docLue vuoden 2011 GRI Yritysvastuuraportti
download 
Report Transcription
Lue vuoden 2011 GRI Yritysvastuuraportti
GRI Yritysvastuuraportti 2011 Suomen Erillisverkot -konserni Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistuksen mukaisesti tehty C-tason Yritysvastuuraportti GRI Yritysvastuuraportti 2011 Sisältö 4 SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNI 5TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6AVAINTUNNUSLUVUT 6 Olennaisuuden määrittely 7HALLINTO 2 7 Konsernin johtamismalli 8 SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS 9 Sidosryhmäyhteistyö vuonna 2011 9 TOIMINTAVARMAT TIETOLIIKENNEPALVELUT 10 Huoltovarmuus 10 Toimintavarmuus 10 Varautuminen poikkeustilanteisiin 11 Verkon rakentamisen ja ylläpidon vaikutukset 11 Tietoturva ja verkon saatavuus 12 Asiakastyytyväisyys 13 TALOUDELLINEN VASTUU 13 Taloudelliset tavoitteet ja vaikutukset 14 Investoinnit infrastruktuuriin 15 Hankinta 15 HENKILÖSTÖ 15 Henkilöstöjohtaminen 15 Henkilöstöpolitiikka 15 Henkilöstön määrä ja vaihtuvuus 17 Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyys 17 Koulutus ja osaamisen kehittäminen 18 Palkitseminen 18 Työterveys ja -turvallisuus 19 Tasa-arvo 19 LIIKETOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET 19 Kilpailu- ja hankintaoikeudellisten säännösten noudattaminen 20 YMPÄRISTÖ 20 Energiatehokkuus ja päästöt ilmaan 21 Veden kulutus 21 Elektroniikkalaitteet 22 Suomen Erillisverkot, GRI sisältöindeksi 2011 23 sanasto 24 YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE GRI Yritysvastuuraportti 2011 3 GRI Yritysvastuuraportti 2011 SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNI Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Vuoden 2011 lopussa konsernissa oli 82 työntekijää, vuoden liikevaihto oli 31,6 miljoonaa euroa. Konsernin kaikki toimipisteet sijaitsevat Suomessa ja pääkonttori on Espoossa. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia. Suomen Erillisverkot -konserni on maamme huoltovarmuuden kannalta kriittinen yritys, jonka tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista tarjoamalla turvallisia ja toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi yhtiön verkot ja niiden hallinta on suojattu hyvin myös fyysisiä uhkia vastaan. Yhtiön verkoista suurin sekä kooltaan että käyttäjämäärältään on valtakunnallinen viranomaisradioverkko VIRVE. VIRVEn käyttäjiä ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskuslaitos, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. Vuoden 2011 aikana konsernin toimintaa on laajennettu merkittävästi. Perinteinen toiminta on sisältänyt valtakunnallisen viranomaisradioverkko VIRVEn operoinnin sekä radiopäätelaite- ja huoltotoiminnan. Vuoden 2011 alusta lähtien konserni on omistanut ja operoinut merkittävää osaa Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista. Valtioneuvoston 12.5.2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti hallinnon turvallisuusverkkohanke TUVEn infrastruktuuri ja sopimukset keskitetään Suomen Erillisverkot -konsernille. Vuoden 2011 lopussa konserni hankki omistukseensa maanalaisten johtojen sijaintitietoja tarjoavan Johtotieto Oy:n. Suomen Erillisverkot Oy operoi valtakunnallista viranomaisradioverkkoa ja kahta kiinteää turvallisuusverkkoa. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa radiopäätelaitteita. Leijonaverkot Oy omistaa ja kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä tele- ja tietoliikenneinfrastruktuuria. Johtotieto Oy on johtojen sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Suomen Turvallisuusverkko Oy on perustettu vuonna 2012 eivätkä sen tiedot sisälly tähän raporttiin. Suomen Erillisverkot Oy:n tärkeimmät tytäryhtiöt on esitetty alla olevassa kaaviossa. Suomen erillisverkot oy VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Suomen Turvallisuusverkko Oy Suomen Erillisverkot Oy:n tärkeimmät tytäryhtiöt. 4 Leijonaverkot Oy Johtotieto Oy GRI Yritysvastuuraportti 2011 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomen Erillisverkot -konserni on elänyt viime aikoina voimakasta muuttumisen ja laajentumisen aikaa. Suomen Erillisverkkoihin on keskitetty valtion ja turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkoihin liittyviä kokonaisuuksia. Keskittämisillä pyritään tehostamaan toimintaa, parempiin palveluihin, parantamaan laatutasoa sekä turvaamaan palvelujen saatavuus ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka pyrkii toimimaan kustannustehokkaasti ja tarjoamaan hyvää asiakaspalvelua sekä laadukkaita palveluja. Vuosina 2010 ja 2011 olemme saavuttaneet sekä asiakastyytyväisyydessä että konsernimme laatua kuvaavassa laatuluvussa historian parhaat tulokset. Pyrimme tuottamaan yhteiskunnalle arvoa ja toimimaan taloudellisesti. Toimintamme vastuullisuuden kulmakiviä ovat tietoliikenneverkkojen toimintavarmuus, vastuu taloudesta, henkilöstöstä ja ympäristöstä sekä liiketoiminnan eettiset periaatteet. Vuosina 2008–2012 VIRVE-verkkoon tehdään 38 miljoonan euron kehitys- ja varmennusinvestointeja, joilla pyritään turvamaan verkon toimintavarmuus ja palvelut 2020-luvulle. Investoinneilla pyritään parantamaan myös verkon energiatehokkuutta sekä auttamaan käyttäjäorganisaatioita tehostamaan omaa toimintaansa mm. tarjoamalla paikannuspalveluja käyttäjille. Vuosien 2010 ja 2011 aikana investoimme 90 miljoonaa euroa Leijonaverkot Oy:n liiketoimintaan hankkimalla korkean suojaustason laitetiloja eri puolilta Suomea. Näin on toteutettu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän (Toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistäminen) suosituksia: ”Valtiolle hankitaan pysyvään omistukseen riittävä omistus- ja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta vähintään kriittisimpiin kiinteiden televerkkojen osiin”. Suomen Erillisverkot -konsernin toiminta laajenee edelleen lähitulevaisuudessa. Vuosina 2012–2014 tulemme panostamaan merkittävästi hallinnon turvallisuusverkon, TUVEn liiketoimintaan. Sitä varten perustimme vuoden 2012 alussa uuden 100-prosenttisesti omistamamme tytäryhtiön, Suomen Turvallisuusverkko Oy:n. Valtioneuvoston 12.5.2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Suomen Turvallisuusverkko Oy:öön tullaan keskittämään valtion omistamat turvallisuusverkon kaapelit, laitetilat ja sopimukset. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toiminnan käynnistämiseen tulee sisältymään myös liiketoimintasiirtoja, joissa hallinnon turvallisuusverkon operointiin liittyvää henkilöstöä siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle. Tämä on Suomen Erillisverkot -konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Konsernillemme on tärkeää toimia vastuullisena yrityksenä, joka sovittaa kestävällä tavalla yhteen taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun. Pyrimme lisäämään avoimuutta, kehittämään omaa toimintaamme vastuullisemmaksi ja kertomaan toimintamme yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kimmo Manni toimitusjohtaja 5 GRI Yritysvastuuraportti 2011 AVAINTUNNUSLUVUT Avaintunnusluvut 2011 2010 2009 Liikevaihto, MEUR 31,6 26,8 27,5 Käyttökate, MEUR 4,9 1,6 2,1 Omavaraisuusaste-% 89 85 76 Sijoitetun pääoman tuotto-% 0,9 neg. neg. Henkilöstön määrä 82 72 72 Tämä on Suomen Erillisverkot -konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Raportointijakso on tilikausi, ja tämä raportti kattaa tiedot vuodelta 2011. Raportti kattaa Suomen Erillisverkkojen oman toiminnan, jossa laskenta rajana on yhtiön juridinen kokonaisuus. Suomen Erillisverkot käyttää yritysvastuun raportoinnissaan viitekehyksenä Valtioneuvoston periaatepäätöksen (3.11.2011) mukaista yritysvastuun raportointimallia listaamattomille valtio-omisteisille yhtiöille. Lisäksi raportoinnissa on hyödynnetty GRI:n (Global Reporting Initiative) raportointiviitekehystä sekä soveltuvin osin GRI:n teletoimialalle tarkoitetun lisäosan (Telecommunicatios Sector Supplement) tunnuslukuja. Lisäksi verkon toimintavarmuuden osalta on sovellettu GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utilities Sector Supplement) tunnuslukuja. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon ja vahvistaa Suomen Erillisverkkojen itsearvioinnin, että yritysvastuuraportti 2011 täyttää GRI 3.1 -ohjeiston C-tason vaatimukset. Olennaisuuden määrittely Suomen Erillisverkot -konserni määritteli liiketoimintansa yritysvastuun olennaiset teemat ja tunnusluvut olennaisuusanalyysin avulla keväällä 2012. Määrittely tehtiin Tofuture Oy:n johdolla työryhmässä, johon kuului edustajia yhtiön eri toiminnoista. Ulkoisten sidosryhmien kannalta olennaiset yritysvastuun teemat arvioitiin omistajasidosryhmän osalta perustuen omistajaohjauksen sekä muiden sidosryhmien vuorovaikutukseen ja yhtiön näkemyksiin. Olennaisuusanalyysin perusteella Suomen Erillisverkkojen olennaiset vastuullisuuden teemat ovat: toimintavarmat tietoliikennepalvelut, taloudellinen vastuu, henkilöstö, liiketoiminnan eettiset periaatteet ja ympäristö. Toimintavarmat tietoliikennepalvelut Sidosryhmien kiinnostus Taloudellinen vastuu Liiketoiminnan eettiset periaatteet Henkilöstö Ympäristö Vaikutus Suomen Erillisverkkojen liiketoimintaan 6 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Analyysin tulokset ohjaavat Suomen Erillisverkkojen yritysvastuun johtamisen ja raportoinnin painopisteiden valintaa. Tämän raportin rakenne perustuu edellä mainittuihin vastuullisuuden teemoihin. HALLINTO Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Omistusohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslian Omistajaohjausosasto. Yhtiön hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Suomen Erillisverkkojen hallitus koostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä seitsemästä muusta hallituksen jäsenestä. Hallituksen jäseninä vuoden 2011 alusta alkaen toimivat Jarmo Väisänen (hallituksen pj.), Tapani Hämäläinen, Markku Koli, Esa Rautalinko, Eva-Riitta Siitonen ja Anni Vepsäläinen. Suomen Erillisverkot piti ylimääräisen yhtiökokouksen helmikuussa 2011, jossa päätettiin muuttaa hallituksen kokoonpanoa lisähenkilöllä, ja hallituksen jäseneksi valittiin Lea Jokinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa kesäkuussa 2011 hallituksen kokoonpanoa laajennettiin edelleen valitsemalla Päivi Nerg hallituksen jäseneksi. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa lokakuussa 2011 hallitukseen valittiin Markku Kolin tilalle Harri Ohra-aho. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön hallintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja informoi hallitusta yhtiön kannalta merkittävistä asioista. Konsernin johtamismalli Suomen Erillisverkot toimii viidellä liiketoiminta-alueella, joita ovat viranomaisradioverkko-, kiinteiden verkkojen, hallintakeskus-, päälaite- ja mobiililaajakaista- sekä teletoimitilaliiketoiminta. Konsernin hallinto ja tukitoiminnot tukevat liiketoimintoja. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenille on määritelty omat vastuualueet myös hallinto- ja tukitoiminnoista. Suomen Erillisverkkojen voimakkaan laajenemisvaiheen johdosta yhtiön johtamismallia uudistetaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan liiketoiminnan tarpeita. Eturivissä vasemmalta hallituksen puheenjohtaja Jarmo Väisänen, Lea Jokinen, Anni Vepsäläinen ja varapuheenjohtaja Esa Rautalinko, seuraavalla rivillä vasemmalta Eva-Riitta Siitonen ja Tapani Hämäläinen sekä takarivissä vasemmalta Päivi Nerg ja Harri Ohra-aho. 7 GRI Yritysvastuuraportti 2011 SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS Suomen Erillisverkkojen tärkeimpiä sidosryhmiä ovat valtio-omistaja eri toimintoineen, nykyiset ja tulevat asiakkaat, yhtiön johto, hallitus ja henkilöstö, yhteistyöelimet, keskeiset toimittajat ja media. Asiakasvuorovaikutus on yksi Suomen Erillisverkkojen toiminnan tukipilareista. Asiantuntijafoorumeina toimivien VIRVE-yhteistyöryhmän ja -pääkäyttäjäryhmän sekä kiinteiden verkkojen yhteistyöryhmän lisäksi myös Leijonaverkot Oy:n liiketoimintaa tukemaan on perustettu toimintaa ohjaava yhteistyöryhmä. Myös johtojen sijaintitietoja tarjoava Johtotieto Oy ottaa käyttöönsä vastaavan vuorovaikutusmallin. Vuorovaikutusmalli Suomen Erillisverkkojen eri liiketoimintojen ohjaukseen on kuvattu alla olevassa kaaviossa. valtioneuvosto Yhteistyökokoukset VNK omistajaohjausosasto SMpelastusosasto VM Julk ICT-osasto LVM VPO-osasto Omistajaohjaus VIRVEyhteistyöryhmä TUVEohjausryhmä TELVE ja eri valiokunnat Omistajavalta, hallituksen valinta, toteuttaminen ja valvonta Strateginen ohjaus Mitä tehdään, millä rahalla? Suomen Erillisverkot -konserni 8 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Sidosryhmäyhteistyö vuonna 2011 Sisäasiainministeriö on asettanut VIRVE-yhteistyöryhmän, jossa on edustus VIRVEn käytön ja kehittämisen kannalta tärkeimmiltä hallinnonaloilta ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Suomen Erillisverkot esittelee ryhmälle VIRVE-verkon varmistamiseen ja kehittämiseen liittyvät suunnitelmat. Yhteistyöryhmä linjaa käyttöorganisaatioiden näkökulman parannettavien kohteiden merkityksestä ja tärkeysjärjestyksestä. Yhteistyöryhmä on kutsunut tekniseen valmistelutyöhön asiantuntijoita eri toimialoilta, jotka muodostavat VIRVEn pääkäyttäjäryhmän. Yhteistyöryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa, samoin pääkäyttäjäryhmä. Suomen Erillisverkoilla on pysyvä edustus molemmissa ryhmissä. Virve-päivä on vuosittainen maaliskuussa pidettävä verkostoitumisseminaari. Osallistujia on yleensä noin 400 henkilöä valtion johdosta ja keskushallinnoista sekä operatiivista toimintaa resursoivilta tahoilta. Seminaarin ohjelma painottuu ajankohtaisiin aiheisiin ja yhteiskunnan turvallisuutta palvelevaan tietoliikenteeseen. Suomen Erillisverkot järjestää myös pienempiä, noin 10–100 hengen tilaisuuksia sidosryhmien edustajille. Lisäksi toimialakohtaisesti järjestetään asiakasseminaareja valtakunnallisesti vuosittain esimerkiksi pelastustoimen, poliisin sekä Hätäkeskuslaitoksen toimijoille. Suomen Erillisverkot on myös vuosittain mukana Turvallisuusmessuilla ja Kuntamarkkinoilla näkyvyyden ja sidosryhmävuorovaikutuksen edistämiseksi. Suomen Erillisverkot julkaisee kolmesti vuodessa Virve-sidosryhmälehteä, jonka painos on noin 6 000 kappaletta. Lehteä jaetaan keskeisille sidosryhmille ja siinä käsitellään viranomaisradioverkon lisäksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. TOIMINTAVARMAT TIETOLIIKENNEPALVELUT Suomen Erillisverkot Oy:n tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista ja olla turvallisuusviranomaisten verkottamisen kumppani. Suomen Erillisverkot -konserni, sen tytäryhtiöt ja palvelut muodostavat yhdessä turvallisuusviranomaisille suunnatun kokonaispalvelun. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta Suomen Erillisverkot pyrkii toiminnallaan varmistamaan, ettei apu jäisi saamatta viestin kulkuun liittyvien ongelmien takia. Turvallisuusviestinnän toimintaympäristö on murroksessa. Sen tuomat muutokset näkyivät Suomen Erillisverkot -konsernissa vuoden 2011 aikana toiminta-alueen laajentumisena. Yhtiön perinteinen toiminta on keskittynyt viranomaisverkko VIRVEn operointiin ja TETRA-päätelaitteiden myynti- ja huoltotoimintaan. Vuonna 2011 konserni sai lisäksi operoitavakseen merkittävän osan Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista, jotka siirrettiin liiketoimintaa varten perustetun tytäryhtiön Leijonaverkot Oy:n ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden omistukseen. Toimialaa laajennettiin lisäksi joulukuussa 2011 liittämällä konserniin Johtotieto Oy, joka on kaapeleiden sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Vuoden 2011 aikana ja erityisesti sen lopulla säähäiriöt kasvattivat voimakkaasti viranomaisradioverkko VIRVEn käyttöä. VIRVEn integraatio hätäkeskuksiin ja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiin on edesauttanut viranomaisavun perille saamista ja samalla lisännyt verkon käyttäjien toiminnan tehokkuutta. Viranomaisradioverkon liittymämäärä kasvoi vuoden 2011 aikana 1 332 liittymällä, ollen yhteensä 32 721 liittymää. VIRVE-verkossa välitettyjen ryhmäpuhelujen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana noin 20 prosenttia, ollen keskimäärin 1 100 000 ryhmäpuhelua viikoittain. Lyhytsanomien määrä kasvoi noin 6 prosenttia, ollen keskimäärin 33 miljoonaa viestiä viikoittain. Joulun pyhien jälkeisten myrskyjen aikaan ryhmäpuheluliikenne kasvoi keskimääräiseen käyttöön verrattuna noin 70 prosenttia. Näissäkin hankalissa olosuhteissa ja laajoissa sähkö- ja liikennekatkoksissa VIRVEn toiminta ja palvelut kyettiin pääosin turvaamaan. 9 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Huoltovarmuus Viranomaisradioverkon käytössä olevan teknologian on suunniteltu olevan käytössä arviolta vuoteen 2025 asti. Verkon käytettävyys ja huoltovarmuus on turvattu pitkillä ylläpitosopimuksilla laitevalmistajien kanssa. VIRVE on hankittu viranomaisten operatiiviseen käyttöön yhteiskunnan rahoituksella ja verkon operatiivisen toimintakyvyn takaaminen merkitsee jatkuvaa pitkäjänteistä kehitystä sekä budjettirahoituksen turvaamista. Verkon käyttömenojen rahoitus ja käyttäjäveloitus on ohjattu Sisäasiainministeriön Turvallisuusverkko-yksikön kautta. Toimintavarmuus Verkkojen palveluiden hallinta ja valvontajärjestelmien käyttö on ympärivuorokautista vuoden jokaisena päivänä. Tämä mahdollistaa nopean ongelmien ja vikojen analysoinnin sekä tarvittavien korjaustoimien käynnistämisen ja järjestämisen. Testaamme verkon toimivuutta kentällä jatkuvasti sekä tiedotamme ja raportoimme verkkojen käyttäjille verkkopalvelutoiminnasta ja käytettävyydestä. VIRVE-verkossa ilmenevistä häiriöistä ilmoitetaan välittömästi Hätäkeskuksiin ja viranomaisten operatiivisille toimijoille heiltä etukäteen saatujen menettelyohjeiden mukaisesti. Verkon kuormitusta, käyttöä ja vikoja seurataan jatkuvasti, ja niistä tehdään viikko-, kvartaali- ja vuosiraportit. Verkon laaturaporttiin perustuvat tavoitteet ovat myös osa yhtiön henkilöstön ja johdon kannustusjärjestelmää. Verkon laatuluku on muodostettu mittaamalla käyttäjien palveluun vaikuttavia tekijöitä, ja siinä huomioidaan palvelukokonaisuus. Seuranta ohjaa Suomen Erillisverkkoja pyrkimään verkon käytettävyyden parantamiseen sopimuksin, verkon varmistuksin sekä toimintaa tehostamalla ja valvomalla. Vuonna 2011 laatuluvun vertailuarvo oli 288, joka oli määritelty vuoden 2009 ja 2010 tasosta. Tavoitearvoksi oli määritelty 317, joka on +10 prosenttia vertailutasosta. Vuoden 2011 toteutunut laatuluku oli 311, joka oli 98 prosenttia tavoitearvosta. Laatuluku kehittyi alkuvuonna 2011 tasaisesti ylöspäin. Yksittäinen viikon laatulukuarvo oli alimmillaan keskikesällä lukemalla 100 ja korkeimmillaan alkusyksyllä lukemalla 359. Kumulatiivisesti laatuluku oli korkeimmillaan joulukuussa lukemalla 314. Ryhmäpuhelu on VIRVE-verkon tärkein toiminto. Sen avulla operatiiviset johtajat johtavat toimintaansa puheella. Merkittävimmät piikit ryhmäpuheluliikenteen määrissä aiheutuivat Puolustusvoimien pääsotaharjoituksesta viikolla 22 sekä Tapani- ja Hannu-myrskyistä viikolla 52. Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtiojohdon ja 30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän yhteinen, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston toukokuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Yhteisen verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön on merkittävä lisävarmistus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Varautuminen poikkeustilanteisiin Suomen Erillisverkoilla on voimassaolevat varautumissuunnitelmat poikkeustilanteita varten. Vuonna 2011 suunnitelmaa testattiin TIETO 2011 -harjoituksen aikana omana erillisenä harjoituksenaan. Laajojen myrskytuhojen aikana VIRVE on palvellut verkon käyttäjiä suunnitellulla tavalla. Poikkeuksena joulukuussa 2011 Tapani-myrskyssä pitkien sähkökatkojen vuoksi myös VIRVE-verkossa oli häiriöitä, jotka alensivat verkon palvelutasoa ja haittasivat joillakin alueilla pelastusviranomaisten toimintaa. Suomen Erillisverkot varmistaa sähkönsaantia kriittisillä tukiasemilla kiinteillä ja siirrettävillä varavoimakoneilla. Lisäksi sähkönsaannin turvaamiseksi Sisäasiainministeriö pyysi puolustusvoimilta virka-apuna varavoimakoneita. Sähkönsaannin varmuutta on kehitetty jatkuvasti ja vuoden 2011 myrskyjen vaikutuksesta sen varmentamiseen yhtiölle myönnettiin lisäksi uusi erillisrahoitus. Suomen Erillisverkot -konsernin varautumis-, valmius- ja turvallisuusasioiden suunnittelua ja organisointia ollaan edelleen kehittämässä merkittävänä osana uusien liiketoimintojen aloittamista. 10 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Verkon rakentamisen ja ylläpidon vaikutukset Suomen Erillisverkkojen toiminnan tarkoituksena on toteuttaa useat erilliset johtamisen verkot mahdollisimman käyttövarmoilla menettelyillä kustannustehokkaasti. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevaa tietoliikenneinfrastruktuuria, kuten olemassa olevia antennimastoja tai suojatiloja, jolloin säästetään investointien ja käyttökustannusten lisäksi myös ympäristöä. Lisäksi VIRVE-verkon tukiasemien sijoittaminen muiden matkapuhelinverkkojen kanssa samoihin mastoihin vähentää erillisten radiotaajuisten säteilykohteiden määrää. Laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole todettu VIRVE-päätelaitteiden aiheuttavan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Verkkojen ylläpito ja kehitys on jatkuvaa asiantuntijatyötä. Tavoitteena on saada nopeasti kehittyvän verkkoteknologian mahdollisuudet asiakkaidemme hyödyksi luotettavasti ja virheettömästi toimivina ratkaisuina. Suunnittelemme ja kehitämme verkkopalvelujamme jatkuvasti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Suomen Erillisverkot Oy on toiminnallaan ja verkkoratkaisuillaan toiminut kansainvälisestikin edelläkävijänä moniviranomaiskäyttöön tarkoitettujen verkkojen rakentajana. Suomen Erillisverkoissa toteutettuja ratkaisuja on käytetty mallina useissa kymmenissä vastaavissa turvallisuusverkoissa eri maissa. Tietoturva ja verkon saatavuus Suomen Erillisverkot Oy on turvaluokiteltu yritys, ja sen henkilöstö täyttää korkeat turvallisuusvaatimukset. VIRVEverkon toiminnassa noudatetaan asetettuja vaatimuksia asiakkaan tietojen suojaamisesta ja yksityisyydestä. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö on viestintämarkkinalain mukaisesti rajannut viranomaisverkon käyttäjäryhmät, joita ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt ja muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot, jotka ministeriö on määritellyt. Noin viisi prosenttia käyttäjistä on yksityiseltä sektorilta, yrityksistä, jotka ovat sopimukseen tai määräykseen perustuen yhteistyössä turvallisuusviranomaisen kanssa. 11 GRI Yritysvastuuraportti 2011 VIRVE-verkon liittymämäärät 31.12.2011 (32 721 kpl) Pelastustoimi 14 % 5 % Poliisi 32 % 13 % Puolustusvoimat Sosiaali- ja terveystoimi 15 % 21 % Rajavartiolaitos Muut Asiakastyytyväisyys Suomen Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja muissa yhteyksissä saatavaa sidosryhmäpalautetta erittäin tärkeänä, jotta palvelutoimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa sidosryhmien tärkeisiin tarpeisiin. Asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2011 asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syyskuussa. Suomen Erillisverkkojen asiakaskunta edustaa laajasti yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavia tahoja ja asettaa konsernin palveluille ja toimintatavalle korkeat vaatimukset. Suomen Erillisverkot on yhä useamman asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani. Täysin tai lähes samaa mieltä tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Suomen Erillisverkkojen toteuttamien ja ylläpitämien verkkojen tietoturvallisuutta pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana. Vuonna 2011 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 4,10. Turvallisuuteen liittyvissä väittämissä tulos oli erittäin hyvä (4,49). Asiakastyytyväisyys 2002–2011 5,0 4,5 4,49 4,10 4,0 3,46 Turvallisuus 3,5 Keskiarvo 3,35 3,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 12 2011 GRI Yritysvastuuraportti 2011 TALOUDELLINEN VASTUU Taloudelliset tavoitteet ja vaikutukset Suomen Erillisverkot Oy:n toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, vaan yhtiön palvelutehtävän kustannustehokas hoitaminen. Yhtiön operoiman VIRVE-verkon käyttötalous on säilynyt vakaana ja tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy sekä Leijonaverkot -alakonserni ovat säilyttäneet hyvän tulostasonsa. Samoin joulukuussa 2011 konsernin omistukseen siirtynyt Johtotieto Oy saavutti tähänastisen toimintahistoriansa parhaan liikevaihdon ja tuloksen. Suomen Erillisverkot -konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 31,6 miljoonaa euroa ja tulos 0,4 miljoonaa euroa. Suomen Erillisverkoilla on käytössään valtion omistajaohjauksen linjauksen mukainen tavoitteisiin sidottu tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle ja johdolle. Tulospalkkioon vaikuttavat konsernitasoinen liiketulos ja viranomaisradiopuhelinliiketoiminnan tuloksellisuuden parantaminen, asiakastyytyväisyys sekä verkkojen ja palvelujen toimivuutta mittaava laatuluku. Suomen Erillisverkkojen suorat taloudelliset vaikutukset koostuvat tavaroiden ja palvelun toimittajille maksetuista maksuista, henkilöstökuluista, maksetuista tuloveroista sekä investoinneista. Sidosryhmiin kohdistuvia välittömiä taloudellisia vaikutuksia on havainnollistettu alla olevassa taulukossa. Taloudellisen lisäarvon luominen sidosryhmille (Meur) 2011 2010 2009 25,9 18,7 19,4 6,1 8,2 8,2 Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo Liiketoiminnan tuotot Asiakkaat Hintatuki Julkinen sektori Jaettu taloudellinen lisäarvo Materiaali- palveluostot, muut liiketoiminnan kulut Toimittajat 21,8 20,2 20,4 Henkilöstökulut Henkilöstö 5,3 5,1 5,0 Nettorahoituskulut Rahoittajat -0,1 0 0 Maksut omistajille Omistajat 0 0 0 Maksut valtiolle Julkinen sektori 0,6 0 0 Annetut tuet ja lahjoitukset Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 4,3 1,6 2,2 Jakamaton lisäarvo liiketoiminnan kehittämiseen 13 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Alla olevassa kaaviossa on esitetty, miten Suomen Erillisverkkojen suorat taloudelliset vaikutukset vuonna 2011 kohdistuivat tärkeimpiin sidosryhmiin. Kaavio ei sisällä investointeja. 6,1 MEUR Julkinen sektori Asiakkaat 0,6 MEUR 25,9 MEUR Toimittajat Suomen erillisverkot -konserni 21,8 MEUR 5,3 MEUR Henkilöstö Sisäasianministeriö on asettanut VIRVE-yhteistyöryhmän, jossa on edustus keskeisistä käyttäjäryhmistä ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Yhteistyöryhmä käsittelee viranomaisradioverkon strategiset linjaukset ja investoinnit ja antaa niistä suosituksensa Suomen Erillisverkoille. Kuten aiempina vuosina vuonna 2011 Suomen Erillisverkot toteutti VIRVEn kehittämisinvestoinnit VIRVE-yhteistyöryhmän suositusten mukaisesti. Kehitysinvestointeja oli vuonna 2011 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, josta Huoltovarmuuskeskus rahoitti 4,7 miljoonaa euroa. Asiakasmaksut kattavat noin 60 prosenttia VIRVE-liiketoiminnan tuotoista, ja noin 40 prosenttia on valtion maksamaa hintatukea. VIRVE-verkossa oli vuonna 32 721 liittymää. Valtioneuvosto myönsi joulukuussa 2010 yhteensä 90 miljoonan euron määrärahan Suomen Erillisverkot Oy:n oman pääoman korottamiseksi ja edelleen sijoitettavaksi tytäryhtiö Leijonaverkot Oy:n omaan pääomaan teletilojen ja kiinteistöjen hankintoja varten. Investoinnit infrastruktuuriin Vuosille 2008–2012 ajoittuvan viranomaisradioverkon investointiohjelman (VIRKE) investoinnit ovat yhteensä 38 miljoonaa euroa. Summasta 28 miljoonaa euroa investoi Huoltovarmuuskeskus ja 10 miljoonaa euroa Suomen Erillisverkot Oy. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli investointeja suoritettu suunnitellusti yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on varmistaa VIRVE-verkon palvelukyky, ajanmukaisuus ja käytettävyys kattavasti eri turvallisuustilanteissa. Myönnetystä 90 miljoonan euron määrärahasta Leijonaverkot Oy investoi vuoden 2011 aikana tele- ja laitetilojen hankintaan sekä tytäryhtiöiden osakkeiden ostoon yhteensä noin 52 miljoonaa euroa. Tele- ja laitetiloihin tehtiin kehitysinvestointeja vuoden 2011 aikana yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. 14 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Hankinta Suomen Erillisverkot Oy:n hallitus on hyväksynyt hankintapolitiikan yleiset periaatteet hankinta-asioiden toteuttamiseksi. Näitä periaatteita ohjaavat konsernin arvot ja strategiassa määritellyt linjaukset sekä julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö. Hankintapolitiikkaa täydentävät konsernin ja mahdollisten ulkoistusketjujen hankinnan ohjeistukset sekä voimassaolevat sopimukset. Hankintapolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä vastaavat toimitusjohtajan johdolla konsernin johtoryhmä ja hankintajohtaja. Konsernin hankintaosasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää hankinnan prosesseja ja palveluja sekä tukee konserniyhtiöitä hankintapolitiikan ammattitaitoisessa toteuttamisessa. Hankintaosasto ylläpitää hankintasuunnitelmaa, jossa otetaan kantaa keskeisimpiin ja taloudellisesti suurimpiin investointeihin. Hankintojen tavoitteena on kestäviä valintoja edistävät sekä taloudellisesti ja tehokkaasti toteutetut hankinnat. Pääsääntöisesti konsernin hankinnoissa valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus huomioiden turvallisuustekijät sekä ympäristönäkökulmat. Kaikissa hankinnoissa tulee jo hankinnan suunnitteluvaiheessa kartoittaa erikseen hankintaan mahdollisesti liittyvät riskit. HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen pohjautuu konsernin arvoihin. Henkilöstöasioita hoidettaessa noudatetaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, työsuojelumääräyksiä ja muita velvoitteita. Henkilöstöjohtamisessa huomioidaan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikan, henkilöstöhallinnon ohjeistuksen ja henkilöstöasioiden käytännön hoidon tulee olla yhteneväistä ja toisiaan tukevaa. Nämä periaatteet ohjaavat toimintaa konsernissa. Henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä vastaavat toimitusjohtajan johdolla konsernin johtoryhmä ja henkilöstöjohtaja. Politiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat esimiehet. Vastuu henkilöstöpolitiikan ja yhtiön vahvistettujen arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesta käyttäytymisestä on koko henkilökunnalla. Henkilöstöhallinto tuottaa, ylläpitää ja kehittää henkilöstöhallinnon prosesseja ja palveluja sekä tukee organisaatiota henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa. Henkilöstön määrä ja vaihtuvuus Vuoden 2011 lopussa Suomen Erillisverkoissa työskenteli 78 vakituista ja 4 määräaikaista työntekijää. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden 2011 aikana konsernin toiminnan laajentamisen myötä. Joulukuussa 2011 Suomen Erillisverkot hankki omistukseensa Johtotieto Oy:n, jonka myötä henkilöstön määrä kasvoi seitsemällä hengellä. Jäljempänä tässä raportissa esitetyt tiedot henkilöstön työsuhteiden kestosta, vaihtuvuudesta, ikäjakaumasta, koulutuspäivistä ja -kustannuksista sekä sairauspoissaoloista eivät sisällä Johtotieto Oy:n henkilöstöä. Johtotiedon luvut tullaan raportoimaan vuoden 2012 yritysvastuuraportissa. 15 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Vakituiset ja määräaikaiset työntekijät 100 75 50 Määräaikaiset Vakituiset 25 0 2008 2009 2010 2011 Henkilöstön määrä 2009–2011 100 75 50 Miehiä Naisia 25 0 2009 2010 2011 Henkilöstöstä 26 prosenttia oli naisia ja 74 prosenttia miehiä. Hallituksessa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Sukupuolijakauma 2011 100 % 75 % Miehet 50 % Naiset 25 % 0% Hallitus (emoyhtiö) 16 Johtoryhmä (konserni) Henkilökunta (konserni) GRI Yritysvastuuraportti 2011 Työsuhteet Suomen Erillisverkoissa ovat pitkiä, keskimäärin 10,8 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden 2011 aikana 2,5 prosenttia. Suomen Erillisverkot -konserni toteutti vuonna 2011 ulkoisen laskennan ulkoistusjärjestelyn liikkeenluovutuksena. Toistaiseksi työsuhteessa olleet neljä ulkoisen laskennan henkilöä siirtyivät liikkeenluovutuksena vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Järjestelyllä pyrittiin varautumaan konsernin voimakkaaseen kasvuun ja uusien tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen tarpeisiin. Henkilöstön ikäjakauma on tasainen, nuorin työntekijä on 21-vuotias ja vanhin 64-vuotias. Konsernin henkilöstön keski-ikä on 43 vuotta. Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyys Vuosittain työntekijöiden kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa arvioidaan kulunutta vuotta, täsmennetään tavoitteet ja vastuut sekä pyritään varmistamaan, että jokaisella henkilöllä on tehtävässä menestymiseen tarvittava osaaminen ja motivaatio. Lisäksi arvioidaan yhteistyön sujuminen sekä keskustellaan henkilön kehittymistoiveista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella ilmapiiritutkimuksella. Tutkimus suoritetaan syksyisin. Vuoden 2011 tutkimuksen vastausprosentti oli 83. Korkein tyytyväisyys oli osioissa asiakaslähtöisyys, esimiestyö ja johtaminen sekä työskentelyn edellytykset. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että konsernin henkilöstöllä on strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen. Osaamisen kehittäminen lähtee yrityksen tavoitteista ja siitä johdetuista osaamisvaatimuksista. Konsernin tavoitteita ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain ja niitä mukautetaan omistajan ja sidosryhmätarpeiden lähtökohtia palveleviksi. Esimiehet ovat avainasemassa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että heidän yksikössään työskentelevät henkilöt tuntevat yhtiön strategian ja päämäärät, niistä johdetut osastojen tavoitteet sekä tätä kautta henkilökohtaiset tavoitteensa. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen, ja jokaisen vastuulla on huolehtia omasta ammattitaidostaan ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Esimiehen vastuulla on myös organisoida riittävä perehdytys uusille työntekijöille sekä tehtäviään vaihtaville tai pidemmiltä vapailta töihin palaaville henkilöille. Tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Vuoden 2011 aikana koulutuskustannukset olivat 141 000 euroa. Koulutuskustannukset (euroa) 2011 2010 2009 141 000 88 000 114 000 17 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Palkitseminen Suomen Erillisverkot -konsernissa on käytössä koko henkilöstön kattava tulospalkkiojärjestelmä sekä kertapalkkiojärjestelmä. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Koko henkilöstön ja johdon tulospalkitsemisesta ja vuosittain asetetuista tavoitteista päättää Suomen Erillisverkot Oy:n hallitus. Konsernissa on lisäksi käytössä tulospalkkioiden lisäksi kertapalkkiojärjestelmä, joka mahdollistaa palkitsemisen erityisistä työsuorituksista. Erinomaisista suorituksista voidaan palkita välittömästi. Työterveys ja -turvallisuus Tavoitteena on, ettei henkilöstö kärsi työperäisistä sairauksista tai vammoista työssä ollessaan eikä sen jälkeen. Keinoina ovat ennakoiva terveydenhuolto, koulutus ja jatkuva parantaminen parhaita käytäntöjä noudattaen. Jokaisen tulee ymmärtää vastuunsa työturvallisuuden sekä turvallisen ja viihtyisän työympäristön ylläpitämisestä. Suomen Erillisverkot -konsernissa noudatetaan työterveyshuollon Osallistava työterveyshuolto -toimintamallia. Osallistava työterveyshuolto on interaktiivinen toimintamalli, jossa yritys, henkilöstö ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on yrityksessä hyvinvoiva ja terveenä työnsä tekevä työntekijä aina vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka ja vielä sen jälkeenkin. Suomen Erillisverkot -konsernissa toimii työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti ja käy seurannassaan läpi työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita ja tekee tarvittaessa kehitysehdotuksia. Vuonna 2011 tapahtui yksi työtapaturma sekä kaksi työmatkatapaturmaa. Tapaturmista ei aiheutunut sairauspoissaoloja ja tapaturmataajuus oli 0. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 prosenttia (2,0 prosenttia vuonna 2010). Konsernissa ei ole todettu ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä, eikä konsernissa ole tapahtunut kuolemaan johtavia tapaturmia. Tasa-arvo Suomen Erillisverkkojen johtoryhmä on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman vuonna 2005. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti seurataan vuosittain sukupuolijakaumaa henkilöstöryhmittäin sekä henkilöstön ikäjakaumaa. Suomen Erillisverkoissa naiset ja miehet ovat samanlaisissa tehtävissä palkkauksellisesti tasa-arvoisia ja heidän mahdollisuutensa tulla valituksi Suomen Erillisverkkojen tehtäviin ovat sukupuolesta ja iästä riippumattomat. Erityistä huomiota sukupuoleen kiinnitetään johtaja-, päällikkö- ja esimiesvalintoja tehtäessä. Työhönottoon osallistuvat perehdytetään tasa-arvolain ja Suomen Erillisverkot Oy:n tasa-arvotavoitteiden tuntemiseen. Tasaarvoasiat otetaan huomioon myös esimiesten koulutuksessa ja työilmapiiritutkimuksissa. 18 GRI Yritysvastuuraportti 2011 LIIKETOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET Suomen Erillisverkot -konserni toimii pääosin yhteistyössä viranomaisten ja julkisen sektorin edustajien kanssa, minka vuoksi toiminnassa pyritään noudattamaan valtion hallinnon arvopohjaa ja eettisiä ohjeita. Huomioitavaa on myös, että Suomen Erillisverkot on itse viranomaisluonteisessa tehtävässä toteuttaessaan viranomaisten puolesta valtion rahoituksella merkittäviä investointeja turvallisuusverkkoihin. Suomen Erillisverkot noudattaa toiminnassaan Code of Conduct -säännöstöjä sekä sisäisiä dokumentoituja ohjeita. Suomen Erillisverkkojen sisäisissä eettisissä ohjeissa annetaan ohjeistus muun muassa eturistiriitojen välttämiseen, sekä liikelahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyviin toimintatapoihin. Yhtiön omistuksesta ja toiminnan luonteesta johtuen Suomen Erillisverkot -konserni ei myönnä lahjoituksia tai avustuksia hyväntekeväisyyteen, harrastustoimintaan tai poliittisen toiminnan tukemiseen. Suomen Erillisverkkojen hallitus on vahvistanut yhtiölle riskienhallintapolitiikan huomioiden erityisesti yhtiön toiminnan luonteen turvallisuusviranomaisia palvelevana organisaationa. Riskienhallinnan tavoitteena on Suomen Erillisverkkojen toiminnan häiriöttömyys ja jatkuvuuden turvaaminen. Riskienhallinta on kiinteä osa Suomen Erillisverkkojen toimintakulttuuria, ja koko henkilöstö osallistuu riskienhallintaan omassa toiminnassaan. Suomen Erillisverkkojen johtoryhmä hyväksyi vuonna 2011 konsernin turvallisuuspolitiikan, jonka keskeisimmät osa-alueet konsernin oman toiminnan osalta ovat tietoturvallisuus, henkilö- ja toimitilaturvallisuus sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. Muita osa-alueita ovat tuotannon ja toiminnan turvallisuus, ympäristöasiat, työsuojelu, pelastustoiminta ja rikosturvallisuus. Turvallisuuspolitiikassa on myös määritelty tavoitteet keskeisille osa-alueille sekä turvallisuusorganisaatio ja vastuut. Kilpailu- ja hankintaoikeudellisten säännösten noudattaminen Yhteiskunnan turvallisuus- ja varautumistarpeiden perusteella valtion pysyvään ohjaukseen on hankittu Suomen Erillisverkot Oy:n kautta omistus- ja hallintavaltaa kaikkein kriittisimmiksi katsottuihin tietoliikenneinfrastruktuurin osiin. Tarkoituksena on, että omistukseen sidottu pääoma pidetään tehokkaassa käytössä ja toiminta suunnataan siten, että siitä ei ole haittaa yhteiskunnan neutraalille viestintäpolitiikalle eikä siitä koidu neutraalin kilpailun kannalta haittaa myöskään tietoliikennemarkkinalle. Suomen Erillisverkkojen VIRVE-liiketoiminta on viestintämarkkinalain alaista toimintaa ja se on laissa määritelty viranomaisverkko. Liikenne- ja viestintäministeriö on viestintämarkkinalain mukaisesti rajannut viranomaisverkon käyttäjäryhmät. TUVE-hankkeen myötä perustettavalle osakeyhtiölle siirrettävä liiketoiminta tulee ohjautumaan valmisteilla olevien uusien säädösten mukaisesti. Suomen Erillisverkot Oy on hankintalaissa määritelty hankintayksikkö. Hankinnat tehdään hankintalain määräysten mukaisesti. Yhtiön hankinnoissa noudatetaan lakia ja asetusta julkisista hankinnoista, lakia sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista, viranomaisen toiminnan julkisuudesta sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. 19 GRI Yritysvastuuraportti 2011 YMPÄRISTÖ Ympäristöasioiden huomioiminen on osa Suomen Erillisverkkojen liiketoimintaa ja toimintaperiaatteita. Pyrimme toiminnassamme minimoimaan ympäristöön aiheutuvat negatiiviset vaikutukset muun muassa hyödyntämällä mahdollisimman paljon olemassa olevaa tietoliikenneinfrastruktuuria, kuten olemassa olevia antennimastoja tai suojatiloja. Tärkein ympäristönäkökohta Suomen Erillisverkkojen liiketoiminnassa on energiatehokkuus. Lisäksi veden kulutus, jätteiden asianmukainen käsittely ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen verkkojen rakentamisessa ovat tärkeitä näkökohtia, joita Suomen Erillisverkot seuraa vuosittain ja pyrkii vähentämään niistä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Vuonna 2011 toteutettujen investointien avulla parannettiin VIRVE-verkon energiatehokkuutta. Lisäksi laitesuojatilojen kylmäkoneissa käytetyt kylmäaineet vaihdettiin ympäristöystävällisempiin aineisiin. Näiden toimenpiteiden avulla on saavutettu selkeitä tuloksia ja vähennetty ympäristön kuormitusta. Energiatehokkuus ja päästöt ilmaan Tärkein ympäristönäkökohta Suomen Erillisverkkojen liiketoiminnassa on energian kulutus, joka aiheutuu tukiasemien, laiteasemien sekä verkon keskusten sähkön kulutuksesta sekä tilojen lämmitykseen käytettävästä kaukolämmöstä. Kolmessa suurimmassa laitesuojassa hyödynnetään meri- tai järvivesijäähdytystä. Muissa laitesuojissa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan Suomen ilmaston mahdollistamaa vapaajäähdytystä sekä lämmön talteenottoa talvisin. Energian kulutukset perustuvat osittain arvioituihin kulutuksiin, sillä kaikissa Suomen Erillisverkkojen energiaa kuluttavissa tiloissa ei ole toimitilakohtaista erillismittausta. Leijonaverkkojen osalta energiankulutus perustuu pääosin mitattuihin arvoihin, VIRVE-verkon osalta laskennalliseen arvoon. VIRVE-tukiasemia on 1 348 ja yksittäisen tukiaseman keskimääräinen energiankulutus on 0,56 kW, mista kertyy energiankulutukseksi yhteensä 6,6 GWh vuodessa. Noin 90 prosenttia viranomaisradioverkon mastopaikoissa sijaitsevien tukiasemien kuluttamasta sähköstä on tuotettu vesivoimalla, minkä vuoksi sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt ilmaan ovat matalat. Toteutettavissa investoinneissa kiinnitetään huomiota hankkeiden energiatehokkuuteen. Uusien ja uudistettujen viranomaisradioverkon tukiasemien energiankulutus on noin 30 prosenttia pienempi kuin aiemman sukupolven vastaavissa laitteissa. Uudempia ja uusittuja tukiasemia asennettiin 150 vuonna 2011, ja asennuksia jatketaan vuonna 2012. Tukiasemien uusimisella parannetaan myös verkon käyttövarmuutta. Energian kulutus GWh 80 60 40 Kaukolämpö Sähkö 20 0 2009 20 2010 2011 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Henkilöstön matkustamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia on vähennetty käyttämällä videoneuvottelujärjestelmää toimipisteiden välillä sekä suosimalla matkustamisessa junan käyttöä. Työsuhdeautopolitiikassa on suosittu vähäpäästöisiä ja vähän polttoainetta kuluttavia malleja vuodesta 2007 lähtien. Leijonaverkkojen laitesuojatilojen kylmäkoneissa (ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytysjärjestelmät tai näiden yhdistelmät) käytetään vielä ympäristölle haitallista R22-kylmäainetta, joka on viranomaismääräysten mukaan vaihdettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2011 loppuun mennessä R22-kylmäaineista 95 prosenttia oli vaihdettu ja tavoitteena on, että vuoden 2012 aikana kaikki R22-kylmäaineet on vaihdettu ja hävitetty asianmukaisesti. Kylmäaineet eivät oikein käytettynä aiheuta päästöjä ilmaan, mutta mahdollisissa vuodoissa R22-kylmäaineen sisältämä HCFC on haitallista maapallon otsonikerrokselle ja se on myös voimakas kasvihuonekaasu. Veden kulutus Veden kulutus on pääosin käyttöveden kulutusta Suomen Erillisverkkojen toimisto- ja laitesuojatiloissa. Valtaosassa laitesuojatiloja on nestekiertoinen suljettu jäähdytysjärjestelmä, jolla käyttöveden kulutusta on pyritty minimoimaan. Vuonna 2011 käytetyn veden määrä kasvoi johtuen yhden suurehkon laitesuojatilan jäähdytyksen perusparannustöistä, jolloin lisäjäähdytyksessä jouduttiin käyttämään kylmää käyttövettä altaan jäähdytykseen. Veden kulutusta ei ole tilastoitu kaikissa toimipaikoissa, luku kattaa noin 80 prosenttia Leijonaverkkojen tuotannollisista telekiinteistöistä ja -tiloista. Vuonna 2011 veden kulutus oli noin 13 000 m3 (noin 8 000 m3 vuonna 2010). Veden kulutus m3 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 Elektroniikkalaitteet Kaikki tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy:n toimittamat elektroniikkalaitteet ovat lyijyttömiä. VIRVE Tuotteet ja Palvelut ottaa vastaan viranomaisradioverkossa käytetyt päätelaitteet ja akut (sähkö- ja elektroniikkaromun) ja toimittaa ne sertifioidulle sopimusurakoitsijalle, joka vastaa laitteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja hävityksestä. 21 GRI Yritysvastuuraportti 2011 Suomen Erillisverkot, GRI sisältöindeksi 2011 1. Strategia ja analyysi Status 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Raportoitu 2. Organisaation taustakuvaus 2.1-2.10 Toimintaa kuvaavat perustiedot Raportoitu 3. Raportoinnin kuvaus 3.1-3.8; 3.10-3.11 Raportin kuvaus , laajuus ja laskentarajat Raportoitu 3.12. GRI sisältövertailu Raportoitu 4. Hallintokäytännöt ja sitoumukset 4.1-4.4 Hallinto Raportoitu 4.14-4.15 Sidosryhmävuorovaikutus Raportoitu TUNNUSLUVUT Taloudellinen vastuu Johtamistavan kuvaus Raportoitu EC1 Suora tuotettu taloudellinen lisäarvo Raportoitu EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset Raportoitu Ympäristövastuu Johtamistavan kuvaus Raportoitu EN4 Epäsuora energiankulutus Raportoitu EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi Raportoitu EN8 Veden kulutus Raportoitu EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallinta Osittain raportoitu EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Raportoitu Sosiaalinen vastuu Johtamistavan kuvaus Raportoitu Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt 22 LA1 Työvoima jaotettuna työsuhteen, työsopimuksen ja sukupuolen mukaan Raportoitu LA2 Vaihtuvuus Raportoitu LA7 Tapaturmataajuus ja poissaolot Raportoitu LA10 Koulutustuntien määrä Raportoitu GRI Yritysvastuuraportti 2011 LA12 Kehityskeskustelujen piirissä olevien osuus Osittain raportoitu LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus Raportoitu Poliittinen vaikuttaminen SO6 Poliittisille puolueille maksetut tuet Raportoitu Tuotevastuu PR5 Asiakastyytyväisyys Raportoitu Telekommunikaatioalan toimialakohtainen lisäosa Telepalvelujen saatavuus PA3 Toimenpiteet verkon saatavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi sekä käyttökatkot Raportoitu PA6 Verkon saatavuus ja käytettävyys hätätilanteissa Raportoitu Investoinnit verkkoon IO1 Investoinnit verkkoon Raportoitu Verkon vaikutukset IO8 Rakennettu infrastruktuuri ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen Raportoitu Teknologia ja innovaatiot TA1 Tuotteiden ja palvelujen resurssitehokkuus Raportoitu Sanasto SM – Sisäasiainministeriö VIRKE – viranomaisradioverkon investointiohjelma VIRVE – viranomaisradioverkko VM – Valtiovarainministeriö VM Julk ICT – Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto VNK – Valtioneuvoston kanslia TELVE – toimintavarmat televerkot TETRA – Terrestrial Trunked Radio TUVE – hallinnon turvallisuusverkko 23 GRI Yritysvastuuraportti 2011 YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, PL 357, 02151 Espoo Puhelin 0207 400 500 Faksi 0207 400 501 [email protected] 24
