Kirkhakkine 1 2012.pdf

Ma sk u n se u rak u n ta
1 • 2012
Kansi: Kukista pääsiäisliljaa eli narsissia
sanotaan uskon kukaksi. Se on puhtauden, rauhan, viattomuuden ja kuninkuuden vertauskuva.
Sivu 2: Maskun kirkon viiri. Kukko on
valvomisen vertauskuva ja muistuttaa
meitä Pietarista, kun hän kielsi tuntevansa Jeesuksen. Kukko on myös vertaus
Kristuksesta, joka karkottaa pahan ja
pimeyden.
Kuvat Kirsi Koivunen.
T ä s s ä lehdessä :
Paimenen palsta
3
Masku 780 4
Toisin sanoen 5
Satojen leirien pitopaikka6
Yhteisvastuu 2012 7
Seurakuntalaisen kolumni 8
Miestenpiiri 15 vuotta 9
Asante Pirkko ja Eero! 10
Työntekijä framil 11
Pallo haltuun! 12
Uusi logo!
14
Tervetuloa pääsiäisaterialle
14
Tervetuloa kevään tilaisuuksiin 15-16
2
Kirkhakkine
3700 kpl
Maaliskuu 2012
Julkaisija:
Maskun seurakunta
Maskuntie 73
21250 MASKU
02 434 8400
www.maskunseurakunta.fi
Toimituskunta:
Jouko Henttinen (päätoimittaja)
Ulla Hännikkälä
Kirsi Koivunen
Tom Lustig
Sirkku Sinkkonen
Graafinen suunnittelu,
kuvankäsittely ja taitto:
Kirsi Koivunen
julkaisugraafikko
Paino:
Painorauma Oy
Jakelu:
Itella Oy
Paimenen palsta
Kuin silloin ennen, kuin silloin ennen…
K
ääntelen käsissäni Maskun seurakunnan virallista leimaa, jossa on vuosiluku 1232.
Se on vuosi, joka ensimmäistä kertaa nostaa esille Maskun pitäjän nimen Rooman
kirkon paavin ja Suomen kirkon piispan kirjeissä. Millaista on elämä ollut näillä
seuduilla 1200-luvulla?
I
hmisten eriarvoisuus on ollut lähes Jumalan säätämää. Syntyperä ja
varallisuus ovat määränneet yksilön tulevaisuuden. Arkipäivä on ollut työtä ja leivän syrjässä pysymistä. Sairauksia ja kuolemaa vastaan
on taisteltu erilaisilla rohdoilla ja uskomuksilla. Kulkutaudit ovat silti
niittäneet raskasta satoa ja lasten eläminen 15-vuotiaaksi asti ei ole
mitenkään ollut itsestäänselvyys.
L
uulen, että virkaveljeni tuolloin ja myös paljon sen jälkeenkin,
ovat käyttäneet ihmisten kuolemanpelkoa hyväkseen, kun rahvas
piti saada elämään ”kurissa ja Herran nuhteessa”. Kyse ei liene ollut
vain moraalin vartioinnista vaan myös taistelusta pakanallisia uskomuksia ja tapoja vastaan. Pyhät haapalehdot ovat olleet varmaan vielä 1200-luvulla ahkerassa salakäytössä erilaisia uhritoimituksia varten.
E
hkä kuvani tuosta ajasta suhteessa omaan aikaamme on aivan liian
mustavalkoinen. Monet ulkoiset asiat ovat muuttuneet mutta ihmisen
suhde kuolemaan, sairauksiin ja yleensä elämän rajallisuuteen on pohjimmiltaan pysynyt samana. Tänä päivänä meillä (länsimaissa) tosin on varaa heittäytyä hyvien elinolojen ja vielä paremman terveydenhuollon varaan. Onko kirkolla siis
mitään otetta enää ihmisiin kun kuolemakin on jo melkein (!!) voitettu tai siirretty kauas
tulevaisuuteen?
J
os puhutaan ”kirkon otteesta kansaan”, halutaan silloin kirkon ja seurakunnan olevan
yksi alueen valtakeskittymistä. Ei sovi kieltää, että kirkko on aina käyttänyt näkyvääkin
valtaa ja käyttää yhä mutta samalla se sanoo Jeesuksen suulla: ”Minun kuninkuuteni
(valtani) ei ole tästä maailmasta” (Joh. 18:36).
T
oivon, että Maskun seurakunta käyttää sille uskottua näkyvää valtaa, hoitaa taloutensa ja kiinteistönsä sekä maksaa palkat sopimusten mukaan. Mutta tämä ei riitä seurakunnan olemassaolon perustaksi. On kyse yhteisöstä, joka käsittelee ihmisten henkilökohtaisia asioita ja ennen kaikkea kertoo iankaikkisista asioista
ja elävästä Jumalasta. Ylhäältä annettu valta on ensisijaisesti tarkoitettu
taisteluun pahuutta, rakkaudettomuutta ja kovuutta vastaan.
S
iksi kirkolla on loppujen lopuksi aivan samat aseet nyt kuin
1200-luvulla. Sille, joka pelkää kuolemaa, Jeesuksen sanat vakuuttavat, että Hän on voittanut kuoleman ja pahan voimat. Sille,
joka kamppailee ahdistuksen ja syyllisyyden kanssa, Hän sanoo, että
anteeksianto ja toivo tulevat yhteydessä toiseen ihmiseen ja Jumalaan.
T
oivon kaikille Kirkhakkisen lukijoille Hiljaisen viikon koskettavuutta ja pääsiäisen ylösnousemusiloa!
Jouko Henttinen
kirkkoherra
3
Masku 780
M
askussa on ollut vakituista asutusta esihistoriallisella ajalla reilusti yli 780 vuotta
sitten ja historiallisena paikkanakin se on ollut olemassa ainakin vuodesta 1232.
Tuona vuonna lokakuun 20. päivänä päivätyssä paavi Gregorius IX:n kirjeessä Masku
mainitaan ensimmäisen kerran. Kirjeessä paavi antaa vahvistuksensa Lundan, Maskun
pakanallisen uhrilehdon, siirtymisestä seurakunnan ja piispanistuimen omistukseen.
Kaksi vuotta myöhemmin 1234 piispa Tuomas lahjoitti ne puolestaan kirjeessään Nousiaisten kirkkoherra Vilhelmin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Nämä kaksi kirjettä tekevät Maskusta yhdessä Nousiaisten kanssa Suomen vanhimman historiallisen pitäjän.
7
80 vuoden aikana Masku ei ole pysynyt erillään koko Suomea ja maailmaa koskevista mullistuksista. Täälläkin on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Alla on poimittu
joitain tapahtumia Maskun seurakunnan historiasta vuosisatojen ajalta.
1.
2.
3.
4. 5.
6.
Ruotsin vallan aika
1300
1400
1500
Katolisen kirkon aikaa
1600
Venäjän vallan
aika
1700
1800
Turun Akatemian
perustaminen
Uskonpuhdistus
7.
Itsenäinen
Suomi
1900
Suomen
itsenäistyminen
2000
Suuri pohjansota
30-vuotinen sota
Suomen sota
2. maailmansota
1. 1232 löytyvät ensimmäiset kirjalliset tiedot Maskusta. Masku on Nousiaisten kanssa
vanhin lähteissä mainittu pitäjä. Esimerkiksi Raisio mainitaan vasta 60 vuotta myöhemmin.
2. 1438 Birgittalaisluostarin perustaminen Maskuun (siirtyy neljä vuotta myöhemmin Raisioon Ailoisten niemelle eli nykyiseen Naantaliin)
3. 1400- ja 1500- lukujen vaihteessa rakennetaan Maskun harmaakivikirkko. Ennen nykyistä kirkkoa suurin piirtein samalla paikalla lienee ollut puinen kirkko.
4. 1605 Maskun kirkkoherra Hemminki Maskulainen julkaisee virsikirjansa. Virsikirja sisältää mm. monia uskonpohdistaja Martti Lutherin virsiä.
5. 1642 ilmestyy ensimmäinen koko Raamatun sisältävä käännös suomeksi jatkaen Mikael
Agricolan alkuunpanemaa työtä. Maskun kirkkoherra Henrik Hoffman on keskeisessä osassa käännöstyössä.
6. 1800-luvun alussa maskulaisiakin ruvetaan rokottamaan isorokkoa vastaan. Kirkon osuus
on keskeinen rokotusten toteuttamisessa.
7. 2009 Lemu-Askaisten seurakunta liittyy Maskun seurakuntaan.
4
Kalle Sipilä
Syntipukki
S
K
yntipukki tarkoittaa arkikielessä sitä, jonka syyksi virhe tai epäonnistuminen pannaan. Ei ole väliä sillä, onko hän tosiasiallisesti syyllinen
vai ei.
äsite on peräisin Raamatusta: 3. Moos. 16: 1–28:ssa määrätään eläimiä uhrattavaksi israelilaisten syntien tähden. Aaron -papin piti valita kaksi pukkia, joista toinen teurastettiin pyhäkön puhdistamista varten
mutta toinen, syntipukki, sai kannettavakseen kansan kaikki synnit. Sen
sijaan että pappi olisi nopealla viillolla tappanut syntipukin, koko kansa
sai muodostaa kujan, jonka varrella jokainen sai piiskaamalla tai potkimalla osallistua pukin ohjaamiseen erämaahan.
S
itä syljettiin, pilkattiin, kirottiin ja kohdeltiin kaltoin läpi koko ihmisjoukon keskelle tehdyn kujan, kunnes se hoiperteli leirin ulkopuolelle
kuumaan ja kuivaan erämaahan vailla minkäänlaisia hengissä selviämisen
mahdollisuutta.
M
yös Jeesuksen inhimillistä elämänkohtaloa voidaan ymmärtää tästä
näkökulmasta; hänet uhrattiin syyttömänä muiden puolesta, jotta
muut olisivat sillä kertaa vapaita roomalaisten syytöksistä. ”Jos yksi mies
kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu
tuhoon” (Joh. 11:50), ennusti ylipappi Kaifas. Kristillisen uskon näkökulmasta Jumala salli tällä tavalla Poikansa tulla kaiken maailman ihmisten
syntien sovittajaksi eli syntipukiksi.
Y
leisenä, negatiivisena ilmiönä syntipukki – ajattelu elää ja voi hyvin
edelleen. Yhteisiä, ahdistavia tuntemuksia ei osata tai haluta käsitellä
yhteisössä avoimesti. Tämän seurauksena yhteisössä nousee esiin suojautuvia käyttäytymismalleja, jotka estävät varsinaisen ongelman käsittelyn. Ahdistavien tuntemusten noustessa yleinen ratkaisumalli saattaa olla
syyllisten etsiminen ryhmän sisä- tai ulkopuolelta. Syylliseksi valikoitunut
syntipukki mahdollistaa sen, että ryhmän sisäisistä ristiriidoista ei tarvitse piitata ja omaa syyttömyyttä voidaan edelleen pitää valheellisesti yllä.
S
yntipukki – ajattelu on hyvin yleistä kaikissa ihmisyhteisöissä. Kyse on
projektiosta. Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia. Tällaista viholliskuvaa voidaan kehitellä
myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista.
E
mme enää tapa syntipukkejamme. Juorujen ja sosiaalisen hylkäämisen kautta ajamme kuitenkin heidät yksinäisyyden erämaahan. Syntipukkeja synnytetään siellä missä asiat nähdään yksikertaisina ja mustavalkoisina. Siellä missä ”me” olemme laadullisesti parempia kuin ”he” tai
”ne” - siellä sokeus estää meitä kantamasta yhteisesti jaettavaa taakkaa.
Jouko Henttinen
Lemun kirkon krusifiksi.
Kuva Kirsi Koivunen
5
S a to jen l ei ri en pi top ai k k a
M
askun seurakunnan leirikeskus Mannerlahti sijaitsee Maskun kunnan Askaisten
alueella meren rannalla. Olen ollut leirikeskuksen isäntänä vuodesta 1998.
L
eirikeskus on vanha, historiallisesti arvokas rakennus, jonka Marsalkka Mannerheimin isä, Carl Robert Mannerheim rakennutti
metsästysmajaksi noin vuonna 1873 Hannulan tilalle. Carl Robert oli tunnettu uhkapeluri
ja hän hävisi suullisen perimätiedon mukaan
korttipelissä Hannulan tilan ja metsästysmajan
ja joutui myymään sen Edwin Wahlströmille
vuonna 1879. Sen jälkeen tilalla on ollut monia
omistajia. Tunnetuin on ehkä tavaratalo Wiklundin perustaja kauppaneuvos Axel Wiklund,
jonka aikakausi talossa oli vuosina 1917-1935.
Hänen aikanaan taloa kunnostettiin ja rakennettiin meren puoleiset terassit. Wiklundin aikana tehtiin myös puutarhaan kivipengerryksiä
ja istutettiin monia harvinaisia pensaita, hedelmä- ja jalopuita, joita puutarhassa vieläkin
kasvaa. Paikka on ollut myös Lepola -nimisenä
Askaisten, Lemun ja Merimaskun kunnalliskotina 1980-luvun alkuun saakka, jolloin uusi
vanhainkoti rakennettiin. Maskun ja LemuAskaisten seurakunnat ostivat Lepolan vuonna
1982. Taloa kunnostettiin parisen vuotta. Leirikeskukselle annettiin nimeksi Mannerlahti,
nimi jossa yhdistyvät Mannerheim -suvun historiallinen vaikutus ja merenlahteen viittaava
loppuosa.
L
eirikeskukseen mahtuu majoittumaan 40
henkilöä. Alakerrassa pidettäviin tilaisuuksiin mahtuu noin 100 henkilöä. Rantaan
rakennettiin saunarakennus vuonna 2001. Siinä on kaksi saunaa sekä takkahuone, jossa on
tilaa noin 15 henkilölle. Leirikeskuksen tontti
on noin 3 hehtaaria ja rantaviivaa on 150 metriä. Ympäröivä vehreä lehtometsä tarjoaa leiriytyjille monenlaista katsottavaa lintuineen ja
kasveineen.
L
eirikeskus on palvellut seurakuntalaisia
lähes 30 vuotta ja leireillä on jo toisen
polven kävijöitä. Leirikeskus on toiminnassa
ympäri vuoden. Mannerlahteen pääsee tutustumaan osallistumalla seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Retkitoimintaa on ympäri
vuoden eri-ikäisille seurakuntalaisille. Tervetuloa mukaan toimintaan ja
samalla tutustumaan tähän
kauniiseen leirikeskukseen.
Eira Nokkala
Kuva Eirasta Pirkko Kankare
Mannerlahti takapihan suunnasta.
Kuva Kirsi Koivunen
6
Yhteisvastuukeräys 2012
pureutuu ylivelkaantumiseen
Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys,
jonka avulla autetaan hädänalaisia Suomessa ja ulkomailla. Ulkomailla varat ohjataan
kehitysyhteistyökohteisiin Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä muihin
kohteisiin katastrofiapuna. Kansainvälinen
kohde on ollut mukana vuodesta 1963.
Yhteisvastuukeräys sai alkunsa,
kun vuonna 1949 Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitosta tutustuttiin Itä- ja
Pohjois-Suomen katoon ja työttömyyteen.
Hätä oli suuri ja erityisesti aliravittujen ja sairaiden lasten kohtalo kosketti vierailijoita. He
päättivät perustaa jokavuotisen keräyksen,
joka auttaisi hädänalaisia ihmisiä.
Keräys syntyi sodan jälkeisenä aikana. Sodan vuoksi suomalaisilta löytyi ymmärrystä
lähimmäisen kärsimykselle ja heillä oli vahva
yhteisvastuullisuuden henki.
Yhteiskunnan kipupisteitä
esiin nostava Yhteisvastuukeräys kehottaa
ja innostaa ihmisiä vaikuttamaan ongelmiin.
Keräyksen tavoitteena on vahvistaa lähim-
mäisenrakkauden toteutumista. Varojen
keräämisen ja avustustyön lisäksi tehtävänä
on toimia hädänalaisten äänenä ja puhua oikeudenmukaisuuden puolesta.
Tämän vuoden keräyksellä
pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista. Takuu-Säätiö käynnistää pienluottohankkeen,
jossa myönnetään halpakorkoisia pienluottoja. Kansainvälisessä kohteessa, Ugandassa,
toteutetaan pienrahoitustoimintaa, joka perustuu säästämiseen. Kun yhteisö on säästänyt riittävästi, myönnetään varoista pienlainoja.
Keräykseen voit lahjoittaa valtakunnalliselle tilille
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Käyttämällä seurakunnan viitettä varmistat osallistumisesi oman
seurakunnan diakoniatyön avustusosuuteen. Viite: 301453
Keräystuoton jako:
60% kansainväliseen diakoniaan
20% kotimaan erityiskohteelle
10% hiippakuntien diakoniarahastoille ja Kirkon diakoniarahastolle
10% oman seurakunnan diakoniatyölle
Keräyskuluihin menee noin 18 senttiä jokaista lahjoitettua euroa kohti. Valtakunnalliset
keräyskulut muodostuvat suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Kulut kustannetaan
siitä osasta keräystuottoa, jonka seurakunnat tilittävät valtakunnalliseen keräykseen.
Seurakuntien omalle diakoniatyölle menevästä osuudesta kustannuksia ei vähennetä.
www.yhteisvastuu.fi
Keräyspäällikön oppaan pohjalta
Jenni Heino
7
Pieni, villi poika
Olin vuosia sitten vetämässä teatteri-ilmaisun
kurssia eräässä jo lopetetussa peruskoulussa.
Kurssin huipennuksena valmistimme oppilaiden
kanssa teatteriesityksen.
Valitsin päärooliin sellaisen vähän villimmän
pojan. Kurssia valvova äidinkielenopettaja oli valinnastani aivan kauhuissaan. Hän oli sitä mieltä,
että tämä poika ei ikinä tulisi selviämään tästä
vastuullisesta tehtävästään. Pidin kuitenkin pääni
ja harjoitusten edetessä myös opettajan vastustus
väheni.
Tämä villi poika otti tehtävänsä tosissaan. Hän
opetteli repliikit ulkoa ennen muita, vaikka hänellä
oli jonkin sortin lukihäiriö. Hän keskittyi harjoituksissa rooliinsa intohimolla, joka jättäisi monen ammattinäyttelijän työskentelyn kauaksi taakseen.
Hän kasvoi rooliinsa ja piti huolta myös muista ryhmän näyttelijöistä. Ensi-ilta tuli ja tämä villi poika
teki hienon pääroolin. Aplodit olivat ansaitut.
Vuosia myöhemmin, viettäessäni iltaa kavereideni kanssa eräässä turkulaisessa ravintolassa,
viereeni tuli valtavan kokoinen miehenköriläs. Hän
kysyi muistinko hänet vielä? Kävi ilmi, että hän oli
se sama villi poika, joka oli näytellyt koulunäytelmässä pääroolia. Hän kiitti minua luottamuksesta
ja kertoi näytelmän olleen hänen koulu-uransa
hienoin hetki. Se oli minulle suurin kiitos ikinä tekemästäni työstä.
Tämä tapahtuma on saanut minut miettimään
onnistumisen merkitystä ihmisen kehittymisessä
ja kasvamisessa kiinni yhteiskuntaan. Ilman tätä
onnistumista tällä villillä pojalla ei välttämättä olisi
ollut kouluajastaan yhtään mukavaa muistoa.
Mitä siis onnistumiseen tarvittiin? Siihen tarvittiin vain mahdollisuus, hieman tukea ja jonkun
luottamus tämän pienen pojan onnistumiseen.
Loppu hoitui kuin itsestään.
Nykyään on ollut paljon puhetta yhteisöllisyydestä ja syrjäytymisestä. Nämä ovat asioiden
vastakkaiset päädyt. Siis jos yritetään ehkäistä
syrjäytymistä, niin pitää lisätä yhteisöllisyyttä. Eli
käytännössä - pitää antaa pienille lapsille mahdol-
lisuuksia onnistumisiin porukassa.
Yksi suurimpia huolenaiheitani on tänä päivänä
näiden positiivisten onnistumismahdollisuuksien
väheneminen.
Koulut kamppailevat rahoituksensa kanssa.
Luokkakoot kasvavat ja rahat riittävät vain kaikkein oleellisimpien oppiaineiden opettamiseen.
Mutta muitakin aineita tarvitaan. Kaikki eivät voi
olla hyviä matematiikassa. Jotkut tarvitsevat mahdollisuuden onnistumiseen kuvaamataidossa, liikunnassa tai vaikkapa juuri teatterin tekemisessä.
Jokainen on hyvä jossain!
Lisäksi monet harrastukset, joita harrastetaan
ryhmissä, ovat muuttuneet maksullisiksi. Harrastaminen seuroissa on karkaamassa vain joidenkin
paremmin toimeentulevien perheiden lasten etuoikeudeksi. Se on erittäin suuri epäkohta yhteiskunnassamme.
Voin vain kuvitella sen isän tai äidin tuskaa, joka
joutuu kieltämään lapseltaan esimerkiksi jalkapallon pelaamisen, koska rahat tarvitaan normaalin
arjen pyörittämiseen. Leipä voittaa jalkapallon.
Eikä pieni lapsi pysty vielä käsittelemään asiaa
järjellä. Hän kokee sen epäoikeudenmukaisena.
Miksi kaikki kaverini saavat pelata ja minä en? Syrjäytymisen ensiaskel on otettu.
Yhteisöllisyyttä pitää tukea. Yhdistysten ja seurojen pitää pystyä miettimään sellaisia järjestelyjä, että myös vähemmän tienaavilla vanhemmilla
on mahdollisuus lähettää lapsensa harrastamaan
ryhmässä vaikkapa juuri jalkapalloa tai teatteria.
Nämä ovat hyviä paikkoja ryhmässä toimimisen
opetteluun ja sitä mahdollisuutta ei keneltäkään
saisi evätä. On tärkeää saada kuulua johonkin.
Myös meidän vanhempien tehtävä on taata näille pienille pojille ja tytöille näitä onnistumisen
mahdollisuuksia ihan tavallisessa arjessa. Tarvitaan vain mahdollisuus, hieman tukea ja jonkun
luottamus tämän pienen lapsen onnistumiseen.
Kiitos tulee vuosien päästä, mutta se on isoin
mahdollinen kiitos.
Valtteri Roiha, teatterintekijä
Miestenpiiri 15 vuotta
M
askun kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja
Asko Hömppi kutsui seurakunnasta kymmenen eläkeläismiestä pullakahville. Tarkoituksena
oli Miestenpiirin perustaminen. Kirkkoherra Esko
Helmi antoikin siihen kokeiluluvan. Kahdeksan tuli
paikalle, näistä on vieläkin toiminnassa mukana:
Asko Hömppi, Unto Lampo, Heikki Niittymäki, Aapo
Puttaa ja Jaakko Vilhonen.
K
okoontumisen alkamisajaksi sovittiin klo 12.00,
mutta se rikkoi päivärytmin, joten alkamisajankohdaksi valittiin 9.30 ja päättymisajaksi 11.00. Sovittiin, että sitä ei ylitetä, käytäntöä noudatetaan
edelleenkin.
A
lussa miehiä kutsuttiin henkilökohtaisesti mukaan, mutta nykyään uudet jäsenet liittyvät
toimintaan oma-aloitteisesti. Ryhmä on kasvanut
tasaista tahtia: 2002 - 13 miestä, 2006 - 26 miestä,
2010 - 35 miestä ja nyt 42 miestä. Huomattavaan
kasvuun on vaikuttanut suurten ikäluokkien eläköityminen. Kokoonnumme normaalina työaikana,
jolloin vain eläkeläisillä on mahdollisuus toimintaamme.
K
T
eskuudestamme on siirtynyt ajasta ikuisuuteen
neljä miestä: Aimo Oivanen, Antero Elovaara,
Pekka Aho ja Raimo Jokinen.
oimintamme on käsittänyt mielenkiintoisia luentoja eri uskonnoista kirkkoherra Jouko Henttisen johdolla. Myös Terveyskeskuksen lääkärit ja
kunnan johtajat ovat olleet luennoimassa. Kuuluisin esitelmöitsijämme oli professori Sakari Orava,
jonka aiheena oli parantava veitsi.
U
lkopuolisina luennoitsijoina ovat olleet mm.
lääkäri Esa Aronen, professori Pentti Huovinen, papeista Jorma Kalajoki ja EU –parlamentaarikkona tunnettu Timo Järvilahti, sekä kirjailija
Heikki Palmu. Raimo Läksy ja Heikki Niittymäki,
miestenpiirin kirjailijat, ovat esitelleet omia kirjojaan, joista heräsi vireää keskustelua.
K
anttorilla on ollut tapana laulattaa Miestenpiiriä kerran lukukaudessa, mikä on toiminut
hyvin, koska joukossamme on aktiivisia laulun harrastajia.
T
alkootoimintamme on ollut aktiivista. Suurin
kohteemme on ollut ystävyysseurakuntamme
Harju Madisen pappilan kunnostus. Rakensimme
sinne kokonaan uuttakin, autotallivaraston ja kuistin. Osa Miestenpiiriläisistä on ammattitaitoisia rakennusmiehiä, joiden johdolla tämä on ollut mahdollista.
J
o vuonna 1997 solmimme Suomen Lähetysseuran kanssa kummilapsisopimuksen ja olemme
tukeneet Afrikan kohteita ja päiväkoteja arviolta
3000 eurolla.
M
S
iestenpiiri on talkoilla kunnostanut Saunaparonin tiloja ja näin tukenut maskulaisia
uimareita.
eurakunnan tapahtumissa olemme avustaneet
liikenteen ohjaajina ja hautausmaan siivoamisella keväällä ja syksyllä. Yleensäkin Miestenpiiri
on toiminut ”työrukkasena” pääsiäis- ja joulujuhlien tilaisuuksissa.
T
utustumismatkoja olemme tehneet ympäri
maakuntaa. Kun tähän vielä lisätään perinteiset risteilyt, on ohjelmamme tullut kohtalaisen
nopeasti toimintakauden alussa täyteen. Ohjelmaa
on tarvittukin, koska näin suurella ryhmällä pelkkä
keskustelu ei enää ole luontevaa. Toimintaamme
on siis runsaasti, maustettuna sopivalla määrällä
hengellisyyttä.
Heikki Niittymäki
Miestenpiiri Altin majalla 2009. Kuva Kirsi Koivunen
9
A s a nt e P i rkko ja Eero !
Maskun seurakunnan nimikkolähetit Eero ja
Pirkko Junkkaala vierailivat syksyllä Maskun
seurakunnassa kertomassa lähetystyöstään
Tansaniassa.
Eero Junkkaala syntyi Helsingissä. Alakouluikäisenä muutettiin Lempäälään, ja siellä ollut nuorisoherätys tempaisi hänet mukaansa. Eero ei ollut kristillisestä kodista lähtöisin,
mutta tuon myötä hän tuli uskoon 14-vuotiaana. Se on ohjannut elämän suuntaa niin,
että se johti ensin Helsingin Raamattukouluun ja myöhemmin teologian opintoihin.
Pirkko syntyi pappisperheen kahdeksantena
lapsena ja vietti lapsuutensa ensimmäiset
vuodet Muurlassa Salon seudun evankelisen
opiston pihapiirissä. (Allekirjoittanut muuten on käynyt oman rippikoulunsa ko. opistossa v. 1962.) Pirkon äiti oli opiston rehtorina. Muita lapsuuden kotipaikkoja olivat mm.
Karkkila, Ähtäri ja Lemu. Lapsuutta sävytti
pappilamiljöössä asuminen, kirkossa käynti,
pyhäkoulu ja lähetyspiirit, perheen yhteiset
Siionin kanteleen lauluillat ja vanhimman sisaren lähteminen Japaniin lähetystyöhön v.
1958. Helsingin Raamattuopistossa Eero ja
Pirkko kohtasivat ja he avioituivat myöhemmin.
Maskun vierailulla Pirkko ja Eero Junkkaala
kävivät monissa tilaisuuksissa. He kertoivat
kuvien ja sanojen myötä lähetystyöstä ja
tansanialaisten elämästä. Eero saarnasi kirkossa. He kävivät Maskun seurakuntatalolla
miesten piirissä ja Kaiken Maailman Kerhoissa Lemussa, Askaisissa ja Maskussa. Koulu10
vierailuilla alakouluissa oppilaat saivat kuulla
kuinka tansanialaiset jo hyvin nuorena joutuvat auttamaan perheen elannon hankkimisessa. Junkkaalat olivat mukana myös
Kaffepaussissa, Lemun torstaipiirissä sekä
Kurittulan koulun hienossa YK-juhlassa. Naisten raamattupiirissä luettiin Raamattua ja
sen jälkeen keskusteltiin luetusta. Eero asiantuntijana antoi selventäviä lausuntoja tapauksista eli miten niitä olisi ymmärrettävä,
esim. kuuman lähteen parantava vaikutus
yhden sairaan kohdalla Johanneksen evankeliumissa.
Mitä meidän pääasiassa hyvissä oloissa elävien ihmisten tulisi oppia nimikkolähettiemme kertomuksista? Ensinnäkin Tansaniassa
kunnioitetaan vanhuksia aivan eri tavalla
kuin Suomessa. Iäkkäät ihmiset asuvat perheen keskellä ja heistä huolehditaan hyvin.
Tosin siellä keski-ikä on vielä varsin alhainen
eli n. 51 vuotta. Keskiarvoa alentaa suuri lasten kuolleisuus. Olosuhteiden takia elämä
on kovaa. Tansania on köyhä maa, mutta
kristittyjen määrä Afrikassa nousee ollen jo
50 % asukkaista.
Tämä kertomus oli varsin vähäinen raapaisu
siitä, mitä lähetystyöntekijät ovat tehneet
tansanialaisten hyväksi. Me emme välttämättä ymmärrä, miten niin vaikeissa olosuhteissa tullaan toimeen. Olen kuullut, että
kekseliäisyys auttaa afrikkalaisia pärjäämään
vaikeuksissaan. Me ns. länsimaalaiset voimme vain yrittää oppia tästä kiireettömästä
elämäntavasta ja myös oppia rakastamaan
lähimmäisiämme.
Pekka Koskinen
Kuvat Pekka Koskinen
Työntekijä framil
Pirjo-Liisa Nurmi alias
Piipi
Talvitapahtumassa 12.2. Mannerlahdessa Piipi toimi
kuuluttajana. Kuva Jarmo Nurmi
1. Miten pitkään olet ollut töissä Maskussa?
Olen aika uusi työntekijä Maskussa, lokakuusta 2010 alkaen. Sitä ennen olin naapuriseurakunnassa 20 vuotta lapsi- ja perhetyössä.
2. Onko työympäristö sinä aikana muuttunut?
Pitkään alalla työskennelleenä olen saanut
ilokseni olla mukana siinä kasvuprosessissa,
kun päiväkerhotyöstä on kehittynyt laajempi
lapsi- ja perhetyö. Seurakunnissa on viisaasti
ymmärretty, että kohtaamme lapsen lisäksi
myös koko perheen. Työympäristööni kuuluu Masku-Lemu-Askainen -alueilla päivä-,
perhe- ja ip-kerhoja, pyhäkoulu- ja perhetyötä sekä yhteistyötä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Työtiimini koostuu 11 lastenohjaajasta, perhetyön papista ja perhetyön
diakonista.
3. Mikä sai ryhtymään nykyiseen työhösi?
Koin, että minut johdatettiin tälle alalle, kun
siirryin pois kaupalliselta alalta. Minulle on
tärkeää saada olla mukana seurakunnan tärkeässä tehtävässä lasten ja lapsiperheiden
rinnalla kulkijana ja vanhempien tukena lapsen kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa, missä
kristillinen kasvatus on luontainen osa sitä.
4. Olisitko vaihtanut päiviä pois?
Olen kiitollinen, että saan tehdä sitä työtä,
mikä on sydäntäni lähellä ja mihin tunnen
kutsumusta. Ainahan on sekä hyviä että huonompia päiviä, mutta kaikki ne ovat elämän
rikkaudeksi sekä opiksi.
5. Miltä seurakuntien yhdistyminen ja sen
myötä kasvu on tuntunut?
Tulin työhön tähän seurakuntaan vasta yhdistymisen jälkeen. Asiakkaana olen tosin tutustunut seurakunnan työhön ennen yhdistymistä, kun omat lapseni kävivät Maskussa
päiväkerhoa. Työssä olen kokenut myönteisenä sen, että voimme vaihtaa kokemuksia ja
ideoita ja siten oppia toinen toisiltamme. Se
rikastuttaa työtämme ja auttaa meitä toimimaan yhdessä.
6. Mitä harrastuksia löytyy?
Oma hevonen vie vapaa-ajasta suuren osan,
mutta myös musiikki on ollut aina minulle
rakas harrastus. Nykyään soittelen ja laulelen lähinnä omaksi ilokseni, kirkkokuorossa
lauloin aikoinaan parisenkymmentä vuotta.
Lukemisellekin yritän löytää aikaa ja nyt viime aikoina olen innostunut uudelleen myös
käsitöistä.
7. Miten paljon harrastuksille ja perheelle
jää aikaa?
Koska työ on niin mieluista, tulee sille annettua enemmänkin aikaa kuin vain työpäivän
pituus. Hevonen vaatii joka tapauksessa
oman huolenpitonsa, joten sille on aina löydyttävä aikansa. Aikuiset lapsemme asuvat
lähellä, heidän kanssaan tapaamme tai soittelemme usein. Vuorokausi saisi kestää pidempään tai viikkoon voisi lisätä vielä yhden
päivän.
8. Ja mikä pikku pahe löytyy?
Olen aamuntorkku ja illanvirkku. Olen kuin
pikkulapsi, joka ei haluaisi millään nukkumaan. Tiedän, että olen aamulla väsynyt,
mutten silti menisi ajoissa yöpuulle. Puoliso
joutuu aina välillä patistelemaan.
Tom Lustig
11
Pallo haltuun!
S
eurakuntatalon alakerran eteinen on
täyttynyt alakoululaisten kengistä ja
takeista. Kerhohuoneesta kantautuu laulua ”Samalla pallolla me elämme kaikki,
lapset Jumalan, suuren mahtavan…” Kaiken Maailman kerho on alkamassa.
P
ari viikkoa aikaisemmin Kirsi, Sirkku
ja Ulla kiersivät kouluissa kertomassa ekaluokkalaisille kerhosta. Samalla he
jakoivat näille sekä entisille kerholaisille
tekemänsä kerholehdet. Lehdessä kerrotaan jo seuraavan kerhoillan teemasta,
joka tällä kertaa on Tansania.
Kaiken Maailman Kerhossa askarrellaan usein. Tässä tehdään Paavalin lähetysmatkan laivoja. Kuva Kirsi Koivunen
K
erhoillassa helppikset, eli entiset jo
yläkouluun siirtyneet kerholaiset, ovat
kirjoittaneet päiväkirjaan tällä kertaa mukaan päässeitten kerholaisten nimet. He
ovat myös hoitaneet arpojen myynnin ja
avustavat muutenkin kerhossa.
T
Etiopialaiset Kes Sakkeus ja hänen vaimonsa vierailivat Suomessa 2009 ja kertoivat elämästään myös kerholaisille.
Kuva Kirsi Koivunen
ällä kertaa saimme kerhoon vierailijaksi nimikkolähettimme Pirkko Junkkaalan. Hän kertoo elämästä ja lähetystyöstä
Tansaniassa kuvien ja esineiden avulla.
Kerholaiset esittävät upeita kysymyksiä,
joihin me kerhon veturit yritämme vastata parhaamme mukaan. Tämän jälkeen on
tullut aika laittaa kädet ristiin ja rukouksessa muistaa asioita ja ihmisiä, joista on
edellä kuultu.
A
skartelukin liittyy aina tavalla tai toisella illan teemaan. Tällä kertaa tehdään heijastimia Afrikan eläinkuvioilla.
Kerhossa on tehty rumpuja, helmiä, enkeleitä, leluja… Yleensä askartelun saa
mukaansa, mutta on kerhossa valmistettu
myös yhteistöitä ja myyjäistuotteitakin.
Kartat saattavat olla hieman erilaisia kuin olemme tottuneet!
Tässä tutkitaan 2011 Yhteisvastuun aihetta ja Mosambikin
kangaskarttaa. Kuva Kirsi Koivunen
12
I
llan varmaan odotetuin hetki on arvonta. Onnekkain saa valita ensiksi ja joku
on aina viimeinen, mutta voittoja on kaikille arvan ostaneille. Meidän aikuisten
on joskus vaikea arvata mitkä voitoista
kerholaisten mielestä ovat kivoimpia. Tällä kertaa arpajaistuotolla hankitaan leikkivarjo Mafingan orpokodin lasten iloksi.
I
K
lta päättyy maisteluun. Nyt tarjolla on
tansanialaisia banaanimunkkeja. Suu
makeana on mukava lähteä kotiin.
aiken Maailman kerho on aloittanut
toimintansa vuonna 1995 Maskussa,
mutta nykyään kerho toimii myös Lemussa ja Askaisissa. Kerho kokoontuu neljä
kertaa vuodessa vaihtuvina viikonpäivinä.
Näin siihen voivat helpommin osallistua
myös ne lapset, joilla on paljon harrastuksia. Tosin aivan ensimmäisen kerhoillan
jälkeen yksi tyttö tuli kysymään ”onks tää
kerho ens viikollakin?”
Ulla Hännikkälä
Lähetysmyyjäisissä myytiin Kaiken Maailman kerholaisten
askarteluja. Kuva Kirsi Koivunen
Seuraavat
Kaiken Maailman
Kerhot:
*Ti 17.4. klo 18-19.30
Maskun seurakuntatalolla.
Ilmoittautuminen
[email protected] tai
044 722 5430
*To 19.4. klo 17-19 Lemun pappilassa ja
*Ke 18.4. klo 17-19 Askaisten
seurakuntatalossa.
Ilmoittautuminen
[email protected] tai
044 722 5431
Tansaniassa nimikkolähettimme Markku Wilenin kiertelevät
saarnaajat saivat hyvän kulkuneuvon. Yksi pyöristä on Kaiken Maailman Kerhon lahja. Kuva SLS
Mafingan orpokodin lapset leikkivät uudella varjolla.
Kuva Milla Koski
U us i lo go!
S
eurakunnan viestintään on viime vuosina kaivattu uudistusta.
Olemme halunneet tehdä viestinnästämme helposti tunnistettavaa, nykyaikaisempaa ja yhtenäisempää. Halusimme tunnuksen
sekä sähköiseen että painettuun viestintäämme. Logon, joka yhdistäisi kolmen eri alueen seurakuntalaisia ja olisi aikaa kestävä.
Toivomme valitun logon ilmentävän näitä pyrkimyksiä.
L
iikkeelle lähdettiin keväällä 2011 Turun Aikuiskoulutuskeskuksen graafisen viestinnän kouluttajan Janne Nummelan
vinkistä. Jo 2009, siellä ammattitutkintoa suorittaessani, hän ehdotti meille tunnuksen suunnittelukilpailua. Lokakuussa 2011 valmistelujen jälkeen julistimme siis kilpailun avatuksi Tuakk:n
julkaisugraafikoiksi opiskelevien ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoa suorittavien parissa.
S
aimme marraskuun lopussa 48 tunnusehdotusta! Perusteellisen pohdinnan jälkeen neljä suoriutui jatkotyöskentelyyn. Kirkkoneuvoston jäsenten palautteisiin perehtyen seurakunnan
tiedotustiimi teki päätöksen tammikuun alussa. Voittajaksi valittiin Tari Hirvosen ehdotus. Tunnuksen julkistaminen oli su 18.3. kirkkoherra Jouko Henttisen virkaanasettamisen juhlapäivänä,
jolloin oli paljon väkeä liikkeellä.
T
ari Hirvonen saattaa loppuun tunnuksen käyttöönottoon tarvittavat viestinnän muutokset
vielä tämän vuoden aikana. Jatkossa näet seurakunnan viestinnässä oheisen logon yhä useammin ja tiedät varmasti että Maskun seurakunta on liikkeellä!
Kirsi Koivunen
T e rvetul oa
juutalaisel l e pä ä si äi sate ri al l e
K
e 4.4. klo 18.00-20.30 on tarjolla juutalainen Seder-pääsiäisateria Maskun seurakuntatalossa.
Aterialla käymme läpi juutalaisen pääsiäiskertomuksen samalla maistellen symbolisia ruokaaineita, kuten happamatonta leipää, katkeria yrttejä ja juomme neljä viinimaljallista (rypälemehua).
Välillä laulamme aiheeseen sopivia lauluja. Lopuksi nautimme kunnon kana-aterian jälkiruokineen. Eläydymme vanhan liiton ateriaan, jota vietämme kristillisen tulkinnan mukaan. Tämän tyyppisen
aterian myös Jeesus vietti opetuslasten kanssa viimeisenä iltana ennen vangitsemistaan ja samalla asetti ehtoollisen.
l
Kuva Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä
14
lmoittaudu viim. pe 30.3. Ullalle 02 533 2111. Aikuiset 15 €, lapset 7.50 €. Illan isäntänä on Antti Ijäs Suomen Raamattuopistosta.
Tervetuloa
...konsertteihin!
To 12.4. klo 18 Maskun seurakuntatalossa
Idän ihmeet (ks. www.idänihmeet.fi).
Vapaa pääsy kaiken ikäisille.
Su 25.3. klo 18 Maskun kirkossa
Bachia paastonaikaan.
Andreas Helling, sello.
Su 22.4. klo 18 Maskun kirkossa
Valon konsertti.
Maskun kirkkokuoron yhteisjuhlakonsertti
Sauvo-Karunan kirkkokuoron kanssa.
Su 29.4. klo 18 Lemun kirkossa
Kevätilta kirkkomaalla.
Jouni Kuorikoski, baritoni,
Kari Vuola, urut.
To 17.5. klo 18 Maskun kirkossa
Häämusiikki-ilta.
Tom Lustig, urut,
Samuli Takkula, urut.
Su 27.5. klo 18 Askaisten kirkossa
Lied- konsertti.
Askaisten kesäkonserttisarjan avaus.
Samuli Takkula, baritoni,
Ilmari Räikkönen, piano.
...myyjäisiin
Lähetysmyyjäiset
Su 1.4. noin klo 11
Maskun seurakuntatalossa.
Pääsiäismyyjäiset
Su 1.4. klo 12-13
Lemun rukoushuoneella.
Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
15
Itella Kotisuora
Tervetuloa
kirkkoon!
Maskun
kirkko
Su 25.3. klo 10 jumalanpalvelus.
Kirkkokahvit.
Su 1.4. Palmusunnuntain
jumalanpalvelus.
Ma 2.4. klo 18-19 kirkko on auki
hiljentymistä varten.
Klo 19 iltakirkko.
Ti 3.4. klo 18 gospellauluilta.
Ke 4.4. klo 17.30 iltakirkko.
To 5.4. klo 13 Kiirastorstain
päiväehtoollinen.
To 5.4. klo 19 Kiirastorstain messu.
Pe 6.4. klo 10 Pitkäperjantain
jumalanpalvelus.
Su 8.4. klo 7 Pääsiäismessu ja
ylösnousemusjuhla.
Ma 9.4. klo 10 2. Pääsiäispäivän
jumalanpalvelus.
Su 15.4. klo 10 jumalanpalvelus.
Su 22.4. klo 10 messu ja 70 ja 75-v
yhteissynttärit.
Su 29.4. klo 10 jumalanpalvelus.
Su 6.5. klo 10 jumalanpalvelus.
Su 13.5. klo 10 Äitienpäivän
jumalanpalvelus.
To 17.5. klo 10 Helatorstain
jumalanpalvelus.
Su 20.5. klo 10 jumalanpalvelus.
Su 20.5. klo 15 Nuorten Kirkkojuttu.
Su 27.5. klo 10 Helluntain messu ja
Kultainen konfirmaatio.
Lemun
kirkko
Su 25.3. klo 12 messu ja Marttojen
kirkkopyhä.
To 5.4. klo 19 Kiirastorstain messu.
Su 8.4. klo 10 Pääsiäispäivän
jumalanpalvelus.
Su 22.4. klo 12 jumalanpalvelus.
Su 29.4. klo 15 Nuorten Kirkkojuttu.
Su 13.5. klo 10 Äitienpäivän
jumalanpalvelus.
Su 27.5. klo 12 Helluntain
jumalanpalvelus.
Askaisten
kirkko
Su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain
jumalanpalvelus.
Pe 6.4. klo 10 Pitkäperjantain
jumalanpalvelus.
Su 15.4. klo 12 jumalanpalvelus.
Su 6.5. klo 10 jumalanpalvelus.
Su 20.5. klo 12 messu.
La 2.6. klo 10 jumalanpalvelus ja
Ritaripuiston juhlan kirkkokahvit.
Tarkimman viikko-ohjelman
löydät Maskulaisen Kirkkotieltä
tai...
www.maskunseurakunta.fi