Keskusta valtasi takaisin isoimman ryhmähuoneen

5
Perjantaina 24. huhtikuuta 2015
UUTISET
Erilaisista toimintaympäristöistä tulevat kansanedustajat lisäävät
koko eduskuntaryhmän ymmärrystä asioista. KANSANEDUSTAJA KRISTA MIKKONEN, VIHREÄT
Keskusta valtasi takaisin
isoimman ryhmähuoneen
KARI SALONEN
Puolueet käyvät
ensi viikolla
rivakasti hallitus­
neuvotteluihin.
Suuri tyytyväisyys paistoi keskustan kansanedustajien kasvoilta torstaina, jolloin eduskuntaryhmä järjestäytyi. Keskusta
sai takaisin eduskunnan suurimman ryhmähuoneen kasvettuaan
49 kansanedustajan ryhmäksi.
Ryhmä valitsi entiset puheenjohtajansa jatkamaan. Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
johtaa eduskuntaryhmää.
”Keskusta palasi ryhmänä
vuosien 2007–2011 tasolle”, Tiilikainen iloitsi.
Hän luonnehtii eduskuntavaalien tulosta äärimmäisen velvoittavaksi. ”Kansa halusi muutosta
sekavaan menoon. Keskusta on
muutoksen keskeinen tekijä ja
Juha Sipilä sen johtaja.”
Yhteiskunnan eheyden ylläpitäminen koetaan ryhmässä
tärkeäksi. Tarkalla korvalla luvataan kuulla niin työmarkkinoita
kuin arkkipiispan köyhyystyöryhmääkin.
Tiilikainen kutsuu muut eduskuntaryhmät koolle ensi viikon
alussa. Sipilä nimetään silloin virallisesti hallitustunnustelijaksi.
Eduskuntaryhmä nimesi Sipilän myös ehdolle eduskunnan
puhemieheksi.
”Hallitustunnusteluja on hyvä
käydä puhemiehen roolissa”, Sipilä sanoo.
Kokoomus ei rajaa
hallitusvaihtoehtoja
Neljännen kauden kansanedustaja Arto Satosen jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän
puheenjohtajana.
Satonen sanoo eduskuntaryhmän evästäneen puolueen
hallitusneuvottelijoita, että
neuvotteluihin mennään omalla
ohjelmalla.
”Meille tärkeimpiä ovat talou­
teen ja työllisyyteen liittyvät
asiat.”
Satonen sanoo puolueen osallistuvan neuvotteluihin vakavalla mielellä.
Kokoomuksen puheenjohtaja,
väistyvä pääministeri Alexander Stubb ei sulje mitään
puoluetta kumppanina pois hallituksesta. Ratkaisut tehdään ohjelman ja luottamuksen pohjalta.
Kokoomus asettaa ehdolle
puhemiehistöön Ben Zyskowiczin. Kokoomus on kolmanneksi suurin puolue, joten hänet
myös valittaneen.
Urpilainen vetäytyi
Rinteen toivomuksesta
Vantaalainen toisen kauden kan-
Tarkastuslaskenta vei
Viljasen eduskuntaan
Eerikki Viljanen nousi keskiviikkoillan tarkistuslaskennassa keskustan kansanedustajaksi. Kollega Paavo Väyrynen jatkanee
europarlamentissa, ellei kotimaassa tarjota ministerivastuuta.
Maaseudun koulut
kiinnostavat
Aiemmin kansanedustaja Jari
Lepän avustajana ja Suomen
EDUSKUNTATYÖ VAUHTIIN
Ryhmäjohtajat valittu
Kimmo Tiilikainen valittiin keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtajaksi.
sanedustaja Antti Lindtman valittiin SDP:n eduskuntaryhmän
uudeksi puheenjohtajaksi.
Lindtman korvaa tehtävää
viime vaalikaudella hoitaneen
Jouni Backmanin, joka putosi
eduskunnasta. Lindtman on
puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja.
SDP:n entinen puheenjohtaja
Jutta Urpilainen vetäytyi ehdokkuudesta ryhmän johtajan
tehtävään puheenjohtaja Antti
Rinteen pyynnöstä.
Urpilaisen mukaan Rinne vetosi, ettei hän asettuisi ehdolle.
He edustavat Rinteen mielestä
erilaista poliittista linjaa.
Urpilainen sanoi, ettei halua
olla hajottamassa puoluetta
tilanteessa, jossa se on kokenut
vaalitappion. Hän kertoi saaneensa erittäin runsaasti pyyntöjä asettua ehdolle ryhmän
johtoon.
Perussuomalaiset
katsovat kokonaisuutta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti muiden puolueiden
tapaan tänään ensimmäisen
kokouksensa. Väliaikaiseksi varapuhemieheksi ryhmä esittää
puolueen puheenjohtajaa Timo
Soinia.
Ryhmä ei vielä käynyt keskustelua siitä, ketä se esittäisi eduskunnan puhemiehen paikalle.
Paikka on yleensä kuulunut
vaalien toiseksi suurimmalle
Kimmo Tiilikainen jatkaa
keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtajana.
1. vpj. Anne Kalmari ja
2. vpj. Tuomo Puumala.
Jari Lindström jatkaa
perussuomalaisten ryhmän
puheenjohtajana.
1. vpj. Maria Lohela ja
2. vpj. Kaj Turunen.
Arto Satonen jatkaa
kokoomuksen ryhmän
puheenjohtajana.
1. vpj. Outi Mäkelä,
2.vpj. Ben Zyskowicz ja
3. vpj. Sinuhe Wallinheimo.
Antti Lindtman on SDP:n
ryhmän puheenjohtaja.
1. vpj Johanna Ojala-Niemelä ja
2. vpj. Kristiina Salonen.
puolueelle eli nyt perussuomalaisille. ”Se on osa kokonaisuutta. Katsotaan sitten, kun kaikki
on pöydällä.”
Kaikkien eduskuntaryhmien
puheenjohtajat ja pääsihteerit
tapasivat vielä myöhemmin
torstaina yhteiskokouksessaan.
Tarkoituksena oli käydä läpi
käytännön asioita sekä aikataulua keskustan ryhmänjohtajan
Kimmo Tiilikaisen johdolla.
Keskustan eduskuntaryhmän
kokoukseen marssi eilen aamulla onnellinen mies Eerikki
Viljanen. Hänen kansanedustajuutensa Uudenmaan
vaalipiirissä varmistui vasta
keskiviikkoiltana äänten tarkastuslaskennassa.
Eroa aluksi läpimenneeksi
ilmoitettuun Seppo Särkiniemeen (kesk.) oli tullut 28 ääntä
Viljasen hyväksi. Viljasen kokonaisäänimäärä on 2 902 ääntä.
”Hyvältä tuntuu, vaikka toki
sympatiani ovat Sepon joukkojen puolella”, pitkän linjan
poliittinen vaikuttaja ja Uudenmaan MTK-liiton varapuheenjohtaja Viljanen sanoi eilen
aamulla.
Sitä ennen hän oli ehtinyt
nukkua kohtuullisen hyvät
yöunet ja käydä tekemässä maatilallaan ulkotöitä. Navettaan
sentään saatiin apuvoimia.
”Hienointa tässä minun tapauksessani on, että se osoittaa
raadollisella tavalla jokaisen
äänen ratkaisevuutta. Äänet tulevat yksitellen, ja jokainen on
antajansa ainut. Yhdenkin äänen enemmistöllä eduskuntaan
pääsy on relevantti homma”,
juuri 40 vuotta täyttänyt vihtiläinen pohti.
Hän lupaa edustajana nostaa
esiin nimenomaan Uudenmaan
maaseutualueita ja kehyskuntia,
koska yleensä näkökulma rajoittuu vain Espooseen, Vantaaseen
tai radanvarteen.
Outi Alanko-Kahiluoto
jatkaa vihreän ryhmän
puheenjohtajana.
1. vpj. Johanna Karimäki ja
2. vpj. Jani Toivola.
Aino-Kaisa Pekonen on
vasemmistoliiton ryhmän
puheenjohtaja.
1. vpj. on Li Andersson ja
2. vpj. Matti Semi.
Mikaela Nylander
jatkaa RKP:n ryhmän
puheenjohtajana.
1. vpj. Mats Nylund ja
2. vpj. Thomas Blomqvist.
Peter Östman jatkaa
kristillisdemokraattisen
ryhmän puheenjohtajana.
1. vpj. Sari Essayah ja
2. vpj. Antero Laukkanen.
Perussuomalaisten ryhmä ei
Soinin mukaan antanut hänelle
sen erikoisempaa evästystä puolueiden välisiin keskusteluihin
hallituksesta.
Päivän uutisiin kuului lisäksi, että vaalikampanjassaan
velkaelvytystä vaatinut vasemmistoliitto aloittaa säästösyistä
koko henkilöstöään koskevat
yt-neuvottelut.
MAIKKI KULMALA
Keskustan eduskuntaryhmän
kanslian maatalouspoliittisena
sihteerinä toiminut Viljanen
pyrkii maa- ja metsätalousvaliokuntaan, mutta tietää, että se
on Keskustan ryhmässä äärimmäisen haluttu paikka.
Häntä kiinnostaa myös esimerkiksi sivistysvaliokunta.
”Siellä haja-asutusalueen
koulut ja muutoinkin koulutuksen järjestäminen ja maaseudun
elinvoimaisena pitäminen olisivat minulle keskeisiä asioita.”
Monista luottamustehtävistään tunnettu Viljanen on
toiminut myös Maaseudun Tulevaisuutta kustantavan Viestilehdet Oy:n hallituksessa.
Keskiviikon Maaseudun Tulevaisuuden MTK-laisten kansanedustajien listasta oli jäänyt
pois Lapin vaalipiiristä valittu
keskustalainen Eeva-Maria
Maijala.
LIISA YLI-KETOLA
Eeva-Maria Maijala
Sipilä kerää järjestöiltä
talousreseptejä
Miten saadaan aikaan viiden
prosentin tuottavuuslisäys? Miten madalletaan työllistämisen
kynnystä? Miten työttömyyden
hoitoon käytettävillä varoilla
saadaan mahdollisimman hyvät
tulokset?
Näihin kolmeen pulmaan
vaalivoittaja, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pyytää
isoilta etujärjestöiltä kirjallisia
vastauksia ensi viikon tiistaihin mennessä. Samana päivänä
alkavat hallitusohjelmaneuvottelut.
MTK ja Sipilä
tapasivat
Sipilä tapasi MTK:n edustajat
keskiviikkona. Muut hänen
tapaamansa järjestöt ovat SAK,
Akava, STTK, EK, Suomen
Yrittäjät, Perheyritysten liitto ja
Kuntatyönantajat.
MTK:n edustajien kanssa
Sipilä keskusteli maaseudun
Meillä on
kyllä keinoja
talouskasvuun.
JUHA MARTTILA
tilanteesta, biotaloudesta ja
sääntelystä.
Vastaukset Sipilän kysymyksiin MTK antaa määräaikaan
mennessä.
”Meillä on kyllä keinoja talouskasvuun”, puheenjohtaja
Juha Marttila lupaa.
Etujärjestöjen kirjallisia
vastauksia talouskysymyksiin
ryhdytään työstämään rinnakkaisessa prosessissa hallitusohjelmaneuvottelujen kanssa.
Sipilän mukaan hallitusneuvotteluissa on määrä päästä lopputulokseen yhden kuukauden
aikana.
HANNA LENSU
HEIKKI VUORELA
PÄIVÄN KYSYMYS
Poikia innostetaan
lukemaan.
Miksi poikien
pitäisi lukea?
Tällä viikolla vietetään lukuviikkoa. Miksi, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi
Villacís?
Suomi on lukutaidossa edelleen Euroopan kärkeä, mutta
Pisa-tutkimusten mukaan lukutaito huononi vuosina 2009–
2012. Lisäksi Suomessa tyttöjen
ja poikien lukutaidon erot ovat
Euroopan suurimmat ja etenkin
Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien lukutaito on heikentynyt.
Poikien lukutaidon heikkeneminen heikentää heidän edellytyksiään jatko-opintoihin ja
sulkee monia ovia.
Mikä lukemista on heikentänyt, älylaitteetko?
Lapset toki lukevat myös teknisistä välineistä, mutta siinä
huomio usein hajaantuu. Kirja
taas on oma maailmansa ja edellyttää ja edistää pitkäjänteistä ja
syventävää lukemista.
Kuinka lukuinnostusta voisi lisätä?
Lukuviikolla on kirjailijavierailuja ympäri Suomen, tosin
koulujen resursseista riippuen.
Mieskirjailijat innostavat poikia lukemaan. Meidän seuraava
kampanjamme kohdistuu vanhempiin, sillä lasten kanssa on
tärkeää lukea pienestä pitäen.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Nyt vietetään
partioviikkoa
Eri puolilla maata on vietetty
tällä viikolla partioviikkoa.
Lippukunnissa avataan kolot tai partiolaiset jalkautuvat
pitämään partiotaitokisoja,
keräämään roskia, siivoamaan
sankarihautoja ja istumaan iltanuotiolla.
Syksyllä entiset harrastajat
voivat palata partioon teemalla
Kerran partiolainen, jälleen
partiolainen sekä aikuisten valmennusohjelmalla.
”Suosio on selvästi kasvussa
ja jäseniä tulee lisää. Ulkoilu,
retkeily, kaikenlainen tekeminen ja nuorten kasvattaminen
täysivaltaisiksi kansalaisiksi
kiinnostavat”, Suomen partiolaisten yhteiskuntasuhde- ja
viestintäjohtaja Kaisa Koistinen kertoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Maakuntien vihreät rynnivät eduskuntaan
Uuden eduskunnan nuorin
eduskuntaryhmä on vihreillä.
Puolueen 15 kansanedustajasta
peräti seitsemän on ensikertalaista. Uutta on sekin, että tällä
kertaa edustajia on eri puolilta
Suomea Kerimäeltä Joensuun
ja Jyväskylän kautta Kalajoelle
saakka.
Kalajoelta valittu 39-vuotias
Hanna Halmeenpää sai yli
puolet äänistään muualta kuin
Oulusta.
”Se osoittaa, että maakunnatkin vihertävät. Puolueen
tavoitteena on ollut päästä irti
”cityvihreästä” leimasta ja nyt
se alkaa pikkuhiljaa onnistua.
Puolueen poliittinen uskottavuus lisääntyy”, Halmeenpää
vakuuttaa.
Hän on Fennovoiman ydinvoimalaa vastustavan Pro Hanhikivi -liikkeen varapuheenjohtaja ja haluaa ydinvoiman sijaan
edistää kotimaisen, uusiutuvan
energian käytön vahvaa kasvua.
”Metsähakkeen käyttöä on
lisättävä, samoin biokaasua
hyödynnetään nykyisellään aivan liian vähän”, Halmeenpää
kertoo tavoitteistaan kansanedustajana.
Hän puhuu myös kotimaisen
ruuantuotannon puolesta.
”Kyllä me vihreät haluamme
puolustaa suomalaista maataloutta.”
Vastakkainasettelua
liioiteltu
Joensuulainen Krista Mikkonen, 42, sanoo, että vastakkainasettelua maaseudun ja
KARI SALONEN
Hanna Halmeenpää Kalajoelta ja Krista Mikkonen Joensuusta ovat aloittamassa eduskuntataivaltaan ensikertalaisina ja lupaavat lisätä eduskuntaryhmänsä ymmärrystä maakuntien
asioista.
kaupunkivihreyden välillä on
usein liioiteltu.
”Erilaisista toimintaympäristöistä tulevat kansanedustajat
lisäävät koko eduskuntaryhmän
ymmärrystä asioista”, hän muotoilee.
Esimerkkeinä Mikkonen
mainitsee, että siinä missä
isoissa kaupungeissa joukkolii-
kenne tarkoittaa raitiovaunuja
tai metroa, maalla tarvitaan
kutsutakseja ja kimppakyytejä.
Yksityisautoilun vähentämisen
sijaan olennaista on vähentää
autoilun päästöjä. Mikkonen oli
jo vaalien alla huolissaan esityksestä ympäristöministeriön ja
maa- ja metsätalousministeriön
yhdistämiseksi.
”Se olisi todella huono juttu:
se heikentäisi ympäristön edunvalvontaa”, Mikkonen sanoo.
”Kaikissa ministeriöissä
työmäärä ministereillä on nykyiselläänkin valtava. Yhdistäminen tietäisi vain erilaisten
käsittelyaikojen pidentymistä”,
hän pohtii.
LIISA YLI-KETOLA
Vaalipiiriuudistus
tasoitti
äänikynnystä
Vaalipiiriuudistus otettiin
tyynesti vastaan sikäli, ettei oikeusministeriön kysy ja keskustele vaaleista -palstalle tullut
aiheesta lainkaan kansalaispalautetta.
Uusien, entistä laajempien
piirien tavoite oli laskea piilevää äänikynnystä ja tehdä kansalaisten eri puolella Suomea
antamista äänistä tasavertaisia.
Siinä onnistuttiin, koska esimerkiksi Savo-Karjalan vaalipiirin äänikynnys oli tällä kertaa
5,4 prosenttia.
Edellisissä vuoden 2011 vaaleissa korkein äänikynnys oli
Etelä-Savossa, jossa edustajan
paikkaan vaadittiin listalta peräti 12 prosentin osuus kaikista
annetuista äänistä, jotta läpimeno onnistui.
Tällä kertaa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä äänikynnys oli
5,03 prosenttia.
Pienissä vaalipiireissä kansanedustajan paikkaan tarvitaan edelleen huomattavasti
suurempi osuus vaalipiirissä
annetuista äänistä kuin suurissa
vaalipiireissä.
Koko maan suurimmassa
vaalipiirissä Uudellamaalla
äänikynnys oli tällä kertaa 2,3
prosenttia.
LIISA YLI-KETOLA
Leicalta koko maan kattava laitevapaa GPS/GNSS
-tukiasemaverkko uusimmalla tekniikalla
Maatalouden tarpeisiin sovitetut lisenssit joustavilla vaihtoehdoilla.
Hinnat alk. 330 € / 3 kk. Testaa kuukausi veloituksetta!
Ota yhteys!
Leica Geosystems Oy / Janne Hulkko
Sinikalliontie 3 A, 02630 Espoo
puh. 0400-526 683
[email protected]
fi.smartnet-eu.com