docInfolehti
download 
Report Transcription
Infolehti
Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Alavieska Haapavesi Hailuoto Kalajoki Kempele Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Oulainen Oulu Oulunsalo Pyhäjoki Raahe Siikajoki Tyrnävä Vihanti Ylivieska Sisällysluettelo Fennovoima Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti päästötöntä sähköä Fennovoima rakentaa ydinvoimalan omistajilleen Monipuolinen ja laaja osakaskunta Kustannukset Sähköntuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta 4 4 5 6 6 Ydinvoimalan rakentaminen Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta Fennovoima vastaa työmaan turvallisuudesta Reilu työmaa kaikkien etu 8 9 9 Tekniikka Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba Ydinvoimalan toiminta Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti Hyvä lukija, 10 10 12 12 Turvallisuus Ydinvoimala suunnitellaan erittäin kestäväksi Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa valvonnassa Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti uudelleen Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat turvallisuusjärjestelmät Viranomaiset ja Fennovoima tekevät pelastussuunnitelman Säteilytietoa 14 14 15 15 17 17 Sijoituspaikka Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle Yleistietoa kunnasta Laitosalue ja suojavyöhyke 18 18 18 Sijoituspaikan ympäristö Alueen luonto huomioidaan huolellisella suunnittelulla Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön vähäiset Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia 20 21 21 Vaikutukset alueen talouteen Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa 22 Työpaikat Fennovoiman hanke työllistää monen alan ihmisiä Ydinvoimalan rakentajat Fennovoima tiedottaa avoimista työpaikoistaan Yhteistyötä oppilaitosten kanssa 24 24 25 25 Viestintä Pidämme infotilaisuuksia ja olemme tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla Yhteystiedot 26 26 Fennovoima rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle. Näin siitä tulee Suomen kolmas ydinvoimalapaikkakunta. Kerromme tässä esitteessä Fennovoiman ydinvoimalaprojektista sekä yleensä ydinvoimasta, turvallisuusasioista ja ydinvoimalan toiminnasta. Ydinvoimalan suunnitteleminen ja rakentaminen kestää vuosia, ja sinä aikana työmaalla on töissä parhaimmillaan monta tuhatta ihmistä. Uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä kunta ja koko sitä ympäröivä seutu saavat lisää elinvoimaa vuosikymmeniksi. Fennovoimasta ja pyhäjokisista tulee pitkä aikaisia naapureita. Hyvät naapurisuhteet ja saumaton yhteistyö ovat Fennovoimalle tärkeitä. Haluamme käydä jatkuvaa vuoropuhelua seudun eri toimijoiden kanssa ja toimia avoimesti puolin ja toisin niin paikkakuntalaisten kuin muidenkin suomalaisten kanssa. Pidämme yleisötilaisuuksia asukkaille ja yrittäjille. Jatkossakin tiedotamme hankkeesta ja tulevaisuudessa työmaan tapahtumista näkyvästi. Avoimeen viestintään kuuluu myös kuunteleminen: olemme tavoitettavissa ja tarjoamme mielellämme lisätietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita hanke edetessään herättää. Toimistomme Pyhäjoella palvelee kuten ennenkin, sinne toivomme paljon kävijöitä! Ota yhteyttä tai tule käymään, jos esimerkiksi tämä esite herättää kysymyksiä tai ajatuksia, jotka haluat meille välittää. Yhteystiedot löydät esitteen lopusta. Tapio Saarenpää Toimitusjohtaja Fennovoima Oy 3 Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti päästötöntä sähköä Pörssisähkö 18 TWh Sähkön tarve Oma tuotanto 7 TWh 25 TWh Fennovoima Fennovoiman osakkaat kuluttavat noin kolmanneksen Suomen sähköstä. Fennovoiman myötä osakkaiden riippuvuus kalliista pörssisähköstä vähenee. 4 Monipuolinen ja laaja osakaskunta Ydinvoima on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä. Ydinsähkö ei tuota ilmastoa lämmittäviä päästöjä, joita muodostuu esimerkiksi hiilivoimaloissa. Ydinvoima on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto: sillä tuotetaan vajaa 30 prosenttia maamme sähköstä. Suomen ensimmäinen ydinvoimala valmistui Loviisaan vuonna 1977, mistä saakka ydinvoimaa on ydinvoima käytetty maassamme on ympäristö turvallisesti. Nykyystävällistä. ään Suomessa on kaksi ydinvoimalapaikka kuntaa ja niissä kummassakin kaksi ydinreaktoria: Loviisassa Uudellamaalla on kaksi Fortumin ydinreaktoria. Eurajoella Satakunnassa on kaksi tvon ydinreaktoria, ja parhaillaan yhtiö rakentaa sinne kolmatta. Ydinvoimalan Pyhäjoelle rakentaa Fennovoima, vuonna 2007 perustettu Suomen kolmas ydinvoimayhtiö. Fennovoimalla on 70 osakasta. Mukana on suuri joukko suomalaisia yrityksiä: Niistä 15 toimii teollisuuden ja kaupan alalla. Lisäksi Fenno voiman omistajina on 54 lähinnä paikallista sähköyhtiötä ympäri Suomea, Pyhäjoen lähettyviltä esimerkiksi Raahen Energia, Oulun Seudun Sähkö ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Myös alueen suuri työllistäjä, Rautaruukki, on Fennovoiman omistajia. Vähemmistöomistajana on kansainvälinen energia-alan yhtiö e.on, jonka Fennovoiman suomalaiset perustajat valitsivat mukaan yhtiön tekniseksi kumppaniksi. Omistusjärjestely on e.onille tavallinen: yhtiö on osakkaana useissa eurooppalaisissa ydinvoimaloissa. Osakassopimuksilla on yksiselitteisesti varmistettu, ettei e.onista voi tulla Fennovoimassa enemmistöomistajaa. Fennovoima rakentaa ydinvoimalan omistajilleen Fennovoiman 70 osakasta Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kohtuu- ja vakaahintaista sekä toimitusvarmaa. Lisäksi sen tuotanto on ennakoitavaa. Tämän vuoksi ydinsähkön tuotantoa halutaan omistaa sen sijaan, että toisten tuottamaa sähköä ostettaisiin kalliimmalla sähköpörssistä. Tähän saakka Suomen ydinvoimaloiden omistajina on ollut rajattu joukko yrityksiä. Moni suomalaisyhtiö on pyrkinyt ydinvoimaloiden omistajiksi siinä onnistumatta. Tämän vuoksi Fennovoima on perustettu: yhtiön omistajat tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä turvatakseen kilpailukykynsä sekä edellytyksensä investoida ja työllistää ihmisiä tai myydäkseen sähköä asiakkailleen jatkossakin kohtuullisella hinnalla. Fennovoiman kaikki sähkö menee omistusosuuksien mukaan suoraan omistajille. Fennovoima ei myy sähköä pörssiin tai tee itse voittoa; yhtiö on olemassa tuottaakseen omistajilleen kohtuuhintaista sähköä. AGA Alajärven Sähkö Atria Boliden Harjavalta Boliden Kokkola Componenta E.ON Kärnkraft Finland Esse Elektro-Kraft Etelä-Savon Energia Finnfoam Haminan Energia Haukiputaan Sähköosuuskunta Herrfors Hiirikosken Energia Imatran Seudun Sähkö Itä-Lapin Energia Jylhän Sähköosuuskunta Jyväskylän Energia Kemin Energia Keminmaan Energia Keravan Energia Kesko Koillis-Satakunnan Sähkö Kokemäen Sähkö Kotkan Energia Kruunupyyn Sähkölaitos KSS Energia Kuopion Energia Kuoreveden Sähkö Köyliön-Säkylän Sähkö Lahti Energia Lammaisten Energia Lankosken Sähkö Lehtimäen Sähkö Leppäkosken Sähkö Myllyn Paras Mäntsälän Sähkö Naantalin Energia Nurmijärven Sähkö Omya Oulun Seudun Sähkö Outokummun Energia Outokumpu Ovako Bar Paneliankosken Voima Parikkalan Valo E.ON Kärnkraft Finland Voimaosakeyhtiö SF Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoimasta 66 prosenttia. E.ON Kärnkraft Finlandin osuus on 34 prosenttia. Voimaosakeyhtiön omistavat Fennovoiman 69 suomalaista osakasta. Pietarsaaren Energialaitos Porvoon Energia Raahen Energia Rantakairan Sähkö Rauman Energia Rautaruukki Rovakairan Tuotanto Sallila Energia Seinäjoen Energia S-ryhmä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Tammisaaren Energia Tornion Energia Turku Energia Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Valio Valkeakosken Energia Vantaan Energia Vatajankosken Sähkö Vetelin Sähkölaitos Vimpelin Voima VSV-Energiapalvelu Ålands Elandelslag Ääneseudun Energia 5 Kustannukset Fennovoiman ydinvoimalaitoksen investointikustannus on arviolta 4-6 miljardia euroa. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa valittava laitosvaihtoehto ja -koko sekä toteutustapa. osakkaat (Lue lisää s. 10.) vastaavat Fennovoiman hankkustannuksista. keen rahoitussuunnitelma kattaa ydinvoimalaitoksen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi valmistelevat, infrastruktuuri- ja muut rakennustyöt, ydinjätehuollon, käytöstäpoiston sekä ydinvastuulain edellyttämän varautumisen. Yhtiön osakkaat vastaavat kaikista hankkeen kustannuksista. Sähköntuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta Fennovoiman myötä Suomeen tulee uusi ydinvoimalapaikka. Ydinvoimalan kaltaiset suuret sähköntuotantolaitokset on hyvä sijoittaa eri puolille maata, jotta maamme sähkön saanti turvataan kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan noin 15 prosenttia sähköstä pääosin Venäjältä. Oman sähköntuotannon lisääminen vähentää maamme riippuvuutta muualla tuotetusta sähköstä ja takaa, että saamme sähköä kaikkiin tarpeisiimme. Ydinvoimaa ja uusiutuvia energiamuotoja tarvitaan varmistamaan energiaomavaraisuus ja päästöjen vähentäminen. Fennovoiman osakkailla on vireillä myös kymmeniä uusiutuvan energian hankkeita. Yksistään uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö ei kuitenkaan riitä; ydinvoima on ylivertainen sähköntuotantomäärissä vertailtuna. 6 7 Laitospaikan valmistelevat työt alkavat aikaisintaan loppuvuonna 2012 Valtioneuvosto antoi Fennovoimalle periaatepäätöksen ja eduskunta vahvisti sen Ydinvoimala valmistuu aikaisintaan vuonna 2020 2020 2012 2010 Ydinvoimalan rakentaminen Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 2008 2007 Fennovoima perustettiin 2011 2009 Fennovoima jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalan rakentamiseksi Yhtiö valitsi Pyhäjoen ydinvoimalansa sijoituspaikaksi Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta Ydinvoimalan rakentamisessa on monta pitkäkestoista vaihetta. Jokaisessa vaiheessa tehdään kattavia selvityksiä ja yhteistyötä mm. laitostoimittajan, viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Fennovoima rakentaa ydinvoimalansa uudelle voimalapaikalle. Siksi ensin on tehtävä työmaata valmistelevia töitä. Nämä työt alkavat aikaisintaan loppuvuonna 2012. Alkuvaiheessa muun muassa raivataan puustoa, tasataan aluetta oikeaan korkeusasemaan, tuodaan alueelle sähköt ja kunnallistekniikka sekä rakennetaan ja vahvistetaan teitä. Sen jälkeen rakennetaan niitä tukirakennuksia, joita tarvitaan rakennusaikana. Kun laitospaikka on valmisteltu, siirrytään louhintoihin. Alueelle louhitaan jäähdytysvesitunnelit ja kaivannot rakennuksille sekä rakennetaan satama ja laivaväylä. Louhinnoista saatava kiviaines hyödynnetään mahdollisimman pitkälti alueen muussa rakentamisessa. Nämä 2-3 vuotta kestävät infrastruktuurityöt tuottavat rakennusvaiheista eniten melua, mutta työmaa on niin kaukana asutuksesta, ettei se häiritse asukkaiden elämää. Infrastruktuuritöiden jälkeen päästään tekemään rakennuksia. Alueelle tulee itse ydinvoimalan lisäksi lukuisia muita rakennuksia. Ydinvoimalaan rakennetaan mm. reaktori-, polttoaine-, 8 2012 / 2013 Reaktoritoimittaja valitaan. Vaihtoehtoja on kaksi: Areva ja Toshiba. Valitun toimittajan kanssa tarkennetaan suunnittelua. Myös rakentamisaikataulu täsmentyy neuvotteluissa Reilu työmaa kaikkien etu turva- ja turbiinirakennukset sekä monia muita reaktori- ja turbiinirakennukseen läheisesti liit tyviä rakennuksia. Lisäksi alueelle raken netaan muita pysyviä alueelle tulee rakennuksia, kuten toilukuisia eri mistoja ja varastoja, vierakennuksia. railukeskus sekä asuintiloja noin tuhannelle työntekijälle. Raskaita ja isoja kuljetuksia on melko harvoin. Suuret kuljetukset hoidetaan pääosin oman satamalaiturin kautta meritse. Rakentamisaikataulu vahvistuu valitun laitostoimittajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Fennovoima vastaa työmaan turvallisuudesta Työsuojelu on osa ydinturvallisuutta. Fennovoima vastaa siitä, että työmaa on turvallinen. Yhtiö laatii koko työmaata koskevat ohjeet ja kouluttaa työntekijöitä. Työmaalla on esimer kiksi tarkat suojavarustevaatimukset. Työmaalla työskentelee täysipäiväisesti Fennovoiman omia valvojia. Valvontatyössä myös Säteilyturvakeskuksella eli stukilla on tärkeä rooli. Fennovoimalle on tärkeää, että rakennusprojekti sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden osalta. Tähän kuuluu suomalaisten sääntöjen ja lakien noudattaminen työmaalla, mitä on painotettu myös laitostoimittajavaihtoehdoille lähetetyissä tarjouspyynnöissä. Fennovoima on projektin alusta asti käynyt aktiivista vuoropuhelua viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Hyvällä pohjatyöllä, kuten käytyömaalla täntöjen työstämisellä noudatetaan yhteistyössä viransuomalaisia omaisten, palkansaasääntöjä. jajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, halutaan varmistaa, että rakennusvaihe sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden osalta. Työmaalla on neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille. Fennovoiman rakennustyömaalla noudatetaan suomalaisia työehtosopimuksia ja viranomaismääräyksiä. 9 Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba Tekniikka Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittaa joko ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba. Fennovoima valitsee laitostoimittajan vuonna stuk valvoo 2012 tai 2013. Säteilyturvallisuutta. turvakeskus on alusta vassa turvallisuusarviossaan hyväksynyt Fennovoiman laitosvaihtoehdot ja todennut, että niistä kukin voidaan rakentaa turvallisiksi. Fennovoima on pyytänyt tarjousta ydinvoimalasta Arevalta ja Toshibalta. Arevalla vaihtoehtona ovat 1700 mw:n painevesireaktori epr ja 1250 mw:n kiehutusvesireaktori Kerena. Toshiban laitosvaihtoehto on 1600 mw:n kiehutusvesireaktori abwr. Sekä kiehutusvesi- että painevesireaktori ovat niin sanottuja kevytvesireaktoreita, joka on yleisin reaktorityyppi. Kiehutusvesireaktorissa turbiineja pyörittävä vesihöyry kehitetään suoraan reaktorissa, painevesireaktorissa höyry kehitetään puolestaan erillisissä höyrystimissä. Reaktorityypeillä ei ole turvallisuuden kannalta olennaisia eroja. Sekä painevesireaktoreita että kiehutusvesireaktoreita käytetään Suomessa jo nyt. Ydinvoimalan toiminta Ydinvoimalan toimintatapa on yksinkertaistettuna seuraava: vettä kuumennetaan höyryksi ydinreaktorissa uraanin atomiytimiä halkaisemalla, ja kuuman höyryn pyörittämät turbiinit tuottavat sähköä. Höyryn sisältämää lämpöä ei voi kokonaan muuttaa sähköksi. Käyttämättä jäävä osa lämmöstä siirretään jäähdytysveden avulla mereen. Jäähdytysvesi pumpataan merestä ja palautetaan sinne noin 10 astetta lämpimämpänä. Jäähdytysvesi ei ole kosketuksissa reaktorissa kuumenneen veden kanssa, vaan kulkee omissa putkissaan. Se ei missään vaiheessa ole kosketuksissa mihinkään radioaktiiviseen. Ydinvoimala on joka vuosi pysäytettynä vuosihuollon ajan. Vuosihuolto kestää tehtävistä huoltotöistä riippuen joitakin viikkoja. Tällöin voimalaa huolletaan ja tarkistetaan tarkan suunnitelman mukaan. Vuosihuollossa muun muassa vaihdetaan reaktoriin tuoretta polttoainetta. Huoltotöihin osallistuu tyypillisesti 1500 ulkopuolista työntekijää. 10 Painevesilaitoksen toimintakaavio Primääripiiri Sekundääripiiri Höyrystin Sähköä Paineistin Säätösauvat Muuntaja Turbiini Polttoaineelementit Generaattori Pääkiertopumppu Syöttövesipumppu Sydän Lauhdutin Syöttövesisäiliö Reaktori Jäähdytysvesi Kiehutuslaitoksen toimintakaavio Sähköä Reaktori Muuntaja Sydän Generaattori Turbiini Syöttövesipumppu Polttoaineelementit Pääkiertopumppu Pääkiertopumppu Lauhdutin Säätösauvat Jäähdytysvesi 11 Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala kuluttaa 30–60 tonnia eli muutaman rekkakuormallisen tuoretta polttoainetta vuodessa. Määrä on suurelle voimalaitokselle hyvin pieni; esimerkiksi yhtä tehokas hiilivoimala kuluttaa vuodessa noin 2 000 000 tonnia hiiltä. Reaktoria ladataan kerran vuodessa tai harvemmin, jolloin käytettyä polttoainetta otetaan ulos ja uutta ladataan tilalle. Polttoaine on pakattu pitkiin sauvanippuihin. Voimalaitokseen tuotavat polttoaineniput on pakattu niin, että kuljetuksen aikana ne eivät ala onnettomuudenkaan tapahtuessa reagoida itsekseen. Polttoaine kuljetetaan voimalaitokseen laiva- tai maantiekuljetuksena. Fennovoima hankkii ydinvoimalansa polttoaineen kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta, joilta uraania on saatavilla aivan kuin muitakin perusmetalleja, kuten rautaa, terästä tai kultaa. Uraania louhitaan lukuisissa maissa, muun muassa Kanadassa ja Australiassa. Fennovoiman hanke ei edellytä uraanin louhimista Suomessa. Kaivoksesta saatava uraani ei sellaisenaan sovi kevytvesireaktorin polttoaineeksi, vaan sitä on ensin jalostettava huomattavasti. Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta. Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti Valtioneuvoston vuonna 2010 Fennovoimalle antaman periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman tulee kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen saamisesta joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai aloittaa 12 omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Suomessa suunnitelmat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta ovat pitkällä. Ydinjäteyhtiö Posiva sai vuonna 2001 eduskunnalta periaatepäätöksen Suomessa tuotetun ydinjätteen loppusijoittamisesta. Tällöin maassamme oli kaksi ydinvoimayhtiötä: Fortum ja tvo. Nämä yhtiöt omistavat Posivan. Nyt ydinvoimaa suomessa yksi rakentaa kolmas ydinvoiyhteinen loppu mayhtiö, Fennovoima. sijoituspaikka Ydinvoimayhtiöiden järkevintä. välinen yhteistyö on järkevä ratkaisu Suomen ydinjätteiden osalta. Fennovoima on valmis yhteistyöhön ja kantamaan osaltaan täyden taloudellisen vastuun loppusijoittamisen kustannuksista ja loppusijoituksen kehittämisestä. Fennovoiman ydinjätettä loppusijoitetaan aikaisintaan 2050-luvulla. Siihen asti käytettyä polttoainetta välivarastoidaan laitosalueella kuten Suomen muissakin ydinvoimaloissa. Ydinjätehuollon ja laitoksen käytöstäpoiston edellyttämät varat kerätään Suomessa ydinjätehuoltovelvolliselta vuosittain jo voimalaitoksen toiminta-aikana, ja ne rahastoidaan Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Kuten Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa, myös Fennovoima sijoittaa laitosalueelle matalaja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen. Näitä ovat esimerkiksi puhdistuksessa käytetyt nesteet sekä työntekijöiden kunnossapitotöissä käyttämät varusteet, kuten haalarit ja työkäsineet. 13 Turvallisuus Ydinvoimala suunnitellaan erittäin kestäväksi Turvallisuus on Fennovoiman suunnitelmissa aina ensi sijalla. Huolehdimme, että ydinvoimala suunnitellaan ja rakennetaan niin, että sen käyttö on turvallista. Pidämme huolen myös rakennustyömaan turvallisuudesta. (Lue lisää s. 9.) Laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa äärimmäiset luonnonilmiöt, kuten kylmyys, arktiset sääolosuhteet, kuumuus, vesi- ja lumisateet, ukonilmat, tulvat, ahtojäät ja turvallisuus merenpinnan nouseminen on aina ensi ilmastonmuutoksen takia. sijalla. Otamme suunnitelmissamme huomioon myös voimakkaan maanjäristyksen, ja rakennamme ydinvoimalan kestämään hyvin epätodennäköisiäkin olosuhteita. Jos jäähdytysveden saanti jostain syystä estyisi, pysäytetyn laitoksen jäähdytysveden tarve voidaan kattaa laitoksen puhdasvesisäiliöistä pitkänkin aikaa. Säiliöitä täytetään aina tarvit taessa omalta vesilaitokselta. Ydinvoimala on suuri investointi ja sillä on pitkä käyttöikä, joten siitäkin syystä voimalasta pidetään ehdottoman hyvää huolta. Taloudel- 14 lisesti kannattava laitos on kaikissa oloissa toi miva ja turvallinen. Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa valvonnassa Suomessa ydinvoima-ala on tiukasti viranomaisten valvonnassa. Säteilyturvakeskus eli stuk on valvonut tiiviisti Fennovoiman hankkeen kaikkia vaiheita. stuk on tehnyt alustavan turvallisuusarvion hankkeesta jo ennen kuin Fennovoima sai periaatepäätöksen. stukin kanssa on käsitelty muun muassa Fennovoiman laitospaikan valintaa ja reaktorivaihtoehtojen tekniikkaa. Valtioneuvosto myöntää rakentamisluvan, jota varten stuk tarkastaa erityisesti laitoksen tekniset ratkaisut ja muun muassa laitoksen sopivuuden sijoituspaikan olosuhteisiin. stuk valvoo jatkuvasti laitoksen rakentamista laitospaikalla ja osia valmistavilla tehtailla, ja sen hyväksyntä tarvitaan kaikissa vaiheissa. Niin ikään valtioneuvoston myöntämää käyttölupaa varten stuk tarkastaa, että laitos on rakennettu suunnitelmien mukaisesti ja että Fennovoiman henkilökunta on koulutettu laitoksen käyttämistä varten. Koko laitoksen kattava turvallisuusarvio uusitaan kymmenen vuoden välein. Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti uudelleen Ydinvoima-alalla noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Fennovoima ja stuk pitävät huolen, että turvallisuutta tutkitaan ja kehitetään uudelleen koko ajan. Myös koko maailman ydinvoimaloiden tapahtumia seurataan, ja niiden perusteella arvioidaan omaa laitosta sekä otetaan oppia. Esimerkiksi vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa sattuneesta onnettomuudesta saatu oppi hyödynnetään laitoksemme suunnittelussa. 1970-luvulla rakennettuun Fukushimaan verrattuna Fennovoiman ydinvoimala on modernimpi ja vankempi. Tekniikka ja turvallisuusvaatimukset ovat 40 vuodessa kehittyneet huomattavasti. Sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät ovat monipuolisemmat ja moninkertaiset Japanin tsunamin iskemiin laitoksiin verrattuna. Lisäksi suomalaiset ja Fennovoiman suunnittelu- ja toteutusvaatimukset ovat erittäin korkeat. stuk uusii ydinvoimalaitoksia koskevan säännöstön, yvl-ohjeet ja ottaa niissä huomioon Fukushiman vaikutukset. Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat turvallisuusjärjestelmät Ydinvoimalaonnettomuus on nykyaikaisessa ydinvoimalassa, sellaisessa jonka Fennovoimakin rakentaa, erittäin epätodennäköinen muun muassa lukuisien toisistaan riippumattomien turvallisuusratkaisuiden ja erilaisten poikkeustilanteiden kattavan ja monipuolisen ennakoinnin ansiosta. Siitä huolimatta ydinvoimalassa varaudutaan äärimmäisiin tilanteisiin ja myös pelastautumiseen. Pelastussuunnitelma laaditaan niin, että se ehditään kaikissa tilanteissa toteuttaa tehokkaasti, huolellisesti ja turvallisesti. 15 Viranomaiset ja Fennovoima tekevät pelastussuunnitelman Kuten monien laitosten ja tehtaiden myös ydinvoimaloiden ympäristölle tehdään pelastussuunnitelma. Ydinvoimalaitoksen ympärille määritellään Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukainen suojavyöhyke ja varautumisalue. Suojavyöhyke ulottuu noin viiden ja varautumisalue noin 20 kilometrin suojavyöhyke etäisyydelle laitoksesta. tarkoittaa (Suojavyöhyke kartalla pelastuss. 19.) suunnitelmaan Fennovoima laatii varattua ydinvoimalalle valmiusaluetta. suunnitelman, jonka Säteilyturvakeskus tarkastaa. Alueelliset pelastusviranomaiset laativat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat suojavyöhykkeelle ja varautumisalueelle. Viranomaiset ovat vastuussa pelastustoimenpiteiden toteuttamisesta. Fennovoima, pelastusviranomaiset, stuk ja muut valtion viranomaiset tulevat harjoittelemaan pelastussuunnitelman toimeenpanoa yhdessä tasaisin väliajoin. Säteilytietoa Radioaktiivinen säteily on luonnonilmiö. Suomalainen saa vuodessa keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen. Tästä 3,1 mSv johtuu luonnon ydinvoimalan radioaktiivisista aineista ympäristössä ja avaruudesta tulevasta voi liikkua säteilystä. Röntgentutturvallisesti. kimukset ja sädehoidot aiheuttavat lähes koko loppuannoksen. Ydinvoimaloiden aiheuttama suurin säteilyannos ympäristön asukkaille on viime vuosina ollut Suomessa alle 0,0005 mSv. Ydinvoimalan sisällä on joitakin alueita, joissa oleskellessa saa pienen säteilyannoksen. Näitä alueita valvotaan, eikä niille pääse ilman erillistä lupaa. Näissä liikkuvat työntekijät kantavat aina mukanaan omaa, henkilökohtaista säteilymittaria. Mittari hälyttää hyvissä ajoin ennen kuin henkilö saa terveyteen vaikuttavan annoksen. Suomessa stuk valvoo säteilyä valtakunnan laajuisesti ja seuraa tarkasti esimerkiksi kaikkia säteilytyöntekijöitä ja näiden omien säteilymittareiden säteilytasoja. stuk julkaisee mittaustulokset vuosittain. 17 Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle Sijoituspaikka Hankkeen alussa Fennovoima kartoitti useita kymmeniä paikkoja ydinvoimalaa varten. Lopuksi sijoituspaikkavaihtoehtoina oli kaksi ydinvoimalalle hyvin sopivaa paikkaa. Paikkakunnan valintaa varten kartoitettiin mm. ympäristöasioita, turvallisuutta, teknistä toteutettavuutta ja rakentamiskustannuksia sekä seutukunnan kykyä ja halua ottaa vastaan ydinvoimalan kaltainen jättihanke. Laajojen ja monipuolisten selvitysten perus teella Fennovoima valitsi ydinvoimalansa sijoi tuspaikaksi Pyhäjoen. Mikään yksittäinen syy ei ratkaissut sijoituspaikkaa, vaan Pyhäjoki osoittautui sopivimmaksi kokonaisharkinnan perusteella. Nyt paikan valinnan jälkeen jatketaan sel vityksiä esimerkiksi tarkentavin pohja-, ympäristö- ja vesitutkimuksin. Aiemmin hankkeen vaikutuksia alueen ympäristöön on selvitetty kattavasti ympäristövaikutusten arviointieli yva-selostuksessa. (Lue lisää seuraavalta aukeamalta.) Oulu Pyhäjoki Siikajoki Raahe Pyhäjoki Raahen talousalue SL Pirttipaljas SL A mv-6 mv-6 Meri-Raahe Meri-Raahe EN KA RAAHE Raahe A A PATTIJOKI PATTIJOKI A-1 A-1 Jokela Jokela A A LS LS T T A A luo luo SL SL Siniluodonperä Siniluodonperä SL SL SL SL SL SL Saarelanperä Saarelanperä sv-yv sv-yv Laitosalue ja suojavyöhyke Piehinki Piehinki Ydinvoimala rakennetaan Hanhikiven niemelle, joka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisosassa. Kuten suurilla työmailla aina, myös ydinvoimalatyömaan ympärillä on rakennusaikana aidattu alue, jonka sisäpuolelle ei turvallisuussyistä pääse. Käyttövaiheessa aita ulottuu noin kilometrin päähän ydinvoimalasta. Haapajärven Haapajärven tekojärvi tekojärvi Äyrinmäki Äyrinmäki Haapajoki-Arkkukari Haapajoki-Arkkukari SL SL SL SL kk-2 kk-2 Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Suojavyöhyke on kartassa oleva pyöreähkö katkoviivalla rajattu alue. Palonkylä Palonkylä SALOINEN SALOINEN en-tv en-tv Havainnekuva ydinvoimalasta Hanhikiven niemellä A-1 A-1 SL ER www.pyhajoki.fi Kunnan puhelinvaihde: 040 3596 000 Vihanti Kalajoki Merijärvi Oulainen Alavieska Yleistietoa kunnasta Rannikkokaupunki Pyhäjoki sijaitsee PohjoisPohjanmaalla Oulun läänissä. Kunnassa asuu noin 3 400 ihmistä. Seutukuntaan kuuluvat Pyhäjoen lisäksi Raahe, Siikajoki ja Vihanti. Seutukunnassa on yhteensä noin 35 000 asukasta. Ouluun Pyhäjoelta on matkaa noin 100 kilometriä. Pyhäjoella harjoitetaan metalli- ja puuteollisuutta sekä maa- ja metsätaloutta. Seutukunnan suurin työnantaja on Rautaruukki Raahessa. Aidan ulkopuolella elämä jatkuu samanlaisena kuin nyt: siellä voi esimerkiksi marjastaa, sienestää ja mökkeillä kuten ennenkin. Uusia rakennuksia alueelle saa rakentaa sen verran kuin kaavoitus antaa luvan. Suojavyöhykkeelle ei saa laitosalueen rakentaa suuria asutusulkopuolella keskittymiä tai esimervoi liikkua ja kiksi sairaaloita. toimia vapaasti. Kaavoitus on valmis kaikilla kolmella kaavatasolla. Maakuntakaava on jo lainvoimainen ja asema- ja yleiskaavat oletettavasti vuonna 2012. Ydinvoimalasta lähtee voimalinja, jolla voimala liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Fingrid on vastuussa Suomen kantaverkosta. Voimalinjoihin liittyen tehdään ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluvat muun muassa julkiset kuulemiset. Selvityskartta 1:150000 Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 109/MML/10 Mattilanperä Mattilanperä 0 5 km 10 km Ketunperä Ketunperä Kultalanlahti Kultalanlahti luo luo Kultalanperä Kultalanperä Mäntylänperä Mäntylänperä EN-yv EN-yv Hurnasperä Hurnasperä SL SL Pyhäjoki PYHÄJOKI Etelänkylä Etelänkylä 18 SL SL Kalasatama Viirre Viirre Pietipuhto A-1 A-1 A A A-1 A-1 Piehinginjoki Piehinginjoki SL SL Lukkaroistenperä Lukkaroistenperä Parhalahti Parhalahti mk-5 mk-5 A A Pohjanojanperä Pohjanojanperä av av Kopisto Kopisto 19 Vaihojanperä Vaihojanperä Keskikylä Keskikylä Liminkaoja Liminkaoja Liminkakylä Liminkakylä Sijoituspaikan ympäristö 20 Alueen luonto huomioidaan huolellisella suunnittelulla Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön vähäiset Suuri rakennusprojekti, kuten ydinvoimalan rakentaminen, aiheuttaa väistämättä muutoksia sijoitusalueen ympäristölle. Fennovoiman tavoitteena on säilyttää sijoituspaikan ympäristö mahdollisimman koskemattomana niillä alueilla, joihin ydinvoimalaa, alueen muita rakennuksia ja tarvittavaa infrastruktuuria ei rakenneta. Niemen alueen luontokohteet ja -lajit on kartoitettu kattavissa selvityksissä, joiden tuloksia hyödynnetään maankäyluontoselvit yk- tön huolellisessa suunsiä on tehty nittelussa, esimerkiksi vuosien ajan. rakennusten, teiden ja voimalinjan sijoittelussa. Alueen rannat pidetään mahdollisimman koskemattomina satamalaiturin ja jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen alueita lukuun ottamatta. Vuonna 2008 Fennovoima toteutti laajan ympäristövaikutusten arvioinnin eli yvan, jonka yhteysviranomaisena toiminut työ- ja elinkeino ministeriö on hyväksynyt muun muassa ympäristöministeriöltä ja useilta muilta ympäristöviranomaisilta saatujen lausuntojen perusteella. Ympäristö- ja luontoselvityksiä on jatkettu yvan jälkeen, ja niistä on saatu tärkeää perustietoa esim. kaavoituksen käyttöön. Nyt kun sijoituspaikka on valittu, selvityksiä laajennetaan entisestään muun muassa geologisilla, meteorologisilla, pohjavesi- ja vesistötutkimuksilla. Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. laitoksen prosessien ja rakenteiden suunnittelussa sekä tarvittavissa lupaprosesseissa. Fennovoima seuraa jatkossakin niemen luonnon tilaa säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kohteiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla mm. arvokkaiden merenrantaniittyjen umpeenkasvun estäminen. Ydinvoimalaitoksen käyttövaiheessa vaikutukset ympäristölle ovat vähäiset. Eniten vaikuttaa jäähdytysvesi aivan sen purkualueen läheisyydessä. Jäähdytysvesi lämpenee ydinvoimalassa käydessään noin 10 astetta ennen kuin se lasketaan takaisin mereen. (Lue jäähdytysvedestä lisää jäähdytysvesi s. 10.) on 10 astetta Hanhikiven edustan alkuperäistä merialue on avoin, ja velämpimämpää. dessä on niukasti ravinteita. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että lämmenneen veden aiheuttama rehevöityminen jää vähäiseksi jäähdytysveden vaikutusalueella. Selvä meriveden lämpötilan nousu rajoittuu aivan purkupaikan lähialueelle. Jäähdytysvedellä on arvioitu olevan paikallisia vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin. Viileässä vedessä viihtyvät kalat osaavat kiertää lämmenneen vesialueen. Vesi pysyy talvella sulana jäähdytysveden purkualueella, jolloin tällä alueella ei voi enää kalastaa jäältä. Toisaalta tämä pidentää avovesikalastuskautta. Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia Viranomaiset sääntelevät ja valvovat ydinvoimalan suunnittelemista, rakentamista ja käyttöä. Valtioneuvosto myöntää esimerkiksi rakentamisluvan ja Säteilyturvakeskus ydinturvallisuuteen liittyvät luvat. (Lue lisää s. 14.) Lisäksi Fennovoiman hankkeen lupaviranomaisina toimivat mm. Pyhäjoen kunta, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto avi, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ely sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Rakentamiselle haetaan maankäyttö- ja rakentamislain edellyttämät luvat. Hanke tarvitsee myös monia ympäristöasioihin liittyviä lupia. Ympäristöluvat tarvitaan rakennusvaiheessa muun muassa kivenmurskaamoa, betoniasemaa ja jätehuoltoa varten. Merkittävimmät rakennusaikaiset ympäristövaikutukset ovat melu, pöly ja liikenteestä ja työkoneista aiheutuvat päästöt. Ydinvoimalan käytölle tarvitaan myös oma ympäristölupa. Vesistörakentamiselle, kuten satamalaiturille ja jäähdytysveden otto- ja purkupaikoille, tarvitaan puolestaan vesiluvat. 21 Vaikutukset alueen talouteen Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa Ydinvoimalan rakentaminen on valtava projekti, joka tuo sijoitus- ja seutukunnalle hyötyjä esimerkiksi verotulojen ja työpaikkojen, niin suorien kuin välillistenkin, myötä. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään 3000– 4000 ihmistä. Käyttövaiheessa ydinvoimala työllistää arviolta 400–450 ihmistä. Ydinvoimalan yhteyteen perustetaan vierailukeskus, joka houkuttelee kävijöitä ja näin vilkastuttaa paikkakunnan ja alueen uusia työpalveluiden kysyntää mopaikkoja ja nin tavoin. lisää veroNiin rakentamis- kuin tuloja. käyttövaiheissa monet työntekijät asuvat seutu kunnassa ja käyttävät erilaisia palveluita sekä maksavat asuinkunnalleen veroja. Verotuloja tulee asteittain myös valmistuvasta ydinvoimalasta. Kiinteistöverot sijoitus- 22 paikkakunnalle valmiista ydinvoimalasta ovat arviolta 3,5–5 miljoonaa euroa vuodessa. Sijoitus- ja seutukunnalle tulee uusia vastuita: kuntien on valmistauduttava kehittämään palveluita ja investoimaan niihin. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava palveluita ja investoitava esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Parantunut palvelu taso hyödyttää vanhoja asukkaita ja houkuttelee uusia. Kuntataloudella on esimerkiksi Suomen toisella nykyisistä ydinvoimapaikkakunnista, Eurajoella, hyvä pohja. Eurajoen talous on moniin naapurikuntiin verrattuna hyvässä kunnossa; kaikki kyläkoulut toimivat, vanhustenhuolto on nykyaikaista, liikunta- ja kulttuuripaikat ovat kunnossa ja veroprosentti on kohtuullinen. Ydinvoimala on osoittautunut Eurajoella myös vetovoimaiseksi nähtävyydeksi ja matkailijoiden kiinnostuksen kohteeksi. 23 Fennovoiman hanke työllistää monen alan ihmisiä Työpaikat Ydinvoimalaa rakentaa monen eri alan osaajia. Suurin osa urakoista sopii hyvin suomalaisille yrittäjille, ja esimerkiksi alkuvaiheen valmistelesuurin osa vat ja infrastruktuurityöt urakoista sopii sopivat hyvin alueen tunsuomalaisille teville urakoitsijoille. yrittäjille. Alkuvaiheen valmistelevissa töissä tarvitaan runsaasti tavallista rakennusosaamista, esimerkiksi rakentamaan teitä. Sen jälkeen asennetaan sähkölinjoja ja tehdään kunnallistekniikkaa. Tämän jälkeen infrastruktuuritöissä laitospaikalle rakennetaan satamalaituri, louhitaan tunneleita sekä kaivantoja. Merelle ruopataan muun muassa laivaväylä. Tyypillisiä rakentamiseen ja asentamiseen liittyviä tehtäviä näiden jälkeen ovat erilaiset betonointityöt, niiden työnjohto, hitsaustyöt ja laadunvalvonta. Lisäksi tarvitaan kaikenlaisia tukipalveluita. (Lue rakennusvaiheista s. 8.) Enimmillään voimalatyömaalla on töissä 3000–4000 ihmistä. Rakentajat ja muut työntekijät tarvitsevat työpaikallaan samoja palveluita kuin työntekijät missä vain. Siispä kysyntää on rakennustöiden lisäksi esimerkiksi ravintola- ja majoituspalveluiden sekä vartioinnin ja hallinnon henkilöstölle. Ydinvoimalatyömaan myötä alueelle syntyy reilusti työpaikkoja myös työmaan ulkopuolelle, sillä rakentajat käyttävät samoja palveluita kuin muutkin. He käyvät ruokakaupassa ja harrastavat siinä missä alueen nykyisetkin asukkaat. Valmista voimalaa käyttämään tarvitaan henkilöstöä neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon. Valmiissa voimalassa on arviolta 400–450 työntekijää. Työntekijöiden osaamista tuetaan Fenno voiman järjestämällä koulutuksella. Valvomo henkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisimpään, usean vuoden ajan muun muassa valvomosimulaattorilla. Ydinvoimalan rakentajat Vaikka Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Suomeen, on projekti kansainvälinen varsinkin ulkomaalaisen päätoimittajan myötä. Fennovoima auttaa paikallisia ja kotimaisia yrittäjiä pääsemään mukaan hankkeeseen esimerkiksi järjestämällä infotilaisuuksia. Fennovoima toimii myös toiseen suuntaan auttamalla 24 laitostoimittajaa yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Ulkomaalaisetkin yhtiöt hakevat ensisijaisesti paikallisia työntekijöitä, jos heitä vain on saatavilla. Tämän kokoluokan hankkeeseen tulee työntekijöitä myös ulkomailta. Ulkomaiset työntekijät käyvät läpi tulokoulutuksen, johon kuuluu opastusta paikallisista oloista, kulttuurista ja toimintatavoista. Fennovoiman päättää ydinvoimalan toimitusmallin vuonna 2012 tai 2013, jolloin valitaan laitostoimittaja. Toimitusmalli tarkoittaa sitä, mistä urakoista ja rakentamisen osa-alueista mikäkin taho on vastuussa. Samalla tarkentuu rakentamisaikataulu. Tällöin tiedetään tarkemmin, missä vaiheessa voimala-alueen infrastruktuurityöt alkavat ja milloin päästään rakentamisessa toiseen vaiheeseen eli itse voimalaitoksen rakentamiseen. Tätä ennen suomalaisilla yrittäjillä on hyvää aikaa valmistautua hankkeeseen mahdollisimman hyvin esimerkiksi tutustumalla Säteily turvakeskuksen yvl-ohjeisiin (www.stuk.fi) ja tarkistamalla, että yrityksessä on käytössä laatujärjestelmä, sekä tarvittaessa kehittämällä sitä. Ydinvoimalatyömaalla on paljon tavallista rakentamista, mutta eron moniin muihin projekteihin tuo kaikkien vaiheiden erittäin tarkka ennakkosuunnittelu sekä työvaiheiden ja loppu tuloksen dokumentointi. Turvallisuussyistä kaikkien työvaiheiden eteneminen on oltava mahdollista tarkistaa jälkeenpäin. Fennovoima tiedottaa avoimista työpaikoistaan Omista rekrytoinneistamme on tiedot niin internetsivuillamme (www.fennovoima.fi/tyo paikat) kuin päämedioissa. Tulevina vuosina etsimme lisää työntekijöitä Pohjois-Suomeen niin voimalan sijoituspaikkakunnalle kuin tulevaan Oulun-toimistoomme. pohjoisen Rekrytoimme eri rekrytoinnit toimipaikkoihimme esialkavat tulemerkiksi teknisiä asianvina vuosina tuntijoita sekä työmaan valmistelutöihin asiantuntijoita ja valvojia. Rakennustöiden alkaessa palkkaamme työmaalla tarvittavaa valvontahenkilöstöä. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa Suomeen tarvitaan uusien ydinvoimalaprojektien myötä kosolti uusia alan osaajia. Fenno voima on tehnyt ja tekee jatkossakin yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa. Fennovoima tukee alaan liittyvien koulutusten suunnittelua ja toteutusta muun muassa tarjoamalla asiantuntijaapua ja -luennoitsijoita. Koulutuksia on julkisia ja yksityisiä ja eri koulutustasoilla. Esimerkiksi Oulun yliopis tossa on suunnitteilla alan uusi koulutusohjelma ja ammattikorkeakouluissa eri puolilla maata suunnitellaan koulutuksia. Lisäksi suomalaisen teollisuuden pääsyä ydinvoimalahankkeisiin edistävä yhdistys Finnuclear järjestää alan koulutuksia. 25 Pidämme infotilaisuuksia ja olemme tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla Viestintä Fennovoimalle on tärkeää olla hyvä naapuri. Hyvään naapuruuteen kuuluu avoimuus, ja siksi olemme tavoitettavissa kysymyksiä ja keskusteluita varten. Kuten ennenkin, meillä on Pyhäjoella toimisto, jonne toivomme paljon vierailijoita kysymään ja keskustelemaan. Pidämme Pyhäjoella ja sen ympäristössä tiedotustilaisuuksia, jotta sekä asukkaat että yrittäjät pääsevät kysymään ja kuulemaan hankkeesta. Näistä tilaisuuksista kerrotaan alueen medioissa sekä internetsivuillamme. Kun hanke etenee ja rakennustyöt alkavat, tiedotamme aina hyvissä ajoin suuremmista tulossa olevista vaiheista. Työmaan aikana alueella on väliaikainen vierailukeskus, ja valmiin ydinvoimalan alueelle tehdään pysyvä vierailukeskus palvelemaan Fennovoimasta ja ydinvoimasta kiinnostuneita. Lisätietoja tämän esitteen aiheista on internetsivuillamme, joilta löydät myös ajankohtaista tietoa hankkeestamme. Halutessasi voit tilata lisää tätä julkaisua osoitteesta [email protected]. Heli Haikola aluekoordinaattori puh. 020 757 9224 [email protected] Ota yhteyttä! Salmisaarenaukio 1 00180 Helsinki puh. 020 757 9200 www.fennovoima.fi [email protected] Minna Palosaari aluekoordinaattori Tule käymään! Susanna Harju tiedottaja Vanhatie 48 86100 Pyhäjoki www.fennovoima.fi/pyhajoki 26 puh. 020 757 9223 [email protected] puh. 020 757 9237 [email protected] 27 www.fennovoima.fi 3DLQRWXRWH
