Lue lehti! - Suomen Erillisverkot Oy

Transcription

Lue lehti! - Suomen Erillisverkot Oy
UUTISET
Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti
TUVE VALMISTUU:
Norjan Nødnett
KAAPELIA
PINNAN
ALLE
Kyberturvan edelläkävijäksi
Turun palon opit
Svensk resumé
VIRVE-UUTISET 3/2011
3
1 2011
P Ä Ä K I R J O I T U S
Sisältö:
VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI
Avoimuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus
Valtioneuvosto hyväksyi 3. marraskuuta valtion
yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Päätöksessä korostetaan toiminnan vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Valtion sataprosenttisesti omistamana yhtiönä
Erillisverkot noudattaa periaatepäätöksessä edellytettyjä vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä niin raportoinnissa, palkitsemisessa kuin
toiminnan läpinäkyvyydessäkin.
Päätöksen mukaan sekä valtion kokonaan omistamien että nyt myös enemmistöomistuksessa olevien noteeraamattomien yhtiöiden tulee jatkossa
raportoida vastuukysymyksistä täsmällisellä ja vertailukelpoisella tavalla sekä huomioida toiminnan
läpinäkyvyys. Koska Erillisverkot-konserni edustaa
sekä kaupallisesti toimivia yhtiötä – VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy ja Leijonaverkot Oy – että myös
strategista tehtävää hoitavaa Suomen Erillisverkot
Oy:tä, on konsernissa huomioitu niin liiketaloudellisesti kannattava toiminta kuin palvelutehtävien
hoitaminenkin kustannustehokkaasti ja asetettujen vaatimusten mukaan. Raportoinnin kehittäminen muiden noteeraamattomien valtionyhtiöiden
mukaiseen vertailukelpoiseen muotoon on yksi
vuoden 2012 kehityskohteita.
Valtio odottaa yhtiöiden kiinnittävän huomiota
vastuullisuuden toteutumiseen myös alihankintayrityksissä. Erillisverkoissa prosesseja alihankintayritysten kanssa on kuluvana vuonna hiottu jatkuvuuden hallinnan näkökulmasta. Tulevana vuonna
yhteistyön kehittämisessä keskitytään yhä enemmän myös vastuullisuuden toteutumiseen.
Periaatepäätös edellyttää, että yhtiöt pitävät
huolta toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnin parantamisesta ja tasavertaisesta palkitsemisesta. Erillisverkoissa noudatetaan periaatetta, että
ammattiyhdistystoimintaan ja henkilöstönedustajiin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Henkilöstön edustajat ovat mukana kehittämässä
työyhteisöä mm. YT-neuvottelukunnassa, esimiesfoorumissa ja työsuojelutoimikunnassa.
Työyhteisön ilmapiiriä mitataan vuosittain
2
VIRVE-UUTISET 3/2011
tehtävällä ilmapiiritutkimuksella, ja kehittämistoimenpiteitä tehdään niin konsernitasoisesti kuin
osastokohtaisestikin. Erillisverkoissa palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä
pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitsemisessa pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja se perustuu konsernissa henkilöstön edustajien ja johdon määrittelemiin yhteisiin
periaatteisiin.
Periaatepäätöksessä kiinnitetään huomiota myös
yhtiöiden hallitusten monimuotoisuuden toteutumiseen, erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Erillisverkkojen hallituksessa monimuotoisuus ja
tasa-arvo ovat toteutuneet hyvin. Nykyinen sivulla
5 esiteltävä hallitus koostuu kahdeksasta jäsenestä,
tasapuolisesti neljä kumpaakin sukupuolta. Yksi tärkeimpiä toimintaamme ohjaavia
tekijöitä on se periaatepäätöksessä
esitetty lähtökohta, että valtion
yritysvarallisuus on merkittävä
osa kansallisvarallisuutta.
Uusien kasvavien liiketoimintojemme myötä
tämä tulee entistä
merkittävämmäksi.
4
Erillisverkoissa tapahtuu
6
Vesistökaapelia
laskemassa
6
12
18
22
12 Norja rakentaa
turvaverkkoaan
18 Turun sairaalapalon
opetukset
22 Kyberturvallisuus
on kilpailukykyä
26 Tietoturvallisuus
– perustason lisäksi
kannattaa luokitella
29 Sanastoa
30 Svensk resumé
26
UUTISET
Kimmo Manni
toimitusjohtaja
KANSI
Merikaapelin
lasku syksyllä on
viileää puuhaa. Norjan Nødnett
Kyberturvan edelläkävijäksi
Turun palon opit
Svensk resumé
VIRVE-UUTISET 3/2011
1 Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija6XRPHQ(ULOOLVYHUNRW2\3/(VSRRYDLKGHZZZHULOOLVYHUNRW¿
Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto,
Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen, Diana Törnroos ja Laura Vuoma Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, 00101 Helsinki,
YDLKGHZZZDOPD¿Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma
Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2011 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri.
VIRVE-UUTISET 3/2011
3
E R I L L I S V E R KO S S A
TA PA H T U U
ANTERO AALTONEN
VIRVE-liittymien
kuukausimaksu
ennallaan 2012
Asiakastyytyväisyystutkimus 2011:
Turvallinen
yhteistyökumppani
4
VIRVE-UUTISET 3/2011
(3,82) sekä toiminnan kehittäminen (3,90) olivat pysyneet
edellisvuoteen verrattuna ennallaan.
Avoimessa palautteessa esiin
nousseita teemoja olivat ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys,
hyvä asiakaspalvelu/-tuki, luotettavuus, palvelualttius, palvelujen hyvä saatavuus, toimintavarmuus, tiedottamisen
aktiivisuus sekä virven hyvä
toimivuus. Avoimessa kehittämispalautteessa nousivat esiin
henkilöstön kehittäminen ja
tuotekehitys, aktiivisempi/asiakaslähtöisempi tiedottaminen/
viestintä, henkilöstön lukumäärän ajoittainen vähäisyys, joustavampi ja edullisempi hinnoittelu, käyttömukavuus ja helppokäyttöisyys asiakkaalle sekä
reklamaatioiden käsittely.
Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja
muissa yhteyksissä saatavaa asiakaspalautetta erittäin tärkeänä,
jotta palvelutoimintaa voidaan
jatkuvasti parantaa ja kohdentaa
asiakkaille tärkeisiin tarpeisiin.
Vaikka viime vuosien tulokset
ovat olleet hyviä, eri osa-alueita
halutaan entisestään parantaa.
Tavoitteena on palvella asiakaskuntaa myös kuluvan ja tulevan
vuoden aikana asiakaslähtöisesti
ja asiakkaiden kriteerit täyttäen.
Asiakastyytyväisyystutkimus
toteutettiin syyskuussa Taloustutkimus Oy:n kanssa. Vastausprosentti oli noussut edellisestä
vuodesta ja oli nyt 30.
LAURA VUOMA
Erillisverkot on yhä useamman
asiakastyytyväisyystutkimukseen
vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani.
Täysin tai lähes samaa mieltä
tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Erillisverkkojen
toteuttamien ja ylläpitämien
verkkojen tietoturvallisuutta
pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana. Asiakassuhdetta ja
yhteistyötä kuvaavat väittämät
saavat hyvät arviot.
Asiakastyytyväisyyden neljä
pääkohtaa olivat: Erillisverkkojen tunnettuus ja virve-palvelujen käyttö sekä käyttöön
liittyvät päätökset, Toimintaa
koskevat väittämät aihealueittain (kokonaistyytyväisyys, turvallisuus, toteutus ja imago),
Asiakassuhde ja yhteistyö sekä
Avoin palaute.
Vuonna 2010 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella
asteikolla 4,11. Tulos oli paras
vuodesta 2002 alkaen tehdyistä
asiakastyytyväisyyskyselyistä.
Tänä vuonna tyytyväisyys on
4,10. Turvallisuuteen liittyvissä
väittämissä tulos on erittäin
hyvä (4,49).
Imagoa kartoittavista väittämistä vastaajat ovat eniten
samaa mieltä ammattitaitoisuudesta (4,27), teknisestä osaamisesta (4,29) sekä toiminnan
luotettavuudesta (4,34). Lähes
neljän keskiarvon saavat myös
toiminnan asiakaslähtöisyys
(3,78) ja aktiivinen tiedottaminen (3,78).
Palvelu- ja tuotevalikoima
Prikaatikenraali Harri Ohra-aho
Erillisverkkojen hallitukseen
Suomen Erillisverkot Oy:n yhtiökokous 3.10.2011 nimitti hallitusjäseneksi
puolustusvoimien pääesikunnassa työskentelevän prikaatikenraali Harri
Ohra-ahon. Hänet nimitettiin hallituksesta eronneen pitkäaikaisen jäsenen
ja varapuheenjohtajan kenraaliluutnantti Markku Kolin tilalle. Hallituksen
varapuheenjohtajaksi nimitettiin toimitusjohtaja Esa Rautalinko.
Hallituksen jäsenet ovat
tQVIFFOKPIUBKBëOBOTTJOFVWPTΉJarmo Väisänen,
valtioneuvoston kanslia
• CIO Tapani Hämäläinen, poliisihallitus
• liiketoimintajohtaja Lea Jokinen, Realia Management
• hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö
• prikaatikenraali, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö
Harri Ohra-aho
• toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Honkarakenne Oyj
• ylipormestari Eva-Riitta Siitonen
• toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Diacor Terveyspalvelut Oy
Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainministeriö ja Erillisverkot ovat
kolmikantaneuvotteluissa vahvistaneet, ettei virve-liittymien kuukausimaksuja koroteta vuonna
2012. Valtion miljoonalla eurolla
kasvava hintatuki virve-verkolle,
Erillisverkkojen kustannushallinnan kehittäminen sekä virveliittymien määrän kasvu mahdollistavat sen, että virve-liittymien
kuukausimaksut pysyvät samalla
tasolla jo kuudetta vuotta peräkkäin ilman inflaatiokorotuksia.
Erillisverkot uskoo, että tämä
vakaa kuukausimaksu mahdollistaa asiakaskunnan käytössä olevan
ensimmäisen sukupolven (1G)
virve-päätelaitekaluston uudistamisen. Yli-ikäisen kaluston käytön on todettu olevan mm. virven
toimintavarmuutta lisäävä riski.
VIRVE-päivä
20.3.2012
Teemana korkean
varautumisen
viestintäratkaisut.
Virve-päivän seminaari
järjestetään ensi vuonna
poikkeuksellisesti 20.3.2012.
Seminaarin ohjelma julkaistaan
verkossa joulukuussa.
www.erillisverkot.fi.
VIRVE-UUTISET 3/2011
5
K E N T Ä L L Ä
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT JOHANNA KOKKOLA
TUVE VALMISTUU:
VESISTÖKAAPELIA
LASKEMASSA
Kaapelilaiva Telepaatti purjehtii omia reittejään.
Kaapaelilaiva Telepaatti
laski lokakuun puolivälissä
TUVE-verkkoon kuuluvaa
vesistökaapelia Joensuun
lähivesillä. »
6
VIRVE-UUTISET 3/2011
VIRVE-UUTISET 3/2011
7
J
oensuun eteläpuolella aukeava
Pyhäselkä on lokakuun puolivälissä tuulinen ja varsin hyytävä
paikka. Turussa kotisatamaansa
pitävän kaapelilaiva Telepaatin miehistö
on kokenut pahempaakin, sillä vuotuinen purjehduskausi alkaa jäiden lähdöstä ja jatkuu jäiden tuloon asti.
Tällä kertaa tehtävänä on laskea vesistökaapeli, jolla varmennetaan olemassa
olevia maayhteyksiä Joensuun alueella.
Kaapeli lasketaan rantakaivosta rantakaivoon, ja myöhemmin paikalle tuleva
asennusporukka tekee liitokset ja kaapelin maihinnousuojan suojaukset.
Vuonna 1978 kaapelialukseksi varta
vasten valmistettu Telepaatti on kyntänyt ahkerasti Suomen rannikkoa ja
sen lähivesiä – ja vuonna 1999 tehdyn
pidennyksen ja modernisoinnin jälkeen
sen toiminta-alueena on ollut koko Itämeri. Laivan nykyinen omistaja on tietoliikenne- ja energiaverkkoja rakentava
Relacom Finland Oy, mutta sen seitsemän hengen miehistö on työskennellyt
yhdessä pisimmillään kymmeniä vuosia.
Relacomilla TUVE-merivalokaapeliprojektia vetävä palvelupäällikkö Lauri
Lammes kertoo, että työntekijät huolehtivat laivalla sekä merenkulusta että
kaapelin laskuun liittyvistä eri tehtävistä.
Kokenut miehistö tarttuu tehtäviinsä
ilman sen kummempia komentoja tai
työnjakoa.
– Työajastani valtaosa kuluu Telepaatilla. Kaapelia laskettaessa vastaan aluksen tiedonkeruu- ja atk-järjestelmistä
sekä tietoturvasta asiakkaan niin edellyttäessä – ja tietysti kokonaisuudesta.
Mutta tartun muun miehistön tapaan
tarvittaessa työhön kuin työhön.
SYKSYINEN PÄIVÄ PYHÄSELÄLLÄ
Telepaatin syväys vaihtelee lastin määrästä riippuen kolmen metrin molemmin puolin. Lammes kertoo, että tarkoituksena on poikkeuksetta tuoda
alus mahdollisimman lähelle rantaa
– jopa pohjakosketukseen asti – mutta
tällä kertaa lahti on lähtöpaikassa niin
matala, että laiva joutuu jäämään lähes
1 500 metrin päähän rannasta.
Kaapelia joudutaan sen vuoksi ensin
laskemaan moottoriveneen vetämältä
alumiiniselta ponttonilta, joka lasketaan
nosturilla laivan kannelta veteen ja lastataan. Kun riittävä määrä kaapelia on
saatu aseteltua ponttonin päälle, moottorivene alkaa hinata sitä rantaa kohti.
Lautta keikkuu voimakkaassa aallokossa
kiikkerän näköisenä, mutta se ei näy
kannella olevia miehiä haittaavan.
Lopulta lautta ja vene palaavat. Kun
ne on nostettu kannelle ja kiinnitetty
paikoilleen, Telepaatti lähtee liikkeelle
kohti vastarantaa. Kaapeli nousee tasaisen varmasti ruumasta, kulkee kannella
olevan siirto- ja mittauslaitteiston läpi ja
laskeutuu lopulta veteen keulassa olevan
ison pyörivän kelan kautta.
Alus etenee unettavan rauhallisesti,
kunnes muutaman tunnin päästä ollaan
perillä. Tällä kertaa päästään aivan rannan tuntumaan ja kaapelin pää viedään
Lauri Lammes vastaa Relacomin puolella TUVE-hankkeeseen liittyvästä merikaapeliprojektista.
8
VIRVE-UUTISET 3/2011
Ville Ketosen mukaan
yleisötapahtumien riskit
vaihtelevat tilaisuuden
luonteen ja paikan mukaan.
”
Kaapelierän lastaaminen ruumaan kestää
kauemmin kuin sen
laskeminen.
maihin odottamaan asennusporukkaa.
Vaikka paluumatka Joensuun syväsatamaan on huomattavasti lyhyempi kuin
tulomatka, tällekin päivälle kertyy valmisteluineen pituutta täyden työpäivän
mitta.
AVAIMET KÄTEEN -KAAPELI
Armeijan oman kaapelilaiva Putsaaren
jäätyä viime talvena eläkkeelle Telepaatti on huolehtinut valtakunnalliseen
TUVE-hankkeeseen liittyvistä vesistökaapelien laskuista.
Relacom toteuttaa kaapelit avaimet
käteen -palveluna, johon sisältyy reittien
suunnittelu yhdessä puolustusvoimain
kanssa, vaadittavien lupien hakeminen
ja itse kaapelien lasku. Kaapelihankkeen valmistelu vie tyypillisesti puolesta
vuodesta vuoteen, sillä lupaprosessi vie
aikaa.
– Lupiin sanovat sanansa myös muut
viranomaiset, kuten liikenne- ja museovirasto. Lisäksi tarvitaan luvat maa- ja
vesialueiden omistajilta ja erilaisilta
kalastus- ja jakokunnilta. Mahdollisten
valitusten ja reittimuutosten takia kaapelit tilataan yleensä vasta, kun kaikki
luvat on saatu, Lammes selittää.
– Käytännössä olemme tässä hankkeessa tehneet aikataulusyistä kaapeli-
Laivan ruumassa kaapeli
purkautuu tasaisesti suurelta
koililta, jossa kaapelia voi olla
enimmillään yli 200 kilometriä.
tilauksen jo ennen lupien varmistumista.
Pienet muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia reittien välillä, sillä tilaamamme
kaapeli toimitetaan yhtenä pituutena.
Nytkin meillä on kaapelia kyydissä kuutisenkymmentä kilometriä.
SÄIDEN ARMOILLA
Pyhäselällä lasketaan peukalon vahvuista
metallivahvistettua 96-kuituista valokaapelia, jota mahtuisi laivan uumeniin
jopa 260 kilometriä. Pisimmät lasketut
valokaapelit ovat olleet 170 kilometrin
pituisia.
Kaapelierän lastaaminen laivan ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen, sillä kaapeli on aseteltava lastattaessa väljälle säännölliselle koilille, jotta
se purkautuisi ongelmitta. Lastausnopeus on kaksi kilometriä tunnissa ja purkunopeus – jos sää on hyvä – neljä kilometriä tunnissa.
– Aikataulu täytyy tehdä väljäksi, sillä
työskentelemme säiden armoilla: joskus
joudumme odottelemaan viikkoja tuulten ja aaltojen tyyntymistä jonkun saaren
suojassa. Automaattinen DP-järjestelmä
pystyy pitämään laivan täsmälleen pai-
koillaan vielä 8–10 metrin tuulessa, mutta
tarvitaan vain pari lisäkilometriä tuulen
nopeuteen, niin alkaa tulla hankaluuksia.
Kaapeli lasketaan tarkasti suunniteltua
reittiä, joka rekisteröityy tietojärjestelmän muistiin kahden sekunnin välein.
Mutta käytännössä kaapelin asettumiseen vesistön pohjassa vaikuttavat muun
muassa merivirrat. Yleensä kaapelin
todellinen sijainti on jossain 2–20 metrin päässä kartalle merkitystä reitistä.
Tästä ei käytännössä aiheudu ongelmia.
– Purjehdimme omia polkujamme
vältellen laivaväyliä, kivikkoja, korkeuseroja, virtapaikkoja, hylkyjä ja muita
kohtia, joissa kaapeli saattaisi vaurioitua.
Sen vuoksi joudumme usein liikkumaan
”valkoisilla vesillä” eli merikortin valkoisilla alueilla, missä riski löytää kivi on
iso. Onneksi laivassa on kaksoispohja,
Lammes veistelee.
– Teräsvahvistetut merikaapelit ovat
kestäviä ja hyvälaatuisia, ja niille luvataan nykyisin jopa 30 vuoden kestoikää.
Mekaaniset vauriot ovat järjestään ihmisen aiheuttamia, esimerkiksi seurausta
ankkurien ja isojen pohjatroolien käytöstä.
»
VIRVE-UUTISET 3/2011
9
TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO
A K AT E E M I N E N
N U R K K A
Todellinen turvaverkko
Oman verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön
on järkevä ja edullinen tapa lisätä yhteiskunnan toimintavarmuutta.
Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE on valtiojohdon ja
30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän
oma, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston tämän
vuoden toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito
ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle.
Hankesihteeri Olli Peltonen TUVEn
toteutusta koordinoivasta valtiovarainministeriöstä kertoo, että verkkoa
käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin
puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko ja sen palvelut tuodaan
myös muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden
käyttöön.
Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja.
Näitä yhteisiä palveluja TUVE-hankkeessa kehittää sisäasiainministeriön
hallinnonalan palvelukeskus, Hallinnon
tietotekniikkakeskus HALTIK.
Käytännössä TUVE-hanke merkitsee
puolustusvoimien korkeasti suojatun
tieto- ja viestintäverkon laajentamista,
modernisointia ja saattamista muidenkin viranomaisten käyttöön.
– Kaikkea ei ole tehty itse, vaan verkkoa on rakennettu ennen kaikkea sinne,
missä ei ole entuudestaan ollut kaupallisia toimijoita, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen puolesta
TUVE tietoliikenne -projektia hank-
keessa vetävä insinöörimajuri Ismo
Viljanen sanoo.
– Yhteysvälejä on vuokrattu tai vaihdettu muilta toimijoilta aina kun se on
ollut järkevää. Ne ovat olleet ”mustia
kuituja”, joihin ei ole liittynyt mitään
aktiivilaitepalveluja. Varsinainen verkkopalvelu reitittimineen ja muine toimilaitteineen on aina ollut viranomaisten
omassa valvonnassa.
MUUTTUNEESSA MAAILMASSA
Olli Peltonen kertoo, että hankkeen
taustalla on ollut tarve varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että kriisin aikana.
Taustalla on maailman muuttuminen.
Tietoyhteyksien merkitys on tullut yhä
kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti
muuttunut.
– Perusajatuksena on varmistaa, että
turvallisuusviranomaisten tietoliikenne
suojataan, sen käytettävyys varmistetaan ja kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Paitsi
kriisitilanteiden varalta, haluamme varmentaa yhteyksiä myös aivan tavallisia
arjen haavereita vastaan. Jos kaikkien
toimijoiden kaapelit kulkevat samassa
kaivannossa, yksi kaivinkoneen kauhaisu riittää lamauttamaan niiden
varassa olevat yhteiskunnan toiminnot.
Merivoimien Esikunnan komentajakapteeni Risto Riihiaho lisää, että erityisesti merialueiden osalta TUVEhanke on 90-prosenttisesti jo rakennettujen yhteyksien varmennusta.
– Tässäkin taustalla on maailman
muuttuminen: tekniikka valvoo, sillä
ihmiset on vedetty pois. Valvontajärjestelmien käytössä olevien verkkoyhteyksien luotettavuus on sen vuoksi entistäkin tärkeämpää.
MAALLA, MERELLÄ
JA JÄRVILLÄ
TUVE-hanke lisää puolustusvoimien
rakentamia kuituyhteyskilometrejä noin
kolmanneksella. Myös olemassa olevien
yhteyksien kapasiteettia lisätään. Hankkeen toimesta lasketaan yli 1 000 kilometriä merikaapelia ja asennetaan 2 700
kilometriä maakaapelia. Lisäksi vuokrataan noin 1 100 kilometriä kaapeliyhteyksiä.
Ensi vuonna päättyvän nelivuotisen
hankkeen kokonaisbudjetti on 187 miljoonaa euroa, josta tietoliikenneverkon
infrarakenteisiin ja aktiivilaitteisiin
käytetään noin puolet. Valokaapeleihin
ja vuokrakuitupareihin kuluu kaikkiaan
noin 30 miljoonaa euroa.
Peltonen kertoo, että kaapelikilometrejä tarvitaan liittämään verkkoon
70 sisäasiainministeriön tärkeätä kohdetta – raja-asemia, suuria poliisiasemia
ja hätäkeskuksia. Samalla vähennetään
operaattorisidonnaisuuksia ja varmennetaan olemassa olevia tärkeitä yhteyksiä.
– Vaikka hanke valmistuu, työ oikeastaan vasta alkaa. Saamme suhteellisen
pienin investoinnein aikaan turvallisuusviranomaisille minimitason tietoverkon, jota lähdemme nyt täydentämään ja kehittämään paremmaksi. •
Laivan matkassa ovat
myös hankkeeseen
osallistuneiden tahojen
edustajat: Olli Peltonen
(kuvassa vasemmalla),
Risto Riihiaho ja Ismo
Viljanen.
Tietojärjestelmäremontti tulee tarpeeseen
112-organisaatioiden roolien- ja resurssienhallintaan kaivataan parempia työkaluja.
Taina Kurki ja Hanna-Miina Sihvonen
tutkivat onnettomuusorganisaatioiden roolienhallintaa operatiivisen toiminnan ja tietojärjestelmien näkökulmista. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa
tehty tapaustutkimus perustuu laajoihin
haastatteluihin ja havainnointiin muun
muassa hätäkeskuksissa ja pelastustoimen
ja poliisin kenttäolosuhteissa. Työ osuu
sopivaan saumaan, sillä parhaillaan uudistetaan hätäkeskusten tietojärjestelmiä ja
viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiä.
Tutkijoiden oma tausta on sekä tietojenkäsittelytieteessä että yhteiskuntatieteessä, tiedonhallinnassa. Kurki ja
Sihvonen ovat mukana myös Laureaammattikorkeakoulun projektissa, jossa
kehitetään hälytysajoneuvojen tieto- ja
viestintätekniikkaa. Erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan.
– Yliopistoprojektissa olemme tuottaneet ajankohtaisiin järjestelmähankkeisiin liittyvää tietoa. Ajoneuvoprojekti on
puolestaan käytännön ongelmanratkaisua yhteistyössä viranomaisten ja alan
teollisuuden kanssa, Hanna-Miina
Sihvonen kertoo.
nousseet mielipiteet validoituvat tutkimustuloksiksi.
– Menemme haastateltavan ehdoilla,
emmekä yritä saada sellaista tietoa, jota
ihmisellä ei ole. Tarkoitushan ei ole, että
operatiivinen loppukäyttäjä ratkaisee järjestelmän ongelmia, vaan kertoo meille
mitä haluaa, Taina Kurki muistuttaa.
Useamman organisaation tutkiminen
antoi mahdollisuuden tarkastella samaa
tapausta 112-ketjun eri vaiheissa. Organisaatioiden toiminnasta löytyi asioita,
jotka vaikuttavat resurssien käyttöön ja
valmiussuunnitteluun.
– Vaikka organisaatioiden työ ja tekeminen on hyvin erilaista, tietotarpeet
ovat hyvin samanlaisia, jotta pystytään
johtamaan ja toimimaan operatiivisissa
tilanteissa, Kurki tiivistää yhden tutkimuksen tuloksista.
Eräs havainto oli, että tietojärjestelmät
eivät keskustele keskenään riittävästi.
Moni puute on ollut tiedossa pitkään,
mutta järjestelmien kokonaisuus on silti
jäänyt hajanaiseksi.
ROOLIT HALTUUN
REKRYTOINNISTA LÄHTIEN
HAJANAISUUS HAITTAA
JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÄ
Tärkeintä tutkimuksessa on ollut tietojärjestelmien käyttäjien haastatteleminen
ja operatiivisen työn seuraaminen. Haastattelujen tuloksia on peilattu seuraavissa
haastatteluissa. Tässä prosessissa esiin
10
VIRVE-UUTISET 3/2011
Kurki ja Sihvonen päätyvät hahmottelemaan roolienhallinnan mallin, joka sisältää rekrytoinnin, työvuorosuunnittelun
ja työvuorojen tapahtumat. Lähtökohtana on valmiussuunnittelu, josta seuraa
henkilöstötarve, ajoneuvokalusto, välineet ja niin edelleen.
Kentällä muutokset ovat nopeita
eikä kaikki tieto tällä hetkellä kulje
reaaliaikaisesti hätäkeskukseen. Tarvittaisiin järjestelmä, johon työvuorot ja
tapahtumat tallentuvat. Olisi esimerkiksi
hyödyllistä pystyä tallentamaan puhetta
laajemmassa mittakaavassa suoraan
kentältä. Kuuden tunnin kuluttua
toimistolla ei tarvitsisi pohtia miten
kaikki menikään.
Tutkijat korostavat myös jäljitettävyyttä, lokia siitä missä roolissa jokin
asia on tehty. Lisäksi tarpeellisen tiedon
pitäisi kulkea mukana roolien vaihtuessa.
– Tieto ei poista resurssiongelmia,
mutta toimintaa voidaan organisoida
paremmin, jos esimerkiksi kyvykkyystieto on ajan tasalla. Ilman tällaista järjestelmääkin tullaan toimeen, mutta tietojärjestelmät voivat tukea johtamista ja
työn suunnittelua sekä koulutusta, Kurki
ja Sihvonen toteavat.
Tutkimuksen aikana virve-kapula tuli
tutuksi ja kehitysideoitakin ilmeni. Esimerkiksi lyhytviestejä ja statuspäivitystä
voisi käyttää hyväksi, kun vuoroon suunniteltu henkilö vaihtuu sairastumisen
takia. Näin saataisiin oikea tieto siitä,
kuka kyseistä roolia hoitaa.
– Kaikkiaan virven käyttö on ihailtavalla tasolla verrattuna vastaavaan
tilanteeseen muualla Euroopassa.
Viranomaisten yhteistyö toimii hyvin
puheryhmäjärjestelyissäkin, HannaMiina Sihvonen kiittää. •
VIR
VIRVE-UUTISET
RV
VE
VEE UUTI
UUT
UUT
UTI
T SET
SE
ET
E
T 3/
3/2
3/2011
3/2
201
011
11
11
11
M A A I L M A LTA
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT GETTY IMAGES, JUSSI-PEKKA AUKIA, COLOURBOX JA NOKIA SIEMENS NETWORK
Nødnettin rakentamiskustannuksia nostaa
vuoristoisessa maassa erityisesti tunnelien
määrä, sillä kaikkiin yli 500 metriä pitkiin
tunneleihin on rakennettava radioverkon
kuuluvuus. Oslon ja Bergenin yhdistävä
24,5 kilometriä pitkä Lærdalstunnelen on
maailman pisin maantietunneli. Norja rakentaa
turvaverkkoaan
Kesäkuussa lopullisen rahoituspäätöksen
saanut Norjan Tetra-verkko Nødnett on
suurin Norjassa koskaan tehty investointi
yleiseen turvallisuuteen.
»
VIRVE-UUTISET 3/2011
13
M A A I L M A LTA
Tor Helge Lyngstølin työpaikan katolta on mainio näköala Holmenkollenin suuntaan.
Tor Helge Lyngstøl johtaa vuonna 2007
perustettua Norjan Oikeusministeriön
alaista Direktoratet for nødkommunikasjon -virastoa, joka vastaa Nødnettin rakentamisesta ja ylläpidosta. Viraston perustamista edelsi liki kymmenen
vuotta verkon rahoituksen ja rakentamisen taustatyötä.
Lyngstøl tuli mukaan hankkeeseen
vuonna 1998.
− Turvallisuusviranomaisten viestintäverkko oli tuolloin vasta ajatus, jonka
toteutusmahdollisuuksia lähdin selvittämään. Isoin haaste oli saada rahoitus
mahtumaan oikeusministeriön budjettiin, jossa valtaosa rahoista kuluu palkkoihin ja muihin juokseviin menoihin,
Lyngstøl muitelee.
− Pitkällisen poliittisen väännön ja
monen vaiheen jälkeen joulukuussa
2004 Suurkäräjät lopulta myönsi varat
ensimmäisen koeverkon rakentamiseksi.
Rahoituksen saamista vauhdittivat
ainakin vuonna 2000 tapahtunut Åstan
junaonnettomuus ja sen yhteydessä
havaitut viestintäongelmat sekä vuonna
2004 tehty Nokas-rahankuljetusyhtiön
laskentakeskuksen raaka aseellinen
ryöstö Stavangerissa, jossa ryöstäjät olivat salakuunnelleet analogista poliisiradiota.
14
VIRVE-UUTISET 3/2011
− Yleensäkin tuohon aikaan puhuttiin
paljon poliisiradioiden käyttöön liittyvistä tietoturvaongelmista.
Poliisin salaamatonta radioliikennettä,
jossa käsiteltiin usein ihmisten yksityisasioita, kuunneltiin yleisesti.
ASKEL KERRALLAAN
Joulukuussa 2006 solmittiin Siemensin kanssa sopimus verkon rakentamisesta ja operoinnista koko Norjan alueella. Euroopan siihen mennessä suurin
yksittäinen tetra-tilaus päätettiin kuitenkin jakaa kahtia, niin että kakkosvaiheen
rakentamisesta päätettäisiin lopullisesti
vasta ensimmäisten vaiheen kokemusten
perusteella.
Ensimmäinen vaihe kattoi Oslon
alueen 54 kuntaa ja kolmasosan Norjan
väestöstä. Ensimmäiset tämän verkon
osat otettiin käyttöön loppuvuodesta
2009 ja viimeiset vuoden 2010 keväällä.
Ykkösvaiheessa rakennettiin 240 tukiasemaa, kymmenien maantie- ja rautatietunnelien edellyttämät laitteistot sekä tarvittavat hälytyskeskusliitynnät. Päätelaitteita on käytössä yhteensä 8 000, joista
5 000 poliisilla.
Tämän vuoden kesäkuussa Suurkäräjät päätti lopullisesti toisen vaiheen
rakentamisesta ja määritteli toiminnalle
Tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa.
selvät taloudelliset kehykset. Lyngstøl
kertoo, että 4,7 miljardin Norjan kruunun eli noin 600 miljoonan euron hintainen urakka on Norjan historiassa suurin julkiseen turvallisuuteen tehty investointi. Verkon ensimmäinen vaihe maksoi 1,3 miljardia kruunua. Kun päälle
lasketaan rakennus- ja käynnistysajan
operointikulut, joista valtio vastaa,
Nødnettin valtiolle aiheuttama kokonaislasku on 10 miljardia kruunua eli
noin 775 miljoonaa euroa.
Verkkoa operoi Nokia Siemens Networks, NSN. Siinä käytettävät päätelaitteet, jotka valtio myös hankkii, toimittaa
Motorola. Valtio vastaa myös 320 hälytyskeskuksen tarvitsemista laitteista ja
ohjelmistoista Nødnettin osalta.
KAKKOSVAIHE KÄYNNISTYY
Nødnettin kakkosvaiheen rakentaminen
alkaa ensi vuonna. Ensimmäisten osien
odotetaan olevan käytössä loppuvuodesta
2013 ja koko verkon ennustetaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Tukiasemia rakennetaan 1 950–2 000
kappaletta. Lisäksi toteutetaan kuuluvuus kaikkiin yli 500 metriä pitkiin
tunneleihin. Lyngstøl muistuttaa, että
tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa
maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Erityisesti verkon
hintaa nostaa tunnelien määrä. Hälytyskeskuksia on paljon, mutta niiden osuus
kokonaiskuluista on vain prosentteja.
Vaikka verkosta halutaan kattava, suojelualueilla on tehtävä kompromisseja
ja tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin.
− Suojelualueille emme voi rakentaa
uusia mastoja kuin erikoisluvalla vilkkaimmille turistiseuduille. Ykkösvaiheen
rakentamisessa meillä oli täysin uusia
tukiasemapaikkoja 12 prosenttia, mutta
kakkosvaiheessa niitä pitäisi olla enintään
viisi prosenttia. Tämän ei pitäisi tekemiemme tietokonesimulaatioiden perusteella olla ongelma. Lisäksi varaudumme
paikalle siirrettävillä tukiasemilla erityistilanteisiin, kuten asumattomilla seuduilla
tapahtuviin lento-onnettomuuksiin.
Miten ensimmäisen vaiheen aikana
saadut kokemukset vaikuttavat kakkosvaiheen käyttöönottoon?
− Yritämme ensinnäkin löyhentää verkon rakentamisen ja käyttöönottoaikataulujen keskinäistä sidosta. Aloitamme
poliisin kanssa ja otamme muut käyttäjäryhmät mukaan myöhemmin. Lopulta
verkkoa pääsevät käyttämään kaikki pelastuspalveluviranomaiset, Lyngstøl kertoo.
− Samoin otamme ensimmäiseksi
käyttöön puheyhteydet ja laajennamme
muihin sovelluksiin vasta myöhemmin,
sillä käyttäjien on helpompi oppia ne
yksi kerrallaan.
HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Yksi keskeisistä käyttöönoton haasteista on
päivystyskeskusten ja verkon integrointi.
− Keskusten puhelinjärjestelmät ja
tetra-verkko pitää saada toimimaan
niin, että yhteys käyttäjän päätelaitteesta
tetra-verkon kautta hälytyskeskukseen
ja sieltä tarvittaessa puhelinverkkojen yli
oikeaan osoitteeseen – kuten sairaalassa
päivystävälle lääkärille – onnistuu luotettavasti.
Toinen haaste on taata yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan verkko- ja laitekokonaisuuden luotettavuus.
− Kakkosvaiheen verkko on tekniikaltaan aikaisempaa kehittyneempi ja
tarjoaa aikaisempaa enemmän puhe- ja
datakapasiteettia. Tukiasemissa on kaksi
radiolähetintä, ja noin kolmanneksessa
tukiasemia on nopean tiedonsiirron
teds-valmius. Jatkossa katsotaan, onko
niiden määrää tarpeen lisätä.
Lyngstøl vakuuttaa, että myös päätelaitteet ovat pienempiä, kestävämpiä ja
niissä on enemmän ominaisuuksia.
Uutta on myös yhteistoimintamahdollisuus helikopterien kanssa sekä mahdollisuus käyttää raja-alueilla ruotsalaista
Cassidianin teknologiaan perustuvaa
rakel-viranomaisverkkoa rajan ylittävissä
operaatioissa.
− Se on ensimmäinen isojen verkkojen
isi-standardin mukainen yhdistäminen,
jossa verkot ovat eri toimittajan valmistamia.
Miten heinäkuun 22. päivän tapahtumat vaikuttivat verkon suunnitteluun tai
vaatimusmäärittelyihin? Lyngstøl arvioi,
että koettu katastrofi viimeistään osoitti
Nødnettin tarpeellisuuden.
− Opimme paljon verkon kuormittumisesta poikkeustilanteessa. Samoin
havaitsimme, että rakentamisaikana
uuden ja vanhan verkon raja-alueilla
pitää kiinnittää erityishuomiota yhteyksien ongelmattomaan muodostukseen
verkkojen välillä. Tärkeintä on, että
saadut kokemukset välittyvät uusien
menetelmien kehittämiseen ja eri
käyttäjäryhmien yhteistoimintaan.
»
VIRVE-UUTISET 3/2011
15
M A A I L M A LTA
Oslo
Järjestelmän
tulikoe
Nødnettiä tarvittiin
heinäkuun 22. päivä.
Kun autopommin jättimäinen räjähdys vavisutti Oslon keskustaa 22. heinäkuuta kello 15.25, eri viranomaisille
alkoi sadella automaattisia hälytyksiä
ja kansalaisten ilmoituksia. Tapahtumaketju huipentui pari tuntia myöhemmin
Utøyan saaren murhenäytelmään.
Koko hätäilmoitusjärjestelmä joutui
tavattoman kuormituksen alaiseksi
mobiiliverkkojen tukkeuduttua ihmisten
– joukossa uhreja ja heidän omaisiaan –
yrittäessä epätoivoisesti saada yhteyttä
viranomaisiin tai läheisiinsä.
Oslon keskustassa viranomaisten
Nødnett-verkon lähimmän tukiaseman
kuormitus kasvoi nopeasti kymmenkertaiseksi räjähdystä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, ja korkeaa kuormitusta kesti pitkään yöhön.
Arne Mjøen ja Tore Lorentzen
muistuttavat, että poliisi tarvitsee
tositilanteessa verkkokapasiteettia.
16
VIRVE-UUTISET 3/2011
Keskustan alueella laskettiin olevan
lähes tuhat päätelaitetta poliisien sekä
palo- ja pelastushenkilöstön käytössä.
Siitä huolimatta raportoitiin, että huippukuormituksen tuntina kello 17−18
vain noin 2 prosenttia ryhmäpuheluista
ei päässyt läpi tai päätyi jonoon.
Poliisikomisario Arne Mjøen Oslon
poliisipiiristä ja osastopäällikkö Tore
Lorentzen Polisdirektoratetista arvioivat,
että koettu hävikki oli vielä hyväksyttävä.
− Verkkoa käytettiin Oslossa suunnitellulla ja harjoitellulla tavalla. Nekin
puhelut, jotka eivät menneet ensin läpi,
yhdistyivät yleensä heti seuraavalla
yrittämällä, Mjøen sanoo.
Käyttäjätilastoista näkee, että poliisi
käytti useiden tuntien ajan runsaasti
viranomaisverkon kapasiteettia laajan
keskusta-alueen sulkemisessa ja eristämisessä.
− Vaikka kuolleita ja loukkaantuneita
oli useita kymmeniä, palomiesten ja
ensiapuhenkilöstön tarvitsema puheaika
jäi loppujen lopuksi varsin rajalliseksi.
Oslon keskustan tapahtumat osoittavat Lorenzenin mielestä, että poliisi
tarvitsee riittävästi kapasiteettia.
− Poliisit käyttävät verkkoa intensiivisesti ja tehokkaasti. Vaikka heillä oli
ruuhkatunnin aikana puheminuutteja
likipitäen saman verran kuin ensiapuhenkilöstöllä, puheluja oli merkittävästi
enemmän minuuttia kohden.
Terveydenhoitohenkilöstön pitemmät
puhelut selittyvät muun muassa asiantuntijalääkärien konsultointitarpeella
Tor Brekke Helland sanoo, että alkusyksyn vaaleissa
ihmiset siirtyivät kannattamaan keskustan isoja
ja turvallisia puolueita, ja politiikan molempien
äärilaitojen kannatus heikkeni.
Miten heinäkuun tragedia vaikutti?
Anders Behring Breivikin hirmuteot vahvistivat ihmisten
yhteenkuuluvuutta ja poliittisen keskustan suuria puolueita.
RADIOLIIKENNE OSLON
KESKUSTASSA 22/7
250
200
150
puheminuutteja
Utøya
uhrien tilanteesta. Poliisien puhelujen
tyypillinen pituus oli sen sijaan 9–13
sekuntia. Yleensä komentokeskus antoi
käskyn, jonka kentällä olevat poliisimiehet sitten kuittasivat lyhyesti.
− Tämän kokemuksen perusteella
etsimme jatkossa tehokkaampia ja
kapasiteettia säästäviä tapoja käyttää
verkkoa, niin että pystymme estämään
pullonkaulojen muodostumisen, Mjøen
sanoo.
− Utøyan saarella viestintä toimi
paremmin kuin pelkäsimme. Historia
saa arvioida, kuinka onnistuimme siinä,
Lorentzen sanoo.
Utøya sijaitsee 5–10 kilometrin päässä
nykyisen verkon kuuluvuusalueelta,
ja lähimpien tukiasemien antennit oli
suunnattu poispäin saaresta, minkä
takia kuuluvuus vaihteli saarella voimakkaasti.
− Oslosta paikalle lähteneellä erikoisyksiköllä oli mukanaan vain tetra-päätelaitteet, joilla he pystyivät viestimään
Oslon suuntaan ja keskenään. Kommunikaatio analogista viestijärjestelmää
käyttäneiden paikallisten viranomaisten kanssa ratkaistiin improvisoimalla:
eri järjestelmien päätelaitteita pitäneet poliisimiehet seisoivat vierekkäin
ja välittivät sanomat verkosta toiseen
puhumalla keskenään.
100
50
0
klo 14 15 16
17 18 19 20 21
22 23
RADIOLIIKENNE UTǾYAN
LÄHISTÖLLÄ 22/7
250
200
150
puheminuutteja
Nødnett toimii katkoviivan
rajaamalla alueella.
Utøya sijaitsee alueen
ulkopuolella.
100
50
0
klo 14
15 16
17 18 19 20 21
22 23
Poliisi
Ensiapu ja
sairaankuljetus
Punainen risti
Palo- ja pelastustoimi
− Tavalliset norjalaiset pitävät Breivikiä mielisairaana, jolla ei ollut takanaan
laajempaa poliittista verkostoa, vaikka
hän itse niin uskoikin, arvioi Tor Brekke
Helland, joka toimii konsulttina kansallisessa terveydenhoidon hätäviestinnän
keskuksessa.
− Tapahtumilla ei ollut poliittisia kytkentöjä, vaan ne olivat yksittäisen häiriintyneen mielen aikaansaannoksia.
Jo Oslon pommi sai aikaan valtavan
haavan ihmisten turvallisuudentunteeseen, mutta Utøyan joukkomurha nosti
hirmuteon aivan omiin mittasuhteisiinsa.
− Norjassa koettiin samanaikaisesti
terroristihyökkäys ja kouluammuntatapaus. Oma välitön reaktioni Oslon keskustan pommiin oli, että Norja ei voi
olla islamistien hyökkäyksen kohteena.
Mielestäni pääministeri reagoi viisaasti
pidättymällä ensikommenteissaan
kenenkään leimaamisesta syylliseksi,
Helland muistelee.
− Budjettiin on nyt lisätty rahaa terrorismin vastaiseen työhön ja viranomaisvalvontaan, koska valtiovallan on
näytettävä tekevänsä jotain konkreet-
tista. Eivät ihmiset kuitenkaan ajattele,
että me olisimme jotenkin uhattuna.
YHTEENKUULUVUUDENTUNNE LISÄÄNTYI
Norjalaiset ovat osoittaneet monin
tavoin keskinäistä solidaarisuutta ja
käsitelleet yhdessä kansallista suruaan
– myös ne, joita heinäkuun tapahtumat
eivät koskettaneet suoraan. Solidaarisuusmielenosoituksia kesti noin kuukauden ajan.
Helland muistuttaa, että vastaavia
reaktioita ei koettu esimerkiksi öljylautta Alexander Kiellandin kaaduttua
vuonna 1980, vaikka siellä uhreja oli itse
asiassa enemmän kuin nyt.
− Norjalaiset ovat rauhallista kansaa,
joka pystyy käsittelemään surua kiihtymättä liikaa. Sen takia myös kostonhalu
vähenee ajan mittaan, ja esimerkiksi
tekijän persoonasta käytetään julkisuudessa usein vain alkukirjaimia ABB,
Helland kuvaa.
− Voisi luulla, että väki radikalisoituisi poliittisesti tällaisessa tilanteessa.
Kuitenkin alkusyksyn kunnallis- ja alue-
vaaleissa ihmiset siirtyivät kannattamaan keskustan isoja ja turvallisia
puolueita, ja politiikan molempien äärilaitojen kannatus heikkeni.
KESKUSTELU
TYREHTYI
Hellandin mielestä ainoa yhteiskunnallisesti kielteinen seuraus heinäkuun
tapahtumista on, että ulkomaalaiskeskustelu on tyystin pysähtynyt.
− Tällä hetkellä ei ole poliittisesti korrektia keskustella siitä, miten kolmannesta maailmasta tulevat siirtolaiset ja
pakolaiset integroidaan osaksi norjalaista
yhteiskuntaa. Kuitenkin keskustelun
pitäisi jatkua, sillä me tarvitsemme heitä.
Helland uskoo, että terve keskustelu
voi jossakin vaiheessa käynnistyä uudelleen. − Norja on meren rannalla asuvana kansana ollut perinteisesti avoin
muukalaisille ja täällä on pitkään ollut
paljon vierastyöläisiä naapurimaista.
Islamilaisista maista tulevat ihmiset,
joihin Breivik suuntasi vihansa, ovat
tosiasiassa erittäin pieni maahanmuuttajaryhmä. •
VIRVE-UUTISET 3/2011
17
V I R V E
T O I M I I
TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT LEHTIKUVA
Palomiehet sammuttivat
Turun yliopistollisen
keskussairaalan tulipaloa
2. syyskuuta 2011.
Tahtotilaksi
turvallisuus
Tulipalo Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
opetti, että vakava palo sairaalaympäristössä on
täysin mahdollinen. Onneksi varoitus tuli palossa,
josta selvittiin ilman henkilöuhreja.
S
yyskuun 2. päivänä 2011 kello
5.40 TYKSin ensiapupoliklinikalla leimahti. Palo eteni nopeasti sähkökaapelikanavissa
kolmeen kerrokseen. Se synnytti läpitunkemattoman savun, joka levisi lähes
koko sairaalaan.
Sairaalan henkilökunta evakuoi ensiapupoliklinikan potilaat ja vei heidät
turvaan ulos asti. Evakuointi auttoi päivystävän palomestarin työtä huomattavasti, sillä hän sai heti alussa tiedon,
ettei palavassa tilassa enää ollut potilaita.
Siten hän pystyi keskittymään sammutustehtäviin ja ylempien kerrosten
evakuointitoimiin.
Päivystävä palomestari näki heti, että
ne voimat, jotka hänellä oli käytettävissään, eivät riittäneet. Mies- ja kalustomäärä nostettiin pelastuskomppaniatasolle, jolloin pelastustoimiin osallistui
noin 100 pelastajaa.
– Tässä vaiheessa lähdin myös liikkeelle, kertoo Turun pelastustoimen
pelastuspäällikkö Juha Virto, joka vastasi
koko pelastus- ja sammutusoperaatiosta.
– Savunmuodostus oli toiminnan
kannalta kaikkein hankalinta. Erityisen vaikeaa se oli henkilökunnalle, joka
joutui savun keskellä evakuoimaan poti-
18
VIRVE-UUTISET 3/2011
laita. Savu pääsi tunkeutumaan myös
vieressä olevaan matalampaankin sairaalan osaan, Virto kertoo.
Palo eteni sähkökaapelikanavissa vahvasti toiseen kerrokseen ja sieltä kolmanteen, jossa palomiehet pääsivät taltuttamaan palon ja estämään sen etenemisen.
Palon tieltä, savun keskeltä, evakuoitiin
onnistuneesti 168 potilasta.
– Onnistumisen perusasiat käynnistyivät jo sairaalan sisällä. Sairaalan henkilökunta evakuoi oma-aloitteisesti ensiapuosaston potilaat erinomaisen hyvin ja
oikeaoppisesti. Myös muiden kerrosten
evakuoinnissa tehtiin kympin arvoista
työtä.
LAAJEMPIA HARJOITUKSIA
Suojelupäällikkö Henrik Jalo kertoo
TYKSin varautuvan onnettomuuksiin
perusteellisesti.
Sairaalan kalustamisessa, varustamisessa ja rakentamisessa on otettu huomioon palokuorman koko. – Olemme ottaneet tutkintaan sattumanvaraisesti potilashuoneita, joissa on punnittu kaikki
palava aine. Meillä on palokuormaa 100
megajoulea per neliö, kun rakentamismääräysten säätelemä hyväksytty rajaarvo on 600 megajoulea neliötä kohden.
Kalusteet sairaalassa ovat putkirunkoisia, eikä käytössä ole materiaaleja, jotka
syttyisivät esimerkiksi tupakasta palamaan. Huoneissa pyritään myös pitämään järjestys. Sanomalehdet luetaan
lukusalissa, eikä lehtiä kerätä pinoiksi
huoneisiin.
Potilaiden vuoteissa on pelastuslakana
patjan alla. Siihen on mahdollista kiinnittää tarroin nauhat, joiden avulla potilas saadaan nostettua patjoineen pelastuslakanan päällä lattialle ja kuljetettua
portaita alas. Nyt palo oli paikassa, jossa
evakuoinnissa voitiin käyttää hissejä.
TYKSillä on kaksi päätoimista turvallisuushenkilöä, jotka kouluttavat henkilökuntaa osastokohtaisin, tositilannetta
vastaavin harjoituksin.
– Meiltä on puuttunut kokonaisen
osaston tyhjennysharjoitus, sillä sellaista
ei potilasturvallisuuden kannalta ole katsottu voitavan tehdä. Mutta nyt tämäkin
asia on mietittävä uudelleen. Jollei sellaista voi harjoitella, olemme tositilanteessa vähän puolitiessä, Jalo toteaa.
Rakennettaessa uutta otetaan paloturvallisuus huomioon. Mutta kun vedetään esimerkiksi yksittäisiä kaapeleita,
jäävät läpivedot helposti tilkitsemättä
paloturvallisiksi.
»
»
VIRVE-UUTISET 3/2011
19
V I R V E
T O I M I I
Turvallisuuskulttuuri
– helppo laji
‚ ;++l
l
kuin sammuttaa.
‚ ;*l+
l
‚ 9ll
voi tapahtua.
Suunnittele ja kouluta henkilökunta.
‚ cl+ll
‚ 8+
lI
‚ 8w
+
I
‚ 8+
++I
– Alas laskettujen kattojen alle ei
kukaan pääse edes katsomaan. Tämän
tapauksen jälkeen meille tulee talon
sisäinen taho, joka voi katsoa sähkökaapitkin, Jalo korostaa.
tännössä järjestyy, miten hoidetaan ja
mikä on potilaiden lääketieteellinen tila
ennen evakuointia ja sen jälkeen?
TURVALLISUUSKULTTUURI
OSAKSI ARKIPÄIVÄÄ
POIKKEUKSELLISEN SUURI
EVAKUOINTIOPERAATIO
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja
Veli-Pekka Nurmi oli myös palopaikalla
itse tilanteessa.
– Tutkintamielessä oli hyvä, että
saimme tiedon heti palon käynnistyttyä
ja pääsimme paikan päälle nopeasti.
Turvakamera on tallentanut tapahtumat, joista varsinainen raju palo lähti liikkeelle. Mutta mikä on palon todellinen
syy ja sen kulkua nopeuttaneet tekijät?
– On liian aikaista ottaa jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen, kun tutkinta
on kesken. Tutkinnan tavoiteaika on
12 kuukautta. Mutta tämän hetken työsuunnitelman mukaisesti saamme tästä
raportin jo ennen kesää eli selvästi alle
ihanneajan.
– Tutkimme syttymissyyn ohella
miten ja miksi palo ja savu levisivät.
On aika poikkeuksellista, että noin suuri
määrä sairaalan vuodeosastojen potilaita
joudutaan evakuoimaan. Ja kun suuri
määrä evakuoidaan, on aina suuri riski,
että kaikki eivät selviä itse evakuoinnista. Nyt vaikuttaa siltä, ettei laaja
ja haastavissa olosuhteissa toteutettu
evakuointi aiheuttanut uhreja. Se oli
saavutus, Nurmi korostaa.
Sammutus- ja pelastustoiminta, potilaiden evakuointi sekä evakuoitujen
potilaiden hoidon järjestäminen väistötiloissa ovat myös tutkittavina.
– On selvää, ettei missään ole tyhjiä
potilaspaikkoja valmiina odottamassa
tuollaista määrää potilaita. Miten se käy-
20
VIRVE-UUTISET 3/2011
Turun palo opetti ja puhuttaa. Jo palopäivänä käynnistyi jälleen keskustelu
hoitolaitosten varustamisesta automaattisilla sammutuslaitteilla, sprinklereillä.
– Tämä sprinkler-keskustelu onneksi
tukehtui omaan sauhuunsa jo syttymispäivänä, ja julkisuudessa alkoi voimakas
puhe palokatkoista ja niiden merkityksestä, Nurmi korostaa.
– Tekniikka itsessään varmasti estää
tulipalojen vahinkoja. Jotta yleensä kohdesuojaukseen päästään, on turvallisuuskulttuuri otettava osaksi laitoksen
päivärutiinia. Silloin henkilöturvallisuus
olisi osa normaaleja työtehtäviä johdon
työskentelystä alkaen. Sitä kautta saataisiin henkilöstön osaaminen paremmalle
tasolle Suomen mittakaavassa. Korostan,
että TYKSissä tämä toimi erittäin hyvin,
painottaa Virto.
– Vasta turvallisuuskulttuuri tuo
mukanaan kunnollisen turvallisuussuunnittelun, henkilöstön koulutuksen
ja sitten teknisiä apuvälineitä alkusammutuskalustosta ja automaattilaitteista
aina henkilöstön hengityksen suojaimiin. Kokonaismuutos tulee tahdosta
saada hoitolaitoksen turvallisuus hyvälle
tasolle, hän muistuttaa.
Moni päätöksentekijä asuu omakotitalossa tai rivitalossa, jossa palovaroitinten
täytyy olla kunnossa, autotalli erotettuna
paloteknisesti asuinosasta ja sauna suojattuna. Tämä kodin turvallisuuskulttuuri tulisi ottaa laajennetusti käyttöön
myös laitoksissa.
Tällä hetkellä raha ohjaa vahvasti toimintaa. – Kun raha ohjaa, ei turvallisuus välttämättä ole ykkösasia. Silloin
unohtuu korjausrakentamiseen liittyvä
valvonta, joka tarkoittaa käytännössä
läpivientien tilkitsemistä, paloturvallisten materiaalien käyttämistä saneeraamisessa, työn laadun valvomista ja sisällön
seurantaa, Virto korostaa.
Nurmi on samalla kannalla. Turvallisuuskulttuuria pitää viedä huomattavasti
pidemmälle.
– Harmittaa, että jo palonsyttymispäivänä alettiin huutaa sprinklereiden
perään ikään kuin ne olisivat pelastava
yleisratkaisu. Se on liian rajoittunut
ja kapea-alainen näkökulma. Nimenomaan turvallisuuskulttuuri takaa henkilökunnan koulutuksen ja tarkkuuden
teknisissä ratkaisuissa. Tässä Turun sairaalapalossa ratkaiseva merkitys oli palokatkoilla. Onneksi yhtä ratkaisevaa oli
henkilökunnan oikeaoppinen toiminta
sammutus- ja pelastustehtävissä.
– Meistä kukaan ei osannut ajatella,
että näin voisi käydä. Turvallisuuden
tunne on ollut niin suuri. Tämä herätti
huomaamaan, että mitä tahansa voi
tapahtua, ja kaikkeen on yksinkertaisesti
varauduttava, Jalo summaa.
”
Turvallisuuskulttuuria pitää
viedä huomattavasti
pidemmälle.
TYKSin A-sairaalan
tulipalon seurauksena
rakennuksesta evakuoitiin
168 potilasta.
VIRVE viesti vakuuttavasti
Viranomaisviestintä sujui esimerkillisesti Turun sairaalapalon
aikana. Tilanne havahdutti kuitenkin pohtimaan, olisiko VIRVEn
käytössä parantamisen varaa sairaalaympäristössä.
Pelastustoimi, yhteistyöviranomaiset sekä yhteistyökumppanit operoivat
kenttätyöskentelyssä pääosin Viranomaisradioverkon (virve-verkon)
välityksellä. Verkon käytön ja toiminnan pohjana ovat valtakunnalliset ohjeet,
joiden avulla pyritään varmistaamaan
sekä viranomiasten sisäinen että keskinäinen viestintä.
Sirpa Pinomäki on sosiaali- ja terveystoimen virve-aluepääkäyttäjä
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän seurasi viestiliikennettä
sairaalan palon ajan, vaikkei ollutkaan
tapahtumapaikalla.
Ensiavusta viestitystä johti lääkintäjohtaja, ja viestitys sujui Pinomäen
mukaan mallikkaasti. Myös yhteistyö hätäkeskuksen kanssa toimi
hyvin.
– Vaikka Varsinais-Suomessa on iso
hätäkeskus, sillä on aina aikaa palvella,
kun pyydämme apua. Tässäkin tilanteessa tuli monta kuulutusta, jotka
hätäkeskus hoiti.
Turun Yliopistollisen keskussairaalan palon aikana virve-laitteiden samanaikaisia käyttäjiä oli useita kymmeniä.
Pelastuspäällikkö Juha Virron mukaan
verkko toimi tehtävän aikana hyvin
eikä merkittäviä viestikatkoksia
ilmennyt.
– Toki sairaala-tyyppisessä rakennuksessa varmasti löytyy tiloja, joihin viestiyhteys ei toimi, mutta yleisesti voidaan
todeta, että yhteydet toimivat pääosin
hyvin sekä pelastustoiminnan organisaation sisällä että myös yhteistyökumppanien, kuten ensihoidon suuntaan,
hän summaa.
Sairaalaympäristössä päätelaitteen
käyttö on haasteellista. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on nyt
havahduttu pohtimaan parannusehdotuksia virven käyttöön sairaalan sisällä.
Johtoryhmässä on Pinomäen mukaan
määrä keskustella, ketkä esimerkiksi
sairaalan johtohenkilöistä ovat
kriittisiä virven käyttäjiä.
– Ruohonjuuritaso kulkee virve
taskussa, sillä sen käyttö kuuluu
arkityöhön. Ensihoitopalvelun viestintä
oli palotilanteessa esimerkillistä.
Kehittämishaasteet ja parannuskohteet
ovat sairaalan sisäisen virve-käytön
kehittämisessä. Siihen paneudumme
jatkossa, Pinomäki taustoittaa. •
VIRVE-UUTISET 3/2011
21
T U L E VA I S U U S
Kyberuhka
TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT SAMI KULJU, SUSANNA KEKKONEN, LAURA VUOMA
Kyberuhka on uhka joka liittyy
toisistaan riippuvaisiin verkostoihin, sisältäen erilaiset tietoja tiedonsiirtoverkot, internetin, puhelinverkot, tietokonejärjestelmät sekä kriittisen
tuotannon sulautetut prosessorit sekä kontrollointilaitteet.
Tämä uhkan määritelmä
sisältää implisiittisesti myös
sen toiminnan ympäristön määritelmän. Toisistaan riippuvaiset
verkostot, tieto- ja tiedonsiirtoverkot, internet, puhelinverkot, tietokonejärjestelmät sekä
kriittisen tuotannon sulautetut
prosessorit tai kontrollointilaitteet. Se on siis varsin kattava.
KYBERTURVALLISUUS
ON KILPAILUKYKYÄ
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
CERT-FI
Suomesta halutaan yksi johtavia kyberturvallisuuden edelläkävijöitä
maailmassa. Ennen kaikkea kuitenkin rakennetaan pohjaa ja
mahdollisuuksia kilpailukyvyn jatkuvaan parantamiseen.
O
n turha sanoa, ettei meitä
mikään uhkaa. Maailma
muuttuu, valtasuhteet vaihtelevat ja luonnonvarat
vähenevät. Lähes kaikki toiminta sähköistyy ja verkottuu. Samaa
tahtia kehittyy myös haavoittuvuus sekä
erilaisten, eri vaikuttumista toimivien
tahojen valmiudet häiritä tai vahingoittaa järjestelmiä ja verkkoja. Varautuminen on välttämätöntä ja siinä kannattaa
olla hyvä.
Suomen kyberturvallisuusstrategian
työryhmän visio on, että vuoteen 2016
mennessä Suomi on maailman johtavia
edelläkävijöitä tällä alueella. Se pitää sitä
myös mahdollisena.
– Pieni, hyvin koulutettu maa, jolla
on hyvät ict-valmiudet ja joka on lähtökohtaisesti yhteistyökykyinen – meillä
on kaikki edellytykset saada tämä toimimaan läpi yhteiskunnan, linjaa SITRAn
yliasiamies Mikko Kosonen, kyberturvallisuusstrategiaa laativan työryhmän
puheenjohtaja. Strategian on määrä valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä.
TURVALLISUUS MAHDOLLISTAA
Kyberturvallisuudessa kyse on usein suurista, uhkaa aiheuttavista ja arvaamattomista asioista. Työn alla oleva Kyberturvallisuusstrategia määrittää tilannetta,
etsii valmiuksia ja ehdottaa keinoja,
joilla erilaisia kyberuhkia voitaisiin kohdata mahdollisimman hyvin valmiuksin.
22
VIRVE-UUTISET 3/2011
Työn lähtökohta on yhteiskunnan turvallisuuden strategia.
– Keskustelu kybertuvallisuudesta saa
helposti militäärisiä mielleyhtymiä. Se
on kuitenkin kaikkea muuta kuin mitä
tavoittelemme. Puolustusnäkökulma on
ryhmän työssä vain yksi pieni osa, sanoo
Kosonen.
Vaikka puhutaan ennen kaikkea turvallisuudesta, työryhmä näkee strategian
pitkälti mahdollistajana.
– Innovaatiotoiminta tapahtuu yhä
useammin verkossa, joten kyseessä on
myös Suomen pysyminen kilpailukykyisenä. Teknologia saadaan täysmittaisena
käyttöön ja siihen luotetaan.
MUUTOKSEN AALLONHARJALLA
– Kyberuhan määritelmästä voi puhua
loputtomiin, mutta silloin ei päästä
itse asiaan. Me käytämme työskentelyssämme YTS:n, Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kyberuhalle antamaa
määritelmää, linjaa johtaja, työryhmän
sihteeristön pääsihteeri Yrjö Benson
puolustusministeriön turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristöstä.
– Tämä on niin dynaamisesti kehittyvä
ala, että kun määritelmän saa kasaan, se
todennäköisesti pitääkin sisällään jo jotakin muuta, Kosonen täydentää.
Työryhmän työ keskittyy siihen osaan,
jota yhteiskunnan kriittiset toiminnot
käyttävät. Keskiössä ovat tuottamukselliset ja tahalliset asiat, koska ne muo-
on Viestintävirastossa toimiva
kansallinen tietoturvaviranomainen, jonka tehtävänä on
tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu
sekä tietoturvauhkista tiedottaminen.
dostavat uuden ilmiön. Vanhaa ilmiötä
edustavat esimerkiksi veden tulviminen
tietokonesaleihin tai sähkölinjoja kaatavat myrskyt, joiden jälkeen sähkönsiirto
on saatava jälleen toimimaan.
Strategiatyön taustalla on laajasti hallintoa ja elinkeinoelämää. – Tekemämme
kyselyn mukaan koettu uhka keskittyy
kahden asian ympärille. Ensimmäinen
on tiedon tuhoutuminen, vuotaminen tai
korruptoituminen, eli perinteinen tietoturvanäkökulma. Se ei ole menettänyt
merkitystään, Benson valottaa.
– Toisen uhkan muodostavat julkisen
ja/tai kriittisen infrastruktuurin häiriöt:
kybertoimenpiteiden takia sähköä ei
tulekaan, käyttövesi sisältää tuhatkertaisen määrän klooria tai STUKin raportit
sekoittamalla saadaan aikaan aiheettomia säteilyvaroituksia.
ENNAKOINTI JA VARAUTUMINEN
Strategiatyöryhmä hahmottaa todennäköisiä ja mahdollisia riskejä, joita on
kyettävä arvioimaan ja ehkäisemään
ennalta.
Kaikki työryhmän jäsenet ja myös
heidän edustamansa organisaatiot ovat
olleet aktiivisesti mukana. Asia koetaan
tärkeäksi eikä motivaatiosta ole pulaa.
Talouselämään kohdistettujen kahden
laajan kyselyn vastausprosentti oli sata.
– Oleellista on reagointikyvyn parantaminen, Mikko Kosonen korostaa.
Kaikkea ei voi ennakoida, uhka voi
»
– Meillä on kaikki edellytykset
saada tämä homma toimimaan läpi
yhteiskunnan ihan toisella tavalla
kuin jossain suuremmassa, paljon
siiloutuneemmassa maassa, sanoo
Mikko Kosonen.
T U L E VA I S U U S
– Tärkeämpää kuin varata ihmisiä
ja resursseja vikojen varalta
on panostaa varautumiseen ja
tilannekuvaan, sanoo Yrjö Benson.
tulla täysin odottamattomasta suunnasta.
Olennaista on rakentaa läpi yhteiskunnan ulottuva reagointikoneisto, niin
että uhka tunnistetaan ja saadaan kiinni
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja
että siihen pystytään reagoimaan.
– Se on meille haaste. Olemme viimeistelemässä esiselvitystä ja analyysia
vahvuuksistamme ja heikkouksistamme.
Moniin muihin maihin verrattuna
olemme kyllä hyvässä hapessa, mutta
kukaan ei ole tässä tarpeeksi hyvä,
Kosonen korostaa.
TILANNEKUVA ON MEGAHAASTE
Suomessa poikkihallinnollinen ja poikkiyhteiskunnallinen yhteistyö on eräillä
sektoreilla varsin hyvässä valmiudessa,
esimerkiksi huoltovarmuuskeskuksen
pooleissa. Haasteen muodostaa operatiivinen orgnisaatio- tai hallintorajat
ylittävä yhteistyö, se että tieto kulkee ja
mahdolliseen uhkaan päästään käsiksi
tosiaikaisesti.
– Tällä hetkellä kenelläkään ei ole
kansallista tilannekuvaa, kansainvälisestä puhumattakaan, Kosonen huomauttaa. – Se on megahaaste.
– Meillä pidetään kyllä kokouksia ja
tietoharjoituksia, mutta jos Suomeen
kohdistuisi vastaava operaatio kuin
pronssipatsaskiista Virossa 2007, niin
kuka ottaisi kopin ja ryhtyisi johtamaan
kansallisen kriisin selvittämistä? Me
emme tiedä, sitä ei ole nimetty, Benson
konkretisoi.
– Tietoharjoituksissa peliryhmä pitää
yllä ja luo tilannekuvaa, mutta edes harjoituksissa kansallisen kattavan tilannekuvan ylläpitäminen ei ole kenenkään
tehtävä. Sitä ei harjoitella, puhumattakaan että se olisi nimetty.
Kansallinen tietoturvaviranomainen
CERT-FI toimii Viestintävirastossa.
Sillä on kansainvälisesti verraten melko
hyväkin tilannekuva, mutta tilanteen
johtamiseen sillä ei ole sen enempää
mandaattia kuin valmiuttakaan.
– Tämä on kaikissa maissa poliittisesti sensitiivinen asia. Operatiivisesta
johtamisesta pitää sopia – kuka vastaa ja
kuka toimii, Kosonen sanoo.
24
VIRVE-UUTISET 3/2011
PUOLUSTUKSEN ON
TUNNETTAVA HYÖKKÄYS
Työryhmän strategiatyö on kaksivaiheinen. Esiselvitystyö valmistuu vuoden
loppuun mennessä, ensi vuonna laaditaan strategia. – Olemme tietoisesti
pidättäytyneet ratkaisujen etsimisestä.
Haluamme ensin ymmärtää tämän
ilmiön ja benchmarkata muuta maailmaa, Yrjö Benson sanoo.
Hän muistuttaa, että syksyn otsikoihin noussut hyökkäys- ja puolustusasetelma on hahmotettavasta kokonaisuudesta muutaman prosentin luokkaa.
Puolustusvoimiin kuitenkin perustettiin
1.7.2011 tietoverkkopuolustussektori.
– Uskottava puolustus edellyttää
myös hyökkäyskykyä. Syitä on kolme,
Benson selventää.– Puolustusta suunniteltaessa on ymmärrettävä hyökkääjän
asearsenaali, olivatpa kyseessä pommit
ja ohjukset tai bitit ja madot. On pyrittävä ymmärtämään hyökkääjän motivaatio, ajattelutapa ja asearsenaali.
– Toiseksi harjoituksissa tarvitaan
hyökkäävä osapuoli, jolla on tarvittava
kyvykkyys.
– Kolmas syy on se, että jos Suomi tahtoen tai tahtomattaan kietoutuu mukaan
edes osittaiseen tietoverkkosotaan, meillä
on oltava kyky vastata siihen. Meidän
motiivimme ei ole hyökkäys, vaan puolustuskyvyn kehittäminen osana kyberturvallisuutta.
Turvallisuusuhkissa strateginen
sodankäyntitilanne on jäävuoren
huippu. Siihen on kuitenkin varauduttava puolustusmielessä, ja uskottava
puolustuskyky on oltava olemassa.
KOKO AJAN TAPAHTUU
Sekä Benson että Kosonen painottavat,
että ihan lähelläkin tapahtuu koko ajan.
Kaikista riskitilanteista ei julkisuudessa
edes tiedetä.
– Nykyisin operaatioon liittyy usein
myös kyberoperaatio. Norja on jopa
kirjoittanut sen doktriiniinsa. Kun
se lähtee mukaan sotaoperaatioon,
mukana on myös kyberoperaatio.
Venäjä puolestaan on ilmoittanut varaavansa oikeuden vastata kyberhyökkäyk-
seen jopa ydinaseella, Luoja varjelkoon,
Benson listaa.
Koko kyberturvallisuuden kuva on
laaja, kyseessä on koko yhteiskunnan
turvallisuus. Toiminnan ja kasvun mahdollistaminen edellyttää turvallisuutta.
Benson muistuttaa, että Suomessa on
noin 35 ympäri vuorokauden miehitettyä valvomoa, jotka valvovat jotain
yhteiskunnan elintärkeätä toimintoa – raja, poliisi, Säteilyturvakeskus,
Finngrid, Sonera, Elisa, Fujitsu, Tieto...
– Jokainen niistä tekee omalla sektorillaan hyvää työtä ja hoitaa tonttinsa.
Jos joku niistä havaitsee häirintää, se
käynnistää omat toimenpiteensä saadakseen tilanteen hallintaan. Pari muutakin saattaa tehdä vastaavaa, mutta
kukaan ei välttämättä tunnista, että
operaation kohteena on useampi kohde
yhtä aikaa, Benson havainnollistaa.
2007 Virossa operaatio kohdistui yhtä
aikaa hallintoon, rahaliikenteeseen ja
isoihin yrityksiin. Heinäkuussa Norjassa
oli kohteena useampi paikka yhtä aikaa.
– Entä jos noihin valvontakeskuksiin
vietäisiin virve-kapula, ja ne kytkettäisiin yhteen suljettuun verkkoon. Jos on
tilanne, jonka haluaisi muidenkin kuulevan, niin nappia painamalla kaikki 34
kuulisivat, Benson visioi.
– Se ei ratkaisisi poliittista vastuuta
eikä tilannekuvan hoitamista, mutta
se olisi alku, Kosonen vahvistaa. – Pienellä investoinnilla saisi huomattavasti
paremman valmiuden. Vaikka ratkaisuihin mennään vasta ensi vuonna
kunnolla, niissä on oltava mahdollisimman käytännöllinen, niin ettei lähdetä
rakentamaan jotain uutta operaatiokeskusta unohtaen kaikki olemassa oleva.
KESKUSTELUYHTEYS
LISÄÄ TURVAA
Suomessa on paljon hyvää, ja se hyvä
pitäisi saada keskustelemaan keskenään. – Kun joukko saataisiin mobilisoitua ja verkotettua oikealla tavalla,
päästäisiin katsomaan, mitä sen lisäksi
tai päälle tarvitaan, Kosonen arvioi.
Vierailullaan USAssa Benson ja
Kosonen havaitsivat, miten valtava
juopa siellä on yksityisen ja julkisen
sektorin välillä. – Siellä on erilainen
yksityisyyden ja koskemattomuuden
suoja. Vaikka valtio saisi hallintonsa
kasaan, yksityistä sektoria ei pystytä valvomaan kovinkaan paljon. Kaikki toimijat on kuitenkin saatava mukaan ja
keskustelemaan keskenään.
Euroopan komissio jakaa kybervalmiudessa jäsenmaat kahteen tai kolmeen
kuoreen. Suomi kuuluu ensimmäiseen,
eturintamaan. Komissiosta kävi lokakuussa Suomessa korkea-arvoisia vieraita, jotka pyysivät Suomelta apua toiseen ja kolmanteen kuoreen kuuluvien
opastuksessa.
– Yhdysvalloissa suomalaiset toimijat
tunnetaan, minkä ansiosta meitä katsottiin yläviistoon. Meillä on CERTFI, tietoturva-asetus, tietohallintolaki,
huoltovarmuusajattelu, tietoyhteiskuntasektori, Erillisverkot… Paljon konkreettisia komponentteja, Benson sanoo.
– Pitkälti on kyseessä konkreettisten
asioiden vetäminen yhä tiukempaan
yhteistyöhön.
HAJAUTETTU MUTTA
KOORDINOITU
Kosonen muistuttaa, että keskittämisen sijasta tarvitaan mahdollisimman
suuri määrä sensoreita, jotka ovat tässä
verkostossa mukana. – SITRA on lähtökohtaisesti neutraali toimija. Meidän
intressimme on ajaa eteenpäin julkishallinnon konsernijohtamista ja yhteistyötä, kun näemme että maailma on
koko ajan nopeammin muuttuva ja
kompleksisempi.
Kaikkien asioiden välillä on riippuvuuksia, ja siksi tarvitaan aivan uudenlaista hallinnon ja johtamisen kulttuuria ja kyvykkyyksiä. On kyettävä hoitamaan monia asioita, eikä niitä voi enää
hoitaa siilossa, vaan entistä paremmin
yhdessä.
– Tavallaan tässä on hieno mahdollisuus luoda sellainen malli, jolla saadaan homma hoidettua hajautetusti
mutta koordinoidusti. Sitä kyvykkyyttä tarvitsemme monessa muussaLJOBTJBTTBt
Miksi kyberstategia?
Puolustusministeri
Stefan Wallin vastaa:
Millaisia ovat kyberturvallisusstrategian
laatimisen syyt ja tavoitteet?
Valtiollisten toimijoiden muodostama
uhka on myös jo toteutunut useissa
yhteyksissä muissa maissa viimeisen
parin vuoden aikana, myös lähialueillamme. Ei-valtiollisista uhkatekijöistä
merkittävin on kyberrikollisuus, jonka
volyymi on erittäin suuri ja kasvava.
Positiiviselta puolelta katsottuna toimintavarma ja turvallinen toimintaympäristö
edesauttaa uusia sähköisiä liiketoimintoja, mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan
seuraavan vaiheen toteutumisen ja edistää demokratiaa.
Millainen on Suomen tilanne
kansainvälisessä vertailussa?
Joissakin asioissa olemme edelläkävijöitä,
esimerkiksi Suomessa olevien palvelimien
viruspuhtaus on korkealla tasolla. Joissakin asioissa muut ovat meitä edellä tai
edistyvät meitä nopeammin. Esimerkiksi
poikkihallinnollisen, yhteiskunnan kriittisiä toimintoja koskeva kansallisen kyberturvallisuuden ohjauksesta ja vastuunjaosta on sovittu monissa maissa, mutta ei
vielä Suomessa. Kokonaisuutena olemme
vertailumaihin nähden keskiarvon paremmalla puolella.
Missä määrin haasteet ovat samoja
kuin muilla mailla, onko meillä erityisiä
haasteita – tai valmiuksia?
Haasteet ovat suurin piirtein samat kuin
muilla, kuten poikkihallinnollisuus, public-private partneship, lainsäädäntö ja
kansalaisyhteiskunta vs. tiukat ohjeet ja
kontrolli. Valmiutemme ovat useimpia
vertailumaita paremmat. Meillä on Huoltovarmuuskeskus ja eri poolien kautta
syntynyt yhdessä tekemisen meininki.
Asevelvollisuuden ja maanpuolustuskurssien kautta saadaan osaamista ja sitoutumista kansalliselle tasolle ja meillä on
korkealaatuista osaamista monissa alan
yrityksissä kuten Stonesoft, F-Secure, jne.
VIRVE-UUTISET 3/2011
25
VA LT I O N H A L L I N T O
TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN KUVITUS KALLE TALONEN
Valtionhallinnon
tietoturvallisuus paranee
Valtionhallinnon virastojen on nostettava tietoturvallisuutensa vähintään
uuden asetuksen vaatimalle perustasolle. Asiantuntijat toivovat, että
virastot ottavat käyttöön myös tietoainesten luokittelun.
A
setus valtionhallinnon tietoturvallisuudesta astui voimaan lokakuussa 2010. Kun
asetus saadaan sovellettua
käytäntöön, vastaa suomalaisten viranomaisten tietoturvallisuuden taso kansainvälisiä velvoitteita.
Tähän asti tiedon turvaaminen on
perustunut suosituksiin ja ohjeisiin,
minkä takia suojaamisen taso vaihtelee
eri virastoissa. Asetus velvoittaa kaikkia,
joten se yhtenäistää käytäntöjä.
Valtion IT-palvelukeskuksen apulaisjohtajan Kimmo Rouskun mukaan
virasto on jo lähellä asetuksen mukaista
tietoturvallisuuden perustasoa, jos se on
kehittänyt tietoturvaansa 1999 annetun
julkisuuslain hengen mukaisesti. Kaikki
eivät kuitenkaan ole niin tehneet.
– Monilla organisaatioilla on tietojen turvaamisessa paljon parannettavaa,
Rousku toteaa.
PERUSTASOLTA LUOKITTELUUN
Asetus määrittelee tietoturvallisuuden
perustason, joka kaikkien viranomaisten pitää saavuttaa. Perustasolle pääseminen vaatii muun muassa riskien kartoittamista, tehtävien ja vastuiden määrittelyä, erilaisia suojaustoimenpiteitä,
ohjeistusta, koulutusta ja valvontaa.
Perustaso on saavutettava 30.9.2013
mennessä.
Virastot voivat suojata tietoja myös
perustasoa paremmin siten, että ne alkavat luokitella ja käsitellä salassa pidettäviä asiakirjoja tietoturvavaatimusten
mukaisesti. Luokittelua ja käsittelyä on
kuvattu tarkemmin VAHTI 2/2010
-ohjeessa (Ohje tietoturvallisuudesta
valtionhallinnossa annetun asetuksen
täytäntöönpanosta). Luokittelussa on
neljä tasoa.
Viestintäviraston NCSA-FI-yksikkö
on yksi laissa määrätyistä turvallisuusviranomaisista ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti kansallinen tietoturvaviranomainen. Yksikön päällikkö
Rauli Paananen pitää ongelmallisena
sitä, että virastot voivat päättää itsenäisesti, ottavatko ne luokittelun käyttöön.
– Luokitteluperiaatteita noudattavan
viraston pitää ennen tiedon luovutusta
varmistua, että vastaanottaja noudattaa
samoja suojausvaatimuksia. Jos näin ei
ole, ei tietoa voi luovuttaa, Paananen
toteaa.
»
Selkeyttä tiedon turvaamiseen
Suomen Erillisverkot Oy:n turvallisuuspäällikön
Marko Kuivalaisen mukaan valtionhallinnon tietoturvallisuusasetus on selkeyttänyt huomattavasti
asiakirjojen ja tiedon turvaamisen periaatteita ja
käytäntöjä.
– VAHTI-ohjeistus on sinänsä erinomainen. Se on
kuitenkin laaja ja vaikeasti jäsennettävä kokonaisuus.
Asetuksessa ja kansallisessa turvallisuuden auditointikriteeristössä KATAKRIssa tietoturva-asiat on
koottu kompaktiin muotoon, mikä auttaa merkittävästi asioiden ymmärtämistä ja hallintaa.
Kuivalainen kiittelee asetuksen suositusta tietojen
luokittelemisesta. Hän toivoo, että mahdollisimman
moni tekee päätöksen luokitella tietonsa. Kun asiakirja saa tietyn luokituksen mukaisen leiman, kohdis-
26
VIRVE-UUTISET 3/2011
tuu siihen sen jälkeen vaatimuksia, jotka määritellään
asetuksessa ja KATAKRIssa.
Asetus antaa turvariskistä väljät määreet: tiedon
leviämisestä vääriin käsiin voi olla haittaa, vahinkoa,
merkittävää vahinkoa tai erityisen suurta vahinkoa
yleisille eduille. Tarvittavan suojaustason määrittäminen jää dokumentin käsittelijän vastuulle.
– Jokaisen organisaatioon kuuluvan pitää olla tietoinen turvallisuusasioista ja tunnistaa asiat, joista voi
olla haittaa tai vahinkoa. Se vaatii jatkuvaa koulutusta
ja asioiden kertausta.
Kuivalainen korostaa, että kyetäkseen tunnistamaan erityistä suojaa vaativat kohteet jokaisen henkilöstöön kuuluvan pitää tuntea ja ymmärtää oman
organisaation liiketoiminta ja toimintaympäristö.
VIRVE-UUTISET 3/2011
27
”
Perustason lisäksi
tietoaineisto
kannattaa luokitella.
KOULUTUSTA HENKILÖSTÖLLE
28
VIRVE-UUTISET 3/2011
Suomen Erillisverkot Oy:n ja VIRVE Tuotteet
ja Palvelut Oy:n laskutusosoitteet muuttuivat
4.11.2011 alkaen. Samalla verkkolaskuoperaattori vaihtui.
Toivomme, että laskut toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti verkkolaskuina. Jotta ne
ohjautuvat oikein sähköisessä käsittelyprosessissa, laskuihin on merkittävä Erillisverkkojen
yhteyshenkilön tai tilaajan nimi ja mahdollisesti tilauksen yhteydessä ilmoitettu ostotilausnumero tai sopimusnumero.
Uudet laskutusosoitteet on tarkoitettu
ainoastaan saapuville ostolaskuille. Tavaran
toimitusosoite ja muiden lähetysten kuin
laskujen postiosoitteet säilyvät ennallaan.
Laskutustiedot*:
Suomen
Erillisverkot Oy
OVT: 003715524368
VIRVE
Tuotteet ja
Palvelut Oy
OVT: 003721547419
Uudet laskutusosoitteet:
Suomen
VIRVE
Erillisverkot Oy
Tuotteet ja Palvelut Oy
PL 80440
PL 80457 00021 LASKUTUS
00021 LASKUTUS Leijonaverkot-yhtiöiden laskutustiedot*:
Leijonaverkot Oy
OVT: 003723400074
Porin Leijona Koy
OVT: 003723750939
Oulun Posteljooni Koy
OVT: 003718065734
Perkiöntie 2 Koy
OVT: 003709465656
Laskutusosoitteet säilyvät ennallaan:
Leijonaverkot Oy
Porin Leijona Koy
PL 85365
PL 85357
00021 Laskutus
00021 Laskutus
Oulun Posteljooni Koy
PL 89375
00021 Laskutus
Perkiöntie 2 Koy
PL 85373
00021 Laskutus
*Kaikkien yhtiöiden verkkolaskuoperaattori
on Basware. Välittäjän tunnus on BAWCFI22.
Lisätietoja saa sähköpostiosoitteesta:
talous@erillisverkot.fi
HALTIK
Poliisi kouluttaa
tietotekniikkatutkijoita
Ensimmäiset tietotekniikkatutkintaan erikoistuneet 14 poliisia valmistuivat Poliisiammattikorkeakoulusta kesäkuussa. Tämä suurempi alan tutkintaan
liittyvä täydennyskoulutus oli ensimmäinen 2,5 vuoden erikoistumisopintojakso, jolla tutkijoiden tietotaitoa haluttiin pitää yllä. Suurin osa osallistuneista
poliiseista on ollut tavalla tai toisella
mukana tietotekniikkatutkinnassa jo
omassa työssään.
Tietotekniikkatutkintaan erikoistunut
poliisi pystyy tarjoamaan virka-apuaan
digitaalista todistusaineistoa sisältävissä
tutkinnoissa. Aineisto eli laitteen sisältö
– olipa kyseessä navigaattori, tietokone
tai puhelin – on saatava talteen oikeusvarmasti ja muuttumattomana, eli se
on takavarikoitava, käsiteltävä ja jatkokäsiteltävä oikein. Tutkija tekee aineistosta esitutkintamateriaalin oikeusistuimelle. Hänen on tarvittaessa pystyttävä myös todistamaan, miten materiaali
on tehty.
− Poliisi käsittelee päivittäin valtavat määrät sähköisessä muodossa olevaa
todistusaineistoa eli tekee tietotekniikkatutkintaa esimerkiksi talous- ja huumerikoksissa. Näistä vain murto-osa on niin
sanottuja tietotekniikkarikoksia, kertoo
rikosylikonstaapeli, erikoistumisopintojen suunnittelija Juha-Pekka Oksanen.
OPPIA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN
Päätyökseen talousrikostutkintaa tekevä
Kalle Männistö osallistui koulutukseen
työnsä ohella. Aikaisempi automaatioin-
sinöörin koulutus tuki osaltaan annettavaa koulutusta. Männistö kiittelee koulutuksen antia onnistuneeksi. Hyödyllisenä hän pitää etenkin koulutusohjelman käytännön harjoitteita.
− Käsitellyt aihealueet ja metodit olivat juuri niitä, joita työssämme tulemme
tarvitsemaan. Saimme koulutusta sekä
digitaalisen todistusaineiston tutkinnassa, kuten datan takavarikoinnissa
ja todistusaineiston eheyttä koskevissa
toimenpiteissä, että muissa poliisiasioissa. Ryhmä pystyi itsekin vaikuttamaan aineiden ja tuntien sisältöön sen
mukaan, minkä koki hyödylliseksi.
Kävimmekin läpi muun muassa tietokoneiden livekopiointia ja kotietsintätilanteita.
Tutkinnan kannalta haastavana Männistö pitää tietotekniikan nopeaa kehitystä: uusia laitteita, ohjelmia ja suojausratkaisuja ilmaantuu jatkuvasti. Digitaalisen todistusaineiston käsittelyä tarvitaan yhä useammalla tutkinnan saralla.
− Melkeinpä laitteesta kuin laitteesta
löytyy jonkinmoinen kovalevy tai muisti.
EU-maat käyttävät digitaalisen todistusaineiston tutkinnassa paljolti samoja
ohjelmistoja ja sovelluksia. Ohjelmistojen valmistajat ovat ulkomaalaisia ja ne
antavat koulutuksensa ulkomailla.
− Osa tarvittavasta tiedosta on siis haettava ulkomailta, sanoo Oksanen.
− Internet-tiedustelu on jo pelkästään
Suomen rajojen sisällä jättimäinen alue.
Lisäresursseja kyllä tarvittaisiin, mutta
OZLZJTJMMÊLJOQÊSKÊÊNNFt
Hallinnon tietotekniikkakeskus
HALTIK tuottaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä
palveluita. Palvelukeskus vastaa
tietoteknisistä palveluista sekä
turvaklusteripalvelujen toteuttamisesta.
KATAKRI
Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö. Sen päätavoitteena
on yhtenäistää viranomaistoimintoja silloin, kun viranomainen
toteuttaa yrityksessä tai muussa
yhteisössä kohteen turvallisuustason todentavan tarkastuksen,
auditoinnin.
NCSA-FI-yksikkö
Viestintävirastossa toimiva kansallinen tietoturvaviranomainen,
kuuluu osana Suomen turvallisuusviranomaisorganisaatioon.
TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko
TUVE tarkoittaa valtioneuvoston
ja turvallisuusviranomaisten
korkean varautumisen tietoliikenneratkaisua. Turvallisuusverkko
varmistaa valtion ylimmän johdon
ja yhteiskunnan turvallisuuden
kannalta tärkeiden viranomaisten
ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan ja viestinnän.
VAHTI
Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI)
on hallinnon tietoturvallisuuden
yhteistyön, ohjauksen ja
kehittämisen elin.
VIRVE-UUTISET 3/2011
ISTOCKPHOTO
Valtion IT-palvelukeskus on käynnistänyt tietoturva-asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä yhteishankkeita lähes kuudenkymmenen viraston kanssa. Tarkoitus on, että virastot
saavuttavat tietoturvallisuuden perustason puolitoista vuotta
kestävien yhteishankkeiden avulla.
Koulutuksen tarve kasvaa, kun organisaatio päättää ottaa
käyttöön asiakirjojen luokittelun.
– Koko henkilöstö pitää kouluttaa ymmärtämään eri suojaustasot, millaisia tietoaineistoja niihin kuuluu ja miten
luokittelu vaikuttaa omaan työhön. Koulutusta ja ohjeistusta
pitää tarjota aiempaa säännönmukaisemmin ja aktiivisemmin, jotta henkilöstö voi päivittää osaamistaan ja organisaatio säilyttää tietoturvallisuuden tason, Rousku sanoo.
Rauli Paananen on huolissaan tietoturvallisuusasetuksen
jalkautuksen onnistumisesta ja siihen liittyvän koulutuksen
riittävyydestä. Hänen mukaansa henkilöstöä pitäisi kouluttaa huomattavasti nykyistä enemmän.
– Koulutuksen järjestäminen on jätetty pitkälti virastojen omalle vastuulle, joten koulutus ei ole yhteismitallista.
Asetus kuitenkin pyrkii siihen, että kaikki turvaavat tietoa
samalla tavalla samoin periaattein, Paananen sanoo.
Asiakirjaa käsittelevä virkamies päättää, mille suojaustasolle
tietoaines luokitellaan. Hyvät tiedot auttavat välttämään tiedon yli- ja aliluokittelua. Yliluokiteltaessa tiedon saatavuus
heikkenee. Aliluokiteltaessa tieto voi joutua sellaisen tahon
haltuun, jolla ei ole siihen oikeutta.
– Ihminen toimii intuitiivisesti varovaisuusperiaatteen
mukaisesti ja mielellään yliluokittelee tiedon. Valtionhallinnossa kaikki on kuitenkin lähtökohtaisesti julkista tietoa, jollei
joku erityinen asia, kuten laki, määritä sitä salassa pidettäväksi. Tämä on yksi asia, jota koulutuksessa pitää painottaa,
Rousku sanoo. •
Sanastoa
Uudet
laskutusosoitteet
SARRI KUKKONEN
Rauli Paanasen mukaan kaikkien viranomaisten pitäisi siirtyä tietoaineiston luokitteluun, jotta
asetuksen mukainen tiedon turvaaminen saadaan
leviämään koko hallintoon.
– Asetuksen täytäntöönpano uhkaa vesittyä, sillä
vain murto-osa virastoista on tehnyt päätöksen luokitteluun siirtymisestä. Virastoissa ei ehkä ymmärretä, että
toimenpiteet luokittelun käyttöön ottamiseksi ja siihen varattu
viiden vuoden siirtymäaika alkavat vasta luokituspäätöksen
tekemisen jälkeen, Paananen sanoo.
Kimmo Rousku on samoilla linjoilla Paanasen kanssa.
– Syyskuun alussa voimaan tullut tietohallintolaki antaa
valtiovarainministeriölle aiempaa laajemmat valtuudet ohjata
sekä tietohallintoon että tietoturvaan liittyviä asioita. Toivotaan, että valtiovarainministeriö käyttää valtuuksiaan ja saa
virastoja tekemään myönteisiä päätöksiä luokittelun käyttöönotosta. Se olisi kaikkien edun mukaista, Rousku sanoo.
A B C
A J A N KO H TA I S TA
29
S V E N S K
R E S U M É
JUSSI-PEKKA AUKIA
30
VIRVE-UUTISET 3/2011
Projektet Förvaltningens säkerhetsnät TUVE ökar längden på de fiberförbindelser som försvarsmakten
byggt med cirka en tredjedel. Samtidigt ökas även de befintliga förbindelsernas kapacitet. I anslutning till
projektet förläggs 1 000 kilometer
kabel i vattendrag och 2 700 kilometer i mark. Dessutom hyr man cirka
1 100 kilometer kabelförbindelse.
Med hjälp av kabeln ansluts 70 av
inrikesministeriets viktiga objekt –
gränsstationer, stora polisstationer
och nödcentraler. Samtidigt minskar
man operatörslåsning och säkrar
viktiga befintliga förbindelser.
Kabelläggningsfartyget Telepaatti,
som ägs av telekommunikationsoch energinätföretaget Relacom
Finland Oy, har haft hand om förläggningen av kabel i vattendrag
i anslutning till det riksomfattande
projektet TUVE efter pensioneringen av försvarets kabelläggningsfartyg Putsaari.
Relacom utför kabelinstallationen
som en helhetslösning, och i tjänsten
ingår planering av rutterna tillsammans med försvarsmakten, ansökan
om nödvändiga tillstånd och förläggningen av kabelnätet. Att förbereda
ett kabelprojekt tar i allmänhet mellan ett halvt och ett år, eftersom tillståndsprocessen är tidskrävande.
– Även myndigheterna, t.ex. Trafik- och Museiverket, har synpunkter på tillstånden. Dessutom behövs
tillstånd av såväl ägarna av landoch vattenområdena som av olika
fiske- och skifteslag, säger servicechef Lauri Lammes, som leder sjöfiberprojektet TUVE hos Relacom.
JOHANNA KOKKOLA
Tor Helge Lyngstøl leder Direktoratet for nødkommunikasjon som
grundades 2007 och lyder under
justitie- och polisdepartementet.
Direktoratet ansvarar för byggandet
och underhållet av Norges säkerhetsnät, Nødnett. Grundandet av
direktoratet föregicks av nästan tio
års förarbete kring finansieringen
och byggandet av nätet.
− Efter långa politiska tvister och
många turer beviljade Stortinget
slutligen i december 2004 medel för
uppbyggandet av det första testnätet.
I juni i år fattade norska Stortinget ett slutgiltigt beslut om byggandet av det andra skedet och fastställde tydliga ekonomiska ramar
för verksamheten. Lyngstøl berättar att projektet, som kostar 4,7
miljarder norska kronor, dvs. cirka
600 miljoner euro, är den största
investeringen genom tiderna inom
offentlig säkerhet i Norge. Nødnetts
första skede kostade 1,3 miljarder
kronor. När man dessutom beaktar
de verksamhetskostnader under
byggnads- och inkörningsperioden
som staten ansvarar för, uppgår de
totala kostnaderna som nätet orsakar staten till 10 miljarder kronor,
dvs. cirka 775 miljoner euro.
Det andra byggskedet inleds
nästa år. De första delarna förväntas
vara tillgängliga i slutet av 2013, och
hela nätet beräknas stå klart före
utgången av 2015.
Lyngstøl menar att katastrofen på
Utøya i juli definitivt bevisade att
Nødnett behövs.
Tor Helge Lyngstøl
LEHTIKUVA
TUVE – Ett verkligt säkerhetsnät
Norge bygger ut
sitt säkerhetsnät
Erillisverkots
kundnöjdhetsundersökning 2011:
En säker
samarbetspartner
Vad lärde vi oss av
sjukhusbranden i Åbo?
Branden på Åbo universitets centralsjukhus bevisade att allvarliga bränder i sjukhusmiljöer är fullt möjliga.
Branden spred sig snabbt och ledde
till en exceptionellt stor evakuering.
Lyckligtvis utfördes evakueringen
bra och på rätt sätt, och situationen
krävde inga personoffer.
Branden bevisade också att säkerhetskulturen borde bli en del av vardagen på sjukhusen. Detta skulle
inbegripa ordentlig säkerhetsplanering, utbildning av personalen och
tekniska hjälpmedel i form av allt från
utrustning för förstahandssläckning
och automatiserade verktyg, till and-
ningsskydd för personalen. Dessutom
borde man ägna mer uppmärksamhet åt övervakningen i samband med
ombyggnader och inte försumma den.
Virve-nätet användes föredömligt
både inne på sjukhuset och i samarbetet med nödcentralen. Trots att tiotals personer använde nätet samtidigt
uppstod inga betydande kommunikationsavbrott. I fortsättningen kommer sjukhuset ändå att utveckla den
interna användningen av virve.
Centralen för undersökning av
olyckor undersöker branden.
Rapporten beräknas stå klar före
nästa sommar.
Cybersäkerhet är konkurrenskraft
Statsförvaltningens
datasäkerhet förbättras
Förordningen om informationssäkerheten inom statsförvaltningen
trädde i kraft oktober 2010. När förordningen börjar tillämpas i praktiken kommer nivån på den finländska datasäkerheten att motsvara de
internationella förpliktelserna.
För att uppnå grundnivån krävs
kartläggning av riskerna, fördelning av uppgifter och ansvar, särskilda skyddsåtgärder, handledning,
utbildning och övervakning. Grundnivån ska uppnås före 30.9.2013.
Experterna önskar att ämbetsverken börjar klassificera och hantera sekretessbelagda dokument
enligt kraven på informationssäkerhet. Klassificering och hantering beskrivs närmare i anvisningen VAHTI 2/2010 (Ohje tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa
annetun asetuksen täytäntöönpanosta/Anvisning om genomförande
av förordningen om informationssäkerhet).
Arbetsgruppen för nationell cybersäkerhetsstrategi har som vision att
Finland ska höra till de världsledande
föregångarna inom området före 2016.
Arbetsgruppen anser också att detta
är möjligt.
Den cybersäkerhetsstrategi som
håller på att utarbetas kartlägger
situationen, söker efter beredskap och
föreslår hur olika cyberhot ska kunna
bemötas med så stor beredskap som
möjligt.
Utmaningen ligger i det samarbete
som överskrider de operativa organisations- och administrativa gränserna; att informationen löper och att
eventuella hot ska kunna hanteras
i realtid.
– För tillfället har ingen en bild av
situationen på nationell nivå, för att
inte tala om internationell nivå,
påpekar Mikko Kosonen, ordförande
för arbetsgruppen som planerar
cybersäkerhetsstrategin och överombudsman för SITRA. – Det är en
gigantisk utmaning.
Enligt försvarsminister Stefan
Wallin är cyberbrottslighet det
största av de icke-statliga hoten, och
volymmässigt ett mycket stort och
växande problem. Det positiva är att
en driftsäker och trygg miljö bidrar
till nya elektroniska verksamhetsfunktioner, samtidigt som den banar
väg för medborgarsamhällets nästa
skede och främjar demokratin.
Erillisverkot är enligt allt fler
kundnöjdhetsundersökningar
en mycket säker samarbetspartner. Av de svarande var
93 procent av helt eller nästan
samma åsikt. Även informationssäkerheten i de nät som
Erillisverkot byggt och upprätthåller anses vara god och
motsvara behoven. De påståenden som beskriver kundrelationerna och samarbetet fick bra
betyg.
År 2010 var medelvärdet
av kundresponsen 4,11 på en
femgradig skala, vilket är det
bästa resultatet i kundundersökningen, som genomfördes
första gången 2002. Tillfredställelsen är nu 4,10 (2011). Påståendena om säkerheten fick ett
mycket bra betyg (4,49).
Trots de goda resultaten
under de senaste åren vill man
förbättra vissa delområden,
och att upprätthålla den
aktuella nivån kräver också
ansträngningar. Målet är att
betjäna kunderna proaktivt och
uppfylla deras kriterier också
under innevarande och kommande år.
Kundundersökningen gjordes i september i samarbete
med Taloustutkimus Oy.
Svarsprocenten hade ökat
från föregående år och var nu
30 procent.
VIRVE-UUTISET 3/2011
31
Kuvassa oikealla Päivi Kauppila, joka yhdessä Reeta Huhtalan kanssa teki
opinnäytetyönään esittelyvideon ”VIRVE ja TETRAsim-koulutusympäristö.”
VIRVE-koulutusta oppilaitoksissa
Laurea Otaniemen toimipisteessä aloitettiin syksyllä virvekoulutus sosiaali- ja terveysalalle TETRAsim simulaatiooppimisympäristössä.
Ensimmäiset virve-koulutetut opiskelijat valmistuivat
Laurea Otaniemestä keväällä. Opiskelijat pääsevät kartuttamaan ja syventämään viranomaisradioverkon ja virve-päätelaitteen käyttötaitojaan simulaatioympäristössä. Sen käytännönläheisyyden ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus uudenlaiseen osaamisen ja viestinnän harjoitteluun turvallisessa ympäristössä.
Koulutus on suunniteltu antoisassa ja rakentavassa yhteistyössä HUSin ja TETRAsimin kanssa. HUS on tarjonnut
kehittämiseen omaa osaamistaan ja käyttää koulutusympäristöä
omien toimijoiden kouluttamiseen.
Laurea Otaniemen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat
suorittaneet virve-simulaatioympäristössä Palveluinnovaatio-
ja vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetöitä. Ensimmäisenä opinnäytetyönä keväällä 2011 valmistui Reeta Huhtalan
ja Päivi Kauppilan esittelyvideo ”VIRVE ja TETRAsim-koulutusympäristö”.
Lisätietoja koulutuksista, esittelyvideo ja yhteystiedot:
www.laurea.fi/otaniemi
Virve-koulutusta antavat myös mm.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, www.kyamk.fi
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), www.mpk.fi
Pelastusopisto, www.pelastusopisto.fi
Poliisiammattikorkeakoulu, www.polamk.fi ja
[email protected]