia. Monen opettajan kokemus on, että nykyään luokissa on hyvin monenlaisia oppijoita. Keskittymisen, käyttäytymisen ja oppimisen ongelmat ovat oppilailla tavallisia. Yleisenä suuntauksena on, että yleisopetuksen ryhmiin integroidaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Toisaalta luokissa on oppilaita, jotka oppivat nopeasti ja kaipaavat haasteita. Jos luokkakoko on suuri, opettajan on vaikeaa ennättää vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. Tarve erityisopetukselle on suurta. Jatkossa ryhmäkokojen kehittymistä on tarkoitus seurata systemaattisesti. Perusopetuslain vaade yksilöllisestä opetuksesta on toteuduttava jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla. Suuressa opetusryhmässä pelkästään normaali työskentely tuottaa melua. Toiminnallisten työskentelytapojen käyttö vaikeutuu. Oppilaiden turvallisuudesta vastaaminen käy opettajalle yhä haastavammaksi. Ryhmäkokojen pienentämiseen on myös ensimmäistä kertaa ohjattu rahaa. Vuonna 2009 valtio osoitti 16 miljoonan euron määrärahan valtionosuutena opetuksen järjestäjille opetusryhmien pienentämiseksi. Opetusministeriön teettämä selvitys osoitti, että vuonna 2009 rahat kohdistuivat myös oikeaan tarkoitukseen. Vastaajat käyttivät lisää rahaa erityisesti jakotuntien lisäämisen (35,4 %) ja ryhmien pienentämiseen (30,2 %). Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus, oppilaat voivat opiskella pienemmissä ryhmissä. Opetusryhmien ylärajojen määrittelyllä olisi suotuisia vaikutuksia opetuksen laatuun ja oppilaiden hyvinvointiin. Sopivan kokoisessa ryhmässä työskentely on rauhallisempaa ja opettajalla on enemmän aikaa oppilailleen. Opettaja voi näin ennaltaehkäistä oppimisen ongelmia auttamalla ajoissa vaikeuksissa olevaa oppilasta. Erityisopetuksen tuki voidaan kohdistaa niille oppilaille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Luokkaan voidaan myös entistä joustavammin integroida oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus. Perusopetuslain mukaan yleisopetuksen opetusryhmässä saa olla enintään 20 oppilasta, jos ryhmässä opiskelee oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus (Perusopetusasetus 2 §). Vastaajia, jotka ilmoittivat, etteivät käyttäneet rahoitusta lainkaan ryhmien pienentämiseen, oli kaikkiaan 68 eli 17,9 %. Näistä kaikkiaan yli puolet eli 46 ilmoitti, että ryhmät ovat jo niin pieniä, että pienentämistä ei tehty tai oppilasryhmät pienenivät oppilasmäärän vähenemisen myötä joka tapauksessa. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset 132 Puoluekokous 2010 sisus.indd 132 28.5.2010 15:24:53 Vuonna 2010 opetusministeri Henna Virkkunen myönsi ryhmäkokojen pienentämiseen yhteensä 30 miljoonaa euroa valtionavustuksina. Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta henkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa. Hakemusten mukaan rahoitusta suunnitellaan käytettäväksi eniten jakotuntien lisäämiseen. Opetuksen järjestäjät raportoivat rahan käytöstä keväällä 2011. Aloite nro 94 Etelä-Helsingin Kokoomus ry KOULUTUKSEN LAATU TURVATTAVA Kansallinen Kokoomus on sivistyspuolue. Toimiva julkinen koululaitos on pitkään ollut Suomen menestystekijä. Suomen menestys on perustunut ja perustuu jatkossakin koulutukseen ja osaamiseen. Suomen yleissivistävä koulutus on jo itsessään brändi ja tänä päivänä jopa vientituote. Tiukkaa lakia ryhmäkoosta on kuitenkin mahdotonta säätää, sillä tilanteet vaihtelevat, koulut ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Se, mikä on sopiva ryhmäkoko, riippuu niin oppilaasta ja heidän tarpeistaan, koulun tiloista kuin opetettavasta oppiaineesta. Lisäksi maksimikoosta tulisi hyvin pian minimi, mikä ohjaisi opetuksen järjestäjiä ei-toivottuun suuntaan. Näemme koulutuksen uhkakuvina yhteiskunnan taloudelliset säästöpaineet. Koska yleissivistävään koulutukseen valmistellaan tällä hetkellä merkittäviä säädösmuutoksia, Etelä-Helsingin Kokoomus pitää välttämättömänä opetuksen toimintaedellytysten ja resurssien turvaamista myös jatkossa. On huolehdittava siitä, ettei Suomen koululaitoksen taso pelkästään säily hyvänä vaan jalostuu ja rikastuu yhä paremmaksi. Perusopetukseen on kuluvalla hallituskaudella myös valmisteltu historian ensimmäiset laatukriteerit. Ne valmistuivat syksyllä 2009 ja niiden käyttöön ottoa kunnissa on tuettu vuonna 2010 erillisin avustuksin. Laatukriteerit toimivat kuntapäättäjien tukena, kun oman kunnan perusopetuksen laatua arvioidaan ja kehitetään. Laatukriteereissä kiinnitetään huomiota ryhmäkokoon ja ensimmäistä kertaa myös määritellään suositeltava enimmäisvälys ryhmäkoolle. Monimuotoiset ryhmät ovat kasvava haaste sekä oppilaille että opettajille. Pedagogisten ja etnisten erityisryhmien huomioiminen koulutuksessa on turvattava. Samoin on huolehdittava riittävän laadukkaan opetuksen antamisesta lahjakkaille lapsille ja nuorille. Opetuksen laatu on erityisesti taattava tilanteissa, joissa useiden oppilaitosten omistajuus siirtyy esimerkiksi koulutuskuntayhtymille. Laatukriteerien mukaan perusopetuksen ”Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. Opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko on keskimäärin 20 – 25. Opetusryhmiä muodostettaessa on tarpeen pienentää ryhmiä sen mukaan, kuinka paljon joukossa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Kun opetusta annetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, on ryhmäkokoja mietittävä tapauskohtaisesti. Myös turvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmien kokoon. Samoin opetustilanteiden työskentelyrauhaa voidaan parantaa ja kodin ja koulun yhteistyön edellytykset ovat paremmat pienessä opetusryhmässä. ” Katsomme, että koulutuksen arviointijärjestelmiä on kehitettävä. On säilytettävä korkeatasoinen opettajankoulutus, jonka tulee jatkossakin olla edellytyksenä opettajan ja rehtorin ammatin harjoittamiselle. Pedagoginen professionaalisuus on osa kansakunnan henkistä pääomaa. Etelä-Helsingin Kokoomus esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla turvataan suomalaisen koulutuksen korkea laatu tulevaisuudessa. Puoluehallitus: Aloitteen laatijat kiinnittävät huomiota koulutuksen laadun tärkeyteen ja siihen, kuinka laatu voidaan jatkossa turvata. Myös puoluehallituksen mielestä Suomen menestys perustuu jatkossa korkeaan osaamiseen. Kokoomuslaisten opetusministerien johdolla koulutuksen laatuun on pyritty voimakkaasti panostamaan viime vuosina kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen laatu on ollut yksi viidestä painopistealueesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kuluvalle hallituskaudelle. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 133 Puoluekokous 2010 sisus.indd 133 28.5.2010 15:24:53 Yleissivistävään koulutukseen ei ole valmisteilla lainsäädäntömuutoksia. Valmisteilla on ainoastaan perusopetuksen tuntijakouudistus. Opetusministerin asettama työryhmä valmistelee ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta eli perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä tavoitteista alkuvuodesta 2011, jonka jälkeen Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteista. Tämän työn yhteydessä on tärkeää, että opetukseen varataan riittävät resurssit ja uudistus aidosti kehittää suomalaisen opetuksen laatua. Venäjän kielen määrää on myös lisättävä kuten edellä kiinankieltä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Koulutus pitäisi alkaa jo peruskoulutasolla, jolloin voitaisiin puhua esim. oman talouden opettamisesta; lukiossa: yritystoiminnan ja –talouden ymmärtäminen; opistotasolla: opetustoimintaa pyrittäisiin syventämään; ammatti- ja korkeakoulutasolla: opetustoimintaa lisättävä. Kulttuuri- ja tapakoulutus: Em. kielikoulutuksen lisäämisen myötä samalla sen rinnalla on annettava molempia jättimaita eli Kiinaa ja Venäjää koskevaa kulttuuri- ja tapakoulutusta. Suomalaisista on kehitettävä osaavia ja tehokkaita kaupan taitajia. Liiketoimintaosaaminen: Tätä aihetta koskevan koulutuksen tärkeyden ymmärtäminen, oivaltaminen ja omaaminen on yritystoiminnassa ensiarvoisen tärkeätä. Aloite nro 95 Töölön Kansallisseura ry Puoluehallitus: Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota tärkeään aiheeseen, suomalaisten monipuolisen kielitaidon ja koulutuksen kehittämiseen. Erityisesti esiin nostetaan Aasian maiden vahva nousu maailman valtioiden keskinäisessä kanssakäymisessä sekä Venäjän asema Suomen kauppakumppanina. SUOMALAISEN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Kielikoulutus: Maailman taloudellinen painopiste suuntautuu yhä enemmän Aasiaan ja silloin nimenomaan Kiinaan. Tänä päivänä koulunsa aloittavat ovat työmarkkinoille valmistautuvia n. 15 – 17 vuoden päästä. Kun Kiinan kansantalous ja väestömäärä kasvaa tänä päivänä n. 10 %:n vuosivauhtia, niin 15 – 17 vuoden kuluttua maan ja maanosan vaikutus on moninkertainen niin EU-tasolla kuin myös muualla läntisessä maailmassa. Vuonna 2001 A2-kieltä opiskeli noin 34 % prosenttia ja B2-kieltä noin 17 % ikäluokasta. Vuonna 2007 vapaaehtoista A2-kieltä opiskeli enää 25 % ja valinnaista lyhyttä kieltä (B2-kieli) noin 13 % oppilaista. Myös B2-kielen opiskelijamäärät ovat laskeneet ja siten mm. venäjän opiskelijoiden määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt huolestuttavasti. Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan venäjän kielen merkitys on kuitenkin kasvussa, aivan kuten aloitteen tekijät toteavat. Toisaalta myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan tulevaisuudessa. Pienen Suomen kansan on syytä visioida koulutuksensa painopistealueet em. näkymät huomioiden. Kaupankäynti Kiinaan vaatii Suomesta yhä kielikoulutetuimpia ihmisiä. Kiinan kielen opetuksen määrää lisättävä huomattavasti koulutuksen kaikilla asteilla: peruskoulu, lukio, opistotaso, ammatti- ja korkeakoulu sekä yliopistotasolla. Kieliohjelmien monipuolisuus on kielikoulutuspolitiikan keskeinen tavoite, jonka saavuttamiseksi resursseja suunnataan niin tutkimukseen kuin suoraan opetuksen järjestäjille. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kansallisten toimenpiteiden lisäksi paikallistason päättäjien sitoutumista. Rajanaapurimme Venäjä on Suomelle tulevaisuudessa yhä vaativampi kauppakumppani. Suomen on orientoiduttava siihen, että siltä ja sen kansalaisilta nimenomaan kauppakumppaneina venäläisillä on oikeus vaatia, johon vaatimukseen me emme pysty vastaamaan ilman erityistä trimmausta ja osaavuutta. Tämä kehitys on jo tänä päivänä nähtävissä. Monipuolisen kielivalikoiman kannalta on merkittävää, millaiseksi uusi perusopetuksen tuntijako muodostuu. Opetusministerin asettama työryhmä valmistelee toukokuun 2010 aikana ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvis- Kielen koulutukseen olisi panostettava välittömästi. 134 Puoluekokous 2010 sisus.indd 134 28.5.2010 15:24:53 taa taito- ja taideaineiden asemaa, mutta myös laajan kielivalikoiman mahdollistaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta eli perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä tavoitteista alkuvuodesta 2011 opetusministerin esityksestä. Siksi olisikin lainsäädännön tarkentamisella ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että ne antavat kaupunkien ja kuntien viranhaltijoille riittävän selkeät ja yksiselitteiset toimintatavat ja oikeudet järjestää päiväkotien, vanhainkotien ja koulujen kevät- ja joulujuhlat suomalaisen tavan ja kulttuuriperinteen mukaisesti. Opetusministeri Henna Virkkunen on myös käynnistänyt jo keväällä 2009 vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen, johon mukaan hakeutuvat, perusopetuksen kieliohjelmien monipuolistamiseen sitoutuvat kunnat ovat voineet saada valtionavustusta yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut, että nykyistä useammalla oppilaalla on jatkossa mahdollisuus opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä. Tavoitteeseen pyritään mm. lisäämällä huoltajien ja oppilaiden tietoisuutta monipuolisen kielitaidon merkityksestä. “Suvivirsi” saisi vapaasti kaikua ja Jouluevankeliumi sekä siihen liittyvät kuvaelmat voisivat perinteisesti jatkua. Kerätyt varorahat ovat ensisijaisesti tarkoitettu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan käyttöön demokraattisesti tehtyjen päätösten mukaisesti, joten niitä voisi tällöin käyttää. Päätökset eivät tietenkään voi taata jokaisen yhteisön, niihin kuuluvan yksilön henkilökohtaisia toiveita tai vaatimuksia, koska noudatetaan suomalaisen demokratian sääntöjä. Tällöin on luonnollisesta, että enemmistön päätöksiä noudatetaan ja vähemmistön on siihen sopeuduttava. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Mikään älköön kuitenkaan estäkö vähemmistöryhmien omien tilaisuuksiensa järjestämistä heille, joille suomalaisen perinteen mukaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on mahdottomuus. Aloite nro 96 Kälviän Kokoomus ry Tällöin on tietenkin noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita määräyksiä. SUVIVIRSI- JA MUUN KRISTILLISEN PERINTEEN SÄILYTTÄMINEN Maahamme muuttavia on kaikin tavoin opastettava tiedostamaan ja noudattamaan maamme lakeja ja muita säädöksiä, jolloin he sopeutuvat parhaiten yhteiskuntaamme. Suomen perustuslain tulee turvata kansalaisilleen yhdenvertaisuus lain edessä. Näin ollen säädettyjen lakien tulee olla ristiriidattomia kohtaaman elävässä elämässä syntyvät tapahtumat. Viime aikoina on maahamme muuttajille, yhä enenevässä määrin, alettu vaatia erioikeuksia toteuttaa omia mieltymyksiään, tapojaan ja tottumuksiaan. “Suvivirren” tulee saada kaikua vapaasti ja Jouluevankeliumin ja siihen liittyvät kuvaelmat tulee vuosisatoja jatkuneen perinteen mukaisesti sallia. Tämä on toisaalta aivan hyväkin asia, koska monikulttuurinen Suomi on suuri rikkaus. Näiden vaatimusten johdosta ei saisi kuitenkaan käydä siten, että perinteisiä suomalaisen yhteiskunnan vanhoja, jopa ikivanhoja, syvälle juurtuneita kulttuurillisia tapoja ja tottumuksia aletaan muuttaa ja pahimmassa tapauksessa jättää niitä kokonaan pois käytöstä.. Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja ministerien ryhtyvän lainsäädännön osalta sellaisiin selventäviin muutostoimiin, jotka antavat kaupunkien ja kuntien viranhaltijoille selkeät ja yksiselitteiset toimintatavat/-ohjeet järjestää päiväkotien, vanhainkotien sekä koulujen kevät ja joulujuhlat suomalaisen tavan ja kulttuuriperinteen mukaisesti, ja käyttää niihin myös tarvittaessa verovaroja. Näitä ovat mm. “Suvivirren” poistaminen päiväkotien vanhainkotien ja koulujen juhlista. Samoin on käymässä Jouluevankeliumin ja muiden evankeliumiaiheisten kuvaelmien jättäminen pois vastaavista tilaisuuksista. Tänä päivänä kirkkomme on vielä kansankirkko, joka edelleen koetaan ehdottomasti keskeiseksi suomalaisen yhteiskunnan peruspilariksi. 135 Puoluekokous 2010 sisus.indd 135 28.5.2010 15:24:53 valtuustoa toimimaan siten, että aamuhartaudet otetaan käyttöön kaikissa Suomen kouluissa. Aloite nro 97 Lapuan Kokoomus ry Puoluehallitus (aloitteet nro 96 – 97): Aloitteentekijät ovat tarttuneet ihmisiä hyvin henkilökohtaisesti koskettavaan teemaan, uskontoon. Opetussuunnitelman perusteissa on pyritty turvaamaan jokaisen henkilökohtainen, oman uskonnon opetus Perusteet onkin luotu valtiokirkkojen uskontojen lisäksi 11 muulle uskonnolle. KRISTILLISET ARVOT JA NIIDEN VAALIMINEN Ennen vanhaan kansakouluissa ja lukioissa koulupäivä aloitettiin kristillisellä päivänavauksella, johon sisältyi virsi, hartauspuhe ja rukous; keskipäivällä ennen aterian aloittamista ruokarukous kuului asiaan ilman muuta; koulupäivän päättyessä oli usein vielä hartaustilaisuus. Myöskin ammattikouluissa oli kristillinen päivänavaus, ainakin virrenveisuun muodossa. Vuonna 2003 uskonnonvapauslain uudistuksen yhteydessä todettiin, etteivät suvivirsi ja muut perinteiset, koulukulttuuriin ja juhlatraditioon liittyvät toimet riko uskonnonvapauslakia. Ainoastaan varsinaisesta tunnustuksellisuudesta luovuttiin uskonnonopetuksessa. Mm. evankelis-luterilainen kirkko on pitänyt uudistusta hyvänä, sillä se turvaa oikeuden oman uskonnon opetuksen sen sijaan, että vanhan lain aikaan annettiin vapaus uskonnosta. Uskontoa pidettiin arvokkaana oppiaineena. 1970-luvulla ajettiin sellaista asiaa, että uskonnonopetus maamme kouluissa pitää lopettaa kokonaan. Aivan noin jyrkästi asiaa ei kuitenkaan toteutettu, mutta uskonnonopetuksen asema heikentyi. Maassamme onkin maallistuminen ja uuspakanuus ja ateismi saanut suurta jalansijaa, ainakin joskus tulee tuollainen vaikutelma. Uskonto-sanalla tarkoitamme kristinuskoa, joka ratkaisevasti ja selvästi eroaa muista uskonnoista. Tosin kristikunta on hajaantunut, mutta kun on verrattu eri kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä toisiinsa, niin ollaankin suurena yllätyksenä havaittu, että opilliset erot eivät läheskään ole niin suuria kuin on luultu. Kouluilla on siis edelleen mahdollisuus ja oikeus järjestää perinteisiä kevät- ja joulujuhlia. Suvivirsi saa olla edelleen osa kevätjuhlaa. Tätä myös Kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkunen on tuonut esiin toimikaudellaan. Joidenkin koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden osalta on kuitenkin haluttu kunnioittaa kouluyhteisön erilaisten ihmisten kulttuurisia taipumuksia kehittämällä yhteisistä juhlista jokaista oppilasta ja vanhempaa puhutteleva juhla. Parhaimmillaan jokainen koulun oppilas on voinut tuoda juhlaan jotakin omaa. Erilaisuuden esiintuominen ja vuorovaikutus erilaisten elämäntapojen välillä on rikastuttavaa, ei pelottavaa. Parhaimmillaan se synnyttää uuden oivaltamista, luovuutta ja syvempää ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan. Kristinuskon opetuksen on oltava sellaista, mikä soveltuu oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen, mutta sellaista, että kristinuskon kaikki totuudet tuodaan selvästi esille. Että esim. opetetaan, että ainoastaan Jeesuksen kautta ihminen pelastuu iankaikkiseen elämään, taivaaseen. Kouluissa on myös sellaisia oppilaita, jotka on vapautettu kristinuskon opetuksesta, koska he kuuluvat johonkin ei-kristillisiin yhteisöihin tai eivät kuulu mihinkään. Heitä on kuitenkin kohdeltu yhtä reilusti kuin muitakin. Ei voi mennä sanomaan, että he kuoltuaan joutuvat iankaikkiseen kadotukseen, helvettiin. Jumala on armollinen ja oikeudenmukainen. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus julisti sanaa vielä tuonpuoleisessakin, ilmeisesti niille, jotka maallisen vaelluksensa aikana eivät koskaan ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta. Jos peruskouluissa siirryttäisiin takaisin tunnustukselliseen opetukseen ja muuhun tunnustukselliseen toimintaan, on vaarana, että muut kuin kristillisen kirkon jäsenet eivät enää osallistuisi laadukkaaseen ja kansainvälistä tunnustusta saaneeseen suomalaiseen perusopetukseen, vaan nämä lapset otettaisiin kotiopetukseen. Koko suomalaisen kansakunnan etu on ennemmin vuorovaikutuksen ja tasavertaisten mahdollisuuksien antaminen erinomaisen peruskoulun kautta, kuin voimakkaiden uskonnollisten eroavaisuuksien myötä epätasa-arvoisuuden kasvattaminen. Nyt Kansallisen Kokoomuksen on syytä nostaa esiin kristilliset arvot ja niiden vaaliminen. Nämä asiat puolueessa näyttävät hämärtyneen. Puoluehallitus näkee, että tunnustuksellinen, kristillinen tai muu uskonnollinen opetus on esisijaisesti perheiden, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tehtävä. Peruskoulun tehtävä on taas Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry esittää että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää sekä puolue- 136 Puoluekokous 2010 sisus.indd 136 28.5.2010 15:24:53 Nykyisessä tuntijaossa uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen on varattu 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on huomattavan korkea, kun sitä vertaa esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia varten varattuun 10 vuosiviikkotuntiin. Usein toistettu väite ns. oman uskonnon opetuksen tunnustuksettomuudesta ei alakoulujen käyttämien oppimateriaalien perusteella käytännössä toteudu, vaikka tunnustuksettomuuden pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumattomassa perusopetuksessa ehdoton vaatimus. antaa hyvä yleissivistys ja eväät opinnoissa eteenpäin kunnioittaen ja vaalien perinteitä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen nro 96 johdosta ja hylkäisi aloitteen nro 97. Aloite nro 98 Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry TUNNUSTUKSELLISESTA USKONNONOPETUKSESTA ON LUOVUTTAVA PERUSKOULUSSA JA TOISELLA ASTEELLA Kokoomusteekkarit katsoo, että uskontokasvatus on ensisijaisesti perheiden ja uskonnollisten yhdyskuntien, ei julkisilla varoilla toimivien koulujen tehtävä. Kouluissa annettavan uskonnonopetuksen tulee olla luonteeltaan neutraalia ja yleissivistävää, ja se tulee aloittaa vasta ylemmillä luokilla, jolloin oppilaat ovat riittävän kypsiä erottamaan toisistaan tieteellisesti perustellun ja uskonvaraisen tiedon. Uskonnonopetuksen painottaminen ylemmille luokille vapauttaa resursseja, joita voidaan käyttää esimerkiksi taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseen hallitusohjelman mukaisesti. Lisääntynyt maahanmuutto ja kansainvälistyminen ovat johtaneet Suomessakin tilanteeseen, jossa kouluja käyvät lapset edustavat useita uskontokuntia. Kuitenkin koulumme keskittyvät edelleen tunnustukselliseen kristinuskon opettamiseen. Tilanne onkin johtanut siihen, että suuremmissa kunnissa joudutaan tarjoamaan muun muassa muslimeille omaa uskonnonopetustaan ja osa oppilaista hakeutuu elämänkatsomustiedon pariin. Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon tavoittelemaan peruskoulujen uskonnonopetuksen tuntimäärän pienentämistä sekä katsomusneutraalimman sisällön tuomista perusopetukseen perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa. Ei ole koulun tehtävä kasvattaa lapsia kristityiksi, muslimeiksi tai hinduiksi. Koulujemme tarkoitus on sivistää ja antaa kaikille yhtäläiset edellytykset elämässä menestymiseen. Uskonnollinen kasvatus kuuluu lapsen perheelle ja omalle uskontokunnalle. Kouluissa tulisikin siirtyä siksi uskontotietoon, joka käsittelisi tasapuolisesti kaikkia maailman suuria uskontoja, niiden alkuperää, eroja ja yhtenäisyyksiä. Etiikan ja moraalikäsitysten tutkistelu nousisi keskiöön. Tällöin voisimme tarjota kaikille oppilaille oikeasti hyödyllistä tietoa ja opettaa suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan. Puoluehallitus (aloitteet nro 98 – 99): Aloitteentekijöiden esittämä ongelma pureutuu erityisesti peruskouluissa annettavan opetuksen tosiasialliseen sisältöön. Aloitteentekijät esittävät näkemyksenään, että uskonnonopetus olisi edelleen tunnustuksellista peruskouluissa. Väite pohjautuu oppilaiden jaotteluun uskonnon opetukseen uskontokuntaan kuulumisen perusteella. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta luopumisen puolesta ja edesauttamaan siirtymistä uskontotietoon. Opetushallituksen mukaan: ”Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.” Aloite nro 99 Kokoomusteekkarit ry PERUSOPETUKSEN USKONTOTUNTIEN MÄÄRÄÄ VÄHENNETTÄVÄ Perusopetuksen tuntijakoa ollaan uudistamassa alkuvuodesta 2011 valtioneuvoston asetuksella. Tuntijakouudistuksen yhteydessä on keskusteltu myös uskonnonopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. 137 Puoluekokous 2010 sisus.indd 137 28.5.2010 15:24:53 Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite ”tunnustuksellinen uskonnonopetus” korvattiin vuonna 2003 uskonnonvapauslain myötä käsitteellä ”oman uskonnon opetus”. Uudistusta edelsi Opetushallituksen laaja katsomusaineiden oppimistulosten arviointi vuonna 2001. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että opetus antoi hyvät eväät oppilaan sivistykselliseen, sosiaaliseen ja hyvin käyttäytyvään kasvuun. Myös evankelis-luterilainen kirkko on ollut tyytyväinen uskonnonvapauslain uudistukseen, joka turvaa oikeuden omaan uskonnonopetukseen. lään myös uskonnonopetuksen. Myös oppikirjavalinnoissa opettajalla on merkittävä rooli, tosin usein yhdessä muiden aineenopettajien kanssa. Näin ollen puitteet ja ohjeet ei-tunnustuksellisen uskonnonopetuksen antamiseen on olemassa. Keinoja turvata opetuksen laatu on useita. Jokaisen koulun pedagogisena johtajana toimii rehtori tai koulunjohtaja, jonka tehtävänä on ohjata opettajia työssään. Opetuslautakunnilla on mahdollisuus vahvistaa koulujen opetussuunnitelmat ja siten puuttua mahdolliseen epäasialliseen opetuksen sisältöön. Edelleen vanhemmilla on mahdollisuus valittaa entisiin lääninhallituksiin, nykyisille aluehallintoviranomaisille (AVI) opetuksesta. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus ohjata opettajien täydennyskoulutusresursseja juuri vahvistamaan opettajien perehtyneisyyttä opetussuunnitelmauudistuksiin ja uusiin vaatimuksiin. Uudistetun lain mukaan oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän ilmoittautuu siihen erikseen. Vastaavasti enemmistökirkkoon kuuluvan oppilaalle haluttiin antaa oikeus uskontokuntansa uskonnonopetukseen, vaikkei sen tule olla tunnustuksellista. Uudistuksen myötä evankelisluterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Häneltä edellytetään kuitenkin kyseisen aineen hallintaa. Jokaisella oppilaalla on vaihtoehtoisesti valittavaan myös elämänkatsomustieteen opetukseen osallistuminen. Nyt käynnissä olevan tuntijakouudistuksen yhteydessä on selvitetty opettajien, oppilaiden ja vanhempien näkemyksiä tuntijaosta. Kaikkien ryhmien näkemys on ollut, että uskonnonopetus on ylimitoitettua nykyisellään peruskoulussa. On silti edelleen keskusteltavana miten eri opetettavat aineet jaotellaan uudessa tuntijakouudistuksessa, sulautetaanko eri opetusaiheita yhteen tai jaetaanko tuntiresurssia uudelleen. Uskonnonvapauslain uudistuksen myötä uudistuivat perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Muiden uskontojen opetuksen perusteista Opetushallitus antoi ohjeet kunnille opetussuunnitelmien laadinnasta ja opetuksen arvioinnista vuonna 2006. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnonopetuksen lisäksi opetussuunnitelman perusteet ovat 11 muulle uskonnolle (adventistinen, bahá´í, buddhalainen, herran kansa ry:n uskonto, islam, juutalainen, katolinen, krishna liike, kristiyhteisö, myöhempien aikojen pyhien jeesuksen kristuksen kirkko, vapaakirkollinen uskonto). Pääosa tällä hetkellä annettavasta opetuksesta on evankelis-luterilaista, ortodoksista tai islamilaista uskonnonopetusta. Opetussuunnitelmien uudistusta seurasi opetusmateriaalin uudistuminen, jonka tuottamisesta ovat vastanneet oppikirjakustantajat. Monikulttuurisuus ja eri uskontokuntien lisääntyminen suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kasvattaneet painetta myös kunnissa lisätä eri uskontojen opetusta. Kunnalla ei ole oikeutta livetä tästä velvollisuudesta. On selvää, että opetuksen peruskouluissa tulisi olla sellaista, ettei estettä oppivelvollisuuden täyttämiselle pääse syntymään riippuen esimerkiksi uskonnollisesta taustasta tai vammaisuudesta. Myös opetuksen laadukkuuden turvaamiseksi on syytä pyrkiä järjestelyihin siten, että opetuksen sisältöä kehitetään niin, että opetusta antava henkilö on pääasiassa aina opettajapätevyyden saanut henkilö. Järkevää ei siis ole perustaa muutaman oppilaan opetusryhmiä uskonnonopetuksen osalta, vaan nykyistä uskonnonopetusta on kehitettävä sellaiseksi, että se antaa yleissivistävät eväät jokaiselle oppilaalle elämässä eteenpäin. Edelleen opetussuunnitelmien perusteissa on valtionkirkkojen uskonnonopetuksesta kirjattu, että se pitää sisällään useiden uskontokuntien esittelyä. On nähty hyväksi, että oppilas tuntee kansallista historiaa ja saa eväät muiden kulttuurien ymmärtämiseen. Varsinainen tunnustuksellinen uskonopetus on perheiden ja kirkkokuntien vastuulla. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen nro 98 ja toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen nro 99 johdosta. Akateemisesti koulutetun opetushenkilökunnan tehtävänä on johtaa kuntakohtaisista opetussuunnitelmista omat opetussuunnitelmat pitäen sisäl- 138 Puoluekokous 2010 sisus.indd 138 28.5.2010 15:24:53 Aloite nro 100 taan 12 vvh nykyisen 13 vvh:n sijaan ja tuntijaon perusteisiin lisätään 1 vvh yrittäjyyskasvatusta yhteisenä aineena. Yrittäjyyskasvatus tulisi kohdentaa ensisijaisesti annettavaksi perusopetuksen päättövaiheessa 9. vuosiluokalla.” Jyväskylän Kokoomus ry YRITTÄJYYSKASVATUS Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamiseksi Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen olisi kasvettava jo nuorena. Yrittävää suhtautumista työntekoon voi ja pitää olla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Edellä todetun perusteella Jyväskylän kokoomus ry. esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja ajaa kaikin voimin sen eteenpäin viemistä Opetusministeriössä. Puoluehallitus: Yrittäjyyskasvatuksella pyritään siihen, että opiskelijoille syntyy käsitys yrittäjyyteen vaadittavista tiedoista ja taidoista ja tätä kautta yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja korkeaan osaamiseen. Maamme tarvitsee lisää uusia, kehittyviä ja työllistäviä yrityksiä. Yrittäjyysasenne on ratkaiseva asia yritysten taustalla. Yrittäjyyteen kasvun tukemiseksi perusopetuksen tulee tarjota nuorille kipinä yrittäjyyteen jo ennen jatko-opintoratkaisuja tehtäessä. Yrittäjyyskasvatuksessa tulisi korostaa sisäistä yrittäjyyttä, vastuunkantoa itsestä ja muista, mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisyhteiskunnassa sekä taloustaitoa. Osana Opetushallituksen ammatillisten perustutkintojen uudistusta ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osiin sisällytettiin valinnaiset lisäosat, jotka sisältävät myös yritystoiminnan (4 ov) opintokokonaisuuden. Jotta nivelvaihe siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sujuisi mahdollisimman jouheasti, yrittäjyyttä ja yritystoiminnan perusasioita tulisi opettaa jo peruskoulun päättövaiheessa. Yrittäjyyskasvatus muodostaisi yhtenäisen opinpolun kahden koulutusasteen välille. Kuten aloitteessa todetaan, yrittäjyyskasvatusta on jo lisätty osana ammatillista perustutkintoa. Opetusministeri Henna Virkkusen johdolla laadittujen yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivojen (2009) perusperiaatteena on yrityskasvatuksen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja –taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisella asteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Tällä hetkellä perusopetuksen tuntijako sisältää n. 1 vvh:n taloustaidon opetusta sisältyen yhteiskuntaopin oppimäärään. Määrä on riittämätön, sillä opetussuunnitelman oppisisällöt eivät korosta yrittäjyyttä, vaan keskittyvät makrokansantaloudellisiin ilmiöihin. Tuntijaon perusteella kouluilla on ollut vapaus järjestää myös taloustaidon/kaupallisten aineiden valinnaiskursseja oman opetussuunnitelmansa puitteissa. Koulujen valitsemisen vapaus asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Perusopetuksen tuntijakoa ollaan paraikaa uudistamassa ja uudesta tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä vahvistamalla opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta opetuksen järjestäjät laativat paikallisen opetussuunnitelman. Valinnaisten aineiden osalta pyritään niiden määrän lisäämiseen, sillä oppilaita halutaan kannustaa yksilöllisiin opinpolkuihin ja omien vahvuuksien ja luontaisen luovuuden kehittämiseen. Yhteisenä oppiaineena yrittäjyyskasvatus mahdollistaisi tasa-arvoiset perustiedot kaikille oppilaille siirryttäessä toisen asteen oppilaitoksiin ja myöhemmin jatko-opintoihin. Näin yrittäjyydestä tulisi keskeinen ja luonnollinen osa suomalaisuutta. Opetusministeri Virkkunen on asettanut tavoitteeksi yrittäjyyskasvatuksen nykyistä vahvemman sisällyttämisen uudistuvan opetussuunnitelman perusteisiin. Sen halutaan tulevaisuudessa olevan myös entistä vahvemmin osana koulujen ja oppilaitosten omia opetussuunnitelmia. Jyväskylän kokoomus ry esittää perusopetuslain (628/1998) 14.1 §:n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 3 luvun 6 §:n muuttamista siten, että perusopetuksen tuntijakoa muutetaan vuosiluokilla 7-9 seuraavasti: ”Valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimääräksi asete- Aina kun jonkun tietyn oppiaineen tuntimääriä halutaan opetussuunnitelman perusteissa lisätä, täytyy vastaavasti jonkun toisen oppiaineen tuntimääriä vähentää. Painotuksissa on siis pitkälti kyse arvovalinnoista ja siitä, mikä aine nähdään painoarvoltaan tärkeämmäksi tai vähemmän tär- 139 Puoluekokous 2010 sisus.indd 139 28.5.2010 15:24:53 keäksi. Kyse on myös siitä, että opetussuunnitelman perusteissa on aina kyse kokonaisuudesta, johon yksittäiset oppiaineet liittyvät. Tietyn aineen painoarvon lisääminen täytyy siis aina suhteuttaa tähän kokonaisuuteen. Yrittäjyyskasvatus on tärkeä kokonaisuus, jonka lisäämiseen Kokoomus on sitoutunut niissä puitteissa, kun se opintosuunnitelman perusteiden kokonaisuus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. jää monille nuorille vieraaksi eikä mielenkiintoa tai valmiuksia osallistua usein ole tarpeeksi. Peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen ja nuorten yhdistystoiminnan kehittämiseksi käytännöllistä opetusta yhdistystoiminnassa tulee peruskoulussa lisätä, ja opetuksen tulee tarjota oppilaalle valmiudet mennä mukaan itseään kiinnostavaan yhdistystoimintaan. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomuksen Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin yhdistystoiminnan opetuksen lisäämiseksi peruskoulun yhteiskuntaopin opetukseen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 101 Puoluehallitus: Oulun Kokoomuksen Nuoret ry esittää yhdistystoiminnan opetuksen lisäämistä peruskoulun yhteiskuntaopin opetukseen. Oulun Kokoomuksen Nuoret ry YHDISTYSTOIMINNAN OPETUKSEN LISÄÄMINEN PERUSKOULUN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA Vuonna 2004 otettiin käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Suunnitelman mukaan vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Keskeisissä oppisisällöissä yhteiskunnallista vaikuttamista käsitellään kuitenkin hyvin pintapuoleisesti, eikä esimerkiksi yhdistystoiminnan mahdollisuuksia käsitellä.Yhdistyslain muutoksilla vuonna 2009 pyrittiin lisäämään nuorten mahdollisuuksia osallistua yhdistystoiminnan kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta silti monet nuoret eivät ole nykyisellään kiinnostuneita tai kykeneviä osallistumaan yhdistystoimintaan. Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Kuten aloitteessa todetaan, nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelmat astuivat voimaan 2004, jolloin yhteiskuntaopin opetusta peruskouluissa lisättiin. Seuraava mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaopin opetuksen painoarvon lisäämiseen perusopetuksessa on opetussuunnitelman perusteiden tullessa uudelleenmäärittelyyn. Parhaillaan on käynnissä opetusministeri Henna Virkkusen käynnistämänä työ perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseksi. Työryhmän esitys luovutettiin ministerille kesäkuun 2010 alussa ja kesän aikana ehdotus on lausuntokierroksella. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää tavoitteista ja tuntijaosta alkuvuodesta 2011. Tämän jälkeen käynnistyy opetussuunnitelmien uudistaminen. Ohjaamalla nuoria mukaan yhdistystoimintaan saavutettaisiin monia etuja. Kansalaistoiminta kuuluu osana demokratiaan, ja sitä kautta nuori osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti, itsenäistyy ja kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi.Yhdistystoimintaan ohjaava opetus houkuttelisi nuoria kokeilemaan erilaisia yhdistystoiminnan muotoja, mikä osaltaan kasvattaisi nuorten sosiaalista pääomaa ja olisi osana ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä. Kolmas sektori on kansantaloudellisesti merkittävää, ja on tärkeää varmistaa että se pysyy uusien nuorten toimijoiden myötä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Koulun toiminnan kannalta keskeinen opetusta ohjaava normi ovat Opetushallituksen päättämät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Sen laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä, joka on useimmiten kunta. Opetussuunnitelma on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta. Nykyinen peruskoulun yhteiskuntaopin opetus ei anna tarvittavia valmiuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhdistystoiminnan kautta. Koulujen yhteiskuntaopin opetus ei kerro yhdistystoiminnan periaatteista eikä tarjoa tietoa siitä, kuinka nuori voi käytännössä toimia yhdistyksissä. Tämän takia yhdistystoiminta Voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteiskuntaopin yhtenä aiheena on ”vaikuttaminen ja päätöksenteko”, johon kokonaisuuteen kuuluu kansalais- 140 Puoluekokous 2010 sisus.indd 140 28.5.2010 15:24:54 ten mahdollisuudet vaikuttaa, demokratia, vaalit ja äänestäminen, politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla sekä media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yksi perusopetuksen aihekokonaisuuksista puolestaan on ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, jotka käsitellään eri oppiaineissa ja koulun muun toiminnan kuten aamunavausten, juhlien, opintokäyntien ja retkien ja kerhotoiminnan yhteydessä. Kyseisen aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille.Yhdistystoiminnan tuntemus on siis luonteva osa aihekokonaisuutta. Suomessa ei ole yhtään pelkästään suomenkielisille tarkoitettua yliopistoa tai korkeakoulua. Ruotsin äidinkielekseen ilmoittavalla on oikeus pyrkiä, tenttiä ja tehdä kirjalliset opinnäytteet omalla äidinkielellään kaikissa korkeamman asteen oppilaitoksissa. Toisaalta ruotsinkielisillä on ns. Hanken ja Åbo Akademi, joihin suomenkielisten pitää pyrkiä ruotsin kielellä, vastata tentteihin ja tehdä pro gradu ruotsin kielellä Ruotsinkieliset ovat kovin etuoikeutettuja tässä suhteessa. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yhdistystoimintaan voidaan kouluissa tutustua myös varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Valtioneuvoston hyväksymässä lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että jokaisessa Suomen peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on toimiva oppilaskunta, jolla on hyvät toimintaedellytykset koulussa ja laajemmin koko kunnassa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella parannetaan opettajien valmiuksia tukea oppilaskuntaa ja toimia yhteistyössä sen kanssa. Suomalaisia opiskelijoita syrjivät kielikiintiöt poistettava. Pääsykokeissa ei ole lupa suosia lisäpistein esim. saman vuoden ylioppilaita. Miksi ruotsinkielisillä on mahdollisuus saada opiskelupaikka esim. lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa 10 pistettä heikommalla tuloksella pelkästään äidinkielensä ansiosta? Puoluehallitus: Töölön Kansallisseura esittää aloitteessaan korkeakoulujen kielikiintiöiden poistoa. Puoluehallitus toteaa, että ruotsinkieliseen koulutukseen voivat hakeutua myös suomea tai jotain muuta kieltä äidinkielenään puhuvat, mikäli heidän kielitaitonsa on opiskelun kannalta riittävä. Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikat eivät siis ole sidoksissa opiskelijan äidinkieleen, vaan opiskelun kannalta riittävään kielitaitoon. Tavoitteena on säätää vielä kuluvalla vaalikaudella perusopetuslakiin se, että koululla on oppilaskunta. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet vakiinnutetaan osaksi peruskoulujen toimintamuotoja. Näin nuorten osallistumista yhdistystoimintaan voidaan kannustaa myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja koulutustarjontaa suunnataan tehtyjen ennakointien mukaan. Seuraavan kerran koulutustarjonta määritellään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta päätettäessä loppuvuodesta 2011. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Yliopistolain mukaan opiskelijoiden ottamisesta päättää yliopisto, jonka tulee soveltaa yhdenmukaisia valintaperusteita opiskelijoihin. Yhdenmukaisista valintaperusteista voidaan rajoitetusti poiketa jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi. Aloite nro 102 Töölön Kansallisseura ry KIELIKIINTIÖT POISTETTAVA YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA Helsingin yliopistolla (HY) on kaksikielisenä yliopistona vastuu huolehtia siitä, että niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain HY:ssä, koulutetaan riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia henkilöitä. Ruotsinkielisten opiskelijoiden rekrytointia tuetaan erityisesti niillä aloilla, joilla Helsingin yliopistolla on valtakunnallinen koulutusvastuu. Valintaperusteiden yksityiskohdista, Ruotsinkielisten helpompi sisäänpääsy perustuu siihen, että korkeakoulujen kielikiintiöiden opiskelijamäärä ei vastaa väestöosuutta vaan on suurempi. Suomenkielisiä opiskelijoita syrjitään. 141 Puoluekokous 2010 sisus.indd 141 28.5.2010 15:24:54 kuten pisteytyksistä, päättää kukin tiedekunta itsenäisesti. salaisuutta koskevia rajoituksia. Tosin poikkeuksena tästä säännöksestä on juuri kielitaito. Suomessa syyllistytään kielitaitovaatimusten osalta useimmissa tapauksissa sisämarkkinoiden toimivuutta varmistavien säädösten laiminlyöntiin. Niin ikään IOM:in (International Organisation of Migration) mukaan tyypillinen esimerkki syrjinnästä on rekrytointitilanne, jossa työnhakijoilta edellytetään maan virallisen kielen täydellistä hallintaa, vaikka kielen hallinta ei olisikaan välttämätön edellytys kyseisen työn menestyksellisen suorittamisen kannalta. Perimmältään on kyse siitä, että kummankin kieliryhmän tulee perustuslakiemme mukaan saada palveluita omalla kielellään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on eräillä koulutusaloilla varattu osa aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville opiskelijoille. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Lähinnä historiallisten seikkojen juontamasta mukavuudenhalusta johtuvaa ruotsin virallisen kielen erityisasemaa ylläpidetään myös kustannuksista ja hallinnollisesta kuormituksesta piittaamatta. Ruotsin kielen erityisaseman ilmeneminen jopa tuhlailevana talouspolitiikkana konkretisoituu esimerkiksi suurina käännöskuluina vuodessa, kun muun muassa kaikki viralliset asiakirjat tulee kääntää kaikille kansalliskielille. Aloite nro 103 Kokoomuksen Nuorten Liitto ry RUOTSIN KIELEN PERUSTUSLAILLISEN ERITYISASEMAN PURKAMINEN Ruotsin kielen perustuslaillinen asema kansalliskielenä ei ole enää käytännössä perusteltu. Täten perustuslain 17 §:ää tulisi muuttaa siten, että Suomen kansalliskieli on ainoastaan suomi ja ruotsin kielen asema kansalliskielenä poistettaisiin. Pahimmillaan perustuslain 17 §:n ruotsin kielen kansalliskielen aseman turvaava säännös aiheuttaa yhteiskuntaan maamme kilpailukykyä uhkaavia vääristymiä. Ruotsin kielen erityisasema heijastuu pahiten esimerkiksi koulutuspolitiikassa. Riski siitä, etteivät lahjakkaimmat yksilöt valikoidu opiskelun tai myöhemmin työmaailman pariin Suomen ruotsinkielisiä perusteettomasti suosivan opiskelupaikkojen kiintiöjärjestelmän vuoksi, on tarpeettoman suuri. Ruotsin kielen asema tulisi turvata alueellisena vähemmistökielenä ja taata ruotsinkielisten oikeudet omakielisiin palveluihin alueellisesti todellisten tarpeiden mukaisesti. Alueellisen vähemmistökielen asema tulisi juridisesti järjestää samaan tapaan kuin muidenkin Suomen vähemmistökielten, oikeudellisen analogian hakien esimerkiksi saamen kielilaista, jossa saamelaisten perustuslain mukainen oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa on käytännössä turvattu. Globaalissa katsannossa alue- ja vähemmistökielet ovat vain harvoin virallisia kieliä. Vähemmistökielen aseman turvaaminen ei edellytä virallisen kielen ts. kansalliskielen asemaa kansainvälisenkään tai EU- tasoisen sääntelyn, kuten alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, nojalla. Kansainvälisistä sitoumuksista johtuvat ruotsin kielen käyttämiseen liittyvät oikeudelliset velvoitteet pystytäisiin laintasoisesti turvaamaan säädettäessä ruotsin kielelle alueellisen vähemmistökielen asema. Lainsäätämisprosessin monivaiheisuus ei saa olla este lainsäädännön laadulle, jolla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Lukuisat alemmanasteisten säädösten, lakien tai asetusten, muutokset ruotsin aseman kansalliskielenä aiheuttamien epäkohtien ratkaisemiseksi esimerkiksi koulutuspolitiikan saralla voivat lopulta koitua vahingollisemmiksi. Saman ongelman, ruotsin kielen tarpeettoman korostuneen aseman lainsäädännössämme, sääntelemiseksi ei tarvitsisi soveltaa tarpeettoman monia ohjauskeinoja. Vähäisemmälläkin määrällä instrumentteja, perustuslain 17 §:n muutoksella, pystyttäisiin lähtökohtaisesti turvaamaan asetettujen päämäärien saavuttaminen. Päinvastoin, unionitasolla tämänhetkinen ruotsin kielen erityisasema Suomessa on este EU:n perussopimuksen, sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta, kantavien perusperiaatteiden, henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja yhdenvertaisen kohtelun, tehokkaalle ja täysimittaiselle toteutumiselle. Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus ryhtyä ansiotyöhön toisessa EU-maassa samoin ehdoin kuin kyseisen maan omilla kansalaisilla. EU-kansalaisten työhönotossa ei saa asettaa kan- Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että - perustuslakiuudistuksen yhteydessä perustuslain 17 §:n 1 ja 2 momenteista poistetaan ruotsin kieltä koskevat osuudet, 142 Puoluekokous 2010 sisus.indd 142 28.5.2010 15:24:54 - r uotsin kieltä koskeva sääntely siirretään perustuslain 17 §:n 3 momenttiin muiden vähemmistökieliä koskevan sääntelyn yhteyteen, Muut pohjoismaat panostavat englannin opetukseen ja ajavat suomalaisten ohi. EU-maiden keskinäisessä kanssakäymisessä eniten käytetään englantia (75 %), seuraavaksi ranskaa, saksaa, espanjaa ja italiaa. Ruotsin kieli on yhtä vähäpätöisessä asemassa kuin suomen kielikin. - samassa yhteydessä ajantasaistetaan ne 38 tällä hetkellä voimassa olevaa perustuslain 17 §:n nojalla annettua ruotsin kielen asemaa turvaavaa lain tai asetuksen tasoista säädöstä. Ruotsin kieli on tehtävä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutustasoilla ja ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttava. Puoluehallitus: Suomi on kaksikielinen maa ja Kokoomus kaksikielinen puolue, jonka voimassa olevan periaateohjelman (2006) mukaan tavoitteenamme on kansallisen perinnön, Suomen kielten ja kulttuurien vaaliminen ja tukeminen, koko kansan osaamis- ja sivistystasosta huolehtiminen sekä työn ja yrittäjyyden edistäminen. Samoin mielestämme sukupuolten, sukupolvien ja vähemmistöjen tasaarvon tulee toteutua niin palveluissa, työelämässä, hallinnossa kuin lähiyhteisöissäkin. Aloite nro 105 Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry RUOTSINKIELEN OPINTOJEN VAIHTOEHTOISTAMINEN Ruotsin kielen perustuslailliseen asemaa ei tule muuttaa. Sen sijaan sen koulutuspoliittinen asema on arvioitava uudelleen. Suomi on karkeasti jaettavissa pituussuunnassa kolmeen osaan. Lännessä puhutaan suomen ohella ruotsia ja idässä venäjää. Keskimmäisessä osassa ei ole erityisemmin korostunut kumpikaan kieli. Tätä jakoa silmällä pitäen ruotsinkielen opiskelusta peruskoulussa tulisi tehdä vaihtoehtoista esimerkiksi venäjän kielen kanssa. Näin nuoret voivat opiskella sitä kieltä, mistä alueella on heille enemmän hyötyä. Kuten aloitteessakin on todettu, niin kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetyille perustuslain muutoksille. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Opiskelemalla sitä kieltä mikä nuorelle tuntuu ympäristö huomioiden mielekkäämmälle, tuemme kielten oppimista. Tutkimusten mukaan kielten opiskelu etenkin lukiossa, jossa vapaaehtoisia kieliä on tarjolla, on vähentynyt. Opiskelemalla alueelle ominaisia kieliä, on ne helpompi omaksua, ja tämä kannustaa ja antaa valmiuksia myös muiden kielten opiskeluun. Aloite nro 104 Töölön Kansallisseura ry RUOTSIN KIELI VAPAAEHTOISEKSI OPPIAINEEKSI Kielikoulutuksen muutoksen tarve on ilmeinen. Suomen perustuslaki ei määrää ruotsin kielen opetuksesta ja näin ollen se on rinnastettava muihin vieraisiin kieliin kaikilla opetustasoilla. Ruotsinkielisten palvelut on turvattava – sitä ei tule tässä yhteydessä unohtaa. Nykyinen virkamiesruotsimalli ei ole kaikkein tehokkain tähän, sillä virkamiesruotsin suorittaminen ei kasvata kielitaitoa riittävästi. Sen sijaan valtion virastoissa tulisi olla sekä suomen- että ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä - ruotsin sujuvasta osaamisesta maksettaisiin kannustimena kielilisä. Perustuslain 17§ tulisi kuitenkin uudistaa vastaamaan 2010 tarpeita. Ruotsinkielisten pitää itse kantaa vastuu omasta kielestään, ei suomenkielisten. Vain 1 % väestöstämme kommunikoi pelkällä ruotsin kielellä Koulutuspoliittisen aseman muutoksessa on otettava myös huomioon suomen- ja ruotsinkielisten korkeakoulujen asema. Niiden yhteistyön lähentämistä on kannustettava luonnollisen kaksikielisyyden ja helpon omaksumisen vuoksi. Edellä mainituin perustein Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan ruotsinkielen koulutuspoliittisen aseman Moni pitää ruotsin kieltä rikkautena, mutta pakottamisella on enemmän haittaa kuin hyötyä ja se johtaa huomattaviin tasa-arvo-ongelmiin, laskee opiskelumotivaatiota ja on jopa esteenä suomalaisten nuorten menestymiselle. Muiden tärkeimpien kielten opiskeluun ei riitä enää resursseja. Vapaaehtoisuus todennäköisesti edistäisi ruotsin kielen suosiota. 143 Puoluekokous 2010 sisus.indd 143 28.5.2010 15:24:54 ajantasaistamisen puolesta ja edistämään vaihtoehtoisten kielten opetustarjontaa kaikkialla Suomessa sekä kehittämään virkamiesruotsimalli kannustinpalkkiomalliseksi. laillisen aseman purkamista. Tältä osin puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteen 103 osalta. Puoluehallitus ei kuitenkaan ole katsonut aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä, eikä niin ollen yhdy aloitteiden tekijöiden ehdotukseen muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi. Aloite nro 106 Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry PAKKORUOTSIN TILALLE VAPAASTI VALITTAVA TOINEN KIELI Puoluehallituksen mielestä kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Myös kielikylpyopetus täydentää monissa kunnissa tätä tarjontaa. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskoulussa ja lukiossa on herättänyt keskustelua jo vuosikymmenten ajan. Tällä hetkellä peruskoulussa, lukiossa ja muissa toisen asteen koulutusohjelmissa on pakko lukea kahta kieltä oman äidinkielen lisäksi, ja näistä kielistä toisen on aina oltava toinen kotimainen kieli. Jo kokoomuslainen opetusministeri Riitta Uosukainen yritti 1990-luvun alussa poistaa toisen kotimaisen kielen pakollisuuden, siten että toisen kielen englannin lisäksi olisi voinut vapaasti valita. Tämä hanke kaatui vahvasta kannatuksesta huolimatta RKP:n vastustukseen, kun RKP teki asiasta hallituskysymyksen. Kokoomuslaisten opetusministereiden johdolla onkin tuettu kuntia monipuolistamaan kielivalikoimaansa ns. Perusopetus paremmaksi eli POPohjelman avustuksin. Parhaillaan on käynnissä perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen, missä osaltaan arvioidaan sitä, miten tuntijaon kautta voitaisiin parhaiten tukea monipuolisia kielivalintoja. Pakollisuus ei ole paras mahdollinen motivaattori. Kielitaito olisi paremman motivaation myötä vahvempaa, jos esimerkiksi itäisessä Suomessa voisi pakollisen ruotsin sijasta opiskella halutessaan esimerkiksi venäjän kieltä. Kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielitaito on tärkeää, eikä toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuus heikentäisi Suomen kaksikielisyyttä millään tavalla. Kaksikielisyys ja peruskoulun sekä toisen asteen opetussuunnitelmat ovat kaksi täysin eri asiaa. Kielitaidon parantamiseksi on hyvä säilyttää vähintään nykyinen kielten opiskelun määrä peruskouluissa ja lukioissa. Kansainvälistyvässä maailmassa kaikkien on tärkeä opiskella vähintään kahta kieltä. Kielet täytyy kuitenkin resurssien puitteissa voida itse valita. Edellä olevan perusteella Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan. Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina mm. toista kotimaista kieltä. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa toinen kotimainen kieli on siis kaikille oppilaille ja opiskelijoille pakollinen oppiaine, jota voidaan opiskella joko pakollisena B1 -kielenä tai pakollisena tai valinnaisena A -kielenä (vuosiluokilta 1-6 alkava kieli). Ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi syksyllä 2004. Tuolloin sovittiin, että muutoksen vaikutuksia arvioidaan kuuden vuoden välein. Muutoksen vaikutukset arvioidaan siis syksyllä 2010. Puoluehallitus (aloitteet nro 104 – 106): Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret, Töölön Kansallisseura ja Pohjanmaan Kokoomusnuoret ehdottavat aloitteissaan toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista. Töölön Kansallisseura ehdottaa myös ruotsin kielen perustus- 144 Puoluekokous 2010 sisus.indd 144 28.5.2010 15:24:54 Puoluehallitus: Työttömyysturvalaki edellyttää, että työmarkkinatuen saamisen ehtona on aktiivinen hakeutuminen koulutukseen. Valtioneuvoston asetus työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä määrittelee, että alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan katsotaan hakeutuvan aktiivisesti koulutukseen, jos hän hakeutuu yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, on perusteltua molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti. Oikeusturvan kannalta saattaisi syntyä hankalia tilanteita, jos osassa maata toisen kotimaisen opetus olisi pakollista ja osassa ei. Kokoomus kannustaa kuntia monipuolisten kielivalikoimien ylläpitoon. Kotimaisten kielten ja muiden kielen opiskelun vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole perusteltua, eikä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kannalta järkevää. On tärkeää, että jokainen nuori voisi löytää ammattikoulun tai lukion jälkeen mieluisen jatkoopiskelupaikan tai siirtyä sujuvasti työelämään. Opiskelu- ja työpaikalla on suuri merkitys paitsi yksittäisen nuoren, mutta koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on ensisijaisen tärkeää, ettei yksikään nuori tipu pois koulutusjärjestelmästä. Lisäksi huoltosuhteen heikkeneminen edellyttää, että nuoret löytäisivät oman opinpolkunsa entistä nopeammin, jolloin myös siirtyminen työelämän palvelukseen nopeutuu. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet nro 104 – 106. Aloite nro 107 Opiskelevat Porvarit Helia ry PAKKOHAUSTA LUOVUTTAVA! Jotta lukiosta valmistunut nuori olisi oikeutettu työmarkkinatukeen ilman opiskelupaikkaa jäädessään, on hän velvoitettu hakemaan jatkoopiskelupaikkaa joko toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta tai ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakouluopinnot aloittaneista opiskelijoista pahimmillaan reilusti alle puolet suorittaa tutkinnon loppuun. Koska ammattikorkeakoulujen rahoituksesta merkittävä osa tulee aloituspaikkojen perusteella, ei ammattikorkeakouluilla itsellään ole merkittävää motivaatiota ongelman ratkaisemiseen. Opetusministeri Henna Virkkunen esitti hiljattain pääsykoejärjestelmän uudistamista. Uudistuksessa pääsykoejärjestelmän rinnalle luotaisiin uusille ylioppilaille oma opiskelijavalintajärjestelmä, jossa valinta suoritettaisiin pääasiassa ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Myös opinto-ohjaukseen satsataan, jotta nuori saisi oikean kuvan jatko-opintomahdollisuuksistaan jo lukion aikana. Ilman motivaatiota opintonsa aloittaneet vievät opiskelupaikkoja motivoituneemmilta opiskelijoilta aiheuttaen opintojen venymistä ja keskeytyksiä. Samaan aikaan monet nuoret jäävät kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Nuorten syrjäytymistä ei ehkäistä sysäämällä vastuuta ammattikorkeakoulujen harteille. Pahimmillaan pakkohaku vain kärjistää ongelmia, kun nuoret näyttävät tilastojen perusteella opiskelevan, vaikka todellisuus on jotain ihan muuta. TEM ja OPM ovat uudistuksen kaavailun yhteydessä myös sitoutuneet selvittämään ns. pakkohaun vaikutukset ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin ja ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen. Pääsykoejärjestelmää uudistamalla ja pullonkauloja poistamalla voidaan turhat välivuodet jättää historiaan. Uusien ylioppilaiden mahdollisuus hakeutua itselleen mieluiseen koulutukseen helpottuu oman hakuväylän ansiosta. Tämän toivotaan omalta osaltaan karsivan myös ns. pakkohakua ammattikorkeakouluihin. Uudistus näkyy osittain jo ensi kevään opiskelijavalinnoissa. Pakkohaku myös kuormittaa ammattikorkeakoulujen hakutoimistoja ja vääristää ammattikorkeakoulujen hakutilastoja. On kestämätöntä politiikkaa siivota työttömyystilastoja siirtämällä nuoret opiskelemaan ilman motivaatiota. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä myös ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteita uudistetaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 – 2012 linjausten mukaisesti. Suunnitelman mukaan ”Ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitetään nykyistä kannustavammaksi siten, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen sekä Edellä olevan perusteella Opiskelevat porvarit Helia ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että pakkohausta luovuttaisiin kokonaan. 145 Puoluekokous 2010 sisus.indd 145 28.5.2010 15:24:54 koulutuksen laadun perusteella.” Lähtökohtana on siis laadullisten tavoitteiden korostaminen määrällisten (esim. aloituspaikat) tavoitteiden sijasta. Näillä uudistuksilla pyritään siihen, että jokainen nuori voisi saada itselleen mieluista ja laadukasta koulutusta. sää nuorille räätälöityjä harjoittelu- ja työpaikkoja. Niitä saadaan tukemalla kaikin keinoin työnantajia, jotka luovat nuorille työpaikkoja ja harjoittelumahdollisuuksia. Niiden kustannukset voidaan maksaa työttömyyden hoitoon osoitetuista valtion varoista. Puoluehallitus muistuttaa, että ns. pakkohaku voi olla myös monen nuoren pelastus. Parhaimmillaan se ehkäisee alkavan syrjäytymiskierteen ja avaa nuorelle uusia mahdollisuuksia. Opiskelupaikkoja on laskennallisesti riittävästi. Haaste on niiden kohdentaminen toisaalta lukion ja ammatillinen opetuksen välillä sekä toisaalta ammatillisessa koulutuksessa eri alojen välillä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää toisen asteen ammatillisen koulutuksen pakolliseen työssäoppimiseen tarvittaviin harjoittelupaikkoihin, niiden riittävään saatavuuteen. Nuorten valmistumisen viivästyminen sopivien työssäoppimispaikkojen (harjoittelupaikkojen) puutteen vuoksi ei ole hyväksyttävää. Aloite nro 108 Tapiolan Kokoomus ry Nuorten työ- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi ja opiskelupaikkojen oikein kohdentamiseksi tulee kehittää tukijärjestelmä yhteistyössä työvoima- opetusviranomaisten sekä työelämää edustavien tahojen kanssa. TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN AIKAISTAMINEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Työurien pidentäminen on keskeinen tavoite ja edellytys, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut pystytään jatkossakin tarjoamaan. Edellä olevan perusteella Littoisten Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla kaikille alle 18-vuotiaille taataan peruskoulun päättymisen jälkeen harjoittelu-, työtai opiskelupaikka. Tavoitteena tulee olla: - sujuva siirtyminen ilman välivuosia toisen asteen koulutuksesta työelämään - toimiva ja tehokas yksilön tarpeita palveleva ammatillinen peruskoulutus - jatko-opintoihin ohjaava ja kannustava lukiokoulutus ja - työelämälähtöisyys Puoluehallitus (aloitteet nro 108 – 109): Nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin on panostettu voimakkaasti nykyhallituksen toimesta. Jo hallitusohjelman mukaan jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet. Koulupudokkuutta vähennetään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. Edellä olevaan perustuen esitämme, että kaikille peruskoulunsa päättäville taataan opiskelupaikka tai vaihtoehtoisesti oppisopimuspaikka. Tämä edellyttää, että opiskelijoille tarjotaan yksilölliset opintopolut; valinnat yli oppilaitosrajojen, mahdollisuus suorittaa perus- ja osatutkintoja, toimiva ylioppilastutkinto sekä ajantasaiset ja yksilölliset neuvonta- ja ohjauspalvelut. On tärkeää, että jokainen nuori pysyy mukana koulutusjärjestelmässä tai työelämässä, sillä erityisesti nuorten kohdalla syrjäytymisriski on todellinen. Hallitus on pyrkinyt varmistamaan, että jokainen nuori löytäisi oman koulutuspaikkansa peruskoulun päättämisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja on lisätty jo 9 400 tämän hallituskauden aikana ja niitä on pyritty kohdentamaan alueille, joilla opiskelupaikoista on pulaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti vakinaistettiin tämän vuoden alusta. Lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita pohditaan paraikaa ja kehittämisehdotukset valmistuvat tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Aloite nro 109 Littoisten Kokoomus ry KAIKILLE ALLE 18-VUOTIAILLE ON TAATTAVA PERUSKOULUN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN HARJOITTELU-, TYÖ- TAI OPISKELUPAIKKA Kaikille alle 18-vuotiaille on taattava peruskoulun päättymisen jälkeen harjoittelu-, työ- tai opiskelupaikka. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi li- 146 Puoluekokous 2010 sisus.indd 146 28.5.2010 15:24:54 Vuodelle 2010 annettuun ensimmäiseen lisätalousarvioon tehtiin merkittäviä kohdennuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi. Lisätalousarvion kohdennetuilla toimenpiteillä saadaan yli 15 000 nuorelle työ- harjoittelu- tai opiskelupaikka. Nuorten valmentavaa työvoimakoulutusta lisätään ja sitä suunnataan erityisesti koulutuksen nivelvaiheisiin. Oppisopimuskoulutukseen luodaan 1 250 uutta opiskelupaikkaa. Neuvontapalveluja ja opinto-ohjausta kehitetään, jotta jokainen nuori löytäisi oman opinpolkunsa tai työuransa mahdollisimman sujuvasti. Starttirahaa, yrittäjäkoulutusta ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukea lisätään. Aloite nro 110 Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry YLIOPISTO- JA AMMATTIKOULUTUKSESSA SIIRRYTTÄVÄ KAKSIPORTAISEEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN Helsingin Kokoomuksen Nuoret pitävät tosiasiana, että nykyinen yliopisto-opetus ei juuri tarjoa työelämässä tarvittavia konkreettisia tietoja ja taitoja. Mielestämme opintojen tärkeintä antia ovat tiedonhaun ja -sisäistämisen kehittäminen, oman ajankäytön hallinta ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Katsomme kuitenkin, että nämä hyödyt olisivat ilmeisiä poikkeuksia (esim. lääketiede) saavutettavissa lyhyemmälläkin koulutuksella. Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen on myös useaan otteeseen vedonnut yrityksiin, jotta ne palkkaisivat nuoria harjoittelijoita taloustilanteesta huolimatta. Harjoittelumahdollisuudet ovat jo siitäkin syystä tärkeät, että ne tuovat työkokemusta, joka helpottaa työllistymisessä opintojen jälkeen. Hallitus on näyttänyt hyvää esimerkkiä, kun viime kesänä valtion tuottavuusohjelmaan tehtiin tämän vuoden loppuun asti ”nuorten mentävä aukko”. Vuodelle 2010 annetussa lisätalousarviossa päätetyn palkkatukisetelin voimin 4 460 työtöntä nuorta saa työpaikan ja 800 nuorta yrittäjää saa starttipaketin, joka auttaa yritystoiminnan aloittamisessa. Kunnille suunnatulla palkkatuella työllistetään yhteensä 610 nuorta. Työelämän tarpeisiin kandidaatin paperit ovat useimmiten vähintäänkin riittävät ja maisterin tutkinto tarvitaan nykytilassa lähinnä maan tavan vuoksi. Tällä hetkellä kandidaatteja pidetään työnhakutilanteessa vielä opiskelijoina tai opintojensa keskeyttäjinä. Kansainvälisesti bachelor-aste on kuitenkin ns. perustutkintoja master-tason suorittavat vain pidemmälle akateemisesti suuntautuneet opiskelijat. Mielestämme Suomessa pitäisi siirtyä käytäntöön, jossa opiskelijavalinnassa saadaan opinto-oikeus vain kandidaatin tutkintoon. Maisterivaiheeseen tulisi pyrkiä erikseen niin, että jatko-opintopaikkoja olisi selvästi vähemmän kuin kandidaattiohjelmassa. Puoluehallitus muistuttaa, että myös etsivän nuorisotyön edellytyksiä on parannettu. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan nuorisolain muutoksen tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa ohjaus- ja tukipalvelut. Lisäksi laissa säädetään etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Näin voimme varmistua siitä, että jokainen nuori pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Mielestämme muutos toisi helpotusta useaan ongelmaan, joista tärkeimpänä voitaneen pitää valmistumisen nopeutumista ja näin työurien pidentymistä. Pidämme myös todennäköisenä, että opintojen keskeyttäminen vähentyisi, kun valmistuminen olisi opintojen alusta lähtien lähempänä. Lisäksi välttyisimme toivottavasti edes osittain ns. ylikouluttautumisen kierteeltä, jossa työelämän epärealististen tapaedellytysten takia yhä useampi kolmekymppinen on pian tuplamaisteri. Kansantaloustieteellisten hyötyjen lisäksi väitämme, että muutoksella olisi myös koulutuksellinen lisäarvo. Suomessa itsessään hieno arvo kaikkien oikeudesta koulutukseen on alkanut osittain kääntyä itseään vastaan. Peruskoulutuksesta tuttu, ns. tasapäistämisen kulttuuri on hiljalleen siirtynyt myös yliopistoon. Nyt surullinen tosiasia on, että monilla tieteenaloilla vastavalmistunut maisteri ei kykene edes lukemaan oman alansa huippututkimusta, puhumattakaan sellaisen tekemisestä. Mikäli maisteriohjelmaan olisi karsinta, voitaisiin varmistaa opiskelijoiden riittävä osaaminen ja motivaatio, jolloin opetus voisi olla nykyistä vaativampaa ja palkitsevampaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Tällöin maiste- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 108 ja 109 johdosta. 147 Puoluekokous 2010 sisus.indd 147 28.5.2010 15:24:54 riohjelmat voisivat paremmin vastata yhteiskunnan niille asettamiin odotuksiin, joiden täyttämistä T&K ja innovaatiosuomi tulevaisuudessa kipeästi kaipaavat. teen tekijät ovat huolissaan myös opintojen keskeytymisestä sekä ylikouluttautumisesta eli ns. tuplatutkinnoista. Korkeakoulukenttä on käynyt mittavan uudistuksen läpi kuluneen 15 vuoden aikana. Ammattikorkeakoulujärjestelmän luonti, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, Bolognan prosessin myötä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtyminen ja yliopistolain uudistus ovat myllertäneet suomalaista korkeakoulutusta. Muutokset ovat lähteneet tarpeesta nykyaikaistaa korkeakoulutusta, mutta myös tukea liikkuvuutta esimerkiksi Euroopan sisällä. Bolognan prosessin mukainen kaksiportainen tutkintojärjestelmän vaikuttavuus ja uudistuksessa onnistuminen arvioidaan kuluvana vuonna. Samaa kaksiportaista mallia voitaisiin mielestämme soveltaa myös toisen asteen ammattikoulutukseen. Kun kaksivuotisesta ammattikoulusta siirryttiin nykyiseen kolmen vuoden malliin, lisättiin opintojen teoriapitoisuutta ja näin mahdollistettiin myös joustava jatkokouluttaminen. Samalla kuitenkin hidastettiin niiden nuorten valmistumista, jotka yksinkertaisesti halusivat itselleen tietyn ammatin. Lisäksi nostettiin keskeyttämisvaaraa juuri heidän osaltaan, joiden valmistuminen muutenkin oli pahimman riskin alla, käytännöntekijöiden, joille kaikki koulussa istuminen on pakkopullaa. Kokoomuksen tavoitteena on suomalaisen osaamis- ja sivistystason nostaminen myös akateemisen koulutuksen keinoin. Koulutustason nostaminen parantaa koko kansakuntamme sivistystasoa, mutta tuo myös kilpailukykyä pienelle maalle. Sivistys on itseisarvo, ja kilpailukyky hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen elinehto. Suomella ei ole varaa jättää kouluttamatta parhaalla mahdollisella tavalla yhtäkään opintoihin kykenevää, lahjakasta ja motivoitunutta ihmistä. Lisäksi puoluehallitus näkee edelleen tarpeellisena profiloida korkeakouluja työelämälähtöiseen ammattikorkeakoulutukseen sekä tieteeseen, tutkimukseen ja kriittistä ajattelua kehittävään akateemiseen koulutukseen. Koulutuslinjojen erilaisuus on koko duaalimallin perusta. Opintoihin mielivällä on aina vapaus valita itselleen sopiva koulutuslinja sen sijaan, että tutkinnot tasapäistettäisiin. Helsingin Kokoomuksen Nuoret katsovatkin, että ammattikoulutuksen tulisi tulevaisuudessa olla kaksiosainen. Ensin kaksi vuotta käytäntöä ja vain kiinteästi ammattiin liittyvää teoriaa, jonka jälkeen opiskelija saisi ammattipätevyyden. Tämän jälkeen kolmas yleissivistävä ja teoriapainotteinen vuosi, joka antaisi mahdollisuuden jatko-opiskeluihin. Nykyiset sisällöt säilyisivät siis koulutuksessa, mutta vain toisin ryhmiteltyinä. Lisäksi ehdotamme, että tulevaisuudessa kolmas opintovuosi olisi opiskelijalle vapaaehtoinen, mutta kaikille halukkaille mahdollinen. Kolmannen vuoden opinnot voisi myös halutessaan palata viimeistelemään myöhemmin, esimerkiksi muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Näihin seikkoihin vedoten Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää Aloitteentekijät ovat huolissaan myös ammatillisen koulutuksen pituudesta ja suomalaisten nuorten kyvykkyydestä suorittaa tutkintoa. Ratkaisuksi aloitteentekijät esittävät koulutuksen karsimista. - edistämään yliopistokoulutuksen aitoa kaksiportaisuutta ja kandidaatin tutkinnon yhteiskunnallista asemaa mm. ajamalla erillisen karsinnan käyttöönottoa useimpiin maisterikoulutusohjelmiin, sekä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kasvattaminen jatko-opintokelpoisuuden antavaksi oli selkeä keino ns. koulutuksellisten umpiperien ja koulutuksellisten urapolkujen poistamiseksi. Nähtiin, että nuorella, peruskoulun päättäneellä henkilöllä tulee olla mahdollisuudet jatkaa opinnoissa eteenpäin, vaikka valitsisikin ammatillisen koulutuksen. Näin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta myös parannettiin. Edelleen kokoomuslaisten opetusministerien Sarkomaan ja Virkkusen johdolla on reippaasti nostettu ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärää, jotta työmarkkinoiden tarpeisiin voitaisiin vastata. Suomeen on haluttu siis lisää osaamista, ei vähemmän. - selvittämään ja sekä eteenpäin viemään aloitteessa kuvatun kaltaisen kaksiportaisen koulutuksen käyttöönottoa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Puoluehallitus: Aloitteentekijät ovat huolissaan akateemisen koulutuksen antamasta työelämäkelpoisuudesta. Tekijät näkevät, että tiede- ja taidekorkeakoulutuksen maisterivaihe ei sinänsä anna valtaosissa yliopistollisia koulutusohjelmia työelämään suuntaavia taitoja ja tietoja. Ratkaisuksi aloitteentekijät ehdottavat koulutuksen karsimista. Aloit- 148 Puoluekokous 2010 sisus.indd 148 28.5.2010 15:24:54 Turun Kokoomuksen Nuoret on ilahtunut kehityksestä, jota korkeakoulusektorilla on tapahtunut. Katsomme kuitenkin että nyt suunnitellut toimenpiteet eivät ole riittäviä vaan korkeakouluverkkoa tulisi edelleen kehittää. Opetuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa opetuksen laatua ja vapauttaa resursseja perusopetukseen sekä tutkimukseen. Pelkkä hallinnollinen yhdistyminen korkeakoulukentällä ei ole riittävää. Samalla voitaisiin tarkastella mitä opetetaan, missä opetetaan, miten opetetaan ja kuinka paljon, jotta osaajia saataisiin aloille joille heitä tarvitaan ja kortistoon valmistuminen vähenisi. Puoluehallitus näkee, että omaksumis- ja oppimisongelmat eivät ratkea oppimista, opetusta ja opintoja vähentämällä. Ongelman ydin on silloin koulutuksen sisällössä, jolloin tutkintojen rakenteen sijasta tarkasteluun tulisi siirtää erityisesti koulutuksenantajien pedagogiset valmiudet. Ongelmien ratkaisu palaamalla takaisin kaksivuotiseen ammattikouluun olisi lyhytnäköistä ja palauttaisi vanhan järjestelmän ongelmat ns. umpiperistä uudelleen ratkaistaviksi. Vastaavasti yliopistotutkintojen lyhentäminen vaarantaisi kilpailukykymme rakentamisen. Opintoaikojen vauhdittamiseksi ja työurien pidentämiseksi myös uran alkupäässä on esitetty Kokoomuksessa toimenpiteitä. Ylioppilastutkintoa voitaisiin uudistaa vauhdittamalla uusien ylioppilaiden siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Opintotukijärjestelmää tulisi uudistaa siten, että se mahdollistaisi opintorahapainotteisen opiskelun kandidaatin tutkintoon saakka. Kokoomuksen keinovalikoimaan ei ole kuulunut koulutustason alentaminen – päinvastoin. Suurempien yliopistojen filiaaleissa tai pienemmissä korkeakouluissa annettavan opetuksen ja tutkimuksen laatu eivät aina yllä suurempien yksiköiden tasolle, eikä opiskelijoilla ole samanlaisia mahdollisuuksia koota poikkitieteellisiä tai monitieteellisiä opintokokonaisuuksia. Ymmärrämme huolen alueilla, joilla korkeakouluopetus tulisi loppumaan. Luotamme kuitenkin että suuremmilla, laadukkaammilla ja taloudellisesti vahvemmilla yksiköillä on mahdollisuus tarjota yhteistyötä entistä laajemman alueen elinkeinoelämälle. Puoluehallitus katsoo, että aloitteentekijöiden ehdotus opiskeluoikeuden rajaamisesta vain kandidaatin tasoiseen koulutukseen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen palauttaminen takaisin kaksivuotiseksi heikentäisi kansallista tavoitetta koulutustason nostamisesta ja vaarantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tulevaisuudessa. Tähän yhdelläkään tulevaisuuden veronmaksajalla ja hyvinvointiyhteiskunnan ystävällä ei ole varaa. Sivistys ja osaaminen kunniaan! Suunnittelutyö korkeakouluverkon kehittämisestä kohti vielä suurempia, monitieteellisiä ja omiin strategisiin painopistealueisiinsa tukeutuvia korkeakouluja voitaisiin aloittaa seuraavalla hallituskaudella ja toteuttaa 2020 luvulla. Yksiköiden supistuksista huolimatta pitäisi pitää huolta riittävän suurista aloituspaikkamääristä ja alueellisesta saatavuudesta, jotta EU:n asettamat tavoitteet väestön korkeakoulutuksen määrästä voitaisiin turvata. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Turun Kokoomuksen Nuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä jatkamaan korkeakouluverkon kehittämistä kohti suurempia ja laadukkaampia yksiköitä. Aloite nro 111 Turun Kokoomuksen Nuoret ry KORKEAKOULUVERKON KEHITTÄMINEN Opetusministeriössä aloitettiin vuonna 2008 korkeakoulujen rakenteellisten uudistusten suuntaviivojen valmistelu, joka tähtää alueellisesti ja aloittain vaikuttavaan sekä laadukkaaseen korkeakouluverkkoon. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän ja ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Nykyistä suuremmat yksiköt parantavat kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. Yliopistoja on enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on 4-5 strategista liittoumaa. Aloite nro 112 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry KORKEAKOULUJEN MÄÄRÄÄ JA ALOITUSPAIKKOJA KARSITTAVA Korkeakoulujen toimipisteverkoston on vastattava suomalaisen sivistysyhteiskunnan tarpeita painottuen kehittyviin ja kasvaviin alueisiin. Korkeakouluja tulee yhdistää ja toimipisteiden määrää tulee karsia. Nykyisellään Suomessa on liikaa 149 Puoluekokous 2010 sisus.indd 149 28.5.2010 15:24:54 korkeakouluja ja toimipisteitä, jotta ne kaikki voisivat tuottaa laadukasta koulutusta. Opetusministeriön on luotava kriteerit elinvoimaisista korkeakouluista ja korkeakouluyksiköistä. Kriteerien tulee perustua ennen kaikkea opintojen läpäisyyn sekä koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan laatuun, mutta myös määrään. Lisäksi kriteerien tulee ottaa huomioon valmistuneiden työllistyminen alueelle. Korkeakoulujen on erikoistuttava säilyttääkseen kilpailukykynsä ja laadukkaan koulutuksen. läpäisyaste, tutkintojen suorittamiseen käytetty aika, tieteellinen julkaisutoiminta, resurssien tehokas käyttö sekä tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Kehityksen seurauksena esimerkiksi yliopistojen määrä on vähentynyt 20:stä 16:een. Lisäksi yliopistot ovat uudistaneet tiedekuntarakenteitaan ja korkeakoulut ovat karsineet heikoiten menestyneitä toimipisteitään. Hallitus jatkaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä edelleen vuonna 2010 siten, että tutkimus- ja innovaationeuvosto tarkastelee koko innovaatiojärjestelmän rakenteita, ml. korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset, vielä syksyn aikana. Suomessa korkeakoulutetaan liian suuri osa ikäluokasta työelämän tarpeisiin nähden. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on karsittava ja niiden on vastattava paremmin työelämän todellista tarvetta. Lisäksi tutkinnon sisältöjä on tarkistettava erityisesti niillä aloilla, joilla on päällekkäistä koulutusta ja ylitarjontaa. Tällaisia aloja ovat muun muassa kaupalliset ja tekniikan alat. Ikäluokkien pienetessä korkeakoulutettujen määrä suhteessa ikäluokan kokoon tulee kasvamaan entisestään, ellei aloituspaikkoja karsita tuntuvasti. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet nro 111 – 112. Aloite nro 113 Vaasan Kampusporvarit ry UUTTA PUHTIA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEEN Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että korkeakoulujen määrää karsitaan asetettujen kriteerien pohjalta sekä korkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään vastaamaan työelämän todellisia tarpeita. Tuloverolain mukaan yhteisöt saavat vähentää tuloistaan vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen yliopistolle tai korkeakoululle. Vähennysoikeus on myönnetty väliaikaisesti myös luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille vuoden 2010 loppuun asti. Vähennysoikeudella on haluttu tukea yliopistojen käynnissä olevia varainkeruuhankkeita. Hallitus on luvannut valtion osallistuvan yliopistojen pääomittamiseen 2,5-kertaisesti niiden vuoden loppuun mennessä keräämien lahjoitusten verran. Puoluehallitus (aloitteet nro 111 – 112): Aloitteissa ehdotetaan, että eduskunta- ja ministeriryhmät jatkaisivat korkeakouluverkon kehittämistä siten, että korkeakouluja kootaan laadultaan ja kooltaan vahvemmiksi yksiköiksi sekä aloituspaikkoja karsitaan vastaamaan paremmin työelämän määrällisiä tarpeita. Yliopistot voivat käyttää valtion perusrahoituksen lisäksi pääomatuottojaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Yliopistojen rahoituksen vahvistaminen on tärkeänä kansallinen hanke, johon osallistumiselle ei pidä asettaa takarajaa.Yliopistojen mahdollisuus kerätä monipuolista rahoitusta on turvattava myös nyt käynnissä olevan alkupääomituskierroksen jälkeen. Puoluehallitus pitää aloitteita hyvin perusteltuina. Opetusministeri Sari Sarkomaan aloittaman ja ministeri Henna Virkkusen jatkaman korkeakoulu-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on alueellisesti vahvemman ja vaikuttavamman korkeakouluverkon saavuttaminen sekä korkeakoulujen parempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kyky reagoida toimintaympäristön ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Monet suomalaiset tukisivat mielellään suomalaisen tieteen ja taiteen menestystä. 850 euron alaraja vähennyskelpoisuudelle on kuitenkin tarpeettoman korkea. Vastaavasti keinotekoinen 250 000 euron yläraja asettaa tarpeettoman esteen merkittäville panostuksille, jotka mahdollistavat investoinnit korkealaatuiseen tutkimus- ja opetusinfrastruktuuriin sekä huipputason tutkijoiden ja opettajien täysipainoisen omistautumisen työlleen. Maaliskuussa 2008 sivistyspoliittinen ministeriryhmä hyväksyi ns. ”Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 – 2011” -linjauksen, jonka mukaan korkeakoulujen ja niiden toimipisteiden määrä vähenee. Tavoitteena on tiivistää korkeakouluverkkoa siten, että opetuksen ja tutkimuksen laatu paranee. Kriteereinä ovat mm. korkeakoulujen vetovoimaisuus, 150 Puoluekokous 2010 sisus.indd 150 28.5.2010 15:24:54 Yliopistoille on varmistettava oikeus tarjota yksityishenkilöille houkutteleva mahdollisuus tukea suomalaista tiedettä, taidetta ja koulutusta. Vaasan Kampusporvarit esittävät tuloverolakia muutettavaksi siten, että luonnollisille henkilöille väliaikaisesti myönnetty oikeus vähentää verotuksessa yliopistoille ja korkeakouluille osoitetut rahalahjoitukset vakinaistetaan. Lisäksi verovähennysoikeutta on laajennettava siten, että sen alaraja lasketaan korkeintaan 500 euroon ja yläraja nostetaan vähintään 500 000 euroon. tuva muuttaminen ei lähivuosina ole tarkoituksenmukaista. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 114 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että yhteisöjen yliopistoille antamien lahjoitusten tuloverolain mukaisen vähennysoikeuden alarajaa lasketaan korkeintaan 500 euroon ja ylärajaa nostetaan vähintään 500 000 euroon, sekä siten, että vastaava vähennysoikeus ulotetaan koskemaan pysyvästi myös luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä. OPINTOTUEN TULORAJAT UUDISTETTAVA KANNUSTAVAMMAKSI Tämänhetkinen opintotukijärjestelmä on opiskelijalle epäkannustava. Edellinen uudistus opintotuen tulorajoista tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Tuolloin esimerkiksi tavanomaisen yhdeksän kuukauden opintotuet lukuvuodessa saavan opiskelijan vapaantulonraja kohosi 11 850 euroon vuodessa. Tulorajojen uudistaminen kohtuullisti opiskelijoiden mahdollisuuksia ansaita palkkatyöllä, mutta ei poistanut kannustavuuden ongelmaa. Nykyisessä mallissa opintotuet peritään takaisin mikäli ansaitut tulot ylittävät tulorajat, vaikka opintopisteet täyttyisivät vaatimusten mukaan. Järjestelmä ei kannusta tehokkaaseen opiskeluun. Puoluehallitus: Hallituksen toteuttaman yliopistouudistuksen tavoitteena on turvata uusimuotoisille yliopistoille vakaa taloudellinen asema ja laajentaa niiden rahoituspohjaa, vaikkakin valtion turvaa perusrahoituksen yliopistojen toimintaan jatkossakin. Yliopistot keräävät parhaillaan lahjoituksia pääomaansa ja valtio on sitoutunut panostamaan 2,5-kertaisesti yliopistojen keräämän summan yliopistojen pääomittamiseen. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n vaatimus on, että vapaatulo määräytyisi suoritettujen opintopisteiden mukaan. Jokaista opintopistettä kohti, opiskelija saisi ansaita esimerkiksi 250 euroa ilman, että hänen oikeuttaan opintotukeen evättäisiin. Edelleen opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisivät vähintään 4,8 opintopisteen suorittamista nostettua tukikuukautta kohti, mikä tarkoittaisi 1 200 euron vapaata tuloa opintotuen lisäksi. Opintojaan suositusajassa suorittavalle opiskelijalle (60 op/lukuvuosi) tämä tarkoittasi opiskelijalle mahdollisuutta ansaita 15 000 euroa opintotuen lisäksi. Yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia on haluttu kannustaa lahjoituksiin verovähennysoikeuksia parantamalla. Tieteelle tehtävien yrityslahjoitusten verovapautta kasvatettiin merkittävästi vuoden 2008 alusta. Nyt yläraja on 250 000 euroa aiemman 25 000 euron sijaan. Yksityishenkilöillä on vuosia 2009 – 2010 koskeva määräaikainen oikeus vähentää yliopistoille tekemänsä 850 - 250 000 euron lahjoitukset verotuksessa. Monissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa, suurimmat lahjoituksista kertyvät varat tulevat yliopistoille entisten opiskelijoiden eli nykyisten alumnien lahjoittamista pienistä, mutta lukumääräisesti useilta alumneilta tulevista yksittäisistä lahjoituksista. Jotta Suomessakin tällainen toimintakulttuuri kehittyisi, yksityishenkilöiden tieteelle tekemien lahjoitusten verovähennysoikeudesta pitäisi tehdä pysyvä. Yksityishenkilöiden pysyvä lahjoitusvähennysoikeus kannustaisi etenkin alumneja tukemaan omia yliopistojaan, tiedettä ja tutkimusta pitkäjänteisesti. Tulevina vuosina kaikkia eri verotuksessa tehtäviä vähennyksiä tullaan varmasti tarkastelemaan kriittisesti. Julkisen talouden kestävyys edellyttää, että jatkossa veropohjamme on mahdollisimman laaja. Tämän vuoksi lahjoitusvähennyksen rajojen tun- Edellä esitelty järjestelmä kannustaisi samalla opiskeluun, mutta ei rankaisisi työn tekemistä. Nykyinen malli on epäoikeudenmukainen niille, jotka sekä opiskelevat että työskentelevät ahkerasti. Olemalla ahkerampi opinnoissa avautuisi samalla myös mahdollisuus ansaita enemmän. Edellä esitetyillä perusteilla Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että vapaantulonrajat sidotaan suoritettuihin opintopisteisiin. Opintotukijärjestelmää on uudistettava nopeampiin valmistumisaikoihin kannustavaksi mahdollistaen samalla ansiotyö ilman kaikkien etuuksien menettämistä. 151 Puoluekokous 2010 sisus.indd 151 28.5.2010 15:24:55 Puoluehallitus: Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää aloitteeseen opintotuen tulorajojen uudistamista kannustavammaksi niin, että tulorajat sidottaisiin opintopisteisiin. Kokoomuksen mielestä olisi perusteltua edelleen korottaa opiskelijan tulorajoja 20 % ja sitoa tulorajojen kehitys ansiotasoindeksiin. Opiskelija kohentaa usein toimeentuloaan ansiotuloilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiskelujen loppuvaiheessa tukee opiskelualan tuntemuksen syventymistä ja työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opintotukijärjestelmän uudistaminen on sinivihreän hallituksen työlistalla. Opintotukijärjestelmää on sen perustamisesta lähtien uudistettu palasissa, ja kokonaisnäkemys järjestelmästä on hämärtynyt. Nykyjärjestelmä ei vastaa enää 2000-luvun tarpeita opintotuelle. Rajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja saattaa paremmin ajan tasalle. Puoluehallituksen mielestä olisi ennen kaikkea mietittävä keinoja siihen, miten opiskelijan olisi helpompi seurata tulorajojensa lähestymistä entistä reaaliaikaisemmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia. Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2009 sovittiin, että opintotukijärjestelmä uudistetaan rakenteellisesti niin, että se kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Työryhmä jätti omat ehdotuksensa opintotuesta vastaavalle kulttuuriministeri Stefan Wallinille joulukuussa 2009, mikä jälkeen ehdotuksesta järjestettiin laaja lausuntokierros. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Kokoomus katsoi omassa lausunnossaan opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä, että tehtävänannosta huolimatta on työryhmä keskittynyt pääasiallisesti listaamaan yksittäisiä toimenpiteitä. Ne ovat sinällään tärkeitä ja oikeansuuntaisia ja parantavat mm. opintotuen tasoa. Mutta kokoomuksen näkemyksen mukaan ne vastaavat kuitenkin varsin heikosti itse annettuun tehtävänantoon, jonka tavoite on yksiselitteinen. Aloite nro 115 Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry OPINTOTUEN TAKAISINPERINNÄN KORON KOHTUULLISTAMINEN Kokoomus esitti jo vuonna 2003 oman opintotukimallinsa. Siinä parannetaan opiskelijan toimeentuloa ja kannustetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus on esittänyt, että tämä jo 2003 esitelty malli pilotoidaan määräaikaisesti ensivaiheessa yliopisto-opiskelijoilla siten, että vaihtoehtoinen malli on rinnakkainen nykyjärjestelmään nähden ja opiskelijat saavat valita kumman järjestelmän ottavat käyttöönsä. Opiskelijan oikeusturvan parantamisessa pienetkin askelet ovat tärkeitä. Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on opiskelijaliikkeen pitkäaikainen tavoite, jossa on tällä hallituskaudella otettu askelia eteenpäin. Opiskelijoille maksetaan opintotukea tietyin tarkoin ehdoin. Tuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Tuen saamiseksi opintojen on edistyttävä riittävissä määrin eikä opiskelijan tulot saa kasvaa liian suuriksi. Puoluehallitus pitää perusteltuna sitä, että opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on edelleen taloudellisen tuen tarve ja näin ollen on perusteltua, että omat tulot vaikuttavat opintotukeen. Toimeentulojärjestelmät on syytä pitää yksinkertaisina, jotta ne koetaan oikeudenmukaisiksi eikä aloitteessa tehty ehdotus selkiytä nykyjärjestelmää. Siten ei ole perusteltua siirtyä aloitteessa esitettyyn käytäntöön. Epäkohta on kohtuuttoman suuri rangaistuskorko perittäessä takaisin tulorajan asettamaa määrää ylittävää opintotukea. Tulorajojen ylittymisen tai opiskelujen etenemättömyyden vuoksi takaisinperittävän opintotuen korko on 15 prosenttia. Velallisen viivästyskorko on tällä hetkellä yleisesti kahdeksan prosentin tasolla. On kohtuutonta, että velallisten viivästyskorko on matalampi kuin takaisinperinnän rangaistuskorko. Opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää sekä 1 970 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Tulorajoja nostettiin 30 % sinivihreän hallituksen toimesta vuonna 2008. Korotuksen vaikutus näkyi heti. Vuonna 2008 yli 28 000 opiskelijaa ansaitsi liikaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vapaaehtoisella tukien palauttamisella kyseinen rangaistuskorko vältetään. Tosin vapaaehtoinen takaisinmaksu suoritetaan ennen edellisen vuoden verotuksen vahvistamista. Tämä vaikeuttaa etenkin pätkätöitä tai projekteja tekeviä arvioimaan vuoden tuloja ja mahdollisesti palauttamaan oikean tukimäärän takaisin. 152 Puoluekokous 2010 sisus.indd 152 28.5.2010 15:24:55 Edellä mainituin perustein Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan opintotuen takaisinperinnän koron kohtuullistamiseksi. Kokoomuksen mielestä olisi perusteluta edelleen korottaa opiskelijan tulorajoja 20 % ja sitoa tulorajojen kehitys ansiotasoindeksiin. Opiskelija kohentaa usein toimeentuloaan ansiotuloilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiskelujen loppuvaiheessa tukee opiskelualan tuntemuksen syventymistä ja työllistymistä valmistumisen jälkeen. Puoluehallitus: Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittävät aloitteeseen opintotuen takaisinperinnän koron kohtuullistamista. Aloitteessa kiinnitetään huomiota siihen, että velallisen viivästyskorko on yleisesti 8 % ja että opintotuen vapaaehtoinen takaisinmaksu on suoritettava ennen edellisen vuoden verotuksen vahvistamista. Rajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja saattaa paremmin ajan tasalle. Puoluehallituksen mielestä olisi ennen kaikkea mietittävä keinoja siihen, miten opiskelijan olisi helpompi seurata tulorajojensa lähestymistä entistä reaaliaikaisemmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia. Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon opiskelijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää sekä 1 970 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Tulorajoja nostettiin 30 % sinivihreän hallituksen toimesta vuonna 2008. Korotuksen vaikutus näkyi heti. Vuonna 2008 yli 28 000 opiskelijaa ansaitsi liikaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 116 Opiskelevat Porvarit Helia ry SUOMEEN TÖIHIN JÄÄVIEN EU/ETAMAIDEN ULKOPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN LUKUKAUSIMAKSUT PALAUTETTAVA VEROHELPOTUKSIN Tulorajojen perusteella määritellään kalenterivuodelle niin sanottu vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opiskelijan omia tuloja ei tarkisteta tukea myönnettäessä, vaan opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaan tulon rajaa. Tulevaisuudessa Suomeen tarvitaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa korjaamaan heikkenevää huoltosuhdettamme sekä parempaa integrointia Suomeen muuttaville. Uuden asetuksen mukaan korkeakouluilla on mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Jos omat tulot ylittävät sallitun vuositulorajan eikä opiskelija ole vapaaehtoisesti palauttanut tukea, liikaa maksettu opintoraha ja asumislisä peritään takaisin verotuksen valmistuttua suoritettavan vuositulovalvonnan yhteydessä. Opintotukilain yhteydessä on määritelty, että opintotuen määrää korotetaan tällöin 15 prosenttia. Kyseessä on kertaluonteinen korotus eikä summalle kerry missään tilanteessa muuta korkoa. Takaisinperinnän yhteydessä opiskelija voi sopia Kelan kanssa pitkäaikaisistakin maksujärjestelyistä, eikä tällöinkään siis summalle tule muuta korkoa kuin tuo 15 %. Saatavan määrä ei myöskään kasva mahdollisen muutoksenhaku prosessin aikana. Suomessa opiskellut on uutta tulokasta enemmän integroitunut jo valmiiksi suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että valmistuneita kannustetaan jäämään töihin Suomeen.Yksi kannustin Suomeen töihin jäämiselle on palauttaa lukukausimaksut verohelpotuksin. Edellä olevan perusteella Opiskelevat porvarit Helia ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen töihin jäävien EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut palautetaan verohelpotuksin. Takaisinperinnän kulut on haluttu lainsäätäjän taholta pitää korkeina, jotta opiskelija osaltaan seuraisi tarkkaan omia tulojaan ja palauttaisi liikaa maksetun opintotuen vapaaehtoisesti. 15 prosentin korotus on kuitenkin kaikkinensa melko korkea. Puoluehallitus: Uuden yliopistolain tarkoituksena on kehittää 153 Puoluekokous 2010 sisus.indd 153 28.5.2010 15:24:55 Aloitteen tekijät kuitenkin kiinnittävät huomiota siihen, että pääasiallinen lukemisto tieteentekijöille on oman alan tieteellisten aikakausjulkaisujen artikkelit. suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla. Korkealaatuinen koulutus on globaalisti kysyttyä. Myös Suomen on mahdollista tarjota koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja houkutella opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen töihin Suomeen ja edistämään suomalaista yhteiskuntaa veronmaksajina. Samalla kun meidän on pystyttävä pitämään kiinni omista osaajistamme, on meidän myös houkuteltava Suomeen kansainvälisiä kykyjä. Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että mahdollinen yhdistelmä tohtorinväitöskirjalle ja tohtorinväitökseen liittyvään artikkelimäärä olisi kohtuullinen ratkaisu ongelmalle. Tosiasia on, että pelkkä tohtorinväitöskirja ei ole ainut edellytys haettaessa ulkomaisia ja kotimaisia akateemisia työtehtäviä. Uuteen yliopistolakiin sisällytettiin viisivuotinen kokeilu, jolla suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota tutkintoon johtavaa maksullista koulutusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille. Kokeilu mahdollistetaan ministeriön asetuksella yksittäisissä vieraskielisissä maisteriohjelmissa ja se edellyttää toimivaa stipendijärjestelmää, jolla voidaan tukea lahjakkaita opiskelijoita. Kokeilun jälkeen arvioidaan saatujen tulosten pohjalta, mihin suuntaan uudistusta tulee viedä. Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi tohtorinväitökseen liittyvät tieteelliset artikkelit edistäisivät suomalaisten tohtorien liikkuvuutta kansainvälissä tehtävissä. Aloitteen tekijöille on tullut mieleen mahdollisuus, että pelkkä tohtorienväitösten määrän seuraaminen voi johtaa ns. tohtoritehtailuun. Tosiasiassa ns. tohtoritehtailu on alasta ja akateemisesta tutkimus- ja oppilaitoksesta riippuva ilmiö, ja tätä ei voi yleistää kaikkiin akateemisiin tutkimus- ja oppilaitoksiin. Puoluehallitus näkee, että aloitteessa esitettyä lukukausimaksujen verovähennysoikeutta myöhemmässä tuloverotuksessa on viisainta tarkastella koko kokeilun arviointityön yhteydessä. Tällöin käytössä on se kaikki kokemus ja tieto, jota nyt käynnistetyllä kokeilulla saavutetaan. Kun mahdolliset muutokset yliopistolakiin, ammattikorkeakoululakiin ja tuloverolakiin tehdään vasta kokeilun tulosten perusteella, on kokeilun jatkostakin mahdollista päättää puhtaammalta pohjalta ja todelliset tarpeet huomioiden. Ongelmaksi tässä yhdistelmässä voi tulla, että tavoitteeksi tulee julkaista mahdollisimman monta artikkelia, mikä taas johtaa ns. artikkelitehtailun ongelmaan. Tämäkin ongelma on todellinen, jolloin artikkelien laatu ei olekaan mittari vaan artikkelien määrä. Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että ehkä voisi asettaa työryhmän/toimikunnan selvittämään, että miten tohtorinväitöksen ja tohtorinväitöksiin liittyvien artikkelien yhdistelmälle luodaan selvät pelisäännöt. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen tieteen taso on hyvä, ja jokainen hyvin tehty tieteellinen väitöskirja edistää omalta osaltaan Suomen tiedettä. Toisaalta Suomen tieteen tason paras mittari on arvovaltaisissa aikakausjulkaisuissa julkaistut artikkelit, ja näiden artikkelien laatu. Aloite nro 117 Tampereen Kokoomusteekkarit ry TOHTORIN TUTKINNON LAATU Suomessa koulutetaan runsaasti tohtoreita, ja on esiintynyt arvostelua, että tohtoreita koulutetaan liikaa. Tämä on mahdollisesti tilanne, ja silloin tohtorimäärien vähentämisen tai lisäämisen vuoksi on tehtävä omat toimenpiteensä. Tämän vuoksi ehdotamme puoluekokoukselle seuraavaa: 1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007 – 2011 nimitettävä työryhmä tutkii eri alojen tohtorinväitösten määriin liittyvät ongelmat. Aloitteen tekijöillä on kuitenkin tullut mieleen, että mahdollisesti ongelma ei olekaan tohtorien määrä, vaan pikemminkin tohtorienväitösten laatu. Suomessa on perinteenä, että tohtorinväitös on yksi kirja, eli tohtorinväitös. Sinällään tähän ei ole tarvetta tehdä muutoksia, ja perinne on arvokas edelleen. 2) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan yhdistää tohtorinväitökseen liittyvien artikkelien julkaisu. 154 Puoluekokous 2010 sisus.indd 154 28.5.2010 15:24:55 3) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan arvottaa joidenkin tieteellisten julkaisujen taso ja määrä suhteessa tohtorinarvoon vaadittavalle väitöskirjalle. Yksi korkeakoulu- ja tiedepolitiikan keskeisistä teemoista kuluvalla rahoituskaudella 2010 - 2012 on tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen nykyistä ennakoitavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Suomessa on paljon tutkimustyötä tekeviä suhteessa väestöpohjaan, mutta tohtoreiden osuus tutkimustyötä tekevistä ei ole kansainvälisesti vertaillen korkea. Tavoitteenamme on lisätä tutkijankoulutetun työvoiman osuutta tutkimustyötä tekevistä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nykyisestä runsaasta 14 prosentista. Tätä perustellaan osaamistason nostamisen ohella uudenlaisen osaamisen lisäämisellä. Selvää on, että jokaiselle tieteenalalla ei voida laatia samankaltaisia sääntöjä, joten tässä tulee nimetylle työryhmälle erilaisia lisäongelmia ratkaisun esittämiseksi. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät kiinnittävät huomion suomalaisen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuuden kannalta erittäin keskeiseen tavoitteeseen, tohtorin tutkinnon laatuun. Tampereen Kokoomusteekkarit esittävät erillisen työryhmän nimittämistä pohtimaan tohtorin tutkinnon laatua. Suomalainen tutkijakoulujärjestelmää pidetään eurooppalaisessa keskustelussa ainutlaatuisena. Järjestelmä syntyi 1990-luvun puolivälissä vahvojen tutkimusryhmien ympärille ja on johtanut näillä aloilla suunnitelmallisen, opiskelijan näkökulmasta aiempaa vetovoimaisempaan tutkijankoulutusväylään ensimmäisenä tutkijanuran vaiheena. Tutkijakouluja ei kuitenkaan ole kaikilla aloilla ja nimenomaan opiskelijanäkökulmasta eri alojen tulevaisuuden osaajat halutaan tutkijankoulutuksen seuraavassa vaiheessa tasavertaistaa. Tavoitteena on, että yliopistot organisoivat toimintonsa entistä suunnitelmallisempaan ja vastuullisempaan tutkijankoulutukseen ja tarkastelevat jatko-opintopäätöksiä tehtäessä myös omia resurssejaan sitoutua noin nelivuotiseen päätoimiseen jatkokoulutukseen ohjaus- ja muilla resursseilla. Tohtorin tutkinnon määrällisiä tavoitteita ei olla lähivuosina nostamassa. Koulutuksen laadun vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla on ollut yksi kokoomuslaisten opetusministerien keskeisiä ohjenuoria. Kuluvalla vaalikaudella hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhdeksi viidestä painopistealueesta valittiin syksyllä 2007 koulutuksen laatu. Tohtorin tutkintojen laatuun kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi kattaa myös tutkijakoulutuksen. Yliopistojen ja opetusministeriön välisessä ohjausmenettelyssä on korostettu suunnitelmallisen tutkijankoulutuksen lisäämistä mm. linjaamalla tutkijakoulujen hyviä käytänteitä, tavoitteena koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Uusi yliopistolaki astui voimaan vuoden 2010 alusta ja se antoi yliopistoille lisää taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Itsenäiset yliopistot tekevät ratkaisunsa tutkijankoulutuksesta itse, mutta opetusministeriö on ohjannut yliopistoja jatkoopiskelijoita valitessaan tarkastelemaan entistä kriittisemmin paitsi hakijan, myös omat resurssinsa nelivuotisen päätoimisen opiskelun edistämiseksi. Opetusministeriö on myös korostanut, että yliopistojen tutkijanurakehittämistoimia olisi perusteltua tarkastella yliopistojen välisessä yhteistyössä, että tutkijanuramallit eri yliopistoissa olisivat työntekijöiden kannalta verrannolliset. Myös julkisten rahoittajien on helpompi seurata yhtä tai muutamaa mallia 16 eri mallin sijaan. Kuten aloitteessakin todetaan, tutkijakoulutuksen keskeisin osuus on väitöskirjatyö. Väitöskirjan laadun varmistus hoidetaan yliopistoittain ja aloittain vaihtelevalla hyväksymisprosessilla, joka sisältää aina tiedeyhteisön tekemän vertaisarvioinnin (nk. esitarkastus). Arvioinnin perusteella väitöskirjan esitarkastajat suosittelevat väitöskirjalle painatuslupaa. Esitarkastettu, painatusluvan saanut väitöskirja on yleensä käytännössä hyväksytty väitöstyö. Äärimmäisen harvoin väitöskirja hylätään esitarkastuksen jälkeen tai väitöstilaisuudessa. Väitöstilaisuus vaikuttaa lähinnä väitöskirjasta annettavaan arvosanaan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Julkisuudessa usein näkee väitettävän, että väitöskirjojen taso on laskenut tohtoreiden määrän kasvaessa. Tästä ei ole tutkittua evidenssiä. Useimmat yliopistojen tiedekunnat ovat pitäneet väitöskirjavaatimuksensa samankaltaisina kuin ennen tohtorimäärän kasvua. Yliopistot omilla ohjeillaan pitävät huolen väitöskirjojen tasosta. 155 Puoluekokous 2010 sisus.indd 155 28.5.2010 15:24:55 Kokoomuksen tulee olla suunnannäyttäjä siinä, että ketään ei syrjitä sukupuolensa perusteella vaan luottamustehtäviin valikoituu kyvykkäimmät henkilöt sukupuolesta riippumatta. Kokoomuksen tulee olla etujoukoissa liputtamassa sen puolesta, että kumpikaan sukupuoli ei tarvitse keinotekoisia kiintiöitä pärjätäkseen vaan molemmista sukupuolista löytyy yhtä lailla päteviä ihmisiä, jotka tulevat valituksi luottamustoimiinsa kykyjensä eikä sukupuolensa perusteella. Aloite nro 118 Joensuun Opiskelevat Porvarit ry SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA! Joensuun Opiskelevat Porvarit (JOPO) vaatii, että sukupuolikiintiöt on toimimattomuuden vuoksi poistettava. Naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain 4 a § käsittelee julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanoa ja pitää sisällään sukupuolikiintiöt. Sukupuolikiintiöt tarkoittavat, että naisia ja miehiä kumpiakin pitää olla vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sukupuolikiintiöt poistetaan lainsäädännöstä. 2000-luvun Suomessa voidaan unohtaa sukupuolikiintiöt, jotka estävät pätevimpien ihmisten valinnan niin ministereiksi, kunnanhallituksen jäseniksi ja 2005 vuodesta lähtien jopa ylioppilaskuntien ja muiden julkista valtaa käyttävien yhteisöjen hallitusten jäseniksi. Puoluehallitus (aloitteet nro 118 – 119): Sukupuolten kiintiöt julkista valtaa käyttäviin toimielimiin luotiin vuonna 1995, kun koettiin, että on tarpeellista turvata se, että miehiä ja naisia on kumpiakin tasavertaisesti mukana päättämässä yhteisistä asioista. Kiintiöiden käytön erityinen syy on siis mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen miehille ja naisille. Kokoomuksen tulee olla suunnannäyttäjä, kuinka naisten asema on parantunut vuosisatojen aikana jo niin merkittävästi, että heitä ei saa enää pitää automaattisesti huonompana sukupuolena, joka tarvitsisi luonnotonta tukea sukupuolikiintiöiden muodossa päästäkseen haluamaansa asemaan. Koska kumpaakaan sukupuolta ei pidetä lähtökohtaisesti toista kyvyttömämpänä vallankäyttäjänä, todettiin valintajärjestelmässä olevan rakenteellisia ongelmia, jotka ovat heikentäneet pääasiassa naisten valintaa päätöksentekopaikoille, sillä naiset ovat olleet selkeästi ennen kiintiöiden käyttöönottoa aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa eri tasoilla. Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että sukupuolikiintiöt poistetaan lainsäädännöstä. Kiintiöt eivät ole enää vain naisia varten, vaan yhä enenevässä määrin ne turvaavat myös miesten osallistumista päätöksentekoon. Aloite nro 119 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Kiintiösäädös on vaikuttanut nopeammin, kokonaisvaltaisemmin ja kattavammin kummankin sukupuolen tasavertaiseen edustukseen poliittisessa päätöksenteossa kuin mikään muu toimi lähihistoriassa. Kiintiöt ovat siis toimineet tismalleen tarkoituksensa mukaisesti. Kiintiöjärjestelmä toimii monella tavalla; mahdollistamalla kummankin sukupuolen edustajien valinnat päätöksentekopaikoille, luodaan samalla roolimalleja ja esimerkkejä seuraaville sukupolville kaikille avoinna olevista mahdollisuuksista, jotka taas rohkaisevat niin miehiä kuin naisia hakeutumaan vallan käytön merkkipaikoille. SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA! Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a § käsittelee julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanoa ja pitää sisällään sukupuolikiintiöt. Sukupuolikiintiöt tarkoittavat sitä, että ilman erityistä syytä naisia ja miehiä kumpiakin pitää olla vähintään 40 prosenttia toimielimessä. Sukupuolikiintiöt ruokkivat ajatusta toisen sukupuolen kykenemättömyydestä itse pärjätä. Lisäksi kiintiöt estävät arvioimasta todellisen tasa-arvon toteutumista. Tuhatkunta uskoo, että Suomessa on päästy jo siihen pisteeseen, että miehillä ja naisilla on lähtökohtaisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Luottamustehtäviin on tarjolla päteviä naisia ja miehiä, jotka voivat pärjätä omilla ansioillaan. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, ettei kiintiöistä johtuen päästä arvioimaan tasa-arvon tilaa ja esittävät nykytilanteesta oman näkemyksensä. Puoluehallitus näkee, että kiintiöiden tarvetta on mahdollista arvioida suhteessa vastaaviin toimie- 156 Puoluekokous 2010 sisus.indd 156 28.5.2010 15:24:55 limiin tai tehtäviin, joissa kiintiösäännöstä ei sovelleta. Huolimatta Tuhatkunnan uskosta, kiintiöt edelleen turvaavat miesten ja naisten tasapuolista etenemistä vallankäyttäjinä. Esimerkiksi vuonna 2009 kunnanhallitusten puheenjohtajista vain 21 % oli naisia. On edelleen arkipäivää, että esimerkiksi naisten eteneminen taloudellisen vallan käyttäjiksi yritysten hallituksiin ja toimitusjohtajiksi on kivisempi tie kuin miehillä. Myös julkishallinnossa johtaviin virkatehtäviin valitaan edelleen huomattavasti harvemmin naisia kuin miehiä. Kiintiösäännös ei myöskään sovelleta julkisten toimielinten puheenjohtajuustehtävien jakoa, vaikka tehtäviä olisi useampikin jaossa samaan aikaan esimerkiksi kuntavaalien jälkeen. Näihin tehtäviin ei edelleenkään valita tasapuolisesti naisia ja miehiä. Varsinaisena kehityksen keihäänkärkenä Kokoomus toimii siis silloin, kun ykkösketjun luottamustehtäviin nimetään tasapuolisesti naisia ja miehiä – myös kunnallisella tasolla. Tähän Kokoomuksen luottamuspaikkajako-ohjeissa onkin pyritty. Aloite nro 120 Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIA KORJATTAVA Suomalainen maatalous on kokenut Euroopan Unionin jäsenyyden aikana merkittävän rakennemuutoksen. 15 vuoden aikana tiloista on poistunut kolmannes. Maatilojen on täytynyt kasvaa pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tämä kehitys ei ole vielä ohi. Maatalouden tukemismuodoista investointien osittainen rahoittaminen on järkevää ja tehokasta, kun sen tekee oikein. Siinä on kuitenkin tehty virheliikkeitä. Kun maatalousinvestointeihin on annettu suoraa tukea, on ollut valitettavan yleistä, että hyöty on mennyt maatilan ohi materiaalivalmistajille. Nämä kun ovat usein nostaneet hintoja investointitukea vastaavan määrän. Puoluehallitus kummeksuu aloitteentekijöiden päätelmää, että kiintiöt estävät pätevimpien valinnan, vaikka samalla aloitteentekijät toteavat tehtäviin jo olevan tarjolla riittävästi päteviä naisia ja miehiä. Pätevyys ja sopivuus ovat aina poliittisessa prosessia arvioitavia ominaisuuksia luottamuspaikkoja jaettaessa eikä absoluuttista sapluuna pätevyydestä ole, vaikka itse pitäisi jotakin ehdokasta toista parempana. Poliittista valtaa käyttämään tarvitaan tavallisia kansalaisia edustavia ihmisiä. Sen vuoksi niin ehdokkaiksi kuin valittuihin tehtäviin päätyvät usein myös sopivimmat henkilöt, vaikka ns. pätevyyttä koulutuksen ja työkokemuksen myötä voisi muutenkin olla. Investointitukien tulee olla jatkossa ensisijaisesti korkotukea. Tällöin niistä olisi enemmän hyötyä suomalaiselle maataloudelle. Korkotuki ei vääristä niin pahasti hintoja kuin suora tuki. Se keventäisi investointikustannusta ja vähentäisi suhdannevaihteluista johtuvia riskejä. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry. esittää puoluekokousaloitteena, että Kansallinen Kokoomus r.p. ajaisi maatalouspolitiikkaa, jossa investointituet olisivat ensisijaisesti korkotukea. Puoluehallitus: Kotimaisen maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa on taattava kaikenlaisissa olosuhteissa kotimaiseen raaka-aineeseen pohjautuvien turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuus. Maa- ja metsätaloudella on myös keskeinen rooli maaseudun pitämisessä asuttuna sekä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. Toisinaan tilanne on sellainen, että varsinkin kunnallisiin luottamustehtäviin ei näytä olevan riittävästi halukkaita valittaviksi. Kiintiösäädöksen purkaminen ei ole vastaus tähän ongelmaan, vaan itse asiassa vain syventää jommankumman sukupuolen edustajien puutetta myös tulevaisuudessa poliittisessa päätöksenteossa. Kiintiösäännöksen purkamisen sijaan onkin syytä miettiä uusia tapoja kannustaa yhä useampaa suomalaista naista ja miestä mukaan politiikkaan, jotta vastaavaan tilanteeseen ei jouduta. Kokoomus on perusarvoissaan sitoutunut juuri mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen, jota myös sukupuolikiintiöillä turvataan. Kuten Pohjanmaan Kokoomusnuoret aloitteessaan toteavat, maatilojen kehittyminen ja kilpailukykyisenä säilyminen edellyttää investointeja uuteen. Maatilojen kilpailukykyä tulee parantaa panostamalla viljelijöiden osaamiseen, uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä toiminnan tehostamiseen tuotantoa laajentamalla ja uusia tuotantomenetelmiä soveltaen. Vain riittävä yksikkökoko ja modernit tuotantotavat takaavat sen, että yksikkökustannukset pysyvät kurissa ja viljelijä saa riittävän palkan työstään. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet nro 118 – 119. 157 Puoluekokous 2010 sisus.indd 157 28.5.2010 15:24:55 Nykyään maatalous on yhä enemmän normaalia yritystoimintaa, mikä edellyttää tuottajilta kykyä investointihankkeiden realistiseen etukäteissuunnitteluun. Koska maatalous on jo sinällään suuria pääomia sitova elinkeino ja lisäksi tavoiteltu rakennekehitys vaatii pääomia, tarvitaan investointeihin julkista rahoitustukea. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Maatalouden yrityskokoa pyritään kasvattamaan rakennetuella, jota myönnetään Maatalouden kehittämisrahastosta Makerasta korko- ja investointitukina sekä valtion takauksina ELÄINTEN SUOJELUA TULEE VAHVISTAA Aloite nro 121 Arkadian Kokoomuksen Naiset ry Monet viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet ihmisen piittaamattomasta tai jopa julmasta suhtautumisesta eläimiin. Eläimet ovat tuntevia luontokappaleita. Lemmikkieläimiä otetaan joskus heppoisin perustein ja ne jäävät heitteille tai huonolle hoidolle. Kotieläinten pitäjillä on kuitenkin vastuu lemmikkieläintensä hyvinvoinnista. Tuotantoeläinten pidon ei tarvitse tuottaa kärsimystä eläimille, vaan niille voidaan taata lajin ominaispiirteiden mukainen hyvä kohtelu. Hyvä kohtelu on täysin mahdollista, siitä esimerkkeinä nautojen pihatot, possujen pahnakarsinat ja vapaiden jyvillä ruokittujen kanojen kuopsuttelu. Eläinten hyvä kohtelu on myös osa luonnonsuojelua ja alkuperäislajien säilyttämistä. Tästä on esimerkkinä ikivanhan lajin norpan suojelu ja verkkokalastuksen kielto norppien pesintäaikaan. Investointituen määrä vaihtelee kohteen mukaan ja nuoret viljelijät voivat lisäksi saada tiettyihin investointeihin korotettua tukea. Korotetun tuen saamisen ehtona on, että viljelijä on alle 40-vuotias ja alkanut harjoittaa maataloutta alle 5 vuotta sitten. Investointituen myöntämisen edellytyksiä ovat, että maatila on elinkelpoinen ja elinkeinon harjoittajalla on tarvittava ammattitaito ja iältään 18 vuotta täyttänyt mutta alle 63-vuotias. Lisäksi tuen kohteena olevan yritystoiminnan tulee muodostaa olennaisen osa, vähintään 25-prosenttia toimeentulosta. Makerasta myönnettävillä avustuksilla tuetaan maatilojen tuotannollisia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia vuonna 2010 arviolta noin 86 miljoonalla euroa. Sivistysvaltiossa Suomessa ei voida ajatella, ettei ole niin väliä miten eläimiä kohdellaan. Eläinten inhimillinen kohtelu kertoo meistä ihmisistä ja ajattelutavastamme. Suomessa tulee pyrkiä poistamaan sellaiset toimet, jotka lisäävät eläinten kärsimyksiä ja ajamaan sellaista politiikkaa, jolla eläinten julma tai huono kohtelu saadaan lopetettua. Korkotukilainoja puolestaan voidaan vuonna 2010 myöntää enintään 300 miljoonan euron lainapääomalle. Korkotukilainoja myönnetään muun muassa tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin hankintoihin. Varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Maatalouden rakennetukilain nojalla vuonna 2010 myönnettävissä korkotukilainoissa valtion korkotuki on enintään 4 prosenttiyksikköä, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 1 prosenttiyksikköä. Valtiolle korkotukilainoista on budjetoitu vuonna 2010 aiheutuvan menoja vajaa 60 miljoonaa euroa. Suomessa on vahva kansalaismielipide eläinsuojelurikosten rangaistuskäytäntöjen tiukentamiseksi. Olisi langetettava tuntuvia sakkoja rikkomuksista, ja julmimmissa tapauksissa vankeusrangaistukset voisivat tulla käyttöön. Rikkomuksista tulee aina tuomita myös eläintenpitokieltoon, vähintään pitkään tai tarpeen vaatiessa pysyvään. Eläimiä kaltoin kohtelevat eivät tee niin vahingossa vaan se on tapa, eikä voi olettaa, että he kohtelevat eläimiä tulevaisuudessakaan yhtään paremmin. Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittävät, että investointien tukemisessa painotettaisiin nykyistä enemmän korkotukea suorien investointitukien kustannuksella. Vaikka suorillakin investointituilla on oma merkityksensä, on aloite korkotukien painottamisesta perusteltu. Korkotuki ei vääristä hintoja samalla tavoin kuin suora tuki mutta keventää investointikustannuksia, vähentää suhdannevaihteluista johtuvia riskejä ja tukee näin yrittäjyyttä. Korkotuen painottaminen vähentäisi myös byrokratiaa monessa eri vaiheessa ja mahdollistaisi Makeran rahoituksen riittämisen nykyistä paremmin maatalouden kehittämishankkeisiin. Eläimet eivät ole kuin mikä tahansa tavara. Eläimet ovat eläviä ja tuntevia olentoja, viattomia ja usein ihmisten armoilla. Kaikilla eläimillä tulee olla mahdollisuus hyvään lajinmukaiseen elämään, olipa kyse sitten lemmikeistä tai tuotantoeläimistä. Meillä kaikkivoivilla ihmisillä on siitä vastuu. Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomuksen Naiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous suosittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta 158 Puoluekokous 2010 sisus.indd 158 28.5.2010 15:24:55 - kaikista eläinsuojelurikoksista voidaan tuomita nykyistä tiukempiin tuomioihin ja tuomioiden antamisen käytäntöjä yhdenmukaistetaan, ja tulee puuttua välittömästi havaittuihin eläinsuojelurikkomuksiin. Tällä hetkellä kunnaneläinlääkärit ovat niin työllistettyjä, etteivät he ehdi tehdä tuotantotiloille muuta kuin normaaleja lääkintäkäyntejä asiakkaiden pyynnöstä. Monet eläinsuojelurikkomukset jäävät tästä syystä huomioimatta. Kunnaneläinlääkäreillä on usein myös korkea kynnys puuttua asiakkaidensa tuotantotapoihin, ja juuri tämän takia eläinsuojelutarkastuksiin pitää perustaa oma eläinsuojelua valvova eläinlääkärinvirka.Viran avulla pystyttäisiin valvomaan paremmin eläintenoikeuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. - selvitetään, millä keinoin tiloilla, joilla harjoitetaan karja- ja hyötyeläinten kasvatusta voidaan lisätä eläinlääkärien suorittamaa säännöllistä ja puolueetonta valvontaa, ja - hyöty- ja lemmikkieläinten pidossa tavatuista väärinkäytöksistä voidaan tuomita pitkäaikaisiin tai pysyviin eläintenpitokieltoihin, ja jotta - eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen hyödyt ja kustannukset selvitetään. Puoluehallitus (aloitteet nro 121 – 122): Arkadian Kokoomuksen Naiset ja Porin Kokoomusnaiset ovat aloitteissaan nostaneet esille useita tärkeitä ja ajankohtaisia eläinten suojeluun ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kokoomus pitää tärkeänä eläinsuojelulainsäädännön parempaa valvontaa ja tuotantoeläinten elinolojen parantamista. Aloite nro 122 Porin Kokoomusnaiset ry ALUEELLISTEN ELÄINSUOJELUA VALVOVIEN ELÄINLÄÄKÄRIVIRKOJEN PERUSTAMINEN Arkadian Kokoomuksen Naiset kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa eläinten rikosoikeudellista suojaa. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ylimpänä eläinsuojelun valvojana yleisesti eläinsuojelulainsäädännön valmistelusta. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat rikoslain 17 luvun säännökset (eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos, eläintenpitokielto ja menettämisseuraamus). Elintason nousu ja ihmisten hyvinvoinnin parantuminen ovat saaneet aikaan vaatimuksia myös eläinten elämänlaadun parantamiseksi. Ihmisillä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa kaikkia eläimiä ja ottaa huomioon niiden kyky muistaa ja tuntea kärsimystä. Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa on voimassa Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247 (Eduskunta) ja Eläinsuojeluasetus 7.6.1996/396 (Maa- ja metsätalousministeriö). Eläinsuojelun kunnallisia valvojia ja täytäntöön panevia viranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisin edustajat. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Aluehallintovirastoissa eläinten hyvinvoinnin valvonta kuuluu läänineläinlääkärin tehtäviin. Viranomaisten lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevät aluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat. Kansalaisilla on merkittävä osuus eläinten hoitoon liittyvien laiminlyöntien ilmoittamisesta viranomaisille. Euroopan Unioni edellyttää otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia, joita on toteutettu mm. vasikka- ja sikatiloilla sekä turkisja siipikarjayksiköissä. Oikeusministeriössä on parhaillaan valmistelussa lakiesitys eläinsuojelurikosten seuraamusten tehostamisesta. Tavoitteena on eläinsuojelua koskevien rangaistussäännösten, eläintenpitokiellon sekä eläinten huostaanoton ja takavarikon tehostaminen. Asiaa valmistellut työryhmä, jossa oli lukuisten viranomaistahojen lisäksi myös muun muassa Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen edustus, luovutti mietintönsä vuonna 2009. Lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriö on valmistellut lakiesitystä, jonka on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyyn 2010 mennessä. Lakiesityksessä on tarkoitus lisätä rikoslakiin uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu olisi samalla tuomittava eläintenpitokieltoon. Tuomioistuin voisi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos siihen on erityisiä perusteita. Eläintenpitokielto ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan myös eläimen omistamisen kieltämistä. Porin Kokoomusnaiset esittävät, että jokaiseen aluehallintovirastoon perustettaisiin ainakin yksi eläinsuojelua valvova eläinlääkärin virka.Viranhaltijalla olisi oikeus ja velvollisuus tehdä säännöllisiä tarkastuskäyntejä tiloihin, joissa pidetään tuotantoeläimiä. Eläinsuojelua valvovan eläinlääkärin Oikeusministeriön johdolla valmistellaan myös uutta eläintenpitokieltorekisteriä koskevaa lakia, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Rekisteriä ylläpitäisi Oikeusrekisterikeskus ja sen tie- 159 Puoluekokous 2010 sisus.indd 159 28.5.2010 15:24:55 tojen avulla valvontaviranomaiset pystyisivät tehostamaan eläinsuojeluvalvontaa sekä eläinten hyvinvointiin liittyvien maataloustukien ehtojen noudattamista. edistää mm. eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä. Näin varmistetaan, että lainsäädäntö ja valvonta perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointia pohtii vuonna 2009 asetettu laajapohjainen neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan asettamista. Erillisen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista on syytä selvittää, mikäli muun muassa edellä mainittujen elinten työskentelyn myötä se nähdään tarpeelliseksi. Arkadian Kokoomuksen Naiset ja Porin Kokoomusnaiset esittävät molemmat eläinlääkärien suorittamien tarkastusten tehostamista tiloilla, joilla pidetään tuotantoeläimiä. Eläinsuojelusäännösten toteutumisen valvonnasta on aivan aiheellisesti käyty paljon julkista keskustelua ja valvonnan tehostamiseksi on myös ryhdytty moniin toimiin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 121 – 122 johdosta. Vuoden 2009 marraskuussa voimaan tulleen uuden eläinlääkintähuoltolain perustavoitteena on eläinten hyvinvointi ja eläinten terveydenhoito eli sairauksien ennalta ehkäisy. Lain myötä aluehallintovirastoissa työskenteleville läänineläinlääkäreille siirtyi kokonaisuudessaan ns. EU-eläinsuojelutarkastukset sekä eläinten hyvinvointiin liittyvien maataloustukien ehtojen noudattamisen valvonta. Lisäksi läänineläinlääkärit osallistuvat vaikeimpien eläinsuojelutapausten hoitamiseen. Aluehallintovirastoihin on palkattu 15 uutta läänineläinlääkäriä entisten 26:n lisäksi. Aloite nro 123 Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry TÖRKEÄ METSÄSTYSRIKOS JA TÖRKEÄ LAITTOMAN SAALIIN KÄTKEMINEN KIRJATTAVA RIKOSLAKIIN Oikeusministeriö on viime lokakuussa asettanut työryhmän valmistelemaan rikoslakiin säännöksiä törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä laittoman saaliin kätkennästä. Työryhmän on tarkoitus päättää työnsä tämän vuoden toukokuussa. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat kannattaa keskustelunavausta ja toivoo sen johtavan tehokkaisiin toimenpiteisiin uhanalaisten eläinten suojelemiseksi. Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään riittävät resurssit valvontatehtäviin. Valtio on varannut vuoden 2010 budjettiin kunnille 3,78 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta kunnat yhteistoiminnassa perustaisivat ns. valvontaeläinlääkärin virkoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tavoitteena on, että virkoja perustettaisiin yhteensä 50–85. Tällä hetkellä vauhti on turhan hidas, virkoja on perustettu alle kymmenen ja kolmenkymmenen viran perustamisesta on olemassa suunnitelmat. Tällä hetkellä poliisilla ei ole valtuuksia eikä resursseja valvoa ja selvittää metsästysrikoksia tarvittavan tehokkaasti, mistä osoituksena muun muassa useat viime aikoina esiin nousseet selvittämättömät salametsästystapaukset. Varsinkin suurten nisäkkäiden salametsästyksessä on olemassa varteenotettavia epäilyjä aikaisempaa ammattimaisemmasta toiminnasta. Erityisesti hirvien ja susien salametsästys on noussut niin korkealle tasolle, että siitä alkaa koitua korvaamattomia vahinkoja lajikantojen elinvoimaisuudelle. Erityisen huolestuttavaa on se, että varsinkin susia salametsästetään runsaasti myös luonnonpuistoissa ja luonnonsuojelualueilla, joilla eläimet eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, ja joilla uhanalaisten eläinten tulisi voida elää turvassa. Uusien valvontaeläinlääkärin hoitaessa sekä eläinsuojelu- että eläintautien valvontaa voivat kunnaneläinlääkärit keskittyä valvontatehtävien vähentyessä nykyistä enemmän eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon. Näin myös vähenevät Porin Kokoomusnaisten esille nostamat mahdolliset jääviysongelmat, kun kunnaneläinlääkäri ei enää valvoisi sellaista kohdetta, johon hänellä on kiinteä asiakassuhde. Tämä periaate on kirjattu myös eläinsuojelulain perusteluihin. Arkadian Kokoomuksen Naiset esittää myös erillisen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen selvittämistä. Mahdollisen eläinsuojeluvaltuutetun tehtäviä ei aloitteessa tarkemmin eritellä. Eläinsuojelukysymysten koordinaatio on luonnollisesti tärkeää ja sitä on lisätty viime vuosina. Vuonna 2008 aloitti toimintansa Helsingin yliopiston yhteydessä yliopiston ja Eviran yhteisellä sopimuksella Eläinten hyvinvointikeskus, joka Jotta voimme olla varmoja siitä, että Suomessa on tulevaisuudessakin rikas, tasapainoinen ja elinvoimainen villieläinkanta, tulee metsästysrikosten tutkintaa tehostaa laajentamalla poliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksia. Lisäksi metsästysrikoksista annettavia rangaistuksia tulee koventaa, jotta lain voima rikoksia ennaltaehkäi- 160 Puoluekokous 2010 sisus.indd 160 28.5.2010 15:24:55 sevänä tekijänä nousisi uskottavalle tasolle. Sopiva rangaistusasteikko törkeän metsästysrikoksen tapauksessa voisi noudattaa esimerkiksi nykyään törkeästä ympäristön turmelemisesta (RL 48 luku 2 §) annettavia rangaistuksia. Puoluehallitus toteaa, että oikeusministeriön työryhmän mietintö ja sen pohjalta mahdollisesti annettava hallituksen esitys muodostavat pohjan tilanteen arvioimiselle. Näin ollen mitään erillisiä toimenpiteitä ei tässä vaiheessa tarvita. Edellä olevan perusteella Tampereen yliopiston kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää: - edistämään kaikin keinoin törkeän metsästysrikoksen ja törkeän laittoman saaliin kätkemisen lisäämistä rikoslakiin mahdollisimman nopeasti. - toimimaan siten, että metsästysrikoksista langetettavia rangaistuksia kovennetaan kautta linjan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 124 Turun Kokoomuksen Nuoret ry YLEISRADION RAHOITUSTA ON TARKASTELTAVA KRIITTISESTI Puoluehallitus: Puoluehallitus korostaa, että luonnonvaroja koskeva lainsäädäntö ei ole säilyttävää tai suojelevaa, vaan kyse on käytön sääntelystä. Luonnon käyttömuotona sekä metsästys että kalastus perustuvat kestävän käytön periaatteelle. Myös metsien käytön tavoitteet ovat laajentuneet puuntuotannollisten taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöllisiin päämääriin. Kokoomuslaista politiikkaa ei ole se, että julkisen palvelun rahoitus ei voi olla kritiikin kohteena. Julkinen palvelu ei saa olla synonyymi rajattomalle rahoituksen lisääntymiselle, vaan myös julkisen palvelun toteuttajan on pystyttävä tarkastelemaan palvelu- ja kulurakennettaan siten, ettei sen olennaisen sisällön tuottamisesta aiheudu kohtuuttomia kuluja itse kuluttajalle. Puoluehallitus katsoo, että voimassa olevat rangaistussäännökset kuvastavat melko hyvin nykyisiä käsityksiä taloudellisten ja ekologisten seikkojen yhteensovittamisen tarpeellisuudesta luonnonvarojen käytössä. Metsästysrikosta, kalastusrikosta ja metsärikosta koskevissa säännöksissä säädetään näistä rikoksista kahden vuoden vankeusuhka. Yleisradion tehtävien toteutukseen on vuosina 2001 - 2009 ollut mahdollista käyttää hieman vuodesta riippuen noin 330 – 395 miljoonaa euroa (liikevaihto, Yleisradion tilinpäätöstiedot 2002 - 2008). Keväällä eduskuntaryhmien puheenjohtajat esittivät, että Yleisradion toiminnan turvaamiseksi olisi kerättävä vuosittain 480 miljoonaa euroa, josta verojen ja keräyskulujen jälkeen käytettäväksi jäisi noin 440 miljoonaa euroa. (Helsingin sanomat, 6.4.2010.) Huomattavasti pienemmällä summalla kuin nyt esillä olleella lähes sadan miljoonan euron lisäyksellä on toisinaan tehty negatiivisia tuloksia, mutta merkittävä määrä myös positiivisia tuloksia. Rahoitusta ei voi kasvattaa näin suurella määrällä kerralla. Nykyiset säännökset luonnonvararikoksista on annettu vuonna 2002. Puoluehallitus kyseenalaistaa sitä, että käsitykset luonnonvarojen käytöstä olisivat muuttuneet alle 10 vuodessa siinä laajuudessa, että tarvittaisiin metsästysrikoksen törkeän tekomuodon erillistä kriminalisointia. Yleisradion lakisääteisten perustehtävien lisäksi Yleisradiolla on huomattavasti muuta toimintaa, josta räikeimpiä esimerkkejä on ollut viime aikoina HBO:n ohjelmien esitysoikeuksien osto. On edelleen syytä miettiä, onko Yleisradion tehtävänä esimerkiksi kilpailla kansainvälisten viihdeohjelmien tarjoamisesta kaupallisten kanavien kanssa. Tarkastelun alle on syytä myös laittaa se seikka, onko todella tarpeellista lähettää jatkuvasti ohjelmaa neljältä kanavalta samanaikaisesti. Yleisradion toiminta kaipaa jatkuvaa uudelleenarviointia – mieluiten riippumattoman yhtiön ulkopuolisen elimen toimesta. Puoluehallitus on niin ikään sitä mieltä, että kahden vuoden vankeusuhka tekee lähtökohtaisesti mahdolliseksi luonnonvararikoksen törkeyden ottamisen huomioon riittävässä määrin eikä syytä kiristää rangaistuksia tältä osin ole. Lisäksi puoluehallitus kiinnittää aloitteentekijöiden huomioon siihen, että uusien kriminalisointien tutkiminen olisi ollut järkevintä toteuttaa samassa yhteydessä kun luonnonvararikoksia olisi mahdollisesti arvioitu kokonaisuutena uudelleen. Erityiskriminalisoinnit yhden oikeushyvän (luonnonvaran/riistan) kohdalla vaikuttavat rikoslain selkeyteen ja fragmentoivat rangaistavuutta. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä oli tarkoitus nimenomaan koota yhteen kriminalisointeja ja välttää sirpalemaista oikeushyvien suojelua. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan aktiivisesti sen puoles- 161 Puoluekokous 2010 sisus.indd 161 28.5.2010 15:24:55 ta, että Yleisradion rahoitus on jatkuvasti kriittisen tarkastelun alla, eikä sitä kasvateta perusteettomasti merkittävillä summilla, ja että Yleisradion valvontaa varten perustetaan riippumaton ulkopuolinen valvontaelin. Aloite nro 126 Kokoomuksen Nuorten Liitto ry YLEISRADIO ON YKSITYISTETTÄVÄ YLEISRADION TOIMINTAA SUPISTETTAVA Suomen Yleisradio on kansainvälisesti vertailtuna mammuttimainen, sekava ja tehoton julkisen tiedonvälityksen organisaatio. Tavalliset suomalaiset joutuvat vuosittaisella lupamaksulla rahoittamaan uudistuskyvytöntä hallintoa ja poliittisia virkanimityksiä. Tämä ei ole kokoomuslaista politiikkaa. Laki Yleisradio Oy:sta määrittelee Yleisradiolle tiettyjä tehtäviä, kuten ajankohtais- ja keskusteluohjelmien tuottaminen, kotimaisen kulttuurin ja taiteen edistäminen sekä suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden tukeminen. Näiden lakisääteisten tehtävien lisäksi Yleisradio on huolestuttavalla tavalla lähtenyt kilpailemaan kaupallisten televisiokanavien kanssa esimerkiksi esittämällä ulkomaisia televisiosarjoja ja televisioimalla kalliita urheilutapahtumia. Yleisradio on vuosien varrella omaa toimenkuvaansa laajentamalla vienyt yksityiseltä medialta markkinoita ja kuluttanut lupamaksuilla hankittuja varojaan hankkimalla kalliita ulkomaisia viihdeohjelmia. Voidaan pitää hyvin kyseenalaisena sitä, että julkisen palvelun viestintäyhtiö käyttää kansalaisilta keräämiään varoja yksityisten mainosrahoitteisten yritysten kanssa kilpailemiseen. Aloite nro 125 Kokoomusteekkarit ry Yleisradion toiminta rahoitetaan lupamaksuilla, joka jokaisen televisiota käyttävän kotitalouden on maksettava riippumatta siitä, käyttääkö se Yleisradion palveluita vai ei. Siksi on arveluttavaa, että Yleisradio harjoittaa kaupallisten televisioyhtiöiden kanssa kilpailevaa toimintaa, joka vääristää kysyntään ja tarjontaan perustuvaa vapaata kilpailua sekä pakottaa television omistajat perusteettomasti maksamaan sellaisista palveluista, joita he eivät välttämättä halua edes käyttää. Kaikki Yleisradion tehtävät voidaan hoitaa myös yksityisen tahon toimesta. Yle tulisi siksi viipymättä yksityistää ja lupamaksukäytännöistä luopua. Ne Yleisradion nykyiset palvelut, jotka katsotaan riittävän tärkeiksi turvata verovaroista, tulee hankkia ostopalveluna joko uudelta yksityiseltä Yleltä tai muulta kaupalliselta toimijalta. Kilpailuttamalla julkisen palvelun ohjelmisto se voidaan tuottaa tehokkaammin ja paremmin kuluttajien tarpeita vastaavasti. Erityisen huolestuttavaa Yleisradion paisunut toiminta olisi tilanteessa, jossa Yleisradio alkaisi kerätä niin sanottua mediamaksua jokaiselta kotitaloudelta.Yleisradio voisi tässä tilanteessa vaatia kaikkia kansalaisia maksamaan palveluistaan pelkästään sillä perusteella, että se on asettanut palvelunsa julkisesti saataville. Millään muulla yhtiöllä ei vapaassa markkinataloudessa ole, eikä tulekaan olla tällaista oikeutta. Moni Ylen tällä hetkellä tuottama kulttuuri- ja opetusohjelmisto selviäisi nykyisin kysynnän perusteella hyvin myös kaupallisella kanavalla. On kuitenkin viime kädessä poliittinen päätös, minkälaista tv- ja radio-ohjelmistoa halutaan hankkia kansalaisille julkisin varoin. Yksityisiltä markkinoilta ostamalla nämä ohjelmistot on mahdollista tarjota suomalaisille paljon nykyistä tehokkaammin ja dynaamisemmin. Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon selvittämään, millä tavoin Yleisradion toimintaa voidaan supistaa vastaamaan yleisradiolain vähimmäisvaatimuksia, ja toimimaan määrätietoisesti näiden toimenpiteiden edistämiseksi. Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan sen puolesta, että Yleisradio yksityistetään. Puoluehallitus (aloitteet nro 124 – 126): Aloitteiden 124 ja 125 laatijat suhtautuvat kriittisesti Yleisradio Oy:n toiminnan laajuuteen. Mediaympäristömme on jatkuvassa muutoksen tilassa ja internet on mullistanut tiedonvälityksen. Monikanavaisuuden vuoksi vastaanotamme julkisen palvelun sisältöjä television ja radion lisäksi 162 Puoluekokous 2010 sisus.indd 162 28.5.2010 15:24:56 internetissä ja mobiilisti. Televisiovastaanottimen omistukseen perustuva rahoitusjärjestelmä onkin lähivuosina tiensä päässä. Viitaten aloitteeseen nro 126, voimassa oleva lain Yleisradio Oy:stä (1380/1993) mukaan Yle on julkista palvelua harjoittava osakeyhtiö. Yhtiön oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa säädetään erikseen. Yhtiön osakekannasta on valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä, joka on vähintään 70 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Nykyään valtio omistaa osakkeista lähes kaikki. Myös Euroopan komissio on tiedonannossaan valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan (2009/C 257/01) edellyttänyt, että julkisen palvelun laadullisen määritelmän olisi oltava tarkkarajainen siten, että sen perusteella olisi saatava varmuus siitä, onko jäsenvaltion tarkoituksena sisällyttää jokin tietty toiminto julkisen palvelun tehtävään. Suomen nykyinen määritelmä sisältyy Yleisradiosta annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momenttiin. Se täyttää edellä mainitut kriteerit muutoin, mutta ei ole tarkkarajainen. Julkisen palvelun tarkkarajainen määrittely on edellytys ja lähtökohta julkisen palvelun rajojen arvioinnille ja myös rahoitusjärjestelmän suuntaviivoille. Puoluehallituksen mielestä osakeyhtiömuoto on tarkoituksenmukainen ja järkevä tapa järjestää Ylen toiminta. Lisäksi puoluehallituksen mielestä on järkevää, että osakekannan enemmistö on valtion omistuksessa ja hallinnassa.Ylen omistuspohjan muuttaminen vaatisi eduskunnalta lainmuutosta ja mikäli omistuspohja muuttuisi yksityiseksi, tulisi Ylestä julkisesti rahoitettava yksityinen mediayhtiö. Myös EU asettaa reunaehtoja julkisen palvelun rahoitukselle. EU:n mukaan julkinen palvelu on annettava selkeästi tehtäväksi yhdelle tai useammalle toimijalle joko lainsäädännöllä tai sopimuksella. Kaiken julkisen palvelun sisällön kilpailuttaminen ei siis liene mahdollista EU-säännösten puitteissa. Moni julkiseen palveluun kuuluva tehtävä, vaikka saamenkieliset tai viittomakieliset uutiset tuskin hoituisivat markkinaehtoisesti. Vanhasen II hallitusohjelmassa sovittiin, että Yleisradio Oy:n vuoden 2010 jälkeistä rahoitusta selvittämään asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Kansanedustaja Mika Lintilän johtama työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuussa 2009. Lintilän työryhmän raportti oli liikenne- ja viestintäministeriössä tämän jälkeen käynnistyneen valmistelutyön pohjana. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että Lintilän työryhmän esittämä mediamaksuun liittyy ongelmia pienituloisten ja tiettyjen erityisryhmien kannalta. Hallituksen piirissä Lintilän mallin rinnalle vaadittiin erillistä kompensaatiota pienituloisille. Erillisten kompensaatioiden rakentaminen veroluonteiselle asuntokohtaiselle tasamaksulle osoittautui haasteelliseksi. Kokoomuksen ministeriryhmä asetti veroluonteisen maksun etenemiselle ehdoksi Ylen hallinnon uudistamisen eli julkisen palvelun arviointielimen. Molemmat edellä mainitut täydennykset olivat tulleet esille Lintilän työryhmän raportin lausuntokierroksella. Täydennetylle Lintilän mallille ei ollut laajaa tukea eduskunnassa eikä Yle-uudistuksen eteenpäinviemiselle ollut mahdollisuuksia. Lain Yleisradio Oy:stä (1380/1993) mukaan Ylen tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Lisäksi Ylellä on myös velvollisuus kansalaisten tavoittamiseen mahdollisen kriisin kohdatessa. Yle ostaa jo nyt paljon sisällöistään ulkoa itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä, samoilta sisällöntuottajilta kuin kaupalliset kanavatkin. Puoluehallitus toivoo, että Yle tekisi tätä jatkossa yhä enenevässä määrin ja tukisi näin erityisesti kotimaista sisällöntuotantoa. Laki televisio- ja radiotoiminnasta määrittää, että televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan. Yleisradio on siis myös merkittävä laadukkaan kotimaisilla kielillä tuotetun sisällöntuotannon hankkija ja mahdollistaja. Valmistelussa olleessa lainuudistuksessa oli seuraavat perusperiaatteet: Julkisen palvelun määritelmää tarkistettaisiin ja siitä tehtäisiin tarkkarajainen, julkisen palvelun ohjaus ja valvonta erotettaisiin selkeästi toisistaan sekä julkista palvelua arvioimaan perustettaisiin uusi riippumaton julkisen palvelun neuvosto. Julkisen palvelun tehtävän tarkkarajainen määrittely ja ulkopuolinen arviointielin olisivat yhdessä mahdollistaneet sen arvioinnin, onko jokin palvelu julkista palvelua vai ei. Nykyisin tätä julkisen palvelun arviointitehtävää hoitaa Ylen hallintoneuvosto, joka on osakeyhtiölain mukaan Ylen sisäinen toimielin. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistelu Ylen rahoituksen ja hallinnon osalta jatkuu vuoden 2011 hallitusneuvotteluja varten. Puoluehallituksen mielestä Ylen rahoitus on turvattava mallilla, jolla on myös kansalaisten tuki. Julkisen palvelun tehtävä tulee määritellä tarkkarajaisesti ja sitä arvioimaan on perustettava ulkopuolinen elin. 163 Puoluekokous 2010 sisus.indd 163 28.5.2010 15:24:56 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 124 – 125 johdosta ja esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen nro 126. kysynnän ja tarjonnan, eli kuluttajan mieltymysten, määrätä taksien oikea määrä ja laatu. Puoluehallitus: Taksialaa koskevasta lupasääntelystä ja aloitteessa mainitusta taksilain Maxi-taxi -porsaanreiästä on keskusteltu viimeaikoina runsaasti. Aloite nro 127 Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry Kuten aloitteessakin todetaan, on elinkeinovapaus äärimmäisen tärkeä perustuslaissa säädetty perusarvo. Perustuslakivaliokunta on pitänyt elinkeinovapautta perustuslain mukaisena pääsääntönä, mutta katsonut elinkeinotoiminnan luvanvaraisuuden olevan mahdollista poikkeustapauksissa. Luvanvaraisuudesta on säädettävä lailla, jossa säädettävien elinkeinovapauden rajoitusten tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia, minkä lisäksi rajoittamisen laajuuden ja edellytysten tulee ilmetä laista. Sääntelyn sisällön osalta valiokunta on pitänyt tärkeänä, että säännökset luvan edellytyksistä ja pysyvyydestä antavat riittävän ennustettavuuden viranomaistoiminnasta. MAXI-TAKSIEN KIELTÄMISESTÄ ON LUOVUTTAVA JA TAKSIALA ON VAPAUTETTAVA Julkiseen keskusteluun on noussut viime aikoina eräs merkittävä epäkohta suomalaisessa yhteiskunnassa, nimittäin taksiala ja sen aikansa elänyt lupa- ja sääntelyjärjestelmä. Nykyisin taksien määrän sääntelee lääninhallitus, ja taksien perimät maksut on määrätty laissa. Kekseliäät yrittäjät ovat havainneet aukon lupaviidakossa; niin kutsutut Maxi-taksiyrittäjät ovat onnistuneet pääsemään markkinoille rekisteröimällä autonsa kuorma-autoiksi. Kartelliaseman menettämisen pelko on saanut jotkut vanhat taksiyrittäjät turvautumaan jopa väkivaltaan. Nykyisenlainen sääntely on esteenä vapaalle elinkeinonharjoittamiselle, mikä on yksi yhteiskuntajärjestelmämme kulmakivistä ja kokoomuslainen perusarvo. Tämänkaltaisen lainsäädännön ei tulisi olla työllistymisen este. Nykyinen taksiliikennelaki astui voimaan 1.8.2007. Taksilupa oikeuttaa luvanhaltijan harjoittamaan tilausliikennettä yhdellä henkilöautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Laissa asetetaan luvanhakijalle tarkkoja vaatimuksia. Hänen on täytettävä vaatimukset, jotka koskevat oikeustoimikelpoisuutta, hyvämaineisuutta, suoritettua taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta, kuuden kuukauden kokemusta taksinkuljettajana tai muussa palveluammatissa, kykyä vastata taloudellisista velvoitteista ja sitä, ettei hänen taksilupaansa ole peruutettu. Koska taksilupien määrä on rajoitettu, liikenteen harjoittamiseen kohdistuu myös useita velvoitteita. Tärkein näistä on ajovelvollisuus. Kuluttajalle nykykäytäntö takaa EU:n korkeimmat hinnat ja tuntikausien jonot silloin, kun taksia eniten tarvitsisi. Halvemmat hinnat ja suurempi tarjonta olisivat suomalaisten edun mukaisia. Ympäristön kuormitus myös laskee, kun yksityisautoilun tarve vähenee. Poliittisesti hyvin verkostoituneet taksiyritykset olisivat ainoita häviäjiä alan vapautuessa. Vapauttamalla kilpailun voisimme nähdä yhteiskunnan jossa taksin saa, kun sitä tarvitsee. Pyrkimyksenä on, että palvelun laatuun voi vaikuttaa ja hinta on entistä useamman suomalaisen maksettavissa. Taksiliikennelain keskeisenä tarkoituksena on turvata laadukkaat taksiliikennepalvelut koko maassa. Laki sisältää säännöksiä muun ohella taksipalvelutoiminnan luvanvaraisuudesta, luvan saamisen edellytyksistä ja luvan peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä sekä ajovelvollisuudesta ja ajovuorojärjestyksestä. Lupasääntely on merkityksellistä perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. On aika luopua menneen ajan lupa- ja sääntelyjärjestelmästä, joka kuuluu komentotalouteen. Nykyinen lupajärjestelmä ei perustu taksien turvallisuuteen, vaan pienen intressiryhmän monopolivoittojen edistämiseen. Taksiala on tuotava kaksituhatluvulle markkinatalouden piiriin. Taksitoiminnan harjoittamisen luvanvaraisuuden ensisijaisena tarkoituksena on taata asiakkaiden turvallisuus ja mahdollistaa tämän turvaava tehokas viranomaisvalvonta. Taksitoimintaan kohdistuu osana Suomen julkisen liikenteen järjestelmää korostuneita liikenne- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Lisäksi luvanvaraisuuden perusteena on tavoite turvata taksipalvelujen hyvä laatu ja riittävä saatavuus koko Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomessa luovutaan elinkeinonvapauden rajoittamisesta taksialalla sekä luovutaan hintojen ja lupien sääntelystä ja annetaan 164 Puoluekokous 2010 sisus.indd 164 28.5.2010 15:24:56 maassa. Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja kannattavaan yritystoimintaan parantaa edellytyksiä taksipalvelujen säilymiselle alueilla, joilla joukkoliikennepalvelut ovat vähenemässä, ja toisaalta turvaa riittävän tarjonnan alueilla, joilla kysyntä on vilkasta. Tällaiset turvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvät perusteet luvanvaraisuudelle ovat perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä. Aloite nro 128 Meri-Porin Kokoomus ry MOPOIHIN JA MOPOAUTOIHIN REKISTERIKILVET Terveydenhuollon kustannukset ovat kuntatalouden merkittävin kuluerä. Kuntien resurssit ovat rajalliset, joten terveydenhuollon rasitteena ei tarvita yhtään turhaa asiakasta. Piittaamattomuus ja holtiton toiminta liikenteessä aiheuttavat kuitenkin liian usein juuri näitä turhia terveydenhoidon palveluiden tarpeita. Poliisien liikenteen valvonnalla voidaan onnettomuuksia merkittävästi vähentää, etenkin nyt kun käyttöön on otettu uutta teknologiaa. Oman valvovan sosiaalisen paineen kaahaajille luo myös yleisön liikenteen seuranta. Erityisesti tämä seuranta kohdistuu taajamissa mopoihin ja mopoautoihin. Sosiaalisen paineen lisääminen on yhteiskunnalle halpa ratkaisu liikenteen valvonnassa, sen ainoa edellytys on, että kulkuväline on tunnistettavissa, nyt näin ei ole. Taksiliikenteessä on kysymys erityislaatuisesta liiketoiminnasta, jossa asiakkaalla ei yleensä ole etukäteen mahdollista valita vapaasti palvelujen tarjoajaa tai tehdä palveluja koskevia hintavertailuja. Kuluttajansuojelulliset perusteet ovat erityisen merkittäviä iäkkäiden, vammaisten ja terveydentilansa vuoksi heikommassa asemassa olevien asiakkaiden suojelemiseksi. Elinkeinonharjoittajan näkökulmasta olennaista on, että kuluttajahintojen tulee olla kustannussuuntautuneita siten, että niihin sisältyy kohtuullinen voitto. Kustannustason muutoksia tarkastellaan taksiliikenteen kustannusindeksin perusteella ja hintojen muutoksista säädetään asetuksella vuosittain, joten kustannusten mahdollinen kohoaminen ei vaikuta kohtuuttomasti liikenteenharjoittajan tulokseen. Meri-Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy seuraavan esityksen: Eduskuntaryhmä ryhtyy toimiin joilla tieliikenne lainsäädäntöä muutetaan siten, että kulkuvälineiden vakuutuskilvistä luovutaan ja mopoissa ja mopoautoissa on jatkossa normaalin kokoinen rekisterikilpi kulkuvälineen tunnistamisen helpottamiseksi. Keväällä 2009 kaksi yrittäjää on alkanut laajemmin harjoittaa kuorma-autoilla taksinomaista toimintaa. Toinen yrityksistä harjoittaa liikennettä yhdellä kuorma-autolla ilman mitään liikennelupaa tai kuljettajan ammattiajolupaa. Toinen on yhtiö, jolle Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt joukkoliikenneluvan enintään 40 linja-autolle. Puoluehallitus: Aloitteessa kiinnitetään huomio erittäin keskeiseen tieliikenteen turvallisuutta koskevaan kysymykseen. Viime vuosien aikana tieliikennekuolemien määrää on saatu laskemaan. Samaan aikaan nuorten tieliikenneonnettomuustilastot ovat kuitenkin synkentyneet. Muun muassa mopojen ja mopoautojen onnettomuuksien määrät ovat nopeasti kasvaneet ja keskeisenä syynä onnettomuuksille on ollut kuljettajan heikot kyvyt hallita ajoneuvoa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 kuoli 10 ja loukkaantui 1124 mopoilijaa. Mopoilijoiden henkilövahingot lisääntyivät vuonna 2009 suhteessa enemmän kuin mopojen määrä. Kuolonuhrien määrä on pysynyt viime vuosina melko samana, mutta poliisin tietoon tulleiden loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2002 jälkeen, jolloin loukkaantuneita oli 338. Tänä keväänä hallitus antoi esityksen (HE 32/2010), jossa esitetään taksiliikennelakia muutettavaksi niin, että paketti- tai kuorma-autolla harjoitettava ammattimainen henkilöiden kuljetus kiellettäisiin. Muutoksilla lisättäisiin matkustajien turvallisuutta mm. estämällä taksipalveluun sopimattomien autojen käyttö. Turvallisuutta lisäisi myös se, että matkustajat eivät voisi enää tietämättään käyttää taksipalveluja, joissa kuljettajan ammattitaidosta, soveltuvuudesta tai paikkakunnan tuntemuksesta ei olisi varmuutta. Matkustajat voisivat jatkossa entistä paremmin luottaa siihen, että yrittäjät ovat ammattitaitoisia ja hyvämaineisia ja että lupaviranomaiset voivat tarvittaessa aina puuttua väärinkäytöksiin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Mopot ja mopoauto on Suomessa rekisteröitävä ja niissä on oltava rekisterikilvet. Lisäksi vuodesta 2006 mopoautoihin on tullut asentaa hitaan ajoneuvon lisäkilpi. Tämän tarkoituksena on ollut erottaa nämä mopoautot muusta liikenteestä. Mopon vakuutuskilvistä on luovuttu vuodesta 1995 alkaen ja ne on korvattu rekisterikilvillä. 165 Puoluekokous 2010 sisus.indd 165 28.5.2010 15:24:56 Ajoneuvon tiedot ovat rekisteritunnuksen mukaisesti valvontaviranomaisten saatavilla vastaavasti kuin muillakin ajoneuvoluokilla. Suomessa mopon ja mopoauton rekisterikilven on oltava mitoiltaan 110 x 124 millimetriä. Autoille tarkoitettu rekisterikilpi on kooltaan joko 118 x 442 millimetriä tai 200 x 256 millimetriä. Rekisterikilven tilan kokoa säädellään EU-direktiivillä. Rekisterikilven tulee sopia sille varattuun tilaan. Aloitteessa esitetty kilven koon suurentaminen ei valitettavasti teknisistä syistä onnistu, johtuen rekisterikilvelle varatun tilan rajallisuudesta sekä siitä, että rekisterikilvessä olevan merkkimäärän on mahduttava rekisterikilpeen. Mikäli rekisterikilven merkkimäärää vähennettäisiin nykyisestä, ei rekisterinumeroiden variaatiot kattaisi tarvittavaa määrää erilaisia rekisterinumeroita kaikkiin mopoihin. Aloite nro 129 Porvoon Kokoomus ry PÄÄKAUPUNKISEUDULTA ITÄÄN PÄIN KULKEVAA RANTARATAHANKETTA ON KIIREHDITTÄVÄ Pääkaupunkiseudulta itään päin kulkevaa rantaratahanketta on kiirehdittävä, jotta itärannikolle, Kaakkois-Suomeen ja Venäjälle suuntautuva junaliikenne saadaan ajanmukaiselle tasolle henkilö- ja tavaraliikenteen nykyisiä ja tulevia tarpeita ajatellen. Hanke on tulevaisuuden kannalta olennainen kansantalouden ja ulkomaankaupan kannalta ja se edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä sekä palvelee etelärannikon satamien, elinkeinoelämän ja työpaikkaliikenteen logistisia tarpeita. Mopojen virittäminen on tutkimusten mukaan erittäin yleistä. Pohjoismaisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa lähes puolet suomalaispojista ja noin kuudennes tytöistä kertoi moponsa olevan viritetty. Viritetyllä mopolla ajaneista yli 80 prosenttia ilmoitti, että heidän vanhempansa tietävät lastensa mopon olevan viritetty. Pojat virittävät yleensä moponsa itse. Tytöistä yli puolet vastasi, että heidän vanhempansa olivat virittäneet mopon. Lähes puolet pojista sanoi moponsa kulkevan yli 60 km/h ja viidennes ilmoitti nopeudeksi yli 80 km/h. Edellä olevan perusteella Porvoon Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin itään päin kulkevan rantaratahankkeen kiirehtimiseksi. Puoluehallitus: Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään seikkaan. Liikenneyhteyksien laatu erityisesti maamme rajojen ulkopuolelle on Suomelle tärkeä kilpailutekijä. Pääkaupunkiseudulta itään päin kulkeva rantaratahanke on ollut pitkään esillä. Viimeksi Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden kehittämistä selvitettiin Ratahallintokeskuksen toimesta vuonna 2008. Mopojen virittämiseen puututaan monin keinoin mm. poliisin moporatsioilla sekä valistuksella. Myös vanhempien on syytä keskustella lastensa kanssa turvallisesta mopoilusta. On tärkeää, että liikennesäännöt tunnetaan ja niitä noudatetaan. Mopokoulutus voisi myös olla kotona sovittu ehto mopon saamiselle. Helsinki–Pietari-välille suunniteltu nopea raideliikenneyhteys toimii nykytilanteessa Helsinki–Lahti–Luumäki–Vainikkala rataosan kautta. Rataosa kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon ja se on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata, jota käyttää valtaosa itäisen Suomen raideliikenteestä. Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika on nykyisin 5 tuntia 42 minuuttia. Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen tarkoitetun ensimmäisen Allegro-junan ajotestit junaradoilla ovat alkaneet tänä keväänä. Jatkossa Lahden ja Luumäen välinen kaksiraiteinen rataosa sekä Luumäeltä Venäjän rajalle Vainikkalaan johtava 32 km pitkä sähköistetty rataosa palvelevat idän liikennettä. Vuonna 2011 uudet junat lyhentäisivät matka-ajan Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä noin 3,5 tuntiin. Liikenneturva järjestää tänä keväänä suuren kampanjan, jossa 66 000 mopoilijan vanhemmalle lähetetään kirje. Tämä on osa Käännä pää -hanketta, jonka tavoitteena on viestittää myös vanhempien vastuuta lastensa mopoilusta. Lisäksi verkossa on mahdollisuus kysyä ja keskustella mopoilusta asiantuntijoiden kanssa. Toukokuussa järjestetään mopoaiheisia tapahtumia kouluissa eri puolilla maata. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa kehotetaan ottamaan huomioon tilavaraukset seutukaavoituksessa ja maankäytön suunnitte- 166 Puoluekokous 2010 sisus.indd 166 28.5.2010 15:24:56 saan huomiota tärkeään seikkaan. E18 Turku− Helsinki−Vaalimaa on Suomen kansainvälisin tie ja osa EU:n priorisoimaa ”Pohjolan Kolmion” liikennejärjestelmää.Yhteydestä Turusta pääkaupunkiseudun kautta Venäjän rajalle yli puolet on jo nyt moottoriväylätasoista. Vanhasen II hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki−Vaalimaa-moottoritien E18 vuoteen 2015 mennessä (noin 750 miljoonaa euroa), jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös. Osa hankkeesta voidaan toteuttaa PPP-rahoitusmallilla (public private partnership). lussa muun muassa Helsinki−Pietari-oikoradan (HELI-rata) suhteen. Esiselvityksen tavoitteena on ollut osoittaa Helsingistä itään suuntautuvan radan, kaukoliikenteen lentoasemayhteyden sekä näiden mahdollisen kytkennän edellyttämät jatkoselvitystarpeet, jotta tarvittavat kaavalliset varaukset voidaan turvata. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2008) linjataan liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 asti. Selonteon mukaan rataverkon välityskyvyn kasvattamiseen tulee varautua ja verkon laajuutta arvioidaan liikenteen tarpeiden mukaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raideliikenteen tarjoamat mahdollisuudet on jatkossa hyödynnettävä entistä tarkemmin. Moottoritien Turku-Vaalimaa kehittämiseen EU on myöntänyt yhteensä 57 miljoonaa euroa, josta tähän saakka on saatu 47 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on PPP-hanke, tukea saadaan vuosittain tieyhtiöiden maksujen erääntyessä. E18-tien kehittämiseen haetaan lisää tukea sitä mukaa kun rakentaminen etenee. Yhteysvälin toteuttaminen sisältää Kehä III:n parantamisen, Haminan ohikulkutien, Koskenkylä−Loviisa−Kotka -moottoritien ja Hamina−Vaalimaa-moottoritien. Pääkaupunkiseudulta itään päin kulkevaa rantaratahankkeen suhteen ei vielä ole tehty tarkempia linjauksia tai aikataulutusta. Kyseessä on pitkän aikavälin hanke ja hankkeen tärkeys on tiedostettu. Puoluehallituksen mielestä itään päin kulkevaa rantaratahankkeen toteuttamisedellytyksiä on arvioitava vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa suhteessa vastaaviin muihin hankkeisiin. Mikäli hanke tässä yhteydessä osoittautuu kannattavaksi, on kokoomus valmis sitä osaltaan tukemaan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 131 Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry MELUVALLIEN/-AITOJEN RAKENTAMISEN AJOITTAMISESSA JA MÄÄRÄRAHOISSA TULEE PAREMMIN HUOMIOIDA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENTEEN MÄÄRÄ Aloite nro 130 Töölön Kansallisseura ry MOOTTORITEITÄ RAKENNETTAVA EU:N TUELLA Monet asukkaat ovat pitkään olleet hyvin huolissaan liikennemelun kasvusta. Liikenne ja erityisesti raskas liikenne kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla. Vuosaaren sataman valmistuminen on entisestään lisääntynyt liikennettä Kehä III:lla ja Lahden moottoritiellä. Erityisesti vanhat asuinalueet, jotka ovat valtaväylien varressa, ovat jääneet vuosikymmenten ajan vaille tarvittavia meluaitoja/-valleja. Suurimmat puutteet ja meluntorjunnan tarpeet ovat mm. Vantaalla hyvin vilkkaasti liikennöityjen teiden varrella. Tällaisia ovat esim. Lahden moottoritien viereiset asuinalueet Mikkolasta Päiväkumpuun sekä Kehä III:lla Vaaralan asuinalueen kohdat, joissa raskaan liikenteen määrä on erityisen suuri ja melu sietämättömän korkea. Talot ovat teiden välittömässä läheisyydessä. Tiehallinto on todennut, että Lahden moottoritie ja Kehä III ovat erityisiä melualueita. Mielestämme viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö kuuluu asumisen perusoikeuksiin. Suomen moottoritieverkosto on kovin kehittymätön. Esimerkiksi Turku-Pietari yhteys on vielä monessa paikassa varsin vaatimaton ja vaarallinen, kantatietasoinen väylä. Kun maantiekuljetusten merkitys kansantalouden toiminnalle on aivan keskeinen, on maamme moottoritieverkostoa pikaisesti laajennettava. Koska mm. TurkuPietari väylä on merkittävä eurooppalainen yhteys, on sen rakentamiseen saatava EU:n tukea. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla maamme moottoritieverkostoa pikaisesti parannetaan mm. EU-tukien avulla. Puoluehallitus: Töölön Kansallisseura ry kiinnittää aloittees- 167 Puoluekokous 2010 sisus.indd 167 28.5.2010 15:24:56 Pääkaupunkiseutu tarvitsee huomattavasti enemmän meluaitoja, kuin tiehallinnon suunnitelmat mahdollistavat. Valtio/liikenneministeriö omalta osaltaan ratkaisevat rahoituksen. Ymmärrämme, että tarvetta on muuallakin Suomessa, mutta huomioiden raskaan liikenteen poikkeuksellisen suuri määrä ja ajoneuvojen suuri määrä on pääkaupunkiseudulla muuta maata huomattavasti suurempi. Tämä tulee näkyä paremmin määrärahojen kohdentamisessa pääkaupunkiseudulle. Vanhojen asuinalueiden puuttuvat meluvallit tulee ottaa erityishuomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Meluvallien rakentamisen ajoittamisessa ja määrärahoissa tulee paremmin huomioida pääkaupunkiseudun liikenteen suuri määrä ja erityiset melualueet. Vetoamme myös EU-melunormiin, joka velvoittaa rakentamaan meluvallit/-aidat erityisen meluisille taajama-alueille. Tämän hallituskauden meluntorjuntatoimien toteutus on riippunut LVM:n 2008–2012 meluntorjunnan teemapaketin rahoituksesta. Paketissa kaavailtujen meluntorjuntatoimia yhteiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 92 miljoonaa euroa. Näistä 72 miljoonaa euroa käytettäisiin Tiehallinnon meluntorjuntatoimenpiteisiin maanteiden meluntorjunnassa ja 20 miljoonaa euroa Ratahallintokeskuksen meluntorjuntatoimenpiteisiin. Lisäksi kunnat osallistuisivat meluntorjuntahankkeiden rahoitukseen omalla erikseen sovitulla osuudella. Meluntorjuntahankkeet tulisi rahoittaa perustienpidon rahoista, mutta liikennehallinnossa (ELY-keskuksissa) on priorisoitu muita hankkeita, kuten liikenneturvallisuutta ja pohjavesisuojauksia meluntorjunnan edelle. Valitettavaa on, että meluntorjunnan teemapaketille ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Esitykset vuoden 2011 jälkeisistä hankkeista, myös perusväylänpidon määrärahoista, tekee seuraava hallitus. Kokoomuksen tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Edellä olevan perusteella Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta meluvallien/-aitojen rakentamisen ajoittamisessa ja määrärahoissa huomioidaan paremmin pääkaupunkiseudun liikenteen suuri määrä. Aloitteessa vedotaan EU:n melunormiin. EUdirektiivi ympäristömelun hallinnasta ja arvioinnista toteutettiin Suomessa vuonna 2004 ympäristönsuojelulain muutoksella. Seuraavat ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat laaditaan vuosina 2011–2012. Toimintasuunnitelma lähetettäneen lausunnoille ja sen valmistelun yhteydessä järjestettäneen yleisötilaisuuksia. Puoluehallitus ehdottaa, että Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry olisi aktiivinen myös tässä prosessissa. Puoluehallitus: Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö kuuluu asumisen perusoikeuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt meluntorjuntaan vaadittavia toimenpiteitä meluntorjunnan teemapaketissaan. Tämän lisäksi Tiehallinnon laatima maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma on listannut ne maantiejaksot, joiden liikenne ylittää 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Näiden tiejaksojen varren alueilla asuu noin 140 000 asukasta, joilla melutaso ylittää 55 dB. Suunnitelmassa esitetään 44 kohteeseen meluntorjuntatoimia, joista hyötyisi noin 13 000 asukasta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 132 Kuten aloitteessa todetaan, suurin tarve meluntorjunnalle on pääkaupunkiseudulla ja suurin osa väylien varsille rakennetuista meluesteitä onkin Uudellamaalla. Helsingin kaupunki rakentaa parhaillaan Lahdenväylän varteen Alppikylän kohdalle meluestettä, Tuusulantien melueste Maunulan kohdalla on vasta valmistunut. Vuoden 2009 elvytyspakettiin saatiin rahoitus Turun moottoritien meluesteelle Munkkiniemen ja Munkkivuoren kohdalle, Uudenmaan ELY-keskuksen rakennuttama melueste valmistuu tänä vuonna. Töölön Kansallisseura ry KAAKKOIS-SUOMEN TIEVÄYLÄT ON SAATAVA TOIMIVIKSI Autoliikenne Kaakkois-Suomen teillä on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Liikenteen kasvu johtuu kasvaneesta venäläisestä rekkaliikenteestä joka kuljettaa tavaraa Etelä-Suomen satamista Venäjälle. Erityisen tukkoisia ja vaarallisia ovat valtatiet 6, 7, 15 ja 26. 168 Puoluekokous 2010 sisus.indd 168 28.5.2010 15:24:56 Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla Kaakkois-Suomen valtateiden 6, 7, 15 ja 26 parannustöitä kiirehditään. keinen lista on priorisoimaton ja tähtää riittävän suunnitteluvalmiuden ylläpitämiseen tavoitteena olevan pitkäjänteisyyden saavuttamiseksi. Tähän listaan on kuitenkin sisällytetty: Valtatie 15 Kotkan sisääntuloväylä, 21 miljoonaa euroa sekä valtatie 15 Kotka−Kouvola, 60 miljoonaa euroa. Esityksen eduskunnalle vuoden 2011 jälkeisistä investoinneista tekee seuraava hallitus. Puoluehallituksen mielestä yhdistyksen esittämien parannustöiden toteuttamisedellytyksiä on arvioitava vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa suhteessa muihin vastaaviin väyläinvestointiehdotuksiin. Mikäli Kaakkois-Suomen valtateiden 6, 7, 15 ja 26 parannustyöt tässä tarkastelussa osoittautuvat kannattaviksi ja järkeviksi, on myös Kokoomus valmis niitä osaltaan tukemaan. Kokoomuksen tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Puoluehallitus: Kokoomuksen tavoitteena on ollut liikennepoliittisen päätöksentekojärjestelmän saattaminen väyläpäätösten osalta pitkäjänteistäiseksi ja niiden kytkemiseksi entistä paremmin yhteiskunnan muihin toimintoihin, erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennejärjestelmän suunnittelua liikennepoliittisten selontekojen avulla on päätetty jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Selontekomenettelyn näkökulma kattaa koko liikennejärjestelmän, keskittymistä vain liikenneväyliin on pyritty välttämään. Näkökulma tulee jatkossa korostumaan entisestään haettaessa liikennepolitiikan keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pitkäjänteisyyden lisäämisen arvioidaan tuovan mukanaan myös säästöjä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Kuten aloitevastauksessa 130 todetaan, hallitus on sitoutunut toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa -moottoritien (osa tietä E 18) vuoteen 2015 mennessä. Koskenkylän ja Loviisan välillä nykyinen moottoriliikennetie täydennetään moottoritieksi (15 km). Loviisan ja Kotkan välille rakennetaan uusi moottoritie pääosin nykyisen tien pohjoispuolelle (39 km). Hanketta esitetään toteutettavaksi elinkaarimallilla siten, että investointikustannus olisi 285 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannus 650 miljoonaa euroa. Haminan kohta on E 18 -tiestä pullonkaula, koska liikenne joutuu siellä kulkemaan katuverkossa. Haminan ohikulkutieksi on tarkoitus rakentaa uusi moottoritiejakso (15 km), joka ohittaa Haminan keskustan pohjoispuolelta. Aloite nro 133 Toivakan Kokoomus ry, Jyväskylän Kokoomus ry VALTATIE 4 Keski-Suomessa ELYn liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella on meneillään valtatie 4:n parantaminen muun muassa välillä Toivakka – Vaajakoski. Työt tällä uuteen väylään rakennettavalla moottoriliikennetiellä etenevät siten, että tie välillä Viisarimäki - Kanavuori avataan liikenteelle lokakuussa 2010 ja osuus kokonaisuudessaan tulee valmiiksi suunnitelman mukaan vuonna 2011. Kanavuoren ja Vaajakosken väli, joka on osa valtakunnallista päätieverkostoa (valtatiet 4, 9, 13 ja 23, sekä samalla E63 ja E75), on tällä hetkellä arviointiohjelma- ja yleissuunnitelmavaiheessa. Liikenneinvestointihankkeiden priorisointi on luonteeltaan prosessi eli hankkeita valitaan ja karsitaan monessa vaiheessa. Hanke-ehdotukset arvioidaan ensiksi niiden yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Lähtökohta on, että vain yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita uusinvestointihankkeita otetaan jatkotarkasteluun. Kanavuori-Vaajakoski Ruuhkat välillä Kanavuori - Vaajakoski aiheuttavat merkittävää haittaa elinkeinoelämän kuljetuksille ja muulle aikataulujen mukaisesti ajettavalle liikenteelle. Paikalliset asukkaat kärsivät myös huomattavasti lähes päivittäisistä liikenteen sujuvuusongelmista, jotka saattavat aiheuttaa jopa kymmenien minuuttien viivästyksiä. Liikenne ruuhkautuu erityisesti perjantaisin ja muinakin viikonpäivinä huipputuntien aikoina. Tieosuuden molemmissa päissä nykyisin olevien kiertoliittymien välityskyky ei ole riittävä. Samoin sivusuunnista valtatielle pääsy on ajoittain hyvin vaikeaa ja vaarallista. Hallituskaudella liikenneinvestointihankkeita toteutuu Suomenennätysvauhdilla ja hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhtälailla ennätystasolla. Tästä huolimatta kaikkia yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita ja tärkeitä hankkeita ei vaalikauden puitteissa pystytä toteuttamaan. Kaakkois-Suomen väyläinvestointien merkitys on keskeinen Suomelle erityisesti Venäjälle kasvavan kauttakulkuliikenteen vuoksi. Liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvä vuoden 2011 jäl- 169 Puoluekokous 2010 sisus.indd 169 28.5.2010 15:24:56 - Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymien rahoitus varmistetaan ja liittymät rakennetaan meneillään olevan tienparannustyön aikana. Kanavuoren ja Vaajakosken välillä sijaitsevan automaattisen liikennelaskentalaitteen (LAM 929 Hupeli) mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2009) tieosuudella on lähes 18000 ajoneuvoa, josta noin 10 % on raskasta liikennettä. Liikenteen kasvu vuosina 2002–2007 on ollut 20 %. Lusi - Kanavuori -välin valmistuessa vuoden 2011 aikana on Vaajakosken kohdalle odotettavissa entistä pahempi valtakunnallisen päätieverkon pullonkaulakohta, jota ei nykyistä tietä parantamalla voida ratkaista. Lyhin kiertomahdollisuus pidentää ajomatkoja liki 40 km. Tien herkkä tukkeutuminen esimerkiksi onnettomuustilanteessa on jo kriittistä hälytyskuljetusten kannalta. Toivakan kokoomus ry ja Jyväskylän kokoomus ry. esittävät, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja ajaa kaikin voimin sen eteenpäin viemistä Liikenne- ja viestintäministeriössä. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät Toivakan kokoomuksesta ja Jyväskylän kokoomuksesta ovat oikeassa siinä, että valtatie 4:n kunnostus välillä Kanavuori – Vaajakoski olisi merkittävä koko Jyväskylän seudun kannalta. Valtatie 4 on yksi kaupungin keskeisin sisääntuloväylä ja asiointi- ja työmatkaliikenteen lisäksi väylällä liikkuu runsaasti myös pitkänmatkalaisia. Vaajakosken kiertoliittymän parantamisen yhteydessä laaditun liikenteen simuloinnin perusteella on arvioitu, että toteutetut parannustyöt ovat riittäviä liikenteen sujuvuuden takaamiseksi vain noin viideksi vuodeksi. Näiden tietojen valossa on tärkeää, että rahoitus turvataan välittömästi eikä viivästyksiä tien peruskorjaukseen saa tulla. Kanavuori-Vaajakoski -hankkeen kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan noin 85 miljoonaa euroa ja hanke voitaisiin rakentaa myös vaiheittain. Hankkeesta on laadittu tiesuunnitelma jo 1990-luvulla asemakaavoituksen pohjaksi. Vaikka parannustyöt Kanavuorelta Vaajakoskelle olisivat luonteva jatke Toivakka – Vaajakoski -hankkeelle, ei Kanavuori-Vaajakoski -hanketta ole sisällytetty liikennepoliittisen selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan. Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymät Toivakan kunnan alueella sijaitseva Nisulan ja Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva Oravasaaren eritasoliittymä ovat tiesuunnitelmissa, mutta uhkaavat rahoituksen puuttuessa jäädä toteuttamatta. Toivakan kunnan osalta rakentamatta jättäminen olisi vakava takaisku kuntastrategialle sekä rakennemallin ja maankäytön suunnitelmille, jotka ovat parhaillaan suunnittelu- ja lausuntovaiheissaan. Kuten aloitteessa todetaan, Oravasaaren sekä Nisulan (jolla tarkoitettaneen Majalahden liittymää) eritasoliittymät on sisällytetty tiesuunnitelman muutokseen valtatie 4:n parantamiseksi välillä Viisarinmäki-Kanavuori. Tiesuunnitelman muutoksen mukaisten ratkaisujen toteuttamisajankohta ei kuitenkaan ole vielä tiedossa ja hankkeita ei ole sisällytetty liikennepoliittisen selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan. Eritoten Nisulan eritasoliittymän poisjäänti merkitsisi kolmen kylän, Nisulan, Rutalahden ja Haukanmaan osittaista liikenteellistä eristämistä, mikä mitätöisi osaltaan nelostien kasvukäytävämerkityksen Toivakan kunnalle. Oravasaaren eritasoliittymällä tulee olemaan niin ikään vaikutuksensa mainittujen kylien ja itse Oravasaaren elinvoimaan. Kokoomuksen tavoitteena on ollut liikennepoliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi ja niiden kytkemiseksi entistä paremmin yhteiskunnan muihin toimintoihin, erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepoliittisten selontekojen menettelyä on päätetty jatkaa, mikä mahdollistaa pitkäjänteisyyden liikennepolitiikan suunnittelussa. Vuonna 2008 laaditussa liikennepoliittisessa selonteossa on samalla kertaa päätetty nelivuotisen vaalikauden liikenneinvestoinneista ja niiden rahoittamisesta. Tämä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa hankkeita pitkäjänteisesti niin, että myös maarakennusmarkkinoiden suhdannetilanne voidaan ottaa huomioon. Myös Pasi Holmin selvitys Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? sisältää monia var- Sujuva, turvallinen valtatie 4:n liikenne turvaa maaseutukunnan elinvoimaisuuden ja siksi on tärkeää, että Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymiin löytyy tarvittava rahoitus. Edellä olevan perusteella Toivakan Kokoomus ry ja Jyväskylän Kokoomus ry esittävät, että Valtatie 4:n - Kanavuori – Vaajakoski välin kunnostuksen rahoitus turvataan siten, että työt voivat alkaa mahdollisimman pian tiesuunnitelman valmistuttua luontevana jatkona välin Viisarimäki – Kanavuori valmistumiselle, ja että 170 Puoluekokous 2010 sisus.indd 170 28.5.2010 15:24:56 sosiaali- ja terveyspalveluille sekä niiden järjestämiselle, myös työmarkkinoille. Seuraavan hallituskauden aikana eläköityy valtava määrä suomalaisia palkansaajia ja yrittäjiä. Poistuma on suurimmillaan vuonna 2012, jolloin arviolta 70 000 henkilöä jää eläkkeelle. Seuraavan hallituksen on nostettava keskiöön työvoimatarpeen kattamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät toimenpiteet sekä politiikkaohjelmat. teenotettavia esityksiä siitä, miten liikennehankkeiden rahoitukselle voitaisiin saada joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Hallitus on tehnyt liikennepoliittiset linjauksensa vuonna 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa vuoteen 2020 asti. Vuoden 2011 jälkeinen hankelista on kuitenkin priorisoimaton ja esitykset vuoden 2011 jälkeisistä investointihankkeista tekee seuraava hallitus. Liikenneinvestointihankkeiden priorisointi on luonteeltaan prosessi eli hankkeita valitaan ja karsitaan monessa vaiheessa. Hanke-ehdotukset arvioidaan ensiksi niiden yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Lähtökohta on, että vain yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita uusinvestointihankkeita otetaan jatkotarkasteluun. Vaikka hankkeita toteutuu tällä hallituskaudelle runsaasti, tästä huolimatta kaikkia tehokkaita ja tärkeitä hankkeita ei pystytä toteuttamaan. Työurien pidentäminen molemmista päistä on Suomen tulevaisuuden ja kestävän hyvinvointipolitiikan kannalta keskeistä. Ensi hallituskaudella on ratkaistava myös eläkeiän nostoon liittyvät kysymykset työelämään siirtymiseen nopeuttamisen lisäksi. Tähän vaaditaan kannustimia, johtajuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämistä, mutta myös muutoksia lakiin ja eläkejärjestelmään. Suomen ja työtätekevien kannalta kestämätöntä on huoltosuhteen nouseminen liian korkeaksi. Maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat valtaväestöön verrattuna erittäin korkeita. Samalla suurin osa maahanmuuttajista haluaisi työmarkkinoille ja etsii aktiivisesti työtä. Myös ikääntyvät, yli 50-vuotiaat ovat saatava tehokkaampien työllistämistoimien piiriin. Sosiaaliturvaa on edelleen kehitettävä aktivoivammaksi ja sen on kannustettava työntekoon. Kokoomuksen tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Puoluehallituksen mielestä yhdistyksen esittämien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä on arvioitava vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa suhteessa muihin vastaaviin väyläinvestointiehdotuksiin. Huomioitavaa on kuitenkin se, että hankkeita ei ole sisällytetty selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan ja uusien hankkeiden saaminen listalle saattaa olla vaikeassa taloustilanteessa haasteellista. Mikäli aloitteessa esitetyt hankkeet tässä tarkastelussa kuitenkin osoittautuvat kannattavaksi ja järkeväksi, on myös Kokoomus valmis niitä osaltaan tukemaan. Työmarkkinoiden rakennemuutos jatkuu voimakkaana myös seuraavan hallituskauden aikana. Teollisuustuotannosta osa siirtyy muualle globalisaation myötä ja palvelusektori sekä uusiin innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja uuteen yrittäjyyteen pohjautuvat alat nousevat esiin. Suomen on pysyttävä muutoksen ohjaajana: tutkimus- ja kehittämistoiminta, (uuden) yrittäjyyden helpottaminen veroratkaisuin sekä palkkajärjestelyin sekä kotimaisen rahoituksen varmistaminen on nostettava aiempaa enemmän esille. Ensi hallituskaudella on varmistettava myös se, että työ ja sen tekijät kohtaavat. Kohtaanto-ongelma eri alueiden ja alojen välillä on jo nyt merkittävä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 134 Munkinseudun Kokoomus ry Parhaimmat tulokset saadaan aikaan eri tahojen kanssa yhteistyössä. Ensi hallituskaudella on tätä toimintaa kehitettävä sekä kolmikantaisen sopimuspolitiikan ja muiden työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön voimin. TYÖTÄ TEKEVÄ SUOMI ON HYVINVOIVA SUOMI Suomi on seuraavalla hallituskaudella suurien haasteiden edessä. Väestön ikääntyminen sekä työmarkkinoiden rakennemuutos ovat muutoksia, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan kaikilla sen tasoilla. Oleellista on se kuinka työllisyyspolitiikka otetaan vielä aiempaa voimakkaammin osaksi hyvinvoivan Suomen käsikirjoitusta. Työtä tekevä Suomi on hyvinvoiva Suomi. Edellä olevan perusteella Munkinseudun Kokoomus ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaisi puoluejohtoa sekä eduskuntaryhmää ryhtymään täysipainoisesti kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta suomalaista työelämää kehitetään järkevästi, pitkäjänteisesti ja vastaamaan hyvinvoivan Suomen asettamiin haasteisiin sekä mahdollisuuksiin. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineen paitsi 171 Puoluekokous 2010 sisus.indd 171 28.5.2010 15:24:56 - Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle valmistellaan jatko-ohjelma. Eläkeaikeisiin vaikuttavat työmotivaatio, terveydelliset ja työssä jaksamiseen liittyvät syyt. Ihmiset hakeutuvat vapaaehtoisesti eläkkeelle, koska eivät enää koe positiivista työn imua. - Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Eläkeikää on nostettava kolmikantaisesti sopien ja nuorten pääsyä työmarkkinoille helpotettava ja nopeutettava edelleen. Työuria tulee pidentää kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin, ikäjohtamiseen sekä monipuolisiin työaikaratkaisuihin. Työuran loppupuolella on voitava sovittaa elämän eri osa-alueita yhteen työelämän vaatimusten kanssa. Iän ja yksilön elämäntilanteen huomioivat työaikajärjestelyt, esimerkiksi osa-aikaeläke tai muuten toteutettu osa-aikatyö tukevat mm. omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtimista sekä mahdollista huolenpitoa edellisistä tai seuraavista sukupolvista. Vuorotteluvapaata koskevaa lainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että se ei heikennä eläkettä. Työpaikoilla tulee kiinnittää huomiota organisaation johtamiseen, arvioida ja järjestellä työtehtäviä niin että vanhempien työntekijöiden kokemus hyödyntävät organisaatiota. - Työllistämistoimia erityisryhmien osalta on parannettava ja kohtaanto-ongelmaan kiinnitettävä huomiota. - Edistetään ja tuetaan uutta yrittäjyyttä sekä innovaatioita, luovia ja vihreitä aloja. Kehitetään näiden rahoitusmahdollisuuksia ja lisätään panostuksia T&K –toimintaan. - Kehitetään sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää aktivoivaan suuntaan. Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Aloite nro 135 Suomalaisen työelämän kehittämiseen erilaisten ohjelmien ja tutkimuksen avulla on käytetty ja käytetään suuria summia julkista rahaa. Kehittämisen tulosten on aika näkyä työpaikkatasolla ja muuttaa työn arkea aidosti työurien jatkumista tukevaksi. Töölön Kansallisseura ry TYÖTEKO KUNNIAAN Suomi elää työllä ja työn tuloksilla. Toisin kuin monesti väitetään, ei työ ole Suomessa tekemällä loppunut. Viime aikoina yhä polttavammaksi ongelmaksi on noussut työperäinen uupumus ja väsyminen. Hyvinvointivaltio ei saa perustua pakkotahtiseen työhön, vaan pikemminkin iloiseen haluun tehdä työtä itsensä ja läheisten hyväksi. Suomesta puuttuu selkeä kansallinen ohjelma, joka nostaisi työnteon arvostusta. Edellä olevan perusteella Kallion Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää: - r yhtymään toimenpiteisiin, jotta viime vuosina tehtyjen lukuisten työelämän kehittämisohjelmien tulokset otetaan aidosti käyttöön työpaikoilla, että työnantajia tuetaan lainsäädännöllä ja konkreettisilla kannustimilla kehittämään uusia työaikajärjestelyjä ja paremmin huomioimaan ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen ja osaamisen hyödyntäminen sekä - raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, että puolue laatii selkeän kansallisen ohjelman, joka palauttaa työnteon taas kunniaan. Aloite nro 136 Puoluehallitus (aloitteet nro 134 – 136): Aloitteissa tuodaan hyvin esille Suomen tulevaisuuden haasteet: Kallion Kokoomusnaiset ry TYÖURIEN PIDENTÄMINEN TYÖELÄMÄN LAATUA JA TYÖAIKA JÄRJESTELYJÄ KEHITTÄMÄLLÄ - väestön ikääntyminen ja siitä seuraava huoltosuhteen heikkeneminen, Työurien pidentäminen on yksi keskeinen keino, jonka avulla suomalainen yhteiskunta säilyy myös tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskuntana. Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää kestävää julkista taloutta, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa. Väestön ikääntyminen ja talouden taantuma haastavat tämän yhtälön. - hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen, - julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen, 172 Puoluekokous 2010 sisus.indd 172 28.5.2010 15:24:56 - työnteon kannustavuus ja ta, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita työn tekemiseen kannustavammaksi. Työryhmä etsii myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ja investointeja. - sosiaaliturvan aktivoivuus. Ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja työurien pituudet ovat viime aikoina olleet myös poliittisen keskustelun keskiössä. On luontevaa ajatella, että työurat pitenevät eliniän odotteen pidentyessä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä arvioitiin, että eliniänodote pitenee vuosina 2009 – 2050 vajaalla kolmella vuodella. Uusimpien väestöennusteiden mukaan nousu onkin lähes 6,5 vuotta. Varapuheenjohtaja Virkkusen työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa ja joita tarvitaan maamme talouskasvun, työllisyyden vahvistamiseksi ja työn tuottavuuden kohentamiseksi. Lisäksi työryhmä tarkastelee toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisen osaamisen taso voidaan pitää korkeana. Työuria on pidennettävä molemmista päistä: nopeammin koulun penkiltä työelämään ja pidentyvästä eliniästä jokin osa käytetään työn tekemiseen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 134 – 136 johdosta. Aloitteissa aivan oikein todetaan, työuria tulee pidentää kiinnittämällä erityistä huomiota työhyvinvointiin. Aivan liian moni joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle työelämän kuormittavuuteen liittyen henkisten syiden vuoksi. Eri elämäntilanteisiin soveltuvat työaikajärjestelyt, perheen ja työelämän joustava yhteensovittaminen, johtaminen työpaikoilla, omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen ovat tärkeitä edellytyksiä työssä viihtymiselle ja näin myös pidemmille työurille. Tärkeää on, kuten aloitteissakin todetaan, valmistella uudistuksia kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken. Aloite nro 137 Vaasan Kokoomusnaiset ry TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ JOKAISEN OIKEUS Jokainen työtä tekevä kansalainen ansaitsee turvallisen ja viihtyisän työympäristön. Turvallisuus ja viihtyisyys edistävät työntekijän fyysistä sekä psyykkistä terveyttä ja lisäävät työssä jaksamista. Myös asiakkaalla on oikeus saada tarvitsemansa palvelut turvallisissa oloissa. Hoito- ja hoivaaloilla turvallisuus on osa laadukasta hoitoa. Aloitteissa tuodaan esille lukuisat ohjelmat ja hankkeet paremmalle työelämälle, yrittäjyyteen kannustamiselle ja työnteon kannattavuudelle. Hallituksella on ollut erityinen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Siltä on hyvä odottaa hallituskauden päätteeksi esityksiä työelämän ja yrittäjyyden kehittämiseksi. Vain tulokset antavat oikeutuksen mahdollisille jatko-ohjelmille. Kriittisesti on voitava arvioida ovatko erilaiset politiikkaohjelmat oikea tapa valmistella uudistuksia. Viime hallituskauden tulokset olivat politiikkaohjelmien osalta varsin laihat. Hoitohenkilökuntaa todennäköisimmin uhkaava riski on potilaan väkivaltaisuus. Noin joka kolmas hoitohenkilökuntaan kuuluva työntekijä on joutunut jossain vaiheessa kokemaan fyysisen väkivallan uhkaa, kaksi kolmasosaa on joutunut sanallisen uhkailun, nimittelyn tai muun henkisen väkivallan uhriksi. Monilla muilla aloilla, kuten esimerkiksi kaikilla palvelualoilla sekä oppilaitoksissa työntekijä sekä asiakas tai oppilas voi joutua kohtaamaan väkivaltaa. Tavallisimpia uhkia ovat asiattomat moitteet, pahoinpitely tai aseellinen uhkaaminen. Uhka on huolestuttava erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Kokoomus on valmistelemassa puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla valmistelemassa ohjelmaa Hyvinvoinnin pelastamiseksi ja varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkusen johdolla Talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Aloitteessa 135 penättiin kokoomukselta ohjelmaa, joka ”palauttaa työnteon taas kunniaan”. Kataisen ja Virkkusen ohjelmatyöstä löytyy varmasti ratkaisuja myös tähän kysymykseen. Peruslähtökohtana on, että turvallisuus on sekä hoitajan että hoidettavan, opettajan ja oppilaan, asiakaspalvelijan sekä asiakkaan moraalinen oikeus. Kysymys yhteisön turvallisuudesta on näin ollen mitä suurimmassa määrin myös eettinen kysymys. Turvallisuutta vaarantavat tilanteet aiheuttavat työyhteisössä syyllistävää ilmapiiriä, jonka vaiku- Puheenjohtaja Kataisen työryhmän toimeksiantona on laatia raportti toimenpiteistä ja keinois- 173 Puoluekokous 2010 sisus.indd 173 28.5.2010 15:24:57 tukset saattavat heikentää työssä jaksamista. Syyllisten etsimisen sijaan olisi tärkeää tunnistaa virheitä ja käsitellä läheltä piti –tilanteita. Kaikkiin hoito-, opetus- ja palvelualojen toimintayksiköihin tulisikin luoda selkeä ja yhtenäinen toimintamalli. Aloite nro 138 Oulun Kokoomusseura ry TEHOA TYÖTTÖMYYDEN POISTOON Taustaa Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita, joita ei saada tehokkaasti työllistettyä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle on laitettu suuri määrä ihmisiä, joilla on halu tehdä työtä ja myös kyky siihen, ainakin jossain määrin ja ehkäpä pienen kuntoutuksen jälkeen. Samoin nuorisotyöttömyys on iso ongelma. Väkivalta on – kohdistui se asiakkaaseen tai työntekijään – aina ihmisoikeusrikkomus ja samalla vakava työsuojelullinen ja terveydellinen ongelma. Turvallinen työyhteisö on jokaisen oikeus. Asiaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kehittää uusia malleja turvallisuuden ja riskien hallintaan. Vaasan kokoomusnaiset esittää, että kokoomuslaiset päättäjät lainsäädäntötyössään huomioivat entistä tarkemmin tämän työturvallisuuteen liittyvän asian. Toisaalta meillä on eräillä aloilla työvoimapula, jota pyritään ratkaisemaan muun muassa työperäisellä maahanmuutolla. Maahanmuuttajien työpanos ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan on otettava tehokkaammin käyttöön kotimainen työvoimaresurssi. Puoluehallitus: Puoluehallitus jakaa Vaasan Kokoomusnaisten huolen palvelualoilla yleistyneen väkivallanuhan osalta. On erittäin huolestuttavaa, että mm. terveydenhuollossa yhä useammat työntekijät ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Fyysisen väkivallan osalta työyhteisissä on lähdettävä ehdottomasta nollatoleranssista. Uhkatilanteiden määrällistä kehitystä pitää yleisesti seurata kaikissa työyhteisöissä ja työsuojelu- ja poliisiviranomaisille tulee välittömästi ilmoittaa huolestuttavasta kehityksestä. Väkivallasta on aina ilmoitettava viranomaisille. Työyhteisöissä tulee selvittää työntekijöille yksintyöskentelyn työturvallisuusriskit. Työnantajan on myös annettava riittävä koulutus turva- ja hälytysjärjestelmien käytöstä. Ratkaisuehdotus Työvoimatoimistoissa tulee ottaa käyttöön suomalainen sovellus ns. ”Tanskan mallista”: työnhakijan on otettava tarjottu työ vastaan, jos se vähänkään vastaa hänen osaamistaan. Työnhakija voi kieltäytyä työstä vain erittäin painavilla syillä. Työvoimatoimistojen on muutettava rooliaan lausuntojen antajista aktiiviksi työnhakijoiden osaamisen markkinoijiksi. Avoimet työpaikat ja työnhakijat on saatava kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa työvoimatoimistojen harjoittamaa aktiivista yhteydenpitoa yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Työvoimatoimistojen tehtävä on työnvälitys. Puoluehallitus pitää hyvänä, että esimerkiksi palvelualoilla työnantajat ja työntekijät (mm. Palvelualojen ammattiliitto PAM) ovat yhdessä sopineet työehtosopimusneuvotteluidensa yhteydessä palvelualan työhön kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnista ja torjuntaan on asetettu yksityiskohtaisia velvoitteita. Vastaavanlaista väkivallantorjuntaan tähtäävää toimintaa on syytä tukea koko palvelusektorilla. Myös lainsäätäjän on omalta osaltaan luotava edellytyksiä työturvallisuuden paranemiselle palvelualoilla. Työvoimatoimistojen ja yksityisten henkilöstövuokrausyritysten yhteistyötä tulee lisätä. Kansaneläkelaitoksen ja eri eläkevakuutuslaitosten tulee käydä läpi omat asiakkaansa ja etsiä työhaluiset, joille tulee löytyä töitä työvoimatoimistojen tai henkilöstövuokrausyritysten kautta. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Puoluehallitus: Oulun Kokoomusseura ry tarttuu erittäin tärkeään aiheeseen, työttömyyden hoitaminen on yksi yhteiskuntamme kaikkein tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Oulun Kokoomusseuran aloitteessa on esitelty monia keinoja, joilla työttömyyttä voitaisiin torjua. 174 Puoluekokous 2010 sisus.indd 174 28.5.2010 15:24:57 Ehdotetuissa keinoissa on esityksiä, joita ehdottomasti pitäisi voida toteuttaa nykyistä paremmin, kuten työ- ja elinkeinotoimistojen aktiivinen yhteydenpito yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin sekä työ- ja elinkeinotoimistojen ja henkilöstövuokrausyritysten yhteistyön lisääminen. Samoin työ- ja elinkeinotoimistojen rooli voisi nykyistä enemmän olla työnhakijoiden osaamisen markkinointi. 1990-luvun alun lama nosti nuorisotyöttömyyden korkealle tasolle, jonne se jäi pysyvästi. Vuodesta 2009 lähtien nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan. Valmistumisen jälkeen omalle alalle työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Epätyypillisistä työsuhteista on tullut pysyvä ilmiö. Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöttömyys tulee vakavaksi silloin, kun nuori ei puutteellisen koulutuksen ja vähäisen työkokemuksensa vuoksi pääse työuran alkuun. Työttömyysasteen ollessa korkealla, tarjolla on runsaasti kokenutta työvoimaa, jotka ovat vastavalmistuneita paremmassa asemassa työmarkkinoilla. Jos nuori ei työllisty valmistumisensa jälkeen, pääsy pitkäkestoiselle uralle vaarantuu. Hieman vaikeammin toteutettavissa ovat ehdotukset Tanskan mallin käyttöönottamisesta sekä Kansaneläkelaitoksen ja eläkevakuutuslaitosten velvollisuudesta etsiä työhaluiset henkilöt. Tanskan malli poikkeaa Suomen mallista monessakin suhteessa. Järjestelmän yhtä osaa on tarkasteltava suhteessa koko järjestelmään. Suomessakin on tietyin ehdoin velvollisuus vastaanottaa tarjottua työtä. Vastaanottovelvollisuus ei perustu kuitenkaan pelkästään osaamiseen (mikä aloitteessa nostetaan esiin), vaan myös esim. työssäkäyntialueeseen ja työn luonteeseen. Työn vastaanottovelvollisuutta ja sen mahdollisia tiukennuksia on pohdittava siis Suomen nykytilanteesta ja lähtökohdista käsin. Työurien pidentämisestä käydyssä keskustelussa tavoitteiksi asetetut 40 vuoden keskimääräiset työurat eivät ole realistisia, jos nuorisotyöttömyydelle ja epätoivotulle pätkätyöllisyydelle ei keksitä nykyaikaisia ratkaisuja. Kokoomuksella ei toistaiseksi ole omaa ohjelmaa, joka vastaisi nuorisotyöttömyyden ja epätoivotun pätkätyöllisyyden ongelmiin. Puolueen on aloitettava välittömästi ohjelmatyö, joka tähtää nuorison työllisyysongelman ratkaisemiseen. Kansaneläkelaitokselle ja eläkevakuutuslaitokselle on vaikea säätää yksiselitteistä velvoitetta etsiä työhaluiset. Aloitteessa ollaan kuitenkin oikealla asialla siinä mielessä, että työkykyisille ja –haluisille suomalaisille pitäisi löytää töitä mahdollisimman tehokkaasti. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta käynnistämään työn nuorisotyöllisyyttä koskevan toimenpideohjelman valmistelemiseksi. Puolueen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen johtaa työryhmää, joka valmistelee kokoomuslaisia linjauksia talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Oulun Kokoomusseuran vastaukset toimitetaan Virkkusen työryhmälle jatkopohdintaan. Puoluehallitus: Pohjois-Savon Tuhatkunta ry tarttuu aloitteessaan yhteen tämän hetken tärkeimmistä aiheista. Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma, sillä syrjäytymiskehitys voimistuu jo muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen ja työttömyys muutoinkin jättää pisimmän arven juuri nuorten ihmisten työuraan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Nuorisotyöttömyysongelmaan on tällä hallituskaudella puututtu aivan erityisin toimin. Sekä valtiovarainministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö ovat tuottaneet omat raporttinsa siitä, miten nuorisotyöttömyyttä voidaan lievittää. Toimenpiteitä on viety eteenpäin useiden talousarvioiden yhteydessä. Tänä keväänä tehtiin myös erityinen nimenomaan nuorisotyöttömyyteen painottunut lisätalousarvio. Tärkeintä on edelleen viedä eteenpäin jo hyviksi havaittuja keinoja patoamaan virtaa työttömyyteen ja helpottamaan jo työttömäksi jääneiden nuorten tilannetta. Aloite nro 139 Pohjois-Savon Tuhatkunta ry TOIMENPIDEOHJELMA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI Pätkätyö, koulutusta vastaamaton työ ja kasvava nuorisotyöttömyys ovat nykyhetken kasvavia ongelmia. Kaksikymmentä vuotta sitten työllistyminen valmistumisen jälkeen oli varmempaa. Koulutuksen saanut ja motivoitunut nuori löysi lyhyen ajan sisällä koulutustaan vastaavan työpaikan lähes aina. Paitsi hallitustyöskentelyssä, myös puolueen ohjelmatyössä nuorisotyöllisyys on huomioitu. Nuorisotyöllisyyttä käsitellään puolueen varapu- 175 Puoluekokous 2010 sisus.indd 175 28.5.2010 15:24:57 heenjohtajan, opetusministeri Henna Virkkusen johtamassa työryhmässä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Eduskuntaryhmässä on myös oma kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama työryhmä työllisyyshaasteeseen vastaamiseksi. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitaminen on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Tähän on kokoomus vastannut niin hallitusvastuussa kuin puolueen omassa ohjelmatyössäkin. varoitusajan jälkeen, mutta työnantajalla pitää olla oikeus palkata niitä tuhansia muita innokkaita työntekijöitä lakkoilijoiden tilalle. Jos ahtaajat menevät laittomaan lakkoon liian lyhyellä varoitusajalla, AY-liikkeen pitää korvata suurempi osa teollisuuden tappioista. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmän toimimaan siten, että ahtaajien sekä muiden kohtuuttoman suurta taloudellista tuhoa aiheuttavien alojen laillisen lakon lakkovaroitusaikaa pidennettäisiin. Laillinen lakko olisi mahdollinen pitkällä varoitusajalla, mutta työnantajalla on oikeus palkata muita halukkaita työntekijöitä lakon ajaksi. Laittomien lakkojen sakkomaksuja AY-liikkeille suhteutetaan lähemmäs lakon aiheuttamia tappioita. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 140 Uudenmaan Kokoomusnuoret ry LAITTOMIEN LAKKOJEN SAKKOJA SUHTEUTETTAVA LÄHEMMÄS TAPPIOITA SEKÄ KRIITTISTEN ALOJEN LAILLISEN LAKON VAROAIKAA ON LISÄTTÄVÄ Aloite nro 141 Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry Ahtaajat, jotka tienaavat keskimäärin 3718 euroa kuukaudessa (Taloussanomat 5.3.2010), menivät muutamaksi viikoksi lakkoon maaliskuussa 2010. Vastaavaa työtä tekevä varastoterminaalityöntekijä tienaa keskimäärin 2265 euroa kuukaudessa (Taloussanomat 5.3.2010). Ahtaajien palkat nousivat 2000-luvulla lähes nopeimmin kaikista Suomen ammateista. Ahtaajat vaativat kohtuuttoman pitkiä irtisanomissuojia verrattuna muihin ammatteihin. LAITTOMISTA LAKOISTA LANGETETTAVIA RANGAISTUKSIA KOVENNETTAVA 2000-luvulla laittomista lakoista näyttää tulleen työriitojen sovittelussa tasavertainen keino laillisten työnseisausten rinnalle. Lakia työnseisauksen toimeenpanemisesta (27.7.1962/420), jonka mukaan lakosta tulee ilmoittaa kirjallisesti valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen työnseisauksen alkamista, rikotaan säännöllisesti välittämättä lakon aiheuttamista vahingoista valtiolle, työnantajalle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Ahtaajien lakko on kohtuuttoman tuhoisa verrattuna muihin ammatteihin. Lakko pysäyttää noin 90 % Suomen viennistä ja täten lähes 50 % Suomen BKT:sta häiriintyy. Arvioiden mukaan 3000 ahtaajan lakko aiheutti noin 100 miljoonaa euroa tappioita päivässä Suomelle. Ahtaajaa kohden tappio on siis 33 000 euroa per päivä. Ahtaajat käyttävät tätä ylivoimaisen suurta tuhoa aiheuttavaa lakkoa hyväkseen ja kasvattavat etujaan ja ansioitaan nopeammin kuin muut vastaavat alat. Ahtaajan ammattiin olisi lukuisia innokkaita tulijoita pienemmälläkin palkalla, mutta suuren palkkavääristymän ja rajallisen työpaikkatarjonnan takia vain pieni osa halukkaista voidaan työllistää. Laissa on säädetty, että työntekijäyhdistys on tuomittava työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta sakkoon. Nykyään sakot ovat kuitenkin suhteettoman pieniä verrattuna lakoista aiheutuneisiin vahinkoihin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Paperiliiton joulukuussa 2003 järjestämä lakko ja tuoreempana tapauksena viime joulukuinen IAU:n maapalvelutoimintojen lakko. Kyseiset lakot aiheuttivat yhteiskunnalle yhteensä noin 55 miljoonan euron kustannukset. mutta sakkoja niistä langetettiin Paperiliitolle vain 150 000 euroa ja IAU:lle naurettavat 13 000 euroa. Laittomien lakkojen sakkoja tulisi korottaa sekä laillisen lakon lakkovaroitusaikaa tulisi lisätä ahtaajilla sekä joillakin muilla aloilla, joissa lakko aiheuttaa kohtuuttoman suurta tuhoa. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla oikeus lailliseen lakkoon ja mielenilmaukseen, mikäli työnantaja vaatii kohtuuttoman huonoja työehtosopimuksia. Ahtaajat saisivat edelleenkin mennä lakkoon pitkän lakko- On selvää, että tämänsuuruiset sakkorangaistukset ovat täysin riittämätön rangaistus lakkojen koko yhteiskunnalle aiheutetuista miljoonavahingoista. Niin kauan kuin sakot pysyvät nykytasolla, pysyvät laittomat lakotkin halpana kiristyskeinona ja mielivaltaisena osana työtaistelua. 176 Puoluekokous 2010 sisus.indd 176 28.5.2010 15:24:57 Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että laittomista työtaistelutoimista langetettavia sakkoja korotetaan huomattavasti suhteuttaen ne nykyistä paremmin kyseisten toimien aiheuttamiin vahinkoihin. suuntaan, että työrauhalainsäädännön kunnioitus säilyy ja neuvottelukulttuuri suomalaisella työmarkkinakentällä voi kehittyä työrauhaa turvaavaksi, työntekijöiden asemaa parantavaksi ja taloutemme kilpailukykyä turvaavaksi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 140 – 141 johdosta. Puoluehallitus (aloitteet nro 140 – 141): Vuonna 2009 Suomessa oli 71 työtuomioistuimessa työrauhalain vastaisina laittomiksi tuomittua lakkoa. Kuten aloitteen tekijä toteaa, laittomien lakkojen aiheuttamat kustannukset voivat olla mittavat, eivätkä vahingot läheskään aina kohdistu vain työtaistelun kohteena olevaan työnantajaan, vaan ne voivat kohdistua myös ympäröivään yhteiskuntaan. Laittomien lakkojen aiheuttamat vahingot kovassa kansainvälisessä kilpailussa mukanaoleville yrityksille ja välillisesti myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle ovat muodostuneet viimevuosina sen verran huomattaviksi, että myös lainsäädännön kautta on syytä luoda tulevaisuudessa entistä paremmat edellytykset työrauhan säilymiselle. Aloite nro 142 Töölön Kansallisseura ry PIKAVIPPIJÄRJESTELMÄ LAITTOMAKSI Yhä useampi suomalainen on joutunut pikavippiensä takia jopa elinikäiseen kurimukseen. Varsinkaan monet nuoret eivät hyväuskoisuudessaan ja kokemattomuuttaan käsitä, mihin ansaan he ajavat itsensä langetessaan erilaisten pikavippiyritysten houkutuksiin saada nopeasti ja vaivatta ”helppoa” rahaa. Kun karu todellisuus paljastuu, ollaan sitten jo usein pohjattomassa velkasuossa, jota korkeat korot ja kohtuuttomat perintäkulut tehokkaasti syventävät. Tällä hetkellä esim. Keski-Uudenmaan perintätoimiston mukaan velkojen perimiseksi nostetut haastehakemukset ovat lisääntyneet 52 %:lla ja 70 % niistä johtuu pikavipeistä. Koska pikavippijärjestelmä on kokonaisuudessaan varsin salakavala ja turmiollinen, Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla kyseinen lainansaanti tehdään mahdottomaksi. Puoluehallitus: Pienlainojen tai ns. pikavippien suosio on viime aikoina kasvanut erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tästä syystä nykyhallitus näki tarpeelliseksi pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisen ja uudet lait astuivat voimaan 1.2.2010 alkaen. Uusilla säännöksillä voidaan vähentää pikaluottojen tarjonnassa esiintyneitä ongelmia. Uusi lainsäädäntö velvoittaa pieniä ja lyhytaikaisia lainoja markkinoivia yrityksiä ilmoittamaan luoton todellinen vuosikorko. Näin on parannettu kuluttajan mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta. Samalla hintavertailu näiden ja muiden luottojen välillä helpottuu. Uudella lainsäädännöllä on myös kielletty luoton myöntäminen ja maksaminen kuluttajalle silloin, kun luottoa haetaan myöhään illalla tai yöllä. Tällä ja useilla muilla uusilla kuluttajaa suojaavilla säännöksillä helpotetaan maksuvaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa ja ehkäistään ylivelkaantumista. Lainsäädännön tulee perustua lain kunnioitukseen. Sen vuoksi ei ole yhteiskunnallisesti kestävää, että nykyisen työrauhalainsäädännön vallitessa on muodostunut käytännöksi, että laittomat työtaistelut voivat jatkua, vaikka työtuomioistuin on ne jo laittomaksi tuominnut. Mm. Ruotsissa on voimassa laittomien lakkojen vahingonkorvauskäytäntö. Tämä mahdollistaa lakkosakkojen lisäksi työnantajalle oikeuden vaatia vahingonkorvauksia laittoman työtaistelun aiheuttamista kustannuksista. Käytännössä Ruotsissa kynnys korvauksiin tuomitsemiseksi on korkealla, mutta jo pelkkä vahingonkorvausmahdollisuus kannustaa olemassaolollaan ylläpitämään työrauhaa. Vaihtoehto vahingonkorvausmallille on lakkosakkojen korotus. Nykyään maksimisakko on 28 300 euroa, joka ei nouse, vaikka samasta lakosta tulisi toistuvasti tuomituksi työtuomioistuimessa. Suomalainen kolmikantajärjestelmä on perinteisesti onnistunut puolustamaan laillisten lakkojen osalta työrauhaa varsin hyvin. Laillisissa lakoissa menetettyjen työpäivien määrä ei ole kansainvälisesti vertailtaessa Suomessa erityisen suuri. Työmarkkinajärjestöillä on työrauhaan liittyviä kysymyksiä pohtiva työryhmä, joka miettii keinoja laittomien lakkojen vähentämiseksi. Työrauhan turvaaminen työpaikoilla on kaikkien yhteinen etu. Siksi myös Kokoomus on tarvittaessa valmis työskentelemään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa lainsäädännön kehittämiseksi siihen 177 Puoluekokous 2010 sisus.indd 177 28.5.2010 15:24:57 merkiksi siivoustyön, lasten- ja vanhustenhoidon sekä erilaiset piha- ja remonttityöt. Vähennyksen osuus itse palkatun työntekijän palkkakuluista on 30 prosenttia ja yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. Vaikkakin kotitalousvähennys on monille ihmisille vielä melko hämärä, jopa tuntematon käsite niin sen suosio on verohallituksen tilastojen mukaan kuitenkin kasvanut keskimäärin 20 prosentilla vuodessa ja se tarjoaa etenkin pienyrittäjille yhä laajenevan asiakaskunnan. Sen lisäksi että kotitalousvähennys on tehnyt pienyrittäjyydestä kannattavampaa ja näin parantanut työllistymisen edellytyksiä, sen on havaittu tehokkaasti myös vähentävän pimeää työtä sillä kotitaloustyön tekevän tahon on oltava ennakkoperintärekisterissä jotta vähennyksestä voisi hyötyä. Tämä on omalta osaltaan lisännyt valtion ja kuntien verotuloja sekä vähentänyt talousrikollisuutta. Näiltä osin kotitalousvähennyksen vaikutus valtion veropohjaan voidaan katsoa olevan positiivinen. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus antaa vielä tällä vaalikaudella esityksen lainsäädännöksi, jolla säädetään kulutusluottojen myöntäminen rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinoksi ja näin helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia valvoa pikaluottojen ja muiden kulutusluottojen tarjoajien toimintaa sekä puuttua lainvastaiseen toimintaan sanktioiden avulla mm. poistamalla kulutusluottojen tarjoaja rekisteristä. Tällä pyritään turvaamaan se, että kulutusluottojen tarjoajilla on riittävä ammattitaito ja että he ovat luotettavia toimijoita. Puoluehallitus huomauttaa, että oikein käytettynä pienlainoille on kysyntää ja ne voivat olla hyvä apuväline hetkittäisiin talouskapeikkoihin. On kuitenkin tärkeää, että juuri lainsäädännöllä huolehditaan siitä, että sekä lainan antaja että ottaja ovat tietoisia siitä millä ehdoin lainaan sitoutuvat. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Palkan ja työkorvauksen vähennysosuuden nostaminen lisäisi kotitalousvähennyksen suosiota etenkin keskituloisten keskuudessa samalla kun se lisäisi eri tuloryhmien välistä tasapuolisuutta tuen käyttömahdollisuuksissa. Kotitalousvähennys kohdistuu suoraan yrittäjien hyväksi ja se on osoittanut toimivuutensa. Kotitalousvähennyksen parantaminen myös vahvistaisi Suomea palveluyhteiskuntana joka vähentäisi Suomen riippuvuutta viennistä ja osaltaan turvaisi suomalaisen työn, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden. Aloite nro 143 Uudenmaan Kokoomusnuoret ry PIENYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSIÄ PARANNETTAVA Yrittäjyys on vastuullisen markkinatalouden kivijalka joka kumpuaa yksittäisten ihmisten ahkeruudesta, päättäväisyydestä, sitkeydestä ja aidosta halusta luoda itselleen ja läheisilleen paremman huomisen. Vain työ ja yrittäjyys voivat luoda aitoa ja kestävää hyvinvointia jolle rakentaa tulevaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2009 julkaiseman yrittäjyyskatsauksen mukaan alle kymmenen henkilön yrityksiä oli 93 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä joista valtaosa työllistää alle kaksi henkilöä. Juuri pienyrittäjyydellä on mitä mainioin potentiaali kehittyä entistä merkittävämmäksi työpaikkojen, palveluiden ja hyödykkeiden tuottajaksi tulevaisuudessa, etenkin palvelusektorilla kun ihmiset käyttävät jatkuvasti enemmän erilaisia palveluita arkielämässään. Erityisesti hoiva- ja asiointipalveluilla on kasvava merkitys yhteiskunnassa väestön ikääntyessä. Uudenmaan Kokoomusnuoret esittääkin että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- sekä ministeriryhmää toimimaan siten että kotitalousvähennyksen vähennysosuus itse palkatun työntekijän palkkakuluista nostetaan 30 prosentista 40 prosenttiin ja maksetusta työkorvauksesta 60 prosentista 70 prosenttiin yrittäjyyden tukemiseksi ja kannustamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi sekä pimeän työn vähentämiseksi. Puoluehallitus: Kotitalousvähennysoikeus on hyvin suosittu vähennys verotuksessa, kuten aloitteessa mainitaan. Kotitalousvähennyksen vaikuttavuutta tutkittaessa on voitu todentaa, että se on osoittautunut työllisyyttä tukevaksi ja kasvattavaksi järjestelmäksi. Samalla on saatu mittava määrä aiemmin harmaan talouden puolella tehtyä työtä verotuksen piiriin. Kokoomus pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että kotitalousvähennys on onnistunut näissä tavoitteessaan hyvin. Pienyrittäjiä rasittavat pitkät työpäivät, raskas ja sekava byrokratia, vastuu yrityksestä ja samalla omasta, jopa koko perheensä toimeentulosta. Onkin mitä tärkeintä että yrittäjyyttä ja etenkin pienyrittäjyyttä tuetaan ja siihen kannustetaan. Tässä vuonna 2001 käyttöönotettu kotitalousvähennys on erinomainen väline. Kotitalousvähennys mahdollistaa sen että kotitaloudet voivat osittain vähentää verotuksessaan kotona teetetyn työn, esi- 178 Puoluekokous 2010 sisus.indd 178 28.5.2010 15:24:57 sensä työllistämisen vaihtoehdoksi. Erityisesti tämä koskee naisvaltaisia hoiva- ja kotipalvelualoja, joiden alueella mahdollisuus tarttua osa-aikaiseen yrittäjyyteen (esim. 30h/viikko) edesauttaisi paitsi yrittäjyyden kasvua, tulevien kasvukelpoisten ja työvoimatarpeisten alojen tarpeeseen vastaamista, myös yrittäjyyskynnyksen madaltamista, sekä perheen ja työn yhdistämistä entistä joustavammin elämäntilanteen mukaan. Kotitalousvähennyksen kattavuutta on muutettu ja sen määrää korotettu useamman kerran vuodesta 1997 alkaen, jolloin se ensi kertaa tuli käyttöön. Viimeksi vuoden 2009 alusta sen enimmäismäärä nostettiin 3 000 euroon henkilöä kohden. Tämä on osaltaan vahvasti lisännyt vähennyksen käyttöä, mutta myös siitä aiheutuvia kustannuksia. Verotukivaikutus on henkilöä kohden merkittävä. Vuonna 2007 vähennystä käytti 260 000 henkilöä ja sen kustannukset olivat noin 183 miljoonaa euroa. On selvä, että vähennyksen määrä tulee tulevinakin vuosina nousemaan, kun kotipalveluja tarjoavia yrityksiä syntyy koko ajan lisää ja kotitaloudet oppivat täysimääräisesti hyödyntämään vähennyksen. Verokustannusten nousupaine vähennyksen osalta on huomattava. Jyväskylän kokoomusnaiset haluavatkin kiinnittää huomiota erityisesti osa-aikaisen yrittäjyyden entistä parempaan mahdollistamiseen. Edellä olevan perusteella Jyväskylän Kokoomusnaiset ry esittää puoluekokoukselle että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin yrittäjyyden aloitusvaiheen tukimuotojen tarkistamiseksi ja korjaamiseksi siten, että myös aloittava osa-aikayrittäjä on oikeutettu starttirahaan tai muuhun vastaavaan tukimuotoon yrityksen perustamisvaiheessa. Vähentynyt harmaa talous tuo osaltaan verotulojen lisäyksen valtiolle tai kunnalle. Tämän ei kuitenkaan ole voitu osoittaa nousseen suuremmaksi kuin vähennyksinä aiheutunut lisäkustannus verokertymän pienentymisestä. Tulevina vuosina kaikkia eri verotuksessa tehtäviä vähennyksiä tullaan varmasti tarkastelemaan kriittisesti. Julkisen talouden kestävyys edellyttää, että jatkossa veropohjamme on mahdollisimman laaja. Puoluehallitus: Aloitteentekijät nostavat esiin tärkeän seikan yrittäjyyden aloittamisen helpottamiseksi. Yrittäjyys kuuluu kokoomuksen keskeisiin arvoihin ja siihen tulee kannustaa. Työelämä on vahvassa muutoksessa ja osa-päiväiset ratkaisut ovat yhä tavallisempia. Eri alojen työt eivät aina muodosta totuttua kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisen yrittämisen mahdollisuudet on tutkittava Kotitalousvähennys tulee olemaan mukana tässä tarkastelussa, jota parhaillaan tehdään alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivassa työryhmässä. Kokoomus pitää tärkeänä kotitalousvähennyksen käytön jatkamista sen nykyisessä laajuudessaan. Kokoomus on kansanedustaja Eero Lehden raportissa Yrittäjyyden positiivinen kierre kirjannut pitkäaikaisen tahtotilan yrittäjyyden kannusteista. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 144 Jyväskylän Kokoomusnaiset ry Aloite nro 145 OSA-AIKAYRITTÄJYYDEN ALOITUSVAIHEEN TUKIMENETTELYJEN TARKISTAMISEKSI Oulujoen Kokoomus ry VAIKEUKSIIN JOUTUNEIDEN YRITTÄJIEN TUKEMINEN Liian moni yrittäjäunelma kaatuu riskinotonpelkoon, vaikka idea olisi hyvä ja toimivakin. Erityisesti osa-aikayrittäjyys on muodostunut monitahoiseksi haasteeksi yrittäjyyden ja yrittämisen kannalta. Mm. oman toimen ohessa yrittäminen on yhä yleisempää, kun taipaleensa alkumetreillä vielä osa-aikaisesti työllistävä yritys ei ole starttija käynnistystukikelpoinen. Monilla aloilla on yrittäjien yritystoiminta keskeytynyt tai loppunut heistä riippumattomien olosuhteiden takia. Kärsijöinä ovat aina perheet. Monilla aloilla, joissa tarvitaan paljon fyysistä jaksamista, ovat yrittäjät usein nuoria ja yritystoimintansa vuoksi velkaantuneita. Heidän toimeentulonsa on kaiken sen avun ulkopuolella, minkä palkannauttijat saavat. Erinomaisena esimerkkinä on ahtaajien lakon aikainen työnloppuminen. Lakolla uhkailu saatikka lakkoilu ei hei- Samoista syistä osa-aikayrittäjyys vaihtoehtona on sitä halajaville tehty lähes mahdottomaksi it- 179 Puoluekokous 2010 sisus.indd 179 28.5.2010 15:24:57 omaan viestintään perustuvien totuuksien levittäminen ja kilpailevien vaihtoehtojen poissulkeminen eivät ole vastuullista ja yrittäjyyttä kunnioittavaa toimintaa. tä auta. Selvyyden vuoksi mainitsemme muutamia tarkoittamiamme toimialoja, joilla yrittäjät ovat jo nyt vaikeuksissa: autoilijat, metsäkone- ja maansiirtoyrittäjät, kalastajat ja turkistarhaajat sekä erilaiset alihankkijat ja tukipalvelujen tuottajat. Kokoomuslaiset ovat aloitteellisia joukkuepelaajia, joilla on tilaisuus vaikuttaa juuri niissä yhteisöissä, jotka ovat vaarassa päätyä brändipelin uhreiksi. Edellä olevan perusteella Oulujoen Kokoomus ry esittää, että yhteiskunnan on perustettava kiireellisesti rahasto yrittäjistä riippumattomista syistä johtuvista olosuhteista kärsivien yrittäjien ja heidän perheidensä tueksi. Esimerkiksi Reilu seurakunta kampanjaan sitoutuvat seurakunnat ovat sitoutuneet ”käyttämään Reilun kaupan merkillä varustettua kahvia ja teetä kaikissa seurakunnan tapaamisissa ja tilaisuuksissa”, “osallistumaan kerran vuodessa Reilun kaupan viikkoihin” sekä “tiedottamaan seurakuntalaisille Reilusta kaupasta ja ottamaan Reilun kaupan huomioon eri työmuodoissa” eli seurakuntalaiset ovat aina seurakuntayhteisön tilaisuuksissa korvauksetta mainoksen yleisönä. Tämän lisäksi seurakunnat joutuvat kirjaamaan toimintasuunnitelmaansa, miten ne toteuttavat Reilua kauppaa toiminnassaan. Vastineeksi toiminnastaan seurakunta saa kunniakirjan. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät ovat kiinnittäneet huomioita erittäin tärkeään yrittäjyyttä rajoittavaan ja jopa estävään tekijään. Yrittäjä on usein alttiimpi muidenkin ottamille riskeille. Riskinotto kuuluu yrittäjyyteen usein voimakkaammin kuin muihin töihin.Yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen kuuluu osaksi puolueen keskeisiä arvoja. Monet toimialat ovat murroksessa toimintaympäristön muutoksesta tai muista syistä johtuen. Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota yrittäjien asemaan tällaisissa murroksissa mainiten esimerkkeinä mm. maansiirtoyrittäjät, autoilijat ja kalastajat. Yhteen brändiin sitoutuminen johtaa yleensä siihen, ettei kilpailevista vaihtoehdoista jakseta enää ottaa selvää. Näin ollen Reilun kaupan ympäröimiltä ihmisiltä jää huomaamatta, että vastaavia sertifikaatteja on useita, ja niiden vaatimukset tuottajien hyvästä kohtelusta, ympäristöä kunnioittavista tuotantotavoista ja tuotteiden laadusta voivat olla tapauksesta riippuen olla tiukemmat kuin tutuimmassa vaihtoehdossa. Kokoomuksen tulee vaalia moniäänisyyttä ja tervettä kilpailua myös toimintakenttänsä ruohonjuuritasolla, vaikka se ajoittain tarkoittaisi uusien kahvilaatujen kokeilemista erilaisten kokoontumisten tarjoiluissa. Kokoomus suhtautuu suurella varauksella budjetin ulkopuolisten rahastojen perustamiseen. Välittömän budjettivallan ulkopuolelle ei pidä siirtää julkisia varoja. Puoluehallitus katsoo, että yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet liittyvät hyvän toimintaympäristön synnyttämiseen yrittäjyydelle. Riskejä tulee tasoittaa niin ikään hyvällä lainsäädännöllä ja sosiaalipoliittisin toimin sekä sosiaalivakuuttamisen keinoin. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää sekä kokoomuslaisia kunnallisia ja seurakunnallisia luottamushenkilöitä toimimaan siten, ettei mitään julkisyhteisöjä valjasteta yhden tuotemerkin taakse vaan kannustetaan terveellä kilpailulla vastuullisiin kuluttajavalintoihin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 146 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Puoluehallitus: Reilu kauppa -termiä käytetään erilaisista kaupankäyntitavoista, joilla pyritään huomioimaan mm. kestävä kehitys ja markkinoita häiritsevien tekijöiden aiheuttamien epäkohtien vaikutukset taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.Yritykset käyttävät termiä myös tarkoittamaan erilaisia yrityskohtaisia sosiaalisen vastuun ohjelmia. ENEMMÄN VASTUULLISUUTTA, VÄHEMMÄN REILUN KAUPAN TUOTTEITA Reilu kauppa on yksi tuotemerkki, joka suomalaisessa kielenkäytössä on vakiintumassa synonyymiksi järkeville kuluttajavalinnoille. Kyseessä on kuitenkin kansainvälisesti levitetty brändi, samalla tavalla kuin joidenkin virvoitusjuomien tai urheiluvälineiden tapauksessa. Yhden tuotemerkin 180 Puoluekokous 2010 sisus.indd 180 28.5.2010 15:24:57 kunnan kivijalostamon sijaan Kiinasta ja kunnan teknisen viraston laajennukseen käytettävä puumateriaali Kroatiasta. Kuten aloitteen tekijä toteaa, tarkoitetaan Suomessa nykyään reilulla kaupalla useimmiten Fairtrade Labelling Organizations International (FLO)-järjestön omistaman Fairtrade -tavaramerkin suomenkielistä tavaramerkkikäännöstä. Reilun kaupan merkki tuotteessa tarkoittaa, että tuotantoketju noudattaa edellä mainitun FLOjärjestön Reilun kaupan kriteerejä. Reilun kaupan tuotteet eivät ole minkään yksittäisen maahantuojan tai kauppaketjun tuotteita. Samalla puhutaan kauniita korulauseita alueen työllisyyden parantamisesta ja ostovoiman säilymisestä alueella. Eräänä kriteerinä tarjouspyynnössä esim. tietotekniikan tai sähkötarvikkeiden toimittamisen ehtona voi olla, että tarjoavan yrityksen liikevaihto pitää olla vähintään 10 miljoonaa euroa. Tällöin jo alkuvaiheessa blokataan pois oman kunnan, seudun tai jopa valtakunnan yrittäjät. Tämä on käsittämätöntä toimintaa nykyisessä tilanteessa. Voimassa oleva hankintalaki antaa mahdollisuuden painottaa myös alueellisia työllisyys- ja talousnäkökohtia huomattavasti nykykäytäntöä laajemmin. Monilla yrityksillä ja yksittäisillä kansalaisjärjestöillä on Reilua kauppaa muistuttavia sertifiointihankkeita. Näitä ovat esimerkiksi Rainforest Alliancen Better Banana, Starbucks-kahvilaketjun Coffee Sourcing Guidelines ja useiden kahviyhtiöiden Common Code for the Coffee Community. Erot hankkeiden välillä ovat yleisimmin ostohinta- ja sosiaalisen kehityksen kriteereissä. Jotkin yritysten hankkeet ovat luonnonsuojelullisista näkökohdistaan Reilun kaupan järjestelmää tiukempia. Luomutuotanto Reilun kaupan piirissä sertifioidaankin erikseen luomumerkin myöntäjän toimesta. Kokoomuslaisten luottamushenkilöiden tulisikin voimakkaammin ja näkyvämmin edistää alueensa perhe-, lähi- ja pienyrittäjin toimintaedellytyksiä. Tämä tapahtuu joko suoraan tai välillisesti käymällä keskusteluja alueella toimivien keskusliikkeiden johdon kanssa, että lähikauppojen hyllyillä olisi entistä enemmän saatavilla oman alueen elintarvikkeita, käsitöitä ja muuta pientavaraa. Myös esim. siivous- ja kuljetuspalveluissa kunnan virastoissa, laitoksissa tai liikuntapaikoissa tulisi käyttää ensisijaisesti ja nykyistä enemmän alueen yrittäjien palveluita. Kokoomus haluaa edistää kestävää kehitystä ja oikeudenmukaisuutta maailmassa. Kokoomus kannustaakin kaikkia suomalaisia tekemään kestävän kehityksen mukaisia kuluttajavalintoja. Kokoomuksen puoluehallitus uskoo myös, että suomalaiset kykenevät tekemään vastuullisia kuluttajavalintoja ilman, että puolueen toimesta erikseen kannustetaan erityisiin toimintamalleihin minkään yksittäisten tavaramerkkien tai tuotteiden suhteen. Edellä olevan perusteella Oulujoen Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous kehottaa Kokoomuksen valtioneuvoston jäseniä, kansanedustajia ja puoluetoimistoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla valtakunnallisesti saadaan parannettua paikallisten yritysten huomioimista kunnallisissa tarjouskilpailuissa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus: Julkisen sektorin hankinnoissa on noudatettava hankintalakia, joka on vuodelta 2007. Lain soveltaminen koetaan edelleen monilta osin vaikeaksi. Tehostetun koulutuksen ja ohjeistuksen tarve sekä lainsäädännön muutoksen tarve ovat olleet nähtävissä. Hallitus antoikin esityksen hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta. Muutoksella muutetaan kansallisia kynnysarvoja ja pyritään tehostamaan julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmää. Laki tulee voimaan kesäkuussa 2010. Aloite nro 147 Oulujoen Kokoomus ry PAIKALLISET YRITYKSET HUOMIOITAVA PAREMMIN KUNNALLISISSA TARJOUSKILPAILUISSA Tällä hetkellä kuntien kilpailutuksissa liian usein paikalliset yritykset eivät tule huomioitua esimerkiksi valittaessa oman kunnan ravinto- ja ruokapalveluihin elintarvikkeiden, palveluiden ja tukitehtävien toteuttavaa yritystä. Monessa, liian monessa, kunnassa ei osata tehdä kilpailutusta oikein ja painottaa oikeita kriteerejä, jolloin ratkaisevana kriteerinä toimii vain tuotteen hinta. Näin perunat tulevat oman lähikoulun vieressä sijaitsevan pellon sijasta Puolasta ja lihatuotteet Thaimaasta. Vastaavasti kunnan katukivet tilataan naapuri- Koska hankintalaki ei koske kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, on saattanut sekä tarjoajille että hankkijoille syntyä harhakuva siitä, ettei pieniä hankintoja tarvitsisi lainkaan kilpailuttaa. Näin ei kuitenkaan ole. Enää ei ole suljettua paikallistaloutta, eikä sen varassa mikään yritys voi toimia, vaan markkinoiden pitää toimia. 181 Puoluekokous 2010 sisus.indd 181 28.5.2010 15:24:57 Kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen tarkoituksenmukainen, hankinnan laatuun ja laajuuteen soveltuvien hankintatapojen soveltaminen jää hankintayksiköiden omaan harkintaan. Myös pienhankintoja koskevat perusperiaatteet kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta. On varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimiminen, ostotoiminnan tehokkuus sekä hyvän hallinnon periaatteet myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Aloite nro 148 Uudenmaan Kokoomusnuoret ry SUOMEN YDINPOLTTOAINE JÄLLEENKÄSITELTÄVÄKSI Suomen ydinenergialaki 6 a § (29.12.1994/1420) määrää tällä hetkellä, että kaikki Suomessa käytetty ydinpolttoaine on käsiteltävä ja loppusijoitettava kotimaassa. Ydinpolttoaine voidaan jälleenkäsitellä jolloin sitä voidaan käyttää uudelleen energiantuotannossa, mutta nykyinen ydinenergialain muotoilu tekee tämän käytännössä mahdottomaksi sillä erillisen jälleenkäsittelylaitoksen perustaminen Suomeen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisten ydinjätemäärien vuoksi. Ydinpolttoainetta jälleenkäsittelevät muun muassa Ranska ja Iso-Britannia jonne ydinjätteen vieminen jälleenkäsittelyyn olisi turvallista ja taloudellisesti mahdollista. Lähes kaikki jälleenkäsittelypalveluja tarjoavat yritykset edellyttävät ja vaativat valtiollisen takuun siitä, että jälleenkäsittelyjätteet ja jälleenkäsittelyssä erotetut aineet palautetaan niiden alkuperämaahan mikä osaltaan takaa ydinpolttoaineen turvallisen käsittelyn. Hankintalainsäädäntö edellyttää, että hankintayksikön on määriteltävä tärkeimmät sopimusehdot jo tarjouspyynnössä. Myös tarjoajien tulee tuntea sopimusehtojen merkitys hankintaprosessissa, sillä tarjouspyynnöstä poikkeavien sopimusehtojen esittäminen tarjouksessa on yksi yleisimmistä tarjouksen hylkäämiseen johtavista syistä. Eduskunnan hyväksymässä laissa kansallisia kynnysarvoja nostetaan siten, että tavara- ja palveluhankintojen sekä käyttöoikeussopimusten kynnysarvo nousee 15 000 eurosta 30 000 euroon, sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä eräiden koulutuspalveluhankintojen kynnysarvo 50 000 eurosta 100 000 euroon ja rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo 100 000 eurosta 150 000 euroon. Kynnysarvojen nosto vähentää hankintamenettelystä syntyviä hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä hankintayksiköiden että tarjoajien näkökulmasta. Lakimuutoksen avulla kestävän kehityksen periaatteisiinkin nojaten osa käytetystä ydinpolttoaineesta voitaisiin palauttaa polttoainekiertoon jälleenkäsittelyn avulla. Ydinjätteen uraanista ja plutoniumista saataisiin jälleenkäsittelyllä 99,9 prosenttia talteen ja siitä voidaan valmistaa kevytvesireaktoreihin niin kutsuttua MOX – polttoainetta. Suomen kaikilla ydinvoimalaitoksilla on käytössä kevytvesireaktorit. Kynnysarvojen noustessa kasvaa hankintalain ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä. Niitä koskevat hankinnat toteutetaan hankintayksikön omien ohjeiden mukaisesti. Lain muutoksen lähtökohtana on, että kynnysarvojen alle jäävissä pienhankinnoissa oikeussuojakeinot vastaavat voimassa olevaa lakia lukuun ottamatta hankintaoikaisun käyttömahdollisuutta, joka tulisi koskemaan myös pienhankintoja. Hankintaoikaisua voidaan käyttää pienhankinnoissa silloin, kun hankintayksikön ohjeistuksen mukaisesti hankinnasta on järjestettävä kevennetty kilpailu ja tehtävä muodollinen hankintapäätös. Hankintaoikaisun käyttömahdollisuus ei kavenna hankintayksiköiden harkintavaltaa hankintamenettelyjen osalta. Uudenmaan Kokoomusnuorten mielestä ydinenergialakiin pitäisi tehdä muutos siltä osin, että kotimaisen ydinjätteen vieminen jälleenkäsittelyyn esimerkiksi Iso-Britanniaan tai Ranskaan tulisi olla mahdollista. Lakimuutos edesauttaisi polttoaineen saamista uudelleen kiertoon, jolloin jäte saataisiin hyötykäytettyä. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan tämän pykälän osalta ydinenergialain muutoksen puolesta. Puoluehallitus: Uusien ydinvoimaloiden periaatelupahakemukset ovat aiheellisesti nostaneet esiin ydinjätteen käsittelyn. Ydinjätteen käsittelyn asiantuntijaorganisaatio Posiva on jättänyt periaatepäätöshakemukset koskien syntyvän ydinjätteen loppusijoitusta. Rakentamislupahakemuksen odotetaan voitavan jättää valtioneuvostolle vuonna 2012. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 182 Puoluekokous 2010 sisus.indd 182 28.5.2010 15:24:57 Loppusijoituslaitoksen käyttölupaa voitaisiin tämän hetkisen aikataulun mukaan hakea valtioneuvostolta vuonna 2018. Näin loppusijoitus voidaan aloittaa 2020. Jätteen vaihtoehtoisen käsittelyn mahdollisuuksia mahdollista kehittää myös kotimaassa. Posiva tekee laajaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa ydinjätteen käsittelystä. Energiateknologialla on keskeinen rooli tavoiteltaessa vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Panostamalla tutkimus- ja kehitystyöhän voidaan energiatehokkuutta parantaa olennaisesti, kehittää täysin uusia teknologioita, vähentää fossiilisten energialähteiden päästöjä ja kehittää nykyisiä energian tuotantomuotoja entistä paremmiksi ja turvallisemmiksi. Suomessa käytetty ydinpolttoaine on tällä hetkellä välivarastoitu asianmukaisesti ja lainmukaisesti. Kokoomus katsoo että nykyisen ydinenergialain kirjaus ydinpolttoaineen jälleenkäsittelystä kotimaassa on tällä hetkellä vastuullinen ja riittävä. Energiatehokkuus edistää hyvinvointia, kilpailukykyä ja energian toimitusvarmuutta sekä vähentää energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia. Energian käytön tehostamisessa on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Energiatehokkuutta voidaan olennaisesti parantaa rakennuksissa, kotitalouksissa ja myös teollisuus- ja palveluyrityksissä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Päästöjen vähentäminen on energiapolitiikan yksi keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi eri teknisten ratkaisujen on oltava monipuolisesti käytettävissä. Ilmastotavoitteen keinoista – uusiutuva energia, energiatehokkuus, ydinvoima ja uudet teknologiat – ei pidä tehdä omia, itsenäisiä eikä etenkään päätavoitteen kanssa kilpailevia tavoitteita, vaan niistä on valittava kustannustehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi. Lisäämällä sähkön ja kaukolämmön käyttöä liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa voidaan päästöjä vähentää merkittävästi. Aloite nro 149 Munkinseudun Kokoomus ry HIILINEUTRAALIIN TULEVAISUUTEEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI Hallituskaudella 2011 - 2015 tehtävillä päätöksillä pitkälti ratkaistaan, kuinka hyvin Suomi saavuttaa EU:n asettamat vaativat päästöjen vähentämis-, uusiutuvien energialähteiden lisäämisja energiatehokkuuden parantamistavoitteet, ns. 20/20/20 tavoitteen. Energiaomavaraisuuden kasvattamista on edistettävä. Tyypillisesti uusiutuvien energialähteiden kotimaisuusaste on korkea ja niiden tukeminen myös tässä mielessä on perusteltua. Kotimaisten polttoaineiden ohella ydinvoima edistää hyvin omavaraisuustavoitetta. Suomen on oltava aktiivinen EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa. Valtaosa energiaan liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä perustuu jo nykyisin EU-lainsäädäntöön ja Euroopan unionin merkitys Suomen energiatulevaisuudelle korostuu entisestään lähitulevaisuudessa. EU:n valitsema tapa vähentää päästöjä on päästökauppa. Se antaa markkinoilla hinnan päästöille ja signaalin investoinneille. Päästökaupan kanssa päällekkäinen tai ristiriitainen ohjaus aiheuttaa lisäkustannuksia ja luo epävarmuutta investoinneille. Siksi nykyistä päällekkäistä ohjausta on purettava. Energiaan liittyvät verot on kohdistettava energian kulutukseen tuotannon asemasta, ja päästökaupassa mukana olevia laitoksia ei tule lisäksi verottaa päästöperusteisesti. Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyssä asunnossa. Kaukolämpö mahdollistaa energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja se on ilmansuojelun ja energiatehokkuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Lisäksi kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Energiatehokkuuden ja suomalaisen energiainfrastruktuurin kannalta on tärkeätä huolehtia siitä, ettei jo päästökaupan piirissä olevaa kaukolämpöä rasiteta lisäksi korkealla verotuksella. Energiaratkaisut ovat hyvin pitkäkestoisia, useita kymmeniä vuosia, ja myös toteutettavan energiapolitiikan tähtäin on asetettava 20-40 vuoden päähän. Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä sitoumusta. Energiahaasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi ja kestäväksi kasvuksi järkevillä ja kustannustehokkailla toimilla. Olennainen kysymys on, kuinka kansantalouden kilpailukyky ja ihmisten hyvinvointi voidaan säilyttää siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Taloudesta ja hyvinvoinnista erityisesti Kokoomus on perinteisesti kantanut vastuuta ja niin pitää olla nytkin. 183 Puoluekokous 2010 sisus.indd 183 28.5.2010 15:24:57 Tieliikenteen päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti liikennettä sähköistämällä. Sähköautot kuluttavat vain noin kolmanneksen polttomoottoriautojen tarvitsemasta energiasta. Ne eivät aiheuta suoria kasvihuonekaasupäästöjä ja ovat paikallisilta ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaisia polttomoottoriajoneuvoihin verrattuna. määriteltiin tavoitteet ja keinot Suomen vähäpäästöisen politiikan toteuttamiselle. Uusiutuvan energian lisääminen on Kokoomukselle keskeinen tavoite. 38 prosentin tavoite uusiutuvalle energialle on kova. Bioenergian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin mahdollista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeutuu. Myös tuulivoimaa lisätään valtavasti lähivuosina. Monipuolisia ratkaisuja tarvitaan, ja niiden kustannukset suomalaisten sähkölaskuissa ja veroissa tulevat olevan huomattavia. Kustannusten tulee kokoomuksen mielestä olla mahdollisimman läpinäkyviä, jotta tiedämme mistä maksamme. Parempi ja puhtaampi ympäristö on meille arvokas ja sen säilymisestä on maksettava. Hiilen tehokas ja nopea korvaaminen vaatii nopeita ja tavoitteellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan sovitun aikataulun pitäminen. Vuoden 2020 teknologia on muutamassa vuodessa saatava kaupallisesti tehokkaaseen käyttöön. Ilmasto- ja energiahaasteiden ratkaiseminen edellyttää runsaasti investointeja. Energia-ala on kaikista teollisuudenaloistamme pääomavaltaisin ja ala on noussut koko teollisuutemme investointiveturiksi. Laman aikana näiden investointien merkitys on ollut aivan ratkaiseva hyvinvoinnille, työllisyydelle ja koko yhteiskunnalle. Myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi energia-alan investointien esteitä, kuten raskaita ja hitaita lupamenettelyjä, on pyrittävä määrätietoisesti purkamaan. Edellä olevan perusteella Munkinseudun Kokoomus ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaisi puoluejohtoa sekä eduskunta- ja europarlamenttiryhmää ryhtymään täysipainoisesti kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta Suomen ja EU:n harjoittama energiapolitiikka johtaisi mahdollisimman kustannustehokkaaseen päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä. Erityisesti on: Puoluekokouksessa on käsittelyssä ilmasto- ja ympäristöpoliittinen kannanotto Puhtaamman ja vihreämmän Suomen puolesta. Kannanotto tuo ympäristövalinnat jokaisen ulottuville ja kannustaa kokoomuslaisia ympäristöfiksuun toimintaan. Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. - toteutettava johdonmukaista, aktiivista ja pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka peruspilareita ovat energian tehokas tuotanto ja käyttö, uusiutuvat kotimaiset energialähteet, ydinvoima ja muut vähäpäästöiset teknologiat, Aloite nro 150 Kälviän Kokoomus ry - panostettava voimakkaasti energiateknologian kehittämiseen, SYÖTTÖTARIFFIT MYÖS PIENSAHOILLE - pienennettävä rakennusten lämmön tarvetta sekä turvattava taajamissa kaukolämmön asema ja edistettävä taajamien ulkopuolella lämpöpumppujen käyttöä, Saadun tiedon mukaan Suomen Sahat ry on jo useaan otteeseen tehnyt aloitteen mm. työ- ja elinkeinoministeriölle syöttötariffin aikaan saamiseksi sahateollisuudelle. Sen mukaan tämä teollisuuden ala on jo tänään lämpöenergian suhteen omavarainen ja samoilla laitoksilla olisi mahdollista tuottaa nykyisestä bioenergian raaka-aineesta ”puhdasta sähköä”. Sähkön tuottaminen vaatisi kuitenkin kalliit investoinnit, jotka vaatisivat investoinneille säännöllisen tulon takaisinmaksun varmistamiseksi ja johon voisi sahateollisuus luottaa. Syöttötariffi takaisi tämän. Tällainen menetelmä on käytössä liki kaikilla EU-mailla, joiden sahateollisuus myös kilpailee suomalaisen sahateollisuuden kanssa sahatavaramarkkinoista kaikkialla maailmassa. Ruotsi hoitaa asian vihreiden sertifikaattien ostovelvoitteella, jolloin syöttötariffia ei tarvita. - edistettävä liikenteen sähköistymistä ja vähäpäästöisten biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä, - purettava päästökaupan kanssa päällekkäistä tai ristiriitaista ohjausta, sekä - nopeutettava investointeja päästöttömään energiantuotantoon mm. virtaviivaistamalla lupaprosesseja. Puoluehallitus: Aloitteentekijät ovat ansiokkaasti tuoneet esiin useita ajankohtaisia tekijöitä suomalaisen vähäpäästöisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Kokoomus on aktiivisesti osallistunut hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiseen työskentelyyn, jossa Nykyinen hallitusohjelma korostaa, että se tukee hajautettua lämmön ja sähkön tuotantoa ja hel- 184 Puoluekokous 2010 sisus.indd 184 28.5.2010 15:24:58 litusohjelman toteuttamiseksi, jossa se lupaa tukea hajautettua lämmön ja sähkön tuotantoa ja helpottaa niiden markkinoille pääsyä. Siksi hajautetun lämmön ja sähkön tuotannon tähänastinen este syöttötariffin puuttuminen sahateollisuuden jäsensahoilta, tulisi asetusta, lakia ja sääntöjä muuttaen muuttaa viipymättä siihen muotoon, että syöttötariffin käyttöön otto olisi sitä haluaville sahoille mahdollista. pottaa niiden markkinoille pääsyä. On perin outoa ja vastuutonta työllisyydenkin kannalta, ettei Suomessa sähkön tuottamisen alalla saisi olla kuin vain suuria toimijoita, kun hyviä ympäristöystävällisiä ratkaisuja on kerran olemassa. Syöttötariffin antaminen sahateollisuudelle käynnistäisi varmuudella useita hankkeita maamme eri osissa. Hankeketju muodostuisi suurempien sahojen omista hankkeista ja pienempien sahojen yhteishankkeista, sillä onhan tämä teollisuuden ala jo nykyisin yhteistoiminnassa paikallisten energia-alan toimijoiden kanssa. Edellisen toteutuessa sähkötuotannon lisäksi syntyisi samalla monessa tapauksessa kaukolämpöä asutuskeskuksille. Puoluehallitus: Hallituksen valmistelemassa uusiutuvan energian velvoitepaketissa tehtiin myönteisiä ratkaisuja pienten CHP-laitosten tukemiseksi. Yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuormia on mahdollista hyödyntää tehokkaammin korvaamalla lämpökattiloita pienillä yhteistuotantoyksiköillä. Näissä laitoksissa on energian – niin lämmön kuin sähkönkin – tuotanto toteutettavissa monipuolisilla raaka-aineilla. Pienten CHP-laitosten sähköntuotantokustannus on markkinahintaa korkeampi ja näin ollen uusien investointien toteutuminen edellyttää tukitoimia. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa päädyttiin syöttötariffiin. Syöttötariffina annetun tuen maksimimääräksi rajattiin 750 000 euroa vuodessa. Näin kustannukset ovat kontrolloitavissa ja laitoskokoon sidottaessa riskinä olevia investoinnin vääristymiä. Syöttötariffia tulisi soveltaa kaikille puupolttoaineille, mutta vain uusille laitoksille. Tämä toisi nykyisessä työllisyystilanteessa, joka syrjäseuduilla on vaikeutunut entisestään, näille alueille lisää taloudellista aktiviteettia, joka varmasti lisäisi alueille työpaikkoja ja hyvinvointia. Hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto antaisi kaikissa edellä mainittuihin liittyvissä investoinneissa mahdollisuuden hyödyntää kotimaista kone- ja laiteosaamista. Edellä esitetty sähköntuotantomalli olisi ekologisin vaihtoehto tuottaa bioenergia mahdollisimman lähellä raaka-aineen syntypaikkaa. Se vähentäisi myös merkittävästi liikennepäästöjä, kun nykyisin bioenergia saattaa siirtyä rattailla, jopa satojen kilometrien päähän jalostettavaksi lämmöksi tai sähköksi. Puun käytön lisääntyminen kattiloissa tukee myös sahojen toimintaa, kun käytetty puuaines saadaan tarkempaan käyttöön. Pienimuotoisen CHP-tuotannon tukemisen lähtökohtana ei ole ainoastaan uusiutuvan energian käytön lisäämisen tavoitteet vaan myös uuden teknologian kehittäminen. Sahateollisuus ei vaaranna muiden toimijoiden raaka-ainehuoltoa, sillä sahoilla ei olisi tarvetta juurikaan lisätä poltettavaa, koska heillä on lähes käyttämättä metsähankinnassa tuleva hakkuutähde, eikä sahojen omissa intresseissä ole polttaa sellaista puuta, josta voidaan tehdä puuteollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta. Myös sahojen jalostusaste kohoaa vauhdilla, joka tuo kaiken aikaa uutta poltettavaa puuainesta sahoille. Kun syöttötariffi on hallinnollinen takuuhinta, joka vaikuttaa sähkön kuluttajahintoihin, eikä valtion budjettiin, se pitäisi kansantaloudenkin näkökulmasta lukemattomine myönteisvaikutteineen saattaa kiireellä voimaan. Sahojen syöttötariffin kustannusvaikutus jäänee alle euron MWh:lta, joka on vähäinen verrattuna viime vuosina tapahtuneisiin hinnan kohoamisiin ja joka tulee päästökaupan johdosta joka tapauksessa tulevaisuudessa toteutumaan. Hallinnollisen syöttötariffin kustannukset olisi helppo hoitaa linjayhtiö Finngridin toimesta samaan tapaan kuin turpeelle annettu syöttötariffi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 151 Meri-Porin Kokoomus ry LANNASTA LÄMPÖÄ Meri-Porin Kokoomus ry tukee puolueen linjaa lähimmäisestä välittämisestä. Eräänä osana välittämisessä on myös kestävän kehityksen –ajatus ja sen noudattaminen. Kestävään kehitykseen kuuluu olennaisesti myös uusiutuvien energiamuotojen hyväksikäyttö. Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja ministerit toimimaan vielä voimassa olevan hal- Maailmanlaajuisesti on alkuperäiskansojen keskuudessa aavikoilla ja muilla puuttomilla alueilla ollut tapana polttaa hyötyeläinten kuivuneita 185 Puoluekokous 2010 sisus.indd 185 28.5.2010 15:24:58 kinoiden toimivuutta edistää vapauttamalla kaukolämpötoimintaa kilpailulle ja markkinatalouden periaatteille. ulosteita tarvittaessa lämpöä ruuan valmistukseen. Meri-Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy seuraavan esityksen: Puoluekokous edellyttää, että hallituksen ja eduskunnan energiapoliittisilla linjauksilla mahdollistetaan eläinten lannan poltto lämpövoimaloissa. Edellä olevan perusteella Helsingin Teknisten Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kaukolämmön siirtoverkkojen vapauttamista edistetään kaikkien halukkaiden lämmön tuottajien käyttöön ja kaukolämmön siirtoverkot erotetaan omiksi yksiköksi nykyisistä kaukolämmön tuotantoa, jakelua ja myyntiä harjoittavista yhtiöistä tai kunnallisista laitoksista ja lämmön siirtotariffin hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta siirretään Energiamarkkinaviraston alaisuuteen. Puoluehallitus: Hallitus sopi uusiutuvan energian velvoitepaketista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ilmastotavoitteiden mukaisesti huhtikuussa. Osana velvoitepakettia sovittiin pien-CHP laitosten tukemisesta syöttötariffilla. Nämä yhteispolttolaitokset soveltuvat useiden eri energiaraaka-aineiden polttamiseen. Puoluehallitus: Aloitteen tekijät tuovat esiin kaukolämmön tuottajan määräävän markkina-aseman, minkä vuoksi tulisi olla huolissaan kaukolämpömarkkinoiden hinnoittelusta, läpinäkyvyydestä ja valvonnasta. Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkö ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi on Euroopan parlamentti ja neuvosto antanut direktiivin 2004/8/EY jonka tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta ja parantaa toimitusvarmuutta. Tämä niin sanottu CHP direktiivi määrittelee keskeiset käsitteet. Osana valmistelua on myös ns. sivutuoteasetus, jossa määritellään biokaasulaitoksissa käyttökelpoiset energiaraaka-aineet. Asetuksen mukaan näitä ovat muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavat sivutuotteet, kuten eläinten lanta sekä teollisuuden bioperäiset jätteet. Näin ollen rajoitteita ei lannan polttoon kaasutukseen perustuvissa yhteispolttovoimaloissa ole. Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on luoteeltaan paikallista. Perusteita kuluttajamarkkinoiden avaamisesta kilpailulle ei ole selvityksissä voitu osoittaa. Markkinoiden toimivuutta voidaan edistää muilla keinoin, kuten mahdollistamalla ulkopuolisten tuottajien pääsy kaukolämpöverkkoon ja läheisten lämpöverkkojen yhdistelyllä ja näin syntyvän markkinan sisäisellä kaupankäynnillä. Suuri osa kaukolämpöyhtiöistä on eriyttänyt laskennallisesti kaukolämpötoiminnan, vaikkakaan ei julkista eriytettyä tuloslaskelmaa ja tasetta. Toiminnan läpinäkyvyyden kannalta tämä olisi kannatettava asia, jota varsinkin kaupunkiyhtiöissä olisi mahdollisuus edistää. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 152 Kauppa- ja teollisuusministeriö teki vuonna 2006 selvityksen kaukolämpöliiketoiminnan avaamisen mahdollisuuksista sekä edellytyksistä joilla kaukolämpömarkkinoiden läpinäkyvyyttä voitasi edistää. Helsingin Teknisten Kokoomus ry KAUKOLÄMPÖVERKKO ON VAPAUTETTAVA VAPAALLE KILPAILULLE Suomi on ollut yksi edelläkävijöistä sähkömarkkinoiden vapauttamisessa kilpailulle. Sähkömarkkinoiden vapauttamisesta kilpailulle on saatu runsaan vuosikymmenen kuluessa pääosin positiivisia kokemuksia. Energiamarkkinoiden vapauttaminen ei ole kuitenkaan ulottunut kaukolämpötoimintaan, vaan se on pysynyt pääosin kilpailun ulkopuolella. Lähivuosina kaukolämpötoiminta tulee kohtaamaan uusia haasteita kuten kiristyvät kasvihuonepäästötavoitteet, päästökaupan muutokset, uudet kilpailevat tekniikat ym. Myös kansalaisten maksaman kaukolämmön hintaa kohtaan tulee merkittäviä korotuspaineita. Kaukolämpötoimintaa voidaan tehostaa ja mark- Kaukolämmön tuotanto ja jakelu on normaalin kilpailuvalvonnan piirissä ja kuuluu näin ollen Kilpailuviraston vastuulle. Kilpailunrajoituslain katsottiin edellä mainitun selvityksen mukaisesti antavan riittävät eväät valvonnan suorittamiselle eikä suurille muutoksille ole tarvetta. Selvityksen perusteella eri sidosryhmät ovat varsin tyytyväisiä nykyiseen kaukolämmön viranomaisvalvontaan. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 186 Puoluekokous 2010 sisus.indd 186 28.5.2010 15:24:58 Aloite nro 153 Kokoomuksen periaatteena on aina ollut työntekoon kannustaminen, jota nykyinen sosiaaliturvan malli ei tue, kun taas perustulo tekee jokaisesta työtunnista hyödyllistä tekijälleen. Perustulo on myös oikeudenmukainen ja selkeä järjestelmä, jota ei voi myöskään huijata tai väärinkäyttää. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry PERUSTULO SOSIAALITURVAUUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAKSI Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on nykyisellään sekava ja byrokraattinen erilaisten tukien viidakko, joka hyvistä tarkoitusperistä huolimatta on ihmisarvoa alentava ja pakottaa joutilaisuuteen. Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen on mahdotonta, pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää, pienyrittäjät jäävät käytännössä sosiaaliturvan ulkopuolelle ja tilapäisten työsuhteiden vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Työttömyysturvassa oleva kannustinloukku on aivan järjetön: Jos pysyt työttömänä, saat tasaisen toimeentulon työttömyysturvan kautta. Jos otat työtä, erityisesti lyhytaikaista sellaista, työttömyysturva katkeaa. Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää, sekä ministeriryhmää luomaan Kokoomuslaisen mallin sosiaaliturvajärjestelmän täydelliseksi uudistamiseksi perustulomallin pohjalta. Puoluehallitus: Oulun Läänin Kokoomusnuoret ovat oikealla asialla. Sosiaaliturvan ja työn tekemisen yhdistämisen tulisi olla nykyistä toimivampaa muun muassa työn kannustavuuden parantamiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmän tuli olla myös selvästi nykyistä yksinkertaisempi, jolloin byrokratian määräkin olisi kohtuullinen. Nykyisellään perustoimeentulo on hankalan anomisen ja viranomaisharkinnan takana. Pahimmillaan kuukausien odotus ilman mitään varmuutta toimeentulosta ja sekavan byrokratian viidakossa seikkailu ei ole ihmisarvoista. Tukijärjestelmän kankeus houkuttaa harmaan työn pariin, koska työpalkka vähennetään työttömyyskorvauksesta. Työttömälle tämä on rankaisu töihin menosta hän nimittäin tienaa saman tai vähemmän kuin työttömänä ollessa jonka lisäksi työttömyysturvan katkettua alkaa uusi hakemusprosessi ja odotusajat ennen Kelan korvausten uudelleenkäynnistymistä. Kokoomuksen lähtökohdat sosiaaliturvan kokonaisuudistamisessa olivat kannustavuuden lisääminen, byrokratian vähentäminen ja riittävä tuen taso yhteiskunnan tukea aidosti tarvitseville. Nämä ovat lähtökohtia edelleen sosiaaliturva uudistettaessa. Perustulo, kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero ovat olleet sosiaaliturvan kokonaisuudistustyössä jonkin verran esillä. Niiden kannatus on kuitenkin ollut melko vähäinen etenkin siksi, että niiden vaikutuksia kansalaisten toimeentuloon, työn kannustavuuteen sekä sosiaaliturvan byrokraattisuuteen ja kustannuksiin ei tunneta tai niiden aiheuttamien haittojen arvioidaan olevan hyötyjä suuremmat. Merkille pantavaa on muun muassa se, ettei yhdessäkään hyvinvointivaltiossa ole otettu käyttöön perustuloa, kansalaispalkkaa tai negatiivista tuloveroa. Perustulo, kansalaispalkka tai samankaltaiseen lopputulokseen johtava negatiivinen tulovero on sosiaaliturvajärjestelmä, jossa syyperusteinen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu kaikille kansalaisille maksettavalla perustulolla. Perustulo on verovapaa etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Erään mallin mukaan kuukausittain maksettava summa voisi olla 440 euroa. Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana monetarismin kehittäjänä tunnettu Nobel-palkittu ekonomisti Milton Friedman. Aloitteen mukainen 440 euron kuukausittainen perustulo ei riittäisi turvaamaan toimeentuloa. Sen lisäksi tarvittaisiin edelleen suuri määrä nykyisiä etuuksia, joilla kompensoidaan esimerkiksi asumisesta, lapsista, työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Järjestelmä ei näin ollen yksinkertaistuisi. Perustulon määrän korottaminen johtaisi puolestaan suuriin kustannuksiin. Perustulon myötä monenlaisissa tukiviidakoissa seikkaileminen vähenisi merkittävästi ja kansalaisten ”luukuttaminen” loppuisi. Monen sairaan, vanhuksen ja mielenterveysongelmaisen ihmisen kyky huolehtia hänelle kuuluvan sosiaaliturvan hakemisesta on niin heikko, että monet jäävät jopa vaille lakisääteisiä etujaan puhumattakaan harkinnanvaraisesta sosiaaliturvasta. Viimeksi mainitun hakeminen ja myöntäminen on lisäksi usein nöyryyttävä prosessi, joka nujertaa entisestäänkin heikkoa itsetuntoa. Nykyisen syyperusteisen sosiaaliturvan vahvuutena on muun muassa yhteiskunnan avun tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kustannusten hallinta. Syyperusteisuudella julkinen tu- 187 Puoluekokous 2010 sisus.indd 187 28.5.2010 15:24:58 ki pystytään kohdentamaan yhteiskunnan tukea oikeasti tarvitseville sosiaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Syyperusteisuus on osoittautunut myös työn kannustavuutta edistäväksi ominaisuudeksi. Periaatteessa työviranomaisia olisi mahdollista ohjeistaa tämän ongelmakohdan poistamiseksi, mutta käytännössä rajanveto on vaikeaa. Haasteeksi muodostuu se, mikä lasketaan työttömyysturvan kannalta hyväksyttäväksi syyksi olla poissa palkkatyöstä. Hakijoiden yhdenvertaisuus täytyy taata kaikissa olosuhteissa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 154 Töölön Kansallisseura ry Aloite nro 155 PALUUMUUTTAJIEN OIKEUDET TURVATTAVA Töölön Kansallisseura ry Moni ulkomaankomennukselta Suomeen palaava aviopuoliso ei saa samanvertaista työttömyystukea kuin muut Suomessa työttömäksi joutuneet työttömyyskorvauksen hakijat. KELAN LOMAKKEET SELKOKIELELLE Kansaneläkelaitoksen asiakkaat joutuvat täyttämään useita lomakkeita anoessaan yhteiskunnan tukea erilaisissa elämäntilanteissaan, Se, että vanhuksilla on suuria vaikeuksia ymmärtää viranomaiskieltä erityisesti paperille painettuna, ei enää ole harvinaista. Nykyään kansaneläkelaitos on ottanut tehtäväkseen myös nuorison ja opiskelijoiden erilaisten tukien myöntämisen. On kuitenkin ilmennyt, että lomakkeiden kielellinen ilmaisuvoima on niin sekavaa, että korkean peruskoulutuksenkaan avulla eivät lomakkeet “aukea”. Ei voi olla oikein, että kansalainen tarvitsee erityispalveluita saadakseen selville mitä viranomainen ehkä sekavalla sanonnallaan on mahdollisesti ajatellut tai ehkä tarkoittanut. Suomen palaavan palkansaajan työssäoloehto ei täyty, koska aviopuolison mukana ulkomaan komennuksen aikana ei aina ole mahdollisuutta olla palkkatyössä. Jos esimerkiksi kysymyksessä on ollut maa, jossa jo kieli on ollut esteenä työn saannille tai aviopuolisolle ei ole myönnetty työlupaa, koska hän on tullut perheenjäsenenä komennusmaahan. Asianomaisen puolison palatessa takaisin ja hakiessa työttömyysturvaa eivät viranomaiset kiinnitä tähän historiaan mitään huomiota. Niinpä aviopuoliso tippuukin maahan palattuaan turvajärjestelmän ulkopuolelle. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla kansaneläkelaitoksen lomakkeet yksinkertaistetaan selkeiksi kansalaisen omalla äidinkielellä ymmärrettäviksi asiakirjoiksi. Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous Velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, ulkomailla komennustyössä olevan aviopuolison paluuturvaa parannetaan. Puoluehallitus: Kela tekee noin 16 miljoonaa hakemuspäätöstä vuodessa. Verkkopalveluissa oli viime vuonna runsaat 14 miljoonaa päätetapahtumaa. Puhelinpalveluihin tulee yli 4 miljoonaa puhelua ja toimistoissa oli yli 3 miljoonaa asiointia. Kela lähetti asiakkailleen 17,5 miljoonaa kirjettä. Puoluehallitus: Oikeus peruspäivärahaan edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Näin tapahtuu, jos hakija on ollut palkkatyössä vähintään 8 kk työttömyyttä edeltäneiden kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana. Lisäksi hakijan työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa, ja kokoaikatyön palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen. Tämä siis mahdollistaa puolentoista vuoden oleskelun ulkomailla menettämättä oikeutta peruspäivärahaan. Kela on siis jokaisen suomalaisen arjessa. Ihmiset odottavat Kelan hakemuksilta ja ratkaisuilta selvyyttä kertalukemalla, yksilöllisyyttä, jotta voi vakuuttua, että asia on tutkittu perin pohjin ja että ratkaisut tulevat nopeasti. Ilmausten täsmällisyys ja yhtenäisyys ovat Kelan ilmaisemia tavoitteita. Tätä kehitystyötä Kela sanoo tekevänsä systemaattisesti. Tarkastelujaksoa voidaan tietyissä tapauksissa pidentää, mutta aviopuolison ulkomaankomennusta ei ole työttömyysturvalaissa eritelty erikseen tällaiseksi tapaukseksi. Kelan toiminnasta vastaavat viime kädessä eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut ja valtuutettujen nimeämä Kelan hallitus. 188 Puoluekokous 2010 sisus.indd 188 28.5.2010 15:24:58 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen saattaen aloitteen ja siihen annetun vastauksen Kokoomuksen eduskuntaryhmän tietoon. heille yhteenkuuluvuudentunteen suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikuisina he tuntevat velvoitteensa yhteiskuntaa kohtaan ja osallistuvat normaalisti yhteiskunnan toimintaan tekemällä töitä ja maksamalla veroja. Aloite nro 156 Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi ja kolmannen sektorin avustusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Porin Kokoomus ry LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN TILANTEEN PARANTAMINEN JA KOLMANNEN SEKTORIN AVUSTUSMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN Puoluehallitus: Porin Kokoomus ry tarttuu aloitteessaan erittäin tärkeään aiheeseen. Lapsiperheiden taloudellinen asema on talouden taantuman myötä heikentynyt ja avuntarve on kasvanut. Tärkeintä lapsiperheiden tukemiseksi olisi saada työllisyys jälleen kasvu-uralle, sillä lapsiperheiden avuntarve syntyy usein työttömyydestä. Tämän eteen on tehty ja tullaan tekemään paljon nyt kokoomuksen ollessa hallitusvastuussa. Vuosi 2010 on Euroopan Unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teema on kohdallaan, sillä 90-luvun laman syrjäytymisen vaikutukset näkyvät edelleen. Porissa olemme huolissamme etenkin lapsiperheiden lisääntyneestä tarpeesta hankkia ruokapusseja leipäjonoista. Suomalaisen ylpeydelle on kova paikka tukeutua ulkopuolisen apuun ja etenkin lähteä leipäjonoon. Porissa kolmannen sektorin avustuspussien tarve on lisääntynyt viimeisen hallituskauden aikana huomattavasti. Vuonna 2005 jaettiin koko vuoden aikana 104000 ruokapussia kun 2010 tammi-maaliskuun aikana on jaettu samojen toimijoiden osalta yli 110000 ruokapussia. Noin 80 000 hengen edullisen hintatason kaupungissa pidämme tätä huolestuttavana suuntana. Uskomme, että ruokapussien jakamisen kehitys on samansuuntaista myös muualla Suomessa, vaikka Porissa jaettujen ruokapussien määrä on 5,4-kertainen verrattuna Helsingissä jaettuihin. Lapsiperheille suunnattuja tukia ovat perhevapaiden ja päivähoitopalveluiden lisäksi äitiysavustus (useimmiten äitiyspakkaus), lapsilisä ja elatustuki. Tällä vaalikaudella on tehty paljon positiivisia uudistuksia myös lapsiperheille suunnattuihin tukiin. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmalla on pyritty puuttumaan juuri esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymiseen yhtenä tärkeänä osahankkeena. Isyysvapaata on pidennetty kahdella kuukaudella. Vanhempainvapaajärjestelmää pyritään uudistamaan parhaillaan. Lapsilisiä on korotettu 10 eurolla sekä yksinhuoltaja-, että monilapsisten perheiden osalta. Lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin maaliskuusta 2011 lähtien, eli kokoomuksen pitkäaikainen tavoite täyttyy. Elatustuki on siirretty kunnista Kelan hoidettavaksi, näin on yhdenmukaistettu käytäntöjä ja vapautettu kunnista sosiaalityön resursseja. Sata-komitea esittää myös asumistuen kokonaisuudistusta, josta lukuisat perheet hyötyisivät. Ruokapussien menekki on osoitus perusturvan puutteellisuudesta tämän päivän hintatasolla tai merkki sosiaalituen hakemisen raskaudesta henkisesti vaikeassa tilanteessa. Jatkuvasti lisääntyneen tarpeen edessä lapsiperheiden taloudellista tilannetta pitäisi parantaa, kolmannen sektorin avustustoimintaa tulisi rahoittaa paremmin ja kolmannen sektorin toimijat hyödyntää osana julkista palvelujärjestelmää. Avustustoimintaa voidaan tukea esimerkiksi antamalla tilat toiminnalle ja tarjoamalla työttömiä työntekijöitä avustustehtäviin. Aloitteessa todetaan aivan oikein, että lapsiperheitä tukemalla annetaan lapsille ja nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksi lapsiperheitä tuetaan monin tavoin ja kokoomus on sitoutunut lapsiperheiden tukemiseen myös jatkossa. Mikäli lapsiperheet eivät pärjää taloudellisesti, perheen vanhemmat syrjäytyvät ensin työelämästä ja lapset heidän jälkeensä. Elleivät nämä lapset tee työiässä töitä, niin rahat eivät riitä työttömyyskorvauksiin, eikä eläkkeiden maksuun. Kuka meistä sitten pitää huolen? Nuoria ei ole varaa syrjäyttää yhteiskunnasta. Pitämällä lapsiperheet vireänä vaikeista tilanteista huolimatta annamme Aloitteessa nostetaan esiin myös kolmannen sektorin avustusmahdollisuudet. Tämä on tärkeä asia, sillä kolmannen sektorin työ tarkoittaa usein käytännössä sellaisia välittämisen tekoja, mitkä eivät viranomaistyönä onnistu. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus siitä, että julkisen, yksityisen ja 189 Puoluekokous 2010 sisus.indd 189 28.5.2010 15:24:58 tibisneksen. On järkyttäviä esimerkkejä siitä, että lastenkoteja on perustettu jopa kosteusvaurioisiin vanhoihin kouluihin, eikä ”hoito” niissä täytä minkäänlaisia kriteerejä. Lasten tilanteet ovat näissä laitoksissa paljon pahemmat kuin kotona, josta sosiaaliviranomaiset ovat nähneet tärkeäksi heidät ottaa väkivalloin pois. kolmannen sektorin yhteistyötä palvelutuotannossa lisätään. Tätä on vielä erikseen korostettu lapsiperheiden palveluiden kohdalla. Valtioneuvosto teki vuonna 2007 periaatepäätöksen, jolla turvataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Periaatepäätöksellä luotiin julkisen vallan toimintalinjaa suhteessa kansalaisjärjestöihin sekä lisättiin toimien johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta. Periaatepäätös selkiyttää myös vapaaehtoistyöhön perustuvan toiminnan asemaan sekä huomioi yleishyödyllisten yhteisöjen ja yritysten tasapuolisen kohtelun markkinoilla. Monet kunnat ovat tehtailleet huostaanotoilla taloutensa kuntoon muutamassa vuodessa, koska valtiolta saatava raha ei käsittääksemme ole millään lailla lastensuojeluun korvamerkittyä. Tuhansien tavallisten perheiden rikkirepiminen ei ole voinut olla lainsäätäjän tarkoitus. Tilanne on korjattava välittömästi. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta asetettiin vuonna 2007 parantamaan julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Neuvottelukunnan tehtäväksi asetettiin muun muassa arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä. Voimme vain kuvitella mitä historiankirjoitus tulee toteamaan suomalaisten lasten ja perheiden kohtelusta 2000-luvulla. On myös viisasta ja kaukonäköistä ottaa huomioon se, että kun viesti suomalaisesta lastensuojelusta kiirii maailmalle, globaalit huippuyritykset eivät todennäköisesti ole halukkaita sijoittamaan toimintojaan maahan, jossa työntekijöiden perheet joutuvat ”maan tavan” vuoksi vaaraan. Suomalainen malli, jossa tuetaan ja rahoitetaan kolmatta sektoria, esim. sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on toimiva. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Hyvinvointipalvelujen päävastuu on edelleen julkisella sektorilla, mutta kolmas sektori ja meistä jokainen voi toimia hyvänä täydentäjänä. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia onkin syytä kehittää edelleen. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry esittää, että eduskunta muuttaa joulukuussa 2005 tehtyä lakimuutosta lastensuojelun valtionavusta siten, että sitä ei enää makseta suhteessa huostaanottojen määrään. Maksuperuste tulee muuttaa siten, että muut perheen tukitoimet huomioidaan valtionapua määriteltäessä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Lastensuojeluperusteisen valtionavun tulee määräytyä suhteessa lastenpsykiatrian palveluiden käyttämiseen, neuvolakäyntien määrään ja ennen kaikkea perustyötä perheissä tekevien kodinhoitajien määrään. Perhetyöntekijöitä, joilla on vain kuuntelijan rooli, ei tarvita. Kodinhoitajia koulutetaan esim. palvelualan oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Aloite nro 157 Oulun Kokoomusseura ry LASTENSUOJELUKERTOIMELLA MAKSETTAVA VALTIONAPU Joulukuussa 2005 tehty lakimuutos, jossa lastensuojelukertoimella tuleva valtionapu muutettiin tulemaan suhteessa huostaanottojen määrään, on johtanut Suomessa ennen näkemättömään tilanteeseen, jossa perheet revitään hajalle viemällä lapset huostaan, vaikka perheissä ei ole merkkiäkään väkivallasta ja päihdeongelmista ja huostaanotolle ei ole perustetta. Puoluehallitus: Oulun Kokoomusseura ry:n aloitteessa nostetaan esiin tärkeä kysymys liittyen lastensuojeluun ja erityisesti huostaanottoihin ja niiden vaikutus kuntien valtionosuuksiin. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Laissa säädetään yksiselitteisesti ne edellytykset, joiden perusteella huostaanotto tulee tehdä. Lakimuutos joulukuussa 2005 on johtanut siihen, että huostaanotto on lähes ainoa tukimuoto perheelle. On tapauksia, joissa perheen äiti tarvitsisi apua syöpähoitojen ajaksi ja esim. Oulussa on ainoana apuna tarjottu lasten huostaanottoa. Huostaanotto on tulee mahdolliseksi vain, mikäli avohuollon tukitoimilla ei pystytä takaamaan lapsen edun mukaista huolenpitoa. Esimerkiksi kunnan määrärahojen riittämättömyys ei ole lais- Lakimuutos ja sitä seurannut huostaanottobuumi on poikinut myös villin perhekoti- ja lastenko- 190 Puoluekokous 2010 sisus.indd 190 28.5.2010 15:24:58 sa tarkoitettu sellainen syy, jonka perusteella voitaisiin arvioida, ettei tukitoimien järjestäminen ole ollut muulla tavalla mahdollista. Aloite nro 158 Valtionosuuden lastensuojelukerroin lasketaan jakamalla kunnassa huostaanotettujen lasten määrä kunnan asukasmäärällä. Osamäärä puolestaan jaetaan koko maan vastaavalla osamäärällä. Tämän jälkeen asukasta kohden määritelty lastensuojelun perushinta (v. 2010 43,02 euroa) kerrotaan kunnan asukasluvulla ja lastensuojelukertoimella. Näin saadaan kunnan laskennalliset kustannukset lastensuojelun tarpeen perusteella. LAPSILISÄSTÄ HUOMIOITAVA TULONA KORKEINTAAN PUOLET TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Pohjois-Savon Tuhatkunta ry Henkilön joutuessa viimesijaisen sosiaaliturvan eli toimeentulotuen varaan, pääsääntöisesti hänen kaikki tulonsa huomioidaan tulona tukea laskettaessa. Myös lapsilisä huomioidaan siis kokonaisuudessaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä. Lapsilisä on tarkoitettu universaaliksi etuudeksi. Henkilön tai perheen joutuessa toimeentulotuen varaan, lapsilisä menettää alkuperäisen tarkoituksensa: se siis ikään kuin vähennetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuloista. Kaikkiin muihin tuloluokkiin kuuluvat saavat nauttia lapsilisäetuudesta täysimääräisenä. Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2010 alusta. Tällöin valtionosuudet siirrettiin ns. yhteen putkeen, jolloin ne valtion talousarviossa siirtyivät valtiovarainministeriön hallinnonalalle yhdelle valtionosuusmomentille. Uudistuksen yhteydessä oli alun perin tarkoitus uudistaa myös valtionosuuden määräytymisperusteita. Muutoksien valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että määräytymisperusteiden uudistaminen olisi johtanut tuntuviin kuntakohtaisiin muutoksiin. Nykyisessä taloustilanteessa, kuntatalouden ollessa tuntuvissa vaikeuksissa verotulojen voimakkaan pudotuksen ja samanaikaisen menojen kasvun takia, ei ollut perusteltua vaikeuttaa kuntien tilannetta valtionosuusjärjestelmän muutoksista mahdollisesti aiheutuvilla menetyksillä. Valtionosuusjärjestelmään liittyvien määräytymisperusteiden uudistaminen on edelleen tarpeen. Määräytymisperusteita on yksinkertaistettava, jolloin valtionosuuksista tulisi aiempaa läpinäkyvämmät. Ikääntymisen aiheuttamat haasteet ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat huomioiden on selvä, että määräytymisperusteisiin on jatkossa liitettävä menokehityksen hillintään kannustavia elementtejä. Tämä tarkoittaa käytännössä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden huomioimista nykyistä paremmin kuntien vastuulla olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tästä syystä lapsilisästä tulisi jättää huomioimatta esimerkiksi puolet toimeentulotuen määrää laskettaessa. Uudistuksella pureuduttaisiin omalta osaltaan köyhyyden ytimeen, koska toimeentulotukea saavat lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajien perheet ovat yhteiskunnassamme taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa. Hyväksyessään puoluekokousaloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että lakia toimeentulotuesta (30.12.1997/1412) muutetaan lain 11§:n osalta. Lakimuutoksen myötä lapsilisästä tulee huomioida tulona korkeintaan puolet. Puoluehallitus: Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja, joilla tasataan kustannuksia lapsettomien kotitalouksien ja lapsiperheiden välillä. Lapsilisän tarkoituksena on korvata lapsiperheille lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Erilaisten ongelmien ennaltaehkäisy on julkisen talouden kannalta pidemmällä aikavälillä paljon tehokkaampaa kuin vakavien ongelmien hoitaminen niiden jo synnyttyä. Tämän lisäksi ennaltaehkäisy on yksilöiden ja perheiden kannalta inhimillisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että ongelmien annetaan kärjistyä ja kasautua. Tämä pätee luonnollisesti myös lastensuojeluun. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla turvataan vähintään perustuslaissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, tarkoittaa tämä sitä, että pääsääntöisesti kaikki henkilön tai perheen käytettävissä olevat tulot ja varat otetaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Toimeentulotuen perusosan määrä on laskennallinen. Lapsen perusosan määrä kuluvana vuonna on 221 – 292 euroa/kk lasta kohti riippuen lasten iästä ja lukumäärästä. Lapsen perusosalla katetaan lasten kulutusta, eli tavoite on sama 191 Puoluekokous 2010 sisus.indd 191 28.5.2010 15:24:58 kuin lapsilisillä. Jotta päällekkäisyys tukien osalta voidaan estää, lapsilisä vähentää perheen saamaa toimeentulotukea. Kun muistetaan, että äitiyspäivärahan suuruus ei suinkaan ole vastannut vakioprosenttia äidin todellisesta palkasta, vaan taittuu voimakkaasti varsin alhaisten kuukausitulojen jälkeen, on ensimmäinen ”etujen leikkaus” tapahtunut jo tuolloin. Toimeentulotuen muodostumista pidempiaikaiseksi tulon lähteeksi tulee vähentää. Riippuvuutta toimeentulotuesta voidaan vähentää korottamalla ensisijaisia etuuksia. Nykyinen hallitus on korottanut lapsilisän määrää 10 eurolla kolmannesta lapsesta alkaen. Samoin lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on nostettu 10 eurolla lasta kohti. Nyt perheen kustannukset maksatetaan vielä uudelleen toisella vanhemmista - työeläke-etuuksia huonontamalla! Kun otetaan huomioon opiskeluajat ja äitiysja vanhempainlomajaksot, on tulevan eläkkeen määrä suuri pettymys monille. Lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin maaliskuusta 2011 lähtien, eli kokoomuksen pitkäaikainen tavoite täyttyy. Saadakseen eläkkeen, jolla pystyy tulemaan toimeen, olisi työskenneltävä yhä pidempään. Vuoden alusta käyttöön otetun elinaikakertoimen vuoksi työssäoloaika pitenee yhä edelleen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Tapiolan Kokoomus ry Nyt työeläkettä kertyy 18 - 52 ikävuosina 1,5 prosenttia vuosittaisesta tulosta, 53 -62 ikävuosina 1,9 prosenttia vuosittaisesta tulosta ja 63 – 68 ikävuosina 4,5 prosenttia vuosittaisesta tulosta. ELÄKKEIDEN LASKENTATAVAN KORJAAMINEN VANHEMPAINLOMAN AIKAISTEN ANSIOIDEN OSALTA Eläkkeiden määräytymisen pitäisi olla niin selkeä, että jokainen voi sen itse laskea ja tietää miten pystyy eläkkeensä suuruuteen vaikuttamaan. Aloite nro 159 Eläkkeiden määräytymisperusteet ovat muuttuneet. Viimeisin eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Edellä olevaan perustuen esitämme, että eläkkeiden kertymän laskentatapa vanhempainloman ajalta tulee korjata perhe- ja väestöpoliittisesti oikeudenmukaiseksi, molempia vanhempia yhdenvertaisesti kohtelevaksi ja kannustavaksi. Kun ennen vuotta 2010 toinen vanhemmista yleensä äiti - päätti jäädä pois töistä hoitamaan lapsia muutamaksi vuodeksi, määräytyi eläke tällöin viimeisimpien työvuosien tulojen perusteella. Puoluehallitus: Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Vanhempainvapaa on työstä poissaolojakso, jota tulee pitää sosiaaliturvassa työn veroisena aikana. Lähtökohta on syytä olla se, että vanhempainvapaa ei vaikuta myöhemmän eläkkeen määrään. Nyt eläkkeen määräytymisperustetta on muutettu ja eläke lasketaan perustuen koko työssäoloaikaan 18 – 68 vuoden ikäisenä. Ennen vuotta 2005 ei alle 23-vuotiaana tehtyä työtä kuitenkaan oteta huomioon työeläkettä laskettaessa. Eläkkeen laskenta tehdään kahdessa osassa, jossa taitekohtana on 31.12.2004. Ennen vuotta 2005 tehdystä työstä työeläkettä kertyy 23 - 59 ikävuosina 1,5 prosenttia vuosittaisesta tulosta ja sen jälkeen 2,5 prosenttia. Pääsäännön mukaan työeläkettä kertyy työnansioista aloitteessa todetuin karttumaprosentein. Sen lisäksi työeläkettä kertyy myös eräiltä niin sanotuilta palkattomilta jaksoilta. Näistä yksi on vanhempainvapaa-aika. Sen ajalta työeläkettä kertyy äitiys- ja vanhempainrahan perusteena olevan työansion perusteella. Karttumaprosentti on sama kuin 18 – 52 -vuotiailla. Tätä ansiota korotetaan vielä siten, että ansiona otetaan huomioon 117 prosenttia sairausvakuutuslain mukaisesta työansiosta. Sairausvakuutuslain ja työeläkelainsäädännön mukainen työtulon käsitteet ovat käytännössä identtiset. Kokonaiseläkekertymä jää jokaisen lapsen kohdalla vanhempainloma-ajalta noin vuoden jaksolta huomattavasti alhaisemmaksi. Jos lapsia on useampia, on vaikutus eläkekertymään useita prosentteja. Tämä muutos ei ole ollut tiedossa silloin kun päätöksiä lasten hoitamisesta kotona – perheen hyväksi ja oman työuran kustannuksella – on tehty. Äidin työeläke jääkin nyt käytännössä pysyvästi pienemmäksi. Näistä säännöistä seuraa, että työntekijän vanhempainvapaa, jonka pituus on enintään äitiys- 192 Puoluekokous 2010 sisus.indd 192 28.5.2010 15:24:58 ja vanhempainrahakauden mittainen, ei vaikuta työeläkkeeseen. Tämä olettaen, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan perusteena oleva työansio ei poikkea olennaista siitä tulosta, jonka työntekijä olisi saanut, jos ei olisi ollut vanhempainvapaalla. Mitoittamalla vanhempainvapaan pituus ”oikein”, vanhempainvapaalla ollut työntekijä voi saada lopulta jopa suuremman eläkkeen kuin täsmälleen muutoin samanlaisen työuran tehnyt työntekijä. mattava, että työeläke maksuilla kerättävät varat kasvavat vähintään 6 % per vuosi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta. Aloite nro 161 Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomus ry esittää, että Kokoomuksen tulee puolueena edistää ja myötävaikuttaa työeläkkeiden saajien oikeudenmukaisempaa kohtelua sitomalla työeläkejärjestelmämme kokonaisuudessaan palkkakehitykseen ja poistamalla työeläkkeitä murentava taitettu indeksi. Oulun Kokoomusseura ry TAITETUN INDEKSIN POISTAMINEN ELÄKKEISTÄ Aloite nro 160 Taitettu indeksi (80/20) on heikentänyt eläkkeitä vuodesta 1996 lähtien verrattuna palkkoihin. Ostovoima on pudonnut 13 vuodessa 60 prosentista noin 40 prosenttiin. Arkadian Kokoomus ry TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ SIDOTTAVA PALKKAKEHITYKSEEN Työeläkejärjestelmämme sidottiin alun perin sataprosenttisesti palkkakehitykseen, josta sittemmin on tultu eri vaiheiden jälkeen kuten 90-luvun laman ”kansallistalkoiden” jälkeen ääripäähän eli taitettuun indeksiin, jolloin palkkojen osuus on enää 20 % ja hintojen 80 %. Eläkeläisten verotuksessa on korjattavaa muutenkin. Useiden kaupunkien ja kuntien nostaessa veroäyriä eläkeläisten ostovoima on pudonnut lisää. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin eläkeläisten toimeentulon ja ostovoiman turvaamiseksi. Suomessa on palattava niin sanotun tasaindeksin (50/50) käyttöön. Työeläke on ansiotuloa siinä missä palkkatulokin ja siksi sitä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin palkkatuloakin niin indeksikorotuksen kuin ansiotulovähennyksenkin suhteen. Palkat ovat taitetun indeksin voimassaoloaikana esim. 1996 – 2007 nousseet 52 % ja työeläkkeiden kasvu oli ainoastaan 22 %. Aloite nro 162 Töölön Kansallisseura ry Esimerkiksi vuonna 1996 eläköityneen henkilön eläke, joka oli alkuaan 60 %, oli enää vuoden alussa enintään 45 % saman ammatin ja palkan nykyarvosta. ELÄKEKOROTUKSISSA SIIRRYTTÄVÄ TASAINDEKSIIN Eläkkeiden kehitys nivoutuu kohtalokkaasti taitettuun indeksiin ja johtaa jo muutamassa vuodessa siihen, että keskivertoeläkekin on kuukaudessa useita satoja euroja pienempi kuin vastaava alkava eläke. Ei voi olla oikeudenmukaista, että eläkeläisen vanhetessa ja hänen avuntarpeensa koko ajan lisääntyessä toimeentuloa jatkuvasti vuosittain heikennetään jopa useammalla prosentilla. Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta, sillä tasaindeksi maksaa n. 145 miljoonaa euroa eläkerahastojen varallisuuden ollessa nykyisin jo 158 miljardia euroa. Tilanne on siis kehnompi mitä kauemmin eläkkeellä on ollut. Työeläkevarat ovat tarkoitettu eläkkeitä varten ja lakisääteisesti niitä kerätään nimenomaan eläkkeitä varten, joten maksajilla on niihin myös täysi oikeus hallitusmuotomme 5§:n omaisuuden suojan mukaan. Työeläkevaramme tähän muutokseen riittävät varsin hyvin koska jo nyt kokonaisvarat ovat 125 miljardia euroa. Indeksitarkistus tulee tehdä - kuten aikaisemmin tehtiinkin - kaksi kertaa vuodessa, jotteivät eläkkeiden korotukset nykyiseen tapaan laahaisi niin pahasti jäljessä palkkojen ja hintojen korotuksista. Työeläkemaksuina vuosittain kerättävät varat riittävät eläkkeiden maksuun ja näin kertyvistä vuosimaksuista jää varoja vuosittain 125 miljardin kokonaisvarallisuuteen liitettäväksi. On huo- 193 Puoluekokous 2010 sisus.indd 193 28.5.2010 15:24:58 Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla eläkekorotuksissa siirrytään tasaindeksiin ja indeksitarkistukset tehdään kahdesti vuodessa. Aloite nro 163 Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry (NAIS)YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN SOSIAALIJA TERVEYSALALLA – MIKROYRITYKSESTÄ KASVUYRITYKSEKSI Puoluehallitus (aloitteet nro 160 – 162): Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään seikkaan. Eläkkeensaajien toimeentulon turvaaminen on valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Työkykynsä menettäneiden ja vanhuuseläkeiän saavuttaneiden tulee voida luottaa siihen, että toimeentulo on kohtuullisesti turvattu. Valtion ja kuntien taloustilanteen huononeminen, elinkeinorakenteiden muutokset, väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu ovat kiihdyttäneet tarvetta monipuolistaa kuntien elinkeinoelämää. Valtiovallan taholta on jo useamman vuoden kannustettu erityisesti naisia perustamaan yrityksiä ja tavoitteena on naisyrittäjien osuuden nostaminen kaikista yrittäjistä 40 prosenttiin. Tätä tahtotilaa on hyvin tukenut hyvinvointialanyritysten markkinoille tulo. Rahan arvojen ja palkkojen muutoksen huomioon ottaminen on ollut työeläkejärjestelmän syntyajoista lähtien keskeinen kysymys. Indeksejä on muutettu useaan otteeseen osana eläkejärjestelmän muita uudistuksia. Esimerkiksi viimeisimmässä isossa eläkeuudistuksessa indeksien muutokset liittyvät olennaisesti eläkkeen karttumisprosenttien ja eläkkeen ansainnan muutokseen. Indeksiturvaa koskevat muutokset on toteutettu tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Kymmenen viime vuoden aikana yksityisen palvelutuotannon määrä sosiaalipalveluissa on yli kaksinkertaistunut ja terveydenhuollossakin toiminnan osuus on kasvanut jatkuvasti 1995 luvulta lähtien. Siitä huolimatta vain pieniosa yrityksistä on ns. menestyviä kasvuyrityksiä. Sosiaalija terveysalan yrityksille tunnusomaista on, että ne ovat keskimäärin hyvin pieniä ja yritysmuodoltaan pääosa on naisyrittäjätaustaisia yksityisiä toiminimiä. Yrittäjänaisten keskusliiton jäsenistä 70 % on yksinyrittäjiä. Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen muutoksen paino on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen paino on 20 prosenttia. Tästä seuraa, että työeläkkeiden ostovoiman kehitys on aina positiivinen, jolloin työeläkkeellä saa palveluja ja tavaroita aina seuraavan vuonna enemmän kuin edellisvuonna. Monissa muissa maissa kaikkien maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistukset tehdään ottaen huomioon vain kuluttajahintojen muutoksen. Olennaisempaa kuin uusien ”yhdennaisen” yritysten syntyminen on, että olemassa olevat yritykset pääsevät kasvuun. Sen lisäksi, että yleisesti naisyrittäjyyden kasvun esteenä ovat vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen, on sosiaali- ja terveysalalla toimivilla yrittäjillä vastassa alan tarpeisiin soveltuvien palveluiden puuttuminen esim. neuvontapalvelut ja rahoitusratkaisut. Myös KELAn sairaanhoitokorvaustaksojen jälkeenjääneisyys ei koske vain lääkäripalkkioita vaan myös yksityisten sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien palveluita.Yksityisten sairaanhoitajien palveluiden käyttöä rajaa myös se, että saadakseen korvauksen, asiakas tarvitsee lähetteen yksityiseltä lääkäriltä. VALTAVA –laki 1984 mahdollisti julkisen sektorin lääkärin kirjoittaman lähetteen yksityisiin fysioterapiapalveluihin ja oli näin ollen merkittävä uudistus fysioterapiapalveluita tuottaville yrityksille. Uudistus käynnisti vahvan kasvun alalla. Työeläkeuudistusten tavoitteena on ollut eläkeetuuksien turvaaminen myös pitkällä aikavälillä, parantaa eläkemaksujen ja eläke-etuuksien vastaavuutta, lisätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta sekä edistää eläketurvan rahoituksista kestävyyttä. Indeksisuojan muuttaminen aloitteissa esitetyillä tavoilla olisi ongelmallista suhteessa näihin tavoitteisiin. Nykyinen hallitus on toteuttanut tai toteuttamassa monia eläkkeensaajien toimeentuloa parantavia muutoksia. Niistä Kansaneläkkeen tasoa on korotettu, lakiesitys takuueläkkeestä on annettu eduskunnalle ja eläkkeensaajien verotusta on kevennetty vastaamaan palkansaajien verotus. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 160 – 162 johdosta. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tulisikin tarkastella tasavertaisena osana julkista palveluntuotantoa. Uusien lainsäädännöllisten muutosten tulee kohdella tasapuolisesti myös yksityistä sektoria. Esimerkkinä tästä mainittakoon mm. pian voimaan tuleva laki sairaanhoitajan resep- 194 Puoluekokous 2010 sisus.indd 194 28.5.2010 15:24:58 tinkirjoitusoikeudesta. Lääkkeen määräämisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajan on oltava palvelusuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Tämä tarkoittaa, että uudistus koskisi vain kunnan omana toimintana toteutettavaa palvelua. Laki selkeästi rajaa yksityisen sektorin toimintatapojen kehittämistä ja on osoitus, että asenne yksityiseen sosiaali- ja terveysalaan on edelleen ristiriitainen. ta yksityiselle sektorille tarkasteltaneen sen jälkeen kun uudesta säännöksestä saatujen kokemuksia. Kokoomukselle yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan olennainen osa. Ne täydentävät kuntien järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeitä myös kuntien järjestämisvastuulla olevissa julkisissa palveluissa, sillä yksityiset tuottavat merkittävän osan julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnan oma tuotanto, kuntien yhteistuotanto sekä ostopalvelut toisilta kunnilta, yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta tulee olla kilpailullisesti mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Palvelujen järjestäminen on siis pääasia, ei niiden tuottaja. Me Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset esitämme, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että edellä mainitut esteet saadaan poistettua ja sosiaali- ja terveysalalla toimiville yrityksille saadaan aidot kasvun edellytykset. Puoluehallitus: Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeisiin seikkoihin: yrittäjyyden, naisyrittäjyyden ja yritysten kasvun edistämiseen. Nämä ovat välttämättömien työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä ja yritysten kasvua tarvitaan myös julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Vastikään voimaan tulleella palvelusetelilainsäädännöllä on mahdollistettu uudenlainen tapa käyttää yksityistä palvelutuotantoa julkisten palvelujen osana. Asiakkaiden valinnanvapaus tukee yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen menestymismahdollisuuksia. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloitteessa nostetaan esiin vanhemmuuden yrityksille aiheuttamat kustannukset. Vanhemmuuden kustannusten jakamista sekä työn ja perheen yhteensovittamista on arvioitu aloitteiden nro 164-167 vastauksessa. Aloite nro 164 Kokoomuksen Naisten Liitto ry Yksityishammaslääkärin palvelut pois lukien yksityisten terveyspalvelujen kela-korvausten korvaustaksoja ei ole korotettu pitkään aikaan. Tämä on johtanut siihen, että kela-korvaukset ovat enää noin puolet sairausvakuutuslain alkuperäisesti korvaustasotavoitteesta. Korvaustaksojen mitoituksessa on kuitenkin jouduttu ottamaan huomioon muun muassa julkiset palvelut, julkisen talouden kestävyys ja verotuksen kohtuullisuus. Taksojen korottamisen asemasta voimavaroja on päätetty kohdentaa julkisten terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen. Jossakin vaiheessa korvaustaksoja tulee tarkistaa, sillä muutoin yksityisen hoidon kela-korvaukset menettävät merkityksensä kokonaan. PERHEVAPAIDEN TASAAMINEN EDISTÄÄ NAISYRITTÄJYYTTÄ JA NAISTEN TYÖLLISYYYTTÄ Hallitusohjelmassa luvataan perhepoliittisilla toimenpiteillä jakaa vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin työnantajien kesken. Mahdollinen raskaus on vielä tänä päivänäkin este naisten tasaarvoiselle sijoittumiselle työmarkkinoille. Lisäksi naisille kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi johtuen perhekustannusten epätasaisesta jakaantumisesta naisten ja miesten kesken. Lasten saaminen on yhteiskunnan peruspilari ja luonnollinen asia, mutta lasten saamisesta aiheutuvien kustannusten kasaantuminen nuoria naisia työllistävien yrittäjien niskaan on kohtuutonta ja asiaan pitää saada muutos. Nyt äitiyspäivärahan ylittävän osan joutuu maksamaan naisten työnantaja. Erityisesti pienissä, naisvaltaisissa palvelu- tai hyvinvointialan yrityksissä tämä aiheuttaa ongelmia. Raha tulee vain tehdystä työstä, ja yrittäjä joutuu itse oman työnsä ohella tekemään tuplatyön saadakseen äitiysvapaan kulut maksettua. Käytännössä siis naisvaltaisella alalla ja naisyrittäjällä sukupuoli tuo kilpailuhaittaa, koska Suomessa ei ole saatu korjattua vanhempainvapaajärjestelmää oikeudenmukaiseksi. Sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus on rajattu julkisen terveydenhuollon terveyskeskuksiin. Reseptionkirjoitusoikeuden lähtökohtina ovat etenkin julkisen terveydenhuollonerityistarpeet. Oikeuden laajentaminen liittyy tavoitteeseen hallita suuria potilasmääriä tarkoituksenmukaisella hoitohenkilökunnan työnjaolla. Oikeuteen liittyy myös merkittävä täydennyskoulutusvelvoite ja työnantajan rahoitusvastuu, joilla tähdätään hoitotyön pitkäjänteisyyteen. Oikeuden laajentamis- 195 Puoluekokous 2010 sisus.indd 195 28.5.2010 15:24:59 Nykyisin perhevapaakustannukset kanavoituvat lähinnä naisvaltaisille aloille. Työnantajan maksettavaksi lankeavat työntekijän raskauden aikaiset sairauslomat ja työntekijän alle 10 vuotiaan sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut.Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 10 000 euroa. Esimerkiksi hoiva-alalla kustannukset ovat yli 12 000 euroa ja kun äiti jää hoitamaan alle 10-vuotiasta sairastunutta lastaan, äidin työantajan kustannukset voivat nousta jopa 20 000 euroon. Naisten yrittäjyys on Suomen kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää ja sen edistäminen ajankohtaista. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla kasvattaa naisten osuus yrittäjistä nykyisestä reilusta 30 prosentista 40 prosenttiin. Yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta ja hyvinvointisektorilta. Naisyrittäjyys vauhdittaa pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Naiselle yrittäjäura merkitsee usein perheen ja työuran yhteensovittamista. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät ovat keskivertosuomalaisia tyytyväisempiä työnsä sisältöön ja haastavuuteen sekä urakehitykseensä ja asemaansa työelämässä. Ehkä hieman yllättäen he ovat myös keskimääräistä tyytyväisempiä perhe-elämäänsä, vaikka naisyrittäjien usein ajatellaan kokevan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmalliseksi. Hallitusohjelmassa Kokoomus on sitoutunut perhepoliittisilla toimenpiteillä jakamaan vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin työnantajien kesken. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työn ja perheelämän sekä vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamisen tukemista on kehitettävä perhevapaakustannusten tasa-arvoisella jakamisella. Edellä olevan perusteella Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin edistääkseen naisyrittäjyyttä mm. uudistamalla perhevapaajärjestelmää, sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä puoluevaltuuston kokouksissa. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta esteitä naisten yrittäjiksi ryhtymiselle poistuu mm. uudistamalla perhevapaajärjestelmä sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Aloite nro 166 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry Aloite nro 165 Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry VANHEMMUUDEN KUSTANNUS RAKENNETTA ON MUUTETTAVA PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN TASA-ARVOISELLA JAKAMISELLA EDISTETÄÄN NAISYRITTÄJYYTTÄ Vanhemmuuden kustannukset lankeavat tällä hetkellä lähes kokonaan äidin työnantajan harteille ja nettokustannus yhtä äitiä kohden on työnantajalle kutakuinkin vakio. Nykyisessä tilanteessa vanhemmuuden kustannusten suhteellinen osuus työnantajan liikevaihdosta on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä vähemmän työntekijöitä työnantaja työllistää. Tämän vuoksi työntekijän vanhemmuus on erityisesti pienille yrityksille kohtuuttoman kallista. Tilanne onkin johtanut siihen, että erityisesti perheettömän nuoren naisen on valmistuttuaan selvästi vaikeampi työllistyä vakituiseen työsuhteeseen samassa tilanteessa oleviin miehiin nähden, koska erityisesti pk-yritykset joutuvat kulissien takana tekemään riskiarvioita nuorten naisten palkkauksessa. Suomalainen naisyrittäjyys on tärkeä kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Vaikka naisyrittäjien osuus on Suomessa korkea Eurooppalaisen tasoon verrattuna, on yrittämisen reservissä potentiaalia nostaa osuus nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin. Naisyrittäjyyden edistämisellä voidaan vaikuttaa työllisyyteen ja parantaa sukupuolien välistä tasa-arvoa. Naisyrittäjyyden kasvupotentiaalia on palvelualoilla, joilla toimii jo yli 60 prosenttia naisyrittäjistä. Väestön ikääntymisen myötä erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tarve lisääntyy. Toisaalta naisyrittäjätkin ovat suhteellisen iäkkäitä, noin 25 prosenttia naisyrittäjistä on yli 50 vuotiaita. Nuorten naisyrittäjien ja työnantajayrittäjyyden kasvattaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Nettokustannus yhtä äitiä kohden on työnantajalle kutakuinkin vakio. Tällä hetkellä vanhemmuuden kustannusten suhteellinen osuus työnantajan liikevaihdosta onkin pääsääntöisesti sitä 196 Puoluekokous 2010 sisus.indd 196 28.5.2010 15:24:59 mutta yksittäisiin tapauksiin ei tietenkään voida puuttua. Vaikka selvästi joku jossain toimii rikollisesti, lainsäädäntömme tukee tätä, ja kärsijä, viulujen maksaja on työnantaja, palvelualalla useimmiten pk-yrittäjä. Voidaan kysyä, onko sairauslomasta tullut ”saavutettu etu”, jota lääkärit kirjoittavat herkästi juuri tuolle ajalle. Toisaalta työntekijät voivat yrityksen taloudellista tilannetta ajatellen riskeerata jopa oman terveytensä hoitamisen, ja järjestelmä voi joissakin tapauksissa kääntyä näin itseään vastaan. suurempi, mitä vähemmän työntekijöitä työnantaja työllistää. Tämän vuoksi työntekijän vanhemmuus on erityisesti pienille yrityksille kohtuuttoman kallista. Kokoomusopiskelijat katsovat, että tilanteen korjaamiseksi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulee siirtää suoralla tasolla työnantajilta valtiolle. Tästä valtiolle aiheutuvat kustannukset tulee edelleen kattaa siirtämällä ne kaikkien työntekijöiden palkasta maksettaviin sivukuluihin. Talloin työntekijän sukupuoli sen paremmin kuin ikäkään ei enää vaikuttaisi merkittävällä tavalla palkkaukseen, koska vanhemmuudesta aiheutuvaa yllättävää kustannusriskiä ei enää olisi. Järjestely kohtelisi myös yrityksiä nykyistä tasavertaisemmin, silla nettokustannukset keskittyisivät työvoimaintensiivisille aloille suorassa suhteessa työntekijämäärään, mikä edelleen kannustaisi myös pienimpiä yrityksiä työntekijöiden palkkaamiseen matalammalla riskillä. Tällä olisi selkeästi työllisyyttä lisäävä ja yrittäjyyttä tukeva vaikutus. Myös äitiyden ja vanhemmuuden tuomat poissaolot lisäävät tätä kustannusrasitetta. On laskettu, että kukin uusi suomalainen lapsi maksaa työnantajalle 10 000 euroa. Tämäkin rasite kohdistuu erityisesti naisvaltaisille palvelualoille ja pk-sektorille, jossa yhden työntekijän osuus kokonaisuudesta on aina hyvin suuri. Edelleen tämä ongelma ja vääryys kertaantuu lisäksi siinä, että kun yrittäjä sairastuu, alkaa hän saada KELA:n korvausta vasta 10 päivän jälkeen. Hänen on katettava niin sijaisensa palkkakulut kuin omat elin- ja sairauskustannuksensakin yrityksen tuotosta. Miksi yrittäjä on työntekijänä lainsäädännössämme eri asemassa kuin toisen palveluksessa elantonsa ansaitseva? Juhlapuheissa ja periaateohjelmissa valtiovalta, hallitus ja Kokoomuspuolue painottavat yrittäjyyden merkitystä. Nyt on aika ulottaa tämä puhe myös käytännön tekoihin. Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että vanhemmuudesta työnantajille koituvat kustannukset siirretään valtiolle ja rahoitetaan kaikkien työntekijöiden palkan sivukuluja korottamalla. Toinen ja juuri työn alla oleva asia on yhteisöveron alennus ja sitä kompensoiva työnantajamaksujen korotus. Jälleen väärin tämän laman alla kärvisteleviä pienyrittäjiä kohtaan. Vaikeimmassa asemassa olevat yrittäjät eivät tällä hetkellä lamatilanteen johdosta maksa veroa eivätkä siis saa hyötyäkään, mutta heidän maksujaan kyllä aiotaan korottaa, sitä enemmän mitä useampi työntekijä heillä on. He hoitavat kyllä osuutensa yhteiskuntaa kohtaan työntekijöiden verojen ja maksujen kautta. Veroja alennettakoon, mutta yrittäjille ei saa laittaa maksuja lisää. Sellainen voi olla se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän. Aloite nro 167 Ruotulan Kokoomusnaiset ry SAIRAUSAJAN JA MUIDEN POISSAOLOJEN KUSTANNUKSET JAETTAVA TASAISEMMIN Nykyisen lainsäädäntömme mukaan työnantajan velvollisuus on maksaa täysi palkka sairastumispäivältä ja 9 arkipäivältä sairausajalta jokaiselta sairastumisjaksolta. Se on kova rasite erityisesti työvoimavaltaisille aloille ja palvelualojen yrityksille, yrityksille, joissa ei voida koneilla tehdä sarjatöitä. Tämän, sinällään työtyytyväisyyttä, hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävän kuluerän ei kuitenkaan tulisi olla sairastumisen alkuajalta, 1+9 päivältä, ainoastaan yritysten rasitteeksi jäävää kulua. Ruotulan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen Kokoomuspuolue ryhtyy välittömästi toimii edellä kuvattujen yritystoiminnan ja erityisesti palvelualojen, naisvaltaisten alojen ja pk-yritysten ongelmien helpottamiseksi, ja ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan tavoitteen lainsäädännön muuttamiseksi niin, että sairausajan ja muun poissaolon palkkakustannukset katetaan yhteiskunnan yhteisistä varoista, jolloin kulut jakautuvat tasapuolisesti eri sektorien kesken ja taataan suomalaisen yritystoiminnan elinkelpoisuus. Ei voi olla yrittäjän syy, että joku sairastaa. Tämän edun väärinkäytöksiä on jo julkisuudessakin kevään 2010 aikana käsitelty. Kun luottamusmies suhtautuu tv-haastattelussa naureskellen yhtäkkiseen työntekijöiden 50 % sairastumiseen, on syytä huolestua. Elinkeinoelämän Keskusliiton lääkäri totesi asian olevan ”moraalisesti vakava”, 197 Puoluekokous 2010 sisus.indd 197 28.5.2010 15:24:59 Puoluehallitus (aloitteet nro 164 – 167): Aloitteissa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan.Yrityksiä ja erityisesti pieniä yrityksiä rasittavat palkan luontoiset kustannukset, joita maksetaan muulta kuin työajalta ja joiden syntymiseen työnantajat eivät juuri voi vaikuttaa. On ymmärrettävää, että näitä kustannuksia pidetään epäoikeudenmukaisina. jemman uudistamisen mahdollisuus. Työryhmän ehdotusten on määrä valmistua vuoden 2010 lopulla. Ehdotusten valmistuttua ratkaistaan, miten vanhempainvapaajärjestelmää mukaan lukien perhevapaakustannusten korvaaminen tulisi muuttaa. Kokoomus pitää tärkeänä, että perhevapaakustannusten korvaamisessa löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Verotuksen uudistamisen yhtenä lähtökohtana on ollut työn verotuksen kohtuullisuus. Osana tätä työnantajan kansaneläkemaksusta on luovuttu. Näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa yhteisöveron tason tarkistukset heijastuisivat työnantajamaksuihin. Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 päivältä perustuu työsopimuslakiin, jolla säännellään työsopimussuhteen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa on pyritty tasapainoisella tavalla ottamaan huomioon työnantajien ja työntekijöiden intressit. Työsopimuslain perustuu vahvasti työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan yhdessä sopimiin ratkaisuihin. Siksi sen sisällöllinen uudistamisen tulee perustua kolmikantaratkaisuihin. Aloitteiden nro 164 ja 165 etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet nro 164 – 167. Yrittäjien ja palkansaajien asema sairausajan korvauksissa on erilainen. Palkansaajalle sairausajan palkan maksaa ensimmäiseltä 10 päivältä työnantaja, joka taas saa korvausta Kelalta maksamastaan sairausajan palkasta. Yrittäjällä ei ole työnantajaa, joka huolehtisi palkanmaksusta. Lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu siten, että yrittäjällä on nyt oikeus sairauspäivärahaan työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavan neljän päivän jälkeen aikaisemman 9 päivän sijasta. Tästä seuraa, että sairausajan kompensaatiossa yrittäjät on saatu lähemmäksi palkansaajia. Aloite nro 168 Hätilän Kokoomus ry TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄT ON YHDENMUKAISTETTAVA Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n toimintakertomuksesta ja terveydenhuollon tietojärjestelmien vakavista puutteista ja virhelähteistä valmistui tiistaina 9.12.2008. Tarkastusvaliokunnan tiedote Tarkastusvaliokunta: Terveydenhuollon tietojärjestelmät pantava kuntoon löytyy osoitteesta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-trv01/ tiedotearkisto.htx?templateId=50.htx&id=2074. Kysymys perhevapaakustannusten korvaamisesta ja tasaamisesta on käytännöllisesti ja periaatteellisesti monisäikeinen kokonaisuus. Viimeisimmissä perhevapaauudistuksissa työnantajien saamia korvauksia on parannettu siten, että kaikki lakisääteiset perhevapaakustannukset korvataan työnantajille. Välillisiä kustannuksia sekä työehtoja työsopimusperusteisia kustannuksia ei korvata tai niitä korvataan vain osittain. Sopimusperusteisista äitiysajan palkanmaksun kustannuksista korvataan keskimäärin noin kaksi kolmasosaa. Tämä on toteutettu siten, että työnantajalla on oikeus saada itselleen se äitiyspäiväraha, joka ilman äitiysajan palkanmaksuvelvollisuutta maksettaisiin työntekijälle. Suomessa terveydenhuollon käytössä on yli 4000 tietojärjestelmää. Esimerkiksi Ruotsissa on yksi (1) terveyden huollon tietojärjestelmä. Erilaiset tietojärjestelmät haittaavat terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja työterveyslaitosten välistä kommunikaatiota huomattavasti. Tästä syntyy varmasti vaaratilanteita potilaille, potilasvahinkoja ja suoranaisia laiminlyöntejä potilaan sairauden hoidossa. Lisäksi voimme vain arvata kuinka hidasta ja tehotonta toiminta tässä tietojärjestelmäviidakossa on. Perhevapaakustannusten korvausten kehittämisen avainkysymys on, kenelle kuuluu työehto- ja työsopimusperusteiden palkanmaksuvelvollisuus ajalta, jona työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen. Muun muassa tätä kysymystä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laa- Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat valtavat ja ne tulevat kasvamaan koko ajan väestön ikääntyessä. Emme saa kuvitella, että näillä resursseilla ja näillä tietojärjestelmillä kykenisimme toimimaan tulevaisuudessa. 198 Puoluekokous 2010 sisus.indd 198 28.5.2010 15:24:59 Edellä todetun perusteella Hätilän Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmään toimimaan siten, että terveydenhuollon tietojärjestelmät saadaan yhdenmukaisiksi mahdollisimman pian. Aloite nro 169 Oulun Kokoomusnaiset ry LASTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Muutokset ovat vaikuttaneet myös perhe-elämään mm. siten, että monet aiemmin perhepiirissä toteutetut toiminnot ovat siirtyneet osin perheen ulkopuolella hoidettaviksi. Perhe on tästä huolimatta edelleen yhteiskunnan perusyksikkö ja ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille. Vanhempien on kuitenkin aiempaa vaikeampi selviytyä kasvatustehtävästään ilman lähiyhteisön tukea. Vanhemmat, jotka ovat kasvaneet tyystin erilaisissa olosuhteissa kuin lapsensa, tuntevat itsensä herkästi neuvottomiksi kasvattajina. Toisaalta lasten kasvuun vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin kotiolosuhteet. Puoluehallitus: Hätilän Kokoomus ry ottaa aloitteessaan kantaa tärkeään asiaan. Toimivilla tietojärjestelmillä paitsi alennetaan kustannuksia, myös parannetaan terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta sekä lisätään tuottavuutta helpottamalla henkilöstön työtä. Parhaillaan on jo käynnissä ns. KanTa-hanke, eli Kansallisen Terveysarkiston luominen. Hankkeessa rakennetaan valtakunnallinen potilastietoarkisto sekä keskitetty tietokanta lääkemääräyksille. Potilastietojärjestelmät velvoitetaan tuottamaan potilastiedot ja reseptit yhteisessä esitysmuodossa ja toimittamaan ne valtakunnallisiin palveluihin. Hankkeeseen osallistuvien tahojen suuri määrä ja verkostomainen toimintatapa ovat kuitenkin tehneet hankkeen odotettua haastavammaksi ja tavoitteeseen on jouduttu etenemään vaiheittain alkaen tärkeimmistä asiakirjoista. Erilaiset lasten kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyy koulujen järjestyshäiriöiden lisääntymisenä, mutta myös lastensuojelun, erityisopetuksen ja lastenpsykiatrian palveluiden tarpeen kasvuna. Tutkimusten mukaan erilaisista ongelmatilanteista selviytyvät parhaiten ne lapset, jotka saavat lähiyhteisöltään tukea. Lähiverkostolta saatu tuki on useimmiten tehokkainta myös pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan tuki tulee sen sijaan usein enemmän tai vähemmän jälkijunassa. Sen painopiste on herkästi korjaavassa tuessa, jolloin myös tuen tarjoamisen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin varhaisessa ja ennaltaehkäisevässä tuessa. KanTa-hanke ohjaa kokonaisuudessaan merkittävästi myös potilastietojärjestelmien kehitystä. KanTa yhdenmukaistaa potilastietoja ja terveydenhuollon toimintaprosesseja. Tietojen siirrosta järjestelmästä toiseen tulee olennaisesti helpompaa. Lasten hyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla perheiden ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuudessa on kyse eri toimijoiden (esim. päivähoito, koulu, nuorisotyö, järjestöt) perheiden kanssa tekemästä yhteistyöstä sekä vanhempien keskinäisestä vertaistuesta, jotka tukevat lasten tervettä kasvua ja jotka tukevat myös kasvattajia heidän tehtävässään. Kumppanuus ei kuitenkaan lähde nyky-yhteiskunnassa liikkeelle itsestään. Se tarvitsee aloitteentekijänsä. Päivähoito ja koulu kokoavat lapsia yhteen, joten ne ovat luontevia aloitteentekijöitä myös laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden käynnistämisessä. Yksittäisten potilastietojärjestelmien kehitystä ei kuitenkaan voida ohjata keskitetysti nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä, jossa lähdetään siitä, että palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kukin kunta voi itsenäisesti päättää käyttämästään potilastietojärjestelmästä, joita markkinoilla on useita. Osana KanTa-hanketta arkistoon liittyvät potilastietojärjestelmät kuitenkin sertifioidaan, joten niiltäkin osin tietojärjestelmien yhteensopivuutta parannetaan. Tärkeintä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehityksessä onkin nyt KanTa-hankkeen reipas eteneminen ja riittävien resurssien varmistaminen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden edistämiseksi 199 Puoluekokous 2010 sisus.indd 199 28.5.2010 15:24:59 - lisäämällä päivähoito- ja opetusalan henkilöstön valmiuksia perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön koulutuksen kautta den hyvinvointia ja vanhempien kokemaa tyytyväisyyttä, kun kumpikaan vanhempi ei jää yksin lasten kasvatuksen haasteiden ja toisaalta ilojen kanssa. - lisäämällä ja kehittämällä päivähoidon, koulujen ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien perheiden kanssa tekemää yhteistyötä - tukemalla vanhempien ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien verkostoitumista ”koko kylä kasvattaa” periaatteen mukaisesti (esim. alueelliset tapahtumat, teemaillat, kotiintuloaikoihin, kielenkäyttöön ym. liittyvistä kasvatuksen pelisäännöistä sopiminen) ”Koko kylä kasvattaa” –periaate on erinomainen myös kunnallisessa päätöksenteossa käytettynä. Usein tuki on löydettävissä läheltä, mutta tarvitaan rohkaisua ja aloitteentekijöitä omassa lähipiirissä ja yhteisössä. Poliittinen päätöksenteko on kunnissa suurelta osin vanhempien käsissä. Perhenäkökulman tuominen päätöksentekoon on myös sinivihreän hallituksen ohjelman mukaista ja sopii mainiosti Kokoomuksen linjaksi. - sekä raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Aloitteen etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3. Puoluehallitus: Aloitteentekijät ovat kuvanneet erinomaisesti varsinkin lapsiperheiden kokemia kasvatushaasteita. Moni vanhempi kokee epävarmuutta lasten ja nuorten kasvatuksessa. Kasvatusyhteistyö lähtee liikkeelle lähipiirin kesken, naapureista lähipalveluihin. Aina kyse ei ole edes erityisestä tuesta, vaan positiivisesta vahvistamisesta ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Tukemalla vanhempia, tuetaan lapsia ja nuoria. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 170 Keuruun Kokoomusnaiset ry NEUVOLOISSA KESKITYTTÄVÄ ENEMMÄN VANHEMPIEN HENKISEEN HYVINVOINTIIN SEKÄ PARISUHTEEN TOIMIVUUTEEN Kokoomus uskoo perheisiin ja vanhempiin. On vastuullista hakea tietoa ja tukea vanhemmuuteen, kun kokee epävarmuutta. Sinivihreä hallitus käynnisti vastuukauden alkajaisiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman, jonka tarkoituksena on ollut myös vanhemmuuden tukemisen kautta lasten ja nuorten tukeminen. On tunnettu tosiasia, että vanhempien henkinen hyvinvointi ja toimiva parisuhde ovat lapsen edun mukaista. Ensi- ja turvakotien liitto ry:n mukaan vauvaa kohdellaan huonosti todennäköisemmin silloin, kun vanhempia kuormittavat monenlaiset huolet ja vaikeudet. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhempien taloudelliset huolet, parisuhdeongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat tai vanhemman itse kokema väkivalta ja kaltoin kohtelu omassa lapsuudessa tai parisuhteessa. Vanhemmat eivät yleensä kohtele lapsiaan kaltoin pahuuttaan. Useimmiten on kyse tietämättömyydestä, osaamattomuudesta ja kyvyttömyydestä sekä lapsina opituista malleista, joita vanhemmat siirtävät omien lastensa kasvatukseen. Vauvojen elämä voi olla kovaa myös ulkoisesti hyvin toimeentulevissa perheissä. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen kautta tuetaan myös perheiden hyvinvointia. Maan hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin selvittäessään varhaiskasvatuksen siirtämistä hallinnollisesti opetusministeriön alaisuuteen. Koululaisten kerhotoimintaan on ohjattu resursseja, minkä myötä koulujen kerhotoiminta on uudelleen elvytetty. Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen kolmikantakeskustelut huoltajien ja oppilaan kanssa antavat tukea lapsen kasvuun. Sähköisten välineiden kautta jopa päivittäinen viesti lapsen toiminnasta koulussa tai päiväkodissa on nykyaikaa. Kasvatus on kumppanuutta, jossa päävastuu on aina vanhemmilla. Suomessa on hyvät lastenneuvolapalvelut, mutta niissä keskitytään liiaksi pelkästään lapseen ja ns. näkyviin ongelmiin, jolloin vanhempien todelliset huolet ja näin myös henkinen hyvinvointi jää taka-alalle. Esimerkiksi synnytysvalmennus tarjoaa pelkästään kirjatietoa synnytyksestä. Tietoa, jonka jokainen voi halutessaan saada netistä tai kirjoista. Vanhempien tai tulevan lapsen hyvinvoinnille siitä ei kuitenkaan ole mitään apua. Neuvoloissa kartoitetaan vanhempien fyysiset sairaudet ja päihteidenkäyttö, mutta ei millään tavalla selvitetä heidän lapsuudenaikaisia koke- Myös rakenteellisilla uudistuksilla on vanhemmuutta tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi perhevapaajärjestelmää uudistamalla ja erityisesti isyyttä tukemalla pidentämällä isyysvapaata tuetaan kasvatuskumppanuutta perheiden sisällä. Tasapuolisempi vanhemmuuden jakaminen lisää perhei- 200 Puoluekokous 2010 sisus.indd 200 28.5.2010 15:24:59 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. muksiaan tai perhetilannetta. Se tapa, jolla tulevaa vanhempaa on lapsuudessa kasvatettu ja se, kuinka häntä on kohdeltu, tulee kuitenkin mitä toden näköisemmin heijastumaan hänen omaan käyttäytymiseensä vanhempana. Tulevien vanhempien elämäntilanteen tarkemmalla selvittämisellä voitaisiin ehkäistä monet avioerot, huostaanotot, masennustilat ja lasten pahoinpitelyt. Isät, heidän tarpeensa, sekä tasa-arvon toteutuminen parisuhteessa tulee myös huomioida entistä paremmin. Aloite nro 171 Huittisten Kokoomusnaiset ry ERITYISRYHMIEN PERUSTAMISEKSI PÄIVÄKOTEIHIN JA KOULUIHIN TARVITAAN LISÄÄ VAROJA Keuruun Kokoomusnaiset ry esittää, että äitiysneuvolakäyntien yhteyteen lisätään käynti perheterapeutilla tai perhetyöntekijällä, joka selvittää entistä tarkemmin tulevien vanhempien elämäntilanteen ja perhetaustan sekä heidän todelliset tarpeensa ja ryhtyy jatkotoimiin mahdollisia ongelmia havaitessaan. Nykyisessä opetus- ja kasvatuskulttuurissa on tavoitteena integroida kaikki erilaiset oppijat yleisopetukseen. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole pienentänyt opetusryhmien kokoja vaan ainoastaan muuttanut oppilasaineksen entistä heterogeenisemmaksi. Tällä on varmasti ollut vaikutus myös opetuksen laatuun ja saatavuuteen. Myöskään mikään tutkimus ei tue ison ryhmän tehostavaa vaikutusta oppimiseen. Samaan aikaan koulukokoja on suurennettu. Lisäksi Keuruun Kokoomusnaisten mielestä synnytysvalmennus tulee päivittää parisuhdevalmennukseksi, joka synnytystietouden lisäksi auttaa vanhempia huolehtimaan keskinäisestä suhteestaan. Erilaisten oppimisvaikeuksien kohdalla integraatio on usein hyvä ratkaisu. Kuitenkin koko ajan kasvaa erityisryhmä, jonka muodostavat sosioemotionaaliselta käytökseltään erilaiset oppilaat. Näiden oppilaiden kohdalla erityisen merkittävää on läheisen ja samana pysyvän aikuiskontaktin luominen. Ainoa turvallinen ja luotettava aikuinen voi olla päiväkodissa tai koulussa. Näissä tapauksissa aikuisen ihmisen huomion ja tuen tarve on huomattavasti suurempi kuin muilla oppilailla. Kasvatuksellinen merkitys korostuu tällöin tiedollisia sisältöjä enemmän. Tämä tuki tulee aloittaa jo päiväkodissa, jotta sillä on myöhempää koulumenestystä parantava vaikutus. Puoluehallitus: Keuruun Kokoomusnaiset ry nostaa aloitteessaan esiin tärkeän kysymyksen liittyen vanhempien henkiseen hyvinvointiin. Kuten aloitteessakin todetaan, Suomessa on hyvät lastenneuvolapalelut. 1.7.2009 tuli voimaan asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Tämä asetus on merkittävä, koska sillä varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertainen laatu- ja palvelutaso. Huittisten Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta päiväkoteihin ja kouluihin voidaan perustaa pieniä erityisryhmiä, jotka vastaavat sosio-emotionaalisesti häiriintyneiden oppilaiden tarpeisiin. Aikaisemmin neuvolapalveluiden sisällöstä on määritelty suosituksissa ja oppaissa. Nyt velvoittavalla asetuksella säädetään esimerkiksi siitä, että neuvoloissa tulee tehdä perheiden laajat terveystarkastukset. Laajassa terveystarkastuksessa katsotaan, onko perheen oloissa jotain sellaista, joka voisi vaarantaa lapsen kehitystä. Puoluehallitus: Huittisten Kokoomusnaiset puuttuu aloitteessaan tärkeään asiaan, erilaisten oppimisvaikeuksien kasvuun sekä kasvavaan joukkoon sosioemotionaaliseltaan käytökseltään erilaisiin oppilaisiin. Laaja terveystarkastus on uusi neuvolatoiminnassa vaikka tähänkin asti neuvolatyössä on tarkasteltu koko perheen hyvinvointia. Asetuksella halutaan entisestään korostaa koko perheen hyvinvoinnin tarkastelua ja ensimmäinen laaja terveystarkastus tulisi tehdä odotusaikana siten, että siinä on mukana myös tulevan lapsen isä. Aloitteessa esitetään erityisryhmien perustamista päiväkoteihin ja kouluihin, jotka vastaisivat sosioemotionaalisesti häiriintyneiden oppilaiden tarpeisiin. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Tarvittaessa tulee hankkia myös muuta asiantuntemusta. Puoluehallitus toteaa, että säännökset eivät estä tällaisten pienryhmien perustamista. Ensisijaises- 201 Puoluekokous 2010 sisus.indd 201 28.5.2010 15:24:59 ti kuitenkin olisi varmistettava se, että lapset saavat heille kuuluvat tukitoimet riittävän varhain niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Yksi peruskoulun kehittämisen ydinkysymys kuuluu, saako jokainen tukea tarvitseva koululainen tarvitsemansa tuen, riittävän varhain ja oikeassa kohdassa. Varhaisen tuen inhimillisistä ja taloudellista eduista varmasti kaikki ovat yhtä mieltä. Aloite nro 172 Kansalliset Ylioppilaat ry PÄIVÄHOITOPALVELUITA KEHITETTÄVÄ VASTAAMAAN TYÖN RAKENNETTA Nykyinen malli jolla päivähoito kunnissa järjestetään on alunperin suunniteltu palvelemaan vain kokopäivätyössä käyviä. Palvelua on sittemmin kehitetty ja otettu käyttöön muun muassa osapäivähoito ja kotihoidon tuki. Kehitys on kuitenkin ollut hyvin kuntakohtaista. Lähtökohtaisesti sosio-emotionaalisten oppilaiden osalta on tärkeää, että he pääsevät tarvittaessa hoitoon nopeastikin. Onkin tärkeää varmistaa se, että esimerkiksi lapsen siirtyessä päiväkodista kouluun, tieto tarvittavasta tuesta kulkee mukana. Kaiken kaikkiaan eri hallinnonalojen yhteistyö nousee tältä osin haasteeksi. Työn rakenne yhteiskunnassamme on muuttunut. Enää ei ole yksinomaan kokopäivätyössä käyviä, työttömiä ja kotiäitejä, vaan joukossamme on runsaasti esimerkiksi osa-aika- ja freelancetyöntekijöitä. Tällaisia ryhmiä ei päivähoidon palveluiden kehittämisessä ole kaikissa kunnissa huomioitu. Esimerkiksi sairaalaopetuksen osalta on puutteita, koska paikkoja sairaalassa ei ole riittävästi. Erittäin tärkeää on kiinnittää huomiota joustaviin opetuksen järjestelyihin, esimerkiksi niin, että lapsi on välillä omassa ryhmässään ja välillä pienryhmässä. Osa kunnista järjestää tilapäistä osapäivähoitoa, esimerkiksi Helsingissä palvelun hinnat on selkeästi ilmoitettu. Kotihoidon tuen saaminen tai päivähoitopaikka toisessa kunnassa eivät ole este tilapäisen paikan käytölle. Tällaisen tilapäisen osapäivähoidon tulisi olla mahdollista kaikissa niissä kunnissa, joiden asukkailla on tarvetta kyseiselle palvelulle. Kuluvalla hallituskaudella on kokoomuslaisten opetusministereiden johdolla kiinnitetty voimakkaasti huomiota perusopetuksen laatuun. Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaan kuuluu useita mittavia toimia ongelmien varhaisen tunnistamisen taitojen ja tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi. Tämä on ollut selkeä suunnanmuutos aiempaan. Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, koulujen kerhotoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön lisääminen. POP-ohjelman rahoitus kasvaa tällä vaalikaudella yhteensä 80 miljoonaan euroon. Yksin ryhmäkokojen pienentämiseen ohjattiin 16 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2010. Kansalliset ylioppilaat vaatii kuntia kehittämään päivähoidon palveluitaan vastaamaan nykyistä työn rakennetta. Kaikki työn, työttömyyden ja niiden välistä löytyvät muodot tulee huomioida päivähoidon järjestämisessä. Kansalliset Ylioppilaat on sitä mieltä, ettei ketään pidä kannustaa viemään lastaan vastoin toivomuksiaan kokopäivähoitoon, eikä jäämään lapsensa kanssa yksinomaan kotiin. Osapäivähoidon palveluiden käytön tulee olla kannustavaa, sillä onhan osapäivähoito kunnallekin huomattavasti kokopäivähoitoa edullisempaa. Kansalliset Ylioppilaat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa kaikkien kuntien valtuustoryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin tilapäisen osapäivähoidon järjestämiseksi niissä kunnissa joissa sitä tarvitaan. Koulun aikuisilla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat parhaiten jatkossa sen, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa erityishuomion. Opettajalla on oltava riittävästi aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja toisaalta aikaa tukea erilaista lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi toteuttaa erilaisia opetusmenetelmiä. Aloite nro 173 Kansalliset Ylioppilaat ry Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. TOIMIVA KUNNALLINEN OSAPÄIVÄHOITO OPISKELEVILLE VANHEMMILLE Opiskelija on ensimmäisen luokan väliinputoaja päivähoidon kehityksessä. Nykyinen malli jol- 202 Puoluekokous 2010 sisus.indd 202 28.5.2010 15:24:59 Puoluehallitus (aloitteet nro 172 – 173): Kansalliset ylioppilaat ry tarttuu kahdessa aloitteessaan erittäin tärkeään aiheeseen. Hyvinvointipalvelujen on pystyttävä vastaamaan työn ja opiskelun murrokseen. Järjestämisen haasteista hyvä esimerkki on juuri päivähoito. Erilaisilla lastenhoitoratkaisuilla on kyettävä luomaan mahdollisimman toimiva vaihtoehto lukuisille suomalaisperheille, joiden elämäntilanteet ovat kovin erilaisia. la päivähoito kunnissa järjestetään on alunperin suunniteltu palvelemaan vain kokopäiväisissä töissä käyviä. Sittemmin joissain kunnissa palveluja kehitettäessä on otettu huomioon lähinnä osa-aikatyössä käyvät sekä työttömät. Opiskelijat ovat jääneet kehityksen jalkoihin. Nykyisin ainakin suurimmat kaupungit maksavat kotihoidontuen lisäksi myös kuntalisää niille vanhemmille jotka eivät vie lastaan päivähoitoon, vaan hoitavat tätä kotona. Tällä käytännöllä on saatu säästöjä muuten todella korkeaksi nouseviin päivähoidon kustannuksiin. Käytäntö ei kuitenkaan tue tavoitteita työurien pidentämiseksi, sillä opiskelevat vanhemmat käytännössä kannustetaan jäämään lastensa kanssa kotiin. Lasten päivähoidosta annetun lain 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laissa siis tunnustetaan jo nyt perheiden erilaiset tarpeet. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta järjestää lapsiparkki-toimintaa, jossa lapsen voi viedä hoitoon alle kolmeksi tunniksi kerrallaan, jotta voisi käydä luennolla tai tentissä. Palvelu on Helsingin yliopiston opiskeleville vanhemmille elinehto opiskelulle. Lapsiparkki heikentää kuitenkin ylioppilaskunnan taloutta merkittävästi, eikä tämän tyyppisen; opiskelun mahdollistavan palvelun tulisi olla ylioppilaskunnan talouden varassa. Aloitteessa nro 173 esitetyssä esimerkissä nostetaan erityisesti opiskelevien perheiden osapäivähoitoon liittyvät ongelmat. Nämä koskevat erityisesti kuntia, joissa on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Toisissa kunnissa pulmana voi olla laaja vuorohoidon tarve. Tarpeet vaihtelevat alueittain ja siksi lainsäädännön tasolla on perusteltua puuttua nimenomaan siihen, että palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan. Kunnallisten päätöksentekijöiden on oltava valppaana oman alueen tarpeiden suhteen. Tähän puoluehallitus haluaakin kokoomuslaisia kuntapäättäjiä kannustaa ja edellyttää, että päivähoitolakia uudistettaessa huomioidaan nykyistäkin paremmin erilaiset hoitotarpeet. Jotkut kunnat mahdollistavat tilapäisen osapäivähoidon, esimerkiksi Helsingissä tällainen hoito maksaa vanhemmille/vanhemmalle 19,5 € per kerta. Kotihoidon tuen saaminen tai päivähoitopaikka toisessa kunnassa eivät ole este tilapäisen paikan käytölle. Tällaisessa palvelussa hinta asettuu kuitenkin opiskelijalle liian korkeaksi. Lisäksi palvelu ei takaa tilapäistä hoitopaikkaa läheltä, vaan voi olla että opiskelija joutuu viemään lapsensa hoitoon hyvinkin kauas opiskelupaikasta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 172 - 173 johdosta. Kansalliset Ylioppilaat vaatii kuntia kehittämään päivähoitoaan opiskelijat huomioon ottaen. Kuntien tulee mahdollistaa sellainen osapäivähoito kotihoidon tuen ohelle, jonka kustannukset eivät käy opiskelijan kukkarolle ylitsepääsemättömiksi ja jonka palvelut ovat oppilaitosten läheisyydessä. Osapäivähoito tulee kunnalle edullisemmaksi kuin kokopäivähoito, ja sen käytön mahdollistaminen opiskelijoille maksaa itsensä takaisin tehokkaamman opiskelun nopeamman valmistumisen ja aikaisemman työelämään pääsyn myötä. Aloite nro 174 Brysselin Kansallisseura ry ASIAKKAALLE TÄYSI VAPAUS HOITAVAN LÄÄKÄRIN VALINNASSA Suomessa on käynnissä lukuisia sosiaali- ja terveyspoliittisia hankkeita. On mm. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Kaste-, Sata-, Paras- ja Masto-ohjelmat, Terveys 2015 kansanterveysohjelma sekä Toimiva terveyskeskus – toimenpideohjelma. Tämän päälle tulevat vielä terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet. Kansalliset Ylioppilaat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää, ministeriryhmää sekä kaikkien kuntien valtuustoryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin kunnallisen osapäivähoidon järjestämiseksi perheellisille opiskelijoille. Terveydenhoitoa ja erikoissairaanhoitoa suunnitellaan harpin ja viivoittimen kanssa. Hoitoa tarvitseva kansalainen ei ole asiakas, vaan osa väestöpohjaa. 203 Puoluekokous 2010 sisus.indd 203 28.5.2010 15:24:59 Edellä olevaan viitaten Brysselin Kansallisseura esittää, että suomalaisen vanhentuneen terveydenhoitojärjestelmän loppumattoman paikkaamisen sijaan koko Suomen terveydenhoitojärjestelmä uudistetaan. Mallia suosittelemme hakemaan Belgiasta. Perusajatuksena tulee olla, että kansalainen saa aidosti itse päättää, kuka tai ketkä häntä hoitavat. Onko Suomessa sitten maailman paras terveydenhoitojärjestelmä, jota edelleen kehitetään? Suomen terveydenhoitojärjestelmä sijoittui taannoin WHO:n vertailussa sijalle 34. Tuloksesta syytettiin vääriä mittausmenetelmiä ja ymmärryksen puutetta maan erityisolosuhteita kohtaan. Sanotaan, että kyse on pohjoismaisesta mallista, joka perustuu kaikille tarjolla oleviin universaaleihin palveluihin. Herää kysymys, mikä on pohjoismainen malli, kun jo Ruotsissa sairaanhoito on järjestetty eri tavalla, Tanskasta puhumattakaan. Aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puolueen keskeiset terveydenhoitopolitiikasta vastaavat päättäjät tutustumaan Belgian terveydenhoitojärjestelmään, asiakkaiden valinnanvapauteen ja rahoitusjärjestelmään. Samalla terveydenhoitojärjestelmän kokonaisuudistus mallin mukaiseksi tulee kirjata Kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteeksi. Suomalaisessa terveydenhoitokeskustelussa tunnutaan käyvän loppumatonta väittelyä siitä, jakaako yksityisen ja julkisen terveydenhoitojärjestelmän rinnakkaiselo kansan kahteen kastiin. Puoluehallitus: Vuoden 2007 hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti Kokoomus on vienyt voimakkaasti eteenpäin terveydenhuoltoon liittyvää uudistusta. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämien terveydenhuoltolaiksi annetaan kevätistuntokaudella eduskunnan käsiteltäväksi. Kun Brysselin Kansallisseuran jäsen kysyy belgialaiselta, kävikö tämä viimeksi hoidattamassa itseään julkisessa vai yksityisessä sairaalassa, ei hän ymmärrä koko kysymystä. Belgiassa on yhdentekevää, kuka sairaalaa pitää yllä. Jos sairaalahoito on tarpeen, valinta määräytyy sen mukaan, mihin oma perhelääkäri asiakkaansa ohjaa. Terveydenhuoltolakiesityksessä laajennetaan potilaiden valinnanmahdollisuuksia. Asiakas voisi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Asiakas voisi valita hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksikön oman erityisvastuualueensa (yliopistollinen sairaanhoitopiiri) sisältä. Valinnanvapaus laajennetaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta vuonna 2014 koko maan kattavaksi. Valinnanvapauden vaiheittainen laajentaminen tässä vaiheessa on perusteltua kuntien talouden hallinnan kannalta. Lisäksi palvelujen hinnoittelu saadaan järjestettyä läpinäkyväksi. Kukin siis valitsee ihan itse oman perhelääkärinsä suositusten, kokemusten, maineen tai minkä tahansa perusteella. Moni kotilääkäri tekee aivan normaalina pidettyjä kotikäyntejä – aika hyvä palvelu vaikkapa korvatulehduksista kärsivälle lapsiperheelle. Terveyskeskukseen ei joudu jonottamaan, sillä sellaisia ei Belgiassa tunneta. Synnytykset hoitaa aina äidin itsensä valitsema erikoislääkäri, joka myös vastaa odotusajan seurannasta. Synnytyssalissa on fysioterapeutti, joka on vastannut valmennuksesta ja joka huolehtii synnytyksen jälkeisestä kuntoutuksesta. Ja tämän lisäksi maassa on myös neuvolat ja koululääkärit. Esityksen mukaan potilas voisi myös väliaikaisesti toisella paikkakunnalla asumisen aikana käyttää hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa. Tämä mahdollistaisi käytännössä esimerkiksi mökkipaikkakunnan terveyskeskuksen käyttämisen pitkäaikaissairauden kontrollikäynneissä. Belgian järjestelmä on toki Suomea kalliimpi. Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot bruttokansantuotteesta ovat Unkarin ja Espanjan tasoa. Lääkärissä käynnit korvaa Belgiassa sairaskassa (mutualité) siten, että asiakkaan omavastuu jää suomalaisen terveyskeskusmaksun tasolle. Terveydenhuoltolaki mahdollistaisi myös hoitohenkilöstön valinnan. Lain mukaan potilaalle olisi annettava mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Olisiko Suomessa aika muuttaa järjestelmä niin radikaalisti, että kansalaiselle oikeasti annettaisiin oikeus itse valita lääkärinsä? Peruspalveluministerimme on uudistanut järjestelmää oikeaan suuntaan: valinnan vapautta ollaan Suomessakin lisäämässä. Malli, jossa kansalaisen on etukäteen tehtävä ilmoitus mahdollisesta terveyskeskuksen vaihtamisesta, on kuitenkin edelleen byrokraattinen ja järjestelmälähtöinen. Rahoituksen osalta on julkisuudessa esitetty useita malleja. Nykyisen hallituksen toimesta on meneillään selvitystyö liittyen terveydenhuollon monikanavarahoitukseen. 204 Puoluekokous 2010 sisus.indd 204 28.5.2010 15:24:59 Koska nyt valmisteltu terveydenhuoltolakiesitys koskee terveydenhuollon sisältöjä, tulee viimeistään seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa päättää rakenteita, järjestämistä ja rahoitusta koskevan lainsäädännön laatimisesta tai muuttamisesta. myös omaishoitajat. Strategia on signaali kuntalaisille siitä, että omaishoito voi olla yksi mahdollisuus vaihtoehtoisia hoito- ja hoivamuotoja arvioitaessa. Lisäksi esitämme, että palveluohjaus otetaan keskeiseksi osaksi omaishoitoperheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus: Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää aloitteessaan, että kokoomus kannustaisi kuntia luomaan oman erillisen omaishoidon strategian. Strategia ottaisi huomioon kaikki omaishoitoperheet. Aloitteessa korostetaan myös palveluohjausta, mikä on tärkeää kaikissa palveluissa, ei vain omaishoitoperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aloite nro 175 Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry OMAISHOIDON MERKITYKSEN NOSTAMINEN JA PALVELUN LAADUN YHTENÄISTÄMINEN Omaishoito on useimmiten inhimillisin ja hyvin tuettunakin taloudellinen vaihtoehto järjestää hoito ja huolenpito. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja asema kunnan palvelujen kokonaisuudessa vaihtelevat eri kunnissa. Omaishoitoa pohtiva perhe ei välttämättä edes tiedä, miten kunta voisi perhettä tukea ja millaiset oman kunnan tukikäytännöt ovat. Omaishoidon tuki ei ole pelkkä hoitopalkkio, vaan siihen kuuluu myös palveluita sekä hoidettavalle että omaishoitajalle. Omaishoidon tuki on merkittävä ja lisääntyvä kunnallinen palvelumuoto maassamme. Tutkimustieto osoittaa, että tukemalla omaishoitoa kunnat säästävät laitoshoidossa jopa 30 000 euroa vuodessa omaishoitoperhettä kohden. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan omaishoidon tuen päätöksiä tulisi olla yli 75-vuotiaiden osalta 5-6 % väestöstä vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä maan keskiarvo on 4,1 % ja omassa maakunnassamme Etelä-Savossa 3,7 %. Omaishoidon tukea on tarpeen kehittää yhä paremmaksi palveluksi. Kunnissa sekä henkilöstön että palvelua tarvitsevien olisi hyvä tietää nykyistä paremmin, millaisia mahdollisuuksia omaishoitoon ja omaishoidon tukemiseen on ja millaisia kehittämistarpeita löytyy. Julkisen palvelujärjestelmän tulee tehdä omaishoidon merkitys ja uudistamistarve näkyväksi osana uudenlaista kotiin vietävää ja ihmisten luonnollisissa ympäristöissä tapahtuvaa palvelumallia. Omaishoidon tulee olla kodin ja palvelujärjestelmän kumppanuutta korostavaa, kodin kulttuurista merkitystä arvostavaa, ja perheen kokonaisuutta kunnioittavaa räätälöityyn palvelusuunnitteluun perustuvaa uudenlaista hoivan ja hoidon kokonaisuutta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 176 Kokoomuksen Naisten Liitto ry Tällä hetkellä kunnat linjaavat omaishoitoa osana vanhuspoliittisia ohjelmia tai vanhusstrategioitaan. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja palvelu- ja hoitosuunnitelmakäytännöt vaihtelevat maan eri osissa. Odotamme Sata- komitean esityksen omaishoidon tuen palkkion maksatuksen siirtämisestä Kelalle toteutuvan ja toivomme sen yhtenäistävän omaishoidon tukipalkkioiden maksuluokat sekä arviointikäytännöt. TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT LIIKKEELLE LAPSISTA JA NUORISTA Terveet elämäntavat rakentuvat jo lapsena ja nuorena opituista tavoista, ja kantavat läpi elämän. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa Länsi-Euroopan suurimmat. Vanhempien koulutustaustan ja varakkuuden on todettu vaikuttavan terveysuhkien torjunnassa. Perheen valinnat terveiden elämäntapojen harjaannuttamiseen ovat monesti riippuvaisia taloudellisista ja tiedollisista seikoista. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää, että Kokoomus kannustaa kuntia luomaan oman erillisen omaishoidon strategian, jossa otetaan huomioon lapsiperheet, vammaispalveluja ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat asiakkaat sekä iäkkäiden perheet. Strategia tulee laatia laajana yhteistyönä eri toimijoiden kesken, mukaan lukien Valtakunnallisilla seurantatutkimuksilla on selvitetty vuosikymmenen ajan nuortemme terveysuhkia. Esimerkiksi ammattikoululaisten ja lukio- 205 Puoluekokous 2010 sisus.indd 205 28.5.2010 15:24:59 laisten välillä on merkittävä ero tupakoinnissa. Vaikka tutkimusnäyttöä on ollut, toistaiseksi toimenpiteet nuorisoryhmien välisten terveyserojen korjaamiseen ovat olleet kentällä vähäiset. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa kaikkien hallinnonalojen tulee olla mukana. Esimerkiksi suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa ruokapalveluilla on tärkeä merkitys ja toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti kouluruokailun laadun ja arvostuksen kehittämiseksi. Nuorisoryhmien terveyskäyttäytymiserojen vähentämiseen tarvitaan useita toimenpiteitä. Lasten ja nuorten liikunnallisuutta tukevat asuinalueiden, päiväkotien ja koulujen toiminnalliset puistot ja piha-alueet sekä liikunnallinen kerhotoiminta, joka on jokaisen lapsen saatavilla. Kouluruokailu kasvattaa ja tukee terveellistä elämää, ja kouluruokailu on palautettava sen ansaitsemaan arvoon kiinnittämällä huomiota erityisesti sen monipuolisuuteen ja koettuun laatuun. Itsestään selvää on, että kaikkien toisen asteen oppilaitoksien on oltava tupakoimattomuutta tukevia. Jotkut ammatillista koulutusta hallinnoivat vastuunsa tuntevat koulutuskuntayhtymät ovat toteuttaneet tämän kansanterveydelle välttämättömän seikan jo nyt. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 177 Vaasan Kampusporvarit ry NUUSKAN VALMISTUSJA MYYNTIKIELTO KUMOTTAVA Nuuskan valmistus, myynti ja markkinointi EU:ssa on kielletty Euroopan unionin neuvoston direktiiveillä 622 vuodelta 1989 ja 41 vuodelta 1992. Suomen ja Itävallan kanssa unioniin vuonna 1995 liittyneelle Ruotsille on kuitenkin myönnetty pysyvä poikkeus kiellon noudattamisesta. Kielto perustuu sen aikaisiin oletuksiin nuuskan haitallisista terveysvaikutuksista. Myöhempi tutkimus on sittemmin osoittaneet nämä oletukset virheellisiksi. Ammattiin opiskeleville pitää lisätä opetusta elämäntapoihin liittyvissä oppiaineissa ja kerhoissa. Terveisiin elämäntapoihin harjaannutaan opettamalla ja oppimalla niitä. Liikunnan avulla nuoremme voivat kokea olevansa vastuussa omasta terveydestään. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten kerhoihin tarvitaan lisää rahaa peruskoulujen kerhotoiminnan tapaan. Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään edellä lueteltuihin toimenpiteisiin, jotta terveys ja hyvinvointi jakautuisivat tasaisemmin yhteiskunnassamme sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Kiellon syntyhistoriaan liittyy epäselvyyksiä. Ei esimerkiksi ole varmuutta siitä, kuinka suuri vaikutus silloisten jäsenvaltioiden savuketeollisuudella on ollut päätökselle: lakitekstissä nuuskaan viitataan ”uutena tupakkatuotteena”. Ruotsin vanhin nuuskamerkki Ettan on kuitenkin rekisteröity jo vuonna 1822. Sekaannusta aiheuttaa myös mikä ymmärretään nuuskaksi. 1500-luvulla Manner- Euroopassa yleistynyt, nenän kautta sisään hengitettävä nuuska (engl. snuff) ja pohjoismaiseen kulttuuriperintöön kuuluva, huulen alle asetettava nuuska (engl. snus) ovat eri asioita. Puoluehallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto ry nostaa esille ajankohtaisen ja tärkeän asian liittyen lasten ja nuorten terveisiin elämäntapoihin. Nuuskan, kuten alkoholin, savukkeiden tai vaikkapa ylenpalttisella suolan käytöllä ei ole myönteisiä terveysvaikutuksia. Nuuskan terveyshaitat verrattuna tupakkaan ovat kuitenkin ylivoimaisesti pienemmät: nuuska ei aiheuta käyttäjälleen lainkaan keuhkosyöpää, eikä altista sivullisia tupakansavulle. Vastoin aikaisempia kuvitelmia nuuskan käyttö ei todistetusti lisää myöskään suusyövän riskiä. Suomessa on tutkittu väestöryhmien terveyseroja enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Monilla mittareilla mitattuna suomalaisten terveydentila on kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Nykyisellä hallituksella on erityinen terveyden edistämisen politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyserojen kaventamiseen liittyen on vuonna 2008 julkaistu erillinen toimintaohjelma, joka linkittyy tiiviisti terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 37 vuodelta 2001 koskien tupakkatuotteiden varoitusmerkintöjä perustuu kehittyneemmälle tutkimukselle ja tekee siksi paremmin oikeutta nuus- 206 Puoluekokous 2010 sisus.indd 206 28.5.2010 15:24:59 kalle. Siinä missä savukepakkauksiin on merkittävä varoitukset ”Tupakointi tappaa / Tupakointi on hengenvaarallista” tai ”Tupakointi vahingoittaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia”, nuuskapakkauksien merkintä kuuluu: ”Tämä tupakkatuote voi vaarantaa terveytesi ja aiheuttaa riippuvuutta”. Aloite nro 178 Akateemiset Kansalliset Nuoret VIINIT RUOKAKAUPPOIHIN Miedot viinit (alle 21%) tulisi saattaa myyntiin elintarvikeliikkeisiin. Valtaosassa Euroopan maista viinejä myydään ruokakaupoissa. Mannermaisen juomakulttuurin omaksumisen edistäminen Suomessa voisi saada pontta kun viinit miellettäisiin osaksi ruokailua – seurustelu ja ruokajuomiksi. Niin kauan, kun Euroopan unioni jäsenvaltioineen ei aja kaikkien tupakkatuotteiden myynnin ja valmistuksen kieltoa, pelkän nuuskan kieltäminen kansanterveydellisistä syistä on nähtävä perusteettomana ja kaksinaismoralistisena. Nuuskan myynnin ja valmistuksen kielto EU:n alueella aiheuttaa vahinkoa markkinoille tukemalla yhtä tupakkateollisuuden osaa toisen kustannuksella. Pohjoismaista perinnettä loukkaava kielto myös rajoittaa yksilön vapautta valita itselleen kahdesta pahasta pienempi. Valvonnallisesti viinien tulo ruokakauppojen hyllyille ei muuttaisi mitään, sillä viinejä voitaisiin myydä samojen lakien ja määräysten mukaisesti kuin mietoja alkoholijuomiakin. Kuluttajan valinnanvapaus kasvaisi kun lähikaupassa vaihtoehtoina oluille ja siidereille tarjottaisiin myös viinejä. Edellä mainituin perustein Vaasan Kampusporvarit esittävät nuuskan valmistus-, myynti- ja markkinointikiellon kumoamista Euroopan unionin alueella. Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin aloitteen tavoitteiden edistämiseksi. Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää ja europarlamenttiryhmää toimimaan aloitteellisesti nuuskan valmistus-, myynti- ja markkinointikiellon kumoamiseksi Euroopan unionin alueella. Puoluehallitus: Nuuska on kiistatta terveydelle vaarallinen ja riippuvuutta aiheuttava tuote. Nuuskan käyttö aiheuttaa terveysongelmien lisäksi yhteiskunnalle kustannuksia. Puoluehallitus: Alkoholin vähittäismyyntimonopolin tarkoituksena on vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Saatavuutta rajoittamalla supistetaan etenkin alkoholin väärinkäytön aiheuttamia terveyshaittoja. Mietojen viinin vähittäismonopolin purkaminen johtaisi suurella todennäköisyydellä alkoholin terveyshaittojen kasvuun. On todettu, että vähittäismyyntimonopoli tukee osaltaan myös lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisyä. Nuuskan markkinoille saattamiskielto perustuu EU:n niin sanottuun tupakkatuotedirektiiviin, joka koskee kaikkia muita maita paitsi Ruotsia. Suomi on vaikuttanut siihen, että ruotsalainen nuuska ei leviäisi Suomeen. Kotimaisten terveyspoliittisten seikkojen ohella yleiseurooppalaista nuuskan markkinoille saattamiskieltoa puoltaa se, että Ruotsia lukuun ottamatta muut jäsenmaat pitävät kieltoa tarkoituksenmukaisena. Terveyshaittojen kasvun lisäksi mietojen viinien vähittäismyyntimonopolin purkaminen johtaisi väkevien alkoholijuomien alueellisen saatavuuden heikkenemiseen, sillä Alkon myymäläketju harventuisi olennaisesti etenkin maaseutualueilla. Maan eri alueita ei tule kohdalla väkevien alkoholijuomien saatavuuden näkökulmasta epätasa-arvoisella tavalla. Nykyään Alkolla on hyvä myymäläverkko. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. On myös esitetty, että viinien vähittäismyyntimonopoli edistää tarkoituksenmukaisen alkoholikulttuurin edistämistä. Alkoholin myyntiin erikoistuneet myymälät pystyvät palvelemaan asiakkaitaan erikoistumattomia myymälöitä paremmin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. 207 Puoluekokous 2010 sisus.indd 207 28.5.2010 15:25:00 Aloite nro 179 Aloite nro 180 Jyväskylän Kokoomusnuoret ry Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry, Uudenmaan Kokoomusnaiset ry NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA MIELENTERVEYSTYÖ PYSYVÄKSI OSAKSI LASTEN JA NUORTEN KOULUTERVEYDENHUOLTOA Kelan 8.12.2008 päivätyn teemakatsauksen mukaan vuonna 2007 1900 nuorta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Vuonna 2007 mielenterveyden häiriöiden vuoksi korvattiin sairauspäivärahoja alle 30-vuotiaille yhteensä 790 900 päivältä.Yksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle kokonaisuudessaan noin miljoona euroa. Kansantaloudelle aiheutuva rasitus on merkittävä. Asetus kouluterveydenhuollosta määrittelee perusterveydenhuollon lapsille ja nuorille. Asetus edellyttää kunnan järjestämään määräaikaisia terveystarkastuksia jotka pääsääntöisesti kouluissa tekee terveydenhoitaja. Laaja terveystarkastus tulee järjestää 1., 5. ja 8. luokilla. Lisäksi asetuksen mukaan ”kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti erikoislääkärin, psykiatrin ja psykologin tekemät tutkimukset.” (Valtioneuvoston asetus 28.5.2009, luku 2, § 5−§ 7) Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on, että mielenterveyden häiriöiden vuoksi vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vähenee. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä, miten tähän tavoitteeseen pyritään ja minkälaisilla toimilla nykytilaa parannetaan. Nuorten alkoholin käyttö masennus ja sen mukanaan tuomat sairaudet kuten anorexia ovat yleistyneet. Vakava masennus ennakoi toistuvaa alkoholin käyttöä ja säännöllistä humalajuomista sekä huumeiden käyttöä. Nuorten epävarmuuden, yksinäisyyden ja masennuksen oireet purkautuvat usein sekä pojilla että tytöillä väkivallan tekoina joko itseä tai muita kohtaan. (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009−2015, STM, THL) Sosiaali- ja terveysministeriön ns. neuvola-asetuksen (380/2009) mukaan kuntien on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Asetus kuitenkin sivuuttaa mielenterveyspalvelut mainiten ne vain ohimennen. Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman (KASTE −ohjelma) tavoitteena ovat muun muassa syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja puuttua varhain, varmistaa henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luoda sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. KASTE −ohjelma korostaa lasten palvelujen kehittämistä yli sektorirajojen sekä palvelujen tuomista lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, koulu, vapaa-ajan ympäristö) (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008 – 2011) Mielestämme ihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat kokonaisuus, jonka yhtäkään osaaluetta ei saa unohtaa. Lasten ja nuorten fyysistä terveyttä valvotaan jo tasaisin väliajoin suoritettavilla terveystarkastuksilla, mutta tarkastuksissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota psyykkiseen hyvinvointiin. Jotta lasten ja nuorten mielenterveysongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä ja niihin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä paremmin, vaadimme, että edellä mainittua asetusta täydennetään siten, että siihen lisätään kohdat, joilla varmistetaan nuorten aikainen pääsy hoitoon sekä oppilaitoksissa että kunnallisten palvelujen kautta. Lisäksi asetuksen täydentämisen tavoitteena on tasoittaa kuntien välisiä eroja nuorten mielenterveyspalveluissa. Nuorille tulisi siis tuoda nykyistä paremmin mielenterveyspalvelut helposti saavutettaviksi ja konkreettisena ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä tulisi järjestää tapaaminen terveydenhuollon mielenterveystyön ammattilaisen kanssa osana kouluterveydenhuollon laajaa terveystarkastusta. Edellä kerrotun pohjalta, Jyväskylän Kokoomuksen nuoret esittävät, että puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtioneuvosto täydentää valtioneuvoston asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) nuorten mielenterveyspalveluiden osalta. Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry yhdessä Uudenmaan Kokoomusnaiset ry:n kanssa esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta asetukseen kouluterveydenhuollosta liitetään laajan terveystarkastuksen 208 Puoluekokous 2010 sisus.indd 208 28.5.2010 15:25:00 pysyväksi osaksi lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen kohdistuvat palvelut. veluiden osalta säädettäisiin 3 kuukauden enimmäisajasta hoitoon pääsyn osalta 23 ikävuoteen saakka. Puoluehallitus (aloitteet nro 179 – 180): Aloitteissa puututaan tärkeään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita koskevaan asiaan. Valitettavasti lasten ja nuorten psykiatrisen avun tarve on lisääntynyt 1990-luvulta lukien. Vaikka avohoitopalveluita on lisätty, ei lisäyksillä ole kuitenkaan pystytty kaikkialla vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Mielenterveyspalveluihin liittyen on tämän hallituskauden aikana tehty useita toimia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu erityinen kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009). Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja on viime vuosikymmeninä kehitetty. Tällä hetkellä on tarjolla sekä nuorisopsykiatrisia osastopalveluja että avohoitopalveluja. Tärkeintä on, että palvelut ovat helposti saavutettavissa ja lasta ja nuorta tuetaan hänen normaalissa kasvuympäristössään. Lisäksi mielenterveyspalveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE- ohjelma) puitteissa. Yhteensä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on Kaste-ohjelmassa myönnetty 29 miljoonaa euroa vuosina 2008 – 2010. Näissä hankkeissa on mielenterveyteen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyviä osioita. Erityisesti mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseen on ohjelman puitteissa jaettu 14 miljoonaa euroa. Mahdollisimman varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntyä ja pahenemista. Varhainen puuttuminen edellyttää kunnissa ammattikunta- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Asetuksessa neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista säädetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ehkäisevien palveluiden yhdenmukaisuudesta ja tasavertaisesta toteuttamisesta maan eri osissa. Asetuksessa korostetaan lasten ja nuorten terveyden edistämistä, johon tulee aina kuulua myös mielenterveyden edistäminen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro 179 – 180 johdosta. Aloite nro 181 Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry Asetuksessa säädetään terveystarkastusten järjestämisestä. Terveystarkastukseen sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen lisäksi aina mielenterveyden hyvinvointi. Niin sanottuja laajoja terveystarkastuksia tulee tehdä asetuksen mukaan neuvolassa raskausvaiheessa kerran sekä lapsen ollessa 18 kuukautta ja 4 vuotta vanha. Kouluterveydenhuoltoon sisältyy myös laajat terveystarkastukset kolme kertaa. VOIMAVAROJA KOHDENNETTAVA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ AMMATTITAITOISEN HOIDON SAATAVUUTEEN Lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi kuuluu aina laajaan terveystarkastukseen. Perusterveydenhuoltoon on kehitetty erityinen uusi menetelmä lasten psyykkisen terveyden arviointiin ja seurantaan. Ns. LAPS-lomake on tarkoitettu 4-15 -vuotiaiden psyykkisen terveyden arviointiin. Myös alle 4-vuotiaille on kehitteillä oma lomake. Lomakkeen käyttöön järjestetään koulutusta ja sitä kokeillaan osana Kaste-ohjelmaa 4-vuotiaiden laajassa terveystarkastuksessa. Mielenterveyshoitojärjestelmän voidaan katsoa pirstoutuneen ja rapautuneen 1990-luvulla, eikä tilanne ole olennaisesti parantunut vielä tähänkään päivään mennessä.Yhä enenevässä määrin hoitoon pyrkivälle tarjotaan ensimmäiseksi ja jopa ainoaksi ratkaisuksi lääkityksen aloittamista, vaikka terapiajakso olisi useassa tapauksessa soveltuvampi ja potilaan kannalta mielekkäämmäksi koettu vaihtoehto. Ammattitaitoiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon on kuitenkin vaikea päästä: jonot ovat pitkiä ja hoitoajat lyhyitä. Pelkän lääkehoidon tarjoaminen jättää apua hakevan usein myös tuntemaan olonsa syrjäytyneeksi ja hylätyksi, sekä kokemaan, ettei tule pahoinvointinsa kanssa otetuksi vakavasti. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi on tärkeää varmistaa hoitoon pääsy. Hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi esitetään ikärajojen yhdenmukaistamista hoitoon pääsyn osalta. Nykyisin ikärajat ovat voineet vaihdella eri puolilla Suomea. Jatkossa lasten ja nuorten mielenterveyspal- Mielenterveysongelmat ovat myös suuri sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Mikäli oikeanlaista apua ei ole saatavilla ongelmat pitkittyvät, työhön paluu vaikeutuu ja ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyky heikkenee. Työnteko ja sen pitkäaikaisuus on kuitenkin 209 Puoluekokous 2010 sisus.indd 209 28.5.2010 15:25:00 merkittävä tekijä koko yhteiskuntamme tulevaisuuden menestykselle. Ongelmien pahentumisen ennaltaehkäisyksi kokonaisvaltaisen hoidon tarjoamisella on suuri merkitys. Lääkityksen tarjoaminen erityisesti ilman pohjahoitoa ei ratkaisukeinona ole useimmissa tapauksissa riittävä. lon kansallisen kehittämisohjelman ( KASTEohjelma) puitteissa. Vuonna 2009 kahta laajaa (alueellisesti puolet Suomesta käsittävää) mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanketta on rahoitettu useilla miljoonilla euroilla. Lisäksi Kaste-rahoitusta on myönnetty useisiin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin, joissa on osana mielenterveyteen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyviä osioita. Yhteensä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on myönnetty 29 miljoonaa euroa vuosina 2008 – 2010 ja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen 14 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa olevia puutteita korjattaisiin tarpeita paremmin vastaaviksi. Puoluehallitus: Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry:n aloitteessa puututaan tärkeään mielenterveyspalveluita koskevaan kysymykseen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Mielenterveyspalveluihin liittyen on tehty tämän hallituskauden aikana useita toimia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu erityinen kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009). Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Aloite nro 182 Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry YTHS:STA KAIKKIEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ENSISIJAINEN TERVEYDENHUOLLON TARJOAJA Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksena on asiakkaan aseman vahvistaminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen, palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen kehittäminen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ollut yliopisto-opiskelijoiden ensisijainen terveydenhuoltopalvelujen tarjoaja. YTHS on paitsi palveluntarjoaja myös asiantuntija opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto sen sijaan on ollut kuntien vastuulla ja sitä on hoidettu vaihtelevasti. Suunnitelmassa esitettyjä ehdotuksia viedään parhaillaan eteenpäin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulee siirtyä YTHS:n palvelujen piiriin terveydenhuollon parantamiseksi. Tällä tavalla voidaan taata yhdenvertainen terveydenhuolto kaikille korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n kiistattomia etuja ovat järjestelmän kustannustehokkuus, kattavuus sekä järjestämisvarmuus. Kaikille korkeakoulupaikkakunnille ei tarvitse perustaa omaa toimipistettä vaan palvelut voidaan järjestää ostopalveluina. Hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää. Hoitotakuu määritteleekin yksiselitteisesti hoidon alkamisen kiireettömän psykiatrisen erikoissairaanhoitotasoisen hoidon osalta. Valvira valvoo hoitoon pääsyä kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidossa. Lääninhallitukset puolestaan valvovat yksittäisten lähetteiden käsittelyaikaa. Mikäli hoitotakuuaikoja laiminlyödään hoitoon pääsyn osalta, on mahdollista määrätä uhkasakko. Ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee säätää lailla pakollinen terveydenhoitomaksu, joka on samansuuruinen kuin yliopisto-opiskelijoilla. Tosiasiallisesti opiskelijat joutuvat kuitenkin käyttämään myös kunnallisia terveyspalveluita YTHS:n ollessa kiinni esim. iltaisin ja viikonloppuisin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n palveluiden piiriin, opiskelijoiden kunnallisista terveyskeskusmaksuista tulee luopua YTHS:n ollessa kiinni, sillä yhdenvertaisuuden nimissä yhdeltä heikoimmin toimeentulevalta kansan osalta ei voida periä kolminkertaisia maksuja omasta terveydenhuollostaan. Mielenterveyspalveluihin liittyen hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi esitetään ikärajojen yhdenmukaistamista hoitoon pääsyn osalta. Nykyisin ikärajat ovat voineet vaihdella eri puolilla Suomea. Jatkossa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta säädettäisiin 3 kuukauden enimmäisajasta hoitoon pääsyn osalta 23 ikävuoteen saakka. Lainsäädäntöuudistusten lisäksi mielenterveyspalveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuol- 210 Puoluekokous 2010 sisus.indd 210 28.5.2010 15:25:00 Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin ja heille määrätään pakollinen terveydenhoitomaksu. Samalla kunnat luopuvat terveyskeskusmaksujen perimisestä YTHS:n piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta. vankka erityisosaaminen opiskeluterveydenhuollon erityispiirteistä sekä opiskelijoiden elämänvaiheeseen liittyvistä terveysriskeistä. Tärkeimpinä YTHS-mallin etuina voidaan pitää opiskeluterveydenhuollon palvelujen hyvää saatavuutta ja palvelujen tarpeenmukaista toteutumista eri opiskelupaikkakunnilla sekä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Etuina ovat myös laadunvarmistusjärjestelmä ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunut organisaatio, joka tuottaa tai ostaa palvelut opiskelupaikkakunnilla. Lisäksi keskitetty opiskeluterveydenhuollon organisaatio mahdollistaa koordinoidun toiminnan johtamisen ja yhtenäiset tukiprosessit. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on tällä hetkellä monilla paikkakunnilla puutteellisesti järjestetty. Puoluehallitus: Opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä kysymys on ollut viimeisten vuosien aikana useissa eri yhteyksissä esillä. Viimeksi asiaa ovat käsitelleet sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sekä ehdotuksia työurien pidentämiseksi pohtinut ns. Ahtelan työryhmä. Molemmat ovat esityksissään päätyneet siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen tulisi ensisijassa toteuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön(YTHS) järjestämänä. YTHS:n nykyinen rahoitus toteutetaan niin, että yliopisto-opiskelijat maksavat vuotuisena terveydenhoitomaksuna ja muina maksuina n 20 % säätiön menoista, noin 10 % menoista maksavat avustuksina sekä yliopistokaupungit että opetusministeriö ja noin 60 % menoista maksaa Kansaneläkelaitos. Säätiön toimintamenot vuonna 2010 ovat noin 38 miljoonaa euroa. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on kansanterveyslaissa säädetty oppilaitoksen sijaintikunnalle riippumatta opiskelijoiden kotikunnasta. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla tavalla. Yliopisto-opiskelijat ovat vuodesta 1954 lähtien saaneet terveydenhuoltopalvelunsa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) joka on tehnyt asiaa koskevat sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät järjestämissopimukset kuntien kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen on ollut ammattikorkeakoulu-paikkakuntien vastuulla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden saattamiseen YTHS:n palveluiden piiriin liittyy lisärahoitustarve. Lisäksi toimipiirin laajentaminen edellyttää vuotuisen terveydenhoitomaksun asettamista myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotta YTHS:n toiminnan vakuutusluonteisuus säilyy. Kelan sairaanhoitovakuutusrahastosta maksettavaa rahoitusosuutta olisi lisättävä arviolta noin 18,4 miljoonaa euroa. Se koostuisi sairausvakuutusrahastosta maksettavista kuluista, jotka rahoitettaisiin valtion (9,2 miljoonaa euroa) ja vakuutettujen (9,2 miljoonaa euroa) yhtä suurilla osuuksilla. Lisäksi opetusministeriön kautta maksettavia korvaukset YTHS:n tilavuokrista on arvioitu nousevan noin 2,3 miljoonaan euroon. AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallin pohjalle vähentäisi kuntien palveluiden rahoitustarvetta arviolta 14,7 miljoonaa euroa. AMK-opiskelijat maksaisivat YTHS:lle vuotuisina terveydenhoitomaksuina ja muina maksuina n noin 5,6 miljoonaa euroa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on tällä hetkellä omia yksiköitä 15 paikkakunnalla ja lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla palvelut tuotetaan kokonaan ostopalveluina. Yhteensä palveluja tuotetaan noin 135 000 yliopisto-opiskelijalle tiiviissä yhteistyössä kunnallisen terveystoimen kanssa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 tietojen mukaan 63 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli paikkakunnilla, joilla YTHS:llä jo tällä hetkellä on toimipaikka. Tuorein korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus osoittaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden välillä ei ole merkittäviä terveydentilaan tai palveluiden tarpeeseen liittyviä eroja. Tämän tiedon perusteella YTHS:n nykyinen osaaminen soveltuisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Yli 50 vuoden kokemuksen pohjalta säätiöllä on Aloitteen ehdotusta siitä, että kunnat samalla luopuvat terveyskeskusmaksujen perimisestä YTHS:n piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta ei voida pitää kannatettavana, koska YTHSn tuottamien palveluiden lisäksi opiskelijoilla myös on oikeus käyttää oman kotikuntansa terveyspalveluja, eikä YTHS järjestä kiireellistä päivystyksenluontoista toimintaa. 211 Puoluekokous 2010 sisus.indd 211 28.5.2010 15:25:00 Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen siltä osin, kun se koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymistä YTHS:n palveluiden piiriin ja heille pakollisen terveydenhoitomaksun määräämistä. vata työkykyään ja parantaa työympäristöään ennalta ehkäisevien palveluiden avulla. Mikäli työterveyshuoltoa ei ole, yrittäjät voivat pudota ennalta ehkäisevän turvaverkon ulkopuolelle ja hakeutua vasta selvien terveysongelmien ilmetessä sairaanhoidon piiriin. Yrittäjä turvaa usein terveydenhuoltonsa yksityisellä sairausvakuutuksella, mikä sinänsä on hyödyllinen, mutta ei välttämättä riittävä toimi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen siltä osin, kun se koskee kuntien luopumista terveyskeskusmaksujen perimisestä YTHS:n piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta. Työterveyshuollon tavoitteena on nimenomaan terveyden tukeminen ja toisaalta sairauden varhaisten oireiden havaitseminen. Työterveyshuolto painottaa työn ja työympäristön osuutta terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Työterveyshuoltopalveluiden vähäinen käyttö johtunee osin myös siitä, etteivät yrittäjät tunne työterveyshuollon tarjoamia mahdollisuuksia tukea yrittäjää ja yritystä. Aloite nro 183 Kokoomuksen Naisten Liitto ry YRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTOA KEHITETTÄVÄ Yrittäjien ja pienten yritysten määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä yrityksiä on runsaat 240 000. Yrittäjien ikärakenne on kuitenkin palkansaajia korkeampi, ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävien toimien tarve yrittäjien kohdalla tullee kasvamaan lähivuosina. Työterveyshuollon tunnettuuden lisääminen taas edellyttäisi markkinointia ja tiedottamista. Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat ovat jo pitkään tarjonneet palveluitaan aktiivisesti. Terveyskeskusten toiminnasta tiedottaminen on yleensä rajoittunut aukioloaikojen ilmoittamiseen. Näin myöskään työterveyshuolto ei terveyskeskusten toiminnassa juuri näy. Koska toiminta ei näy, palveluita ei osata kysyä tai mielikuva niistä voi olla virheellinen. Koska ei ole kysyntää, ei ole myöskään mahdollisuuksia osoittaa tarpeellisuutta ja työterveyshuolto jää muun kansanterveystyön, kuten sairausvastaanottojen ja vuodeosastotyön, varjoon. Terveyttä pidetään yhtenä yrittämisen perusedellytyksenä, mutta sen menettämisen riskin vähentämiskeinoja ei ole juurikaan pohdittu. Yrittäjiltä puuttuu säännöllinen terveyden seuranta ja työn terveydellisten riskien arvio. Työterveyshuollon rooli terveyttä tukevana ja ylläpitävänä tahona on yrittäjien kohdalla harvinaista. Työterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2006 työnantaja oli järjestänyt työterveyshuollon 92 prosentille palkansaajista. Yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien työterveyshuollon kattavuus on edelleen alhainen, vaikka onkin hieman aikaisempaa parempi (32 prosenttia vuonna 2003 ja 37 vuonna 2006). Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla parannetaan yrittäjien työterveyshuollon käyttöä, korvataan yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäynnit sekä työolohaastattelut ja tuetaan kannustavilla vakuutusmaksuilla. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien (alle 10 työntekijää) työpaikkakäynnit sekä työolohaastattelut tulisi korvata valtion varoista maatalousyrittäjien tapaan. Nykyisin yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät saavat Kelan korvausta 60 % ehkäisevän työterveyshuollon ja 50 % yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista. Korvaus ei voi ylittää Kelan vahvistamia yrittäjäkohtaisia vuotuisia enimmäismääriä. Loput yrittäjä tai yritys maksaa itse. Puoluehallitus: Työterveys ja työhyvinvointi ovat keskeisiä kysymyksiä pohdittaessa suomalaisten työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Työterveyden edistämisellä on keskeinen merkitys paitsi henkilön itsensä, myös kansantalouden kannalta. Työssä jaksamista voidaan edistää muokkaamalla työ ja työjärjestelyt tekijälleen sopivaksi ottamalla huomioon ihmisen voimavarat ja elämäntilanne. Yrittäjien työterveyshuoltotoimintaa tulisi tukea kannustavilla vakuutusmaksuilla. Yrittäjät tulisikin saada konkreettisesti käyttämään työterveyshuoltopalveluita ja hyötymään niistä. Siten voidaan tukea ikääntyvien yrittäjien työkykyä. Yhtä hyvin myös vasta aloittava nuori yrittäjä voi tur- Työterveyshuolto on merkittävä toimija yrittäjien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, 212 Puoluekokous 2010 sisus.indd 212 28.5.2010 15:25:00 työkyvyn tukeminen sekä neuvonta ja ohjaus ovat työterveyshuollon keinoja. Viime kädessä tarpeelliset työolosuhteiden muutokset ovat yrittäjän itsensä vastuulla. Kuntien palvelurakenneuudistuksella (PARAShanke) pyritään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen koko maassa. Uudistuksen merkitys työterveyshuoltojärjestelmän kehittymiselle on suuri. Terveyskeskukset ovat avainasemassa yrittäjille, pienyrityksille sekä haja-asutusalueilla työterveyshuollon palvelujen tuottajana. Työkykyasioita tulee ottaa esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Yrittäjät toimivat yksin, heillä ei ole esimiestä eikä työtovereita, jotka voisivat havaita työkyvyn muutoksen. Olisi tärkeää muodostaa paikallisia yrittäjien verkostoja, jotka voisivat omalta osaltaan seurata jäsentensä jaksamista ja ohjata tarvittaessa hakemaan apua, jos työkyky on uhattuna. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Jokaisella yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus saada tukea työssä jaksamiseen. PARAS-kyselyn vastausten mukaan kunnallisen työterveyshuollon yksiköt suurenevat merkittävästi ja niiden kokonaismäärä puolittuisi vuoteen 2012 mennessä.Yrittäjien työterveyshuollon kattavuudesta tiedetään, että n. 24.000 yrittäjää oli liittynyt työterveyshuoltoon v.2007 loppuun mennessä. Tämän lisäksi n. 40.000 maatalousyrittäjää oli samana ajankohtana työterveyshuollon piirissä. Varsinkin yksin toimivilla yrittäjillä työterveyshuollon kattavuus on matala. Yrittäjille työterveyshuolto on vapaaehtoinen. Työterveyshuoltoa on ryhdytty kehittämään niin, että työterveyshuolto vastaisi paremmin sisällöltään, toimivuudeltaan ja hyvien käytäntöjen osalta niihin tarpeisiin, joita yrittäjällä on. Yrittäjien ennaltaehkäisevä työterveystyö vaatii erityisosaamista ja yrittäjien työolosuhteiden tuntemusta. Palvelujen järjestäminen suurempiin yksiköihin tarjoaa mahdollisuuden erikoistumiseen. Suuremmat yksiköt eivät ole niin haavoittuvia, jos henkilöstöstä on vajausta. Vuodesta 2006 alkaen yrittäjien on ollut mahdollista hankkia kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa siten, että ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito muodostavat työterveyshuollon palvelut. Tarkoituksena on, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että sairaanhoidon palvelujen toteuttamisesta. Yrittäjien työterveyshuollon kehittämisestä huolimatta järjestelmässä on vielä selkeitä puutteita. On selvitettävä, miten järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen niin, että se parhaiten vastaisi yrittäjien omia tarpeita. Puoluehallituksen mielestä työpaikkakäyntijärjestelmän laajentamisen mahdollisuutta kaikkia mikro- ja yksinyrittäjiä koskevaksi on selvitettävä. Työterveyden tunnettavuutta yrittäjien keskuudessa on myös edistettävä. Vuoden 2010 alusta uudistettiin osasairauspäivärahajärjestelmää. Nyt osasairauspäivärahaa voidaan myöntää jo heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Tämä on mahdollista myös kokoaikaisille yrittäjille. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen prosesseja voidaan kehittää vielä siten, että ne paremmin vastaavat yrittäjien tarpeisiin. Osaaminen on pirstoutunut eri asiantuntijoille, joiden yhteistyö ei toimi riittävän hyvin. Työkunnon palauttava hoito viivästyy ja tarpeenmukainen ja oikea-aikainen kuntoutus ei toteudu. Seurauksena on usein liian pitkä sairauspoissaolo ja pahimmillaan jopa työkyvyttömyyseläke. Aloite nro 184 Saarijärven Kokoomusnaiset ry PIENYRITTÄJILLE LOMITUSPALVELUITA Pienyrittäjille on luotava vuosiloman ja sairausloman pitämiseen mahdollistava järjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee ulottaa myös pkyrittäjiin.Yrittäjän sijaisuutta voivat hoitaa henkilöt, jotka on koulutettu tehtävään. On aloitettava yrittäjien lomittajakoulutus. SATA-komitean ehdotuksen pohjalta valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä työterveyshuollon korvauskäytäntöjen muuttamisesta. Nykyisen 60 prosentin työterveyshuollon lakisääteisen korvauksen edellytyksenä olisivat sovitut toimintamallit siitä, miten työkykyä hallitaan, seurataan ja varhaista tukea toteutetaan. Soveltuvin osin tämä tulee liittymään myös yrittäjien työterveyshuollon korvaamiseen. Edellä esitetyn perusteella Saarijärven Kokoomusnaiset ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään mainittuihin toimenpiteisiin. 213 Puoluekokous 2010 sisus.indd 213 28.5.2010 15:25:00 Puoluehallitus: Suomalaiset yrittäjät muodostavat talouden selkärangan. Yrittäjät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että meillä riittää työtä ja hyvinvointia. Tästä syystä yrittäjyyden edellytyksiä on pyrittävä parantamaan ja muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan onkin tällä hallituskaudella tehty tärkeitä parannuksia. Sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden mukaista on, että kaikilla työtä tekevillä kansalaisilla, työskentelivätpä he omassa yrityksessään tai vieraan palveluksessa, on mahdollisuus ajoittain irrottautua työstään ja päästä virkistäytymään. Pienten yritysten ja itsensä työllistävien yrittäjien yritystoiminnan kasvuun ja yrittäjänä jaksamiseen tarvitaan tukea ja arkea helpottavia työkaluja. On tärkeää, että yrittäjällä olisi aikaa myös yritystoiminnan kehittämisen, lisäkoulutuksen hankkimiseen ja tätä kautta yrityksen kasvun mahdollistamiseen. keskeisenä tavoitteena tulee olla yrittäjien lomien ja vapaapäivien mahdollistaminen sekä yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen entistä sujuvammin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 185 Oulun Kokoomusnaiset ry SOTAORVOILLE MYÖNNETTÄVÄ SOTAORPOTUNNUS JA OIKEUS KUNTOUTUKSEEN Sotaorpo on henkilö, joka on menettänyt sodassa joko toisen tai molemmat vanhempansa. Viime sodissa menetti henkensä noin 90 000 sotilasta. Osa heistä oli perheellisiä, ja noin 55 000 lasta jäi sotaorvoksi. Pienten- ja yksinyrittäjien tilannetta on pyritty helpottamaan useilla työllistämiseen rohkaisevilla työkaluilla. Muun muassa kokeilua ensimmäisen työntekijän palkkaukseen saatavasta tuesta on laajennettu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on yrittäjäraportissaan esittänyt, että tukimahdollisuutta tulisi tietyin rajoituksin laajentaa koskemaan myös määräaikaisia työsuhteista, jotta yksinyrittäjän kynnys työllistämiseen olisi mahdollisimman alhainen. Hallitus on toteuttanut myös muita työllistämiseen kannustavia uudistuksia kuten työnantajan kela-maksun poiston ja kotitalousvähennysten käyttöönoton. Kaatuneitten Omaisten Liitto selvittää vielä elossa olevien sotaorpojen määrää. Paikalliset jäsenyhdistykset tekevät selvitystyötä alueellisesti kevään 2010 aikana. Rekisteröinnin tavoitteena on sotaorpotunnuksen saaminen Suomen sotien sotaorvoille. Sotaorvoksi jääneen lapsen elämän lähtöasetelmat ovat olleet usein hyvin vaikeat. Lapsuudenvuosia ovat sävyttäneet traumaattiset kokemukset, jotka ovat jättäneet elinikäisen henkisen taakan. Moni sotaorpo on lapsena joutunut ottamaan liian varhain vastuuta perheestä ja vastaamaan mm. raskaista maa- ja metsätaloustöistä. Toimeentulon ongelmat ovat olleet näille perheille tuttuja huoltajan kuoltua. Eduskuntaryhmän yrittäjyysraportissa kannustetaan myös sijaispalvelujärjestelmien kehittämiseen. Sijaispalvelut ovat erityisen tärkeitä naisyrittäjille, joiden osuus yksinyrittäjistä on korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmän laajentaminen asteittain valtakunnalliseksi viime vuodesta alkaen. Pirkanmaalla toteutettu järjestelmän laajentamista koskeva pilottihanke käynnistyi vuoden 2009 lopulla. Järjestelmän valtakunnallistamiseen ja vakinaistamiseen on budjetoitu 300 000 euroa neljälle vuodelle. Ympäröivän yhteisön suhtautuminen sotaorpoihin ei aina ole ollut kannustavaa. Sotienjälkeinen poliittinen ilmapiiri ei ollut sodan uhreille suopea. Sotaorpous on ollut sotaorpojen lapsuuden, nuoruuden ja lähes koko aikuisuuden ajan vaiettu ja häpeällinen asia. Tavallinen selviytymiskeino on ollut vaikeneminen ja menetyksen salaaminen. Puoluehallituksen mielestä on syytä selvittää, millä tavoin sijaispalvelujärjestelmiä voitaisiin kehittää edelleen niin, että se hyödyttää kaikkia yrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Puoluehallitus korostaa, että sijaispalvelun levittäminen laadullisesti yhtenäisenä valtakunnalliseksi yrittäjyyttä tukevaksi palvelujärjestelmäksi edellyttää yhtenäiset pelisäännöt ja normiston palvelujärjestelmän eri osatekijöille. Yrityksiä ja yrittäjäjärjestöjä on kuultava, jotta on mahdollista kartoittaa sijaisten keskeiset koulutustarpeet. Järjestelmän Vasta viime vuosikymmeninä asenneilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja myötätuntoisemmaksi. Kuitenkaan sotaorpojen kokeman menetyksen merkitystä ja arvoa ei ole vieläkään yleisesti tunnustettu. Sotaorvot ovat jääneet sodan uhreina lähes kokonaan vaille yhteiskunnan osoittamaa arvonantoa ja tukea. Vain osa heistä on nuoruudessaan voinut hyödyntää sotaorpojen koulutustukea. 214 Puoluekokous 2010 sisus.indd 214 28.5.2010 15:25:00 Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin, jotta sotaorvoille myönnettäisiin sotaorpotunnus ja oikeus valtion tukemaan kuntoutukseen. Näin sotaorvoille osoitettaisiin viimein heidän ansaitsemansa tunnustus. Puoluehallitus: Sotaveteraaneilla on oltava oikeus päästä avo- tai laitoskuntoutukseen lääkärin lähetteellä. Kuntoutustarpeen käsittely muissa tahoissa on tarpeetonta, ja aikaa vievää. Sotaveteraanien kotona asumista on tuettava niin pitkään kuin heidän on mahdollista asua kodeissaan. Puoluehallitus: Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry:n aloite koskee tärkeää sotaveteraanien kuntoutusta. Oulun Kokoomusnaiset ry:n aloitteessa nostetaan esiin paljon keskusteluissa ollut kysymys sotaorpojen asemasta. Kuntoutuksen järjestäminen kuuluu kunnille ja kullekin kunnalle jaetaan Valtiokonttorin toimesta määräraha kunnassa asuvien rintamalisän saajien suhteessa. Koska kuntoutukseen hakeutuvien määrä voi vaihdella kunnissa vuosittainkin, on joissain kunnissa jaettavana ollut raha voinut loppua kesken kun taas joissain kunnissa rahaa on palautunut Valtiokonttorille. Sota on koskettanut lähes koko tämänhetkistä vanhusväestöämme. He ovat kukin osaltaan olleet rakentamassa yhteiskuntaamme. Sotaorvoilla on ollut mahdollista saada sotilasvammalain nojalla huoltoeläkettä ja lisäksi heidän opiskeluaan on tuettu 24 vuoden ikään asti. Sotaorpo, joka on sairastunut tai vammautunut pysyvästi, eikä ole voinut siirtyä työelämään, on saanut toimeentulon sotilasvammalain perusteella. Täysorvolle on voitu lisäksi maksaa lisähuoltoeläkettä. Tästä syystä jakoperusteita on parannettu siten, että käyttämättä jääneet kuntoutusrahat voidaan jakaa edelleen niille kunnille, joiden kuntoutusmäärärahat eivät ole riittäneet. Näin voidaan osaltaan mahdollistaa se, että kaikki halukkaat veteraanit pääsevät kuntoutukseen. Sotien jälkeen voimaan on tullut yleinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Tämä samoin kuin palvelujärjestelmien kehittyminen ovat koskeneet myös sodassa orvoiksi jääneitä henkilöitä. Kuten aloitteessakin todetaan, sotaveteraanien kotona asumista on tuettava niin pitkään kuin heidän on mahdollista asua kodeissaan. Tässä merkittävänä tukena voi olla avokuntoutus tai kotona annettava kuntoutus. Sotaorvot eivät ole ainoa ryhmä, jotka ovat toimineet sodan aikana rintamaolosuhteita vastaavissa tehtävissä ja joilla ei ole veteraanitunnuksia, jotka oikeuttavat esimerkiksi kuntoutuksen saamiseen. Parhaillaan on valmisteilla suunnitelma sotainvalidi- ja veteraanipolitiikan kehittämiseksi vuosina 2010 – 2015. Kaikki toimet ikääntyvien palveluiden kehittämiseksi koskevat luonnollisesti myös veteraaniväestöä. Esimerkiksi valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki tuo nykyisin suositusten tasolla olevia ikäihmisten palveluta lain tasoisesti säädettäviksi. Sotaorpojen kuntoutustarve tulee nähdä osana koko ikääntyvän väestön kuntoutuspalvelujen kehittämistä. Kuntoutus- ja muiden ikäihmisten palveluiden kehittämisen sisällöissä tulee voida huomioida myös sellaiset erityistarpeet, joita sotaolosuhteista on voinut aiheutua. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 187 Aloite nro 186 Kokkolan Kokoomusnaiset ry Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS JA MUU AVUNTARVE LÄÄKÄRIN PÄÄTETTÄVÄKSI Ikääntyneiden henkilöiden määrä kasvaa lähivuosina entisestään. On luonnollista, että ikä aiheuttaa vanhukselle erilaisia tarpeita arjesta selviämiseen. Vanhus kuitenkin mielellään asuu omassa kodissaan, hoitaa itse arkiaskareisiin liittyvät asiat Sotaveteraaniemme keski-ikä lähenee 90 vuotta. Nyt on vielä mahdollisuus osoittaa heille kunnioitusta konkreettisesti. 215 Puoluekokous 2010 sisus.indd 215 28.5.2010 15:25:00 ja myös terveyden huoltoon liittyvät käynnit. Koti on tuttu ympäristö ja lisää hänen turvallisuuttaan ja elämänlaatua. Vanhuksia tulee tukea kaikin tavoin kotona asumisessa ja arjesta selviytymisessä. Yhteiskunnassa tapahtuneet teknologiset muutokset saattavat myös vaikeuttaa vanhuksen selviämistä, jolloin hänen elämänhallintansa heikkenee. Elämänhallinnan heikkeneminen voi taas aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia ja avuttomuutta. Tukeminen on kannustamista aktiiviseen asioiden hoitamiseen, tarvittavan hoitotyön saamiseen ja kotitöiden tekemiseen vanhuksen kunnon mukaisesti. Itse vanheneminen on luonnollinen prosessi - vanhuus ei ole sairaus - mutta vanhus voi myös äkillisesti sairastua. Tavoitteena pitää olla vanhuksen omatoimisuus, hänen auttamisensa vain niissä asioissa ja terveysongelmissa, joista selviäminen tuottaa ongelmia. nasta ei saa tehdä liian ”tieteellisiä” vaan yksinkertaista tilanteen mukaan toimimista. Edellä olevan perusteella Kokkolan Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin vanhusten kotona asumisen tukemisessa nimenomaan elämänhallinnan tukemisen näkökulmasta. Puoluehallitus: Kokkolan Kokoomusnaiset ry puuttuu aloitteessaan tärkeän vanhuspalveluihin liittyvään kysymykseen. Vanhusväestön määrän kasvaessa myös erilaisten palveluiden tarve kasvaa. Valtaosa vanhuksista haluaa asua kodissaan mahdollisimman pitkään ja myös tämän jälkeen mieluiten kodinomaisessa ympäristössä. Tämä tavoite on ollut myös ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa, joka on annettu vuonna 2008. Valitettavasti kunnissa ei kuitenkaan kaikilta osin ole toteutettu suositusten ohjeita. Tästä johtuen peruspalveluministeri Risikon aloitteesta on käynnistetty vanhustenhuoltoa koskevan lainsäädännön valmistelu. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen edellyttää, että hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden kohdalla. Erilaisten neuvontapalveluiden ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien kautta ikääntyneitä voidaan saada palvelujen piiriin. Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi ehkäisevät kotikäynnit säilyttävät ja edistävät toimintakykyä eniten silloin, kun ne ajoittuvat riittävän varhaiseen vaiheeseen. Silloin henkilön toimintakyky ei ole vielä heikentynyt olennaisesti. Kolmas hoitotyön kansallinen toimintaohjelma v. 2009 - 2011 asettaa vaateita myös vanhuksen hoitotyölle korostaen mm. terveyden edistämistä ja valottaen yhteistyötä sosiaalialan kansallisiin toimintaohjelmiin. Terveyden edistäminen integroituu puolestaan hoitotyön johtamiseen ja käytäntöön, jotka taas liittyvät sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhön. Vanhuksenkin kohdalla yhteistyötahoja on suuri määrä. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, työnjako ja toimintatavat asettavat suuria haasteita arkeen. Palveluketjun hallinta edellyttää asiakaslähtöisen toimintakulttuurin luomista, jolloin vanhus kohdataan yksilönä ja häntä hoidetaan tai autetaan arjessa selviytymisessä. Vanhuksella tulee aina olla oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa. Ohjauksen tulee olla monitahoista, mikä asettaa suuria vaatimuksia ohjauksen sisällölle ja toteutukselle (Huom. uusi terveydenhuoltolaki). Tärkeänä lenkkinä, mikäli mahdollista, on myös ohjaajien yhteys vanhuksen omaisiin, joilla on tärkeä rooli vanhuksen elämänhallinnan tukemisessa. Mikäli vanhuksilla ei ole lähellä omaisia, eräs vaihtoehto on saada tukihenkilöitä eli sijaisomaisia. Kotikäyntien osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota sisältökysymyksiin, kuten ravitsemukseen, liikuntaan, tapaturmien ehkäisyyn, mielenterveyteen, lääkitykseen, muistiin liittyviin asioihin ja yksinäisyyteen. Tämän hallituksen aikana on tehty lakimuutos, jolla alennettiin sosiaalipalvelujen palvelutarpeen arviointi 80 ikävuodesta 75 vuoteen. Myös terveydenhuoltolakiin tulee pykälätasolla säännökset ikäihmisten neuvontapalveluista. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja asian eteenpäin viemiseksi. Liikkuminen ja elämänhallintaan liittyvät taidot auttavat vanhusta selviämään arjesta. Elämänhallinnalla ymmärretään yksilön kokemusta mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman elämänsä kannalta merkityksellisiin tapahtumiin. Vanhus haluaa olla itsenäinen ja huolehtia omista asioistaan. Kolmannella sektorilla sekä meillä kaikilla yksittäisinä henkilöinä on oma roolimme vanhusväestön omatoimisuuden ja terveyden edistämisessä. Jokainen voi osaltaan olla mukana iäkkäiden läheisten elämässä auttamalla arkipäivän asioissa. Yksinkertaisimmillaan toiminta voi olla vierailua vanhuksen luona muutaman kerran viikossa ja keskustelua seuraavien päivien ohjelmasta tai ajankohtaisista uutisista. Tilanteista tai toimin- Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 216 Puoluekokous 2010 sisus.indd 216 28.5.2010 15:25:00 Aloite nro 188 Tällä vaalikaudella palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa laskettiin 80 vuodesta 75 vuotta täyttäneisiin. Tutkimusten mukaan palvelutarve lisääntyy 75-ikävuodesta alkaen. Koska ikärajamuutos tehtiin vuoden 2009 alusta, on syytä seurata, miten tämä ikärajan alentaminen on kunnissa toiminut, ennen kuin ikärajaa lasketaan uudelleen Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry IÄKKÄIDEN IHMISTEN LAKISÄÄTEISEN SOSIAALIPALVELUJEN TARPEEN ARVIOINNIN LAAJENTAMINEN Oikeus lakisääteiseen sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin on tällä hetkellä kaikilla 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöillä, jotka ovat palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Tavoitteen tausta-ajatus sinänsä on hyvä, sillä kuten aloitteessa mainitaan, hyvillä ennakoivilla palveluilla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua. Mikään ei kuitenkaan tälläkään hetkellä estä kuntia tekemästä palvelutarpeen arviointia jo alle 75-vuotiaille. Ennen kuin asiaan uudestaan lainsäädännöllisesti tartutaan, on kuitenkin hyvä saada tuloksia siitä, miten tämä kokoomusjohtoisesti tehty hyvä uudistus toimii. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Tällä hetkellä Suomessa syntyvällä poikalapsella on tilastollista elinikää jäljellä 76,3 vuotta ja tyttölapsella 83,0 vuotta. Nyt eläkkeelle jäämässä olevilla, vuosina 1945–49 syntyneillä ikäluokilla on noin 22 (miehet) ja 27 (naiset) elinvuotta jäljellä 60 ikävuoden jälkeen. (Tilastokeskus 2009). Aloite nro 189 Töölön Kansallisseura ry UUSIA PALVELUTALOJA TARVITAAN Esitimme viime puoluekokouksessa aloitteen vanhusten palvelutalojen lisäämisestä. Aloite ei valitettavasti ole johtanut merkittäviin uusiin avauksiin. Esimerkiksi kunnissa puuhastellaan talousongelmien takia enemmän erilaisten ruokailu- ja siivousratkaisujen parissa. On siis tarpeen uusia aloite: Jotta iäkkäät ihmiset voisivat asua kodeissaan mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään, on tärkeää kartoittaa palvelujen tarve riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämä on merkityksellistä ihmisten elämänlaadun kannalta, mutta myös taloudellisesta näkökulmasta. Hyvillä ennakoivilla palveluilla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua ja iäkkäiden henkilöiden siirtymistä kalliiseen ympärivuorokautiseen hoitoon. Esim. asuinympäristön muutostarpeiden selvittäminen on syytä tehdä jo silloin kun toimintakykyä on vielä jäljellä. Näin voidaan vastata sekä naisten että erityisesti miesten tarpeisiin oikea-aikaisesti. Suomalaisten keski-ikä on jatkuvasti kasvanut. Samalla on lisääntynyt vanhusten asuminen kotonaan mahdollisimman pitkään. Suurten ikäluokkien eläköityessä lähivuosina syntyy tarvetta merkittävästi suuremman palvelutalotarjonnan aikaansaamiseksi. Kun julkisen sektorin mahdollisuus investoida uusiin palvelutaloihin on rajallinen, tarvitaan tulevaisuudessa yksityisiä palvelutaloja entistä enemmän. Tämän lisääntyvän tarjonnan turvaamiseksi on tarpeen selvittää miten tämä palvelutalojen kasvava kysyntä tyydytetään ja miten kunnat osallistuvat siihen. Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin iäkkäille ihmisille suunnatun lakisääteisen sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin laajentamiseksi koskemaan 70 vuotta täyttäneitä, ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Tämän vuoksi Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään toimenpiteisiin, joilla selvitetään palvelutalojen tarve seuraavien kymmenen vuoden aikana ja että samalla selvitetään millaisissa olosuhteissa tulevat eläkeläiset haluavat asua ja vielä selvitetään kuinka paljon julkisia ja yksityisiä palvelutaloja on tarpeen rakentaa. Puoluehallitus: Itä-Helsingin Kokoomusnaiset tuovat aloitteessaan esiin tavoitteen kartoittaa ikäihmisten palveluiden tarve riittävän aikaisessa vaiheessa. 217 Puoluekokous 2010 sisus.indd 217 28.5.2010 15:25:00 Puoluehallitus: Töölön Kansallisseura ry:n aloitteessa nostetaan esille tärkeä kysymys palvelutalojen tarpeesta väestön ikääntyessä. hoidossa hoito rakentuu oman hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon turvaan. Kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko luovat arkielämään yhteisöön kuulumista, perheenjäsenyyttä instituution asiakkuuden sijaan, osallisuutta ja yksilöllisen elämänhistorian läsnäoloa. Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Lähivuosikymmeninä Suomi ikääntyy nopeimmin kaikista EU-maista. Tällä hetkellä noin 100 000 ikäihmistä tarvitsee jatkuvaa hoitoa tai hoivaa kotona, palveluasunnossa tai laitoksessa. Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa sitä, että moninkertainen määrä ikääntyneitä tulee toimeen omatoimisesti. Perhehoito toimii jatkuvana hoitomuotona mutta tarjoaa myös lyhytaikaista turvallista hoivajaksoa esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana tai tilapäistä ympärivuorokautista hoitoa esimerkiksi yksinasuvan vanhuksen sairaalan leikkaushoidosta kotiutumisen tueksi. Perhehoito kaikissa muodoissaan vahvistaa omaisten mukanaoloa ja läheisyyttä. Vuonna 2007 valmistui Stakesin tekemänä raportti ikäihmisten palveluasumistarpeen osalta. Raportissa arvioidaan valtakunnallisten skenaarioiden avulla tulevaa palveluasumistarvetta ja esitellään kunnille arviointimalli paikallisen palveluasumistarpeen arviointiin. Raportissa oli mukana kuusi erikokoista kuntaa: Sodankylä, Vihti, Hämeenlinna, Iitti, Joensuu ja Tampere. Perhehoitajat tarvitsevat gerontologista osaamista, koulutusta, valmennusta ja ohjausta tehtävässään, kykyä ymmärtää vanhuksen erilaistuvia tarpeita, kykyä hoivata yksilöllisesti ja yhteisöllisesti ja soveltuvuutta ottaa vanhus perheenjäseneksi. Me, Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset, edustamme aluetta, jossa yli 75-vuotiaiden määrä on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin muualla maassa ja määrä kasva koko ajan. Edellytämme, että ikääntymiseen liittyvät arvot ja asenteet sekä palvelujen muodot, tavat ja suunnat on uudistettava ja monipuolistettava. Vanhusten asumisen selkeän suunnan tulee olla kotona asumisen tukeminen ja kodinomaisten yhteisöllisten asumisen tapojen tuntuva lisääminen. Koska ikärakenne ja näin myös tarve ikäihmisten palveluille esimerkiksi asumisen osalta vaihtelee alueittain, ovat kuntien virkamiehet ja päättäjät avainasemassa arvioitaessa palvelutalojen määrää kullakin alueella. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää, että Kokoomus pyrkii vaikuttamaan politiikassaan niin, että vanhusten perhehoitoa lisätään tuntuvasti. Aloite nro 190 Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry Puoluehallitus: Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry ottaa aloitteessaan esiin vanhusten perhehoidon lisäämisen. VANHUSTEN PERHEHOIDON LISÄÄMINEN Ikääntyneiden asumisen palvelujen järjestämisessä on menossa suuret rakenteelliset ja sisällölliset muutokset. Laitoshoitoa puretaan ja samalla tehostetun palveluasumisen tarve ja määrä kasvaa. Perhehoito on ympärivuorokautista hoitoa, jota on mahdollista järjestää kaiken ikäisille henkilöille hänen oman kotinsa ulkopuolisessa yksityiskodissa. Useimmiten perhehoitoa käytetään lasten ja nuorten lastensuojelullisena sijaishuoltopaikkana. Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille osoittamien ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita tulisi olla enintään 3 %, kotihoitoa saavia 14 % ja omaishoidon piirissä 8 % ikäihmisistä. Vanhusten osalta perhehoitoa käytetään harvoissa kunnissa, vaikka se kodinomaisuutensa vuoksi olisi erittäin hyvä vaihtoehto myös ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluiden järjestämiseksi. Valtaosalla perhehoitoon sijoitetuista vanhuksista on jokin dementoiva sairaus, mutta ei välttämättä muuta sairautta, joka edellyttäisi esimerkiksi terveyskeskushoitoa vuodeosastolla. Perhehoito on vanhusmyönteinen, perheyhteyttä korostava ja lähiympäristöön liittävä hoivan ja hoidon muoto. Se sopii vanhuksen asumisen tavaksi erityisesti silloin, kun omassa kodissa selviytymisen esteeksi tulevat yksinäisyys, turvattomuus, päivittäisissä toiminnoissa oleellisesti lisääntynyt avun tarve ja muistisairaudet. Perhe- 218 Puoluekokous 2010 sisus.indd 218 28.5.2010 15:25:01 Vuonna 2008 on uudistettu ikäihmisten palveluiden laatusuositukset, joiden tavoitteena on nimenomaan tukea vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Perhehoito voi olla luonteva jatko tilanteissa, joissa ei enää pärjätä omatoimisesti omassa kodissa. sille usein taloudellisesti edullisempaa kuin palveluasuminen, koska laitoshoitomaksujen perusteet ja enimmäismäärät on säädetty asetuksella. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää, että kunnissa palveluasumisen maksuista päätettäessä tulisi huomioida asiakasmaksulain sallima maksujen kohtuullistamismahdollisuus, koska tällä hetkellä maksualennuksista ei löydy selkää säännöstä. Esitämme myös, että nykyisellään epälooginen, monimutkainen ja tulkinnanvarainen maksulainsäädäntö uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja pikaisesti. Kuntia tulee kannustaa käyttämään perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona järjestettäessä palveluita vanhusväestölleen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Puoluehallitus: Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry nostaa aloitteessaan esiin tärkeän kysymyksen vanhusten palveluasumisen kustannuksiin liittyen. Kuten aloitteessakin todetaan, oikea suunta on se, että terveyskeskuksen vuodeosastolla vanhusta hoidettaisiin vain silloin kun siihen on lääketieteelliset perusteet. Aloite nro 191 Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry VANHUSTEN PALVELUASUMISEN KUSTANNUSTEN SÄÄTÄMINEN KUNNISSA LAITOSHOIDON TAVOIN Kunnat vähentävät ikäihmisten laitoshoitopaikkoja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti. Ongelmia esiintyy palveluasumisen maksuihin liittyen. Maksuissa voi olla laaja hintahaarukka ja laskutuskäytännöt voivat vaihdella eri puolilla Suomea. Tavoitteena on, että vanhus on vuodeosastolla hoidossa ainoastaan, jos se on lääketieteellisesti perusteltua. Tämä on oikea suunta. Uudistukseen liittyy kuitenkin sudenkuoppa maksukäytäntöjen suhteen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä pitkäaikaishoidon ja –hoivan uudistamisen tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi. Työryhmä tekee myös ehdotukset ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmaksun määräytymistä koskeviksi linjauksiksi. Työryhmä tulee antamaan esityksensä, sisältäen myös säädösmuutostarpeet, syksyllä 2010. Laitospaikkoja saatetaan kunnissa muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi vain pienillä toiminnallisilla uudistuksilla. Suurimmat uudistukset saattavat tällöin liittyä vain maksupolitiikkaan. Vanhukset voivat joutua eri kunnissa eriarvoiseen asemaan ja jopa taloudellisiin vaikeuksiin palveluasumisesta perittävien maksujen takia. Ikäihmisten asumispalveluiden maksujen linjauksia pohdittaessa tulee huomioida erityisesti asiakaskeskeisyys, valinnanvapaus, järjestelmän yksinkertaisuus ja selkeys sekä taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Palveluasumisessa asiakas maksaa aterioiden, vuokran ja turvan lisäksi myös muista käyttämistään huolenpidon palveluista. Kela osallistuu vain asumis- ja lääkekuluihin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Kunnilla on oikeus määritellä itsenäisesti maksujen määräytymisperusteet, ja ne hinnoittelevat palvelunsa hyvin eri tavoin. Asumispalveluissa kattona on se, ettei kunta saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua. Tällöin on otettava huomioon, etteivät palveluasumisen maksut muodostu pienituloiselle kohtuuttomiksi. Silti asumispalveluissa vuokra ja ateriamaksut saattavat ylittää kirkkaasti täyden kansaneläkkeen tason. Kannatamme välimuotoisten ja yhteisöllisten asumismuotojen kehittämistä ikäihmisille. Tällöin on nurinkurista, että laitoshoito on vanhuk- 219 Puoluekokous 2010 sisus.indd 219 28.5.2010 15:25:01 Puoluehallitus: Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry tarttuu aloitteessaan erittäin tärkeään asiaan. Kuten aloitteessakin todetaan, muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Ennusteen mukaan vähintään keskivaikeasti dementoituneita ihmisiä on Suomessa vuonna 2020 lähes 130 000. Aloite nro 192 Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry KANSALLINEN OHJELMA MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN, VARHAISEN TOTEAMISEN, HOIDON JA KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Suomen väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin. Vuoteen 2040 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 433 000 henkilöstä 936 000 henkilöön, ja osuus väestöstä kasvaa 8.1 %:sta 16.3 %:iin. Väestön ikääntymiseen liittyy myös keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien henkilöiden määrän kasvu nykyisestä 75 000:sta 187 000:een ja osuuden kasvu 1.4 %:sta 3.3 %:iin. Muistisairauksia sairastavien hoito ja kuntoutus on ammatillisesti vaativaa ja siihen tarvitaan paljon paitsi taloudellisia, myös inhimillisiä voimavaroja. Suomen Muistiasiantuntijat ry:n mukaan muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat vuonna 2015 lähes 3,9 miljardia euroa. Muistisairaiden ihmisten palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämistä linjataan useissa valtakunnallisissa asiakirjoissa, kuten tällä vaalikaudella uusitussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa, STM:n ja THL:n Laadukkaat dementiapalvelut –oppaassa sekä Kaste-ohjelman hankkeissa. Jo tällä hetkellä suurin osa ikääntyville suunnatuista ympärivuorokautisen hoidon paikoista on varattu muistisairauksia sairastaville henkilöille. Jotta kasvava muistisairaiden henkilöiden joukko saa jatkossa tarvitsemansa avun, muistisairauksia sairastavien ikäihmisten hoitoa omissa kodeissa on myös kehitettävä, ja uusia palvelumuotoja ja toimintatapoja on luotava. Muistisairauksien hoidossa on tärkeää varhainen toteaminen ja asiantunteva, turvallinen hoito sekä tuki kaikissa sairauden vaiheissa. Myös yhteiskunnallista asennemuokkausta tarvitaan, jotta iäkkäät ja erityisesti muistisairauksia sairastavat ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää erilaisissa asuinympäristöissä. Haasteena on edelleen sellaisten hoito- ja tukimuotojen kehittäminen, jotka vastaavat muistisairaiden ihmisten ja heidän perheenjäsentensä yksilöllisiin tarpeisiin, mutta ovat kuitenkin taloudellisesti järkeviä. Muistisairaudet ovat juuri niitä, jotka yleisimmin johtavat laitoshoivan tarpeeseen. Palveluiden kehittäminen on tavoitteellista, laaja-alaista työtä, jossa tarvitaan näkemyksiä paitsi ammattilaisilta, kehittäjiltä, tutkijoilta ja päättäjiltä, erityisesti muistisairailta ihmisiltä itseltään ja heidän läheisiltään. Ikääntyvien, muistisairauksia sairastavien ihmisten hyvän hoidon järjestämiseksi myös tulevina vuosikymmeninä Suomeen tarvitaan kansallinen ohjelma muistisairauksien ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen, hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Monissa Euroopan maissa tällainen muistiohjelma jo on. Ohjelman laadinnassa ja sen toimeenpanossa on syytä hyödyntää kaikkia muistisairauksia sairastavien ihmisten tukemiseen osallistuvia tahoja: julkista sektoria, seurakuntia, järjestöjä ja muita kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä tahoja. Muistiohjelman avulla voidaan väestön ikääntymisestä johtuvaan haasteeseen vastata ennakoiden. Puoluehallitus voikin ilokseen todeta, että kokoomuslainen peruspalveluministeri Paula Risikko on perustamassa työryhmän valmistelemaan kansallista muistiohjelmaa. Työryhmätyössä tulee selvittää millainen palvelujärjestelmän tulisi olla ja millaiset ovat järjestelmän kustannusvaikutukset. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 193 Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin muistiohjelman ja sen toimeenpanon valmistelemiseksi sekä raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. HAMMASHOITOA KOKONAISUUTENA OSAHOIDON JA JONOTTAMISEN SIJAAN Suurimmissa kaupungeissa ei pystytä järjestämään kokonaishammashoitoa järkevästi. Tarkastukseen toki pääsee lakisääteisen kuuden kuukauden sisällä. Tällöin ”poimitaan” korjattavista 220 Puoluekokous 2010 sisus.indd 220 28.5.2010 15:25:01 toimenpiteistä kiireellinen hoito, mikä lähetetään ostopalveluna sopimushammaslääkäreille. Tarvittaisiin kristallipallo, jotta kaikki mikä voi osoittautua ”kiireelliseksi” eli asiakkaalle vaivaa aiheuttavaksi, osattaisiin lähettää eteenpäin. Siksi asiakas joutuukin usein vielä tässä välissä turvautumaan päivystykseen ja taas uuteen lähetteeseen. korvaus olisi 60 % todellisista kuluista eikä 60 % kovin alhaisista kela-taksoista. Yksityisestä hammashoidosta maksetaan Kela-korvauksia kaikille Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Keskimäärin tavanomaisesta hammashoidosta korvataan noin kolmannes. Muuttamalla kelataksat euromääräisiksi nykyisen prosenttiosuuden sijaan asiakas näkisi suoraan mitä hoito tulee maksamaan. Nykyisin esim. kahden pinnan paikan hinnasta korvataan 60 % 57 eurosta (kela-taksa). Jos paikka maksaa 100 €, niin maksettavaa jää 100 - 34,20= 65,80 €. Kiireettömän hammashoidon jonossa vierähtää helposti toinen puolivuotinen. Valitettavan usein aika tarkastukseen varataan, kun on jo jotain vaivaa suussa. Kun aikaa on vierähtänyt vuoden verran, on tilanne suussa jo aivan toinen. Näin tarkastuksessa tehty hoitosuunnitelma ei ole enää ajan tasalla, kun hammashoitoa päästään aloittamaan yksityispuolella. Siinä horjuu myös usko kollegan tarkastuksen huolelliseen tekemiseen. Toki ammattilaiset ymmärtävät, että reikiä tulee helposti lisää, kun on yksikin reikä, sillä silloin bakteerien määrä suussa on korkea. Hampaiden hoidossa täytyisi miettiä kokonaisuutta ja hyvää hoitotapaa. Kun todetaan, että suussa on hoidon tarvetta, ei ole syytä odottaa, että ongelma pahenee tai korjattavaa tulee lisää. On turha tarkastaa, jos ei hoitoa voida antaa. Kun samaa asiakasta hoitavat useat hammaslääkärit, näin hukataan aikaa, rahaa ja resursseja. Jo pelkästään ostopalvelun tai maksusitoumusten paperitöihin uppoaa monen työntekijän vuotuinen työpanos. Karies eli hammasmätä on infektiosairaus, joka etenee, kunnes reikä on puhdistettu ja hammas paikattu (eihän syövässäkään poisteta vain osaa etäispesäkkeistä ja jatketa sitten puolen vuoden kuluttua hoitoa). Valitettavaa on myös se, että reikä voi edetä hampaan hermoon asti vaatien kalliin juurihoidon, mikä heikentää koko hampaan kestävyyttä. Myös laajojen paikkojen kestäminen purennassa on aina huonompaa, mitä enemmän omaa hammasta on menetetty. Tällaiset hampaat harvoin kestävät lopun ikää. Menetetty hammas heikentää noin 30 % purentatehoa. Valitettavasti ihmisillä, joille reikiä muodostuu helpommin (huono suuhygienia, ruokailutavoista johtuvat usein toistuvat happohyökkäykset, sairaudet, lääkitykset) menetetään helposti useampikin hammas, iensairauksia unohtamatta. Hampaita voidaan toki korvata esim. keinojuurilla, osa- tai kokoproteeseilla. Kustannukset ovat tällöin sadoista euroista tuhansiin, joten kaikilla ei ole siihen varaa. Pidämme tärkeänä, että hammashoidon toteuttamista tulee nyt arvioida uudestaan, jotta asiakkaiden hammasterveys turvataan ja jotta vältyttäisiin tarpeettoman laajoista ja kalliista hoidoista. Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että hammashoidon kela-taksoja korotettaisiin ja muutettaisiin euromääräisiksi, jotta asiakkaat voisivat vapaasti halutessaan valita yksityispuolen hammashoitopalvelun kohtuullisin kustannuksin. Näin terveyskeskusten ruuhkat helpottuisivat, kokonaishoito mahdollistuisi ja työn mielekkyys palaisi kunnalliseen hammashoitoon. Lisäksi esitämme, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. Kun aikuisille täytyy lakisääteisesti järjestää tarkastusaika 6 kk:n sisällä, on jouduttu lasten tarkastuksia lykkäämään sekä ohjeistettu pidentämään tarkastusväli jopa kolmeen vuoteen. Ottaen huomioon nykyiset kotihoito- ja ruokailutottumukset sekä purentavirheiden lisääntyminen tarkastusväli on mielestämme liian pitkä. Välitarkastuksia on ohjattu suuhygienisteille, mutta nähtäväksi jää, riittääkö suuhygienistien koulutus hammaslääkäritasoiseen suun sairauksien ja purentavirheiden toteamiseen. Puoluehallitus: Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry nostaa esiin keskeisen pulman suun terveydenhuollon toteuttamisesta. Ongelmia suun terveydenhuollon järjestämisessä on, vaikka Suomessa suun terveydenhuollon tasa-arvoiseen saatavuuteen ja kustannusten korvaamiseen on panostettu huomattavasti enemmän kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi hoitotakuu ja hammaslääkärinpalkkioista maksettavat Kela-korvaukset ovat turvaamassa palveluiden saatavuutta. Ehdotamme harkittavaksi olisiko parempi vaihtoehto, että asiakkaat saavat vapaasti valita hoidattavatko he hampaat yksityispuolella vai terveyskeskuksissa? Tämä olisi mahdollista, jos kela- 221 Puoluekokous 2010 sisus.indd 221 28.5.2010 15:25:01 Tällä vaalikaudella hammaslääkärinpalkkioista maksettavien Kela-korvausten tasoa on nostettu siten, että todellinen korvaustaso nousi 40 prosenttiin korvausperusteesta. Myös suuhygienistien hammaslääkärin määräyksen perusteella tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan jatkossa sairausvakuutuksesta. Hammaslääkärikoulutusta on lisätty tuntuvasti ja sillä pyritään helpottamaan hammaslääkäripulaa, mikä osaltaan vaikeuttaa esim. hoitotakuun toteutumista. Uudessa terveydenhuoltolaissa terveyden edistämistä korostetaan ja myös suun terveydenhuollossa painotetaan ennaltaehkäisyä. Aloitteessa todetaan, että hampaiden hoidossa täytyy miettiä kokonaisuutta ja hyvää hoitotapaa. Asia on juuri näin. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite nro 194 Kokoomuksen Naisten Liitto ry SUOMEN VEDENHANKINNAN TULEVAISUUS ON TURVATTAVA Aloitteessa nostetaan erityisenä huolena esiin lasten tarkastukset. Tähän on puututtu neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevalla asetuksella. Asetuksella yhtenäistetään määräaikaistarkastusten toteutumista sekä tuetaan toimintaprosessien painottumista ehkäisevään toimintaan. Asetuksella selkiytetään lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa kokonaisuutena ja vahvistetaan alle kouluikäisiin suuntautuvaa toimintaa. Kouluikäisten suun terveydenhuollossa asetuksella yhtenäistetään nykyistä kirjavaa toimintaa ja varmistetaan tarpeellisten terveystarkastusten toteutuminen. Suomi on täysin omavarainen vedenhankinnan suhteen ja koko vesihuoltomme perustuu pääosin laadukkaan ja edullisen pohjaveden käyttöön. Pohjavettä hyödynnetään talousveden lisäksi laajasti myös teollisuuden raaka-aineena, ja sillä on suuri merkitys elinkeinoelämässä. Pohjavesien määrän ja laadun turvaaminen on suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden elinehto, joka varmistetaan parhaiten tehostamalla pohjavedensuojelua lainsäädännön tarkistamisen ja ympäristöpoliittisten linjausten avulla. Budjetissa tuleekin jatkossa esittää erikseen määrärahoja pohjavesien määrän ja laadun turvaamiseksi. Osana toimiva terveyskeskus –toimenpideohjelmaa on monia suun terveydenhuoltoon liittyviä kehittämishankkeita. Pohjavesialueiden rajat ovat keskeisessä asemassa vesivarojemme suojelun toteutumisessa sillä ne vaikuttavat mm maankäytön suunnittelussa sekä ympäristösuojelu- ja vesilain mukaisten lupien myöntämisessä tehtäviin päätöksiin. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää niin pohjavesiensuojelun valvonnan kuin kansalaisten ja yritysten oikeusturvan kannalta, että pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan. Paljon on siis kokoomusjohtoisesti jo tehty, mutta suun terveydenhuollon positiiviseen kehittämiseen on sitouduttava edelleen. Aloitteessa esitetään suun terveydenhuollon järjestämiseksi mallia, jossa asiakkaat saisivat vapaasti valita, hoidetaanko hampaita yksityisellä palveluntuottajalla vai terveyskeskuksissa. Aloitteessa esitetään, että tämä mahdollistuisi nostamalla hammaslääkärinpalkkioista maksettavien Kela-korvausten todellista korvaustasoa 60 prosenttiin. Todellisen korvaustason nostaminen edelleen on sinänsä kannatettavaa, mutta valitettavasti se ei ratkaise kokonaisuudessaan suun terveydenhuollon pulmia. Edelleen jäisi suuri joukko ihmisiä, joilla ei olisi todellista mahdollisuutta käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluita. Suurimpien operaatioiden kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin, joten esimerkiksi pelkän kansaneläkkeen varassa elävä ei voisi sellaista kustannusta maksaa. Pyrkimyksenä on ja on oltava kuitenkin edelleen kaventaa sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja myös suun terveydenhuollossa. Pohjavesialueilla nykyisin sijaitsevien riskitoimintojen siirtymistä pohjavesialueiden ulkopuolelle tulee tukea taloudellisesti ja tasa-arvoisesti. Uusien riskitoimintojen sijoittumista pohjavesialueille tulee estää tarkennetun ympäristölainsäädännön avulla. Suomalaisten pohjavesivarojen mittaamaton ympäristöllinen ja taloudellinen arvo kasvaa globaalissa maailmassa, kun pohjaveden laatu ja määrä turvataan riittävän tehokkaasti. Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla vahvemmin turvataan ainutlaatuisten suomalaisten pohjavesivarojemme laatu 222 Puoluekokous 2010 sisus.indd 222 28.5.2010 15:25:01 ja määrä ja mahdollistetaan niiden hyödyntäminen myös tulevaisuudessa sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa. piteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, kierrättämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi sekä haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaamiseksi. Suunnittelun aikana saatiin myös laajasti tietoa lainsäädännön ja hallintokäytännön muutostarpeista. Lainsäädännön uudistaminen ja kehittäminen ovat tehokkaita keinoja ohjata uusiutumattomien maa-ainesten sekä maa-ainesjätteiden hyödyntämistä. Puoluehallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto tuo aloitteessaan esille tärkeitä näkökohtia liittyen pohjavesivarojen laadun ja määrän turvaamiseen. Pohjavesivarojen suojelutarve on ilmeinen. Ympäristönsuojelulaissa on määrätty ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Ympäristönsuojeluasetuksessa määrätään tarkemmin ympäristöluvanvaraisuudesta. Sijoittuminen tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja pohjaveden pilaantumisen vaara edellyttävät ympäristölupaa tavallista vähäisemmällekin toiminnalle. Myös maankäytön suunnittelu on keino ohjata riskitoiminnot pois pohjavesialueilta. Lisäksi laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesien suojelussa ennaltaehkäisy on olennaista, sillä jo tapahtuneiden pohjavesivaurioiden korjaaminen on kallista, hankalaa eikä käytännössä aina edes mahdollista. Neitseellisten maa-ainesten, kuten soran ja kallioaineksen, käyttöönottoa ei nykyisin veroteta eikä lainsäädäntö näin ollen kannusta jo kerran käyttöönotettujen materiaalien, jätemateriaalien tai sivutuotteiden hyötykäyttöön esimerkiksi maarakentamisessa tai teollisuuden raaka-aineina. Maa-ainestenottoa on järkeistettävä ja jo kerran käyttöönotettujen materiaalien hyödyntämistä lisättävä maa-ainesvero/luonnonvaraveron kehittämisellä. Jätevero ei tällä hetkellä koske teollisuuden omassa käytössä oleville kaatopaikoille eikä maa- ja kiviainesten kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä. Jäteverolakia tulee kehittää niin, että verotus ohjaa entistä tehokkaammin myös teollisuusjätteiden sekä maa- ja kiviainesten hyödyntämistä. Jätelain osalta maa-ainesjätteen tuottajien velvoitteita tulee tarkentaa niin, että tuottajat ovat velvollisia ilmoittamaan hyödyntämiskelpoiset maa-ainesjätteet. Tällä hallituskaudella on pääosin jatkettu normaaleja pohjavesien suojelutoimenpiteitä. Pohjavesille riskejä aiheuttavat toiminnot pyritään ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueilla jo olevat riskitoiminnot tarkastetaan ja mahdollisiin puutteisiin puututaan. Samanaikaisesti verotuksen kanssa on kehitettävä ympäristönsuojelulakia niin, että ympäristölupajärjestelmä mahdollistaa jätteiden hyödyntämisen entistä laajemmassa mittakaavassa. Tällä hallituskaudella käynnistettiin pohjavesialueiden rajaamismenetelmiä selvittänyt hanke. Tänä vuonna valmistuneessa loppuraportissa todetaan, että kiireellisiä selvitystarpeita noin 90 pohjavesialueella, ja kohteille esitetään tehtäväksi tarkemmat tutkimukset kolmen vuoden aikana. Toisaalta kokonaisuudessaan pohjavesialueiden tarkistustyön arvioidaan jatkuvan vuosikymmeniä. Harjumme ja kalliomme eivät uusiudu, joten meidän on pidettävä huolta siitä, että niitä hyödynnetään suomalaisen ympäristön ja talouden kannalta mahdollisimman kestävästi. Edellä esitetyn perusteella Hämeen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotka tehostavat maa-ainesvarojemme ympäristön ja talouden kannalta kestävämpää hyödyntämistä. Hämeen Kokoomusnaiset esittää lisäksi, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää puoluevaltuuston antavan vuoden kuluttua selonteon siitä, mitä aloitteen johdosta on tehty. Aloitteen etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 195 Hämeen Kokoomusnaiset ry Puoluehallitus: Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on merkittävä kysymys, johon tulee löytää toimivia ratkaisuja. Aloite on oikeansuuntainen ja linjas- MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA TALOUDEN KANNALTA KESTÄVÄMMÄKSI Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 (ELSU) esitetään tarpeellisia ja keskeisiä toimen- 223 Puoluekokous 2010 sisus.indd 223 28.5.2010 15:25:01 Maalämmön osalta Suomi on kehitysmaa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Samalla lämmönvaihtotekniikalla lämpöenergiaa voidaan hyödyntää maan lisäksi vedestä, kallioista, ilmasta. Se on ympäristövaikutuksiltaan suurin askel, jonka yksittäinen suomalainen, suomalainen perhe tai kiinteistöosakeyhtiö voi tahollaan tehdä. Suomessa tiedotus asiasta on vielä erittäin puutteellista. sa Kokoomuksen periaateohjelman kanssa. Periaateohjelmassa todetaan, että ympäristön suojelun toteutumisesta on huolehdittava ohjaamalla kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä kestävään suuntaan. Tämän vaalikauden toimista mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisessa on huomioitu maa-ainesten kestävä hyödyntäminen. Tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet.Yleistavoitteena on edistää alueidenkäytöllä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Päällimmäisenä julkisuudessa puhutaan tuulivoimasta, joka tosiasiassa lisää perheiden asumiskustannuksia. Pitäisi puhua säästöistä ja ympäristöystävällisyydestä, jonka maalämpö lämmitysmuotona tarjoaa. Pitäisi puhua säästöistä ja ympäristöystävällisyydestä, jonka maalämpö lämmitysmuotona tarjoaa. Maalämpöjärjestelmä kuolettaa investointikustannuksensa seitsemässä vuodessa, jolloin ylläpitokustannukset jäävät erittäin pieniksi. Valmisteilla olevassa jätelain kokonaisuudistuksessa esitetään, että maa-aines, joka käytetään sellaisenaan rakennustarkoituksiin kaivupaikalla tai muualla, ei ole jätettä. Aikaisempi epäselvyys asiasta on johtanut vaihteleviin vaatimuksiin ympäristöluvan tarpeesta. Tarkoituksena on selkiyttää tilannetta ja vähentää turhaksi katsottavaa byrokratiaa maa-ainesten hyödyntämisessä. Kokoomuksen täytyy ympäristöperiaatteiden nimissä toimia luonnonenergioiden lisäämisen hyväksi. Niille kiinteistöille ja yhtiöille, jotka siirtyvät luonnonenergioiden käyttöön tulee tarjota porkkanana verohelpotuksia tai pitkäaikaisia tuettuja lainoja. Jäteveron laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin on tarkasteltu jäteverolain voimassaoloaikana ajoittain. Valtiovarainministeriön asettama jäteveron uudistusta selvittänyt työryhmä on muistiossaan vuodelta 2009 esittänyt, että teollisuuden yksityiset kaatopaikat tulisi edelleen pitää verottomina. Jätevero aiheuttaisi teollisuudelle suuren kustannusrasituksen, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa olisi kohtuutonta. Auringosta saatavan energian hyödyntämistä tulee kehittää ja tutkimusta tukea. Koskien luonnonvarojen kestävän käytön huomioimista kokoomuksen ympäristöpoliittisessa ohjelmatyössä puoluehallitus viittaa puoluekokouksessa annettavaan ilmasto- ja ympäristöpoliittiseen kannanottoon. Puoluehallitus: Tampereen Kokoomus ry esittää lämpöpumppujen ja aurinkoenergian käytön edistämistä. Puoluekokous hyväksyi samantyyppisen aloitteen Tampereella 2008, ja Kokoomus on hallituksessa toiminut uusiutuvan energian, lämpöpumppujen ja aurinkoenergialle annettavan t&k -rahoituksen lisäämisen puolesta. Tampereen Kokoomus ry esittää, että Kokoomuksen puoluekokous tukee hankkeita, joilla edistetään luonnonenergioiden käyttöön ottamista. Puoluekokous edellyttää, että puoluehallitus yhdessä puolueen kansanedustajien kanssa toimii siten, että lainsäädäntöön saadaan asiaa edesauttavat muutokset. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Nykyhallitus on keväällä 2010 päättänyt mittavasta uusiutuvan energian edistämispaketista. Sen yhtenä osana on edistää lämpöpumppujen käyttöä siten, että niiden tuottama energia nousee 8 terawattituntiin v. 2020 mennessä (nykyään n. 2 TWh). Samassa yhteydessä hallitus on päättänyt, että aurinkoenergiajärjestelmien tukemista jatketaan energiatuen puitteissa. Aloite nro 196 Tampereen Kokoomus ry KOKOOMUKSEN ENERGIAVAIHTOEHDOT Kokoomus liputtaa aivan oikein ydinenergian puolesta.Ydinvoiman rinnalla Kokoomuksen tulee panostaa voimakkaasti bioenergian ja luonnonenergioiden lisäämiseksi. Kokoomuksen linjausten ja jatkotoimien osalta puoluehallitus viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävänä olevaan ilmasto- ja ympäristöpoliitti- 224 Puoluekokous 2010 sisus.indd 224 28.5.2010 15:25:01 seen kannanottoon. Kokoomus haluaa tehdä aidosti kestävän kulutuksen ja kehityksen politiikkaa, jossa ekologiset ja taloudelliset asiat ovat tasapainossa. sa siirtymässä entistä vahvemmin korjausrakentamiseen, jolloin tarvitaan uudenlaista osaamista etenkin kosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien korjaamisen osalta. Myös kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset tuovat uusia haasteita koko rakentamisen kentälle. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus teki hallitusohjelmansa asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti periaatepäätöksen korjausrakentamisesta 18.9.2008. Periaatepäätöksen toteuttamiseksi ympäristöministeriö laati Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelman vuosille 2009 – 2017, jossa yhtenä hankekokonaisuutena on rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja korjaaminen. Aloite nro 197 Alajärven Kokoomus ry UUDISRAKENTAMISEN LAADUN KOHENTAMINEN Olemme huolestuneita siitä, että rakentaminen - myös uudisrakentaminen - aiheuttaa terveysongelmia. Puolivälin politiikkariihessään helmikuussa 2009 valtioneuvosto päätti käynnistää viisivuotisen poikkihallinnollisen Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman vuosille 2009 – 2013. Ohjelman vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Sen tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten järjestelmällinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa. Valtioneuvosto teki asuntoministeri Jan Vapaavuoren esityksestä asiasta periaatepäätöksen tämän vuoden toukokuussa käsiteltyään ensin kosteus- ja hometalkoiden keskeisiä toimia huhtikuisessa iltakoulussaan. Talkoiden onnistumisen kannalta eri osapuolien (erityisesti rakennus, tutkimus, ja koulutus) sitoutuminen kunnianhimoisiin, mutta erittäin perusteltuihin tavoitteisiin on täysin olennaista. Peruskorjattavissa ja uusissa rakennuksissa todetaan suuria terveydelle haitallisia ongelmia. Rakenteelliset viat vaikuttavat sisäilman laatuun ja se aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle esim. hengityselinsairauksien määrän kasvuna. Tämä tuottaa huomattavia kustannuksia niin sairauksien hoidon kuin rakennusten pikaisten korjauksienkin suhteen. On hälyttävää, jos jo muutaman vuoden kuluttua rakentamisesta todetaan rakennuksissa rakenteellisia ongelmia, puhumattakaan ihmisille aiheutuvista terveysongelmista ja sairauksista. Edellä sanotun perusteella Alajärven Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että asuntoministeri Jan Vapaavuori ryhtyy selvittämään asiaa, miten voidaan turvata hyvä, pitkäaikainen uudisrakennusten kunto ja välttyä ennenaikaisilta peruskorjauskustannuksilta. Onhan kyse merkittävästä yhteiskunnallisesta säästöstä, jos asiaan saadaan parannusta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Puoluehallitus: Alajärven Kokoomus ry:n aloite uudisrakentamisen laadun kohentamisesta nostaa esiin yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän asian. Kyse ei kuitenkaan ole vain uudisrakentamisen haasteesta, sillä olemassa olevassa rakennuskannassamme olevat ongelmat ovat myös hyvin mittavia. Eri arvioiden mukaan jopa 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Aloite nro 198 Rovaniemen Kokoomus ry MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN §155 TARKENTAMINEN Voimassa oleva lainsäädäntö: Maankäyttö- ja rakennuslain 21 luku: Rakentamiseen liittyvät järjestelyt 155 § Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt. Kosteus- ja homevaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kansantaloudellisia kustannuksia. Ongelma koskee kaikkia rakennustyyppejä ja suurta osaa rakennuskantaa. Rakentamisen painopiste on lähitulevaisuudes- 225 Puoluekokous 2010 sisus.indd 225 28.5.2010 15:25:01 Leikkipaikkojen ja oleskelualueiden järjestämisvelvollisuudesta voidaan sallia poikkeus vähäisen lisärakentamisen sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyön osalta, jos se kiinteistön koon, maaston tai muun vastaavan syyn vuoksi on perusteltua. Rovaniemen Kokoomus ry:n aloite on konkreettinen esitys ja kannanotto Jyrki Kataisen työryhmälle Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Rovaniemen Kokoomus ry esittää Kokoomuksen puoluekokoukselle, että Kokoomuksen eduskuntaryhmä tekisi lakialoitteen maankäyttö- ja rakennusalain §155 muuttamiseksi siten, että laki huomioisi väestön rakenteessa tapahtuvan muutoksen sekä huomioisi rakentamiseen liittyvissä järjestelyissä lasten lisäksi myös muiden väestöryhmien terveysliikunta- ja ulkokuntoilualueiden tilatarpeet. Rovaniemen Kokoomus ry:n aloite tukee valtioneuvoston periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista ja STM:n terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Kansallisen liikuntapolitiikan visiona on, että Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toteuttaa liikunnallista elämäntapaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Kaikille kuntalaisille avoimien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen on Rovaniemen Kokoomus ry:n mielestä keskeisintä liikuntapolitiikkaa ja suomalaisen yhteiskunnan terveyden edistämistä. Puoluehallitus: Aloitteentekijät ovat sinänsä oikealla asialla korostaessaan liikunnan ja erityisesti lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain 155 § ei koske ainoastaan leikkipaikkoja, vaan myös oleskelualueita. Oleskelualuetta ei ole tarkemmin määritelty. Sen voidaan katsoa soveltuvan kaikille iästä ja kunnosta riippumatta ja oleskelualue voidaan rakentaa monin eri tavoin. Pykälässä otetaan toisin sanoen huomioon kaikki ikäryhmät, ei ainoastaan lapsia. STM:n terveyden edistämisen ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Jokaisen terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös niillä päätöksillä, jotka koskevat muun muassa rakennettua ympäristöä. Kaavoituksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisikin käsiteltävä myös terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.” Lasten leikkipaikka luonnollisesti vaatii varsin rajoitetusti tilaa verrattuna aikuisten terveysliikunta- ja ulkokuntoilualueiden tilatarpeisiin. Samaisen pykälän mukaan tuleekin ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet, kuten esim. puistot ja korttelipihat. Aloitteessa esitetty muutos johtaisi nykyistä energiatehottomampaan ja hajanaisempaan yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavoitetut tontit kasvaisivat kovin suuriksi, jos asuinrakennusten yhteyteen järjestettäisiin tilaa aikuisten terveysliikunnalle ja ulkokuntoiluun. Avoimet ja kaikille kuntalaisille maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat tasa-arvoista liikuntapolitiikkaa ja hyvinvoinnin polarisoinnin ennaltaehkäisyä, johon myös SLU:n valmisteilla olevassa visiossa 2020 viitataan. Myös Nuoren Suomen tavoitteena on laajentaa lähiliikuntapaikka käsitettä ja ajattelua koskemaan myös nuoria, aikuisia ja aktiivisenioreita. Miksi tarvitaan maankäyttö ja rakennuslain §155 tarkennusta? Lähiliikuntapaikat on aikaisemmin mielletty vain ja ainoastaan lasten leikkipaikoiksi. Suomen kuntien asukkaista noin 90 % on muita kuin lapsia. Lisäksi yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä noin 800 000 henkilöstä 1,2 miljoonaan henkilöön ja yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Täten maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii päivitystä, jotta lähiliikuntapaikoista saadaan aidosti kaiken ikäisten terveyttä ja hyvinvointia palvelevia paikkoja. On syytä huomioida, että aloitteessa viitattu velvollisuus tilojen järjestämiseen olisi laajennettunakin edelleen rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Tästä syystä se väistämättä myös nostaisi asuntojen hintoja, johtuen siitä, että hankkeeseen ryhtyvä veisi luonnollisesti kyseisestä vaateesta aiheutuvat kustannukset (kasvanut tontin koko ja liikuntapaikkojen toteuttaminen) asuntojen ostajien maksettavaksi. Mielestämme Kansallisen Kokoomus ry:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän tulee olla terveys- ja liikuntapolitiikassa Euroopan edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Peruspalveluministeri Paula Risikko on ilmaissut, että lakialoite on tärkeä ja välittänyt asian asuntoministeri Jan Vapaavuorelle käsiteltäväksi. Edellä mainituista syistä on jatkossakin perustellumpaa järjestää aikuisten ulkokuntoilu ja terveysliikunta keskitetysti erilaisilla virkistysalueilla eikä hankkeeseen ryhtyvän vastuulla asuinrakennusten yhteyteen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. 226 Puoluekokous 2010 sisus.indd 226 28.5.2010 15:25:01 Aloite nro 199 avulla. Tällaisia valvontaiskuja voidaan järjestää myös yhteistyössä eri EU-maiden viranomaisten kanssa. Tarkastustoiminta ja tiedottaminen ovat olennaisia laittomien jätevientien ehkäisemiseksi. Laittoman jäteviennin ongelmat ovat enemmän resurssi- kuin lainsäädännöllinen kysymys. Oulaisten Kokoomus ry ONGELMAJÄTTEIDEN VIENTI SUOMESTA EU-JÄSENMAIDEN ULKOPUOLELLE UUSIOKÄSITELTÄVÄKSI, USEIN JOPA LAITTOMASTI, KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN KAUTTA Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Suomessa syntyvien ongelmajätteiden vientiin maastamme on kiinnitettävä enemmän huomiota, niin lainsäädännön kuin valvonnan uudistusten kautta. Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ympäristöpäästöjen vähentämiseen, myös ongelmajätteistä syntyvien ympäristösaasteiden vähentämiseen. Kuitenkin on havaintoja, ongelmajätteiden lupaviranomaisten seurannasta huolimatta, että niitä päätyy lopulta uusiokäsiteltäväksi, jopa laittomasti EU:n jäsenmaiden ulkopuolellekin. Nykyinen tuottajavastuu laki ei kaikissa tapauksissa toteudu lain edellyttämällä tavalla. Laittomat jätesiirrot synnyttävät tarpeen uudistaa ohjeistusta ja arvioida uudelleen rangaistuksia. Edellä olevan perusteella Oulaisten Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin jäteviennin epäkohtien poistamiseksi lainsäädännön uudistusten yhteydessä. Puoluehallitus: Jätteitä voidaan siirtää niiden tuottajavaltioista toisiin valtioihin käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi.Ympäristön kannalta kansainväliset jätesiirrot ovat järkevää toimintaa, jos vaaralliset jätteet voidaan käsitellä maassa, jossa on käsittwelyyn paremmat edellytykset ja käytettävissä soveltuvaa tekniikkaa. Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyy kuitenkin epäkohtia, joita myös aloitteessa tuodaan esille. EU:n jätteensiirtoasetus (1013/2006) kieltää kaikkien vaarallisten jätteiden viennin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Jätteiden siirtojen valvonta tapahtuu EU:n jätteensiirtoasetuksen mukaisesti. Jätelaissa on eräitä sitä täydentäviä kansallisia säännöksiä. Valmisteilla olevassa jätelainsäädännön uudistuksessa on esitetty joitakin, lähinnä täsmentäviä ehdotuksia jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskeviin säännöksiin. Suomen ympäristökeskus valvoo jätevientejä yhteistyössä tullin kanssa. Laittomia jätesiirtoja pyritään ehkäisemään kenttävalvontaiskujen 227 Puoluekokous 2010 sisus.indd 227 28.5.2010 15:25:01 228 Puoluekokous 2010 sisus.indd 228 28.5.2010 15:25:01 V U O D E N 2 0 0 8 T A M P E R E E N P U OL U E KOKO U KS E SSA H YVÄKSY T T Y J E N ALOI T T E I D E N E T E N E M IN E N Hyväksyttyjen puoluekokousaloitteiden etenemistä on seurattu aina vuoden 1999 Jyväskylän puoluekokouksesta lähtien seuraavan puoluekokouksen puoluekokouskirjassa. Käytännössä seuranta on tarkoittanut taulukkoa, jossa on pyritty mahdollisimman tiivisti esittelemään hyväksyttyjen aloitteiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Puoluekokoukselle jätettyjen aloitteiden määrä on kasvanut. Joensuun puoluekokoukselle vuonna 2006 jätettiin 98 puoluekokousaloitetta. Tampereen puoluekokous kaksi vuotta myöhemmin käsitteli 139 puoluekokousaloitetta. Jyväskylän puoluekokoukselle jätettiin 198 aloitetta. Kaikki Tampereen puoluekokouksen hyväksymät, toimenpiteitä aiheuttaneet aloitteet on toimitettu toimenpiteitä ja jatkoseurantaa varten eteenpäin niin Kokoomuksen eduskuntaryhmälle kuin puolueen ohjelmatyön verkostoille, valtuuskunnille, työryhmille ja toimikunnille. Seuraavassa esitellään aiempaa laajemmin eräiden keskeisten hyväksyttyjen aloitteiden muuttumista käytännön politiikaksi. 229 Puoluekokous 2010 sisus.indd 229 28.5.2010 15:25:02 Ympäristöpolitiikalle merkittävämpi painoarvo Kallion Kokoomusnaiset ry ja Aleksis Kiven Kokoomus ry esittivät aloitteissa nro 13 ja 14, että Kokoomukselle laadittaisiin kokonaisvaltainen ympäristöpoliittinen kokonaisohjelma. Jyväskylän puoluekokoukselle annetaan Kokoomuksen ministerityöryhmän asettaman, asuntoministeri Jan Vapaavuoren vetämän työryhmän valmistelema ilmasto- ja ympäristöpoliittinen kannanotto Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa – Vihreällä on viisi miljoonaa sävyä. Kannanotto ohjaa Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpoliittista valmistelua lyhyen aikavälin tavoiteohjelmien ja vaaliohjelmien teossa. Työtä ympäristöpoliittisen ohjelman laatimiseksi on tarkoitus jatkaa kannanotossa esitetyn vision pohjalta. Tämä ympäristöpoliittinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä Kokoomuksen puoluevaltuustossa ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Puolueen ohjelmatoimintaa täydennettiin käynnistämällä Tampereen puoluekokouksen jälkeen syksyllä 2008 ympäristöpolitiikan verkosto. Verkosto tavoittaa niin kokoomuslaisia ympäristölautakuntien jäseniä kuin muita ympäristöasioista kiinnostuneita. Lisäksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta osaltaan panostanut ympäristöpoliittisten kysymysten seurantaan. Ryhmäkansliassa on marraskuusta 2009 lähtien työskennellyt ympäristöpoliittinen sihteeri. Lisäksi puoluehallitus on hyväksynyt keväällä 2010 Kokoomuksen järjestötoiminnan ja työyhteisön ympäristöohjelman. Tavoitteena on vähentää toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Ohjelma koskee puoluetoimistoa jäsen- ja läheisjärjestöineen sekä puolueen omistamia yhtiöitä että piiritoimistoja. Käytännön tavoitteina on mm. vähentää niin paperin ja energian kulutusta kuin myös toiminnasta syntyvän jätteen määrää. Ohjelman tarkoituksena on myös lisätä henkilöstön tietoisuutta oman toimintansa ympäristövaikutuksista sekä tehdä kokoomuslaisista tapahtumista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Keväällä 2009 Kokoomus järjesti ympäri Suomea yli sadat Vihreät toivotalkoot, joissa tehtiin joukkovoimalla monenlaisia arjen ympäristöfiksuja tekoja. Jäsenmaksujen laskutusta parannettu Nokian Kokoomus ry esitti aloitteessa nro 3 puolueen jäsenmaksulaskutuksen irrottamista kalenterivuodesta siten, että maksettu jäsenmaksu on laskutuspäivästä lähtien voimassa vuoden eteenpäin. Kokoomus siirtyi Nokian Kokoomuksen hyväksytyn aloitteen johdosta vuoden 2008 syksystä järjestelmään, jossa jäsenmaksu laskutetaan heti kun uusi jäsen liittyy Kokoomuksen jäseneksi. Jäsenmaksu on tämän jälkeen voimassa yhden vuoden maksuhetkestä alkaen. Kokemukset uudesta jäsenmaksujen kantojärjestelmästä ovat yksinomaan myönteisiä. Jäsenmaksukertymä on selkeästi parantunut uusien jäsenten osalta. Uudet jäsenet hoitavat jäsenmaksunsa lähes 100-prosenttisesti. Opiskelijaperheiden tasa-arvoa ja toimeentuloa parannettu Kansalliset Ylioppilaat ry, Joensuun Opiskelevat Porvarit ry sekä Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry esittivät aloitteissa nro 27 – 29 muutettavaksi Kansaneläkelaitoksen opintotuen asumislisän myöntämisedellytyksiä. Hallitus on muuttanut opintotukilakia vuoden 2009 alusta. Uudistuksen jälkeen puolison tuloja ei enää oteta huomioon asumislisää myönnettäessä. Kun puolison tuet eivät enää vaikuttaneet tukeen, asumislisä nousi noin 2 000:lla opiskelijalla. Hallitus korotti vuoden 2009 alusta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäismäärän samalle tasolle kuin työttömyysturvan vähimmäismäärän kanssa. Uudistus merkitsi noin 170 euron kuukausittaista korotusta ao. etuuksiin. Uudistuksella on erityistä merkitystä opiskelevien lapsiperheiden taloudelliselle tilanteelle. 230 Puoluekokous 2010 sisus.indd 230 28.5.2010 15:25:02 Vammaispolitiikan merkittävin uudistus 20 vuoteen Kallaveden Kokoomusnaiset ry ja Ruotulan Kokoomusnaiset ry esittivät aloitteissa nro 41 ja 42 henkilökohtaisen avustajan järjestelmää vaikeavammaisille henkilöille. Hallitus toteutti merkittävimmän vammaispoliittisen uudistuksen 20 vuoteen säätämällä vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta vuonna 2009. Uudistus astui voimaan 1.9.2009. Henkilökohtainen apu kuuluisi kunnan erityisen järjestämisvastuun piiriin. Kunta ei voisi evätä apua vaikeavammaiselta henkilöltä määrärahojen puutteeseen vedoten, jos laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle muuten täyttyvät. Henkilön palvelutarve on selvitettävä määräajassa ja hänelle on laadittava yksilöllinen palvelusuunnitelma. Laissa määrätään myös, että vammaispalveluja koskeva asia on käsiteltävä viivytyksettömästi. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden takia välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. Muutos edistää merkittävällä tavalla vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksia. Päihdeongelmaisten vanhempien lasten auttaminen Ruotulan Kokoomusnaiset ry ja Laihian Kokoomusnuoret ry esittivät aloitteissa nro 44 ja 45 huolensa alkoholin käytön aiheuttamista terveyshaitoista, erityisesti lapsilla, jotka kärsivät häiriöistä, joita äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö on aiheuttanut. Ongelma on erittäin vakava. Erityisen huolestuttavaa on myös se, että päihdeäitien lasten määrä on kasvanut. Joka vuosi syntyy noin 3 000 päihteille altistunutta vauvaa, joista 600:lla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Alkoholin kulutukseen vaikuttavat saatavuuden ja valituksen lisäksi myös hinta. Tampereen puoluekokouksen jälkeen hallitus on korottanut alkoholiveroa kahdesti: ensimmäinen 10 prosentin korotus tehtiin 1.1.2009 ja toinen niin ikään 10 prosentin korotus tehtiin 1.10.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti helmikuussa 2009 peruspalveluministeri Paula Risikolle luovuttamassaan raportissa sitä, että raskaana oleville naisille olisi säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Työryhmä oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi selvittää mahdollisuus valmistella vapaaehtoisesta tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset Tanskan ja Norjan mallin mukaan. Työryhmä edellytti myös, että laissa pitäisi säätää mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntyvän lapsen terveysvaaran perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiesitystä työryhmän esitysten pohjalta. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle tällä hallituskaudella. Lisäksi peruspalveluministeri Paula Risikko on nimittänyt toukokuussa 2010 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelemaan päihdeperheiden lasten riittäviä tukipalveluja. Työryhmä selvittää palveluiden nykytilaa, arvioi niiden kehittämistarpeita sekä tekee ehdotukset päihdeongelmaisten vanhempien lasten riittävistä tukipalveluista. Työryhmä jättää esityksensä helmikuun 2011 loppuun mennessä. Hallitus on toimillaan myös edistänyt painopisteen siirtoa kunnissa korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin. Esimerkiksi asetus neuvolatoiminnasta tuli voimaan 1.7.2009. Asetuksella varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertainen laatu- ja palvelutaso. Ennen asetuksen antamista kuntia ohjattiin suosituksilla. Uutta asetuksessa ovat neuvoloissa tehtävät perheiden laajat terveystarkastukset. Laajassa terveystarkastuksessa selvitetään, onko vanhemmilla tai perheen oloissa jotakin sellaista, mikä voisi vaarantaa lapsen kehitystä ja huolenpitoa. Lapsen hyvinvointia ja kehitystä voivat vaarantaa esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Laajojen terveystarkastusten yhteydessä voidaan tarkemmin miettiä sitä, mitä apua ja tukea perheelle voidaan järjestää. 231 Puoluekokous 2010 sisus.indd 231 28.5.2010 15:25:02 Tupakoinnin vähentäminen Kokoomusteekkarit ry esitti aloitteessa nro 46, että tupakoinnin vastaista työtä on jatkettava mm. kieltämällä työpaikkatupakointi julkisella sektorilla ja luomalla kannusteohjelma, jolla työntekijöitä kannustetaan saavuttamaan täysi savuttomuus. Tupakointia on onnistuttu merkittävästi vähentämään. Vuonna 1949 suomalaisista aikuisista miehistä tupakoi päivittäin 76 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen vuonna 2007 tekemän tutkimuksen nykyään enää noin 25 prosenttia miehistä polttaa päivittäin. Naisista tupakoi päivittäin 17 prosenttia. Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 5000 ennenaikaista kuolemaa. Hallitusohjelman mukaan tupakointia pyritään edelleen vähentämään rajoittamalla tupakkatuotteiden saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Siksi eduskunnan käsittelyssä olevassa tupakkalain uudistuksessa mm. rajoitetaan tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitoa vähittäismyynnissä. Alle 18-vuotiailta kiellettäisiin tupakkatuotteiden hallussapito ja maahantuominen. Tupakoivan työntekijän on arvioitu maksavan työnantajalle vuodessa noin 3 000 euroa mm. ylimääräisten sairauspoissaolojen seurauksena. Monissa kunnissa kokoomuspäättäjät ovat toimineet aloitteen edellyttämällä tavalla ja savuttomien kuntien määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi Espoo on vuoden 2010 alusta ollut savuton kaupunki. Kaupungin hallinnoimissa sisätiloissa ei saa polttaa, eikä myöskään päiväkotien, oppilaitosten ja harrastetilojen ulkopuolella. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi. Lisäksi esimerkiksi kaikki Pohjois-Savon 23 kuntaa ovat vuonna 2010 julistautuneet savuttomiksi - viimeisenä päätöksen teki Suonenjoki maaliskuussa 2010. Etelä-Savon 17 kunnasta savuttomia on kymmenen. Suomen suurimman kaupungin Helsingin terveyslautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle, että kaupunki työnantajana kieltää henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Kielto ei koske virallisia lepotaukoja silloin, kun niitä ei lasketa työajaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tupakointikiellosta kesäkuussa 2010. Julkisella sektorilla esimerkiksi kaikki sairaanhoitopiirit ovat olleet savuttomia työpaikkoja. Samaa sukupuolta oleville pareille oikeus sisäiseen adoptioon Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry esitti aloitteessa nro 53, että samaa sukupuolta oleville, parisuhteensa rekisteröinneille pareille annetaan mahdollisuus adoptoida lapsia. Kokoomuksen Naisten Liitto ry esitti aloitteessa nro 54, että adoptio-oikeus tehdään perhemuodosta riippumattomaksi. Puoluehallitus esitti vastauksessaan, että ”kaikkia kansalaisia pitäisi kohdella tasapuolisesti myös adoptio-oikeuden suhteen. Oikeudet eivät voi olla kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta, sillä silloinhan kyse olisi syrjinnästä. Oikeudenmukaiselta ei vaikuta sellainenkaan tilanne, jossa rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ei olisi mahdollisuutta adoptioon, mutta ilman rekisteröitymistä puolisoilla olisi oikeus adoptoida lapsi yksinään.” Tämä puoluekokouksen tavoite on edennyt vain hallitusohjelmaan vuonna 2007 kirjatun mukaan. Ohjelmaan kirjattu tavoite tehdä mahdolliseksi nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon on toteutettu muuttamalla lakia rekisteröidystä parisuhteesta. Uudistuksen jälkeen rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on ollut 1.9.2009 lähtien mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi. Tämän perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidetään parin yhteisenä lapsena. Uudistus paransi samaa sukupuolta olevien perheissä elävien lasten oikeudellista asemaa. Lapsen suhde adoptiovanhempaan rinnastuu täysin hänen suhteeseensa biologiseen vanhempaansa mm. asioissa, jotka koskevat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusvelvollisuutta ja perintöoikeutta. 232 Puoluekokous 2010 sisus.indd 232 28.5.2010 15:25:02 Hallitus on tehnyt 1.9.2010 voimaanastuvan lakimuutoksen, jonka myötä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät saavat oikeuden ottovanhemman vanhempainrahaan sisäisen adoption jälkeen edellyttäen, että adoptoitu lapsi on korkeintaan vuoden ikäinen. Uudistuksen myötä naisparitkin saavat oikeuden isyysrahan kaltaiseen etuuteen. Uutta on myös oikeus isäkuukauteen verrattavaan vanhempainpäivärahakauteen sekä nais- että miespareilla. Säännösten muuttaminen saattaa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä tasavertaisempaan asemaan muiden adoptiovanhempien kanssa. Kauppojen aukiolo vapautettiin Valkeakosken Kokoomusnuoret ry esitti aloitteessa nro 105 kauppojen aukiolon vapauttamista. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2009 uuden liikeaikalain. Laki astui voimaan joulukuun 2009 alusta. Laki vapautti merkittävissä määrin vähittäiskauppojen aukiolon. Alle 400 m2:n kokoiset päivittäistavaramyymälät voivat halutessaan pitää ovensa avoinna ympäri vuorokauden. Harvaan asuttujen alueiden tietoliikenneyhteydet varmistettiin Aloitteessa nro 119 Kannonkosken Kokoomusnaiset ry, Karstulan Kokoomus ry, Kivijärven Kokoomus ry, Kyyjärven Kokoomus ry, Saarijärven Kokoomus ry ja Saarijärven Kokoomusnaiset ry edellyttivät, että haja-asutusalueiden tietoliikenneresurssit turvataan riittävillä langattomilla tai muilla ratkaisuilla. Hallitus teki viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Ensimmäisessä vaiheessa laajakaista muuttui yleispalveluksi, jolle määritelty tulevan liikenteen vähimmäisnopeus on keskimäärin 1 Mbit/s. Tältä osin hallituksen linjaus on jo lähes toteutettu. Viestintävirasto on määrännyt yleispalveluvelvolliset teleyritykset, joiden tulee alueillaan heinäkuun 2010 alkuun mennessä tarjota yhden megan yhteyksiä kohtuulliseen hintaan. Suomi on ensimmäisenä Euroopan maana nostanut laajakaistayhteyden yleispalveluksi. Suomalainen tietoyhteiskunta on saavuttanut pisteen, jossa laajakaista lasketaan välttämättömäksi perusviestintäpalveluksi.Yleispalvelutasoisen yhteyden nopeuden korottamista yhdestä megasta esimerkiksi kahteen megaan harkitaan myöhemmin. Laajakaistahankkeen lopullinen tavoite on kuitenkin se, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot (yli 99 prosenttia väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Taajamiin nämä huippunopeat yhteydet rakennetaan markkinaehtoisesti. Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan kaupallisten verkkojen kattavuus olisi vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 95 % eli hallituksen linjauksen mukainen. Kaikkein harvimmin asutuilla alueilla, joilla asuu 5 % Suomen väestöstä, käytetään myös julkista tukea. Teleyritys maksaa kustannuksista vähintään kolmanneksen ja julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Julkista tukea käytetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Kunnan maksuosuus on muun muassa sen taloudellisesta kantokyvystä ja asukastiheydestä riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia. EU:n komissio hyväksyi toukokuussa 2015 julkisen tuen käytön Suomen laajakaistahankkeissa. Tukea maksetaan vuosina 2010 - 2015 ja sen piirissä on noin 130 000 kotitaloutta. Maakuntien liitot ovat laatineet toteutettavista hankkeista ohjelmat, joihin sisältyy yhteensä noin 800 hanketta. Hankkeita on 80 prosentissa Suomen 342 kunnasta. Ensimmäiset pilottihankkeet valmistuvat kesällä 2010. Laajakaistahankkeen päävaiheen hakumenettelyt käynnistyvät täydellä teholla alkukesästä 2010. Ensivaiheessa maakuntien liitot etsivät toteuttajaa runsaalle sadalle hankkeelle eri puolilla Suomea. Hankkeiden toteuttajiksi valitut teleyritykset hakevat julkista tukea joko Viestintävirastolta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta riippuen hankkeen sijaintikunnasta. 233 Puoluekokous 2010 sisus.indd 233 28.5.2010 15:25:02 Uusien rakennusten energiamääräyksiä tiukennettu Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esitti aloitteessa nro 127, että uudet talot rakennetaan matalaenergiatalotekniikalla. Energiatehokkuuden edistämisellä on tärkeä sija Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Rakennuskannan osuus on koko Suomen energiankulutuksesta jopa 40 prosenttia. Rakennusten osuus maamme kasvihuonepäästöistä on noin 40 prosenttia. Uudisrakentamisen lisäksi merkittävä vaikutus on myös korjausrakentamisella, sillä kaikista niistä rakennuksista, jotka ovat käytössä Suomessa vuonna 2050, puolet on jo rakennettu tänään. Uusien rakennusten osalta energiatehokkuusmääräyksiä on tiukennettu 1.1.2010 alkaen. Uudet rakennusmääräykset kiristivät uusien rakennusten energianormeja 30 prosentilla. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla valmistellaan uutta noin 20 prosentin tiukennusta uusien rakennusten energiatehokkuusmääräyksiin. Vuoden 2012 alusta voimaan tulevilla muutoksilla olisi tarkoitus siirtyä laajempaan, kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn, jossa vaatimustasolla otettaisiin huomioon myös lämmitystavan vaikutus päästöihin. Vuoden 2010 tavoite kehitysavun määrässä ylitettiin Töölön seudun Kokoomus ry edellytti aloitteessa nro 134, että Suomi ei saa lipsua tavoitteistaan kehitysavun suhteen. Hallitus vahvisti helmikuussa 2009 hyväksymässään selonteossa Suomen turvallisuus- ja ulkopolitiikasta, että Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömenojen osuuden bruttokansantulosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Kehitysyhteistyön määrärahatason arvioidaan vuonna 2010 ylittävän 0,55 prosenttia BKTL:sta. Tämä osuus on enemmän kuin mihin Suomi sitoutui (0,51 prosenttia) osana Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemää päätöstä. 234 Puoluekokous 2010 sisus.indd 234 28.5.2010 15:25:02
