Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014
Talvi 2013
Tässä lehdessä:
Uudet kiinteistöt, uutta taidetta
3
Sovittelijan ikimuistoinen syksy
4
Vason e-laskutus tuli
tarpeeseen
5
Turkuun mahtuu vielä
paljon uusia Vaso-koteja
6
Rivitalo Soinisen hiilijalanjälki
parhaiden kerrostalojen
luokkaa
6
Turku 5.12.2013
Viileämmässä kodissa
viihtyy paremmin
7
Tapetin valinta alkaa lattiasta
7
Vaso rukkaa kokouskalenterin
uusiksi
8
Kaksikymppinen Isotalo puuhaa
kylppäriremonttia
9
Puhdasta pintaa, uusia näkymiä 10
2
Vason Yhteistyöelimen Yten
kertomus vuodelta 2013
11
Tervetuloa uuteen kotiin
12
Yhteistyöelin 2014
12
Toimintasuunnitelma ja
talousarvio vuodelle 2014
13
Löytyykö pelastussuunnitelma
ja energiatodistus
18
Hinnasto yleisimmistä
laskutettavista toimenpiteistä
18
Luksusta ja lahoa
Azerbaidzhanista
19
Mummon konsteilla koti
puhdistuu joulukuntoon
20
Maltillista kustannusten
nousua odotettavissa
Asumiseen liittyvät kustannustekijät ovat
jatkaneet nousuaan useampia muita indeksejä nopeammin. Kehitys on tuttua jo monen
vuoden ajalta. Kun budjettia alettiin kesän
lopulla laatia, tiedettiin heinäkuun inflaatioksi 1,6 % ja kiinteistöjen ylläpitokustannusten indeksiksi 2,8 %.
Perusteellisen työn jälkeen päädyttiin
Vasossa 2,1 % keskimääräiseen käyttövastikkeiden korotukseen ensi maaliskuun
alussa. Rahassa se tekee 21 senttiä neliölle.
Korotusten vaihteluväli on nollasta 54 senttiin. Useassa kiinteistössä selviydytään ilman korotusta. Isompien korotusten taustalla on vaihteleva joukko syitä. Toteutettujen
korjaustoimien rahoittamista tai varautumista korjauksiin, valitettavan rahoitusalijäämän kirimistä tai muuta, kaikissa kuitenkin
perusteltuja syitä.
Käyttövastikkeille määräytymis- ja
jälkilaskelmat
Kohteiden talousarvioiden lisäksi laaditut
kohde- ja yhtiökohtaiset tiedot sisältävät
käyttövastikkeiden määräytymislaskelmat.
Ne toimitettiin jokaiseen Vaso-kotiin asukaskokouksen kutsun yhteydessä. Perinteiset
budjetit ovat myös kohdekohtaisilla sivuilla
netissä.
Tuoreen aso-lain ja valvontaviranomaisen
ARAn edellyttämät käyttövastikkeen määräytymislaskelmat ja keväällä tilinpäätöksen
yhteydessä laadittavat jälkilaskelmat kertovat perusteellisesti tekijät joita varten yhtiö
käyttövastikkeita tarvitsee ja käyttötarkoitukset, joihin vastikkeet on menneen vuoden
aikana käytetty. Toivottavasti niiden, varsin
monimutkaisten laskelmien kautta toteutuu valvovan viranomaisen tavoite varmistaa
aso-järjestelmän hallinnon läpinäkyvyys.
Jos jotakin asiaa emme ole kyenneet ymmärrettävästi avaamaan, olemme valmiita
sen esittämään jollakin paremmalla tavalla.
Uudisrakentaminen ei taida onnistua
Muutaman vuoden aikana vireillä olleet uudishankkeemme valmistuvat vuoden loppuun
mennessä. Uusia kohteita ei ole suunnittelussa. Strategiamme mukaisesti ja yhtiön
kehityksen eteenpäin viemiseksi tavoitteena
on ylläpitää myös vähäistä uudisrakentamista asiakkaiden muuttuvien asumistarpeiden
mukaisesti.
Valtion voimassa olevat aravarakentamisen
rahoitusehdot eivät suosi asumisoikeutta
tällä hetkellä. Kuntaan, jonne asoa halutaan tehdä, pitää rakentaa vastaava määrä
vuokra-asuntoja. Niiden rakentajia ei tällä
hetkellä juuri ole. Tästä syystä lienee hyvin hankalaa saada lähiaikoina aloituslupia
Turun seudulle uusia aso-kohteita varten.
Hyvillä paikoilla sijaitseville aso-asunnoille tuntuu olevan kysyntää. Uusiin moderneihin asuntoihin muuttavat asukkaat
ovat valmiita maksamaan myös hieman
kalliimpaa vastiketta.
Jaksottaisen kunnossapidon
toimenpiteitä
Syksyn asukaskokouksissa käsiteltiin kiinteistön PTS-hoitosuunnitelmat. Tähän pitkän
tähtäimen suunnitelmaan listattiin lähimpinä vuosina näköpiirissä olevat merkittävimmät kunnossapitotoimet ja remontit. PTS on
myös netissä kohteen sivuilla.
Kohteen PTS on tämän hetken näkemys
korjaustarpeista. Sitä päivitetään vuosittain
ja muutoksia varmaan tulee korjaustoimien
toteutusaikatauluun ja -järjestykseen.
Kiinteistöjen jaksottaisten kunnossapitotoimien määrä tulee lisääntymään talojen
ikääntyessä. Niitä on toki jo tehtykin. Korjaustarpeiden lisääntyessä tulemme laatimaan
ensi vuoden aikana ainakin vanhimmille kiinteistöillemme korjaussuunnitelman ja sille
rahoitusmallin.
Pekka Peltomäki
toimitusjohtaja
Uudet kiinteistöt,
uutta taidetta
Veistostaiteen nykypäivä näkyy hyvin Vason uusien kohteiden taideteoksissa. teräs ja alumiini ovat nyt suosittuja materiaaleja ja laserleikkauksella
metalliin saadaan tarkkoja muotoja. lapsiakin on tämän vuoden taiteessa
mietitty: metson munaa voi silitellä ja lehden taakse voi mennä piiloon.
Kuva: Kaisa Eisanen
Idean teokselle Suorajärvi sai luonnosta:
– Fyysisesti teos muistuttaa muodoltaan tammen lehtiä, jotka ovat kiinnittyneet oksaansa.
Lehdet muodostavat suojan, jonka alta voi
löytää levähdyspaikan tai lehtimajan.
Teokseen tuli reikiä, kun taiteilija tutki elävää
kasvin lehteä mikroskoopilla. – Lehdissä on
aukkoja joiden kautta hiilidioksidi kulkeutuu
sisään ja happi ulos, Suortajärvi selventää.
Laserleikattu ja vihreäksi maalattu terästeos
sopii mainiosti ilmastoystävällisen Vason
kohteen pihamaalle.
ratsu
Honka
Soininen
Metsola
Liedon Metsolan kohteen muuttopäivänä aika
moni löysi yllätyksen kahden rivitalon välistä,
koivujen juurelta. Metsoemo oli pyöräyttänyt
komean munan risupesän keskelle.
Metsolan veistos on lietolaisen Silja Selosen
käsialaa. Metso tuli taiteilijalle heti mieleen
paikan nimestä: – Ensin ajattelin tehdä vaappuilevan metson polun, sitten päätin tehdä
polun päähän vielä pesän, jossa on muna.
Metsola
Metson koipien jäljet ovat painautuneet
betonilaattojen pinnoille. Mosaiikilla kuorrutettu betonimuna kestää säätä hyvin ja
betonijalusta pitää sen paikallaan. Kun teoksen
valaistus saadaan valmiiksi, valo kimmeltää
kauniisti lasinpaloista.
Soininen
Ratsu
Lapset ovat luontevia kulttuurin ystäviä. Se
huomattiin kesällä Naantalin Soinisissa, jossa
Satu-Minna Suorajärven taideteos paljastettiin. Soinisten lapset oivalsivat, että kauniisti
kaartuva terästeos on mainio paikka istuskella
ja nauttia juhlan herkkuja.
Kaarinan Ratsun rivitalokohteen edustalle
nousi muutamia viikkoja sitten ylväs teräksinen veistos. Turkulaisen Mika Natrin suunnittelema Corten-teräksinen työ lähti heti
ruostumaan. Tämä oli tarkoitus, sillä teräksen
pintaan kehittyy oksidikerros sään vaikutuksesta. Lämpimän ruosteinen värisävy kehittyy
valmiiksi muutamassa vuodessa. Oksidikerros
antaa värisävyn lisäksi säänkestävän suojan
teräsmateriaalille.
Kaarinan teoksen muoto on pelkistetty. Tarkemmin katsoen kuitenkin huomaa, että teoksessa ei ole suoria kulmia, mistä teoksen nimi,
Off-Balance, juontuu. Teoksen ja sen yksityiskohtien harkittu vinous antaa minimalistiselle
veistokselle elävyyttä ja liikettä.
honka
Vason tämän vuoden ainut kerrostalokohde
valmistui loppukesällä Mälikkälään. Westparkin alueen kohteen nimi on Honka ja tämä
suomalaisille tuttu puu on teemana myös
taiteessa.
Tyylitelty puu ottaa talon asukkaita vastaan
pääsisäänkäynnin vieressä. Levy on perforoitua merialumiinia, jossa on hongan kuva.
Taustan punertava sävy kuultaa perforoinnin
läpi.
Alumiiniveistos nivoutuu mainiosti sisääntulon seinälle. Tämä ei ole ihan sattuma,
sillä työn on suunnitellut arkkitehti Pekka
Mäen työryhmä arkkitehtitoimisto Siggestä.
Samainen turkulaistoimisto suunnitteli myös
Hongan talon.
Lassi Lähteenmäki
3
70 tuli täyteen, mutta
puhelin pirisee ahkerasti
ja kokouksia piisaa.
Aila Harjanne ei hellitä.
Aila Harjanne äitinsä Annan sylissä.
Aila ja lapset.
Mikaelinkirkon juhlassa Aila Harjanne nappasi kainaloonsa poikansa Mikan lapset Rasmuksen ja Kian.
Sovittelijan ikimuistoinen syksy
aila harjanteella leveä hymy on noussut kasvoille tavallista useammin tänä syksynä. Ensin hän sai
kunnallisneuvoksen arvon, sen jälkeen oli aika koota ystävät ympärille 70-vuotispäivän kunniaksi.
Vason hallituksen turkulainen varapuheenjohtaja Aila Harjanne järjesti erään ystävänsä tavoin
syntymäpäiväkonsertin kirkossa. Mikaelinkirkon lokakuun kiitosjuhla oli monin tavoin läpileikkaus Harjanteen elämästä, työstä ja tavasta
hoitaa yhteisiä asioita.
Konsertissa soittanut Yläneen Pelimannit oli
muistutus siitä, mistä Aila on kotoisin. Soitto
alkoi Niittomiehen valssilla, vaikka Aila ei oikein
heinähommista pitänyt.
Kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja kansanedustaja Petteri Orpo korostivat puheissaan Harjanteen sovittelevaa tapaa hoitaa asioita ja sitä, että
hän on aina käytettävissä, kun kutsu käy.
– Uskomaton tunnelma, muistelee Aila Harjanne juhlien jälkeen. Konsertin tuotto ohjattiin
Mikaelin ystävien yhdistykselle, joka järjestää
monenlaista toimintaa vapaaehtoisvoimin.
Vahva itsetunto on lahja kotoa
Aila Harjanne muistelee kiitollisuudella lapsuuttaan Yläneellä. – Minuun luotettiin lapsena ja
siitä sain vahvan itsetunnon.
4
Kouluaikana hän oli Onni O. Pentin kaupassa
kesätöissä. Siitä oikeastaan alkoi Ailan ura
kauppiaana. Tätä työtä onkin riittänyt pitkään
useassa eri paikassa.
Härkämäen risteysasian jälkeen Harjanne
on pohtinut ja sorvannut monia muitakin kysymyksiä lukuisissa eri elimissä, mm. kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Aila Harjanteella on sovittelijan maine. Tämä
ominaisuus on Ailan mukaan kehittynyt juuri
kauppiaan työssä.
Harjanne poimi omaksi motokseen osuvan
lauseen eräästä johtamisen oppikirjasta:
Elämässä saa paljon aikaan, jos ei vaadi kiitosta.
politiikka tuli mukaan
härkämäessä
Harjanne noudattaa tätä ajatusta viljelemällä
hyviksi koettuja ideoita muille. Idea toteutuu
helpommin, jos mahdollisimman moni sisäistää
sen.
Kun Aila Harjanne oli kauppiaana Härkämäessä, alkoi ura poliitikkona. Kaikki lähti siitä, että
suunniteltiin uutta tietä Naantalista Raision
kautta Turkuun. Tähän Naantalin pikatiehen ei
aluksi suunniteltu lainkaan liittymää Härkämäen
kohdalle. Suikkilan, Jyrkkälän ja Härkämäen
asukkaat olivat ihmeissään. Piti saada muutos
suunnitelmiin. Harjanne tarttui tilaisuuteen ja
päätti lähteä vaikuttamaan.
Nyt kun Naantalin pikatietä kulkee, jokainen
huomaa, miten tärkeä liittymä on, kun kaarrutaan sataman suuntaan tai Länsikeskukseen päin.
asumisoikeus on loistojuttu senioreille
Harjanne on toiminut Vason hallituksessa
pitkään mm. puheenjohtajana. Nyt hän on hallituksen varapuheenjohtaja.
Harjanne pitää asumisoikeusmuotoa erinomaisena varsinkin senioreille. – Kun myy omistusasunnon pois ja ryhtyy vasolaiseksi, jää rahaa palvelujen käyttämiseen, esimerkiksi matkustamiseen.
Vasossa omistamisen edut saa pienellä rahalla.
Lassi Lähteenmäki
E-laskuun siirtyminen
on sujunut Vasossa ilman
ongelmia, iloitsee Vason
kirjanpitäjä Irina Kurkela.
Suoraveloitus: poistuva järjestelmä, jossa
valtuutettiin pankki maksamaan esim. käyttövastikelasku suoraan omalta tililtä Vason
tilille.
E-lasku: omassa pankkiohjelmassasi voit
ohjata laskusi netin kautta tuleviksi, voit
valita joko automaattisen maksun tai
hyväksyt laskun ennen maksua, pankkiohjelman vakiokäyttäjille suoraveloitus muuttuu
tammikuussa automaattisesti e-laskuksi.
e-laskutus tuli tarpeeseen
Vason toimistossa ollaan tyytyväisiä siihen, että iso joukko vasolaisia on jo siirtynyt e-laskun
käyttäjiksi. E-laskujärjestelmä tuli
Vasoon lokakuussa.
Rahaliikenteessä eletään Suomessa muutosten
aikaa. Vanha tuttu suoraveloituspalvelu päättyy lakimuutoksen myötä tammikuun lopussa.
Elektronisesta eli e-laskusta on tulossa sen korvaaja, mutta muitakin vaihtoehtoja on tarjolla.
Vason asukkaiden suoraveloituksessa aiemmin
olleet käyttövastikkeet tai vuokrat muuttuvat helmikuun 2014 alusta joko e-laskuksi tai
suoramaksuksi.
Jos maksaja ei ole käyttänyt verkkopankkia
viimeisen kolmen kuukauden aikana, suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Tässä suoramaksussa Vaso lähettää maksutiedot asukkaalle
hyvissä ajoin. Laskussa on tieto siitä, että pankki
maksaa laskun asiakkaan tililtä automaattisesti
eräpäivänä.
Säännöllisesti verkkopankkia käyttävillä suoraveloitus muuttuu e-laskuksi. E-lasku toimitetaan
suoraan verkkopankkiin, jossa pankki maksaa
sen automaattisesti asiakkaan tililtä. Asiakas
voi silti verkkopankin kautta muuttaa eräpäivää. Halutessaan asiakkaalle voidaan ilmoittaa
sähköpostilla tai tekstiviestillä, koska lasku
menee maksuun.
E-lasku tai suoramaksu tulevat käyttöön automaattisesti, eikä asiakkaan tarvitse ryhtyä sen
johdosta toimenpiteisiin. Mikäli asiakas haluaa
jatkossa laskunsa paperiversiona postin kautta, pitää hänen irtisanoa pankin suoraveloitusvaltuutus tämän vuoden loppuun mennessä.
Muista merkitä isännöitsijä oikein
Vason kirjanpitäjä Irina Kurkela pitää e-laskua
kätevänä vaihtoehtona. Siinä ei ole pelkona,
että lasku katoaa vahingossa paperinkeräykseen.
Lasku pysyy pankin tiedostoissa ja sitä on
helppo verkkopankinkin kautta muuttaa.
Suoramaksu: jos et käytä aktiivisesti pankkiohjelmaa, suoraveloituslasku muuttuu helmikuussa automaattisesti suoramaksuksi.
E-laskutus tuli Vasolla mahdolliseksi lokakuun
alussa ja sen otti moni asukas käyttöön välittömästi. Nyt e-laskutuksen piirissä on jo muutamia satoja Vason asiakkaita.
Yhdessä kohtaa e-laskuun siirtymisessä kannattaa olla Kurkelan mukaan aika tarkka. Laskussa
pitää valita juuri se isännöitsijä, joka omaa
kohdetta hallinnoi. Rauhankatu 4 tarkoittaa
Vason omaa isännöintiä, V-S Isännöintitalo Oy
on se toinen vaihtoehto.
E-laskuun siirtyminen on sujunut Vasossa ilman
ongelmia, sanoo Irina Kurkela. Asiakkaan lisäksi
e-laskutus hyödyttää myös laskun lähettäjää, eli
Vasoa. E-laskuttaminen on vaivatonta ja paperia
säästyy.
Lisätietoja palvelumuutoksesta saa omasta
pankista tai Vasosta numerosta 274 7026 tai
V-S Isännöintitalosta numerosta 020 722 9937.
Lassi Lähteenmäki
5
Vason hallitukseen vuosi sitten valittu henry toivari
haluaa Vason laajenevan edelleen. uusia taloja olisi
hänen mielestä paikallaan rakentaa esimerkiksi
hirvensaloon ja kakskertaan.
u
u
t
h
a
m
n
u
u
k
Tur
vielä paljon uusia Vaso-koteja
Henry Toivari kävi syntymässä Heidekenillä
vapunpäivänä 1950. Sosialidemokraatille ja
ammattiyhdistysaktiiville tämä syntymäpäivä
sopii mainiosti. Nykyisin Toivari istuu Heidekenin naapuritalossa, TuTon toiminnanjohtajan
pallilla Sepänkadun varrella.
Toivari johtaa TUL:n Varsinais-Suomen piiriä
sekä Turun seuraparlamenttia. Turun Puhelintyöntekijät -yhdistyksen johdossa hän ehti olla
pari vuosikymmentä.
20 vuotta Turun kaupunginvaltuustossa istunut
Toivari oli pitkään opetuslautakunnassa ja sen
puheenjohtajanakin kaksi kautta. Nyt hän on jäsenenä kaupungin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa. Tämä luottamustehtävä sopii Toivarin
mukaan mainiosti asumisoikeusyhtiön hallituspaikan kanssa.
Vaso perehdyttää uudet jäsenet hyvin
Ensimmäisen Vaso-vuoden aikana Toivari on
saanut paljon uutta tietoa asumisoikeusasumisesta sekä rakentamisesta ja korjaamisesta.
– Uuden oppiminen virkistää ja remonttitieto
hyödyttää myös kotona, sanoo omakotitalossa
Katariinanlaaksossa asuva Toivari.
Toivari löytää Vason toiminnasta paljon plussia. Pienellä rahalla saa hyvän asumismuodon.
Vason kohteet ovat lisäksi hyvillä ja viihtyisillä
paikoilla. Vason hallintoa hän pitää tehokkaana.
Toivari on ensimmäisen hallitusvuoden aikana ehtinyt nähdä useamman uuden kohteen
syntymistä. Kohteita on Toivarin mielestä syytä jatkossakin rakentaa, sillä asumisoikeus on
houkutteleva asumismuoto kaikkina aikoina. – Esimerkiksi nyt taantuman aikana moni
pelkää ostaa kallista omistusasuntoa ja valitsee
siksi asumisoikeusasunnon.
Remontoiminen on TuTon toiminnanjohtajalle
Henry Toivarille tuttua puuhaa. Urheiluseuran
toimitilat uudistettiin hiljattain hyvään kuntoon.
Vason yhdeksänjäseninen hallitus nimetään
kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sen puheenjohtajana toimii Henrik Elfving. Hallituksen jäsenet
ja varajäsenet edustavat osakaskuntia eli Turkua,
Raisiota, Lietoa, Naantalia tai Kaarinaa. Hallituksessa on myös kaksi asukkaiden nimeämää
jäsentä sekä yksi kolmesta varajäsenestä.
Lassi Lähteenmäki
Rivitalo Soinisen hiilijalanjälki parhaiden kerrostalojen luokkaa
Energiataloudessa passiivitaloksi suunniteltu
pari- ja rivitalokiinteistö Soinisen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on laskettu. Kohde osallistui
Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailuun. Soinisen asunnot valmistuivat kahdessa
osassa, joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013.
Soinisemme kannalta kilpailu ei ollut aivan reilu.
Kymmenen erillisen rakennuksen kiinteistön
ja kompaktin kerrostalon vertailussa lähdettiin
reilusti takamatkalta. Kilpailuun myös päästiin
vähän mutkan kautta, sillä Soinisessa on yksi
luhtitalo, 2h+k+s-asuntoja kahdessa kerroksessa,
joka rakennuspykälien mukaan on kerrostalo.
Kisassa Soininen pärjäsi hyvin, vaikka ei palkintosijoille noussutkaan. Kerrostalojen joukossa
taloryhmämme sijoittui koko elinkaaren ajalle
lasketussa hiilijalanjäljessä ryhmän keskivaiheille.
Kaikilla osallistujilla oli kunnianhimoisia tavoitteita. Seitsemän kilpailukohdetta oli vähintään
passiivitaloja, parhaimmillaan nollaenergiatasoa.
Elinkaari on laskelmissa 50 vuotta.
6
Soinisen hiilijalanjälki asuttavia neliöitä kohti
on 37 kg CO2e/hum2/vuosi. Vastaava luku on
28 kg kun se lasketaan bruttoalaa kohden. Silloin
laskennassa on mukana myös talojen ulkoseinät.
Passiivitalokiinteistö Soinisen elinkaaren
aikainen hiilijalanjäljen jakautuminen
Kilpailun järjesti Rakennusteollisuus RT yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa.
Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastasi Bionova
Consulting. Kilpailuun ilmoitettiin kymmenen
hanketta ja tulos julkistettiin lokakuun lopussa.
Vaso/Soininen -elinkaaren hiilijalanjälki on 37 kg/huon.m2/vuosi.
Tulos oli kilpailun keskiluokkaa, mutta kerrostalojen joukossa hyvä.
Lattian ja seinätapetin
yhteensopivuus on syytä
tarkistaa omin silmin,
toteavat Karoliina
Allen (vas.) ja Johanna
Koivuniemi ATV:ltä.
Viileämmässä
kodissa viihtyy
paremmin
pakkasten myötä kodin sisälämpötilan trimmaus alkaa olla ajankohtainen kysymys. kun laskee
huoneen lämpöä asteella, lämmityskulut pienenevät viisi prosenttia. Yhden asteen lämmön
pudotukseen tottuu viikossa.
Sisäilmatutkimusten mukaan suurin osa
ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen lämpö on keskimäärin 21 astetta. Silti
monella on tapana säätää koti 25 asteen
nurkille.
Kun lämmön laskee 21 asteeseen, asumisviihtyvyys, vireys ja ilman laatu kohenevat. Lisäksi talvikaudelle tyypillinen ilman
kuivuuden tunne vähenee.
Jos yli 20 asteen lämmössä ilma tuntuu viileältä, se voi johtua vedosta. Kylmää ilmaa
voi puhaltaa sisälle ikkunoiden tai ovien
raoista. Tiivisteiden tarkistaminen ja tarvittaessa niiden uusiminen on tähän vaivaan
helppo ja nopea lääke.
Tärkeää on katsoa, ettei pattereiden edessä
ole verhoja. Jos sohva on kiinni patterissa,
lämpö ei pääse leviämään huoneeseen
riittävän tehokkaasti.
Lämmön saa laskettua sopivalle tasolle termostaattia säätämällä. Ikkunoita tai ovia ei
kannata avata pitkäksi aikaa. Sisään tulviva
kylmä ilma lämmittää pattereita entisestään ja energiaa karkaa harakoille.
ilmanvaihto päällä ja
raitisilmakanavat auki
Ilmastoinnin pitää olla päällä ja ilman
pitää kiertää asunnossa. Liesituulettimesta
asetettavan ilmanvaihdon tulee olla vähintään nopeudella yksi mielellään kakkosella
jatkuvasti. Isommat nopeudet otetaan käyttöön ruokaa laitettaessa tai suihkun jälkeen
märkätilan kuivattamiseksi.
Asunnon korvausilmaventtiilit johtavat
raikkaan ulkoilman asuntoon. Ne on
pidettävä vähintään minimiraolla kaikkina vuodenaikoina. Nojatuolin voit joutua siirtämään vedon takia venttiilin alta
pakkaskaudeksi toiseen paikkaan.
Jatkuvasti minimillä pyörivä ilmastointi
ja umpeen teipatut korvausilmaventtiilit
pilaavat asunnon sisäilman ja asukkaan
terveyden sekä vaurioittavat asuntoa. Kun
asuntoon astutaan ulkoa sisään, pitää huoneilman tuntua nenässä raikkaalta.
Lassi Lähteenmäki
Tapetin valinta alkaa lattiasta
kodin seinän sävyn uudistamisessa kannattaa luottaa asiantuntijaan.
Ei ole kovinkaan kiva katsella tapettia, joka ei sittenkään istu ympäristöön.
– Lattiasta on hyvä aloittaa seinäpintojen suunnittelu, sanoo ATV:n sisustusneuvoja Karoliina
Allen. Lattia kulkee yleensä huoneesta toiseen
samanvärisenä ja se on syytä ottaa huomioon
seinän pintojen väriä valittaessa.
Valon väri vaikuttaa siihen, miltä tapetti näyttää.
Johanna Koivuniemen mukaan valostudio auttaa tässä pulmassa. Nappia painamalla tilan valo
muuttuu päivänvalosta hehkulampun lämpöön
ja sille välille.
Vason kohteissa harmaa muovimatto on paljolti
väistynyt laminaatin tieltä. Nyt laminaattikin on
alkanut muuttaa väriään. – Harmaa on nyt suosittu laminaatin väri, sanoo ATV:n tapettiosaston vastaava Johanna Koivuniemi.
Tapettipeili on aika näppärä keksintö varsinkin
silloin, kun asiakas jää pohtimaan, miltä tapettirulla näyttäisi isolle seinälle levitettynä. Peili
monistaa tapetin kuvan leveyssuunnassa, jolloin
eteen avautuu seinän levyinen tapettipinta.
Tapeteissa kuviot ovat pienentyneet ja graafiset
tapetit kasvattavat suosiotaan. Harmaa ja vaalea
ovat nousussa, mutta tummakin käy kaupaksi.
– Tehosteseinä ei ole enää niin suosittu sisustusidea kuin ennen, ATV:n asiantuntijat sanovat.
Sävytetty huone näkyy ruudulta
Maalia tai tapettia?
Seinään saa helposti uutta sävyä joko maalaamalla tai tapetoimalla. Kummallakin ehostustavalla on kannattajansa. Uudistaloissa enimmäkseen maalataan seinät, saneerauskohteissa
suositaan enemmän tapettia, pohtii Koivuniemi.
Tapetin yksi hyvä ominaisuus on se, että sillä saa
huoneen kaiun pienenemään. – Jos lattia on kovapintaista laminaattia, pehmeäpintainen seinä
vaimentaa ääntä mukavasti, Koivuniemi jatkaa.
oikea sävy ei löydy ihan hetkessä
Oikean tapetin löytäminen vaatii aikaa. Kiireellä
tehty päätös voi olla katastrofi. Perinteinen tapa
on avata tapettirulla ja katsella sitä hartaasti.
Aika hyvä tapa on tuoda sen rinnalle kotona
olevia pintoja. ATV:llä on esimerkiksi esillä niitä samoja laminaatteja, joita on istutettu Vason
asuntojen lattioihin.
Jos tapettipeilistä tai valostudiosta ei ole apua,
voidaan ottaa tietokoneohjelma käyttöön.
ATV:llä on ollut vuoden verran käytössä
tietokoneohjelma, joka maalaa halutun tapetin
virtuaalihuoneen seinälle.
– Tällaista ohjelmaa ja sen 3D-kuvia käytetään
yleensä kylpyhuoneiden pinnoittamisessa, mutta käy se muihinkin huoneisiin, sanoo Karoliina
Allen. Oman mielitapetin liimaaminen virtuaalihuoneeseen ei ole ilmaista palvelua, mutta
kustannuksen voi saada nollattua, kun hankkii
tarvittavat tapetit liikkeestä.
Ihan niin pitkälle ei kannata mennä, että hankkii
seinätapetit netistä. Väri ei ole oman tietokoneen
ruudulla välttämättä ollenkaan sellainen, kuin se
on nettimyyjän rullassa.
Satakunnantien varressa sijaitseva ATV on
Vason Vihreän kortin yhteistyöyritys.
Lassi Lähteenmäki
7
Vaso rukkaa kokouskalenterin uusiksi
asukasdemokratian kehittäminen
on ensi vuoden teemana Vasossa.
Syksy on vilkasta aikaa Vason asukastoimikunnilla. Tärkeitä asioita on käsiteltävänä, mutta aina
ei tahdo löytää päivää, jolloin toimistosta isännöinnin saisi kokouksiin mukaan. Vasolla on
yli sata kohdetta ja asukastoimikuntien syksyn
kokoukset pidetään kaikki lyhyen ajan sisällä.
Vaikka samalle illalle laitetaan useampi kokous,
tunnit ja päivät tahtovat loppua kesken. Jotta
kokoukset voitaisiin pitää yksilöllisesti ja kiinteistökohtaisesti, pitää kalenteria rytmittää uudella
tavalla.
Vason hallitus ja yhteistoimintaelin Yte ovat päättäneet selvittää, miten asukasdemokratiaa voitaisiin parantaa rytmittämällä kokouksia paremmin.
Samalla pohditaan, miten saataisiin asukkaat
isommalla joukolla mukaan vaikuttamaan.
Työryhmä pohtii kysymystä ensi vuonna.
kohtauspaikka grillillä ja
postia laatikkoon
Raision Uunilinnun kohteen asukastoimikuntaa
johtava Esa Kankaristo on tyytyväinen Vason
tapaan viestiä asioita.
– Tietoa tulee toimistosta ja jos se koskettaa
asukkaita, kopsaan sen ja laitan jokaisen asukkaan
postilaatikkoon, selventää Kankaristo.
8
Uunilinnun oman väen kesken tieto kulkee sujuvasti. Kohde on pieni ja pihalla kohdatessa tulee
tarinoitua asiat asukkaiden kanssa. – Oikeastaan
jokaisessa kohteessa pitäisi olla grillikatos tai joku
muu luonteva paikka, missä kaikki kohtaavat ja
tieto kulkee, Kankaristo tuumii.
Suurissa kohteissa tieto ei välttämättä kulje yhtä
sujuvasti, kuin Kallastenkadun varrella Raision
Tikanmaalla.
Vaso-kokous on tärkeä
vaikuttamispaikka
Asukkaan ääntä kuunnellaan Vasossa monella
tavalla. Kohteiden asukaskokoukset valitsevat
asukastoimikunnan. Vason hallituksessa istuu
asukkaiden edustajia. Lisäksi asukkaat nimeävät
valvojan yhtiöön. Yte eli yhteistyöelin on asukkaiden linkki Vasoon.
Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on
kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous. Sinne kutsutaan edustaja jokaisesta kohteesta. Vasokokous käsittelee mm. talousarviota ja tilinpäätöstä sekä valitsee valvojan ja jäsenet Yteen.
Marraskuussa pidetyssä syksyn Vaso-kokouksessa
oli edustettuna kolmannes Vason kohteista.
käyttövastike nousee maltillisesti
Hallintopäällikkö Teija Lammisen Vaso-kokouksessa esittelemä talousarvioehdotus lupaa korotusta käyttövastikkeisiin. Noin kahden prosentin
korotus on maltillinen, sillä kallistuva energia,
Postilaatikkoon pudotettu kirje on hyvä tapa tiedottaa. Se tulee luettua. Näin sanoo Raision Uunilinnun asukastoimikuntaa johtava Esa Kankaristo.
vesi- ja jätevesimaksujen nousu ja verotuksen
kiristyminen nostavat kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia ensi vuonna yleisesti 3–4 prosenttia.
Monissa muissa isoissa yhtiöissä vuokrat ja vastikkeet nousevat Lammisen mukaan enemmänkin, kuin Vasossa.
Lamminen suosittelee maksun perimistä kohteiden autopaikoista. Vason linjauksen mukaan
avopaikan kuukausihinta on 10 euroa ja katoksen
alla 25 euroa. Kun pysäköintiruutu tulee maksulliseksi, parkkialue on tehokkaammassa käytössä.
Samalla korotuspaineet vastikkeen kasvattamiseen pienenevät.
Vasolle tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen
vahvan rakentamisen aikaa. Tämän vuoden aikana valmistuu neljä uutta kohdetta. Rakentamisen tahdin määrää valtion rahoitusjärjestelmän
rytmi. Kun vuosi 2014 alkaa, rakentamisrintamalla on hiljaista. Vaso silti etsii jatkuvasti hyviä
tontteja uusille kohteille ja tavoittelee matillista
uudisrakentamista.
– Uusille kodeille näyttäisi olevan kysyntää, sillä
Vaso-asuntojen kysyntä on viime kuukausina
kasvanut, sanoi toimitusjohtaja Pekka Peltomäki
Vaso-kokouksen väelle.
Lassi Lähteenmäki
Isotalon juhlaan osallistui
iso joukko vasolaisia.
Isotalon asuntojen kylpyhuoneiden korjaustarve
puhutti asukastoimikunnan väkeä marraskuussa.
Poistettavien muovimattojen tilalle tulee laatoitus.
20 vuotta takana. Sen kunniaksi Isotalon juhlassa
kilistelivät asukastoimikunnan puheenjohtaja Jukka
Harjamäki ja Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.
Rastitehtävän yhteydessä tuli samalla nähtyä Isotalon
kohteen pihakäytävät, leikkipaikat ja vehreä luonto.
KAKSIKYMPPINEN ISOTALO PUUHAA KYLPPÄRIREMONTTIA
Viihtyisän isotalon väki kerääntyi kesällä juhlimaan kohteensa 20-vuotista taivalta.
Syksyn kuntoselvitys paljasti, että ikä on syönyt kylpyhuoneiden kuntoa.
Elokuun aurinko lämmitti lempeästi Vason
Isotalon kohteen metsikköä. Grilli viritettiin
tirisemään 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Kakkukahvijonon ensimmäisiksi kutsuttiin Isotalon
alkuperäiset asukkaat. Rastitehtävä johdatteli
juhlaväen ratkomaan kysymyksiä eri puolilla
tonttia. Talon asukkaiden hymy oli herkässä
koko juhlapäivän ajan.
Juhlan aikana puheeksi nousi mm. upea metsikkö
ja sen grillipaikka. Isotalon rivitalot kaartuvat
metsikön ympärille, joten paikka on turvallisesti
omalla maalla ja sopivasti suojassa. Lapsille on
rakennettu metsikköön kaksi leikkipaikkaa.
Metsikköä on hoidettu herkällä kädellä.
Tikoille on jätetty lahopuita paukuteltaviksi ja
muurahaisilla on rauha kulkea mustikkamaalta
kotikeolle.
Grillipaikka ja sen pöytäryhmä ovat tasaisella
paikalla, mutta aina ei ole ollut näin. Asukastoimikuntaa johtava Jukka Harjamäki osoittelee paikkoja, joihin on vuosien mittaan
kipattu kymmeniä kottikärryllisiä multaa sekä
täytemaata ja joista suurimmat kivet on vieritelty muualle. Kahdessakymmenessä vuodessa
yhteiset alueet on saatu toiminnallisiksi ja
lisäämään viihtyvyyttä.
Isotalon 28 asunnon kohde on Pansiossa.
Kaupunginosa ei ole maineeltaan niitä par-
haimpia, mutta Isotalon tontti on osoittautunut
rauhalliseksi. Tätä korostivat juhlapuheissa
Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ja Yteä
johtava Tapio Kaihtela.
Syntymäpäiväsankari syyniin
Isotalon kohde on Vason vanhimpia. Kun
20 vuotta tuli kesällä täyteen, päätettiin talon
kunto katsastaa. Kylpyhuoneissa elämän jälki
näkyy selvimmin.
– Kylppäreiden muovimatot pitää uusia ainakin kymmenessä asunnossa, selvitti isännöitsijä
Jari Kauppi Isotalon asukastoimikunnan marraskuun kokouksessa. Vähemmän revenneitä
mattoja löytyi muistakin asunnoista. Muuten
Isotalo näyttää olevan kohtalaisessa kunnossa.
Asukkaiden kanssa katsotaan, mitä pitäisi laitaa
kuntoon. Samalla arvioidaan vuosittain, pitääkö aiempaa suunnitelmaa muuttaa tai korjaustarpeita nopeuttaa. Suunnitelma ulottuu viiden
vuoden päähän.
Yleensä korjattavaa on löytynyt piha-aidoista ja
ulkovarastoista. Maalipensseliä on kaivattu
talojen ulkoseiniin ja parvekkeille. Vanhimmissa
kohteissa sammal tarttuu kattotiiliin.
PT-suunnitelmiin
kytkeytyy
jaksoittaisen
kunnossapidon ohjelma. Kun kohteiden
korjaustarpeet tiedetään ja korjausaikataulu on
laadittu, alkaa korjaustarpeen hinta hahmottua
koko Vason osalta.
Enemmän suunnittelua ja
ennakointi kunnostuksiin
Kunnostusten kokonaishinta on tärkeä tietää,
sillä kaikkea kunnostusta ei saada toteutettua
kohteiden korjausvarausten turvin. Peruskorjauksen mitat täyttäviin korjauksiin voidaan
anoa valtion peruskorjauslainaa. Anottavissa voi
olla myös valtion energia- tai muita avustuksia. Rahoituksenkin järjestelyä varten tarvitaan
aikanaan toteutettavat työsuunnitelmat ja niille
kustannusarviot.
Isotalon asukastoimikunnalle esitettiin korjaustarpeet pitkän tähtäimen suunnitelmana.
Tällaisia PT-suunnitelmia tehdään ja käsitellään
jatkossa kaikissa Vason kohteissa, sanoo Vason
kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
Pitkän tähtäimen suunnitelman ja jaksoittaisen
kunnossapidon pitäisi johtaa siihen, että
korjaustarpeet ja niiden kustannukset eivät tule
yllättäen.
Lassi Lähteenmäki
– Loppuvuoden aikana on tarkoitus mitata
kosteudet ja arvioida tarkemmin remontin
tarve, Kauppi jatkaa. Arvioinnin jälkeen on
aikataulun vuoro.
9
Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä.
a
a
t
in
p
a
t
s
a
d
h
u
P
uusia näkymiä
Vasolla on ollut uudistuotannossa vauhti päällä. Westparkin kerrostalo
tuli valmiiksi syyskuun lopulla. liedon Metsolan rivitalokohde otti
uudet asukkaat vastaan kuukautta myöhemmin. joulukuussa on
muuton aika kaarinan ratsussa.
Kolmen kiinteistön valmistuminen samana syksynä ei ollut Vason alkuperäinen tarkoitus. Aikaa
piti olla selvästi enemmän talojen välillä. Valtion
asuntotuotantomäärärahojen jako kuitenkin
päätetään toisaalla. Päätöksenteko oli aikanaan
jumissa usean kuukauden ajan ja syntynyt suma
purkautui kerralla.
Päivi ja Jussi Oksanen pääsivät tutustumaan
Westparkin Hongan uuteen kerrostalokotiinsa
jo kesällä. Katse viipyi parvekkeelta avautuvassa
maisemassa pitkään. Länsikeskuksen marketit
häämöttävät pohjoisessa, idän suunnalla on lisää
palveluja vehreiden lehtipuiden seassa. Talon länsipuolella avautuu viihtyisä metsä.
Päivi ja Jussi ovat aika tyypillisiä Westparkin
Hongan asukkaita. Moni muukin oli päättänyt vaihtaa omakotitalon helppohoitoisempaan
kerrostaloasuntoon, kun eläkevuodet alkavat olla
houkuttelevan lähellä.
On oikeastaan ihan järkevää siirtyä omistusasunnosta asumisoikeuteen, sillä vaihdossa jää käteen
iso nippu käyttörahaa eläkevuosien rientoja ajatellen. Joku matkustelee, toinen laittaa kesämökin
kuntoon. Toteuttamiskelpoisia haaveita piisaa.
Hongan muuttopäivä oli vilkas. Hyvällä ajoituksella muuttoauton sai oven eteen kertaheitolla.
leuto syksy sai Metsolan
nurmen vihertämään
Metsolan rivitalokohteen piha oli vielä syyskuussa
aikamoisessa myllerryksessä. Muuttopäivänä lokakuun viimeisenä päivänä työ oli valmis. Leudon
lokakuun lopun takia nurmi ehti vihertyä rivitalojen pihoilla ja kasvu jatkui marraskuussa.
Satu Kallio oli ensimmäisten joukossa, kun avaimia luovutettiin. Muuttopäivänä oli mööpeleissä
sovittelemista, sillä Metsolan koti on vähän pienempi kuin perheen edellinen asunto.
Kaarinan Ratsu on muuttovalmis tässä kuussa.
Kallion perhe muutti Lietoon Marttilasta. Kun
mieleistä omakotitaloa ei löytynyt, perhe päätyi
Metsolan rivitaloasuntoon. – Koulu on ihan lähellä, perusteli päätöstä Satu Kallio. Perheen tyttö on
kuusivuotias ja hän pääsee kätevästi kävelemään
koulun eskariin.
– Leikkikenttä on myös mainiosti olohuoneen
ikkunan takana, kiittelee Satu.
Uusi asunto näyttää hyvältä ja Kallion perhe pääsi
osallistumaan asunnon pintavalintoihin. Lattiaan
tuli perheen toivomuksesta vaalea laminaatti. Varsinkin näin pimeänä aikana se antaa asuntoon
mukavasti valoa.
Satu Kallio tulee uuden kohteen väelle nopeasti
tutuksi. Hänet nimittäin valittiin kohteen asukastoimikunnan puheenjohtajaksi.
Lassi Lähteenmäki
10
Westparkin Hongan uudet asukkaat kokoontuivat jo
kesällä pohtimaan yhteisiä pelisääntöjä.
Sänkyjä, kaappeja, tuoleja, pöytiä... Kaikki pitäisi
sopia sisälle, pohtii Liedon Metsolaan perheineen
muuttanut Satu Kallio.
Vason Yhteistyöelimen Yten kertomus vuodelta
Ytessä on kolme toimikuntaa
Työvaliokunta, joka toimii varsinaisen Yte kokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja on
Yten puheenjohtaja.
Vaso-asumisen kehittämistyöryhmää vetää
Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm.
läpi kaikkien uusien Vaso-kohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi.
Tänä ja viime vuonna on valmistunut ja valmistuu näitä kohteita.
Inforyhmää vetää Ari Pikkarainen. Inforyhmän
päätehtävä on toimittaa Kotivaso-lehti kaksi
kertaa vuodessa yhdessä ammattitoimittajan
kanssa.
Yte on kokoontunut kuusi kertaa vuonna 2013
ja kokoontuu vielä kerran. Yteen kuuluu Vasokokouksen valitsemana 16 varsinaista jäsentä ja
neljä varajäsentä. Kokouksiin osallistuu myös
yhtiön toimitusjohtaja, hallintopäällikkö ja myös
Vaso-kokouksessa valittu valvoja. Myös Vason
hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksessa on
mukana 13–16 henkilöä.
Yte käy läpi tehtävänantonsa mukaisesti kaikki
asukkaiden kannalta tärkeät asiat Vasossa. Päätökset sitten sellaisenaan voivat toimia ohjeena
isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden tai
asukkaitten toimintaa. Osa asioista voi olla sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen tai
yhtiön hallituksen kantaa.
2013
Yte on hyväksynyt ensi vuoden tavoitteeksi
päivän kestävän Yte-seminaarin pitämisestä.
Sinne yhtenä tavoitteena pitää olla asukasdemokratiatoiminnan parantaminen etenkin niissä
yksiköissä joissa esim. asukastoimikuntaa ei
saada valittua.
Yte on hyväksynyt yksityisten parkkiyhtiöitten palvelusten käyttämisen niissä yksiköissä ja
tilanteissa joissa autoja ei ole pysäköity siihen
varatuille ja merkityille paikoille.
Yten puheenjohtajana katson että Yte saa ja
on saanut kaikki haluamansa ja paragrafien
määräämät tiedot. Vason johto ja toimisto ovat
aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja katson
että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja
kustannustehokkaasti.
Eduskunta on valmistelemassa muutosta asumisoikeuslakiin, joka on osa kohtuuhintaisen
asumisen varmistamisen lakipakettia. Tämän
lakimuutoksen tavoitteet ovat oikeat, kun halutaan varmistaa asumisen kohtuulliset kustannukset. Yte on seurannut yhdessä yhtiön kanssa
lainvalmistelua. Vaso ja aso-yhtiöiden yhteisorganisaatio SAY ry ovat antaneet lausunnot siitä.
Lausunnoissa arvostellaan liian monimutkaiseen tietojen esittämiseen johtavia uusia pykäliä.
Asukkaille on tärkeätä, että käyttövastikkeisiin
ja yhtiön talouteen liittyvät oleelliset tiedot esitetään oikein ja tiivistetyssä muodossa.
Kuten tämänkin kokouksen kokouskutsusta käy
ilmi, Vaso-kokous valitsee Yten puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan ja erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason
asumisyksiköitä ja näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä
Yten jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä
Yten kokouksessa. Yte ei kuitenkaan käsittele
yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka
pitää hoitaa isännöitsijän tai Vason toimiston
kanssa.
Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaitten yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on
linjannut että jonkinmuotoiselle yhteistyölle on
tarvetta.
Turussa 14.11.2013
Tapio Kaihtela
Vason yhteistyöelin Yten puheenjohtaja 2013
11
YHTEISTYÖELIN 2014
tervetuloa voidaan sanoa uudelle naapurille monella tavalla.
useimmiten se taitaa jäädä sanomatta. lehtemme avustaja
on laatinut mallikirjeen, jolla hänen kotikiinteistössä
tervehditään uutta naapuria. asukastoimikunnan edustaja
vierailee uudisasukaan luona ja kertoo kiinteistöön liittyviä perusjuttuja
ja luovuttaa muistilapuksi oheisen kirjeen. tervetuloa naapuriksi!
VARSINAISET JÄSENET
Tapio Kaihtela, puheenjohtaja
Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku
[email protected]
Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
[email protected]
Heidi Harkila
Puutakuja 2 A 2, 20540 Turku
Ulla-Elina Hurme
Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio
[email protected]
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Tervetuloa uuteen kotiin
Hei! Me naapurit toivotamme teidät
tervetulleiksi asumaan taloyhtiöömme!
tietoa asukastoimikunnasta
Asukastoimikunta valitaan syksyisin asukaskokouksessa. Toimikunta on yhteydessä
isännöitsijään erilaisissa taloyhtiötä koskevissa asioissa. Isännöitsijä puolestaan ottaa
vastaan toimikunnan tekemiä ehdotuksia esim. seuraavan vuoden budjettiin. Olemalla
mukana asukastoimikunnassa voi vaikuttaa taloyhtiötä koskeviin asioihin. Asukastoimikunta järjestää keväällä yhteisten ulkotilojen siivoustalkoot.
Liittymällä asukastoimikunnan sähköpostilistalle pääset mukaan keskustelemaan
ja päättämään asioista. Samoin voit olla yhteydessä asukastoimikuntaan kaikkiin
asumiseen liittyvissä kysymyksissä.
käytännön asioita
Taloyhtiössä toimii jätelajittelu. Puutarhajätettä ei laiteta jäteastioihin, vaan
jätekatoksen taakse metsikön puolelle. Vähintään kerran vuodessa pihalle tilataan
roskalava, johon puutarhajäte siirretään katoksen takaa asukastalkoissa.
On kaikkien asukkaiden etu, että roska-astioihin ei viedä niihin kuulumatonta
tavaraa. Pois muutettaessa käyttökelpoista tavaraa voi ensin tarjota naapureille
tai viedä kirpputorille, ennen kuin vie niitä roskiin.
Pahvilaatikot litistetään ennen kuin ne laitetaan pahvinkeräyslaatikkoon.
Muovikassit laitetaan ainoastaan polttokelpoisen jätteen astioihin.
B-talon päässä leikkipihan vieressä sijaitsee taloyhtiön
työkaluvarasto. Työkalut ja puutarhavälineet ovat
kaikkien asukkaiden käytössä. Kun työkalua ei enää
tarvitse, se palautetaan takaisin varastoon. Jos varastosta
puuttuu jokin olennainen puutarhaväline, voi asukastoimikunnalle tehdä ehdotuksen sellaisen hankkimiseksi.
E-talon kadunpuoleisessa päässä on väestönsuoja,
joka toimii yhteisenä polkupyörien säilytystilana,
jos polkupyörät eivät mahdu asunnon yhteydessä
olevaan varastoon.
Pekka Kuivela
Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku
Erja Nummila
Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku
Juha Näkkilä
Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina
Tuomo Peltola
Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto
Ritva-Liisa Pihlainen
Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku
[email protected]
Ari Pikkarainen
Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku
[email protected]
Irma Roto
Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku
[email protected]
Erja Savola
Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku
Seppo Selkälä
Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku
[email protected]
Tiina Tång
Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku
Katja Virtanen
Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku
[email protected]
VARAJÄSENET
Raili Vuorela
Mattelmäenkatu 3 A 2, 20780 Kaarina
Erja Holm
Hinkalokatu 5 A 2, 20540 Turku
[email protected]
Esa Kankaristo
Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio
[email protected]
Eija Kanninen
Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali
[email protected]
HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT
JÄSENET
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Lisätietoja [email protected]
Tero Koskinen
Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku
Mukavaa ja viihtyisää asumista!
VARAJÄSEN
Pekka Paatonen
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
[email protected]
ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA 2013
Raimo Kurki
Soinistentie 26 D 9, 21110 Naantali
[email protected]
12
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014
13
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014
Yleistä
Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,8 prosenttia
vuoden 2013 toisella neljänneksellä vuoden 2012
vastaavasta ajanjaksosta. Vuosi sitten vastaava luku
oli 2,5 %. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli
heinäkuussa 1,6 %. Valtion aravalainojen vuosimaksu nousee ensi vuonna vastaavalla määrällä.
Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksissa iso
merkitys on energian hinnan, verojen ja palkkojen
kehityksellä. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys
arvioi kiinteistöjen hoitokulujen nousun olevan
ensi vuonna 3–4 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan
useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa ja sama kehitys jatkuu.
Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 3,6 %. Turun seudulla keskivuokra oli syyskuun 2013 lopussa 11,53 €/
m2/kk, jossa oli nousua 3,5 %. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 0,4 % syyskuusta 2012
syyskuuhun 2013.
Kotitalouksien luottamus oman talouden kehitykseen on hieman parantunut kesän jälkeen. Luottamusindikaattori oli syyskuussa 6,3, kun se oli
kesällä 5,0 ja vuosi sitten 3,4. Nykyinen luku on
kuitenkin selvästi alhaisempi pitkän ajan keskimääräistä luottamuslukua 12,4.
Asuntomarkkinat ovat seisahtuneet kesän jälkeen.
Uusien asuntojen aloittamisia on siirretty. Myönteistä vaikutusta on kuitenkin alhaisella korkotasolla ja olettamuksella sen pidempiaikaiseenkin
pysyvyyteen.
Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös
asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vasoasuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti viime
kuukausien aikana. Uusien kohteidemme myynti
on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on
luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2014 ovat myös yleisesti ottaen vakaat.
Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin 1.3.2014 keskimäärin 2,1 % korotus. Viime
keväällä korotus oli 2,3 %. Rahassa keskimääräinen
korotus on ensi keväänä 0,21 €/m2/kk. Korotuksen
jälkeen keskivastike on 10,03 €/m2/kk.
Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään nyt
toista kertaa kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset
kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat
kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta.
Käyttövastike 2:een kuulu koko Vaso-yhtiön tasolla
olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut, varautuminen
korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta
hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso
on 24:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä
asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan
ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien
yhteistyöyritys.
Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa.
Asukkaiden osallistuminen
päätöksentekoon
Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on
sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi
asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan.
Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille:
• Palvelualttius
• Asukasläheisyys
• Laadukkuus
• Kilpailukykyisyys
Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat
asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita.
Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla
asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä.
Yhtiön organisaatio, hallitus
ja henkilöstö
Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen
hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2013 alussa.
Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee
hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva
työvaliokunta.
Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous
on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous,
jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat.
Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan valvoja, kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio
ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä
kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja
toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien
asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan
ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien
asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa.
Vason strategia 2012–2017 mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy – Vaso omistaa, ylläpitää ja
tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin
elämäntilanteisiin.
Yhtiö toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä strategiaa Vason strategia 2012–2017. Vaso vastaa omalla
henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä
päätöksenteosta sekä 65 kiinteistön isännöinnistä.
Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen
isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista.
Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä.
Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä.
Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen
mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen
tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä
käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja
Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa.
14
Vasossa on tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen toimintaan liittyvä kehitysteema. Vuonna 2014
keskitytään kehittämään asukasdemokratiaa. Tavoitteena on löytää keinoja lyhyelle syyskaudelle
kerääntyvän asukaskokousten ruuhkan hallintaan.
Käytettävissä olevat toimihenkilöiden iltojen kalenteriajat eivät riitä niin, että kokoukset voidaan pitää
yksilöllisesti ja kiinteistökohtaisesti.
Markkinointi
Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon
asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa
poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen.
Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu
toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava, mutta kokonaan sähköinen markkinointi lisääntyy koko ajan. Asunnon hakutoiminto
on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi.
Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa.
Yhtiökokous
Hallitus
9 jäsentä, 3 varajäsentä
Tasavallan hallitus valmistelee uutta lakimuutosta
aso-lakiin, joka saattaa tuoda uusia muutoksia alan
toimintatapoihin jo ensi vuoden aikana.
Vuoden 2014 alussa Vason omistuksessa on 2.564
huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan
alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai
paritalokohdetta. Vuoden 2014 alkaessa Vasolla ei
ole käynnissä yhtään uudishanketta.
Toimitilat
Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa
omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa,
osoitteessa Rauhankatu 4, Turku.
Toimitusjohtaja
Asuntopäällikkö ja
2 asuntoneuvottelijaa
Hallintopäällikkö ja
2 kirjanpitäjää
Kiinteistöpäällikkö,
isännöitsijä ja
kiinteistöassistentti
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internetportaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään
koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä
ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi.
Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten
välittäjien vuokrattavaksi.
Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva
yleismarkkinointikampanja.
Kiinteistöjen isännöinti
Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat
isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden
kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 65 kiinteistön isännöinti.
Ostopalveluna V-S Isännöintitalo Oy:ltä hoidetaan
41 kiinteistön isännöinti. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin
toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa.
Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi.
Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille
suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyrityksen
kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen
avulla.
Kiinteistönhoito
Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti
vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat
tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat
osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan
päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen
haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on
ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä
tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien
ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko
Vason kattava talkootyövakuutus.
Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden
kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden
vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös
kohteiden talousarvioissa rahoitusta.
Kiinteistökannan kehittäminen ja
uudisrakentaminen
Yhtiöllä ei ole ARA-lainavarauksia tai uudistuotantoa vuoden alussa. Vuoden 2013 lopussa toteutetaan hankintalain mukainen kilpailutus, jonka
tuloksena pyritään löytämään tuotantoon soveltuvia hankkeita. Tavoitteena on yhden tai kahden
kiinteistön vuosituotanto. Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2014 Vasolle on kirjattu osa
sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille
suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200 asuntoa
vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason
uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa.
Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 15 ja niissä
395 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen
yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet
varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot.
Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva
20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi. Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö on ollut 10-vuotias.
Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme
käynnistetään
jaksottaisen
kunnossapidon
mukaisia remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti
kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Ensimmäiset
korjaustoimenpiteet ovat jo suunnittelussa. Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan
kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä, kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausvarauksella, ARAlta anottavalla peruskorjauskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti
valtion myöntämillä energia-avustuksilla. Ennakkoon tehtyjen laskelmien mukaan korjauksiin ei
tarvitse hankkia muuta ulkopuolista rahoitusta.
Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen
Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon
on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 10M/1M/s perusnopeudella. Palvelun
toimittaa vuoden 2015 kevääseen asti voimassa
olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden on
mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta 200M nopeuteen asti. Vaso-kodin digitaaliyhteydet kilpailutetaan ensi vuoden kesän lopulla.
Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla
asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona
Kymppihyvitys, joka on noin puolen kuukauden
käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2014 Kymppihyvitys on 4,50 euroa/m2. Toivomme, että palkkio
käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi
hankkimalla kanta-asiakaskortin ”Vason Vihreä
Kortti” kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä Kortti on voimassa
vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina
vuoden alussa.
Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo
20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon
liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo
on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu
sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan kanssa.
Edunvalvonta
Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme
edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi
Vaso on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY),
Varsinais-Suomien Kiinteistöyhdistys ry:n ja
Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on
Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen.
Ympäristöasioiden edistäminen
Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde.
Vuonna 2013 valmistunut Soininen on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä
paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan
suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon
tuottamisella. Soiniselle valitaan verrokit ns. normaalikiinteistöistä. Kiinteistöjen vertailulla tutkitaan toteutuvaa energiankulutusta ja asukkaiden
käyttökokemuksia.
Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen
liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä
vuoteen 2016 mennessä.
Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti
huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-,
remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän
asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset vuonna 2013 uudistetut energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä
www.vaso.fi -sivuilla.
Tiedotus
Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä
Kotivaso-lehdestä ilmestyy 19. vuosikerta. Kotivaso
jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille.
Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme
tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista
asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös
passiiviset asukkaat. Ainakin tarvittavat tiedot ovat
kaikkien tasavertaisesti saatavilla netissä. Sähköpostiosoite [email protected] on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa.
Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille
tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla.
Talous
Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut nousevat ensi vuonna 1,6 % viime heinäkuun kuluttajahintaindeksin nousun mukaisesti. Kokonaisuutena
pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten yhteismäärässä ei tapahdu nousua,
sillä osassa yhtiön korkotukilainoja tapahtuvat
korontarkistukset ennakoidaan päätyvän nykyistä
alhaisempaan korkoon. Laina-ajat ovat pitkiä ja
lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna 1.3. Vason
kaikkien lainojen keskikorko on 2,3 %.
Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja
kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön
energiahintaan on varattu 75 €/MWh Turussa,
Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa
72 €/MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös varauduttu. Asukkailta
perittävä vesiennakkoa korotetaan kahdella sentillä
hintaan 0,50 €/m2/kk. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden
on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti
Turku Energia Oy:n Louna Sesonki -henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä kortti
-yhteistyökumppanuuteen liittyen.
Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu
on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla
syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan
3 % korotusta.
Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi
vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2013.
Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen
kiinteistön talousarvioon vähintään 0,40 €/m2/kk
huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on
omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita,
jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen
muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen
tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin
varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan
osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle
kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle.
Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin:
avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk.
15
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014
Liikevaihto
Vastikkeet
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Liikevaihto yhteensä
Talousarvio 2014
Tulosennuste 2013
Talousarvio 2013
Tilinpäätös 2012
19 706 838,15
39 924,00
1 031 794,95
20 778 557,10
17 954 503,53
509 882,71
959 092,49
19 423 478,73
18 660 821,22
207 012,00
924 075,35
19 791 908,57
17 516 240,83
410 422,84
975 310,67
18 901 974,34
Rakennuttaminen omaan käyttöön
Muut kiinteistön tuotot
48 859,30
4 864,00
80 758,32
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
–588 092,00
–111 274,00
–20 642,00
–720 008,00
–595 265,00
–111 800,00
–20 743,00
–727 808,00
–564 050,00
–105 539,00
–19 625,00
–689 214,00
–545 001,51
–102 360,94
–18 942,91
–666 305,36
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat)
–6 371 800,00
–6 061 816,00
–6 266 381,00
–5 795 535,69
Muut kulut
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden huolto
Siivous
Lämmitys
Vesi- ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä
Luottotappiot
Muut kiinteistön kulut
–256 778,39
–910 411,84
–162 750,00
–150 986,00
–2 689 463,28
–1 001 714,05
–395 451,40
–499 283,68
–144 836,86
–39 970,00
–530 522,15
–1 605 095,64
–791 706,00
–9 178 969,29
–253 224,55
–837 116,76
–137 100,00
–140 138,00
–2 592 010,64
–903 676,00
–349 015,35
–467 808,92
–129 451,85
–39 910,00
–508 819,42
–1 523 700,42
–858 423,00
–8 740 394,91
–94 700,00
–254 677,65
–841 426,21
–209 600,00
–144 740,49
–2 587 234,56
–890 458,16
–345 491,99
–485 450,40
–129 536,98
–39 760,00
–498 062,80
–1 506 205,85
–813 666,08
–8 746 311,17
–3 713,42
–91 750,00
–91 600,00
–246 057,95
–888 675,08
–212 623,16
–161 594,08
–2 334 090,31
–819 715,05
–316 260,09
–498 819,57
–111 186,71
–30 578,33
–497 464,37
–1 610 554,63
–775 525,80
–8 503 145,13
–6 280,51
–120 361,44
Liikevoitto (tappio)
4 413 079,81
3 816 944,14
4 004 318,66
3 939 963,83
93 250,00
265 907,00
448,00
19 264,77
52 500,00
1 000,00
68 914,00
–3 196 710,89
–3 103 012,89
–2 812 211,11
–2 527 039,34
–2 963 250,22
–2 840 836,22
165 457,95
2 221,84
28 872,35
67 429,00
–2 905 813,52
–2 641 832,38
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
1 310 066,92
1 289 904,80
1 163 482,44
1 298 131,45
Tilinpäätössiirrot
Korjausvaraus (asuintalovaraus)
–1 162 496,52
–1 065 242,20
–1 065 242,44
–1 298 131,45
Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö
Tilikauden voitto (tappio)
–147 570,40
0,00
224 662,60
–98 240,00
0,00
0,00
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Korkotuotot konsernilta
Muut korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
16
20 000,00
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014
Vastike
1.3.2014
sis.veden,
€/jyv.m2/kk
Vastikkeen
muutos
1.3.2014
€/jyv.m2/kk
Kerttulanniitty
9,73
0,29
Auringonpuisto
8,90
0,32
Aisarivi
9,93
0,20
Lipunkantajanpuisto
9,10
0,45
KÄYTTÖVASTIKKEET
2014
RAISIO
KÄYTTÖVASTIKKEET
2014
Vastike
1.3.2014
sis.veden,
€/jyv.m2/kk
Vastikkeen
muutos
1.3.2014
€/jyv.m2/kk
TURKU
Siirintähti
9,64
0,20
Haritun Helmi
10,06
0,27
Uunilintu
9,55
0,20
Puistokenttä
9,42
0,05
Siirinkaari
10,18
0,20
Haritun Hovi
10,36
0,06
Siirinkartano
10,05
0,28
Kielo
9,80
0,20
Kuuanpuisto
9,69
0,22
Päivänkakkara
10,13
0,20
Ukko-Kauris
10,28
0,21
Kurjenpolvi
9,72
0,35
Kuuanhovi
9,76
0,28
Kissankello
10,04
0,20
Markonpiha
9,94
0,23
Kankaristonrivi
9,52
0,12
Keonrinne
10,54
0,20
Waistenrivi
9,81
0,33
Jerenpiha
9,93
0,15
Kukkamaaria
9,83
0,12
Raision Puisto I
9,98
0,21
Kreulankartano
9,95
0,33
Keskusrivi
9,96
0,22
Myllymatinsato
9,66
0,27
Raision Puisto II
9,83
0,21
Sinitaivas
9,98
0,17
Keonraitti
10,88
0,18
NAANTALI
Kappakuja
9,36
0,12
Metsärinne
9,50
0,14
Haikarinlinna
10,31
0,17
Puutakuja I ja II
9,51
0,41
Orkonkatu 7
10,11
0,15
Puutakuja 3
9,48
0,25
Tammistonpuisto
10,12
0,14
Metsäniitty
9,24
0,35
Keijulinna I ja II
9,98
0,12
Metsäkukka
9,44
0,20
Suopellonrivi
10,40
0,22
Tavast.Mamselli
9,47
0,20
Sinipiianrivi
9,80
0,24
Kesäpouta
9,86
0,00
Tiroli
10,19
0,21
Pääskynpesä
10,21
0,23
Iltarusko
10,84
0,18
Pyynpää
10,67
0,36
Alppi
10,79
0,54
Pääskykallio I
9,77
0,06
Kauppilanrinne
10,28
0,22
Pääskykallio II
9,76
0,15
Soininen
10,50
0,00
KAARINA
Suvipolku
10,04
0,21
Tavast.Emäntä
9,43
0,12
Hovineito
9,35
0,15
Viiripuisto
10,22
0,24
Hovipoika
9,65
0,15
Kartanonviheriö
9,08
0,25
Hoviherra I
10,03
0,16
Isotalo
9,33
0,20
Hoviherra II
10,09
0,07
Rauhankatu 8
11,53
0,26
Hoviherra III
10,32
0,11
Reelinkikatu 5
10,33
0,14
Beatankuja
10,03
0,27
Ahterikatu 10
10,49
0,24
Olavintytär
9,63
0,35
Rauninaukio
10,95
0,20
Vaakunarivi
9,90
0,35
Ilkanterassi
11,09
0,35
Mattelmäenrinne
10,34
0,32
Länsipuisto
10,54
0,25
Kuninkaanlaakso
10,74
0,24
Hirvilaakso
10,43
0,20
Ratsu
11,50
0,00
Kukolankaski
10,46
0,20
Verkamestari
10,35
0,33
Kukoila
11,01
0,26
Karakatu 3-4-5
9,74
0,35
Myrskylä
9,57
0,21
Lankarivi
10,33
0,21
Puhuri
9,40
0,11
Kototuomola
10,36
0,30
Laitainen
9,90
0,21
Merituuli
9,51
0,11
9,80
0,18
Katavanranta
9,98
0,22
LIETO
Liedon Lehdokki
Liedon Lemmikki
9,87
0,19
Havulanrivi
9,71
0,25
Liedon Kaunokki
9,90
0,29
Länsipirtti/Länsikivi
9,65
0,24
Metsola
11,30
0,00
Ragnarinkivi
9,53
0,20
Taatilankeidas
10,43
0,07
Ragnarinkaari
9,47
0,23
Taatilankeidas II
9,98
0,17
Paletti
9,43
0,20
Pastelli
9,83
0,21
Wetparkin Lehmus
11,08
0,15
Westparkin Honka
11,60
0,00
Pihapolku
10,04
0,30
Kotimetsä
10,54
0,40
Kontio
9,63
0,19
Töpöhäntä
9,75
0,15
Valitettavan useat kohteet ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen
ovat miinuksella. Syynä on ollut joko vuosia jatkunut liian optimistinen budjetointi tai yllätyksenä
tulleet isot kiinteistökorjaukset. Näissä tapauksissa
on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön rahoitusylijäämä on yhden
kuukauden käyttövastikkeiden kertymän verran.
Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,843 €/m2/kk, jossa on
korotusta 0,046 €. Sillä katetaan keskushallinnon
kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen
asukkaan kanta-asiakashyvitys.
Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen
nimellä varataan 0,40 €/m2/kk. Varaus tehdään
kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa
tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin. Koko Vasoa
koskevien pääomakulujen keventymisestä johtuen,
sitä on voitu kasvattaa ensi vuonna 0,10 €. Korjausvarausta tullaan käyttämään jo ensi vuoden aikana
vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen
kiinteistön varausta purkamalla.
Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen
eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns.
tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa
olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin
tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti.
Vuoden 2014 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa.
Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen
vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen
sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus,
varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen
käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön
omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut,
joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on
mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään.
Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen
sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden
käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti
samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja
mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on
hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan
asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan
vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot
on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi
keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon
rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä.
1.3.2014 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset
ovat vaihteluvälillä 0,00–0,54 €/m2/kk.
Huomioituna kaikki 106 kiinteistöä, tulee korotus
käyttövastikkeissa olemaan keskimäärin 0,21 €/
m2/kk (1.3.2013 keskikorotus oli 0,22 €). Korotus
on keskimäärin 2,1 %. Muutosten jälkeen 1.3.2014
on keskivastike 10,03 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden
vaihteluväli on silloin 8,90–11,60 €/m2/kk.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 44,5 % (4,45 €/m2/kk),
kiinteistöjen hoitokulut 49,7 % (4,96 €/m2/kk) sekä
muut erät ja varaukset 5,8 % (0,58 €/m2/kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 34 % ja lainojen lyhennyksiin 66 %. Vuoden
2014 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 746 €
kutakin asuntoneliömetriä kohden.
17
Löytyykö pelastussuunnitelma
ja energiatodistus?
kaikkien Vaso-kiinteistöjen uudistetut pelastussuunnitelmat ja energiatodistukset ovat löydettävissä netistä www.vaso.fi -sivuilta. Etusivun
yläpalkista valinta ”kohdekohtaiset sivut” vie näyttöön, jonne kirjoitetaan
kotikiinteistön osoite tai nimi.
Valinta johtaa kohteen omalle sivulle, jonka
oikeassa ylälaidassa ”Asiakirjat” lokerossa on
kansio ”Pelastussuunnitelma” tai em. lokeron
alla on teksti ”Linkki pelastussuunnitelmaan”.
Pelastussuunnitelma löytyy kansiosta V-S Isännöintitalon isännöimissä kohteissa ja Vason
toimiston isännöimissä se on linkin takana.
Molemmissa esitystavoissa on sama sisältö. Tutustu siihen huolellisesti! Käy se läpi ajan kanssa koko perheesi voimin! Opettele perheesi
kanssa toimintaohjeet hälytystilanteissa! Missä
on kiinteistösi asukkaille määrätty kokoontumispaikka?
Hinnasto
yleisimmistä
laskutettavista
toimenpiteistä
asukkaan velvollisuus on hoitaa ja
ylläpitää asuinhuoneistoa huolellisesti
asumisen aikana. tämän hinnaston
hintoja noudatetaan niissä tapauksissa,
joissa asukkaan huolimattomuudesta,
virheellisestä käsittelystä tai hoidon
laiminlyönnistä aiheutuneita kustannuksia laskutetaan asukkaalta esim.
asunnosta poismuuton yhteydessä.
nämä hinnat ovat voimassa 1.6.2013
alkaen. tämä hinnasto on ohjeellinen
ja sisältää tyypillisimmät toimenpiteet.
Erityistapauksissa veloitukset ovat
laskun mukaan. hinnat sisältävät
arvonlisäveron 24 %.
18
”Asiakirjat” lokeron kansiossa ”Energiatodistus” on nimensä mukainen asiantuntijan
laatima todistus. Se on kaikkien julkisesti nähtävissä. Niin nykyisten asukkaiden kuin mahdollisesti muuttoa kiinteistöön suunnittelevien.
Energiatodistus kertoo ensimmäisellä sivulla
talon energialuokan (A–G) ja ET-energiatehokkuusluvun eli kuinka monta kWh energiaa
kiinteistö kuluttaa vuodessa kutakin bruttoneliömetriä (pitää sisällään huoneistojen seinät)
kohden.
HUONEISTON LISÄAVAIN SARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ
Avaintyyppi
Abloy Classic............................................................ 10 €/kpl
Abloy Profile (ura)................................................... 20 €/kpl
Abloy Exec ja Sento.................................................. 25 €/kpl
LUKON SARJOITUS 3 AVAIMELLA
Avaintyyppi
Lisäavainpesä
Abloy Classic............................................................ 150 €/kpl ............. 70 €/kpl
Abloy Profile (ura)................................................... 200 €/kpl ............. 70 €/kpl
Abloy Exec ja Sento.................................................. 220 €/kpl ............. 80 €/kpl
SIIVOUS JA TYHJENNYS
Huoneiston siivous työmäärän mukaan................. 35 €/h
Minimisiivousveloitus............................................. 100 €
Huoneiston tyhjennys.............................................. 35 €/h
Häkkikomeron/varaston/jätepisteen tyhjennys.... 50 €
Astianpesukoneen poisvienti ja tulppaus............... 100 €
Modeemin palautus DNA:lle.................................. 50 €
Jäte- ja kierrätysmaksut........................................... laskun mukaan
HUONEISTOKORJAUKSET
Väliovilevyn tai -karmin vaihto.............................. 100 €
Väliovilevyn ja -karmin vaihto................................ 160 €
Lavuaarin vaihto...................................................... 200 €
Seinien maalaus/huone............................... ............ 200 €
Seinien tapetointi/huone......................................... 300 €
Valokytkin/pistorasia/kattorasian kansi................ 50 €/kpl
Jos rahalla kerran saa komean puiston, niin sitten
sellainen tehdään. Tämä on motto Bakussa.
Maaseudun pikkupojat eivät tietokoneita näpyttele.
Heille riittää töitä kotieläinten paimentamisessa.
Luksusta ja lahoa
Azerbaidzhanista
Meillä öljyllä lämpiävät talot,
azerbaidzhanissa öljyllä
voidellaan hallintoa.
Ennen kuin lähtee viemään asumisoikeusaatetta Kaspianmeren rantavaltioon Azerbaidzhaniin, kannattaa käydä läpi maan historiaa, energiapolitiikkaa ja elämänmenoa.
Azerbaidzhan oli ennen osa Neuvostoliittoa.
Kun ikuiseksi rakennettu liitto alkoi hajota,
lähti myös Azerbaidzhan omille teilleen. Heydar Alijev oli Azerbaidzhanin asioita hoidellut
politbyroon jäsen ja sopivan tilaisuuden tullen
hänestä kuoriutui vahva itsenäisyystaistelija.
Alijev järjesti itselleen presidentin tehtävän ja
piti ohjaksia, kunnes jätti johtamisen pojalleen
Ilham Alijeville kymmenen vuotta sitten. Pari
kuukautta sitten Ilham Alijev uudisti paikkansa
Azerbaidzhanin johdossa.
Azerbaidzhan on yksi maailman vanhimmista
öljyvaltioista. Vanhoja ja uusia öljynporaustorneja on Kaspianmeren rannalla satoja ja taas
satoja. Öljyä ja maakaasua kulkee maailmalla ja
rahaa tulee maahan, mutta ei ihan kaikille.
Maan kahdet kasvot
Azerbaidzhan on korruptoitunut maa ja öljyrahoilla on outo taipumus pesiytyä presidentin
taskuun tai lähipiiriin. Tämä näkyy kaikessa.
Pääkaupunki Bakussa palatsit ovat hyvässä
kunnossa, uudet ökytornit nousevat maisemaan, rantabulevardia rakennettiin pikavauhdilla Euroviisuja varten. Vanhankaupungin
kujat jumittuvat sadoista kiiltävistä citymaastureista.
Maaseudulla ajellaan rämisevillä Ladoilla.
Auton ikkunasta näkyy nuhjuisia taloja ja ruostepintaisia kaasuputkia. Lehmiä, lampaita, vuohia ja kanoja näkyy kaikkialla. Maaseudun väki
myy lihaa tienvarren kojuista. Munista ja maidosta saa tehtyä azerilaista jugurttia ja piimää.
Taitaa olla niin, että Bakun vanhankaupungin
kymmenet kissat syövät paljon kalliimmin
kuin maaseudun ihmiset. Ainakin ne hyrisevät
siihen malliin – ne kissat.
kahdet piirustukset
Bakuun on kautta historian houkuteltu
maineikkaita arkkitehtejä ympäri Eurooppaa.
Bakun talojen muodoissa on mielikuvituksel-
lisuutta, sillä hinta ei ole ollut niin tärkeä asia.
Myös puistot on rakennettu näyttäviksi isolla
rahalla.
Maaseudulla rakennetaan niistä materiaaleista,
mitä on edullisesti saatavilla. Ylimääräiset koukerot ja erkkerit on unohdettu heti alkuunsa.
Jos siis joku keksisi viedä asumisoikeutta
Azerbaidzhaniin, piirustuksia pitää olla kahdenlaisia. Kimaltelevasti koristellut luksustalot
passaavat mainiosti pääkaupunkiseudulle. Vaatimaton savimaja tai tiilitalo sopii maaseudulle.
Bakulaisessa asumisoikeustalossa pitää olla iso
kylpyhuone komeine kaakeleineen, turkkilainen sauna ja pihalla viihtyisä patio, jossa on
luonteva nauttia teetä hyvien ystävien kesken.
Kissan maitoastia saisi olla käsityönä tehtyä keramiikkaa.
Maaseudun asumisoikeuskoti on pieni ja ahdas,
sillä perheen isä lähtee kumminkin tuhansien
muiden köyhien azerimiesten mukana Moskovaan komennustöihin. Ruokapöydän pitää olla
kohtalaisen iso, sillä vieraanvaraisuudesta azerilaiset eivät luovu mistään hinnasta. Piharakennuksessa pitää olla tila kanoille, lehmille ja
lampaille. Autotallia ei välttämättä tarvita, Lada
saa jatkaa ruostumistaan pihanurmella.
Lassi Lähteenmäki
19
Mummon konsteilla
koti puhdistuu
joulukuntoon
Pääkallon kuvalla merkityt kemikaalit kannattaa jättää syrjään, kun kodin
puhdistaa joulukuntoon. Hyvä puhdistusaine voi löytyä omasta ruokakaapista.
Antibakteeriset aineet voivat olla enemmänkin haitaksi, kuin hyödyksi.
Puhtauden tuoksua moni tavoittelee kotiinsa joulun
alla. Lattiaa jynssätään, kaappeja siivotaan ja verhoja
pöllytellään iltamyöhään asti hiki hatussa lähiviikkojen aikana. Yhdelle puhtaus tuoksuu sitruunalta, toisen nokassa mäntysuopa on se oikea aromi, kolmannen mielestä oikea puhtaus syntyy ilman kemikaaleja,
joten se ei tuoksu lainkaan.
Marketit myisivät mielellään monenlaista kirjavaa pulloa ja purkkia lian häätämiseen, mutta hyvä puhdistusaine voi löytyä yllättävän läheltä. Marttaliitto on listannut joukon isoäidin käyttämiä aineita, joilla lika lähtee.
Pitää vain tietää, mikä aine mihinkin pintaan sopii.
Etikkaa, ruokasoodaa, sokeria
Esimerkiksi väkiviinaetikka poistaa Marttojen oppien mukaan tehokkaasti kalkkisaostumat hanojen ja
suihkupäiden ympäriltä. Etikalla voi myös kiillottaa.
Etikkaa ei kannata laimentaa kuumaan veteen, sillä
höyrystyvä etikka voi ärsyttää hengitystä. Etikka on
hapanta, eikä se siksi sovi kaakeli- tai silikonisaumojen puhdistamiseen.
Ikkunalasit saa kirkkaiksi, kun lisää pesuveteen tilkan
etikkaa. Teräskattilan pinttyneen ruokajäämän saa
pois keittämällä kattilassa etikkalientä (yksi osa vettä, kaksi osaa etikkaa). Lisää keittämisen jälkeen vielä
ruokalusikallinen suolaa ja anna muhia yön yli.
Lavuaarit ja kattilat kirkastuvat kummasti, kun ottaa
kaapista ruokasoodan puhdistushommiin. Termoskannu puhdistuu, kun kippaa kuuman veden sekaan pari
ruokalusikallista ruokasoodaa. Tällä aineella saa kiiltoa
myös hopeisiin. Uunin saa puhtaaksi tahnalla, jossa on
samassa suhteessa soodaa, suolaa ja kuumaa vettä.
Kostutettu sokerinpala on ahne syömään kattilan
pohjaan pinttynyttä ja palanutta ruokaa. Tuoreen punaviinitahran saat pois runsaalla suolalla. Lisää isoäidin vinkkejä löytyy Marttojen sivulta www.martat.fi.
Pöpöjen karkotus tuo muita
murheita tilalle
Myös Allergia- ja astmaliitto suosittelee joulusiivoukseen kesyjä aineita. Liiton sisäilma-asiantuntijan
Tuula Syrjäsen mielestä desinfiointiaineita ja antibakteerisia puhdistusaineita käytetään nykyisin jo liikaa.
Nämä aineet tuhoavat mikrobeja, mutta samalla ne nitistävät myös hyödyllisiä mikrobeja. Antibakteeristen
aineiden runsas käyttö saattaa johtaa siihen, että mikrobit kehittävät aiempaa paremman vastustuskyvyn.
– Kodin pinnoilla ei ole mitään niin vaarallisia mikrobeja, etteikö ihminen niiden kanssa pärjäisi käyttämällä ihan perinteisiä puhdistuskeinoja, tiivistää Syrjänen.
Toivotamme Rauhallista Joulua & Menestyksellistä Uutta Vuotta
Asukkaillemme & Yhteistyökumppaneillemme!
En Fridfull Jul & Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas
Våra Invånare & Samarbetspartner!
We Wish all Our Residents and Partners a Merry Christmas and a Successful New Year!
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab
Right of Occupancy Housing of Southwest Finland Ltd
Vason toimiston palveluajat
Lassi Lähteenmäki
Tarina Joulusta
Yksin tässä istuen, ikävääni itkien
katson taivaan sineen,
kohti iltaan jo pimeytyneen.
Mieli kulkee halki ajan, ikuisuuden:
tallista kuulen lapsen itkua,
niin luulen.
Vason puhelinkeskus ja toimiston ovi ovat avoinna asiakkaillemme klo 9.00 alkaen
kaikkina arkipäivinä. Suljemme ma–to klo 16.00 ja pe klo 15.00.
Yön tähti taivaalla tuikkii
kertoen näin suuren salaisuuden:
Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on suljettuna jouluaattona ja aatonaattona
ma–ti 23.–24.12., joulupäivinä 25.–26.12. ja uudenvuoden päivänä ti 1.1.2014.
Perjantaina 27.12. ja maanantaina 30.12. olemme normaalisti avoinna.
Uudenvuoden aattona tiistaina 31.12. suljemme klo 13.00.
On Vapahtaja syntynyt!
Toivo on jälleen herännyt!
Vason toimiston väki toivottaa iloista lähestyvää joulun aikaa ja joulurauhaa asukkaillemme!
Ari Pikkarainen 2013
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Talvi 2013
Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy
Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Erja Nummila ja Irma Roto
sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]