Piha- ja Puutarhasanomat 2015

Numero 13
JYVÄSKYLÄN PIHA– JA
PUUTARHASANOMAT
6. 3. 2015
Jyväskylän Puutarhaseura ry. 119. toimintavuosi
Loisteliaat magnoliat
Vuoden 2015 valtakunnallinen puutarhateema on
Esteetön puutarha,
Puutarhanhoidola on merkitystä ihmisten henkiselle ja
ruumiilliselle terveydelle.
Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja hyvällä suunnittelulla puutarhan iloista voivat
nauttia kaikki. Liikuntaesteet eivät välttämättä haittaa työskentelyä parissa.
Kukin edellytystensä mukaan, turha kainous pois!
Jaa kokemuksiasi
Avoimet Puutarhat
teemapäivänä 29.6.2015
Vahvistukaa puutarhoissa!
Tässä numerossa:
Japaninmagnolialajike ’Vanha Rouva’ on menestynyt Kouvolan eteläpuolella Elimäellä Arboretum Mustilassa jo kymmeniä
vuosia. Salpausselän eteläpuolella se kasvaa varsin komeana yksi- tai monirunkoisena puuna. Kukintaa joutuu odottamaan jopa 10 vuotta, mutta olosuhteiden salliessa huhti-toukokuun vaihteessa alkava kukinta on upea näky.
Magnoliat
Ilmaston lämpeneminen lisää Suomessa menestyvien
kasvilajien valikoimaa, mikäli valoilmastomme soveltuu ko. kasvilajin vaatimuksiin. Hyvä esimerkki on
Magnolia-suku. Suvun lajeja on totuttu näkemään
Suomessa vain Etelä-Suomessa ja sielläkin varsin
suppea valikoima. Menestymisen pohjoisraja on kuitenkin alkanut siirtyä pohjoisemmas ja joitakin lajeja
on alettu kokeilla Keski-Suomessakin.
Loistavat Magnoliat
1
Mikä on puutarhan merkitys?
2
Varo vaarallisia kasvitauteja
3
Esteetön puutarha
4
Arboretum Mustila
5
Kotipuutarhurin aivoituksia
6
Puutarhurin vastamäkiä
7
Maksaruohot—Aurinkoisen paikan perennat
8-9
Muutarhurin pakina
10
Pihan valaiseminen
11
lajike kasvaa 30-vuodessa liki 10 metriä korkeaksi
puuksi. Tämä on syytä ottaa istutusvaiheessa huomioon, sillä kasvin juuristo ei pidä siirtelystä. Kukat ovat
tuoksuvat.
Kesän 2014 retkikohteena
Itä-Suomi
12
’Neitonen ’ (Magnolia Salicifolia-ryhmä)
Kasvin säästövinkit puutarhaan 13
Ilmoituksia
14-15
Jyväskylän Puutarhaseura 16
ry:n Toimintakalenteri
2015
Suomessa on menestynyt viime vuosikymmeninä mm.
japaninmagnolia, loistomagnolia ja uutena tulokkaana
pajumagnolian risteymä. Kesä– ja ikivireitä puita ja
pensaita on Itä ja Kaakkois-Aasiasta, neljäsosa lajeista on uuden mantereen puolelta Kanadan rajoilta
Etelä-Amerikkaan. Puiden kuoressa on miellyttävä
aromaattinen tuoksu.
’Vanha Rouva’ (Magnolia kobus var. borealis)
Lajikkeena tämä pajumagnolian risteymä on uusi tulokas taimimarkkinoilla. Lajike on japaninmagnoliaa
pienempi. Se on kasvutavaltaan monirunkoinen ja
pensastava. Lajike on valittu taimituotantoon Pohjanmaalta. Toistaiseksi saadun kokemuksen mukaan
lajike aloittaa kukintansa huomattavasti nuorempana
kuin japaninmagnolia.
’Neitonen’ löytyi kasviharrastajan pihalta Ylistarosta.
Teksti ja kuvat: puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen
Sivu 2
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Mikä on puutarhan merkitys?
Pääkirjoitus: Puheenjohtaja Enni Mertanen
Kevät on jo hyvässä vauhdissa kuten kaikki puutarhaihmiset ovat huomanneet. Vikkelimmät ovat jo kylvöjä tehneet, hangen allekin osa, vaan toiset koettaa pidätellä vielä. Puutarhavuosi on tämän lehden ilmestyessä kovaa vauhtia
kevättä kohden menossa.
Jyväskylän Puutarhaseura ry valmistautuu tänä vuonna tulevaan juhlavuoteen, onhan nyt menossa seuran 119. toimintavuosi. Tuleva juhlavuosi
tarkoittaa sekä menneen toiminnan kartoitusta, että ennen kaikkea toiminnan
kehittämistä tulevaisuutta varten. Historiikki on puutarhaseuran historiassa jo
kolmas laatuaan, ensimmäinen käsittää vuodet 1896 - 1946 ja toinen päätyy
vuoteen 1986. Historiikkityöryhmän tehtävänä on kattaa pari viimeistä vuosikymmentä. Ne ovat olleet seuran toiminnan kannalta hyvin merkittäviä, ovathan
harrastajat vasta tällä jaksolla tulleet mukaan toimintaan. Tulevan toiminnan
suunnittelua varten kysytään jäsenten mielipiteitä seuran toiminnasta ja kootaan
jäsenten tarpeita ja toiveita tulevasta toiminnasta. Tavoitteena on kehittää
seuran toimintaa jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Jyväskylä puutarhaseuran toimintakalenteri vuodelle 2015 on perinteisesti tässä
lehdessä takasivulla.
Otsikon kysymykseen olen törmännyt seuran uutena puheenjohtajana jo
useampaan kertaan. Itsestään selvästi puutarhalla on merkitys – ja ainakin
minulle kovin ISO MERKITYS – vaan mitenkäs sen kuvaat! Ihan piti ruveta miettimään. Taitaa olla niin, että puutarhan merkitys on jokaiselle omanlaisensa.
Monet meistä käyttävät pihaa ja puutarhaa synonyymeinä, samaa tarkoittaen ja
yhtä tärkeinä. Ainakin minulle piha on myös yhtä kuin koti ja puutarha jotain
vähän hienompaa, jotain vähän enemmän kuin piha.
Puutarhan merkityksessä näyttää olevan erilaisia aikakausia: milloin
Avoimet Puutarhat teemapäivä 28.6.2015 !
korostetaan hyötynäkökulmaa ja ruoan tuotantoa, milloin taloudellisia vaikutuksia. Onpa puutarha ollut aikoinaan vallan ja mahdin osoittajakin, mitä isompi ja
komeampi puutarha tai mitä eksoottisempia kasveja siellä on kasvatettu, sitä
mahtavampi puutarhan omistaja. Suomessa puutarhat ovat olleet enemmänkin
sivistyneisyyden osoituksia kartanoissa ja pappiloissa. Luostaripuutarhat ovat
aikanaan toimittaneet apteekkien virkaa lääkekasveineen. Siirtolapuutarhojen ja
palstaviljelmien taustalla on ollut ajatus antaa maattomalle väestölle tilkku
maata, jolla kasvattaa osa omasta ruoastaan – hyötynäkökulmaa siis.
Ajatus oman ruoan kasvattamisesta ei aina enää liity pelkästään
säästämiseen ja halvan ruoan tuottamiseen, saahan kaupasta vaikkapa kauniita
oransseja porkkanoita huomattavan edullisesti, vaan saakos sieltä valkoisia,
keltaisia tai tummanpunaisia porkkanoita, puhumattakaan siitä tunteesta, kun
juuri maasta nostetun porkkanan puraisee! Valikoiman laajentaminen on monen
hyötytarhurin innostuksen taustalla – jos haluaa syödä kahdeksaa sorttia papuja
on ne vaan kasvatettava ihan itse. Kasvisten valikoimaa voisi toki kaupallisessakin viljelyssä laajentaa. Markkinoita uusille kokeiluvaiheessa oleville tuotteille
löytyy vaikka pienistä ravintoloista, jotka kaipaavat jotain uutta ja sellaista mitä
ei naapurilla ole tarjolla.
Puutarhan ja sen kasvien kauneus ja esteettisyys lisäävät hyvinvointia, vaan
ei kannata unohtaa muitakaan aisteja: haavanlehtien kahina hivelee korvia, liljojen tuoksu huumaa kesäiltoina eikä nukkapähkämöstä pääse ohi hipaisematta
pehmoisia lehtiä. Puutarha on siis moniaistillinen kokonaisuus, johon kuuluvat
myös kulttuurin kerrostumat ja aivan keskeisesti muistot. Puutarhavierailuilla
mielenkiintoisimpia ovat tarinat kasvien alkuperästä: tämän liljan sain
isoäidiltäni ja hän on tuonut sen lapsuudenkodistaan. Kasvit pystyvät kantamaan
muistoja ja historiaa mukanaan kun huolehditaan siitä, että tarinat kerrotaan
eteenpäin kasvien mukana.
Puutarhatuotannon taloudellinen vaikutus on Suomessa ollut 490 M€ eli 75
% peltokasvituotannon määrästä vuonna 2011 ja kotitalouksien puutarhahankinnat vielä tätäkin suurempi, 606 M€ vuonna 2013. Puutarhojen ja kasvillisuuden merkitys on paljon laajempi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon,
mutta huolta pitäisi kantaa myös biodiversiteetistä, kasvien katoamisesta ja lajikkeiden yksipuolistumisesta. Hienoa on kaupunkiviljelyn lisääntyminen. Melkein
kaikkialla voidaan kasvattaa jotain. Toinen suuri suuntaus on kasvien vaikutus
ihmisten hyvinvointiin ja jopa puutarhaterapia, joita jo tutkitaankin. Joidenkin
tutkimusten mukaan erityisesti vihreät havut ovat tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä.
Monelle meistä puutarha on ihan kokonaan hyvinvointia!
Vilkasta ja antoisaa puutarhavuotta Jyväskylän puutarhaseuran jäsenille
ja muille lehden lukijoille!
Muistakaa Avoimet Puutarhat 28.6.2015
www.avoimetpuutarhat.fi
INFORMAATIOSIVUSTO
Paljon tietoa puutarhan
suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta
Numero 13
Sivu 3
Varo vaarallisia kasvitauteja hedelmäpuissa
Teksti: Marjatta Uosukainen. Kuvat: Kati Lankinen, Evira
Kasvintuhoojat leviävät maasta toiseen
kasvikaupan mukana. Tämä on saatu
Suomessa todeta karvaasti. Kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa
(702/2003) on 1.1.2013 alkaen ollut
toimijoiden huolellisuusvelvoite.
Laissa korostetaan sitä, että ensisijainen vastuu hyvän kasvinterveyden säilyttämisestä ja kasvintuhoojien leviämisen estämisestä on alan toimijoilla itsellään.
EU:ssa kasviaineiston vapaa kauppa
EU:n alueella on pääperiaatteena, että
taimiaineiston terveys tarkastetaan tuotantopaikalla. Tämän pitäisi estää kasvintuhoojien leviäminen EU:n sisällä.
Mikäli taimien maahantuoja haluaa
hankkimilleen taimille terveystarkastuksen, on hänen teetettävä se itse. Tässä
korostuu alan toimijoiden huolellisuusvelvoite. Euroopan ulkopuolelta tulevan
kasviaineiston Kasvinsuojeluviranomaiset tarkastavat edelleen.
Periaate ei toteudu
Vuosien mittaan on osoittautunut, että
tuotantopaikkatarkastukset eivät ole
pystyneet estämään vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä EU:n sisällä. Valitettavasti tämä on todettu Suomessa sekä
marjan– että kasvihuoneviljelyssä.
Uusimmat ja pelätyimmät esimerkit ovat
nyt tulleet ilmi hedelmänviljelyssä. Suomessa on kahtena viimeisenä vuonna
todettu kolme vaarallista kasvitautia,
jonka havainnoista tai epäilyistä on välittömästi ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.
Miksi taudit ovat vaarallisia?
Hedelmäpuilla Suomeen levinneet uudet vaaralliset kasvitaudit ovat fytoplasman aiheuttama omenan lisäversoisuustauti vuonna 2013 ja vuonna 2014
todetut viruksen aiheuttama luumun
rokkovirus sekä bakteerin aiheuttama
tulipolte. Nämä taudit ovat vaarallisia,
koska ne ovat vaikeita hävittää eikä
niitä vastaan ole torjunta-aineita. Lisäksi
näillä taudeilla on useita isäntäkasveja
ja ne leviävät helposti. Kaikki nämä taudit aiheuttavat viljelyssä merkittävää
taloudellista vahinkoa sadonmenetyksien vuoksi. Lisäksi kasvinsuojeluviranomaiset määräävät taimien tai jopa
kasvustojen tuhoamisvelvoitteita.
Keskisuomalainen
Omenan lisäversoisuustauti
Useimmat omenapuulajikkeet ovat taudille alttiita. Tauti tunnetaan maailmalla
nimellä Candidatus Phytoplasma mali.
Taudin aiheuttaja on fytoplasma eli bakteerin kaltainen, kasvin johtosolukossa
elävä, soluseinätön mikrobi. Fytoplasmoja on omenapuiden versoissa eniten loppukesällä. Talveksi fytoplasmat kerääntyvät puiden juuriin.
Tautia levittävät kempit, jotka imevät
kasvien lehtiä. Kemppien imennässä
fytoplasmat siirtyvät hyönteisestä kasviin.
Meillä ongelmana on, että tautia levittävät kempit talvehtivat kuusissa ja muissa
havupuissa. Kemppien lisäksi tauti leviää
taimien, lisäysmateriaalin ja juurikontaktin välityksellä. Fytoplasmoja vastaan ei
ole torjunta-aineita. Kemppejä voi torjua
alkukesällä ja uuden sukupolven kehityttyä keskikesällä.
Taudin oireet näkyvät versoissa päätesilmun epänormaalina kasvuna. Päätesilmun sijaan syksyllä verson kärkeen syn- Tulipoltteen saastuttamat nuoret versot tummuvat ja jäävät koukkumaisina kiinni puuhun.
tyy lehtiruusuke. Taudin edetessä puu
alkaa muodostaa luutamaista kasvua.
Versot ovat ohuita, punaruskeita ja voivat
näivettyä. Lehtiin muodostuu suuria korvakkeita ja lehtien sahalaidat ovat epäsäännöllisiä. Lehdet puhkeavat keväällä
liian aikaisin, ovat vaaleita, punertavat ja
putoavat ennenaikaisesti. Kukat voivat
olla epämuodostuneita. Tyypillisesti hedelmät jäävät pieniksi ja niissä on makuvirheitä.
Luumun rokkovirus
Kesällä 2014 Suomessa heräsi epäilys, Tulipoltteen oireina ovat myös tummuvat lehdet ja vaaleat bakteerilimapisarat versoissa.
että luumun rokkovirus oli levinnyt maahamme. Elokuun lopussa Eviran kasvin- hedelmäpuut. Hapankirsikka ei kuiten- toiminnan välityksellä. Bakteerin tuottasuojeluviranomaiset tiedottivat, että luu- kaan ole altis luonnolliselle tartunnalle. ma lima voi lähietäisyydellä levitä kasvismun rokkovirus oli ensimmäisen kerran
ta toiseen myös vesiroiskeissa sateella ja
Tauti oirehtii selvimmin alkukesällä lehtodettu Suomessa elokuussa 2014.
hoitotyövälineissä. Myös pölyttäjähyönteidissä näkyvin vaalein rengaslaikuin,
Nimensä mukaisesti taudin tärkein isän- nauhamaisin kuvioin ja selkeäsuonisuu- set levittävät tautia puusta toiseen.
täkasvi on luumu. Eviran tiedotteen mu- tena. Saastuneessa kasvissa muodostu- Taudin oireita ovat kukkien tummuminen
kaan luumun rokkovirus (Plum pox poty- vat hedelmät ovat epämuotoisia, hedel- ja mustuminen. Nuoret versot lakastuvat,
virus eli PPV) on vaaralliseksi luokiteltu män malto on kovaa ja ruskettunutta. tummuvat ja niiden kärjet kaartuvat alasPrunus-suvun kasvien tauti. Mikäli myytä- Hedelmät varisevat ennenaikaisesti.
päin. Kuolleet versot ja lehdet jäävät puuvissä taimissa tai taimitarhoilla havaitaan
hun kiinni ja näyttävät palaneilta. Kasvistai vaikkapa epäillään tautisaastuntaa, Virus leviää puusta toiseen varttamisen ta erittyy vaaleaa bakteerilimaa. Taudin
on viipymättä otettava yhteys kasvintar- yhteydessä ja kirvojen välityksellä. Tau- oireet näkyvät parhaiten loppukesällä,
kastajaan. Luumun rokkovirus on merkit- din leviämistä voidaan ehkäistä hävittä- kun hedelmät tummuvat ja jäävät muutävimpiä virustaudinaiheuttajia Keski- mällä saastuneet kasvit.
mioituneina kasviin kiinni. Eviran tutkiEuroopassa ja voi aiheuttaa jopa 100 % Tulipolte
musten mukaan Suomen sää on suotuisadonmenetyksen.
sa tulipoltteen leviämiselle. Tauti voi siSyksyllä 2014 Evira tiedotti, että pelätty ten levitä myös muualle Suomeen.
Luumun lisäksi muita mahdollisia isäntä- tulipolte-bakteeritauti oli ensimmäisen
kasveja ovat luumun sukuiset koriste– ja kerran löytynyt Suomessa Ahvenan- Jos tautia tavataan, sairaat kasvit ja tar-
matkatoimisto
Jyväskylä
Jämsä
014 336 4110
ma-pe klo 9-17
014 336 4130
ma-pe klo 9-17
Keuruu
Äänekoski
014 336 4120
ma-pe klo 9-16
014 336 4140
ma-pe klo 9-17
RÄÄTÄLÖIMME PUUTARHAMATKOJA
TOIVEIDENNE MUKAISESTI.
PYYDÄ TARJOUS!
Ruotsi
14.-16.5 Türin kukkamarkkinat. 195 eur/hlö
12.-15.6.Kentin linnoja ja puutarhoja 1195 eur/hlö
Kuluttajalla myös suuri vastuu
Koska taudit leviävät maasta toiseen
ensisijaisesti saastuneen taimiaineiston
mukana, on myös yksittäisen kuluttajan
tunnettava vastuunsa taimihankinnoissaan. Viisainta on toistaiseksi luottaa
Suomessa tuotettuihin taimiin. Lähituottajan luona voi käydä tutustumassa tuotantomenetelmiin ja taimien laatuun.
www. evira.fi
Evira/kasvinterveysyksikkö
ELY-keskusten tarkastajat
30.7. – 2.8. Puutarhamatka Ruotsiin alk. 375 eur/
hlö
Lisätiedot toimistoistamme tai www.matkatoysa.fi
Tulipolte on bakteeritauti, joka leviää
maasta toiseen saastuneiden taimien
mukana. Paikallisesti tauti leviää hyönteisten, lintujen ja erityisesti ihmisten
tuntavaarassa olevat taudin isäntäkasvit
hävitetään. Lisää aiheesta voit lukea
Eviran internet-sivuilta.
Kasvinsuojeluviranomaiset
Visbyn risteilyt – näe Ruusujen saari! alk. 177 eur/
hlö. Lähtöpäivät 14.6., 5.7., 19.7., 26.7.
20.-23.8. Lüübnitsan sipulimarkkinat 465 eur/hlö
maalta päärynäviljelmältä. Tulipolte on
Euroopassa omenan ja päärynän haitallisimpia kasvitauteja. Tauti on erityisen
vaarallinen, koska sen hävittäminen on
vaikeaa ja sen muita isäntäkasveja on
monia, mm. tuomipihlajat, pihlajat, orapihlajat, ruusukvittenit ja tuhkapensaat.
Myös aroniat ovat taudille alttiita.
Lüübnitsa
Lue taudeista ja muista ajankohtaisista kasvinsuojeluasioista Eviran verkkosivuilta. Jos epäilet tautisaastuntaa, ota yhteys lähimpään tarkastajaan.
Sivu 4
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Esteetön puutarha
Teksti ja kuvat: Puutarhaneuvos Esko Alm
Sanotaan pihan ja puutarhan olevan
ihanteellinen kuntosali. Oikea hyötyliikunnan paikka. Sitä se varmaan onkin. Hyväkuntoiselle henkilölle eivät pienet esteet
ole haitaksi. Päinvastoin ne otetaan
haasteina vastaan.
Puutarhaa suunniteltaessa muistathan,
että kottikärryäkin pitää pystyä käyttämään puutarhassa ilman vaikeuksia.
Siinä missä kärryn lykkääminen täydellä
kuormalla onnistuu helposti ja ruohonleikkurin siirto tasolta toiselle onnistuu
vaikeuksitta, pystyvät kulkemaan myös
pyörätuolit, rollaattorit, lastenvaunut ja
kävelykeppejä avukseen tarvitsevat. Kulkureitin pinnoituksen valinta on tärkeä,
jotta tie on kaikille esteetön.
Lapsesta pitäen kaikki asiat ovat olleet
jonkinlaisia esteitä. On pitänyt oppia kävelemään sekä itse syömään, pukeutumaan ja sitomaan kengännauhat. Sitten
on pitänyt oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan.
Puuhun pitää pystyä kiipeämään ja pianoa pitää osata soittaa. Rajoja haetaan.
Jumppa puutarhassa
Jokaisen pitäisi päivittäin roikkua muutama hetki rekkitangossa. Se parantaa
hartiaseudun verenkiertoa ja ”irrottaa
lapoja”. Se on tärkeää mm. paljon istumatyötä tekevälle. Kaikille tämä voimistelumuoto ei ole mahdollista. Pihaan voi
pystyttää kaksi eri korkeudessa olevaa
rekkiä, joista matalampi palvelee lapsia
ja pyörätuolissa istuvaa.
Tämä luettelo saattaa tuntua hupaisalta.
Ovathan siinä olevat asiat kaikki varhaislapsuuteen liittyviä, ylitettäviä kynnyksiä
eli oppimisen vaiheita. Kaikille nämä eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä
Mitä ovat esteet?
Tilanne muuttuu aivan toiseksi jos syntymästä saakka on olemassa jokin liikuntarajoite tai jonkin aistin osittainenkin vajaatoiminta. Arjen elämistä ja toimintaa
eri tavoin rajoittavia ”esteitä” saattaa
monelle tulla myöhemmässä elämässä.
Esteitä tulee erityisesti myös ikääntymisen myötä. Kun joku paikka on kipeä ja
ikä painaa, alkaa miettiä erilaisia työtä
helpottavia ratkaisuja.
Meillä kaikilla on halu liikkua ja rajoja on kokeiltava.
maan polkupyörällä, niin aloitetaan pienellä pyörällä, missä on apupyörät ja lisäksi äiti tai isä tai isoveli pitää alkumetreillä pyörästä kiinni. - Niin se alkaa.
Apuvälineitä ja elämistä helpottavia ratkaisuja on kehitelty runsaasti. Niitä on
Henkilö jolla on jotain liikunnallisia tai vaan otettava käyttöön. Ei pelkästään
toiminnallisia rajoitteita, ei saisi olla yk- oman elämän helpottamiseksi, vaan
sin. Kun olemme pienenä opetelleet aja- myös kaikkien lähimmäistemme avuksi
ja iloksi.
Ohjeistoa on olemassa. Invalidiliitto ja
useat vammaisjärjestöt ovat tuottaneet
asiasta paljon informaatiota. Myös rakennusmääräykset antavat ainakin ohjeita
vaarojen poistamiseksi pihassa ja leikkipaikoilla.
Esteiden huomioiminen
Ehdottomasti paras esteettömyyden poistaja pihassa ja puutarhassa olet sinä
itse! Keinot ovat monet ja mielikuvitusta
voi käyttää omien tarpeiden mukaisesti.
Kasvimaan voi perustaa tasaiselle alueelle ja näkyvälle paikalle pihassa. Siihen
on helppo tulla. Laatoitukset ja kateaineet pitävät paikan siistinä ja helppokulkuisena. Kylvökset voi tehdä hiukan kohotettuihin kasvilavoihin. Niissä hoitotoimet on paljon helpompi tehdä. Keskipiha-alue on kuitenkin suositeltavaa jättää
kaikissa tilanteissa ”tyhjäksi”, esim. nurmelle.
Maanalaisen autohallin kannella kasvualustat ”kasvatetaan” ylöspäin. Punaherukkapensaan marjat voi nauttia hyvinkin
selkä suorana. Omenapuutkin voidaan
pitää matalina joko hankkimalla hillittykasvuiselle perusrungolle varrennetun
taimen tai pitäen puut leikkaamalla niin
matalakasvuisina, että omenat yltää keräämään suoraan puusta. Sekä leikkaamiseen että sadonkorjuuseen voi käyttää
teleskooppivartisia tai valmiiksi pitkävartisia työkaluja.
Auta ja ole tukena ja turvana sellaiselle
lähimmäiselle, jolla on vaikeuksia liikkua
tai muutoin nauttia pihapuutarhasta.
Portaat ovat välttämättömät pienissäkin
korkeuseroissa. Vähintään yhtä tärkeä
turvallisuutta lisäävä tekijä on kaide. Porrasaskelmien yhteyteen on tärkeää tehdä
myös luiska pyörille, lastenvaunuille, rol- Eräässä palvelukodissa on käytävien reulaattorille, pyörätuolille, ruohonleikkurille nat varustettu kaiteella. Kaide palvelee
erityisesti kuurosokeita asukkaita. He
ja kottikärryille.
voivat turvallisesti liikkua, tunnustella,
Mikäli portaat ovat liian jyrkät luiskia var- haistella ja myös maistella kaiteen lähelten, on syytä suunnitella pyörillä varustet- lä kasvavia kasveja/marjapensaita.
tuja kulkuvälineitä tarvitseville kiertotie
korkeuserojen välille. ”Parempi virsta
väärää kuin vaaksa vaaraa”. Samalla
helpotat myös jokapäiväisiä puutarhaKorotetut kasvilavat pitävät kylvökset helppohoitoisina ja siistin näköisinä. Lavojen askareita.
etäisyydet sovitetaan liikkumiseen tarvittavaan tilantarpeeseen.
Tasamaalla olevan istutuksen hoito vaatii ketteryyttä sekä rasitKaiteet lisäävät turvallisuutta kaikenkokoisten ja ikäisten liikkumisessa. Portaitten vieressä ne ovat välttämät- taa selkää ja jalkoja. Pienikin jakkara helpottaisi työtä ja toimii
myös vammoilta ennaltaehkäisevänä apurina.
tömät
Eri korkeuksille asennetut rekkitangot
soveltuvat roikkumiseen irrottavat
mukavasti lapoja.
Numero 13
Sivu 5
Arboretum Mustila
Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen
Arboretum Mustila eli Mustilan Kotikunnas sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella,
Elimäen kirkonkylän kohdalla valtatie
kuuden varrella. Mustila on alun perin
ollut yksi Elimäen maalaispitäjän monista kartanoista. Arboretum perustettiin
Mustilan kartanon maille vuonna 1902.
Todellinen valtioneuvos ja geologi Axel
Fredrik Tigerstedt osti tilan vuonna
1901. Kartanon läheisyydessä sijaitseva
mäntyä kasva metsä jouduttiin kaatamaan tervasroson vuoksi. Näin syntyi
tilaa uusille istutuksille.
A.F. Tigerstedt tunsi suurta kiinnostusta
ulkomaalaisien puulajien menestymistä
kohtaan ja hän aloitti suurisuuntaiset
metsänviljelykokeilut. Kokeilut tulivat
pian laajalti tunnetuiksi ja Arboretum
Mustila sai alkunsa.
Puisto on laajuudeltaan noin 120 ha.
Aluetta hallitsee graniittimäki, joka kohoaa noin 50 metriä ympäröiviä savisia
peltoja korkeammalle. Puiston keskiosassa kallio on monin paikoin esillä,
mutta enimmäkseen alue on moreenin
peittämä. Kukkulaa halkaisevat muutamat laaksot, joita on käytetty puistoistutuksissa hyväksi. Kokeiluista julkaistiin
kirja vuonna 1922.
Sukupolvelta toiselle
Mustilan kartano on edelleen Tigerstedtsuvun hallussa. Vuodesta 1926 lähtien
A.F. Tigerstedtin työtä jatkoi hänen poi- Mustila on mäntykangasta, jonne muut kasvit istutettu
kansa Carl Gustav Tigerstedt, joka laajensi metsänviljelykokeilut koristepuihin
ja pensaisiin. Merkittävänä kasviryhmänä tulivat tällöin mukaan alppiruusut.
Vuonna 1957 vastuu Arboretumista ja
tiluksista siirtyi hänen pojilleen Axel ja
Peter Tigerstedt. Nykyisin Mustilan toiminnasta vastaavat jo edellisten jälkeläiset ja heidän jälkeläisensä.
Arboretumin etelärinteellä viihtyvät lehtipuut .
Arboretum Mustilasta muodostettiin
vuonna 1981 luonnonsuojelualue ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin Mustilan Kotikunnassäätiö. Säätiö huolehtii
arboretumin hoidosta ja kehittämisestä
sekä osallistuu ulkomaisiin kasveihin
liittyvään opetus-, neuvonta– ja tutkimustyöhön.
Arboretum on vuosikymmeniä ollut erityiUudet atsaleaistutukset antavat puistoon aivan uutta ilmettä
sesti dendrologien pyhiinvaelluskohde. Alppiruusujen kukinta-aikaan puistossa vaeltaa tuhansia
Vuonna 1998 arboretumin tueksi perus- matkailijoita ihastelemassa kukkarunsautta.
ja värikylläisyyttä. Polkupyörä on hyödyllinen retkeilyssä.
tettiin yhdistys Arboretum Mustilan Ystävät ry. Yhdistyksen jäsenet tukevat arbo- kaloistossaan. Vanhimmat pensaat ovat
retumia kasvien hankinnassa, painotuot- jo lähes sadan vuoden ikäisiä ja siten
teiden tekemisessä ja alueen hoidossa. myös varsin kookkaita. Kun puistossa
Arboretum on nykyisin suosittu matkailu- saapuu alppiruusulaaksoon, ihminen
kohde. Siellä vierailee vuosittain lähes sukeltaa aivan erikoislaatuiseen rehe50 000 ihmistä. Tärkein sesonki on ke- vään kasvimassaan, jossa valot ja varjot,
säkuussa alppiruusujen kukinnan aika- tuoksut, kukkaloisto ja puiston hiljaisuus
na. Puistoon voi tutustua mihin vuodeai- väkisinkin täyttävät mielen syvällä harkaan tahansa. Alueesta ja sen kasveista taudella. Alueella risteilee loputtomalta
on olemassa erittäin hyvät verkkosivut, tuntuva polkuverkosto. Ei ole väliä, vaikjoita kannattaa käydä lukemassa silloin, ka välillä eksyykin, koska aina lopulta
löytää suuremman polun, jota jatkaa
jkun ei itse pääse paikanpäälle.
kohti uusia elämyksiä.
Matkailun huippuaika on juhannus.
Kulkijalle puistossa on taukopenkkejä.
Luettavaa Mustilan kasveista riittää. ArSaniaiset ja lukuisat varjossa viihtyvät
Lehtipuut ja perennat
boretumin alueella kasvaa lähes 100 Havupuuistutukset
havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä Mustilan ensimmäiset havupuukokeilut Arboretumin lehtipuuistutukset ovat joko perennat antavat omat lisämausteensa
lukuisa määrä koristepensas-, köynnös– aloitettiin jo yli sata vuotta sitten. Monet yksittäispuita, muutaman puun ryhmiä puiston kasvillisuuden monimuotoisuuja perennalajeja eri puolilta maapalloa. puut ovatkin kasvaneet jo mahtaviin mit- tai suurempia metsiköitä. Lehtipuut löyty- teen.
Mustilan Ystävät ja Arboretumin työnteki- toihin. Vanhimmat douglaskuusiyksilöt vät ensisijaisesti puiston etelärinteeltä. Yksi käynti ei riitä
jät ovat huolella laatineet kasvikuvauk- ovat jo yli 40 metrin mittaisia ja siten Tämä alue kylpee syksyisin verrattomasti
Arboretumalue on siinä määrin laaja ja
set ja kasvien viljelyvaatimukset helposti korkeampi kuin vanhimmat luonnonva- väriloistossa.
kasvilajien lukumäärä vertaansa vailla,
luettavaan muotoon.
raiset kuuset. Monista havupuulajeista
Perennoja ei ole erikseen missään omas- että kertakäynti riittää vain pikkuisen
on
Mustilassa
istutettu
jo
useampia
jälAlppiruusupuisto
keläissukupolvia. Eksoottiset metsiköt sa ryhmässään. Tarkkaavainen kulkija raottamaan aarrearkun kantta. MustilasAlppiruusupuisto on Mustilan Kotikun- tarjoavat kulkijoille ulkomaanmatkoja kuitenkin huomaa, että puiston aluskas- sa kannattaa käydä vuodesta toiseen.
villisuuskin poikkeaa tavanomaisesta. Monia kertoja ja kaikkina vuodenaikoina.
naan vaikuttavin kohde alkukesän kuk- vastaavia elämyksiä.
Sivu 6
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Kotipuutarhurin aivoituksia
Teksti ja kuvat: Seija Jokinen
”Mieleni minun
tekevi, aivoni
ajattelevi,
lähteäni
kaivamahan,
saa'ani
tonkimahan.
Kasvivirttä
suoltamahan,
lajivirttä
laulamahan”
Isoilla istutusalueilla voi kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä.
Kotipuutarhurina olen sen sortin sosialisti, että tutkin puutarhalehdistä
kasviyhdistelmiä ja pidän kokonaisuuksien näkemisestä, maisemasta.
Tontit ovat erilaisia, mutta aina saa
jotain ideaa, joka taas kehkeytyy
omassa päässä pihanlaittajan näköiseksi.
kasoja ympäri tonttia.
Maata pitää parantaa
Maa on osin kehnoa ja rinne järvelle päin
on erittäin helposti kuivuva. Se ei kuivuttuaan jaksa ottaa vastaan kasteluvettä
vaan vesi lillittelee pois alamäkeen. Mullan rakennetta pitäisi saada kuohkeammaksi vaikkapa kompostilla kunhan sitä
nyt ensin valmistuu. Viime vuosina olen
todennut hevosenpaskan välttämättömyydeksi tässä taloudessa. Sitä tuli syksyllä peräkärryllinen, vaan eipä saanut
mistään turpeessa, vaan on purun seassa. Raakaa tavara kuitenkin osin on, mutta siinäpähän kasassa tekeytyy.
Me olemme tällänneet isot istutusalueet,
että olisi ruohonleikkuuta vähemmän.
Paljon on saatu niihin jakotaimia omasta
takaa. Isoissa ryhmissä ei ripellys näyttäisi miltään, mutta onneksi on muutama
uusi kohta, johon voin laittaa vaihtelevampia istutuksia ja kokeilla. Yhden kasvin paikan vaihtaminen on sentään help- Ruusujen mysteeri ja kärhöt
poa, jos se ei paikkaansa sovi.
Ruusut ovat minulle toistaiseksi mysteeri
Nyt, kun kasvit ovat suuria, en edes har- eli suomeksi sanottuna en tiedä niistä
kitse niiden paikkojen vaihtamista. Olisi juuri mitään. Olen kokeillut vain muutaälytön kaivuutyömaa. Myös liian korkeita maa laatua, joita yleisesti saa keväisin.
kasveja olen tökännyt toisten eteen. Alus- Mitä ilmeisimmin 'Tom Tom' ja 'Queen
sa tuli laitettua liikaa kaikkea, jota sai Elizabet' ovat huono vaihtoehto. Ne eivät
jakotaimena vanhoista istutuksista. Olen kestä sadetta ja ottavat mustalaikkutauängennyt liian moneen paikkaan tontilla tia hyvin helposti. Olenkin nyt huuli pyöalppikärhön (Cematis alpina) siemen- reänä, kun keväällä hankkimieni
taimia ja nyt niitä pitää kaivaa pois. Joku 'Miratojen' ja 'Bonicojen' kukat kestivät
saattaisi tarvita, mutta tarve ja tarjonta sadetta eikä lehtiin tullut mustalaikkutaueivät tahdo kohdata.
tia. Vaikkei kukinnan määrä vielä päätä
huimannut, iloitsen tästäkin. Tästä lähtiValoa ja varjoa
en annan kolmen ruusun tarjousnippujen
Varjon kohtia alkaa vähitellen tontille jäädä myymälään, jos muita lajikkeita ei
muodostua, kun puut kasvavat. Ensin olin ilmesty. Miksi ottavat aina niitä samoja?
varma, etten halua varjoa mihinkään, kun Siksikö, että minunlaiseni, jotka eivät
entinen tontti oli niin pimeä. Valon ja var- paremmasta tiedä, sortuvat ostamaan?
jon kanssa tasapainoilu on oikeastaan
aika vaikeaa. Kesällä on katsottava, mikä Joitakin kärhöjä kuoli talven kurimuksespuu talvella on kaadettava. Talvella leh- sa. Muutamat nousivat hyvin kituliaasti
dettömänä aikana näyttää siltä, ettei mi- ylös. 'Huldinekin' äityi vasta loppukesästä
kään puu jouda pois. Kaiken aikaa minä kasvamaan. Joka kesä on pitänyt muutavahdin, ettei puistotyöntekijä (alkaa J:llä) ma lakastumistautinen kärhön varsi leikaataa rymäyttele liikaa puita. Olen näes kata, vaikka tyvellä olen pitänyt hiekkaa
todennut senkin, että mies kun tulee tiet- tauteja torjumassa. Alimmissa lehdissä
tyyn ikään ikään, sillä pitää olla puu- on kellastuneita, mutta olen tuumannut
'Omoshiro' kärhö aloittaa kukintansa jo heinäkuun alkupuolella.
sen johtuvan alaosaa varjostavista kasveista. Joskus varmaan kuivuuskin tekee
oman osansa. Kärhöt kasvavat tavallisessa mullassa. Varovasti olen hiukan kauemmas juuristosta joskus harannut maan
sekaan maatunutta hevonpeetä. Netistä
bongattu konsti lannoittaa kanankakkamerilevävedellä varhain keväällä
edesauttaa kasvua. Vanhimpia kärhöjä
en uskaltanut lannoittaa viime kesänä,
koska edellissuvena ne kaatua rötkähtivät tötsineen sateessa ja tuulessa. Latvuksesta tuli yksinkertaisesti liian painava ja korkea. Jouko teki paksuimmasta
harjateräksestä matalammat tuet ja ainakin kuluneen kesän ne ovat pysyneet pystyssä.
Myös pionitukia tilasin Joukolta. Tehköön
talvipuhdetyönä. Kaupan mallit eivät toimi. Semmoinen ympyräksi valmiiksi tehty
olisi hyvä, minkä saisi ajoissa tällätä paikoilleen. Joka kesä tulee pionien kukintaaikaan sade ja pionit nurin, joten taas
Enkelinpasuunat kukassa.
päätin, etten hanki enää yhtään pionia
lisää.
Enkelinpasuunat
Enkelinpasuunat kasvoivat suuriksi roikaleiksi. Niitä on kolme. Yksi piti jo siirtää
lasikuistilta ulos, kun ei mahtunut sisälle.
Koko kuistilla oli pakahduttava tuoksu
etenkin iltaisin. Kymmenkunta tainta on
juurtumassa autotallissa. Silkkaa ahneutta, sillä ei meille niin monta tarvita.
Tontutkin omasta takaa
Patsaskulttuuriakin on tullut pohdittua.
Isot valkoiset patsaat eivät oikein meille
istu outoutensa ja hintansa puolesta.
Harvemmin on tarjolla täällä päin muun
värisiä, paitsi puutarhatonttuja.
Muita tonttuja ei täällä tarvita, kun täällä
on jo kaksi, Jouko ja minä. Eivätkä nämä
tontut kökötä paikoillaan, vaan heiluvat
kottikärryjen, lapioiden ja muiden tykötarpeiden kanssa niin kauan kuin henki pihi-
Sivu 7
Numero 13
Puutarhurin vastamäkiä
Teksti ja kuvat: Seija Jokinen
Talvi 2014 koetteli puutarhan kasveja kovalla otteella. Monta kasvia jäi
nousematta, suureksi surukseni
myös kärhöjä. Onneksi on puita ja
pensaita vehreyttämässä maisemaa.
den jälkeen. On monen sortin ikkunaa,
jotka eivät todellakaan olleet hyväkuntoisia. Sormet olivat maalissa ja silikonissa
pari seuraavaa viikkoa. Automatiikkaa tuli
sen verran, että kasvarissa ovi ja yksi
ikkuna aukeavat, jos meistä jompi kumpi
muistaa sen aukaista.
Kylmä koetteli kesälläkin
Kasvihuoneen rakennustouhussa sotkimme kahdestaan kasvihuoneen ympäristön. Talloimme nurmikon niin, että piti
kylvää uutta. Sivustalle jopa teimme ihan
uuden nurmenpätkän, kun ei tuota leikattavaa ole ennestään. Kasvihuoneen tyhjennyksen jälkeen syksyllä pääsin pesemään ikkunankarmeista ja ikkunoista on
kärpäsensontaa. Ilmeisesti ikkunaluukku
olisi kannattanut tehdä. Tai ainakin arvelen, että kärpäset olisivat osanneet siitä
paremmin ulos. Vaan mistäpä tietää kärpäsen sielunmaisemaa.
Eivätkä loppuneet harmit talvivaurioihin,
vaan alkukesästä iskivät pakkasyöt. Jyväskylässä oli 17.6.2014 neljän aikaan
iltapäivällä vain kolme astetta lämmintä
ja osaan kasveista tuli vioitusta. Kotkansiivistä, jaloangervoista, kuunliljoista ja
punasaarnista paleltui lehtiä ja katkoin
ne pois rumentamasta. Perunan lehdet
kärsivät harson alla.
Keuhkosammal ärsyttää
Kukkapenkeissä keuhkosammal on vihonviimeinen seuralainen. Se kuolee
seoksella, jossa on puolet vettä ja puolet
etikkaa sekä pari tippaa astianpesuainetta vähentämään pintajännitystä. Kukkapenkkiin liuosta ei voi laittaa, koska sillä
kuolee kaikki elollinen. Voikukan lehtiruusukkeeseen sitä voi suihkauttaa ja
parin päivän päästä paikalla on jäljellä
ruskea läikkä. Polkuihin näyttää innokkaasti ottavan rasittava ja sitkeä rentohaarikko, jota joudun usein nyhtämään.
Se on rikkaruoho, jota on myös kukkapenkeissä.
Haavan ja pajunvesat valloittajina
Totesimme, että jos yhtenä kesänä jättäisi tontilta pajut ja haavanjuuret nyhtämättä, peli olisi menetetty. Haapaa pyrkii
putkahtelemaan milloin mistäkin. Tiukkaan istuttaminen ei näiltä pulmilta pelasta. Mitä varjoisammat olot, sen paremmin viihtyy keuhkosammal.
Levä liukastuttaa lautaterassit
Villiintyvät kasvit
Viime syksynä kaivoimme kaikki lapinnauhukset pois. Kyllästyin lehtien lurpahtamiseen kuivana aikana eikä kukintakaan kovin kauan kestänyt. Lisäksi ne
siementelivät runsaasti, jos ei heti ollut
katkomassa kukkavarsia pois. Viskoin
joku vuosi sitten kukkapenkkeihin myyränsuojaksi valkosipulin kynsiä. Niitä kasvaa viuhottaa nyt pitkin kukkapenkkejä.
Tehosta ei mitään tietoa.
Tiukkaan on istutettu. Kuva: Seija Jokinen
eivät näytä vaikuttavan mitään ja maksoivat yhdeksän euroa kipale. Kai jänikselle
kohta maistuu valkosipulikin. Kanankakan hajua se taitaa karttaa edelleen.
Muutakin villiä menoa
Vastoinkäymiset kuuluvat asiaan
Ja etteivät vastukset heti loppuisi, pesiytyi pihapiiriin jäniksenpoika. Se katkaisi
viime kesänä Mustilasta ostetun Sorbus
commixtan, japaninpihlajan. Luulin, että
jänikset antavat pihlajien olla rauhassa,
mutta ei näköjään. Jäniksenpoika näytti
maistelleen myös rhodoja, vuorimäntyjä
ja jopa tuijia. Kukkia kastellessa pupu
lähti loikkimaan leimujen alta. Päästin
vesiletkulla vettä persiiseen. Tuoksupallot
Vastoinkäymiset minimoituisivat, jos pysyttelisi oman kasvuvyöhykkeen lajeissa,
mutta se olisi liian tylsää. Fraxinus americanan, valkosaarnin, ostimme toissa kesänä Mustilasta. Ulkonäkö olisi eksoottinen. Sille luvataan vyöhykkeitä I-II, joten
saapa nähdä, tapaammeko ensi kesänä.
Eläkeläinen ehtii
Meillä on nyt työvoimaa enemmän paikalla korjaamaan harmeja. Eläköitynyt yrittäjä Jouko luetteli, mitä kaikkia lomia hän
nyt pitää: pitämättömät kesälomat, talvilomat, pekkaspäivät, isyyslomat. On kuulemma yhteensä 17 vuotta pitämättömiä
lomia, jotka hän nyt sitten pitää putkeen.
Joutaapahan touhuamaan pihassa. Jos
yhtenä päivänä ottaa nuppiin, niin jo toisena lapio viuhuu. Vielä kun saamme
vierailla puutarhaseuralaisten pihoista
ideoita napsimassa, on lannistumismieli
mennyttä.
Vastoinkäymiset kuuluvat puutarhurin
toimenkuvaan niin kuin nenä päähän. ”Nokka kohti uutta kesää!”
Varjokohdissa terassilautoihin tulee aina
uudelleen vihreää. Lautaterassien leväkasvustojen pesussa ei taida olla oikotietä onneen. Ensin kokeilimme terassipesuria, joka on painepesurin yhteydessä. Vähensimme tehoja, ettei valtti lähde.
Lähti läikittäin valtti, mutta ei levä. Kun
konstit loppuu, niin keinot jää. Kehiin
höyrypesuri. Sillä lähti vihreys, mutta hidasta oli. Paras keino leväkasvuston hävittämiseen on kuitenkin perinteinen etikkavesi ja juuriharja.
Ruttojuurta sietää varoa
Älköön kukaan istuttako ruttojuurta kevein perustein. Meillä on istutettu joskus
ennen talon rakentamista tien varren
savikkoon. Eipä ollut pikkuhomma kaivaa
sitä kovasta savesta pois! Juuret laitoimme jätesäkkeihin kuolemaan. Niitä ei
uskalla laittaa kompostiin.
Kasvihuoneurakka
Viime vapun älynväläys oli se, että rupesimme vääntämään vanhoista 100 vuotiaista ikkunoista kasvihuonetta. Kitit
olivat huonossa jamassa, maalit irtoilleet,
oli erilaisia ikkunoita, karmeissa lahovikoja. Minä irrottelin maalia kuumailmapuhaltimella ja opin jo pelkäämään vanhan
lasin ääntä rits, ja halkeama tuli puhaltimen ilman kuumuuden takia. Kittauksessa tein pyhäinhäväistyksen ja laitoin silikonia kittien päälle. Ei olisi pitänyt aloittaa koko hommaa, mutta tehty mikä tehty. Oli sekin vappu, vaikka oma valinta.
Minkäpä pahalle sisulleen mahtaa. Valmistui se sittenkin, vaikka monien vaihei-
Kasvihuone uurastuksen jälkeen. Ympäristökin piti kunnostaa rakennusurakan seurauksena. Kuva: Seija Jokinen
Sivu 8
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Maksaruohot
Teksti ja kuvat: Taimistoviljelijä Jari Särkkä, Särkän Perennataimisto
Maksaruohot (Sedum) kuuluvat laajaan
maksaruohokasvien heimoon. Kasvitieteellisesti maksaruohojen sukua ollaan
jakamassa useampaan eri sukuun. Tulevaisuudessa iso osa maksaruohojen tieteellisistä nimistä kokee muutoksen. Suomalaiset nimet säilynevät ennallaan.
Maksaruohot viljelyssä
Olemme Raahessa viljelleet kymmeniä
erilaisia maksaruoholajeja ja -lajikkeita.
Suurin osa niistä on menestynyt hyvin,
mutta myös huonoja kokemuksia on.
Olemme saaneet paljon uusia, aiemmin
vähän viljeltyjä lajeja ja lajikkeita perenMaksaruoholajeja maailmassa on arviolta naviljelijä Bengt Fagerströmin taimistolta.
noin 600. Suomessa alkuperäisiä lajeja Hän on erityisen hyvin perehtynyt maksaluonnossa on kuusi. Niiden lisäksi ainakin ruohojen sukuun ja niiden lajikkeisiin,
seitsemää lajia on karkaillut luontoon.
sekä risteymiin. Nyt meillä on viljelyssä sevää kasvualustaa ja suhteellisen karua
lähes 60 erilaista maksaruohoa.
kasvualustaa. Kivikkopuutarha toimii parhaiten, kunhan se on kaltevaa ja vettä
Maailmalla maksaruohot ovat erittäin
läpäisevää.
suosittuja kivikkokasveja. Innokkaimmilla
kivikkopuutarhureilla on satoja lajikkeita Suurin osa maksaruohoista on keltakukistutuksissaan. Suomessakin menestyy kaisia, mutta myös valkoisia ja punaisia
kymmeniä erilaisia maksaruohoja moit- lajeja ja lajikkeita on. Osalla lajeista ja
teettomasti, kunhan kasvupaikka on la- lajikkeista on myös värikäs lehdistö. Täsjeille sopivaa. Maksaruohot tarvitsevat sä esitellään vain muutamia Suomessa
aurinkoisen paikan ja yleensä hyvin läpäi- viljelyssä olevia maksaruoholajeja.
Komeamaksaruoho
Keltamaksaruoho (Sedum acre)
Keltamaksaruoho on luonnonvarainen ja
yleisin laji Suomessa, aiemmin sen nimenä oli katkeramaksaruoho. Luonnossa
laji kasvaa kallioilla, hietikoilla, sekä merenrantojen kivikoissa ja soraikoissa.
Kasvualustaksi riittää hyvin ohut kerros
hiekan tai soransekaista maata. Se on
hyvin vaatimaton kasvupaikan suhteen
ja kestää pitkiäkin aikoja ilman vettä.
Kukkiessaan laji on matala, keltainen
matto. Laji on talvenkestävyydeltään
parhaimpia.
Tämän suomalaisen nimen alle luetaan
lajikkeet, jotka ovat moninkertaisia risteymiä ja kukkivat syyskesällä. Näistä
tunnetuin on lajike ’Herbstfreude’, jolla
on näyttävä kukinta. Lajike alkaa kukkia
vasta syyskuulla ja nähtävästi päivänpituuden vaikutuksesta pohjoisessa se ei
ehdi virittyä kukkaan ennen talvea. Etelämpänä se kukkii näyttävästi talveen
saakka. Muita lajikeryhmä lajikkeita on
’Matrona’, jolla on hieman punertavat
lehdet ja vaaleanpunertavan kirjavat kukinnot.
Suomalainen ’Irmeli’
Kotimainen lajike ’Irmeli’ on tummanpunainen ja lehdistö on punertava ja se ehtii
kukkia hyvissä ajoin ennen talvea.
Keltamaksaruoho
Isomaksaruoho (Sedum telephium, Hylotelephium telephium)
Isomaksaruoho on pystykasvuinen laji,
jolla on useita alalajeja. Viljelyssä on eniten punaisomaksaruohon (Sedum telephium subsp. telephium) muotoja ja
lajikkeita. Näistä kestävimpiä ja näyttävimpiä on lajike ’Carl’. Kyseinen lajike
ehtii kukkia myös Pohjois-Suomessa, jossa se on parempi kuin komeamaksa-
ruoho lajike ’Herbstfreude’.
Lajike ’Carl’ on 40 cm korkea ja kukinta
ajoittuu elo-syyskuulle. Kukinta-aika on
melko pitkä ja väri on kaunis
”lappapuuronpunainen”. Muita lajikkeita
ovat mm. ’Atlanta’, jonka lehdistö on valko-vihreän kirjava.
Sedum ’Irmeli’
Kaukasianmaksaruoho (Sedum spurium, Phedimus spurius)
Kaukasianmaksaruoho on hieno laji, josta
löytyy valko-, vaaleanpuna- ja punakukkaisia lajikkeita. Osalla lajikkeista on punertavat ja jopa valkokirjavat lehdet.
Pohjois-Suomessa kestävä isomaksaruoho ’Carl’
Tutuin lajike lienee voimakkaan punakukkainen ja -lehtinen lajike ’Schorbuser
Blut’. Valkokukkainen lajike ’Album Superbum’ on myös näyttävä, mutta hieman
laiskempi kukkimaan kuin punakukkaiset
lajikkeet.
Lajike ’Roseum’ kukkii runsaasti ja on
selvästi talvenkestävin lajikkeista. Kirjavalehtiset ’Tricolor’ ja ’Variegatum’ ovat
osoittautuneet selvästi aremmiksi lajikkeiksi.
Kaukasianmaksaruohosta on viljelyssä
paljon lajikkeita, jotka eroavat kukkien
värin ja lehdistön värityksen mukaan.
Muiden maksaruoholajien tapaan kaukasianmaksaruohokin viihtyy vähäravinteisessa kasvualustassa.
Mongolianmaksaruoho (Sedum hybridum, Phedimus hybridus)
Mongolianmaksaruoho on varmaankin
Suomen oloissa kestävin maksaruoholaji. Kasvaa maanmyötäisesti rönsyillen ja
keltaiset kukinnot nousevat lehtien yläpuolelle keskikesällä. Lehdistö talvehtii
vihreänä, hieman punertuen talven ja
kylmän kevään ajaksi. Kasvupaikan suhteen tämä laji on todella vaatimaton.
Mongolianmaksaruoho ’Rantala’
’Schorbuser Blut’
’Album Superbum’
Numero 13
Sivu 9
― Aurinkoisten paikkojen perennat
Kalliomaksaruoho (Sedum rupestre)
Kalliomaksaruohon kasvutapa on lamoava ja lehdistö on tiheää, ”havumaista”.
Tästä lajista on paljon erilaisia lajikkeita,
joilla lehdistön väri vaihtelee kellanvihreästä sinivihreään. Tämän lajin koristearvo perustuukin enemmän lehdistön väriin
kuin kukintaan. Parhaimpia lajikkeita
sinertävälehtinen ’Gerd’ ja kotimainen
viljelykanta ’Mäntsälä’, jolla on kirkkaanvihreä lehdistö. Lajikkeella
’Thomas Burén’ on myös kauniin vihreä
lehdistö. Kalliomaksaruohojen kukat
ovat keltaisia. Kalliomaksaruohot ovat
hieman arempia talvehtijoita kuin monet muut maksaruohot. Märkyyttä ne
eivät siedä kasvupaikallaan.
Amurinmaksaruoho (Sedum selskianum, Phedimus selskianus)
Tämä Suomessa vähemmän viljelty laji
on näyttävä kukkiessaan. Sillä on kirkkaankeltainen kukinta, joka ajoittuu syyskesälle. Lehdistö on raikkaanvihreä ja
Kalliomaksaruohot ’Mäntsälä’ vasemmalla ja oikealla ’ Thomas Burén’.
Alla sinertävälehtinen lajike ’Gerd’.
Amurinmaksaruoho
Mantsurianmaksaruoho (Sedum kamtschaticum var.
middendorffianum)
Kamtsatkanmaksaruohon muunnos,
jolla tiheämpi lehdistö ja lehdissä on
.Mantsurianmaksaruoho
kaunis rusehtavan vihreä sävy. Kasvutapa on tiivis ja mätäsmäinen.
kasvutavaltaan se on hieman pensastava
ja hyvin tuuheakasvuinen laji. Amurinmaksaruohon talvenkestävyys on hyvä.
Sivu 10
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Muutarhurin mietteitä 2015
Teksti ja kuvat: Antero Liimatainen
Jälleen on se ihana aika, jolloin rikkaruohotkin ovat levossa – valmiina iskemään heti kun aika on kypsä. Perennojen
ym. siemenet vaeltavat kädestä käteen,
paikoista toisiin, eikä kukaan (?) muista
viime kesän epäonnistumisia!
Ystäväni H:n lempilauseisiin kuuluu: ”Jos
joku juttu olisi hyvä, se olisi jo keksitty!”
Google, joka tietää kaiken, kertoo mm.
ruohonleikkurin keksityn 1826 ja patentoidun 1830. Fiskars toi oranssisakset
markkinoille 50-luvun lopulla ja niitä on
myyty reipas miljardi kpl. Sakset, joita
muinaisessa Egyptissä käytettiin jo 1500
eKr, on varmaan keksitty uudelleen moneen kertaan. Ehkä sen hallaisen suon
laidassa Jussin kädessä oleva kuokkakin
oli jo kauan sitten keksitty.
Menneen talven lumet
joka ainoa lettu jää keskeltä kiinni. Olen maan tunturit. Paikalla, jossa oli ennen
sitä muutaman kerran vasaroinut…
ollut vilukkoa, oli nyt tuulimyllyjä, ojia ja
Syksymmällä tein uuden matkan Pohjan- uusia teitä. Ei löytynyt koko polkua. Siis
lahden läntiselle rannalle. Laiva oli sata- jos jollakin on vilukon taimia, niin vaihto
massa aikaisin, joten ajelin ”Kungens johonkin toiseen kasviin kävisi päinsä.
toinen. Meillä oli Hyvinkään asuntomessualueeseen tutustuessamme mainiona
oppaana kaupungin puutarhuri. Varsinkin
alueen vieressä ollut jaappanilainen puutarha oli hyvin mielenkiintoinen.
Matkani jatkui Berslageniin Värmlannin
rajoille. Aikoinaan siellä poltettiin miiluissa metsät niin tarkkaan, että sai kävellä
satakin kilometriä ilman, että löi päätään
puuhun. Masuuneita löytyy sieltä lähes
joka kylästä. Entisaikoina koko Berslagenin alueelta saatiin suo- ja järvimalmia,
sen jälkeen käytiin vuorimalmin kimppuun. Keski-Euroopasta tulleet Vallonit
ja monet suomalaisetkin ovat olleet osallisina malmin syntyyn. Vanhojen kaivosten alueilla ja miilujen läheisyydessä on
ollut runsas kasvimaailma, mm. orkideoita niistä löytyy.
Talvi oli tehnyt tuhojaan sielläkin aika
runsaasti. Puutarhan oli suunnitellut nuori japanilainen suunnittelija. Oli mielenkiintoista, miten hän oli täällä joutunut
käyttämään tarhaa suunnitellessaan eri
kasveja kuin kotimaassaan. Esimerkiksi
tarhaan tultaessa paholaisia karkottava
piikkinen japanilainen kasvi oli korvattu
Suomessa viihtyvällä mahonialla.
kurvaan” odottelemaan puutarhaliike
Zetaksen aukenemista. Aikaa oli useampi
tunti odotella. Yritin puhua itseäni sisään
eräälle töihin tulevalle, hän lupasi kysyä
pomoltaan, mutta kyllä minun piti kymmeneen asti odottaa.
Huomasin siinä toisenkin odottajan ja
ajattelin mennä juttusille. Hän hihkaisi jo
kaukaa, että terve! No, päälläni oli Puutarhaliiton paita, josta hän minut oitis
tunnisti suomalaiseksi. Siinähän lukee
selvällä suomenkielellä ”kätevästi hihalla” tai jotakin sinne päin. Hän kysyi ensimmäiseksi olenko käynyt Kenkäverossa? Oli mukavaa sanoa, että olin ollut
siellä viikkoa aikaisemmin. Kasveja en
sieltä löytänyt, en Mikkelinpuiston taimimyymälästäkään. Hän kertoi aloittavansa
myöhemmin työt Kenkäverossa.
Kirjoittaessani tätä juttua, ulkona ei ole
lunta kuin nimeksi. Tulee mieleen viime
kevät, jolloin niin monet kasvit ottivat
pavun nokkaansa. Esikot, kerriat, ruostekukat, vuokot ja monet muut. Viherviiper- Kyllä Zetaksen kassalla Visa pahasti vintäjän sydämeen se koskee. Olo on kuin gahteli, mutta autossahan oli tilaa vielä
mielensäpahoittajalla konsanaan…
siinä vaiheessa. Kuukauden kuluttua olisin vastuussa teoistani, mutta sinnehän
Matkailu avartaa
on vielä neljä viikkoa!
Vuosi on taas vierähtänyt ja nyt kirjoitetaan AD 2015. On aika muistella men- Taalainmaalla vilukkoa etsimässä
nyttä vuotta. Nordiska Trädgård Tukhol- Lempikukkiani Taalainmaalla asuessani
massa oli ensimmäisiä tapahtumia, jo- oli ja on vilukko, Parnassia palustris. Niitä
hon menin suurin toivein. Aikainen ajan- kasvoi runsaasti eräällä polulla, joten
kohta yhdessä kehnon talven kanssa ei suuntasin Yetin keulan kohti Taalainmaakovin paljon muutarhurille antanut. Ruot- ta. Menomatkani varrella oli ennen niin
sissa on paljon tiettyihin kasveihin tai upea Berslagsodlingin taimimyymälä.
lajiin erikoistuneita kerhoja. Pelakuille, Upeus oli tipotiessään mutta taimisto oli
verenpisaroille, kuunliljoille ja ties vaikka entisellä paikallaan. Muutamien tuntien
mille löytyy messuilta omat harrastajan- venttaamisen jälkeen sekin avattiin. Odosa. Siemeniä oli runsaasti, mm. Impectal- tellessani taimiston avaamista, kiertelin
la oli siellä suuri osasto. Ruotsalaiset aikamoisen lenkin lähimetsässä ja miten
ovat hyvin sosiaalista kansaa, joten kahvi ollakaan, lahkeeseeni tarttui jokin marja- ja ruokapaikkoja oli runsaasti. Omien kuusen taimi. Sain sen irti vasta autolla!
eväidensä nauttijoillekin oli kuulemma
Ajelin siinä kohti entisiä kotiseutujani.
omat eväsnurkkauksensa.
Väsmannin rannalla olin aiemmin ihaillut
Meikäpojan matkaan messuilta lähti pari lupiineja, joissa oli kukat selvästi upealla
pelakuun tainta ja 240 kruunun arvoinen kierteellä. Enhän niitä syksyllä tietenkään
lettupannu. Olisi se löytynyt varmaan löytänyt. Jatkoin matkaani ja soitin tyttäAnttilastakin. Pannusta vielä sen verran, relleni, kun olin jo lähellä entisiä kotiseuettä sveitsiläisesta ”laadustaan” huoli- tujani. Hän vastasi Berliinistä! Ajelin läheimatta sen pohja on keskeltä koholla ja seen Ljungåseniin, mistä alkavat Taalain-
Ajelin Karlskogaan ja edelleen Degerforssiin. Kaarinan ja Eskon pihassa riitti
ihmeteltävää. Todella upea piha, jota he
ovat innolla vuosikymmeniä vaalineet.
Heillä oli pihassaan useita kasveja joista
en ole koskaan kuullutkaan. Esko on
ahkera kokeilija ja erityisesti puitten istutukset ja leikkaukset on hänen erikoisalaansa. Yetin valot alkoivat heidän pihassaan vierailun jälkeen näyttää taivaalle, mutta tilaa oli kuitenkin vielä
muutamaan poikkeamaan E-kutoselta…
Latviassakin tuli käydyksi
Latvian Siguldan kukkamarkkinat olivat
kerrassaan upeat. Se on tietysti vain
oma mielipiteeni. Kasveja oli runsain
mitoin ja eräällä myyjällä oli jopa USDAvyöhykkeetkin kasveissaan. Hän oli Viktors Goba. Häntä kiinnosti suomalainen
”Viljelykasvien nimistö” ja lähetinkin sellaisen postitse hänelle. Sain heti muutaman kasvin vastalahjaksi. Vau!
Jokaista kiveä oli pyöritelty kerran jos
toisenkin, ennen kuin niille löytyi oikea
paikka. Jos löytyi! Suuri ongelma rakentamisessa oli ollut kaivinkoneen kuljettajan
suuripiirteisyys kivien sijoittelussa. Kun
puhuminen ei auttanut, keksittiin nerokas
keino. Otettiin kuski vielä kerran puhutteluun ja sanottiin, että kukkula jota juuri
rakennettiin, nimettäisiin hänen mukaansa ”Maurinkukkulaksi” ja kas, siitä lähtien millinkin siirrotkin onnistuivat!
Kävimme samalla Hyvinkään matkalla
myös tutustumassa erääseen kauppapuutarhaan ja näimme omin silmin mitä
mennyt talvi oli tehnyt puutarhalla, jonka
pitäisi antaa elantoa omistajilleen. Tuntui
pahalta ostaa kassillinen taimia muutamalla €urolla.
Istutukset paisuvat
Mustilan taimipäivillä kävimme myös ja
siellähän oli melkoinen seurakunta koolla. Idän Immeiset, Vakkataimi, Rhodoisti,
Ülli-Riina ja monta muuta erikoisten kasvien myyjää. Taimia lähti sieltäkin Sysmän suuntaan, keväällä voi vetää johtopäätöksiä heidän viihtymisestään. Mukavin Mustilan juttu oli Rhododendron
Kotimaassakin retkeiltiin
´Tiuku´, jota oli heidän taimitarhassaan
Kesätreissuja tehtiin kotimaassakin se- jäljellä vain yksi kappale. Jossakin! Arvatkä omin päin että porukoissa. Avoimet kaapa kuka sen sattui löytämään?
puutarhat-tapahtumaan osallistuimme Kesän mittaan kasveja kertyi ja kertyi,
Sinikan kanssa käymällä läpi lähiseudun aina vaan on pitänyt jatkaa penkkiä, tehpihoja. Ensi kesänä olemme varmaan dä jopa uusia. Mitähän kevät tuokaan
taas mukana omalla pihallamme.
tullessaan? Toivottavasti lumipeite vielä
Jyväskylän Puutarhaseuran retki Hyvin- tulisi, mutta ei näytä siltä.
käälle ja Riihimäelle oli myös mielenkiin- Mukaviin asioihin kuuluu se, ettei myyränkoloja ei ole ilmaantunut ollenkaan.
Ehkä kissamme ja myyrät eivät oikein
sovi samalle tontille. Kesällä käytin karkotukseen myös pikkuraketteja (ns. kissanpieruja) siten, että otin niistä tikun
pois ja annoin mennä sen sitten myyränkoloon. Joskus se poksahti aika kaukanakin maan alla. Myyrämme saattoivat saada kuulovammoja, ennen kuin muuttivat
naapuriin!
Uuden kesän odotus alkaa tuntua rauhattomuutena luissa ja ytimissä, tosin se
tuntuu aina välillä kukkarossakin, ainakin
siementilauksia tehdessä.
Viime keväänä tein muutamia onnistuneita ymppäyksiä pihlajilla ja aiemmin olen
onnistunut muutamissa omenapuun oksissa, joten se peli varmasti jatkuu. Nythän olisi paras aika ottaa oksia ensi kauden puukotuksiin…
Summasummaarum
Ei muuta kuin reippaasti kohti uutta kesää! Asenteet kohdalleen. Ei niin kuin
Sami Jauhojärvi: ”Eikun leuka rintaan ja
kohti uusia pettymyksiä!”
Tapoja on monia. Degerforsissa Ruotsissa Esko Töyrylä on puutarhassaan innostunut kokeilemaan mm. puiden leikkausta.
Sivu 11
Numero 13
Pihan ja puutarhan valaiseminen
Teksti ja kuvat: Reijo Kujala, asian harrastajapuutarhuri
Suomi on valo-olosuhteissa kaksijakoinen maa – kevät- ja kesäkauden
valon runsaus sekä syys- ja talvikauden pimeys. Ne luovat ja muokkaavat pihan ja puutarhan olemusta.
Valo vaikuttaa
Valon määrä ohjaa myös omaa käyttäytymistämme pihan ja puutarhan hyödyntämisessä. Valaistuksen tuominen puutarhaan lisää sen viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta jopa ympärivuotiseksi. Mikä
voisi olla palkitsevampaa kuin katsella
syyspimeällä tai talven tuiskussa ikkunasta ulos valaistuun puutarhaan. Tai elokuun pimenevässä illassa istua ulkona ja
antaa valaistuksen luoda oman tunnelmansa.
Ammattilaiset asialle
Nykyään uudisrakennuksissa otetaan jo
kiitettävästi huomioon ainakin pihan
yleisvalaistus sekä osittain myös kasvien
valaiseminen omien mieltymysten laajuudessa. Vanhemmissa rakennuksissa
yleisvalaistusta, mikäli se ei ole riittävää,
on mahdollista parantaa. Useimmiten se
tarkoittaa kaivutöitä, kaapelointia ja kiinteiden valaisimien asennusta. Pihan perusparannustöiden yhteydessä se on tehtävissä kohtuullisin kustannuksin.
Valaistuksen rakentaminen puutarhaan
tuo omat ammatilliset vaatimukset ja
edellytykset. Onhan kyse pihan rakenteissa huomioitavista asioista, valaisimista ja
sähköstä. Verkkovirralla toimivien sähkölaitteiden asentaminen on annettava sähköalan ammattilaisen tehtäväksi.
Yleisvalaistus kuntoon
Yleisvalaistus ei enää välttämättä riitä.
Pihaan ja puutarhaan kiinnitetään nykyisin jo yhä enemmän huomiota. Kuten
todettua, pihaa ja puutarhaa voidaan
käyttää kesäkauden lisäksi myös muina
vuodenaikoina. Valaistuksen tekninen
kehitys mahdollistaa osaltaan tämän
suuntaisen kehityksen. Kiinteiden valonlähteiden lisäksi ja niiden vaihtoehtoina
nykyisin on tarjolla pienemmällä jännitteellä toimivia heikkovirtavaloja tai aurinkoenergialla toimivia valaisimia. Näiden
heikkovirralla toimivien valaisimien vaatimuksena on sähköpistorasioiden esiintyminen sopivalla etäisyydellä. Aurinkoenergialla toimivat valaisimet ovat tehon lisääntyessä kehittyneet aivan viime aikoina. Etuna on valaisimien sijoittaminen
alueille, joihin muut toteutukset ovat
haastavia toteuttaa. Haittapuolena on
toimimattomuus talvikaudella.
Valojen häikäisy ei ole hyväksi itselle eikä
naapureille. Häikäisyä voidaan välttää
huomioimalla se joko valaisinmallin valinnassa tai valon suuntauksen avulla. Toivottavasti taakse ovat jääneet ajat, jolloin
pallovalaisimen valosaaste heijastuu ympäristöön, jopa avaruuteen saakka.
Valaisin käyttötarkoituksen mukaan
Valaisinta valittaessa kannattaa todella
miettiä valaistuksen käyttötarkoitus. Kohdevalaisimilla ja valon kohdentamisella
saavutetaan useimmiten paras lopputulos. Valaistuskohteita voivat olla portaat
ja muut kulkuväylät, seinät, puut ja pensaat sekä vaikkapa altaat tai muut vesiaiheet. Valaistuksen tarkoituksena on luoda myös hiukan dramatiikka puutarhaan.
Valon värillä on väliä
Valon värilämpötilalla on merkitystä. Halutaanko luoda tunnelma lämpöisellä vai
kylmällä valolla. Yllättävää kyllä kylmät
värit sopivat hyvin kohdevalaistukseen ja
erityisesti talvivalaistukseen. Joulunajan
valot ovat jo hyvin yleisiä. Ehkä niissä Valaistus luo puutarhassa tunnelmaa. Valaistu kohde kiinnittää katseen tiettyyn
voidaankin vähän leikitellä ja käyttää kohteeseen, jota halutaan korostaa. Valolla on eri aikoina erilainen vaikutus.
lyhyen aikaa monivärisiäkin ratkaisuja.
Pihan ja puutarhan muun ajan valaistuksessa moniväristen valojen käytössä kannattaa käyttää suurta harkintaa.
Hyvin suunniteltu
Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää alan asiantuntijoita. Mikäli omat kyvyt eivät riitä ratkaisemaan toiveiden toteutumista, näin kannattaakin menetellä. Hyvin suunniteltu
säästää toteutuksessa kustannuksia.
Toinen vaihtoehto on omatoimisuus niin
suunnittelussa kuin toteutuksessakin
ottaen kuitenkin huomioon sen mitä itse
saa tehdä. Hiukan karrikoiden sanottuna
toteuttaminen on yhtä helppoa kuin kasvien istuttaminen puutarhaan. Teknisten
ratkaisujen monipuolistuessa voidaan
helpommin vaihtaa valaisinten sijaintia ja
siten oman tekemisen kautta oppii löytämään yhä toimivampia ratkaisuja. Kohtuudella valaistus on pihan ja puutarhan
jatkuvaa muutosta – koskaan ei tule aivan valmiiksi.
Muista kuitenkin:
Yllä oleva kohde näyttää pimeässä illassa aivan erilaiselta, kun valo rajaa kohteen
jyrkemmin. Valaistu alue pimeän keskellä synnyttää turvallisuuden tunteen. Tunnelma on kuin astuisi pimeästä valaistuun huoneeseen.
”Verkkovirralla toimivien kiinteiden sähkölaitteiden asentaminen kuuluu sähkömiehen
työhön.”
Energiakustannukset kohtuullisiksi
Led-valaisimet ovat tuoneet pihan ja puutarhan valaistuksen energiakustannukset
jo varsin siedettävälle tasolle. Niiden hankintahintakin on tullut reippaasti alaspäin
ja tehot kasvaneet. Kaikkien valaisimien
kohdalla on varmistuttava, että ne soveltuvat kosteusluokitukseltaan ulkokäyttöön. Varsin käyttökelpoista tekniikkaa
ovat ajastimet sekä kaukosäädettävät ja
himmennettävät valaisinratkaisut.
Tunnelmaa ja turvallisuutta puutarhaan
Yleisvalaistuksen lisäksi valaistuksella on
tarkoitus lisätä tunnelmaa ja viihtyisyyttä.
Tällöin onkin mietittävä miten valaistus
suunnitellaan ja toteutetaan niin, että
vältytään virheratkaisulta. Esille nousee
eritoten valaistuksen määrä ja kohdenta- Valonlähteen ei ole tarkoitus olla häikäiminen. Pihan ja puutarhan valaistuksessa sevä. Keinotekoinen täysikuu saattaa
tulee välttää valon liiallista käyttöä.
ärsyttää lähiympäristössä.
Valaistuna talvinen puutarha on rauhoittava. Ikkunasta katseltuna ulkona oleva
luminen puutarha näyttää aivan satumaailmalta. Talvella valaistukseen voi käyttää
kylmempää valon värisävyä kuin kesävalaistuksessa.
Sivu 12
Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat
Itä-Suomessa ihasteltua 2014
Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen
Mies ja hänen maisemansa. Anssi Krannila
rakkaan kotijärvensä rannalla.
Hellettä riitti Kuopioon asti.
Kuopiossa taivas aukeni. Vettä riitti.
Erkki Oinonen itseään isommissa jalanjäljissä.
Joensuussa Botanian kukkaloistoa.
Heikkisen kukkatalon kasvivalikoimaa
Kesän kuumin retki 2014
Kuopion Saaristokaupunki oli uudenlaista kaupunkirakentamista parhaimmillaan
Kuopion upea rantapuisto ihastutti istutuksillaan ja tilankäytöllään. Puisto oli selvästi tehty
viihtymistä, rauhallista oleskelua, kuntoilua tai vaikkapa romantikkoja varten.
Mikkelin jälkeen alkoi jo nälkäkin kurnia.
Linja-auton mittarin mukaan ulkolämpötila näytti tässä vaiheessa olevan 32 ⁰C.
Hiki virtasi ja vettä kului. Nautimme herkullisen kasviskeittolounaan Mari Mörön
kotipaikalla Mörönperällä. Lounasta ennen saimme runollisen puutahan esittelyn.
Jyväskylän Puutarhaseuran retki suuntautui Itä-Suomen. Ensimmäinen kohteemme oli Hirvensalmen taimisto, jossa
seuramme oppaina olivat sekä taimiston
isäntä Teppo Kaarniemi että itse
omenatohtori,
puutarhaneuvos Anssi
Krannila. Saimme tutustua myös Anssin
omaan kotipuutarhaan, joka sijaitsee Iltapäiväkahvit kävimme nauttimassa
aivan taimiston yhteydessä.
Valamon luostarissa, jossa oli myös vaEnsimmäisten taimihankintojen jälkeen paa tutustuminen luostarialueen istutuksuuntasimme kulkumme Mikkeliin, jossa siin. Valamosta jatkoimme Joensuuhun,
bussimme parkkeerasi Kenkäveron enti- jossa majoituimme Hotelli Kimmeliin.
sen pappilan parkkipaikalle. Lähietäisyy- Sunnuntaiaamun valjetessa suuntasimdellä sijaitsee Mikkelipuiston pysyvä puu- me paikalliseen pääkohteeseemme Kastarhanäyttely. Näyttelyalueen reunassa vitieteelliseen puutarhaan Botaniaan.
tutustuttiin suomalaisia alppiruusulajik- Kasvihuoneissa koimme todellista trokeita esittelevään alppiruusupuistoon.
piikkia, ihastelimme upeita perhosia ja
Rantapuiston hieno yksityiskohta oli riippakoivun alla oleva penkki lepohetkiä varten .
syntyipä kilpalaulu papukaijankin kanssa.
Helteessä ja yhä kuumemmassa auringossa viihdyttiin myös avomaalla, jossa
istutukset kukkivat loisteliaasti. Aika kului nopeasti ja ennen puoltapäivää suuntasimme kohti Kuopiota.
me asiantuntevan katsauksen sen suunnitteluun ja asuinalueiden kehitykseen ja
tietysti maisemointiin. Olimme jo tässä
vaiheessa kateudesta vihreinä Kuopiolaisille.
Kuopio kaatosateella ja sateen jälkeen
Viimeisenä kohteena Kuopiossa oli keskustan lähellä oleva rantapuisto. Alue
kelpaa puistorakentamisen malliksi
kautta Suomen niemen!
Helle alkoi uhkaavasti kehittää mahtavia
ukkospilviä ja kaatosade tuntui uhkaavan
suunniteltua kaupunkikierrostamme. Ei
kuitenkaan mitään hätää! Erinomainen
oppaamme, Kuopion entinen kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen ei antanut
ukonilman kaatosateineen haitata kaupunkinsa puistojen esittelyä. Kiersimme
ensin sadetta vältellen linja-autolla kaupungin keskustaa ja sitten suuntasimme
upeaan Saaristokaupunkiin, jossa saim-
Kuopion rantapuisto
Iltapäivän päätteeksi viihdyimme vielä
pari tuntia Heikkisen kukkatarhassa Kuopiossa. Siellä viimeistään täydennettiin
kasvihankintoja.
Matkaseura oli mahtava. Kiitos kaikille
osallistujille onnistuneesta matkasta!
Ohje Jyväskylän puutarhaseuran taimenvaihtotapahtumiin
Seuran tapahtumakalenterissa on joka
vuosi pari kertaa kesässä taimenvaihtotapahtuma.
tapahtumaan voi tuoda taimia, juurakoita tai vaikka siemeniä vaihdettavaksi
tapahtumaan voi tulla mukaan vaikka itsellä ei olisi mitään vaihtoon
tuotavaa
vaihdosta voi myös ottaa kasveja
vaikka ei olisi tuonut itse mitään
paikalle
vaihdosta voi ottaa kasveja niin paljon kuin omatunto kestää kuitenkaan niitä rohmuamatta
Emännän/isännän ohjeet
järjestä pihaasi vaihtotaimille tarpeeksi iso alue (esim. 5x10m)
tai useampia pienempiä, johon
sopivat kasvilaatikot, pussukat
ja itse taimenvaihtajat
jos haluat, voit peittää alueen esim.
pressuilla, tapahtumasta koituu
väistämättä hieman kasvi- ja
multasotkua alueelle
jos pihaan jää tapahtuman jälkeen
vielä vaihtokasveja, ne voit pitää
tai hävittää itse
on täysin jokaisen emännän tai isännän asia, haluaako tarjota vieraille jotain ehkä kuitenkin mehulasillista tai kahvikupposta
voisi harkita, pakollisia tarjoamiset eivät ole
Taimen vaihtajan ohjeet
jos mahdollista, laita vaihtotaimesi ja
-juurakkosi mullan kanssa purkkiin, kastele
jos esim. juurakoita ei pysty laittamaan astiaan, kastele ne ja laita
muovipussiin/kassiin niin, että
aurinko ei pääse missään vaiheessa tuhoamaan kasvien juuria
merkitse kasveihin jollakin tavalla
(tikku tai vaikka lappunen), mikä
kasvi on kyseessä
mielellään tiedoista pitäisi myös sel-
vitä, kuka kasvin on tuonut vaihtoon
tällöin kasvin ottaja saa halutessaan
tietää kasvin alkuperän ja siihen
ehkä liittyvän tarinan
tautisia tai tuhohyönteisten vaivaamia taimia ei pidä tuoda vaihtoon
poista taimista mm. lehtokotilot ja
niiden munat
ilmoita myös, onko pihassasi lehtokotiloita
kotilot ovat nykyisin niin yleisiä myös
keskisuomalaisissa pihoissa,
että niiden esiintyminen ei ole
este kasvien tuomiselle vaihtoon
Numero 13
Sivu 13
Säästele myös puutarhassa
Teksti : Puutarhaneuvos Aarno Kasvi
Säästä, säästä, säästä kuulee joka
puolelta, kun ajat ovat niukat ja kansa yrittää päästä menojensa herraksi. Vaikka se vaikeaa onkin, kun
kaikki laskut kasvavat sitä mukaa
kun saat pihistettyä joistakin menoista, seuraavat laskut ovatkin jo
jostain kummasta syystä suurempia
kuin entiset.
Säästökohteita puutarhassa
Paljon jokainen puutarhan ja suuremman tontin omistaja voi toki tehdä menojen vähentämiseksi omalta osaltaan
tontin kasvillisuuden hoidossa. Tontit
ovat yleensä Suomessa paljon suurempia kuin Euroopassa, maaseututaajamissa vielä suurempia kuin kaupungeissa – ja säännöllisesti huonommin hoidettuja. Olen nähnyt kalliita istuttavia
ruohonleikkureita ruohonpintojen hoidossa, eikä nurmikkoa voi silti juuri kehua. Ainakaan niitä ei voi verrata Englantilaisiin pihoihin, joita näin kun kävin
äskettäin tuttavani häissä Lontoossa.
Nurmikot ajansyöppöinä
Usein syynä on liian repaleiseksi ja sokkeloiseksi tehty piha ja puutarha, sekä
epätasainen muhkurainen nurmikon
pohja. Nurmikoilla on niin runsaasti
pientä pensasta, pionia, puskaa, (ns.
hauvanhautoja) luonnonkiveä, kantoa,
isoista puista puhumattakaan, ettei moderni ruohonleikkuri pääse koskaan
näyttämään mitä sillä voidaan tehdä.
Leikkuuajo on yhtä kaasuttamista ja
pakittamista sekä siksakkaamista yritettäessä saada joka korsi lyhennettyä
kerran viikossa. Kuluu bensaa ja leikkaajan ajoaikaa. Lisäksi leikkurin terät
tylstyvät esiin pistävissä kivissä ja kannoissa, jotka löytyvät joka kerta leikattaessa. Puhumattakaan aina vain mehukkaammista kirosanoista, kun voimansiirtoremmi suistuu pois päältä jatkuvien
töyssyjen takia.
Työ, joka pitäisi olla nautinto ja puutarhan esteettisten arvojen esiin tuomista,
onkin koneen korjaamista ja huonoa
työn tulosta. Koneet on yksinkertaisesti
tehty Saksan ja Englannin tasaisille nurmikentille. Ne eivät sovellu jyrkille rinneluiskille kuten meillä eikä nurmikoille,
jotka on täytetty erilaisilla pysteillä ja
kukkaruukuilla pitkin nurmikkoa estämään ruohonleikkurin toimintaa.
Kivet ja kannot syövät teriä
va ajoissa, että säästytään suuremmilta
vahingoilta. Aikaisin kevättalvella sisälle
tuppaavat pienet mustat muurahaiset
ovat usein merkki siitä, että kuivatus kivijalassa ei toimi kunnolla.
Nurmikonleikkuu yksinkertaistuu, kun
poistat salakarit nurmikostasi. Siirrä tarpeettomat pikkukasvit nurmikolta niitä
varten tehtyyn penkkiin. Kaiva kannot
näkyviin sen verran kaulastaan että voit
moottorisahalla katkaista ne hieman
ruohokentän pinnan alapuolelle lahoamaan, tai peitä pienellä multakummulla
jonka yli voi varovasti ajaa leikkurilla.
Sienirihmasto mädättää kannon parissa
vuodessa.
Kesän lämpö kuivattaa rakenteet
Ota leka ja kivitemmi, jolla voit pienentää nurmikosta esiin pistävää terävää
kivensyrjää, jos et saa kiveä muuten
poistettua sen suuruuden takia. Jopa
isoja koristepensaita voidaan helposti
siirtää toiseen paikkaan tontilla, ruohopinnan hoidon helpottamiseksi. Turun
kasvitieteellisessä puutarhassa teemme
sitä tavallisella maataloustraktorilla ympäri vuoden.
Kuumana kesänä voi sopiva varjostus
olla paikallaan, mutta oksat, jotka ovat
katossa tai seinissä kiinni, on aina poistettava ajoissa. Jopa kattotiilet hapertuvat, jos ne ovat jatkuvasti kosteita sammalen ja varjostavan vaahteran alla.
Leikkuutunnit, koneen korjaustunnit ja
varaosien hankinta-aika jää vähäiseksi,
jos leikkuria käytetään järkevästi. Tähän
kuuluu tietysti aina koneen alustan putsaus, terien huolto, teroitus ja ehkä vaihto uusiin jos käyttö on ollut rajua ja tontti
epätasainen.
Kasvillisuus ja kiinteistö kokonaisuus
Nurmikonleikkuusta ja leikkurin hoidosta
säästyvän ajan voi käyttää muihin pihan
askareisiin kuten kiinteistön huoltoon.
Jos vaikka koristepuu on liian lähellä
seinää tai kasvanut jo liian suureksi, on
se syytä poistaa ajoissa.
Puut, jotka täyttävät vesirännit kesäisin
lehdillä kasvattavat myös juuriaan talon
salaojitukseen nostaen pohjavettä alavilla tonteilla. Ei niin tiivistä likavesiputken
liitosta ole vielä keksitty ettei lehtipuun
juuri pääse liitoksesta sisään. Pajut, jalavat ja poppelit ovat syväjuurisia puita,
jotka jo kerran kaivetussa maassa hakeutuvat helposti viemäreihin myös
muoviputkien sisälle. Silloin vesi nousee
kivijalassa aiheuttaen mahdollisesti homevaurioita rakenteisiin.
Usein pienikasvuiseksi ajateltu koristepuu kasvaakin valtavaksi ja on poistetta-
Jo kuningas Kustaa Vaasan ajoista lähtien isot lehtipuut typistettiin latvattomiksi
niin, että kesän lämpö pääsi puutarhaan
täydellä voimalla. Talot kuivuivat kesän
helteellä ja mahdolliset sienirihmastot ja
sammaleet kuolivat katoilla. Nyt annetaan puiden varjostaa aivan liikaa sekä
kivi- että hirsirakenteisia talojen seiniä ja
kattoja.
välein. Pohjaveden hallinta on oltava kunnossa. Myös pintavesien poistuminen
tontilta ja kasvimailta on meidän ilmastossa ehdoton asia, joka on hallittava.
Vesiasioissa apuun on pyydettävä joku
osaava tontinhoitaja, jos itse ei hallitse
asiaa.
Viimeinen, mutta silti tärkeä asia omalla
tontilla on oikea leikkausaika ja -tapa
sekä hyötykasveille että koristekasveille.
Muista, kun joskus myyt torppaasi, hoidettu ympäristö nostaa talon arvoa huomattavasti ja kaupat syntyvät nopeasti.
◊
Kasvualustat ja suojaukset
Ota pihan ja tontin hoito voimistelun
kannalta. Jos viljelet hyötykasveja, tarvitset hyvän peltomaan vihanneksille ja jos
viljelet talven tarvetta varten hedelmiä,
luumuja ja marjoja pakastukseen, niin
tontilla on oltava suoja-aita lisälämmön
keräämiseksi arkojenkin lajien viihtymistä parantamaan. Aita pitää myös peurat
ja rusakot loitolla ja takaa vuosittaisen
sadon.
Kulkuväylät kuntoon
Käytä aina karkeaa kivimurskaa pihakäytävien ja auton parkkipaikan päällystämiseen. Karkea kivimurska laskee paikalleen jyrättynä sateen helposti lävitseen
maahan. Se myös kuivuu nopeammin
kuin hienompi kiviaines. Jos kulkukäytävien alusta on oikein tehty, pysyy sama
kivimurska vuosikausia siistinä, vain joitakin rikkakasveja voi esiintyä. Mitä kaltevampi tontti, sitä tärkeämpi on hyvin jyrätty karkeasorainen parkkiruutu, jotta
vesi valuu heti läpi pohjamaahan. Hyvät
kulkuväylät helpottavat kesät talvet myös
työskentelyä puutarhassa.
Puutarhanhoitajan abcd
Neljä asiaa jotka jokaisen pihan ja puutarhan hoitaja täytyy tietää. Ylläpitokalkitus tontilla ja varsinkin hyötymaassa tulee tehdä noin kolmen - neljän vuoden
Arno Kasvi
puutarhaneuvos,
entinen
Turun ja
Uppsalan
yliopistollisten
kasvitieteellisten
puutarhojen
ylipuutarhuri.
◊
Sivu 14
Suosi ammattitaitoa!
KIITÄMME LEHDESSÄMME ILMOITTANEITA
Lue lisää Jyväskylän Puutarhaseuran verkkosivuilla www.jyvaskylanpuutarhaseura.fi
OK
PENSASMUSTIKOITA Myös itsepoimintana 040‐831 3240 Rauli Vepsäläinen Kiurunkuja 6, 41350 Laukaa as. TAIMIPIHASTA TAIMI PIHAAN !
Hyviä taimia on ilo istuttaa –
oikeita neuvoja helppo noudattaa !
Tervetuloa!
ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16
OK sama
OK
Numero 13
Kysy osaajilta!
Sivu 15
Jyväskylän Puutarhaseura ry:n tapaa messuilla
Paviljongissa 6.-8. 3. 2015.
Seura myy messuosastollaan mm. Jyväskylän
kaupunkihistoriaa käsittelevää kirjaansa
Pikkukaupungin Pihoja– ja Puistoja
NYT messutarjouksena 8 €/kpl
Vihersuunnittelua, neuvontaa, rakentamista ym.
VIHERSUUNNITTELU
AHONEN
 PIHASUNNITELMAT
 NEUVONTAKÄYNNIT
Puh. 0400 344 811
Helena Ahonen-Tarkiainen
www.viherahonen.fi
Pihaneuvonta
Eeva Kortepuro
- pihasuunnittelua
-pihaneuvontaa
Piipanniementie 20
41450 Leppälahti
040 8211530
[email protected]
www.pihaneuvonta.net
Jyväskylän Puutarhaseura ry. kiittää kaikkia
lehdessä ilmoittaneita
yrityksiä.
Tätä lehteä painetaan 6500
kpl. Sitä jaetaan Jyväskylän
Rakennus– ja Talotekniikkamessuilla kävijöille ilmaisjakeluna sekä seuramme noin 500 jäsenelle.
Toimitamme autokuormittain
Viljavuuspalvelu Oy:n tutkimaa
HYVÄÄ MULTAA
Lehdessämme ilmoittaneet
yritykset saavat linkin seuramme verkkosivuille osoitteeseen
www.
Jyvaskylanpuutarhaseura.fi
Tilaukset: 0400 - 642 896 Juha Holm Maansiirto Veljekset Holm Oy
Puh. 0400-679 377
Jyväskylän Puutarhaseura ry.
Jyväskylän Puutarhaseura ry.
119. toimintavuosi
Jyväskylän Puutarhasanomat
Päätoimittaja:
Marjatta Uosukainen
Taitto ja toimitus:
Marjatta Uosukainen, Pauliina Alm,
Enni Mertanen, Riitta Peräinen
ja Johannes Verasdonck
Ilmoitukset:
Pauliina Alm, Jouko Hyytiäinen,
Hannu Liimatainen, Enni Mertanen
Marjatta Uosukainen
Paino:
Lehtisepät Oy, Pieksämäki
painosmäärä 6500 kpl
ISSN 2341-9237
Puutarhasta pitää osata myös nautiskella. Puutarhaseuralaiset löysivät Itä-Suomen retkellä kesällä
2014 Joensuun Botania kasvitieteellisestä puutarhasta viehättävän varjoisan levähdyspaikan. Katos oli
rakennettu istuskelua varten—vai olikohan se pystytetty kärhöjen tukirakenteeksi? Oli miten oli, upeiden kukkivien köynnösten varjossa oli rauhoittava levähtää ja kokea pieni paratiisi maan päällä. Kuva:
Marjatta Uosukainen
Jyväskylän Puutarhaseuran tapahtumakalenteri vuonna 2015
Kesäkauden ulkopuolella kokoonnumme sunnuntaisin klo 16.00
Viherlandian kokoustilaan Viherniekkaan. Kesäaikana retkeilemme
kiinnostavissa puutarhakohteissa sekä käymme vuoroin vieraissa
ns. pihakävelyillä muiden puutarhaharrastajien pihoissa.
Lisätietoja tapahtumista saat seuran jäsenkirjeistä ja kotisivuiltamme www.jyvaskylänpuutarhaseura.fi
Rakentaminen ja Talotekniikka 2015-messut, Jyväskylän Paviljonki. Hannu Liimatainen
Ti 14.07 klo 18.00
Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä
Su 22.03 klo 16.00
Luento ”Puutarhan talvikäyttö”, Viherlandia.
Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton
presidentti Juhani Lillberg
La 18.07
Retki Turkuun ja Naantaliin
La 28.03
Retki Helsinkiiin valtakunnalliselle
”Kevätpuutarha 2015 messuille”
Ti 04.08 klo 18.00
Pihakävely yksityispihassa Heinälammella
Su 19.04 klo 16.00
Luento ”Varjon perennat”, Viherlandia.
Puutarhaopettaja Seija Lehtinen
La 15.08
Retki Pietarsaaren seuduille
14.-17.05
Puutarhamatka Viroon
La 22.08
Retki Turkuun Puutarhaliiton paikallisyhdistysten tapaamiseen
Su 24.05. klo 16.00
”Lehtokotiloilta”, Viherlandia. Alustajana lehtori
Päivi Korpivaara
Ti 25.08 klo 18.00
Pihakävely yksityispihassa Myllyjärvellä
La 13.06
Retki Kotkaan ja Mustilaan Elimäelle
Ti 08.09 klo 18.00
Pihakävely ja taimenvaihto Kuokkalanpellolla
Ti 16.06 klo 18.00
Pihakävely ja taimenvaihto yksityispihassa
Vaajakoskella
Su 20.09. klo 16.00
Luento ”Kokemuksia kotipihan luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta”, Viherlandia.Puutarhuri Marja Kupari, Kotivihreä
Su 28.6
Valtakunnallinen Avoimet puutarhattapahtuma
Su 25.10 klo 16.00
”Kasvikuvailta”, Viherlandia.
Puutarhuri Matti Lahtinen
Ti 07.07 klo 18.00
Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä
Su 29.11. klo 16.00
Luento ”Minun ruusuni”, Viherlandia. Pirjo Rautio,
Suomen ruususeura ry.
- Yhteistilaisuus Ruususeuran kanssa
Pe - Su 06-08.03.
Verkkosivut: www.jyvaskylanpuutarhaseura.fi