Infolehti

Transcription

Infolehti
Tietoa Fennovoiman
ydinvoimalahankkeesta
ja ydinvoimasta
jakelu:
Alavieska
Haapavesi
Hailuoto
Kalajoki
Kempele
Liminka
Lumijoki
Merijärvi
Muhos
Oulainen
Oulu
Oulunsalo
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
Tyrnävä
Vihanti
Ylivieska
Sisällysluettelo
Fennovoima
Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti päästötöntä sähköä
Fennovoima rakentaa ydinvoimalan omistajilleen
Monipuolinen ja laaja osakaskunta Kustannukset
Sähköntuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta
4
4
5
6
6
Ydinvoimalan rakentaminen
Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta
Fennovoima vastaa työmaan turvallisuudesta
Reilu työmaa kaikkien etu
8
9
9
Tekniikka
Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba
Ydinvoimalan toiminta
Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta
Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti
Hyvä lukija,
10
10
12
12
Turvallisuus
Ydinvoimala suunnitellaan erittäin kestäväksi
Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa valvonnassa
Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti uudelleen
Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat turvallisuusjärjestelmät
Viranomaiset ja Fennovoima tekevät pelastussuunnitelman
Säteilytietoa
14
14
15
15
17
17
Sijoituspaikka
Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle
Yleistietoa kunnasta
Laitosalue ja suojavyöhyke
18
18
18
Sijoituspaikan ympäristö
Alueen luonto huomioidaan huolellisella suunnittelulla
Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön vähäiset
Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia
20
21
21
Vaikutukset alueen talouteen
Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa
22
Työpaikat
Fennovoiman hanke työllistää monen alan ihmisiä
Ydinvoimalan rakentajat
Fennovoima tiedottaa avoimista työpaikoistaan
Yhteistyötä oppilaitosten kanssa
24
24
25
25
Viestintä
Pidämme infotilaisuuksia ja olemme tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla
Yhteystiedot
26
26
Fennovoima rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle.
Näin siitä tulee Suomen kolmas ydinvoimala­paik­ka­­kunta.
Kerromme tässä esitteessä Fennovoiman
ydinvoimalaprojektista sekä yleensä ydinvoimasta, turvallisuusasioista ja ydinvoimalan
toiminnasta.
Ydinvoimalan suunnitteleminen ja rakentaminen kestää vuosia, ja sinä aikana työmaalla
on töissä parhaimmillaan monta tuhatta ihmistä.
Uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä kunta
ja koko sitä ympäröivä seutu saavat lisää elinvoimaa vuosikymmeniksi.
Fennovoimasta ja pyhäjokisista tulee pitkä­
aikaisia naapureita. Hyvät naapurisuhteet ja
saumaton yhteistyö ovat Fennovoimalle tärkeitä.
Haluamme käydä jatkuvaa vuoropuhelua seudun eri toimijoiden kanssa ja toimia avoimesti puolin ja toisin niin paikkakuntalaisten kuin
muidenkin suomalaisten kanssa.
Pidämme yleisötilaisuuksia asukkaille ja
yrittäjille. Jatkossakin tiedotamme hankkeesta
ja tulevaisuudessa työmaan tapahtumista näkyvästi. Avoimeen viestintään kuuluu myös kuunteleminen: olemme tavoitettavissa ja tarjoamme
mielellämme lisätietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita hanke edetessään herättää.
Toimistomme Pyhäjoella palvelee kuten ennenkin, sinne toivomme paljon kävijöitä! Ota
yhteyttä tai tule käymään, jos esimerkiksi tämä
esite herättää kysymyksiä tai ajatuksia, jotka haluat meille välittää. Yhteystiedot löydät esitteen
lopusta.
Tapio Saarenpää
Toimitusjohtaja
Fennovoima Oy
3
Ydinvoimalla tuotetaan turvallisesti
päästötöntä sähköä
Pörssisähkö
18 TWh
Sähkön
tarve
Oma
tuotanto
7 TWh
25 TWh
Fennovoima
Fennovoiman osakkaat
kuluttavat noin kolmanneksen
Suomen sähköstä. Fennovoiman
myötä osakkaiden riippuvuus
kalliista pörssisähköstä vähenee.
4
Monipuolinen ja laaja osakaskunta
Ydinvoima on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja tehokas tapa tuottaa sähköä. Ydinsähkö ei tuota ilmastoa lämmittäviä päästöjä, joita
muodostuu esimerkiksi hiilivoimaloissa.
Ydinvoima on Suomen suurin yksittäinen
sähköntuotantomuoto: sillä tuotetaan vajaa
30 prosenttia maamme sähköstä. Suomen ensimmäinen ydinvoimala valmistui Loviisaan
vuonna 1977, mistä
saakka ydinvoimaa on
ydinvoima
käytetty maassamme
on ympäristö­
turvallisesti. Nykyystävällistä.
ään Suomessa on kaksi
ydinvoimalapaikka­
kuntaa ja niissä kummassakin kaksi ydinreaktoria: Loviisassa Uudellamaalla on kaksi Fortumin ydin­reaktoria.
Eurajoella Satakunnassa on kaksi tvon ydinreaktoria, ja parhaillaan yhtiö rakentaa sinne
kolmatta.
Ydinvoimalan Pyhäjoelle rakentaa Fennovoima, vuonna 2007 perustettu Suomen kolmas
ydinvoimayhtiö.
Fennovoimalla on 70 osakasta. Mukana on suuri joukko suomalaisia yrityksiä: Niistä 15 toimii
teollisuuden ja kaupan alalla. Lisäksi Fenno­
voiman omistajina on 54 lähinnä paikallista
sähkö­yhtiötä ympäri Suomea, Pyhäjoen lähettyviltä esimerkiksi Raahen Energia, Oulun Seudun
Sähkö ja Haukiputaan Sähköosuuskunta. Myös
alueen suuri työllistäjä, Rautaruukki, on Fennovoiman omistajia.
Vähemmistöomistajana on kansainvälinen energia-alan yhtiö e.on, jonka Fennovoiman suomalaiset perustajat valitsivat mukaan
yhtiön tekniseksi kumppaniksi. Omistusjärjestely on e.onille tavallinen: yhtiö on osakkaana useissa eurooppalaisissa ydinvoimaloissa.
Osakassopimuksilla on yksiselitteisesti varmistettu, ettei e.onista voi tulla Fennovoimassa
enemmistöomistajaa.
Fennovoima rakentaa ydinvoimalan
omistajilleen
Fennovoiman 70 osakasta
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kohtuu- ja
vakaahintaista sekä toimitusvarmaa. Lisäksi
sen tuotanto on ennakoitavaa. Tämän vuoksi ydinsähkön tuotantoa halutaan omistaa sen
sijaan, että toisten tuottamaa sähköä ostettaisiin kalliimmalla sähköpörssistä. Tähän saakka
Suomen ydinvoimaloiden omistajina on ollut
rajattu joukko yrityksiä. Moni suomalaisyhtiö
on pyrkinyt ydinvoimaloiden omistajiksi siinä
onnistumatta.
Tämän vuoksi Fennovoima on perustettu:
yhtiön omistajat tarvitsevat kohtuuhintaista
sähköä turvatakseen kilpailukykynsä sekä edellytyksensä investoida ja työllistää ihmisiä tai
myydäkseen sähköä asiakkailleen jatkossakin
kohtuullisella hinnalla.
Fennovoiman kaikki sähkö menee omistusosuuksien mukaan suoraan omistajille. Fennovoima ei myy sähköä pörssiin tai tee itse voittoa;
yhtiö on olemassa tuottaakseen omistajilleen
kohtuuhintaista sähköä.
AGA
Alajärven Sähkö
Atria
Boliden Harjavalta
Boliden Kokkola
Componenta
E.ON Kärnkraft Finland
Esse Elektro-Kraft
Etelä-Savon Energia
Finnfoam
Haminan Energia
Haukiputaan Sähköosuuskunta
Herrfors
Hiirikosken Energia
Imatran Seudun Sähkö
Itä-Lapin Energia
Jylhän Sähköosuuskunta
Jyväskylän Energia
Kemin Energia
Keminmaan Energia
Keravan Energia
Kesko
Koillis-Satakunnan Sähkö
Kokemäen Sähkö
Kotkan Energia
Kruunupyyn Sähkölaitos
KSS Energia
Kuopion Energia
Kuoreveden Sähkö
Köyliön-Säkylän Sähkö
Lahti Energia
Lammaisten Energia
Lankosken Sähkö
Lehtimäen Sähkö
Leppäkosken Sähkö
Myllyn Paras
Mäntsälän Sähkö
Naantalin Energia
Nurmijärven Sähkö
Omya
Oulun Seudun Sähkö
Outokummun Energia
Outokumpu
Ovako Bar
Paneliankosken Voima
Parikkalan Valo
E.ON
Kärnkraft
Finland
Voimaosakeyhtiö SF
Voimaosakeyhtiö SF omistaa
Fenno­voimasta 66 prosenttia.
E.ON Kärnkraft Finlandin osuus
on 34 prosenttia. Voimaosake­yhtiön
omistavat Fennovoiman 69
suomalaista osakasta.
Pietarsaaren Energialaitos
Porvoon Energia
Raahen Energia
Rantakairan Sähkö
Rauman Energia
Rautaruukki
Rovakairan Tuotanto
Sallila Energia
Seinäjoen Energia
S-ryhmä
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö
Tammisaaren Energia
Tornion Energia
Turku Energia
Uudenkaarlepyyn Voimalaitos
Valio
Valkeakosken Energia
Vantaan Energia
Vatajankosken Sähkö
Vetelin Sähkölaitos
Vimpelin Voima
VSV-Energiapalvelu
Ålands Elandelslag
Ääneseudun Energia
5
Kustannukset
Fennovoiman ydinvoimalaitoksen investointikustannus on arviolta 4-6 miljardia euroa.
Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa valittava laitosvaihtoehto ja
-koko sekä toteutustapa.
osakkaat
(Lue lisää s. 10.)
vastaavat
Fennovoiman hankkustannuksista.
keen rahoitussuunnitelma kattaa ydinvoimalaitoksen suunnittelun ja
rakentamisen lisäksi valmistelevat, infrastruktuuri- ja muut rakennustyöt, ydinjätehuollon,
käytöstäpoiston sekä ydinvastuulain edellyttämän varautumisen. Yhtiön osakkaat vastaavat
kaikista hankkeen kustannuksista.
Sähköntuotannon hajauttaminen lisää
turvallisuutta
Fennovoiman myötä Suomeen tulee uusi ydinvoimalapaikka. Ydinvoimalan kaltaiset suuret
sähköntuotantolaitokset on hyvä sijoittaa eri
puolille maata, jotta maamme sähkön saanti
turvataan kaikissa tilanteissa.
Tällä hetkellä Suomeen tuodaan noin 15
prosenttia sähköstä pääosin Venäjältä. Oman
sähköntuotannon lisääminen vähentää maamme
riippuvuutta muualla tuotetusta sähköstä ja takaa, että saamme sähköä kaikkiin tarpeisiimme.
Ydinvoimaa ja uusiutuvia energiamuotoja
tarvitaan varmistamaan energiaomavaraisuus ja
päästöjen vähentäminen. Fennovoiman osakkailla on vireillä myös kymmeniä uusiutuvan energian hankkeita. Yksistään uusiutuvalla energialla
tuotettu sähkö ei kuitenkaan riitä; ydinvoima on
ylivertainen sähköntuotantomäärissä vertailtuna.
6
7
Laitospaikan valmistelevat
työt alkavat aikaisintaan
loppuvuonna 2012
Valtioneuvosto antoi
Fennovoimalle periaatepäätöksen ja eduskunta
vahvisti sen
Ydinvoimala valmistuu
aikaisintaan vuonna 2020
2020
2012
2010
Ydinvoimalan
rakentaminen
Ympäristövaikutusten
arviointi tehtiin
2008
2007
Fennovoima perustettiin
2011
2009
Fennovoima jätti valtioneuvostolle
periaatepäätöshakemuksen
ydinvoimalan rakentamiseksi
Yhtiö valitsi Pyhäjoen ydinvoimalansa
sijoituspaikaksi
Ydinvoimalaprojektissa on monta vaihetta
Ydinvoimalan rakentamisessa on monta pitkäkestoista vaihetta. Jokaisessa vaiheessa tehdään
kattavia selvityksiä ja yhteistyötä mm. laitostoimittajan, viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Fennovoima rakentaa ydinvoimalansa uudelle voimalapaikalle. Siksi ensin on tehtävä
työmaata valmistelevia töitä. Nämä työt alkavat
aikaisintaan loppuvuonna 2012. Alkuvaiheessa
muun muassa raivataan puustoa, tasataan aluetta oikeaan korkeusasemaan, tuodaan alueelle
sähköt ja kunnallistekniikka sekä rakennetaan
ja vahvistetaan teitä. Sen jälkeen rakennetaan
niitä tukirakennuksia, joita tarvitaan raken­nus­aikana.
Kun laitospaikka on valmisteltu, siirrytään
louhintoihin. Alueelle louhitaan jäähdytysvesitunnelit ja kaivannot rakennuksille sekä rakennetaan satama ja laivaväylä. Louhinnoista saatava kiviaines hyödynnetään mahdollisimman
pitkälti alueen muussa rakentamisessa.
Nämä 2-3 vuotta kestävät infrastruktuurityöt tuottavat rakennusvaiheista eniten melua,
mutta työmaa on niin kaukana asutuksesta, ettei
se häiritse asukkaiden elämää.
Infrastruktuuritöiden jälkeen päästään tekemään rakennuksia. Alueelle tulee itse ydinvoimalan lisäksi lukuisia muita rakennuksia. Ydinvoimalaan rakennetaan mm. reaktori-, polttoaine-,
8
2012 / 2013
Reaktoritoimittaja valitaan.
Vaihtoehtoja on kaksi: Areva
ja Toshiba. Valitun toimittajan
kanssa tarkennetaan suunnittelua.
Myös rakentamisaikataulu
täsmentyy neuvotteluissa
Reilu työmaa kaikkien etu
turva- ja turbiinirakennukset sekä monia muita
reaktori- ja turbiinirakennukseen läheisesti liit­
tyviä rakennuksia.
Lisäksi alueelle raken­
netaan muita pysyviä
alueelle tulee
rakennuksia, kuten toilukuisia eri
mistoja ja varastoja, vierakennuksia.
railukeskus sekä asuintiloja noin tuhannelle
työntekijälle.
Raskaita ja isoja kuljetuksia on melko harvoin.
Suuret kuljetukset hoidetaan pääosin oman satamalaiturin kautta meritse.
Rakentamisaikataulu vahvistuu valitun laitos­­toi­mit­tajan kanssa tehtävässä sopimuk­sessa.
Fennovoima vastaa työmaan
turvallisuudesta
Työsuojelu on osa ydinturvallisuutta. Fennovoima vastaa siitä, että työmaa on turvallinen.
Yhtiö laatii koko työmaata koskevat ohjeet ja
kouluttaa työntekijöitä. Työmaalla on esimer­
kiksi tarkat suojavarustevaatimukset.
Työmaalla työskentelee täysipäiväisesti Fennovoiman omia valvojia. Valvontatyössä myös
Säteilyturvakeskuksella eli stukilla on tärkeä
rooli.
Fennovoimalle on tärkeää, että rakennusprojekti sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden
osalta. Tähän kuuluu suomalaisten sääntöjen
ja lakien noudattaminen työmaalla, mitä on
painotettu myös laitostoimittajavaihtoehdoille
lähetetyissä tarjouspyynnöissä.
Fennovoima on projektin alusta asti käynyt aktiivista vuoropuhelua viranomaisten,
työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Hyvällä
pohjatyöllä, kuten käytyömaalla
täntöjen työstämisellä
noudatetaan
yhteistyössä viransuomalaisia
omaisten, palkansaasääntöjä.
jajärjestöjen ja muiden
sidosryhmien kanssa,
halutaan varmistaa, että rakennusvaihe sujuu hyvin myös työsuhdeasioiden osalta.
Työmaalla on neuvontaa ulkomaalaisille
työntekijöille. Fennovoiman rakennustyömaalla noudate­taan suomalaisia työehtosopimuksia
ja viran­omaismääräyksiä.
9
Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva
tai Toshiba
Tekniikka
Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittaa joko ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba.
Fenno­voima valitsee
laitostoimittajan vuonna
stuk valvoo
2012 tai 2013. Säteilyturvallisuutta.
turvakeskus on alusta­
vassa turvallisuusarviossaan hyväksynyt
Fennovoiman laitosvaihtoehdot ja todennut,
että niistä kukin voidaan rakentaa turvallisiksi.
Fennovoima on pyytänyt tarjousta ydinvoimalasta Arevalta ja Toshibalta. Arevalla vaihtoehtona ovat 1700 mw:n painevesireaktori epr
ja 1250 mw:n kiehutusvesireaktori Kerena.
Toshiban laitosvaihtoehto on 1600 mw:n
kiehutus­vesireaktori abwr.
Sekä kiehutusvesi- että painevesireaktori ovat
niin sanottuja kevytvesireaktoreita, joka on yleisin reaktorityyppi. Kiehutusvesireaktorissa turbiineja pyörittävä vesihöyry kehitetään suoraan
reaktorissa, painevesireaktorissa höyry kehitetään puolestaan erillisissä höyrystimissä.
Reaktorityypeillä ei ole turvallisuuden kannalta olennaisia eroja. Sekä painevesireaktoreita
että kiehutusvesireaktoreita käytetään Suomessa
jo nyt.
Ydinvoimalan toiminta
Ydinvoimalan toimintatapa on yksinkertaistettuna seuraava: vettä kuumennetaan höyryksi
ydinreaktorissa uraanin atomiytimiä halkaisemalla, ja kuuman höyryn pyörittämät turbiinit
tuottavat sähköä.
Höyryn sisältämää lämpöä ei voi kokonaan
muuttaa sähköksi. Käyttämättä jäävä osa lämmöstä siirretään jäähdytysveden avulla mereen.
Jäähdytysvesi pumpataan merestä ja palautetaan
sinne noin 10 astetta lämpimämpänä. Jäähdytysvesi ei ole kosketuksissa reaktorissa kuumenneen
veden kanssa, vaan kulkee omissa putkissaan. Se
ei missään vaiheessa ole kosketuksissa mihinkään radioaktiiviseen.
Ydinvoimala on joka vuosi pysäytettynä
vuosihuollon ajan. Vuosihuolto kestää tehtävistä
huoltotöistä riippuen joitakin viikkoja. Tällöin
voimalaa huolletaan ja tarkistetaan tarkan suunnitelman mukaan. Vuosihuollossa muun muassa
vaihdetaan reaktoriin tuoretta polttoainetta.
Huoltotöihin osallistuu tyypillisesti 1500 ulkopuolista työn­tekijää.
10
Painevesilaitoksen toimintakaavio
Primääripiiri
Sekundääripiiri
Höyrystin
Sähköä
Paineistin
Säätösauvat
Muuntaja
Turbiini
Polttoaineelementit
Generaattori
Pääkiertopumppu
Syöttövesipumppu
Sydän
Lauhdutin
Syöttövesisäiliö
Reaktori
Jäähdytysvesi
Kiehutuslaitoksen toimintakaavio
Sähköä
Reaktori
Muuntaja
Sydän
Generaattori
Turbiini
Syöttövesipumppu
Polttoaineelementit
Pääkiertopumppu
Pääkiertopumppu
Lauhdutin
Säätösauvat
Jäähdytysvesi
11
Ydinvoimala kuluttaa vähän polttoainetta
Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala kuluttaa 30–60 tonnia eli muutaman rekkakuormallisen tuoretta polttoainetta vuodessa. Määrä on
suurelle voimalaitokselle hyvin pieni; esimerkiksi yhtä tehokas hiilivoimala kuluttaa vuodessa
noin 2 000 000 tonnia hiiltä.
Reaktoria ladataan kerran vuodessa tai harvemmin, jolloin käytettyä polttoainetta otetaan
ulos ja uutta ladataan tilalle. Polttoaine on pakattu pitkiin sauvanippuihin.
Voimalaitokseen tuotavat polttoaineniput
on pakattu niin, että kuljetuksen aikana ne eivät
ala onnettomuudenkaan tapahtuessa reagoida
itsekseen. Polttoaine kuljetetaan voimalaitokseen
laiva- tai maantiekuljetuksena.
Fennovoima hankkii ydinvoimalansa polttoaineen kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta,
joilta uraania on saatavilla aivan kuin muitakin
perusmetalleja, kuten rautaa, terästä tai kultaa.
Uraania louhitaan lukuisissa maissa, muun muassa Kanadassa ja Australiassa. Fennovoiman
hanke ei edellytä uraanin louhimista Suomessa.
Kaivoksesta saatava uraani ei sellaisenaan
sovi kevytvesireaktorin polttoaineeksi, vaan sitä
on ensin jalostettava huomattavasti. Suomessa ei
valmisteta ydinpolttoainetta.
Ydinjäte loppusijoitetaan turvallisesti
Valtioneuvoston vuonna 2010 Fennovoimalle
antaman periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman tulee kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen saamisesta joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai aloittaa
12
omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma.
Suomessa suunnitelmat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta ovat pitkällä. Ydinjäteyhtiö Posiva sai vuonna 2001 eduskunnalta
periaatepäätöksen Suomessa tuote­tun ydinjätteen loppusijoittamisesta. Tällöin maassamme
oli kaksi ydinvoimayhtiötä: Fortum ja tvo.
Nämä yhtiöt omistavat
Posivan. Nyt ydinvoimaa
suomessa yksi
rakentaa kolmas ydinvoiyhteinen loppu­ ma­yhtiö, Fennovoima.
sijoituspaikka
Ydinvoimayhtiöiden
järkevintä.
välinen yhteistyö on järkevä ratkaisu Suomen
ydin­jätteiden osalta. Fennovoima on valmis yhteistyöhön ja kantamaan
osaltaan täyden taloudellisen vastuun loppusijoittamisen kustannuksista ja loppusijoituksen
kehittämisestä.
Fennovoiman ydin­jätettä loppu­sijoitetaan
aikaisintaan 2050-luvulla. Siihen asti käytettyä
polttoainetta välivarastoidaan laitosalueella kuten Suomen muissakin ydinvoimaloissa.
Ydinjätehuollon ja laitoksen käytöstäpoiston
edellyttämät varat kerätään Suomessa ydinjätehuoltovelvolliselta vuosittain jo voimalaitoksen toiminta-aikana, ja ne rahastoidaan Valtion
ydinjätehuoltorahastoon.
Kuten Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa,
myös Fennovoima sijoittaa laitosalueelle matalaja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen. Näitä ovat
esimerkiksi puhdistuksessa käytetyt nesteet sekä
työntekijöiden kunnossapitotöissä käyttämät
varusteet, kuten haalarit ja työkäsineet.
13
Turvallisuus
Ydinvoimala suunnitellaan erittäin
kestäväksi
Turvallisuus on Fennovoiman suunnitelmissa
aina ensi sijalla. Huolehdimme, että ydinvoimala
suunnitellaan ja rakennetaan niin, että sen käyttö on turvallista. Pidämme huolen myös rakennustyömaan turvallisuudesta. (Lue lisää s. 9.)
Laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon
muun muassa äärimmäiset luonnon­ilmiöt, kuten kylmyys, arktiset sääolosuhteet, kuumuus,
vesi- ja lumisateet, ukonilmat, tulvat, ahtojäät ja
turvallisuus
merenpinnan nouseminen
on aina ensi
ilmastonmuutoksen takia.
sijalla.
Otamme suunnitelmissamme huomioon myös voimakkaan maanjäristyksen,
ja rakennamme ydinvoimalan kestämään hyvin
epätodennäköisiäkin olosuhteita.
Jos jäähdytysveden saanti jostain syystä estyisi, pysäytetyn laitoksen jäähdytysveden tarve
voidaan kattaa laitoksen puhdasvesisäiliöistä
pitkänkin aikaa. Säiliöitä täytetään aina tarvit­
taessa omalta vesilaitokselta.
Ydinvoimala on suuri investointi ja sillä on
pitkä käyttöikä, joten siitäkin syystä voimalasta
pidetään ehdottoman hyvää huolta. Taloudel-
14
lisesti kannattava laitos on kaikissa oloissa toi­
miva ja turvallinen.
Ydinvoima-ala on Suomessa tiukassa
valvonnassa
Suomessa ydinvoima-ala on tiukasti viranomaisten valvonnassa. Säteilyturvakeskus eli
stuk on valvonut tiiviisti Fennovoiman hankkeen kaikkia vaiheita. stuk on tehnyt alustavan turvallisuusarvion hankkeesta jo ennen
kuin Fennovoima sai periaatepäätöksen. stukin
kanssa on käsitelty muun muassa Fennovoiman
laitospaikan valintaa ja reaktorivaihtoehtojen
tekniikkaa.
Valtioneuvosto myöntää rakentamisluvan,
jota varten stuk tarkastaa erityisesti laitoksen
tekniset ratkaisut ja muun muassa laitoksen
sopivuuden sijoituspaikan olosuhteisiin. stuk
valvoo jatkuvasti laitoksen rakentamista laitospaikalla ja osia valmistavilla tehtailla, ja sen
hyväksyntä tarvitaan kaikissa vaiheissa.
Niin ikään valtioneuvoston myöntämää
käyttölupaa varten stuk tarkastaa, että laitos
on rakennettu suunnitelmien mukaisesti ja
että Fennovoiman henkilökunta on koulutettu
laitoksen käyttämistä varten. Koko laitoksen
kattava turvallisuusarvio uusitaan kymmenen
vuoden välein.
Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti
uudelleen
Ydinvoima-alalla noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Fennovoima ja stuk
pitävät huolen, että turvallisuutta tutkitaan ja
kehitetään uudelleen koko ajan.
Myös koko maailman ydinvoimaloiden
tapahtumia seurataan, ja niiden perusteella
arvioidaan omaa laitosta sekä otetaan oppia.
Esimerkiksi vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa sattuneesta onnettomuudesta saatu oppi hyödynnetään laitoksemme
suunnittelussa.
1970-luvulla rakennettuun Fukushimaan
verrattuna Fennovoiman ydinvoimala on modernimpi ja vankempi. Tekniikka ja turvallisuusvaatimukset ovat 40 vuodessa kehittyneet
huomattavasti. Sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät
ovat monipuolisemmat ja moninkertaiset Japanin tsunamin iskemiin laitoksiin verrattuna.
Lisäksi suomalaiset ja Fennovoiman suunnittelu- ja toteutusvaatimukset ovat erittäin korkeat.
stuk uusii ydinvoimalaitoksia koskevan säännöstön, yvl-ohjeet ja ottaa niissä huomioon
Fukushiman vaikutukset.
Ydinvoimalaa suojaavat lukuisat
turvallisuusjärjestelmät
Ydinvoimalaonnettomuus on nykyaikaisessa
ydinvoimalassa, sellaisessa jonka Fennovoimakin rakentaa, erittäin epätodennäköinen muun
muassa lukuisien toisistaan riippumattomien
turvallisuusratkaisuiden ja erilaisten poikkeustilanteiden kattavan ja monipuolisen ennakoinnin
ansiosta.
Siitä huolimatta ydinvoimalassa varaudutaan äärimmäisiin tilanteisiin ja myös pelastautumiseen. Pelastussuunnitelma laaditaan niin,
että se ehditään kaikissa tilanteissa toteuttaa
tehokkaas­ti, huolellisesti ja turvallisesti.
15
Viranomaiset ja Fennovoima tekevät
pelastussuunnitelman
Kuten monien laitosten ja tehtaiden myös ydinvoimaloiden ympäristölle tehdään pelastus­suunnitelma.
Ydinvoimalaitoksen ympärille määritellään
Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukainen suojavyöhyke ja varautumisalue. Suojavyöhyke ulottuu
noin viiden ja varautumisalue noin 20 kilometrin
suojavyöhyke
etäisyydelle laitoksesta.
tarkoittaa
(Suojavyöhyke kartalla
pelastuss. 19.)
suunnitelmaan
Fennovoima laatii
varattua
ydinvoimalalle valmiusaluetta.
suunnitelman, jonka Säteilyturvakeskus tarkastaa.
Alueelliset pelastusviranomaiset laativat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat suojavyöhykkeelle ja varautumisalueelle.
Viranomaiset ovat vastuussa pelastustoimenpiteiden toteuttamisesta. Fennovoima, pelastusviranomaiset, stuk ja muut valtion viranomaiset
tulevat harjoittelemaan pelastussuunnitelman toimeenpanoa yhdessä tasaisin väliajoin.
Säteilytietoa
Radioaktiivinen säteily on luonnonilmiö. Suomalainen saa vuodessa keskimäärin 3,7 millisievertin säteilyannoksen. Tästä
3,1 mSv johtuu luonnon
ydinvoimalan
radioaktiivisista aineista
ympäristössä
ja avaruudesta tulevasta
voi liikkua
säteilystä. Röntgentutturvallisesti.
kimukset ja sädehoidot
aiheuttavat lähes koko
loppuannoksen.
Ydinvoimaloiden aiheuttama suurin säteilyannos
ympäristön asukkaille on viime vuosina ollut
Suomessa alle 0,0005 mSv.
Ydinvoimalan sisällä on joitakin alueita, joissa oleskellessa saa pienen säteilyannoksen. Näitä
alueita valvotaan, eikä niille pääse ilman erillistä
lupaa. Näissä liikkuvat työntekijät kantavat aina
mukanaan omaa, henkilökohtaista säteilymittaria. Mittari hälyttää hyvissä ajoin ennen kuin
henkilö saa terveyteen vaikuttavan annoksen.
Suomessa stuk valvoo säteilyä valtakunnan
laajuisesti ja seuraa tarkasti esimerkiksi kaikkia
säteilytyöntekijöitä ja näiden omien säteilymittareiden säteilytasoja. stuk julkaisee mittaustulokset vuosittain.
17
Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle
Sijoituspaikka
Hankkeen alussa Fennovoima kartoitti useita
kymmeniä paikkoja ydinvoimalaa varten.
Lopuksi sijoituspaikkavaihtoehtoina oli kaksi
ydinvoimalalle hyvin sopivaa paikkaa.
Paikkakunnan valintaa varten kartoitettiin
mm. ympäristöasioita, turvallisuutta, teknistä
toteutettavuutta ja rakentamiskustannuksia sekä
seutukunnan kykyä ja halua ottaa vastaan ydinvoimalan kaltainen jättihanke.
Laajojen ja monipuolisten selvitysten perus­
teella Fennovoima valitsi ydinvoimalansa sijoi­
tuspaikaksi Pyhäjoen. Mikään yksittäinen syy
ei ratkaissut sijoituspaikkaa, vaan Pyhäjoki
osoittautui sopivimmaksi kokonaisharkinnan
perusteella.
Nyt paikan valinnan jälkeen jatketaan sel­
vityksiä esimerkiksi tarkentavin pohja-, ympäristö- ja vesitutkimuksin. Aiemmin hankkeen
vaikutuksia alueen ympäristöön on selvitetty
kattavasti ympäristövaikutusten arviointieli yva-selostuksessa. (Lue lisää seuraavalta
aukeamalta.)
Oulu
Pyhäjoki
Siikajoki
Raahe
Pyhäjoki
Raahen talousalue
SL
Pirttipaljas SL
A
mv-6
mv-6
Meri-Raahe
Meri-Raahe
EN
KA
RAAHE
Raahe
A
A
PATTIJOKI
PATTIJOKI
A-1
A-1
Jokela
Jokela
A
A
LS
LS
T
T
A
A
luo
luo
SL
SL
Siniluodonperä
Siniluodonperä
SL SL
SL
SL
SL
SL
Saarelanperä
Saarelanperä
sv-yv
sv-yv
Laitosalue ja suojavyöhyke
Piehinki
Piehinki
Ydinvoimala rakennetaan Hanhikiven niemelle, joka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisosassa. Kuten
suurilla työmailla aina, myös ydinvoimalatyömaan ympärillä on rakennusaikana aidattu alue,
jonka sisäpuolelle ei turvallisuussyistä pääse.
Käyttövaiheessa aita ulottuu noin kilometrin
päähän ydinvoimalasta.
Haapajärven
Haapajärven
tekojärvi
tekojärvi
Äyrinmäki
Äyrinmäki
Haapajoki-Arkkukari
Haapajoki-Arkkukari SL
SL
SL
SL
kk-2
kk-2
Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Suojavyöhyke
on kartassa oleva pyöreähkö
katkoviivalla rajattu alue.
Palonkylä
Palonkylä
SALOINEN
SALOINEN
en-tv
en-tv
Havainnekuva ydinvoimalasta
Hanhikiven niemellä
A-1
A-1
SL
ER
www.pyhajoki.fi
Kunnan puhelinvaihde: 040 3596 000
Vihanti
Kalajoki Merijärvi
Oulainen
Alavieska
Yleistietoa kunnasta
Rannikkokaupunki Pyhäjoki sijaitsee PohjoisPohjanmaalla Oulun läänissä. Kunnassa asuu
noin 3 400 ihmistä.
Seutukuntaan kuuluvat Pyhäjoen lisäksi Raahe, Siikajoki ja Vihanti. Seutukunnassa on yhteensä noin 35 000 asukasta. Ouluun Pyhäjoelta
on matkaa noin 100 kilometriä.
Pyhäjoella harjoitetaan metalli- ja puuteollisuutta sekä maa- ja metsätaloutta. Seutukunnan
suurin työnantaja on Rautaruukki Raahessa.
Aidan ulkopuolella elämä jatkuu samanlaisena
kuin nyt: siellä voi esimerkiksi marjastaa, sienestää ja mökkeillä kuten ennenkin. Uusia rakennuksia alueelle saa rakentaa sen verran kuin
kaavoitus antaa luvan.
Suojavyöhykkeelle ei saa
laitosalueen
rakentaa suuria asutusulkopuolella
keskittymiä tai esimervoi liikkua ja
kiksi sairaaloita.
toimia vapaasti.
Kaavoitus on valmis
kaikilla kolmella kaavatasolla. Maakuntakaava
on jo lainvoimainen ja asema- ja yleiskaavat oletettavasti vuonna 2012.
Ydinvoimalasta lähtee voimalinja, jolla
voimala liitetään valtakunnan sähköverkkoon.
Fingrid on vastuussa Suomen kantaverkosta.
Voimalinjoihin liittyen tehdään ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluvat muun muassa
julkiset kuulemiset.
Selvityskartta
1:150000
Pohjakartta © Maanmittauslaitos
lupanro 109/MML/10
Mattilanperä
Mattilanperä
0
5 km
10 km
Ketunperä
Ketunperä
Kultalanlahti
Kultalanlahti
luo
luo
Kultalanperä
Kultalanperä
Mäntylänperä
Mäntylänperä
EN-yv
EN-yv
Hurnasperä
Hurnasperä
SL
SL
Pyhäjoki
PYHÄJOKI
Etelänkylä
Etelänkylä
18
SL
SL
Kalasatama
Viirre
Viirre
Pietipuhto
A-1
A-1
A
A
A-1
A-1
Piehinginjoki
Piehinginjoki
SL
SL
Lukkaroistenperä
Lukkaroistenperä
Parhalahti
Parhalahti
mk-5
mk-5
A
A
Pohjanojanperä
Pohjanojanperä
av
av
Kopisto
Kopisto
19
Vaihojanperä
Vaihojanperä
Keskikylä
Keskikylä
Liminkaoja
Liminkaoja
Liminkakylä
Liminkakylä
Sijoituspaikan
ympäristö
20
Alueen luonto huomioidaan huolellisella
suunnittelulla
Käytönaikaiset vaikutukset ympäristöön
vähäiset
Suuri rakennusprojekti, kuten ydinvoimalan
rakentaminen, aiheuttaa väistämättä muutoksia
sijoitusalueen ympäristölle.
Fennovoiman tavoitteena on säilyttää sijoituspaikan ympäristö mahdollisimman koskemattomana niillä alueilla, joihin ydinvoimalaa,
alueen muita rakennuksia ja tarvittavaa infrastruktuuria ei rakenneta. Niemen alueen luontokohteet ja -lajit on kartoitettu kattavissa selvityksissä, joiden tuloksia
hyödynnetään maankäyluontoselvi­t yk- tön huolellisessa suunsiä on tehty
nittelussa, esimerkiksi
vuosien ajan.
rakennusten, teiden ja
voimalinjan sijoittelussa.
Alueen rannat pidetään
mahdollisimman koskemattomina satamalaiturin ja jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen
alueita lukuun ottamatta.
Vuonna 2008 Fennovoima toteutti laajan
ympäristövaikutusten arvioinnin eli yvan, jonka
yhteysviranomaisena toiminut työ- ja elinkeino­
ministeriö on hyväksynyt muun muassa ympäristöministeriöltä ja useilta muilta ympäristöviranomaisilta saatujen lausuntojen perusteella.
Ympäristö- ja luontoselvityksiä on jatkettu yvan
jälkeen, ja niistä on saatu tärkeää perustietoa
esim. kaavoituksen käyttöön.
Nyt kun sijoituspaikka on valittu, selvityksiä
laajennetaan entisestään muun muassa geologisilla, meteorologisilla, pohjavesi- ja vesistötutkimuksilla. Tutkimusten tuloksia hyödynnetään
mm. laitoksen prosessien ja rakenteiden suunnittelussa sekä tarvittavissa lupaprosesseissa.
Fennovoima seuraa jatkossakin niemen luonnon tilaa säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa
ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kohteiden
elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla mm. arvokkaiden merenrantaniittyjen umpeenkasvun estäminen.
Ydinvoimalaitoksen käyttövaiheessa vaikutukset ympäristölle ovat vähäiset. Eniten vaikuttaa
jäähdytysvesi aivan sen purkualueen läheisyydessä. Jäähdytysvesi lämpenee ydinvoimalassa käydessään noin 10 astetta ennen kuin se lasketaan
takaisin mereen. (Lue
jäähdytysvedestä lisää
jäähdytysvesi
s. 10.)
on 10 astetta
Hanhikiven edustan
alkuperäistä
merialue on avoin, ja velämpimämpää.
dessä on niukasti ravinteita. Tehtyjen selvitysten
perusteella on arvioitu,
että lämmenneen veden aiheuttama rehevöityminen jää vähäiseksi jäähdytysveden vaikutusalueella. Selvä meriveden lämpötilan nousu rajoittuu aivan purkupaikan lähialueelle.
Jäähdytysvedellä on arvioitu olevan paikallisia vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin.
Viileässä vedessä viihtyvät kalat osaavat kiertää
lämmenneen vesialueen. Vesi pysyy talvella sulana jäähdytysveden purkualueella, jolloin tällä
alueella ei voi enää kalastaa jäältä. Toisaalta
tämä pidentää avovesikalastuskautta.
Viranomaisilta haetaan useita erilaisia lupia
Viranomaiset sääntelevät ja valvovat ydinvoimalan suunnittelemista, rakentamista ja käyttöä.
Valtioneuvosto myöntää esimerkiksi rakentamisluvan ja Säteilyturvakeskus ydinturvallisuuteen liittyvät luvat. (Lue lisää s. 14.) Lisäksi
Fennovoiman hankkeen lupaviranomaisina
toimivat mm. Pyhäjoen kunta, Pohjois-Suomen
alue­hallintovirasto avi, Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus ely sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Rakentamiselle haetaan
maankäyttö- ja raken­tamislain edellyttämät
luvat.
Hanke tarvitsee myös monia ympäristöasioihin liittyviä lupia. Ympäristöluvat tarvitaan
rakennusvaiheessa muun muassa kivenmurskaamoa, betoniasemaa ja jätehuoltoa varten.
Merkittävimmät rakennusaikaiset ympäristövaikutukset ovat melu, pöly ja liikenteestä ja
työkoneista aiheutuvat päästöt. Ydinvoimalan
käytölle tarvitaan myös oma ympäristölupa.
Vesistörakentamiselle, kuten satamalaiturille ja
jäähdytysveden otto- ja purkupaikoille, tarvitaan
puolestaan vesiluvat.
21
Vaikutukset alueen
talouteen
Ydinvoimala vahvistaa koko seutukuntaa
Ydinvoimalan rakentaminen on valtava projekti,
joka tuo sijoitus- ja seutukunnalle hyötyjä esimerkiksi verotulojen ja työpaikkojen, niin suorien kuin välillistenkin, myötä.
Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään 3000–
4000 ihmistä.
Käyttövaiheessa ydinvoimala työllistää arviolta 400–450 ihmistä. Ydinvoimalan yhteyteen
perustetaan vierailukeskus, joka houkuttelee kävijöitä ja näin vilkastuttaa
paikkakunnan ja alueen
uusia työpalveluiden kysyntää mopaikkoja ja
nin tavoin.
lisää veroNiin rakentamis- kuin
tuloja.
käyttövaiheissa monet
työntekijät asuvat seutu­
kunnassa ja käyttävät erilaisia palveluita sekä maksavat asuinkunnalleen
veroja. Verotuloja tulee asteittain myös valmistuvasta ydinvoimalasta. Kiinteistöverot sijoitus-
22
paikkakunnalle valmiista ydinvoimalasta ovat
arviolta 3,5–5 miljoonaa euroa vuodessa.
Sijoitus- ja seutukunnalle tulee uusia vastuita:
kuntien on valmistauduttava kehittämään palveluita ja investoimaan niihin. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava palveluita ja investoitava esimerkiksi päiväko­teihin, kouluihin
ja vapaa-ajan palveluihin. Parantunut palvelu­
taso hyödyttää vanhoja asukkaita ja houkuttelee
uusia.
Kuntataloudella on esimerkiksi Suomen
toisella nykyisistä ydinvoimapaikkakunnista,
Eurajoella, hyvä pohja. Eurajoen talous on moniin naapurikuntiin verrattuna hyvässä kunnossa; kaikki kyläkoulut toimivat, vanhustenhuolto on nykyaikaista, liikunta- ja kulttuuripaikat
ovat kunnossa ja veroprosentti on kohtuullinen.
Ydinvoimala on osoittautunut Eurajoella myös
vetovoimaiseksi nähtävyydeksi ja matkailijoiden
kiinnostuksen kohteeksi.
23
Fennovoiman hanke työllistää monen
alan ihmisiä
Työpaikat
Ydinvoimalaa rakentaa monen eri alan osaajia.
Suurin osa urakoista sopii hyvin suomalaisille
yrittäjille, ja esimerkiksi
alkuvaiheen valmistelesuurin osa
vat ja infrastruktuurityöt
urakoista sopii
sopivat hyvin alueen tunsuomalaisille
teville urakoitsijoille.
yrittäjille.
Alkuvaiheen valmistelevissa töissä tarvitaan
runsaasti tavallista rakennusosaamista, esimerkiksi rakentamaan teitä.
Sen jälkeen asennetaan sähkölinjoja ja tehdään
kunnallistekniikkaa.
Tämän jälkeen infrastruktuuritöissä laitospaikalle rakennetaan satamalaituri, louhitaan
tunneleita sekä kaivantoja. Merelle ruopataan
muun muassa laivaväylä.
Tyypillisiä rakentamiseen ja asentamiseen
liittyviä tehtäviä näiden jälkeen ovat erilaiset
betonointityöt, niiden työnjohto, hitsaustyöt ja
laadunvalvonta. Lisäksi tarvitaan kaikenlaisia
tukipalveluita. (Lue rakennusvaiheista s. 8.)
Enimmillään voimalatyömaalla on töissä
3000–4000 ihmistä. Rakentajat ja muut työntekijät tarvitsevat työpaikallaan samoja palveluita
kuin työntekijät missä vain. Siispä kysyntää on
rakennustöiden lisäksi esimerkiksi ravintola- ja
majoituspalveluiden sekä vartioinnin ja hallinnon henkilöstölle.
Ydinvoimalatyömaan myötä alueelle syntyy
reilusti työpaikkoja myös työmaan ulkopuolelle,
sillä rakentajat käyttävät samoja palveluita kuin
muutkin. He käyvät ruokakaupassa ja harrastavat siinä missä alueen nykyisetkin asukkaat.
Valmista voimalaa käyttämään tarvitaan
henkilöstöä neljään päätehtävään: voimalan
käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon. Valmiissa voimalassa on
arviolta 400–450 työntekijää.
Työntekijöiden osaamista tuetaan Fenno­
voiman järjestämällä koulutuksella. Valvomo­
henkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisim­pään,
usean vuoden ajan muun muassa val­vo­mosimulaattorilla.
Ydinvoimalan rakentajat
Vaikka Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan
Suomeen, on projekti kansainvälinen varsinkin
ulkomaalaisen päätoimittajan myötä.
Fennovoima auttaa paikallisia ja kotimaisia
yrittäjiä pääsemään mukaan hankkeeseen esimerkiksi järjestämällä infotilaisuuksia. Fennovoima toimii myös toiseen suuntaan auttamalla
24
laitostoimittajaa yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Ulkomaalaisetkin
yhtiöt hakevat ensisijaisesti paikallisia työntekijöitä, jos heitä vain on saatavilla.
Tämän kokoluokan hankkeeseen tulee työntekijöitä myös ulkomailta. Ulkomaiset työntekijät käyvät läpi tulokoulutuksen, johon kuuluu
opastusta paikallisista oloista, kulttuurista ja
toimintatavoista.
Fennovoiman päättää ydinvoimalan toimitusmallin vuonna 2012 tai 2013, jolloin valitaan laitostoimittaja. Toimitusmalli tarkoittaa
sitä, mistä urakoista ja rakentamisen osa-alueista mikäkin taho on vastuussa. Samalla tarkentuu rakentamisaikataulu. Tällöin tiedetään
tarkemmin, missä vaiheessa voimala-alueen
infrastruktuurityöt alkavat ja milloin päästään
rakentamisessa toiseen vaiheeseen eli itse voimalaitoksen rakentamiseen.
Tätä ennen suomalaisilla yrittäjillä on hyvää
aikaa valmistautua hankkeeseen mahdollisimman hyvin esimerkiksi tutustumalla Säteily­
turvakeskuksen yvl-ohjeisiin (www.stuk.fi) ja
tarkistamalla, että yrityksessä on käytössä laatujärjestelmä, sekä tarvittaessa kehittämällä sitä.
Ydinvoimalatyömaalla on paljon tavallista
rakentamista, mutta eron moniin muihin projekteihin tuo kaikkien vaiheiden erittäin tarkka
ennakkosuunnittelu sekä työvaiheiden ja loppu­
tuloksen dokumentointi. Turvallisuussyistä kaikkien työvaiheiden eteneminen on oltava mahdollista tarkistaa jälkeenpäin.
Fennovoima tiedottaa avoimista
työpaikoistaan
Omista rekrytoinneistamme on tiedot niin
internetsivuillamme (www.fennovoima.fi/tyo­
paikat) kuin päämedioissa.
Tulevina vuosina etsimme lisää työntekijöitä
Pohjois-Suomeen niin voimalan sijoituspaikkakunnalle kuin tulevaan
Oulun-toimistoomme.
pohjoisen
Rekrytoimme eri
rekrytoinnit
toimipaikkoihimme esialkavat tulemerkiksi teknisiä asianvina vuosina
tuntijoita sekä työmaan
valmistelutöihin asiantuntijoita ja valvojia.
Rakennustöiden alkaessa palkkaamme työmaalla tarvittavaa valvontahenkilöstöä.
Yhteistyötä oppilaitosten kanssa
Suomeen tarvitaan uusien ydinvoimalaprojektien myötä kosolti uusia alan osaajia. Fenno­
voima on tehnyt ja tekee jatkossakin yhteistyötä
monien oppilaitosten kanssa. Fennovoima tukee
alaan liittyvien koulutusten suunnittelua ja toteutusta muun muassa tarjoamalla asiantuntijaapua ja -luennoitsijoita.
Koulutuksia on julkisia ja yksityisiä ja eri
koulutustasoilla. Esimerkiksi Oulun yliopis­
tossa on suunnitteilla alan uusi koulutusohjelma
ja ammatti­korkeakouluissa eri puolilla maata
suunnitellaan koulutuksia. Lisäksi suomalaisen teollisuuden pääsyä ydinvoimala­hankkeisiin
edistävä yhdistys Finnuclear jär­jestää alan
koulutuksia.
25
Pidämme infotilaisuuksia ja olemme
tavoitettavissa sijoituspaikkakunnalla
Viestintä
Fennovoimalle on tärkeää olla hyvä naapuri.
Hyvään naapuruuteen kuuluu avoimuus, ja siksi
olemme tavoitettavissa kysymyksiä ja keskusteluita varten.
Kuten ennenkin, meillä on Pyhäjoella toimisto, jonne toivomme paljon vierailijoita kysymään ja keskustelemaan.
Pidämme Pyhäjoella ja sen ympäristössä tiedotustilaisuuksia, jotta sekä asukkaat että yrittäjät pääsevät kysymään ja kuulemaan hankkeesta. Näistä tilai­suuk­sista kerrotaan alueen
medioissa sekä internetsivuillamme.
Kun hanke etenee ja rakennustyöt alkavat,
tiedotamme aina hyvissä ajoin suuremmista
tulossa olevista vaiheista.
Työmaan aikana alueella on väliaikainen
vierailukeskus, ja valmiin ydinvoimalan alueelle
tehdään pysyvä vierailukeskus palvelemaan
Fennovoimasta ja ydinvoimasta kiinnostuneita.
Lisätietoja tämän esitteen aiheista on internetsivuillamme, joilta löydät myös ajankohtaista
tietoa hankkeestamme. Halutessasi voit tilata lisää tätä julkaisua osoitteesta [email protected].
Heli Haikola
aluekoordinaattori
puh. 020 757 9224
[email protected]
Ota yhteyttä!
Salmisaarenaukio 1
00180 Helsinki
puh. 020 757 9200
www.fennovoima.fi
[email protected]
Minna Palosaari
aluekoordinaattori
Tule käymään!
Susanna Harju
tiedottaja
Vanhatie 48
86100 Pyhäjoki
www.fennovoima.fi/pyhajoki
26
puh. 020 757 9223
[email protected]
puh. 020 757 9237
[email protected]
27
www.fennovoima.fi
3DLQRWXRWH