Jousentekijän perus-sanasto, koonnut Ilkka Seikku
Transcription
Jousentekijän perus-sanasto, koonnut Ilkka Seikku
Jousentekijän perus-sanasto, koonnut Ilkka Seikku http://p1.foorumi.info/lukkaro/ ____________________________________________________________ Aihio (steivi) Työstämätön jousi- tai nuoli-aihio. Esim. katkaistu tuomikeppi on steivi, jos ollaan aikeissa siitä tehdä jousi. Kaapelijousi Esim. eskimoiden käyttämä jousityyppi, jossa jousen selässä kulkee vahva jännekaapeli sidottuna selkään kiinni. Barrelointi Nuolen kaventaminen keskeltä molempia päitä kohti. Keskiosasta saadaan siis jäykempi. Barrelointi on suosittua etenkin pituusammuntanuolissa. Kahva Jousen keskellä kohta josta pidetään kiinni. Kahva voi olla muotoiltu tai ilman mitään ihmeempää muotoa. B-jousi Vireessä ollessaan sivuprofiililtaan B-kirjainta muistuttava jousi. Yleensä lyhyt, keskeltä vastakäyräinen jousi, jonka lavat myötäkäyrät. Keppijousi (stickbow) Poikkileikkaukseltaan pyöreä jousi, joka usein vähintäänkin selkäpuolelta on puun pintaa. Tai mahdollisimman vähän pyöreästä poikkeava, suora, lyhyt tai pitkä jousi. Dackron Yleinen kaupallinen keinojänne, josta tehdään jousenjänne punomalla se halutun vahvuiseksi. Deflex Myötäkäyryys, eli käyryys ampujaan päin. D-jousi (D-profiilinen jousi) Poikkileikkaukseltaan D-kirjaimen mallinen (pitkä)jousi. Vatsa siis selkeästi kupera. Eläinliima Eläinperäisistä aineksista (jänne, nahka ym.) tehty liima-aine. Kolmen sormen ote (Välimeren ote) Etu-,keski-ja nimetönsormilla jänteestä pidettävä ote jännitettäessä jousi. Nuoli on etu-ja keskisormen välissä. Komposiittijousi Useammasta kuin yhdestä osasta valmistettu jousi. Esim. jousi jossa on laminoitu jousen selkä ja vatsapuolet eri materiaaleista. Lattajousi Suunnilleen ampujan mittainen tai pitempi, tasavatsainen jousi. Flatbow katso "lattajousi" Lattiatilleröinti Jousen teon vaihe jossa lattiaa tai jalkaa vasten taivutetaan jousen lapoja, jotta saadaan ne suunnilleen samaan tapaan taipumaan. Ns. karkea tilleröinti, josta jatketaan varsinaiseen tilleröintiin. Floortillering katso "lattiatilleröinti" Longbow katso "pitkäjousi" Handshock Ammuttaessa jousikädessä tuntuva tärähdys. Läpitaipuva Jousi jossa myös kahvan kohta taipuu. Tilleri on täydessä vedossa tasaisesti kaareva. Höyryttäminen Vesihöyryllä voidaan lämmittää ja kostuttaa jousta esim. vastakäyrien taivuttamiseksi. Höyryttämiseen käy esim. putki jonka yläpää on suljettu ja alapuolelta johdetaan höyry putken sisään. Jousi on putkessa ja höyrystyy. Höyryttää voidaan myös esim. vain lavan kärki jos halutaan taivuttaa kärkiä. Lusto Puun vuosikasvukerros. Kevätkasvu näkyy lehtipuissa paksumpana ja vaaleampana. Kesän loppua kohti mennessä kasvu hidastuu ja kerros näkyy ohuena ja tummana. Talvella puu ei kasva. Ikkunaleikkaus Erityinen nuolihyllyn yläpuolelle, kahvan toiseen yläsivuun tehty avarrus. Harvoin käytössä perinteisissä puujousissa. Lyhytjousi Selvästi ampujaa lyhyempi jousi. Pituus riippuu ampujasta, yleensä lyhytjouset ovat alle 150cm pituisia. Jousiampujan paradoksi Nuolen ampumistapahtumassa nuoli taipuu kiertäen jousen kahvakohdan ja väin vältytään nuolen suunnanmuutokselta sen viistäessä kahvaa. Myötäkäyryys Ampujaan päin oleva käyryys jousessa. Jännesilmukka Jänteen päässä oleva silmukka, joka kiinnitetään jousen lavan kärkeen. Jännevahvisteinen jousi Jousi jonka selkäpuolelle on laitettu kerroksia eläimen jännettä. Jännevahvistus lisää jousen voimaa ja kestoa. Jänneväli Vireessä,(ei siis jännitetyssä) olevassa jousessa se mitta, joka on kahvan vatsapuolelta jänteeseen. Nipistysote Peukalolla ja etusormella nuolesta kiinni pitäminen jännitettäessä jousta. Nokki Jänteelle tehty ura jousen lapojen kärjissä sekä nuolen perässä. Nokinpaikka Jänteellä, jännevahvisteen kohdille tehty paksunnos tai erillinen metallirengas, johon nuolen nokki voidaan "lukita" tähtäyksen helpottamiseksi. Jännittäminen Jousen vetäminen täyteen vetoon. Nuolihylly Jousen kahvan kohdalla pieni ulkonema(joko kahvaan veistetty tai erillinen liitetty kapale), jonka päällä nuoli lepää. Harvemmin käytössä etenkään yksipuisissa jousissa. Jäykkäkahvainen jousi Jousi, joka ei taivu kahvan kohdalta lainkaan. Nuolirunko Nuolen varsi. Paahtaminen Jousen vatsaa voidaan lämmittää jotta saadaan vatsapuolta kovemmaksi ja väin myös jäykemmäksi. Paahtaminen suoritetaan lämmittämällä pikkuhiljaa vatsapuolta kunnes se alkaa hieman tummua. Lämmön pitää mennä koko puun läpi, mutta selkä puoli ei saa kuumentua yhtäpaljon kuin vatsa. Pauna 1pauna=0,45kg Jousen vetovastus ilmoitetaan paunoina. Esim. 40paunainen jousi, tarkoittaa, että sitä täytyy vetää 40paunan voimalla, eli n.18kilon voimalla. Pitkäjousi Englantilaisten sotajousistaan käyttämästä termistä "longbow" suora suomennos. Pitkäjouseksi kutsutaan jousia jotka ovat vähintään ampujan mittaisia ja lavat ovat suunnilleen yhtä pitkät. Varsinainen longbow yhdistetään englantilaisten käyttämiin pitkiin, joskus sarvinokein varustettuihin sotajousiin, jotka yleensä valmistettiin marjakuusesta. Siklaus Työtapa jolla jousen lapoja ohennellaa tilleröintivaiheessa. Siklauksen voi tehdä erityisellä siklillä tai vaikka puukolla, lasinpalalla tms. työntäen tai vetäen terää ikäänkuin laahaten. Siyah Etenkin aasialaisten jousten lapojen erillinen jäykkä kärkiosa, joka taivutettu vastakaarelle. Spine Nuolen taipumislujuus. Stickbow katso "keppijousi" Sulitus Kohta jossa sulat kiinnitettynä nuolirunkoon. Sekä sulkien kiinnittäminen nuoleen. Primitiivijousi Yleensä tällä tarkoitetaan kivikaudella tunnetuilla materiaaleilla ja "työkaluilla" valmistettua jousta. Suojapunos Jänteeseen nuolennokin kohdalle punottu vahvennos, joka estää itse jännettä kulumasta. Propelli Jousen lapojen kierteisyys eri suuntiin, joka johtuu puun kierteisestä kasvutavasta. Puun kuivumisen aikana propellia saattaa muodostua joskus hyvinkin paljon. Myös nuolen sulituksessa sulkien suuntaisuus takaapäin katsottuna. Stakkaus(stack) Jännitettäessä jousta vetovastus kasvaa liian nopeasti. Recurve Lapojen kärjistä vastakäyrä Syy Puun kasvukerros. Syyt näkyvät viivoina halkaistun puun sivussa. Reflex Vastakäyryys, eli käyryys ampujasta pois päin. Take-Down Jousi Kahteen tai useampaan osaan purettavissa oleva jousi. Reflex-Deflex Jousi jossa keskiosa myötäkäyrä ja lavat vastakäyrät. Tilleri Jousen lapojen taipuma. Jousen lapojen taipuessa tasaisesti, sanotaan jousen olevan tillerissä. Sarana Tilleröintivirhe, lavassa kohta joka taipuu enemmän kuin muut kohdat ja aiheuttaa näin tuon saranakohdan vierellä olevien alueiden pysymisen suorana ja rasituksen keskittymisen saranakohtaan. Sarvijousi Jousi jonka vatsapuolelle on liimattu onttosarvisen eläimen sarvituppea. Sarvinokki Sarvesta(useimmiten onttosarvisen sarvitupesta) tahty nokki. katso "nokki" Selkä Jousen se puoli joka on ampujasta poispäin. Selystetty Jousi jonka selkäpuoli on peitetty jollain. Esim. jänteillä tai raakanahalla. Selystäminen Jousen selkäpuolen päällystäminen jollain materiaalilla. Setti Myötäkäyristymä Sikli Työkalu jota käytetään siklauksessa Selfbow katso "yksipuinen jousi" Steivi katso "aihio" Tilleripuu Vartavasten jousen tilleröintiä varten valmistettu alusta jossa jousen taipumista voi seurata. Tilleröinti Jousta veistettäessä, koetetaan saada jousen lavat taipumaan tasaisesti. Taipumista säädellään pääsääntöisesti veistämällä vatsapuolelta materiaalia pois, jolloin siltä kohtaa lapa taipuu enemmän. Tukkikytky Jänteen toisessa päässä oleva helposti avattava solmu, joka on jätetään vireestä poistossa lavan kärkeen. Vastakäyryys Ampujasta poispäin oleva käyryys jousessa. Vatsa Jousen se puoli joka on ampujaa kohti. Vaistoammunta Ilmain tähtäinlaitteita suoritettu ampuminen, jossa tähtäys perustuu lihasmuistiin. Vetopituus Täydessä vedossa mitta jousen keskikohdalta kahvan vatsapuolelta jänteeseen. Viini Nuolikotelo Vireestä poisto Jänteen toisen pään, yleensä kiinteän silmukan ottaminen pois lavan kärjestä. Silmukkaa ei oteta soin lavan ympäriltä, vaan se lasketaan vain alas. Virittäminen Jousen laitto ampumakuntoon. Jänne kiinnitetään lapojen kärkiin. Yksipuinen jousi Jousi joka on tehty yhdestä puusta, liittämättä siihen mitään.