Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin - Esri

1/2012
Asiakaslehti
ArcGISin käyttö
lisääntyi korkeakouluissa
26
Itella optimoi
jakelureittinsä 6
Ajankohtaista asiaa
Sovelluskohteita
Tuotetietoa
Käyttäjävinkkejä
Vapautuva data helpottaa
paikkatiedon hyödyntämistä
10
Flex Viewer GTK:lle
sovelluskehykseksi
30
Uutisia
Tapahtumia ja koulutusta
Pääkirjoitus
1/2012
”Paikkatieto tuo bisneshyötyjä
integroitumalla saumattomasti
muuhun liiketoimintatietoon.”
Jukka Rouhe
Toimitusjohtaja
Esri Finland
Vielä 1990-luvulla GIS-asiantuntijat puursivat ArcGIS Desktop -ohjelmistoilla
yksikseen omassa nurkassaan. ArcGIS Serverin myötä koko organisaatio pääsi
kiinni paikkatietoon. Nyt Esri tarjoaa jo paikkatietopalveluja myös pilvestä,
johon kaikilla käyttäjillä on pääsy ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla.
Samaan aikaan julkisen datan vapautumisen kanssa Esri kehittää yhä
parempia välineitä paikkatiedon hyödyntämiseen. ArcGIS 10.1 sisältää koko
joukon käyttäjien toivomia uusia ominaisuuksia. Uutta on myös mahdollisuus
saada monipuoliset ja jopa eri toimialojen tarpeisiin sovitetut paikkatietoresurssit käyttöön valmiiksi pystytettynä pilvipalveluna Subscription-pohjaisesti.
Asiakkaat maksavat tarpeidensa mukaan skaalautuvasta Subscriptionpalvelusta tietyn kuukausihinnan eivätkä siis joudu investoimaan laitteisiin ja
ohjelmistoihin etupainotteisesti. Riskit vähenevät, paikkatiedon käyttöönotto
nopeutuu ja ylläpito helpottuu.
Aivan uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen nimenomaan
yritysten liiketoiminnassa tarjoaa Esrin uusi Location Analytics -tuoteperhe.
Siihen kuuluvat muun muassa Esri Maps for Office, Esri Maps for Sharepoint
ja Esri Maps for IBM Cognos. Niiden avulla liiketoimintaa päästään nyt tarkastelemaan ja analysoimaan täysin uudesta näkökulmasta kaikille käyttäjille jo
ennestään tutuissa ympäristöissä. Paikkatieto tuottaa bisneshyötyjä integroitumalla saumattomasti muuhun liiketoimintatietoon.
Pohjois-Amerikan markkinoilla Location Analytics -perheeseen on jo tarjolla
myös kokonainen Esri Business Analyst Suite, joka sisältää paikkatietopohjaisen liiketoiminta-analytiikan kattavat ratkaisut Desktop-, Server- ja Onlineversioina. Paikkatietovälineiden lisäksi tuotteet sisältävät valtavan määrän
valmista dataa analytiikkaa varten. Selvitämme parhaillaan, miten saisimme
tuotteiden mukana tarjottua vastaavaa paikallista dataa myös Suomessa.
Parhaiten Esrin paikkatietoteknologian kehityksestä pysyy ajan hermolla
osallistumalla 23.–27. heinäkuuta San Diegossa Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin. Yli 13 000 osallistujalle on tarjolla satoja käyttäjäesityksiä,
workshopeja ja demoesityksiä. Konferenssissa voi keskustella Esrin asiantuntijoiden kanssa ja solmia kontakteja kollegoihin ympäri maailman. Ohjelmassa
ovat laajasti esillä kaikki ajankohtaisimmat aiheet, kuten ArcGIS 10.1, mobiiliteknologia ja pilvipalvelut. ■
3
1/2012
Julkaisija
Esri Finland Oy
Esri Finland Oy:n asiakaslehti
ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Osoitelähde: Esri Finland Oy:n
asiakas- ja markkinointirekisteri.
Osoitteenmuutokset,
tilaukset ja peruutukset: [email protected]
Päätoimittaja: Katri Raevuori
Tuotanto: Press Features Oy
([email protected]), Salaperä Oy
([email protected])
Paino: Forssa Print 2012
Painos: 5 200 kpl
441 612
Painotuote
PEFC/02-31-162
Yhteystiedot
Esri Finland Oy
Sinikalliontie 3 B
02630 Espoo
Puh. 0207 435 435
Fax 0207 435 430
Sähköposti: [email protected]
Internet: esri.fi
Myynti: Puh. 0207 435 435
[email protected]
Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445
[email protected]
Matkahuolto haastajaksi
verkkokaupan kuljetuksiin
Matkahuolto pääsi verkkokaupan kuljetusbisnekseen
osoitettuaan paikkatietoanalyysien avulla kauppiaille
noutopisteverkostonsa kattavuuden.
esri.fi
Pian julkaistava ArcGIS 10.1 tuo lisää ominaisuuksia ArcGIS-järjestelmän käyttäjille. Yksi tärkeimmistä ArcGIS 10.1 -version ominaisuuksista on se, että kaikki
paikkatietoresurssit, kuten kartat, kuvat, paikkatietokannat ja työkalut, pystytään julkaisemaan verkkopalveluna. ArcGIS 10.1 on entistä helppokäyttöisempi
ja muutkin kuin paikkatietoasiantuntijat saavat järjestelmästä entistä enemmän
irti. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa.
ArcGIS 10.1 -versio julkaistaan kesällä 2012, ja toimitus tapahtuu internetin
välityksellä. Lisätietoja verkkosivuiltamme:esri.fi
Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä
Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta.
4
18
Sisältö
Käyttäjäpäivillä
jälleen sali täynnä
1/2012
20
24
Nopeammin
ensihoitoa
Paikkatietoa
infrasuunnitteluun
28
LAS-aineiston
käsittely helpottuu
12
Tässä numerossa:
Itella optimoi jakelureittinsä ArcGIS-käyttö lisääntyi Suomen korkeakouluissa
26
Logistiikan opiskeluun virtuaalinen ympäristö
27
Infrastruktuurin suunnittelu nojaa vahvasti paikkatietoon 12
3D Analyst tarjoaa työkalut LAS-aineistojen käsittelyyn 28
ArcGIS 10.1 for Desktop vastaa käyttäjien toiveisiin 14
GTK uudistaa web-palvelunsa
30
ArcGIS 10.1 for Server GIS-kokonaisuuden keskiöön 16
Paikkatieto yhdistyy sosiaaliseen mediaan 31
Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin
18
ArcGIS Server integroituu helposti eri tietojärjestelmiin 32
Paikkatiedolla kilpailuetua kiinteistöliiketoimintaan 33
Tips&Tricks 34
Datan vapautuminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia
6
10
Sijaintitieto maailmankaikkeudesta kunnossa,
ominaisuustieto hukassa
20
ArcGIS Onlinessa uusia mahdollisuuksia
22
Paikkatieto avuksi myrskyjen jälkeen
23
Paikkatietoanalyyseista apua ensihoidon tavoitettavuuteen 24
Uutisia 36
Tapahtumia 38
Koulutusta 39
5
1/2012
Optimoidut jakelureitit ovat tuoneet Itellalle
kustannussäästöjä, mutta ne ovat myös
postinjakajien kannalta entistä mukavampia,
koska reiteistä on saatu kuormittavuudeltaan
tasapuolisempia.
Itella optimoi
jakelureittinsä
Itella on toteuttanut maamme suurimman paikkatietoprojektin, jossa
se on luonut aikaisempaa huomattavasti tarkemman tieaineiston ja
optimoinut postinjakelun reitit. Suuresta investoinnista huolimatta
hanke on maksanut itsensä takaisin jo toteutusprojektin aikana
Reittioptimoinnin kannalta Itellan volyymit ovat Suomessa ihan omaa luokkaansa. Päivittäisiä postinjakelureittejä sillä on
reilut 7 000 ja sanomalehtien varhaisjakelureittejä noin 4 000. Jakelupisteitä on yli
5 miljoonaa, joista postinjakelussa 3,3 ja
varhaisjakelussa 1,8 miljoonaa.
Jakelureittejä hoitamassa yhtiöllä on
noin 12 000 postin- ja sanomalehdenjakajaa. Päiväpostin jakajat lähtevät
liikkeelle 500 eri jakelutoimipaikasta
ja varhaisjakelijat 3 000 lähtöpisteestä.
Pelkästään päiväpostin jakelussa ajetaan
päivittäin 270 000 kilometriä jakeluautoilla. Sen päälle tulevat jakajien polkupyörällä, mopolla tai jalan taittamat
kilometrit sekä varhaisjakelun kilometrit
kaikilla kulkumuodoilla.
Vuodessa Itella jakaa 3 miljardia lähetystä. Päivittäinen keskiarvo on 12 miljoonaa, josta kirjeitä on 5 miljoonaa,
6
suoramainoksia 3,5, sanomalehtiä 2 ja
aikakauslehtiä 1,5 miljoonaa. Hiljaisina
päivinä lähetyksiä voi olla vain 5 miljoonaa, kiireisinä yli 20 miljoonaa.
Ihmispää ei pysty
vaativaan laskentaan
Jakelureitit ovat Itellassa pitkälti vanhaa
perua, ja niitä on hiottu sitä mukaa, kun
uudisrakentaminen on tuottanut uusia
jakelupisteitä tai reiteissä on muuten huomattu muutosten tarvetta.
Reittien mittaaminen on aiemmin tehty
paikan päällä maastossa, ja tulokset ovat
olleet täysin henkilöriippuvaisia.
"Vielä kolme vuotta sitten mittapyörä
ja paperille tulostetut taulukot tai mukana ollut läppäri olivat vakiotyökaluja, joilla työtä tehtiin. Kartan käyttäminen oli
satunnaista, ja kyse oli yleensä puhelinluettelosta kopioidusta tai netistä tulostetusta kartasta, johon piirrettiin rajoja ja
pisteltiin nuppineuloja", kehityspäällikkö
Petri Heikkinen kertoo.
Käytännössä työ oli pikemminkin
maantieteen todentamista paikan päällä kuin varsinaista suunnittelua. Analytiikan ja tehokkaan laskentakyvyn hyödyntämisellä ei ollut työssä keskeistä
roolia.
"Ihmispäässä ja paperilla ei pysty laskemaan kovin monimutkaisia asioita eikä
hahmottamaan, mikä on jonkun muutoksen vaikutus", liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha Tolvanen toteaa.
Ihmisen laskentakapasiteetti ja työkalut, kuten paperi, viivoitin, kynä ja laskukone, eivät hänen mukaansa vedä vertoja sille, että käytössä olisivat digitaaliset
aineistot ja optimointialgoritmit.
1/2012
"Ne vaan ovat niin paljon tehokkaampia ja antavat tulokset jonkun muutoksen vaikutuksista välittömästi. Ja kun
niillä mitataan jotain, tulos on aina sama
henkilöistä riippumatta. Subjektiivisuus
vähenee."
Kuva: Mikko Käkelä
High density -ongelman
ratkaisuun tehotyökalu
Kun Itellassa oli muissa yhteyksissä saatu kokemusta ja osaamista paikkatiedon
hyödyntämisestä ja Esrin työkaluista ja
työkalutkin olivat kehittyneet huimasti, yhtiössä ryhdyttiin Tolvasen mukaan
miettimään, missä tuotantoprosesseissa
paikkatietotyökaluista olisi apua. Esiin
nousi muun muassa juuri jakelureittien
optimointi.
"Tunnistimme, että siinä on iso potentiaali ja että siihen ei ole ollut hyvää analyyttistä työkalua, jolla on riittävä laskentakyky."
Markkinoilta kuitenkin löytyi Esri Inc:n
kumppaniyrityksen ArcGIS-alustan päälle
rakentama RouteSmart-sovellus. Se on
tarkoitettu ratkaisemaan nimenomaan
postinjakelureittien kaltaista high density
-ongelmaa, jossa pienellä alueella on paljon palvelupisteitä ja tiesegmenttejä.
Reittioptimointihankkeesta tehtiin
Itellassa esiselvitys 2008, ja kehitysprojekti käynnistyi vuodenvaihteessa
2008–2009. Vähitellen laajentuvaan
tuotantokäyttöön RouteSmart otettiin jo
toukokuussa 2009.
Kehitystyö ja tuotantokäyttö jatkuivat
rinnakkain loppukesään 2011 asti. Vii-
meisten testausten jälkeen kehitysprojekti päättyi joulukuussa 2011, jolloin
ratkaisu oli jo laajasti tuotantokäytössä.
Tieaineisto täydentyi
maailman parhaaksi
Reittioptimointihanke jouduttiin Itellassa
käynnistämään aineiston tuottamisella,
koska julkisesti saatavilla oleva tieaineisto ei olisi riittänyt jakelureittien riittävän
tarkkaan mittaamiseen ja optimointiin
kartalla.
"Meidän täytyi parantaa tieaineistoa
niin, että pääsemme muutaman metrin
tarkkuudella jakelupisteeseen asti, koska
tällöin voimme mitata riittävällä tarkkuudella jakelureittien matkan ja ajan", Tolvanen kertoo.
Työn teki noin 15 suunnittelijaa täydentämällä ArcView'n avulla ilmakuvien pohjalta tieaineistoa kulkuväylillä ja kohteilla,
joita valmiissa tieaineistossa ei ollut kuvattu. Lopuksi täydennettyä tieaineistoa vielä
hiottiin eri alueilla toimivien osaajien kanssa.
Julkisesti saatavilla olevaan tieaineistoon lisättiin projektissa kaikkiaan kolmisen miljoonaa uutta segmenttiä. Lopputuloksena on maailman ehkä tarkin
tieaineisto, joka sisältää käytettävissä olevan kulkutavan kaikista tunnistetuista kuljettavista väylistä aina pihaväyliin saakka.
Aineistotuotannon yhteydessä myös
postinjakelun yli viisi miljoonaa jakelupistettä piti sijoittaa kartalle. Se tehtiin
ArcGIS Serverin päälle räätälöidyn webkartan avulla, ja paikannustyöhön osal-
Mikä RouteSmart?
ArcGIS-alustan päälle rakennetun
RouteSmart-ohjelmiston kehitti
alun perin United States Postal Service. Kaupallisena tuotteena sen toi
jo 1990-luvulla markkinoille amerikkalainen RouteSmart Technologies
Inc, joka on Esrin Inc:n kumppaniyritys.
Ohjelmisto on tarkoitettu reitti­
optimointiin toimialoilla, joilla on
suuri määrä käyntikohteita. Tyypillisiä käyttökohteita maailmalla ovat
kirjepostin, lehtien ja pikkupakettien jakelu, postilaatikoiden tyhjennys, jätehuolto ja mittarinluenta.
RouteSmartin asiakkaita Yhdysvalloissa ovat muun muassa US
Postal Service, FedEx, Progressive
Waste Solutions, Publishers Circulation Fulfillment, Duke Energy
sekä Philadelphian, Los Angelesin ja San Diegon kaupungit.
Euroopassa käyttäjinä on muun
muassa norjalaisia ja ruotsalaisia
lehtioperaattoreita sekä posteista
SwissPost.
Ohjelmiston käyttäjämäärillä
mitattuna Itella on RouteSmartin
kolmen suurimman asiakkaan joukossa.
Itellan tarpeita varten ohjelmistoa piti jonkin verran räätälöidä.
Muutokset tehtiin yhteistyössä
toimittajan kanssa pienissä kehitysvaiheissa ja hyvinkin nopealla
aikataululla. ■
Itella täydensi julkisesti saatavilla olevaa tieaineistoa valtavalla määrällä yksityiskohtia, mikä
paransi huomattavasti jakelukohteiden saavutettavuutta. Millään muulla postilla maailmassa ei ole käytössä yhtä tarkkaa tieaineistoa.
7
1/2012
olemassa olevat jakelureitit on mitattu tieaineistosta RouteSmartin avulla, jotta on
saatu selville objektiiviseen mittaukseen
perustuva lähtötilanne.
"Sitten on katsottu, miltä reitit näyttävät ja lähtökohtaisesti ryhdytty optimoimalla parantamaan reittejä. Sen jälkeen suunnittelija on päättänyt, halutaanko alueelle tehdä ajallisesti tasaisia vai
eripituisia reittejä, joista saadaan sovelluksella tehtyä tehokkaita molemmissa
tapauksissa. Tämän jälkeen on voitu tarvittaessa vielä palata kulkutapa-alueiden
määrittelyyn", Tolvanen kertoo.
Optimointi huomioi
inhimilliset tekijät
Reittioptimointiprojekti on ollut Teemu Tapanaisen (vas.), Sampo Virkkulan, Juha Tolvasen
ja Petri Heikkisen mukaan Itellassa osallistava paikkatietoprojekti, johon on antanut
oman panoksensa jopa yli 1 500 yhtiön työntekijää – ja siitä miehet antavat kaikille ison
kiitoksen.
listui Itellan asiantuntijoiden lisäksi noin
1 500 postinjakajaa ympäri maata.
Lisäksi aineistoon on paikannettu Itellan noin 500 ympäri maata olevaa jakelutoimipaikkaa, joista postinjakajat lähtevät
liikkeelle, ja välitäyttöpaikat, joista jakajat
hakevat reittinsä varrella lisää postia jaettavaksi laukkunsa tyhjennyttyä.
Pelkkä mittaaminen
muuttui analysoinniksi
Varsinaisen pääprojektin tarkoituksena
Itellassa oli postinjakelun ja sanomalehtien varhaisjakelun tehostaminen suunnittelemalla ja optimoimalla kaikki jakelureitit uusiksi RouteSmart-työkalun avulla.
Samalla haluttiin pysyvään käyttöön
riittävän hyvä tieaineisto sekä työväline
reittien analysointiin, mallintamiseen,
mittaamiseen ja ylläpitämiseen sekä visualisointiin kartalla sen sijaan, että työtä
jouduttaisiin edelleen tekemään mittaamalla reittejä maastossa.
"Jos muutoksen haluaa kiteyttää
yhteen lauseeseen, olemme siirtyneet
mittaamisesta suunnitteluun, analysointiin ja optimointiin", Heikkinen tiivistää.
Käytännössä työ on edennyt niin, että
ensin kunkin jakelutoimipaikan aluetta on mallinnettu RouteSmartin avulla,
jotta alue saataisiin jaettua pienempiin,
mahdollisimman tehokkaisiin kulkutapaalueisiin. Useita skenaarioita tekemällä on
8
siis tutkittu, missä postinjakelu kannattaa
tehdä autolla, missä taas pyörällä, mopolla tai kävellen.
Kulkutapa-alueisiin on sen jälkeen pyydetty palautetta joka alueen paikallisilta
tuntijoilta. Tavoitteena ei ole ollut paras
lopputulos vain ajan ja matkan suhteen,
vaan myös postin jaettavuuden suhteen.
Seuraavaksi kunkin kulkutapa-alueen
Tuotekehitystä
kesken projektin
Reittioptimointiprojektin aikana
Itella rakensi yhdessä RouteSmart
Technologies Inc:n kanssa Route­
Smartin päälle myös lisäosan, jolla
optimoidut reitit pystytään pilkkomaan pienempiin moduuleihin.
Lisäosan avulla reittejä voidaan
suunnitella uudestaan postin tai
jakajien määrän vaihdellessa. Kymmenen reittiä voidaan esimerkiksi
jakaa yhteensä sataan moduuliin,
joista voidaan nopeasti muodostaa vaikka 12 reittiä, jos postia on
jonain päivänä liikaa kymmenelle
jakajalle.
Mahdollisuutta reittien muuttamiseen voidaan käyttää hyväksi myös,
kun joku jakaja esimerkiksi jää sairauslomalle tai kesällä, kun osa jakajista on lomalla ja postin määrä on
pienempi kuin talviaikaan. ■
Yksi hieno puoli RouteSmartissa on järjestelmäasiantuntija Teemu Tapanaisen
mukaan se, että sillä voi tuottaa reiteistä
skenaarioita ja ottaa huomioon monia
hyvään lopputulokseen vaikuttavia asioita.
"Voisi kuvitella, että tietokone-ohjelma ei osaa ottaa huomioon postinjakajille tärkeitä inhimillisiä tekijöitä. Kun
reitit on tehty, voimme kuitenkin helposti laskea esimerkiksi sen, kuinka monta
hissitöntä kerrostalorappua reitillä on",
hän kertoo.
Jos näitä "juoksurappuja" uhkaa tulla
yhden jakajan reitille liian paljon, reittioptimointi voidaan tehdä uudestaan siten,
että juoksuraput jakautuvat tasaisemmin
useamman eri jakajan reitille.
Kun optimointi jakelutoimipaikan tietylle kulkutapa-alueelle on tehty, esimies
on Itellassa velvoitettu käymään uuden
reitin läpi postinjakajan kanssa. Jakajilla on oikeus käydä uusi reitti läpi myös
maastossa ennen sen käyttöönottoa ja
antaa siihen mahdolliset omat kommenttinsa.
Hyväksytyt uudet reitit annetaan jakajille karttatulosteina sekä raporttina,
johon osoitteet on listattu jakelujärjestyksessä.
Varhaisjakelussa jakajilla on käytössä
matkapuhelin, "sähköinen jakokirja",
jossa reitit ovat listamuodossa. Listat päivittyvät lehtikustantajien tilausaineistolla
kerran vuorokaudessa.
Työkaluksi linjaorganisaatioon
Reittioptimointia tekee RouteSmartilla 23
suunnittelijaa, jotka toimivat alueellisesti eri puolilla maata. Paikkatiedon käyttö
1/2012
Postinjakelureittien optimoinnilla saavutetut kustannussäästöt ovat vaihdelleet
jakelutoimipaikasta riippuen 3–15 prosentin välillä.
on ollut heille aivan uutta, mutta he ovat
saaneet paikkatietoon ja RouteSmartiin
15–20 päivää kestäneen koulutuksen kahden kuukauden koulutusjakson aikana.
"Suunnittelijat ovat olleet innoissaan.
Usein he peilaavat tätä siihen, miten reittejä aikaisemmin suunniteltiin. Jo se, että
he näkevät reitit kartalla, on ollut heille
suuri askel eteenpäin", kertoo koulutuksia vetänyt järjestelmäasiantuntija Sampo
Virkkula.
Kehitysprojektin päätyttyä RouteSmart
on siirtynyt Itellan linjaorganisaation operatiiviseksi työkaluksi kaikille yhdeksälle
alueelle. Pääkonttorissa työkalun käyttöä
seuraa vain kaksi asiantuntijaa.
Suunnittelijat myös päivittävät oman
alueensa optimoituja reittejä, kun tarpeita ilmenee. Päivittämistä vaativat muun
muassa uudet jakelupisteet, joita koko
maassa syntyy yli 30 000 vuosittain.
Takaisinmaksu jo
projektin aikana
Optimoinnin tulokset ovat riippuneet paljolti siitä, kuinka hyvin kunkin jakelutoi-
mipaikan reitit on alun perin suunniteltu.
Usein toimipaikoissa on itse ajateltu, että
mitään parannettavaa ei ole.
"Ei ole kuitenkaan löytynyt yhtään
paikkaa, missä reittejä ei olisi saatu yhtään
tehokkaammiksi", Tolvanen kertoo.
Euromääräiset kustannussäästöt reitt­i­
optimoinnista ovat liikkuneet 3–15 prosentin välillä. Yksittäistapauksissa on Tolvasen mukaan jopa päästy sitäkin parempiin tuloksiin.
"Säästöt ovat tulleet pääosin työajasta, ajokilometreistä ja osin ajoneuvojen
käyttöasteen nostamisesta. Ympäristönäkökulmasta optimointi on osaltaan tukenut myös sitä, että Itella on nyt maailman
ensimmäinen täysin hiilineutraali posti."
Postinjakajien kannalta optimoidut reitit ovat myös mukavampia, koska Route­
Smartin avulla reiteistä saadaan kuormittavuudeltaan tasapuolisempia. Se on ollut
omiaan parantamaan työtyytyväisyyttä.
Vaikka reittioptimointiprojekti oli Itellalle mittava investointi, joka sisälsi yli
24 000 aikataulutettua tehtävää, investointi maksoi Heikkisen mukaan itsensä
takaisin jo projektin aikana.
"Se oli mahdollista, koska pääsimme
optimoinnissa tuotantoon yhtä aikaa
kehitystyön kanssa. Ja säästöt tulivat
nimenomaan poistamalla turhaa kulkemista eikä kiristämällä tahtia. Korjasimme
suuntaa, emme vauhtia", hän toteaa. ■
Puhtaasti operatiivisen reittioptimoinnin
ohella Itellassa nähdään Juha Tolvasen
mukaan paikkatiedolle ja Esrin ArcGISteknologialle yhä enemmän muitakin,
jopa strategisia, käyttökohteita.
”Meidän liiketoimintamme on melkein
sataprosenttisesti sijaintisidonnaista. On
meidän etumme, että pystymme käyttämään paikkatietotyökaluja eri tarkoituksiin mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti”, hän toteaa.
Paikkatiedon potentiaali ja monet käyttökohteet on hänen mukaansa yhtiössä
tunnistettu, ja osittain niitä on ryhdytty jo
hyödyntämään muussakin kuin reittioptimoinnissa.
”ArcGIS-työkaluilla voi mallintaa hyvinkin monipuolisesti asioita meidän toimintaamme liittyen, ja ne mahdollistavat
myös strategisen tason suunnittelun.”
Meneillään on jo esimerkiksi projekti,
jossa tarkastellaan Itellan 500 jakelutoi-
mipaikan verkostoa ArcGISin Network
Analyst ja Spatial Analyst -lisäosien avulla.
Tavoitteena on optimoida toimipaikkojen
sijainti ja lukumäärä sekä toiminnot, joita
niissä kannattaa tehdä.
Jos toimipaikkaverkostoa ryhdytään
muuttamaan, myös jakelureittien suunnittelu on tehtävä tarvittavin osin uudestaan.
”Verkostohankkeen business case olisi
vaikea saada kannattamaan, jos siihen
liittyvä jakelureittien uudelleensuunnittelu pitäisi toteuttaa vanhoilla menetelmillä.
RouteSmartin ja reittioptimointiprojektin
aikana tuotettujen aineistojen avulla
voimme joustavasti suunnitella uudet reitit”, Petri Heikkinen sanoo.
Paikkatietotyökalut mahdollistavat hänen
mukaansa myös asiakaskohtaisten skenaarioiden tekemisen esimerkiksi siitä, miten eri
määräaikoihin mennessä aamulla suoritettu
varhaisjakelu vaikuttaisi lehti- ja suoramarkkinointiasiakkaiden kustannuksiin.
Kuva: Mikko Käkelä
Paikkatiedolle paljon käyttöä
Paikkatietotyökaluilla voidaan esimerkiksi
tehdä asiakaskohtaisia skenaarioita lehtien
varhaisjakelun kustannuksista.
”Monet asiakkaamme ovat niin pieniä,
että heidän ei kannata itse investoida
aineistoihin, työkaluihin ja analyytikoihin.
On hyvin järkevää, että heillä on logistiikkaoperaattori, joka pystyy heitä auttamaan tässä ja etsimään oikean hinnan
molempien osapuolten kannalta.” ■
9
1/2012
Datan vapautuminen avaa
uusia bisnesmahdollisuuksia
Julkishallinnon tietoaineistojen vapautuminen avaa kokonaan uusia
mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa ja madaltaa aloittamisen kynnystä
myös yrityksille, jotka eivät tähän mennessä ole lainkaan hyödyntäneet
paikkatietoa liiketoiminnassaan.
Aivan viime aikoihin asti suurin mullistus julkishallinnon
datan vapauttamisessa oli,
kun Liikenneviraston Digiroadaineisto avattiin vuonna 2005
käyttäjien saataville pelkillä
irrotuskustannuksilla.
”En ollut uskoa todeksi, että
niin hieno aineisto tuli yhtäkkiä vapaaksi. Sitä ennenhän
tieaineisto oli valtavan kallista”, Esrin Analysis Manager
Antti Mansikka kertoo.
Digiroad-aineisto sisältää
tarkat sijainti- ja ominaisuustiedot Suomen noin 483 000
kilometrin pituisesta tie- ja
katuverkostosta.
Aineistoa käytetään nykyisin
yleisesti muun muassa kuljetusten ja logistiikan suunnittelussa, reititys- ja navigointitehtävissä, liikenteen tietopalveluissa, yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa sekä paikkatietoanalyysien lähdeaineistona.
Digiroad-aineistolla on yli
120 käyttäjäorganisaatiota,
mikä kuvaa hyvin, kuinka laajasti avointa dataa on pystytty
hyödyntämään.
Samanlaiseen paikkatiedon käytön kasvuun avautuu
nyt kokonaan uusia mahdollisuuksia, kun julkishallinto
vapauttaa yhä enemmän
aineistoja joko veloituksetta
tai paljon aiempaa halvemmalla kaikkien käyttöön.
Avointa dataa jo
monista lähteistä
Halutun Digiroad-aineiston
lisäksi paljon muutakin avointa dataa on Esrin GIS-asiantuntijan Antti Veijalaisen
mukaan jo saatavilla.
”Suomen ympäristökeskuksella on paljon vapaasti käytettävää dataa Oivapalvelussaan. Tilastokeskus
on avannut 1×1 kilometrin
ruutukoon väkilukudatan ja
Maanmittauslaitos puolestaan
kuntarajakartan sekä paikannimiaineistot ja yleiskartat mittakaavoissa 1:1 miljoonaan ja
1:4,5 miljoonaan”, hän
kertoo.
Pääkaupunkiseudun
kuntien Helsinki Region
Infoshare -hankkeella
on verkkopalvelu, jossa
on tarjolla monenlaisia
seudullisia tilasto- ja paikkatietoaineistoja avoimena datana.
Sen kautta paikkatietoja on
ensimmäisten joukossa avannut Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY.
Joulukuusta 2011 lähtien
HSY on tarjonnut ilmaiseksi
seudullisen perusrekisterin
rakennustietoruudukon, väestötietoruudukon ja rakennusmaavarantotiedot. Maaliskuun lopulla 2012 HSY avasi
samat aineistot myös aikasarjoina käytettäväksi.
Jatkossa HSY pyrkii avaamaan seudullisia aineistojaan
yhä laajemmin kaikkien käytettäväksi. Se muun muassa
neuvottelee Tilastokeskuksen
kanssa siitä, voiko se alkaa
tarjota avoimena datana paikkatiedoksi jalostamiaan yritys- ja toimipaikka-aineistoja
pääkaupunkiseudulta.
Geologian tutkimuskeskuk-
sella vapaana ovat 1:20 000
maaperäkartat ja 1:100 000
kallioperäkartat. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla
puolestaan on eläin- ja kasvilajien levinneisyyttä koskevaa
avointa dataa.
Mielenkiintoista paikkatietoa tarjoaa myös Helsingin
Sanomien avoimeen dataan
ja datajournalismiin keskittyvä
HS Next -blogi.
Maanmittauslaitos
vapautti aineistot
Datan avautumisen suuri big
bang tapahtui toukokuun
alussa, kun Maanmittauslaitos vapautti maastotietoaineistonsa kansalaisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen
käyttöön.
”Kun Maanmittauslaitoksen kaltainen iso toimija avaa
Maanmittauslaitoksen vapauttaman laserkeilausaineiston avulla voi
tehdä Esrin välineillä esimerkiksi näkyvyysanalyysejä. Kivenlahden
S-market näkyy analyysin mukaan ympäristöönsä ja Länsiväylälle
vain vaalealla alueella. Helsingistä päin tuleva autoilija näkee
marketin vasta ohitettuaan liittymän, josta markettiin olisi pitänyt
mennä. Oikeanpuoleisessa kuvassa vaaleaksi on merkitty alue,
jonne marketin pihaan pystytetty mainospyloni näkyisi.
10
Antti Mansikka (vas.), Antti
Ahola ja Antti Veijalainen
korostavat, että vapautuvan
datan hyödyntämiseen
tarvitaan myös välineet sekä
ymmärrystä siitä, minkälaisiin
liiketoimintatarpeisiinsa yritys
voi dataa hyödyntää. ”Esri
sparraa yrityksiä mielellään”,
he toteavat.
oman datansa, muut aineistojenhaltijat seuraavat perässä”,
Veijalainen uskoo.
Vapautunut aineisto sisältää
maastotietokannan, maastokartat ja maastokarttarasterit
1:50 000–1:500 000, peruskarttarasterin, taustakarttasarjan, korkeusmallit 2 m–200 m,
ilma- ja ortokuvat, tienimet,
laserkeilausaineiston sekä kiintopisteet.
Kattava maastotietokanta
sisältää tarkimmalla tasolla
muun muassa koko maan
tiestön, maasto- ja metsätyypit, korkeuskäyrät, kaikki
rakennukset ääriviivoineen,
sähkölinjat ja paljon muutakin
tietoa.
Tietojen käyttömahdollisuudet ulottuvat yhdyskuntasuunnittelusta, rakentamisesta ja
kiinteistöbisneksestä myynnin
ja markkinoinnin suunnitteluun ja vaikkapa jäätelöauton
reitin suunnitteluun asti.
”Maastotietokannassa esimerkiksi kaikki rakennukset on
eritelty asuin- ja työpaikkarakennuksiksi. Sen avulla voi analysoida muun muassa sitä, missä kaapelitelevisioverkkoa voisi
laajentaa, jotta saataisiin uusia
katsojia”, Mansikka kertoo.
Vastaavasti myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa voi käyttää mitä
1/2012
erilaisimpiin tarkoituksiin
metsäinventoinnista tulvariskianalyyseihin ja eri rakennelmien, kuten tuulivoimaloiden
tai vähittäiskaupan mainospylonien näkyvyysanalyyseihin asti.
Tarvitaan myös
paikkatietovälineet
Vaikka julkishallinnon dataa
saa yhä enemmän ilmaiseksi,
pelkkä data ei Esrin Account
Managerin Antti Aholan
mukaan vielä auta mitään.
”Pitää myös tietää, minkälaisiin liiketoimintatarpeisiin
aineistoa voi hyödyntää. Pitää
olla tietovarasto tai tietokanta, johon data laitetaan sekä
välineet, joilla sitä voi yhdistää
omiin tietoihin, muokata, visualisoida ja lopulta jakaa muiden käyttöön”, hän sanoo.
Helpoiten pääsee liikkeelle, kun ottaa yhteyttä Esriin
ja kysyy, mihin ja miten yritys
voisi avointa dataa hyödyntää.
Esri sparraa Aholan mukaan
yrityksiä mielellään.
”Me tiedämme, mihin paikkatietoa voi eri toimialoilla
käyttää ja tiedämme, minkälaista avointa dataa on saatavilla. Yritykset taas tuntevat
oman toimialansa ja liiketoi-
mintansa. Kannattaa miettiä
yhdessä, miten yritys voisi
hyötyä avoimesta datasta”,
hän toteaa.
Esrin ylläpitämä ArcGIS
Online -yhteisöpalvelu tarjoaa
myös joukon helppokäyttöisiä
paikkatietotyökaluja, joiden
avulla datan hyödyntämisen
pystyy aloittamaan. Lisäksi
Esrillä on ilmainen ja helppokäyttöinen ArcGIS Explorer
Desktop -ohjelma, jolla voi
käsitellä avointa dataa.
”Ilmaisilla välineillä voi ratkaista hyvinkin vaativia ongelmia. Kun ne eivät enää riitä,
tarjolla on Esrin ajanmukaiset
ja edistyneet työkalut, joilla
pääsee pidemmälle. Tarvittaessa meiltä saa myös osaajat
toteuttamaan paikkatietoratkaisuja tai tekemään valmiita
paikkatietoanalyysejä”, Ahola
kertoo.
Maastotietokannan aineisto
on tarkoitus julkaista helppokäyttöisessä muodossa myös
ArcGIS Onlinessa osana Esrin
Community Maps -ohjelmaa,
joka tarjoaa kaikkien ulottuville tarkkoja maailmanlaajuisia
kartta-aineistoja.
Maanmittauslaitoksen ilmakuvat Esri tuo kaikkien saataville ArcGIS Onlinen tarjoamien taustakarttojen Imageryosiossa. ■
Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on avoimena datana
pysäköintilippuautomaattien sijaintitiedot, jotka on kuvassa
sijoitettu karttasovellukseen.
11
1/2012
Infrastruktuurin suunnittelu
nojaa vahvasti paikkatietoon
maiden käsittelyn suunnittelussa.
Paikkatietovälineitä käyttävät eri alojen
asiantuntijat osana omaa työtään. Välineitä on monenlaisia, koska asiakkaillakin
on monia eri välineitä. Esri-ohjelmistojen
käyttäjiä talossa on useita kymmeniä.
Ketjutietokanta
hyvänä välineenä
Myös tuoreen yrityskaupan pohjalta
perustetussa Kaupunkikehitys ja kauppa
-yksikössä paikkatietoa käytetään kaikissa
projekteissa.
”Meillä ei ole varmaan yhtään asiakkaalle menevää lopputuotosta, joka ei olisi
vaatinut jonkinlaisen paikkatietoanalyysin
tekemistä, mutta teemme toki ihan tiedon
visualisointia ja peruskarttojakin”, projektipäällikkö Tiina Kuokkanen kertoo.
Ramboll on Suomessa vahvasti mukana toteuttavassa kaupunkisuunnittelussa, ja uusi kaupungistuvalle yhteis-
kunnalle konsultointia tarjoava yksikkö
pyrkii entistä enemmän mukaan myös
strategiseen ideointivaiheeseen.
”Myös strategisen maankäytön ja elinkeinoelämän hankkeissa me olemme
yleensä mukana jo niiden aikaisessa vaiheessa”, Kuokkanen kertoo.
Toisena kivijalkana yksiköllä on vähittäiskaupan ja palveluiden sijaintisuunnittelu. Osaaminen sekä kaupunkisuunnittelun että kaupan sijaintisuunnittelun alueilla täydentävät Kuokkasen mukaan hyvin
toisiaan ja tuovat lisäarvoa molempien
alueiden asiakkaille. Kaupunkisuunnittelu
luo edellytyksiä palveluiden sijoittumiselle
ja palvelut puolestaan edellytyksiä toimivalle yhdyskuntarakenteelle.
Yksikön työkalut ja menetelmät kattavat lukuisan joukon erilaisia paikkatietoanalyysejä, mallinnuksia ja teemakarttoja,
tietokanta-aineistoja ja ennustemalleja
sekä kenttä- ja asiakastutkimuksia.
Keskeisimpiin työkaluihin kuuluu yksikön omaan käyttöön rakennettu ketju-
Monissa projekteissa suurin lisäarvo syntyy Mari Pitkäahon (vas.) ja Tiina Kuokkasen
mukaan, kun asiakkaan toimintaympäristöä kuvaavaan paikkatietoon yhdistetään
analyyseissä asiakkaan tietoja esimerkiksi toimipisteiden kannattavuudesta.
12
© Logica/Maanmittauslaitos Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupanro 281/MML/12):
Ramboll tarjoaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita liikenteen ja infrastruktuurin,
vesi- ja ympäristöasioiden, rakentamisen
sekä johdon konsultoinnin alueilla. Yhtiön
asiakkaita ovat muun muassa ministeriöt
ja valtion virastot, kunnat, teollisuus, kaupan ja palvelualojen yritykset, rakennusliikkeet, satamat ja yhdistykset.
Yritysostojen kautta nopeasti kasvaneella Rambollilla on Suomessa lähes
1 400 työntekijää 26 eri paikkakunnalla.
Maailmanlaajuisesti tanskalaisyhtiöllä on
lähes 10 000 työntekijää 23 eri maassa.
Lähes kaikki Rambollin toiminta liittyy
yhteiskunnan infrastruktuurin eri osa-alueiden suunnitteluun, ja paikkatiedolla on
vahva osuus melkeinpä kaikessa yhtiön
toiminnassa.
Paikkatietoa hyödynnetään muun
muassa liikennesuunnittelussa ja kaavoitusprosesseissa, tuulivoimaloiden ja
muiden rakenteiden näkyvyysanalyyseissä, erilaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ja pilaantuneiden
© Kaupunkimittausosasto
Suomen suurimpiin asiantuntijayrityksiin kuuluva Ramboll Finland
hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti lähes kaikessa toiminnassaan
ympäristövaikutusten arvioinnista aina verkostosuunnitteluun asti.
1/2012
tietokanta, joka sisältää sijainti- ja
perustiedot yli 350 vähittäiskaupan
ja palvelualan ketjun yli 8 000 eri
toimipaikasta.
Kaikille tietokannan ketjuille yksikkö on tehnyt väestöpotentiaalin
perusteella paikkatietoanalyysin, jonka tulokset kertovat, mille alueille kullakin ketjulla olisi potentiaalia laajentua eli perustaa uusia toimipaikkoja.
”Varsinkin kiinteistökehittäjien
näkökulmasta on mielenkiintoista
tietää, mitkä ketjut voisivat olla kiinnostuneita, jos johonkin paikkaan
suunnitellaan esimerkiksi uutta
kauppakeskusta”, yksikön projektipäällikkönä niin ikään toimiva Mari
Pitkäaho toteaa.
Rambollin Espoon kaupungille tekemässä
palveluverkkoselvityksessä kävi muun
muassa ilmi, että kaupungin itälaidan
suuralueilla on paljon enemmän
työpaikkoja kuin alueilla asuu työssäkäyviä
ihmisiä. Espoonlahdessa ja Matinkylässä
työssäkäyviä sen sijaan on paljon, mutta
työpaikkoja vähän.
Loviisan kaupungille tehtävässä
kouluverkkoselvityksessä Ramboll on
muodostanut kaupan sijaintisuunnittelun
tapaan palvelualueet, jotka
ovat korkeintaan 20 minuutin
ajoaikavyöhykkeellä kustakin koulusta.
Hilda Käkikosken koulu, Porlammi
Pukaron koulu, Lapinjärvi
Ratulan koulu
Teutjärven koulu, Ruotsinkylä
Kirkonkylän koulu, Lapinjärvi
Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää
Koskenkylän koulu
Tesjoen koulu
Länsiharjun koulu
Isnäsin koulu
Valkon koulu
Epoon koulu, Porvoo
20 min saavutettavuusalueet
Suomenkieliset alakoulut
0
12
kilometriä
Oppilas syntymäv. 1999-2004, fi
Alakoulu, fi
Loviisa kuntaraja
Verkostot ja vaikutukset
Verkostosuunnittelu on palvelu, jota Ramboll tarjoaa paitsi kaupan myös palvelualan yrityksille.
”Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupassa monien strategiana on mennä
kauppakeskuksiin. Palvelualan yrityksillä on ehkä enemmän miettimistä siinä,
miten tiheällä verkolla, minkälaisissa paikoissa ja kuinka lähellä asiakasta niiden
pitää olla”, Pitkäaho sanoo.
Verkostosuunnittelu yleensä sisältää
ketjun nykyisten toimipaikkojen sijainti- ja
kannattavuusanalyysin, toimintaympäristöjen kuvauksen sekä uusien toimipaikkojen sijainnin suunnittelun, joka pohjautuu väestön ja työpaikkojen kasvua, kilpailijoita, saavutettavuutta, kaavoitus- ja
liikennejärjestelmähankkeita sekä muita
yhdyskuntarakenteen muutostekijöitä
kuvaavaan paikkatietoon.
Yksittäisille liikepaikoille ja kauppakeskuksille Ramboll puolestaan tekee muun
muassa markkina- ja vaikutusalueanalyysejä, näkyvyys- ja saavutettavuusanalyysejä, myyntiennusteita ja liikepaikan
mitoitusta ja jopa myytävien kohteiden
markkinointimateriaalien jalostamista.
Maakunnalliseen tai kuntatason kaavoitukseen liittyen yksikkö tekee myös vähittäiskaupan hankkeiden vaikutusarviointia
sekä kaupan palveluverkkoselvityksiä,
joita yleensä käytetään kaavaselostusten
liiteaineistoina, kun kaavasuunnitelmat
julkaistaan nähtäville.
Esimerkiksi Espoon kaupungille yksikkö
teki viime vuonna kaupan palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman maakuntakaa-
valuonnoksen kommentoinnin sekä kaupungin yleis- ja asemakaavoituksen tueksi.
Tavoitteena oli mallintaa Espoon tuleva
kaupan palveluverkko sekä mitoittaa kaupan keskittymät ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä
työn aikana uudistuneen maankäyttö- ja
rakennuslain vaatimukset.
Selvityksessä tarkasteltiin paikkatiedon
valossa muun muassa väestöä ja väestönkasvua, työpaikkoja ja työssäkäyntialueita, kuluttajien ostovoimaa, sen kasvua ja
siirtymiä, nykyistä myymäläverkkoa ja sen
saavutettavuutta, kaupan laskennallista
lisätilan tarvetta, kaupan hankesuunnitelmia ja sitä, kuinka ne vastaavat lisätilan
tarpeeseen vuoteen 2030 mennessä.
”Lopputuloksena työstä oli kaupan
palveluverkkosuunnitelma, joka sisältää
kuvauksen ja ohjeellisen mitoituksen eri
kokoluokkien kaupan keskuksille sekä
arvioinnin suunnitelman vaikutuksista”,
Pitkäaho kertoo.
Kouluverkkokin
kaupan menetelmin
Kaupunkisuunnittelussa Kaupunkikehitys
ja kauppa -yksikkö muun muassa tekee
parhaillaan yhteistyössä Ramboll Management Consultingin kanssa Loviisan
kaupungille kouluverkkoselvitystä, jossa
käytetään pitkälti samanlaisia menetelmiä
kuin kaupan sijaintisuunnittelussa.
”Olemme esimerkiksi luoneet kouluille
saavutettavuuteen perustuvat palvelualueet, joita verrataan koulujen nykyisiin oppilaaksiottoalueisiin”, Kuokkanen kertoo.
Paikkatietoanalyyseihin liitetään mukaan
myös kaupungilta saatavia ja kyselytutkimuksen kautta hankittavia laadullisia tietoja, joista kouluille muodostetaan niiden
paremmuutta kuvaavat painokertoimet.
Pelkän sijainnin, saavutettavuuden ja
vastaavien tekijöiden lisäksi kouluverkon
kehittämisessä otetaan siis huomioon
myös perusopetuksen laatukriteereiden
toteutuminen. Näitä laadullisia tekijöitä
ovat koulutilojen kunto ja varustelutaso,
kuten mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä liikuntatilan ja teknisen työn
tilan olemassaolo.
Tunnetustihan kouluverkon muutokset
ovat arkoja ja kovaa keskustelua herättäviä hankkeita, joten päätöksenteon tueksi
on Kuokkasen ja Pitkäahon mukaan hyvä
saada puolueetonta tilastotietoa ja puhdasta faktaa. ■
13
1/2012
ArcGIS 10.1 for Desktop
vastaa käyttäjien toiveisiin
ArcGIS 10.1 for Desktop sisältää lukuisia
uusia ominaisuuksia ja toimintoja, joita
käyttäjät ovat toivoneet. Paikkatiedon käsittely
työasemaohjelmistolla on uuden version
ansiosta entistä helpompaa, monipuolisempaa
ja tehokkaampaa.
Käyttäjien kehittämistoiveita
kokoavalla www.ideas.arcgis.
com-sivustolla on esitetty pelkästään Desktop-ohjelmistoa
silmällä pitäen lähes 3 000
kehittämisehdotusta. Sivustolla käyttäjät voivat myös äänestää, mitä ehdotuksia itse kukin
kannattaa ja mitä ei.
Esrin paikkatietoasiantuntijan
Heikki Niemisaran mukaan
sivustolla kannattaa käydä
tekemässä ehdotuksia ja myös
äänestämässä niistä, sillä paljon
kannatusta saaneet ehdotukset
usein myös toteutetaan.
”Suomalaisetkin käyttäjät
ovat tehneet sivustolla ehdotuksia ja äänestäneet muiden
ehdotuksista. 10.1 Desktop
-versiossa on nyt esimerkiksi
toteutettu joitakin sellaisiakin ominaisuuksia, joita myös
meidän tukipalvelustamme on
joskus kyselty”, hän kertoo.
Yksi merkittävä uusi ominaisuus 10.1:ssä on aika-paikkaklusterien tunnistaminen. Sen
avulla saadaan esiin sijaintiin
liittyvät klusterit, jotka ovat
klustereita myös ajallisesti.
Tämä auttaa visualisoimaan,
miten, milloin ja missä tietty
ilmiö kehittyy.
Dynaamisten selitteiden
ansiosta kartalla näkyvät nyt
vain ne symbolit, joita sen hetkisessä aineistokehyksessä on
nähtävillä. Kun karttaa zoomataan tietylle alueelle, jossa
tiettyjä symboleita ei ole, niitä
ei myöskään näytetä selitteissä. Aikaisemmin selitteissä on
14
aina näkynyt koko lista symboleita kaikilta karttatasoilta.
”Nyt ei tarvitse näyttää
merimerkkejä, kun ollaan
Pohjanmaan lakeuksilla”, Niemisara konkretisoi.
Maplex-tekstitys
kaikkiin lisensseihin
Luokitteluun saadaan 10.1:ssä
mukaan kappalemääriä. Kun
aikaisemmin on zoomattu kartalla tietylle alueelle, on saatu
pelkästään lista esimerkiksi
alueella olevista eri metsätyypeistä. Nyt saadaan myös tieto
siitä, kuinka monta kuhunkin
luokkaan, kuten metsätyyppeihin, kuuluvaa kohdetta
alueella on.
Aiemmin vain osaan lisenssitasoista kuulunut Maplextekstitys on 10.1:ssä mukana
kaikissa lisenssitasoissa. Maplex mahdollistaa tunnustekstien entistä älykkäämmän
luomisen esimerkiksi pinoamalla, käyttämällä lyhenteitä
tai muuttamalla fonttikokoa.
”Maplexissä voidaan määritellä esimerkiksi sääntö, jonka
mukaan fonttikokoa pienennetään, jos vaikkapa kadun
nimi ei muuten mahdu sille
kuuluvalle paikalle”, Niemisara kertoo.
Kokonaan uutena ominaisuutena Maplexissä on Key
numbering, joka muodostaa
numeroita kohtaan, johon
tekstit eivät lainkaan mahdu,
ja sijoittaa tekstit numeroituna
listana jonnekin
lähellä olevaan
paikkaan.
”Tällä tavalla erityisesti taajama-alueilla saadaan kaikki tarvittavat tekstit, kuten
kauppojen nimet, paremmin
mukaan kartalle.”
Koordinaattijärjestelmien
uusi hakutoiminto helpottaa
etsittävän koordinaatiston löytämistä. Esimerkiksi hakusanalla ”Finland” voi etsiä kaikki Suomeen liittyvät
koordinaatistot niiden
4 634 koordinaatiston
joukosta, jotka ovat
ArcGISissä valmiiksi
tarjolla.
”Aiemmin on jouduttu menemään
pitkän hakemistorakenteen läpi ja etsimään, mistä haettu
Taiton merkkien selitteeseen
saadaan tiedot kuhunkin
luokkaan kuuluvien kohteiden
määrästä. Luvun lisäksi selitteeseen saadaan vakiomuotoista
tekstiä. Kuvassa selitteen
jokainen rivi kuvaa erisuuruista
asukasmäärää tilastoruuduissa,
ja suluissa on kyseisen kokoluokan ruutujen kappalemäärä.
Maplex-tekstitys kuuluu
10.1-versiossa kaikkiin
lisenssitasoihin. Kuvassa
esimerkkinä tekstityksen
asetuksia. Uusi Key numbering -toiminto kirjoittaa liian
ahtaaseen kohtaan tulevat
tekstit numeroituna listoiksi
sopivaan, lähellä olevaan
paikkaan. Vanhoihin karttadokumentteihin Maplex
otetaan käyttöön täältä:
Customize-valikko > ArcMap
Options > Data View -välilehti > Label Engine -valinta.
1/2012
Päivitys
helpottuu,
tuotenimet
muuttuvat
Koordinaattijärjestelmien
löytäminen on entistä
helpompaa avainsanojen
avulla. GK-kaistat löytyvät sekä
alkuperäisillä että nykyisin
käytössä olevilla määrityksillä.
Kuvassa on etsitty suomalaisia
koordinaatistoja (mutta
kohdelistaa on lyhennetty
kuvankäsittelyllä).
koordinaattijärjestelmä löytyy.
Niiden paikatkin ovat vaihdelleet eri versioissa”, Niemisara
huomauttaa.
Myös kohteiden etsiminen
helpottuu, koska niitä voidaan
nyt etsiä tietyltä alueelta sekä
spatiaalisesti että sanallisesti.
Etsinnän lopputulosta voi
myös järjestää tai rajata. Jos
on vaikkapa etsitty kaikki
Espooseen liittyvät aineistot,
tuloksena saattaa olla lista
sadasta kohteesta. Niistä voi
rajata esimerkiksi vain tiettyyn
10.1-version Topologiatyökalupalkin yhden uuden
ominaisuuden avulla voi valita
useita kohteita, ja kun niitä
siirretään, kaikki niihin suoraan
kiinnittyvät kohteet muuttavat
muotoaan.
Topologia-työkalupalkin uudella yleistystyökalulla voidaan yksinkertaistaa liian paljon yksityiskohtia sisältävä, vapaalla kädellä
piirretty kohde taitepisteistä muodostuvaksi kohteeksi. Dialogin
liukusäädin näyttää samanaikaisesti näytöllä taitepisteiden välin
pituuden vaikutuksen.
rakennukseen tai kaikkiin
rakennuksiin liittyvät aineistot
kyseiseltä alueelta.
Yksinkertaistaminen
entistä helpompaa
Editointiin 10.1 tuo useita
uusia ominaisuuksia. Editointiin
voidaan esimerkiksi määritellä
dynaamisia, automaattisesti
päivittyviä tietoja siitä, kuka
on luonut jonkin kohteen tai
muokannut jotakin kohdetta ja
milloin.
Käyttäjät ovat Niemisaran
mukaan joutuneet tähän asti
aina välillä ihmettelemään,
miksi he eivät jossain tilanteessa ole pystyneet lisäämään
joitakin tasoja editoitavaksi.
”Nyt tulee
toiminto,
joka selittää,
miksi jotakin
aineistoa,
kuten postinumeroalueita, ei juuri
sillä hetkellä
pääse editoimaan.”
Uudessa
versiossa on
mahdollista valita useita kohteita, ja kun niitä siirretään,
kaikki niihin suoraan kiinnittyvät kohteet muuttavat muotoaan.
Kohteiden yksinkertaistami-
nen helpottuu, koska 10.1:ssä
tulee mahdolliseksi pelkästään
yhden viivan yksinkertaistaminen. Aiemmin esimerkiksi tieviivojen yksinkertaistamisen
on voinut tehdä vain koko
karttatasolle.
Uusi on myös toiminto, jolla
yksinkertaistamista voi tehdä
vain tietyllä alueella tiettyyn
rajaan asti.
A r c M a p i n To o l b o x i i n
10.1-versio tuo uusia työkaluja muun muassa laserkeilausaineistojen käyttöön. Mukana
on myös työkalu, jolla voidaan
kysyä, mitkä ovat polygonin
naapureita.
”Ominaisuudelle on käyttöä, jos vaikka halutaan tietää, mitkä kunnat ovat tietyn
kunnan naapureita tai kuinka
pitkä rajaviiva kunnalla kunkin
naapurin kanssa on.”
Tietokanta-asioissa uutta
on Niemisaran mukaan muun
muassa se, että kyselykarttatason pystyy tekemään entistä
fiksummin Make Query Layer
-toiminnolla.
”Geodatabasessa pystyy nyt
myös nimeämään uudestaan
kenttiä”, hän kertoo. ■
ArcGIS 10.1 for Desktopin päivitysprosessi on
aikaisempaa helpompi.
Kun 10.0-versio poistetaan, lisenssejä ei tarvitse
vapauttaa, koska ohjattu
toiminto päivittää lisenssit internet-yhteyden
kautta 10.1:n asentamisen jälkeen.
Aiemman 10.0:n
työasemakäyttäjät voivat hyödyntää 10.1:n
lisenssimanageria, joten
ison organisaation ei
tarvitse päivittää kaikkia
työasemia yhdellä kertaa. Asennukset voidaan
tehdä yrityksen oman
aikataulun mukaan joustavasti.
ArcInfo Workstationia
ei 10.1:ssä enää päivitetä, mutta sitä pystyy
käyttämään samassa
koneessa 10.1:n kanssa.
Lisenssitasojen nimeämiskäytäntö muuttuu 10:1:ssä. ArcGIS
Desktop on nyt ArcGIS
for Desktop, ArcView
on ArcGIS for Desktop
Basic, ArcEditor on
ArcGIS for Desktop
Standard ja ArcInfo
on ArcGIS for Desktop
Advanced. Näin nimet
ovat yhtenäisiä ArcGIS
for Serverin jo pitkään
käytettyjen lisenssitasonimien kanssa. ■
Kartta­-sivujen tekstitykseen
voidaan nyt käyttää myös
kohteeseen liittyviä attribuutteja.
Kuvassa näkyy myös käyttöliittymän
uusi tapa näyttää työkaluvihjeitä.
15
1/2012
ArcGIS 10.1 for Server
GIS-kokonaisuuden keskiöön
ArcGIS 10.1 for Server on entistäkin vahvemmin Esrin kokonaisuutena
toimivan paikkatietojärjestelmän ydinkomponentti, joka yhdistää muita
komponentteja, tuottaa monipuolisia paikkatietopalveluja hyvin nopeasti
ja mahdollistaa niiden käytön missä ja milloin tahansa.
Ennen kaikkea ArcGIS 10.1 for Server toimii Web Services -koneena, jonka avulla
kaikenlaiset paikkatietopalvelut pystytään
jakamaan käyttäjille web-palveluina. ArcGIS
Server yhdistää erilaiset päätelaitesovellukset ja paikkatiedon saumattomasti toisiinsa.
”Serverin 10.0-versiolla tämä onnistui
jo hyvin, mutta 10.1:llä se onnistuu erinomaisesti. Siinä on keskitytty erityisesti miellyttävään käyttökokemukseen ja
helppouteen. Serveri-ohjelmiston asentaminen on suoraviivaista, ja esimerkiksi käyttäjäroolien ja erilaisten asetusten
määrittäminen tapahtuu automaattisesti.
Toisaalta myös rajapintojen julkaiseminen
tapahtuu aikaisempaa nopeammin”, Esrin
Account Manager Antti Ahola sanoo.
Uusi ArcGIS for Server -versio tukee
entistä laajemmin erilaisia rajapintoja ja
standardeja, kuten REST, SOAP, OGC,
WMS, WCS, WFS, KML, HTML, JSON,
WPS ja WMTS. Natiivisti 64-bittisenä uusi
versio myös toimii huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Sitäkin enemmän
nopeutta on tosin Aholan mukaan lisännyt koodin optimointi.
Nopeus näkyy kaikessa, mitä Server
tekee. Esimerkiksi dynaaminen teemakartta piti aikaisemmin toteuttaa clientpuolella, mutta nyt sen tekee Server.
Clientilla vain pyydetään Serveriltä tietystä
paikkatietoaineistosta teemakartta, joka
kuvaa tiettyä muuttujaa ja on väritetty
tietyillä väreillä.
”Server laskee teemakartan ja palauttaa sen vain kuvana client-puolelle. Tämä
johtaa siihen, että client-ohjelmistot voivat olla entistä kevyempiä, ja työt pystytään tekemään paljon nopeammin, koska
suurempi osa käsittelyvoimasta sijaitsee
Serverissä”, Ahola kertoo.
Asennus ja hallinta
yksinkertaisempaa
ArcGIS 10.1 for Serverin uusi arkkitehtuuri tekee siitä Aholan mukaan aiempaa
ArcGIS 10.1 for Serverin huima nopeus näkyy muun muassa siinä, että se pystyy laskemaan ajoaikavyöhykettä ja vyöhykkeellä olevan väestön demografiatietoja käytännössä
reaaliaikaisesti sitä mukaa, kun käyttäjä siirtää hiirtä kartalla.
16
yksinkertaisemmin hallittavan paikkatietopalvelimen.
Vielä 10.0-versiota käyttöönotettaessa
piti ottaa huomioon monenlaisia komponentteja, kuten SOC, SOM ja Web
Services Account. Ne sisältyvät myös
10.1-versioon, mutta ovat piilossa ja toimintavalmiina heti asennuksen yhteydessä. Jopa Web Server on valmiiksi mukana
10.1 Serverissä.
Jos käyttöönottaja ei ole kuullut
DCOM­ista, se ei haittaa, koska sellaista
ei 10.1:ssä enää tarvita. Tämän Ahola
uskoo ilahduttavan kaikkia niitä, jotka
ovat olleet tekemisissä DCOMin kanssa.
Peer-to-peer-arkkitehtuurin ansiosta
myös usean ArcGIS Serverin käyttö on
yksinkertaisempaa, kun tarvitaan paljon
laskentatehoa.
”Aikaisemmin piti miettiä ja säätää
aika paljon asioita, jotta esimerkiksi tietty
ArcGIS Server saatiin juttelemaan tietyn
Web Serverin kanssa. 10.1:ssä sen sijaan
vaan perustetaan serveri-instansseja ja liitetään niitä yhteen yksinkertaisen käyttöliittymän avulla.”
Mielenkiintoinen uutuus on Aholan
mukaan se, että myös Serverin hallinnointi tapahtuu 10.1:ssä REST APIn kautta.
Uusia palveluja voi siis luoda ja Serveriä
voi hallinnoida http:n kautta.
Myös ArcGIS 10.1 for Serverin asentaminen on tehty paljon entistä nopeammaksi ja helpommaksi. Pääasiassa se
tapahtuu Next-nappia klikkailemalla.
Esimerkiksi Serverin käyttäjätunnuksia ei
tarvita kuin yksi, eikä asentaminen tee
muutoksia Windows-rekisteriin.
Asentamisen jälkeen auktorisoidaan
ohjelmisto naputtelemalla sisään lisenssikoodi, minkä jälkeen aukeaa erittäin käyttäjäystävälliseksi kehitetty ArcGIS Server
Manager.
Server Managerin avulla hallitaan rajapintoja, kaikkia ArcGIS Server -saittiin
kuuluvia Servereitä sekä käyttöoikeuksia
1/2012
ArcGIS 10.1 for Server pystyy liikennetilanteen huomioon ottavaan adaptoituvaan reitinoptimointiin, joka hyödyntää historiallista ja jopa livenä saatavaa tietoa katuverkon liikennetilanteesta.
Erittäin käyttäjäystävällisen Server Managerin avulla ArcGIS-palvelinympäristön
hallinta on entistä yksinkertaisempaa.
ja tietoturvaa. Uuden Logs-napin takaa
löytyvät helposti tiedot Serverin tapahtumista, jotka aiemmin piti kaivaa esiin mutkikkaammin Resurssienhallinnan kautta.
Jos esimerkiksi halutaan uusi kone
ArcGIS Server -saittiin, se tapahtuu Server Managerin avulla helposti muutaman
napin painalluksella.
”Aikaisemmin piti käydä konfiguroimassa käyttöoikeuksia pääkoneella ja
lisättävässä koneessa, ja homma oli kohtalaisen vaivalloista”, Ahola sanoo.
Käyttäjät voivat
keskittyä olennaiseen
Kun paikkatietoasiantuntija on tähän asti
halunnut jakaa tuottamiaan aineistoja
muille käyttäjille, hän on siirtänyt datan
palomuurin läpi paikkatietopalvelimelle ja
julkaissut aineiston siellä.
Uudessa 10.1-versiossa palomuurin
läpi viedään Aholan mukaan Service
Definition -paketti, joka määrittelee
julkaistavan palvelun ja voi myös sisältää kaiken datan, jota palvelu tulee
näyttämään ulospäin. Jos julkaistava data kuitenkin on jo palvelimella,
palomuurin läpi voidaan siirtää pelkkä
Service Definition.
”Tämä säästää aikaa, koska asiantuntijan ei tarvitse huolehtia siitä, mitä
kaikkia tiedostoja ja karttoja tarvitaan
ja mistä ne kopioidaan erikseen paikkatietopalvelimelle. Sen sijaan hän voi
keskittyä olennaiseen eli kartan tekemiseen ja julkaisemiseen.”
nona uutena ominaisuutena Ahola pitää
Ownership based data accessia. Se tarkoittaa, että kaikista editoinneista tallentuu tieto siitä, kuka on editoinut, milloin
ja mitä. Jos editointeja halutaan perua,
voidaan palata historiassa taaksepäin
haluttuun versioon.
”Voidaan myös määritellä, että tiettyjä
kohteita saavat editoida vain tietyt käyttäjät.”
Schematics-ominaisuus on aiemmin
ollut käytössä vain ArcGIS for Desktopissa, mutta 10.1 tuo sen myös web-käyttöliittymään. Ominaisuus mahdollistaa
kartalla maantieteellisesti kuvatun verkon,
kuten vesijohto- tai sähköverkon, kuvaamisen loogisena kaaviona, josta verkon
hierarkia on helpompi ymmärtää.
Uusi Geometric Network Tracking -ominaisuus puolestaan kertoo automaattisesti, mihin kaikkiin verkon osiin vaikuttaa
esimerkiksi sähkökatkos tietyssä verkon
solmukohdassa.
Paljon muutakin uutta ArcGIS 10.1
for Serverissä on. Esimerkiksi Amazonin
pilvipalveluiden tuki laajenee, ja Serverin
mukana tulee ArcGIS Server Cloud Builder, jonka avulla voi rakentaa ArcGIS Servereitä Amazonin pilveen.
Uusi palvelinversio tukee myös Microsoftin Azurea ja sopii muutenkin arkkitehtuuriltaan entistä paremmin pilvipalvelujen käyttöön, myös yksityisiin pilviin. Versio myös tukee Aholan mukaan Linuxia
entistä vahvemmin ja on monessakin
mielessä aikaisempaa it-ystävällisempi. ■
Uutuutena muun
muassa web-tulostus
Kovasti toivottu uusi ominaisuus 10.1:ssä
on web-tulostus. Tarkkoja, laadukkaita
karttoja voidaan tulostaa mittakaavassa
karttadokumentin valmiiksi määritellyn
layoutin pohjalta suoraan REST-rajapinnasta.
”Jos käyttäjä tekee karttaa vaikkapa
iPhonella, hän saa siitä nappia painamalla kartan PDF-muodossa. PDF-toiminnallisuutta ei tarvitse koodata iPhonessa
mitenkään, vaan käyttäjä vaan kutsuu
Serverin web-tulostus-ominaisuutta.”
Uutta on myös On-the-Fly-symboliikka,
jonka ansiosta symboliikan voi renderöidä
palvelimessa ja saada tuloksena clientiin
pelkän kuvan. Tämä nostaa Aholan mukaan
tuottavuutta, koska aiemmin symboliikka
on pitänyt renderöidä clientissa, mikä on
vaatinut paljon resursseja.
Feature Services -puolella yhtenä hie-
Uusi Dynamic Layers -ominaisuus antaa
web-sovellusten kehittäjille täyden
vapauden määritellä, kuinka palvelun
lukuisat karttatasot näytetään. Kuvassa
saman palvelun neljä synkronisoitua karttatasoa on symboloitu ja järjestetty yksilöllisesti visuaalista analyysiä varten.
17
1/2012
Pelkästään Matkahuollon 3-hehtaarisessa Kampin terminaalissa keskellä Helsinkiä käsitellään Juha Wallinin mukaan noin viisi miljoonaa
pakettia vuodessa. Joka päivä terminaalista lähtee keskimäärin 750 bussia, jotka kuljettavat paketit Matkahuollon palvelupisteisiin.
Matkahuolto pääsi mukaan
verkkokaupan kuljetuksiin
Matkahuolto pääsi vauhdilla verkkokaupoista tilattavien tavaroiden
kuljetusbisnekseen pystyttyään osoittamaan Esrillä teettämillään
paikkatietoanalyyseillä, kuinka lähellä verkkokauppiaiden asiakkaita sen
noutopisteet ympäri maan ovat.
Viime vuosiin asti Matkahuollon pakettiliiketoiminta keskittyi lähes kokonaan
yritysten välisiin kuljetuksiin. Kun verkkokauppa alkoi kasvaa nopeasti, Matkahuolto päätti lähteä siihen mukaan
ryhtymällä kuljettamaan verkosta tilattuja
tavaroita kuluttaja-asiakkaille.
Matkahuollolla oli tuolloin 400 omaa
ja asiamiestoimipistettä, mutta se lisäsi noutopisteiden määrää kertaheitolla
1 100:aan tekemällä vuonna 2008 sopimuksen 700 lähikauppaa pyörittävän
Suomen Lähikaupan kanssa. Sen toimipaikkoja ovat Siwat, EuroMarketit ja
Valintatalot.
”Se kuinka lähellä noutopisteet ovat
suomalaisia määrittää pitkälti sen, minkä
noutopisteverkoston kautta loppuasiak-
18
kaat haluavat tilata tavaransa ja minkä
kautta verkkokaupat haluavat tavaransa
lähettää”, liiketoimintapäällikkö Juha
Wallin toteaa.
Aiemmin vaihtoehtoja oli ollut käytännössä vain yksi eli Itellan verkosto. Kun
Matkahuolto lähti markkinoille, alalla
käynnistyi kova kilpailu, ja samaan aikaan
verkkokauppa kasvoi kasvamistaan.
Paikkatieto todisti
verkoston kattavuuden
Matkahuollossa täytyi Wallinin mukaan
ryhtyä tosissaan miettimään, miten se
kilpailussa pärjää ja minne kaikkialle se
tarvitsee uusia noutopisteitä täydentä-
mään omaa ja Lähikaupan valmista verkostoa.
Aivan ensimmäiseksi Matkahuolto
halusi kuitenkin todistaa suurille verkkokauppiaille kotimaassa ja ulkomailla, että
sen olemassa oleva noutopisteverkostokin tarjoaa niille jo erittäin hyvän vaihtoehdon.
Avuksi Matkahuolto otti Esrin analyytikoilla palveluna teetettävät paikkatietoanalyysit.
”Saimme isoilta verkkokauppiailta tiedot osoitteista, joihin heidän tilauksiaan
oli toimitettu. Laitoimme ne kartalle ja
pystyimme osoittamaan, että 80–90
prosenttia osoitteista oli 1–3 kilometrin
säteellä meidän lähimmästä noutopisteestämme”, Wallin kertoo.
1/2012
Verkkokaupat ottivat kilpailevan vaihtoehdon mieluusti vastaan, ja Matkahuollon
yhteistyö niiden kanssa ponkaisi nopeaan
kasvuun.
”Verkkokaupalla on jo erittäin suuri
merkitys liiketoiminnassamme. Kyse on
miljoonista lähetyksistä vuodessa, ja määrä kasvaa kaiken aikaa.”
Kun vaihtoehtoja kuljetuspalvelulle oli
saatavissa, yhä useammat verkkokaupat alkoivat tarjota myös asiakkailleen
mahdollisuuden valita, minkä verkoston
noutopisteestä asiakas haluaa tilauksensa
hakea.
”Meidän noutopisteemme saattaa olla
asiakkaalle parempi vaihtoehto, koska se
on lähempänä kotia tai sillä on paremmat
aukioloajat. Kyse voi myös olla sijainnista
työpaikan lähellä tai työmatkan varrella”,
Wallin sanoo.
Pitkälle jalostettua
tietoa analyyseistä
Matkahuollon täytyy Wallinin mukaan
koko ajan ylläpitää ja täydentää noutopisteverkostoaan, koska rakennuksia
puretaan, vuokrasopimuksia päättyy,
Matkahuollon asiamiehenä toimivan
pienyrityksen tiloihin ei enää mahdu lisää
verkkokauppatavaroita tai jotain muuta
tapahtuu.
Myös verkoston jatkuvaa kehittämistä
varten Matkahuolto on teettänyt Esrillä
paikkatietoanalyysejä. Niissä on yhdistelty ja analysoitu tietoja, jotka koskevat muun muassa tie- ja katuverkkoa,
suomalaisten asuin- ja työpaikkoja sekä
Matkahuollon omaa verkostoa ja osoit-
teita, joista verkkokauppatilauksia on
tullut.
”Olemme saaneet erittäin pitkälle jalostettua tietoa analyyseistä, joita Esrin kanssa on viime aikoina tehty”, Wallin kertoo.
Noutopisteverkostoaan Matkahuolto on analyysien pohjalta täydentänyt
sopimuksilla yksittäisten R-kioskien, Ktai S-kauppojen ja muiden paikallisten
yrittäjien kanssa. Analyysit ovat Wallinin
mukaan usein osoittaneet tarkan kadunkulman, joka olisi optimaalisen etäisyyden
päässä kyseisen alueen potentiaalisista
verkkokauppojen asiakkaista.
”Sitten olemme voineet vaikka Google
Mapsista katsoa, mitä liikeyrityksiä kadunkulmassa on ja ottaa yhteyttä yrittäjään.
Ei ole tarvinnut välttämättä edes mennä
paikan päälle.”
Matkahuolto on tehnyt analyysien ja
paikkatietojen jatkojalostusta myös omin
voimin ArcGIS Explorer -ilmaisohjelmistolla. Sen avulla voi vaikkapa laittaa kilpailijoiden verkostot kartalle oman viereen ja
vertailla niitä.
Jatkossa tarkoitus on Wallinin mukaan
hyödyntää Esrillä teetettäviä analyysejä
myös yritysten välisen pakettiliikenteen
jakeluautojen reitinoptimoinnissa sekä
kokonaan uusien palvelujen kehittämisessä.
Oikeita kysymyksiä
Kun yhteistyö Esrin kanssa alkoi, Matkahuollossa ei Wallinin mukaan osattu
edes kuvitella, mitä kaikkea olemassa
olevasta datasta voi saada paikkatietoanalyysien avulla irti tai mitä kaikkea
Matkahuolto kehittää noin 1 100
noutopisteen palveluverkostoaan Esrillä
teetettyjen paikkatietoanalyysien avulla.
Matkahuolto haluaisi saada siitä irti.
Esrin analyytikot vakuuttivat osaamisellaan ja pystyivät Wallinin mukaan auttamaan Matkahuoltoa asettamaan liiketoimintansa kannalta oikeita kysymyksiä,
joihin datasta voi löytää vastauksia.
”Saimme Esrin asiantuntijoilta myös
kuulla, mitä kaikkea Suomessa tilastoidaan ja miten sitä voi hyödyntää. On ihan
käsittämätöntä, mistä kaikesta dataa on
olemassa”, Wallin toteaa. ■
Faktat
Matkahuolto on 1933 perustettu yksityinen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Sen omistaa Linja-autoliitto, johon kuuluu noin 450 suomalaista bussiyritystä.
Matkahuolto tarjoaa henkilöliikenteen matkapalveluja,
joita ovat lipunmyynti, aikataulupalvelut sekä kioski- ja
kahvilatoiminta. Matkahuollon ylläpitämässä matkalippujärjestelmässä on käytössä noin 700 000 älykorttia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ympäri maan.
Pakettipalveluja Matkahuolto tarjoaa yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yli 20 000 aikataulutettua bussilähtöä
päivittäin varmistaa, että pakettilähetykset menevät perille
nopeasti minne tahansa Suomessa. Noutopisteitä yksityisasiakkaille on 1 100.
Matkahuoltoverkoston pakettiliikenteen myynti on yli
80 miljoonaa euroa vuodessa. ■
Kattava bussiliikenteen reitistö ja noutopisteverkosto takaavat, että
verkkokauppojen asiakkaat saavat Matkahuollon kautta pakettinsa
nopeasti mahdollisimman lähellä sijaitsevaan noutopisteeseen.
19
1/2012
Esri-käyttäjäpäivät 2012 25.–26.1.
Sijaintitieto maailmankaikkeudesta
Suomen Esri-käyttäjäpäivillä paikkatietoa käsiteltiin
tänä vuonna koko maailmankaikkeuden mittakaavoista
lähtien, kun osallistujat saivat kuullakseen
yleiskatsauksen maailmankaikkeuden kehityksestä.
Keynote-puheenvuoron käyttäjäpäivillä esittänyt avaruustähtitieteen professori Esko
Valtaoja kertoi avoimesti,
ettei ollut kuullutkaan paikkatiedosta ennen kutsua tapahtumaan. Niinpä hän oli selvittänyt asian itselleen ja oppinut, että paikkatieto koostuu
sijainti- ja ominaisuustiedosta
eli siitä, missä jotakin on ja
mitä jossakin on.
”Tätähän tähtitiede on tutkinut tuhansia vuosia. Annankin seuraavan tunnin aikana
teille paikkatiedon yleiskatsauksen”, hän totesi ja ryhtyi
käymään hersyvään tyyliinsä
läpi tähtitieteen ja kosmologian historiaa.
Noin 3 000 vuotta sitten
paikkatietona oli, että litteä
maa kelluu äärettömässä valtameressä, jonka yläpuolella
on taivaankansi ja sen yläpuo-
lella jumalat. Ajatuksen ongelmana oli valtameren äärettömyys, joten sen tilalle esitetyssä paikkatiedon 2.0-versiossa
maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen
kilpikonnan selässä.
”Missä se kilpikonna sitten
seisoi? Esitettiin kolmas versio,
jossa loputon pino kilpikonnia
seisoi toinen toisensa selässä”,
Valtaoja kertoi.
Kun ihminen alkoi purjehtia
merillä ja mennä horisontin
yli, käsitys maailmasta laajeni.
Antiikin kreikkalaiset päättelivät, että maa ei ole litteä,
vaan pallo.
Maantieteen isänä pidetty
matemaatikko, filosofi ja tähtitieteilijä Eratosthenes jopa
laski noin vuonna 240 eaa.
maapallon ympärysmitan ja
erehtyi vain noin kymmenellä
prosentilla oikeasta mitasta.
Antiikin kreikkalaiset kuitenkin yhä ajattelivat, että
maapallo on kaiken keskipiste,
jota aurinko, kuu, planeetat ja
tähdet kiertävät. Kehittyneimmän version siitä esitti noin
vuosina 85–165 jaa. elänyt
tähtitieteilijä ja maantieteilijä
Klaudios Ptolemaios.
Vasta vuonna 1543 pappismies Nikolaus Kopernikus
otti maapallon sijaintia koskien
ensimmäisen askeleen oikeaan
suuntaan ja väitti, että aurinko
on keskipiste, jota muut taivaankappaleet kiertävät.
Vallankumouksellinen näkemys syveni, kun Galileo Galilei 1609 havaitsi kaukoputkellaan, että planeetat ovat
maapallon kaltaisia maailmoja
eivätkä jumalten ilmentymiä.
Samana vuonna Johannes
Kepler vielä keksi, että planeetat eivät kierrä ympyräratoja,
kuten oli Aktiikin Kreikasta lähtien luultu, vaan ellipsiratoja.
Koordinaatistoa
ei ole olemassa
Paikkatiedon muinaisessa 2.0-versiossa maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen kilpikonnan selässä.
20
Ensimmäisen ikuisen totuuden keksi Valtaojan mukaan
Isaac Newton, historian
suurin nero, kun hän julkisti
1687 yleisen vetovoimalain
F=Gm1m2/r2. Sijaintitieto tarkentui, sillä yhtälön avulla voi
laskea, missä planeetat ovat
iänkaikkisesta iänkaikkiseen.
Seuraavaksi maailmankuvaamme mullisti Albert Einstein, joka 1905 esitti suppean suhteellisuusteoriansa ja
sen peruskaavan E=mc2.
”Täällähän koko porukka on kiinnostunut tarkoista
koordinaateista ja paikoista.
Huonoja uutisia. Mitään sellaista ei ole olemassakaan.
Maailmankaikkeudessa ei ole
mitään koordinaatteja. Turhaa
on kaikki puuhastelunne”,
Valtaoja nauratti GIS-väkeä.
Suppean suhteellisuusteoria mukaan laki on nimittäin
kaikille sama kaikkialla, ja siksi
mitään absoluuttista koordinaatistoa ei ole, vaan kaikki
koordinaatistot ovat samanarvoisia. Lisäksi aika vielä sotkeutuu paikan kanssa.
Yleisessä suhteellisuusteoriassa Einstein sitten osoitti 1915,
että Newtonin löytämässä painovoimassa on kyse siitä, että
kappaleiden massat kaareuttavat aika-avaruutta, muuttavat
avaruuden geometriaa.
Ongelmaksi jäi, että teorian mukaan maailmankaikkeus joko laajenee tai supistuu,
mikä ei sopinut tuon ajan
maailmankuvaan. Einstein
ratkaisi ongelman lisäämällä yhtälöihin kosmologisen
vakion, jolla hän sai tulokseksi ikuisen ja muuttumattoman maailmankaikkeuden.
Tulos jäi lyhytaikaiseksi, sillä
Crowne Plaza Helsinki
1/2012
kunnossa, ominaisuustieto hukassa
Tähtitiede, kosmologia ja fysiikka ovat pitkälti selvittäneet,
missä kulloinkin on ollut jotakin maailmankaikkeudessa.
Ominaisuustieto siitä, mitä missäkin on, kuitenkin mättää
Esko Valtaojan mukaan yhä pahasti.
1920-luvulla Edwin Hubble
oivalsi havaintojen perusteella,
että maailmankaikkeudessa on
Linnunradan lisäksi muitakin
galakseja, ja että galaksit etääntyvät toisistaan. Maailmankaikkeus siis laajenee eikä olekaan
ikuisesti muuttumaton.
”Myös Einstein tunnusti sen
ja otti kiireesti yhtälöistään
pois kosmologisen vakion,
jota hän myöhemmin kutsui
elämänsä suurimmaksi möhläykseksi”, Valtaoja totesi.
Sijaintitieto ok,
ominaisuustieto ei
Kun kuvitteellinen filmi laajenevasta maailmankaikkeudesta
pannaan pyörimään taaksepäin, kaikki on yhä lähempänä
toisiaan, kunnes 13,7 miljardia
vuotta sitten kaikki oli yhdessä
pisteessä. Näin yleisen suhteellisuusteorian pohjalta syntyi teoria alkuräjähdyksestä, jossa aika,
paikka, aine, energia ja kaikki
olemassa oleva sai alkunsa.
”Emme tiedä, mitä silloin
oikein tapahtui. Mutta sen jälkeen, kun maailmankaikkeus
oli sekunnin miljoonasosan
ikäinen, kaikki on selvää pässinlihaa. Siitä lähtien meidän
nykyiset teoriamme pitävät
paikkansa”, Valtaoja sanoi.
Näkyvässä maailmankaikkeudessa on noin sata miljardia
galaksia ja jokaisessa noin sata
miljardia tähteä. Mitä kauemmas aikakoneena toimiva kaukoputki suunnataan, sitä kauemmas taaksepäin katsotaan
myös ajassa ja voidaan todentaa teoriat koko maailmankaikkeuden kehityshistoriasta.
Sijaintitiedon osalta paikkatieto alkaa siis Valtaojan
mukaan olla aika hyvin hallussa. Tiedämme, missä milloinkin on jotakin ollut. Ongelmia
sen sijaan on ominaisuustiedon eli sen kanssa, mitä jossain on.
”Se meillä yhä mättää
todella pahasti.”
Galaksien liikkeistä on
nimittäin päätelty, että näkyvän aineen lisäksi täytyy olla
pimeää ainetta, jonka vetovoima pitää galaksit ja galaksijoukot kasassa. Kaikesta
aineesta jopa 3/4 on pimeää
ainetta, mutta tähtitieteilijät ja
fyysikot eivät vieläkään tiedä,
mitä se on.
Vieläkin nolompi asia kävi
ilmi, kun 1990-luvun lopulla
havaittiin, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvää
vauhtia, vaikka vauhdin oli
luultu vain hidastuvan maailmankaikkeuden oman massan
vaikutuksesta.
”Tähtitieteilijät alkoivat
kaivella Einsteinin roskakoria
pannakseen suhteellisuusteorian yhtälöihin takaisin kosmologisen vakion, jonka Einstein itse oli poistanut. Kun
vakiolle annettiin vähän erilainen arvo, saatiin kiihtyvää
vauhtia laajentuva maailmankaikkeus”, Valtaoja kertoi.
Kiihtyvän laajentumisen
on päätelty johtuvan pimeästä energiasta, joka työntää
galakseja loitommas toisistaan. Emme tiedä, mitä pimeä
energia on, mutta se tuottaa
antigravitaatiota.
”Jos siitä voisi kutoa maton,
se leijailisi ilmassa kuin satujen
taikamatto.”
Ominaisuustieto eli mitä jossakin on, on siis todella hukassa. Jopa 3/4 maailmankaikkeuden massasta ja energiasta on
pimeää energiaa ja 3/4 lopusta
pimeää ainetta, joista kummastakaan ei tiedetä, mitä ne
ovat. Vain 4 prosenttia kaikesta on tuntemaamme ainetta, ja
siitäkin valtaosa tähtien välisen
avaruuden harvaakin harvempaa kaasua.
”Jäljelle jää 0,4 prosenttia ainetta, josta aikaisemmin
kuvittelimme koko maailmankaikkeuden muodostuvan. Aika
nolo juttu”, Valtaoja totesi.
Pimeä energia tietää myös
aika huonoja uutisia maailmankaikkeuden tulevaisuudelle. Maailmankaikkeus vain
laajenee laajenemistaan, muut
galaksit katoavat näkyvistämme, viimeiset tähdet kuolevat
ja mustat aukotkin haihtuvat
Hawkingin säteilynä.
Multiversumissa
paikkatieto uusiksi
Uusimpien teorioiden mukaan
oma maailmankaikkeutemme
voi olla vain yksi multiversumin äärettömän monista eri
maailmankaikkeuksia.
”Jos näin on, paikkatietomme on päivitettävä koko lailla
uusiksi”, Valtaoja totesi.
Havaintojen ja teorioiden
mukaan omakin maailmankaikkeutemme näyttää olevan laakea ja ääretön. Se ei
ole ristiriidassa äärettömän
multiversumin kanssa, koska
ääretön mahtuu helposti vielä
suurempaan äärettömään.
Jos oma maailmankaikkeutemme todella on ääretön,
siellä tapahtuu Valtaojan
mukaan ennemmin tai myöhemmin kaikki, minkä fysiikan
lait sallivat. Siellä on esimerkiksi ääretön määrä maapallon toisintoja, joissa toteutuu
ääretön määrä maailmanhistorioita ja on myös ääretön
määrä versioita Valtaojasta.
”Jossakin on myös maapallo, jossa minä olen naimisissa
Viivi Pumppasen kanssa,
koska mikään luonnonlaki ei
sitä kiellä”, tämän maapallon
versio Valtaojasta lopetti esityksensä. ■
Jos uusimmat teoriat multiversumista pitävät paikkansa,
paikkatieto omastakin maailmankaikkeudestamme joudutaan päivittämään uusiksi.
21
1/2012
Esri-käyttäjäpäivät 2012 25.–26.1.
ArcGIS Onlinessa uusia
mahdollisuuksia
Esri-käyttäjäpäivien toinen
keynote-esiintyjä, Esri Inc:n
ArcGIS Online Leader Andrew
Hendrickson, esitteli laajasti
paikkatiedon erilaisia sovellus­
alueita, mutta keskittyi sitten
lähinnä ArcGIS Onlineen.
ArcGIS Online on Esrin pilvipohjainen palvelu, joka tarjoaa kaikille avoimen alustan
hyödyntää karttoja, paikkatietotyökaluja ja dataa. Sen kautta paikkatieto murtautuu Hendricksonin mukaan siilostaan
ja tulee kaikkien ulottuville.
Yhtenä avainasiana hän piti
älykästä web-karttaa, joka
kokonaan uudenlaisena konseptina tekee paikkatiedon
hyödyntämisen liiketoiminnassa helpoksi.
Web-kartassa yhdistetään
useita palveluita, kuten karttoja, dataa ja analyysimalleja.
Palvelut tulevat eri ympäristöistä, mutta niitä käytetään
keskitetysti web-kartan kautta. Web-kartta on tallessa
ArcGIS Online -palvelussa.
Web-kartta tukee visualisointia, editointia, analysointia, popup-ikkunoita ja muita
paikkatiedon hyödyntämiseen
liittyviä toimintoja.
Kun web-kartta on kerran
tehty, sitä voidaan Hendricksonin mukaan käyttää eri laitealustoilla ja ympäristöissä,
kuten työasemissa, älypuhelimissa, tableteissa, selaimessa,
sosiaalisessa mediassa ja websivustoilla.
”Kyse ei ole revoluutiosta,
jossa hylätään kaikki, mitä
olette tähän asti tehneet, vaan
evoluutiosta, joka täydentää ja
laajentaa sitä, mitä olette tehneet”, hän korosti.
Julkisena tai
yksityisversiona
Osoittaakseen kuinka helppoa web-kartan tekeminen
on, Hendrickson teki livenä
parissa minuutissa web-kartan, jonka hän julkaisi omassa
blogissaan.
Kartalta hänen perheensä voi
nähdä, missä hän Suomessa
tarkalleen ottaen on ja päästä
popup-ikkunassa olevan linkin
kautta katselemaan käyttäjäpäivien tapahtumapaikan Crowne
Plaza -hotellin web-sivuja.
”Tätä minun ei pitäisi kai
sanoa, mutta mikään, mitä
ArcGS Onlinen saa Andrew Hendricksonin mukaan jatkossa käyttöönsä paitsi kaikille avoimena ja ilmaisena versiona myös laajempana Subscription -palveluna sekä organisaation sisäverkossa
toimivana tai Esrin ylläpitämänä laajennettuna palvelualustana.
juuri tein, ei vaadi ostamaan
mitään. Kaiken voi tehdä
ArcGIS Onlinen ilmaisilla työkaluilla”, Hendrickson totesi.
Hän myös toivoi kaikkien
muistavan esityksestään ainakin sen, että hänen esittelemäänsä Esri-teknologiaa on
erittäin helppo käyttää.
”Te kaikki pystytte itsekin
siihen”, hän korosti.
ArcGIS Online tulee Hendricksonin mukaan saataville
myös tilattavana Subscription
-palveluna, jolloin se sisältää
ilmaispalvelua laajempia toi-
minnallisuuksia. Samoin sen
voi saada yrityksen omaan sisäverkkoon palomuurin suojiin,
jos ei halua toimia ulkopuolella
ylläpidetyssä ympäristössä.
Lisäksi Esri julkistaa tänä
vuonna myös houstatun
ArcGIS Online -version, johon
yritys voi myös tallentaa kaiken paikkatietodatansa eikä
joudu investoimaan ohjelmistoihin, laitteisiin eikä koko infrastruktuurin ylläpitoon. ■
VR:lle vuoden GIS-palkinto
Esri Finland myönsi käyttäjäpäivillä vuoden GIS-palkinnon
VR:lle Junat kartalla -palvelusta, jonka avulla asiakkaat
voivat seurata verkkosivuilla
ja mobiililaitteilla matkustajajunien liikkumista lähes reaaliaikaisesti.
Palkinnon myöntämistä
Esrin toimitusjohtaja Jukka
Rouhe perusteli VR:n kokonaisnäkemyksellä tuotepohjaisesta alustaratkaisusta, jolla se
on toteuttanut palvelun useaan ekosysteemiin niin kulut-
22
tajille kuin yrityksen sisällekin.
Palvelullaan VR on Rouhen
mukaan parantanut uuden
teknologian avulla asiakaskokemusta, panostanut palvelun kehittämisessä erityisesti
käytettävyyteen sekä vienyt
projektin läpi ennakkoluulottomasti ja notkeasti.
”VR onnistui hyvin monella osa-alueella paikkatiedon
hyödyntämisessä ja omien
tavoitteidensa saavuttamisessa”, Rouhe tiivisti palkintoa
luovuttaessaan.
Palkinnon vastaanotti
käyttäjäpäivillä VR:n tietohallintojohtaja Jukka-Pekka
Suonikko, joka piti huomionosoitusta erittäin hienona
asiana.
”Junat kartalla -palvelu on
mielestäni osoitus siitä, että
paikkatiedon ei ole pakko
olla hankalaa ja vaikeata. Se
voi olla myös ratkaisu, joka
helpottaa jotakin arkielämän
tilannetta ja on yksinkertainen
käyttää”, hän totesi kiitospuheessaan. ■
Jukka-Pekka Suonikon
mukaan Junat kartalla
-palvelun nopeasti toteutetussa kehittämisprojektissa
erikoista oli muun muassa
se, että VR julkaisi palvelun
beta-version yleisön käyttöön.
Näin saatiin myös asiakkailta
ehdotuksia uuden palvelun
kehittämiseksi.
Crowne Plaza Helsinki ArcGIS Viewer for Flex
1/2012
Paikkatieto
avuksi
myrskyjen
jälkeen
Käyttäjäpäivien viimeisessä
kaikille yhteisessä GIS in Action -osuudessa Antti Aholan
vetämä kuuden esriläisen ryhmä loi yleisön edessä livenä
joukon paikkatietosovelluksia, joiden avulla eri rooleissa toimivat henkilöt olisivat
voineet helpottaa elämäänsä
viime joulukuun kovien myrskyjen aiheuttamien tuhojen
keskellä.
Kansalaisille esriläiset tekivät pelkillä ArcGIS Onlinen
työkaluilla ja taustakartalla
web-sovelluksen, jossa olisivat myrskyjen aikana näkyneet kartalla kaikki twiittaukset, joissa on myrskyyn
viittaava hakusana.
Kansalaisten lisäksi myös
viranomaiset ja sähköyhtiöt olisivat voineet seurata palvelusta,
missä on esimerkiksi sähkökatkoksiin tai muihin kansalaisten
kokemiin myrskyjen seurauksiin
liittyviä twiittauksia.
Viranomaisia varten ryhmä
pystytti
ArcGIS
Viewer
for Flexillä
ja uudella Flex Application Builderilla tilannekuvasovelluksen.
Se näytti kartalla Ilmatieteen
laitoksen tuulitiedot, hätäkeskuksiin tulleet hälytykset
ja Liikenneviraston RSS-fiidit.
Lisäksi ryhmä esitteli, miltä
sama sovellus näyttää matkapuhelimessa käytettynä.
Sähköyhtiöille esiintyjät tekivät ArcGIS for Silverlightilla
sovelluksen, joka älypuhelimella käytettynä auttaa maastossa
liikkuvia korjaajia löytämään
työkohteensa ja kuittaamaan
ne korjatuiksi. Samalla sovelluksella sähköyhtiön esimies
voi seurata työasemallaan töiden etenemistä.
Vakuutusyhtiöille ja metsänomistajille ryhmä oli toteuttanut jo etukäteen ArcGIS Serveriin kuvapalvelun, jossa oli
tammikuussa Maanmittaus­
ArcGIS Viewer for Silverlight
Viranomaisille tarkoitetussa tilannekuvakartassa keltaoranssit
nuolet osoittavat Tapani-myrskyn aikaisen tuulen suunnan ja
voimakkuuden ja heatmap-kuviot alueet, joista hälytyskeskuksiin
tuli eniten hälytyksiä. Yläreunan RSS-syötteitä kuvaavan symbolin
takana ovat Liikenneviraston tiedotteet myrkyn aiheuttamista
häiriöistä tieliikenteelle.
laitokselle kuvattuja ilmakuvia
myrskyjen kaatamista metsistä.
Live-osuutena ryhmä pystytti
ArcGIS Onlineen tuota kuvapalvelua hyödyntävän karttasovelluksen, johon metsänomistajat
voivat merkitä vaikka suoraan
maastossa älypuhelimen kautta
kartalle, missä heidän metsäänsä on kaatunut.
Sovellukseen voi liittää vaikkapa valokuvia kaatuneesta
metsästä paikan päältä, ja
siihen voi yhdistää vakuutusyhtiölle lähetettävän korvaushakemuslomakkeen, jonka voi
täyttää paikan päällä metsässä.
Sähköyhtiöille tarkoitettua sovellusta käyttävät sekä kentällä liikkuvat korjaajat että toimistolla istuva
esimies. Eri värit kertovat, mikä sähkölinja on poikki, mikä työn alla ja mikä jo korjattu.
Vakuutusyhtiön tarkastajat puolestaan voivat saman
kuvapalvelun ansiosta tarkistaa, missä metsää on kaatunut
ja kuinka paljon menemättä
välttämättä lainkaan paikan
päälle jokaisen korvausta
hakevan metsänomistajan
luokse tuhoja tarkastamaan.
GIS in Action -esitys oli
käyttäjäpäivien kaikille
yhteisen osuuden viimeinen
esitys. Sen jälkeen ohjelma
jakautui kolmeen eri linjaan,
joissa kuultiin yhteensä reilut
20 asiakasorganisaatioiden
ja Esrin asiantuntijoiden esitystä.
Ensimmäisen päivän päätteeksi vietettiin iltaa hauskan
ohjelman, herkullisen ruuan,
musiikin ja tanssin merkeissä
yömyöhään asti. ■
Lisätietoja:
Antti Ahola
Account Manager
Esri Finland
23
1/2012
Paikkatietoanalyyseista apua
ensihoidon tavoitettavuuteen
Lapin sairaanhoitopiiri hyödyntää Esrin paikkatietoanalyysejä
määritellessään, kuinka suuren osan väestöstä ensihoidon yksiköt
tavoittavat tietyissä määräajoissa. Lisäksi sairaanhoitopiiri käyttää
analyysejä ensihoitoyksiköiden sijainnin optimointiin.
Uuden terveydenhuoltolain mukaan
aiemmin kuntien vastuulla ollut sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle. Ottaessaan vastuun ensihoitopalvelusta sairaanhoitopiirit joutuvat tekemään
päätöksen palvelutasosta, jonka ne ensihoidossa pystyvät tarjoamaan.
Palvelutasopäätöksessä määritellään
Lapin sairaanhoitopiiri
pyrkii Tero Karvisen
mukaan löytämään
muun muassa
paikkatietoanalyysien
avulla parhaat
sijaintipaikat
ja valmiusajat
ensihoitoyksiköille,
jotta väestölle
pystyttäisiin antamaan
mahdollisimman hyvää
palvelua. Yksiköihin
kuuluu myös kuvan
pelastushelikopteri.
ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö sairaanhoitopiirin alueella. Päätöksen
tulee perustua riskianalyysiin, sairastumisja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin
tekijöihin.
Riskianalyysissä sairaanhoitopiirin on
otettava huomioon alueella vakituises-
ti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne,
vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit.
Koko sairaanhoitopiirin alue jaetaan
palvelutasopäätöksessä yhden neliökilometrin alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin 1–5. Ensihoidon hälytystehtävät puolestaan jaetaan riskiarvion
pohjalta kiireellisyysluokkiin A–D.
Kullekin riskialueluokalle sairaanhoitopiirit määrittelevät, kuinka suuren osan
kyseisen riskiluokan alueiden väestöstä
ensihoidon yksiköt tavoittavat tietyssä
enimmäisajassa eri kiireellisyysluokissa.
Esimerkiksi, kuinka suuren osan kunkin
riskialueluokan väestöstä ensivastetasoinen yksikkö tavoittaa A- ja B-kiireellisyysluokassa 8 minuutin ja 15 minuutin
sisällä hälytyksestä. Alueen sijainnista riippumatta saman riskiluokan alueisiin kuuluvan väestön tulee saada samantasoista
palvelua.
Ensihoitoa antavat ensivasteyksiköt,
jotka kykenevät ensiapuun ja potilaan
elvyttämiseen, sekä perustason ja hoitotason yksiköt, jotka pystyvät antamaan
pidemmälle vietyä ensihoitoa ja myös
siirtämään potilaan terveyskeskus- tai sairaalahoitoon.
Ensivasteyksikkö on tyypillisesti paloauto ja perus- ja hoitotason yksikkö puolestaan ambulanssi, lääkäriauto tai lääkintähelikopteri.
Tavoiteprosentit
lähelle totuutta
Lapin sairaanhoitopiiri on teettänyt oman
palvelutasopäätöksensä tueksi Esrillä
paikkatietoanalyysejä, joiden avulla on
muun muassa laskettu ajoajat ensihoidon yksiköiden asemapaikoista kaikkiin
50 minuutin ajoajan säteellä sijaitseviin
riskiruutuihin.
24
1/2012
”Me laskemme nyt, mikä on ero tavoitettavuusprosenteissa eri vaihtoehdoissa.
Tarvitsemme paperille selviä lukuja siitä,
minkälaista palvelutasoa milläkin rahamäärällä saa. Poliitikot sitten tekevät
lopulliset päätökset”, Karvinen sanoo.
Tavoitettavuusanalyyseissä ja ensihoitoyksiköiden sijoittelussa otetaan Pohjois-Lapissa huomioon myös rajan toisella puolella
olevien Norjan ensihoitoyksiköiden sekä
Itä-Lapin eteläosissa Kainuun yksiköiden
mahdollisuus osallistua hälytystehtäviin.
Tiellä liikkuvien yksiköiden ohella analyyseissä ovat mukana myös alueella käytettävissä olevat pelastushelikopterit.
ArcGIS myös omaan käyttöön
Rovaniemellä asemapaikkaansa pitävä pelastushelikopteri saavuttaa tietyissä
vähimmäisajoissa väestöä tasaisesti joka ilmansuunnassa tieverkosta riippumatta.
Analyysien avulla on myös ennustettu
hälytystehtävien määrää eri riskiruuduissa
ja sen pohjalta hahmoteltu ensihoitoyksiköiden asemapaikkojen optimaalista
sijoittelua sairaanhoitopiirin alueella.
Ensihoidon esimiehen Tero Karvisen
mukaan sairaanhoitopiiri haluaa selvittää
analyyseillä myös sitä, miten esimerkiksi
ambulanssien erilaiset valmiusajat vaikuttavat siihen, kuinka suuri osa väestöstä
tavoitetaan tietyissä määräajoissa.
Päiväsaikaan ensihoidon yksiköt ovat
useimmiten lähes välittömässä lähtövalmiudessa, mutta yöaikaan esimerkiksi
ambulanssin henkilöstö saattaa olla 15
minuutin hälytysvalmiudessa kotona.
Hälytyskeskuksen historiadatan nojalla
tiedossa on, kuinka paljon hälytystehtäviä
eri riskiruutuihin on tullut eri vuorokaudenaikoina.
Tietojen pohjalta voidaan Karvisen
mukaan laskea, missä ja milloin yksiköiden on järkevää olla välittömässä lähtövalmiudessa ja onko paikkoja, missä
pitäisi olla välitön lähtövalmius koko ajan,
jotta halutut tavoitettavuusprosentit saavutettaisiin.
”Myös tämän laskemisessa hyödynnämme Esrin ohjelmistoja ja Esrin analyytikon ammattitaitoa”, hän kertoo.
Analyysitulosten pohjalta sairaanhoitopiiri pyrkii hänen mukaansa määrittelemään väestön tavoitettavuusprosentit
mahdollisimman lähelle sitä, mihin todella
pystytään, jolloin jatkossa ei jouduta tekemään suuria korjausliikkeitä.
Mahdollisimman korkean palvelutason
saavuttamiseksi on Karvisen mukaan tarkoitus myös optimoida ensihoitoyksiköiden asemapaikkojen sijaintia paikkatietoanalyysien avulla.
”Todennäköisesti joudumme esimerkiksi hiihtokeskuksiin sijoittamaan ambulanssin ainakin sesongin ajaksi, jotta tavoitettavuusprosentit saadaan toteutettua.”
Ensihoitoyksiköiden valmiusasteen nostamisessa ja mahdollisten uusien asemapaikkojen perustamisessa on kuitenkin
lopulta kysymys rahasta.
Ensimmäisten Esrillä teetettyjen paikkatietoanalyysien perusteella Karvinen arvioi,
että ArcGIS-ohjelmistoilla saadaan aikaan
juuri sellaisia tuloksia, joita Lapin sairaanhoitopiiri tarvitsee, jotta se voi tehdä palvelutasopäätöksensä.
”Ilman mitään työkalua meidän on itse
vaikea ruveta miettimään ensihoitoyksiköiden sijoittelua ja valmiusaikojen määrittelyä”, hän toteaa.
Vaikka paikkatietoanalyysit on teetetty Esrillä, sairaanhoitopiiri on hankkinut
ArcGIS for Desktopin ja Network Analyst
-laajennusosan myös omaan käyttöönsä.
Tavoite on, että koulutuksen jälkeen ainakin tietyt perusasiat pystytään tekemään
ohjelmiston avulla itsekin.
”Lähinnä tarkoituksemme on tulevaisuudessa seurata ohjelmiston avulla, miten asettamamme tavoitteet ovat
toteutuneet”, Karvinen sanoo. ■
Paikkatietoanalyysien avulla
on laskettu, mihin ensihoitoyksiköt ehtivät eri määräajoissa ja kuinka suuri osa eri
riskialueluokkiin kuuluvasta
väestöstä määräajoissa
saavutetaan.
25
1/2012
ArcGIS-käyttö lisääntyi
Suomen korkeakouluissa
Esrin paikkatieto-ohjelmistojen käyttö
Suomen korkeakouluissa on helpottunut ja siksi myös lisääntynyt merkittävästi. Viime vuonna ArcGIS 10:tä käytti
korkeakouluissa yli 2 000 henkilöä. Yhtä
aikaa käyttäjiä oli maksimissaan 107, ja
käyttökertojen kokonaismäärä ylsi noin
91 000:een.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima Tieteen tietotekniikan keskus
CSC solmi Esrin kanssa vuoden 2011
alussa kolmivuotisen lisenssisopimuksen,
joka antoi monille korkeakouluille rajoittamattomat käyttöoikeudet ArcGIS 10
-tuoteperheeseen tutkimus-, opetus- ja
hallintokäytössä.
Aikaisemmin korkeakoulujen konsortiolla oli yhteensä vain 49 ArcGIS-lisenssiä
ja eri laitoksilla lisäksi suoria, niin ikään
rajattuja sopimuksia Esrin kanssa.
Esimerkiksi Oulun yliopiston maantieteen laitoksella uusi lisenssisopimus on
helpottanut elämää. ArcInfoa laitoksella
on käytetty jo parikymmentä vuotta, mutta rajallisilla lisenssimäärillä.
”ArcGIS-kurssien aikana kävi niin, että
tutkimukselle ei riittänyt lisenssejä. Nyt
ArcGISiä voi käyttää opetuksessa ilman,
että tutkimus häiriintyy”, tutkijatohtori
Harri Antikainen kertoo.
CSC:n paikkatietokoordinaattori Kylli
Ek vahvistaa, että kokemus on yleinen.
”Ennen uutta lisenssisopimusta monella osastolla oli ArcGIS 10 parissa koneessa, mikä tarkoitti jonoja ja aikataulutusta.”
”Ihmiset haluavat työskennellä joustavasti ja omassa tahdissaan, niin että
ainakaan tietotekniikan käyttöä ei tarvitse aikatauluttaa. Kun turhat rajoitteet
ovat poistuneet, käyttö on laajentunut
uusille tieteenaloille ja laitoksille”,
uuden lisenssisopimuksen neuvotellut,
CSC:n Datapalvelualueella toimiva kehityspäällikkö Kimmo Koivunen puolestaan sanoo.
Kaikki saman
palvelimen alla
Tieto uuden sopimuksen eduista on kiirinyt niin, että sopimuskauden aikana kon-
26
Kartta kertoo, mitkä alueet valtionmetsistä olisi kannattavinta lisätä Etelä-Suomen
valtionmaiden metsänsuojeluverkostoon. Tulos on saatu käyttämällä Helsingin yliopistolla
kehitettyä Zonation-päätösanalyysityökalua ja ArcGIS 10:tä. Tulokseen vaikuttavat muun
muassa tiedot metsän iästä, puuston tilavuudesta, kasvillisuudesta ja Natura-luontotyypeistä.
Kartta kuvaa, kuinka paljon MannerSuomessa asuvia suomalaisia on saavutettavissa kustakin 2×2 km ruudusta henkilöautolla kuljetun ajan suhteen. Oulun
yliopiston maantieteilijät ovat laskeneet
potentiaalista saavutettavuutta ArcGISin
päälle itse tekemänsä Python-kielisen
analyysityökalun avulla.
sortiossa mukana olevien korkeakoulujen
määrä on noussut 20:een.
Maantieteilijät, maanmittaajat ja metsäntutkijat ovat paikkatieto-ohjelmistojen
suurkäyttäjiä, mutta ArcGIS 10:tä on hyödynnetty yllättävilläkin laitoksilla, kuten
opettajankoulutuksessa, nykykielten tutkimuksessa sekä mikrobiologiassa.
Tohtorikoulutettava Joona Lehtomäki
Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian huippuyksiköstä kiittelee lisenssiuudistuksessa erityisesti sitä, että nyt
yliopistoilla on vain yksi lisenssipalvelin ja
sitä hoidetaan keskitetysti CSC:n tiloissa.
”ArcGIS 10:tä on helppo suositella
uusille käyttäjille, kun asennus käy helposti ja samaan pakettiin saa kaikki lisäosat, erityisesti kriittisen tärkeän Spatial
Analystin”, Lehtomäki sanoo. ■
TAMK:n opiskelijat Bram Gabriëls (vas.),
Sami Gullsten ja Tuukka Juntunen
ovat rakentaneet oppimis­ympäristöön
pilotticaseja ja testanneet niitä.
1/2012
Logistiikan opiskeluun
virtuaalinen ympäristö
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen
teknillinen yliopisto (TTY)
rakentavat osin Esrin ohjelmistoilla virtuaalista oppimisympäristöä logistiikan ja
toimitusketjun hallinnan opetukseen ja tutkimukseen.
Virtuaalisessa Logivo-oppimisympäristössä on tarkoitus
käyttää logistiikka-alan ohjelmistoja esimerkiksi varastointijärjestelmien, toiminnanohjauksen, jakeluliikenteen ja
jakeluverkoston simulointiin
ja optimointiin strategisella ja
operatiivisella tasolla.
Pirkanmaan liiton rahoittamaan ja TAMK:n vetovastuulla
toteutettavaan hankkeeseen
etsittiin sopivia ohjelmistoja kolmelle eri osa-alueelle,
joista kahteen valituksi tulivat
Esrin ohjelmistot ArcGIS for
Desktop ja ArcLogistics.
Lisenssit ohjelmistoihin TAMK
sai Tieteen tietotekniikkakeskuksen CSC:n Esrin kanssa
tekemän korkeakoulujen Educational Site Licenses -sopimuksen kautta.
Ensimmäinen osa-alue, jolla
Esrin ohjelmistoja oppimisympäristössä käytetään, koskee
kestävän kehityksen mukaista
logistiikkaa sekä kuljetusten ja
jakeluverkostojen optimointia.
Toinen osa-alue koskee hätätilanteiden logistiikkaa (emergency logistics).
"Emergency logisticsin alueella Esri oli ainoa toimittaja,
joka pystyi tarjoamaan ohjelmiston ja palvelua", TAMK:n
projektipäällikkö Anasse
Bouhlal kertoo.
Kestävän kehityksen logistiikassa Esrin ohjelmistojen
avulla muun muassa mallinnetaan ja simuloidaan erilaisia
toimitusketjurakenteita sekä
optimoidaan strategisella ja
taktisella tasolla kuljetus- ja
jakeluverkostoja ja reittejä.
Hätätilanteiden logistiikassa
nimenomaan simulaatiopohjainen koulutus tarjoaa hyvän
vaihtoehdon, koska opetusta
ei päästä antamaan todellisissa tilanteissa, liittyivätpä ne
terveyteen, vaarallisiin aineisiin, luonnonkatastrofeihin tai
kotimaan turvallisuusuhkiin.
nä. Parhaillaan ympäristöön
rakennetaan pilotticase-esimerkkejä, joita pieni opiskelijaryhmä testailee.
"Aika positiivisia kokemuksia olemme saaneet. Laitteiden tekniset vaatimukset
ovat aika haasteellisia, mutta
ympäristö toimii hyvin", Bouhlal kertoo.
Tyytyväinen ympäristöön
on myös pilottiesimerkkien
rakentamiseen ja testaukseen
osallistunut TAMK:n opiskelija
Tuukka Juntunen.
"Ympäristöhän on loistava, koska saamme käyttöön
oikean järjestelmän ja pääsemme mallintamaan asioita,
joista teoriaopetuksessa on
puhuttu. Pääsemme tekemään oikeita caseja, joista
olemme ennen voineet vain
kirjoitella", hän sanoo.
Pilotticaseja on luotu käyttämällä esimerkiksi suuren
valtakunnallisen vähittäiskauppaketjun myymälöiden ja
jakelukeskusten osoitetietoja.
Opetuskäyttöön tarkoitus on
Bouhlalin mukaan myöhemmin pyrkiä saamaan myös
aitoja yritysaineistoja.
Ensimmäinen oppimisympäristön avulla aidoista yritysaineistoista tehty case tulee
ilmeisesti olemaan Juntusen
ja hänen opiskelijatoverinsa
yhteinen lopputyö, jossa optimoidaan kuljetuksia Tampereen kaupungin liikelaitokselle
Tampereen Logistiikalle ja sen
alihankkijoina toimiville kuljetusyrityksille. ■
Logistiikkaoppia
200 opiskelijalle
Virtuaalista oppimisympäristöä tullaan käyttämään sekä
TAMK:ssa että TTY:ssa logistiikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Vuositasolla yhteensä
noin 200 opiskelijaa tulee
Bouhlalin mukaan käyttämään
oppimisympäristöä.
Oppimisympäristön testausvaihe käynnistyi helmikuun
lopulla, ja opetuskäyttöön se
on tarkoitus saada ensi syksy-
Yhtenä pilotticasena oppimisympäristössä tarkastellaan ArcLogisticsin
avulla Belgian PHL -ammattikorkeakoulussa tehtyä casea, joka koskee
toimistotarvikkeiden jakelukeskuksen kuljetuksia loppuasiakkaille.
27
1/2012
Kartalle voidaan ArcGIS 3D Analystin tai ArcScenen
työkaluilla luoda myös korkeuskäyrät.
ArcGIS 3D Analystilla tehtävä maastomalli muodostetaan
pisteistä, joista laserpulssi on heijastunut ensimmäisen
kerran takaisin.
3D Analyst tarjoaa työkalut
LAS-aineistojen käsittelyyn
Mahdollisuudet laserkeilausaineistojen käyttöön lisääntyvät monissa
organisaatioissa olennaisesti, kun Maanmittauslaitoksen aineistot
vapautuivat ilmaiseksi kaikkien käyttöön. ArcGIS 3D Analyst sisältää
tehokkaat työkalut LAS-aineistojen monipuoliseen hyödyntämiseen.
Kun organisaatio on hankkinut LASaineistoa, yleensä ensimmäiseksi halutaan
Esrin GIS-asiantuntijan Janne Saarikon
mukaan katsoa, onko aineisto kunnossa
ja juuri sellaista kuin organisaatio tarvitsee. Samalla halutaan jo tietää myös jotakin aineiston ominaisuuksista.
"Aineiston ominaisuuksia voidaan tutkia ArcGIS 3D Analystin Point File Information -työkalulla. Se lukee LAS-tiedostojen otsikkorivit ja tuottaa aineistoa koskevia tilastoja", Saarikko kertoo.
Laskennan tuloksena syntyy uusi kohdeluokka, jossa on tiedostoittain eriteltynä kunkin LAS-tiedoston ulkorajavektori,
pisteiden lukumäärä, korkeuden minimija maksimiarvot sekä pisteiden keskimääräinen etäisyys toisistaan.
Ulkorajan avulla nähdään kartalla
laserkeilauksen kohdealue ja voidaan tarkistaa, että tiedostot ovat samanmuotoisia. Pisteiden välinen etäisyys puolestaan
on tärkeä tieto korkeusmallien (DEM) ja
maastomallien (DSM) tuottamisessa, koska tiedostojen väliset arvot eivät niitä tehtäessä saa vaihdella suuresti.
"Laserkeilauksen pistetiheys määrää
esimerkiksi sen, miten tarkka korkeus-
28
malli aineiston pohjalta pystytään tuottamaan."
ArcGIS 10.0 -versiossa
aineisto ensin käsiteltävä
ArcGIS 10.0:ssa LAS-aineiston hyödyntäminen vaatii Saarikon mukaan ensin
aineiston käsittelyä. LAS-tiedostot sijaitsevat normaalissa kansiorakenteessa, ja
aineiston hallinnan helpottamiseksi luodaan ensimmäiseksi FileGDB ja sen sisälle
Feature Dataset.
Kun tämä on tehty, LAS-aineistosta
luodaan 3D Analystin LAS to Multipoint
-työkalulla pisteaineisto, jotta aineistoa
voidaan hyödyntää ArcGIS 10.0:ssa. Pisteaineisto muodostetaan FileGDB:hen
luotuun Feature Datasettiin.
"Samalla Multipoint-työkalulla voidaan
erottaa toisistaan halutut pisteluokat LASaineiston luokkakoodin avulla", Saarikko
toteaa.
Pisteluokat voidaan erottaa toisistaan
myös paluupulssin ja sen intensiteettiarvon perusteella.
Pisteet sisältävät paluupulssin numeron,
joka kertoo, kuinka monennen takaisinheijastuksen pulssista on kysymys. Esimerkiksi rakennuksista ja maasta tulee vain
yksi paluupulssi, mutta kasvillisuudesta
monta, koska laser menee osittain kasvillisuuden läpi.
Paluupulssin numeron perusteella pystytään luokittelemaan, minkälaisista kohteista pisteet ovat heijastuneet takaisin.
Vastaavasti heijastuskohteista voidaan
tehdä tulkintoja myös pulssin intensiteettiarvon nojalla. Esimerkiksi rakennuksen
katosta pulssi heijastuu takaisin voimakkaammin kuin vaikkapa puiston nurmikosta.
Valmiina saatava pisteiden luokittelu säästää paljon aikaa, koska aineistoa
päästään hyödyntämään suoraan sellaisiin
tarkoituksiin, joissa luokittelua tarvitaan.
Jos aineiston pisteitä ei ole luokiteltu,
käyttäjäorganisaatio voi tehdä luokittelun
myös itse.
"Esrillä on useita kumppaniyrityksiä, jotka tarjoavat LAS-pisteiden luokitteluun erikoistuneita ohjelmistoja", Saarikko kertoo.
Valmiit pisteluokittelut voivat myös
sisältää virheitä, mutta ne voidaan korjata
ArcGIS-työkalujen avulla.
1/2012
Eri mallit, sama prosessi
ArcGIS 10.1 helpottaa LAS-aineiston käsittelyä
Sekä korkeus- että maastomallien luominen 3D Analystilla tapahtuu Saarikon
mukaan käytännössä samalla tavalla.
Eroa on vain siinä, mitkä LAS-pisteluokat
aineistosta valitaan mallin luomiseen.
Korkeusmalli luodaan valitsemalla
aineistosta LAS to Multipoint -vaiheessa maanpintaa kuvaava pisteluokka. Jos
halutaan mahdollisimman tarkka korkeusmalli, voidaan lisäksi käyttää virta- ja
vakavesiä kuvaavia pisteitä sekä silta- ja
tieaineistoja.
"Pisteaineisto muunnetaan sen jälkeen
vektoripohjaiseksi Terrain-malliksi 3D
Analystin Create Terrain -työkalulla. Jos
korkeusmalli halutaan rasterimuotoon,
se tehdään Terrain to Raster -työkalulla."
Maastomalli puolestaan luodaan valitsemalla aineistosta LAS to Multipoint
-vaiheessa vain ensimmäisen paluupulssin
pisteet. Niistä muodostuu malli kaikista
pinnoista, joista pulssi heijastuu ensimmäisen kerran takaisin, olipa kyse rakennuksista, puista, vesistöstä tai maanpinnasta.
Valitusta pistepilvestä luodaan edellä kerrottuun tapaan vektoripohjainen
Terrain-malli, joka muutetaan tarvittaessa
rasterimuotoiseksi maastomalliksi.
ArcGIS 10.1 -versio helpottaa ja
nopeuttaa huomattavasti LAS-aineistojen hallintaa, visualisointia, analysointia
ja jakamista. Aineistoja voidaan esittää
dynaamisesti pisteinä tai pintoina, kaksi- ja kolmiulotteisena sekä interaktiivisena profiilinäkymänä.
Uusi ArcGIS-versio tukee suoraan
LAS-formaattia, joten aineistoja ei tarvitse enää ensin muokata ArcGISissä
käsiteltävään muotoon, vaan aineistoja
käsitellään, esitetään, päivitetään ja jaetaan natiivissa LAS-formaatissa.
”LAS-tiedostoja hallitaan 10.1:ssä
LAS Dataset -muodossa, jolloin tiedostoja voidaan hyödyntää suoraan
Arc­GISissä. Työmäärä vähentyy merkittävästi, koska aineistoa ei tarvitse
prosessoida monen putken lävitse, kun
halutaan esimerkiksi tuottaa nopeasti
korkeusmalli”, Janne Saarikko toteaa.
Tarvittaessa LAS Dataset mahdollistaa
todella massiivistenkin aineistomäärien
hallinnan.
Sekä ArcMap että ArcScene sisältävät
10.1-versiossa LAS Dataset -työkalupalkin, joka tarjoaa yleisimmät LAS-aineistojen käsittelyyn liittyvät toiminnot suoraan käyttäjälle.
Ensimmäiseksi LAS Datasetiin valitaan halutut LAS-tiedostot tai tiedostoja sisältävä kansio. Sen jälkeen
LAS-aineistoja voidaan heti tarkastella
visuaalisesti erilaisina pintoina ja pisteaineistoina.
Korkeuskäyrät kartalle
Rasterimuotoisesta korkeusmallista voidaan Saarikon mukaan luoda 3D Analystin Contour-työkalun tai Arc­
Scenen Create Contour -painikkeen avulla myös korkeuskäyrät
kartalle.
Contour-työkalussa valitaan
tällöin käytettävä korkeusmallirasteri, korkeuskäyrien väli ja
pääkorkeuskäyrän taso.
Laserkeilauksen tarkkuuden
vuoksi korkeusmalliin käytettävää aineistoa voi olla tarpeen siistiä ja
yksinkertaistaa. Siistimpiä korkeuskäyriä
syntyy "ohentamalla" dataa.
"Tämä toteutuu käytännössä automaattisesti, kun pisteaineistosta tehdään
Terrain-mallin. Sen pohjalta tuotettu
rasterimuotoinen korkeusmalli ei sisällä
kaikkia LAS-aineiston korkeuspisteitä",
Saarikko kertoo.
Korkeuskäyriä voi siistiä ja pyöristää
myös jälkikäteen muun muassa Smooth
Line -työkalulla. ■
”Aineistoa voidaan myös suodattaa,
jos halutaan esimerkiksi esittää vain
rakennuksia tai maanpintaa kuvaavat
pisteet.”
Profiilityökalulla aineistosta voidaan
valita tietty kohta ja tehdä siitä profiilikuva. Jos jokin pisteluokka on profiilissa
väärin tai joitain pisteitä ei ole luokiteltu
lainkaan, käyttäjä voi luokitella pisteitä
uudelleen.
Lisäksi profiilityökalun avulla voi myös
mitata pisteiden välisiä korkeuseroja.
Työkalupalkki sisältää myös normaalit
panorointitoiminnot sekä 3D-ikkunan,
jonka avulla voi nopeasti katsoa, miltä
LAS-aineisto näyttää 3D-muodossa.
Myös LAS-aineistojen jakaminen helpottuu Saarikon mukaan ArcGIS 10.1
-versiossa entisestään. Aineiston jakaminen useammille käyttäjille kannattaa
hänen mukaansa tehdä Mosaic Datasetin avulla. Se voi sisältää seuraavia
aineistomuotoja: rasterit, Terrain-mallit,
LAS-tiedostot ja LAS Datasetit.
Mosaic Datasetissä aineistoa voidaan
myös visualisoida esimerkiksi ilmakuvan
tai kartan avulla.
”Tämän jälkeen aineisto voidaan
julkaista ArcGIS Serverin kautta kuvapalveluna, jonka kautta kaikki käyttäjät
pääsevät tarkastelemaan aineistoa ja
lataamaan haluamansa alueen LAStiedostot käyttöönsä.” ■
LAS Dataset -työkalupalkki tarjoaa ArcGIS 10.1
-versiossa yleisimmät LAS-aineistojen käsittelyyn
liittyvät toiminnot suoraan käyttäjälle.
ArcGIS 10.1 -versioon sisältyvä
LAS Dataset -työkalupalkki
tarjoaa muun muassa
mahdollisuuden tarkastella
LAS-aineistoa nopeasti
3D-muodossa.
LAS-aineistoa voi ArcGIS 10.1:ssä tarkastella poikittaisprofiilina, jossa aineistoa voi
muun muassa mitata ja luokitella.
29
1/2012
Mikko Eklundin
ja Niina Ahtosen
mukaan GTK:n
verkkopalvelu­
konseptin keskeisenä
ajatuksena on tarjota
pääsy Suomen
geologiseen tietoon,
olipa se GTK:n itsensä
tai muiden tahojen
tuottamaa.
GTK uudistaa web-palvelunsa
Geologian tutkimuskeskus (GTK) uudistaa verkkopalvelunsa, jotta ne vastaisivat entistä kohdennetummin asiakastarpeisiin ja olisivat käyttökokemukseltaan
yhtenäisiä ja helpompia ylläpitää. Karttapalvelujen teknisenä sovelluskehyksenä
GTK käyttää ArcGIS Viewer for Flexiä.
Aiempi GTK:n verkkosivusto heijasteli toimialapäällikkö Mikko Eklundin
mukaan liikaa GTK:n sisäistä organisaatiorakennetta, kun taas uudistetun sivuston rakennetta on pyritty kohdentamaan
paremmin asiakastarpeisiin.
Palveluja on myös aiemmin tehty
tapauskohtaisesti eri tekniikoilla ja visuaalisilla ratkaisuilla, minkä vuoksi palvelujen
ylläpito on ollut hyvin henkilöriippuvaista
ja manuaalista.
Sivuston uudistuksessa GTK tähtää
mahdollisimman vakioituihin sekä visuaalisesti ja toiminnallisesti yhtenäisiin palvelusovelluksiin.
”Haluamme, että palvelut ovat helpompia ylläpitää ja että asiakkaan ei tarvitse opetella monia eri käyttöliittymiä”,
Eklund toteaa.
Karttapalveluja GTK on tarjonnut erillisessä portaalissa muusta verkkosivustosta
irrallaan. Jatkossa myös karttapalvelut tuodaan osaksi uudistettua verkkosivustoa.
”Pyrimme kokoamaan tietylle asiakasryhmälle kaiken tarjontamme yhdelle
sivulle, jonka kautta asiakkaat pääsevät
kiinni sekä toimitettuihin tekstisisältöihin,
asiantuntijapalveluihin että karttapalveluihin”, erikoistutkija Niina Ahtonen
kertoo.
Kohdennettujen palvelujen lisäksi
uudistetulla verkkosivustolla on kaksi
kokoavaa palvelua. Toinen tarjoaa pää-
30
syn GTK:n kaikkiin dokumentteihin ja toinen datatuotteisiin, jotka ovat pääasiassa
paikkatietoaineistoja.
Maksullisten tuotteiden, kuten painettujen julkaisujen, myymistä varten sivustolle perustetaan verkkokauppa.
Uusi sovelluskehys
helposti käyttöön
GTK pyrkii toimimaan kansallisena geotietokeskuksena, joten koko verkkopalvelukonseptin tarkoituksena on Eklundin
mukaan tarjota pääsy Suomen geologiseen tietoon verkossa.
”Toteutamme verkkoon omia asiointipalveluja, mutta tavoitteenamme on tarjota rajapintojen kautta tai muilla tavoin
pääsy myös muiden geologisen tiedon
tuottajien aineistoihin”, hän sanoo.
Uudistunut palvelukonsepti on vaatinut Ahtosen mukaan myös uuden teknisen toteutusratkaisun. Verkkopalvelun
paikkatietoaineistojen hallintaa varten
GTK on hankkinut ratkaisuksi ArcSDEtietokannan.
”Aiemmin meillä on ollut käytössämme lukuisia eri tiedonhallinta-alustoja ja
tiedostoformaatteja. Nyt aineistot ovat
aidossa paikkatietokannassa.”
ArcGIS Server -pohjaisten karttapalvelujen kehittämistä ja yhtenäistämistä varten
käyttöön on otettu ArcGIS Viewer for Flex
-sovelluskehys.
Käyttäjien näkökulmasta Flex Viewerin
avulla on tarkoitus Ahtosen mukaan tuottaa toimintalogiikaltaan ja ulkoasultaan
yhtenäisiä sekä käytettävyydeltään hyviä
ja intuitiivisia palvelusovelluksia.
Jos tietylle asiakasryhmälle tarvitaan
pelkistetty käyttöliittymä, voidaan käyttää
pelkästään Flex Viewerin perustoiminnallisuuksia. Jos tarvitaan monipuolisempia
toimintoja, ne saadaan toteutettua valmiina saatavilla tai itse ohjelmoiduilla
widget-komponenteilla.
Kehittäjien työtä Flex Viewer nopeuttaa ja helpottaa uudelleen käytettävien
komponenttien avulla ja ylläpitäjien työtä
sovellusten vakioinnin avulla. Lisäksi päivitykset, parannukset ja uudet ominaisuudet saadaan helpommin koskemaan
kaikkia karttapalveluja.
”Vaikka tämä oli tekniikaltaan meille
uusi ratkaisu, ohjelmoijamme totesi, että
sovelluskehyksen käyttöönottokynnys oli
matala”, Ahtonen kertoo.
Verkkosivuston
rakenneuudistus jo toteutettu
Rakenteeltaan uudistunut verkkosivusto
ja sen toimitettu sisältö ovat jo tuotannossa, ja parhaillaan GTK:ssa kehitetään
ensimmäistä Flex Viewerillä tehtävää
sovellusta, joka liittyy turvevaroihin.
”Nykyisiä palveluja tullaan joissain
tapauksissa vaihtamaan uudelle tekniselle
alustalle sillä sisällöllä, mikä niillä nykyisinkin on. Monessa tapauksessa kuitenkin
uudelleenkonseptoimme palvelut, koska
ne eivät kaikki välttämättä ole ajanmukaisia”, Eklund kertoo.
Kokoavien palvelujen käyttöliittymät
ovat määrittelyvaiheessa, ja ne saadaan
käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Maksulliset tuotteet siirretään vaiheittain myytäviksi verkkokaupassa. ■
1/2012
Paikkatieto
yhdistyy
sosiaaliseen
mediaan
Paikkatiedon ja sosiaalisen
median yhdistäminen avaa
uudenlaisia mahdollisuuksia
kommunikointiin, markkinointiin, eri ilmiöiden mittaamiseen sekä hätäavun organisointiin katastrofitilanteissa.
”On tuskin sanaparia, joka
olisi tällä hetkellä kuumempaa
hottia kuin paikkatieto ja sosiaalinen media”, Esrin Account
Manager Antti Ahola hehkuttaa paikkatiedon ja sosiaalisen
media yhdistämistä.
Sosiaalinen media (some)
muodostaa paikkatiedon
näkökulmasta käyttäjien verkostoja, joissa jokaisella käyttäjällä on sijainti. Käyttäjä voi
kertoa vaikkapa hienosta ravintolasta, jossa hän on käynyt ja
kertoa sen sijainnin verkostolle.
Joku viestin näkevistä ystävistä
saattaa havaita, että ravintola
on ihan hänen lähistöllään.
Tieto hyvästä ravintolasta
muuttuu merkityksellisemmäksi, kun saa tiedon myös
sen sijainnista. Kauempana
asuvalle se ei ole yhtä merkittävää, mutta hän voi välittää
sosiaalisen median kautta tietoa eteenpäin niille, joille sijaintitieto on relevanttia. Ravintolaa lähellä oleva voi puolestaan
heti käydä testaamassa sen.
”Näin sosiaalinen media toimii loistavana alustana word
of mouth -tyyppiselle viestinnälle. Sijaintitieto liikkuu
viestinnässä mukana helposti,
koska sehän on vain dataa”,
Ahola toteaa.
Myös liike-elämä on jo ryhtynyt hyödyntämään tällaisen
viestinnän mahdollisuuksia.
Sijaintipohjaisia palveluja yrityksille tarjoavan Foursqueren
kautta esimerkiksi ravintola voi
antaa digitaalisen etusetelin
asiakkaalle, joka viestittää älypuhelimella sosiaalisen median
kavereilleen olevansa parhaillaan kyseisessä ravintolassa.
Tietoa katastrofeista
Katastrofialueilla ihmiset nykyisin kertovat usein tilanteestaan
ja sijainnistaan ensimmäiseksi
sosiaalisessa mediassa. Tämä
Tuomalla sosiaalisen median
viestit kartalle voi saada
autenttista ja ajantasaista
ensikäden tietoja vaikkapa
Libyan tilanteesta.
Kartalle tuotujen Flickr-kuvien tiheysanalyysi kertoo, mitkä ovat
ihmisten suosituimpia kuvauskohteita Korkeasaaressa.
on nähty Haitin, Japanin ja
Turkin maanjäristysten sekä
arabimaiden useiden kansannousujen yhteydessä.
Sosiaalisesta mediasta näin
saatu tieto on relevanttia niin
muille alueella oleville ja aluetta lähestyville kuin myös kaukana oleville omaisille ja ystäville sekä pelastusviranomaisille.
”Katastrofialueilta on saatu
sosiaalisen median kautta tietoa nopeammin kuin perinteisestä mediasta tai viranomaisilta”, Ahola toteaa.
Esimerkiksi Twitterin, YouTuben ja Flickr-kuvapalvelun
käyttäjien sijainti tallentuu
verkkoon lähetettyihin twiitteihin, videoihin ja valokuviin.
Sijaintitiedon avulla käyttäjien
olinpaikka saadaan Esrin nykytekniikalla helposti näkyviin
myös kartalle.
ArcGIS Onlineen voi lähettää
itsetehtyjä lisäosia paikkatietosovelluksiin. Aholan mukaan
sieltä löytyy myös Social Media
Widget -työkalu, jonka avulla Onlinen muilla työkaluilla
luodulle web-kartalle voidaan
etsiä aiheen ja sijainnin perusteella twiittejä, YouTube-videoita ja Flickr-valokuvia. Viestit
ilmaantuvat kartalle symboleina, joita klikkaamalla niitä
pääsee katsomaan tarkemmin.
Esri Inc. on tarjonnut jo
useampien katastrofien yhteydessä omalla web-sivustollaan
sosiaalisen median aiheeseen
liittyvät viestit kartalla näyttävän palvelun, jota esimerkiksi
pelastusviranomaiset ovat
hyödyntäneet. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin yhtey­
dessä palvelusta kertoi jopa
Yhdysvaltain laajalevikkisin
lehti USA Today.
”Kuka tahansa voi ArcGIS
Onlinessa helposti itsekin
tehdä tällaisia web-karttoja
ja etsiä niihin haluamistaan
aiheista viestejä sosiaalisesta
mediasta”, Ahola huomauttaa.
Heikkoja signaaleja
Paikkatieto ja sosiaalinen
media auttavat Aholan
mukaan myös tarkastelemaan
erilaisten ilmiöiden yleisyyttä
ja levinneisyyttä.
”Yhdistettynä muuhun
dataan näin voi muun muassa löytää heikkoja signaaleja
liiketoiminnalle tärkeistä ilmiöistä”, hän toteaa.
Hän itse esimerkiksi teki
iPad 1:n julkistamisen aikoihin
maailman kattavan tiheysanalyysin Flickr-viesteistä, jotka oli
merkattu sanalla ”iPad”. Kun
hän myöhemmin tarkisti, missä maissa iPad oli tuotu ensimmäisenä markkinoille, paikat
osoittautuivat samoiksi, joista
julkistamisen aikoihin oli tullut
eniten Flickr-viestejä.
Kartalle haettujen Flickrviestien ja tiheysanalyysin
avulla Ahola on myös selvittänyt, mitkä ovat ihmisten
suosituimpia kuvauskohteita
Korkeasaaressa. No, mitkä?
Näköalatorni, kamelit, apinat
ja karhut. ■
31
1/2012
ArcGIS for Server integroituu
helposti eri tietojärjestelmiin
ArcGIS for Serverin integroiminen muihin tietojärjestelmiin,
kuten raportointijärjestelmiin,
SharePointiin ja ERP-järjestelmään, on nykyisin käytettävissä olevilla keinoilla suoraviivaista ja helppoa.
Avaimet integraatioon löytyvät ArcGISin avoimista rajapinnoista ja arkkitehtuuritasolla
palvelukeskeisestä arkkitehtuurista. ArcGIS for Server tarjoaa
REST-, SOAP- ja OGC-rajapinnat, joista REST- ja SOAP ovat
integraation kannalta olennaisia. Lisäksi se tarjoaa rajapinnat
paikkatietokantaan.
"Mikä tahansa ulkoinen järjestelmä, vaikkapa raportointijärjestelmä, voi lähettää pyyntöjä ArcGIS for Serverin rajapintaan ja saada sieltä paikkatietoa. Toteutus on varsin suoraviivaista, ja siinä käytetään
tyypillisesti REST-rajapintaa",
Esrin Project Group Manager
Ilkka Suojanen kertoo.
Raporttipohjassa on tällöin vain täytynyt määritellä,
että se tekee tiettyyn kohtaan raporttia pyynnön hakea
ArcGISistä karttakuva ja siihen
halutut tiedot. Esimerkiksi
myymäläverkoston myynnin
raportit voidaan näin visualisoida kartalle, jossa voidaan
samalla näyttää vaikka kunkin
myymälän vaikutusalue ja tietoa väestön ostovoimasta.
Raportointipalvelun kautta
jalostettua paikkatietoa voidaan
jaella helposti laajalle käyttäjäjoukolle organisaatiossa.
"Käyttäjien ei tarvitse
ymmärtää paikkatietoteknologiasta mitään. He eivät
esimerkiksi Cognosta käyttäessään välttämättä koskaan
edes näe, että paikkatiedon
raporttiin tuottaa taustalla
ArcGIS for Server."
Esri on Suomessakin toteut-
32
tanut asiakkaille ArcGISin
integroinnin kaikkiin keskeisiin raportointijärjestelmiin,
kuten Cognokseen, Business
Objectsiin ja Microsoft Reporting Servicesiin. Yhtä hyvin se
onnistuu muihinkin järjestelmiin, joista voi lähettää pyyntöjä REST-rajapintaan.
Raportointitarve kannattaa Suojasen mukaan miettiä
tarkkaan, koska se vaikuttaa
siihen, mitä dataa paikkatietokannassa täytyy olla. Jos
raakadataa on paljon, voi
olla järkevää laskea jotakin
summatason tietoa
etukäteen valmiiksi,
jotta käyttäjät saavat tiedot raporttiin
nopeammin.
Integroimalla
ArcGIS for
Serverin muihin
tietojärjestelmiin
organisaatio
voi laajentaa
paikkatiedon
hyödyntämistä
ja saada
merkittävää
lisäarvoa
ArcGISinvestoinnilleen.
SharePointia
varten valmis
ratkaisupaketti
Microsoft SharePoint
-palvelualustaan ArcGIS for
Server integroituu Suojasen
mukaan täysin vaivattomasti.
ArcGIS for SharePoint -valmisratkaisun avulla paikkatietoa
voi luoda, analysoida ja jakaa
SharePointissa helposti ja
nopeasti ilman mitään ohjelmointia.
ArcGIS for SharePoint tulee
ArcGIS for Server -lisenssin
mukana ja tarjoaa valmiit työkalut kaikkiin paikkatietopalveluihin, joita liiketoiminnassa
tyypillisesti tarvitaan. Toimintoja ovat muun muassa paikkatietojen editointi, etsiminen,
valinta ja suodatus sekä kyselyjen ja selitteiden tekeminen,
tasojen lisääminen tai poistaminen, osoitteiden geokoodaus ja analyysien tekeminen.
"Valmiilla työkaluilla ja toi-
minnoilla pääsee jo hyvin pitkälle, mutta jos ne eivät riitä,
lisätoimintoja voi luoda itse
ArcGIS API for Silverlightilla",
Suojanen toteaa.
Monta eri tapaa
integroitua SAPiin
SAP-toiminnanohjausjärjestelmään ArcGIS for Server voidaan
integroida useilla eri tavoilla.
Sekä SAPin että Esrin kumppaniyrityksillä esimerkiksi on valmiita, keveitä ja helppoja integraatioratkaisuja tarjottavana.
"Rajoittavana tekijänä niissä on se, että liiketoimintaprosessit ovat niissä pitkälti
etukäteen määriteltyjä eikä
niitä voi paljon muuttaa. Jos
oma tarve kuitenkin on niiden
mukainen, ratkaisut ovat suhteellisen helppoja ja kustannustehokkaita",
Suojanen sanoo.
Toisessa ääripäässä vaihtoehdon tarjoaa sovelluskehittäjille tarkoitettu SAP Remote
Function Calls -rajapinta, jonka avulla ratkaisusta saa juuri
sellaisen kuin haluaa.
Parhaana vaihtoehtona
Suojanen pitää kuitenkin
SAPin viime kesänä julkaisemaa ja yhdessä Esrin kanssa
kehittämää SAP GEO.e -ratkaisua. Sen avulla ArcGIS for
Server saadaan integroitua
aivan suoraan SAPiin.
GEO.e-ratkaisun vahvuutena on Suojasen mukaan hyvin
suoraviivainen toteutustapa ja
kustannustehokkuus.
"GEO.e avaa mahdollisuuden jakaa SAPin paikkatietodataa myös SAPin ulkopuolisiin käyttöliittymiin ArcGISin
REST-rajapinnan kautta." ■
1/2012
Avoimesti saatavilla olevien Oikotie-sivuston tietojen avulla voi esimerkiksi tehdä paikkatietovälineillä helposti tiheysanalyysin pääkaupunkiseudulla myytävien yli miljoona euroa
maksavien asuntojen sijainnista.
ArcGIS.com-sivustolla on suomenkielisille
käyttäjille tarkoitettu ryhmä, johon on kerätty
esimerkkejä kiinteistöliiketoimintaan liittyvistä
karttapohjaisista paikkatietosovelluksista.
Paikkatiedolla kilpailuetua
kiinteistöliiketoimintaan
Kiinteistöliiketoiminnassa kaikki toiminnot liittyvät sijaintiin, olipa kyse sitten kiinteistön paikan valinnasta, rakentamisesta
tai ylläpidosta. Paikkatiedon hyödyntäminen voi tarjota kilpailuetua kaikissa kiinteistöliiketoiminnan vaiheissa toimiville
yrityksille.
Kiinteistöliiketoiminta jakautuu kolmeen
päävaiheeseen eli aloitus-, rakennus- ja
markkinavaiheeseen. Aloitusvaiheeseen
kuuluvat maan hankinta, suunnittelu ja
kehittäminen, rakennusvaiheeseen rakentaminen, jalostaminen ja varustaminen ja
markkinavaiheeseen ostaminen/myyminen, vuokraaminen ja ylläpito.
Kaikkiin vaiheisiin liittyy Esrin Account
Managerin Antti Aholan mukaan paljon
päätöksentekoa, ja päätöksiin liittyy käytännössä aina myös sijaintiaspekti, koska itse kiinteistö ja siellä asioivat ihmiset
sijaitsevat jossakin.
”Sijainti sinänsä ei kuitenkaan vielä kerro mitään kiinteistön ympäristöstä, mutta
juuri ympäristön hahmottaminen on kiinteistöliiketoiminnan eri vaiheissa olennaista”, hän korostaa.
Pelikenttä liiketoiminnalle
Jos tarkoitus on vaikkapa rakentaa asuinkerrostalo ja saada kaikki sen asunnot
myytyä, pitäisi pystyä Aholan mukaan
ensin muodostamaan liiketoiminnan
pelikenttä, joka muodostuu kysyntään ja
tarjontaan vaikuttavista tekijöistä.
”Tällaisista tekijöistä on saatavilla paljon paikkatietoa, ja tiedot voidaan helposti laittaa kartalle pelikentän luomiseksi.”
Esimerkiksi kiinteistön sijaintipaikan
valinnassa ei suinkaan riitä, että tiedetään, missä on tontteja saatavilla. Tonttien sijainti ja lukuisat niiden ympäristöön
liittyvät tekijät vaikuttavat tietenkin siihen, mikä on tontin arvo ja minkälaista
kerrostaloa millaiselle asiakaskunnalle
kannattaa kyseiseen sijaintipaikkaan alkaa
rakentaa.
Kaikkia sijaintipaikan valintaan liittyviä
tekijöitä voidaan tutkia paikkatiedon avulla. Kartalle voidaan esimerkiksi sijoittaa
olemassa olevat ja suunnitellut asuinkerrostalot, alueen työpaikat, julkiset ja kaupalliset palvelut, tie- ja katuverkosto ja julkisen liikenteen verkosto sekä muita kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä.
”Tämän jälkeen alkaakin olla jo paljon
parempi kuva tonttien arvosta sekä asuntojen kysynnästä ja tarjonnasta kyseisillä
alueilla.”
Myös väestön demografiatiedot voidaan laittaa kartalle ja tutkia paikkatiedon
avulla eri alueiden väestön tulo- ja koulutustasoa, ikärakennetta, lapsiperheiden
määrää ja monia muita seikkoja, jotka vaikuttavat erilaisten asuntojen kysyntään ja
auttavat esimerkiksi kohdentamaan asuntojen markkinointia juuri oikealle kohderyhmälle.
Vastaavalla tavalla paikkatietoa voidaan
hyödyntää kaupallisten kiinteistöjen, kuten
kauppakeskusten, sijainnin valinnassa ja
koko toiminnassa. Paikkatiedon avulla
pystytään esimerkiksi analysoimaan kauppakeskuksen saavutettavuutta sekä vaikutusalueella olevan väestön ostovoimaa
ja demografisia piirteitä. Ne vaikuttavat
myös siihen, minkälaiset myymälät voivat
menestyä kauppakeskuksen vuokralaisina.
Pysyvä paikka
tärkeille tiedoille
Paikkatietojärjestelmä tarjoaa Aholan
mukaan paikan, johon tärkeät kiinteistöliiketoiminnassa tarvittavat tiedot voidaan
tallentaa ja jossa niitä voidaan jatkuvasti
päivittää ja hyödyntää liiketoiminnan eri
vaiheissa.
”Mitä paremman pelikentän omasta
liiketoiminnastaan yritys pystyy paikkatiedon avulla rakentamaan, sitä parempia päätöksiä se pystyy tekemään. Silloin
pysytään ajan tasalla pelikentällä tapahtuvista muutoksista sekä pystytään suunnittelemaan, johtamaan ja seuraamaan
omaa toimintaa.”
Kun myös eri alueiden olosuhteet tarkemmin tuntevien henkilöiden tiedot
tallennetaan järjestelmään, aluetietämys
pysyy yrityksen hallussa, vaikka tietyn alueen erityistuntija lähtisi yrityksestä.
Esrin sivustolla osoitteessa esri.fi/toimialat/kiinteisto/ on lisätietoa ja linkkejä, joiden avulla voi perehtyä laajemmin
paikkatiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin
kiinteistöliiketoiminnassa. ■
33
1/2012
Tips&Tricks
Aika ArcGIS 10 Desktopissa
Aikaulottuvuuden hyödyntäminen tuo
uusia mahdollisuuksia tiedon visualisointiin ja analysointiin. Tässä jutussa esitellään aikaominaisuuden käyttöönotto,
ajan visualisointi sekä visualisointien jakaminen.
Aikatieto tallennetaan saraketiedoksi
samalla tavalla kuin muutkin attribuuttitiedot. Aikasarake voi olla teksti-, numero- tai päivämäärätyyppinen. Indeksoidut
päivämäärätyyppiset sarakkeet
toimivat nopeammin kuin teksti- ja numerotyyppiset sarakkeet.
Temporaalisen datan tuettuja aineistoformaatteja ovat
vektorikarttatasot, taulut sekä
mosaiikkikohdeluokat ja rasteriluettelot. Vektorikarttatasoissa ja tauluissa kullakin kohteella on yhtä monta riviä kuin
sillä on aikatietoja (esimerkiksi
päivämääriä). Vastaavasti rasteriluettelossa kullakin rasterilla
on oma aikatietonsa. Mosaiikkikohdeluokista kannattaa
muodostaa kullekin tarkastelu-
ajankohdalle oma mosaiikkikohdeluokka
ja koota noista mosaiikkikohdeluokista
yksi suuri mosaiikkikohdeluokka.
2. Valitse Time-välilehti.
Aikatieto otetaan käyttöön karttatason ominaisuuksista ArcMapissä:
4. Valitse Layer Time -valikosta esitetäänkö kukin kohde vain yhden aikatiedon
avulla vai käytetäänkö visualisoinnissa
aloitus- ja lopetusaikaa.
1. Ota esille karttatason ominaisuudet
-ikkuna (Layer Properties) näpäyttämällä
karttatason nimeä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla Properties.
Spatiaalinen yhdistäminen
ArcMapissä:
1. Näpäytä sisällysluettelossa hiiren
kakkosnäppäimellä karttatasoa,
34
5. Valitse Time Field -pudotusvalikosta,
missä sarakkeessa aikatieto on.
6. Näpäytä Calculate.
7. Jos haluat esittää karttatason tiedot kumulatiivisena, niin
näpäytä ”Display data cumulatively”.
Kun aikatieto on otettu käyttöön, niin karttatason aikaan
sidotut tiedot visualisoidaan
aikajanan (Time Slider) avulla. Aikajana otetaan käyttöön
klikkaamalla Tools-työkalurivin
Open Time Slider Window -painiketta. Aikajanaa käytettäessä
karttaikkunassa näkyy vain
Tietojen liittäminen karttatasolta toiselle
Spatiaalinen yhdistäminen eli tietojen liittäminen karttatasosta toiseen
on paikkatieto-ohjelmistoissa vakioominaisuus, mutta käyttäjätuessa on
havaittu, että se ei ole tuttu aivan
kaikille ArcGIS-käyttäjille.
Toiminnolla saadaan liitettyä esimerkiksi pisteille tieto siitä alueesta,
minkä päällä se on, alueelle summaus sen kohdalla olevista pisteistä tai
pisteelle tieto lähimmästä viivasta.
Yhdistelmiä on useita.
Toiminto on mahdollista suorittaa
sekä ArcMapin käyttöliittymässä että
ArcToolboxista löytyvällä Spatial Join
-geoprosessointityökalulla (lisätiedot
työkalun käytöstä Help-järjestelmästä hakusanalla ”Spatial Join”).
3. Merkitse käyttöön “Enable time on this
layer”.
johon tietoja halutaan liittää. Valitse
ponnahdusvalikosta Joins and Relates > Join.
2. Valitse Join Data -ikkunan ylimmästä valikosta ”Join data from
another layer based on spatial location”.
3. Valitse 1-kohdassa taso, jolta tiedot liitetään.
4. 2-kohdassa kerrotaan liitettävien
aineistojen tyypit ja listataan erilaiset
mahdollisuudet, jotka ko. liitostyyppiin liittyvät. Näet erilaisia vaihtoehtoja, kun vaihdat 1-kohdassa valitun
aineiston toisen tyyppiseksi.
5. Liitoksesta muodostuu uusi aineisto, jonka tallennuspaikka ja nimi
määritetään 3-kohdassa.
Tarkempaa tietoa aiheesta Join Data
-ikkunan alareunassa olevasta linkistä. ■
Tips&Tricks
1/2012
Katso myös näitä
aikajanaan merkityn ajan tiedot. Aikajanalla voidaan tarkastella karttatason
tietoja tiettynä hetkenä (liu’uttamalla
aikajanan osoitin haluttuun aikaan) tai
jatkuvana ”videona” (käynnistyy Playpainikeesta). Time Slider Options -valikossa määritetään muun muassa aikaintervalli, ajan laajuus (extent) ja toiston
nopeus.
Karttatasojen lisäksi myös kaavioita
(graphs) voi visualisoida ajan mukaan.
Samasta aineistosta tehty karttataso ja
kaavio visualisoidaan synkronisesti aikajanaa liikutettaessa.
Aikavisualisointeja on mahdollista
jakaa eri tavoin, muun muassa videoina, karttapalveluina tai karttapaketteina (map package). Videon tallennus
tapahtuu aikajanan Export to Video
-painikkeen kautta. Videon kesto määritellään aikajanan Time Slider Options
-valikon Playback-välilehdellä. Videolla
näkyy karttaikkunan näkymä mukaan
lukien graafi, jos se on karttaikkunan
alueella videota luotaessa ja videon
Export to Video Options -valikosta
täytyy valita Enable Off-Screen Recording. ■
Convert Time Zone: muuntaa ajan toiseen aikavyöhykkeeseen.
Convert Time Field: muuntaa teksti- tai numerotyyppisen
aikatiedon päivämäärätyyppiseksi.
Calculate End Time: laskee
tyhjään sarakkeeseen lopetusajan aloitusaikasarakkeen
perusteella. Kohteen lopetusaika on sama kuin seuraavan
kohteen aloitusaika.
Transpose Fields: muuntaa
sarakeotsikoissa olevan aikatiedon yhdeksi sarakkeeksi. ■
LAS Datasetin luominen
ArcGIS for Desktop 10.1 -version myötä laserkeilausaineistoja voidaan vihdoin
hyödyntää monipuolisesti Esrin tuotteilla.
LAS-tiedostojen hallinta tapahtuu uuden
LAS Datasetin avulla, joka voidaan luoda
kahdella eri tavalla – ArcCatalogin kautta
tai käyttämällä geoprosessointityökalua.
LAS Datasettiä hyödynnetään ArcGISissä LAS Dataset -työkalupalkin avulla. LAS
Dataset mahdollistaa LAS-tiedostojen
hyödyntämisen ArcGIS-ohjelmilla ilman
erillisiä aineistojen konvertointeja.
3. Nimeä kansioon ilmestynyt uusi LAS
Dataset haluamallasi nimellä.
4. Tuplaklikkaa uutta LAS Datasettiä avataksesi Properties-valikon.
5. ”LAS Files” -välilehdellä voit lisätä ja
poistaa LAS-tiedostoja, joita LAS Dataset
hallinnoi.
3. Määrittele luotavalle datasetille nimi ja
sijainti.
4. ”Surface Constraints” -kohdassa voidaan määritellä kohteita, jotka näytetään
LAS-aineiston yhteydessä (esimerkiksi
vesistöpolygoni).
5. Voit tarvittaessa määritellä LAS Datasetin koordinaattijärjestelmän, joka luetaan
muussa tapauksessa automaattisesti LAStiedoston otsakkeesta.
LAS Dataset ArcCatalogissa
1. Avataksesi pudotusvalikon, paina hiiren kakkosnäppäimellä sen kansion päällä, jonne
haluat LAS
Datasetin
luoda.
2. Avautuvasta
valikosta
valitse:
New > LAS
Dataset.
2. Valitse ”Input Files” kohtaan joko yksittäisiä LAS-tiedostoja tai tiedostot sisältävä
kansio.
6. Laske halutessasi aineistolle tilastotiedot valitsemalla ”Compute Statistics”. ■
LAS Dataset
geoprosessointityökalulla
1. Avaa ”Create LAS Dataset” -työkalu Data Management -työkaluvalikosta.
35
1/2012
Uutisia
Esrille Jane Goodallin
Global Leadership Award
Esri on saanut maailmankuulun kädellisten tutkijan
ja ympäristönsuojelijan Jane
Goodallin vuoden 2011 Global Leadership Award for
Excellence in Conservation
Science -palkinnon yhtiön
vuosikymmeniä jatkuneesta
erinomaisesta työstä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen sekä niihin liittyvän
koulutuksen hyväksi.
Palkinto myönnetään yritykselle tai organisaatiolle, joka
on omistautunut kehittämään
innovatiivista tutkimusta ja
teknologiaa luonnonmukaisen ympäristön suojelemiseksi
ja kohentamiseksi sekä kaikkien tuossa ympäristössä elävien
hyvinvoinnin parantamiseksi.
"Esrin innovatiivinen tutkimustyö sekä maankäytön
suunnitteluun, kestävään
kehitykseen, villieläinten suo-
jeluun ja humanitääriseen
apuun käytettävä paikkatietoteknologia ansaitsevat korkeimman suosionosoituksen",
Jane Goodall Instituten (JGI)
ympäristötieteen johtaja tohtori Lilian Pintea totesi palkinnonluovutustilaisuudessa
Hollywoodissa Kaliforniassa.
Esrin antaman tuen ja teknisen avun ansiosta yhtiön paikkatietoteknologiaa ja dataa
on voitu käyttää vuosien ajan
lukuisissa JGI:n projekteissa.
Paikkatiedon avulla JGI
muun muassa auttaa 21 tansanialaista paikallisyhteisöä
parantamaan väestöä osallistavaa maankäytön suunnittelua.
Kongon tasavallassa paikkatieto auttaa JGI:n pyrkimyksiä
laajentaa Tchimpoungan luonnonsuojelualuetta. Kongon
demokraattisen tasavallan itäosissa JGI puolestaan kehittää
Oppilaitoslisenssiin
lisäohjelmia ja dataa
Tänä vuonna Esri julkistaa
joukon merkittäviä, ilmaisia​​
päivityksiä suosittuun Educational Site License -ohjelmaansa. Uudet sovellukset
ja ilmainen data tehostavat jo ennestään kattavaa paikkatietopakettia ja
tarjoavat uusia ratkaisuja
paikkatiedon opetukseen.
Site License -ohjelmaan
on jo tänä vuonna lisätty karttaratkaisuja, joiden
avulla voidaan parantaa
kartografista tuotantoa.
Näitä ovat esimerkiksi Esrin
sovellukset merenkululle,
ilmailualalle ja puolustusvoimille.
Tulevat päivitykset sisältävät muun muassa ArcGIS
Onlinen laajempia palveluja sisältävän Subscriptionversion, pilvipohjaisen pal-
36
velun paikkatiedon luomiseen ja jakamiseen, uusia
työnkulkusuuntautuneita
Virtual Campus -kursseja, kaupunkisuunnittelun
3D-mallinnukseen tarkoitetun Esri CityEnginen ja
Yhdysvaltojen demografiset tiedot.
”Tämä on merkittävin
päivitys koko Educational Site License ohjelman 20-vuotisen historian
aikana”, kertoo David
DiBiase, Esrin koulutusratkaisujen johtaja.
Jotkut Educational Site
License -ohjelman päivitykset ovat saatavilla vain
Yhdysvalloissa. Tarkempia tietoja Esri Finlandista
([email protected] tai myynti@
esri.fi). ■
Simpanssien käyttäytymisen tutkijana maailmanmaineeseen
nousseen Jane Goodallin nimeä kantava instituutti tekee
monipuolista työtä ympäristönsuojelun, ympäristökasvatuksen ja
erityisesti ihmisapinoiden elinympäristöjen suojelemisen hyväksi.
paikkatiedon avulla suunnitelmaa 35 000 simpanssin ja
4 000 gorillan suojelemiseksi.
Kaikkiaan yli 5 000 kansalaisjärjestöä käyttää Esrin
ohjelmistoja työssään kestävän kehityksen hyväksi.
Esri lahjoittaa ohjelmistojaan
ympäristönsuojelujärjestöille
ympäri maailman, kouluttaa
niitä ohjelmistojen käyttöön
sekä luovuttaa niille hyödyllisiä
kartta- ja data-aineistoja.
Lisätietoja Jane Goodall
Institutesta osoitteessa www.
janegoodall.org. ■
Oppilaitoksille uusi
SpatiaLABS-tuote
Esri on julkistanut uuden
ylemmille oppilaitoksille
suunnatun Esri Press SpatiaLABS -tuotteen. SpatiaLABS
on vuosimaksuun perustuva
paketti, joka sisältää runsaasti
muokattavissa olevia harjoitustehtäviä ja materiaalia eri
oppiaineita varten.
SpatiaLABS-harjoitustehtävien tarkoituksena on
tutustuttaa oppilaat paikkatietoon ja sen merkitykseen
yhteiskunnassa ja globaalisti
sekä parantaa analyyttisiä
taitoja. Oppilaat hyödyntävät
tehtävien tekemisessä paikkatieto-ohjelmistoa ja visualisointityökaluja ratkaistakseen
ongelmia.
SpatiaLABS käsittää yli 50
erilaista aihetta, esimerkiksi
Forest Planning for Sensitive
Wildlife Species, Impacts of
Sea Level Rise and Storms
on Manhattan, Predicting
West Nile Virus Outbreaks ja
Customer Profiling: Demographic and Lifestyle Segmentation.
Harjoitustehtävien vaikeustaso vaihtelee, ja tarjolla on
materiaalia myös pitempikestoista projektityöskentelyä
varten.
SpatiaLABS-aineisto toimitetaan DVD:nä. Harjoitustehtävät ovat tarjolla yleisissä
tiedostomuodoissa (kuten
Microsoft Word), joten niitä voi muokata vastaamaan
kunkin kurssin tarpeita ja niihin voi sisällyttää paikallista
aineistoa.
SpatiaLABS on saatavilla
vain oppilaitoksille Site License
-vuosimaksua vastaan. Aineistoa päivitetään vuosittain
uusilla ja uudistetuilla harjoituksilla.
Lisätietoja: www.esri.com/
spatialabs ■
Uutisia
1/2012
National Geographic -kartta
ArcGIS Onlinessa
Esri on julkaissut yhteistyössä National Geographic
Societyn kanssa National
Geographic -maailmankartan. Laadukkaalla peruskartalla näkyy muun muassa
National Geographicille ominainen kartografia ja typografinen tyyli.
Koko maailman kattava
taustakartta tarjoaa visuaalisesti houkuttelevan taustan
mobiililaitteissa käytettäville web-karttasovelluksille,
kuluttajille ja opetustarkoituksiin. Se soveltuu myös
yleiskartaksi moniin paikkatietohankkeisiin.
National Geographic -maailmankartta on lisätty ArcGIS
Onlinen peruskarttojen kokoelmaan.
Kartalla näkyvät valtioiden
hallinnolliset rajat, kaupungit,
suojelualueet, tiet, rautatiet
ja vesistöt. Lisäksi kartalle on
tuotu rakennuksia ja maamerkkejä. ■
Esri paikkatiedon markkinajohtaja maailmanlaajuisesti
Riippumattoman tutkimusyhtiön ARC Advisory Groupin
mukaan Esri on paikkatietoohjelmistojen markkinajohtaja maailmanlaajuisesti 40,7
prosentin markkinaosuudella.
Myös monilla yksittäisillä
toimialoilla, kuten öljyn, kaasun, veden ja sähkön jakelussa sekä jätevesialalla Esri on
markkinajohtaja paikkatietoohjelmistoissa.
”Esri rakentaa paikkatie-
don ydinteknologiaa, joka
vastaa yleishyödyllisten toimialojen tarpeisiin. Teemme
myös yhteistyötä kymmenien
kumppanien kanssa, jotka
tarjoavat vertikaalisia sovelluksia muun muassa verkos-
S-57-aineistot nopeasti käyttöön ArcGISillä
Esri S-57 Viewer on ArcGIS for
Desktop -ohjelmiston maksuton lisäosa, joka mahdollistaa
S-57-aineiston visualisoimisen
S-52-standardien ja määräysten mukaisesti.
Aineistoja voidaan nyt
käyttää nopeasti ja helposti
elektronisissa merikartoissa
kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n edellyttämillä
symboleilla ilman aineiston
kääntämistä.
IHO (International Hydrographic Organization) on
kansainvälinen merikartoitusjärjestö, jonka tavoitteena on
merenkulun turvallisuuden ja
merellisen ympäristön suojelun edistäminen.
Esri S-57 Viewer -lisäosan
avulla käyttäjät voivat:
● visualisoida
S-57-aineistoa
käyttäen S-52-standardeja
● tehdä
kyselyjä ja analysoida
Näkymä S-57-merikorttidataan ArcMapissa.
S-57-aineistoja käyttäen
ArcGIS-työasemaohjelmiston komentoja
● y hdistää
S-57-aineistoa
toiseen kartta-aineistoon,
kuten esimerkiksi topografia- ja satelliittikuvatasoihin
● käyttää
erilaisia S-52-ominaisuuksia (esimerkiksi
Color Scheme ja Safety
Contour Depth).
S-57-aineistoa voidaan käyttää myös Esri Nautical Solution -ohjelmiston kanssa. Esri
S-57 Viewer on ladattavissa
ilmaiseksi osoitteessa www.
esri.com/software/arcgis/
extensions/esri-s57/. ■
tojen suunnitteluun, hallintaan ja toimintahäiriöiden
hallintaan”, yleishyödyllisten
toimialojen ratkaisuista Esrillä
vastaava johtaja Bill Meehan
toteaa. ■
Esri voitti
IBMpalkinnon
Esri Inc. on voittanut
vuoden 2012 IBM Beacon Award for Best
Industry Solutions for
Government -palkinnon tunnustuksena Esri
Maps for IBM Cognos
-ratkaisustaan.
”Esri jakaa IBM:n vision fiksummasta planeetasta. Esri Maps for IBM
Cognos -ratkaisu auttaa toteuttamaan tuota visiota integroimalla
Esri-kartat ja datan IBM
Cognoksen raportteihin
ja mahdollistamalla vahvan analyyttisen kyvykkyyden”, Esrin pääjohtaja Jack Dangermond
toteaa. ■
37
1/2012
Tapahtumia
Tulevia tapahtumia
Logistiikka – Kuljetus 2012
9.–12.5.2012
Helsingin Messukeskus
Logistiikka – Kuljetus 2012 on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien
asiakastapahtuma, joka kerää logistiikan,
kuljetuksen, varastoinnin ja ICT-ratkaisujen
ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen
toukokuussa jo 19. kerran. Tervetuloa vierailemaan Esri Finlandin osastolla 6g96 ja
kuulemaan tietoiskumme! Lisätietoja: finnexpo.fi
Esri International User Conference
23.– 27.7.2012
San Diego, Kalifornia
Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi
kerää vuosittain 14 000 osallistujaa aurinkoiseen Kaliforniaan. Maailman suurin
paikkatietoalan tapahtuma tarjoaa tietoa niin uusimmasta teknologiasta kuin
käyttäjien menestystarinoista sekä paljon ideoita omaan työhön toimialasta tai
kokemustasosta riippumatta. Tarjolla on
kymmeniä eri ohjelmalinjoja, seminaareja,
teknisiä workshoppeja ja käyttäjien esitelmiä sekä satoja näytteilleasettajia. Lisäksi
tapahtuma tarjoaa tilaisuuden keskustella Esrin ohjelmistoasiantuntijoiden kanssa
sekä tavata paikkatietoalan ammattilaisia
kaikkialta maailmasta.
Varaa majoituksesi mahdollisimman
pian ja ilmoittaudu mukaan!
Lisätietoja: esri.com/uc
Turvallisuus ja Puolustus 2012
27.–29.9.2012
Lahden Messukeskus
Kuudennet kansainväliset turvallisuusja puolustusalan erikoismessut antavat
kattavan kuvan Suomen kokonaisturvallisuudesta, jossa varautuminen ja kriisijohtaminen perustuvat yhteistyöhön yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kesken. Tervetuloa Esri Finlandin osastolle e2!
Lisätietoja: lahdenmessut.fi/tupu2012
Esri European User Conference 2012
15.–17.10.2012
Oslo, Norja
Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssi järjestetään tänä vuonna lokakuussa Oslossa.
Tapahtuma tarjoaa runsaasti hyödyllistä
tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia kaikille Esri-käyttäjille. Ilmoittaudu
mukaan!
Lisätietoja: esri.com/euc
38
Paikkatietomarkkinat
2012 6.–7.11.2012
Helsingin
Messukeskus
Paikkatietomarkkinattapahtuma kokoaa yhteen vuosittain
2 000 alan ammattilaista yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Esri Finland
on mukana Paikkatietomarkkinoilla.
Lisätietoja:
maanmittaus­laitos.fi/paikkatieto­
markkinat2012
Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2013
23.–24.1.2013
Royal at Crowne Plaza Helsinki
Ensi vuoden Suomen Esri-käyttäjäpäivät
järjestetään tammikuussa Helsingissä.
Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa päättäjille, käyttäjille ja sovelluskehittäjille loistavan tilaisuuden päivittää tietonsa Esrin
teknologiasta ja vaihtaa ideoita.
Lisätietoja: esri.fi ■
Koulutusta
Kesän ja syksyn
2012 koulutus
Esri Finlandin paikkatietokoulutus jatkuu toukokuun loppuun asti ja kesälläkin järjestetään kursseja kysynnän
mukaan.
Syksyn kurssikalenteri julkaistaan internetissä toukokuun aikana. Ajankohtainen uutuus kurssitarjonnassa on Avoin
paikkatieto ja ArcGIS Online -kurssi, joita
järjestetään loppukesän ja syksyn mittaan
useita. Muista uusista kursseista voidaan
mainita suomenkielinen Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen -kurssi, jonka joustava rakenne antaa kurssilaiselle
mahdollisuuden valita, haluaako osallistua kurssille kahtena vai kolmena päivänä.
Tarkista ajankohtainen kurssitarjonta
internetsivuiltamme ja tiedustele yrityksenne tarpeisiin sovitettua asiakaskohtaista koulutusta suoraan meiltä. Tervetuloa
koulutukseen!
Kursseja kesällä
ja syksyllä 2012
Data Production and
Editing Techniques (ArcGIS 10)
6.–8.6.
Paikkatietoaineiston laatu heijastuu suoraan tuotettuihin karttoihin ja analyyseihin. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka
haluavat oppia luomaan ja muokkaamaan
paikkatietoaineistoja ja laajentamaan editointitaitojaan. Kurssi soveltuu erityisesti
aineiston ylläpitäjille ja päivittäjille, mutta
myös harvemmin muokkaustoimintoja
käyttäville.
Avoin paikkatieto ja ArcGIS Online
(Tarkista ajankohdat kurssikalenterista!)
Tämän uuden kurssin avulla opit hyödyntämään avointa dataa Esrin ArcGIS
Online -ympäristön avulla. Kurssilla perehdytään avoimeen paikkatietoon ja sen
saatavuuteen, käyttöönottoon, rajoitteisiin sekä hyödyntämiseen ArcGIS Onlinen
työkaluilla.
Kurssilla opitaan muun muassa etsimään ja ottamaan käyttöön avoimia sekä
organisaation hallussa olevia paikkatietoaineistoja sekä muokkaamaan niitä,
määrittämään kuvaustyylejä, lisäämään
karttaan kuvia ja linkkejä, tallentamaan,
hallitsemaan ja jakamaan omia paikka-
tietoaineistoja sekä tekemään valmiista
kartasta selainsovellus.
Kurssille osallistuminen ei edellytä pohjatietoja paikkatiedosta eikä paikkatietojärjestelmistä tai niiden hyödyntämisestä.
Kurssi voidaan järjestää myös asiakaskohtaisena missä päin Suomea tahansa.
Editointi ja paikkatietokannan
rakentaminen
(Tarkista ajankohdat kurssikalenterista!)
ArcGIS geodatabase -tietokantamuoto
on edistynyt ja monipuolinen tallennusmuoto paikkatietoaineistoille. Suurimmat
hyödyt saadaan organisaatioissa, jotka
tuottavat itse paikkatietoaineistoa tai
muokkaavat muiden tuottamia tietoja.
Tämä kurssi on tarkoitettu madaltamaan
käyttöönottokynnystä ja esittelemään
geodatabasen etuja.
Kurssi koostuu kolmesta päivästä.
Ensimmäinen päivä keskittyy editointitekniikoihin ja toinen päivä yksinkertaisen paikkatietokannan luomiseen. Kolmas päivä keskittyy paikkatietokannan
kehittyneimpiin ominaisuuksiin, jotka
vaativat ArcGIS for Desktop Standard tai
Advanced -tason lisenssin (ent. ArcEditor
tai ArcInfo), kuten suhdeluokat ja geodatabase-topologia.
Rakenne mahdollistaa sen, että kurssilainen voi osallistua koko kolmen päivän
kurssiin tai valita joko kaksi ensimmäistä
päivää (ArcGIS for Desktop Basic -tasoinen kurssi, ent. ArcView) tai kaksi jälkimmäistä päivää (keskittyen pääosin paikkatietokannan rakentamiseen).
Kurssimateriaali on suomenkielinen.
Kurssin sisältö vastaa aiemmin tarjonnassamme olleita editointikursseja ja Paikkatietokannan rakentaminen -kurssia.
1/2012
Kattava kurssitarjonta
Järjestämme runsaasti erilaisia kursseja
asiakaskohtaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Kursseja lisätään kurssikalenteriin riittävän kysynnän ilmaan­
tuessa. Tutustu koko kurssitarjontaamme
osoitteessa:
esri.fi > Koulutus > Kurssikuvaukset
Esrin Virtual Campus -kurssit
Esrin Virtual Campus on verkko-oppimisympäristö, jossa on tarjolla sekä ilmaisia
että maksullisia paikkatietokursseja ja
-seminaareja moniin eri tarpeisiin. Lisätietoa Esrin Virtual Campus -kursseista:
http://training.esri.com
Lisätietoja:
Esri Finland, puh. 0207 435 435,
[email protected], esri.fi/koulutus
Syksyn kurssit täsmentyvät kurssikalenteriin toukokuun aikana, joten
kannattaa seurata kurssikalenteria:
esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri
Tarkemmat tiedot, kurssikuvaukset
ja ilmoittautuminen kursseille:
Internetissä: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri
Sähköpostitse: [email protected]
Puhelimitse: 0207 435 435
Kurssit järjestetään Esri Finlandin koulutusluokassa osoitteessa Sinikalliontie
3 B (4. krs.), Espoo. Asiakaskohtaisesti
sovittuja koulutuksia järjestetään ympäri
Suomea.
39
ArcGIS 10.1
Yhdistää työasemat ja palvelimet sekä mobiili- ja web-sovellukset
Web
Työasema
Mobiililaitteet
•
Web-karttapalveluiden
luominen
•
•
Aineistot koko
organisaation käyttöön
•
Muiden jakamien ja
julkaisemien aineistojen
ja karttojen tuominen
omiin projekteihin
•
ArcGIS-järjestelmässä
jaettujen karttojen käyttö
kentällä: paikkatietojen
tallennus, päivitys ja
analysointi
Valmiiden karttamallien
käyttö toimintojen
automatisoimiseksi
•
Mallien rakentaminen
tietojen analysoimiseksi
•
Paikkatietoaineistojen
muokkaus ja
paikkatietokantojen luonti •
Ajantasainen tieto
kentältä toimistolle
Käytä paikkatietojärjestelmää missä tahansa,
milloin tahansa!
Esri Finland Oy
Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo, FINLAND
Puh: 0207 435 435
info@esri.fi www.esri.fi