liite 2

Lapsiasianeuvottelukunnan kokous 20.5.2015, liite 2
Eduskuntaryhmien vastaukset hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen
vetäjän Juha Sipilän kysymyksiin
Linkit
Keskusta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Vastaukset-15-kysymykseen
Kokoomus: https://www.kokoomus.fi/assets/HALLITUSTUNNUSTELIJAN-KYSYMYKSET-Kokoomukseneduskuntaryhm%C3%A4n-vastaukset.pdf
Perussuomalaiset: https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-vastauksethallitustunnustelija-juha-sipilan-kysymyksiin/
SDP: http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/10-sdp/ajankohtaista/uutiset/9761sosialidemokraattien-vastaukset-hallitustunnustelijan-kysymyksiin
Vihreät: https://www.vihreat.fi/vihreiden-vastaukset-hallitustunnustelijalle
Vasemmistoliitto: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmiston-vastauksethallitustunnustelijalle/
RKP: http://rkp.fi/fi/content/news/ruotsalaisen-eduskuntaryhm%C3%A4n-vastaukset-juha-sipil%C3%A4nkysymyksiin
Kristillisdemokraatit: http://www.kd.fi/2015/04/30/kd-eduskuntaryhman-vastaukset-sipilalle/
Vastaukset tekstimuodossa
1. Keskusta
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Keskustan eduskuntaryhmän visiossa vuonna 2025 Suomi on korjattu yhdessä kuntoon.
Olemme jälleen kerran selviytyneet työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Yhteiskunta on pysynyt eheänä.
Suomella on ollut taitoa ja malttia vaurastua. Velaksi eläminen on loppunut, vaihtotase kääntynyt
ylijäämäiseksi ja eläkejärjestelmä on kestävä. Ikääntyneet kansalaiset on opittu näkemään voimavarana.
Olemme luoneet toimivan neljän sukupolven yhteiskunnan. Uussuomalaisten kotoutuminen on onnistunut.
Suomen kodeissa voidaan paremmin. Ihmiset voivat aidosti valita asuinpaikkansa. Työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamisessa on edistytty. Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille.
Suomi on ottanut jättiharppauksen vihreän talouden edelläkävijänä. Kotimaisen ruoantuotannon
edellytykset on turvattu. Suomi tunnetaan maailman koulutuksen, osaamisen ja kestävän kehityksen
edistäjänä sekä rauhanrakentajana. Terve isänmallisuutemme luo vahvan pohjan myös kansainväliseen
toimintaan.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä strategisessa hallitusohjelmassa on asetettava seuraavat viisi
tavoitetta, jotta etenemme kohti asettamaamme visiota:
– Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat.
– Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi.
– Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi.
– Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijämaaksi.
– Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talouden kahden prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä
vahvistamalla, velaksi eläminen loppuu.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Tilannekuva on oikea, ellei kasvua saada nopeutettua. Emme voi kuitenkaan tyytyä ennustettuun
talouskasvuun, vaan yhteiskuntasopimuksella ja muilla vaikuttavilla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä
tukevilla toimilla kasvua on nopeutettava.
Lisävelkaantuminen on lo¬pettava 6–7 vuoden kuluessa. Alkaneen eduskuntavaalikauden aikana
valtiontalouden todellinen alijäämä tulee painaa alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä
noin miljardiin euroon.
Sopeutustarve riippuu kilpailukykyä vahvistavan yhteiskuntasopimuksen sekä muiden kasvua, yrittäjyyttä ja
työllisyyttä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
Alkanutta vaalikautta koskevan tavoitteen toteutuminen edellyttää valtiontalouteen arviolta noin 2–3
miljardin euron nettosäästöjä. Kuntataloutta on sopeutettava noin miljardilla eurolla. Lisäksi julkisen
sektorin tuottavuuden on parannuttava 0,5 prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää muun muassa
byrokratian purkamista ja normien väljentämistä.
Keskustan eduskuntaryhmän esittämiä säästötoimenpiteitä valtiontalouteen:
– Budjettiperusteisia indeksikorotuksia jätetään tekemättä, siten että säästö on miljardi euroa vuoden 2019
tasossa. Sosiaalietuudet nousevat maltillisen tuloratkaisun verran. Jäädytys ei kosketa työ- ja
yrittäjäeläkkeitä. Kuntien valtionosuuksia koskevat säästöt edellyttävät, että kunnilta karsitaan vastaavalla
tavalla ja todennetusti lakisääteisiä tehtäviä ja muita velvoitteita.
– Uudistetaan keskushallintoa ja toteutetaan valtionhallinnon eri yksikköjen hallinnon ja toimintamenojen
asteittaiset menoleikkaukset pois lukien puolustusvoimat, poliisi, rajavartiosto, tulli ja oikeusministeriö (300
miljoonaa euroa).
– Valtionhallinnon kiinteistö- ja tietojärjestelmämenot 300 miljoonan euroa.
– Elinkeinoelämän tuet 300 miljoonaa euroa.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästö valtion budjettimenoihin 200 miljoonan euroa.
– Kehitysyhteistyövarat tai vaihtoehtoisesti edustusverkoston tiivistäminen yhteistyöllä 200 miljoonaa
euroa.
– Menonlisäykset 300 miljoonaa euroa (puolustusvoimat, omaishoidontuki, sotaveteraanit, takuueläke,
lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelut).
Nettomääräisesti säästölista on 2 miljardia euroa.
Jos yhteiskuntasopimuksella ei saavuteta asetettuja tavoitteita, joudutaan etsimään jopa miljardin euron
lisäsäästöt kuluvalla vaalikaudella.
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Hyväksymme linjauksen.
Esitämme verojärjestelmän sisällä noin 800 miljoonan euron liikkumavaraa. Veronkevennyksillä
kannustetaan työntekoa, yrittäjyyttä ja yritystoimintaan liittyvää riskinottoa.
Veronkevennykset
Jos saamme kilpailukykyä ja kasvua edistävän palkkaratkaisun, voidaan työtulojen verotusta keventää
työtulovähennystä korottamalla. Kevennys kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisille (450 miljoonaa
euroa). Keskustan eduskuntaryhmä haluaa estää sosiaalietuuksien jäädytyksistä aiheutuvan
eläkkeensaajien verotuksen kiristymisen.
Muita keskustan eduskuntaryhmän esittämiä verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat seuraavat ja ne
kohdistuvat yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustamiseen:
• Yrittäjävähennys (120 miljoonaa euroa).
• Jakamattoman voiton varausjärjestelmä (75 miljoonaa euroa).
• Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vä¬hennyskelpoiseksi pääomatuloista (10 miljoonaa euroa).
• Perintö- ja lahjaveron kevennys. (65 miljoonaa euroa)
• Pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1000 euroon saakka. (60 miljoonaa euroa).
• Ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvä¬hennyksen piiriin. Yksinelävien
kotitalousvähen¬nyksen parantaminen. (20 miljoonaa euroa).
Verotusta kiristävät toimenpiteet
Veronkevennysten rahoittamiseksi keskustan eduskuntaryhmä on valmis seuraaviin verotusta kiristäviin
toimenpiteisiin:
• Yritysveropohjan tiivistäminen (yhteensä 300 mil¬joonalla eurolla):
a) Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoitus¬ten kiristäminen.
b)) Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa
toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista.
c) Korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen yritys¬verotuksessa.
d) Toimenpiteitä, joita eduskunnan tarkastusvaliokun¬ta on suosittanut tehtäväksi tulevalle
eduskuntavaalikau¬delle.
e) Selvitetään muut mahdollisuudet tiivistää veropoh¬jaa OECD:n BEPS-hankkeen mukaisesti siten, että
kiristykset kohdistuvat ensisijaisesti kansainvälisiin verosuunnittelutilanteisiin.
• Tuloverotukseen liittyvien verovähennysoikeuksien rajaamista (yhteensä 250 miljoonalla eurolla).
Rajoitukset kohdistetaan siten, etteivät ne vaikeuta työn tekemistä.
• Ympäristöverotuksen veropohjan laajentaminen ja verotasojen korottaminen, kuten kivihiilen erityinen
lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. (yhteensä 125 miljoonaa
euroa)
• Tupakkaveron korottaminen (95 senttiä / aski).
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on, että kasvua saadaan vauhditettua ennustetuista luvuista.
Tämä edellyttää uskottavaa yhteiskuntasopimusta sekä yritysten uudistumista ja innovaatioiden
edistäminen.
Valtion on sitouduttava julkisen talouden uskottavaan tasapainottamissuunnitelmaan ja rakenteellisten
uudistusten toteuttamiseen siten, että kestävyysvaje saadaan puretuksi. Näin voidaan vakauttaa
tulevaisuudennäkymiä.
Digitalisaation, kuten kansallisen palveluväylän tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä. Keskusta
edellyttää, että biotalouden vauhdittaminen on yksi hallituksen strateginen kärkihanke. Yritysten sääntelyä
on kevennettävä ja kilpailun edellytyksiä vahvistettava. Työllistävä asuntopolitiikka tarvitsee uusia avauksia
monipuolisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Rakentaminen tarvitsee kaavoituksen ja luvituksen
nopeuttamista.
Muita esityksiämme:
Kasvurahasto
Ensimmäisen työntekijän palkkatuki
Byrokratian karsinta ja normien purkaminen
Yrittäjäksi ryhtyminen
• Mahdollistaisimme työntekijän irtisanomiskorvauksen maksamisen tuloverottomana alkupääomana
mahdolliseen uuteen yritykseen.
• Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttömahdollisuus määräaikaisena uudenlaisena
starttirahana, jos työtön ryhtyy yrittäjäksi.
Työntekoon kannustaminen
• Perustulokokeilu
• Peni- ja keskituloisten tuloveron kevennys
Liikenne ja infrarakentaminen
Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perusväylänpidon rahoitusta korotetaan 150-200 miljoonaa
euroa vuodessa. Yksi keino tähän on siirtää kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria
väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta. Infra Oy:n tulopohjaa vahvistetaan esimerkiksi
ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidottu polttoaineen maksu ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä
perittävä aikaperusteinen vinjettimaksu.
Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kasvua tukevien infrahankkeiden rahoittamiseksi sellaisella yksityisellä
rahoituksella, joka ei lisää Suomen velkasuhdetta.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla?
Sitoudumme kolmikantaisesti valmistellun ja sovitun eläkeuudistuksen toteuttamiseen lainsäädännöksi.
Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?
Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua.
Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine
rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon
uudistamistyön kanssa.
Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja
paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?
Kyllä. Tavoitteena tulee olla kuntataloutta merkittävästikin helpottavat ratkaisut, joihin hallitus sitoutuu.
Erityisesti kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien toteuttamisessa on otettava uusi
kokonaisvaltainen ja nykyistä joustavampi lähestymistapa, joka antaa kunnille mahdollisuuksia uudistaa
palveluprosesseja. Myös erilaiset joustot kelpoisuusehdoissa ja määräajoissa mahdollistavat
kustannustehokkaamman toiminnan ja säästöt. Normeja voidaan väljentää joko suoraan tai alueellisten
kokeilujen kautta.
Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on selkeä kolmiportainen, tehokas ja kansanvaltainen hallinto
(valtion keskushallinto, alueet ja kunnat), joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi
määritelty.
Alueellista kehittämistä ja toimivaltaa edellyttävät tehtävät kootaan alueellisesti valitun kansanvaltaisen
maakuntahallinnon vastuulle. Tämä antaa puitteet esim. tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja
digitalisaation hyödyntämiselle, joilla on keskeinen merkitys valtion, aluehallinnon ja kuntien
tuottavuustyössä.
Keskushallintoa ylipäätään ja etenkin sen roolia alueiden kehittämiseen liittyvissä asioissa on kevennettävä
huomattavasti. Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida, esimerkkinä Helsingin seutu, jossa maankäytön,
asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan seudullinen ratkaisumallinsa.
Valtion aluehallinnolle jäisivät vain välttämättömimmät tehtävät.
Aluekehittämiseen, yritysneuvontaan ja yleiseen kehittämistyöhön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa ja
päällekkäisiä viranomaistehtäviä on samalla purettava.
Sisäisen turvallisuuden toimintojen (poliisi, rajavartiolaitos, tulli, pelastustoimi, oikeuslaitos ja vankeinhoito)
palveluverkko on arvioitava kansalaisten turvallisuuden, oikeusturvan ja tasapainoisen aluekehityksen
näkökulmasta
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset?
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Se edellyttää ennen kaikkea vakauden säilyttämistä Pohjolassa ja Itä-meren
alueella.
Suomen aktiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivinä ovat hyvät suhteet naapureihin, kansainvälinen yhteistyö, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä oma puolustus perustanaan yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvilta uhkil-ta
pitää suojautua. Se edellyttää hyvin toimivaa viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja
kansalaisten yhteistoimintaa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK muo-dostavat
Suomen kansainvälisen yhteistyön puitteet.
Suomi syventää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.
Maamme toimii aktiivisesti pohjoisen arktisen alueen yhteistyössä ottaen huomioon kaikessa toi-minnassa
kestävän kehityksen reunaehdot.
Suomi noudattaa suhteessaan Venäjään Euroopan unionin yhteisiä linjauksia ja ylläpitää sen lisäksi
kahdenvälisiä suhteita.
Kansallinen liikkumavara turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on säilytettävä. Suomi kehittää käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtais-ta.
Suomen on kuitenkin ylläpidettävä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.
Puolustuksen uskottavuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Keskusta kannat-taa
parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta puolustusmäärärahoihin. Hallitus
valmistautuu meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen korvaamiseen 2020-luvulla. Kertausharjoitusten riittävä
määrä varmistetaan eli ne on pidettävä vähintään nyt päätetyssä tasos-sa. Lisäksi vapaaehtoisten
harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset on turvat-tava.
Puolustusyhteistyötä ja kansainvälistä apua koskevaa lainsäädäntöä on tarkennettava.
Uusien uhkien, kuten hybridivaikuttamisen, kyberhyökkäyksien ja terrorismin, torjuntaan on panos-tettava.
On tarpeellista luoda ulkomaan tiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun liittyvä säädösperus-ta.
Lainsäädäntöä laadittaessa on varmistettava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja elinkei-noelämän
toimintaedellytykset.
Kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysavussa on painotettava rauhan rakentamista, ihmisoikeuk-sia, hyvää
hallintoa sekä ihmiskunnan suurten uhkien, erityisesti ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja
energiapulan torjuntaa. Yksityisen sektorin osallistamista kehitysyhteistyöhön on lisättävä. Tuottavien
työpaikkojen luomiseksi ja kehitysmaiden oman veropohjan kasvattamisek-si Suomen tulee
kehityspolitiikassaan edistää yritystoimintaa ja yksityisen sektorin investointeja. Suomalaisilla yrityksillä on
paljon kehitysmaiden tarpeisiin vastaavaa osaamista ja teknologiaa, joka on saatava paremmin mukaan
kehitysyhteistyöhön.
Pidemmällä aikavälillä pitää yhä pyrkiä kehitysrahoituksen nostamiseen YK:n tavoitteiden mukai-seen 0,7
prosenttiin kansan¬tulosta. Kuluvalla eduskuntavaalikaudella sopeutuksia on kuitenkin teh-tävä myös
ulkoasiainhallinnosta.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot on valmisteltava parlamentaariselta pohjalta.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin vahvistaminen maanosassamme ja
maailmalla. Euroopan suhteellinen asema muuhun maailmaan on heikentynyt viime vuosina. Maanosamme
aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä, yhtenäisyyttä, kansalaisten luottamusta
ja keskittymistä suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin.
Keskustan mielestä Suomen on oltava aktiivinen, aloitteellinen ja käytännönläheinen Euroopan unionin
jäsenmaa, joka kykenee rakentavalla ja yhteistyöhakuisella tavalla yhdistämään kansallisen edun ja yhteisen
eurooppalaisen intressin omassa EU-politiikassaan. Keskusta haluaa vahvistaa Suomen asemaa rakentavana
ja ratkaisuhakuisena jäsenmaana.
Euroopan unionia on kehitettävä tasavertaisten jäsenmaiden liittona nykyisen sopimusjärjestelmän
puitteissa. Keskusta kannattaa käytännönläheistä eurooppalaista yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin
sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Hyvän hallinnon periaatetta tulee vahvistaa sekä EU-tasolla että
jäsenvaltioissa. On vähennettävä byrokratiaa, vältettävä yksityiskohtaista sääntelyä ja hyödynnettävä
kansallisten joustojen mahdollisuus.
Euroopan globaalia kilpailukykyä on parannettava panostamalla teollisuuden ja palvelusektorin
tuottavuuden kasvuun. EU pystyy tekemään paljon nykyistä enemmän vauhdittaakseen jäsenmaiden ja
koko unionin talouskasvua. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on erityinen merkitys työpaikkojen luomisessa.
EU:n kaikessa toiminnassa, erityisesti lainsäädäntötyössä, on arvioitava vaikutuksia yritystoiminnan ja
työpaikkojen syntymisen näkökulmasta. On huolehdittava siitä, että pk-yrityksiä koskevia lainsäädännön
joustoja käytetään täysimääräisesti. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettava niin kotimaisin
toimin kuin eurooppalaisella tasolla.
Unionin painopisteinä on oltava digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, toimivat
energiasisämarkkinat ja päästöttömän biotalouden edistäminen. Unionin pitää lainsäädäntönsä ja
rahoitusvälineidensä kautta edistää kaikissa jäsenmaissaan biotaloutta muun muassa luomalla kysyntää
biotaloustuotteil¬le. Biotalouden perustan muodostaa metsäbiomassan kestävä hyödyntäminen ja sen
jalostaminen tuotteiksi. Ympäristölainsäädäntöä ja energiapolitiikkaa on tarkasteltava biotalouden
edistämisen näkökulmas¬ta. Lainsäädännöllä ja päätöksillä on luotava edellytyksiä uusiutuvan energian ja
liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiselle. On huolehdittava siitä, ettei eri sektoreilta tule
keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä. Myös energiatehokkuutta on pystyttävä parantamaan.
Euroopan unionin on kannettava globaali vastuunsa. Se edellyttää kestävien ratkaisujen hakemista ruoka-,
vesi- ja energiakysymyksiin. Unionilla on laaja keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden
kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Keskusta kannattaa unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Painotamme
suorituskyky-yhteistyön sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja –markkinoiden kehittämistä.
Keskustan mukaan Suomen on toimittava arktisten kysymysten painoarvon nostamiseksi unionin
toiminnassa. Arktisen yhteistyön kehittäminen tulee nostaa yhdeksi unionin ulkosuhteiden päätavoitteeksi.
Suomen on tartuttava mahdollisuuksiin edistää unionin tuella kansallisesti tärkeitä pohjoisten alueidemme
hankkeita. Itämeren alueen valtioiden on jatkettava tiivistä yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi. EU:n
Itämeri-politiikka on nostettava samanlaiseksi alueelliseksi strategiseksi kysymykseksi kuten Välimeren
politiikka.
Keskusta kannattaa unionin kauppapolitiikkaa, joka edistää kilpailukykyä, lisää kasvua ja avaa uusia
markkinoita eurooppalaisille yrityksille. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja
investointikumppanuussopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite, koska se osaltaan avaa uusia markkinoita
etenkin pk-yrityksille ja siten tukee talouden kasvua ja työllisyyttä. Sopimusta neuvoteltaessa on ratkaistava
etenkin oikeusvaltioperiaatteeseen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset.
Korkean ruokaturvan tason varmistamisen tulee olla neuvottelujen erityisen huomion kohteena. Niin
sanottujen herkkien maataloustuotteiden markkinoita voidaan avata vain tullikiintiöiden kautta.
Suomen pohjoinen sijainti, pitkät etäisyydet, harva asutus ja laajat luonnonvaramme tekevät maastamme
erityislaatuisen jäsenmaan. Suomen syrjäiseen sijaintiin ja harvaan asutukseen liittyvät erityispiirteet on
voitava tehokkaammin ottaa huomioon EU:n koheesiopolitiikassa. Maataloutta on voitava harjoittaa
kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Keskustan eduskuntaryhmä painottaa sekä ikäihmisten että lapsiperheiden osalta kotiin tuotavien
palveluiden asemaa palveluketjussa. Niin ikään kotona omaistaan hoitavien yhdenvertaisuus tulee turvata
uudistamalla lainsäädäntö ja siirtämällä tuen maksatus Kelalle.
Palveluita uudistetaan lapsi- ja perhelähtöisiksi sekä helposti saavutettaviksi entiset hallinnonalarajat
ylittäen sekä tiedonkulkua parantaen. Lasten vanhempia tulee auttaa ajoissa heidän ongelmissaan, oli
sitten kyse esimerkiksi terveyden, mielenterveyden, parisuhteen tai kotikasvatuksen pulmista tai perheen
sisäisen väkivallan tai alkoholinkäytön ongelmista. Perheiden kotiavun saatavuus matalan kynnyksen
tukena sekä lastensuojelun laatu pitää varmistaa.
Perheen ja työn yhteensovittamiseksi mahdollistetaan vanhempien osa-aikatyötä sekä edistetään joustavia
työaikoja. Perheiden valinnanvapaus turvataan lastenhoidon ratkaisuissa ja perhevapaissa.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus pitää
lainsäädäntövalmistelussa ottaa huomioon. Lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi päätösten
valmistelua.
Keskustan eduskuntaryhmä haluaa vanhusten laitos- ja kotiasumisen välille uusia yhteisöllisiä ratkaisuja.
Nykyiset hallinnonalarajat on ylitettävä ihmisläheisten, sujuvien ja toimintakykyä tukevien
vanhuspalveluiden aikaansaamiseksi. Vahvistetaan perhehoitoa ja sukupolvien välistä yhteyttä.
Millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu hyvinvointi- ja
terveyserojen kaventamiseen. Työllisyysasteen kohentaminen, työttömien aktivointi sekä
kannustinloukkujen purkaminen ovat parhaita keinoja hyvinvoinnin turvaamiseen.
Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamiseksi tulee järjestää perustulokokeilu. Osatyökykyisten
mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille parannetaan. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa
vahvistaa erityisesti vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien polkua kohti työelämää.
Kaikille lapsille ja nuorille tavoitellaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastamiseen mm. koulupäivän
rakennetta uudistamalla. Peruskoulun tulee edistää lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Vahvistetaan koulun velvoitteita puuttua kiusaamiseen.
Nuorten syrjäytymistä ehkäistään esimerkiksi koko ikäluokan kattavalla monialaisella ohjauksella ja
neuvonnalla ja toteutetaan tulevaisuuskutsunnat. Otetaan järjestöt ja vapaaehtoistoimijat tukemaan
lasten, nuorten ja perheiden, myös maahanmuuttajien, elämänhallintaa, ikäihmisten hyvää arkea sekä
yksinäisyyden vähentämistä. Vapaaehtois- ja talkootyöhön liittyvää byrokratiaa on helpotettava.
Räätälöidään tuki- ja palveluratkaisuja, jotka kaventavat asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja.
Tavoitellaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulotason parantamista. Yksinelävien köyhyysriski on
tunnistettava päätöksenteossa nykyistä paremmin ja laadittava kattava selvitys yksinelävien asemasta.
Kannustetaan ja tuetaan kaikenikäisiä pitämään parempaa huolta itsestään ja liikkumaan enemmän.
Uudistetaan kuntoutus ja omahoito tukemaan ihmisten terveyttä, jaksamista ja työssäkäyntiä.
Alkoholihaittoja vähennetään ja päihdekuntoutuksen toimivuus arvioidaan.
Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa BKT:n rinnalla toimivien laajempaa hyvinvointia kuvaavien mittarien
käyttöönottoa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
Suomen on tavoiteltava asemaa luovuuden, laadukkaan osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen
kärkimaana. Lähtökohtana on oltava koulutuksen tasa-arvon parantaminen ja alueellisen saavutettavuuden
turvaaminen. Tämä vaatii, että koulutuksen sisältöjä, toimintakulttuuria ja rakenteita uudistetaan
rohkeasti.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä koulutuspolitiikassa on keskityttävä varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen sisällölliseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksen ja työelämän
vuorovaikutusta pitää lisätä ja uusien oppimisympäristöjen ja digitalisaation mahdollisuuksia on
hyödynnettävä kaikilla koulutusasteilla.
Perusopetuksen koulupäivän rakennetta ja oppimistapoja pitää uudistaa. Koululaisten on voitava liikkua
tunti koulupäivän aikana ja käyttöön on otettava mobiilit oppimisympäristöt sekä pelinomainen oppiminen.
Hajanaisesta hankerahoituksesta pitää siirtää voimavaroja perusopetuksen laadun sekä opettajien
osaamisen kehittämiseen.
Toisen asteen koulutuksen rakenteita ja rahoitusta on uudistettava yhteistyössä koulutuksen järjestäjien
kanssa. Koulutuksen alueellinen kattavuus on turvattava lisäämällä koulutuksen järjestäjien välistä
yhteistyötä sekä uudistamalla koulutuksen sisältöjä.
Nuorten ja aikuisten koulutuksessa on kehitettävä joustavia tapoja suorittaa tutkintoja ja niiden osia.
Käyttöön on otettava erilaisia työpaikalla sekä oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen yhdistelmämalleja.
Aikuiskoulutuksen päällekkäisyydet on purettava. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus on koottava opetusja kulttuuriministeriön alle.
Nuorten ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentäminen.
Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa on kevennettävä.
Suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä sekä koulutusvientiä on edistettävä. Koulutusviennin esteet
on poistettava muun muassa sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
korkeakouluopiskelijoille.
Koulutusta on uudistettava erilaisin kokeiluin. Ensi vaalikaudella mahdollisia kokeiluja voisivat olla
esimerkiksi venäjän kielen opiskelu B-kielenä Itä-Suomessa, ympärivuotisen tai ajasta ja paikasta
riippumattoman opiskelun mahdollistaminen sekä perusopetuksen koulupäivän rakenteen uudistaminen.
Lukiokoulutusta uudistetaan kokeilujen kautta.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet on poistettava. Keskustan eduskuntaryhmän
tavoitteena on tutkimus- ja innovaatiopanosten määrän tuntuva lisääminen. Yrityksillä on oltava
verotuksellisia sekä muita kannusteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä korkeakoulujen
kanssa tehtävään yhteistyöhön.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa sitä, että tuleva hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin normien ja
byrokratian purkamista. Keskusta on jo aiemmin esittänyt 101 konkreettista ehdotusta, joilla turhaa
byrokratiaa ja sääntelyä vähennetään. Kannatamme normien purkamista erityisesti yrittämisen ja työnteon
helpottamiseksi, rakentamisen ja asumisen joustavoittamiseksi ja terveen järjen käyttämiseksi lain
tulkinnoissa.
Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävä Suomelle kilpailuetu. Laaditaan palvelulupaus julkiselle
sektorille. Lupien, valitusten ja muiden asioiden käsittelylle asetetaan selkeät aikarajat. Tehostetaan
johtamista tukemaan hyvää ja nopeaa palvelua kansalaisille ja yrityksille.
On purettava turhaa ja päällekkäistä säätelyä. Yleisenä ohjenuorana on oltava, että kun säädetään jokin
uusi normi, samalla puretaan vähintään yksi vanha. Lupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan.
Merkittävät hankkeet on käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä.
Viranomaisen oikeutta valittaa toisen viranomaisen päätök¬sistä tulee rajoittaa. Pääviranomaisen pitää
ottaa huomioon jo asian valmistelussa ja päätöksessä muiden viranomaisten lausunnot.
Kaavoitusta koskevaa valitusoikeutta rajataan. Asianosaisilla on jatkossakin mahdollisuus valittaa
päätöksistä. Kunnan päätösoikeutta lupa-asioissa vahvistetaan.
Kokeilukulttuuri otetaan uudeksi toimintatavaksi. On käynnistettävä alueellisia ja paikallisia kokeiluja,
joilla saadaan tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaiset uudistukset ja uudet toimintamallit toimisivat
käytännössä. Esitämme säädettäväksi kokeilutoiminnan puitelakia, joka mahdollistaisi rajattujen kokeilujen
ripeän käynnistämisen tulevalla hallituskaudella.
Kokeiluilla edistetään erityisesti työllisyyttä ja työnteon kannustavuutta, osaamista ja koulutusta sekä
yrittäjyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Kokeilulla voidaan vahvistaa alueellista ja paikallista
päätöksentekoa sekä yhteisöllisyyttä ja ihmisten osallisuutta lähiyhteisöissään. Kokeilut ovat fiksu tapa
hakea keinoja yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin parempaan kumppanuuteen.
Keskusta on esittänyt kokeiluja esimerkiksi perustulosta, Lapin aluehallintomallista, koulutussopimuksesta,
kevennetyn kyläkaavan käyttöönotosta, venäjän kieli –kokeilusta Itä-Suomessa ja vapaa-ajanasunnon
muuttamisesta ilmoitusmenettelyllä vakituiseksi asunnoksi.
Digitalisaation hyödyntämisessä on oltava ripeä. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia julkisen
sektorin tuotavuuden ja palveluiden parantamiseen, uuteen yritystoimintaan sekä kansalaisten tarpeisiin.
Digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan julkisen hallinnon tuottavuustekijöitä ja henkilötuottavuutta.
Valtion tasetta voidaan käyttää tuottavuuskehityksen no¬peuttamiseksi. Varmistamme edellytykset
digitaalisten palvelujen kehittymiselle. Sähköisten palveluiden yleistyessä on huolehdittava niistä
kansalaisista, joilla ei ole välineitä ja kykyä käyttää niitä.
Tietovarantojen mahdollisimman avoin saatavuus ja käytettävyys helpottavat myös yritysten ja yhteisöjen
mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava
kaikille kansalaisille ja yrityksille.
Otetaan käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa ihminen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoo
omia tietojaan. Henkilötietolainsäädäntöä uudistetaan siten, että viranomaiset pystyvät toimimaan
tehokkaasti. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava lainsäädännöllä oikeus pankkitunnukseen tai muuhun
sähköisen tunnistamisen tapaan. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan sillä, että tietojen käyttäminen ja
käyttäjä voidaan jäljittää.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä?
Vuoteen 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa, 30 %
enemmän vettä. Biotalous on ratkaisu. Tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon
vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kestävä luonnonvarojen käyttö perustuu
luonnon kantokykyyn. Luonnonvaraosaamisella voimme ratkoa myös maailman ruoka-, vesi- ja
energiaongelmia.
Monipuolistetaan ja lisätään puun teollista käyttöä vähintään 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se
edellyttää toimintaympäristön parantamista ja uudentyyppisiä tuotteita. Suositaan puurakentamista.
Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Puu pitää saada liikkeelle metsistä koko
maassa. Metsätilakokoa kasvatetaan metsävähennystä lisäämällä ja sukupolvenvaihdoksia edistämällä
tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous. Otetaan metsävaratiedot käyttöön ja hyödynnetään sähköisiä
palveluja. Suunnataan julkisia investointeja elinkeinoelämää, mukaan lukien metsäalaa, palveleviin
tieverkkoihin, rataväyliin sekä terminaaleihin.
Nostetaan uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin ja osuus liikennepolttoaineissa 40 prosenttiin 2030luvulle tultaessa. Tästä valtaosa tuotetaan bioenergialla. Lähienergian verkkoon pääsyä helpotetaan.
Käynnistetään Hiiletön Helsinki 2025–hanke. Lisätään energiatehokkuutta ja teollisuuden sivuvirtojen
hyödyntämistä.
Viljelijöiden akuuttia kannattavuuskriisiä helpotetaan tukien maksatuksia aikaistamalla, myöntämällä
valtion tukemiin lainoihin väliaikaista lykkäystä sekä purkamalla normeja. Tavoitteena on vuoden 2000 taso.
Hallituskaudella ei säädetä uusia, kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Oikaistaan ruoan kauppatasetta
miljardilla edistämällä kotimaista ruoantuotantoa ja elintarvikevientiä sekä suomalaisen ruuan käyttöä
julkisissa hankinnoissa. Jatketaan lähi- ja luomuruokaohjelmia.
Kilpailulainsäädännön muutoksilla parannetaan sekä alkutuottajan että elintarviketeollisuuden asemaa
elintarvikeketjussa. Maatalouden investointien rahoitus turvataan Makeran kautta. Maataloustukia
suuntaamalla kannustetaan aktiiviviljelyä. Yrittäjävähennys on ulotettava myös maatalouteen.
Energiaverojen palautusjärjestelmä vuoden 2013 tasolle.
Asetetaan tavoiteaikataulu lupapäätöksille ja siirretään päätöksenteko lähemmäs asiakasta sekä luvituksen
että kaavoituksen osalta. Huolehditaan viranomaisten yhteistyöstä päätöksenteossa, ei valitusteitse
jälkikäteen. Suomalaiseen elämänmuotoon perinteisesti kuuluneita metsästystä ja kalastusta ei saa
vaikeuttaa
Kiertotalouden ja siihen nivoutuvan puhtaan teknologian kaupallistamista ja vienninedistämistä lisätään
maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön sekä vesiensuojelussa
että kierrätyksessä. Puhtaan veden vientiä lisätään.
Edistetään ravinnekiertoa jätevesien ja lannan osalta. Jätteen määrä alas, hyötykäyttö ylös. Vähennetään
materiaalihävikkiä.
Jatketaan Itämeren kunnostusta painottaen kansainvälistä yhteistyötä ja ravinteiden parempaa kiertoa.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?
Kyllä.
Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Paras ja varmin keino on kansainvälinen sitova sopimus, joka
asettaa raamit ja pelisäännöt kaikkien maiden ilmastoponnisteluille. Tavoitteena on päästä tähän Pariisin
ilmastokokouksessa vuonna 2015. Keskusta on osaltaan valmis työskentelemään tällaisen sopimuksen
syntymisen puolesta liitteessä 2 esitetyllä tavalla.
Ilmastopolitiikan välttämättömyydet tarjoavat mittavia mahdollisuuksia Suomelle, jolla on runsaat
luonnonvarat, tietotaitoa niiden kestävästä käytöstä sekä korkeatasoista osaamista. Energia- ja
materiaalitehokkuuden parantaminen on paitsi välttämätöntä, myös taloudellisesti kaikkein kannattavin
tapa vastata ilmastomuutoksen haasteeseen kaikilla sektoreilla.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Suomessa käydään avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Keskustan
eduskuntaryhmä sitoutuu edistämään suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista
keskustelukulttuuria.
Yksin lainsäädännöllä ei kotoutumista voida taata, vaan tarvitaan poikkihallinnollista otetta, koko
yhteiskunnan mukaantuloa sekä maahanmuuttajien vastuuta ja omistajuutta omaan kotoutumiseensa.
Suomeen jo hyvin integroituneiden maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään kotoutumistyössä. Julkisen
sektorin lisäksi kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita, puolueita ja ammattiyhdistysliikettä
toimimaan siltana kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksien vahvistamisessa.
Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien
naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huolta.
Kotouttamistoimia tulee parantaa lisäämällä ja kehittämällä kielikoulutusta, jolloin edellytykset työllistyä
paranevat. Tukihenkilötoimintaa, kielikoulutusta ja sen lisäksi kulttuurikoulutusta tarjotaan välittömästi
maahan saapumisen jälkeen, jotta kotoutuminen voi käynnistyä tehokkaasti. Maahanmuuttajaperheiden
lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kannustetaan kullekin perheelle sopivalla tasolla lasten
kielitaidon kehittymiseksi jo ennen koulun aloittamista.
Maahanmuuton tulee kaikkiaan olla hallittua. Viranomaisprosessit turvapaikkahakemusten käsittelyssä on
oltava ripeitä ja päätökset palauttamisineen on tehtävä viipymättä. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään
nykyisellä tasolla. Valtio kehittää yhteistoimintaa kuntien kanssa, jotta kiintiöpakolaisille tarvittavat
kuntapaikat turvataan riittävällä resurssoinnilla.
Suomi on EU-tasolla aktiivinen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Ihmiskaupan markkinoiden
sulkeminen ja Välimerellä tapahtuvien pakolaiskuolemien ehkäiseminen on yksi EU-yhteistyön tavoitteista.
Suomi sitoutuu EU-päätöksenteosta seuraavaan sosiaaliturvaan. Suomalaista asumisperusteista
sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä.
Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan myönteisesti. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman
tarveharkinta poistetaan. Työmarkkinoilla maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat. Suomessa
opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen kehitetään.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Uuden hallituksen ohjelman on oltava luonteeltaan strateginen. Keskustan eduskuntaryhmä on
sitoutunut hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Valtioneuvoston työssä siirrytään kollegiaaliseen
työtapaan. Ministereiden määrää vähennetään.
Hallitusneuvotteluissa sovitaan strategisista tavoitteista ja kärkihankkeista. Tavoitteiden saavuttamista
seurataan ja mitataan korkeimmalla prioriteetilla. Jokaisella strategisella tavoitteella on vastuullinen
omistaja (ministeri).
Poliittista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa tehostetaan osana julkisen sektorin tuottavuuden
parantamista. Luovutaan poliittisista valtiosihteereistä ja avustajien määrää vähennetään.
Valtion tilinpitokäytäntöä uudistetaan ottamalla talousarvion osaksi tuloslaskelma ja tase. Tämä palvelee
taloudellista johtamista ja antaa selkeämmän kuvan valtion talouden tilasta.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Kyllä. Suomen tilanne on vakava, tarvitsemme suunnanmuutoksen. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että
hallitusohjelman on oltava uskottava talouden käänteen aikaansaamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi,
velaksi elämisen lopettamiseksi sekä elämisen edellytysten ja palvelujen turvaamiseksi koko maassa.
Päätökset on tehtävä oikeudenmukaisesti niin, että jokainen suomalainen voidaan pitää mukana.
2. Kokoomus
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025”-vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän visiossa Suomi on vuonna 2025 maailman paras maa. Suomi on avoin,
kansainvälinen edelläkävijä ja uudistuva pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Suomi on omasta ja lähimmäistensä elämästä vastuuta kantavien ihmisten eteenpäin katsova yhteiskunta,
jossa jokaisella on kotitaustastaan riippumatta hyvän elämän ja henkisen kasvun edellytykset.
Menestyksemme perustuu kansan korkeaan osaamis- ja sivistystasoon, työhön ja yrittäjyyteen sekä
luovuuteen ja ahkeruuteen. Jokaisella taustoihin katsomatta on mahdollisuus kehittyä ja olla onnellinen.
Heikommista huolehditaan perheiden, lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan voimin. Suomalaisten hyvinvointi
nojaa työntekoon ja ahkeruuteen, uudistuvaan hyvinvointiyhteiskuntaan sekä vastuulliseen
markkinatalouteen.
Hyvinvointimme on kestävällä pohjalla niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta.
Koko yhteiskuntamme pohjautuu vahvaan keskinäiseen luottamukseen. Olemme ratkaisseet
hyvinvointimenojen rahoitusongelman työllisyyttä lisäämällä, julkisten varojen käyttöä tehostamalla ja
tasapainottamalla kuntien ja valtion talouden.
Suomi on avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Olemme aktiivinen osa pohjoismaista,
eurooppalaista ja länsimaista yhteisöä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että parhaiten tätä visiota edistetään asettamalla strategisessa
hallitusohjelmassa seuraavat viisi tavoitetta:
1. Asetetaan työ etusijalle kaikessa päätöksenteossa.
2. Käännetään suomalaisten osaaminen uuteen nousuun.
3. Kehitetään hyvinvointia vaikeinakin aikoina.
4. Tehdään Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijä.
5. Vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
Nykyinen aika on suuri ja vakava. On käytävä päättäväiseen, rakentavaan uudistustyöhön.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta
tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen
talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee
mielestänne katkaista?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan julkisen talouden
kestävyysvaje on noin viisi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon ja julkisen velan BKT-suhteen
taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana edellyttäisi noin 6 mrd. euron sopeutustoimia vuoteen
2019 mennessä. Koko kestävyysvajeen kattaminen edellyttää nopeasti vaikuttavien sopeutustoimien lisäksi
rakenteellisia uudistuksia.
Julkisen talouden vaje voidaan paikata työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta lisäävillä
rakenneuudistuksilla sekä budjettitaloutta vahvistavilla sopeutustoimilla. Mitä enemmän työllisyyttä ja
kasvua lisääviä rakennemuutoksia kyetään tekemään, sitä pienempi on sopeutustarve. Rakenneuudistukset
voidaan lukea mukaan sopeutustarvetta vähentävänä tekijänä vain valtiovarainministeriön laskelmien
mukaisesti.
Rohkeat työntekoa, työllistämistä, investointeja ja julkisten palveluiden tuottavuutta edistävät
rakenneuudistukset ovat Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ensisijainen tie julkisen talouden
tasapainottamiseen. Nykyinen hyvinvointi on mahdollista säilyttää vain, jos pystymme tuottamaan korkean
jalostusarvon vientituotteita ja palveluita. Tämä vaatii Suomen kilpailukyvyn kohentamista ja julkisen
talouden tehostamista. Esittämistämme rakenneuudistuksista on kirjattu tarkemmin kysymysten 4 ja 5
yhteydessä. Silti myös nopeasti vaikuttavia budjettitalouden sopeutustoimia tarvitaan.
Yhdymme valtionvarainministeriön suositukseen, että sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin,
koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen sisällä on kuitenkin syytä tehdä
muutoksia, jotka keventävät työn verotusta työllisyyden ja kasvun kannustamiseksi. Tämä voidaan osin
rahoittaa nostamalla sellaisia veroja, jotka haittaavat vähemmän työntekoa ja yrittäjyyttä. Haluamme
toteuttaa säästötavoitteen ensisijaisesti menosopeutuksen kautta.
Menosäästöt on kohdennettava siten, että taakka jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille suomalaisille.
Vaikeat säästöpäätökset on tehtävä kansakunnan yhtenäisyyttä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
tunnetta vaalien. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi ei saa heikentyä.
Valtiovarainministeriö arvioi, että valtiontalouden velkasuhteen palauttaminen laskevalle uralle vaatii noin
4 mrd. euron sopeutustoimia vaalikauden aikana. Kuntatalouden velkasuhteen vakiinnuttaminen edellyttää
noin 2 mrd. euron sopeutustoimia. Kokoomus on esittänyt listauksen säästökohteista, joista on mahdollista
lähteä hakemaan tarvittavia 4 mrd. euron säästöjä valtiontaloudesta (liite 1).
Kuntatalouden osalta 2 mrd. euron sopeutus vaatii mm. kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista,
soteuudistuksen loppuun saattamista sekä julkisten palveluiden tuottavuuden parantamista mm.
digitalisaatiota hyödyntämällä. Tuottavuustavoite on erittäin vaativa ja sen toteutuminen on varmistettava
julkisen talouden suunnitelmissa ja sen osana olevassa kuntatalousohjelmassa.
Julkisen talouden velkasuhteen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen riittävistä toimista on
päätettävä hallituskauden alussa. Näin luodaan ennakoitavuutta ja luottamusta niin kansalaisten kuin
elinkeinoelämänkin keskuudessa siihen, että Suomen julkinen talous saatetaan kestävälle uralle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis arvioimaan säästötoimien voimaantulon jaksotusta
asiantuntijasuositusten pohjalta. Tehtyjen päätösten toimeenpano voidaan ajoittaa suhdannetilanne
huomioiden tarvittaessa pidemmälle ajanjaksolle. Sopeutustoimet saatetaan voimaan etupainotteisesti.
Tavoitteena on oltava julkisen talouden palauttaminen lähelle tasapainoa vaalikauden lopussa.
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat
konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kokonaisveroaste ei saa tulevan vaalikauden aikana nousta.
Veronkiristysten tie on loppuun käyty.
Verotusta on uudistettava siten, että se paremmin edistää kasvua ja työllisyyttä. Vähäinen
veronkevennysvara on käytettävä työn verotuksen, eli erityisesti ansiotuloverotuksen keventämiseen, jotta
työn tekeminen olisi nykyistä kannattavampaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa tukea ahkeroinnin palkitsemista, suomalaisten yritysten
kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta edellyttäen, että
työmarkkinaosapuolet pystyvät sopimaan pidättyväisistä, työllisyyttä lisäävistä palkkaratkaisuista.
Tuloveronkevennysten on koskettava kaikkia suomalaisia, mutta kevennykset painotetaan pieni- ja
keskituloisille. Tämä vahvistaisi työllisyyttä, kannustaisi ahkeruuteen ja purkaisi kannustinloukkuja.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa pitää huolen siitä, että kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy
vaalikauden aikana. Ansiotaso- ja inflaatiotarkistus on tehtävä ansiotuloverotuksessa vuosittain. Palkka- ja
eläketuloja on kohdeltava yhdenvertaisesti.
Yritystoiminnalle erityisen tärkeää on verotuksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kokoomuksen
eduskuntaryhmä kannattaa veromuutoksia, joilla kannustetaan yrittäjyyteen ja riskinottoon.
Toimenpidevalikoimassa voi olla esimerkiksi perintöveron keventäminen mukaan lukien yritysten
sukupolvenvaihdosten edistäminen, muiden yhtiömuotojen kuin osakeyhtiöiden verotuksen maltillinen
keventäminen, yrityksen verotettavasta tulosta tehtävän varausmallin selvittäminen, tulolähdejaosta
luopuminen, pienten yritysten maksuperusteinen alv, pienten pörssiosinkojen verovapaus sekä
kotitalousvähennyksen parantaminen. Olennaista on sopia veropolitiikan yleislinjasta vaalikauden alussa ja
välttää epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
Pidemmällä aikavälillä Suomen yritysverotus kaipaa yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Tavoitteena on
oltava yritysverotus, joka kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämään, omistamaan ja sijoittamaan
Suomessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa asettaa asiantuntijaryhmän pohtimaan yhteisö- ja
osinkoverotuksen kokonaisuutta sekä pääomatuloverotuksen ja perintöverotuksen uudistustarpeita edellä
mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis rahoittamaan osan tavoitellusta ansiotuloverotuksen
keventämisestä kiristämällä maltillisesti työllisyyden ja kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja, kuten
ympäristö- ja terveysperusteisia haittaveroja. Vihreää verouudistusta siis on jatkettava. Veropohjia voidaan
pyrkiä tiivistämään ja esimerkiksi harmaan talouden torjuntatoimia tulee jatkaa. Kokonaisveroaste on
pyrittävä saamaan laskevalle uralle. Teollisuuden ja vientialojen kustannustaakkaa ei voida veromuutoksilla
tai muuten lisätä.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi auton hankinnan yhteydessä
maksettavaa
autoveroa on kevennettävä. Veromuutos olisi tehtävä kustannusneutraalisti painottaen verotusta
vuosittain
kerättävään ajoneuvoveroon. Otetaan käyttöön ulkomaisen raskaan liikenteen tiemaksut.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja
talouden kasvu-uralle saattamiseksi?
Suomi nousee vain työnteolla ja yrittämisellä, ei verottamalla. Nyt tarvitaan muutosmyötärintaa.
Uusien työpaikkojen luominen edellyttää erityisesti:
1) Työmarkkinoiden uudistamista siten, että työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin ja että
palkanmuodostus tukee kilpailukyvyn vahvistumista
2) Teollisuuden ja erityisesti vientisektorin kilpailukyvystä huolehtimista myös muuten kuin
työvoimakustannusten osalta
3) Yrittäjyyttä, talouskasvua ja uuden liiketoiminnan luomista kannustavia toimia
4) Sääntelyn ja byrokratian purkamista ja kilpailun lisäämistä
5) Ennustettavaa ja vakaata finanssi- ja veropolitiikkaa.
Työn teettämisen ja vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Suomi tarvitsee monipuolisen
toimenpidekokonaisuuden, jolla tehdään työn vastaanottaminen, sen teettäminen ja ylipäänsä
työmarkkinoille osallistuminen taloudellisesti kannattavammaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis
harkitsemaan kaikkia uudistuksia ja toimenpiteitä, jotka lisäävät tehdyn työn määrää ja kannustavat
yrittäjyyteen.
Kokoomus on esittänyt laajasti erilaisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi työlistassaan, joka on liitetty
kokonaisuudessaan vastauksen liitteeksi (liite 2).
Hallituksen on edistettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa uudenlaista palkkaneuvottelumallia,
jotta
Suomen heikentynyt kilpailukyky uskottavasti palautetaan. Lähtökohdaksi otetaan tällöin vientiyritysten
kilpailukyky ja paikallisen luottamuksen lisääminen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Paikallisen
sopimisen mahdollisuuksia sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä järjestämiseen
lisätään.
Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä on vahvistettava määrätietoisesti. Hallituksen on
sitouduttava välttämään teollisuuden kustannusten nousua ja purkamaan kustannuksia aiheuttavaa,
yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa sääntelyä. Isojen teollisten hankkeiden luvitusmenettelyä tulee
vauhdittaa ja elinkeinoelämän pienempiä rutiinilupa-asioita siirtää ilmoitusmenettelyyn.
Luvitusprosesseissa
on otettava käyttöön käsittelyaikatakuu. Yhteisölainsäädännöstä aiheutuvat uudet sääntelytarpeet on
jatkossa
otettava osaksi kansallista sääntelyä vähimmäisvaatimusten tasoisina.
Työllistämisen kynnystä voidaan alentaa esimerkiksi tarkistamalla koeaikoja ja määräaikaisuuden
perusteita.
Tätä kautta pystytään vaikuttamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työllistymiseen.
Työperusteista maahanmuuttoa tulee lisätä luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Nuorten
työllistymisen edistämiseksi on luotava koulutustyösuhde, jossa on sekä työsisältö että oppimissisältö ja
joka
ei luo työnantajalle yhtä tiukkoja työsuhdevelvoitteita kuin nykyinen oppisopimusjärjestelmä.
Kotitalouksien mahdollisuuksia työllistää on parannettava supistamalla palveluiden verokiilaa.
Eläkeuudistuksen vaikutuksia tarkastellaan 2019 ja päätetään tarvittavista jatkotoimista työurien
pidentämiseksi. Perhepolitiikan uudistusten yhteydessä huomioidaan aina vaikutukset naisten
työmarkkinaasemaan.
Työelämän tasa-arvon vahvistamiseen on vastattu erikseen kysymyksessä kahdeksan.
Työn vastaanottamisen houkuttelevuutta voidaan lisätä esimerkiksi vahvistamalla työttömyysturvan
kannustavuutta. Kaiken yhteiskunnan tuen perusedellytyksenä on oltava työn vastaanottovelvoite. Samalla
tukijärjestelmän kokonaisuutta on muokattava kannustavammaksi sosiaaliturvan ja palkansaajana,
yrittäjänä
tai elinkeinonharjoittajana saadun tulon yhteensovittamiseksi. Sosiaaliturvan ja verotuksen
kannustavuuden
lisäämiseksi tarvittavat toimet on selvitettävä heti vaalikauden alussa erillisen asiantuntijaryhmän työnä.
Sopimukseen keskeisistä, mm. yllä mainituista kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavista toimista tulee
päästä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tiiviillä yhteistyöllä esimerkiksi käynnissä olevan
yhteiskuntasopimusneuvottelun puitteissa. Hallituksen on asetettava työmarkkinajärjestöille
päätöksenteon
raamit, jotta uudistukset täyttävät niille asetetut tavoitteet työn määrän lisäämisen ja kestävyysvajeen
umpeen kuromisen osalta. Hallitus kantaa omilla toimillaan viime kädessä vastuun siitä, että työllisyyttä ja
kestävyysvajetta koskevat tavoitteet saavutetaan.
Työntekoon, investointeihin ja yrittäjyyteen kannustava johdonmukainen veropolitiikka on keskeinen keino
uusien työpaikkojen luomisessa. Veropolitiikan kokonaisuuteen on vastattu erikseen kysymyksessä kolme.
Markkinoiden toiminnan vahvistamiseksi ja kuluttajahintojen alentamiseksi on käynnistettävä
kunnianhimoinen reilun kilpailun ohjelma. Kuntien palvelutuotannossa on tehtävä tilaa yksityisen sektorin
ja
järjestöjen palvelutuotannolle. Palveluseteleiden käyttöä on laajennettava.
Valtion on jatkettava aktiivisia panostuksia erityisesti pk-yritysten riskirahoitukseen Finnveran ja
Teollisuussijoituksen kautta. Julkisella kasvurahoituksella on houkuteltava entistä enemmän yksityistä
rahoitusta riskirahoitusmarkkinoille.
Elinkeinoelämän uudistumista on tuettava esimerkiksi tiede-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomäärärahoja
lisäämällä. Tekesin rahoitustaso on turvattava ja rahoituksen painopistettä on siirrettävä pk-yritysten
kannalta tärkeiden innovaatiotukien myöntämisvaltuuksiin. Julkisessa tutkimusrahoituksessa huomioidaan
tulosten hyödynnettävyys elinkeinoelämän kannalta. Vientirahoituksen elementit asetetaan vähintään
keskeisten kilpailijamaiden tasolle ja pk-yritysten kansainvälistymistä autetaan Team Finland –konseptia
kehittämällä. Valtion panosten vaikutusta vientituloihin, työpaikkojen määrän kehittymiseen ja BKT:n
kasvuun seurataan painottaen erityisesti jalostusarvon ja tuottavuuden kasvua.
Kasvun vauhdittamiseksi on tehtävä kohdennettuja julkisia investointeja elinkeinoelämän uudistumisen
kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin. Kriittisen
liikenneinfrastruktuurin ja perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Mikäli hallitus onnistuu sopimaan
uskottavista, työllisyyttä lisäävistä rakenteellisista uudistuksista sekä velkaantumisen taittamiseen
riittävistä
pysyvistä menosopeutustoimista, voidaan kasvua ja työllisyyttä vahvistavia kertaluonteisia julkisia
investointeja tehdä julkisen taloudenpidon uskottavuutta vaarantamatta. Tällöinkin kertaluonteiset julkiset
investoinnit on ohjattava kasvun ja työllisyyden kannalta keskeisimpiin kohteisiin, kuten elinkeinoelämän
kannalta kriittiseen infrastruktuuriin.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen
esittämällä tavalla?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut viemään eläkeuudistuksen päätökseen
työmarkkinajärjestöjen
esittämällä tavalla. Ennen esitysten antamista eduskunnalle on varmistettava, että uudistukselle asetettu
kestävyysvajetavoite on saavutettavissa.
Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka
parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta, parantaa
palveluiden tasa-arvoa sekä vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on
huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta.
Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia
normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja. Kuntien tehtäviä vähentämällä ja velvoitteita purkamalla voidaan vahvistaa kuntataloutta
ja
samalla edistää alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamista päätöksenteossa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa myös kuntakokeilujen laajentamista. Kokeilut ovat keskeisessä
roolissa rakenneuudistusten valmistelussa sekä kuntien aktivoinnissa uusiin ratkaisuihin. Suhtaudumme
myönteisesti myös vapaakuntakokeiluun. Kokeiluja on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, että
syntyy uudistusten jälkikäteisarvioinnin mahdollistavia koeasetelmia.
Suomen menestyksen kannalta on keskeistä, että koko maan ja maan eri osien voimavarat saadaan
täysimääräisesti hyödynnettyä. Lähtökohtana tulisi olla kunkin alueen ja kaupunkiseudunseudun omiin
vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Alueellisessa kehittämisessä avainasemassa ovat suuret
kaupunkiseudut, joissa syntyy pääosa kansantulosta. Kaupungeilla on keskeinen rooli talouden kasvun,
työllisyyden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Lisäksi maaseudun vahvuudet tulee täysimääräisesti
hyödyntää.
Kuntatalouden rahoituskehys ja kuntatalousohjelma asetetaan siten, että kuntatalous tasapainottuu. On
huolehdittava, että alijäämän kattamisvelvoite toteutuu yksittäisen kunnan tasolla. Rahoituskehys on
mitoitettava niin, että se varmistaa tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta suunnitellut säästöt. Samalla
turvataan kuntien uusien ja laajenevien tehtävien rahoitus valtion täysimääräisellä rahoitusosuudella.
Lainsäädännön vaikutusarviointi (ml. kustannukset) tehdään aiempaa perusteellisemmin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kehittää julkisen sektorin kustannuslaskentaa ja –vertailua. Tässä
voidaan hyödyntää kuntatieto-ohjelmaa.
Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että valtionhallinto ja aluehallinto kaipaavat perusteellista
uudistamista. Uudistus on tehtävä kokonaisuutena ottaen huomioon myös kuntien rooli ja tehtävät.
Olennaista on poistaa päällekkäisyyksiä, yksinkertaistaa hallintoa sekä selkeyttää työnjakoa.
Pelkkä valtionhallinnon ja aluehallinnon rakenteiden uusiminen ei riitä. Talouden tehostaminen ja
kansallisen kilpailukyvyn lisääminen edellyttävät hallinnon tehtävien kriittistä arviointia. Lupa- ja
valvontalainsäädäntöä on selkeytettävä ja velvoitteita yksinkertaistettava.
Valtion- ja aluehallintoa uudistettaessa digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen on prioriteettilistan
kärjessä. Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen luovat
mahdollisuuden parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehostaa henkilöstön osaamisen
hyödyntämistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa käynnistää työn kunta-, maakunta-, alue- ja valtionhallinnon
uudelleenjärjestämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on avoin
valtionhallinnon ja aluehallinnon erilaisille vaihtoehdoille. Vaihtoehtoja arvioitaessa tulee huomioida
julkisen hallinnon kokonaisuus ja hyödyntää muun muassa valtiovarainministeriön koordinoimien Virsu- ja
Kehu-hankkeiden tuloksia.
Toimiva ja ketterä hallinto tarjoaa parhaat edellytykset vastata tuleviin haasteisiin ja muutoksiin.
Aluehallinnon pitää olla riittävän matala, mutta toimiva kokonaisuus. Hallinnon tulee olla monialaista ja
asiakaslähtöistä tavoitteena yhden luukun periaate asiakkaille.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa suomalaisten
turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen on edistettävä vakautta aktiivisella ja ennustettavalla
ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, ylläpitämällä hyviä kahdenvälisiä suhteita ja osallistumalla tiiviisti
kansainväliseen yhteistyöhön osana pohjoismaista, eurooppalaista ja länsimaista yhteisöä.
Transatlanttisen yhteistyön poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinen merkitys Suomelle korostuu.
Venäjä on Suomelle merkittävä naapuri, jonka paluu kansainvälisen yhteistyön tielle ja kunnioittamaan
kansainvälistä oikeutta olisi tärkeää. Suhteita Kiinan ja Intian kaltaisiin nouseviin talouksiin on tiivistettävä.
Suomi toteuttaa ulkopolitiikkaansa sitoutuneena EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin.
Hallituksen on otettava huomioon Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen heikentyneen
turvallisuustilanteen
heijastuminen Suomeen vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja tiivistämällä kansainvälistä turvallisuusja
puolustuspoliittista yhteistyötä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa puolustusvoimien määrärahojen korottamisen tärkeyttä
puolustuksemme uskottavuuden turvaamiseksi. Korotus on tehtävä parlamentaarisen selvitysryhmän
esityksen mukaisesti materiaalivajeiden paikkaamiseksi ja valmiuden kehittämiseksi. Kertausharjoitusten
riittävästä tasosta on huolehdittava. Hallituksen on päätettävä merivoimien taistelualuskaluston
suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistettävä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen. Suomen on
varauduttava uudentyyppisiin, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteisiin uhkiin, kuten terrorismiin,
tietoverkkohyökkäyksiin ja hybridisodankäyntiin. Tämä edellyttää mm. sisäisen turvallisuuden ja
oikeudenhoidon parlamentaarisen työryhmän esitysten toteuttamista sekä tiedustelulainsäädäntöä, jossa
määritellään viranomaisten toimivaltuudet tietoverkoissa yksityisyydensuojaa ja ihmisoikeuksia
kunnioittaen.
Suomi päättää puolustuspolitiikastaan itsenäisesti. Suomen on tavoiteltava puolustusyhteistyön
tiivistämistä
Ruotsin kanssa, Pohjoismaiden kesken ja EU:ssa sekä Nato-kumppanuuden kautta. Yhteistyöstä on oltava
hyötyä Suomen puolustuskyvylle ja puolustusjärjestelmien kansainväliselle yhteentoimivuudelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis sopimaan myös kriisiajan yhteistyöstä Ruotsin kanssa, ja haluaa
pitää Nato-jäsenyyden todellisena turvallisuuspoliittisena vaihtoehtona. Hallituksen on ylläpidettävä
Suomen
mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, ja jäsenyyden turvallisuus- ja puolustuspoliittisista vaikutuksista on
teetettävä riippumaton selvitys. Osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan ja harjoitustoimintaan on
jatkettava ja lainsäädännössä mahdollistettava kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.
Hallituksen on ajettava sääntöihin perustuvaa vapaakauppaa. Suomalaisten yritysten menestymistä
maailmalla sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja on tuettava Team Finland -verkostoa
kehittämällä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja on suunnattava maihin, joiden taloudellinen merkitys on
Suomen kannalta kasvamassa.
Kehityspolitiikan tehokkuutta on parannettava keskittymällä kaikkein köyhimpiin maihin, hyödyntämällä
suomalaisyritysten osaamista ja tukemalla kehitysmaiden pääsyä osaksi kansainvälistä taloutta. Mikäli
kehitysrahoitukseen kohdistetaan säästöjä, on Suomen kuitenkin säilytettävä pitkän aikavälin tavoitteensa
0,7 %:n BKT-tasosta, huolehdittava kehitysrahoituksen vaikuttavuudesta ja ylläpidettävä humanitaarisen
avun määrärahojen tasoa. Suomen on otettava jatkossakin vastaan kiintiöpakolaisia ja tarjottava
turvapaikka
sitä perustellusti hakeville henkilöille.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä
yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne
sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Kokoomuksen eduskuntaryhmälle Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on paitsi poliittinen valinta, myös
arvovalinta. EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky vahvistavat Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta.
Suomen on osallistuttava unionin kehittämiseen käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti, tekemiään
sopimuksia noudattaen. EU:n peruspilareihin kuuluva vapaa liikkuvuus on turvattava.
Suomen EU-politiikan painopisteen on oltava talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyskehityksen
kääntäminen nousuun. Hallituksen on ajettava sisämarkkinoiden syventämistä erityisesti palveluiden,
pääomamarkkinoiden ja digitaalisten tuotteiden osalta sekä vapaakauppasopimusten toteuttamista muun
muassa Yhdysvaltain ja Japanin kanssa.
Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin. Hallituksen on arvioitava kaikkea
EUsääntelyä
talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Sääntelyn tulee olla nykyistä yksinkertaisempaa ja
kevyempää. Hallituksen on vältettävä kilpailukykyä haittaavan ylimääräisen sääntelytaakan lisäämistä
EUsääntelyn
kansallisessa toimeenpanossa.
EU:n energiaunionin kehittämisen tavoitteena tulee olla kohtuuhintaisen ja kestävän energian saannin
turvaaminen teollisuudelle ja kuluttajille. Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan
teknologian ja biotalouden edelläkävijäksi. Hallituksen on varmistettava, että mahdollisuudet
biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen turvataan EU-lainsäädännössä.
Suomen on tuettava EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin
turvallisuusstrategian uudistamista. Terrorismin ja hybridiuhkien torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja.
Hallitus edistää EU:n laajuisen huoltovarmuusjärjestelmän perustamista.
Suomen ja hallituksen on oltava sitoutunut talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyyteen. Kaikki tätä koskeva
epäselvyys heikentäisi Suomen talouden vakautta. Tavoitteena on oltava yhtenäinen euroalue, jossa kaikki
jäsenvaltiot kunnioittavat yhteisiä sääntöjä, ja talouspolitiikalla on vahva kansallinen omistajuus.
Eurokriisin hoitamiseen Suomessa ja Euroopan unionissa valittu linja on auttanut ohjelmamaat Kreikkaa
lukuun ottamatta palaamaan velkakirjamarkkinoille ja euroalueen talouden kääntymään varovaiseen
kasvuun. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita ja muodostaa
aina
kantansa Suomen kansallisen edun näkökulmasta, johon myös Euroopan unionin kokonaisetu vaikuttaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy hallitustunnustelijan kysymyslistan liitteen yksi ensimmäisen
kappaleen.
Useiden euroalueen jäsenvaltioiden velkatasot ovat kuitenkin huolestuttavan korkeita ja kilpailukyky
heikko.
Talouspolitiikan koordinaation tarkoitus on Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä vahvistaa
jäsenvaltioiden talouspolitiikan kurinalaisuutta ja siten välttää etukäteen tilanteita, joissa jonkin
jäsenvaltion
talouspolitiikka synnyttää moraalikatoa ja voi käytännössä johtaa jäsenvaltioiden väliseen
yhteisvastuuseen.
Talouskurisäännöt ovat vaikuttaneet korjaaviin toimiin useissa jäsenvaltioissa, mutta niiden
toimeenpanossa,
selkeydessä ja kansallisessa omistajuudessa on puutteita. 18.12.2014 järjestetty Eurooppa-neuvosto totesi,
että "Talouspolitiikan tiiviimpi koordinointi on välttämätöntä, jotta talous- ja rahaliitto toimisi
moitteettomasti." Eduskunnan suurella valiokunnalla ei ole ollut huomauttamista Eurooppa-neuvoston
linjaukseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää osaa valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän selvityksen
ajatuksista kannatettavina. Sellaisenaan se ei kuitenkaan sovellu strategisen hallitusohjelman pohjaksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kannata kategorista talouspolitiikan koordinaation syventämisestä
luopumista tai "yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden" eli muun muassa Euroopan vakausmekanismin
purkamisen asettamista hallituksen tavoitteeksi. Tällainen linjaus voisi rapauttaa luottamusta sekä
euroalueen tulevaisuutta että Suomen EU-politiikan johdonmukaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä kohtaan.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallitustunnustelijan kysymyslistan liitteen yksi toista kappaletta
on muokattava.
Suomen EU-politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ratkaisukeskeistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä sitoutuu
puolueen hallitusvastuussa ollessa hallituksen yhteiseen EU-politiikan linjaan.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä toimivan perhepolitiikan kolme kivijalkaa ovat palvelut,
tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on näitä
kaikkia kehitettävä. Painopisteen tulee olla perheen ja työn yhteensovittamisessa sekä perheiden
palveluiden
vahvistamisessa.
Palveluiden toimivuutta ja laatua on kehitettävä moniammatillisesti asiakaslähtöiseksi ja matalan
kynnyksen
palveluiksi. Talouden sopeuttamistarpeista huolimatta Kokoomus eduskuntaryhmä haluaa turvata lasten ja
nuorten palvelut. Järjestöjen, vapaaehtois- ja harrastustoiminnan toimintaedellytykset turvataan osana
kokonaisvaltaista hyvinvoinnin lisäämistä. Tulonsiirroilla on suuri merkitys erityisesti pienituloisten
perheiden elämässä. Muistettava kuitenkin on, että lapsiperheköyhyyttä ehkäisee parhaiten vanhempien
työllisyys.
Työ on parasta sosiaaliturvaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että paras tapa kaventaa
hyvinvointieroja on lisätä työntekoa, työpaikkoja ja työn kannattavuutta. Sosiaaliturvaa ja verotusta tulee
uudistaa siten, että työllä ansaitusta eurosta jää pienillä tuloilla selvästi enemmän käteen.
Jotta saamme kehitettyä hyvinvointia vaikeinakin aikoina, tarvitsemme työn lisäksi kannustavaa ja selkeää
sosiaaliturvaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa hyvinvointipalveluihin, painopisteen siirtämisen
ennaltaehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden hyödyntämistä hyvinvoinnin lisäämisessä.
Palvelujen kehittämisessä lähtökohdaksi on otettava ”kerralla kuntoon” -periaate. Tämä edellyttää
moniammatillista saumatonta yhteistyötä. Eri viranomaisten yhteistyö rakennetaan tavalla, jossa käyttäjän
näkökulmasta palvelut ovat saumattomia ja helposti saatavilla. Hyvänä esimerkkinä ovat perhekeskusten
palvelut.
Työuran eri vaiheissa suurta osaa työntekijöistä koskettavat erilaiset hoivavastuut, olipa kyse sitten
kasvavien lasten tai ikääntyvien vanhempien, omaisten tai lastenlasten hyvinvoinnista huolehtimisesta.
Tällöin on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu niin kotona kuin työelämässä. Työn ja
perheen yhteensovittamisen käytäntöjä tulee kehittää eri perhevaiheiden näkökulmasta. Hoivavastuun
tasoittamiseen tulee pyrkiä eri keinoin, mm. pidentämällä isille osoitettua vanhempainvapaata ja
vaikuttamalla asenteisiin.
Perhevapailta työhön palaamisen tukeminen ja joustavat työajat voivat kannustaa palaamaan työelämään
nykyistä aikaisemmin. Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää siten että se huomioi nykyistä paremmin
erilaiset tarpeet kuten esimerkiksi yhden huoltajan perheet, etävanhemmat ja samaa sukupuolta olevien
vanhempien perheiden tilanteet.
Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti työnantajien välillä esimerkiksi ottamalla käyttöön
äidin
työnantajalle maksettava kertakorvaus, kun äiti palaa vanhempainvapaalta samaan työpaikkaan.
Kotihoidontukea, vanhempainetuuksia ja työehtosopimuksia on uudistettava asteittain suuntaan, joka sallii
työn ja vanhemmuuden nykyistä paremman yhteensovittamisen sekä naisille että miehille.
Vanhuspalveluita on kehitettävä siten, että ikäihmiset voivat itse valita omaan elämäntilanteeseensa
parhaiten sopivan palvelumuodon. Kaikkia hoitomuotoja - niin kotihoitoa, omaishoitoa kuin laitoshoitoakin
- tarvitaan ja kehitetään. Painopisteen on oltava ennaltaehkäisevissä palveluissa, kuntoutuksessa ja
kotipalveluissa, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona tai kodinomaisessa asumisessa mahdollisimman
pitkään ja tarve laitoshoidolle vähenisi.
Omaishoitoa on kehitettävä ja omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksen toteuttaminen on keino vähentää
terveyseroja
ja lisätä hyvinvointia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoitteena on nykyistä tasa-arvoisempi
palvelujärjestelmä, toimiva palvelukokonaisuus ja palveluiden saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on
saavuttaa tasa-arvoiset, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut siten, että ne voidaan järjestää
kansantalouden
kestävyyden kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on rakenteiden ja rahoituksen järjestelmien uudistamisen lisäksi
vahvasti peruspalveluiden parantamista. Uudistuksessa pitää muistaa kuitenkin sosiaali- ja
terveyspalveluiden kokonaisuus, jossa esimerkiksi ennaltaehkäisevien palveluja pitää kehittää,
kuntoutusjärjestelmää uudistamalla parannetaan hyvinvointia ja lisätään työurien pituutta ja sähköisten
järjestelmien sekä kattavien tietokantojen järjestelmätyön loppuun viemisellä saadaan aikaiseksi sekä
kansalaisille parempia palveluita myös palvelujärjestelmään tuottavuutta ja tehokkuutta lisää.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?
Suomen menestys perustuu sivistykseen ja korkeaan osaamiseen. Suomalaisten osaaminen on käännettävä
uuteen nousuun. Onnistuminen edellyttää monia toimia ja panostuksia koulutukseen aina
varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja koko elämän mittaiseen oppimiseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei halua leikata koulutuksesta. Päinvastoin, tarvitaan uusia investointeja
koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.
Säädetään jokaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja sen laajuudesta. Varhaiskasvatusta
järjestettäessä tulee ottaa huomioon perheiden erilaiset tarpeet ja edistää työn ja perheen
yhteensovittamista.
Varhaiskasvatuslain uudistamisessa olennaista on mm. varmistaa päivähoidon joustavuus työaikojen
mukaan sekä vuorohoito.
Uuden tutkimustiedon mukaista pedagogiikkaa on vahvistettava ja oppimisympäristöt modernisoitava.
Otetaan rohkeasti käyttöön digitaalisia oppimateriaaleja. On toteutettava peruskoulun uudistamisohjelma,
joka keskittyy uusiin oppimisympäristöihin, uuteen pedagogiikkaan ja digitalisaation mahdollisuuksien
hyödyntämiseen. Käynnistetään opettajakoulutuksen kehittämisohjelma.
Huolehditaan perusopetuksen yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta.
Lukiokoulutuksessa on käynnistettävä pitkäaikainen kehittämistyö vastaamaan tulevaisuuden
osaamistarpeita ja vahvistamaan yleissivistystä. Ammatillisessa koulutuksessa työn kautta ja työpaikoilla
tapahtuvaa oppimista eri keinoilla tulee lisätä. On otettava käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Jokaiselle
peruskoulunsa päättäneelle on taattava koulutuspaikka sekä riittävä ohjaus ja tuki.
Toisen asteen koulutusrakenteen tiivistämisessä on huomioitava monipuolinen ja ylläpitäjäneutraali
järjestäjäverkko, vapaa hakeutumisoikeus, koulutuksen alueellinen kattavuus ja jatko-opintokelpoisuus.
Aikuiskoulutuksen kokonaisuus on määriteltävä uudelleen ja nostettava koko aikuisväestön osaamisen
kehittäminen aikuiskoulutuksen tehtäväksi.
Innovaatiouudistuksella voidaan parantaa yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laatua ja lisätä yliopistojen
kansainvälistymistä. Vahvistetaan tutkimustulosten kaupallistamista. Yliopistoja on vahvistettava
merkittävällä lisäpääomituksella, jonka ehtona on yksityinen rahoitus. Yksityishenkilöiden lahjoituksista
korkeakouluille tulee tehdä verovähennyskelpoisia ilman ylärajaa. Koulutusviennin esteitä on raivattava ja
tehtävä koulutuksesta vihdoinkin vientivaltti.
Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta ja työelämän kehittämistehtävää on vahvistettava.
Luodaan kannusteita korkeakoulujen profiloitumiselle. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja
työnjakoa pitää kehittää. Opintojen läpäisyyn liittyviä ongelmia on poistettava. Korkeakoulujärjestelmän
kykyä reagoida maailman nopeaan muutokseen on parannettava.
Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristö tulee uudistaa luovaksi ja kasvua ruokkivaksi. Tutkimus- ja
innovaationeuvosto tulee uudistaa siten, että se kykenee valtioneuvoston asiantuntijaelimenä
parantamaan
innovaatiojärjestelmän ohjattavuutta ja sisäisiä painopistesiirtoja.
Koulutuksen työelämäyhteyksiä on parannettava ja yrittäjyyskasvatusta vahvistettava. Kansainvälistymistä
ja monipuolista kielitaitoa pitää edistää kaikilla koulutusasteilla. Aloitetaan vieraiden kielten opiskelu jo
peruskoulun ensimmäisellä luokalla ja varhaiskasvatuksessa. Liikunta tulisi lisätä säännölliseksi osaksi
koulujen arkea. Kaikenikäisten maahanmuuttajien pääsyä koulutuksen piiriin on edistettävä.
Mahdollisuuksien tasa-arvon vahvistamiseksi tulee käynnistää tutkimus- ja toimenpideohjelma, jonka avulla
jokaisella lapsella ja nuorella kotitaustasta tai vanhempien koulutuksesta riippumatta on mahdollisuudet
opiskella ja löytää omat vahvuutensa.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin
kokeiluihin?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut turhien normien ja byrokratian purkamiseen.
Yrittäjyyden, kasvun ja terveen kilpailun esteitä tulee purkaa ja lupaprosesseja sujuvoittaa.
Sääntelyn purkamisessa on lähdettävä liikkeelle heti hallituskauden alussa ja edettävä selkeiden
kokonaisuuksien kautta tavoitteellisesti. Lainsäädäntötyön laatua ja vaikutusarviointia tulee kehittää.
Valtioneuvoston yhteyteen on perustettava kokeiluna vaikutusarviointien asiantuntijalautakunta
oikeusministeriön työryhmän esityksen mukaisesti.
Suomeen tarvitaan uuden kehittämiseen kannustava sääntely-ympäristö. Suomea on uudistettava niin, että
lainsäädäntömme mahdollistaa ja kannustaa uusien, kilpailevien, entistä parempien tapojen kehittämiseen
ja
uuden teknologian hyödyntämiseen.
Luvituksen käsittelyaikoja tulee lyhentää, päällekkäisyyksiä purkaa ja lupajärjestelmää sujuvoittaa Lauri
Tarastin ryhmän raportin pohjalta.
Myös muutoksen tekemisen tavan täytyy muuttua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa yhteiskuntaa
rohkeasti uudistavia kokeiluja sekä kokeilukulttuurin vahvistamista. Politiikkakokeilut tulee vakiinnuttaa
osaksi muutosten tekemistä. Tarvitaan kokeilualueita, joilla uusia innovaatioita voidaan testata
kevyemmillä
lupaprosesseilla. Tulevalla hallituskaudella tulee luoda lainsäädännölliset edellytykset kokeilujen
toteuttamiseen sekä avata palvelujen kehittämistä kansalaisille, sillä he ovat palvelutarpeidensa parhaita
asiantuntijoita.
Lisätään avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin
asioihin digitalisaation kautta.
Suomeen tarvitaan enemmän kokeilukulttuuria, vähemmän sääntelyä, lisää avoimuutta, luottamusta ja
sellainen säädösympäristö, jossa uuden luominen ja markkinoille tuominen on nykyistä helpompaa. Suomi
ei käännä kurssiaan, ellemme tee rohkeita uudistuksia - myös tekemisen tapaan. Yhteiskunnallisten
muutosten aikaansaamiseksi on otettava käyttöön uusia tapoja toimia. Se tarkoittaa esimerkiksi
ketterämpää
päätöksentekoa, sääntelytaakan keventämistä, kokeiluja sekä digitalisaation hyödyntämistä.
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema.
Digitalisaation edistämiselle tulee laatia selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti
hallituskauden aikana. Tavoitteiden läpivienti edellyttää vahvaa muutosjohtamisen vastuuorganisaatiota.
Tarvitaan sekä pitkäjänteistä strategista johtamista että ketterää ja nopeatempoista yhteiskehittämistä ja
kokeiluja. Keskittämisellä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, yhteensopivuus ja saavutettavuus.
Hajauttamisella varmistetaan innovatiivisuus, sisällöllinen ammattitaito ja kehittämisen omistajuus.
Julkinen valta voi innovaatiorahoituksella, innovatiivisilla hankinnoilla, standardoinneilla, avoimella datalla
ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä sääntelyä purkamalla ja ajantasaistamalla
mahdollistaa
suotuisan kilpailuympäristön digitaalisille liiketoimintakonsepteille.
Julkinen sektori suosii määrätietoisesti innovatiivisia ratkaisuja ja pyrkii poistamaan innovaatioiden
markkinaesteitä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista voidaan asettaa esim. 5 %:iin.
Perinteistä kotimaista teollisuutta tuetaan ”digisiirtymässä”. Erityishuomiota kiinnitetään
palveluistumiseen,
uuden lisäarvon luomiseen ja uusiin liiketoimintakonsepteihin. Myös yritysten kansainvälistymisvaiheeseen
ja innovatiivisten ideoiden kaupallistamisvaiheeseen liittyvä julkisen vallan edistämistoimien kokonaisuus
(tuet ja verotus) on arvioitava uudelleen. Suomen tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään uusien
teknologioiden
ja sisältöjen hyödyntämistä mahdollistavaan suuntaan, ottaen huomioon tasapuolisesti sekä
oikeudenomistajien, elinkeinoelämän että kuluttajien intressit.
Suomessa on panostettava voimakkaasti uusien palveluiden ja palvelualustojen kehittämiseen. Uudet
laajaalaiset
kokeilualustat ovat elintärkeitä systeemisten muutosten aikaansaamiseksi etenkin sektoreilla, joilla
julkishallinnolla on olennainen rooli markkinoiden toimivuudelle (esim. koulutus, terveydenhuolto, liikenne
palveluna, yhdyskuntarakentaminen, teollinen internet, biotalous).
Edistetään suurten tietoaineistojen analysointiin perustuvien ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä.
Luotettavalla ja helpolla sähköisellä tunnistautumisratkaisulla on keskeinen merkitys palveluiden
käytettävyydelle.
Julkisten palveluiden digitalisoimista tulee jatkaa kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen puitteissa.
Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisesti muotoilemalla ja ensisijaisesti digitaalisesti, jotta
kansantalouden kannalta tarpeellinen tuottavuusloikka onnistuu. Käyttäjälähtöisyys, avoin tieto ja my data
ajattelu muodostavat toimivan digitaalisen toimintaympäristön pohjan. Julkisissa palveluissa on
sitouduttava
siihen, että samaa tietoa kysytään ihmisiltä vain kerran.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruoan
tuotantoa?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa tehdä Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisuiden edelläkävijän.
Suomessa on valtavat luonnonresurssit ja huippuosaamista puhtaiden teknologioiden ja ratkaisuiden
saralla.
Kestävien ratkaisuiden tarve kasvaa maailmalla ja edelläkävijä voittaa tulevaisuuden markkinoilla. Tämä
kokonaisuus voi tarjota uuden työpaikan Suomessa yli 100 000 ihmiselle kymmenessä vuodessa.
Kestävä talouskasvu nojaa biotalouteen, kiertotalouteen ja cleantech-osaamiseemme. Suomen tulee olla
edelläkävijä, sillä tarvitsemme uusia tapoja luoda kestävää kasvua. Keskeinen asia on fossiilisten
raakaaineiden
korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon ympäristön
kantokyky ja kestävä kehitys.
Puubiomassa on tärkein uusiutuva raaka-aineemme, jonka monipuolinen käyttö ja mahdollisimman
korkean
asteen jalostaminen ovat biotaloutemme ydin. Suomessa on toteutunut ja lähdössä liikkeelle mittavia
uusiin
teknologioihin perustuvia investointeja, jotka luovat tuhansia uusia työpaikkoja. Tämä kehitys on
varmistettava.
Kotimaisen puun kestävää käyttöä voidaan kasvattaa tukemalla yritysmäistä ja aktiivista metsätalouden
harjoittamista esimerkiksi edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä lisäämällä rahoitusta
perustienpitoon ja alempaan tieverkkoon.
Suomen pitää lisätä energiaomavaraisuuttaan suosimalla uusiutuvia kotimaisia energialähteitä. Myös
korkealuokkaisten biopolttoaineiden käyttöä pitää vauhdittaa tuontiöljyn käytön hillitsemiseksi. Isojen
energiaratkaisujen ohella tarvitaan hajautettua energiantuotantoa.
Suomalaisella puhtaalla, turvallisella, terveellisellä sekä kestävällä tavalla tuotetulla ruoalla on hyvä
tulevaisuus, mutta ala on tällä hetkellä erittäin vaikeassa kannattavuustilanteessa. Suomalaisen
ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kannattavuus ja kilpailukyky on turvattava.
Suomen maatalouspolitiikka on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Siksi EU-vaikuttamisen tulee olla
aktiivista ja ennakoivaa. Suomen saama EU-rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on
turvattava. Tätä rahoitusta voidaan täydentää nykyisen laajuisella kansallisella rahoituksella. EU:n yhteistä
maatalouspolitiikkaa ja sen tukijärjestelmää on yksinkertaistettava, jotta maatalousyrittäjän aikaa vapautuu
tuotannolliseen toimintaan ja hallinnon rajalliset resurssit käytetään tehokkaammin.
Maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä tulee edistää aktiivisella rakenne- ja veropolitiikalla sekä
vahvistamalla aktiivituottajan asemaa. Maatalouden investointeja pitää edelleen tukea sekä kansallisesti
että
EU:n osarahoitteisilla investointiavustuksilla.
Suomalaisten elintarvikealan yritysten edellytyksiä elintarvikkeiden vientiin tulee vahvistaa ja Team
Finlandin alla toimivaa elintarvikkeiden vientiohjelmaa pitää jatkaa ja kehittää.
Suomalaista ruokaa tuotetaan kestävällä tavalla huolehtien ympäristöstä. Tässä keskeinen kysymys on
ravinteiden kierrätys. Suomesta on tehtävä ravinnekierrätyksen mallimaa, maatalouden kannattavuutta
vaarantamatta.
Suomesta on tehtävä kiertotalouden edelläkävijä. Kierrätysastetta on nostettava. Globaali väestönkasvu ja
luonnonvarojen niukkeneminen tekevät kiertotalouteen siirtymisestä välttämätöntä.
Lainsäädännön, verotuksen sekä valistuksen tulee nykyistä enemmän ohjata kiertotalouteen, jätemäärien
minimointiin, kierrätykseen sekä uusiokäyttöön. Meidän tulee edistää esimerkiksi jätteestä jalostettujen
korkealaatuisten polttoaineiden käyttöönottoa tuotteina, joilla korvataan suoraan hiiltä tai öljyä.
Kasvava uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja hyödyntäminen edellyttää vastuuta ja huolenpitoa
ympäristöstä. Ympäristönsuojelun korkea taso on turvattava ja ympäristökasvatusta vahvistettava.
Suomen tulee olla ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa aktiivinen kansainvälinen toimija. Suomi on sitoutunut
usean kansainvälisen sopimuksen kautta luonnon ja ympäristön suojeluun. Sitoumusten mukaan mm.
luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä ja EU:n ilmasto- ja energiapaketin maakohtaiset
tavoitteet ja Itämeren hyvä tila saavutettava.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa perustaa Porkkalan kansallispuiston Suomen 100-vuotisjuhlavuonna
2017.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on tärkeää, että Suomi nousee edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen
torjunnassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy esitetyn kirjauksen hallitusohjelman pohjaksi.
Suomen on toimittava omalta osaltaan kunnianhimoisen, kansainvälisen ja sitovan ilmastosopimuksen
aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden maiden mukaan tuloa riski
hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu. Samalla maailmanlaajuisten cleantech-markkinoiden
kasvu luo monia mahdollisuuksia suomalaiselle cleantech-osaamiselle, johon Suomen tulevaisuuden
talouskasvu ja hyvinvointi osaltaan perustuvat.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tavoitteellisen työskentelyn edistämiseksi on
tarkoituksenmukaista asettaa vaalikauden loppu takarajaksi vuoden 2020 ilmastotavoitteissa uusiutuvan
energian ja päästöjen vähentämisen osalta.
EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa
kirjausehdotuksessa mainittuja elementtejä. Päästökaupan toimivuus on ehdoton edellytys päästöjen
vähentämiseksi markkinaehtoisesti. Ei-päästökauppasektorilla erityisesti kustannustehokkuuden
periaatteen
toteutuminen on Suomen kannalta olennaista, samoin kuin korkean tason uusiutuvien
liikennepolttoaineiden
käytön edistäminen EU-tasolla.
Hallituksen tulee sitoutua välttämään teollisuudelle aiheutuvia lisäkustannuksia ja sääntelytaakkaa. Samalla
kun Suomen on panostettava runsaasti jo valmiiksi vahvaan osaamispohjaamme cleantechin ja biotalouden
ratkaisujen saralla ja hyödynnettävä vihreän talouden kasvavia vientimahdollisuuksia, on myös pidettävä
kiinni hyvinvointimme suurilta osin kattavan perusteollisuutemme kilpailukyvystä ja minimoitava
hiilivuodon riski. Eurooppalaisella tai kansallisella tasolla asetettavilla lisävaatimuksilla ei pidä ajaa
suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja alhaisemman kustannustason ja minimaalisen ympäristösäätelyn
maihin. Tämä edellyttää muun muassa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia
energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että kirjauksessa olisi tärkeä tuoda esille Suomen sitoutuminen
EU:n
yhteiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tämä antaisi selkeän signaalin Suomen halusta toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tukisi
etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta
toimenpiteitä, joihin Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna edistää työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen
väestömme ei kasva. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulee luopua, koska nykyinen
ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupajärjestelmä on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta
kankea ja byrokraattinen.
Koulutusviennin edistämiseksi tulee ottaa käyttöön EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät opiskelijat voivat vähentää
maksamansa lukukausimaksut verovähennyksenä viiden vuoden kuluessa. Suomessa tulee lisätä
mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella englannin kielellä.
Perheen kokoajalle tulee asettaa kohtuullinen toimeentuloedellytys Euroopan unionin
perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee parantaa
toimeentulotukea
myöntävien viranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välillä niissä tapauksissa, joissa oleskeluoikeus
maassamme edellyttää sitä, ettei asianomainen turvaudu toistuvasti toimeentulotukeen.
Ulkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, rikoksen uusija tai yleiselle
järjestykselle vaarallinen henkilö voidaan poistaa maasta heti hallinto-oikeuden tätä koskevan päätöksen
jälkeen, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Kriminalisoidaan konfliktialueelle
taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustaminen.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut hallitusohjelman ja hallitustyöskentelyn uudistamiseen mm.
valtion ohjausjärjestelmän kehittämishankkeen (ns. OHRA-hanke) suositusten pohjalta.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja
sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia
hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai
hallituskokoonpanon osalta?
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja
toimimaan siinä koko vaalikauden.
Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on kynnyskysymys, että hallitus perustaa toimintansa yhteiseen ja
realistiseen tilannearvioon lähivuosien ja pidemmän ajan talouskehityksestä. Hallituksen on luotava
toimenpideohjelma, jolla julkisen talouden velkaantuminen pysäytetään ja julkisen talouden kestävyysvaje
katetaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa, että hallitus voi toimintasuunnitelmansa ja ensimmäiset
päätökset tehtyään esittää keskipitkän aikavälin uskottavan talousennusteen, jossa kuntien ja valtion
velkaantuminen suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun. Haluamme, että tämä tapahtuu
työllisyysastetta nostamalla ja menoja sopeuttamalla. Kokonaisveroaste ei saa nousta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kynnyskysymys hallitustyöskentelyyn osallistumiselle on
hallituspuolueiden välinen saumaton luottamus.
Liitteet:
- Liite 1: Kokoomuksen säästölinjaus
- Liite 2: Kokoomuksen työlista
3. Perussuomalaiset
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Suomi vuonna 2025 -vision avainsanat: Työ, talous ja turvallisuus
Ehdotuksemme strategisen hallitusohjelman tavoitteiksi:
a. Kilpailukykyinen ja ketterä Suomi: Yritysten hallinnollisen taakan laskeminen,
kustannuskilpailukykymme parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, pk-yritysten määrän
kasvattaminen, pk-sektorin viennin kasvattaminen.
b. Kestävä julkinen sektori: Tiekartta kestävyysvajeen poistamiseen. Työllisyysastetta nostetaan
merkittävästi ja työttömyysastetta lasketaan selvästi.
c. Omavarainen ja innovatiivinen Suomi: Ruoantuotannon ja energian omavaraisuusasteen nosto, t&kmenojen kasvattaminen, cleantech- ja biotalous-sektoreiden liikevaihdon kasvattaminen
d. Turvallinen Suomi: Uskottavan ja itsenäisen maanpuolustuskyvyn turvaaminen, poliisin reagointiaikojen
lyhentäminen, kansalaisten turvallisuudentunteen vahvistaminen, johon kuuluu sekä fyysinen että
henkinen turvallisuus.
e. Hyvinvoiva Suomi: Tuloerojen kaventaminen, kansanterveyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy,
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen, koulutus- ja osaamistason nostaminen,
eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuuden lisääminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, maahanmuuttajien
kotouttamisen parantaminen, tasapaino yhteiskunnan apua tarvitsevien maahanmuuttajien määrän ja
yleisen taloustilanteen välillä.
f. Itsenäinen, kansainvälinen Suomi: Maamme on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija. Vaalimme
hyviä kahdenvälisiä suhteita niin Venäjään, Yhdysvaltoihin, Kiinaan kuin muuhun maailmaan sekä olemme
mukana EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi haluaa muiden jäsenvaltioiden kanssa
kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestönä.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Yhdymme pääpiirteissään valtiovarainministeriön esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja katsomme valtiovarainministeriön esittämän arvion sopeutustarpeesta olevan oikeaa kokoluokkaa.
Pidämme kuitenkin valtiovarainministeriön esittämää aikataulua sopeutuksen toteuttamiseksi liian kireänä.
Näemme, että sopeutuksen toteuttaminen vaatii 6–7 vuotta, jottei heiveröinen talouskasvu vaarannu ja
työttömyys pahene kestämättömäksi.
Keskeiset sopeutuskeinot ovat rohkeat rakenteelliset uudistukset sekä taloutemme ja työllisyytemme
saaminen takaisin kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan julkista taloutta on sopeutettava vaalikauden
aikana noin 2–3 miljardilla eurolla. Sopeutus vaatii myös leikkauksia, jotka on aloitettava maasta ulos
virtaavista rahavirroista ja mm. tuulivoiman syöttötariffeista ja puoluetuesta. Katsomme, että valtion
velkaantuminen on taitettava seuraavan vaalikauden aikana.
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Katsomme, että veronkiristysten tie on käyty loppuun. Hallituksen tavoitteena on oltava, että vaalikauden
aikana kokonaisveroaste ei nouse.
Keskeiset verotuksen muutosehdotuksemme ovat:
– Autoiluun kohdistuvan verotuksen alentaminen.
– Pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen alentaminen, niin että 1 000 euron kuukausitulot ovat verovapaat.
Olemme valmiit korottamaan suurituloisten tuloverotusta.
– Varallisuusveron palauttaminen
– Kaikkia verotukia tarkastellaan kriittisesti ja turhat tuet karsitaan. Tällöin tulee kysymykseen ainakin
suursäätiöiden verovapaudesta luopuminen pääomatulojen osalta. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan
hyväksy ruoan tai lääkkeiden ALV:n korotusta.
– Vientisektorin kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaamiseksi energiaverotusta alennetaan.
– Kasvuyrittäjyyden kannustamiseksi otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen kannustin työllistäville
kasvuyrityksille.
– Aloittavan yrittäjän hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi arvolisäverollisen liiketoiminnan
alarajaa korotetaan 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue 40 000 euroon.
– YLE-veron alentaminen
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Konkreettiset keinot:
– Ylisäätelyn ja byrokratian purkaminen. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään ja EU-lainsäädännön
kansallinen toimeenpano toteutetaan minimivaatimusten mukaan ja kansalliset joustot hyödynnetään
täysimääräisesti.
– Lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan
mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen
periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista. Viranomaiset eivät saa
valittaa toistensa päätöksistä.
– Työllistämiskustannuksia alennetaan laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMU-puskuria.
– Uudistetaan hankintalakia niin, että se tukee nykyistä paremmin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin
ja uusien teknologioiden käyttöönottoa julkisella sektorilla. Lisäksi laatukriteerit on otettava nykyistä
paremmin huomioon.
– Tuetaan kilpailukykyä parantavan ja ostovoiman turvaavan pitkäaikaisen palkkaratkaisun syntymistä.
– Liikenneverkkomme korjausvelkaa alennetaan vaalikauden aikana ja samalla pidetään huolta myös koko
liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä.
– Hallitus sitoutuu siihen, että se ei omilla toimillaan aiheuta teollisuudelle lisäkustannuksia, vaan
päinvastoin kustannuksia on alennettava. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn
varmistamiseksi energiaverotusta alennetaan ja päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan
sähköintensiivisille aloille. Kaivosteollisuuden sähkövero palautetaan samalle tasolle kuin muunkin
teollisuuden.
– Talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi toteutetaan etupainotteinen investointipaketti. Paketti
kohdistuu ennen kaikkea pakollisten korjausinvestointien tekemiseen julkisissa rakennuksissa, tie- ja
rataverkossa sekä kasvuyritysten rahoituksen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi asuntopolitiikkaa uudistetaan ja kohtuuhintaista
asuntotuotantoa lisätään. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehtoja uudistetaan siten, että riittävä
kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistuu.
– Uudistetaan pk-yritysten verotusta. Otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen verokannustin
työllistäville kasvuyrityksille ja korotetaan arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa sekä huojennusaluetta.
Otetaan käyttöön pienyritysten maksuperusteinen arvonlisäverotus.
– Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta esimerkiksi edistämällä pk-sektorin
joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittymistä sekä lisäämällä Finnveran pk-sektorille tarjoamaa
vientirahoitusta.
– Uudistetaan konkurssilainsäädäntöä niin, ettei rehellisen konkurssin kohdannut yrittäjä jää 15–20 vuoden
velkaloukkuun. Myös 1990-luvun lamassa velkavankeuteen joutuneiden asemaa tulee helpottaa, jotta
heidän voimavaransa saadaan yhteiskunnan käyttöön.
– Yritystukien painopiste siirretään ennen kaikkea aloittavien, kasvuhakuisten sekä vientimarkkinoille
tähtäävien pk-yritysten tukemiseen.
– Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään ja sen hallinnollista taakkaa kevennetään.
– Sosiaaliturvaa ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmää uudistetaan niin, että myös osa-aikaisen työn
vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
Perussuomalaiset ovat sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökset työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla. Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on
vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää. Olemme myös
valmiita vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista
päätöksentekoa vahvistamalla. Hyvänä esimerkkinä kuntien velvoitteiden vähentämisestä on kuntaliitosten
yhteyteen säädetyn viiden vuoden irtisanomissuojan poistaminen.
Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistaisimme byrokratiaa purkamalla ja joustavuutta sekä eri toimijoiden
yhteistyötä lisäämällä. Olemme myös valmiita ennakkoluulottomasti miettimään ELY:jen ja AVI:en
uudistamista.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset?
Suomi on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija, joka pyrkii edistämään rauhaa, demokratiaa,
ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta lähellä ja kaukana. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli.
Lähimmän viiteryhmämme muodostavat muut Pohjoismaat. Euroopan unionin jäsenenä osallistumme EU:n
yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamiseen ja toteuttamiseen.
Turvallisuuspolitiikassa lähtökohtana ovat Suomen puolustuksen kolme kivijalkaa: yleinen asevelvollisuus,
koko maan puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus.
Olemme tulevalla vaalikaudella valmiita Nato-selvitykseen, jossa analysoidaan kiihkottomasti mahdollisen
jäsenyyden hyödyt, haitat ja kustannukset.
Maanpuolustukseen käytettäviä voimavaroja ei mielestämme voida nykytasosta enää vähentää, ilman että
maanpuolustuksen perusta vaarantuu. Kannatamme parlamentaarisen selvitysryhmän mietintöön kirjattua
puolustushallinnon linjausta siitä, että Puolustusvoimat saisi vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa lisää ja
siitä asteittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi.
Mielestämme Suomen on myös selvitettävä mahdollisuutta irtautua Ottawan sopimuksesta, johon
liittyminen oli virhe. Minimitavoite on ylläpitää Suomessa valmius jalkaväkimiinojen nopeaan
massatuotantoon.
Kansainvälisillä areenoilla Suomi on kokoaan suurempi toimija. Meille on tärkeää, että Suomi toimii
aktiivisesti muun muassa YK:ssa, Euroopan neuvostossa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
ETYJ:ssä. Kansainvälinen kriisinhallinta on myös osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se ei saa
kuitenkaan tärkeysjärjestyksessä ohittaa oman maan puolustamista ja virka-avun antamista.
Kriisinhallinnassa korostamme YK:n merkitystä. Pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen
yhteistyöhön suhtaudumme myönteisesti ja kannatamme sen edelleen kehittämistä.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU-politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Suomi on aktiivinen Euroopan unionin jäsen, joka pyrkii yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa kehittämään
EU:ta kevyemmäksi ja löyhemmäksi. Unioni on ennen kaikkea työkalu, jonka keskeisin tarkoitus on edistää
rauhaa, vahvistaa turvallisuutta ja edistää työllisyyttä ja talouskasvua ja sitä kautta kansalaisten
hyvinvointia.
Suomen suhtautumisen Euroopan unioniin tulee olla rakentavan kriittinen. EU ei nykyisellään toimi niin
hyvin kuin pitäisi, minkä vuoksi sitä on kehitettävä. Jatkuvasti kaikilla politiikan aloilla yhdentyvän unionin
aika on ohi. Kannatamme Ison-Britannian ja Alankomaiden esityksiä kevyemmästä unionista. Hyvä periaate
on se, että päätöksiä tehdään EU-tasolla sen ollessa välttämätöntä, ja kansallisella tasolla aina kuin suinkin
mahdollista. Unionin tulee myös kuunnella kansalaisia nykyistä paremmin, eikä yhdentymistä tai EU:n
kehittämistä voida jatkaa kansalaismielipiteestä välittämättä.
Unionin budjettia tulee leikata tai menotaso jäädyttää nykyiselleen. Unionille ei tule antaa verotusoikeutta
eli niin kutsuttuja omia varoja. Vuoden 2016 EU:n rahoituskehysten puolivälintarkastelussa Suomen
tavoitteena on nettomaksuosuutemme laskeminen. Suomen on myös pyrittävä jäsenmaksupalautuksen
saamiseen.
EU-sääntelyä tulee luoda ainoastaan yleisesti tunnustettujen epäkohtien korjaamiseksi. EU:ta on
uudistettava vähemmän byrokraattiseen suuntaan. Haluamme Suomen olevan mukana EU-byrokratian
leikkaustalkoissa, joissa EU-hallinnon eri osa-alueille annetaan tiukka tuottavuusohjelma, joka sisältää myös
määräyksen jäädyttää menojen kasvu tai jopa höylätä niitä alaspäin.
Emme kannata EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus taataan
Suomessa parhaiten kansallisen päätöksenteon pohjalta, eikä EU:n tule puuttua asiaan. Myös
eläkeasioistamme tulee päättää kansallisesti nyt ja tulevaisuudessa.
Suhtaudumme kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Emme hyväksy
yhteisvastuun kasvattamista vaan kannatamme no bail-out-säännön palauttamista, joka on myös
Maastrichtin sopimuksen mukaista.
Osana hallitusohjelmakokonaisuutta olemme valmiit hyväksymään pääpiirteissään liitteessä esitetyn
kirjauksen eurokriisin hoidosta.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
– Arvioidaan kokonaisvaltaisesti päätösten vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin ennen
päätöksentekoa.
– Laaditaan perhepoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on pirstaleisen lainsäädännön ja hajautuneen
tukijärjestelmän kokoaminen. Edistetään perhe- ja työelämän yhteensovittamista.
– Toteutetaan sote-uudistus, jonka avulla voidaan mm. suunnata resursoinnin painopistettä
ennaltaehkäiseviin toimiin.
– Edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä
– Uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää mm. paremmin pieni- ja keskituloisista huolehtivaksi.
Kohdennetaan lapsilisiä nykyistä paremmin niille perheille, joilla siihen on todellinen tarve. Lapsiperheiden
köyhyyttä tulee vähentää.
– Liikunnallisen elämäntavan omaksumista on syytä tukea vahvemmin, ja erityisesti vähävaraisten
perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia on parannettava
– Huolehditaan paremmin maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukemisesta mm.
päiväkodeissa
– Omaishoitajien aseman parantaminen
– Tasa-arvoisen vanhemmuuden vahvistaminen. Lapsella on oltava oikeus äitiin ja isään; myös
erotilanteessa.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
– Arvioidaan päätösten kokonaisvaikutukset paremmin ennen päätöksentekoa
– Koulutuksen rahoituksesta ei pidä leikata vaan rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä
– Panostetaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sillä se on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä ja
myöhempää erityistuen tarvetta
– Panostetaan opinto-ohjaukseen ja edistetään erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioon ottamista
– Uudistetaan oppisopimuskoulutusjärjestelmää ja otetaan käyttöön mestari-kisälli-malli
– Panostetaan ammatilliseen koulutukseen
– Ei saa kiusaa. Edistetään koulurauhaa ja koulukuria
– Kansallisen digistrategian luominen
– Koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaaminen
– Huolehditaan mm. alanvaihtajien kouluttautumismahdollisuuksista sekä jatko- ja
täydennyskoulutuksesta. Varmistetaan sujuvat opintopolut, jotta kouluasteelta toiselle siirtyminen sujuu
joustavasti.
– Koulutuksen sisällössä huomioidaan paremmin työelämälähtöisyys
– Panostetaan oppilashuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon
– Edistetään kieliosaamisen monipuolisuutta mm. ruotsin kielen vapaaehtoisuudella koulutuksen eri tasoilla
– Edistetään mahdollisuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen myös kesällä
– Taataan riittävät resurssit perustutkimukseen
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Olemme sitoutuneet sekä normien ja byrokratian purkamiseen että yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin.
Haluamme esimerkiksi kumota haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ja terveydenhuollon
päivystysasetuksen. Alueellinen kokeilu kieliopinnoissa on toteutettava eduskunnan linjauksen mukaisesti.
Haluamme kaikin tavoin edistää julkisen sektorin digitalisaatiota. Tavoitteeksi on syytä ottaa se, että
sähköisestä asioinnista tulee ensisijainen asiointimuoto. Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja
saavutettavuus kaikille.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
– Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja
biokaasun hyödyntämiseen.
– Selvitetään ja puretaan hajautetun energiatuotannon ja rakennusten energiatehokkuusinvestointien
hallinnollisia esteitä.
– Luodaan erityisesti bio- ja kiertotalouden kokeiluhankkeita tukeva lainoitus- ja tukijärjestelmä.
– Lisätään voimakkaasti määrärahoja perusväylänpitoon ja ennen kaikkea alempiasteisen tieverkon
korjaamiseen, jotta voimme varmistaa raaka-aineiden kulun tuotantolaitoksiin.
– Metsäpolitiikan uudistamisella lisätään metsien kestäviä hakkuumahdollisuuksia, edistetään paremmin
aktiivista metsänhoitoa sekä parannetaan puun saatavuutta.
– Pidetään kiinni biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja laajennetaan se koskemaan myös biokaasua.
– T&k-rahoitusta suunnataan nykyistä voimallisemmin bio- ja kiertotalouden hankkeisiin.
– Varmistetaan aktiivisella EU-vaikuttamisella, että myös EU-tason sääntelyssä otetaan paremmin
huomioon Suomen näkökulma bio- ja kiertotaloudesta sekä metsien merkityksestä maallemme.
Metsäpolitiikka tulee säilyttää kansallisissa käsissä.
– Edistetään voimakkaammin suomalaisen ruoan vientiä ja pidetään ruoan ALV korkeintaan nykyisellä
tasolla.
– Turvataan maaseudun pienimuotoinen elinkeinotoiminta (esim. viinitilat, pienteurastamot ja ratsutilat).
Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää. Muutoinkin lainsäädäntöä tulee ketteröittää siten, että toiminnan
kannattavuusedellytyksiä parannetaan.
– Maatalouspolitiikan tavoitteeksi on otettava kotimaisen ruokatuotannon omavaraisuuden nostaminen
– Luopumistukien ehtoja ei saa tiukentaa eikä heikentää
– Puurakentamista edelleen edistettävä
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Hyväksymme linjauksen perusperiaatteet. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi hyväksyä
ilmastopolitiikkaa, joka vaarantaa vientiteollisuutemme kilpailukyvyn ja työllisyyden. Suomen ei tämän
takia tule suostua EU:n 2030 ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
– Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa
elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava.
– Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat
esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon
tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi,
minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho.
– Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa
– EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä
jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla
työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään
tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla
kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi.
– Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan
lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää
viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta
päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista
ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille.
– Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin
perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee
kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ”kulttuuria oppimaan”, voidaan katsoa, että lähtömaa ei
turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen
voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden
kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille.
– Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin
– Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
– EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee
vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme
kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti
humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Kyllä. Olemme valmiit sitoutumaan OHRA-työryhmän esittämiin linjauksiin ja niiden käyttöönottoon.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Olemme valmiita osallistumaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan siihen koko vaalikaudeksi.
Mielestämme hallitusohjelma on kokonaisuus, johon kaikkien hallituspuolueiden tulee sitoutua ja jossa
jokaisen puolueen kädenjäljen tulee näkyä. Mielestämme toimiva ja strategiseen hallitustyöskentelyyn
kykenevä hallitus voidaan muodostaa parhaiten Keskustan, Perussuomalaisten ja joko Kokoomuksen tai
SDP:n kesken.
Puoluehallituksen asettama hallitustunnustelutyöryhmä
4. SDP
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Suomi vuonna 2025 -vision avainsanoja ovat täystyöllisyys, kestävä kasvu, hyvinvointi, osaaminen,
luottamus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Strategisessa hallitusohjelmassa tulee asettaa tavoitteiksi vientivetoisen kestävän kasvun edellytysten
rakentaminen, työpaikkojen luominen ja työelämän parantaminen, kestävyysvajeeseen vastaaminen
oikeudenmukaisella tavalla, sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen, turvallisuuden
vahvistaminen sekä Suomen aktiivinen kansainvälinen rooli.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
SDP yhtyy Suomen kansantaloudesta esitettyyn tilannekuvaan. Julkista taloutta vaivaa rakenteellinen
alijäämä ja pitkällä aikavälillä kestävyysvaje, jonka vuoksi julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen on
välttämätöntä. Sopeutustarpeen koko riippuu myös tulevasta taloudellisesta kasvusta sekä työllisyyden
tasosta. Nopeampi kasvu ja/tai parempi työllisyystilanne vähentävät suoraa sopeutustarvetta.
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa. SDP tavoittelee tehokasta
kasvupolitiikkaa, menokehitystä hillitseviä rakenteellisia uudistuksia, verotulojen lisäämistä sekä suoria
sopeutustoimia menojen karsinnan muodossa. Päätettävien suorien sopeutustoimien täytäntöönpano tulee
ajoittaa siten, että niistä ei koidu haittaa työllisyydelle, taloudelliselle kasvulle tai yhteiskunnan eheydelle ja
sosiaaliselle pääomalle.
Säästöpäätökset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi esimerkiksi eläkkeiden ja
työttömyysturvaetuuksien indeksikorotukset tulee maksaa täysimääräisesti, kuten SDP on aiemmin talousja työllisyysohjelmassaan todennut. Oleellisinta talouden tasapainottamisen kannalta on pitkän aikavälin
kestävyysvajeen kattaminen sekä työllisyysasteen nostaminen, ei vain lyhytaikainen budjettitasapaino.
Tavoitteeksi on asetettava, että lisävelanotto loppuu kokonaan kahden vaalikauden kuluessa ja velka/BKTsuhde kääntyy laskuun. Taloudellisen kasvun nopeutuessa myös nopeampi aikataulu on mahdollinen.
Tulevan hallituskauden alussa SDP on valmis 3 miljardin euron sopeutuspäätöksiin valtiontaloudessa, mikä
toteutetaan menoja vähentämällä sekä tuloja lisäämällä. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa toteuttaa 1
miljardin lisäsopeutus, josta voidaan päättää vaalikauden puolivälissä. Valtion ja kuntien menojen kasvun
hillitseminen on tärkeää ja kytkeytyy myös suoraan julkisen hallinnon ja sote-järjestelmän uudistamiseen.
Edellä mainitun lisäksi SDP viittaa talous- ja työllisyysohjelmaansa (Suunta Suomelle - sosialidemokraattien
kuuden kohdan talouslinja).
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
SDP pitää perusteltuna, että kansalaisten ostovoiman tukemiseksi pieni- ja keskituloisten verotusta
kevennetään osana työmarkkinaratkaisua. Vastaava vähennys tulee tehdä myös eläketulovähennykseen.
Verotuksen rakennetta tulee kehittää työllisyyttä tukevaan suuntaan. Samalla verotuksen tärkeä periaate
on, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. SDP pitää tärkeänä, että verotulojen lisääminen
suurituloisten ja suurten omaisuuksien osalta on mukana keinovalikoimassa. Näin voidaan varmistaa
julkisen talouden sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentaminen.
Talouskasvun vauhdittuessa kokonaisveroaste voidaan kääntää laskuun. Koska kokonaisveroaste on
voimakkaasti riippuvainen taloudellisen kasvun nopeudesta, on talouspolitiikka järkevämpää ankkuroida
työllisyysasteen nostamiseen.
Harmaan talouden vastaista toimintaohjelmaa tulee jatkaa.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
SDP pitää tärkeänä kattavan, maltillisen ja pitkäaikaisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamista. Ratkaisun
tulee tukea sekä reaalista että kustannuskilpailukykyä. Valtio voi tukea tätä ratkaisua kotimarkkinoiden
kysyntää tukevilla pieni- ja keskituloisille palkansaajille suunnattavilla veronkevennyksillä, kasvua edistävillä
toimenpiteillä sekä toteuttamalla ratkaisuun sisältyviä työelämää, tuottavuuden parantamista ja
sosiaaliturvaa koskevia lainsäädäntömuutoksia.
Hallituksen tulee toteuttaa vientivetoista kasvustrategiaa. Tämä strategia kiinnittyy globaaleihin
megatrendeihin kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen,
luonnonvarojen kestävään käyttöön, kiertotalouden ratkaisuihin, Suomen arktiseen osaamiseen sekä
digitalisaatioon. Julkisen sektorin tulee olla tässä työssä aktiivinen ja aloitteellinen.
Viennin rahoituksen pullonkaulat tulee poistaa sekä kehittää yritysten saamia palveluita niin
kansainvälistymiskehityksen tukemisen kuin markkinoillepääsyn osalta. Tavoitteena on huolehtia olemassa
olevista työpaikoista, laajentaa viennin pohjaa, lisätä vientiyritysten määrää ja suunnata vientiä uusille,
kasvaville markkinoille. Viennin helpottamiseksi on kotimaahan julkisia hankintoja hyödyntämällä luotava
toimivat referenssimarkkinat. Mahdollisuudet kasvua tukevien julkisten investointien lisäämiseksi on
käytettävä täysimääräisesti, ja niiden osalta voidaan harkita uusia rahoittamisen tapoja.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi on pidättäydyttävä vientiteollisuuden kustannuksia nostavista
kansallisista päätöksistä. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä tulee ottaa
käyttöön. Logistiikkakustannuksia alennetaan. Tämä edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa,
väylämaksun ja rataveron alentamista ja ammattiliikenteen verotuksen laskemista. EU-tason sääntelyä
kehitettäessä on huomioitava myös sen vaikutukset kansalliseen kilpailukykyyn.
Liikenneväylien ylläpitoon on tehtävä tasokorotus ja kehittämiseen varattava riittävät resurssit.
Perusväylänpidosta ja kehittämishankkeista päätettäessä on otettava huomioon elinkeinoelämän,
kasvukeskusten ja ihmisten liikkumisen tarpeet koko Suomen alueella. Yhdyskuntapolitiikkaa tehostetaan
sitomalla yhteen liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka. Kasvukeskusten asunto- ja infrastruktuurin
investointiohjelma on käynnistettävä, erityistavoitteena kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon
merkittävä lisääminen kasvukeskuksissa. Lisäksi tarvitaan panostusta täydennys- ja korjausrakentamiseen.
Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä on jatkettava.
Palvelualojen merkitys kasvaa niin työllisyyden kuin vientitulojen näkökulmasta. Palvelualojen
nopeammaksi kehittämiseksi tulee luoda oma, näitä aloja koskeva elinkeino-, kasvu- ja työllisyysohjelma.
Luovien alojen kasvumahdollisuuksia tulee tukea erityisellä kehitysohjelmalla.
Omistajapolitiikkaa kehitetään tukemaan entistä paremmin kasvun ja työllisyyden tavoitteita sekä Suomen
elinkeinorakenteen uusiutumista. Omistajuudesta tehdään väline yritysten kasvun edistämiseksi. Valtion on
oltava mukana luomassa kestäviä edellytyksiä suomalaisen omistajuuden turvaamiselle erityisesti
strategisesti tärkeillä toimialoilla.
Työllisyyden hoidossa on siirryttävä passiivisesta tukemisesta aktiivisempaan toimintaan. Työttömyysturvan
aktiivista käyttöä työllistämistukena tulee helpottaa ja lisätä. Näin voidaan tukea pitkäaikaistyöttömien ja
pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien ihmisten työllistymistä yrityksissä, järjestöissä ja kunnissa.
Välityömarkkinoita tulee kehittää osatyökykyisten ja vammaisten pitkäkestoisen työllisyyden
parantamiseksi. Nuorten ja ikääntyneiden palveluiden erityistarpeet on otettava huomioon.
Työllisyysmäärärahojen riittävä taso tulee varmistaa sekä kehittää edelleen muutosturvan toimintamallia.
Työllisyyden hoidossa tulee valtion ja kuntien työnjakoa tarkastaa sekä kuntien mahdollisuuksia ja vastuuta
kasvattaa.
Siirtymiä palkansaaja-aseman ja yrittäjyyden välillä pitää sujuvoittaa. Yritysten ALV-velvollisuuden alarajaa
on nostettava, yrittäjien sairasloman omavastuuajasta on poistettava kolme päivää ja epäkohdat yrittäjien
perheenjäsenten sosiaaliturvassa on korjattava.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
SDP on valmis toteuttamaan eläkeuudistuksen työmarkkinajärjestöjen tekemän sopimuksen pohjalta.
SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen
suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja
tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin
tarjoamat palvelut.
Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia,
parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja.
Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Soteuudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan.
SDP on valmis jatkamaan rakennepoliittisessa ohjelmassa käynnistettyä kuntien normien, tehtävien ja
velvoitteiden arviointia tavalla, joka ei vaaranna palveluiden saatavuutta ja laatua tai työntekijöiden
oikeuksia, yksilöiden oikeusturvaa tai ympäristön tilaa.
SDP on valmis keskustelemaan koko valtion- ja aluehallinnon uudistamisesta. Mahdollinen hallinnon
kokonaisuudistus tulee valmistella parlamentaarisesti.
SDP pitää tärkeänä, että kuntauudistusta jatketaan koko maassa elinvoimaisten kuntien luomiseksi ja
paikallisdemokratian vahvistamiseksi. Elinvoimaisemmat ja vahvemmat kunnat kykenevät kantamaan
nykyistä paremmin vastuun paikallisella tasolla järjestettävistä palveluista. Kansantalouden näkökulmasta
on oleellista keskittyä erityisesti kasvukeskusten ja metropolialueen kysymyksiin.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset?
SDP katsoo, että turvallisuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kasvavan keskinäisen
riippuvuuden maailmassa edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista ja maailmanlaajuista siirtymistä
ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Suomi harjoittaa aktiivista
vakauspolitiikkaa ja osallistumista sellaiseen konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kriisien rauhanomaiseen
ratkaisemiseen tähtäävään kansainväliseen yhteistyöhön, jonka keskeisiä välineitä ovat monenkeskinen
asevalvonta ja aseidenriisunta, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja
ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukeminen. YK:n uuden kehitysagendan valmistelussa Suomen tulee
nostaa esiin myös veroparatiisien vastaista työtä.
Suomi on omasta uskottavasta koko maan puolustuksestaan huolehtiva, sotilasliittoon kuulumaton
Euroopan unionin jäsenvaltio. Suomella on toimiva omaa puolustustamme palveleva kumppanuusyhteistyö
Naton kanssa. SDP kannattaa pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämistä. Näemme
erityisen suuria mahdollisuuksia Pohjolan kahden liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin yhteistyön
syventämisessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaa siitä, ettei maamme aluetta voi ajatella
käytettävän minkäänlaiseen muita maita uhkaavaan sotilaalliseen tarkoitukseen. Itsenäinen kansakunta
määrittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa perusratkaisut kussakin ajassa itse. SDP pitää tärkeänä myös
EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista sekä puolustusyhteistyön syventämistä
kokonaisturvallisuuden pohjalta.
SDP katsoo, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua yleisen asevelvollisuuden ja koko maan
puolustamisen varaan.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
SDP pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisena ja rakentavana Euroopan unionin jäsenenä niin omien
etujensa kuin koko Euroopan yhteiseksi hyväksi. EU:n ja Suomen haasteet ja tavoitteet talouden,
investointien ja työllisyyden kohentamisessa ovat yhteiset. Euroopan taloudellinen elpyminen on edellytys
myös Suomen viennin piristymiselle ja siten kansallisista taloudellisista ongelmista selviämiselle.
SDP katsoo, että Suomen EU-politiikan painopisteeksi on asetettava työllistävän taloudellisen kasvun
nopeuttaminen Euroopassa, sisämarkkinoiden kehityksen turvaaminen, elinkeinorakenteen uudistaminen,
sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen sekä kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka. Digitaalisten
sisämarkkinoiden synnyttäminen on erityisen tärkeää. Harmaan talouden ja veronkierron torjuminen tulee
nostaa korkealle EU:n agendalle.
Tulevan hallituksen tulee jatkaa päättyneellä hallituskaudella noudatettua linjaa, jossa Suomen vastuita
eurokriisin hoidossa rajataan. SDP voi yhtyä liitteen 1 mukaiseen kirjausesitykseen niiltä osin, kun kyse on
kielteisestä kannasta Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa sekä liittyen Euroopan
vakausmekanismin toimintaan. EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta on pidettävä kiinni. Suomen ei pidä
luopua neuvotelluista vakuuksista.
Vaikeasti ennakoitavien vaikutusten välttämiseksi linjausten tulisi antaa hallitukselle tilaa toimia myös
muuttuvissa tilanteissa. SDP kannattaa talous- ja rahaliiton kehittämistä siten, että rahoitusjärjestelmän ja
julkisen sektorin kohtalonyhteyttä vähennetään. EU:n pankkiunioni tulee saattaa loppuun. Keskeisenä
elementtiä ohjauksessa on tarpeellisen talouspoliittisen koordinaation yksinkertaisuus ja jäsenvaltioiden
omistajuus.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
SDP näkee, että perheiden hyvinvoinnin edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on saada aikaan soteuudistus, jolla kyetään parantamaan peruspalveluiden laatua ja saatavuutta. Painopistettä tulee siirtää
korjaavasta toiminnasta ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveyden edistämiseen.
Lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun voimavaroja tulee vahvistaa. Päivähoito-oikeutta ei tule
rajoittaa eikä päivähoitomaksujen aiheuttaa kannustinloukkuja. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on
otettava osaksi lainsäädäntö- ja budjettivalmistelua. Perheiden ja lasten kanssa työskentelevien henkilöiden
osaamistasosta on huolehdittava. Lasten ja nuorten välistä eriarvoisuutta tulee vähentää tehokkaasti.
Tämä tarkoittaa mm. tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksista huolehtimista. Lasten oikeutta molempiin
vanhempiinsa erotilanteissa tulee vahvistaa mm. kehittämällä palveluita lasten huolto- ja
tapaamisasioissa.
Työelämän tulee joustaa perheiden ehdoilla. Työntekijälähtöistä joustavaa siirtymistä osa-aikatyöhön on
helpotettava. Työmarkkinoiden tasa-arvoa on vahvistettava nopeuttamalla erityisesti nuorten naisten
paluuta äitiysvapailta työelämään, jakamalla perhevapaat nykyistä tasaisemmin sukupuolten välillä,
kehittämällä vanhemmuuden kustannusten jakamista sekä jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa
tavoitteena sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventaminen ja lopulta poistaminen.
Valtiovallan on toimittava aktiivisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon kaventamisen eteen.
Epäsäännöllistä työtä tekevien ihmisten asemaa ja heidän kokemaansa epävarmuutta tulee helpottaa
säätämällä työsopimuslaissa tuntitakuusta.
Eriarvoisuuden vähentäminen sosioekonomisten väestöryhmien välillä on nostettava keskeiseen asemaan
hallitusohjelmassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaista keinovalikoimaa niin sosiaali-, koulutus-,
asunto- kuin työmarkkinapolitiikassa. Syrjäytymisen ehkäisyn osalta pääpaino on asetettava
ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen sekä erityisesti lapsiköyhyyden vähentämiseen.
Sote-uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava terveyserojen kaventaminen. Aikaisin tapahtuvaa
syrjäytymistä ja eriarvoisuutta on torjuttava vahvistamalla varhaiskasvatuksen asemaa sekä uudistamalla
perusasteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää eroja kaventavaan suuntaan. Jokaiselle nuorelle
varmistetaan paikka laadukkaaseen toisen asteen koulutukseen ja toimitaan tehokkaasti koulupudokkuutta
vastaan. Nuorisotakuuta on jatkettava sekä vahvistettava erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten pääsyä
palveluiden piiriin.
SDP pitää tärkeänä, että eläkkeiden indeksikorotukset maksetaan sovitusti ja että takuueläkettä
korotetaan. Perusturvan korotuksen ulkopuolelle jääneiden vähimmäisetuuksien jälkeenjääneisyyteen tulee
puuttua. Omaishoitoa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan, varmistaa riittävä
taloudellisen ja muun tuen taso sekä luoda sopimusomaishoidolle yhtenäiset kriteerit. Yksinäisyydestä
kärsivien ikäihmisten asemaa parantamaan on luotava erillinen toimenpideohjelma. Vanhuspalvelulakia
tulee täydentää sitovalla hoitajamitoituksella.
Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi SDP pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella uudistetaan
mm. asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö, vammaispalvelulaki, mielenterveyslaki sekä
kuntoutusjärjestelmä.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
SDP pitää tärkeänä, että kansallisen osaamispohjan vahvistaminen nostetaan keskeiseen asemaan
hallitusohjelmassa sekä hallituksen työssä tulevalla vaalikaudella. Peruskoulun kehittämisessä on
kiinnitettävä erityistä huomiota laskeviin oppimistuloksiin sekä oppilaiden ja koulujen välisten erojen
kasvuun. Lähikouluperiaatetta tulee vahvistaa, kodin ja koulun yhteistyötä lisätä, opettajakoulutusta ja
pedagogiikkaa kehittää erityisesti digitaalisten valmiuksien osalta sekä kehittää koulujen rahoitusta eroja
kaventavaan suuntaan.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää. Toisen asteen koulutusjärjestelmä
tulee uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistuksen tavoitteeksi tulee asettaa perusasteen päättäville nuorille
mahdollisuus laadukkaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen maan kaikissa osissa sekä työelämässä
toimiville aikuisille mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen. Kuluneella vaalikaudella
käynnistettyä Tulevaisuuden peruskoulu -hanketta tulee jatkaa ja viedä sen esityksiä täytäntöön.
Korkeakoulutuksen läpäisyä tulee tehostaa opintoja sujuvoittamalla ja tarjontaa lisätä hakijasumaa
purkamalla siten, että suomalaisten suhteellinen asema koulutettuna kansakuntana keskeisiin
verrokkimaihin verrattuna vahvistuu. Avointa väylää on kehitettävä vaihtoehtoisena tapana suorittaa
korkeakoulututkinto. Lainsäädännölliset esteet korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseltä tulee poistaa.
Aikuisten osaamisperustaa tulee vahvistaa erityisesti työuran aikaista koulutusta kehittämällä. Erityinen
kohderyhmä ovat ilman tutkintoa olevat aikuiset, joiden työttömyysriski on suurin.
Koulutusvientiä tulee edistää tehokkain toimenpitein.
Kouluverkon uudistamisella ja uusien oppimisympäristöjen luomisella on kansallisesti suuri taloudellinen
merkitys. Kouluverkon korjausvelkaa on alennettava. Valtion toimin tulee vahvistaa modernien
oppimisympäristöjen ja uusien koulukonseptien luomiseen liittyvää osaamista ja sen käyttöä esimerkiksi
tätä varten perustettavan uuden yhtiön avulla.
Tasa-arvoiseen sivistykseen liittyy keskeisesti kansalaisten mahdollisuus nauttia korkeatasoisesta
kulttuurista. SDP pitää tärkeänä, että kulttuurin mahdollisuudet niin hyvinvoinnin edistäjänä kuin uuden
elinkeinotoiminnan lähteenä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään määrätietoisesti.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Suomen julkishallinto on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu tehokkaaksi. Sääntelyn määrää ja säännösten
tarpeellisuutta tulee arvioida paitsi halutun vaikuttavuuden, myös asioinnin helppouden ja
yksinkertaisuuden näkökulmasta. Valitusprosesseja sekä lupa- yms. elinkeinotoiminnan käynnistämiseen ja
laajentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja tulee selkeyttää ja nopeuttaa merkittävästi. Tavoitteeksi tulee
asettaa se, että hallinto toimii yritysten ja kansalaisten kannalta mahdollisimman yksinkertaisesti ja
läpinäkyvästi, yhden luukun periaatetta noudattaen. Hallintopäätöksille ja valitusten käsittelylle on
asetettava sitovat käsittelyajat. Viranomaisten yhteistyötä on tehostettava siten, etteivät viranomaiset
valita toistensa päätöksistä. Normien purussa tulee jatkaa myös rakennuslainsäädännön normitalkoita
rakentamisen laatua heikentämättä. SDP on valmis neuvottelemaan erikseen määritellyistä ja sovittavista
kokeiluista, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja työllisyyden hoitoa.
Digitalisaation mahdollisuudet elinkeinorakenteen uudistamisessa, julkisen hallinnon tehostamisessa sekä
julkisten palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamisessa ovat valtaisat. SDP edistäisi digitalisaatiota
mm. kiirehtimällä kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, avaamalla julkisia tietovarantoja, kehittämällä
lainsäädäntöä ja infrastruktuuria tukemaan reaaliaikaisten ja itseohjautuvien järjestelmien laajaa
käyttöönottoa, varmistamalla keskeisen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, kokoamalla ICT-,
digitalisaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan sisällöt yhteen paikkaan valtion hallinnossa sekä tehostamalla
julkisen sektorin ICT-hankintoja ja niiden arviointia sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Julkisissa ICThankinnoissa tulee edellyttää avoimia rajapintoja ja määritellä periaatteet avoimen koodin käytön
lisäämiselle. Pedagogiikkaa tulee uudistaa niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään
kaikilla koulutustasoilla oppimisen tukena. Kansalaisille tulee taata riittävät oikeudet omiin tietoihinsa.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Biotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle. Biotalous on tärkeä nähdä sektorirajat
läpileikkaavana teemana. SDP pitää tärkeänä, että mm. biotalouden uusien investointien edellytykset
turvataan esimerkiksi infrastruktuuria kehittämällä. Tuet tulee suunnata erityisesti kokeileviin, eli ns.
demohankkeisiin sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Raaka-ainemarkkinoita tulee
kehittää siten, että lopputuotteiden jalostusarvo on mahdollisimman korkea. On tärkeää edistää aktiivista
metsänhoitoa puuhuollon turvaamiseksi. Alojen osaavan työvoiman riittävyydestä tulee huolehtia.
SDP katsoo kiertotalouden sisältävän merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle niin taloudellisesti kuin
kestävän kehityksen mukaisen yhteiskuntakehityksen hengessä. Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä globaaliin
kärkeen kiertotalouden idean mukaisten innovaatioiden kehittämisessä, käyttöönotossa kotimarkkinoilla
sekä viennissä. On tärkeää poistaa alan toimintaa hidastavia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä, jotta
jätteet ja teollisuuden ja palveluiden sivuvirrat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Julkisten hankintojen
merkitys markkinoiden synnyttäjänä on oleellinen kysymys. Alaa koskevan tutkimuksen ja tuotekehityksen
riittävästä resursoinnista tulee huolehtia. Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on säilyttää itsenäinen
ympäristöministeriö.
Suomalaisen ruuan tuotannon osalta keskeistä on vahvistaa erityisiä kilpailukykytekijöitämme kuten laatua
ja puhtautta. SDP pitää tärkeänä, että lähiruoan käyttöä lisätään lähiruokaohjelman linjausten pohjalta.
Luomutuotannon pinta-alaa tulee lisätä, tukea tuottajien yhteistoimintahankkeita sekä vahvistaa
luomutuotannon ja -jalostuksen yhteistyötä. Suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistäminen ja
tunnetuksi tekeminen on osa ruuan tuotannon kannattavuuden parantamista.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Kansallisten kantojen valmistelussa on nojauduttava viime vaalikaudella yksimielisesti hyväksyttyyn
parlamentaarisesti valmisteltuun energia- ja ilmastopolitiikan tiekarttaan.
SDP pitää hallitustunnustelijan ehdotusta kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi
oikeansuuntaisena. Kirjauksessa mainittua energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä on tavoiteltava
pyrkimällä EU-tasolla toteuttavan yhteisen kompensaatiojärjestelmän luomiseen. Mikäli tämä osoittautuu
mahdottomaksi, tulee hallituksen olla valmis EU-säännöstön mukaan mahdollisen kansallisen
kompensaation käyttöönottoon.
SDP pitää vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamista uusiutuvan energian osuuden ja päästöjen
vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä realistisena. Tavoite tulee pyrkiä saavuttamaan
mahdollisimman markkinaehtoisesti. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta on kiinnitettävä
erityishuomiota energiatehokkuuden määrätietoiseen kasvattamiseen sekä edistyneiden
energiateknologioiden käyttöönottoon. Liikenteen korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden
rinnalla tulee huomioida myös muiden vähäpäästöisten käyttövoimamuotojen ja älykkäiden
liikenneratkaisujen edistäminen.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
SDP pitää tärkeänä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä, maahanmuuttajien
työllisyyden parantamista, kielikoulutuksen lisäämistä, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantamista,
turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista sekä maahanmuuttajien asuinolosuhteiden kehittämistä
segregaatiota vähentävään suuntaan.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
SDP on valmis kaksivaiheiseen prosessiin siten, että toukokuun neuvotteluissa sovitaan hallitusohjelman
kärkiteemat, puolueiden yhteinen sitoutuminen eri hallinnonalojen työn päälinjoihin sekä selkeät
jatkovalmistelua ohjaavat linjaukset. Hallituksen tarkka, lakiesitykset sisältävä toimintasuunnitelma
tuodaan selontekona eduskuntaan syysistuntokauden alussa. Pidämme tärkeänä, että kaikki hallitukseen
osallistuvat puolueet voivat sitoutua hallitusneuvotteluissa syntyneeseen tulokseen. Tämä edellyttää sitä,
että hallitusohjelmasta on voitava sopia riittävällä yksiselitteisyydellä ja tarkkuudella.
SDP on valmis käymään keskustelua hallitustyöskentelyn uudistamisesta. Uudistamisen yhteydessä on
kuitenkin pidettävä tärkeänä, ettei hallitustyön demokraattinen ohjaus heikkene. Hallituksen työn
onnistumiselle on myös määriteltävä selkeät, mitattavissa olevat kriteerit.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
SDP on valmis hallitusvastuuseen Juha Sipilän johtamassa enemmistöhallituksessa. SDP:llä ei ole erityisiä
ennalta määriteltyjä kynnyskysymyksiä vaan hallitusohjelman kokonaisuus ratkaisee, voiko SDP osallistua
hallitustyöhön. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että myös uusi hallitus edellisen hallituksen tavoin
sitoutuu suomalaista yhteiskuntaa uhkaavan eriarvoisuuden vähentämiseen ja että se arvioi kaikkia
toimiaan myös tämän tavoitteen valossa. Lisäksi SDP edellyttää, että hallitusohjelmassa linjataan erityisesti
työelämän kehittämiseen sekä tasa-arvon vahvistamiseen liittyviä elementtejä. Tämän lisäksi hallituksen
tulee sitoutua kolmikantaiseen yhteistyöhön.
*******
Liite 1: Tunnustelijan ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan
Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino
euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja
julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun
toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli
Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen
kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus
tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta.
EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen
mukaan. Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no bail-out -säännön ja talouspolitiikan kehikon
uskottavuuden. Hallitus tukee vahvaa sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä.
Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. Tavoitteena tulee olla
talouspolitiikan koordinaatiokehikon yksinkertaistaminen ja sen myötä talouspolitiikan omistajuuden
palauttaminen jäsenvaltioille. Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien
rakenteiden purkaminen.
Liite 2: Tunnustelijan ehdotus kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan
Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta
ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä
energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.
Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen
vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa
varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus
päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien
liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan.
5. Vihreät
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Vision avainsanoja:
uudistumiskykyisyys, osaaminen, tasa-arvo, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta, luonnon ja ympäristön
kunnioittaminen, kannustavuus, luovuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys.
Tehdään uusiutuvan energian vallankumous. Laaditaan määrätietoinen ohjelma, jolla siirretään Suomi
hajautetun puhtaan kotimaisen energian aikakauteen ja luodaan samalla työtä koko Suomeen. Asetetaan
tavoitteeksi nostaa uusiutuvien osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja määritetään tavoitevuosi
fossiilivapaalle Suomelle.
Uutta työtä uusilta aloilta ja uusista liiketoimintamalleista. Haetaan kasvua ja työllistävyyttä maailman
muutosten tarjoamista mahdollisuuksista: puhtaasta teknologiasta, bio- ja kiertotaloudesta,
digitalisaatiosta, luovista aloista ja robotiikasta. Vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä.
Päivitetään sosiaaliturva tähän aikaan. Luodaan turvaa työelämän muutokseen ottamalla askeleita kohti
perustuloa ja toteuttamalla perustulokokeilu. Perustulo tekee työn vastaanottamisesta helpompaa, mikä
parantaa työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä. Vahvistetaan työelämän tasa-arvoa sekä torjutaan köyhyyttä ja
eriarvoisuutta.
Pidetään koulutus laadukkaana, tasa-arvoisena ja maksuttomana. Koulutuksesta leikkaaminen on tullut
tiensä päähän. Uudistetaan koulutusta niin että se pysyy kiinni ajassa ja luo tulevaisuudessa tarvittavaa
osaamista.
Turvataan hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet
sellaisiksi, että kykenemme palvelemaan ihmisiä myös silloin kun palveluiden tarve kasvaa väestön
ikääntyessä. Edistetään ihmis- ja perusoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia ja palveluiden saavutettavuutta.
Modernisoidaan julkinen sektori digitalisaation ja avointen tietoratkaisujen avulla.
Suojellaan yhteinen ympäristömme. Tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja laaditaan suunnitelma,
jolla leikkaamme päästöistä yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä. Otetaan selviä edistysaskeleita
luontomme ja eläintemme suojelussa ja pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Suomen
kaunis luonto luo työtä suomalaisille ympäri maata.
Kannetaan globaalia vastuuta. Suomi kantaa vastuunsa kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa
toiminnassa, osallistuu aktiivisesti rauhanvälitykseen, rauhanturvatoimintaan ja siviilikriisinhallintaan.
Olemme mukana vähentämässä globaalia eriarvoisuutta ja turvaamassa ihmis- ja perusoikeuksia sekä
edistämme kansainvälisiä sopimuksia niin ihmisoikeuksien kuin korkean ympäristönsuojelun tason
toteuttamiseksi.
2.Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Vihreät jakaa VM:n tilannekuvan Suomen talouden nykytilasta ja kestävyysvajeen (5 %) suuruudesta.
Kestävyysvajeen purkamiseksi ja Suomen saamiseksi nousuun katsomme että tarvitaan merkittäviä
uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä, kasvattavat verotuloja ja vähentävät julkisia menoja. Kestävyysvaje
tulee kuroa umpeen toimilla, joilla ei heikennetä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta,
keskeisiä palveluita, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tai kotimarkkinoiden toimintaa.
Tärkeimpinä keinoina esitämme: 1. kunnianhimoista työllisyysohjelmaa, tavoitteena luoda 200 000 uutta
työpaikkaa 2. sote-uudistuksen viemistä maaliin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
integraation ja rahoituksen yksikanavaisuuden toteuttavalla tavalla 3. julkisen sektorin uudistamista
erityisesti digitalisaation keinoin, panostamalla hyvään johtamiseen ja laittamalla julkiset tietojärjestelmät
kuntoon.
VM arvioi valtion- ja kuntatalouden tasapainon edellyttävän kuuden miljardin sopeutustoimia seuraavan
vaalikauden aikana. Pidämme viisaampana tavoitella talouden tasapainoa ja kestävyysvajeen purkamista
kahdessa vaalikaudessa. Leikkauksina ja veronkorotuksina toteutettu kuuden miljardin sopeutus
vaalikauden aikana kuristaisi kansantaloutta, supistaisi kysyntää, laskisi verotuloja ja heikentäisi valmiiksi
heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.
Kansantalouden kokonaiskysyntään vaikuttavat sopeutustoimet voidaan päättää hallituskauden alussa,
mutta niiden toimeenpano tulee aloittaa vasta vaalikauden puolivälissä Talouspolitiikan arviointineuvoston
raportin mukaisesti.
Olettaen että teemme kasvuhakuisen työllisyys- ja investointiohjelman ja jatkamme määrätietoisesti
yhteiskunnan uudistamista, jää suorien sopeutusten tarve tällä vaalikaudella selvästi alle 2 miljardin euron.
Suoraa budjettisopeutusta tekisimme 1,7 miljardin euron edestä ensisijassa karsimalla ympäristölle
haitallisia tukia ja jatkamalla toimia harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi.
3.Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Kokonaisveroasteen nousun hillintä on hyvä lähtökohta seuraavan hallituksen talouspolitiikalle. Olemme
kuitenkin valmiita maltillisiin verojen korotuksiin mikäli palveluiden ja tulonsiirtojen turvaaminen sitä
edellyttää.
Tärkein tavoitteemme on jatkaa ekologista verouudistusta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn
verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Kohdentaisimme työn verojen kevennykset pieni- ja
keskituloisille.
Toinen talouden kasvua tukeva verotuksen painopisteen siirto olisi pienten osinkojen vapauttaminen
verosta ja sen rahoittaminen kiristämällä listaamattomien osinkojen verotusta ja pääomatuloverojen
progressiivisuutta. Tämä tukisi myös tavoitetta verotuksen progression säilyttämisestä.
Kolmantena hakisimme liikkumavaraa yrittäjyyden edistämiseen jatkamalla asuntolainojen
korkovähennysten poistoa asteittain.
Kaiken kaikkiaan katsomme, että verotus on valjastettava työllis- ja kasvutavoitteen saavuttamiseen sekä
ilmastonmuutoksen hillintään.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Uudistetaan sosiaaliturvaa - tehdään työn vastaanottamisesta aina kannattavaa
· Aloitetaan uudistus toteuttamalla ensin perustulokokeilu, jonka tulosten perusteella valmistellaan
koko maassa käyttöön otettava perustulomalli
· Jatketaan samalla nykyisen sosiaaliturvan kehittämistä kohti perustuloa: nostetaan
ansiotuloverotuksen perusvähennystä, helpotetaan työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista
esimerkiksi kehittämällä asumistukea ja korottamalla toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa.
Puretaan kannustinloukkuja myös vahvistamalla sosiaaliturvaa henkilökohtaisena oikeutena ja
poistetaan puolison tai vanhempien tulojen vaikutus niistä etuuksista, joihin ne vielä vaikuttavat.
· Korjataan mikroyrittäjien, itsensä työllistäjien ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa.
· Pidennetään yrittäjän starttirahakautta pidentämällä perusjaksoa 12 kuukauteen ja koko kautta 24
kuukauteen
· Mahdollistetaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttämistä starttirahana
· Mahdollistetaan työttömyysturvaan yhdistelmävakuutus silloin kun henkilö on vuorotellen
palkansaaja ja yrittäjä
Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yrityksien mahdollisuuksia työllistää
· Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista luomalla määräaikainen huojennus
työnantajalle ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukuluihin
· Nostetaan ensi vaiheessa ALV-velvollisuuden huojennusraja 55 000 euroon.
Edistetään yrittäjärauhaa. Toteutetaan yhden luukun periaate palveluissa ja turhan byrokratian ja
sääntelytaakan karsiminen etenkin mikroyrityksiltä. Lupamenettelyissä otetaan käyttöön
palvelusitoumus siitä, että lupa-anomukset käsitellään tietyssä määräajassa.
· Tasataan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset
· Lisätään työperäistä maahanmuuttoa muun muassa luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja
tarjoamalla ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
Investoidaan uutta kasvua tukeviin infrahankkeisiin,
· Parannetaan rataverkoston kuntoa, investoidaan kaksoisraiteisiin ja uusiin nopeisiin ratayhteyksiin
ja vauhditetaan suurten kaupunkien raideliikennehankkeita.
· Huolehditaan tieverkon ja ratayhteyksien kunnossapidosta sekä raiteiden sähköistyksistä.
· Lisätään pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntorakentamista, jotta tarjonta vastaa
paremmin kysyntään ja työvoiman liikkuvuus paranee. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon
ehdot uusitaan kannustavasti siten, että riittävä kohtuuhintainen ja esteetön asuntotuotanto
varmistuu.
· Korjataan nopeutetusti homevaurioisia julkisia rakennuksia
Toteutetaan kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous
· Nostetaan uusiutuvan energian osuus Suomessa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
· Panostetaan kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin ja hajautettuun pientuotantoon.
· Perustetaan energiarahasto, jolla rahoitetaan ja vauhditetaan energiamurrosta.
· Siirrytään nettolaskutukseen, jossa pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa sähkön
erotuksesta.
· Kehitetään älykästä sähköverkkoa, joka tasaa kulutushuippuja ja vähentää säätö- ja varavoiman
tarvetta.
· Parannetaan koko yhteiskunnan energiatehokkuutta.
· Nopeutetaan siirtymää sähkö- ja biokaasuautoihin: nollapäästöautoille säädetään määräajaksi
nollaverot.
· Otetaan käyttöön tienkäyttömaksut, joilla kerätään maksuja sieltä, missä ruuhkat ovat suurimmat
ja joukkoliikenne toimivaa. Järjestelmä alentaa autoilun kustannuksia siellä, missä auton käytölle ei
ole vaihtoehtoa.
· Ulotetaan syöttötariffi maatilojen biokaasulaitoksille sekä yhdistetyille sähkön ja lämmön
pientuotantolaitoksille
Panostetaan uusiin kasvualoihin
· Toteutetaan biotalousstrategiaa: edistetään ekoinnovaatioita ja teollisia symbiooseja
· Toteutetaan cleantech –strategiaa: tuetaan puhtaan teknologian investointeja, käytetään
energiarahastoa ja varmistetaan riskirahoituksen saatavuus
· Tehdään puhtaasta teknologiasta suomalaisen viennin painopiste
· Kohdistetaan 10 prosenttia julkisista hankinnoista puhtaan teknologian tuotteisiin ja innovatiivisiin
hankintoihin.
· Edistetään kiertotaloustavoitteita ja vauhditetaan kansallisella toimenpideohjelmalla Suomen
siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätteen ja materiaalien kierrätysaste on tuntuvasti nykyistä
korkeampi.
· Nostetaan toimintatapojen uudistuksilla ja digitalisaatiolla Suomi kärkeen älykkäiden palveluiden
tuottamisessa
·
5.Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
Olemme sitoutuneet työmarkkinajärjestöjen esittämän eläkeuudistuksen läpivientiin ja pidämme
eläkeuudistuksen toteuttamista välttämättömänä. Samoin pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen
toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen
perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista
kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille.
Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla
vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä.
Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää
ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen
suunnittelu.
Olemme valmiita jatkamaan työtä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi, johon käynnissä olevat
kuntakokeilut tuovat lisää tietoa koskien myös normien väljentämisen mahdollisuuksia.
Emme näe tarvetta merkittäviin muutoksiin ministeriörakenteessa, mutta valtioneuvoston kanslian asemaa
hallituksen työn koordinoinnissa on syytä vahvistaa. Valtion aluehallinnon uudistaminen on tarpeellista.
Uudistuksessa itsenäisen ympäristöministeriön sekä ympäristöhallinnon asema ja resurssit on turvattava.
Valtion aluehallintouudistus on sovitettava yhteen mahdollisen maakuntahallinnon vahvistamisen kanssa.
6.Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset
linjaukset?
Ulkopolitiikka
Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkein vaikutuspaikka on Euroopan unioni. Suomi toimii aktiivisesti YK:n
aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, ja tukee alueellisten organisaatioiden, kuten ETYJ:n käyttöä
konfliktien ratkaisemisessa. Suomi edistää rauhavälitystä, rauhanturvatoimintaa ja siviilikriisinhallintaa
osana konfliktien ratkaisua.
Suomi pitää kansainvälisessä yhteistyössä tärkeänä periaatteena kansainvälisten sopimusten
kunnioittamista, maiden itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin tunnustamista sekä rahanomaisia
keinoja konfliktien ratkaisemiseksi. Suomi ei hyväksy voimapolitiikan käyttöä konfliktien ratkaisussa. Tämän
vuoksi Suomi osallistuu Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi myös EU:n yhteisiin talouspakotteisiin Venäjään
vaikuttamiseksi.
Suomelle ovat toimivat Venäjä-suhteet sekä Itämeren alueen vakaus tärkeitä. Näitä toteutetaan sekä niin
osana kansainvälistä yhteistyötä, EU:n kautta kuin kahdenvälisesti.
Kansainvälisen jännityksen ja epävarmuuden lisääntyessä EU:n ja kansallinen huoltovarmuus ovat yhä
tärkeämpiä kysymyksiä. Sen vuoksi Suomi tukee ratkaisuja, joilla EU:n yhteistä energiaturvallisuutta ja
huoltovarmuutta voidaan parantaa.
Suomi pitää tärkeänä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, ja on valmis tukemaan demokratiaja ihmisoikeusliikkeitä sekä ihmisoikeuspuolustajia kaikkialla maailmassa.
Suomelle arktisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta Suomi ei kannata pohjoisten alueiden
merenalaisten fossiilivarantojen hyödyntämistä. Suomi toimii aktiivisesti arktisten alueiden
luonnonsuojeluverkoston kehittämiseksi. Suomen tulee myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia ja ratifioida
tällä vaalikaudella 169- sopimus.
Suomen kehitysyhteistyön rahoituksessa varmistetaan kehitys, joka vie kohti YK:ssa asetettua 0,7 %:n
tavoitetta vuoteen 2019 mennessä. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon.
Suomi painottaa kehityspolitiikassaan ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen tukemista, köyhyyden
poistamista, kestävää kehitystä, ilmastomuutoksen torjuntaa, kehitysmaiden omien verojärjestelmien
kehittämistä ja koulutusta. Myös seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä naisten, vammaisten ja
seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat Suomen toiminnassa tärkeitä. Suomen kehityspolitiikka on
johdonmukaista ja siinä painotetaan avoimuutta, kehitysmaiden omistajuutta, keskittämistä köyhimpiin
maihin ja tuloksellisuutta. Muiden politiikan alojen, kuten kauppapolitiikan, tulee johdonmukaisesti tukea
kehityspolitiikan tavoitteita.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Vihreiden mielestä Suomi säilyy nykytilanteessa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Suomen
turvallisuuspolitiikasta voidaan hallituskauden aikana tehdä kokonaisvaltainen selvitys, jonka osana
selvitetään myös mahdollisen NATO-jäsenyyden edut ja haitat.
Suomen sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa tulee lisätä muun muassa materiaalihankinnoissa,
materiaalin yhteisomistuksessa ja –käytössä, ilmatilan ja merialueen valvonnassa ja yhteisissä
harjoituksissa. Turvallisuuspoliittista yhteistyötä voidaan lisätä myös muiden Pohjoismaiden kanssa
esimerkiksi yhteistä harjoitustoimintaa lisäämällä.
Suomi pyrkii syventämään EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Vaikutetaan siihen, että
EU:n kyky toimia kriisinhallintatehtävissä ja kriisien pysäyttämiseksi vahvistuu. EU:n nopean toiminnan
joukot sekä pooling & sharing –periaate ovat tässä avainasemassa.
Asepalveluksen sisältöä pyritään edelleen kehittämään, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon uudet
turvallisuusuhat, kuten hybridi- ja kyberuhat. Turvataan uskottavan puolustuksen kannalta välttämättömät
puolustusvoimien materiaalihankinnat.
Kehitetään osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisätään Suomen osallistumista YK-johtoisiin
rauhanturvaoperaatioihin siten, että YK-johtoisten rauhanturvaoperaatioiden osuus säilyy merkittävänä.
Mikäli Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi alueelle tarvitaan kansainvälistä rauhanturvaoperaatiota, Suomella
tulee olla valmius siihen osallistumiseksi.
Suomen on varauduttava uusien uhkien torjumiseen ja käsittelyyn, kuten ympäristökatastrofien
aiheuttamiin kriiseihin.
7.Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Vihreiden mielestä Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksentekoon. EU:n tulee edistää vakautta
ja rauhaa Euroopassa ja koko maailmassa. Vihreiden tärkeänä tavoitteena on ihmis- ja kansalaisoikeuksien
sekä tasa-arvon edistäminen EU:n jäsenmaissa. Ihmisoikeudet ja köyhyyden sekä eriarvoisuuden
vähentäminen tulee nostaa osaksi kaikkea EU:n politiikkaa.
EU:n talouspolitiikan tulee perustua ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. EU:n on edistettävä
kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa niin jäsenmaissa kuin kansainvälisissä
neuvotteluissa. EU:n on vähennettävä jäsenmaidensa keskinäistä verokilpailua ja kitkettävä veroparatiiseja
ja yritysten veronkiertoa. EU:n kansanvaltaisuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä on parannettava.
Liitteen yksi kirjaus ei vastaa sellaisenaan Vihreiden näkemystä. Kriisimaiden omat kansalliset toimet ovat
lähtökohtaisesti ensisijainen keino talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi.
Kannatamme myös sijoittajavastuun toteuttamista. Euroopan vakausmekanismin ehdoton rajoittaminen
nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteisiin ei kuitenkaan ole mahdollista, jos rahoitusongelmat
pahenevat merkittävästi jossakin tai joissakin euroalueen maissa. Pidämme tärkeänä myös toimia
yhteiskunnallisten kriisien estämiseksi ja lievittämiseksi EUn jäsenmaissa. Yhden EU-maan yhteiskunnan
kriisiytymiskierre horjuttaa yhteiskunnan vakautta laajemminkin ja sillä tulisi olemaan hyvin haitallisia
heijastusvaikutuksia myös Suomeen.
Vihreät eivät kannata sitä, että talouspolitiikan koordinaatiosta pyritään luopumaan ja talouskriiseihin
ajautuneet maat jätetään vaille tukea. Talouskriisit Euroopassa aiheuttavat kielteisiä taloudellisia
vaikutuksia myös Suomelle, jonka talous on monin tavoin kytkeytynyt EU:n talouteen. Lisäksi ehdoton
vaatimus talouspolitiikan koordinaatiosta luopumista saattaisi johtaa siihen, että Suomi ei voisi saada
tukea, esimerkiksi elintarviketeollisuudelleen tilanteessa, jossa Venäjän vastaiset talouspakotteet
heikentävät elintarviketeollisuuden kannattavuutta.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Erot hyvinvoinnissa perheiden välillä ovat kasvaneet ja lapsiköyhyys on lisääntynyt. Emme saa päästää
lasten luokkayhteiskuntaa syntymään. Vihreille on tärkeää että jokaiselle lapselle luodaan tasa-arvoiset
lähtökohdat kasvuun. Haluamme parantaa perheiden hyvinvointia auttamalla heikoimmassa asemassa
olevia ja lisäämällä tasa-arvoa vanhemmuuteen.
Vihreät haluavat vähentää lapsiköyhyyttä tukemalla köyhiä lapsiperheitä niille kohdennetuilla toimilla,
kuten opintotuen huoltajakorotuksella, toimeentulotuen yksinhuoltajakorotuksen kasvattamisella ja
kehittämällä lapsiperheiden asumistukea. Sosiaaliturvasta on purettava kannustinloukkuja. Perustulo tekisi
työn tekemisestä aina kannattavaa. Korkeat asumisen kustannukset ovat monille perheille suurin
toimeentulon ongelma. Siksi kehittäisimme asumistukea korottamalla sitä niin, ettei toimeentulotukea
tarvittaisi asumismenojen kattamiseen. Perheitä on tuettava lapsi- ja perhepalveluilla, joita on kehitettävä
huomioimaan erilaiset perhemallit ja perheiden vaihtuvat elämäntilanteet. Sote-uudistuksella tulee luoda
perheille helposti saatavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita kuten lapsiperheiden kotiapua.
Apua on saatava aina, yhdeltä luukulta ilman turhaa byrokratiaa. Kaikkein heikommassa asemassa olevien
tilannetta ei voi heikentää perusturvan indeksijäädytyksillä. Ne johtavat toimeentulotukiriippuvuuteen, joka
heikentää työllistymistä.
Haluamme tuoda tasa-arvoa vanhemmuuteen, parantaa vanhempien asemaa työmarkkinoilla ja taata
vauvoille paremmat mahdollisuudet olla kotona molempien vanhempiensa hoivassa. Siksi perhevapaissa
tulisi ottaa käyttöön 6+6+6-malli, jossa vapaista kuusi kuukautta toiselle vanhemmalle, kuusi toiselle ja
kuusi yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Haluamme lisätä joustavuutta mahdollistamalla vanhempainvapaan
pitämisen osapäiväisesti ja useammassa erässä. Jaetaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat suorat
kustannukset.
Oikeus perhevapaisiin tulee taata vanhempien sukupuolesta ja perhemuodosta riippumatta. Hyväksytään
äitiyslaki ja poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä tasa-arvoiselle vanhemmuudelle kaikissa erilaisissa
perheissä
Perheissä tehdään paljon tärkeää hoitotyötä. Omaishoidontuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi ja
omaishoidontuen määrärahojen riittävyydestä on huolehdittava. Omaishoitajia on kohdeltava
tasaveroisesti eikä tuki saa vaihdella asuinpaikasta riippuen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava
takaamalla riittävät vapaapäivät sekä sijaishoitojärjestelyt.
Hyvinvointia lisää eriarvoisuuden purkaminen ja tasa-arvotyö. Vihreät näkevät että vähemmistöjen
oikeuksista huolehtiminen vie koko yhteiskuntaa eteenpäin ja on kaikilla politiikan sektoreilla olennainen
suunta. Lainsäädäntöä kannattaa uudistaa syrjiviä käytänteitä poistaen. Ensi tilassa uudistuksia on tarpeen
tehdä seksuaalivähemmistöjen ja Suomen alkuperäiskansojen oikeuksiin. Toteutetaan kattava perus- ja
ihmisoikeuksien toimintaohjelma. Yhtäläiset ihmisoikeudet yhdessä toimivan perusturvan kanssa
vapauttavat ihmiset oman elämänsä aktiivisiksi toimijoiksi ja lisäävät hyvinvointia.
Hyvinvointierojen kaventamisessa avainasemassa on sote-uudistus, joka parantaa perusterveydenhuoltoa,
tasa-arvoa, matalan kynnyksen palveluja sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
On välttämätöntä siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä ottaa käyttöön varhaisen
puuttumisen malleja. Julkisen sektorin palvelujen tulee tukea toisiaan. Tavoitteena tulee olla ihmisten
hyvinvoinnin lisääminen: kaavoittamisella tuetaan liikkumista ja lisätään turvallisuutta, liikunta-, terveys- ja
kulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä. Turvataan myös kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus.
Panostetaan saavutettaviin vapaa-ajan, liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
Hyvinvointierojen kaventamisen on lähdettävä liikkeelle lapsista ja nuorista. Perheiden tukemisen lisäksi on
välttämätöntä panostaa nuoriin. Panostetaan koulutukseen sekä laadukkaisiin ja tasa-arvoisiin koulutuksen
tukipalveluihin. Siirretään ammattikorkeakouluopiskelijat ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen
piiriin.
Toteutetaan asumistakuu. Parannetaan yksin asuvien asemaa tukemalla pienten ja kohtuuhintaisten
asuntojen tuotantoa. Yhdenvertaistetaan lainsäädäntöä, joka kohtelee yksin asuvia epätasa-arvoisesti.
Torjutaan asunnottomuutta ja lisätään kohtuuhintaista sosiaalista asuntotuotantoa.
Varmistetaan vammaisten oikeuksien toteutuminen. Lisäksi on vahvistettava osatyökykyisten asemaa
työmarkkinoilla. Se parantaa työllisyysastetta ja lisää osatyökykyisten hyvinvointia.
9.Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
Tavoitteenamme on, että Suomessa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Siksi
haluamme tehdä suomalaisesta koulutuksesta maailman parhaan kaikilla asteilla. On kohdistettava huomio
koulutuksen laatuun ja tasa-arvoiseen lupaukseen hyvästä koulutuksesta jokaiselle. Vihreiden mielestä
koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Vain riittävillä resursseilla saadaan koulutuksesta
osaamista ja hyvinvointia luova Suomen menestyksen tae.
Vihreille on tärkeää, ettei yhtään nuorta päästetä putoamaan. Nuorisotakuuta on syytä jatkaa ja kehittää.
Haluamme myös torjua koulupudokkuutta, panostaa etsivään nuorisotyöhön ja yksilölliseen ohjaukseen
jolla voidaan taata jokaiselle nuorelle koulutus- , työpaja-, harjoittelu- tai työpaikka. Aikuisten
ammatinvaihtoa helpotetaan.
Tasa-arvo ja maksuttomuus sekä kaikkien ulottuvilla oleva korkeinkin koulutus on suomalaisen
yhteiskunnan suuri menestystarina. Siksi haasteellisessa ympäristössä toimivia oppilaitoksia tulee nostaa
erityistuilla, opintotukea kehittää täyspäiväisen opiskelun mahdollistavaksi ja pitää koulutus
maksuttomana.
Maksuton koulutus on kansallinen ylpeys, joka mahdollistaa sen, että kaikki kyvyt saadaan käyttöön.
Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön ulkomaalaisille opiskelijoillekaan. Se ei toisi helpotusta
korkeakoulujen talouteen, vaan kaventaisi korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannata sulkea
ovia muualta tulevalta lahjakkuudelta.
Suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseksi tärkeintä on taata korkeakoulujen henkilökunnalle rauha
tehdä varsinaista työtään. Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja vakaata rahoitusta. Perustutkimuksen
arvostusta ja sen resursseja korkeakouluissa on kohennettava, sillä sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja
innovaatiot syntyvät. Paras tapa ottaa tutkimuslaitokset korkeakoulut mukaan nostamaan Suomea kuntoon
on panostaa julkiseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen yhteistyössä yhteiskunnan muiden toimijoiden
kanssa.
Uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisellä on tärkeä rooli suomalaisen koulutuksen uudistamisessa.
Niiden avulla voidaan nivoa koulutus tiukemmin kiinni ympäröivän yhteiskunnan muutokseen ja
digitalisaatioon. Se mahdollistaa nykyistä yksilöllisemmät ja erilaiset oppimisen tavat, joiden avulla jokainen
voi löytää oman tapansa oppimiseen ja saada nykyistä parempaa tukea oman yksilöllisen oppimispolkunsa
rakentamiseen. Näin voidaan parantaa kouluviihtyvyyttä maassamme, jossa oppimistulokset ovat hyviä
mutta viihtyvyydessä on parantamisen varaa. Uutta teknologiaa hyödynnettäessä tulee varmistaa, ettei
teknologiasta ei tule kuilua oppilaiden välille opiskeluvälineet eivät saa jäädä puutteellisiksi vanhempien
tuloista riippuen. Lisäksi on huolehdittava fyysisen oppimisympäristön turvallisuudesta asettamalla
nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja korjaamalla homekoulut. Homekorjausten yhteydessä rakennukset
voidaan peruskorjata niin, että luokkatilat soveltuvat nykyistä paremmin uudenlaiseen opetukseen.
10.Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Maailma ja Suomi ovat nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: talouden, tuotannon ja työn rakenteet ovat
laajapohjaisessa murroksessa. Olemme valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme myös
ennakkoluulottomien kokeilujen kautta.
Julkista sektoria voidaan uudistaa rohkeasti niin, että pystymme vastaamaan muuttuvan maailman
tarpeisiin. Kunnat ja valtio voivat yksityisen sektorin kumppaneina tukea uusia kasvualoja ja vahvistaa näin
työllisyyttä.
Normit ja säännöt on yleensä laadittu kansalaisten, yritysten tai ympäristön turvaksi, eivätkä kaikki normit
ja säännöt ole huonoja. Hallinnon kehittämisessä onkin huolehdittava siitä, että tärkeät arvot, kuten
ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus, saavutettavuus ja yritysten oikeusturva säilyvät. Ylenmääräistä
byrokratiaa ja sääntelytaakkaa on mahdollista harkitusti purkaa esimerkiksi pienten yritysten ja järjestöjen
osalta. Vihreiden mielestä normien purkamisella ei kuitenkaan saa heikentää ympäristösuojelun tasoa.
Vanhentuneita säädöksiä, kuten ympäristöhaitallisia tukia, tulee purkaa. Sen sijaan yhteiskunta voi antaa
lupakäsittelyistä palvelusitoumuksen, jossa sitoudutaan prosessien läpivientiin tietyissä määräajoissa. Tämä
edellyttää hallinnon riittävien resurssien turvaamista.
Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa julkisen sektorin modernisointia, koska sen avulla voidaan
parantaa tuottavuutta merkittävästi esimerkiksi lupamenettelyissä, viranomaistietojen käsittelyssä ja myös
palveluiden järjestämisessä.
Digitalisaation edistäminen osoitetaan Valtioneuvoston kanslian vastuulle, jonka johdolla käydään läpi
kaikki julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan
ja kaikki julkiset tietojärjestelmät toteutetaan avoimella koodilla ja avoimin rajapinnoin.
Jatketaan viivyttelemättä muun muassa palveluväylän, sähköisen tunnistautumisen ja tulorekisterin
toteuttamista. Tuetaan kunnissa jo käytössä olevien ja hyväksi todettujen tietojärjestelmäratkaisuiden
levittämistä koko kuntasektorille. Mahdollistetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimin uusien palvelumallien
kehittyminen, esimerkiksi liikenne palveluna –hankkeet.
Edistetään suurten tietomassojen (Big Data) tallentamista, yhdistelemistä, siirtämistä ja analysointia
julkisen sektorin hankkein, koulutuksella ja rahoitusmahdollisuuksilla. Näin parannetaan tuottavuutta ja
tarjotaan mahdollisuuksia innovatiivisiin sovelluksiin. Yksityisyyden suoja on turvattava.
Edistetään lainsäädännöllä ja hallintoa uudistamalla ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättyyn dataan
(My Data), kuten julkishallinnon keräämiin tietoihin sekä eri palveluntarjoajien tapahtuma- ja
tilastotietoihin. My Data käytännöillä tuetaan kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää
sähköisessä muodossa olevia tietoja turvallisesti ja tietosuojan säilyttävällä tavalla ja mahdollistetaan
uudenlaisia palveluita sekä liiketoimintamalleja.
11.Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, ja sen kehittäminen liittyy läheisesti myös kestävään
kehitykseen, kiertotalouteen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Biomateriaalien uudet käyttötavat
edellyttävät tutkimusta ja tuotekehitystä, innovaatiorahoitusta sekä demonstraatio- ja pilottihankkeiden
tukemista. Julkisia hankintoja voidaan ohjata kestäviin biotaloustuotteisiin kuten puurakentamiseen ja
tukea näin alan vahvistumista. Tehdään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa: edistetään lannan
prosessointia ja elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien ravinteiden talteenottoa. Yritystukien ja verotuksen
painotuksilla voidaan kannustaa teollisuutta kiertotalouteen.
Kestävää kehitystä tuetaan toteuttamalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonnon
monimuotoisuuden säilyttämistä ja vahvistamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelun tasoa on edelleen
vaalittava – korkeat ympäristöstandardit tukevat vientimahdollisuuksiamme, ovat valttimme globaaleja
ekokatastrofeja vastaan taistelevassa maailmassa.
Taloudellisen toiminnan tulee olla kestävää sekä lyhyellä mutta eteenkin pitkällä aikavälillä, etteivät tehdyt
toimet vähennä tulevien toimien kannattavuutta. Esimerkkinä maanviljelyn pitää perustua kestävään
maankäyttöön.
Kaivosteollisuuden tulee olla ympäristön kannalta kestävää ja kantaa vastuu myös tulevaisuuden puhtaasta
Suomesta. Tarvitsemme itsenäisen ympäristöministeriön vaalimaan suomalaista luontoa ja tukemaan
luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla.
Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä muun muassa
toteuttamalla soidensuojelun täydennysohjelma alkuperäisessä laajuudessaan, nopeuttamalla
metsiensuojelun METSO-ohjelmaa ja varmistamalla siihen riittävät resurssit sekä täydentämällä
kansallispuistoverkkoa. Suomalaisen luonnonsuojelun yksi suurimmista saavutuksista, vapaana virtaavat
kosket turvaava koskiensuojelulaki pidetään voimassa, eikä Kollajan tai Vuotoksen tekoaltaita rakenneta.
Uhanalaisten vaelluskalojen nousu jokiin turvataan nousuesteitä avaamalla.
Vihreät pitää tärkeänä kansallista ruoantuotantoa työllisyyden, ruoan laadun ja huoltovarmuuden
näkökulmasta. Lähiruokayrittäjyyden tukeminen, kaupan keskittymisen torjunta ja ruuan jäljitettävyyden
parantaminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla suomalaista ruoantuotantoa voidaan tukea.
Suomalaisen ruuan kilpailuvalttina tulee kehittää ympäristö- ja eläinystävällistä tuotantoa. Lisätään
suomalaista luomutuotantoa suuntaamalla maataloustukia ympäristö- ja eläinystävälliseen suuntaan ja
luomalle toimivia kotimarkkinoita lisäämällä luomun osuutta julkisissa hankinnoissa. Maatalouden päästöjä
vähennetään merkittävästi Itämeren ja vesistöjen tilan parantamiseksi ottamalla käyttöön uusia
ravinnekierrätysratkaisuja. Eläinystävällisemmän ruuantuotannon paras tae on vaalikauden aikana
toteutettava eläinten hyvinvointia parantava, laajapohjaisesti valmisteltu eläinsuojelulainsäädännön
kokonaisuudistus. Eläinsuojelulainsäädäntö ei kaipaa normien purkua vaan toimivaa uutta lainsäädäntöä,
joka pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon.
12.Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Vihreät pitää liitteen kaksi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaa kirjausta sinänsä hyväksyttävänä
osakirjauksena hallitusohjelmaan. Se ei kuitenkaan määrittele riittävää kunnianhimon tasoa:
ilmastopolitiikan ohjaaminen tarvitsee huomattavasti monipuolisempaa kirjausta hallitusohjelmaan. On
ihmiskunnan kohtalonkysymys, että talousjärjestelmä kyetään muuttamaan lähivuosikymmeninä
kestäväksi. Ilman sitä koko pohja niin suomalaisten kuin koko ihmiskunnankin taloudelliselta ja inhimilliseltä
hyvinvoinnilta romahtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja ruokaturvan heikentyessä. Kansainvälinen
ilmastosopimus onnistuu tavoitteessa rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen vain, jos
kaikki maat ovat valmiita tekemään riittäviä toimia. Suomen talouden edelläkävijyys ja menestys
edellyttävät myös kunnianhimoista talouden uudistamista hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelemiseksi.
Esimerkiksi Ison-Britannian hallitus on arvioinut laskelmissaan, että EU:n oikeudenmukainen osuus
tavoitteen mukaisesta päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä olisi vähintään 50 prosentin
päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Vihreiden mielestä Suomen hallituksen on ilmaistava
valmiutensa nostaa osaltaan Euroopan Unionin sitoumusta vuoden 2030 päästövähennyksestä osana
kansainvälistä kattavaa sopimusta 50-55 prosenttiin. Tämä voi tapahtua myös EU:n rahoittamien toimien
avulla kehitysmaissa.
Kansainvälisen sopimuksen on katettava fossiilisten polttoaineiden tukien suunnitelmallinen vähentäminen
sekä suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ja osan jättämisestä hyödyntämättä.
Suomen on edistettävä eri logistiikka-alojen mukaan lukemista päästökauppaan tai päästöverojen piiriin.
Alueellisia päästökauppajärjestelmiä on kannustettava kehittymään kohti mahdollisimman
maailmanlaajuista järjestelmää. Ilmastopäästöjen on näyttävä tuotteiden hinnassa, jotta markkinat voidaan
ohjata kestäviin ratkaisuihin.
EU:n ilmasto- ja energiapaketin valmistelussa uusiutuvalle energialle on asetettava tavoite, joka tähtää
fossiilisesta energiasta luopumiseen 2050 mennessä. Lisäksi Euroopan Unionin on pidettävä sitoumuksensa
teknologiasiirrossa ja rahoituksessa kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja päästöjen
rajoittamisessa.
Vihreiden mielestä Suomen on omassa ilmastopolitiikassaan asetettava tavoite nostaa uusiutuvan energian
osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkiä viimeistään vuoteen 2050 mennessä täysin
uusiutuvaan energiaan nojaavaan kestävään energiatalouteen. Suomen etu olisi tavoitella EU:n
päästövähennystavoitteiden toteuttamista etupainotteisesti, jolloin luomme kotimaiselle osaamiselle
markkinoita ja vientinäkymiä.
Kansainväliset arviot osoittavat päästövähennysten etupainotteisuuden olevan kaikkein
kustannustehokkainta. Myös ilmastonsuojelun keinojen kustannustehokkuutta on syytä tarkastella
pidemmällä aikavälillä. Kun uuden energiatekniikan markkinoille pääsyä nopeutetaan syöttötariffein ja/tai
muin tukitoimin, se nopeuttaa teknologian hintojen alentumista ja ajan myötä päästöjen vähentämisen
kustannuksia. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja on edistettävä laajasti koko
yhteiskunnan suunnittelussa ja julkisissa hankinnoissa. Suomen onkin syytä harkita myös kansallisen ja
kunnianhimoisemman päästövähennystavoitteen asettamista Ruotsin, Tanskan ja Saksan tavoin. Se
edistäisi myös liitteessä olevaa kirjausta biopolttoaineiden käytön kestävästä lisäämisestä.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on haastavaa, mutta Suomessa on siihen tarvittava teknologia ja
osaaminen. Teknologian kehittämisen ei kuitenkaan tulisi rajoittua vain biopolttonesteiden aseman
vahvistamiseen, vaan myös biokaasun ja sähköautojen mahdollisuudet on huomioitava.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Vihreiden tavoitteena on Suomi, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Suomen talouden ja
työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaisten
työntekijöiden palkkaamista on helpotettava luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Täällä
opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen
valmistumisen jälkeen.
Maailmassa on konfliktien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siksi Suomen vastuunottoa on
kasvatettava sen mukaisesti. Ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista asteittaan 2000:een.
Hukkumiskuolemat salakuljettajien matkassa Välimerellä eivät saa jatkua ja vastuu yhteisestä
maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille. Välimeren rajavalvontaoperaatiolle tulee antaa
selkeäksi tehtäväksi myös ihmisten pelastaminen. Ihmissalakuljetusta voidaan vähentää kehittämällä
laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa, esimerkiksi humanitäärisen käytävän kautta. Suomessa
tulee ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi.
Valtiolla tulee olla keinot taata tänne tuleville pakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu.
Esimerkiksi vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten
säilöönotto tulee kieltää. Sen sijaan kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Pääsyä
kieltenopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen on parannettava koko maassa.
Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan
niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi oikeus
terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Terveys kuuluu myös paperittomille
siirtolaisille.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen strategisen ajattelun tuominen hallitustyöskentelyyn voi olla toimiva
uudistus, koska siten voidaan keskittyä maan kehittämisen kannalta olennaisimpiin asioihin ja myös
reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Sitoutuminen edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa siitä, miten
strategiseen hallitusohjelmaan pohjautuva hallitustyöskentely käytännössä toimisi.
Vihreiden mielestä hyvä hallitustyöskentely pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, hyvään hallintoon,
riittävään avoimuuteen ja hyvään ja tasapuoliseen johtamiseen. Pääministerillä on tässä keskeinen rooli.
Tiivis ja suuriin linjoihin keskittyvä hallitusohjelma ei saa kuitenkaan häivyttää yksityiskohtaisempia mutta
tärkeitä päätöksiä sisäpiireihin taikka poliittisen päätöksenteon ulottumattomiin. Hallitustyön toimivuuden
kannalta voi olla parasta neuvotella vaikeiksi tiedetyt asiat hallitusneuvotteluissa eikä sysätä niitä
myöhemmäksi sen perusteella onko kyse ”suuresta” tai ”pienestä” asiasta.
Julkisuudessa on hallitustyön uudistamiseen liittyen keskusteltu myös ministerien, valtiosihteerien ja
poliittisten avustajien määrän karsimisesta. Käytännössä etenkin ministerien kansainväliset tehtävät ovat
lisääntyneet voimakkaasti, eikä poliittisen työn tekijöiden määrän merkittävä karsiminen ole mahdollista
työn laadun ja poliittisen ohjauksen kärsimättä. Emme ole valmiita lisäämään virkamiesvaltaa ja
kaventamaan demokratiaa.
Vihreiden mielestä valtiosihteerien työskentelyä ja roolia voisi kehittää niin, että jokaisella puolueella olisi
ainakin yksi valtiosihteeri, joka työskentelisi valtioneuvoston kansliassa ja vastaisi osaltaan hallitustyön
koordinoimisesta.
15.Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Olemme valmiita neuvottelemaan hallitusohjelmasta hallitustunnustelijan ehdottamassa kokoonpanossa,
elleivät poliittiset tavoite-erot muodostu sille esteeksi. Pidämme tavoiteltavana lähtökohtana sitä, että
parlamentaarisen luottamuksen saanut hallitus toimii koko vaalikauden, jos yhdessä sovitusta pidetään
kiinni ja keskinäinen luottamus säilyy. Jo hallitusneuvotteluissa on kyettävä saavuttamaan sellainen
luottamuksen ilmapiiri, joka vahvistaa myös kansalaisten tulevaisuudenuskoa. Haluamme korostaa
puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisten hyvien suhteiden rinnalla kansalaisten ja päättäjien
välistä kumppanuutta.
Voimme olla mukana hallituksessa, joka panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan eikä hyväksy
ydinvoimalle uusia tai päivitettyjä periaatelupia. Talouden uudistamisessa on puolustettava jokaisen
ihmisen ihmisarvoa ja ympäristöä. Ympäristön- ja luonnonsuojelun jo saavutettu taso on turvattava ja
otettava edistysaskeleita. Heikoimmassa asemassa olevien asemaa on parannettava ja tasa-arvoa
edistettävä. Koulutuksen riittävät julkiset resurssit ja koulutuksen tasa-arvo on turvattava.
6. Vasemmistoliitto
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Työttömyyden puolittaminen tähtäimenä täystyöllisyys. Oikeudenmukainen verotus. Riittävä perusturva.
Kestävä energia ja ilmasto. Inhimillinen työ. Monimuotoinen luonto. Laadukas koulutus.
Työllisyydestä tehdään talouspolitiikan tärkein tavoite, leikkausten ja kysyntävajeen aiheuttama
työttömyyskierre katkaistaan. Julkisilla investoinneilla vähennetään korjausvelkaa ja tuetaan
vientiteollisuuden tarpeita. Kotimarkkinayritysten selviäminen mahdollistetaan julkisten investointien
lisäksi takaamalla vähintään hintojen nousua vastaavat korotukset pieni- ja keskituloisten tuloihin.
Verokertymää kasvatetaan estämällä vuotoa veroparatiiseihin ja lopettamalla suurten pääomatulojen
suosiminen eriytetyllä pääomatuloverotuksella. Molempiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin tehdään 2
prosenttiyksikön alennus.
Perusturvan riittävästä tasosta huolehditaan ja siirrytään kohti perustuloa.
Tehdään energiaremontti. Suomi ottaa edelläkävijän roolin biotalouteen ja kestäviin kotimaisiin uusiutuviin
energiamuotoihin siirtymisessä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja luodaan uusia teollisia työpaikkoja.
Parannetaan työntekijöiden työsuhdeturvaa mm. puuttumalla nollatuntisopimuksiin ja vuokratyön
epäkohtiin, parantamalla pätkä-, osa-aika- ja silpputyöntekijöiden työehtoja, sekä parantamalla itsensä
työllistäjien, pienten yrittäjien ja freelancerien asemaa.
Huolehditaan mm. soidensuojeluohjelman ja metso-ohjelman aktiivisemmasta toteuttamisesta. Suojellaan
viimeiset vapaana virtaavat joet ja kosket.
Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jatketaan ja parannetaan nuorisotakuuta.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Emme yhdy valtionvarainministeriön näkemykseen 4+2 miljardin lisäsopeutuksesta. Kansainvälinen
tutkimus osoittaa, että leikkausten finanssipoliittinen kerroin on taantumassa niin iso, että leikkaukset eivät
juuri vähennä velan tasoa – mitä enemmän leikataan, sitä enemmän verotulot vähenevät ja työttömyyden
kustannukset kasvavat. Velka ei luonnollisestikaan voi loputtomiin kasvaa suhteessa
bruttokansantuotteeseen.
Suomen velka-aste on yhä verrattain pieni, joten tällä vaalikaudella velkaa tärkeämpää on huolehtia
työllisyydestä, jottemme pahenna kestävyysvajetta ihmisten syrjäyttämisen aiheuttamalla
rakennetyöttömyydellä.
Sopeutus on tehtävä harmaan talouden vastaisilla toimilla ja veropohjan laajentamisella.
Rakenneuudistuksilla ja ICT-investoinneilla voidaan saavuttaa säästöjä vaalikauden lopulla. Oleellista on
velkasuhteen kääntäminen laskuun, valtioiden ei pidäkään koskaan maksaa kaikkea velkaa pois.
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Olennaista on mitä ja keitä verotetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta ei pidä kiristää. Hintoja on
laskettava alennettuja arvonlisäverokantoja alentamalla jolloin alennus painottuu kotimaiseen
työllisyyteen. Kokonaisuutena Suomella ei ole varaa laskea verokertymää kauemmas Pohjoismaisesta
tasosta, veroasteen lasku on toteutettava työllisyyttä ja kasvua lisäämällä.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Suomen talouden keskeinen ongelma on kysynnän ja investointien puute. Tarvitaan julkisia investointeja,
erityisesti teiden, rautateiden ja satamien kuntoon saattamista. Yksityisiä investointeja voidaan kannustaa
verojärjestelmää säätämällä. Pienituloisten verotusta tulee keventää kotimaan kysynnän lisäämiseksi.
Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotuotantoa tulee vauhdittaa, sillä asuntopula ja asumisen kallis
hinta on kasvun ja yritysten työvoiman saannin este. Työtä ja kasvua saadaan panostamalla kotimaiseen,
uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon.
Tutkimus- ja tuotekehitysosuutta pitää kasvattaa. T&K – ja muita yritystukia pitää suunnata nykyistä
enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yrityksiä pitää tukea kasvamaan ja kansainvälistymään.
Julkisen sektorin yrityspalveluiden pitää olla yritysten saatavilla yhden luukun periaatteella. Julkisten
yritysrahoitusinstrumenttien pitää paikata pankkirahoituksen aukkoja ja kannustaa yrityksiä riskinottoon,
kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Kuntien ja valtion tahojen tulee käyttää enemmän innovatiivisia hankintamenettelyjä, joiden avulla voidaan
tukea uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä ja kehittymistä. On varmistettava lupaviranomaisten ja
tuomioistuinten riittävät resurssit, jotta toiminnan harjoittajien luvat ja ratkaisut voidaan antaa
kohtuullisissa ajoissa. Valtion tulee harjoittaa nykyistä aktiivisempaa omistajapolitiikkaa ja osallistua
enemmän markkinoille tavoitteena työpaikkojen synnyttäminen ja turvaaminen.
Pienten yritysten toimintaedellytyksien takaamiseksi arvonlisäveron tilityksen ja huojennuksen alarajaa
tulee nostaa. Pieniä yrityksiä tulee auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvissa kuluissa.
Yrityspalvelut tulee koota samaan paikkaan ja yrityksen pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa yksinkertaistaa.
Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa esimerkiksi karenssien osalta ja sosiaaliturvaa tulee joustavoittaa.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
Eläkeratkaisu ei ole vielä ollut parlamentaarisessa käsittelyssä ja eläkeratkaisussa on vielä yksityiskohtia,
joita pitää viilata. Mekaaninen eläkeiän nosto ei automaattisesti pidennä työuria, jos samalla ei paranneta
työssä jaksamista. Eläkeratkaisun osana oleva työuraeläke on oikeansuuntainen ratkaisu, mutta
epämääräisesti muotoiltu ja riittämätön. Raskasta työtä pitkään tehneillä pitää olla mahdollisuus eläköityä
aiemmin. Todellisen eläköitymisiän nostamiseksi olisi äärimmäisen tärkeää vähentää varhaisia
työkyvyttömyyseläkkeitä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava alkavalla vaalikaudella. Sote-ratkaisussa olennaista
on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon
ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja
terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut
ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion
aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken
alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan
valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla
hallituskaudella.
Joitain kuntien toimintaa ohjaavia normeja voidaan väljentää, mutta toisaalta sitovia normeja myös
tarvitaan kansalaisten palveluiden ja oikeuksien turvaamiseksi. Suomeen tarvittaisiin myös joitain uusia
kuntia sitovia normeja, esimerkiksi peruskoulun opetusryhmien maksimikoot. Toisaalta joitain kuntia
ohjaavia normeja ja velvoitteita voitaisiin varmasti myös väljentää ja jopa poistaa.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset?
Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka toimii kriiseissä välittäjänä ja sovittelijana. Suomi toimii
voimakkaasti YK:n kautta osallistumalla YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja nostaa kehitysyhteistyön
määrärahojen BKTL-osuutta. Jatketaan pohjoismaista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa.
Suomi ei käy asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat
ihmisoikeuksia.
Puolustusmäärärahoille ei luoda kasvuautomaattia, vaan maanpuolustukselle turvataan määrärahat ilman
erillistoimia.
Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Painopisteinä tulee olla veroparatiisien sulkeminen ja harmaan talouden torjuminen, kestävämpi
ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä kansainvälisen rauhan ja vakauden edistäminen.
Liitteenä olevassa kirjauksessa hyvää on kriittisyys aiemmin harjoitettuun kriisinhoitoon. Liitteessä on
kuitenkin myös ongelmia. Pankkikriiseissä sijoittajanvastuun on aina oltava ensisijainen keino ongelmien
hoitoon. Pankkien omistajien ja sijoittajien pelastaminen niin kriisimaan itsensä kuin muiden maiden
veronmaksajien rahoilla estää Euroopan toipumista. Eurooppa kärsii yhä ja pahimmillaan vielä
vuosikymmeniä Irlannin, Portugalin ja Kreikan ensimmäisen tukipaketin virheistä suurena työttömyytenä,
kun pankkisektorin aiemmat voitot muutettiin julkiseksi velaksi.
Sijoittajanvastuu ei kuitenkaan aina riitä, etenkään niiden maiden osalta, jossa yksityiset velat on jo
muutettu julkisiksi. Sekä Suomi että Eurooppa ovat kysyntälamassa, joten olennaisinta on mahdollistaa
myös kriisimaiden velanmaksukyky. Vasemmisto ei kannata uusia tukipaketteja, ylivelkaantumista ei voida
ratkaista lisävelalla, vaan talouskasvun mahdollistavilla velkajärjestelyillä.
Nykyistä talouspoliittista ohjausta tulee keventää ja julkisen taloudenhoidon sääntöjä tulee kehittää niin,
että mahdollistavat myös kasvua edistävän suhdannepolitiikan teon.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Hyvinvointi-, terveys- ja tuloerojen kaventaminen on tärkein sisäpoliittinen kysymys.
Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja.
Laadukkaat palvelut ja riittävät resurssit lisäävät hyvinvointia perheissä.
Perheiden hyvinvointia edistetään myös parantamalla työllisyyttä ja inhimillistämällä työelämää.
6 + 6 + 6 -malli mahdollistaisi lastenhoidon järjestämisen siten, että kummallakin vanhemmalla olisi oma
kuuden kuukauden hoitojaksonsa ja vielä kuusi kuukautta yhdessä jaettavaksi. Jaksot olisi mahdollista pitää
myös lyhyemmissä pätkissä tai osittain yhtä aikaa vastasyntyneen lapsen hoidossa. Yksinhuoltajaperheessä
vanhempi voisi pitää kaikki 18 kuukautta. Etävanhemman osuus lastenhoidossa tulee tällöin kuitenkin
ottaa huomioon.
Ennaltaehkäisyyn on panostettava jatkossa. Neuvolapalveluita on kehitettävä ja kotipalvelun sekä
perhetyön palveluja on lisättävä.
Mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Mielenterveysongelmiin on pystyttävä puuttumaan
heti.
Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on
säilytettävä.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toiseen asteen koulutusta. Vasemmistoliiton näkemyksen
mukaan, vaalikauden koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla, että kaikille taataan kolmivuotinen toisen
asteen koulutus. Toisen asteen opiskelijoille taataan maksuttomat opintomateriaalit jotka vastaavat
digitaalisen osaamisen vaatimuksia. Toisen asteen kaksois- ja yhdistelmätutkintojen suorittamista ei tule
hankaloittaa.
Toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta tulisi kehittää ja vahvistaa valtionrahoitukseen liittyvien
kannustimien kautta. Panostukset opinto-ohjaukseen nopeuttavat oppimispolkuja ja vähentävät
alanvaihtajia. Vaikka opintopolkuja voi nopeutta, pitää Vasemmistoliitto kuitenkin mahdollisuutta
elinikäiseen oppimiseen ja alan vaihtamiseen keskeisenä koulutuspoliittisena ja työmarkkinoita palvelevana
tavoitteena. Opintoalan vaihtamiseen liittyvät esteet on purettava ja on pidättäydyttävä uusien esteiden
luomisesta.
Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti on tuettava erilaisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen, myös
koulutuksen ulkopuolella. Uusia oppimisympäristöjä vahvistetaan kansallisten Massive Open Online Course
(MOOC)-verkkokurssien käyttöä kehittämällä ja laajentamalla, niin toisella asteella, korkeakouluissa kuin
vapaan sivistystyön puitteissa. Vapaan sivistystyön resurssit on turvattava niin taloudellisesti kuin
sisällöllisesti.
Opintotukea pitää kehittää opintorahapainotteisuuden pohjalta. Koulutus säilytetään maksuttomana
kaikilla koulutusasteilla, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Erilaisia kokeiluja tulee voida tehdä nykyistä joustavammin ja nopeammalla syklillä. Mahdollisia kokeiluja
voisivat olla esimerkiksi perustulokokeilu, kuntien hankintoihin liittyvät kokeilut ja erilaiset alueelliset
työllisyydenhoidon kokeilut sekä digitaalisiin palveluihin liittyvät kokeilut.
Älyttömät ja toimintaa hankaloittavat normit ja säännöt tulee purkaa ja suomalaisessa hallintokulttuurissa
tulee siirtyä siihen, että säädettyjä normeja ei aina tulkita ylitiukasti ja joustamattomasti. Kuitenkaan
esimerkiksi ympäristöä suojaavia normeja ja työntekijöiden oikeuksia varmistavia säännöksiä ei voida
heikentää norminpurun varjolla. Byrokratiaa tulee keventää erityisesti kokoamalla palveluita yhden katon
tai sähköisen palvelualustan alle.
Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten
yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla.
Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko
Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki
mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sotetietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua.
Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen
kehittämistä.
Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä
rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät
järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee
kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin
tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Biopolttoaineiden valtion tukipolitiikan ja lainsäädännön kehityksen tulee olla nykyistä ennustettavampaa
ja kannustaa uusiin investointeihin. Biotalouteen ja uusiutuviin energioihin liittyvään tutkimukseen ja
tuotekehitykseen tulee satsata. Valtion tulee myös aktiivisen omistajapolitiikan kautta puskea eteenpäin
uusiutuvia energiainvestointeja ja biotaloutta. Suomen tulee pidättäytyä uusista ydinvoimainvestoinneista,
näin edistetään uusiutuvien energioiden kehitystä kun markkinoilla on tilaa ja varaa investoida uusiutuviin
ja hajautettuihin energiamuotoihin.
Suomen kierrätysastetta on nostettava. Valtion tulee riittävällä tavalla ohjata tuottajia ja kunnallisia
jäteyhtiöitä vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta ja materiaalien hyötykäyttöä.
Esimerkiksi panttijärjestelmää tulee laajentaa virvoitusjuomista muihinkin pakkauksiin. Verojärjestelmää
tulee muuttaa siten, että se kannustaa ympäristöystävälliseen tuotantoon ja kulutukseen, esimerkiksi eri
arvonlisäverokantojen ja haittaverojen kautta.
Kestävän kehityksen tulee olla Suomen kehityspolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja EU-politiikan
painopiste.
Suomalaista ruuantuotantoa on tuettava ja varmistettava maatalouden ja elintarviketeollisuuden
säilyminen Suomessa. Kansalliset maataloustuet on säilytettävä. Maatalousneuvontaa on kehitettävä ja
maatilojen liiketoimintaosaamista tuettava. Kaupan kilpailua on edistettävä tuottajien aseman
parantamiseksi. Tuottajaosuuskuntien toimintaedellytyksiä on kehitettävä. Maatalouden ylitarkkaa
byrokratiaa on kevennettävä ja esim. tilamyyntiä ja elintarvikkeiden pientuotantoa on helpotettava.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskeva kirjaus hallitusohjelmaan on riittämätön ja liian yleisluontoinen.
Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on saatava aikaiseksi mittavia päästövähennyksiä, niin
kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hiilivuotoriskin vähentämiseen tulee puuttua esimerkiksi
hiilitullien käyttöönottoa selvittämällä, ei alentamalla kunnianhimoa päästövähennystavoitteiden osalta.
Kirjaus vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamisesta vaalikauden loppuun mennessä on kannatettava,
mutta siinä tulisi mainita energiatehokkuuden lisäämisen keskeinen rooli päästövähennysten
aikaansaamiseksi. Energiankulutuksen yleinen taso on pudotettava elinkeinoelämän, kuntien ja valtiovallan
yhteisin ponnistuksin, jotta pääosa energiatarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla
energiamuodoilla. Keskeinen tekijä energiankulutuksen laskussa on energiatehokkuuden lisääminen
kotitalouksissa ja teollisuudessa. Verotuksessa on huomioitava tavoitteet tuuli-, aurinko- ja bioenergian
edistämisestä energiantuotannossa. Päästökauppajärjestelmää on uudistettava päästöoikeuksia
merkittävästi vähentämällä, jotta mekanismi olisi tehokas ilmastopoliittinen väline.
Viime hallituskaudella voimaan astunut ilmastolaki ja sen määrittelemät tavoitteet on toteutettava. On
laadittava tehokas suunnitelma kivihiilen käytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa nykyisestä tasosta. Maahantuloväyliä on lisättävä, erityisesti
Välimeren alueella tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja hukkumisten sekä ihmisten salakuljettamisen
vähentämiseksi. Suomen on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka myönnetään lähtömaan
lähimmäisessä suurlähetystössä. Paperittomuuden ja harmaan talouden estämiseksi tulee edistää
tarveharkinnan poistamista jo Suomessa opintoja tai työtä tehneiden osalta.
Turvapaikanhakijoiden oikeus riittäviin terveyspalveluihin tulee turvata, ja paperittomien pääsy
terveydenhuollon palveluiden piiriin on varmistettava. Mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun
oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakiessa tulee edistää.
EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle
saapuvista turvapaikanhakijoista. Suomen nykyisiä kotouttamispalveluja on parannettava lisäämällä
kotouttamiseen osoitettujen resurssien sekä laajentamalla erityisesti kielikoulutusta. Säilöönotosta on
luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Vapaaehtoinen
paluu ei saa estää tilapäisten oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole
edellytyksiä palata omaan lähtömaahansa. Kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus
perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Strategisen hallitusohjelmankin pitää olla riittävän konkreettinen, jotta sillä luodaan hallitusyhteistyölle
tarvittavat vahvat peruskivet. Hallitustyöskentelyn pitää olla enemmän yhdessä tekemistä kuin viimeisen
neljän vuoden aikana hallituksessa oli.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Jos hallitusohjelma toteuttaa Vasemmiston keskeiset tavoitteet, olemme valmiita siihen sitoutumaan koko
vaalikaudeksi. Se edellyttää sitä, ettei vaalikauden aikana ryhdytä keskeisissä asioissa muuttamaan
hallituksen linjaa kuten edellisellä hallituksella kävi.
Hallituksen ohjelman pitää tähdätä velkaantumisen vähentämiseen työllisyyttä parantamalla. Emme
hyväksy leikkauksia sosiaaliturvaan tai sen indekseihin, peruspalveluihin ja koulutukseen. Työttömyysturvan
heikennyksiin emme ole valmiita. Hallituksen pitää tehdä sote-uudistus ja järkeviä säästöjä mm.
yksinkertaistamalla moniportaista hallintoa ja puuttumalla esim. ICT-kuluihin. Emme hyväksy ydinvoiman
lisärakentamista tai ympäristönsuojelun heikentämistä. Hallituksen pitää edistää ihmisoikeuksia ja ihmisten
vapauksia myös lainsäädännön tasolla.
Vasemmistoliitto ei hyväksy TTIP-sopimukseen kaavailtua investointisuojaa (ISDS). TTIP-sopimuksen
neuvottelut pitää avata julkisuuteen ja sopimuksesta pitää neuvotella ihmisten näkökulmasta.
Hallituksen pitää edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toimia mm. naisten ja miesten palkkaerojen
kaventamiseksi.
7. RKP
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Suomi 2025 on välittävä, yhdenvertainen, kansainvälinen, kilpailukykyinen ja menestyvä. Solidaarisuus,
suvaitsevaisuus, vastuunkanto ja korkea osaaminen ovat edelleen valttikorttejamme kansainvälisessä
kilpailussa. Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen talouspolitiikka on perusedellytys sille, että voidaan
turvata ja kehittää hyvinvointi-Suomea, jossa kaikista pidetään huolta. Talouspolitiikan tavoitteena on
yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta talouskasvu ja viennin lisääminen. Valtiovalta ei
itsessään luo kasvua, vaan mahdollistaa sen syntymistä.
Strategisen hallitusohjelman päätavoitteet tulisi olla:
Julkinen talous tasapainoon.
Hallitus katkaisee julkisen sektorin velkaantumisen ja tekee tarvittavat sopeuttamispäätökset
hallituskauden aikana (kuitenkin niin, että talous on tasapainossa viimeistään seuraavan vaalikauden
aikana).
Kilpailukyky, yrittäjyys ja työnteko avainasemassa. Suomi nousee ainoastaan työllä.
Talouspolitiikan päätavoite tulee olla työllisyysasteen nostaminen. Määrätietoisella vero- ja
työllisyyspolitiikalla edistetään investointeja, vientiä ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia kehittää
toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Talouskasvua ja työpaikkoja syntyy yrittäjyyden kautta.
Tarvitsemme myös joustavammat työmarkkinat. Hyvinvointia ja kilpailukykyä edistetään huomioimalla eri
alueiden erityispiirteitä ja kehityspotentiaalia.
Toiminnan tehostaminen julkisella sektorilla.
Julkisen sektorin toimintoja ja rakenteita uudistetaan. Toteutetaan normitalkoot, joilla vähennetään turhaa
sääntelyä. Kevennetään julkishallintoa päällekkäisyyksien välttämiseksi, lisätään asiakaslähtöisyyttä,
tehdään toimintamenetelmistä joustavampia ja kannustetaan julkishallintoa uudistuksiin. Suomen on
oltava edelläkävijä yhteiskunnan digitalisaatiossa.
Kestävä kasvu luodaan panostamalla energiaratkaisuihin, biotalouteen, clean-techiin, arktiseen
osaamiseen, digitalisaatioon ja ympäristöön.
Suomen vahvuus on laadukas koulutus ja korkea osaaminen, joka luo edellytyksiä mm. korkean
jalostusarvon teollisuudelle, josta hyödytään viennissä ja kansainvälisessä kilpailussa. Valtion tulee luoda
edellytyksiä menestykselle ja kasvulle. Helpottamalla investointimahdollisuuksia, tukemalla tutkimusta ja
osaamista sekä luomalla muita kasvun edellytyksiä rakennamme menestyvän Suomen.
Eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen.
Panostetaan sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventamiseen, nuorisotyöttömyyden
katkaisemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Terveyden edistäminen ja liikkumattomuuden
vähentäminen pienentää terveydenhuollon kustannuspaineita. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomallimme
on oleellinen osa maamme kilpailukykyä.
Osaaminen huipputasolla myös tulevaisuudessa.
Koulumme tulee antaa jokaiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään ja kaikille tulee taata tasaarvoinen koulutus. Koulutus ja korkea osaaminen ovat kilpailukyvyn kulmakiviä. Koulutuksen tulee myös
reagoida yhteiskunnan haasteisiin ja vaatimuksiin.
Suomi kansainvälisessä ympäristössä
Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä; sekä Pohjoismaissa, EU:ssa että globaaleilla
areenoilla. Reilu kansainvälinen kauppa ja kehityspolitiikka ovat välineitä, joilla Suomi voi edistää rauhaa,
ihmisoikeusmyönteistä kehitystä ja demokratiaa maailmassa.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Kyllä, lähtökohtana tulee olla VM:n arvio sopeuttamistarpeesta, eli 4 miljardia (valtio) + 2 miljardia
(kunnat).
Erityisen tärkeä on, että tulevilla hallituspuolueilla on yhteinen tilannekuva julkisen talouden
sopeuttamistarpeesta. Tarvitaan sekä välittömiä että pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka nostavat
työllisyysastetta, edistävät yrittäjyyttä, luovat uutta kasvua ja kilpailukykyä ja sitä kautta verotuloja julkisen
talouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös rakenteellisia
uudistuksia, työmarkkinauudistuksia ja menosopeutuksia.
Nyt muodostettavan hallituksen tulisi tehdä suunnitelma ja päätökset siitä miten julkinen talous saadaan
tasapainoon. Tasapaino on saavutettava viimeistään seuraavan vaalikauden aikana (noin 6 vuotta).
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Kyllä, valtiovarainministeriön sekä muiden asiantuntijoiden tilannearvioiden mukaan Suomen orastava
talouskasvu ei kestä kokonaisveroasteen nostamista nykyisestä.
Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi ja kotimaisen ostovoiman
tukemiseksi työn verotusta on kevennettävä. Pienituloisten ostovoimaa on tuettava tulovähennyksien
kautta.
Yritysverotuksen on oltava kilpailukykyinen ja yrittäjiä on kannustettavaa investointeihin. Siksi haluamme
luoda jakamattoman voiton varausjärjestelmän. Hallituksen tulee arvioida mahdollisuutta siirtyä Ruotsin ja
Norjan kaltaiseen luovutusvoittoveromalliin sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Meidän tulee myös
kannustaa kotimaiseen omistukseen.
Kaikki verovähennykset on arvioitava kriittisesti niiden työllistämis- ja talouskasvuvaikutuksien kautta.
Kotitalousvähennys on kuitenkin hyvä esimerkki verovähennyksestä, joka kasvattaa verotuloja ja kasvattaa
työllisyyttä, samalla vähentäen harmaata taloutta. Siksi kotitalousvähennystä on korotettava ja kehitettävä.
Haittaverojen tasoa on tarvittaessa tarkistettava.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Talouskasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä ja siksi tarvitaan yrittäjämyönteisempi ilmapiiri.
Investointien lisäämiseksi tarvitaan ennustettavampi, pitkäjänteisempi ja kannustavampi veropolitiikka sekä
kevyempi hallinnollinen taakka yrittäjille ja yrityksille. Toimiva infrastruktuuri on myös elinkeinoelämän ja
viennin perusedellytys. Meidän tulee myös kannustaa kotimaiseen omistukseen.
Mahdollistetaan kokeiluja, kannustetaan työelämässä jaksamiseen ja yrittäjyyteen ja helpotetaan
pienyritysten arkea karsimalla sääntelyä. Tähän kytkeytyy myös lupaprosessien nopeuttaminen
viranomaisten palvelulupauksen kautta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava.
Pienyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäveron huojennusrajaa sekä
uudistamalla arvonlisäverolainsäädäntöä maksuperusteiseksi.
Työmarkkinoiden joustavuutta on lisättävä, esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista ja pidentämällä
koeaikoja. Sen lisäksi kannustinloukkuja on purettava työnteon kannustamiseksi.
Työnperäistä maahanmuuttoa on edistettävä muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa
poistamalla. Korotetaan huomattavasti tutkinnon jälkeistä oleskeluluparajaa Suomessa tutkinnon
suorittaneille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta he voivat työllistyä Suomessa.
Lisätään kansallisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai
maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia
sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja
aluehallintoa?
Ryhmämme sitoutuu eläkeuudistuksen läpiviemiseen, sillä Suomi tarvitsee pidempiä työuria.
Jatkovalmisteluissa tulee huomioida naisten asema työmarkkinoilla. Työssä jaksamisen kannalta olisi syytä
vaatia työmarkkinaosapuolilta suurempia panostuksia työelämän laatukysymyksiin.
Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Soteuudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen.
Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta.
Kyllä
Valtionhallintoa ja aluehallintoa on uudistettava. Uudistuksissa on turvattava asiakaslähtöisyys, alueellinen
saatavuus ja palvelut molemmilla kansalliskielillä.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset?
Suomen turvallisuuden tulee myös tulevaisuudessa pohjautua hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan
vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja YK:ssa sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja
kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisen vastuun kantamiseen, toimintakykyisen
globaalihallinnan kehittämiseen ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen. Suomen pitää
tulevaisuudessakin olla aktiivinen ja solidaarinen toimija kansainvälisessä yhteistoiminnassa, jonka
päämääränä on rakentaa rauhaa, demokratiaa, turvallisuutta ja vakautta. Se toteutetaan kansainvälisissä
järjestöissä, kuten YK:ssa, ETYJ:ssä ja Euroopan neuvostossa ja olemalla aktiivinen pohjoismaisessa,
eurooppalaisessa ja transatlanttisessa yhteistyössä.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen
koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä
yhteiskunnan ylläpitäminen. Toimintalinjaa luonnehtii jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen
eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuusja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä
kansainväliseen sekä siviilikriisihallintaan että sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen ja Ruotsin
kahdenvälinen puolustusyhteistyö on entistä tärkeämmässä roolissa turvallisuuden rakentamisessa ja sitä
on syvennettävä suunnitelmien mukaisesti.
Suomen puolustuksen selkäranka on oma puolustuksemme, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
koko maan puolustamiseen. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen edellyttää puolustusmäärärahojen
korottamista heti vaalikauden alusta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen
vuoden aikana. Suomen ei tule sulkea pois turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja keinovalikoimastaan.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen.
Suomi on aktiivinen vaikuttaja EU:ssa. EU-politiikassa Suomi korostaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta,
talouden integraatiota, vähemmistöjen oikeuksien turvaamista, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja
läheisyysperiaatetta.
Näiden perustavoitteiden edistämisen lisäksi on panostettava kilpailukyvyn parantamiseen, kauppa- ja
kehityspolitiikan kehittämiseen, digitaalisten markkinoiden toimivuuteen ja sääntelyn järkevöittämiseen.
Suomen pitää olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n maatalouspolitiikkaa, ilmasto- ja
energiapolitiikkaa, sekä edistämässä oikeusvaltioperiaatetta. Alueellisessa yhteistyössä arktinen ulottuvuus
ja Itämeren ympäristö ovat Suomelle keskeisiä.
EU-mailla on yhteinen vastuu Välimeren pakolaistilanteen ratkaisemiseksi.
Ahvenanmaan erityisasemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen EU-politiikassa on kehitettävä ja
varmistettava.
Hyväksymme liitteessä olevan kirjauksen hallitusohjelman pohjaksi. Kirjaus ei arviomme mukaan muuta
Suomen aikaisempaa toimintalinjaa. Kirjauksen tulee antaa Suomen hallitukselle ja sen pääministerille
tarpeeksi pelivaraa tulevissa neuvotteluissa ja sen sävyä olisi tästä syystä vielä hyvä harkita, jotta kirjauksen
muoto ei aiheuta väärintulkintoja Suomen linjasta.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Onnistunut työllisyyspolitiikka vahvistaa myös perheiden hyvinvointia. Pitkäaikaistyöttömyys on usein
periytyvää ja tämä trendi on katkaistava. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tason, laadun ja
saatavuuden turvaaminen kaikille on avainasemassa hyvinvointierojen kaventamisessa.
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat keskeisiä. Varhaisella puuttumisella, vahvalla osaamisella ja laajalla
yhteistyöllä voidaan vähentää esimerkiksi lasten huostaanottoja. Tukemalla perheneuvoloita, nuorten
mielenterveyspalveluja ja myös etsivää nuorisotyötä voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää
koulupudokkaiden määrää. Erityisesti on huomioitava yksinhuoltajien sosioekonominen asema. Riittävät
palvelut ovat myös tärkeitä päihdetyössä ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä.
Olisi tarpeellista tehdä perhepoliittinen kokonaisuudistus, joka yhdistää perhevapaajärjestelmän,
varhaiskasvatuslain, vanhemmuuden kustannuksien jakamisen ja kotihoidon tuen. Järjestelmän tulee olla
joustava ja huomioida kaikki perhemuodot tasapuolisesti. On myös tärkeää, että on olemassa laaja
valikoima päivähoitovaihtoehtoja, jotka vastaavat erilaisten perheiden tarpeita. Joustavuutta tulee lisätä
perheen ja työelämän yhteensovittamisessa.
Yhdenvertaiset hoivapalvelut eri ikäryhmissä ovat myös keskeisessä asemassa hyvinvointieroja
kavennettaessa. Ikä-ihmisille taataan oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen.
Omaishoidontuelle pitäisi olla samat kriteerit koko maassa. Sen vuoksi tuen maksaminen olisi tärkeää
siirtää Kelalle.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
Tulevalla hallituskaudella on erityisesti panostettava peruskoulutuksen laatuun ja oppimisympäristöön.
Osana digitalisaatiopanostusta ja koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi haluamme tukea eosaamista tasavertaiselta pohjalta. Edistetään uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Digitaalisten
työvälineiden käyttöönottamista koulutuksessa on tuettava ja oppilaille on taattava yhdenvertaiset
mahdollisuudet hyödyntää uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet. Tämä edistää myös mahdollisuuksia
tarjota etäopetusta.
Meidän tulee panostaa enemmän opetuksen laatuun, lisätä yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä ja
räätälöidä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen
hankkimisen. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Suomalaisen
koulun laadun turvaamiseksi tarvitaan riittävästi päteviä opettajia sekä lastentarhanopettajia.
Opiskeluajan lyhentämiseksi kehitetään opintojen opinto-ohjausta ja ympärivuotisia
opiskelumahdollisuuksia. Saman tavoitteen saavuttamiseksi nopeutetaan työmarkkinoille siirtymistä
vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa.
Tiivistetään ja tehostetaan yhteistyötä korkeakoulujen välillä - myös kansainvälisesti - yhä paremman
laadun saavuttamiseksi. Koulutuksen sisältö on suunniteltava siten, että aikuis- ja jatkokoulutuspalvelut
vastaavat työmarkkinoiden tulevia tarpeita.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Kyllä, normitalkoiden toteuttaminen ja turhan byrokratian karsiminen ovat tärkeitä tavoitteita tulevalla
vaalikaudella sekä kansallisesti että EU-tasolla. Poistetaan turhaa sääntelyä, panostetaan lainsäädännön
laatuun ja arvioidaan uuden lainsäädännön vaikutuksia, muun muassa yrittäjyyden ja yhdenvertaisuuden
kannalta.
Digitalisaatio on jatkuva prosessi, jossa Suomen on oltava edelläkävijä. Digitalisaation hyödyntämiseksi
tulisi laatia digistrategia, jossa määritellään miten erilaiset digitaaliset palvelut parhaiten saadaan kaikkien
ulottuville.
Toteutetaan kansallinen palveluväylä. Tuetaan tietomallien, teollisen internetin, automaation, paikkatiedon
ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita korkean osaamisen työpaikkojen ja uusien
palveluiden kehittämiseksi.
Tuetaan uusien palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja syntymistä kokeiluilla ja uudistamalla
lainsäädäntöä. Puretaan infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä ja edistetään avointa julkista
dataa.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Kestävä kehitys ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia.
Bioenergia ja bioteknologia ovat Suomelle suuri mahdollisuus. Hallituksen on laadittava biotalousstrategia
tämän tukemiseksi. Suomen prioriteettina on edistyksellisen ja kilpailukykyisen metsäbiotalouden
jatkaminen.
Ennustettavilla veropoliittisilla ratkaisuilla edistetään kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Samalla on
varmistettava riskirahoituksen saatavuutta biotalouden kasvuyrityksille ja priorisoitava biotaloutta
julkisessa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.
Maatalouteen perustuvaa energiatuotantoa lisätään.
Kiertotalouden kokonaisvaltaista edistämistä arvioidaan parhaillaan EU:ssa. Aktiivisella politiikalla Suomi
hyötyy tästä kehityksestä. Resurssien tehokkaammassa käytössä on paljon potentiaalia ja monipuolisia
hyötyjä. Hallitus edistää sitä, että useampi suomalainen yritys hyödyntäisi kiertotalouden tarjoamia
mahdollisuuksia. Tämä edistää kasvua, luo työpaikkoja ja uusia liiketoimintamalleja.
Suomalaisen ruuan tuotantoa turvataan vahvistamalla alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa, EU:n
maataloustukijärjestelmän yksinkertaistamisella, säilyttämällä maataloustuet riittävällä tasolla, edistämällä
elintarvikevientiä ja elintarvikkeiden alkuperäismerkintää sekä vaatimalla julkisissa elintarvikehankinnoissa
suomalaista laatua. Tällä tavalla turvataan aktiivitilojen ja metsätalousyrittäjien toiminnan kannattavuus.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Kyllä.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Maahanmuuttopolitiikan on oltava suvaitsevainen, turvallinen ja moniarvoinen. Suomen on kunnioitettava
ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden
vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä. Paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on
tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Suomi on
aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa, kuten useassa selvityksessä on todettu, maahanmuuttajia
työmarkkinoillemme. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi poistetaan saatavuusharkinta
ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta. Laaditaan työvoimapoliittinen kansainvälistymisstrategia, jossa
asetetaan tavoitteet suomalaisten yritysten kansainvälistymiselle ja työperäiselle maahanmuutolle.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Kyllä. Yhteisen luottamuksen rakentaminen on onnistuneen hallitustyöskentelyn perusta.
Hallitustyöskentelyä on hyvää uudistaa. Hallitusneuvotteluissa on tärkeä avata uudistustarvetta, jotta
kaikilla hallituspuolueilla on yhteneväinen käsitys uudistustarpeesta ja sen vaikutuksista.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis sitoutumaan hallitusvastuuseen koko hallituskaudeksi.
Edellytämme
että hallituksella on yhteinen ja uskottava näkemys maamme taloudellisesta tilanteesta ja, että kaikki
hallituspuolueet sitoutuvat yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja
uudistamiseksi sovitun aikatauluun mukaisesti.
että maamme kaksikielisyyden perusteet turvataan.
että maamme yhteiskunnallista eheyttä ei vaaranneta. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan kautta
turvataan yhteiskuntarauha ja ehkäistään syrjäytymistä. Ihmisarvoa kunnioitetaan ja suvaitsevaisuutta,
solidaarisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vaalitaan johtavana periaatteena päätöksenteossa.
8. Kristillisdemokraatit
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen
hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Kristillisdemokraattinen visio vuodelle 2025: Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen,
perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen,
kestäville kristillisille arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta. Vision toteuttaminen vaatii rohkeutta
uudistaa rakenteita ja turvata maamme kilpailukyky. Kestävän kehityksen ja talouden edellytyksenä on
vahva ja demokraattinen kansalaisyhteiskunta sekä lapsimyönteinen väestö- ja perhepolitiikka.
Kristillisdemokraattien keskeiset tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan
- Julkisen talouden tasapainottaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
- Yritysystävällinen toimintaympäristö, joka johtaa työpaikkojen luomiseen ja työttömyyden
vähentämiseen.
- Tuotannon tehostaminen koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksilla ja yritysten kotimainen
ja kansainvälinen menestyminen.
- Perhepolitiikan nostaminen päätöksenteon keskiöön.
- Sote-uudistus, joka turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erikoispalveluiden integraation sekä
lähipalvelut.
- Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen riittävillä resursseilla.
- Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen.
Keskeisten tavoitteiden perimmäisenä tarkoituksena on työllisyyden parantaminen ja hyvinvoinnin
lisääminen sekä tasainen jakautuminen. Kestävällä pohjalla oleva talous mahdollistaa
hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tulevaisuudessa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 2
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta
ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden
sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne
katkaista?
Valtionvarainministeriön tilannekuva julkisen talouden sopeutustarpeesta on luotettavin nyt saatavilla
oleva arvio. Kuuden miljardin euron sopeutus on nykyisellä talouskehityksellä välttämätön. Näemme, että
sopeutukset tulee ajoittaa tälle ja seuraavalle kaudelle niin, että julkinen talous saadaan tasapainoon
seuraavan kuuden vuoden aikana.
Keskeisin keino on vaikuttavien rakenteellisten uudistusten aikaansaaminen alkavan hallituskauden
alkupuolella. Tärkein on sote-uudistus, joka oikein toteutettuna tuo mittavat säästöt ja hillitsee
kustannusten nousutahtia merkittävästi. Päällekkäisiä tehtäviä ja hallintoa tulee purkaa toteuttamalla
rakenteellisia uudistuksia kaikilla hallinnonaloilla.
Tärkeintä on panostaa kasvuun ja sitä kautta lisätä julkisen talouden tuloja ja vähentää menoja.
Työllisyyden parantaminen on keskeinen tavoite. Työllisyyden nostaminen vaatii yrittäjyyden edellytysten
parantamista, byrokratian ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamista, lisää joustoa
työmarkkinoille, maltillisen palkkaratkaisun sekä oikein kohdennettuja julkisia investointeja.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 3
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset
muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Hyväksymme. Kokonaisveroasteen nostaminen olisi tuhoisaa Suomen talouskasvulle. Pitkällä aikavälillä
kokonaisveroastetta tulee pyrkiä alentamaan tavalla, joka ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä mutta
joka tukee talouskasvua ja sitä kautta verotuoton kasvua.
Kristillisdemokraattien keskeisimmät verolinjaukset
- Verokevennykset tulee suunnata kunnallis- ja ansiotuloveron keventämiseen kohdistuen pieni- ja
keskituloisiin sekä lapsiperheisiin.
- Ehdotamme korotettavaksi verotettavan tulon alarajaa.
- Verotuksen painopistettä on siirrettävä terveydelle haitallisen kulutuksen verottamiseen.
- Henkilöyhtiöiden ja elinkeinoharjoittajien verotukseen on säädettävä yrittäjävähennys.
- Kotitalousvähennyksen työn maksimiosuus tulee palauttaa 3000 euroon.
- Perintöverotus on uudistettava ennakkoperintöihin ja sukupolvenvaihdoksiin kannustavaksi.
- Yle-veron alentaminen. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset
hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 4
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden
kasvu-uralle saattamiseksi?
Suomi on liian pitkään ollut riippuvainen yksittäisistä aloista tai jopa yrityksistä. Tämä riippuvuus on
johtanut kestämättömään tilanteeseen ja suuriin työvoiman tarpeen muutoksiin suhdanteiden muuttuessa
tai yritysten menettäessä markkina-asemansa. Tarvitsemme siksi nykyistä ketterämmän ja
monipuolisemman elinkeinorakenteen. Uusia työpaikkoja ja kasvua luodaan panostamalla uusiin
kasvualoihin kuten biotalouteen ja cleantechiin. Oleellista on luoda sellaiset edellytykset, että Suomessa
kannattaa yrittää ja tänne kannattaa investoida. Erityisesti tarvitsemme kansainvälistyviä ja
vientimarkkinoille pyrkiviä kasvuyrityksiä. Yritystukien suuntaamisessa tulee huomioida pk-yritysten
merkitys uusien työpaikkojen luomisessa.
Kristillisdemokraattien ehdotuksia yrittäjyyden edistämiseksi
- Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava, mikä lisää yrittäjyyden houkuttelevuutta ja madaltaa yrittäjäksi
ryhtyvän riskejä erityisesti mahdollisten työttömyys- ja sairausjaksojen aikana.
- Alle 10 työntekijän mikroyritysten työllistämiskynnystä tulee alentaa. Ensimmäisen työntekijän
palkkaamista tulee tukea palkan sivukulujen määräaikaisella huojennuksella.
- Työntekijän koeaikaa tulee pidentää kaikkein pienimpien yritysten osalta.
- Yrittäjyyskasvatukseen ja opinto-ohjaukseen on panostettava.
- Yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen tasoa on nostettava.
- Starttirahan riittävyys koko maassa turvataan ja starttirahakauden kestoa pidennetään.
- Yritysten kansainvälistymistä on tuettava ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa väljentämällä.
- Kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluja ja t&k&i-tukea on suunnattava entistä enemmän
kotimaisille pk-kasvuyrityksille.
- Vanhemmuuden kustannusten epäoikeudenmukainen jakaantuminen työnantajille on korjattava.
- Turhaa sääntelyä on saatava vähemmäksi. Viranomaisten yhteistyötä tulee parantaa siten, että
asiakaspalvelu saadaan yhdelle luukulle ja ohjeiden tulkinta on yhtenäistä koko maassa.
- Joukkorahoitusmahdollisuuksia on edistettävä rahankeräyslainsäädäntöä uudistamalla.
- Lupaprosesseja tulee tehostaa ja kehittää asiakasystävällisemmiksi.
- Suunnataan julkiset hankinnat suomalaisten pk-yritysten innovatiivisia ratkaisuja edistäen.
- Vähennetään väylästön korjausvelkaa.
- ALV:n huojennusrajaa tulee tarkistaa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset
hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 5
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä
tavalla?
Kyllä. Työurien pidentämisessä erityishuomio tulee lisäksi kiinnittää nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja
koulutukseen sekä työssä jaksamiseen työuran loppupuolella.
Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?
Kyllä. Sote-uudistuksen läpivieminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Olemme avoimia
pohtimaan erilaisia malleja seuraavilla edellytyksillä: 1) Mallin tulee vähentää hallinnollisia kuluja ja
yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. 2) Palvelut tulee järjestää nykyisiä kuntia suuremmissa yksiköissä
(esim. kuntayhtymissä), joissa integroidaan perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimen
palvelut. 3) Myös toiminnan sisällöt uudistetaan panostamalla ennaltaehkäiseviin, oikea-aikaisiin ja
kevyisiin palveluihin sekä lähipalveluihin, poistamalla päällekkäisyyksiä ja korjaamalla hoitoketjut sujuviksi.
Paikallisten kokeilujen kautta löydetyt parhaat käytännöt otetaan käyttöön koko maassa huomioiden
alueelliset erityispiirteet.
Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään tehokkaasti niiden tarjoama
osaaminen, tuki ja palvelut.
Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja
paikallista päätöksentekoa vahvistamalla?
Pääsääntöisesti kyllä. Osa kuntien velvoitteista takaa heikoimmassa asemassa olevien elintärkeitä oikeuksia
ja palveluja. Kuntien velvoitteiden karsiminen ja normien purku ei saa tarkoittaa kenenkään heitteille
jättämistä. Olemme valmiita käymään velvoitteita ja normeja kriittisesti läpi sekä pohtimaan uusia
ratkaisuja.
Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
Esitämme pohdittavaksi, että aluehallintovirastot, maistraatit, ELY-keskukset ja TE-toimistot tulee yhdistää
viideksi valtion aluehallinnon virastoksi (ns. Virsu-hanke). Asiointimahdollisuus taataan julkisen hallinnon
alueellisilla, yhteisillä palvelupisteillä, joiden tulee sijaita kohtuullisen etäisyyden päästä. Virastojen
asiakaspalvelua ja sähköistä asiointia kehitetään.
Valtion työpaikkojen työehtojen suhdetta muiden sektoreiden työpaikkojen työehtoihin tulee arvioida, kun
pohdimme julkisen sektorin tuottavuutta lisääviä toimia. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 6
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön
keskeiset linjaukset
Suomen ulkopolitiikan perustana ovat hyvät kahdenväliset ja kansainväliset suhteet, Pohjoismainen
yhteistyö, vahva vaikuttaminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, NATO-kumppanuus ja
uskottava maanpuolustus. Ulkopolitiikan keskiössä tulee olla vakaus, rauhan rakentaminen,
ihmisoikeuksien edistäminen ja taloudelliset ulkosuhteet.
Suomen ja Venäjän välillä on ylläpidettävä edelleen hyviä kahdenvälisiä suhteita, jotka rakentuvat
avoimuuden ja keskinäisen kunnioituksen pohjalle.
Viennistä riippuvaisena maana Suomen on käytettävä ulkosuhteita uusien markkinoiden avaamiseen ja
toisaalta investointien ja huippuosaajien houkuttelemiseen.
Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta ja torjuu globaaleja uhkia osallistumalla kehitysyhteistyöhön.
Kansalaisjärjestöjen osuutta kehitysyhteistyöstä on kasvatettava sekä tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta
lisättävä koordinoimalla työtä muiden EU-maiden kanssa. Kehitysyhteistyössä on kehitettävä kohdemaan
yritystoimintaa, jotta ne voivat vapautua avun tarpeen kierteestä.
Suomen tulee harjoittaa tasapuolista ja konflikteja liennyttävää politiikkaa muun muassa Pohjois-Afrikan ja
Lähi-idän kriiseissä, tehdä kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi ja etsiä
keinoja auttaa vainon kohteeksi joutuneita vähemmistöjä. Tuemme kaikkien demokraattisesti johdettujen
kansallisvaltioiden oikeutta koskemattomuuteen ja rauhaan. Terroristijärjestöjen hallinnollisia pyrkimyksiä
ei tule edistää.
Maamme puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Suomen uskottava
turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on riippuvainen puolustusvoimien toimintakyvystä. Tarvitsemme
jatkossakin uskottavat ja ajanmukaiset puolustusvoimat. Puolustusvoimille on seuraavalla vaalikaudella
annettava tehtäväksi ilmavoimien ja merivoimien 2020-luvulla vanhenevan kaluston korvaamisen
valmistelu.
Poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä puolustusvoimien määrärahoja on korotettava Suomen turvallisuuden ja
puolustuskyvyn turvaamiseksi. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. On
huomioitava, että mahdolliseen ulkoapäin kohdistuvaan turvallisuusuhkaan olisivat vastaamassa ensin
sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset, joten riittävät poliisin ja rajavalvonnan resurssit on
nähtävä keskeisenä osana puolustuskykyämme. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset
hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 7
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi
olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut
hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Suomen EU-politiikan painopisteet ovat sisämarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen ja toisaalta sen
estäminen, että yhteisvastuun ja liittovaltion elementtejä kasvatettaisiin. Katsomme, että
valtiovarainministeriön raportti ”Vakaampi talous- ja rahaliitto” tukee tätä yhteisvastuun lisäämiselle
kriittistä linjaa, ja lisäisi jäsenvaltioiden vastuuta omasta taloudestaan, ja tällä linjalla on myös
hallitusohjelmaan esitetty kirjaus. Suhtaudumme kriittisesti liittovaltioelementtien lisäämiseen
perussopimusten tarkistamisen kautta ja pankkiunionin laajentamiseen koskemaan talletussuojaa.
Pitäisimme pankkiunionissa yhteisen rahaston käytön niin pienenä kuin mahdollista. Voimme sitoutua
tähän yhteiseen linjaan ja toimimaan sen puolesta hallituksessa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 8
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan
hyvinvointieroja?
Kristillisdemokraatit pitävät perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä, jonka hyvinvointi vaikuttaa koko
yhteiskuntaan. Maksamme laiminlyödyn perhepolitiikan seurauksia korkeina sosiaali- ja terveysmenoina.
Perheiden hyvinvoinnin parantaminen on keskeisimpiä poliittisia tavoitteitamme. Perheasiat tulisi koota
seuraavassa hallituksessa yhden ministerin salkkuun tai vaihtoehtoisesti perheasioille tulisi olla oma
ministerityöryhmänsä.
Syntyvien ikäluokkien pienuus pitkällä aikavälillä on osaltaan johtanut kestävyysvajeeseen. Tulevan
hallituksen tulee poistaa niitä perhepoliittisia esteitä, joiden takia vanhempien toiveet lapsiluvusta eivät
toteudu käytännössä. Perhepoliittisten keinojen tulee olla etusijalla väestörakenteen korjaamisessa.
Niin opiskelun ja perhe-elämän kuin työn ja perhe-elämän sovittamista tulee helpottaa. Ehdotamme, että
opintorahaan lisätään huoltajakorotus. Naisten heikkoa asemaa työmarkkinoilla tulee parantaa korvaamalla
vanhempainvapaiden kustannukset työnantajille.
Tulevan hallituksen tulee asettaa lapsiköyhyyden vähentäminen tavoitteekseen. Yksinhuoltajaperheitä
tulee tukea muun muassa kotiavun riittävän resursoinnin kautta. Monilapsiset perheet tulee huomioida
paremmin esimerkiksi niin, ettei lapsiperheiden saamissa tuissa asetetta kattoa lapsimäärälle, jonka
perusteella tuet maksetaan. Perheiden verotusta tulee kehittää. Verotuksen lapsivähennys on askel
oikeaan suuntaan, mutta vähennyksen tulisi huomioida perheiden kaikki lapset rajoituksetta.
Lapsen oikeutta isään ja äitiin ei tule kyseenalaistaa eikä avioliiton asemaa heikentää. Lapsivaikutusten
arviointi on toteuttava kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa ja kirjattava myös hallitusohjelmaan.
Perheiden neuvontaan ja varhaiseen tukeen tulee panostaa perheiden hajoamisen vähentämiseksi.
Lastensuojelun painopiste tulee siirtää varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen sekä matalan kynnyksen
palveluihin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelun laatu on turvattava koko maassa.
Kotihoidon tukea ei tule heikentää. Perheiden valinnanvapaus kotihoidon tuen käyttämisessä tulee
säilyttää. Yhteiskunnalle edullista perhepäivähoitoa tulee kehittää ja lisätä.
Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen on oltava hallituspolitiikan keskeinen tavoite.
Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi erityishuomio on kiinnitettävä lapsiköyhyyden vähentämiseen sekä
nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nuorten kasvava syrjäytyminen asumisesta, koulutuksesta ja
työelämästä tulee pysäyttää.
Hyvinvointierojen kaventamiseksi pienimpiä sosiaalietuuksia tulee korottaa ja sairauskulujen
omavastuuosuutta vähentää pitkäaikaissairaiden ja lääkkeitä paljon tarvitsevien osalta. Päihteiden
ongelmakäyttäjät tulee ohjata poliisivankilan sijasta selviämisasemille, jossa he saavat asianmukaista apua
päihdeongelmaansa. Sote-uudistuksessa heikompiosaisten tarvitsemien palveluiden saatavuus ja
saavutettavuus tulee turvata. Osatyökykyisten mahdollisuuksia ja kannusteita työn tekemiseen tulee lisätä.
Alueellisia hyvinvointieroja tulee kaventaa aluepoliittisin keinoin.
Hallituksen tulee vahvistaa omaehtoisen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edellytyksiä kansalaisten
henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Omaishoidontuen maksatus tulee siirtää Kelalle ja myöntää yhtenäisten kriteerien mukaan. On oikea
suuntaus lisätä ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa ja kodinomaista hoitoa, mutta vanhusten hoidon
ongelmat niin laitos- kuin kotihoidossa tulee ratkaista. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 9
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen
syntymistä?
Koulutuksen taso on pidettävänä korkeana peruskoulusta korkea-asteelle. Rakenteita uudistetaan
vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja peruskoulusta huolehditaan laadukkaana lähipalveluna.
Koulutuspaikkojen ja koulutussisältöjen tulee vastata yhä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin
niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Korkeakoulujen yhteistyötä sekä elinkeinoelämän
että julkisen sektorin toimijoiden kanssa on lisättävä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä
tulee vahvistaa duaalimallin puitteissa. Korkeakoulujen kesken on tarpeen koordinoida erikoistumista ja
työnjakoa, maakuntien korkeakoulut säilyttäen.
Valmistumisen nopeuttamiseksi korkeakoulujen kurssitarjontaa tulee joustavoittaa, samoin opintopolkuja
ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Varsinkin teknisillä aloilla on lisättävä yrittäjyysvalmennusta sekä
yhteistyötä yritysmaailman ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten kanssa.
Terveydenhuollon alalle pyrkivien koulutus- ja työmahdollisuudet ja -oikeudet on nostettava
yleiseurooppalaiselle tasolle Euroopan Neuvoston päätöslauselman (1763/2010) vaatimusten mukaisesti.
Oppisopimuskoulutusta tulee lisätä ja kehittää nuorille suunnattuna koulutusmuotona.
Oppisopimuspaikkojen lisäämiseksi sen houkuttelevuutta työnantajille on lisättävä. Sekä
oppisopimuskoulutukseen että Sanssi-kortilla työllistämiseen liittyviä hallinnollisia prosesseja on
yksinkertaistettava. Työnantajan tulee voida hoitaa nuoren tuettuun palkkaamiseen liittyvät asiat helposti
yhden luukun periaatteella. Oppisopimuksen aikainen palkka voidaan porrastaa siten, että se nousee
portaittain tutkinnonosien valmistuessa.
Kattavan lukioverkon turvaamiseksi on etsittävä uusia opetuksenjärjestämisratkaisuja. Yksityisten koulujen
lupaprosesseja tulee helpottaa.
Oppimisympäristöjen kehittämisessä korostuu turvallisuus, koulutuksellinen tasa-arvo ja digitalisaation
eteneminen. Nykyisten oppimisympäristöjen turvallisuudesta on huolehdittava, erityisesti koulujen
sisäilmaongelmia on korjattava. Opetussuunnitelmien yksityiskohtaisuutta tulee vähentää.
Digitaalisten oppimateriaalien käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi, kustannusten minimoimiseksi sekä
päällekkäisen työn välttämiseksi on tehtävä kansallinen strategia. TVT-taitojen opetusta tulee vahvistaa
alakoulusta alkaen. Uusia oppimisympäristöjä luotaessa on muistettava koulutuksen sosiaalinen luonne
sekä erityisen tuen tarpeessa olevat oppijat. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset
hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 10
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin?
Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Olemme sitoutuneita turhien ja kasvua rajoittavien normien ja byrokratian purkamiseen. Yhtä tärkeää kuin
byrokratian purkaminen on sen välttäminen uutta lainsäädäntöä tehtäessä.
Yritysten, mukaan lukien maa- ja metsätalousyritykset, toimintaedellytyksiä tulee parantaa optimoimalla
raportointivelvoitteet. Esimerkiksi maatalousyrittäjien paperityön määrä nakertaa tällä hetkellä alan
kilpailukykyä. Lainsäädännön tulee olla sellaista, että se jättää riittävästi tilaa yrittäjälle järjestää
toimintansa mahdollisimman tuottavalla tavalla.
Rahankeräyslaki tulee uudistaa siten, että rahankeräykset vapautetaan ennakollisesta lupamenettelystä ja
siirrytään ilmoituksenvaraiseen menettelyyn. Lisäksi tulee mahdollistaa vastikkeeton joukkorahoitus
yleishyödyllisyyden vaatimuksesta luopumalla.
Kansalaisten ja yritysten asiointia viranomaisten luona ja erilaisia lupaprosesseja tulee sekä helpottaa että
nopeuttaa. Tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen asiointiin yhden luukun periaatteella, eikä
samoja tietoja tule joutua antamaan toistuvasti. Katsomme, että digitaalinen palveluväylä tulee ottaa
käyttöön ja sitä ennen on ratkaistava vahvan sähköisen tunnistuksen kysymykset.
Julkisten tietojärjestelmien hankinnat tulee tehdä keskitetysti, keskenään yhteensopivasti avoimin
rajapinnoin, välttäen riippuvuuksia tietystä toimittajasta ja vähentäen käyttöoikeusmaksuja, esimerkiksi
avointa lähdekoodia käyttämällä. Ei ole järkevää, että kukin kunta, sairaanhoitopiiri, ministeriö tai muu
julkinen hallintoviranomainen tekee erilaisten tietojärjestelmien hankintoja siilomaisesti erikseen.
Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on tärkeää nopeuttaa mm. tekijänoikeuskysymysten
ratkaisemista EU:n tasolla.
Suhtaudumme myönteisesti yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin, kuitenkin muistaen perusoikeuksien
tasavertainen toteutuminen. Onnistuneita kokeiluja tulee hyödyntää ja toimivat mallit valtavirtaistaa.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 11
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Ministeriöiden välillä hyvin toimivaa biotalousohjelmaa tulee jatkaa ja turvata siinä kartoitettujen uusien
hankkeiden toteutuminen. Kannatamme biojalostamoiden, bioenergian sekä muiden uusiutuvien
energiamuotojen, kuten aurinkoenergian, edistämistä. Esimerkiksi tulee lisätä sähköä ja lämpöä tuottavien
uudenaikaisten hakevoimaloiden ja biokaasulaitosten määrää siirtämällä niille tukea, jota nyt annetaan
uusille tuulivoimaloille.
Energiaomavaraisuutta tulee lisätä parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä kotimaisten
energialähteiden kuten hakkeen ja turpeen käyttöä sekä siirtymällä pois ilmaston kannalta pahimpien
fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen ja öljyjalosteiden käytöstä.
Energian nettotuontia tulee vähentää 2-3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä ja päästä 2040 täyteen
energiaomavaraisuuteen. Tuotannon, liikenteen ja asumisen energiatehokkuutta on parannettava.
Kivihiilen käytöstä pyrimme eroon 2030 mennessä. Huoltovarmuuden näkökulmasta hajautettua
energiantuotantoa tulee edistää.
Kannatamme kiertotaloutta, jossa siirrytään suljettuihin tuotantojärjestelmiin ja kaikki materiaali- ja
energiavirrat käytetään entistä paremmin ja nuukemmin hyödyksi. Lainsäädäntöä tulee kehittää suuntaan,
jossa uusiutumattomat raaka-aineet korvataan uusiutuvilla ja kierrätettävillä. Helpotetaan sääntelyn kautta
yritysten kykyä käyttää raaka-ainevirrat ja prosesseissa syntyvät sivuvirrat raaka-aineena jatkojalostukseen.
Jätehierarkian mukaisesti jätteenpoltto on viimesijainen ratkaisu.
Peruspalvelut, liikenneyhteydet ja yrityspalvelut vaikuttavat maaseudun elinvoimaisuuteen. Maaseudun
elinkeinorakennetta monipuolistetaan parantamalla maa- ja metsätalouden sivuelinkeinojen ja muun
yritystoiminnan edellytyksiä. Riittävien peruspalvelujen säilyminen maaseudulla parantaa
elinmahdollisuuksia kotiseudulla.
Maamme metsävarannosta sekä tiestön kunnossapidosta on huolehdittava biotalouden tulevaisuuden
tarpeita ajatellen. Torjumme ehdotukset maa- ja metsätalousmaalle asetettavasta kiinteistöverosta.
Suomen epäsuotuisat luonnonolosuhteet tulee yhä enemmän ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikassa.
EU:n lainsäädännöllä tulee varmistaa maataloustuottajien toimintamahdollisuudet myös unionin
pohjoisissa osissa sekä oikeudenmukaiset sopimukset teollisuuden ja kaupan kanssa, jotta tuottajien osuus
ei jatkuvasti alene.
Suomalaisen ruuan tuotantoa tulee edistää ennen kaikkea huolehtimalla maataloustuotannon
toimintaedellytyksistä ja ruuan hinnan oikeudenmukaisesta jakautumisesta tuotantoketjussa. Ruuan hinnan
jakautumiseen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan kesken tarvitaan läpinäkyvyyttä. Olemme valmiita
etsimään tähän uudenlaisia instrumentteja, jotta myös kuluttaja voi ostopäätöksellään nykyistä paremmin
tukea hinnan oikeudenmukaista jakautumista. Kilpailu- ja hankintalainsäädäntöä on tarpeen mukaan
kehitettävä edelleen.
Maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi byrokratian määrää tulee vähentää ja raportointivelvoitteita
keventää. Vaikka Suomi noudattaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tulee suomalainen maatalous nähdä
nykyistä vahvemmin myös osana kansallista ruokaturvapolitiikkaa. Kristillisdemokraattisen
eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 12
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen
hallitusohjelmaan?
Kyllä. Tärkeän kahden asteen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä edistää suomalaista
ilmastoystävällistä tuotantoa ja estää sellaiset rasitteet kilpailukyvylle, jotka johtavat tuotannon
siirtymiseen vähemmän ilmastoystävällisen tuotannon maihin. Korkeaan teknologiseen osaamiseen
perustuvien uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisääminen on kirjauksessa aivan oikein asetettu keskeiseksi
tavoitteeksi. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015
13
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan
lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Suomi tekee inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on oikea linja eikä tarvetta suurille
linjamuutoksille ole. Vakiintunutta pakolaiskiintiötä ei tule pienentää tässä maailman tilanteessa, sen sijaan
olemme avoimia kiintiön tilapäiselle tai asteittaiselle nostamiselle.
EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevaa saatavuusharkintaa tulee väljentää
ja byrokratiaa keventää maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten työvoiman ja tarvittavien
asiantuntijoiden saannin turvaamiseksi.
Oleskelulupaprosessia tulee edelleen tehostaa, esimerkiksi siirtämällä poliisilta lupaprosessiin liittyviä
tehtäviä maahanmuuttovirastolle ja jatkamalla tehostettua lupakäsittelyä. Prosesseja tehostamalla voidaan
saada lisäsäästöjä vastaanottomenoista.
Ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja koskeva lakihanke tulee toteuttaa.
Karkotus tulee muuttaa enemmän käännytyksen kaltaiseksi siten, että karkotus pantaisiin rikosperusteisissa
tapauksissa täytäntöön nopeutetusti.
Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee entisestään kehittää. Ulkomailla hankittu
ammattiosaaminen tulee voida hyödyntää nykyistä paremmin. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 14
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn
uudistamiseen?
Kyllä, kristillisdemokraatit pitävät strategista hallitusohjelmaa ja sen edellyttämää hallitustyöskentelyä
mielekkäinä. Hallitusohjelman strategisten suuntaviivojen tulee kuitenkin olla riittävän selkeitä, jotta
hallitus pystyy toimimaan niiden pohjalta sujuvasti. Merkittävimmät mahdolliset kiistakysymykset on siksi
hyvä sopia ennalta, jotta ne eivät aiheuta ristiriitaa enää hallitustyöskentelyn aikana. Edellisen
hallitusohjelman kaltaista yksityiskohtaista erittelyä ei tule enää tehdä. Kristillisdemokraattisen
eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 15
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun
vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Olemme valmiita sitoutumaan koko vaalikauden mittaiseen, yhdessä sovitun strategian mukaiseen
hallitustyöskentelyyn välttämättömien uudistusten aikaansaamiseksi ja Suomen saamiseksi nousuun.
Kykenemme toimimaan erilaisissa hallituskokoonpanoissa. Emme ole asettaneet kynnyskysymyksiä.
Eduskunnassa 30.4.2015
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä