Vaikuta! - Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö

Transcription

Vaikuta! - Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö
1
Tässä lehdessä muun muassa:
Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Toukokuu • 1/2014
•Sote-uudistus:
asiakkaan
valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus
turvattava sivu 8
Vaikuta!
Euroopan parlamenttivaalit
• ennakkoäänestys 14.–20.5.
• vaalipäivä Suomessa 25.5.
Tutustu Oscarin
arvoiseen
palveluun
www.oscarinarvoinen.fi
2
Mikä ihmeen monituottajamalli?
Mallikasta
palvelutuotantoa
”Kyllä järjestelmä hoitaa”, oli entisessä elämässäni tietyissä tilanteissa tapana todeta. Hoitaa, hoitaa – mutta miten? Kun perehtyy Tampereen kaupungin toimintaan, törmää moniin malleihin. On pormestarimalli, tilaaja-tuottajamalli, monituottajamalli… Mallit tuntevienkin kanssa keskustellessani tulee
silloin tällöin vastaan käsitys, että mallit on sidottu toisiinsa. Eivät ne ole.
Pormestarimallissa ei ole kuntaan virkasuhteessa olevaa kunnan- tai kaupunginjohtajaa, vaan hänet korvaa valtuuston valitsema luottamushenkilö, pormestari. Pormestari on kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mutta toimii samalla
sen alaisuudessa.
Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan toimintatapaa,
jossa palvelun tilaajan ja tuottajan organisaatiot on erotettu selvästi toisistaan. Tilaaja-tuottajamallissa on luovuttu perinteisestä hierarkkisesta toimintatavasta. Päättäjät määrittelevät kaupunkilaisten palvelutarpeen, linjaavat palveluiden järjestämisen rajat ja tilaavat palvelut raamin mukaisesti. Ohjaus perustuu siis sopimuksiin. Kaupunki voi tilata palveluja sekä
omalta tuotanto-organisaatiolta että ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Monituottajamallissa kaupunki tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla julkiselta sektorilta (oma organisaatio, kuntayhtymät jne.), yksityisiltä yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta eli yhdistyksiltä.
Leena Kostiaisen aurausesimerkki viereisellä palstalla havainnollistaa hyvin, että palvelun käyttäjän kannalta ei ole olennaista,
kuka palvelun tuottaa, vaan se, että laatu ja
saatavuus ovat riittäviä.
Esimerkkejä kuntien käyttämistä
malleista:
• Tampere: pormestarimalli, tilaajatuottajamalli, monituottajamalli
• Oulu: ei pormestarimallia, tilaajatuottajamalli (luopuu), monituottajamalli
• Pirkkala: pormestarimalli, ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli
• Lempäälä: ei pormestarimallia, ­
ei tilaaja-tuottajamallia, monituottajamalli
Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Vaikka kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu, sen ei silti tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse. Perinteisesti kunnat ovat pääsääntöisesti myös tuottaneet useimmat palvelut
aina päivähoidosta vanhainkoteihin asti. Nykyisin yhä useammin kunnissa käytetään
monituottajamallia eli osa palveluista tuotetaan itse ja osa ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kuntalaisen kannalta lienee yksi lysti, kuka kadun auraa, kunhan katu
on puhdas. On selvää, että toisiin palveluihin monituottajamalli sopii paremmin kuin
toisiin – perusopetus lienee parasta jatkossakin tuottaa kunnan omana työnä.
Tampereen kaupunki ostaa monia palveluja järjestöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä.
Kolmannen sektorin toimijat tuottavat ison osan ikäihmisten palveluasumispalveluista. Yksityinen terveysasema on jo vuosia tuottanut terveyspalvelut esimerkiksi Hervannan alueella. Koulujen siivous- ja ruokapalvelua hankitaan myös yksityisiltä yrityksiltä.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä nämä yksityiset toimijat pärjäävät vähintään yhtä hyvin
kuin kaupungin omatkin toimijat. Negatiivisia yksittäistapauksia nousee aika ajoin esiin
niin yksityisten kuin kaupungin omankin tuotannon kohteista. Näihin puututaan luonnollisesti aina samalla tavalla.
Palveluseteli on yksi tapa toteuttaa monituottajamallia. Päiväkodeissa palveluseteli otettiin käyttöön viime vuonna. Yksityinen päiväkoti kelpaa palvelusetelituottajaksi,
kun se täyttää laatu- ja normikriteerit. Palvelusetelipäiväkodit rikastuttavat tamperelaista varhaiskasvatusta tarjoten erilaisia vaihtoehtoja perheille. Toki Tampereen kaupunki
tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja myös omassa tuotannossaan. Esimerkiksi montessori-päiväkodit ja -luokat ovat Tampereella kokonaan kunnallista toimintaa, mikä on
poikkeuksellista maailmanlaajuisestikin.
Uusin avaus on palvelusetelin käyttöönotto perheneuvolan palveluissa. Palvelusetelin avulla voidaan paitsi lyhentää jonoja, myös tarjota lapsille ja perheille entistä monipuolisempia tukimuotoja, esimerkiksi ratsastusterapiaa.
Monituottajamalli on myös erinomainen keino
edistää yritystoimintaa. Kun kilpailutetaan suuria
”Tärkeintä on, että
kokonaisuuksia, usein pienet paikalliset toimijat
eivät pärjää. Tämä ei ole oikea suuntaus. Meidän
kuntalaiset saavat
on jatkuvasti kehitettävä hankintaosaamistamme,
palvelua, jossa hintajotta alueen pienyrittäjät eivät jää suurten ylikansallisten yhtiöiden jalkoihin. Palvelusetelimallin
laatu-suhde on
hyvä puoli on se, että myös pienillä paikallisilla
kohdallaan.”
yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan.
Kokoomukselle monituottajamalli ei ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat palvelua, jossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti.
On tärkeää, että kaikki osaaminen ja tietotaito saadaan hyödynnettyä palvelujen kehittämisessä. Kaikki viisaus ei asu kunnanvirastossa. Uusia ideoita ja innovaatioita syntyy, kun eri toimijoiden luovuus otetaan käyttöön.
Leena Kostiainen
Kokoomuksen ja RKP:n
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Monituottajamallilla ei tarkoiteta palveluiden yksityistämistä. Malli mahdollistaa esimerkiksi omaan palvelutuotantoon syntyneen hammaslääkärijonon purkamisen palveluseteleitä ja yksityisiä hammaslääkäreitä
käyttäen. Näin on tehty Tampereellakin. Monituottajamallilla voidaan monipuolistaa palveluja ja parantaa
niiden saatavuutta. Hyvin organisoituna malli parantaa
myös laatua ja tuottavuutta.
Kaupungin toimintaa ja toimintamalleja on tarkasteltava kriittisesti ja kehitettävä jatkuvasti. Riippumatta siitä,
miten johtaminen ja palveluiden järjestäminen organisoidaan, ne on tehtävä kaupunkilaisen parasta silmällä pitäen – ei organisaation tai ideologian.
NYKY-TAMPERE
• Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti •
Aleksi Jäntti
Kokoomuksen
Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja
Kustantaja
Kokoomuksen
Tampereen Aluejärjestö ry.
Kuninkaankatu 13 B
33210 Tampere
Puh. 050 564 5054
Ilmoitukset
Raimo Tihveräinen
Puh. 050 512 1460
Päätoimittaja
Aleksi Jäntti
Kannen kuva
Euroopan parlamentti
Toimitus ja ulkoasu
Hybridiviestintä Effet Oy
Painos 88 000 kpl
Painopaikka
Suomen Lehtiyhtymä,
2014
Jakelu
Tamperelaisiin koteihin ja
julkisiin tiloihin
3
Soten rahoitus tukemaan valinnanvapautta
Kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta valmistellaan kaikkien puolueiden
kanssa yhdessä. Hyvä niin. Nyt on helpompi saada yhteinen ymmärrys myös monista
yksityiskohdista.
”Rahoituksen
uudistamisen tueksi
olisi hyvä aloittaa
alueellisia kokeiluja.”
Yhteistyössä laaditaan lisäksi selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen
rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja
niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja
oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali‐ ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen.
Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongel­
mien poistaminen sekä osaoptimoinnin
mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasdirektiivin mukainen potilaan valinnanvapaus. Selvityksen on määrä valmistua alkuvuodesta 2015.
palvelutuottajat ovat enemmän ”samalla viivalla”.
Monikanavaisen rahoituksen on kuitenkin
arvioitu vaikeuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden hallintaa sekä
aiheut­tavan järjestelmän sisäistä kilpailua
osaajista ja muista voimavaroista. Nykyinen rahoitusjärjestelmä myös kannustaa joskus asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin hoitoratkaisuihin sekä hoito- ja
kustannusvastuun pallotteluun – ja heikentää siten toiminnan tehokkuutta.
Rahoituksen uudistamisen tueksi olisi hyvä aloittaa alueellisia kokeiluja. Kokeiluilla kannattaa etsiä ratkaisuja muun muassa
hoitojonojen pituuden ja sairauspäivärahakauden pituuden väliseen yhteyteen, matkakustannusten hillitsemiseen, ensihoidon
rahoitukseen sekä lääkehoitojen kustannusten tarkoituksenmukaiseen jakoon avo- ja
laitoshoidossa.
Suomessa lakisääteinen valinnanvapaus
julkisissa terveyspalveluissa lisääntyi tänä
vuonna sekä kansallisesti että Euroopan alueella. Uskon, että jatkossa valinnanvapaus
laajenee edelleen.
Rahoituskokeiluissa olisi luotava hoidon
järjestämisestä vastaavalle taholle kannusteita nopeuttaa hoitoon ja muihin palveluihin pääsyä, lyhentää jonoja sekä hallita palveluiden kokonaiskustannuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ei
tarkastella irrallaan palvelujen järjestämisestä, vaan rahoituksen uudistamista valmistellaan yhdessä rakenneuudistuksen
kanssa.
Risikko
Useat rahoituslähteet eivät sinänsä ole ongelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on muun muassa auttanut pitämään yllä monipuolista palvelujärjestelmää.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
Kokeiluja tarvitaan mielestäni myös niin
kutsutun Ruotsin mallin sovelluksen etsimiseen eli raha seuraa asiakasta -mallin kehittämiseen. Ruotsissa julkiset ja yksityiset
u u t i s e l l i s ta
Seurakuntavaalit
tulossa marraskuussa
nn Seurakuntavaalit pidetään
9. marraskuuta 2014. Seurakuntien jäsenet valitsevat jokaiseen seurakuntaan, kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon uudet jäsenet seuraaviksi neljäksi vuodeksi.
On tärkeää, että uudet
päättäjät ovat aktiivisia ja motivoituneita tässä arvokkaassa
tehtävässään. Yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa tapahtuu
nopeita muutoksia. Seurakunnan on kyettävä olemaan mukana muutoksessa.
On uudistettava toimintatapoja ja etsittävä tilanteisiin
parhaiten sopivia keinoja tukea kaikkia seurakuntalaisia
heidän kulloisessakin elämänvaiheessaan.
Seurakunta on ollut ja sen
tulee edelleen olla ihmisten
elämää tukeva, lohduttava ja
kuunteleva yhteisö.
nn Jos haluat olla mukana
vaikuttamassa ja kehittämässä seurakuntaasi, lähde ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi voi
asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9. marraskuuta 2014
ja on seurakunnan jäsen, viimeistään 15. syyskuuta 2014,
sekä antaa kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettumisesta. Äänioikeus seurakuntavaaleissa on niillä seurakunnan jäsenillä, jotka ovat
täyttäneet 16 vuotta viimeistään 9. marraskuuta 2014. Ennakkoäänestys on 27.–31. lokakuuta 2014.
Tartu tilaisuuteen, tule
toimijaksi seurakuntaasi!
Hyvää kesää Sinulle!
Raimo Nieminen
kirkkopoliittisen verkoston
puheenjohtaja
Nyt on aika vaikuttaa
sote-uudistukseen
nn Mikä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta tulee, miten se toteutuu? Nyt on aika vaikuttaa! Lakiesitys
sote-palvelujen järjestämisestä valmistuu toukokuussa, lausuntokierrokselle
kuntiin se menee kesäkuussa ja eduskuntakäsittelyyn syysistuntokaudella.
Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015. Uudet sote-alueet alkaisivat toimia 1. tammikuuta 2017.
Sote-uudistuksen
tavoitteet:
lyhdenvertaiset sosiaali ja terveyspalvelut kaikille
l kaventaa väestön hyvinvointi ja terveyseroja
l siirtää painopistettä ehkäiseviin
ja oikea-aikaisiin palveluihin
l vahvistaa nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja
l turvata varhainen puuttuminen
ja varmistaa oikea-aikainen
palveluihin pääsy
l turvata henkilöstön osaaminen
ja saatavuus
l järjestelmä- ja ammatti keskeisyydestä asiakas keskeisyyteen, toimivat hoito ja palveluketjut
l vähentää tarpeetonta
päällekkäisyyttä sekä purkaa
hallinnonalojen raja-aitoja
l turvata palvelujen rahoitus.
!
LUE kansanedustaja
Sofia Vikmanin
linjaukset sote-uudistukseen
SIVUILTA 8–9!
Euroopan t
ttivaali
parlamen
• ennakko20.5.
.–
4
1
äänestys
ä
• vaalipäiv
.5.
5
2
a
s
s
Suome
Tutustu kokoomuslaisten
ehdokkaiden ajatuksiin
eurovaalit.kokoomus.fi
4
Jari Andersson liputtaa järjenkäytön puolesta
Kyllä elämässä
täytyy joku roti olla
– Meille hyvinvointi
on itsestään selvää,
mutta muun muassa
tilanne Ukrainassa
ja Krimillä saa
aikaan sen, että
itsestäänselvyydet
alkavat tulla
tärkeiksi, Jari
Andersson sanoo.
T
oisaalta hänet kutsutaan
YLEn ajankohtaisohjelmaan asiantuntijaksi, kun puhutaan nuorista, koulusta ja kurista, vastuista ja velvollisuuksista.
Andersson ristittiin kurirehtoriksi, kun hän pani tupakoitsijat jälki-istunnossa pohtimaan
tupakoinnin vaaroja ja puuttui
koulumatkalla tapahtuneeseen
kiusaamiseen.
– Tuntuu, että tekemäni asiat kiinnostavat ihmisiä.
Hakaniemen torilla pidetyssä
tilaisuudessa oli aika nihkeä
tunnelma, kunnes joku kysyi,
että ettekö tunne tätä miestä, kurirehtoria Sastamalasta.
Sitten ihmiset havahtuivat.
Monelle toimintani on ollut
myönteinen asia, tuntuu, että
rajojen asettamiselle on ollut
sosiaalista kysyntää.
Nuorten asiat
kuntoon
Nuoret ovat Anderssonin pääviesti myös matkalla Euroopan parlamenttiin.
– Kattoteemanani on: jokaisen nuoren asiat kuntoon
Euroopassa. Jos jossakin
maassa on 30–60 prosenttia
nuorista työttömänä, se on
tragedia. Voi olla, että nuori
ei koskaan pääse mihinkään
töihin, ei koko elinaikanaan.
Jos työttömien nuorten massa
kasvaa, jos nuorilla ei ole työtä eikä toivoa, se vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen.
Andersson puhuu myös
toimivien sisämarkkinoiden
puolesta, ja vapaakauppasopimus USAn kanssa tarvitaan.
Sen sijaan säädösoh­jausta ja
säätelyä ei tarvita lisää.
– Yrityksiä ei saa verottaa enää yhtään enempää, sillä kaikki on pois tuotekehityksestä, innovaatioista, investoinneista, työpaikoista –
ja ennen pitkää nuorilta.
Tarvitaan myös selkeä
jako, mistä mikin taho päättää.
– Valtioliitto toimii ja menestyy, kunhan rajataan ­asiat,
joista EU päättää, ja asiat,
joista päätetään kansallisesti.
EU keskittyköön isoihin asioi­
hin, kuten vakaaseen Euroo-
pan-laajuiseen taloudenhoitoon, pankkivalvontaan ja rajaturvallisuuteen. Sen ei tarvitse valtioiden puolesta päättää hirvivahinkojen hoidosta
tai suurpetokannasta.
Järjen käyttö
sallittua
Ylipäätään Jari Andersson on
sitä mieltä, että kaikesta ei tarvitse päättää lailla. Oman järjen käyttö on sallittava.
– Ei lailla tarvitse päättää siitä, saako koulumatkalla
kiusata, tai siitä, saako laulaa
Suvivirttä. Kyllä elämässä joku roti on oltava!
Anderssonin mielestä
säädöstehtailussa pitää päästä vähempään mutta parempaan. Sama periaate voisi toimia myös EU-organisaatioissa. Esimerkiksi 28 komissaaria on liikaa: asiat ja niiden
hoito pirstaloituvat.
– Voitaisiin valita vain
muutama komissaari, joiden
alaisuudessa olisi komissaarien klustereita. Kukin klusteri veisi eteenpäin muutamaa tärkeää asiaa. Komissaa-
Kuva Mauri Heinonen
Sylvään koulun rehtori Jari Andersson valittiin Pirkanmaan Kokoomuksen ehdokkaaksi
Euroopan parlamenttivaaliin hyvissä ajoin viime syksynä. Hän on – tosin työnsä ohes­
sa – voinut kampanjoida jo pitkään. Meppiehdokas kuitenkin huomauttaa, että hän on
kyllä kaiken ajan tarvinnutkin, koska ”ei ole se, joka kutsutaan Uutisvuotoon”.
rit alkaisivat
tehdä yhteistyötä yhteisen asian
eteen eivätkä vain huolehtisi siitä,
miten oma
peukalonjälki
päätöksissä näkyy. Näin saataisiin nykyistä enemmän vaikuttavuutta ja
vähemmän sääntelyä,
direktiivejä ja ohjeistuksia.
Yhteistyön henkeä
Andersson peräänkuuluttaa omilta mepeiltäkin.
– He voisivat kokoontua vaikka kahden kuukauden välein ja miettiä,
mitä yhdessä ja kansallisesti edistettäisiin. Kun ehdotin
tätä, minulle sanottiin, että ei
onnistu. Mutta miksei onnistu? Kenelle esimerkiksi työllisyyden hoito tai nuorten asiat ja nuorisotyöttömyyden hoito eivät olisi tärkeitä asioita?
JARI ANDERSSON
• syntynyt 1970 Keuruulla
• kasvatustieteiden maisteri
• Sylvään koulun rehtori
• Sastamalan kaupungin hallituksen puheenjohtaja
• kielitaito: suomi, ruotsi,
englanti, ranskan alkeet
• harrastukset: urheilu,
kirjallisuus, yhdistystoiminta
• luonnehdintoja ja arvioita: periksiantamaton, suora selkäinen, sosiaalisesti
toimiva, neuvottelutaitoinen, määrätietoinen, hienotunteinen.
MOTTOJA:
• Periksi ei anneta.
• Kyllä elämässä täytyy joku
roti olla.
www.jariandersson.fi
Euroopan unionin päätöksenteko ja toimielimet
Euroopan parlamentti
l maailman suurin demokraattisesti
valittava parlamentti, edustaa kansalaisia
l vaalit viiden vuoden välein l 751 jäsentä 28 EU-maasta,
Suomesta valitaan
yhteensä 13 edustajaa
l yhdessä neuvoston kanssa säätää lakeja,
hyväksyy vuosittaisen talous­arvion;
nimittää komission ja sen puheenjohtajan
l Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit
(Member of the European Parliament)
työskentelevät eurooppalaisissa
puolueryhmissä, joita on nykyisessä
parlamentissa seitsemän;
ryhmät on muodostettu yli sadasta
kansallisesta poliittisesta puolueesta
l täysistunnot Strasbourgissa ja
Brysselissä; pääsihteeristö
Luxemburgissa
l uusi parlamentti aloittaa
työnsä heinäkuussa 2014.
Eurooppaneuvosto
Ulkoasioiden ja
turvallisuuspolitiikan edustaja
eli ”ulkoministeri”
• valtioiden tai hallitusten päämiesten
ja komission puheenjohtajien
huippukokous
• määrittelee unionin yleiset poliittiset
linjaukset ja tekee tärkeimmät
johtajavalinnat
• voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä
• puheenjohtaja eli ”presidentti”; etsii
yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden
kantojen välillä, nykyisin
Herman Van Rompuy
• huolehtii unionin ulkoisen
toiminnan johdonmukaisuudesta,
nykyisin Catherine Ashton
• valmistelee asialistan ja johtaa
puhetta ulkoasiainneuvostossa
• toimii komission jäsenenä ja
sen varapuheenjohtajana
Euroopan unionin
neuvosto
Euroopan
parlamentti
Euroopan
komissio
• komissaari jokaisesta jäsenmaasta
• antaa ehdotuksia EU-laeiksi ja
valvoo niiden noudattamista
• puheenjohtaja; osallistuu Eurooppa
-neuvoston työskentelyyn,
nykyisin José Manuel Barroso
TOIMEENPANOVALTA
• jäsenet valitaan vaaleilla
• säätää lakeja yhdessä neuvoston
kanssa
• vahvistaa komission ja
”ulkoministerin” valinnan
• puhemies; johtaa puhetta täysistunnoissa, nykyisin
Martin Schulz
LAINSÄÄDÄNTÖVALTA
Kansalaiset
• jäsenvaltioiden ministerit
eri kokoonpanoissa
• säätää lakeja yhdessä
Euroopan parlamentin kanssa
• puheenjohtaja, vuorollaan kukin jäsenvaltio johtaa puhetta kuuden
kuukauden jaksoissa; kesäkuun
loppuun Kreikka, heinäkuusta
vuoden loppuun Italia
• valitsevat parlamentin edustajat joka viides vuosi
5
Kunnallissihteeri pitää kasassa
monta palettia
Kunnallissihteerin päivä saattaa alkaa aamu­
varhaisella ja jatkua iltamyöhään. Kokousten ja
tapaamisten välissä pitää hoitaa juoksevia
asioita, järjestää tilaisuuksia ja toteuttaa alue­
järjestön markkinointia.
-O
len paria kurssitehtävää
vail­l e valmis
suomen kielen maisteri,
ja pidän luonnollisesti työssäni eniten viestintätehtävistä,
­sanoo vuoden alussa kunnallissihteerinä aloittanut Siina
Autio.
Kunnallissihteeri toimii
sekä Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön sekä valtuustoryhmän sihteerinä ja
koordinoijana. Työaika on
neljä päivää viikossa.
– Jäljelle jäävän ajan opiskelen ja pyöritän omaa vies-
tintään ja tekstityöhön keskittyvää toiminimeäni.
Kahden työn ja opiskelun
yhdistäminen kuulostaa haastavalta, mutta asetelma on Aution mielestä tasapainoinen:
– Opiskelu ja yrittäminen ovat usein aika yksinäistä
puurtamista. Kunnallissihteerinä pääsen tapaamaan ihmisiä
ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa.
Toimisto
kuin toinen koti
Kunnallissihteerin työhuone on Kuninkaankadulla Pirkanmaan Kokoomuksen pii-
ritoimistossa. Autio asuu itsekin keskustassa kihlattunsa ja kahden koiransa kanssa.
Toimistolle on lyhyt matka, ja
sinne on aina mukava mennä.
– Meillä on tosi hauska
ja tiivis porukka. Toimisto
on kuin toinen koti, jonne voi
mennä vapaa-ajallakin viettämään aikaa.
Autio on ollut Tampereen
Kokoomusopiskelijat Tyko
ry:n jäsen kaksi ja puoli vuotta. Yhdistyksen vaihtaminen
ei ole vielä ajankohtaista, sillä Autio suorittaa yliopistolla
tutkintoa myös politiikan tutkimuksesta. Yhdistystoiminta on antanut Autiolle ennen
kaikkea mahtavia ystäviä. Toisaalta hänen mukaansa on hyvä huolehtia siitä, ettei elämä
ole pelkkää kokoomusta.
– Tykkään luonnosta, jääkiekosta, kirjoista ja elokuvis-
ta. Myös opiskelusta olen aina tykännyt, olen vähän sellainen teoreetikkoluonne. Tavoitteenani on päästä tekemään väitöskirjaa, joka yhdistää kielen- ja politiikan tutkimuksen.
Piiritoimiston ovisummeri soi. Kunnallissihteeri on tilannut aluejärjestön aktiiveille pizzaa.
– Politiikka on vakavaa,
mutta sen tekeminen voi olla rentoa ja kivaa. Parhaaseen
lopputulokseen päästään, kun
hommat hoidetaan yhdessä
hyvällä porukalla.
Siina Autio aloitti Kokoomuksen kunnallissihteerinä vuoden alussa ja viihtyy
työssään erinomaisesti.
j ä s eny h d i s ty s ten k u u l u m i s i a
”Girl, you’ll be
a woman soon...”
Kokoomuksen Tammer­
naiset ry on viime vuonna
aktivoitunut yhdistys. Jäsenemme edustavat Kokoomusnaisten nuorinta kastia, keskiikämme on noin 30 vuotta.
Yhdistyksen tarkoituksena on
sekä tarjota yhteiskunnallista
vaikuttamista että rennompia
tilaisuuksia, joissa voi kuitenkin
puhua politiikkaa. Järjestämme
tapahtumia aina yritysvierailuista vasta lanseeraamaamme
upeaan tapahtumakonseptiin, poliittisiin päiväkänneihin.
Tervetuloa mukaan tutustumaan toimintaamme!
Tapahtumia päivittyy erityisesti Facebook-sivullemme,
käythän seuraamassa meitä
osoitteessa facebook.com/
Tammernaiset
Maria ”muki” Mäki-Hakola
varapuheenjohtaja
[email protected]
Tervetuloa
mukaan
Tulevaisuus­
kokoomuksen
toimintaan!
Naiset vaikuttamassa!
Tampereen Tulevaisu
us­
kokoomus on nimen
sä mukaisesti tulevaisuuden tek
oihin
ja asioihin keskittyvä yhd
istys.
Joukkoomme mahtuu kai
kenikäisiä
miehiä ja naisia. Tapahtum
amme
näkyvät nettisivuillamm
e ja niistä
haluamme erityisesti no
staa esiin
16. toukokuuta vierailun
Pyynikin panimolle sekä 16. elo
kuuta
järjestettävän perhepäivän
Särkänniemeen. Tapahtum
amme ovat
aina ja perinteiseen tap
aan kaikille
kiinnostuneille avoimia
eikä niissä
paljon jäsenkirjoja vilkuil
la!
Käy katsomassa sivumme
sekä tutustumassa tarkem
min
toimintaamme osoitteess
a
www.tulevaisuuskokoomu
s.fi
Tervetuloa mukaan aktiivi
seen ja
iloiseen joukkoomme!
Meneillään on Ruotulan Kokoomus­
naisten 41. toimintavuosi. Yhdistys juhli
viime syksynä 40-vuotista poliittisen vaikuttamisen taivaltaan.
Me Kokoomusnaiset olemme tärkeä osa
kokoomusperhettä. Olemme poliittinen
yhdistys ja pyrimme vaikuttamaan monipuolisesti siihen, että naisnäkökulma tulisi
huomioiduksi niin kokoomuksen omassa
toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Osallistumme aktiivisesti yleiseen
keskusteluun ajankohtaisista aiheista ja
pyrimme viemään kokoomuslaista näkemystä eteenpäin. Annamme julkilausumia,
keskustelemme ja olemme aktiivisia monilla
tahoilla. Verkostoituminen, elinikäinen oppiminen ja naisten kaikinpuolinen elämänlaadun parantaminen ovat tärkeitä tavoitteitamme. Yhdistyksellämme on Gambiassa
pieni kummipoika, jonka elämää helpotamme kustantamalla hänen koulutuksensa.
Järjestämme useita mielenkiintoisia kohdevierailuja, joihin kaikki jäsenemme ovat
tervetulleita.
Yhdistyksestämme on moni vaikuttajanainen saanut alun uralleen. Kaupunginvaltuusto valitsi vuoden 2012 kunnallisvaalien
jälkeen kaupunginhallituksen jäsenet,
ja Ruotulan Kokoomusnaisista jäseneksi
valittiin kaupunginvaltuutettu Elina Sirén.
Niin ikään Ruotulan Kokoomusnaisten (pj v.
2014) Helena Kekoni valittiin Laitoshoidon
johtokuntaan varajäseneksi. Yhdistyksen
sihteeri ja vaalivastaava Henna Aunisto,
jäsen Ulla-Maija Ronumäki sekä nettivastaava Kirsti Asunta valittiin Pirkanmaan
käräjäoikeuden lautamiehiksi. Kirsti on myös
keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja.
Ruotulan Kokoomusnaiset ry pyrkii
tukemaan kaikin tavoin omia ehdokkaitaan
kaikissa vaaleissa, joten jos poliittinen ura
kiinnostaa, olet muuten vain kiinnostunut
yhteiskunnallisista asioista tai haluat sisältöä elämääsi, uusia ystäviä ja mielenkiintoisia tapahtumia – liity jäseneksi!
Ruotulan Kokoomusnaiset ry:n puolesta
Helena Kekoni, puheenjohtaja
[email protected]
Keväisin terveisin,
Hanna Kallio-Kokko
Puheenjohtaja
isen takia
Politiikkaa ei tehdä pönöttäm
kelijat Tyko ry on
Tampereen Kokoomusopis
n 50-vuotias Tuhatkunreipas ja rento, mutta silti asialline
va joukko ”enemmän tai
nan paikallisyhdistys. Olemme kirja
me korkeakoulupolitiikan
vähemmän” opiskelijoita. Olem
erityisesti nuoria koskevista
lisäksi kiinnostuneita muistakin
haluamme myös aktiivisesti
valtakunnallisista asioista, joihin
a mukaan, sillä järjestämme
vaikuttaa. Tykoon on helppo tull
ahtumia, ja olemmekin
pitkin vuotta erilaisia rentoja tap
aksi ja tiiviiksi poppooksi. hitsautuneet erittäin aikaansaav
kana eurovaalikampanTänä keväänä olemme olleet mu
että pienempiä tapahtumia.
joissa ja järjestäneet sekä isoja
skuntaankin
Teemmepä vuosittain retken edu
lemme myös säännölliAsialinjan säilyttämiseksi keskuste
asioista Puhutaan Politiikkaa
sesti ajankohtaisista poliittisista
lleita. Sama meininki jatkuu
-illoissa, joihin kaikki ovat tervetu
ästi tervetuloa!
varmasti syksyllä, joten lämpim
puheenjohtaja
Jenny Thuneberg, yhdistyksen vara
[email protected]
Aktiivinen kokoom
ustoimija
Hervannassa
Järjestämme tapahtuman
:
Tule tapaamaan
puheenjohtaja Jyrki Ka
lauantaina 17.5. klo 12 taista
Hervannan DUOn kesk .00−12.30
usaukiolle
Tervetuloa mukaan toimi
ntaamme!
Ilkka Hietaniemi,
Hervannan Kokoomukse
n puheenjohtaja
6
Hyvä lapsionni haastaa
päivähoitopalvelut
– Tampere vastaa palvelusetelillä
Tampereen asukasluku jatkaa kasvuaan, niin myös
päivähoitopaikkojen tarve. Samaan aikaan kaupungin
tiukka taloustilanne edellyttää joka sektorilta säästöjä.
Tampere vastaa lapsimäärän kasvuun lisäämällä yksityisten
palvelujen käyttöä palveluseteliä kehittämällä.
P
äivähoitoa
tarvitsevien lasten
määrä kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna
lähes 2 prosenttia eli noin
270 lasta.
– On iloinen asia, että saamme kaupunkiin
lapsiperheitä ja lisää lapsia, mutta päivähoidon
kannalta tilanne on kieltämättä haastava, sanoo varhaiskasvatuksen vs. tilaajapäällikkö Maria Päivänen.
Lasten päivähoito järjestetään Tampereella tilaaja-tuottaja-mallin mu-
kaisella monituottajamallilla. Sillä myös jatketaan,
sillä sote-uudistus ei koske
päivähoitoa.
– Päivähoidon järjestäjänä kaupunki pyrkii tarjoamaan kullekin perheelle
ja lapselle heille parhaiten
sopivan palvelun. Kehittämisen painopiste on päivä-
hoidon monimuotoisuus,
on se sitten omaa tai ostopalvelua, Päivänen sanoo.
Uudet päiväkodit
syntyvät yksityisin
investoinnein Tiukassa taloustilanteessa palvelujen tuottaminen
Leikkiä, luovuutta
ja luomuruokaa
– myös tulevaisuudessa
Yksityinen Väripilkun päiväkoti siirtyi viime elokuussa
palvelusetelimalliin. Uudistusta edelsi iso investointi, johon
oltiin valmiit toiminnan arvojen turvaamiseksi.
W
inter Oy ja Tampereen kaupunki perustivat Väripilkun
päiväkodin vuonna
1976 Winterin maalitehtaan lapsiperheitä varten. Kun
tehdas lopetettiin 90-luvun alussa,
Väripilkusta tuli kaupungin ostopalvelupäiväkoti. Toimitilat siirtyivät
kaupungin omistukseen, ja toiminta jatkui lasten vanhemmista koostuvan Päiväkotiyhdistys Väripilkku
ry:n ylläpitämänä.
Vuonna 2013 tapahtui iso muutos, kun kaupunki alkoi sovittaa päivähoitopalveluja uuden hankintalain
mukaisiksi.
– Hankintalaki kielsi kaupungilta suorahankintasopimukset, joten toimintamme ostopalvelupäiväkotina tuli tiensä päähän. Vaihto­
ehtoina jatkossa oli palveluntoimittajien ­kilpailuttaminen tai palvelusetelimalli, jossa kilpailuttaja on
­asiakas, kertoo päiväkodin johtaja
Minna ­Hakimsan.
– Väripilkulle tilanne oli ongelmallinen. Tulkittiin, että kaupungin
vuokralaisina saisimme palvelusetelimallissa merkittävää kilpailuetua.
Näin meitä ei suoraan hyväksytty
palvelusetelituottajiksi.
Päiväkotitoiminnan jatkaminen
Väripilkun kiinteistössä vaati siten
julkisen kilpailutuksen.
– Toki olisimme voineet osallistua siihen, mutta esimerkit osoittivat, että päivähoidon kilpailutuksissa yleensä halvin tarjous voittaa.
Pelkäsimme kovasti, että hintakilpailussa emme pärjäisi isoille ketjuille, joita on jo rantautunut Pirkanmaalle.
Alkoi vimmattu ratkaisun etsiminen. Minna Hakimsan ja vanhempainyhdistyksen hallitus neuvottelivat kaupungin kanssa ja ehdottivat muun muassa roimaa tilavuokran korotusta, mutta turhaan.
Laki velvoitti.
Pieni yhdistys tekee
ison päätöksen
– Lopulta teimme ison päätöksen:
pikkuinen yhdistyksemme ostaa Väripilkun kiinteistön itselleen. Päätös
oli ennen kaikkea arvovalinta. Jos
tähän olisi tullut kilpailutuksen voittanut ison ketjun toimipiste, toimintatapa olisi totta kai muuttunut, Hakimsan kertoo.
– Ostamalla tilat säilytimme
meille tärkeät asiat, joita ovat mahdollisimman pieni henkilöstön vaihtuvuus, oma ruuanvalmistus, jossa
Epilän historiaan kiinteästi kuuluva Väripilkun talo rakennettiin aikoinaan maalitehtaan johtajien asunnoksi, ja päiväkotina se on palvellut pian 40 vuotta. Viime elokuussa siirryttiin dramaattisten vaiheiden jälkeen palvelusetelimalliin. – On hienoa, että palveluseteli antaa perheille tilaisuuden peilata päiväkotien tarjontaa omiin arvoihinsa ja valita tarjonnasta itselleen sopivimman, Minna Hakimsan sanoo.
käytetään runsaasti luomuraaka-aineita, sekä monipuolinen taidekasvatus.
Tarvittava rahoitus kasattiin
pankkilainasta, lahjoituksista ja korottomista yksityislainoista. Omarahoitusosuuden kokoamisessa ison
käden ojensivat vanhemmat. Kiinteistö siirtyi päiväkotiyhdistyksen
omistukseen kesäkuussa 2013, ja
elokuun alussa päiväkoti alkoi tuottaa palvelua palvelusetelimallilla.
Loppu hyvin,
kaikki hyvin
– Koko prosessi teetti hurjasti työtä,
ja tietenkin vastuut ovat entiseen verrattuna kasvaneet. Osansa huolenpidosta vaatii nyt myös talo. Erilaista
hallinnointia on palvelusetelimallissa
tuntuvasti enemmän. Oikeastaan koko ajan tulee esille uusia asioita, jotka tietenkin opimme kerran ne teh-
tyämme, Hakimsan summaa kokemuksia.
Tunnelma on kuitenkin valoisa,
ja lainoja lyhennetään vauhdilla.
– Saamme toteuttaa itsenäisinä
arvojemme mukaista ydintehtävää,
lasten hoitoa ja kasvatusta. Se on
kaikkein tärkeintä, hän sanoo.
7
on jatkuvaa tasapainottelua
lakisääteisten velvoitteiden
ja asukkaiden tarpeiden sekä
säästöpaineiden kesken.
Miten Tampere aikoo hoitaa sadat uudet pikku-tamperelaiset?
– Tampere vastaa kasvavaan hoitopaikkojen tarpeeseen kaupungin strategian mukaisesti lisäämällä yksityisten palvelujen osuutta
palvelutarjonnassa.
– Ratkaisuna on kaupungin palveluseteli, jolla perheet
voivat ostaa päivähoitopalvelun mistä tahansa palvelusetelin piiriin hyväksytystä päiväkodista tai avoimen varhaiskasvatuksen palvelusta. Ja
toki hankimme päivähoitoa
edelleen myös kilpailutetuista ostopalvelupäiväkodeista,
tilaajapäällikkö Päivänen sanoo.
Palveluseteli tuli päivähoidon palveluvalikoimaan
viime syksynä. Tampereella on nyt viisi palvelusetelin
normit täyttävää päiväkotia ja
noin 170 lapsen hoito järjestyy palvelusetelillä.
Palvelusetelipäiväkodit
ovat yksityisiä, normaalin yrityksen tavoin markkinaehtoisesti toimivia päiväkoteja.
– Kaupungin tavoitteena
on laajentaa palvelusetelin
käyttöä, sillä setelillä ostettu
palvelu tulee kaupungille halvemmaksi kuin oma tuotanto,
eikä kaupungilla toisaalta ole
halua oman tuotannon paisuttamiseen nykymitoistaan ja
kasvun vaatimiin investointeihin. Resursseja tarvitaan
myös oman tuotannon päivähoitopalvelujen laadun kehittämiseen, Päivänen sanoo.
Palveluseteli on käytössä
myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluissa.
Tonttipula
pullonkaulana
Päiväsen mukaan palvelusetelipäiväkotien perustamista hidastaa nyt pula sopivista tonteista. Varhaiskasvatuksen ti-
laajayksikkö tekeekin yhteistyötä kaupungin kaavoittajan
kanssa päiväkodeille soveltuvien tonttien löytämiseksi yksityisille palveluntarjoajille.
Parhaillaan on menossa tontinluovutus uuden 100-paikkaisen palvelusetelipäiväkodin rakentamiseksi Lentävänniemeen.
Päivähoidon palveluseteli on käytössä 11 kunnassa. Hintavertailussa Tampereen samoin kuin naapurikunta Pirkkalan setelit ovat olleet
arvoltaan halvimmasta päästä. Tampereella setelin arvoa
korotettiin vastikään ja se on
1.8. alkaen 780 euroa kuukaudessa. Säästöä kaupungin
omaan tuotantoon verrattuna
kertyy noin 4 prosenttia.
Maria Päivänen toteaa,
että palvelusetelimalli on nykyisellään jokseenkin työläs
kaikille osapuolille. Parempaa on kuitenkin luvassa, sillä Tampere ja Pirkkala hakevat nyt Pirkanmaan liiton tukemassa projektissa ratkaisu-
ja koko prosessin sujuvoittamiseen.
Kaupungin päiväkotihoidossa ja esiopetuksessa on
tällä hetkellä noin 8000 lasta. Lisäksi lapsia on avoimen
varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan piirissä, ja pääosa
päivähoidon palveluista tuotetaan tulevaisuudessakin Päiväsen mukaan omana tuotantona.
Perhepäivähoidon tarjonta on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta tilaajapäällikön
toiveissa on saada myös tämä
monelle lapselle parhaiten sopiva hoitomuoto uudelleen elpymään joko kunnallisten tai
yksityisten perhepäivähoitajien tuottamana.
Kaupunki
vastaa laadusta
Päivähoidon järjestäminen on
kunnan lakisääteinen tehtävä,
ja palvelun järjestäjänä kaupunki vastaa myös palvelujen laadusta tuottajasta riip-
pumatta. Ostopalvelujen tarjoajat sitoutuvat laatuvaatimuksiin kilpailutusprosessissa, ja palvelusetelipalvelujen
laatua ohjaa Palvelusetelin
sääntökirja.
Tilaajaorganisaatioon
kuuluvat palveluohjaajat
ovat linkki palvelutuottajien
ja perheiden välillä. He ovat
perillä perheiden tarpeista ja
hoitopaikkojen tilanteesta ja
tarjoavat kullekin perheelle
ja lapselle tarkoituksenmukaisen päivähoidon päiväkodeista, perhepäivähoidosta
tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista. Palvelukoordinaattorit puolestaan valvovat,
että palvelun laatu on kaikkialla vaatimusten mukaista.
– Käsitykseni mukaan
yhteistyö tilaajan ja tuottajien kesken sujuu nykyään
varsin mukavasti, kun pelisäännöt ovat kaikille selvät
ja kommunikointi on avointa
molemmin puolin. Säännöllisessä yhteydenpidossa myös
mahdolliset ongelmat tule-
vat tuoreeltaan esiin ja käsittelyyn.
Tilaaja-tuottaja-mallissa palvelujen järjestämisestä vastaavat valtuuston nimeämät, luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat, joiden kautta palvelujen kehittämisessä kuuluu vahvasti kuntalaisten ääni. Lautakunnilla
on apunaan toimialaan perehtyneitä valmistelevia virkamiehiä. Kaupungin tilaajayksiköiden tehtävänä on muun
muassa selvittää, mitä palveluja asukkaat tarvitsevat ja
mistä ne saataisiin edullisesti
mutta laadukkaasti.
Lasten päivähoidon järjestämisestä vastaa lasten ja
nuorten palvelujen lautakunta. Tuottajaorganisaatiossa
se on hyvinvointipalveluihin
kuuluva varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen tuotantoalue.
Tampere tarjoaa
Montessori-vaihtoehdon
Tampereen kaupunki aloitti 1990-luvun alussa Montessoripäivähoidon kokeilun Iso-Heikkilän päiväkodissa Annalas­
sa. Myönteisten kokemusten innostamana toiminta vaki­
naistettiin osaksi kunnallista päivähoitoa.
-T
ampere oli edelläkävijä. Montessoripäivähoito kunnallisena palveluna on
edelleen harvinaista,
ellei peräti ainutlaatuista Suomessa,
sanoo Metsäniityn päiväkodin johtaja ja Montessori-ohjaajaksi itsekin
kouluttautunut Eeva Närhi.
Montessori-ryhmiä on tällä hetkellä Metsäniityn, Jussinkylän ja
Orimuksen päiväkodeissa. Metsäniityssä ryhmiä on kaksi, alle 3-vuotiaille ja 3–5-vuotialle, joiden jälkeen
lapsi voi jatkaa Karosen Montessoripedagogiikkaa noudattavissa esi- ja
perusopetusryhmissä. Myös Juhannuskylän koulussa on Montessoriluokat 1–6.
Mahdollisuus kulkea Montessori-polku on niin suosittu, etteivät
kaikki halukkaat pääse mukaan. Uusia ryhmiä onkin suunnitteilla Tesomalle lähivuosina valmistuvaan päiväkotiin. Tilannetta helpottaa myös
Montessori-ohjaajien koulutuksen
aloittaminen Tampereella.
”Auta minua
tekemään itse”
Montessori-periaatteiden mukaan lapselle annetaan yksilöllinen rauha toimia kiinnostuksensa mukaan.
Hänet nähdään aktiivisena toimijana ja yksilönä ryhmässä.
Montessori-toiminta perustuu italialaisen Maria Montessorin 1900-lu-
vun alussa kehittämään, uskonnosta ja aatteista riippumattomaan kasvatusfilosofiaan. Auta minua tekemään itse -periaatteen mukaan lasta
kannustetaan omatoimisuuteen. Aikuinen antaa arvoa lapsen omille valinnoille, joita tämä tekee herkkyyskautensa, kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsi saa kokemuksia omasta pätevyydestään ja
tuntee onnistumisen kokemuksia.
– Montessori-toimintaa ohjaavat aina myös varhaiskasvatuksen ja
esiopetuksen yleiset tavoitteet, erona on toisenlainen toimintatapa. Oppimisympäristöstä lapsi löytää kiinnostavaa tekemistä arkipuuhien, aistimateriaalien, äidinkielen, matematiikan ja kulttuurin alueelta, ja hän
saa edetä omassa tahdissaan, Eeva
Närhi kertoo.
Montessori-toiminta sopii myös
erityistä tukea tarvitseville lapsille.
– Ryhmissämme on usein mukana erityislapsia. Tällä tuetaan nykyistä ajattelua, jonka mukaan erityislapset saavat kuulua lähikoulujen yhteisöihin, Närhi sanoo.
8
Lisää käyttöä
monituottajamallille?
Tampereen kaupunki tuottaa monituottajamallilla jo muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kysyimme sähköpostilla Kokoomuksen kaupunginvaltuutetuilta, mitä palveluita voitaisiin nykyisten lisäksi
tuottaa monituottajamallilla ja miksi.
Anna-Kaisa Ikonen
Ylöjärven kaupungin kokemuksen
mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen
tilaaminen palvelusetelikilpailutuksella
yksityisiltä lääkäriasemilta on alentanut
kaupungin kustannuksia yli 50 prosenttia verrattuna sairaanhoitopiirin hinnastoon. Ja mikä parasta, se on myös parantanut merkittävästi asiakastyytyväisyyttä lisäämällä asiakkaiden valinnanvapautta sekä helpottamalla ja nopeuttamalla asiakkaiden hoitoon pääsyä.
Liitän oman kommenttini laajempaan
kokonaisuuteen: Tampereen vahvuus
on ollut monituottajainen toimintamalli. Tuottajista erittäin suuri osa on sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Onkin erittäin tärkeää, että nyt valmisteltavassa valtakunnallisessa sote-uudistuksessa muistetaan hyödyntää tätä osaajakentän moninaisuutta eikä tukeuduta ainoastaan julkiseen kuntien ja sote-alueiden omaan palvelutuotantoon.
Yrjö Schafeitel
Irja Tulonen
Toimintaympäristö ja lainsäädäntö
muuttuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Kaupunki ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää näitä palveluita. Kumppanuusajatus, eli että yhdessä
muiden alalla toimivien kanssa tuotetaan enemmän nykyisistäkin palveluista
– esimerkiksi palveluseteliä käyttämällä – mahdollistaa tamperelaisten valinnanvapauden.
Kaupungin palveluja pitäisi yksityistää
mahdollisimman paljon ottamalla palveluseteleitä käyttöön eri palveluissa.
Yksityistäminen on aina edullisempaa
ja myös laadukkaampaa kuin oma tuotanto, jota pitää pikkuhiljaa ajaa alas.
Uusia palveluja ei voida avata, mutta entisten maltillinen yksityistäminen
pitäisi ottaa agendalle. Palvelutuotannon monimutkaisen byrokratian purkaminen ja tilaaja-tuottajamallin päällekkäisten virkojen ja toimien karsiminen
pitäisi myös saada aikaiseksi. Virkoja ja
toimia pitää vähentää runsaasti eläköitymistä hyväksi käyttäen
Tampereen kaupungin asukasta kohti
lasketut terveydenhuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen
viime vuoden aikana. Kustannukset ovat
kasvaneet erityisesti erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa, joka pääosin
tilataan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuollon palvelujen kustannuksia on mahdollista alentaa vain avaamalla koko terveydenhuollon ala vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kilpailulle.
Varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus
lisätä palvelusetelin käyttöä niin tavallisessa päivähoidossa kuin kerhotoiminnassakin. On tärkeää, että kaupunki varaa kaavoituksessa tontteja, jotka
soveltuvat päivähoitoyrittäjille. Yksityisten päiväkotien rakentuminen keventää merkittävästi investointipaineita, joita kaupungilla on lapsimäärän kasvun ja päiväkotitilojen korjaustarpeiden
vuoksi.
Palvelusetelin käyttöä kannattaisi kokeilla myös työllisyyspalveluissa.
Palvelusetelin avulla voitaisiin vastata
palvelutarpeen kasvuun ja lisätä toimien vaikuttavuutta tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtoja.
Ilkka Sasi
Matti Höyssä
Matti Helin
Leena Kostiainen
Yleisesti kaikkia, joihin voidaan synnyttää riittävä määrä palvelujen tuottajia ja
joissa asiakkaat ja kaupunki voivat mitata palvelun laatua. Lisäksi vastaava kaupungin oma tuotanto pitää olla mahdollisimman markkinahenkisesti johdettua.
Toinen rajaus on, ettei ulkoisia palveluja voi ostaa lakien tarkasti säätelemiin viranomaistoimintoihin. Näitä ovat
esimerkiksi rakennusvalvonta ja kaupunkilaisille velvollisuuksia tai etuuksia myöntävät tehtävät.
Myöskään perusopetukseen monituottajamalli ei sovi.
Kaikki palvelut voidaan tuottaa monituottajamallilla. Palvelujen tuottamistapa ei ole kokoomukselle ideologinen kysymys. Esimerkiksi palveluseteleiden nykyistä laajemmalla käyttöönotolla voidaan tarjota vaihtoehtoja kansalaisille palvelujen paremman laadun
turvaamiseksi.
On kuitenkin syytä muistaa, että todellista markkinataloutta ja hyvinvointia ovat ihmisen omat, kaupungista ja
valtiosta riippumattomat valinnat. Nämä valinnat eivät vaadi keskustelua kaupungin omasta palvelutuotannosta tai
monituottajamallista. Luottamalla kansalaisen vastuuseen itsestään ja lähimmäisestään saadaan julkisen sektorin
osuutta bruttokansantuotteesta pienennettyä, kurjistavaa verotaakkaa kevennettyä, tervettä yritystoimintaa vauhditettua ja Suomi jälleen nousuun.
Ihminen on omien ja lähimmäistensä palveluiden paras järjestäjä. Jokaisella olkoot vapaus valita tuottajansa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämistä koskevan laki­
esityksen on määrä tulla
­l ausuntokierrokselle kuntiin
kesäkuussa. Kansanedustajalle
ja Tampereen kaupungin­
valtuutetulle Sofia Vikmanille jatkovalmistelussa tärkeintä on turvata asiakkaan
valinnanvapaus ja palvelutuotannon monipuolisuus.
V
aikka monet uudistuksen yksityiskohdat olivat
vappuviikolla haastattelua tehtäessä vielä
auki, Vikman muistuttaa mieliin ydinasiat:
– Kyseessä on palvelurakenteiden historiallinen uudistus väestön terveyden,
hyvinvoinnin ja sosiaalisen
turvallisuuden edistämiseksi ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja perus- ja erikoispalvelut integroidaan eheäksi kokonaisuudeksi. Asiakkaan pompottelu
luukulta toiselle loppuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kokoaminen
vahvoille harteille mahdollistaa ennaltaehkäisevien perustason palveluiden parantamisen.
Täysi integraatio on käänteen tekevä askel kohti parempia palveluja, onhan järjestämisvastuun hajautuminen
eri tahoille ollut este myös
palvelujen ja kustannustehokkuuden kehittämiselle.
– Uudistuksella on merkittävä rooli myös julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Perusterveydenhuolto on laitettava
kuntoon. Ihmisten seisottaminen jonoissa ei tuo säästöjä
vaan lisää kustannuksia, kun
ongelmat pahenevat.
– Ja tietenkin uudistuksen
tarpeellisuutta kuvaa se, että hallitus ja oppositio tekevät tässä asiassa yhteistyötä ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet ratkaisuun, Vikman
sanoo.
Kuuma kysymys:
kuka saa tuottaa?
Sote-uudistuksessa luodaan
sosiaali- ja terveyspalveluille
uusi rakenne, joka mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden ja vaikuttavuuden.
Tulevaisuudessa viisi vahvaa
sote-aluetta ovat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluista.
Sote-päätöksen mukaan
palveluiden rahoituksesta
vastaavat jatkossakin kunnat, jotka päätöksen mukaan
ovat myös mukana tuottamassa palveluja. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen rooli
sote-palvelujen järjestämislakiin kunnille kirjoitetaan.
Terveydenhuollon yritykset ovat olleet huolissaan
siitä, että uudistuksen myötä
palvelujen tuottamisesta tulee
vaihtoehdoton julkisen sektorin yksinoikeus, jolloin nykyisin palveluja kunnille tuottavat yritykset ja kolmas sektori jäisivät vaille toimintaedellytyksiä.
Sofia Vikman tietää huolen. Hän korostaa palvelun
käyttäjän näkökulmaa ja puhuu vahvasti monen tuottajan
mallin puolesta.
9
Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla syntynyt puolueiden yhteinen ratkaisu
sote-uudistuksen päälinjoista sai tuoreeltaan myönteisen vastaanoton.
Sittemmin huomio kääntyi avoimiin kysymyksiin ja keskustelu erilaisista
toteutusvaihtoehdoista käy lakiesitystä odotellessa kiihkeänä.
”Palvelujen
tuottamiseen
tarvitaan kunnat,
yritykset ja
kolmas sektori”
– Uudistuksen tuloksena
ei saa olla iso julkinen monopoli, jossa sekä palvelun järjestäjä että tuottaja ovat sama.
– Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tärkein asia on
huolehtia siitä, että tilaaminen
ja tuottaminen erotetaan selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottajina ovat tulevaisuudessakin kunnat, eri kokoiset yritykset ja kolmas sektori.
Usean tuottajan malli luo
vertailtavuutta ja kilpailua
laadulla.
– Tulevien linjausten onkin tuotava mukanaan aito
kustannus- ja laatuvertailujärjestelmä. On tiedettävä kaikkien tuottajien kustannukset ja
pystyttävä vertailemaan niitä.
Tilaajaksi
sote-alue?
Kun tilaaminen ja tuottaminen erotetaan Vikmanin esittämällä tavalla toisistaan, tilaajan rooli jäisi sote-alueille.
– Viisi sote-aluetta toimisivat palveluiden järjestäjinä ikään kuin orkesterin johtajina. Ne tilaisivat eli määräisivät, kuka soittaa ja mitä,
ja huolehtisivat, ettei soiteta
päällekkäin.
– Sote-alue järjestäisi ja
koordinoisi palvelut ja hyväksyisi tuottajat. Koska useat palvelut on tuotettava lähellä, mukaan on saatava kunnat,
kolmas sektori, isot ja pienet
yritykset, yksinyrittäjät. Kai-
killa on oltava samat pelisäännöt, Vikman kuvailee.
Iso mahdollisuus
Vikmanin mukaan sote-malli
on iso mahdollisuus, kunhan
integraatio toteutuu, palvelujen tilaaminen ja tuottaminen
erotetaan toisistaan, kansalaisten valinnanvapaus toteutuu ja
alueilla pystytään päätöksiin
päällekkäisyyksien poistamisesta. Hänen mukaansa myös
uusien palveluiden kehittämiselle on tarvetta, mikä koskee
vaikkapa sähköisiä palveluita
ja palveluiden viemistä pyörillä asiakkaan luo.
Hallitus selvittää parhaillaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen
uudistamista niin, että rahoituskanavia olisi nykyistä vähemmän.
– Kokoomus on puolustanut raha seuraa potilasta -mallia, jossa potilas saisi itse valita terveyspalvelunsa julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Samalla julkinen
raha ohjautuisi potilaan valitsemalle palveluntuottajalle.
Vikman uskoo, että oikeanlaista laatua syntyy, kun
asiakas tai potilas valitsee.
– Valinnanvapaus kehittää ja tehostaa palvelua. Lopulta henkilöstö tekee hyvän
palvelun. Rakenteet ovat vain
talo toimia.
– Suomalaisen sote-palvelurakenteen uudistamisessa vahvana
muutosvoimana on oltava asiakkaan valinnanvapaus. Kuntien,
yritysten ja kolmannen sektorin palveluista koostuva tarjonta
palvelee parhaiten ihmisten tarpeita ja on myös julkisen talouden
kannalta järkevää, sanoo Sofia Vikman.
JÄRJESTÄMISVASTUU PALVELUTILAUKSET
➡
➡
➡
Sote-alue
l 5 sote-aluetta, jotka muodostuvat
Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion
ja Oulun ympärille
l Oikeudellinen järjestämisvastuu kaikista julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista alueellaan
l Kunnille lakisääteinen velvollisuus
kuulua sote-alueeseen
l Hallintomalli kuntayhtymä
l Rahoitus kunnilta ikärakenteella ja
sairastavuudella painotetun asukas määrän perusteella. Sote-palvelujen rahoituksen uudistaminen valmisteilla STM:ssä.
TUOTTAJAT
l
kunnat
l
yritykset
l
järjestöt
Kokoomuksen kanta on, että uudessa sote-rakenteessa tilaaminen ja tuottaminen on erotettava
selkeästi toisistaan ja että palvelujen tuottamisesta ei saa muodostua julkisen sektorin monopolia.
Tämä toteutuisi kuvassa hahmotellulla roolituksella, joka turvaisi monipuolisen palvelutarjonnan ja
julkisten ja yksityisten resurssien tarkoituksenmukaisen käytön palvelutuotannossa.
10
a j ank o h ta i s ta
Jouni Markkanen, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäsen:
Sote-uudistus on mahdollisuus
palvelutason parantamiseen
nn Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti uutta ilmaa alleen keväällä 2014, kun
kunta- ja sote-uudistukset erotettiin toisistaan. Hallitus on
tähän mennessä kertonut, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on tulevaisuudessa viidellä sote-alueella. Lakiesitys lähtee kommenttikierrokselle kuntiin kesäkuussa, jolloin selviää tarkemmin, mitä uudistus todellisuudessa tarkoittaa esimerkiksi palveluiden tuotannon
ja sitä kautta myös meidän
jokaisen näkökulmasta. Jos
palvelujen tuotanto on uudis-
tuksen jälkeen aidosti hajautettu ja raha saadaan nykyistä
vahvemmin liikkumaan potilaan mukana, voimme saada
samanaikaisesti parannettua
palvelutasoa ja madallettua
kustannuksia.
Tampereen terveyttä ja
toimintakykyä edistävien
palveluiden jaoksen näkökulmasta odottelemme päätöksiä, mutta tämän hetken tiedon mukaan kaupungin päätösvalta kaventuu sosiaalija terveyspalveluissa merkittävästi 1.tammikuuta 2017.
Meidän täytyy aloittaa aktiivinen valmistautuminen muu-
tokseen ja varmistaa tamperelaisten laadukkaat sosiaali- ja
terveyspalvelut myös jatkossa, mieluiten vielä nykyistä
parempina.
Todellinen
saavutettavuus?
Lautakunnan toimikauden toinen suuri haaste on talouden
tasapainottaminen sosiaali- ja
terveyspalveluissa. Ensi vuoden suunnittelu on jo käynnissä, ja meillä on todella iso työ
edessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuuston
kokouksessa 14. huhtikuuta valtuustoaloitteen suurien
yksiköiden, kuten Tipotien,
pidemmistä aukioloajoista ja
mahdollisesta tilojen vuokraamisesta yksityisille palveluntuottajille. Samassa yhteydessä täytyy selvittää, miten
palvelujen aito saavutettavuus
voisi parantua, vaikka kustannukset laskevat.
Esimerkiksi Tipotien terveysasema on avoinna arkisin
9.00–15.30. Vaikka asema sijaitsisi melko lähellä asukasta, sen saavutettavuus on suu-
Reeta Ahonen, Yhdyskuntalautakunnan jäsen:
nut vuosi vuodelta ja lopulta niistä tulee käyttökelvottomia. Tällaisissa tiloissa yritys
ei voi toimia kilpailukykyisesti eikä tulevaisuudessa pysty
täyttämään jatkuvasti tiukentuvia viranomaisvaatimuksia.
Nyt, kun rakennukset ovat
jo tulleet elinkaarensa päähän, niiden korjauskustannukset ovat niin korkeat, että on liian myöhäistä toimia.
Kilpailukyvyn säilyttämiseksi yrityksille paras vaihtoehto olisi toiminnan sijoittuminen uudelle teollisuusalueelle, uusiin toimitiloihin. Tam-
tuneita maallikoita. Toivomme saavamme ajatuksia siitä,
miten sosiaali- ja terveyspalveluita Tampereella tulisi kehittää.
l Lähetä ideasi meille osoitteeseen jouni.markkanen@
tampere.fi ja ole mukana
kehittämässä Tampereesta
entistä parempi paikka asua.
Matti Höyssä,
Yhdyskuntalautakunnan jäsen
Kaupunkikuvatoimikunnan pj:
Yrityksiä
tuettava
yhdyskuntaratkaisuilla
nn Tampere on kaupunkina
juuri valittu maan vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, joten
uusien asukkaiden houkuttelevuuden lisäksi kaupunki
tarjoaa myös yrityksille hyvät
kasvun mahdollisuudet. Ongelmana yritysten kasvulle
on kuitenkin rajallinen teollisuus- ja yritystonttitarjonta.
Kaupungissa ei ensinnäkään
tunnu löytyvän tilaa yrityksille toimia: sanotaan, että kunnan rajat tulevat vastaan tai
sitten kaavoituksen esteenä
on esimerkiksi jonkin suojeltavan kasvi- tai eläinlajin elinympäristön sijoittuminen kaavaillulle alueelle. Toinen ongelma ovat vanhat teollisuusalueet, joiden kehittäminen on
unohdettu jo vuosikymmeniä
sitten.
Vanhojen teollisuusalueiden rapautuminen olisi kaavoituksella voitu estää. Yritykset ovat joutuneet elämään
epätietoisina siitä, mikä alueen kohtalo tulevaisuudessa
on, eivätkä ne ole uskaltaneet
investoida rakennusten korjauksiin tai laajennuksiin. Rakennusten kunto on rapistu-
relle osalle tamperelaisista
melko huono lyhyen aukioloajan vuoksi. Voisiko aukioloaikaa pidentää ja samalla karsia pienempiä yksiköitä? Todellinen saavutettavuus ja sitä
kautta palvelun laatu voisivat
hyvinkin parantua. Samalla
tavalla muissakin kaupungin
palveluissa pitäisi tarkastella
palveluiden aitoa saavutettavuutta, jotta palvelut tehdään
parhaalla mahdollisella tavalla
tamperelaisten kannalta.
Näitä haasteita ei tarvitse onneksi kohdata yksin. Tämänkin lehden lukijoissa on
alan ammattilaisia ja valveu-
Täydennysrakennetaan
ylöspäin
pere kasvavana kaupunkina
hyvine kulkuyhteyksineen ja
houkuttelevuuksineen on jatkossakin eri alojen yrityksille
hyvä paikka toimia ja kehittyä. Nyt tarvitaankin rakentavaa keskustelua ja ongelmanratkaisukykyä, jotta sekä uudet että jo toimivat yritykset
saadaan sijoitettua toimintojensa kannalta optimaalisesti
tähän kaupunkiin.
Kaavoituksella on ratkaistava jatkuva pula teollisuus- ja yritystonteista. Tulee
myös miettiä mahdollisuutta
perustaa naapurikuntien kans-
sa yhteisiä teollisuus- ja yritysalueita tai teollisuuspuistoja, joihin voi keskittyä toistensa kanssa synergiassa toimivia yrityksiä. Tärkeimpänä pidän kuitenkin jatkuvaa
vuoropuhelua yritysten, kaavoituksen ja elinkeinotoiminnan vastuuhenkilöiden kesken, sillä siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Vaikkakin vallitseva taloustilanne jo itsessään
luo haasteita, on silti pystyttävä tukemaan niin teollisen
kuin muunkin yritystoiminnan säilymistä ja luoda niiden
kasvulle edellytykset.
nn Kaupunginvaltuusto
käsitteli maaliskuun kokouksessaan maapolitiikan
linjauksia. Aleksi Jäntin
tekemän muutosehdotuksen perusteella linjauksiin
tuli seuraava lisäys: Tulevaisuuden täydennysrakentamistarpeen vähentämiseksi kantakaupungin a­ lueella suositaan kor­
keaa rakentamista. Lisäys
hyväksyttiin valtuustossa
yksimielisesti. Valtuuston
kannanotolla on vahva ohjaava vaikutus yhdyskuntalautakunnalle.
Korkealla rakentamisella saavutettaisiin paremmin täydennysrakentamisen tavoitteet ja samalla
jäisi kaupunkilaisille maan
tasoon vapaata tilaa. Kuitenkaan pilvenpiirtäjiä ei
Tampereelle tavoitella.
Korkealla rakentamisella tarkoitetaan vähintään 12-kerroksisia tai 35–
100 metriä korkeita rakennuksia. Tampereelle laadittiin vuonna 2012 selvitys määritelmän mukaises-
ta rakentamisesta. Selvitys
rajaa varsin tiukasti korkean rakentamisen kohteet
lähinnä rautatien ympäristöön ja Amuriin. Varsinaisessa ydinkeskustassa kunnioitettaisiin nykyistä siluettia. Valtuuston mielipide
edellyttää korkean rakentamisen selvityksen uudelleen tarkastelua, sillä sen
tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtuuston päätösten kanssa.
Ensimmäisenä vaiheena tulisi sallia nykyistä
korkeampaa rakentamista kantakaupungin alueella, vaikka ei aivan määritelmän mukaiseen korkeaan rakentamiseen edettäisi. Tarkasta siluetista luopuminen voi tuoda elävää
rosoisuutta, jos suunnittelu
hallitaan, ja tämänhän tamperelaiset arkkitehdit osaavat. Samoin voitaisiin ullakkorakentamisessa suosia useamman kerroksen
rakentamista, jolloin ullakolle rakentaminen tulisi
kannattavaksi.
11
Ilkka Sasi, Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston jäsen:
Kaupungin hallinnon rekrytoinnit tarkassa harkinnassa
nn Henkilöstöjaosto on
Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöpolitiikasta vastaava apuelin. Sen tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöpoliittisten linjausten
valmistelu – hyväksymme
paikalliset virka- ja työehtosopimukset. Jaosto hyväksyy
henkilöstön kehittämisen, työterveyshuollon, työvoimapo-
litiikan ja tulospalkkausjärjestelmän periaatteet. Elimen
toimintaan kuuluu myös kaupungin ja henkilöstön yhteistoiminnan periaatteista päättäminen. Huomiota herättävät aina jaoston päätösvallassa olevat viran ja toimen
perustamiset ja lakkauttamiset, virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi, sekä myös
mahdollisesta lomauttamisesta päättäminen.
Tampereen kaupungin
asettama hallinnon työtehtävien rekrytointikielto on puhuttanut paljon. Kokoomuksen tavoite hallinnon keventämiseksi on mukana pormestarikoalition tavoitteissa. Henkilöstöjaosto on kuitenkin antanut henkilöstöjohtaja Niina
Pietikäiselle mahdollisuuden
poiketa rekrytointikiellosta,
kun kyse on välttämättömistä hallinnollisista tehtävistä. Usein näihin rekrytointeihin liittyy viranomaisluonteisia velvoitteita. Kaikki hallinnon rekrytointikiellosta poikkeavat rekrytoinnit kiertävät
myös pormestari Anna-Kaisa Ikosen kautta.
Ajankohtainen kaupungin henkilöstöön vaikuttava
asia on ollut Tampereen johtamisjärjestelmän uudistaminen. Konsernijohdon vastuita muutetaan siten, että konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
nimetään johtamaan konsernihallintoa 1.6.2014. Mediassa
kokoomustaustaista Yli-Rajalaa on tituleerattu Tampereen
”varatoimitusjohtajaksi”. Siirtyminen yhden konsernijohtajan malliin selkeyttää johtamista ja keventää hallintoa.
Muutos toteutuu hyvässä yhteishengessä. Joka tapauksessa pormestari jatkaa selkeästi
kaupungin johtajana.
Mahtava Matti Heinivaho viihdytti
brunssinautiskelijoita.
Juhlakansa kuuntelee tarkkana ministeri Virkkusen puhetta. Taustalla kaunis Pikkupalatsi.
Porvarillista wappua juhlittiin
perinteiseen tapaan Hämeenpuistossa
Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö järjesti perinteisen porvarillisen wap­
pujuhlan Hämeenpuiston pohjoispäässä. Harmaasta ja viileästä säästä huo­
limatta puistoon kokoontui satapäin vappukansaa, ja puisto sai ylleen sini­
valkoisen ilmapallomeren. Kokoomuksen teltalla tarjolla oli raikasta simaa
ja lapsille kasvomaalausta.
T eksti Siina Autio
Kuvat J enny Thuneberg
V
appujuhlan
a l o i t t i t u nnelmallisesti Mieskuoro
Laulajat, joka vei kuulijat keväisiin, suomalaisiin ja hieman politii-
kanteonkin tunnelmiin. Laulu Saunadirektiivi omistettiin
ministeri ja eurovaaliehdokas Henna Virkkuselle, joka
oli kuulijoiden joukossa. Juhlan juonnosta vastasi aluejärjestön puheenjohtaja Aleksi
Jäntti, joka kunnioitti ja lausui juonnoissaan juhlaväelle
Juice Leskisen lyriikkaa.
Ministeri Virkkunen puhui juhlakansalle kuoroesityksen jälkeen. Puheesta kaikui myönteinen ja eteenpäin
tähtäävä kokoomuslainen ote.
Virkkunen korosti puheessaan
erityisesti vapun sanomaa:
suomalaista työtä ja sen mer-
kitystä yhteiskunnalle. Hän
iloitsee, että hallitus on onnistunut parantamaan yrittämisen edellytyksiä Suomessa, mikä näkyy nyt ja jatkossakin uusina työpaikkoina. Lisäksi ministeri viittasi suomalaiseen vapauteen, jota olemme viimeaikaisten Euroopan
tapahtumien jälkeen joutuneet pohtimaan uudessa valossa. Kansainvälistymisen ja
Euroopan unionin roolin ministeri näkee keskeisinä tekijöinä tässä keskustelussa.
Tampereen kaupungin
lasten ja nuorten palveluista
vastaavan apulaispormesta-
rin Leena Kostiaisen juhlapuheen selkeä teema oli kansainvälistyminen, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus,
jotka ovat kokoomukselle tärkeitä arvoja. Apulaispormestari muistutti, että Tampere
valittiin viime vuonna Suomen kiinnostavimmaksi matkailukaupungiksi. Kansainvälistyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, ettemmekö arvostaisi suuresti suomalaisia arvoja ja perinteitä.
Apulaispormestari toivottikin
juhlakansalle kaunista kevättä ja kesää toteamalla, että pian on jälleen Suvivirren aika.
Hauskan vapun toivotukset jatkuivat wappubrunssilla
ihastuttavassa Pikkupalatsissa
Hämeenpuisto 7:ssä. Hienostuneesta menusta vastasi Armas Catering, ja tunnelmasta
laulullaan ja pianosäestyksellään Matti Heinivaho ja Risto Hiltunen. Kepeä tunnelma, ruoka, kuohuva ja musiikki kruunasivat tämän porvarillisen vapun.
12
HENNA
VIRKKUNEN
214
Maksaja: Pia Kauma
www.piakauma.fi
Tapaamassa TampereLaisia
La 24.5
• Kokoomuksen vaalikopilla
Keskustorilla ja Laukontorilla
klo 9.00–10.00
• Ylöjärven Markkinat
klo 10.15–11.00
• Lielahti K-Rauta, kahvio
klo 11.15–12.00
• Likkojen Lenkki, Ratinassa
klo 12.15
Maksaja: Tulevaisuuden rakentajat
Rohkea talousosaaja Euroopan uudistajaksi!
Järkipolitiikkaa
suurella sydämellä
229
Mari-Leena
TALVITIE
Lisätietoja [email protected]
www.mari-leena.net
Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä
siitä saa toimivan. Suomen paikka ja tulevaisuus ovat
Euroopassa, mutta meidän pitää keskustella enemmän
siitä, mikä on Euroopan paikka maailmassa. Laskeeko
aurinko Euroopalle vai onko tämä maanosa, joka
ammentaa perinteistään ja vahvuuksistaan, uusiutuu
rohkeasti ja luottaa omaan yhteiseen tulevaisuuteensa?
Sillä miten Euroopalla menee, on suora yhteys siihen, miten
hyvin Suomi pärjää.
Suomella ja Euroopalla on ainutlaatuisia vahvuuksia.
Me olemme koulutettua ja yrittävää väkeä, meillä on
maailman parhaita yrityksiä ja maailmalla haluttuja brändejä.
Euroopassa heikoimmistakin pidetään huolta.
Meillä on mahdollisuudet olla kokoamme suurempi
vaikuttaja yhdessä, mutta se edellyttää toimeen ryhtymistä ja
valittamisen lopettamista.
Parempi Eurooppa vaatii syntyäkseen asiansa osaavia
ihmisiä, jotka ovat omistautuneita Suomen etujen
ajamiselle. Heidät löydät Kokoomuksen
ehdokasjoukosta.
Moninaisuudessaan yhtenäinen – EU:n motto.
Maksaja: Pirkanmaan Kokoomus Ry
pia kauma
230