docFingrid - Esri
download 
Report Transcription
Fingrid - Esri
2/2012 Asiakaslehti ArcGISin käyttö kunnissa laajenee 10 Öljyntorjuntaan uusi tilannekuvajärjestelmä 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Datajournalismi kaipaa paikkatietoanalyysejä 18 Esri UC linjasi GISin tulevaisuutta 39 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta ArcGIS as a system kokonaisvaltainen järjestelmä missä vain, milloin vain, millä tahansa laitteella Pääkirjoitus 2/2012 ”Paikkatietoammattilaisten tulisi auttaa omaa organisaatiotaan näkemään, missä kaikkialla ja mistä kaikesta sillä on paikkatietoa.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Viimeistään nyt, Esrin tuoreimpien julkistusten jälkeen, voidaan lainkaan liioittelematta sanoa, että Esrillä on tarjota kokonainen, eheä ja modulaarinen paikkatietojärjestelmä. Sen ydin on kattava ArcGIS-järjestelmä, jota voi käyttää missä tahansa, milloin tahansa ja millä tahansa päätelaitteella ja käyttöjärjestelmäalustalla. Uusien, äärimmäisen helppokäyttöisten ratkaisujen, kuten Esri Maps for Officen, avulla periaatteessa kaikki organisaation jäsenet voivat luoda, analysoida ja hyödyntää karttapohjaista tietoa ilman erityistaitoja. Esrin kokonaistarjonta sisältää myös valtavan määrän käytettävissä olevaa dataa, kuten globaaleja taustakarttoja, satelliitti- ja ilmakuvia sekä demografia-, kuluttaja- ja markkinatietoa. Julkinen hallinto lisäksi vapauttaa yhä enemmän omia datojaan yleiseen käyttöön. Kaikkea tätä täydentävät Esrin monipuoliset sovelluskehitysvälineet, joilla organisaatiot voivat tehdä helposti ja nopeasti erilaisia paikkatietosovelluksia omiin liiketoimintatarpeisiinsa jopa pelkkää hiirtä klikkailemalla ilman koodaamistaitoja. Suurten mahdollisuuksien edessä on hyvä pysähtyä miettimään myös peruskysymystä. Mitä paikkatieto oikeastaan on? Se on mitä tahansa tietoa, joka voidaan liittää tiettyyn sijaintiin. Ja sijainnista eivät suinkaan kerro vain osoitteet ja koordinaatit, vaan lukuisat muutkin seikat, jotka vähänkin "haiskahtavat" sijainnille. Hyvin perustein on todettu, että noin 80 prosenttia kaikesta tiedosta on liitettävissä sijaintiin tavalla tai toisella. Useimmilla organisaatioilla on valtava määrä tietoa, joka olisi muutettavissa paikkatiedoksi. Tämä mahdollisuus ja sen tarjoamat hyödyt jäävät kuitenkin monesti huomaamatta, etenkin ihmisiltä ja organisaatioyksiköiltä, jotka eivät paljoa tiedä paikkatiedosta. Paikkatietoammattilaisten tulisikin auttaa omaa organisaatiotaan näkemään, missä kaikkialla ja mistä kaikesta sillä on paikkatietoa. Mikä tahansa liiketoimintaa koskeva tieto muuttuu paikkatiedoksi, kun se päästään liittämään sijaintiin ja esittämään kartalla. Se puolestaan avaa liiketoimintatietoon kokonaan uuden ulottuvuuden, joka auttaa kehittämään, tehostamaan ja kohdentamaan toimintaa. Kun sijaintia käytetään yhdistävänä tekijänä, erilaisia asioita voidaan yhdistellä ja analysoida uuden tiedon luomiseksi. Turhan usein paikkatiedon hyödyntämisessä ei kuitenkaan päästä alkuun tai tiettyä täsmäkäyttöä pidemmälle, koska ei ole tiedostettu, kuinka paljon paikkatiedoksi muutettavaa tietoa organisaatiolla itse asiassa on. Tähänkin pulmaan Esri Finland tarjoaa mielellään apua. ■ 3 2/2012 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: [email protected] Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy ([email protected]), Salaperä Oy ([email protected]) Paino: Forssa Print 2012 Painos: 5 200 kpl 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: [email protected] Tuulivoimaloille haetaan sopiva sijaintipaikkoja Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 [email protected] Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 [email protected] Ympäri maata etsitään paikkatietoanalyysien avulla paikkoja uusille tuulivoimaloille, joita Suomeen tarvitaan noin tuhat lisää vuoteen 2020 mennessä. esri.fi Kesällä julkaistu ArcGIS 10.1 tuo lisää ominaisuuksia ArcGIS-järjestelmän käyttäjille. Yksi tärkeimmistä ArcGIS 10.1 -version ominaisuuksista on se, että kaikki paikkatietoresurssit, kuten kartat, kuvat, paikkatietokannat ja työkalut, pystytään julkaisemaan verkkopalveluna. ArcGIS 10.1 on entistä helppokäyttöisempi ja muutkin kuin paikkatietoasiantuntijat saavat järjestelmästä entistä enemmän irti. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4 22 Sisältö Analyysit tukemaan paremmin suunnittelua Pyöräilyreiteistä web- ja mobiilipalvelu 2/2012 12 Raporttitiedot helposti kartalle 11 Paikkatieto kaivosalan keskiössä 16-17 28 Tässä numerossa: BORIS 2 auttaa torjumaan öljy- ja ympäristövahinkoja 6 9 Fingrid rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää Paikkatiedon käyttö kunnissa laajenee ELA-lisenssien myötä 10 Karttapalvelu pyöräilyreiteistä 11 Paikkatietoanalyysit kaupunkisuunnittelun tueksi 12 Organisaatiolle oma ArcGIS Online 14 Kartat syntyvät Excelissä yhtä helposti kuin graafit 16 Kartoilla lisäarvoa Cognos-raportointiin 17 Datajournalismi hyötyisi paikkatietoanalyyseistä 18 Kiinteistöala kouluttautuu hyödyntämään paikkatietoa 20 Asuinympäristö vaikuttaa terveyteen ja elintapoihin 21 Analyysejä tuulivoimasta 22 Imagerystä täysiverinen osa ArcGIS-järjestelmää 24 Tilannekuva sisätiloista Kuntajako puhtaalta pöydältä Kaivosala nojaa paikkatietoon Esri-käyttäjäpäivät 2013 Pirkanmaan kaavakartoille palautekanava internetiin Paikkatietosovelluksia entistä helpommin välinein ArcGIS helposti mukaan toimiston ulkopuolelle Tips&Tricks Räätälöityä koulutusta kustannustehokkaasti Uutisia Koulutusta Tapahtumia 26 27 28 30 32 34 35 36 38 39 42 43 5 2/2012 Balex Deltassa kuvitteellista öljyä kerättiin talteen monenlaisilla aluksilla monin eri menetelmin. BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmä sai kiittävää palautetta, kun sitä testattiin elokuussa Itämeren maiden vuosittaisessa Balex Delta -öljyntorjuntaharjoituksessa. BORIS 2 auttaa torjumaan öljy- ja ympäristövahinkoja Suomen ympäristökeskus on rakentanut uuden, helppokäyttöisen öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmän BORIS 2:n, jonka karttatoimintojen toteutusalustana toimii ArcGIS for Server. Karttapohjaisilla paikkatietojärjestelmillä on suuri merkitys öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnassa. Kartalle kootut tilannetiedot auttavat kohdentamaan ja koordinoimaan torjuntaviranomaisten työtä niin, että ympäristölle haitallisimmilta vahingoilta vältytään. Suomalaiset öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaviranomaiset ovat vuodesta 2006 lähtien voineet käyttää vahinkojen torjunnan apuna Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämää selainkäyttöistä BORIS- karttajärjestelmää (Baltic Oil Response Information System), joka taannoin pitkälti rakennettiin sen aikaisella ArcGIS-teknologialla. Järjestelmää ryhdyttiin uudistamaan käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta BORIS 2 on monipuolinen järjestelmä ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvien tietojen hallintaan ja tarkasteluun. Viranomaiset voivat sen avulla tarkastella ajantasaista tietoa öljyn levinneisyydestä, ennustaa sen leviämistä ja suunnitella torjuntatoimenpiteitä suoraan karttapohjalle. 6 vuonna 2009. Yksi merkittävä syy uudistamiseen oli myös normaali teknologinen uusimistarve. Uudet teknologiat mahdollistavat nykyisin paljon sellaista, mitä aikaisemmalla teknologialla ei pystytty tekemään. ”Tavoitteena oli saada järjestelmän toiminnoista helppokäyttöisempiä ja helpommin lähestyttäviä”, kehitysinsinööri Mikko Hynninen SYKEn tietokeskuksen geoinformaatioyksiköstä sanoo. Tilannekuva korostuu SYKEn rakentama uudistettu öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä BORIS 2 on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Hankkeen on rahoittanut SYKE ja kansallinen öljysuojarahasto. Järjestelmä on tarkoitettu öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuville viranomaisille, joita Suomessa ovat 2/2012 Mikko Hynnisen (vas.), Meri Hietalan ja Samuli Neuvosen mukaan myös EU:n ja Euroopan meriturvallisuusviraston tarkkailijat kehuivat Balex Delta -harjoituksessa BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmää. Kuvan pienoismalli esittää Louhi-alusta, joka toimi -harjoituksen komentoaluksena. Balex Delta suurin ikinä Itämeren maiden vuosittainen öljyntorjuntaharjoitus Balex Delta järjestettiin elokuussa Suomessa Helsingin edustan merialueella. Harjoitus oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Siihen osallistui yli 20 öljyntorjunta-alusta eri maista, yli 50 muuta laivaa tai venettä, kymmeniä kotimaisia organisaatioita ja kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta, muista Itämeren maista ja EU:n alueelta. Harjoituksessa simuloitiin tilanne, jossa tankkeri oli törmännyt ro-ro-alukseen, ja tankkerista oli vuotanut 15 000 tonnia raakaöljyä mereen. BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmää testattiin harjoituksessa ensimmäistä kertaa todellisen onnettomuustilanteen mukaisissa olosuhteissa. ■ ympäristöministeriön ja SYKEn lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos, ELY-keskukset, alueelliset pelastuslaitokset sekä Ilmatieteen laitos ja Liikennevirasto. ”Koska vahinkojen torjuntaan osallistuu niin monia eri viranomaisia, tilannekuvan jakamisen merkitys korostuu”, toteaa ylitarkastaja Meri Hietala SYKEn merikeskuksen ympäristövahinkojen torjuntaryhmästä. Torjuntaoperaation aikana BORIS 2 toimii viranomaisten suunnittelu-, joh- tamis- ja tilannekuvajärjestelmänä sekä tukee operaation aikaista tiedonvälitystä. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää torjuntavalmiuden arvioinnissa ja kehittämisessä, torjuntaan liittyvässä koulutuksessa sekä torjuntaoperaatioita koskevien tietojen arkistoinnissa. Tietoa useista lähteistä Torjuntaoperaation aikana BORIS 2:een kootaan jatkuvasti päivittyvää tietoa lukuisista eri tietolähteistä, jotta operaation johdolla ja kaikilla muilla järjestelmän käyttäjillä on koko ajan mahdollisimman ajantasainen kuva tilanteesta ja torjuntaoperaation etenemisestä. ”Kun kaikki eri viranomaiset syöttävät tietoa järjestelmään omasta vastuualueestaan ja toisaalta pääsevät näkemään kaiken järjestelmään syötetyn tiedon, tilannekuva tulee jaetuksi luontevasti”, Hietala toteaa. Tietojen pohjalta torjuntatöiden yleisjohtaja, meritoiminnan johtaja sekä kunkin alueellisen pelastuslaitoksen torjuntaa johtava pelastusviranomainen voivat suunnitella torjuntatoimenpiteet suoraan BORIS 2:n kartalle ja jakaa ne järjestelmän kautta niille käyttäjille, joilla on käyttöoikeus siihen, ja muille karttatulosteina joko sähköpostitse tai paperilla. Järjestelmässä on SYKEn omat paikkatietoaineistot, jotka sisältävät torjuntatöiden priorisoinnissa auttavaa tietoa muun muassa herkistä ekosysteemeistä, luonnonsuojelualueista ja uhanalaisista lajeista. Merikartta BORIS 2:een tuodaan Liiken- neviraston ja muut taustakartat Maanmittauslaitoksen järjestelmistä. Merellä leviävää öljyvuotoa koskevaa tiedustelutietoa järjestelmään saadaan muun muassa Rajavartiolaitoksen kahdelta Dornier-valvontalentokoneelta, joihin on uusittu SYKEn ympäristövahinkojen havainnointilaitteisto. Järjestelmään voidaan tuoda myös satelliittikuvia toimittajilta, joiden kanssa Euroopan meriturvallisuusvirastolla on sopimus päästövalvontakuvien tarjoamisesta jäsenvaltioille. Lisäksi havaintotietoa saadaan pelastuslaitoksilta ja puolustusvoimilta, jotka tekevät tiedustelua rantaalueilla ja kokoavat tiedot web-lomakkeelle. Ilmatieteen laitokselta BORIS 2:een saadaan tuuli- ja aallokkoennusteet kahdelle vuorokaudelle eteenpäin sekä ajankohtainen tieto jäätilanteesta. Järjestelmä on linkitetty myös Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin operoimaan Sea track Web -kulkeutusmismallisovellukseen, jolla voidaan laskea öljypäästölle kulkeutumisennuste koko Itämeren alueella. ”BORIS 2:sta pystyy suoraan käynnistämään laskennan mille tahansa öljyläikälle”, SYKEn tietokeskuksen geoinformaatioyksikön tutkija Samuli Neuvonen kertoo. Käytännössä laskennan käynnistävät Ilmatieteen laitoksen meteorologit, jotka myös varmentavat laskentatuloksen ennen kuin se tuodaan BORIS 2:een muiden käyttäjien nähtäväksi. Merellisten viranomaisten eli merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston yhdessä ylläpitämän meritilannekuvan järjestelmään toimittaa merivoimat. Käyttäjä voi luoda haluamansa tilannekuvan BORIS 2:n karttapohjaisessa käyttöliittymässä erityyppiset tiedot, kuten torjuntasuunnitelmat, tiedustelutiedot ja sääennusteet, on jaoteltu omille välilehdilleen. Käyttäjä voi valita haluamansa tiedot näkyviin päällekkäisille karttatasoille ja tallentaa näkymän erityiselle tilannekuvavälilehdelle. Toistaiseksi käyttäjän haluama tilannekuva tallentuu staattisena rasterikuvana. Jatkossa tarkoitus on, että tilannekuvan luomisen yhteydessä kaikki siihen liittyvät tiedot tallentuvat tietokantaan. ”Tilannekuvalla saadaan silloin palau- 7 Kuva: Rajavartiolaitos 2/2012 Torjuntaoperaatiosta tiedottaminen, sen etenemisen seuranta ja jälkikäteinen rekonstruktio on tallennettavien tilannekuvien avulla helppoa. tettua kaikki tiedot näkyviin yhdellä valinnalla eikä tarvitse käydä ruksaamassa niitä jokaiselta välilehdeltä erikseen”, Neuvonen kertoo. Tukea varautumiseen BORIS 2 tukee myös varautumista öljyvahinkoihin, koska sieltä voi esimerkiksi kopioida uutta vahinkotilannetta varten aiemmin jo käytettyjä toimintasuunnitelmia, jotka sisältävät vaikkapa valmiin suunnitelman öljypuomien sijoittelusta tietylle vesialueelle. ”Järjestelmään pyritään myös kokoamaan kaikki paikkatietoaineisto, joka liittyy vahinkojen torjuntaan. Silloin voidaan etukäteen simuloida erilaisia tilanteita, miettiä onko resurssit sijoitettu oikein ja suunnitella etukäteen, mitä pitää tehdä, jos tiettyyn arvokkaaseen luontokohteeseen uhkaa ajautua öljyä”, Neuvonen sanoo. Myös alueelliset pelastuslaitokset voivat käyttää BORIS 2:ta, kun ne tekevät lain vaatimia öljytorjuntasuunnitelmiaan. Todellisessa torjuntaoperaatiossa BORIS 2 tallentaa kaikki tiedot operaation etenemisestä. Näin se tarjoaa myös tarvittavan näytön ratkaisujen oikeellisuudesta, kun jälkikäteen aletaan hakea vahingon aiheuttajalta ja öljyvahinkojen Järjestelmään voidaan tallentaa ja sen kautta voidaan avata lähes mitä tahansa onnettomuustapaukseen liittyviä aineistoja, kuten valokuvia, satelliittikuvia ja tekstidokumentteja. korvausjärjestelmältä korvauksia vahingoista ja torjuntatyön aiheuttamista kustannuksista. ”Silloin puhutaan niin valtavista rahasummista, että BORIS 2:n kehityskustannukset ovat siihen nähden aivan mitättömät”, Hietala toteaa. Koeponnistuksesta hyvää palautetta BORIS 2:sta on julkaistu useita testiversioita, ja viimeksi sitä testattiin laajasti elokuun lopussa Itämeren maiden kautta aikojen suurimmassa öljyntorjuntaharjoituksessa Balex Delta 2012:ssa. ”Se oli varsinainen koeponnistus koko järjestelmälle. Vaikka se meni vielä demon nimellä, mukana olivat kaikki toiminnallisuudet, joita harjoituksen läpivienti vaati”, Hynninen toteaa. Iso joukko torjuntaviranomaisia syötti harjoituksessa järjestelmään dataa, ja tilannekuva täydentyi Hietalan mukaan todella nopeasti. ”Meillä oli aika mahtava fiilis täällä SYKEssä, ja käyttäjiltäkin tuli palautetta, että hyvänen aika, järjestelmästähän todella näkee, mitä oikeasti tapahtuu”, hän kertoo. Järjestelmän kehitystyötä ja viimeistelyä on elokuun jälkeen tehty lähinnä Balex Delta -harjoituksesta saadun palautteen pohjalta. BORIS 2:n karttatoiminnot on toteutettu ArcGIS for Serverillä. Sen lisäksi järjestelmän pääosia ovat SQL Server -tietokannat, joihin kirjoitetaan ja joista luetaan tietoja onnettomuustapauksesta. Käyttöliittymä on toteutettu Microsoftin Silverlightilla, jolla Hynnisen mukaan yhdistetään tietokantapohjainen järjestelmäosio ja ArcGIS for Server -pohjainen karttaosio. Loppukäyttäjälle riittää selain, johon on asennettu Silverlight plug-in. Ulkoisista järjestelmistä tiedot pyritään saamaan BORIS 2:een standardirajapintojen kautta. Jos tietolähde ei tarjoa aineistojaan rajapintapalveluna, SYKE hankkii aineistot jollakin erikseen sovittavalla tavalla ja muuntaa ne BORIS 2:een sopivaan muotoon. ”Esimerkiksi Ilmatieteen laitos ei vielä tarjoa säätietoja rajapintapalveluna. Siksi meillä on automatiikka, joka tuo tiedot FTP-siirtopakettina meille, ja siitä tehdään meillä lennosta ArcGIS for Server -palvelut”, Hynninen kertoo. Erittäin vaativa BORIS 2 -järjestelmä on rakennettu kokonaan SYKEn omin voimin. Taustajärjestelmistä ja tietoliikenneosuuksista on vastannut SYKEn tietokeskuksen ict-yksikön tietojärjestelmäryhmä ja käyttöliittymästä puolestaan geoinformatiikkayksikkö. ■ Itämerellä suuri öljyturman riski Itämeri on maailman vilkasliikenteisimpiä merialueita. Joka hetki noin 2 000 suurikokoista laivaa seilaa Itämeren vesillä. Vuosittain Itämerellä tapahtuu 120-140 alusonnettomuutta, joista kymmenkunta johtaa öljyvahinkoon. Syynä on useimmiten karilleajo tai törmääminen toiseen alukseen. Öljykuljetusten määrä Itämerellä kaksinkertaistui vuosien 2000-2010 aika- 8 na ja nousi 250 miljoonaan tonniin. Venäjän avatessa yhä uusia öljysatamia Suomenlahdelle öljykuljetusten määrä kasvaa entisestään. Suuri öljyonnettomuus vahingoittaisi vakavasti Itämeren erityisen herkkää ekosysteemiä. Itämeren maat ovat sitoutuneet keräämään mahdollisimman suuren osan mereen joutuneesta öljystä pois yhteisin ponnistuksin jo avomerellä ennen kuin öljy ajautuu rannikolle. Rantaan asti päätyneen öljyn siivoaminen on erittäin hankalaa ja jopa kymmenen kertaa kalliimpaa kuin öljyn kerääminen mereltä erityisvarusteltujen alusten avulla. Itämerellä on kaikkiaan noin 70 mekaanisin keruulaittein varustettua öljyntorjunta-alusta, niistä Suomella 16. ■ 2/2012 Fingrid rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää Sähkönsiirron kantaverkkoa hallitseva Fingrid Oyj rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää, jonka avulla se jatkossa suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää kantaverkkoa. Kokonaisuuteen integroitavan paikkatietojärjestelmän rooli uudessa järjestelmässä on merkittävä. Sähköjärjestelmä koostuu Suomessa voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista, jakeluverkoista ja sähkön kuluttajista. Fingridin vastuulla järjestelmässä ovat kantaverkon kehittäminen ja ylläpito sekä verkon käytön suunnittelu ja valvonta. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan kantaverkkoon kuuluu yli 14 000 kilometriä voimajohtoja ja yli sata sähköasemaa. Omaisuuden nykyarvo on noin 2,5 miljardia euroa. ”Uutta toiminnanohjausjärjestelmää rakennetaan tämän omaisuutemme hallintaan. Se tukee omaisuutemme hoitoa koko elinkaaren ajan pitkän aikavälin visioinnista ja skenaarioiden tekemisestä suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön asti”, projektipäällikkö Marcus Stenstrand kertoo. Yhtä laajaa järjestelmää ei hänen mukaansa ole kantaverkkoyhtiöillä missään muualla maailmassa. Ainutlaatuista on myös se, että uusi järjestelmä rakennetaan IBM:n johdolla kahdeksan eri alitoimittajan valmisohjelmistoista, jotka kaikki integroidaan toimimaan yhdessä. Käyttäjille valtava kokonaisuus näkyy pääosin yhtenä järjestelmänä. Valmisohjelmistoihin Fingrid päätyi Stenstrandin mukaan useastakin eri syystä. Sovelluskehitys ei ensinnäkään ole yhtiön ydinaluetta, ja markkinoilta löytyy nykyisin paljon hyviä valmisohjelmistoja. ”Haluamme myös hyötyä valmisohjelmistojen kehitystyöstä. Kun niitä kehitetään, me saamme tulokset käyttöömme ilman, että meidän pitäisi itse kehittää niitä sovelluksia.” Paikkatiedon rooli kasvaa Paikkatiedon rooli kokonaisjärjestelmässä kasvaa Stenstrandin mukaan huomatta- Fingridin toiminnassa lähes kaikki asiat ovat paikkaan sidottuja, joten kaiken paikkatiedon kokoaminen yhteen paikkatietojärjestelmään auttaa Marcus Stenstrandin mukaan tekemään parempia päätöksiä. vasti verrattuna yhtiön nykyiseen paikkatietojärjestelmään. ”Lähes kaikki tieto alkaa nykyisin olla sidottua johonkin paikkaan. On paljon julkisia paikkatietoja ja myös paljon toimijoita, jotka kaikki toimivat paikkatiedon kanssa. Kun kaikki tieto kootaan yhteen, pystymme tekemään parempia päätöksiä”, hän korostaa. Uuden kokonaisjärjestelmän paikkatietotoiminnallisuudet toteutetaan ArcGIS Server -järjestelmällä, josta Fingrid on solminut Enterprise Licence Agreement (ELA) -sopimuksen. Esri Finland myös hoitaa ArcGIS Serverin projektitoimituksen. Paikkatietoa hyödynnetään Stenstrandin mukaan käytännössä kaikissa kantaverkon hallintaan liittyvissä tehtävissä. Erityisen suuri rooli sillä on suunnittelussa, olipa kyse uusien voimajohtojen reittien tai sähköasemien sijainnin suunnittelusta tai voimajohtolinjojen puuston ja pusikoiden raivaustöiden suunnittelusta. Vastaavasti paikkatietoa hyödynnetään kantaverkon kunnossapidon ja käyttökeskeytysten suunnittelussa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa voimajohtolinjoja tai sähköasemia suunniteltaessa. Myös maanomistajasuhteiden hoito on Fingridille tärkeää, koska voimajohdot sijaitsevat paikallisten maanomistajien mailla. Maatilat ovat Suomessa pieniä, joten jo sadan kilometrin pätkä voimajohtolinjaa saattaa kulkea jopa 600 maanomistajan maiden läpi. Kun puita raivataan voimajohtolinjoilta, Fingridin täytyy muun muassa pystyä tilittämään yhteismyynnistä saadut tulot kullekin maanomistajalle sen mukaan, paljonko hänen puitaan on kaadettu, vaikka kyse olisi vain muutamasta puunrungosta. Tällaisissakin asioissa paikkatieto Stenstrandin mukaan korostuu – etenkin, kun harvestereissa on nykyisin tarkat GPSlaitteet. ”Paikkatiedon avulla saamme myös automatisoitua monia asioita pikku hiljaa. Tähän asti puustonhoito voimajohtolinjoilla on ollut meille todella työlästä ja kallista”, hän kertoo. Fingrid ostaa käytännön työt, kuten verkon rakennus-, tarkastus- ja huoltotyöt, alihankkijoilta, ja tarjoaa myös niille paikkatietoa uudesta järjestelmästä muun muassa mobiililaitteissa käytettäväksi. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä valmistuu kolmessa vaiheessa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ensimmäinen Esrin osatoimitus kattaa sähköasemien ja toinen voimajohtolinjojen tiedot. Paikkatietojen osuus kokonaisjärjestelmästä on pitkälti valmis vuoden 2013 lopussa. ■ 9 2/2012 Paikkatiedon käyttö kunnissa laajenee ELA-lisenssien myötä Lukuisat kunnat ja kuntaryhmät ovat viime aikoina solmineet Esrin kanssa ELA-lisenssisopimuksen, joka mahdollistaa laajan ArcGIS-tuotevalikoiman käytön yhä uusilla sovellusalueilla ilman käyttäjämäärärajoituksia. Jo 15 vuotta ArcGISiä käyttänyt Järvenpään kaupunki siirtyi ELA-lisenssiin kolme vuotta sitten pitkälti taloudellisista syistä, kun kaupunki tarvitsi lisää desktop-lisenssejä ja uusia laajennusosia. ”Totesimme, että ELAlisenssi on järkevämpi vaihtoehto, koska siinä saa käyttöön laajennusosia ja muita uusia ohjelmistoja, joita ei ehkä muuten olisi hennottu hankkia. Ja onhan se helppoa, kun voidaan vaan asentaa ohjelmistoja koneille, ja kaikki voivat käyttää niitä niin paljon kuin haluavat”, paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen kertoo. ELA-lisenssin tarjoama tuotevalikoima on hänen mukaansa riittänyt kaikkiin Järvenpään tarpeisiin. ”Emme ole kaivanneet mitään, mitä lisenssi ei sisältäisi. Siihen kuuluu valtava määrä tuotteita, ja tuntuu, että koko ajan tulee lisää.” Kun Järvenpää hiljattain uusi kolmivuotisen ELA-sopimuksen, mukaan samaan sopimukseen liittyi myös Keravan kaupunki. Syynä oli tarve Järvenpään ja Keravan yhteinen ELA-sopimus muodostaa Tuija Aaltosen ja Ossi Örnin mukaan houkuttelevan kokonaispaketin, kun siihen liittyy myös ArcGISalustalla toimivan Logican FactaMap-sovelluksen käyttö. 10 lisätä ArcGISin käyttäjämääriä, saada käyttöön enemmän tuotteita ja laajentaa ArcGISin käyttöä uusille sovellusalueille. ”Tähän asti käyttäjille on usein käynyt niin, että Arc GISin käynnistäminen ei ole onnistunut, koska lisenssimanageri on ollut tyhjä”, kaupunkimittausinsinööri Ossi Örn sanoo. Vanhan tilalle uutta Vastikään yhteisen ELA-lisenssin hankkivat myös Nokian kaupunki ja ympäryskunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Hämeenkyrö ja Ylöjärvi. Sopimusteknisesti niillä on kaksi ELA-lisenssiä, koska kuntaryhmän asukasmäärä ylittää ELA-lisenssin 100 000 asukkaan maksimirajan. Nokian kaupungin mittaus teknikon Lauri Vähätalon mukaan kunnat saavat ELAn ansiosta uusittua vanhenevaa ArcGIS-teknologiaansa ja pystyvät lisäämään ArcGISin käyttöä yksittäisiä lisenssihankintoja edullisemmin. ”Ainoana kokonaan uutena ArcGIS-käyttäjänä Pirkkala pääsi todella edullisesti mukaan. He eivät olisi saaneet edes yhtä desktop-lisenssiä sillä hinnalla, millä nyt saavat kaiken”, hän kertoo. Paikkatiedon käytön lisääminen, kaikkien laajennusosien saaminen ja rajoittamaton käyttäjämäärä olivat syynä myös Porin kaupungin keväällä solmimalle ELA-sopimukselle. ”Yksittäisten palvelin- ja työasemalisenssien hankinta ja ylläpito on huomattavasti Lauri Vähätalon mielestä on hyvä, että ELA-lisenssin myötä uusia ArcGIS-ohjelmistoja voi ottaa käyttöön milloin vaan joutumatta käymään keskusteluja ohjelmistojen tarpeellisuudesta, hinnoista ja hyödyistä. kalliimpaa kuin niiden hankkiminen ELA-lisenssin kautta”, tietopalveluasiantuntija Timo Widbom toteaa. työn pohjaksi kaava-, katu- ja vesipuolella. Myös Porissa 3D Analyst kiinnostaa, etenkin, kun Maanmittauslaitos on vapauttanut laserkeilausaineistonsa. Network Analyst puolestaan tarjoaa Widbomin mukaan mahdollisuuden ryhtyä laskemaan esimerkiksi koulumatkojen pituuksia ja lyhimpiä reittejä kaupungin palveluihin. Porissa aiotaan myös hyödyntää laajasti ELA-lisenssin myötä saatua ArcGIS Online for Organizationsia ja Esri Enemmän käyttäjiä Järvenpäässä ArcGISin käyttäjämäärä on kasvanut kolmivuotisen ELA-sopimuksen aikana huomattavasti ja hipoo Aaltosen mukaan satunnaiset käyttäjät mukaan lukien jo sataa. Porissa käyttäjämäärä on muutaman kuukauden aikana, lomakausi pois lukien, jo moninkertaistunut, vaikka uusia mahdollisuuksia ei ole Widbomin mukaan ehditty vielä esitellä useimmille hallintokunnille. Selkeää käyttäjämäärien kasvua odotetaan myös Keravalla ja Nokian ympärille ryhmittyneissä kunnissa. Erityisen kiinnostuneita kunnat ovat niistä ArcGISin laajennusosista, joita niillä ei ole ollut ennen ELA-sopimusta. Esimerkiksi Keravalla Örn aikoo ensimmäiseksi tutustua ArcGIS 3D Analystin mahdollisuuksiin hyödyntää kaupungin erittäin tarkkaa omaa laserkeilausaineistoa maastomallien tekemiseen suunnittelijoiden Timo Widbomin mukaan ArcGISin käyttöä päästään Porissa laajentamaan ELAlisenssin ansiosta muun muassa kaupunki- ja katusuunnitteluun, opetuskäyttöön sekä paikkatiedon tuottamiseen ja jakeluun kaupungin koko organisaatiossa. Maps for Officea. Helppokäyttöisyytensä vuoksi ne auttavat Widbomin mukaan laajentamaan olennaisesti paikkatiedon hyödyntämistä kaupungin koko organisaatiossa. Nokialla kiinnostuksen kärjessä on ELA-lisenssin myötä saatu ArcGIS Server, joka saadaan esimerkiksi webissä olevien karttapalvelujen toteutusalustaksi teknologialtaan jo vanhentuneen ArcIMSin tilalle. Kuntien ELA-sopimuksia Esri on tehnyt yhdessä Logican kanssa, jonka ArcGIS-pohjaisia sovelluksia monet kunnat käyttävät. ■ 2/2012 Kaupunki logistiikka etenee Porissa Karttapalvelu pyöräilyreiteistä Porin seudun yhdeksän K a r h uk u n t a a e d i s t ä v ä t pyöräilyä netissä ja matka puhelimissa toimivalla karttapalvelulla, joka auttaa käyttäjiä valitsemaan erityyppisiä pyöräilyreittejä ja suunnistamaan niillä. Idea syntyi, kun Porin seudun kunnat ja Satakunnan osaamiskeskusta hallinnoiva Prizztech Oy ryhtyivät pohtimaan, miten seutukunnalla voitaisiin edistää pyöräilyä uudenlaisilla teknologiaratkaisuilla. ”Kevyt liikenne on katsottu asiaksi, jota alueella pitäisi edistää. Meillä on erittäin paljon pyöräteitä, ja maasto suosii pyöräilyä”, Karhukuntien seutujohtaja Henna Lempiäinen kertoo. SataSykkeliksi nimetyssä nettipalvelussa on noin 50 Karhukuntien alueella kulke- vaa pyöräilyreittiä, jotka on tyypitelty perheille, kuntopyöräilyyn, kulttuurikohteiden, luonnon tai maisemien ihailuun soveltuviksi. Käyttäjät voivat helposti hakea nettipalvelusta itselleen sopivaa reittiä reittityypin, pituuden, kunnan tai usean yhtäaikaisen valintakriteerin perusteella sekä tulostaa reittikartan paperille. ”MobiiliSykkelissä on samat mahdollisuudet hakea reittejä, mutta lisäetuna on se, että käyttäjä näkee oman sijaintinsa älypuhelimen GPS:n avulla, joten reitillä myös pysyy helpommin”, Prizztechin kehittämispäällikkö Mikko Puputti kertoo. Jatkossa palveluihin on tarkoitus lisätä tietoa nähtävyyksistä sekä tauko- ja majoituspaikoista. Lisäksi käyttäjille aiotaan tarjota mahdollisuus lisätä palveluihin tietoja, omia kokemuksia ja vaikkapa valokuvia. Toteutus nopeasti ja ammattitaidolla MobiiliSykkeli auttaa Mikko Puputin mukaan pyöräilijää myös pysymään valitsemallaan reitillä, koska älypuhelimen GPS näyttää aina oman sijainnin kartalla. Netti- ja mobiilipalveluiden tekniseksi toteuttajaksi Karhukunnat valitsivat Esri Finlandin, koska seudulla käytetään jo muutenkin Esrin teknologiaa ja Esrillä oli myös osaamista ja halua toteuttaa Suomessa kokonaan uuden- Itselle sopivaa reittiä voi etsiä pyöräilyreitti palvelusta erilaisin kriteerein. lainen teknologiaratkaisu. ”Toteutus tapahtui todella nopeasti. Esrillä oli valmis konsepti, joten meidän ei tarvinnut paljon enempää miettiä asiaa, kun he näyttivät toteutusmallin”, Porin kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Widbom kertoo. Myös Puputti antaa Esrille kympin arvosanan ammattimaisesta ja rutinoituneesta toteutuksesta. Toteutuksessa hyödynnettiin ArcGIS Onlinen taustakarttoja sekä runsaasti valmiita toiminnallisuuksia tarjoavia ArcGIS Viewer for Flexiä ja Esrin ohjelmointirajapintoja mobiilisovelluksille. ”Niiden ansiosta kehitystyön hintakin pysyi edullisena”, Puputti sanoo. Palveluiden jatkokehityksestä tulee hänen mukaansa näiltä näkymin huolehtimaan paikallinen teknologiayritys, joka ryhtyy myös kaupallistamaan sovelluksia ja tarjoamaan niitä muille kaupungeille ja seutukunnille. Kiinnostusta uudenlaisia pyöräilyreittipalveluja kohtaan on jo ilmaantunut eri puolilta maata. ”Olemme siis Karhukunnissa onnistuneet luomaan edelläkävijämarkkinoita uudenlaisille reitti- ja paikkatietopalveluille, joille on syntynyt kysyntää muuallakin”, Puputti toteaa. ■ Porin kaupunki on jatkanut määrätietoisesti pari vuotta sitten aloitettua kaupunkilogistiikan kehittämistä, jota viedään nyt eteenpäin myös apulaiskaupunginjohtajan vetämässä ja suurimpien hallintokuntien päälliköistä koostuvassa työryhmässä. ”Kokonaislogistiikkaa mietitään heidän kanssaan koko kaupungin osalta koskien muun muassa tavarakuljetuksia, ruokakuljetuksia ja perusturvan kuljetuksia”, työryhmän sihteeri Timo Widbom kertoo. Katujen aurauslogistiikkasovelluksen kehittämisestä liikkeelle lähtenyt työ on saanut jatkoa ruokakuljetusten ja sisäisen postinkuljetuksen reitinoptimoinnin pilottihankkeista, joissa on Widbomin mukaan saatu hyviä tuloksia. ”Aiemmin kaupungin sisäistä postia kuljetti neljä autoa, mutta nyt samat kuljetukset tehdään kahdella autolla. Samalla ajoajat ja ajokilometrit ovat vähentyneet. Lisäksi nyt pystytään tarkentamaan paremmin, missä on jo käyty.” Myös aurauslogistiikkaa on kehitetty eteenpäin Esri Finlandin kanssa. Kuljettajille pystytään nyt tarjoamaan myös ajo-ohjeet, ja ajoneuvoihin asennetusta reaaliaikaisesta seurantajärjestelmästä saadaan reitinoptimoinnin pohjaksi historiadataa. Network Analystilla toteutettua sovellusta voidaan hyödyntää muussakin katujen kunnossapidossa, kuten hiekan kylvämisessä talvisin ja siivoamisessa keväisin sekä sorateiden lanauksessa. ■ 11 2/2012 Jyväskylän kaupunki tarvitsee Anna Isopoussun mukaan kehittyneitä välineitä paikkatietoanalyysien tekemiseen, jotta kaupungin hyvässä kunnossa olevia lähtötietoja voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Paikkatietoanalyysit kaupunkisuunnittelun tueksi Jyväskylän kaupungissa selvitetään, kuinka paikkatietoanalyysien tekemiseen soveltuvat työkalut voisivat tukea kaupunkisuunnittelua paremmin. ArcGISillä tehty esimerkkianalyysi tuotti hyviä tuloksia, joten kaupunki otti koekäyttöön ArcGISin laajennusosan Spatial Analystin. Jyväskylän kaupunki käyttää useiden eri toimittajien paikkatieto-ohjelmistoja, uusimpana ArcGIS for Desktopia ja Network Analyst -laajennusosaa. Tähän mennessä ArcGISiä on hyödynnetty esimerkiksi koulukuljetusreittien ja päiväkotiverkoston suunnittelutyössä. ”Olemme muun muassa halunneet todentaa, pitävätkö tietyt meillä olevat oletukset palveluverkoista paikkansa. Paikkatietoanalyysit ovat olleet siinä oikeastaan ainoa kätevä tapa ratkoa kysymyksiä”, kaupungin kaavoitusosaston yleiskaavoituksen kaavoitustutkija Anna Isopoussu kertoo. Hän on erikoistunut yhdyskuntarakenteen seurantaan ja strategisen tason maankäytön suunnittelua palvelevan tutkimustiedon tuottamiseen. Jyväskylän kaupungissa on Isopoussun mukaan herännyt nyt laajemminkin kiinnostusta siihen, mitä työkaluja ja laajennusosia ArcGISissä on, joita kaupungissa voitaisiin käyttää. ”On todettu, että monilla on työssään suunnittelukysymyksiä, joihin haluttaisiin löytää ratkaisuja ArcGISin välineistä.” Esimerkiksi itselleen tutuimmassa pal- 12 veluverkkojen suunnittelussa tarvittaisiin Isopoussun mukaan uusia menetelmiä, joiden avulla voisi tehdä johtopäätöksiä palveluverkkojen kehittämisen suunnasta. ”Kun jollakin alueella on tarpeita perustaa uusia toimipisteitä ja toisaalla ehkä lakkauttaa väliaikaisiksi alun perinkin suunniteltuja toimipisteitä, pitäisi olla välineet katsoa, minkälainen verkosto olisi toimenpiteiden jälkeen ja miten toimipisteiden vaikutusalueet ja etäisyydet niihin muuttuvat”, hän sanoo. Tarpeellista tietoa jo demosta Esri Finland teki hiljattain Jyväskylälle ArcGIS Network Analystin Location Allocation -työkalun avulla esimerkkianalyysin yhdestä todellisesta suunnitteluongelmasta. Analyysissä tarkasteltiin, pitäisikö kaupungin eräällä alueella tulevaisuudessa olla yksi vai kaksi päiväkotia ja mikä kummassakin tapauksessa olisi optimaalinen päiväkotien sijaintipaikka, kun otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja maankäytön mahdollisuudet. ”Meillä on tällainen konkreettinen suunnittelucase, ja halusimme nähdä, miten ArcGIS-välineet palvelevat tällaisessa tilanteessa ja millaista tietoa ne tuottavat päätöksenteon tueksi”, Isopoussu sanoo. Analyysin tulokset olivat hänen mukaansa kiinnostavia ja tarjosivat juuri sellaista tietoa, jota kaupunki tarvitsi. Tulokset palvelevat viime kädessä kaupungin tilapalvelun investointiohjelman laadintaa. ”Näimme, että yhdelläkin päiväkodilla voisi alueella pärjätä, mutta kaksi päiväkotia olisi hyvä vaihtoehto, koska yhden päiväkodin pitäisi sitten olla aika iso. Myös optimaaliset paikat päiväkodeille selvisivät.” Vastaavia paikkatietoanalyysejä ei Jyväskylässä ole tähän saakka ainakaan ihan rutiininomaisesti pystytty tekemään. Edellytykset kuitenkin olisivat hyvät, koska lähtötiedot ovat Isopoussun mukaan kaupungilla hyvässä kunnossa. ”Nyt on tarvetta kehittyneille analyysivälineille, joilla dataa voidaan analysoida. Mitä joustavammin pystymme hahmottamaan vaihtoehtoisia skenaarioita, sitä 2/2012 helpompi meidän on suunnitella palveluverkkoja”, hän toteaa. Esrin analyytikkotiimin vetäjä Antti Mansikka kävi alkusyksystä Jyväskylässä esittelemässä ArcGISin analyysivälineitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös tilaisuudessa, johon osallistui kymmenkunta paikkatieto-ohjelmia käyttävää henkilöä eri puolilta kaupungin organisaatiota. ”Ainakin itselleni jäivät tilaisuudesta päällimmäisenä mieleen Network Analyst ja Spatial Analyst -laajennusosat, joista meille olisi eniten hyötyä”, Isopoussu sanoo. Tilaisuus oli hänen mukaansa avartava, ja jokainen osallistuja näytti löytävän omasta työstään sovelluskohteita analyysivälineille. Palveluverkkosuunnittelun ohella esille nousi mahdollisuus käyttää analyysivälineitä muun muassa ekologisessa viherverkkoselvityksessä. Esittelytilaisuuden jälkeen Jyväskylän kaupunki otti ilmaiseen kahden kuukauden koekäyttöön Spatial Analyst -laajennusosan, johon Isopoussu aikoo itsekin tutustua lähemmin käyttämällä sitä jonkin konkreettisen työtehtävän ratkaisemisen apuna. ”Sillä tavalla uuden välineen opettelu on mielekästä ja pystyy heti näkemään, mitä sillä saa aikaiseksi ja onko välineen avulla tuotettu tieto sellaista, että sitä pystytään käyttämään hyväksi.” Analyysivälineiden avulla Jyväskylässä voitaisiin Isopoussun mukaan käyttää nykyistä paremmin hyväksi myös esimerkiksi olemassa olevaa joukkoliikenteen reittiaineistoa, kun halutaan tarkastella Lähteet: Jyväskylän kaupunki. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteriaineistoa 8/2012. © Digiroad. Tiehallinto 2011. Sovelluskohteita monissa tehtävissä Esrin Jyväskylän kaupungille tekemässä paikkatietoanalyysissä tarkasteltiin pienalueittaista väestöennustetta hyödyntäen Lohikoski-Heinälampi-Tyyppälä-alueen päiväkotien optimaalista sijaintia ja arvioitua asiakaskertymäaluetta vuonna 2020. reittien saavutettavuutta uusia työpaikkaja asuinalueita suunniteltaessa. Kaupungin käynnissä olevassa yleiskaavatyössä keskeisenä linjana on suunnata maankäyttöä sinne, missä edellytykset joukkoliikenteelle ovat hyvät. ”Uudet asuinalueet suunnataan olemas- sa olevien joukkoliikenteen reittien varrelle, jotta vahvistetaan niiden väestöpohjaa. Jos asuinalueita kaavoitetaan nykyisten reittien ulkopuolelle, pitää väestöpohja saada riittäväksi, jotta sinne saadaan kannattavaa joukkoliikennettä, ja matka-aikojen tulee säilyä kohtuullisina.” ■ Monistettava menetelmä maankäytön suunnitteluun Jyväskylän kaupunki on kehittänyt tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamiseksi KymppiR:n nimellä kulkevaa maankäytön suunnittelumenetelmää. Menetelmään liittyvä ohjelmistokehitys Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikan kanssa on kestänyt jo kymmenisen vuotta. Palkittu menetelmä on herättänyt paljon kiinnostusta muuallakin. Parhaillaan on loppusuoralla yliopiston ja Jyväskylän kaupungin Tekes-rahoitteinen Kymppi- Moni-hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään mahdollisuuksia monistaa menetelmä muidenkin kuntien käyttöön. Tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Hyvinkään, Joensuun, Tampereen, Oulun ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta sekä Tampereen seudun kuntayhtymä. Yliopiston kanssa kehitetyllä karttapohjaisella selainkäyttöisellä ohjelmistolla hallitaan kaupungin kaavavarantotietoja ja kaavojen toteuttamisen aikatauluja. Tähän tarkoitukseen markkinoilta ei ole ollut Anna Isopoussun mukaan saatavilla kaupallista ohjelmistoa. ”Ohjelmistosta saadaan ulos erilaisia raportteja, mutta se ei ole varsinainen analyysityökalu. Sinne pikemminkin kootaan useista tietolähteistä tietoja, jotka voidaan sitten viedä johonkin muuhun paikkatieto-ohjelmistoon analysoitavaksi”, hän kertoo. ■ Lisätietoja: www.jkl.fi/kymppimoni 13 2/2012 Organisaatiolle oma ArcGIS Online Pilvipalveluna tarjottavan ArcGIS Online -paikkatietojärjestelmän voi nyt saada organisaation sisäiseen käyttöön vuositilauksella, joka tarjoaa paljon laajemmat mahdollisuudet luoda, hakea, hallita ja jakaa paikkatietoa kuin kaikille avoin ArcGIS Online -palvelu. Esrin suuren suosion saavuttanut ArcGIS Online on entiseen tapaan kenen tahansa käytettävissä. Yksityishenkilöt voivat luoda palveluun veloituksetta myös ”tilin”, joka mahdollistaa karttasovellusten ja paikkatietoaineistojen julkaisemisen sekä erilaisten käyttäjäryhmien perustamisen ArcGIS Online -palveluun ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Kaikille avoimessa palvelussa julkaistut sovellukset ja aineistot omistaa aina tilin luonut henkilö. Jos tili on luotu yrityskäyttöön ja sen luonut henkilö vaihtaa työpaikkaa, julkaistujen aineistojen omistajuus pysyy edelleen hänellä, joten hän vie ne kaikki mukanaan. Nyt organisaatiot voivat kuitenkin saada avointa palvelua paljon laajemmat mahdollisuudet tarjoavan ArcGIS Online for Organizations -palvelun omaan sisäiseen käyttöönsä vuositilauksella, joka sallii myös kaupallisen käytön ja säilyttää Online-palvelussa julkaistujen aineistojen omistajuuden organisaatiolla itsellään. Avoimesta palvelusta poiketen ArcGIS Online for Organizationsissa ei ole rajoituksia käsiteltävien aineistojen koolle, ja siinä voidaan käsitellä vektoriaineistojen lisäksi myös rasteriaineistoja, toisin kuin avoimessa palvelussa. ”Kyse on kokonaisesta paikkatietojärjestelmästä, jonka avulla paikkatieto voidaan tuoda koko organisaation ulottuville tukemaan päivittäistä liiketoimintaa”, Esrin Account Manager Antti Ahola toteaa. Paikkatietoa helposti kaikille ArcGIS Online for Organizations -järjestelmän kautta jokaiselle käyttöoikeuden saaneelle organisaation jäsenelle voidaan Vuositilaus tarpeiden mukaan ArcGIS Online for Organizationsin vuositilaukseen on tarjolla eri tasoja organisaation tarpeiden mukaan. Mitä korkeampi taso, sitä enemmän nimettyjä käyttäjiä ja palvelun "valuuttana" käytettäviä krediittejä tilaus sisältää. Suurikin organisaatio voi aloittaa palvelun käytön alimman tason tilauksella, jolla palvelu saadaan käyttöön esimerkiksi yhdelle tiimille tai yksikölle tai useamman eri tiimin yhdelle jäsenelle. Tarpei- 14 den kasvaessa tasoa voidaan skaalata helposti ylöspäin. Nimetyllä käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, jolle on osoitettu palvelun käyttäjätunnus. Vain nimetyt käyttäjät pääsevät näkemään palvelun sisällä jaettavia karttoja ja aineistoja. Vuositilauksen alimmalla tasolla nimettyjä käyttäjiä voi olla korkeintaan viisi. Nimetyillä käyttäjillä voi olla kolmenlaisia rooleja. Ylläpitäjä hallinnoi koko palvelua ja voi esimerkiksi seurata käytön Organisaatio voi tehdä ArcGIS Online for Organizations -sivustostaan oman näköisensä. Tässä esimerkkinä fiktiivisen kiinteistöalan yrityksen Kita Fundin Online-sivuston etusivu. Aholan mukaan tarjota mahdollisuus hyödyntää paikkatietoa helposti ja nopeasti. ”Järjestelmässä voi hakea ja katsoa karttapohjaista paikkatietoa, luoda interaktiivisia karttapalveluja, tehdä yksinkertaisia kyselyjä ja analyysejä sekä jakaa paikkatietoa tietylle käyttäjäryhmälle tai koko organisaatiolle, mutta yhtä hyvin myös ulkopuoliselle yleisölle upottamalla järjestelmässä luotuja karttapalveluja organisaation web-sivuille, blogeihin tai sosiaaliseen mediaan”, hän kertoo. Online-järjestelmää voi hyödyntää missä ja milloin vaan työasemalla, älypuhelimella, tabletilla ja muilla mobiililaitteilla. Tarvitaan vain web-selain tai ilmaiseksi eri mobiilialustoille saatava määrää ja krediittien kulumista sekä määritellä käyttöoikeuksia. Julkaisija voi luoda ja julkaista karttapalveluita (tiilija kohdepalveluita). Käyttäjä voi katsoa ja muokata palveluiden sisältöä. Palvelusta voidaan jakaa karttoja myös ulkopuolella, esimerkiksi web-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa, julkaistavaksi, jolloin hyödyntäjien määrälle ei ole rajoituksia. Krediitit kuluvat palvelun käyttömäärän mukaan. Niitä kuluttavat rajapintapalveluiden luonti, tiedonsiirto, geokooda- us ja tiedon varastointi palvelun tarjoamaan levytilaan. Alimman tason vuositilaus sisältää 2 500 krediittiä, mutta niitä voi tarvittaessa ostaa lisää kesken tilauksen. Esimerkiksi 30 osoitteen geokoodaus kuluttaa kaksi krediittiä, 640 megatavun tiedonsiirto neljä krediittiä ja sadan megatavun feature storage 34 krediittiä. Esri Finland auttaa tilauksentekovaiheessa asiakasta määrittämään oikean vuositilauksen tason, joka vastaa asiakkaan tarpeita. ■ 2/2012 ArcGIS Online for Organizationsiin voi luoda helposti karttapalveluja organisaation erilaisille käyttäjäryhmille ja tarvittaessa myöntää niihin käyttöoikeus vain tietyille henkilöille. ArcGIS-sovellus. Luonnollisesti Online-järjestelmää voidaan käyttää myös suoraan ArcGIS for Desktop -ohjelmistoilla. ArcGIS Online for Organizations -tilaus sisältää myös uuden Esri Maps for Microsoft Officen, jonka avulla esimerkiksi Excel-käyttäjä pystyy äärimmäisen helposti tekemään karttoja Excel-aineistoista ja vaikkapa sisällyttämään ne Powerpoint-esitykseen. ArcGIS for Desktop -ohjelmistot ovat toki Aholan mukaan edelleen parhaita työkaluja vaativaan paikkatiedon ammattikäyttöön, mutta Online-järjestelmä tarjoaa helpon ja nopean pääsyn paikkatietoon myös organisaation muille käyttäjille. ”Se on suuri askel kohti Esrin asettamaa tavoitetta, jonka mukaan paikkatieto kuuluu kaikille.” Älykäs web-kartta kaiken keskiössä baalisti kattavia taustakarttoja. ArcGIS Online on luonnollinen koti kaikelle paikkatietodatalle, ja se sisältää kasvavan määrän kansallista ja kansainvälistä avointa dataa. Organisaatiot voivat Aholan mukaan helposti yhdistää omia ArcGIS Serverissä olevia paikkatietoaineistojaan ArcGIS Onlinessa oleviin aineistoihin ja taustakarttoihin sekä tallentaa ja julkaista niitä organisaation käyttöön Onlinejärjestelmän kautta. Julkaistavia kartta-aineistoja voidaan organisaatiossa tehdä sekä Online-järjestelmän tarjoamilla työkaluilla että omilla ArcGIS for Desktop -ohjelmistoilla. ” A rc G I S S e r v e r i i n j a desktop-ohjelmistoihin tehdyt investoinnit kasvattavat olennaisesti arvoaan ArcGIS Onlinen käytön myötä”, Ahola toteaa. Kaiken keskiössä Onlinejärjestelmässä ovat hänen mukaansa älykkäät web-kartat. Niissä voidaan yhdistää eri lähteistä tulevia aineksia, kuten rajapintoja (myös OGC) ja erilaisia paikkatietotiedostoja, joita kaikkia käytetään keskitetysti Online-järjestelmään tallennettavan web-kartan kautta. Perinteisen ArcGIS-teknologian tuntijoille web-karttaa voisi ehkä verrata eräänlaiseen pilvipalveluun tallennettuun MXD-dokumenttiin. Web-kartta on tietoraken- ne, joka tallentaa viittauksia rajapintojen kautta haettaviin aineistoihin ja tallentaa myös tiedon siitä, miten data kartalla esitetään. Web-karttaan voi määritellä, mitä sisältöä tulee eri kohteita klikatessa aukeaviin popup-ikkunoihin. Lisäksi web-kartta tallentaa kuvauksen siitä, mitä kaikkea kartassa on sekä esikatselukuvan koko kartasta. Myös kartan käyttöehdot, tekijän tiedot ja hakusanat voidaan tallentaa web-karttaan. ”Käsiteltiinpä web-karttaa millä tahansa – työasemaohjelmistolla, selaimella, tabletilla, älypuhelimella – koko interaktiivinen kartta kaikkine karttatasoineen, popupikkunoineen ja muine toimintoineen näkyy aina täsmälleen samanlaisena”, Ahola kertoo. Aiemmin piti hänen mukaansa tuottaa todella paljon koodia tällaisen palvelun aikaansaamiseksi, mutta enää ei tarvitse. Web-kartan teko on nyt niin helppoa, että siihen pystyy käytännössä lähes kuka vaan. Ilmaiseksi koekäyttöön Asiakkaan oma ArcGIS Online for Organizations -järjestelmä sijaitsee Esrin sertifioidussa pilvipalvelussa, jossa noudatetaan erittäin edistyneitä tietoturvakäytäntöjä läpi koko infrastruktuurin. ArcGIS Online for Organizations sisältää perustyökalut paikkatiedon käsittelyyn, visualisointiin ja karttasovellusten tekoon. Lisäksi se tarjoaa jatkuvasti laajenevan valikoiman paikkatietoaineistoja sekä glo- Fiktiivisen Kita Fundin Online-sivustolla on kartat esimerkiksi yritykselle tärkeästä kaavahankkeesta sekä kiinteistöalan pelikentästä tietyllä alueella, jota kuvaavalle kartalle on sijoitettu omat myytävät kohteet, kilpailijoiden myytävät kohteet, hintatason vaihtelut alueella sekä kohteet, joista myyntineuvottelut ovat meneillään. Esri Inc. investoi koko ajan voimakkaasti Online-palvelujen kehittämiseen, joten palvelujen käyttäjille on Aholan mukaan luvassa jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja toimintoja. Esri Finlandilta voi tiedustella ArcGIS Online for Organizationsia 30 päivän ilmaiseen koekäyttöön. Mahdollisuuden tultua kesällä julki monet suomalaiset organisaatiot kiiruhtivat aloittamaan koekäytön jo elokuussa. ■ Oman Onlinepalvelun edut ● Tuo paikkatiedon helposti ja nopeasti päätöksenteon tueksi koko organisaatiossa kaikilla tasoilla. ● Mahdollistaa paikkatiedon tietoturvallisen jakamisen ja yhteiskäytön. ● Toimii saumattomasti organisaation olemassa olevien ArcGIS-välineiden kanssa ja tuo lisäarvoa niihin tehdyille investoinneille. ● Ei edellytä investointia laitteisiin eikä ylläpitoon. ● Skaalautuu tarpeiden mukaan. ● Auttaa organisoimaan, hallitsemaan ja löytämään paikkatietoa. ● On alustariippumaton ja yhteensopiva eri käyttöjärjestelmien, selainten ja raportointijärjestelmien kanssa. ● Sisältää sovelluskehitysrajapinnat omien sovellusten tekoon. ● Integroituu tarvittaessa organisaation muihin järjestelmiin. ● Selkeyttää vastuuta datasta ja karttapalveluista. ● Sisältää runsaasti valmista paikkatietoaineistoa ja taustakarttoja. ■ 15 2/2012 Kartat syntyvät Excelissä yhtä helposti kuin graafit Esri Maps for Office on uutuustuote, jonka avulla kuka tahansa pystyy tekemään Excelissä taulukkomuotoisesta tiedosta karttoja yhtä helposti kuin Excel-käyttäjät rutiininomaisesti tekevät graafeja. Excel on erittäin laajalle levinnyt työkalu, jota yritysmaailmassa osaavat käyttää lähes kaikki ihmiset. Kun 1980-luvulla joku tarvitsi piirakkagraafin, se usein tilattiin mainostoimistolta tai yrityksen omalta graafikolta. Nykyään jokainen tekee graafinsa itse Excelillä, koska se on niin helppoa. ”Tänään karttojen kanssa on sama tilanne. Karttaa ei enää tarvitse pyytää mistään, vaan sen voi tehdä itse Excelissä. Kuulostaa ehkä hullulta, jopa mahdottomalta, mutta se on totta ja väline siihen on saatavilla tänään”, Esrin Account Manager Antti Ahola hehkuttaa. Kyse on Esri Maps for Officesta, jonka avulla osoitteita tai muuta sijaintitietoa sisältävän Excel-taulun tiedot saa vietyä kartalle Excelistä poistumatta muutamalla klikkauksella. Paljoa helpommaksi ei Aholan mielestä kartan luomista voi enää tehdä. ”Kartat muuttuvat tämän myötä yksittäisistä arvoesineistä myös kulutustavaraksi. Ne saadaan helposti mukaan jokapäiväisiin rutiineihin liiketoiminnan ja päätöksenteon tueksi.” Valmiit valikot kartanteon apuna Karttaa luotaessa voidaan käyttää jo valmiiksi Excelissä olevaa dataa tai Exceliin voidaan varta vasten tuoda yrityksen sisäistä tai ulkoista dataa kartantekoa varten. Itse kartan tekeminen sujuu Aholan mukaan klikkailemalla hiirellä haluttuja asioita valmiista valikoista. Esimerkiksi teemakarttaa tehtäessä valitaan ensin Excel-taulusta sarakkeet, joiden tiedot halutaan kartalla visualisoida. Sitten painetaan Esri Maps -nappia työkalupalkista ja sen jälkeen Insert Map -nappia. Ruudulle avautuu ArcGIS Onlinen tarjoama valikoima taustakarttoja, kuten katukartta, topografinen kartta ja satelliitti- tai ilmakuvakuvakartta. Niistä valitaan taustakartta, jota halutaan käyttää. Tämän jälkeen painetaan Add Excel data -nappia. Avautuva ikkuna kysyy, miten sijainti on Excel-taulussa ilmaistu (osoitteella, postinumerolla, koordinaateilla, kaupungin tai maan nimellä). Klikataan oikeat vaihtoehdot ja valitaan Exceltaulusta sarakkeet, joissa sijaintitieto on. Seuraavaksi valitaan teemakartan ulkoasu klikkaamalla väripaletista sopivat värit. Sitten valitaan, halutaanko tiedot ryhmitellä vai ei, ja jos, niin millä valikon tarjoamista vaihtoehdoista. Valitaan myös moneenko ryhmään tiedot luokitellaan ja millä menetelmällä. ”Tämän jälkeen aito dynaaminen kartta on valmis ja sitä voi alkaa esimerkiksi zoomailla eri alueille. Koko hommaan menee vähänkään rutinoituneelta Excel-käyttäjältä tuskin minuuttiakaan”, Ahola toteaa. Teemakartoissa kuvataan vaihtuvan kokoisilla symboleilla tai eri alueiden erilaisella värityksellä tietoa, joka koskee suurta määrää pistemäisiä kohteita. Kyse voi olla vaikkapa eri alueiden väestön ostovoiman tai koulutustason vertailusta. Teemakarttojen lisäksi Esri Maps for Officen avulla voi tehdä muun muassa pistemäisiä kohteita kuvaavia karttoja, joissa pisteet voivat olla vaikkapa omia asiakkaita tai kilpailijan toimipisteitä. Klusterikartoissa tiivistetään kartalla ryppäiksi suuri joukko tietylle suppealle alueelle keskittyneitä pistemäisiä kohteita. Heat map, tiheyskartta, taas kuvaa liukuvärein tietyn ilmiön tai asian alueellisia tihentymiä. Karttojen jakaminen erittäin helppoa Excelissä luodun kartan voi Aholan mukaan sijoittaa pelkästään hiirtä klikkaamalla PowerPoint-esitykseen tai kopioida ja liittää sen mihin tahansa Microsoft Office -tuotteella tehtyyn dokumenttiin. Muiden nähtäväksi ja käytettäväksi kartan voi jakaa usealla eri tavalla. Sen voi lähettää Excel-tiedostona sähköpostitse, julkaista ArcGIS Onlinessa tai upottaa blogiin, sosiaaliseen mediaan, yrityksen web-sivuille tai vaikkapa web- ja mobiilisovelluksiin. Kun Ahola näyttää, miten hänen Excelissä luomansa kartta siirtyy osaksi verkkolehden artikkelia, tehtävä hoituu alle minuutissa. Esri Maps for Office on osa ArcGIS Onlinea ja sen saa ArcGIS Online for Organizationsin vuositilauksen mukana. ■ Lisätietoja: esri.com/software/esri-maps-for-office/ www.youtube.com/watch?v=sjit1wX-xiU Esri Maps for Officella luotu kartta on yksi lisäelementti Excel-näkymässä. Esri Maps for Officen avulla voidaan tuottaa pistemäisiä kohteita, klusteroituja pistemäisiä kohteita, kohteiden tihentymiä ja kohteita symbolein tai värein kuvaavia karttoja, jotka tekevät numeerisesta tiedosta vaikeasti hahmottuvat asiat havainnolliseksi. 16 2/2012 Cognos-raporteissa on totuttu katselemaan tietoja taulukko- ja diagrammimuodossa, mutta nyt tiedot saadaan havainnollisesti myös kartalle osaksi raporttia. Sijaintiin liittyviä tietoja on hankala hahmottaa taulukosta tai diagrammista, mutta kartalle visualisoituna asiasta saa käsityksen yhdellä silmäyksellä. Kartoilla lisäarvoa Cognos-raportointiin Esri Maps for IBM Cognos tekee mahdolliseksi liiketoimintatietojen esittämisen kartalla. Valmisratkaisu istuu saumattomasti olemassa olevaan Cognos-järjestelmään eikä vaadi raporttien tuottajilta tai käyttäjiltä paikkatieto-osaamista eikä uudenlaisia työnkulkuja. IBM Cognoksella on yleensä rakennettu koko organisaation laajuinen raportointijärjestelmä, joka tuottaa elintärkeää tietoa päivittäisen toiminnan ja päätöksenteon tueksi. Missä-kysymyksiin raporteista ei kuitenkaan saa helposti vastauksia. ”Esri taas on vastannut missä-kysymyksiin koko olemassaolonsa ajan”, Esrin Account Manager Antti Ahola toteaa. Jos sijaintiin liittyviä asioita ei oteta huomioon, hyödyntämättä jää keskeinen organisaatiolla olevan tiedon ulottuvuus. Jopa 80 prosenttia kaikesta tiedosta sisältää jonkinlaista tietoa asioiden sijainnista. Lähestulkoon kaikki tapahtuu tai sijaitsee jossakin: toimipisteet, asiakkaat, kilpailijat, myyntitapahtumat, sääilmiöt. Kun etäluettavia ja perinteisiä sähkömittareita käyttävät asiakkaat sijoitetaan kartalle, on helpompi nähdä tiettyä säännönmukaisuutta mittareiden levinneisyydessä, analysoida syitä siihen ja suunnitella uudenlaisten mittareiden markkinointia tai asennusprojektia. Asioiden sijaintipaikkaa koskeva ominaisuustieto, kuten väestön ikäjakauma tai tulotaso tietyllä alueella, voi puolestaan tarjota olennaista lisävalaistusta ilmiöiden syistä tai riippuvuussuhteista. Taulukko- ja diagrammi-muotoisesta liiketoimintatiedosta sijaintiin liittyviä asioita on Aholan mukaan vaikeaa tai mahdotonta hahmottaa. Uutta tietoa ja oivalluksia Cognoksen edustama BI-teknologia ja Esrin edustama GIS-teknologia ovat eläneet pitkälti erillään. Nyt ne voidaan kuitenkin yhdistää integroiduksi ratkaisuksi, joka sisältää parhaat puolet molemmista. Esrin uutuustuote Esri Maps for IBM Cognos mahdollistaa sen, että Cognoksella raportoitavat liiketoimintatiedot saadaan esitettyä visuaalisesti kartalla, jos niihin sisältyy jotain sijaintitietoa. Kyse ei ole Aholan mukaan vain Cognosraportteihin liitettävistä staattisista karttakuvista, vaan kartoista, jotka ovat elävässä vuorovaikutuksessa raportin taulukko- ja diagrammimuotoisen tiedon kanssa. ”Kun käyttäjä porautuu syvemmälle raportin numeraaliseen tietoon, vieressä oleva kartta päivittyy sen mukaisesti. Ja päinvastoin, käyttäjän valittua kartalta tietyn alueen myös raportin taulukot ja diagrammit päivittyvät koskemaan valittua aluetta”, hän kertoo. Esri Maps for IBM Cognoksen avulla voi paitsi visualisoida tietoa kartalla myös tehdä tietojen pohjalta paikkatietoanalyysejä sekä rikastuttaa Cognos-raporttien tietoja muunlaisella paikkatiedolla. Paikkatietoanalyyseillä voi sijaintiulottuvuuden ansiosta luoda täysin uutta tietoa ja uusia oivalluksia organisaation toiminnasta. Myös omien tietojen, kuten asiakastietojen, rikastaminen vaikkapa alueellisella demografiatiedolla tai kilpailijatiedolla voi tuottaa aivan uutta näkemystä liiketoiminnan tilasta ja mahdollisuuksista. Osaksi normaaleja Cognos-työnkulkuja Esri Maps for IBM Cognos uppoaa Aholan mukaan saumattomasti Cognosarkkitehtuuriin ja -infrastruktuuriin. Se on valmisratkaisu, joka ei vaadi mitään suuren mittakaavan kehittämis- tai integraatiohanketta ja käyttää Cognokseen eri tietolähteistä jo valmiiksi tuotua tietoa. ”Kun organisaatiolla on jo olemassa enterprise-tasoinen Cognos-raportointijärjestelmä, siihen vain lisätään paikkatieto- ja karttaulottuvuus, joka tuottaa huomattavasti lisäarvoa organisaation Cognos-investoinnille.” Karttojen hyödyntäminen mukautuu Aholan mukaan suoraan osaksi Cognosraportoinnin normaaleja työnkulkuja. Raporttien tuottajilta ja katsojilta ei edellytetä erityistä paikkatieto-osaamista eikä koodintekoa. Kartat syntyvät Cognos-raportteihin yhtä helposti kuin diagrammit. ■ Lisätietoja: esri.com/software/esri-maps-for-ibmcognos/ 17 2/2012 Datajournalismi hyötyisi paikkatietoanalyyseistä Datajournalismi yleistyy, kun avoimen datan määrä yhteiskunnassa kasvaa ja verkko valtaa alaa journalismin julkaisukanavana. Karttoja datajournalismi käyttää jo laajasti hyväksi tiedon visualisoinnissa, mutta paikkatieto-ohjelmistojen ja -analyysien mahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Helsingin Sanomien datajournalismin tuottaja Esa Mäkinen luonnehtii datajournalismia uusvanhaksi journalismin lajiksi, jossa yhdistyvät lehdissä jo 1800-luvulta asti käytetyt graafiset esitykset ja 1970-luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanut tietokoneavusteinen tutkiva journalismi. ”Me hankimme, puhdistamme, yhdistelemme ja analysoimme muiden tuottamia aineistoja ja toisaalta teemme datasta visualisointeja ennen kaikkea verkkoon, mutta myös paperilehteen”, hän kuvaa Helsingin Sanomien kaksihenkisen datajournalismitiimin työtä. REUTERS Esimerkkistä käy pari päivää Esri-lehden haastattelun jälkeen HS:n paperi- ja verkkolehdessä julkaistu artikkeli. Sen mukaan vuorotteluvapaata viettävien työntekijöiden sijaiset eivät ole juuri koskaan pitkäaikaistyöttömiä, vaan useimmiten alle kaksi viikkoa työttömänä olleita, jotka työllistyisivät helposti muutenkin. Aktiivisen työllistämispolitiikan hengen vastainen tulos kävi ilmi HS:n datajournalismitiimin selvityksestä, jossa tarkasteltiin työ- ja elinkeinoministeriön tietokantaa vuorotteluvapaan käyttäjistä ja sijaisista. Uudempana ilmiönä datajournalismiin liittyy Mäkisen mukaan myös joukkoistaminen, jossa dataa haalitaan lukijoilta. HS esimerkiksi kysyi taannoin lukijoiltaan heidän pankkilainojensa marginaaleja. Syntyneessä artikkelissa vertailtiin eri pankkien marginaaleja ja paljastettiin, että ne olivat keskimäärin kaksinkertaistuneet vuonna 2008. Avoimella datalla keskeinen rooli Lokakuussa 2010 Liettuaan matkalla ollut autolautta Lisco Gloria syttyi tuleen tanskalaisen Langelandin saaren edustalla. Kukaan ei kuollut turmassa, mutta yli 20 ihmistä vietiin sairaalaan. Itämerellä rytisee joka viikko Tänäkin vuonna yli 120 laivaa joutuu haveriin. Vaaratilanteita lienee kymmenkertainen määrä. uusia konsteja”, myöntää erityisasiantuntija Valtteri Laine liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. ”Onneksi erittäin vakavia onnettomuuksia on sattunut Suomenlahdella vähän. Viime vuonna upposi vain yksi kalastaja-alus Viron edustalla, mutta aina on mahdollista, että joskus kolahtaa vakavasti.” Itämerellä on kaksi vaaran paikkaa: Tanskan salmet ja Helsingin edusta. ”Helsingin ja Tallinnan välisellä alueella on paljon risteävää liikennettä. Pahin skenaario on matkustaja-aluksen ja tankkerin yhteentörmäys.” ”TARVITAAN mukaan noin puolet havereista johtuu inhimillisistä virheistä. Ihmisten tekemien virheiden taustalla ovat laivaväen fyysiset ongelmat tai osaamattomuus. Merimerkki saatetaan ohittaa väärin siksi, että komentosillalla ollaan väsyneitä. Suomessa laivaväen ammattitaidon asettaa koetteille erityisesti Turun saaristo. Alueella on paljon liikennettä, reitit ovat sokkeloisia ja näkyvyys voi olla erittäin huono. ”Merkittävä osa Suomen aluevesillä tapahtuvista onnet- TILASTOJEN laskee, että Itämerellä liikkuu joka päivä keskimäärin 2 000 laivaa. Luvusta puuttuvat pienet alukset, joissa ei ole automaattista tunnistusta eli AIS-järjestelmää (automatic identification system). Yleisin haverityyppi on pohjakosketus tai karille ajo. Toiseksi yleisin on törmäys joko toiseen alukseen tai johonkin kiinteään rakenteeseen. Onnettomuuksista pohjakosketuksia on lähes 40 prosenttia ja törmäyksiä yli kolmannes. Karttakeskus Laivaturmapaikat Itämerellä 2011 Näissä paikoissa tapahtui yhteensä 121 onnettomuutta. Onnettomuustyypit: Uumaja Törmäys 42 kpl ti Pohjakosketus 30 kpl lah tomuuksista sattuu jääolosuhteissa. Tyypillinen tapaus on, että kun jäänmurtaja hinaa avustettavaa alusta, murtaja jää kiinni jääpenkkaan ja hinattava alus kolahtaa takalistoon”, Laine kuvaa. Liikenteen määrän kasvua on pidetty osasyynä siihen, etteivät Itämeren turmaluvut ole viime vuosina laskeneet. Helcomin tiedot liikenteestä eivät kuitenkaan tue väitettä. Itämerellä liikkuvien alusten kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina lähinnä taloussuhdanteiden mukaan. Konevika 14 kpl Vaasa jan TRAFI haluaisi kehittää alusten ja varustamojen raportointia vaaratilanteista. ”Kun onnettomuuksia sattuu 125 vuodessa, niin läheltä piti -tilanteiden määrä on siihen verrattuna helposti kymmenkertainen”, Laine sanoo. Trafin tavoitteena onkin, että alukset kertoisivat säännöllisesti vaaratilanteista varustamoille, jotka raportoisivat niistä edelleen viranomaisille. Viranomaiset keräisivät tiedot yhteen ja esittäisivät suosituksia ongelmien poistamiseksi. Haasteena on, kuinka saada aluksen miehistö myöntämään, että nyt tuli mokattua. Trafissa toivotaan, että varustamot ottaisivat mallia ilmailusta, jossa turvallisuuskulttuuri on viety pitkälle. Ympäristöpäästö 10 kpl Po h Jarmo Huhtanen HS Esa Mäkinen HS joutuu rahti-, säiliö- tai matkustaja-alus onnettomuuteen keskimäärin joka kolmas päivä. Viime vuonna 121 alusta ajoi karille, törmäsi toiseen, syttyi tuleen tai oli muussa turmassa. Vuodesta 2004 alkaen havereita on sattunut keskimäärin 125 joka vuosi. Määrää ei ole kyetty vähentämään, vaikka rannikkovaltiot ponnistelevat sen eteen. Tiedot on kerännyt Itämeren suojelua edistävä kansainvälinen Helsinki-komissio eli Helcom. ITÄMERELLÄ Tulipalo 9 kpl SUOMI Selk Selkämeri Muu 16 kpl Lähde: Helcom Ahvenan- Turku meri HELCOM N O RJA RJ R A RUOTSI Pietari Helsinki Tukholma Tallinna V I RO Pärnu Fredrikshavn Göteborg Riianlahti Kattegat Århus Itämeri TANSKA Lyypekki V E N Ä JÄ Kööpenhamina Rostock SAKSA Kolobrzeg Klaipeda Kaliningrad (Venäjä) Gdynia PUOLA Liepaja Gdansk Riika LAT VI A LI E T T UA VALKO VE NÄ JÄ 200 km MAIJA ORAVA / HS LEHTIKUVA Karttoja käytetään Helsingin Sanomienkin datajournalismissa vielä paljolti vain visualisointiin, koska paikkatietoanalyysien tekoon ei ole ollut osaamista ja resursseja. Thor Liberty -aluksen räjähdysainelastia jouduttiin vaarallisen merimatkan jälkeen pakkaamaan uudestaan Kotkan satamassa viime vuodenvaihteessa. 18 Datajournalismin ajatuksena ei Mäkisen mukaan ole tehdä pelkkiä visualisointeja olemassa olevista tilastoista, vaan hankkia niiden takana oleva data ja jalostaa siitä uutta tietoa journalistisesta näkökulmasta. Aihepiirit esimerkiksi HS:n datajournalismissa ovat tyypillisesti sellaisia, joista on saatavilla numeerista dataa. Ne liittyvät rahaan, talouteen, koulutuspaikkoihin ja muihin asioihin, joita tilastoidaan tarkasti. Tietolähteenä on usein viranomaisten tuottama data. Tarvittaessa HS ostaa data-aineistoja, joita viranomaisten on julkisuuslain mukaan luovutettava. Keskeisenä datajournalismin elementtinä Mäkinen pitää kuitenkin avointa dataa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki julkaisee jo varsin kiitettävästi avointa dataa, samoin monet muut viranomaiset. Yhdysvaltoihin verrattuna meillä kuitenkin ollaan huimasti jäljessä datan avoimuudessa. Muun muassa kaikki rakentamiseen ja julkisiin hankintoihin liittyvä data on Mäkisen mukaan edelleen hankalasti saatavissa. ”Valtioneuvosto teki viime vuonna periaatepäätöksen julkishallinnon tietovarantojen avaamisesta, ja tämän vuoden keväällä uusi hallitus vahvisti linjauksen. Toivon, että viranomaiset ryhtyvät itsenäisesti toimimaan niin, että he avaisivat omia datojaan”, hän sanoo. Paljon karttoja, vähemmän analyysiä HS:ssa tehdään paljon datajournalistisia juttuja aiheista, jotka voidaan tavalla tai toisella sijoittaa kartalle. Verkossa kartat ja muutkin visualisoinnit pyritään Mäkisen mukaan yleensä tekemään interaktiivisiksi, jotta lukijat pystyvät itse vaikuttamaan niihin. ”Kartat ovat lukijoiden kannalta hyviä, koska voimme niiden avulla tehdä valtakunnallista journalismia niin, että lukijat voivat itse katsoa tarkemmin oman paikkakuntansa tietoja. Ihmisiä kiinnostaa se, mikä on heitä lähellä, ja kartta on hyvä tapa kertoa sellaisista asioista.” Joskus karttojen käytössä saatetaan Mäkisen mielestä syyllistyä myös ylilyönteihin, jos niitä käytetään vain parantamaan jutun ulkoasua. Silloin on innostuttu karttoihin välineenä sinänsä eikä ole mietitty loppuun asti, onko kartan käyttö myös sisällöllisesti perusteltua. Karttojen käyttö HS:n datajournalismissa on joka tapauksessa vielä pitkälti 2/2012 sijat asuivat, mihin he tulivat mellakoimaan ja miten mellakat levisivät.” Myös HS:n kannalta mielenkiintoisia olisivat Mäkisen mukaan juuri analyysit, jotka liittyvät paikallisiin asioihin. ”Voisi olla hyvin kiinnostavaa analysoida esimerkiksi rikosten ja onnettomuuksien tapahtumapaikkoja koskevaa tietoa ja tutkia, ovatko jotkut alueet vaarallisempia kuin toiset, ja miten se vaikuttaa vaikkapa asuntojen hintoihin. Sellaisista asioista olisi lukijoille paljon iloa.” Ongelmia ratkottavana Esa Mäkinen uskoo, että paikkatieto-ohjelmistojen avulla kyettäisiin tekemään datajournalismissa mielenkiintoisia asioita erityisesti lukijoita kiinnostavista paikallisista asioista. Kuvassa hänellä on näyttöruudullaan karttapohjalla tuloksia kyselystä, jolla Helsingin Sanomat taannoin selvitti, mistä paikoista teini-ikäisiä nuoria on Helsingissä häädetty pois oleskelemasta. nimenomaan visualisointia. Siinä ollaan jo hyviä, mutta paikkatietoanalyysejä lehdessä ei Mäkisen mukaan osata vielä tehdä. Hän arvelee, ettei niitä osaa Suomessa tehdä yksikään journalisti. ”Esimerkiksi meidän toimituksessamme ei ainakaan ole ketään, joka osaisi käyttää paikkatieto-ohjelmistoja. Se on puute, jonka olen tiedostanut, mutta kaikkeen ei ehdi perehtyä.” Edelläkävijöitä Suomessa Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti ovat selkeästi datajournalismin edelläkävijöitä. Datajournalismia harjoittavat yksittäiset toimittajat myös Yleisradiossa ja joissakin muissa medioissa. Mäkinen uskoo, että paikkatieto-ohjelmistojen avulla pystyttäisiin tekemään HS:ssa hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Datajournalismin ehdoton globaali edelläkävijä, brittilehti The Guardian esimerkiksi hyödyntää paikkatietoanalyysejä artikkeleissaan. ”He ovat tehneet esimerkiksi Lontoon taannoisiin katumellakoihin liittyen kiinnostavia analyysejä siitä, missä mellakoit- Helsingin Sanomien julkaisemaan datajournalismiin voi tutustua osoitteessa www.hs.fi/kotimaa/aihe/datajournalismi/. Suomen Kuvalehden datajournalistiset tuotokset ovat esillä osoitteessa http://suomenkuvalehti.fi/teemat/datajournalismi/jutut. Käytännön työssä Mäkinen kertoo törmäävänsä esimerkiksi siihen ongelmaan, että Suomessa on paljon erilaisia maantieteellisiä luokittelujärjestelmiä - Helsingissä esimerkiksi postinumeroalueet, peruspiirit ja kaupunginosat. ”Tilastojen tuottajat käyttävät kukin jotain parhaaksi näkemäänsä aluejakoa, jolloin datojen yhdistäminen keskenään voi olla hyvin vaikeaa. Olen usein miettinyt, olisiko paikkatieto-ohjelmistojen osaamisesta hyötyä datojen yhdistämisessä”, hän kertoo. Ongelmia datajournalistin työssä aiheuttavat myös lukuisat eri koordinaattijärjestelmät. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on oma koordinaattijärjestelmänsä. Jo pelkästään hyvien visualisointien saati paikkatietoanalyysien tekoon tarvittaisiin varsin tarkkaa paikkatietoa, jota ei Mäkisen mukaan välttämättä viranomaisilta saa. Yksityisyyden suojan vuoksi esimerkiksi poliisi ei luovuta rikos- ja onnettomuustietoja kovin tarkalla sijaintitasolla. Myös verottaja on karkeistanut verotietoihin liittyvän paikkatiedon tasoa aiemmasta. ”Luulen, että yksityisyyden suojan ja journalististen tarpeiden välisestä rajankäynnistä nousee tulevaisuudessa vielä enemmänkin kysymyksiä, kun suuri yleisö alkaa ymmärtää, kuinka paljon dataa ihmisistä on olemassa ja mitä sillä voidaan tehdä”, Mäkinen toteaa. ■ Maailmalla datajournalismin kärjessä on brittilehti The Guardian, jonka laaja datajournalistinen sivusto on osoitteessa www.guardian.co.uk/data. Muita datajournalismin kansainvälisiä edelläkävijöitä ovat muun muassa New York Times, Los Angeles Times sekä verkkolehti Texas Tribune. ■ 19 2/2012 Kiinteistöalan koulutuksessakin on Jouko Lahden mukaan havahduttu paikkatiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin, joihin perehtymisen Kiinko alan johtavana kouluttajana aikoo sisällyttää koulutusohjelmiinsa. Kiinteistöala kouluttautuu hyödyntämään paikkatietoa Paikkatieto liittyy kiinteistöalan liiketoiminnan ydinkysymyksiin, mutta sen hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä. Alan johtava koulutusorganisaatio Kiinko aikoo vahvistaa paikkatiedon opetusta auttaakseen koko toimialaa parantamaan tuottavuuttaan. Kiinko muodostuu lyhyehköjä lisä- ja täydennyskoulutuskursseja tarjoavasta Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:stä ja Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä, joka järjestää pitkäkestoisia ammattitutkintoja kiinteistöalan eri osa-alueille. Vuosittain Kiinkon koulutuksiin osallistuu noin 4 000 henkilöä. Tarjotut koulutusohjelmat käsittelevät isännöintiä ja asumista, kiinteistöliiketoimintaa ja -rahoitusta, kiinteistönvälitystä ja -arviointia, taloushallintoa, rakennuttamista ja suunnittelua sekä käyttöä ja ylläpitoa. "Paikkatieto koskettaa aika monia näistä osa-alueista", Kiinkon varatoimitusjohtaja Jouko Lahti toteaa. Paikkatiedon hyödyntäminen on kuitenkin hänen mukaansa vielä osin lapsenkengissä kiinteistöalalla, vaikka alan asiakkaat käyt- 20 tävät paikkatietoa yhä valveutuneemmin. Esimerkiksi vähittäiskaupassa on käytetty paikkatietoa jo pitkään sijoittumispäätöksiä tehtäessä. "Tyypillisen hankkeen arvo kaupan alalla on ehkä 50 miljoonaa euroa. Kun puhutaan tiedolla johtamisesta, paikkatiedon avulla investoinnin riskit saadaan paremmin hallintaan. Se tietysti kiinnostaa kaikkia, ei vain kauppaa, vaan myös sijoittajia, jotka ryhtyvät rahoittamaan jotakin kiinteistöhanketta." Lisäarvoa asiakkaille Kiinteistöalan asiakkaina ovat kaikki muut toimialat, joten alan pitäisi Lahden mukaan löytää lisäarvotekijöitä, jotka auttavat asiakkaita tekemään bisnestään paremmin. Siinä paikkatiedolla voi hänen mielestään olla yhä merkittävämpi rooli. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi analysoida alueellisesti erityyppisten yritysten, toimintojen ja palveluiden sijaintia, asukkaiden ostovoimaa, saavutettavuusalueita, sopivia kohderyhmiä hank- keille ja muita kiinteistöalan asiakkaille tärkeitä asioita. "Tämähän on alamme päätöksenteon peruskauraa, joka pitäisi osata", Lahti korostaa. Esimerkiksi kiinteistöjen arvoon liittyen paikkatietojen avulla voidaan hahmottaa, minkälaisia vuokrakassavirtoja jonkun alueen, kaupunginosan tai kaupungin liiketoiminta edustaa. Se taas kertoo, minkälaisia toimitiloja sinne ehkä voitaisiin rakentaa lisää. Eri toimialoilla, kuten toimisto- ja asuntorakentamisessa, kaupan tai logistiikan alalla, paikkatietoa käytetään hieman eri tavoin, mutta aina se on Lahden mukaan tervetullutta. "Ensin tieto on kuitenkin hankittava jostain, jotta sitä päästään analysoimaan paikkatietotyökaluilla. Niillä se saadaan myös visualisoitua, jolloin se toimii paremmin päätöksenteon tukena." Tuottavuus nousuun Kiinkon koulutusohjelmissa paikkatieto ei tähän asti ole ollut juurikaan esillä, mutta nyt kiinnostus on Lahden mukaan herännyt, kun Esrin edustaja on vuoden sisällä ollut jo kolmessa Kiinkon tilaisuudessa esittelemässä paikkatiedon mahdollisuuksia. "Olemme saaneet tilaisuuksista todella positiivista palautetta, koska puhutaan kiinteistöalan liiketoiminnan ydinasioista." Erityisen kiinnostavana Esrin esityksissä on Lahden mukaan pidetty Esrin avointa paikkatietoalustaa, joka pystyy tarjoamaan työkalut ja ratkaisut mitä erilaisimpiin kiinteistöalan toimijoiden tarpeisiin. Jatkossa Kiinkossa aiotaan Lahden mukaan sisällyttää paikkatietoon perehtyminen useampaan eri koulutusohjelmaan, toisiin siksi, että aiheesta on hyvä tietää ja toisiin, koska siitä on pakko tietää, jos haluaa menestyä. "Meidän tehtävämme on konseptoida sellaisia asioita, jotka tuovat uutta tuottavuutta toimialallemme", hän sanoo. Yhteistyötä Esrin kanssa Kiinko aikoo jatkaa. Lahti pitää sitä win-win-tilanteena niin Kiinkolle itselleen ja Esrille kuin molempien yhteisille asiakastoimialoillekin. ■ 2/2012 Asuinympäristö vaikuttaa terveyteen ja elintapoihin Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jaana Halonen on ottanut ArcGIS-välineet ja paikkatiedon avuksi tutkiessaan asuinympäristön vaikutusta ihmisten terveyteen ja elintapoihin. Esimerkiksi alle kilometrin päässä kotia sijaitsevan anniskelupaikan on havaittu lisäävän alkoholin suurkulutuksen riskiä. Paikkatieto-ohjelmistolla pystytään Halosen mukaan yhdistämään ihmisten asuinympäristöön liittyviä aineistoja ja ihmisistä kyselytutkimusten avulla hankittuja aineistoja keskenään. Työterveyslaitos on yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa esimerkiksi tutkinut yöaikaisen liikennemelun vaikutusta ihmisten unihäiriöihin Helsingissä ja Vantaalla. Melutason arviointi ja sen yhdistäminen kyselytutkimukseen vastanneiden osoitteisiin ja kyselyssä saatuihin tietoihin vastaajien mahdollisista unihäiriöistä tehtiin ArcMapin avulla. ”Päälöydöksenä tutkimuksessa oli, että yli 55 dB:n liikennemelu aiheuttaa jonkin verran unihäiriöitä normaalissa aikuisväestössä. Hiukan alempi 50,1-55 dB:n melutaso voi aiheuttaa unihäiriöitä herkemmissä ihmisissä”, Halonen kertoo. Maailman terveysjärjestön WHO:n aset- tama tavoite korkeintaan 55 dB:n yöaikaisesta liikennemelusta ei siis näyttäisi suojaavan kaikkia unihäiriöiltä. Koska unihäiriöillä on tutkitusti kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn, liikennemelututkimuksen tulokset osoittavat, että toimenpiteitä liikennemelun vähentämiseksi tulisi miettiä. Linnuntie-etäisyyksien tilalle matka tietä pitkin Koordinaattien välisiä linnuntie-etäisyyksiä pystytään laskemaan tilasto-ohjelmistoillakin, mutta paikkatieto-ohjelmiston etuna Halonen pitää myös sitä, että sillä voidaan laskea etäisyydet tietä pitkin kuljettuna. ”Sehän vastaa paremmin todellista etäisyyttä, joka ihmisten on kuljettava esimerkiksi johonkin palvelupisteeseen tai puistoon”, hän sanoo. Työterveyslaitoksella on hiljattain tutkittu, vaikuttaako tupakan saatavuus todennäköisyyteen lopettaa tupakointi. Etäisyyksiä lähimpään tupakanostopaikkaan laskettiin tutkimuksessa ArcGIS for Desktopin Network Analyst -laajennusosalla. Tutkimuksessa myös verrattiin linnuntie-etäisyyksiä ja tietä pitkin kuljettavaa matkaa. Tupakkatutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, koska ensin niille odotetaan julkaisupäätöstä tieteelliseltä aikakauslehdeltä. Addiction-lehdessä sen sijaan on jo julkaistu laitoksen tutkimus siitä, vaikuttaako oman asuinpaikan etäisyys lähimmästä alkoholin anniskelupaikasta riskiin tulla alkoholin suurkuluttajaksi. Runsaan alkoholinkäytön todennäköisyys oli tutkimuksen mukaan 13 prosenttia korkeampi niillä, jotka asuivat alle kilometrin päässä lähimmästä baarista kuin niillä, jotka asuivat yli kilometrin päässä baarista. ”Tulos voisi herättää Suomessa keskustelua alkoholin saatavuudesta myös myyntipaikkojen suhteen eikä vain hinnan suhteen”, Halonen toteaa. Suunnitelmissa Halosella on tutkia ArcGIS-välineiden avulla muun muassa sitä, onko viheralueiden tai puisto- ja liikunta-alueiden läheisyydellä vaikutusta ihmisten terveyteen, liikunnan määrään, ylipainoon ja stressiin. Lisäksi tarkoitus on tutkia monenlaisia palvelujen saatavuuteen liittyviä asioita terveyden näkökulmasta. ■ Yöaikaisen liikennemelun määrä Helsingin ja Vantaan katujen varsilla estimoitiin ArcMapilla liikenteen intensiteetin pohjalta. Paikkatieto-ohjelmistolla kartalle voidaan esimerkiksi sijoittaa punaisina neliöinä kyselytutkimukseen vastanneiden kotiosoitteet ja sinisellä ympyrällä lähimmät palvelupaikat tiematkojen laskemista varten. 21 2/2012 Paikkatietoaineistot ja -työkalut ovat välttämättömiä apuvälineitä, kun Suomessa etsitään sopivia sijaintipaikkoja jopa tuhannelle uudelle tuulivoimalalle vuoteen 2020 mennessä. Analyysejä tuulivoimasta Tuulivoimapuistoille etsitään sopivia sijaintipaikkoja ympäri maan paikkatietoanalyysien avulla. Huomioon on otettava monia seikkoja tuuliolosuh- teista ympäristövaikutuksiin ja maisemallisiin tekijöihin asti, jotta tuotanto olisi kannattavaa eikä aiheuttaisi haittoja. Suomessa toimi elokuus- Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoima-alueiden näkyvyysanalyysi on laskettu 180 metrin korkuisille tuulivoimaloille. Voimalat on sijoitettu alueille niin, että ne kattavat alueet mahdollisimman hyvin. 22 sa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on 234 megawattia. Ne tuottavat noin 0,7 prosenttia maassa kulutetusta sähköstä. Valtion ilmasto- ja energiastrategian mukaan tuulisähkön vuosituotanto tulee nostaa vuoteen 2020 mennessä 6 terawattiin, mikä edellyttää noin tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamista Suomeen. Valtaosa suunnittelun eri vaiheissa olevista tuulivoimapuistoista on sijoittumassa rannikkoalueille. Ympäristöministeriö on kuitenkin edellyttänyt, että maakuntaliitot selvittävät maakuntakaavoituksen yhteydessä tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet myös sisämaassa. Selvitykset ovat parhaillaan työn alla useimmissa maakuntaliitoissa. "Me etsimme maakuntakaavoituksessa karkealla tasolla alueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistoille. Kuntien kaavoissa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla suunnitellaan sitten tarkemmin, mihin yksittäiset tuulivoimalat sijoittuisivat", Etelä-Savon maakuntaliiton kaavoituspäällikkö Janne Nulpposen mukaan tuulivoimapuistojen sijoittelu edellyttää erittäin huolellisia selvityksiä, jotta haitoilta vältytään. Janne Nulpponen kertoo. Selvitysten tulee hänen mukaansa olla maakuntakaavatasollakin niin riittäviä ja huolellisia, että tuulivoimapuistot eivät aiheuta kaavassa osoitetuilla alueilla merkittävän haitallisia vaikutuksia luonnolle, asukkaille, maisemalle eivätkä kulttuuriympäristöille. Kaikissa selvityksissä EteläSavon maakuntaliitto on hyödyntänyt paikkatietoaineistoja ja ArcGIS-työkaluja, joiden avulla on tehty alustavaa karsintaa alueista, jotka tuuliolosuhteidensa puolesta sopisivat tuulivoimatuotantoon. Tuulitiedot selvityksiin on 2/2012 Paikkatietoanalyysit, joita ilman kustannustehokas tuulivoiman sijoitusalueselvitys olisi mahdotonta, ovat Iivo Vehviläisen mukaan syntyneet Esriltä nopeasti. saatu Ilmatieteen laitoksen tarkoitusta varten julkaisemasta Tuuliatlaksesta. Paikkatietopohjaisesti on sitten tarkasteltu etäisyyksiä voimalinjoihin ja tieverkkoon, luotu suojabuffereita asutukselle sekä suljettu pois arvokkaita maisema-alueita, suojelualueita, kansallispuistoja ja vastaavia alueita. Näkyvyysanalyysit Etelä-Savoon Esriltä Etelä-Savon noin 40–50 potentiaalisesta tuulivoimaalueesta jäi kartta-analyysien jälkeen parikymmentä aluetta tarkempaan tarkasteluun, jossa haluttiin tutkia tuulivoimaloiden näkyvyyttä. Alkukarsinnassa tehtyihin analyyseihin maakuntaliiton omat ArcGIS-työkalut riittivät mainiosti, mutta näkyvyysanalyysejä niillä ei voinut tehdä, joten analyysit päätettiin tilata Esri Finlandilta. "Toisena vaihtoehtona olisi ollut hankkia laajennusosia meidän ArcGISiimme ja tehdä näkyvyysanalyysit itse. Talou dellisesti ja ajankäytöllisesti analyysien teettäminen Esrillä tuli kuitenkin meille edullisemmaksi vaihtoehdoksi", Nulpponen kertoo. Maakuntaliitto toimitti Esrille tiedot mahdollisten tuulivoimaalueiden sijainnista ja tietyn teoreettisen näkemyksen siitä, missä yksittäiset voimalat voisivat sijaita. Tehtävänä oli analysoida, mihin kaikkialle tietyn korkuiset tuulivoimalat Maanmittauslaitoksen maastomallia käyttäen näkyisivät kahden metrin tarkastelutasolta. Esrissä tehtiin analyysit Spatial Analyst -laajennusosan avulla ja tuotettiin lopputuloksena karttakuvat, joissa näkyy aluemuotoisesti, minne tuulivoimalat näkyisivät ja kuinka monta näkyisi minnekin. Yhteistyö Esrin kanssa on Nulpposen mukaan sujunut oikein hyvin. "Yhteydenpito on ollut välitöntä ja miellyttävää, ja työt Esri on hoitanut lupausten mukaisesti. Olen erittäin tyytyväinen", hän sanoo. Näkyvyysanalyysien tuloksista maakuntaliitto tekee tulkinnat itse muodostaen maakuntakaavan yleispiirteisellä tasolla näkemyksen siitä, mihin tuulivoimapuistoja voitaisiin Etelä-Savossa sijoittaa. Gaia ja Esri yhteistyössä Myös Päijät-Hämeen liitossa tuulivoima-alueiden alustava karsinta on tehty itse. Jäljelle jääneiden alueiden vaativammassa arvioinnissa liittoa on auttanut Gaia Consulting Oy, joka puolestaan on teettänyt tuulivoima-alueiden näkyvyysja meluanalyysit Esrillä. Yhteistyötä Esrin kanssa on vaatinut myös Gaian vastuulla ollut valokuvasovitteiden teko tuulivoima-alueista. "On pitänyt tietää, missä kuva otetaan ja mihin suuntaan, missä tuulivoimalat sijaitsisivat ja millä korkeudella ja minkä kokoisina ne näkyisivät valokuvissa", johtava asiantuntija Iivo Vehviläinen kertoo. Gaia Consulting on erikoistunut kestävän kehityksen kysymyksiin pitkälti strategisella tasolla ja tehnyt yhteistyötä muun muassa valtioneuvoston kanslian, eri ministeriöiden, Sitran, yritysten, maakuntaliittojen ja kuntien kanssa ilmasto- ja energiapolitiikan pitkän aikavälin suunnittelussa. ■ Analyysejä myös valosaasteesta FCG Finnish Consulting Group tekee tuulivoimaan liittyviä tuuli- ja näkyvyysanalyysejä ArcGIS-välinein maakuntaliitoille, kunnille ja tuulivoimapuistoja kehittäville yrityksille. Tyypillisimmät analyysit koskevat erikoissuunnittelijan ja GIS-tiimin vetäjän Jan Tvrdýn mukaan voimaloiden näkyvyyttä, jota yrityksessä analysoidaan ArcGIS Spatial Analyst -laajennusosan avulla. "Väline on vastannut tarpeitamme hyvin. Näkyvyysanalyysejä on sillä helppo tehdä, ja tuloksista on suhteellisen helppoa tehdä hienoja karttakuvia", hän kertoo. Tuulivoimapuistojen kannattavuuden varmistamiseksi tarvitaan myös alueiden tuulinopeuksien tarkkoja analyysejä. Niitä FCG:ssä on tehty ArcGIS for Desktopin perusvälineillä Ilmatieteen laitoksen Tuuliatlaksen tietojen pohjalta. FCG:ssä on Tvrdýn mukaan kehitetty Spatial Analystilla hiljattain myös menetelmä tuulivoimaloiden huipulla olevien lentoestevalojen aiheuttaman valosaasteen analysointiin. Menetelmän avulla arvioidaan ensin ympäristön muita valolähteitä, kuten rakennuksia ja autoja, sekä tuotetaan sitten 'ennen ja jälkeen' -karttakuvat siitä, kuinka paljon ja missä tuulivoimalat lisäävät valosaastetta alueella. "Analyysissä pitää tuntea valon leviämisen fysiikka. Siihen liittyy monia tekijöitä, kuten sääolot, sumu ja pilvisyys, ja ne joko otetaan huomioon tai todetaan, että ei oteta huomioon", Tvrdý sanoo. Spatial Analystillä tehdään FCG:ssä myös korkeiden rakennusten, kuten tuulivoimaloiden, varjostus analyysejä, joiden lopputulos näyttää kartalla, minkälaisia varjoja rakennus luo ympäristöönsä. ■ FCG:n Spatial Analystilla kehittämä menetelmä mahdollistaa tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttaman valosaasteen analysoinnin. Kartta kuvaa valosaasteen kokonaismäärää alueella tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Tuulivoima puistoja koskeville analyyseille on Jan Tvrdýn mukaan nyt kova kysyntä Suomessa. 23 2/2012 Mosaic datasetin avulla kuvajoukot ja rasterit voi tallentaa luettelona ja nähdä yksittäisenä kuvana. Vihreillä viivoilla on merkitty alkuperäisten kuvien ääriviivat. ArcGISin mosaic dataset -tietomalli mahdollistaa jopa tuhansien kuvien hallinnan ja käsittelyn. Imagerystä täysiverinen osa ArcGIS-järjestelmää Esrin imagery-teknologia on integroitu kattavasti kaikkiin ArcGISjärjestelmän osa-alueisiin. Kuva-aineistojen hallinta, käsittely, visualisointi, analysointi, yhdistely muihin paikkatietoihin sekä jakaminen voidaan nyt tehdä sujuvasti yhdellä tuoteperheellä. Imagery kuuluu paikkatiedon ytimeen, ja lähes kaikki paikkatiedon käyttäjät hyödyntävät myös kuva-aineistoja. Jos ei muuten, niin satelliitti- tai ilmakuvien muodossa taustakarttoina ja vektorikarttojen teon apuna. Esrin GIS-asiantuntijan Janne Saarikon mukaan monet paikkatiedon käyttäjät haluaisivat hoitaa imageryyn ja muuhun paikkatietoon liittyvät tehtävät samalla ohjelmistolla sen sijaan, että niitä varten olisi eri ohjelmistot. "Se vähentäisi monia työvaiheita sekä nopeuttaisi ja helpottaisi työnkulkuja. Kustannussäästöjä saataisiin lisäksi siitä, että lisenssimaksuja sekä koulutus- ja ylläpitokustannuksia aiheutuisi vain yhdestä ohjelmistosta", hän sanoo. Monissa organisaatioissa paikkatietoohjelmistoja ja imageryyn dedikoituja erikoisohjelmistoja käytetään yhä rinnakkain. Se on Saarikon mukaan käynyt kuitenkin tarpeettomaksi, koska valtaosa imageryyn liittyvistä tehtävistä voidaan nykyisin hoitaa ArcGIS-järjestelmällä. Imagery on ArcGIS 10:stä lähtien integroitu täysin kattavasti ArcGIS-järjestelmään, serveristä desktopiin ja kentältä pilveen, kaikille alustoille työasemasta ja selaimista mobiilialustoihin asti. "ArcGIS tarjoaa käyttäjille työkalut, joilla kuvien hyödyntämisen koko työnkulku voidaan hoitaa nopeasti ja tehokkaasti yhdellä tuoteperheellä. Kolmannen osapuolen imagery-ohjelmistoja ei enää tar- 24 vita kuva-aineistojen hallintaa, käsittelyä, visualisointia, analysointia eikä käyttäjille jakamista varten", Saarikko toteaa. Imagery-asioissa on hänen mielestään hyvin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia myös sellaisten organisaatioiden liiketoiminnassa, jotka eivät ole vielä lainkaan hyödyntäneet imageryä, vaikka niillä on jo hallussaan myös imageryyn soveltuva ArcGIS-järjestelmä. Kuvia käsitellään dynaamisesti lennosta Sen lisäksi että imagery ja muut paikkatiedon osa-alueet hoituvat samalla järjestelmällä, ArcGIS tarjoaa Saarikon mukaan muitakin etuja pelkkään imageryyn tarkoitettuihin ohjelmistoihin verrattuna. "Keskeisenä etuna on dynaaminen mosaikointi ja lennosta tapahtuva kuvien käsittely ja muokkaus. Alkuperäisiin kuviin ei tavallaan kosketa lainkaan, vaan niitä hyödynnetään dynaamisesti, ja kuvien prosessointi tapahtuu lennosta luomatta mitään uutta aineistoa." Kun esimerkiksi kymmenestä ilmakuvasta halutaan yksi kuva-aineisto, ne on perinteisesti yhdistetty yhdeksi uudeksi, paljon isommaksi kuvaksi. ArcGISissä kuvat sen sijaan yhdistellään dynaamisesti ja lopputulos näytetään yhtenä kuvana ilman, että olisi luotu uusi fyysinen kuva. Yksi ArcGIS for Desktop 10.1:n imageryuutuuksista on mittatyökalu, jonka avulla voidaan mitata muun muassa rakennusten korkeuksia hyödyntäen kuvan metatietoja ja esimerkiksi varjoja. "Se on nopeampaa, koska monta käsittelyvaihetta jää kokonaan pois, ja myös levytilaa säästyy. Kuvathan voivat olla valtavan isoja tiedostoja. Yksi ilmakuva saattaa olla kooltaan useita gigatavuja. Jos kymmenen ilmakuvaa yhdistetään yhdeksi uudeksi kuvaksi, syntyy suuri määrä uutta aineistoa tallennettavaksi", Saarikko toteaa. Uudenlaisen kuvankäsittelyn mahdollistaa ArcGISissä dynaaminen mosaikointi, jossa kuvien metadata ja kuvien käsittelyohjeet tallennetaan paikkatietokantaan. Se myös jättää alkuperäiset kuvat koskemattomiksi ja mahdollistaa datan prosessoinnin lennosta. 2/2012 Mihin imageryä voi käyttää? Tältä mosaic dataset näyttää sisällysluettelossa. Image Analysis -ikkunan valikko tarjoaa ArcGIS for Desktopissa kaikki yleisimmät työkalut kuvien käsittelyyn, visualisointiin ja analysointiin yhden napin takaa. Jo ArcGIS 10 -versiossa uutta oli myös mosaic dataset -tietomalli, joka mahdollistaa Saarikon mukaan jopa tuhansien kuvien hallinnan ja käsittelyn paikkatietokannassa. Mosaic datasetin avulla kuvajoukot ja rasterit voi tallentaa luettelona ja nähdä yksittäisenä kuvana. Kuvajoukolla tai yksittäisillä kuvilla voi olla oma metadatansa ja omat käsittelyohjeensa. Kuvien käsittely on nopeaa ja helppoa, koska mosaic dataset ei siirrä eikä kopioi kuvia, vaan käsittelee niitä dynaamisesti lennosta säästäen samalla suuren määrän tallennustilaa. Mosaic dataset on kaikkien ArcGIS Desktop -lisenssitasojen käytössä, mutta datasettien luomiseen ja muokkaamisen tarvitaan ArcGIS for Desktop Standard (ent. ArcEditor) tai ArcGIS for Desktop Advanced (ent. ArcInfo) -lisenssi. ArcGIS for Server sisältää valtaosan imagery-toiminnallisuuksista, mutta mosaic datasetin käyttöön perustuvat kuvapalvelut vaativat ArcGIS for Server Image Extension -laajennusosan. Kuvapalveluiden kautta kaikki mosaic datasetin mahdollistamat toiminnallisuudet, kuten dynaaminen mosaikointi ja lennosta tapahtuva kuvankäsittely, voidaan jakaa organisaatiossa kaikille mahdollisille käyttäjille. Mosaic dataset tukee suoraan useimpia satelliitti- ja ilmakuvien sekä muiden kuvalähteiden formaatteja, joten prosessointi tapahtuu automaattisesti kullekin kuvaformaatille optimoidulla tavalla. Paljon uusia ominaisuuksia ArcGIS for Desktop sisältää Saarikon mukaan 10.0-versiosta lähtien Image Analysis -ikkunan, jonka valikko tarjoaa kaikki yleisimmät työkalut kuvien käsittelyyn, visualisointiin ja analysointiin yhden napin takaa. "Työkalut ovat nopeasti saatavilla ja helppoja käyttää. Niilläkin asiat tapahtuvat lennosta. Mitään uusia datasettejä ei luoda ja tulokset saadaan heti. Lennosta saadut tulokset voidaan tietenkin tallentaa ja siirtää toisten sovellusten käyttöön helposti." Tämä poikkeaa suuresti perinteisestä lineaarisesta työnkulusta, jossa tuhlataan paljon aikaa ja tallennustilaa sekä luodaan erilaisia välituotoksia ennen kuin lopputulokset saadaan käyttöön. ArcGIS for Desktop 10.1 -versio tukee entistä suurempaa joukkoa erilaisia kuvaja rasteriformaatteja. Myös laserkeilausaineiston tuki on laajentunut ja mahdollistaa muun muassa aineistojen jaon kuvapalvelujen kautta. Image Analysis -ikkunaan on tullut lisää toimintoja, kuten ilmakehäkorjaus. ArcGIS for Server 10.1:ssä palveluiden ja myös kuvapalveluiden julkaiseminen on uudistunut niin, että palvelut on mahdollisimman pitkälle optimoitu erilaisia client-sovelluksia silmällä pitäen. Kuvapalveluita voidaan 10.1:ssä myös tiilittää eri mittakaavoihin, jotta suorituskyky olisi mahdollisimman tehokas. Riittävillä käyttöoikeuksilla varustettu käyttäjä pystyy nyt myös editoimaan kuvapalveluja. "Lisäksi kuvapalveluihin voi 10.1:ssä lisätä mukaan värikarttoja, attribuuttitauluja ja histogrammeja. Ja kuvankäsittelymahdollisuudet ovat entistä monipuolisempia myös server-puolella", Saarikko kertoo. ■ Satelliitti- ja ilmakuvissa sekä muussa rasteridatassa jokainen kokonaiskuvaa muodostava pikseli sisältää arvokasta paikkatietoa. Valokuvien pikseleihin tallentuu ennalta määritellyn aallonpituuden tai aallonpituuksien väri, intensiteetti tai aallonpituus. Useita eri aallonpituuksia yhtä aikaa hyödyntävien väärävärikuvien avulla voidaan esimerkiksi tutkia, minkälainen kasvillisuus maastoa peittää, onko metsä tai viljasato tervettä tai suoalue saastunutta ja kuinka paljon tukkipuuta metsässä on. Muut rasteriformaatit tuottavat tietoa esimerkiksi lämpötilasta, maankäytöstä, maaperästä ja maaston korkeuseroista. Kun samasta kohteesta otetaan esimerkiksi satelliittikuvia tunnin, päivän, kuukauden tai vuosien väliajoin, voidaan helposti nähdä, miten asiat ovat muuttuneet ja kehittyneet ajan myötä. Kuva-aineiston nopean käsittelyn ansiosta voidaan myös saada lähes reaaliaikaista tietoa asioista. Esimerkiksi luonnonkatastrofeissa satelliitti- ja ilmakuvat tarjoavat nopeimmin luotettavaa tietoa, jonka avulla pelastustöitä kyetään koordinoimaan. Taustakarttoina käytettäviin satelliitti- ja ilmakuviin on helppo lisätä muuta paikkatietoa ja palveluja. Monien ihmisten on helpompi ymmärtää kuvia kuin karttaa. Paikkatieto ja kuva-aineisto täydentävät toisiaan ja ovat usein epätäydellisiä ilman toisiaan. Kuvien ja paikkatiedon yhdistelyllä on rajattomasti sovelluskohteita, etenkin kun niitä voidaan nyt käsitellä ja hyödyntää yhdellä ja samalla ArcGIS-järjestelmällä. ■ Useita eri aallonpituuksia hyödyntävien väärävärikuvien avulla voidaan esimerkiksi tutkia, minkälainen kasvillisuus maastoa peittää. 25 2/2012 Robotin rakennuksesta piirtämän kartan pohjalta voidaan värein ja symbolein kertoa esimerkiksi tilojen vaarallisuudesta, löydetystä pommista, omien joukkojen sijainnista ja räjäytetystä kulkuaukosta. Laajemmassa tilannekuvanäkymässä voi olla päällekkäin esimerkiksi maastokartta ja satelliittikuva, jotka auttavat hahmottamaan tilannetta myös toiminnan kohteena olevan rakennuksen ulkopuolella. Android-sovelluksen avulla tilannekuva voidaan Jussi Timosen mukaan välittää esimerkiksi sisätiloissa oleville taistelijoille. Tilannekuva sisätiloista Tekesin Turvallisuusohjelmaan kuuluvassa WISM II -projektissa kehitetään langatonta anturijärjestelmää reaaliaikaisen tilannekuvan luomiseen sisätiloista sotilas-, poliisi-, pelastus- ja tiedusteluoperaatioita varten. Kaupunkisodankäynnissä, panttivankitilanteissa, maanjäristysalueilla ja esimerkiksi tulipaloissa tarvitaan toiminnan suunnittelua ja johtamista varten nopeasti ajantasainen kuva tilanteesta rakennusten sisätiloissa. WISM ja WISM II -hankkeissa (Wireles Sensor Systems in Indoor Situation Modelling) Aalto-yliopisto, Vaasan yliopisto ja VTT ovat kehittäneet tilannekuvan luomiseen langatonta anturiteknologiaa. Maanpuolustuskorkeakoulu on puolestaan ratkonut tiedon esittämiseen ja jakamiseen liittyviä haasteita, joissa se on hyödyntänyt Esrin teknologiaa. ”Anturiverkkojen tuottama tieto pitää pystyä myös esittämään ja jakamaan tietoa tar- 26 vitseville sellaisessa muodossa, että siitä on jotain hyötyä”, tutkija Jussi Timonen Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta sanoo. Paikannusta ja kartta reaaliajassa Anturiteknologiassa keskeistä on Timosen mukaan luoda reaaliajassa karttaa kohteena olevista sisätiloista sekä paikantaa niin ikään reaaliajassa sisätiloissa olevia omia ja vihollisen toimijoita tai tunnistamattomia toimijoita. Kartan luomiseen projektissa on edelleenkehitetty kauko-ohjattavaa robottia, joka tunnistaa esteet, kuten seinät, lasersensorilla, piirtää sen pohjalta karttaa ja välittää tiedon eteenpäin langattomasti. Robotti voi kantaa mukanaan pieniä anturinoodeja, joita se levittää reitilleen. Noodeihin voidaan asentaa esimerkiksi paine-, lämpötila- ja akustinen anturi sekä kamera, ja ne luovat itselleen tietoliikenneverkon ilman reitittimen kaltaista keskusyksikköä. Kun sisätilaan on luotu langaton sensoriverkko, sen avulla voidaan jopa havaita henkilöiden liikkuminen tiloissa ilman muita tekniikoita. ”Ihmisen keho vaimentaa anturinoodien välistä signaalia, ja sen perusteella järjestelmässä voidaan laskea, missä ihmiset liikkuvat”, Timonen kertoo. Omien joukkojen seurantaa varten hankkeessa on kehitetty henkilön varusteliiveihin kiinnitettäviä antureita, jotka mittaavat henkilön sijaintia ja tilannetta kohteessa. Tiedot välittyvät radioteitse operaation johdolle. Anturidatasta tilannekuvakartta Eri alijärjestelmistä tulvivaa dataa jalostetaan informaatiofuusion avulla käyttökelpoisempaan muotoon, ja järjestelmäarkkitehtuurissa niiden kunkin omat orientaatiot koordinaatistoon saadaan muunnettua oikean maailman koordinaatistoon. Kokonaisjärjestelmän todellinen voima tulee Timosen mukaan lopulta siitä, kun kaikki jalostettu tieto esitetään tilannekuvakartalla Esrin ArcGIS for Serverin ja Tracking Serverin avulla. ”Staattiset kohteet tilannekuvakarttaan tulevat ArcGIS Serveriltä, ja siellä on myös staattiset taustakartat. Niiden päälle piirretään Tracking Serverillä liikkuvia tai usein päivittyviä kohteita, kuten tiloissa liikkuvia omia joukkoja sekä robotin sijaintia.” ArcGIS Runtime SDK for Androidin avulla Maanpuolustuskorkeakoulussa on kehitetty myös mobiilisovellus, jonka avulla tilannekuva välittyy esimerkiksi sisätiloissa oleville taistelijoille. Taistelijat voivat älypuhelimella myös päivittää tilannekuvaa merkkaamalla eri kohteita symboleilla suoraan kartalle. ■ 2/2012 Kuntajako puhtaalta pöydältä Esri Finlandin tekemä paikkatietoanalyysi näyttää, minkälaisia kuntia Suomessa olisi, jos kuntajako muodostettaisiin väestön ja työpaikkojen sijainnin sekä tietä pitkin lasketun saavutettavuuden mukaan käyttämättä mitään olemassa olevia aluejakoja. Väestö- ja työpaikkakeskittymät valittiin analyysissä niin, että tie-etäisyys muista työpaikoista ja kodeista valittuihin keskittymiin olisi mahdollisimman lyhyt nopeinta tie-etäisyyttä pitkin. Uusien laskennallisten kuntakeskusten määräksi analyysissä valittiin 88 kappaletta. Ajatuksena oli, että mahdollisimman monessa kunnassa olisi vähintään 20 000 asukasta, ja että kuntia ei olisi ainakaan sataa enempää. Lapissa ja saaristoalueella 20 000 asukkaan minimimäärä olisi synnyttänyt pinta-alaltaan valtavan suuria kuntia, joissa etäisyydet kuntakeskukseen olisivat olleet kohtuuttoman suuria. Siksi näillä alueilla sallittiin analyysissä 20 000 asukasta pienempi väestömäärä. Työssä käytettiin Esrin ArcGIS-ohjelmiston Location Allocation -työkalua. Tilastokeskuksen 250 m × 250 m ruututietokannan työpaikat ja väestö aggregoitiin analyysissä viiden kilometrin välein sijaitseviin ryppäisiin. Näin saatiin 6 600 pistettä, joissa työpaikkojen ja väestön tihentymät luovat kysyntää kuntapalveluille. ”Tuloksia kuvaavasta kartasta erottuu pääasiassa kahdenlaisia kuntia: yhdistämispaineen alaisia ja paloiksi pilkottavia”, Esrin analyytikkotiimin vetäjä Antti Mansikka kertoo. Jos laskelman mukainen uusi kuntaraja suunnilleen noudattaa nykyistä rajaa, ei rajojen siirtelylle ole tarvetta. Suurimmat paineet kuntien yhdistämiseen on Turun seudulla, jossa yli tusina kuntaa voitaisiin yhdistää Suur-Turuksi. Kuntaliitoksilta ei kuitenkaan voida välttyä. Etenkin syrjäseuduilla on paljon kuntia, jotka uusien rajojen mukaan pitäisi pilkkoa jaettaviksi suurempien naapurikuntien kesken. Esimerkiksi Puumala pilkottaisiin kolmeen osaan ja jaettaisiin Imatran, Savonlinnan ja Mikkelin kesken. ”Suurin paine kuntien yhdis tämiseen näyttäisi olevan Turun seudulla, joka muutenkin tunnetaan pienistä kunnistaan. Siellä voitaisiin analyysin mukaan yhdistää yli tusinan verran kuntia uudeksi SuurTuruksi.” Edelläkävijöillä ei muutospaineita Pääkaupunkiseudulla pintaalaltaan laajat ja harvaan asutut Sipoo ja Tuusula ympäröivät pienikokoisia, mutta taajaan asuttuja Keravan ja Järvenpään kaupunkeja. Tilanne näyttää Mansikan mukaan samalta kuin takavuosien reikäleipäkunnissa, joissa kaupunki oli oma kuntayksikkön- Kuntakeskusten määräksi valittiin analyysissä 88, jotta kuntia olisi alle sata ja mahdollisimman monessa olisi vähintään 20 000 asukasta. sä ja sitä ympäröivä maaseutu oma maalaiskuntansa. Sittemmin reikäleipäkunnat on yhdistetty, viimeisimpänä Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylään vuonna 2009. Näin pitäisi laskelman mukaan tehdä myös Uudellamaalla. Sipoo ja Tuusula tulisi pilkkoa palasiksi ja liittää Keravaan ja Järvenpäähän. Muutamilla seuduilla, kuten Salossa ja Kouvolassa, kuntauudistusta on tehty etunojassa. Näillä seuduilla muutospaineet näyttäisivät olevan pieniä. Myös Raasepori on edelläkävijöiden joukossa. Enää tarvitsisi vain siirtää kuntakeskus alueen reunalta Tammisaaresta keskempänä sijaitsevalle Karjaalle ja liittää siihen Karjalohja ja osa Inkoosta. ”Niin ikään pinta-alaltaan suuret Koillismaan ja PohjoisKarjalan rajaseutujen kunnat eivät näyttäisi enää hyötyvän kuntaliitoksista”, Mansikka toteaa. Joitain kuntakeskusten siirtymisiä analyysi aiheuttaisi. Esimerkiksi Vihdin keskus siirtyisi Nummelaan ja Kotkassa Kotkansaari Karhulaan. Suomeen muodostuisi analyysin mukaan kahdeksan yli 100 000 asukkaan kaupunkia: Helsinki (1 milj.), Tampere (338 000), Turku (327 000), Oulu (181 000), Lahti (168 000), Jyväskylä (163 000), Pori (116 000) ja Vaasa (104 000). Yli 90 000 asukkaan kaupunkeja olisivat Kotka, Kuopio, Joensuu ja Kouvola. Syrjäisimmillä seuduilla 5 000–10 000 asukkaan kunniksi jäisivät Muonio, Kittilä, Ivalo, Lieksa, Kuhmo ja Taivassalo sekä yli 9 000 asukkaan Hanko ja Kemiö. Interaktiivinen kartta analyysiin perustuvasta kuntajaosta löytyy hakusanalla ”Kuntajako” osoitteesta www.arcgis. com/home/gallery.html. ■ Lähteet: (c) Tiehallinto. Digiroad. 2011. (c) Tilastokeskus. Tilastoruututietokanta. 2011. (c) Maanmittauslaitos. Kuntarajat 1:1 milj. 2010. 27 2/2012 Kevitsan avolouhoksesta tulee tuotannon edistyessä lopulta jopa yli 500 metriä syvä. Kaivosala nojaa paikkatietoon Kaivosalalla kaikki toiminta malminetsinnästä uuden kaivosalueen rakentamiseen ja tuotantoon asti perustuu pitkälti paikkatietoon. ”Jos tietoa ei voida sitoa sijaintiin, se on meille aika lailla arvotonta”, malminetsintää Itä- ja Pohjois-Suomessa laajasti harjoittavan FQM FinnExin GIS-geologi Markku Korhonen toteaa. Samoilla linjoilla on Kevitsan monimetallikaivoksen tuotantoa parhaillaan käynnistävän FQM Kevitsa Miningin vanhempi geologi Jari Ylinen. ”Jos ei tiedetä, missä malmia on, paha sitä on ylös kaivaa. Ilman tarkkaa paikkatietoa rikastamolle päätyy äkkiä pelkkää sivukiveä”, hän kiteyttää. Molemmissa kanadalaisen First Quantum Mineralsin Suomessa toimivissa yrityksissä ArcGIS for Desktop on geologien päivittäinen työväline alalle elintärkeän paikkatiedon käsittelyssä ja hallinnassa. Lisäksi käytössä on Geosoftin kehittämä ArcGISin lisäosa Target for ArcGIS. Myös alan erikoisohjelmistot, kuten kaivossuunnitteluohjelmisto, käsittelevät paikkaan sidottua tietoa, useimmiten 3D-muodossa. Malmiesiintymää kartoitetaan Markku Korhosen (vas.) ja Jari Ylisen mukaan yhä tarkemmin myös tuotannon aikana tekemällä muun muassa RC-kairauksia, joiden suunnittelun ja etenemisen seurannan työvälineenä geologit käyttävät ArcGISiä. ”Vaikka valtaosa insinööreistä ja arkkitehdeistä työskentelee CAD-ympäristössä, hyvänä apuna on se, että CAD-tiedot saadaan aika vaivattomasti ArcGISiin ja ArcGIS-tiedot CADiin”, Ylinen toteaa. ArcGIS etsinnän yksi pääväline Malminetsintä on Korhosen mukaan yksinkertaisimmillaan sitä, että yhdistellään etsintäyrityksen omia ja ulkopuolelta hankittuja datasarjoja toisiinsa ja luodaan niistä uutta tietoa joko suoraan synteesin kautta tai tulkinnan perusteella. Alkuvaiheessa kyse on yleensä geofysikaalisesta tiedosta, jota on saatu kallioperän magneettisuuden, sähkönjohtavuuden, painovoiman, seismisten ominaisuuksien ja radioaktiivisen säteilyn mittauksista. Käytössä voi olla myös geokemiallista tietoa maastosta kerätyistä näytteistä. Tietojen kumuloituessa pyritään paikantamaan kohteita, joissa kannattaa ryhtyä hankkimaan lisätietoa kalliimmilla menetelmillä, kuten syväkairauksilla. ArcGIS on FinnExin geologien yksi pää- väline tietojen hallinnassa, yhdistelyssä, analysoinnissa, raportoinnissa ja visualisoinnissa sekä maastossa tapahtuvan näytteenoton ja kairausten suunnittelussa. Lisäksi ArcGISiä käytetään FinnExissä malmisetsintälupien hakemiseen ja hallintaan. Lupia varten tarvitaan muun muassa maanomistusta, kiinteistöjä ja muita olosuhteita kuvaavia kartta-aineistoja. Rakennusvaiheessa paljon tutkimuksia Kun malminetsinnän tulokset ovat johtaneet kaivoksen perustamiseen, paikkatie- FQM FinnExin ja FQM Kevitsa Miningin geologit tuottavat ArcGISillä havainnollisia karttoja malminetsinnän, kaivosalueen rakentamisen ja varsinaisen tuotannon moninaisiin tarpeisiin. 28 2/2012 Kevitsan tuotanto ylösajovaiheessa dolla on keskeinen rooli myös kaivosalueen rakentamisessa. Silloin tarvitaan Ylisen mukaan valtava määrä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi ympäristöasioihin liittyen. Kevitsan kaivosaluetta rakennettaessa ArcGISin avulla muun maussa suunniteltiin, mistä pumpataan vesinäytteitä alueen hydrologista mallinnusta varten. Näytteet otettiin valmiista kairarei’istä, joita alueella on lähes tuhat kappaletta ja noin 150 kilometrin verran. Kaivoksen ympäristölupa sisältää tarkat rajoitukset muun muassa sille, kuinka paljon paikan päältä saatu kallioaines saa sisältää esimerkiksi nikkeliä, kun ainesta käytetään kaivosalueen tie- ja rakennuspohjiin. Vastaavia ehtoja ympäristöluvassa on myös alueelta saadun moreenin käytölle. ”Kaikessa tässä on ensiarvoisen tärkeää, että tiedämme, missä on mitäkin, minne on viety mitäkin ja missä mitäkin voi käyttää. Tätä kaikkea tietoa olen pyörittänyt ArcGISin avulla”, Ylinen kertoo. Paikkatieto ohjaa myös tuotantoa Kevitsan kaivosalueen 3D-malmimalli on tehty kaivossuunnittelun erikoisohjelmistolla, mutta kairareikätiedon hallinnassa käytetään myös Target for ArcGISiä. ”Katson sillä myös jotain leikkauksia ja yksittäisiä kairareikiä. Sillä saa tehtyä niin sanotun striplogin, jossa näkyy metri metriltä kaikki tieto yhdestä kairareiästä”, Ylinen kertoo. Tuotannon aikana Kevitsan geologit myös visualisoivat malmikenttiä eli räjäytettäviä alueita ArcGISillä tehtävillä kartoilla, joista ilmenee, minkä pitoisuusluokan malmia alueen eri lohkot sisältä- vät. Kartat on tarkoitettu työnjohtajien ja malmin lastaajien käyttöön. Myös malmiesiintymän yhä tarkempi kartoitus jatkuu tuotannon aikana. Sitä tehdään timanttikairausta kevyemmällä RC-kairauksella, jonka suunnittelun ja etenemisen seurannan työvälineenä geologit käyttävät ArcGISiä. ”Kyse on RC-kairauksen ohjauksesta ja visualisoinnista. ArcGISissä visualisointi on paljon parempaa kuin kaivossuunnitteluohjelmassa”, Ylinen sanoo. RC-kairaus on hänen mukaansa louhinnan laadunvalvontaa. Sen avulla tiedetään tarkemmin, mitä tavaraa milloinkin louhitaan. Malmi ja sivukivi saadaan näin erotettua paremmin toisistaan. ArcGISin avulla tehdään kaivostuotannon aikana myös havainnollisia karttoja kaivosyhtiön sisäistä raportointia, konfe- ArcGIS kehittyy Esri Finlandin Account Managerin Antti Aholan mukaan ArcGIS-välineet kehittyvät vastaamaan yhä paremmin myös kaivosalan erityistarpeita. ”ArcGISiä käyttävien kaivosyhtiöiden kannattaa seurata erityisesti ArcGISin 3D-ominaisuuksien kehittymistä myös maanpinnan alla olevien asioiden analysointiin ja visualisointiin liittyen. Myös esimerkiksi laserkeilausaineiston käsittely on nykyisin helppoa ArcGISissä”, hän sanoo. ArcGIS for Serverin ja paikkatietokannan avulla monipuoliset ja isot datamäärät ovat helposti saatavilla, löydettävissä, hallittavissa ja käsiteltävissä. ArcGISin mobiiliratkaisujen avulla näytteenoton tiedot saadaan myös offline-tilassa talteen jo paikan päällä maastossa ja siirrettyä serverin tieto- Kevitsan monimetallikaivos tuottaa kupari- ja nikkelirikastetta sekä sivutuotteena platinaa, palladiumia ja kultaa. Kaivoksesta on luvassa yksi Euroopan suurimpia nikkelin tuottajia. Sen malmivarat on arvioitu 160 miljoonan tonnin suuruisiksi. Vuosittainen louhintatavoite Kevitsassa on viisi miljoonaa tonnia malmia. Tällä tuotantovauhdilla ja nykyisillä resursseilla kaivoksen elinikä on yli 30 vuotta. Kaivoksen rakentaminen käynnistyi 2010 lopputalvesta, ja varsinainen tuotanto on parhaillaan ylösajovaiheessa. ■ renssiesityksiä, sijoittajasuhteiden hoitoa ja paikallisille asukkaille suuntautuvaa viestintää varten. Kun kaivos aikoinaan lopettaa toimintansa, paikkatieto-ohjelmistoa tarvitaan alueen alasajon suunnittelussa, maiseman entisöinnissä ja muissa lopetusvaiheen tehtävissä. ■ kantaan heti, kun verkkoyhteys on taas käytettävissä. Esri Finland on toteuttanut kaivosalan asiakkaitaan varten ArcGIS Onlineen palvelun, josta Tukesin kaivosrekisteritiedot saa käyttöön suoraan ArcGIS-muodossa. Palvelu löytyy ArcGIS.comin galleriasta hakusanalla ”kaivosrekisteri”. ■ ArcGIS 3D Analystin ArcScene-työkalulla luodussa malmimallissa kairareikien väritetyt pisteet kuvaavat metallipitoisuuksia reiästä näytteeksi otetun kivipötkön eri kohdissa. 29 ESRI-KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 2013 23.–24.1.2013 Crowne Plaza Helsinki Suomen Esri-käyttäjäpäivät järjestetään 23.–24. tammikuuta. Tapahtumapaikkana on Royal at Crowne Plaza Helsinki (Mannerheimintie 50). Esri-käyttäjäpäivät tarjoavat käyttäjille, sovelluskehittäjille ja päättäjille paljon hyödyllistä ja käytännönläheistä tietoa Esrin tuotteista, teknologiasta ja erilaisista sovellusmahdollisuuksista sekä loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden osaajien kanssa. Ohjelmassa on omat luentoryhmänsä käyttäjien puheenvuoroille sekä työasema- ja yritysratkaisuille. Kaikkien luentoryhmien tarkat ja ajantasaiset ohjelmat julkaisemme internet-sivuillamme osoitteessa esri.fi. Luentojen lisäksi käyttäjäpäivien ohjelmaan kuuluu näyttely, jossa Esri Finlandin kumppanit esittelevät tuotteitaan ja palvelujaan. Käyttäjäpäivien ohjelmassa on perinteiseen tapaan myös keskiviikon iltajuhla hyvän ruoan ja rennon ohjelman kera. Tapahtuma alkaa keskiviikkona kello 8.30 ja päättyy torstaina noin kello 16.30. Voit ilmoittautua tapahtumaan: Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä: • • Esri Finlandin internet-sivuilla (esri.fi) sähköisellä ilmoittautumislomakkeella Sähköpostitse: [email protected] • • • Yhteystietosi: nimi, organisaatio, laskutusosoite, puhelin, email Mahdollinen erikoisruokavalio Mihin käyttäjäpäivien luentoryhmään (1-3) osallistut minäkin päivänä Ohjelma keskiviikko 23.1. Ilmoittautuminen ja aamukahvi Avauspuhe: Jukka Rouhe, toimitusjohtaja, Esri Finland Keynote-puheenvuoro: ArcGIS as a system Johan Herrlin, Product Strategy Manager, Esri Inc. Kahvitauko Keynote-puheenvuoro: Esko Kilpi, liikkeenjohdon neuvonantaja, visionääri Lounas GIS in Action: Esri Finland Kahvitauko Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset Ryhmä 2: ArcGIS for Desktop Ryhmä 3: ArcGIS as a System BORIS2 – Ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä Samuli Neuvonen, Suomen ympäristökeskus Karttatopologia ja muita vinkkejä editointiin Jukka Nykänen, Esri Finland ArcGIS as a System – kokonaisuus Antti Ahola, Esri Finland Selain- ja mobiilisovellukset kuntien toiminnan tehostamisessa ja kuntalaispalvelujen parantamisessa Timo Widbom, Porin kaupunki ja Jyrki Ahvonen, Esri Finland Spatial Statistics - kivempaa kuin uskotkaan! Antti Mansikka, Esri Finland Esrin ArcGIS Online taustakartat, paikkatietoaineistot ja avoin data: monipuolista dataa ArcGIS-käyttäjille ArcGIS Onlinen avulla Ilkka Suojanen, Esri Finland Tauko Get Together Illallinen 30 Osallistumishinnat: 23.–24.1.2013 molemmat päivät, sisältää iltaohjelman ja illallisen 19.12.2012 mennessä ilmoittautuneet 350 EUR 19.12.2012 jälkeen ilmoittautuneet 400 EUR 23.1. tai 24.1. yksi päivä, sisältää keskiviikon iltaohjelman ja illallisen 19.12.2012 mennessä ilmoittautuneet 280 EUR 19.12.2012 jälkeen ilmoittautuneet 300 EUR 23.1. tai 24.1. yksi päivä, pelkkä luento-osuus 19.12.2012 mennessä ilmoittautuneet 200 EUR 19.12.2012 jälkeen ilmoittautuneet 220 EUR Kaikki hinnat sisältävät luennot, konferenssipalvelut, kahvit ja lounaan. Hinnat ovat verottomia. Pyydämme ilmoittautumisia viimeistään 9.1.2013 mennessä Ohjelma torstai 24.1. Aamukahvi Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset Ryhmä 2: ArcGIS for Desktop Ryhmä 3: ArcGIS as a System Pirkanmaan liiton karttapalvelu Miina Vainio, Pirkanmaan liitto Geometric Networks: Vesi- ja sähköverkkojen mallintaminen ja analysointi Heikki Niemisara, Esri Finland Monipuolisten web-karttasovellusten luominen kotisivuille ja intraan ilman koodaustaitoja Sanna Paavilainen, Esri Finland Paikkatietoanalyysit kaupunkisuunnittelussa Tiina Kuokkanen, Ramboll LAS-aineistojen hyödyntäminen ArcGIS for Desktopissa ja jakaminen ArcGIS for Serverin avulla Janne Saarikko, Esri Finland ArcGIS työpöydän ulkopuolella: tabletit, älypuhelimet ja maastolaitteet Jussi Lehtonen, Esri Finland HSY ja seudullisten paikkatietoaineistojen avaaminen Henna-Kaisa Räsänen, HSY Kartografisesti tyylikkäitä karttoja representaatioiden avulla Antti Veijalainen, Esri Finland Location Analytics - paikkatieto täydentää liiketoiminnan johtamista: Paikkatiedosta voivat hyötyä muutkin kuin GIS-asiantuntijat Tiia Palvimo, Esri Finland ArcGIS Online ja tabletti kaavoittajan työkaluna Marko Saastamoinen, Virtain kaupunki Network Analyst: kuljetusverkkomallien hyödyntäminen, tyypillisiä käyttötapauksia Suvi Välimäki, Esri Finland Näin käytät, muokkaat ja jaat taustakarttoja mukaan lukien oman organisaation aineistot ja ulkoiset tietolähteet ArcGIS for Desktopilla Jukka Nykänen, Esri Finland Tatu Nikkilä, Jyväskylän Energia Tuulivoima-analyysit Aki Kaapro, Esri Finland Devaajilta devaajille: Sovelluskehitys ArcGISjärjestelmässä Antti Kajanus, Esri Finland Itella Postin jakelun suunnittelu paikkatiedon avulla Juha Tolvanen, Itella Attribuuttitaulun kenttälaskimen monipuolinen käyttö Sanna Paavilainen, Esri Finland ArcGIS Server 10.1: Tips & Tricks ja miten siirryt 10.1-versioon Janne Saarikko, Esri Finland Kahvitauko Lounas Kahvitauko Tips & Tricks: Kotiinviemisiä, joita voit kokeilla heti toimistolle päästyäsi! Antti Ahola, Esri Finland Loppusanat: Jukka Rouhe, toimitusjohtaja, Esri Finland 31 2/2012 Pirkanmaan kaavakartoille palautekanava internetiin Pirkanmaan liitto on julkaissut web-karttapalvelun, jonka kautta kansalaiset voivat antaa maakuntakaavoituksesta palautetta karttapohjaisesti. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan voi tutustua myös mobiililaitteiden selaimella tai ArcGIS Onlinen kautta ArcGISin mobiilisovelluksilla. Ennen toukokuussa julkistettua web-karttapalvelua Pirkanmaan maakuntakaavat ovat olleet julkisesti nähtävillä vain paperikarttoina ja web-sivustolla pdf-muodossa. Uuden Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n valmistelun alettua liitto halusi kuitenkin avata myös uuden palautekanavan. ”Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kansalaisten osallistamista kaavojen valmisteluun, ja kun ne ovat nähtävillä, niistä halutaan saada palautetta. Mahdollisuus antaa palautetta karttapohjalle oli keskeinen syy karttapalvelun rakentamiselle. Se tuo lisää väyliä osallistumiselle”, paikkatietosuunnittelija Miina Vainio perustelee. Uutta kokonaismaakuntakaavaa palveluun ei ole vielä laitettu, koska sen laadinta on vasta lähtenyt käyntiin. Maakuntakaavaa varten tehdään kuitenkin monenlaisia taustaselvityksiä, joihin voidaan myös kerätä palautetta palvelun kautta. Pilotointimielessä niin on jo tehty tuulivoima-alueita koskevan selvityksen laadinnan yhteydessä. Karttapalvelun kautta kerättiin ensin loppukeväällä paikallisten asukkaiden ehdotuksia alueista, joille Pirkanmaalla voisi perustaa tuulivoimapuistoja. Elo- syyskuussa pidemmälle valmistellut alueehdotukset olivat palvelussa nähtävillä palautteen antamista varten. ”Karttapohjaista palautetta tuulivoimasta on tullut jopa yllättävän hyvin”, Vainio kertoo. Liitolla on käynnistymässä muun muassa virkistysreitteihin, kiviainesten ottoon ja läntiseen tavararataan liittyviä taustaselvityksiä, joissa voidaan myös hyödyntää uutta web-karttapalvelua palautekanavana. Kartta helpottaa palautteen käsittelyä Palautteen antaminen karttapalvelun kautta on tehty Vainion mukaan käyttäjille mahdollisimman helpoksi. Kaavakarttaa voi liikutella ja zoomata haluttuun kohtaan. Nappia painamalla avautuva palauteikkuna ohjaa käyttäjää piirtämään kartalle joko alueena, viivana tai pisteenä kohteen, jota palaute koskee. Sen jälkeen käyttäjä kirjoittaa palautteensa sekä nimensä ja yhteystietonsa lomakekenttiin. ”Kun käyttäjä painaa lähetä-nappulaa, digitoitu alue ja lomakkeen täytetyt ken- tät tallentuvat tietokantaan, ja lomakkeen tiedot menevät myös viralliseen sähköpostiimme, josta asiat diarisoidaan.” Palautteen käsittely helpottuu Vainion mukaan huomattavasti, kun se saadaan kartalle merkittynä sähköisessä muodossa. Kirjoitetussa palautteessa kansalaiset saattavat sanoa, että ”emme halua tätä ja tätä meidän maillemme”, mutta eivät kerro, missä ne maat ovat. ”Nyt voimme ottaa kaikki palautteet paikkatieto-ohjelmistoon ja käsitellä niitä. Esimerkiksi tuulivoimakarttaa työstäville henkilöille on tärkeää, että he saavat palautteet auki omalle koneelleen.” Karttapalvelussa on toki nähtävänä myös Pirkanmaan voimassa oleva 1. maakuntakaava, ja sinne on mahdollista viedä myös turvetuotantoa sekä liikennettä ja logistiikkaa koskevat vaihekaavat, kunhan ympäristöministeriö on vahvistanut ne. Vahvistettuihin kaavoihin palautetta ei enää kerätä. ”Voimme laittaa päälle tai ottaa pois päältä palautetoiminnon ja valita, mille palvelussa olevalle kartalle se laitetaan päälle”, Vainio kertoo. Vahvistetun maakuntakaavan katselijoille karttapalvelussa on eri kohteista lisätietoja antava infotoiminto ja tulostustoiminto. Datahakutoiminnon avulla paikkatietojen ammattikäyttäjät puolestaan voivat saada kaava-aineistoja käyttöönsä paikkatietoformaatissa. Palvelusta voi datahaulla poimia joko vain tietyn kunnan datan tai rajata jonkin pienemmän alueen, jonka datan käyttäjä haluaa käyttöönsä, tai ladata koko kaavakarttadokumentin omalle koneelleen. Kaavat käyttöön myös mobiilisti Karttapalvelussa julkaistiin ensimmäisenä Pirkanmaan potentiaalisia tuulivoima-alueita koskeva kartta, johon saatiin uuden palvelun kautta paljon palautetta kansalaisilta. 32 Karttapalvelun toteuttajaksi kilpailutuksessa valittu Esri Finland rakensi kartta- 2/2012 Kymenlaakson kaavakartat ArcGIS Onlinessa Pirkanmaan liiton web-karttapalvelu on Miina Vainion ja Jouni Nukkalan mukaan toiminut ilman minkäänlaisia teknisiä ongelmia. palvelun ArcGIS Viewer for Flexillä. Sen valmiilla komponenteilla karttapalveluun olisi helposti saatu nyt käytettävien lisäksi monia muitakin interaktiivisia toimintoja. Sellaisiin Pirkanmaan liitolla ei kuitenkaan ole ollut toistaiseksi tarvetta – etenkin, kun palvelu haluttiin pitää selkeänä ja yksinkertaisena. ”Meillä on karttapalvelusta ylläpitosopimus Esrin kanssa, joten saamme kyllä apua, jos haluamme tehdä palveluun muutoksia tai laajennuksia. Itsellämme Flash-osaamista on rajoitetusti”, liiton atk-asiantuntija Jouni Nukkala sanoo. Täysin uutta maakuntien liitoissa on se, että Pirkanmaan liiton 1. maakuntakaavaan voi nyt tutustua myös mobiililaitteilla. Karttapalvelu on nimittäin julkaistu myös ArcGIS Onlinessa. Sen kautta sitä voi käyttää iOS-, Android- ja Windows Phone -alustojen ArcGIS-mobiilisovelluksilla. Mobiilisovellukset tarjoavat karttapalveluun vakiona myös joitain lisätoimintoja, kuten etäisyyksien ja pinta-alojen mittauksen. Lisäksi älypuhelinten GPS näyttää käyttäjän sijainnin kaavakartalla. ”Olimme hiljattain reissulla maakunnassa linja-autolla, ja minulla oli iPadissa maakuntakaavakartta avattuna. Näkyi, kuinka kuljimme tiellä kaavakarttaa pitkin. Oli hienoa näyttää muille, että tässä nyt olemme ja tällaista tähän on suunniteltu”, Nukkala kertoo. Maakuntaliiton web-sivustolla karttapalvelusta on myös kevennetty versio, jota voi käyttää pelkällä mobiililaitteen selaimella. Pirkanmaan liiton ArcGIS Server, josta karttapalvelu julkistetaan sekä web-sivustolle että ArcGIS Onlineen, toimii Elisa Linksin pilvessä ja sitä käytetään etäyhteyksien kautta. Nukkalan mukaan ratkaisu on tehty tietoturvasyistä ja siksi, että pilvipalvelun prosessori- ja muistikapasiteetti skaalautuu tarpeiden mukaisesti. ■ Kymenlaakson liitto julkaisi kaavakarttansa kansalaisten nähtäville aiemmin omilla web-sivuillaan pdfmuodossa. Viime talvena liitto alkoi kuitenkin julkaista kaavakarttansa ArcGIS Online -palvelussa. ”Sieltä saatiin layoutit karttaikkunalle, eikä meidän tarvinnut tehdä itse mitään erityistä. Palvelun rakentaminen ArcGIS Onlineen oli todella helppoa ja kätevää”, suunnittelija Panu Ahola kertoo. Karttanäkymistä tehtiin hänen mukaansa varsin minimalistisia, koska kaavat haluttiin saada ArcGIS Onlineen nopeasti. Interaktiivisia toimintoja on vain energiamaakuntakaavaa koskevassa kartassa. Muut maakuntakaavat ovat palvelussa pelkästään staattisina karttoina. Kunnille ja konsulttitoimistoille Kymenlaakson liitto tarjoaa kaavakartta-aineistot ArcGIS Serveriltä WMS-rajapintapalveluna, jotta aineistoja ei tarvitsisi aina lähetellä sähköpostitse. Liitto valmistelee uutta maakuntakaavaa merialueista ja kaupasta. Siitä Ahola aikoo tehdä talon oman väen käyttöön ArcGIS Viewer for Flexillä intranet-palvelun, jossa karttatasoja voi laittaa päälle ja pois päältä ja kaavasuunnittelijat voivat piirtää kaavamerkinnät karttaan suoraan selaimella. ■ Kymenlaakson maakuntakaavakarttojen julkaiseminen ArcGIS Onlinessa oli helppoa, koska karttaikkunan layoutit saatiin sieltä valmiina. 33 2/2012 Esri ylläpitää sovelluskehittäjien avuksi kutakin ArcGIS Web Mapping API -ohjelmointirajapintaa varten omaa laajaa tukisivustoaan. Esri Finlandin kunnallisvaaleja varten vapaaseen käyttöön ArcGIS Onlinessa julkaisema vaalikartta, jota moni mediakin hyödynsi verkkolehdissään, on tehty ArcGIS Onlinen tarjoamilla Application Buildereiden kaltaisilla toiminnoilla hiirtä klikkailemalla. Paikkatietosovelluksia entistä helpommin välinein Selainkäyttöisten paikkatietosovellusten tekeminen muuttuu aina vaan helpommaksi Esrin työvälineillä. ArcGIS Viewer for Flex ja ArcGIS Viewer for Silverlight sisältävät nyt Application Builder -työkalut, joilla websovelluksen saa tehtyä pelkästään hiirtä klikkailemalla. Sovellusten tekeminen esimerkiksi Flex Viewerillä on ollut helppoa tähänkin asti. Se on kuitenkin vaatinut tekstitiedoston editointia, mikä on saattanut tuntua joistakin käyttäjistä vieraalta, vaikka ei varsinaista koodaamista olekaan. Flex Viewerin Application Builderin avulla web-sovelluksen tekeminen on vieläkin helpompaa eikä vaadi mitään koodaamisen tapaistakaaan. Siinä vain valitaan hiirtä klikkailemalla ensin taustakartta, jota sovelluksessa halutaan käyttää. Käytettävissä ovat esimerkiksi ArcGIS Onlinessa tarjolla olevat taustakartat. Lisäksi valitaan yhä vain hiirtä klikkailemalla karttatasot eli tietosisällöt, joita taustakartan päällä näytetään. Tämän jälkeen valitaan 34 kuvakkein varustetulta listalta valmiit toiminnallisuudet, jotka sovellukseen halutaan. Niitä voivat olla esimerkiksi taustakartan vaihto, haku, tulostus, piirtäminen, analyysimallien ajaminen ja monta muuta paikkatiedon perustoimintoa. Lopuksi muokataan vielä sovelluksen ulkonäköä valitsemalla hiirtä klikkailemalla värit ja sijoittamalla toimintonappulat halutuille paikoille käyttöliittymässä. Sen jälkeen sovellusta voi esikatsella, ja jos tulos tyydyttää, sovellus on valmis ja sen voi julkaista. Application Builderilla tehtävät sovellukset riittävät useimpiin organisaatioiden tarpeisiin. Jos sovellukseen kuitenkin tarvitaan jotain ominaisuuksia, joita Application Builder ei tarjoa, niitä voidaan toteuttaa tekstitiedostoa editoimalla, käyttämällä ArcGIS Onlinessa tarjolla olevia valmiita widgettejä tai koodaamalla Flex Viewerin avointa lähdekoodia kehitysympäristössä. Työnkulku on täsmälleen samanlainen Flex Viewerin ja Silverlight Viewerin Application Builderissa. Esri julkaisee piakkoin myös ArcGIS Viewer for Windowsin, joka myös sisältää Application Builder -työkalut sovellusten tekemiseen vain hiirtä klikkailemalla. Lisäksi ArcGIS Onlinen Maposiossa voi tehdä web-sovelluksia aivan samalla tavalla kuin Application Builderilla asentamatta työkaluja omalle koneelleen. Koodaajien käyttöön ohjelmointirajapinnat Koodaustaitoisille sovelluskehittäjille Esri tarjoaa helppokäyttöiset ArcGIS Web Mapping API -ohjelmointirajapinnat JavaScript-, Flex- ja Silverlight -kehitysalustoille. Ohjelmointirajapinnat hyödyntävät ArcGIS for Serverin tehokkaita kartta-, editointi-, geokoodaus- ja geoprosessointipalveluita. Ne myös sisältävät valtavan määrän valmista toiminnallisuutta, joten sovelluskehitys sujuu niiden avulla paljon nopeammin ja edullisemmin kuin alusta asti itse koodattuna. Ohjelmointirajapintojen avulla web-sovelluksiin saa rakennettua monipuolisia paikkatietopalveluja, jotka ovat ulkoasultaankin oman organisaation näköisiä ja tarjoavat juuri halutunlaisen käyttäjäkokemuksen loppukäyttäjille. Esri tukee sovelluskehittäjien työtä vahvasti myös ylläpitämällä kutakin ohjelmointirajapintaa varten omaa websivustoansa. Tukisivustoilla on yksityiskohtaisia ohjeita, malliesimerkkejä eri toiminnoista lähdekoodeineen, dokumen taatio luokkakirjastoista, metodeista ja funktioista, toteutettuja sovelluksia koodigalleriassa sekä kehittäjäyhteisön keskustelupalsta ja blogeja. Kaikki nämä auttavat sovelluskehittäjää pääsemään nopeasti alkuun valitsemansa ohjelmointirajapinnan hyödyntämisessä. ■ Lisätietoja: http://resources. arcgis.com/content/web/webapis. 2/2012 ArcGIS helposti mukaan toimiston ulkopuolelle Esrillä on monipuolinen valikoima ratkaisuja, joiden avulla ArcGIS-paikkatietojärjestelmää voi käyttää erilaisilla mobiililaitteilla kaikenlaisessa kenttätyössä ja missä tahansa toimiston ulkopuolella. Sijaintiin sidottujen työtehtävien hoitaminen kentällä ja työnteko toimiston ulkopuolella helpottuvat, kun paikkatietoa pääsee luomaan, tallentamaan, hakemaan, muokkaamaan ja analysoimaan missä tahansa paikan päällä. Se on mahdollista Esrin kaikilla mobiiliratkaisuilla, joista jokainen voi löytää sopivan vaihtoehdon omiin tarpeisiinsa. Älypuhelimia ja tablettitietokoneita varten Esrillä on sekä iOS-, Android- että Windows Phone -alustoille ArcGIS-sovellus, jonka voi ladata itselleen ilmaiseksi kunkin ekosysteemin markkinapaikasta. Ilmaissovellukset sisältävät ArcGIS-järjestelmän perustoiminnot, ja kytkeytymällä yrityksen ArcGIS for Server tai ArcGIS Online for Organizations -ympäristöön niillä pääsee hyödyntämään myös yrityksen omia paikkatietoaineistoja ja -palveluita missä ja milloin tahansa. Oma ratkaisunsa Windows Mobilelle Erilaisia Windows Mobile -alustalla toimivia laitteita varten Esrin valikoimassa on ArcGIS for Windows Mobile -ratkaisu. Se soveltuu helppokäyttöisen käyttöliittymän vuoksi erityisen hyvin kenttätyötä tekeville henkilöille, jotka eivät ole paikkatietoammattilaisia. Ratkaisun avulla voidaan hallita keskitetysti ja konfiguroida sekä levittää käyttäjille kenttätyössä tarvittavia sovelluksia, joilla pystytään hyödyntämään karttatoimintoja, keräämään, muokkaamaan ja päivittämään paikkatietoa sekä jakamaan sitä välittömästi muiden kanssa. ArcGIS for iOS -ilmaissovelluksella voidaan esimerkiksi hyödyntää ArcGIS Onlinessa olevia taustakarttoja ja paikkatietoaineistoja sekä käyttää niiden katselussa ja käsittelyssä sovelluksen monipuolisia paikkatietotoiminnallisuuksia. ArcGIS for Windows Mobile -ratkaisulla voidaan luoda yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sovelluksia erilaisia projekteja ja kenttätöitä, kuten vesijohtoverkoston tarkastusta, varten. ArcGIS for Windows Mobile -sovelluksia voidaan käyttää myös ilman verkkoyhteyttä. Ne kuitenkin integroituvat ArcGIS for Server ja ArcGIS for Desktop -ympäristöjen kanssa ja esimerkiksi päivittävät kentällä kerätyn tiedon palvelimelle, kun verkkoyhteys kentällä toimii. Ratkaisun mukana tulee muun muassa valmis sovellus, jolla pystytään luomaan ArcGIS for Desktopissa kenttätyöprojekti. Siihen valitaan tietyt toiminnallisuudet, taustakartat ja aineistot sekä esimerkiksi määritellään kunkin työntekijän tehtävät. Sen jälkeen kenttätyötä ohjaava sovellus asennetaan kunkin työntekijän mobiililaitteelle. Kenttätyöväline GIS-ammattilaisille Paikkatietoammattilaisille Esrillä on tarjota Windowspohjainen ArcPad-sovellus, joka on tarkoitettu erityisesti kenttäolosuhteissa tapahtuvaan monipuoliseen paikkatiedon keruuseen ja käsittelyyn. ArcPadin käyttöliittymä on uusimmassa versiossa entistäkin helpompi ja yksinkertai- sempi, mutta silti sovelluksella pystytään keräämään ja käsittelemään monimutkaisen tietorakenteen mukaista tietoa, jopa esimerkiksi kaivoskuiluissa maanpinnan alla käytettävää 3D-tietoa. ArcGIS for Desktopissa on erityiset työvälineet, joilla pystytään luomaan ArcPadiin siirrettäviä aineistoja. ArcPadin edistyneiden toiminnallisuuksien ansiosta sillä voidaan tehdä kentällä myös ad hoc -tiedonkeräystä, jota ei ole suunniteltu etukäteen, ja muun muassa piirtää kartalle uusia kohteita. ArcPad toimii sekä onlineettä offline-tilassa, ja sillä voidaan lähettää kentältä tietoa suoraan ArcGIS for Serveriin. Se soveltuu myös erittäin tarkan GPS-tiedon keräämiseen, kun se on asennettu laitteeseen, joka hyödyntää tarkkoja GPS-mittaustekniikoita. Täysin räätälöityjä sovelluksia ja työnkulkuja ArcPadiin voidaan tehdä ArcPad Studiolla. Kaikkiin muihin Esrin mobiiliratkaisuihin on tarjolla omat sovelluskehitysympäristönsä (SDK), joilla voidaan tehdä yrityksen erityistarpeisiin räätälöityjä mobiilisovelluksia. ■ 35 2/2012 Tips&Tricks Laserkeilausaineiston jakaminen kuvapalvelun avulla ArcGIS 10.1 -version myötä käyttäjien on mahdollista hyödyntää laserkei lausaineistoa entistä monipuolisem min. ArcGIS for Desktop 10.1 sisältää monipuoliset työkalut sekä menetel mät laserkeilausaineiston hallintaan ja analysointiin. Laserkeilausaineistoa voidaan myös jakaa käyttäjille ArcGIS Serverin avulla. Aineiston jakaminen 1. Luo Mosaic Dataset. 2. Lisää Lidar-aineisto Mosaic Datasettiin joko LAS-tiedostoina tai LAS Datasettinä. Spatiaaliset Statistics -työkalut ArcToolboxin Spatial Statistics tarjoaa vastauksia vektoriaineistojen analy sointiin. Työkalut ovat samankaltaisia perinteisen tilastotieteen analyysien kanssa, mutta ottavat huomioon aina kohteiden sijainnin (esimerkiksi koh teiden läheisyys). Työkalut on jaettu ryhmiin käyttötarkoituksen mukaan. Analyzing Patterns -työkaluilla määritetään arvo sille, kuinka klusteroituneita tai satunnaisesti levinneitä kohteet tai niihin liittyvät attribuuttiarvot ovat. Esimerkiksi Average Nearest Neighbor ja High/Low Clustering (Getis-Ord General G) -työkalut raportoivat klusterointiasteen numeroarvona ja kaavioesityksenä. Mapping Clusters -työkaluilla luodaan uusi karttataso, joka näyttää muun muassa Hot Spot -alueet, joiden ympäristössä ominaisuutta esiintyy keskimääräistä enemmän tai vähemmän (Hot Spot Analysis -työkalu). Työkalupakkiin kuuluu myös Grouping Analysis -työkalu, jolla voidaan muodostaa sijainnin ja attribuuttien perusteella kohteista ryhmiä. Measuring Geographic Distributions 36 Grouping-analyysi. Klusteroituminen. -työkaluilla voidaan määrittää muun muassa aineiston keskipiste (Mean Center ja Median Center -työkalut) ja aineis- HotSpot-analyysi. ton maantieteellinen suuntautuneisuus (Directional Distribution -työkalu). Modelling Spatial Relationships -työkaluihin kuuluu muun muassa regressioanalyysi, jossa muutamien muuttujien perusteella voidaan päätellä jonkun muun muuttujan käyttäytyminen. Rendering – ja Utilities -työkalupakit sisältävät hyödyllisiä lisätyökaluja. Esimerkiksi Collect Events -työkalulla saadaan päällekkäiset pisteet summattua painotetuksi pisteaineistoksi (lähekkäiset pisteet saadaan päällekkäisiksi Integratetyökalulla). Pääosa Spatial Statistics -työkaluista on käytössä kaikilla ArcGIS for Desktop -lisenssitasoilla. ■ Tips&Tricks 4. Mahdollista aineiston lataus palvelun julkaisuvaiheessa Service Editorin kohdasta ”Capabilities”. 2/2012 2. Ota kuvapalvelu käyttöön ArcMapissa. 3. Lataa halutessasi LAS-tiedostot: ● Valitse haluamasi alue esimerkiksi valintatyökalulla tai attribuuttitaulusta. ● Klikkaa hiiren oikealla painikkeella kuvapalvelua, valitse Data > Download Selected Rasters. ● Lataa 3. Jaa Mosaic Dataset kuvapalveluksi. aineisto itsellesi. Palvelun käyttäminen ja aineiston lataaminen (ArcMap) 1. Ota yhteys ArcGIS Serveriin Catalogikkunassa. Lisenssivaatimukset: Mosaic Datasetin luominen vaatii ArcGIS Desktop Standard -lisenssitason ja kuvapalvelun luominen puolestaan ArcGIS Server Image Extension -lisäosan. ■ Excel-datan siirto kartalle Esri Maps for Officen avulla Esri Maps for Officen avulla käyttä jät voivat siirtää taulukkomuotoisen aineiston suoraan kartalle ja jakaa sen ArcGIS Onlinen kautta. Excel-aineiston lisäämiseksi kartalle taulukkomuotoi sessa tiedossa tulee olla jokin sijainti tieto. Yleensä sijaintitieto ilmoitetaan joko osoitteina tai koordinaatteina, ja näin tieto saadaan helposti siirrettyä kartalle. Taulukkomuotoisen aineiston sijaintitieto ei kuitenkaan aina ole osoitteita tai koordinaatteja, vaan se voi olla sidottu esimerkiksi kunta- tai postinumeroaluetasolle. Miten tällaisen tiedon siirtäminen kartalle onnistuu? Oletetaan, että meillä on Excelissa yhdessä sarakkeessa postinumerot ja muissa sarakkeissa näihin liittyviä erilaisia tunnuslukuja, kuten asukastiheys tai työpaikkatietoja. Lisäksi meillä on käytössä Shape-formaatissa koko Suomen postinumeroalueet. Haluamme esittää kartalla Excel-aineiston eri tunnuslukuja. Työvaiheet: 1. Julkaistaan postinumeroaineisto palveluksi esimerkiksi ArcGIS Onlineen (huomioiden aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet). 2. Excelin puolella valitaan Insert Map, Add Excel Data, valitaan kartalle lisättävä data ja Location Type -ikkunassa valitaan Add Location Type. 5. Valitaan karttatason kentistä se, joka sisältää postinumerotiedon ja painetaan Next. 6. Syötetään sijaintityyppiä koskevat tiedot ja painetaan Add. 7. Tämän jälkeen Location Type -kohdassa valitaan uusi lisätty sijaintityyppi, painetaan Next ja lopuksi määritetään Excel-aineistosta se kenttä, joka sisältää postinumerotiedon. 8. Add Data to Map -painikkeesta aineisto voidaan lisätä kartalle. ■ 3. Avautuvassa ikkunassa haetaan postinumeroalueista ArcGIS Onlineen julkaistu palvelu ja valitaan Select. 4. Valitaan tarvittaessa oikea karttataso ja painetaan Next. 37 2/2012 Räätälöityä koulutusta kustannustehokkaasti Esri Finland tarjoaa vakiokurssiensa lisäksi myös räätälöityä koulutusta, jota asiakkaat ovat alkaneet hyödyntää yhä yleisemmin. Asiakaskohtaiset koulutukset täydentävät kouluttaja Jukka Nykäsen mukaan vakiokursseja, jotka eivät kata kaikkia mahdollisia aiheita, vaan ovat pikemminkin esimerkkejä Esrin laajasta koulutustarjonnasta. "Räätälöidyssä koulutuksessa kaikki aiheet ovat sallittuja. Ne voivat liittyä desktop-tuotteisiin, serveriin, paikkatietokantaan, sovelluskehitykseen tai mihin tahansa muuhun asiaan", hän sanoo. Asiakas pääsee alusta asti osallistumaan räätälöidyn koulutuksen suunnitteluun. Koulutuksen sisältö suunnitellaan yhdessä Esrin kanssa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita. Koulutuksen ajankohta, paikka ja materiaali kyetään räätälöidyssä koulutuksessa sovittamaan helpommin asiakkaan tarpeisiin. Yleensä tällöin myös käytetään asiakkaan omia paikkatietoaineistoja. "Se on usein yksi syy, miksi asiakkaat haluavat räätälöityä koulutusta. Asiakkaan ongelmat saattavat liittyä juuri oman aineiston käsittelyyn", Nykänen kertoo. Vakiokurssejakin Esri järjestää usein asiakohtaisesti ja asiakkaan tiloissa, jolloin niiden sisältöä voidaan sovittaa asi- akkaan tarpeisiin ja esimerkiksi käyttää vakiokurssimateriaalin lisäksi asiakkaan omia aineistoja. Esimerkiksi uusi "Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen" -kurssi on osoittautunut suosituksi pohjaksi räätälöidyille koulutuksille. Räätälöity koulutus on Nykäsen mukaan usein myös kustannustehokas vaihtoehto. Kun samalta asiakkaalta on useita koulutettavia, hinta voi olla edullisempi kuin heidän kouluttamisensa vakiokurssilla. "Jos koulutus tapahtuu asiakkaan luona, säästyvät myös matka- ja majoituskulut. Sopiva ajankohtakin löytyy helpommin, kun koulutukseen osallistuvien ei tarvitse perua vapaa-ajan menojaan." ■ Käytännönläheisyys tärkeää Pohjanmaan liitto sai syyskuussa räätälöityä koulutusta kahdelle ArcGISin vakiokäyttäjälleen ja kesäharjoittelijalleen muun muassa ongelmissa, jotka liittyivät paikkatietokannan organisoimiseen. Eri henkilöt olivat tehneet liitossa aineistoja vuosien varrella eri tavoilla, joten aineistot eivät ole ehjiä ja kokonaisia eivätkä järjestyksessä tietokannassa, vaan eri puolilla kovalevyn kulmilla. ”Meidän piti saada apua siihen, että pystymme itse järjestämään aineistoja paikkatietokantaan niin, että ne toimivat hyvin päivittäisessä käytössä”, suunnitteluinsinööri Anna-Karin Pensar kertoo. Lisäksi koulutusta tarvittiin koordinaattijärjestelmän muutoksen tekemiseen ja lukuisiin pienempiin asioihin, jotka helpottaisivat työnte- 38 Pohjanmaalla on paljon mahdollisia alueita tuulivoimapuistoille, joten Pohjanmaan liitolle oli tärkeää oppia analysoimaan puistojen päällekkäistä näkyvyyttä. koa. Koulutettavat oppivat muun muassa tekemään työkaluja, joilla analysoidaan tietyn bufferin sisällä olevaa väestömäärää. Koulutuksen aikana nousi esiin myös tuulivoiman näkyvyysanalyysejä koskenut ongelma tilanteissa, joissa täytyi analysoida useiden vaihemaakuntakaavaan sijoitettujen mahdollisten tuulivoimapuistojen päällekkäistä näkyvyyttä. Esrin kouluttajan avulla vaativa analyysi saatiin tehtyä koulutuksen yhteydessä. ”Koulutuksen käytännönläheisyys oli meille hyvin tärkeää. Koulutus oli mielestäni todella onnistunut, ja samaa mieltä olivat myös työkaverini. Pystyimme omaksumaan asiat aivan eri tavalla, koska harjoittelimme omalla, tutulla aineistolla”, Pensar sanoo. ■ Syvennystä osaamiseen Kiinteistökehitysyhtiö Realprojekti Oy:n neljällä ArcGIS-käyttäjällä perusasiat ovat analyytikko Olli Kovasen mukaan olleet jo hyvin hallinnassa, mutta heidän osaamistaan haluttiin syyskuussa syventää tietyissä erityiskysymyksissä. ”Meillä oli tiimimme listaamat selvät tavoitteet sille, minkälaisia asioita halusimme oppia. Katsoimme, että räätälöity koulutus on tehokkain tapa opettaa tiettyjä nippeliasioita meidän tiimillemme”, hän kertoo. Toinen koulutusaiheista koski kauppakeskusten ja kaupan yksiköiden välisen ajoaikaperusteisen painovoimamallin luomista. Käyttäjät tiesivät, että sellaisen pystyy uusimmalla ArcGISohjelmistolla tekemään, mutta kukaan ei osannut sitä suoraan tehdä. ”Teimme koulutuksessa työkalun, jolla meidän kaikkien on nyt helppo tehdä painovoimamalli harvemmilla klikkauksilla kuin se muutoin vaatisi”, Kovanen sanoo. Ajoaikaperusteinen painovoimamalli ottaa huomioon liikenteen ajoajat ja hidastukset. Toisena aiheena koulutuksessa oli tieverkkoaineiston muokkaaminen tilanteissa, joissa tie- ja katuverkkoaineistossa havaitaan esimerkiksi juuri painovoimamallin käyttöä haittaavia puutteita. Realprojektin tarpeisiin olisi saattanut Kovasen mukaan saada apua myös Esrin vakiokursseilta. Yrityksessä kuitenkin haluttiin, että koulutuksessa käytetään kaikki aika juuri heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. ■ Uutisia 2/2012 tapa hyödyntää organisaatiolla olevaa paikkatietoa päivittäisessä toiminnassa. Tapahtuman näyttelyalueilla yli 330 Esrin kumppaniyritystä esitteli ArcGIS-alustan päälle tehtyjä ratkaisujaan ja muita tuotteitaan. Suomesta konferenssiin osallistuivat myös Maanmittauslaitoksen syyskuussa aloittanut uusi pääjohtaja Arvo Kokkonen ja hänen edeltäjänsä Jarmo Ratia, molemmat ensimmäistä kertaansa. ”Olin todella vaikuttunut tapahtumasta, sen valtavasta koosta ja järjestelyjen massiivisuudesta. En ole eläissäni koskaan ollut yhtä suuressa konferenssissa”, Kokkonen kertoo. Tapahtuman järjestelyt ja esitykset hoituivat hänen mukaansa viimeisen päälle sujuvasti, ja mietityn pituisissa esityksissä vaikeatkin teknologiset asiat pelkistettiin ymmärrettävään muotoon. Mielenkiintoisena ja silmiä avartavana Kokkonen piti Esrin uusien palvelujen ja innovaatioiden monipuolisuutta. Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi tarjoaa esitysten ja näyttelyalueen lisäksi aina paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Konferenssin moniin esitapahtumiin kuului muun muassa National Mapping Organization Executive Forum, joka kokosi yli 40 maan maanmittauslaitosten johtohenkilöitä pohtimaan tulevia haasteitaan. Myös sen ohjelma oli Kokkosen mukaan kiinnostava ja hyödyllinen. ”Siellä mentiin syvemmälle asioihin, jotka ovat karttalaitoksille ajankohtaisia”, hän sanoo. Vuoden 2013 kansainväli- Kuva: © Esri Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi heinäkuussa San Diegossa keräsi jälleen valtavan määrän osallistujia maailman suurimpaan paikkatietoalan tapahtumaan. Lähes 15 000 henkilöä yli 130 maasta pääsi konferenssissa tutustumaan paikkatiedon uusimpiin tuuliin. Pääjohtaja Jack Dangermond valotti laajassa avauspuheenvuorossaan paikkatietoteknologian kehitysnäkymiä konferenssin teeman ”GIS – Opening Our World” hengessä. Käyttäjäesityksissä ja kollegojen välisissä keskusteluissa moni sai vastauksia kysymyksiin, joiden kanssa he painiskelevat myös omissa organisaatioissaan. Osallistujat pystyivät paikan päällä vaihtamaan ajatuksia kahden kesken myös Esrin huippuasiantuntijoiden kanssa. Esrin asiantuntijoiden esityksissä suurinta kiinnostusta herättivät ArcGIS 10.1:n uudet ominaisuudet, ArcGIS Onlinen mahdollisuudet ja uuden Esri Maps for Officen tarjoama helppokäyttöinen Kuva: © Esri San Diegossa jälleen jättiyleisö Tapahtuman massiivisista mittasuhteista huolimatta San Diegossa on miellyttävät puitteet 15 000 osallistujan käyttäjäkonferenssille. nen käyttäjäkonferenssi järjestetään San Diegossa 8.–12. heinäkuuta. ■ Itella sai Esrin SAGpalkinnon Esri on myöntänyt Special Achievements in GIS (SAG) -palkinnon tänä vuonna Itella Oyj:lle. Palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaasti paikkatietoteknologiaa hyödyntäville organisaatioille ympäri maailman. Itellan saaman palkinnon myöntämisperusteena oli yhtiön toteuttama Suomen suurin paikkatietoprojekti, jossa luotiin erittäin tarkka tieaineisto ja optimointiin kaikki postinjakelun reitit. ■ Esrin pääjohtaja Jack Dangermond jakoi SAGpalkinnot Esrin kansainvälisessä käyttäjäkonferenssissa San Diegossa heinäkuussa. Itellan palkinnon kävi vastaanottamassa liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha Tolvanen. 39 2/2012 Uutisia Euroopan käyttäjät kokoontuivat Oslossa Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssi järjestettiin tänä vuonna Oslossa lokakuun puolivälissä. Kolmipäiväiseen konferenssiin osallistui noin 800 asiakasta ja kumppania kaikkialta Euroopasta. Suomalaisia asiakkaita paikalla oli parisenkymmentä. Konferenssin avasi Esrin norjalaisen edustajan ja tapahtuman isännän Geodata AS:n toimitusjohtaja Geir Hansen. Terveiset Redlandsistä toi Esrin pääjohtaja Jack Dangermond, joka kertoi laajasti, minkälaisia hyötyjä organisaatiot saavat ArcGIS-järjestelmästä. Esri keskittyy kehittämään nykyisiä ohjelmistotuotteitaan sekä niitä täydentävää ArcGIS Online for Organizationsia, joka julkaistiin kesällä kansainvälisessä käyttäjäkonferenssissa San Diegossa. Muita painopistealueita ovat Location Analytics -ratkaisut, kehittäjäyhteisöjen kautta tuotettavat uudet paikkatietosovellukset sekä integroituminen asiakkaiden BI-järjestelmiin, joista esille nostettiin IBM Cognos ja MS Sharepoint. Esrin tarjontaa laajentavat myös jo julkaistut 3D GIS -tuotteet sekä uusimpana yritysostona Geoloqi, joka tuottaa uuden sukupolven LBS-ratkaisuja. Avauspäivän keynote-puheenvuorot pitivät Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toimitusjohtaja Jacqueline McGlade, Statoilin tietohallintojohtaja Sonja Chirico Indrebø sekä DNV:n Senior Vice President Sven Mollekleiv. ArcGISin ja AutoCADin yhteispeli tehostuu Uusin versio Esrin ilmaisesta ArcGIS for AutoCAD -plug-inistä parantaa entisestään tiedonvaihtoa ArcGIS- ja AutoCAD-alustojen välillä. Käyttäjät, joilla on luku- ja kirjoitusoikeus ArcGIS for Serverin kohdepalveluihin voivat nyt editoida paikkatietokannan kohteita tavallisilla AutoCAD-komennoilla. Se helpottaa datan jakamista CAD- ja GIS-käyttäjien kesken, vähentää päällekkäistä työtä ja tehostaa toimintaa. CAD-ammattilaiset voivat käyttää ilmaissovellusta GIS-datan lisäämiseen, luomiseen ja editointiin AutoCADpiirustuksissa. Esimerkiksi karttoja ja karttapalveluja voi lisätä piirustuksiin yrityksen omilta tai pilvipalvelimilta, kuten ArcGIS Onlinesta. ArcGIS for AutoCAD on rajapinta ArcGIS-järjestelmään ja sen tietosisältöön sekä tiedon hallinta- ja jakamismahdollisuuksiin. ”AutoCADin ja ArcGISin palvelujen yhdistämisen tarjoamat mahdollisuudet automatisoida editoinnin ja tietojen ylläpidon työnkulkuja tuottavat valtavasti lisäarvoa niille, jotka käyttävät mahdollisuuksia hyväkseen”, Esrin CAD-tuotepäällikkö Don Kuehne vakuuttaa. Uusi versio sisältää myös paikannuspalvelun, joka mahdollistaa navigoinnin AutoCAD-piirustuksissa, ja tukee ArcGISin kuvapalveluja. ■ ArcGIS for AutoCADin uusin versio sisältää monia työn tuottavuutta parantavia ominaisuuksia. Esri kumppanina IBM-tapahtumassa Esri Finland oli mukana lokakuussa Finlandia-talolla järjestetyssä IBM Smarter Business -tapahtumassa esittelemässä uutta Esri Maps for IBM Cognos -ratkaisua. Suomen merkittävimmäksi it-tapahtumaksi rankattuun tilaisuuteen osallistui 40 tänä vuonna ennätysmäärä yleisöä, noin 1 700 liike-elämän vaikuttajaa. ■ Esrin ständillä riitti kiinnostuneita kävijöitä IBM Smarter Business -tapahtumassa. Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssissa Oslossa osanottajat saivat hyvän kuvan painopistealueista, joihin Esri keskittyy tuotekehitystyössään. Seuraavien kahden päivän aikana konferenssin ohjelmassa oli runsaasti sekä teknologiaan keskittyviä luentoja että toimialakohtaisia esityksiä. Luentojen lomassa tarjoutui mahdollisuus tutustua Esrin kumppanien tarjontaan näyttelyssä, jossa esiteltiin muun muassa Location Analytics- ja dataratkaisuja. Ensi vuoden vastaava konferenssi Esri Europe, Middle East and Africa (EMEA) User Conference 2013 järjestetään lokakuussa Münchenissä Saksassa. ■ Esrin vaalikartta sovellus tarjoaa monipuolista tietoa kunnista. Vaalikarttasovellus kuntavaaleja varten Esri Finland julkaisi kuntavaalien alla suuren yleisön ja median käyttöön interaktiivisen karttasovelluksen, joka näyttää muun muassa verotulot ja valtionosuudet kunnittain sekä työttömien, lapsiperheiden, eläkeläistalouksien ja hyvätuloisten osuuden väestöstä jopa korttelitasolla. Vaalikartassa näkyvät myös edellisten kunta- ja eduskuntavaalien tulokset sekä sosiaalisen median (Twitter, Flickr, YouTube) vuoden 2012 kunnallisvaaleihin liittyvät viestit. Sovellus on osoitteessa www.vaalikartta.fi, ja se toimii myös älypuhelimissa. ■ Uutisia 2/2012 Öljy- ja kaasuyhtiöt Statoil ja Total kehittävät yhteistyössä Tiedon kanssa uudenlaista ohjelmistoratkaisua, jonka avulla ennustetaan ja arvioidaan öljyvuotojen potentiaalisia ympäristövahinkoja. Ohjelmisto varmistaa turvallisemman ja luotettavamman analyysin öljyvuotojen potentiaalisista vaikutuksista ympäristöön ja eliölajeihin ja parantaa siten valmiuksia varautua öljyvuotoihin etenkin haavoittuvilla alueilla. Statoil ja Total ovat yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittäneet uuden menetelmän öljyvuotojen riskiarviointiin. Tiedon tehtävänä on kehittää menetelmään Statoilin ja Totalin öljyvuotojen vahinkojen ennustamiseen tarkoitetun ohjelmiston käyttöliittymä rakennetaan ArcGISin ja SharePointin avulla. pohjautuva käyttäjäystävällinen ohjelmisto ja web-pohjainen jakeluratkaisu, jonka kautta ohjelmisto on globaalisti käytettävissä pilvipalveluna. Ohjelmistoratkaisuun sisällytetään Tuulivoiman ammattilaisille yhteistyöfoorumi Eurooppaan Tuulivoiman parissa Euroopassa työskentelevät ammattilaiset pääsevät nyt jakamaan kokemuksiaan ja ideoitaan paikkatiedon hyödyntämisestä Esrin perustamassa Esri European Wind User Group -yhteisössä. Ryhmän tarkoituksena on keskustella parhaista tavoista hyödyntää Esrin ja sen kumppaneiden paikkatietosovelluksia tuulivoimaliiketoiminnan eri prosesseissa. ”Paikkatietoteknologia auttaa meitä kehittämään, suunnittelemaan ja ylläpitämään tuulivoimapuistoja”, ryhmän puheenjohtaja ja tanskalaisen DONG Energy A/S:n ympäristöinsinööri Anders Røpke toteaa. Esrin perustama yhteistyöfoorumi auttaa eurooppalaisia tuulivoiman parissa työskenteleviä ammattilaisia jakamaan parhaita käytäntöjä paikkatiedon hyödyntämisestä. ”Wind User Groupin muodostaminen tarjoaa erinomaisen foorumin jakaa parhaita käytäntöjä paikkatiedon hyödyntämiselle omistautuneiden kollegojen kesken”, sanoo puolestaan ryhmän varapuheenjohtaja John Shaw, CIO, Mainstream Renewable Power in Ireland. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestettiin toukokuussa Tanskassa DONG Energyn ja Esrin paikallisen edustajan Informi GIS A/S:n isännöiminä. Ryhmään voi liittyä LinkedInin kautta osoitteessa http://www.linkedin.com/ groups/Esri-European-Wind-User-Group4468836?trk=myg_ugrp_ovr. ■ Kuva: Øyvind Hagen/Statoil Ohjelmisto öljyvuotojen vahinkojen ennustamiseen myös visualisointiin käytettävä karttaratkaisu. Ohjelmistoalustana toimii Microsoftin BI-teknologia, ja käyttöliittymä rakennetaan ArcGISin ja SharePointin avulla. ■ Kattava tietopaketti Esrin kumppaneille Esri Finland järjesti lokakuun alussa Esri Partner Network -tilaisuuden, jossa kumppaneille jaettiin tietoa Esrin uusimmasta teknologiasta ja palveluista sekä niiden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Tilaisuuden avasi myyntijohtaja Juha Raunama, joka korosti yhteistyön merkitystä Suomen markkinoilla. Esrin asiantuntijoiden puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa ArcGIS 10.1 -versiota kokonaisvaltaisena paikkatietojärjestelmänä, Esrin uusia Location Analytics -ratkaisuja, ArcGIS Onlinen organisaatioille tarjoamia mahdollisuuksia sekä uuden version parantuneita ominaisuuksia niin työasematyöskentelyssä kuin kuva-aineistojen käsittelyssä. Erityisesti kehittäjille suunnatussa puheenvuorossa keskityttiin uuden sukupolven ArcGIS Runtime -teknologiaan, jonka avulla voidaan luoda kevyitä, tehokkaita ja helposti käyttöönotettavia paikkatietosovelluksia sekä työasemaettä mobiiliympäristöön. Kumppaneille jaettiin tietoa myös Esri Finlandin paikkatietoanalyysipalveluista sekä koulutustarjonnasta. ■ 41 2/2012 Koulutusta Koulutusta täsmätarpeeseen Esrin kehittämien paikkatiedon keräys-, käsittely- ja hallintaohjelmien ominaisuuksien määrä paisuu versio versiolta ja kiihtyvällä tahdilla. ArcGIStuoteperheen kaikkien kikkojen osaaminen alkaa olla jo liki mahdotonta, samoin niiden kaikkien kouluttaminen. Entistä suurempi osa ohjelmien käyttäjistä tiedustelee meiltä täsmäkoulutusta tietyn liiketoimintaongelman ratkaisemiseen paikkatietomenetelmin. Järjestimme keväällä asiakkaillemme laajan kyselyn ohjelmien käytöstä ja koulutustarpeesta sekä uusia kursseja koskevista toiveista. Saimme esimerkiksi kuulla, että ArcGIS Online on terminä jo monelle tuttu, mutta sen tarjoamat uudet mahdollisuudet eivät. Monet käyttäjät tekevät tuulivoima- tai ympäristövaikutusten analyysejä, mutta onko heillä käytössään oikeat työkalut ja mahdollisimman optimoitu työnkulku? Haluamme koulutustarjonnallamme vastata kysyntään: koulutusta täsmätarpeeseen! Olemme luoneet uusia kursseja, jotka tarjoavat valmiita paikkatietoratkaisuja moniin liiketoimintaongelmiin. Kurssit on suunniteltu huomioimaan ennalta tunnistetut käyttäjien tarpeet, ja niissä käytetään tuttuja suomalaisia paikkatietoaineistoja. Näiden erikoiskurssien tehtävänä on tarjota tehtäväkohtaisia ratkaisuja, mihin kouluttaja pyrkii myös rohkaisemalla vuoropuheluun työvaiheista ja erilaisista kehitysmahdollisuuksista. Selvää koulutustarvetta tunnistettiin editoinnissa ja paikkatietokannan rakentamisessa koetuissa haasteissa. Niihin vastattiin luomalla uusi suomalainen Editointija paikkatietokannan rakentaminen -kurssi. Kevätkaudella ohjelmaan tuodaan myös ArcGIS 10.1 for Server -siirtymäkurssi. Se on suunnattu server-käyttäjille, jotka haluavat ottaa uuden version monet uudistukset tehokäyttöön tai vasta miettivät siirtymistä 10.1-versioon. ■ 42 Paikkatietoratkaisut Kurssi Online ja pilvipalvelut ArcGIS Online ja Esri Maps for Microsoft Office Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tiedon hyödyntämisestä ja jakamisesta karttojen avulla. Uudistunut ArcGIS Online on joko itsenäinen palvelu tai täydentävä osa ArcGIS-järjestelmää. Esri Maps for Microsoft Office on Esrin ja Microsoftin yhteistyössä kehittämä Office-tuotteiden karttalaajennus, joka mahdollistaa karttojen luomisen taulukkomuotoisesta datasta suoraan Excelissä sekä interaktiivisten karttojen upottamisen osaksi PowerPoint-esityksiä ja karttojen julkaisemisen ArcGIS Onlinessa. Vastaavasti ArcGIS Onlinen geospatiaalinen sisältö on otettavissa käyttöön Office-tuotteissa. Ympäristöala Paikkatietomenetelmät ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöalalla Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka tekevät työssään ympäristövaikutusten arviointeja tai toimivat ympäristöalalla asiantuntijoina ja haluavat oppia käyttämään paikkatietoa hyödyksi työssään. Kurssilla käydään läpi ympäristötoimialan paikkatietoon liittyviä analyysiesimerkkejä ja opetellaan ArcGIS for Desktop 10.1:n mahdollistamia visualisointimenetelmiä. Kurssin ohjelma painotetaan osallistujien toimialojen perusteella, jolloin voidaan ottaa huomioon myös näkökulmia sosiaalisten vaikutusten analysointiin tai vesistöihin liittyviin mallinnuksiin. Paikkatietotyökaluja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun ja tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten analysointia varten Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka työssään arvioivat alueiden soveltuvuutta tuulienergiantuotantoon tai arvioivat tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia. Kurssilla käydään läpi työvaiheet ja työkalut tuulivoiman paikkatietopohjaiseen analysointiin ArcGIS for Desktop -ohjelmalla. Kurssin painopiste on ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan mukaisten keskeisten vaikutusten paikkatietopohjaisessa arvioinnissa. Liikenneverkot ja logistiikka Logistiikan kulut alas – Logistiikkasuunnittelun erikoiskurssi Kurssi on tarkoitettu kuljetusten optimoinnista etua saaville logistiikka-alan yrityksille, kunnille, kaupungeille ja konsulteille, jotka käsittelevät hankkeissaan erilaisia kuljetusratkaisuja. Kurssilla opitaan suunnittelemaan eri sijaintien, alueiden ja reittien keskeisyyttä ja sopivuutta varastointiin ja kuljetukseen. Suunnittelussa käytetään nopeusluokiteltua tieverkkoa sekä logistiikkapalvelujen kysyntätekijöitä. Kurssilla harjoitellaan myös kuljetusten suunnittelua ja reitinoptimointia. Analyysit ja suunnitelmat saadaan paitsi numeerisena tietona ennen kaikkea informatiivisina ja näyttävinä sijainti- ja teemakarttoina. Verkostoanalyysit – Network Analyst tehokäyttöön Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat selvittää tieverkkoaineiston avulla kohteiden välisiä etäisyyksiä, kohteiden saavutettavuutta ajan tai matkan suhteen, tehdä yhden tai useamman ajoneuvon ajojärjestelysuunnittelua tai analysoida esimerkiksi myymäläverkoston kattavuutta. Kurssi esittelee verkostoanalyysien koko kirjon esitellen niistä saatavia hyötyjä monipuolisesti. Tapahtumia Imagery ja LAS 2/2012 Laserkeilausaineiston hyödyt tehokäyttöön Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat hyödyntää laserkeilausaineistoa tarkkojen korkeusmallien tekemiseen ja analysoida sitä. Kurssin aikana opetellaan mm. käsittelemään laserkeilausaineistoa, hyödyntämään LAS-työkaluja, tuottamaan Lidar-pohjainen korkeusmalli, jakamaan laserkeilausaineistoja ja suorittamaan laserkeilausaineistolle tehtäviä toimenpiteitä ja analyyseja. Kuva-aineistojen käsittely ja kuva-analyysit Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka työssään käsittelevät tai haluaisivat oppia käsittelemään ilma- ja satelliittikuva-aineistoja. Kurssilla opitaan hyödyntämään erilaisia kuva-aineistoja, käsittelemään ilma- ja satelliittikuvia, tuottamaan erilaisia kuva-analyysejä sekä jakamaan aineistoa hyödyntäen ArcGIS for Serveriä. Kurssin aikana käyttäjä tutustuu mm. Mosaic Datasetin, Image Analysis -ikkunan ja Image Classification -työkalujen monipuoliseen käyttöön. Demografisen paikka- Tilastoruuduista tehokkuutta tiedon jalostaminen päätöksentekoon Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka pyrkivät löytämään mahdollisimman hyvän sijainnin palvelulle suhteessa kysyntään. Ruututietokannasta voidaan luoda erityyppisiä kysyntää kuvaavia alueellisia tietoaineistoja, joihin oma liiketoiminta on mahdollista yhdistää sijainnin kautta. Kurssin aikana opitaan hyödyllisiä taitoja paikkatietoaineiston valmistelusta analysointia varten sekä monipuolisia paikkatietoanalyysimenetelmiä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Opittuja taitoja on mahdollista hyödyntää jatkossa myös muilla vastaavilla aineistoilla. ArcGIS kuntien työkaluna Kurssi on suunniteltu ratkomaan kuntien paikkatiedon käsittelyn haasteita ja tehostamaan GIS-työskentelyä. Kurssilla läpikäydään kuntien karttatiedon luomiseen, ylläpitoon ja hyödyntämiseen liittyviä tehtäviä sekä kuntien paikkatietoanalyysejä. Opittujen taitojen avulla käyttäjä kykenee ratkaisemaan esimerkiksi kantakarttaan liittyvät tehtävät suoraan ArcGIS-ohjelmasta löytyvillä työkaluilla. Paikkatietoaineiston muokkaaminen ja hallinta Palvelin-GIS Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen urssi on tarkoitettu kaikille paikkatietoaineistojen käyttäK jille, ylläpitäjille ja tuottajille. Kurssin ensimmäisenä päivänä editoidaan eli luodaan ja muokataan paikkatietoaineistoa monipuolisesti hyödyntäen Desktop 10.1 -ohjelman uusimpia toimintoja. Toisena päivänä suunnitellaan ja rakennetaan paikkatietokanta ja harjoitellaan aineiston ominaistietojen laadun varmistusta. Kolmas päivä perehdyttää edistyneisiin tekniikoihin, joiden avulla voidaan varmistaa myös geometrinen laatu ja luoda erilaisia esittämistekniikoita. Siirtyminen ArcGIS 10.1 for Server -käyttäjäksi Kurssi on suunnattu server-käyttäjille, jotka haluavat ottaa uuden version monet uudistukset tehokäyttöön tai vasta miettivät siirtymistä 10.1-versioon. Kurssi esittelee ArcGIS 10.1 for Server -tuotteen ominaisuudet keskittyen uudistuksiin. Kurssi pohjautuu englanninkieliseen Migrating to ArcGIS 10.1 for Server -kurssiin. Tarkemmat kurssikuvaukset: esri.fi/koulutus/kurssikuvaukset/ Kurssikalenteri: esri.fi/koulutus/kurssikalenteri/ Mikäli kurssikalenterista ei löydy organisaatiosi tarpeisiin sopivaa kurssia tai ajankohtaa, ota yhteyttä: [email protected] Tulevia tapahtumia Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2013 23.–24.1.2013 Royal at Crowne Plaza Helsinki Lisätietoja: esri.fi Esri Partner Conference 2013 23.–26.3.2013 Palm Springs, Kalifornia Esri Developer Summit 2013 25.–28.3.2013 Palm Springs, Kalifornia Esri International User Conference 2013 8.–12.7.2013 San Diego, Kalifornia Lisätietoja: esri.com/uc Esri Europe, Middle East and Africa (EMEA) User Conference 2013 23.–25.10.2013 München, Saksa Lisätietoja: esri.com/emeauc ■ 43 ArcGIS Online ArcGIS Online tarjoaa yhteisen alustan paikkatiedon löytämiseen, jakamiseen ja järjestämiseen sekä GIS-sovellusten rakentamiseen. • Täysin käyttövalmis - ei asennuksia, ei konfigurointia! • Tehokas, helppokäyttöinen ja turvallinen pilvipohjainen kartta-alusta. • Rakenna, julkaise, muokkaa, hallinnoi ja jaa aineistojasi ja sovelluksiasi pilvessä. • Jaa karttasi helposti web-sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja blogeissa. • Käytä mobiilisti - milloin tahansa, missä tahansa. Tervetuloa käyttämään täysin uudenlaista paikkatietojärjestelmää! Kokeile ilmaiseksi 30 päivän ajan: http://www.esri.com/software/arcgis/arcgisonline Käytä paikkatietojärjestelmää missä tahansa, milloin tahansa! Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo, FINLAND Puh. 0207 435 435 info@esri.fi, www.esri.fi
