Leijonaviesti 2013 - Lions

Leijonaviesti
LIONS-PIIRI 107-C:n
TIEDOTUSLEHTI
1 • 2013
• Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää, sivu 9
• Summer paradise, sivu 18
• IPIP Wing-Kun Tam vieraili C-piirissä, sivu 26
• Orimattilaan C-piirin 94. klubi, sivu 40
L eijonaviesti
Yhdessä olemme vahvoja!
Together we are strong!
M
eitä miellyttää yhdessä tekeminen, teemme töitä yhdessä, ideoimme yhdessä ja etsimme
heitä, jotka tahtovat toimia yhteiseksi hyväksi.
Me Leijonat olemme yhdistysihmisiä. Haluamme olla mukana ryhmissä. Ryhdyimme Leijoniksi palvellaksemme yhdessä toisten kanssa.
Hyvien tekojen tekeminen muiden
kanssa tuo jotenkin enemmän tyydytystä. Pian oivallamme myös,
että saamme paljon enemmän aikaan olemalla mukana järjestäytyneessä ryhmässä, kuten Leijonat,
kuin jos yrittäisimme lähteä yksin
palvelemaan muita ihmisiä.
Osallistu piirin kokoukseen, Varaa aikaa klubisi aktiviteetteihin ja
kuukausitapaamisiin. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat takaisin. Yhä runsaampi osallistuminen Leijona toimintaan muuttaa
jostakin kumman syystä ihmisiä
parempaan. Minullekin on käynyt
niin. Leijonana oleminen on auttanut minua kasvamaan ihmisenä
ja löytämään oman ”auttaja” roolin elämässä. Voin avoimesti sanoa
etten ole sama ihminen, kuin olin
ennen kuin liityin Leijoniin. Leijonat
ovat auttaneet minua avautumaan
muiden tarpeille ja huolille.
Klubimme tekevät upeita tekoja muiden hyväksi. Mutta tarinan kääntöpuolella on ne, miltei
ihmeelliset muutokset, jotka tapahtuvat meissä itsessämme. Toisia palvellessamme löydämme paremmin itsemme. Ole siis niin hyvä
Leijona kun vain pystyt. Ole täysillä mukana ja tule muiden Leijonien joukkoon. Yhdessä olemme vahvoja.
Leijonat yksilöinä
Jäsenet
Me Palvelemme
Jokainen meistä on erilainen ja
se on elämän rikkautta, autamme, tuemme, lohdutamme, myötäelämme ja ymmärrämme. Suvaitsevaisuus ja erilaisten ihmisten
hyväksyminen on hyvän klubihengen tukipilari. Erilaiset ihmiset tekevät toiminnasta mielenkiintoisen
ja vivahteikkaan. Otetaan erilaisuus
vastaan toimintaa piristävänä tekijänä ja annetaan sille tilaa, olkoon
se osa toimintamme rikkautta. Ollaan siis Leijonia toisillemme.
Jokaisen klubin velvollisuus on taata auttavien käsiparien määrä paikkakunnallaan. Älkäämme olettako,
että ystäväämme tai tuttavaamme
ei kiinnosta jäsenyys klubissamme.
Kertokaa toiminnasta ja kysykää
halukkuudesta liittyä toimintaan
ja antakaa hänen itsensä päättää.
Kun jokainen klubi huolehtii siitä,
että kauden päättyessä jäsenmäärä
on vähintäänkin sama kun kauden
alussa, sen suurempaa ponnistusta ei tarvita. Olemme suurempiakin haasteita ottaneet vastaan, ja
toteuttaneet, miksi emme siis jäsenmäärän säilytystä.
Maailmassa on paljon puutetta ja
kärsimystä - on myös ihmisiä jotka tahtovat auttaa. Palvelun maailmassa yksi nimi on ylitse muiden
- Me Leijonat. Tämä on meidän erikoisalaamme. Teema edustaa arvoja, joiden takana Leijonat ovat seisseet jo vuosia. Olemme n. 46 000
klubista muodostuva verkosto, ja
jokainen klubi vaikuttaa omalla
paikkakunnallaan.
Tavataan Orimattilan Elomarkkinoilla 11.8.2013 klo 9.00 - 15.00
Paikkavaraukset
Pekka Auvinen
GSM 044 - 5566776
LC Orimattila
2
Yhdessä olemme vahvoja.
Jouko Inkeroinen ja puoliso Merja
piirikuvernööri 2012-2013
L eijonaviesti
Sisällysluettelo
Päätoimittajalta
E
i mitään uutta maailman talousrintamalta. Meneekö huonosti
ja milloin talous lähtee nousuun?
Vastaamatta jääviä kysymyksiä,
mutta se on varmaa, että tehtävää
riittää.
Tehtävää riittää meillä Leijonillakin. Siitä todisteena tämä yhteinen kausilehtemme. Saamme lukea piirimme Leijonatoiminnasta,
mutta sekin on vain pieni raapaisu
siitä, mitä kaikkea piirin alueella tapahtuu. Teemme arvokasta työtä
paikallisesti ja se näkyy paikkakunnillamme. Klubeissa toteutamme
aktiviteetteja omista lähtökohdistamme. Toisin kuin maailmalla,
osaamme tehdä yhteistyötä paikkakunnan muiden klubien kanssa
siellä, missä meitä on monta klubia
samalla alueella. Se on voimavara, jota olemme pystyneet hyödyntämään. Ja ulkopuolisten silmissä
olemme samaa porukkaa, niitä Leijonia. On siis hyvä tietää naapuriklubien aktiviteeteistakin jotakin,
kun asioista tulee kysymyksiä. Naapuriklubeihin kannattaa siis tutustua.
Kiitoksia niille klubeille, jotka
ovat edesauttaneet tämän Leijonaviesti-lehden laatimista. Lehdestä
ei mahdollisesti löydy salaisuuksia
klubikokoontumisten kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näitä asioita tuodaan esille piirimme koulutuksissa.
Kannattaa siis myös hyödyntää pii-
rimme tarjoamat virkailija-, MOVEja PNAT-koulutustilaisuudet klubitoiminnan kehittämisessä. Siellä
pääsee myös tutustumisetäisyydelle naapuriklubin kanssa.
Lehdestä saa kyllä vinkkejä klubien erilaisista aktiviteeteista. Keskinäinen tiedonvaihto auttaa kehittämään omaa toimintaa. Vaarana
tietenkin on, että joutuu vaikutuksille alttiiksi. Oma eristäytyneisyys
voi rikkoutua ja vaarana on vieraiden mielipiteiden pääsy omaan
ajatusmaailmaan. Siitä ei kannata kuitenkaan huolestua. Osaamme käsitellä saamaamme tietoa ja
kääntää ne mahdollisuuksiksi.
Kesään mennessä meillä on vielä paljon toimintaa edessämme ja
hallinnollisena toimena alkaa uuden kauden suunnittelu. Se kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin. Jo
tällä kaudella on hyvä valmistautua
esimerkiksi kansainväliseen Rauhanjulistekilpailun toteuttamiseen
paikkakunnalla. Myös suunnitelma
osallistua Lions Quest toimintaan
on hyvä aloittaa jo nyt. Kaikki syyskaudella toteutettava toiminta tulisi alustaa jo ennen kesäkautta. Silloin toiminta alkaa täysipainoisesti
heti syyskauden alussa.
Mukavia lukuhetkiä toivottaen,
Esa Ojapalo
Leijonaviesti 2013 päätoimittaja
Leijonaviesti • 32. vuosikerta
Julkaisija: Suomen Lions-liitto ry, Piiri 107-C, www.lions.fi/c
Lehden ilmestymisaika: Tammikuu 2013
Päätoimittaja: Esa Ojapalo, 040 572 4764
Toimitus: [email protected]
llmoitukset ja jakelu: Esa Ojapalo, [email protected]
Painos: 5000 kpl
Jakelu: Piiri 107-C leijonat, julkiset tilat, sidos- ja yhteistyöryhmät
Ulkoasu ja taitto: Tuija Eskolin, Painojussit Oy
Paino: Painojussit Oy, Kerava
Yhdessä olemme vahvoja, piirikuvernööri Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . 2
Pääkirjoitus, Esa Ojapalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Sisällysluettelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Anna mahdollisuus – yhteisvoimin, DG ehdokas Esa Ojapalo. . . . . . . . . . . . 4
Palvelua, auttamista sekä vastuuta, 1. VDG ehdokas Kaisa Vainio . . . . . . . . 4
Lions-palvelutyötä tarpeeseen, 2. VDG ehdokas Juha Pirkkamaa. . . . . . . . . 5
Leijonan metsästysaika, GS Maarit Kuikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Lions-liiton puheenjohtajan terveiset, CC Seppo Söderholm . . . . . . . . . . . . 7
Suomen lionien unelma elää!, PDG Tuomo Holopainen. . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää, LeoD Antti Forsell. . . . . . . . . . . . . . 10
Lions Club Kerava 50-vuotta!, Matti Vornanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Klaukkalan leijonilla 40-vuotta palvelutyötä, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . 12
LC Rajamäki 30-vuotta, Eero Lehtipuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Lahteen ankkuroitui naisklubi 20-vuotta sitten, Taina Räty. . . . . . . . . . . . . 14
Hyväntekeväisyysprojekti Saarenmaalla, Martti Jaakkola. . . . . . . . . . . . . . 15
Lähdetään joukolla Heinolan vuosikokoukseen, Jukka Hietanen. . . . . . . . 16
Nurmijärven Leijonat puidenistutustalkoissa, Arvo Toivanen. . . . . . . . . . . 17
Kuntoillen ja tanssien uuteen kauteen, Annele Kasurinen. . . . . . . . . . . . . . 17
Summer paradise, Sanni Kallionpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Yhdessä Lions-palvelutyötä, Pertti Könönen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Venny-Startti kahjoituksella liikunnan iloa, Kari J. Hietala. . . . . . . . . . . . . . 20
Rauhanjulistekilpailu, Leena Lappalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Janakkalan Leijonat Virossa, Pertti Lehto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Leijonilta nopeusnäyttö Jokelaan, Kurt Ratia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Turvaliivejä esikoululaisille, Jukka Österman. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Saapasauto Hattulaan, Jori Lehtoranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Vastuu on minun!, Eija Laine. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Labyrinttiin, hierontatuoliin vai rodeohärkään, Sanna Tiainen. . . . . . . . . . 24
Leijonat Karkki ja Kepponen-tapahtumassa, Matti Vornanen. . . . . . . . . . . 24
Karaokekilpailut Vihdissä, Hanna Vires . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Kalamarkkinat Vesijärvellä, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Kuvernöörineuvoston kokous C-piirissä, Hilkka Ruusuvirta. . . . . . . . . . . . . 26
Merkkipäivä LC Riihimäen kuukausikokouksessa, Jukka Österman. . . . . . 27
Sisäolympialaiset, Juha Saarinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Palvelutyötä parhaimmillaan, Mauri Kujanpää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Kerava/Alliumin aktiivinen syksy, Anita Paakkala-Järvelä . . . . . . . . . . . . . . 28
Hyvinkään lohkossa vilkas syyskausi, Aarre Peltonen . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Keppiä ja markkinaa Pusulassa, Pasi Mannerkoski. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Joulukuusen kasvatusta, Lasse Välimaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Jouluiloa monille perheille, Leena Huikuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
LC Jokelan tiernapojat ja ladyt liikkeellä, Kurt Ratia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Kellokosken Annojen joulukuu, Leena Turunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Kynttilät syttyivät sankarihaudoille, Petri Seeste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Ilmiö nimeltä Sillanpää – Jari Sillanpää, Ismo Pohja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Itsenäisyyden säilyminen perusta hyvinvointivaltiolle, Kurt Ratia. . . . . . . 34
Joulun keräykset lämmittävät, Jenita Pernell. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Avun antaminen ja saaminen on rajatonta, Raimo Nieminen. . . . . . . . . . . 37
Me ei tapella enää, Tiina Tervaniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
MaijaStiinojen toiminta asettunut uomiinsa, Jaana Karmala-Vanamo. . . . 38
Lahjoituksia ja aktiviteetteja, Jari Huhtinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Kapatuosio vuoden klubi 2011-2012, Maija Silventoinen . . . . . . . . . . . . . . 39
Leonat piirin 94. klubi, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
Me palvelemme – yhdessä ikäihmisten kanssa, Arja-Liisa Mauno. . . . . . . 40
Vihti/Nummelaan uusien jäsenten ryntäys,Hanna Vires . . . . . . . . . . . . . . 41
Laulatusta, Eeva-Liisa Kaloinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Mummot ja papat ulos, Tarja Riihelä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Leijonavitsi, koonnut Esa Ojapalo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Kannen kuvat ylhäältä oikealle alas: Nurmijärven leijonat istutustalkoissa (kuva Arvo Toivanen),
Cafe Allium Keravalla (kuva Anita Paakkala-Järvelä), Turvaliivejä esikoululaisille Riihimäellä (kuva
Jukka Österman), Joulupata 2012 (kuva Esa Salonen)
3
L eijonaviesti
Esa Ojapalo, Piirikuvernööriehdokas
Anna mahdollisuus – yhteisvoimin
ESA OJAPALO
•Syntynyt: 8.5.1961, Riihimäki
•Puoliso:
Minna Räisänen-Ojapalo
•Klubi:
LC Riihimäki/Kara, v.2006
•Presidentti: 2008 – 2009
•Lohkon pj. 2009 – 2010
•DC, viestintä 2010 – 2012
•2.VDG
2011 – 2012
•1.VGD
2012 – 2013
Suomen Lions-liiton vuosikokous. x5,
NSR x1 (Trollhättan)
Kv. Lions vuosikongressi x1 (Minneapolis),
Melvin Jones Fellow
S
aamme olla mukana yhteisöllisessä toiminnassa, jossa opimme tuntemaan uusia, mielenkiintoisia ihmisiä elämän eri osa-alueilta.
Me Leijonat voimme olla positiivisesti ylpeitä siitä, että yhteisöllisen
toimintamme vaikutukset auttavat
heikommassa asemassa olevia lähimmäisiämme ja huolehdimme
ympäristöstämme. Siitä jää hyvä
mieli kaikille. Me annamme sadoille
ihmisille, nuorille, ikääntyville, vammaisille ja syrjäytyneille mahdollisuuden parempaan elämänlaatuun
ja pysyviä keinoja elämänhallintaan
ja siinä selviytymiseen. Teemme sen
yhteisöllisesti ja yhteisvoimin.
Olemme mukana monessa. Paikallisesti löydämme sopivia auttamiskohteita verkostoitumisemme
ansiosta. Joku meistä tietää aina
jonkun, on kuullut jostain tai meihin on otettu yhteyttä. Toimimme
kuin harava tai antenni ja saamme
tietoomme sopivia toiminta- tai
avustuskohteita lähiympäristössämme. Yhteistyössä toisten klubien kanssa voimme toteuttaa
suurempia aktiviteetteja ja valtakunnallisesti saamme tarvittaessa
koottua yhteen sellaiset voimavarat, että voimme toteuttaa suuret
kampanjat vaikuttavasti ja näkyvästi. Toimimme yhteisvoimin ja
saamme aikaan vaikuttavia asioita
ympärillämme.
Tarvitsemme toimintaamme hyvää koordinaatiota, avainasemassa on klubipresidentti. Klubin presidentti saa kautensa erinomaisesti
käyntiin ottamalla kuhunkin klubijäseneen henkilökohtaisesti yhteyttä ja kannustamalla mukaan toi-
4
mintaan heti kauden alusta alkaen.
Aktiivinen kaveri tulee mukaan helposti ja passiivisemmalle annetaan
mahdollisuus osallistua toimintaan
yhä aktiivisemmin. Tämä on testattu toimivaksi ja sillä on saatu selkeitä parannuksia osallistumisaktiivisuuteen.
Jäsenvoiman ylläpito onkin toimintamme ydinkysymys. Klubimme toimintakyky lepää jäsenten
aktiivisuuden varassa ja klubilaisten
keski-ikä kasvaa joka vuosi. Ikääntyminen voi olla mahdollisuus silloin, kun siirrytään työelämästä vapaalle. Leijonatyölle voi silloin jäädä
enemmän aikaa. Tarvitsemme silti
uusia jäseniä poistuvien tilalle. Tällä
tavoin myös jäsenkunnan ikärakenne pysyy toimivana. Klubin on siten
ylläpidettävä jatkuvaa jäsenhankintaa, sillä meidän on annettava klubillemme mahdollisuus säilyä toimivana klubina. Siksi jäsenvoiman
ylläpito on klubivirkailijoiden ja klubilaisten tärkein hallinnollinen tehtävä.
Piirin tehtävänä on auttaa klubeja toimimaan aktiivisesti ja kehittämään toimintaansa. Piirin
tarjoamat virkailijakoulutukset ja
alueiden yhteiset PNAT-kokoukset
auttavat klubeja ylläpitämään toimintakykynsä ja kehittämään toimintaansa paikkakunnan Lionstoiminnan säilyttämiseksi. Piirin
tehtävänä on myös etsiä mahdollisuuksia lisätä paikkakunnan Lionstoimijoita. Olemme hyvällä uralla uusien klubien perustamisessa
ja haluamme toimintaan mukaan
uusia Leijonia. Puolisotoiminta on
arvokas apu klubien palvelukyvyn
ylläpidossa. Yhä useammin saamme puolisot liittymään mukaan jäseninä ja tuomaan toimintaan uusia jäseniä mukaan verkostoidensa
avulla. Tämä positiivinen kehitys
auttaa lisäämään aktiivista toimintaa paikkakunnallamme. Kannustan
löytämään näitä mahdollisuuksia
omassa asuinympäristössämme.
Annamme halukkaille mahdollisuuden tulla toimintaamme mukaan täysipainoisesti.
C-piirimme on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin ja meillä
on erinomaisia klubeja alueillam-
me. Klubimme ovat löytäneet paikkakunnallaan omat aktiviteettinsa ja toimivat yhteistyössä muiden
paikkakunnan klubien kanssa. Haluan olla tukemassa tätä kehitystä
ja kannustan etsimään uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaamme piirimme alueella. Uudet klubit, uudet jäsenmuodot ja uudet
jäsenet mahdollistavat toimintakykymme säilymisen ja sen edelleen
kehittämisen. Annamme mahdollisuuden toimintamme ja palvelukykymme säilymiseen. Toimitaan yhteisvoimin.
Esa Ojapalo puiden istutuksessa viime vuoden keväällä.
Bonus jopa 5%
Asiakkaidensa omistama
L eijonaviesti
Kaisa Vainio, 1. varapiirikuvernööriehdokas
Palvelua, auttamista sekä vastuuntuntoa
huutavat turvallisen aikuisen perään. Turvattomuus heijastuu pahoinvointina, väkivaltaisuutena,
päihdyttävien aineiden käyttönä
sekä tahallisena ilkivaltana ympäristössämme lähes joka päivä. Meillä leijonilla, klubeillamme on
mahdollisuus lähettää opettajia
Quest-kursseille. Kursseilla opettajat saavat tuhdin paketin käytännön
läheistä materiaalia vietäväksi kouluihin, lapsillemme. Tuntien tarkoituksena on antaa lapsille valmiuksia
mm. Itsetunnon kasvattamiseksi, vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, ymmärtämään ja suvaitemaan
myös erilaisuutta.
KAISA VAINIO
Syntynyt:
25.12.1967, Janakkala
Perhe:
lion Lauri, leot Alexander (20), Oskari (19)
Klubi:
LC Janakkala/Idat, 2005. Charterpresidentti.
Presidentti: 2005, 2005 – 2006
Lohkon pj. 2009 – 2010
Alueen pj. 2011 – 2012
DC
2008 – 2009, 2009 – 2010
Suomen Lions-liiton vuosikokous. x8 + 4x puolisona
Kv. Lions vuosikongressi x3 (Bangkok 2008, Sydney 2010, Busan 2012)
EF x2 (Tampere 2009, Bologna 2010)
NSR x2 (Aalborg 2010, Hyvinkää 2011)
Vuosikokoukset MD104, Norja 2010 ja MD109, Islanti 2011
Melvin Jones Fellow, 100% jäsen alusta alkaen
T
ämän kauden teeman mukaisesti elämme ja toimimme palvelun maailmassa. Meillä leijonilla
on huomioitu ja arvostettu paikka osana 3. sektorin palveluja. Me
emme pyri korvaamaan kunnallisen
sektorin tekemää työtä vaan olemaan lisäkäsipareina palvelemas-
sa ja tukemassa apua tarvitsevia lähimmäisiämme. Minulle itselleni
palvelu on erittäin läheinen.
Vanhuusväestön osuus maassamme kasvaa hurjaa vauhtia,
elämme pidempään, haluammeko
asua kotona mahdollisimman pitkään, onnistummeko siinä? Me lei-
jonat voimme vierailla vanhusten
luona, ehkäpä auttaa hiukan pihanharavoinnissa, lumen luonnissa siinä samalla ulkoillen yhdessä yksinäisen vanhuksen kanssa. Kyllä, me
leijonat pystymme tähän.
Nuorisomme voi entistä huonommin, nuoremme suorastaan
Juha Pirkkamaa, 2. varapiirikuvernööriehdokas
Lions-palvelutyötä
tarpeeseen
S
uomalainen lions-toiminta painottuu nimenomaan erilaisiin
palveluaktiviteetteihin ja se miellyttää minua. Aktiviteettien tuotoilla
leijona, nainen tai mies, toteuttaa
avustustyötä, hyväntekeväisyyttä, kolmannen sektorin työtä - sitähän voidaan kutsua monella nimellä. Pääasia, että myönteinen työ
kohdistuu tarpeeseen. Leipätyössäni olen osallistunut myös erilaisiin
kansainvälisiin projekteihin ja niissä saanut nähdä eri maiden ihmisten ja kulttuurien kohtaamisia, huolimatta eroista.
Yhteistyöllä syntyy valtava positiivinen voima, kriittinen massa. Ja
meillä leijonilla ilo on aina mukana.
Se tuo palveluumme vielä suuremman voiman. Haluan omalta osaltani olla lisäämässä sitä voimaa!
Juha Pirkkamaa
•Syntynyt: 25.11.1954, Huittinen
•Perhe: vaimo Stiina-Liisa, lapset Heljä
(27), Ilmari (24), Linnea (21)
•Klubi: LC Jokioinen, 1997
•Presidentti: 2003-2004
•Lohkon pj.: 2006-2007
• Alueen pj.: 2007-2008
• DC, auditointi ja joulukortit: 2012-2013
• Suomen Lions-Liitto ry:n vuosikokous x 1
(Vantaa 2003)
Helvi
Aavalinnan
Säätiö
Säätiö tukee taloudellisesti sydänja syöpäsairaiden lasten hoidon,
kuntoutuksen ja virkistystoiminnan edistämistä ja turvaamista,
sekä heidän osallistumistaan
perheineen leiri- ja muuhun
vapaa-ajan toimintaan.
Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja.
www.ha-saatio.fi
5
L eijonaviesti
Leijonan metsästysaika
Pääsihteeri Maarit Kuikka luennoimassa piirikuvernöörikoulutuksessa Hämeenlinnassa marraskuussa 2012. Eturivissä vasemmalla liiton tuleva puheenjohtaja Asko Merilä ja oikeassa
reunassa koulutusjohtaja Rafael Frans ja koulutettavina piirien 1. Ja 2. varapiirikuvernöörit.
Kuva Heikki Hemmilä.
L
apsena rallateltiin leijonan metsästyslaulua. ”Leijonaa mä metsästän. Tahdon saada suuren.” Esilaulaja aloitti, muut seurasivat
perässä, ja samalla taputettiin käsiä
rytmikkäästi polviin, yhteen, polviin, yhteen…
Lions-liikkeellä niin Suomessa
kuin muualla on käynnistynyt leijonan metsästysaika. Tai ellei ole ehtinyt käynnistyä, nyt olisi kiireesti
kaivettava ’aseet’ nurkista ja ryhdyttävä metsästykseen: uusia leijonia
tarvitaan tekijöiksi poistuvien tilalle.
Jäsentappiomme oli viime toimintakaudella 419 jäsentä. Se ei
ole pieni määrä. Kuluvan toimintakauden alku ei näytä yhtään paremmalta. Valitettavasti lähestymme
tällä vauhdilla vääjäämättä 25 000
jäsenen rajan alittamista, mikä tarkoittaa mm. sitä, että menetämme
suomen kielen aseman yhtenä virallisista lionskielistä, eikä kansainvälinen järjestö enää palvele meitä omalla kielellämme. – Sitähän
me Suomen leijonat emme halua!
Rallatus jatkuu: ”Enkä pelkää ollenkaan!” Emme pelkääkään, vaan
alamme metsästää leijonia tavoitteena ”Tahdon saada paljon…”.
Koska olen monelle teistä pääsihteerinä vielä tuntematon, jokunen sana taustastani ja toimintani
tavoitteista lienee paikallaan. Lions-
6
liiton tapa toimia vähempiosaisten
auttamiseksi vapaaehtoistoiminnan kautta edistää niitä arvoja, jotka ovat itselleni tärkeitä ja joiden
puolesta haluan toimia. Olen kokenut järjestötyön omaksi tavakseni
työskennellä yhteisiin päämääriin
pääsemiseksi ja edistää niitä. Työhistoriani aikana olen ollut mukana
kahden ison kansallisen järjestön
järjestötoiminnassa ja vaikuttamistyössä. Kummankin organisaation
perusta rakentuu alue- ja paikallistasoilla toimivien vapaaehtoisten
toiminnalle, jota olen oman työni
kautta tukenut.
Suomalaiset Lions-arvot ja kansainväliset Lions-tavoitteet ovat alati ajankohtaiset. Luovuta Isänmaasi
Onnellisempana Nouseville Sukupolville, sitähän me toiminnallamme tavoittelemme täällä Suomessa.
Haluan kuitenkin ilmaista huoleni
yhteiskunnan ilmapiiristä – vihapuheesta ja välinpitämättömyydestä
– ja polarisoitumisesta jotka vaikuttavat siihen, millaisessa tilanteessa voimme Lions-toimintaa tehdä
ja jotka haastavat monia Lions-tavoitteita. Toisaalta taas nyt jos koskaan Lions-arvoja on pidettävä yllä
ja edelleen vahvistettava.
Lions-sanoman välittämisessä viestinnällä on merkittävä rooli. Avoimuus ja ajankohtaisuus ovat
viestinnän avainsanoja, joista tulee pitää kiinni. Jäsenhankinnassa kumppanuus viestinnän kanssa
on ensisijaisen tärkeää. Viestinnän
avulla luomme niitä mielikuvia
Lions-toiminnasta, jotka vetävät
puoleensa. Määrä ei saa kuitenkaan
korvata laatua, eli jäsenhankinnassakin Lions-periaatteet ja arvot toimivat hyvänä ohjenuorana.
Olen tätä kirjoittaessani toiminut pääsihteerinä vajaan vuoden.
Aika tuntuu pidemmältä, mikä johtuu käsiteltyjen ja niin käsiteltävinä kuin suunnittelun alla olevien
asioiden määrästä. Liitossa on uudistettu niin henkilöstö- kuin talousasioita, remontoitu kiinteistöä ja muutettu uusiin toimitiloihin
Lions-talossa. On muutettu sääntöjä ja ohjesääntöjä, uudistettu kokouskäytäntöjä ja koulutusputkea,
käynnistetty yhteistyöhankkeita ja
arpajaisia, kehitetty www-sivuja ja
viestintää yleensä. Ja paljon, paljon
muuta. Vauhdikas, mukaansa temmannut ja antoisa on alkutaipaleeni Lions-liitossa ollut. Ja sehän minulle edelleenkin sopii.
Toivotan teille, hyvät C-piirin leijonat, antoisaa toimintakauden jatkoa ja hyviä ’kaatoja’ leijonan metsästykseen!
Maarit Kuikka, pääsihteeri
Jyväskylän vuosikokous kesäkuussa 2012 oli Maarit Kuikan ensimmäinen pääsihteerinä. Kokouksen
tauolla Maaritin kanssa yhteiseen kuvaan ehtivät C-piirin silloinen piirikuvernööri Torsti Ruokoski
ja klubipresidentti Markku Björkbacka, molemmat LC Rajamäki ja
liiton silloinen puheenjohtaja CC
Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune,
mies-lionit kaikki C-piiriläisiä. GS
Maarit Kuikan kotiklubi on LC Helsinki/Malmittaret.
Kuva Esa Ojapalo
L eijonaviesti
Yhdessä viihtyen
denpitoa. Tänä palvelun teemavuotena kokoamme voimamme äitienpäiväviikolla valtakunnalliseen
palveluaktiviteettiin. Olemme tehneet liittotasolla useita toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joten seuraavalla kaudella on piirien
ja erityisesti klubien toiminnan kehittämisen vuoro.
Ennen oli tapana ja melkein tavoiteltua saada istua iltaa kokouksissa tärkeiden asioiden parissa ja
jäädä parantamaan maailmaa kokouksen jälkeen tuttuun, mukavaan
seuraan. Nyt kaikilla tuntuu olevan
kiire kuukausitapaamisesta kotiin
tai muualle. Klubien toimintaa tulee kehittää niin, että puhutaan erilaisista ajankohtaisista asioista rennossa ilmapiirissä. Byrokratia on
karsittava minimiin, päätöksentekoa on nopeutettava, hallitukselle
on annettava lisää valtaa ja tiedottamista on tehostettava. Palvelutoimintaa tulee lisätä ja monipuolistaa ja jäsenistä tulee pitää entistä
parempaa huolta. Kuukausitapaa-
misten tulee tarjota jäsenille mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka tarjoaa sopivaa
vastapainoa muulle elämälle. Kuukausitapaamiset voi toteuttaa kahden sääntömääräisen virallisen kokouksen lisäksi hyvin monella eri
tavalla: klubi-iltoina esitelmineen,
yritysvierailuina, lounastapaamisina, talkoina, matkoina sekä perinteisinä juhlina.
Jos kuukausitapaamisissa ei ole
hyvä ilmapiiri, yhdessä ei saada oikein mitään aikaiseksi, yhteenkuuluvuuden tunne on vähäinen ja ikärakenne on yksipuolisesti vanha, ei
ole ihme, jos jäseniä poistuu toiminnasta.
Hyvät C-piiriläiset, kannustan teitä jatkamaan pyyteetöntä työtänne
huonompiosaisten hyväksi, nauttien lionismista ja samalla kiitän teitä arvokkaasta työstänne.
Seppo Söderholm
Suomen Lions-liiton puheenjohtaja
Liiton puheenjohtaja leijonakyydissä. Kuva Seppo Söderholm arkisto.
L
uin tässä taannoin erään toisen avustusjärjestön jäsenlehteä, jossa todettiin jäsenistön
ikääntyminen, jäsenmäärän jatkuva pieneneminen, naisten määrän
vähäisyys, toiminnan uudistumisen välttämättömyys, organisaation kehittämisen tarve sekä taloustilanteen heikkeneminen. Tuttuja
asioita myös meille leijonille. Tällä
hetkellä taitaa marttajärjestö olla
ainoa, joka on viime vuosina pystynyt kasvattamaan jäsenmääräänsä. Jäsenmäärän pienenemiseen on
monia syitä, luonnollisiakin, mutta
ajan henki ja suurten ikäluokkien
ikääntyminen ovat ehkä suurimmat syyt.
Olen monessa yhteydessä todennut tyydytyksellä, että järjestöömme liittyy koko ajan uusia jäseniä.
Ongelmana ovatkin toiminnasta
poistuvat. Meidän on tehtävä voitavamme, jotta poistuma pysyisi mahdollisimman pienenä. Meitä leijonia nimittäin tarvitaan.
Arvoperustamme on hyvä, perinteet kunniakkaat sekä saavutukset
erinomaisia ja vaikuttavia maailmanlaajuisesti. Me autamme ihmisiä auttamaan.
Toimintamme kaipaa naisia, sillä tällä hetkellä Suomen leijonista
on vain 16 % naisia. C-piiri on näyttänyt tässä hyvää esimerkkiä, kun
Orimattilaan perustettiin marraskuussa LC Orimattila/Leonat. Tarvitsemme myös miesten ja naisten
yhteisklubeja. Milloin C-piiriin perustetaan lisää yhteisklubeja?
Tällä kaudella Suomen Lions-liiton toimintasuunnitelmassa korostetaan palvelua, viestintää,
nuorisoasioita sekä tarkkaa talou-
Liiton nykyinen ja edellinen puheenjohtajapari KVN-kokouksessa C-piirin
Hämeenlinnassa marraskuussa 2012 muiden tuttujen seurassa.
Kuva Heikki Hemmilä.
7
L eijonaviesti
Ratkaisu lähestyy
– Suomen Lionien unelma elää!
sainvälinen presidentti kesällä 2014
tai 2015? Tämä ratkennee vuoden
kuluessa. Kun Euroopan vuoro tulee, on Suomen asema suurimpana,
vielä järjestön johtotehtävää vailla
olevana Euroopan maana vahva.
Enemmistö Euroopan lioneista on
ilmaissut tukensa meille. Päätöksenteko on kuitenkin arvaamatonta, sillä Euroopassa on useita ehdokkaita.
Olemme nähneet kampanjamme
kansallisena projektina, jota suomalaiset leijonat ovat suurenmoisesti tukeneet.
Suomen ehdokas kansainväliseksi Presidentiksemme on Harri AlaKulju. Kuva Harrin kuva-arkisto.
Me suomalaiset olemme käyneet
kampanjaa 2. varapresidentin tehtävän saamiseksi jo 6 vuotta. Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa mittavaa. Reilun
viiden miljoonan suomalaisen joukossa on yli 25 000 jäsentä, jotka
haluavat palvella lionina. Niinpä
meillä on oikeus odottaa, että me
voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä lions -järjestöä presidenttinä.
Kuuden vuoden kampanjan ajanjakso on ollut vaiherikas. Olemme
rakentaneet kampanjan tueksi koko
maan kattavan organisaation. Suomen lionit ovat antaneet kannatustodistuksen Lions-liiton vuosikokouksessa. Olemme järjestäneet
onnistuneen tukimaksukeräyksen
ja kiertäneet puhumassa Suomen
hankkeesta eripuolilla Suomea ja
maailmaa.
Kampanjan aikana on Eurooppa saanut tehtävän kerran. Saksalainen Eberghard Wirfs oli presidenttinä 2009 - 2010. Kesällä 2013
lienee valintavuorossa yli 100 000
lionin Japani.
Vuoroja tulee kaikille vaalipiireille, USA:n kiintiön ollessa puolet.
Onko Euroopan vuoro saada kan-
8
Ehdokkaamme
Suomalaiset ovat asettaneet ehdokkaakseen PID Harri Ala-Kuljun.
Hänen Lions-meriittinsä niin kotimaassa, Pohjoismaissa, Euroopassa kuin kansainvälisellä tasollakin
täyttävät selkeästi tehtävän vaatimukset. Harri on esiintynyt kaikilla
merkittävimmillä kansainvälisillä forumeilla ja hän on tavannut Lionsjärjestön korkeimman johdon useita kertoja, joten hänet tunnetaan jo
nyt kaikkialla.
Suomi on suuri Lions-maa
Olemme perustaneet kampanjamme Suomen leijonien voimaan ja
aikaansaannoksiin. Tahtoamme
tukee Euroopan valintahistoria.
62-vuotisesta historiastamme huolimatta olemme ylivoimaisesti suurin Euroopan maa, jolla vielä ei ole
ollut järjestön korkeimman johtajan tehtävää.
Suomalaiset ovat
mallikelpoisia leijonia
Suomalaiset leijonat ovat yli 60
vuoden ajan hyödyttäneet kotimaataan palvelemalla omilla kotipaikkakunnillaan. Sen lisäksi Punainen Sulka-kampanjamme ovat
koonneet kymmeniä miljoonia euroja oman yhteiskuntamme apua
tarvitsevien hyväksi.
Olemme olleet voimalla mukana kaikissa kansainvälisen järjestömme hankkeissa, kuten esimerkiksi maailmanlaajuisen Campaign
SightFirst -kampanjoissa, Quest -ohjelmassa, katastrofiavussa tai vaikka
puiden istutuksessa. Olemme myös
hyviä lahjoittajia LCIF:lle. Yksi merkittävä viime vuosien kansainvälinen saavutuksemme on Sri Lankan
silmäsairaalahanke.
Kampanjan talous on
kunnossa
Edellisen kauden aikana suoritettu vapaaehtoinen varainkeräys onnistui niin hyvin, että kampanja
voidaan talouden puolesta hoitaa
loppuun ilman uutta varainkeräystä.
Mitä Suomen leijonat voivat
vielä tehdä?
Suomalaiset ovat nyt tilanteessa,
jossa kaikki tosiasiat puhuvat puolestamme. Paras keino varmistaa
Harrin valinta on toimia edelleen
mallioppilaana, parantaa jäsentilannetta ja olla vahvasti esillä kansainvälisessä vuosikokouksessa Hampurissa.
Jäsenmäärän kehitys Suomessa
tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Tiedämme, että suhteellises-
ti jäsenlasku on monessa muussa
maassa paljon suurempaa, mutta kilpailtaessa järjestön johtajan
tehtävästä prosenttilaskua ei harjoiteta. Lions-liitto on asettanut tavoitteekseen viime kausien jäsenmäärän laskun korjaamisen.
Kansainvälinen vuosikokous 5.
- 9.7.2013 Hampurissa on nyt lähempänä kuin koskaan ja siksi meitä suomalaisia tulisi olla ennätysmäärä mukana. Tavoitteenamme
on esiintyä näkyvästi yhdessä suomalaisina sinivalkoisin lipuin. Kansainvälinen vuosikokous on niin voimakas kokemus, että jokaisen lionin
soisi sen ainakin kerran elämässään
kokevan. Yhdessä me suomalaiset
lionit saamme kokea jotain sellaista, josta on paljon kerrottavaa ystävillemme kotimaassa. Mitä suuremmalla delegaatiolla lähdemme
tuleviin vuosikokouksiin, sitä paremmin olemme esillä ja myös tavoitteitamme otetaan huomioon.
Tuomo Holopainen
Suomi johtoon viestintätyöryhmän
puheenjohtaja
Euroopan suurimmat Lions-maat
Maa
Jäseniä
Presidenttejä
Saksa
50 484
1
Italia
45 749
1
Ranska
28 091
2
Suomi
25 196
0
Iso-Britannia
16 511
1
Ruotsi
12 109
2
Hollanti
11 769
0
Norja
11 737
0
L eijonaviesti
Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä kesäkuussa 2012 ylläpidettiin kansainvälisiä suhteita. Vasemmalla Janez Bohoric Sloveniasta, Harri ja Sirkku Ala-Kulju, Anne ja Barry Palmer Australiasta, tuleva
kansainvälinen presidenttiparimme sekä C-piiriläiset Tuire ja Heimo Potinkara, liiton puheenjohtajapari tuolloin. Kuva Esa Ojapalo
C-piirin alueella Hämeenlinnassa viime marraskuussa vieraillut LCIF:n puheenjohtaja IPIP Wing-Kun Tam antoi tunnustusta suomalaiselle Lionstyölle. Kuvassa Suomen Lions-liiton puheenjohtaja CC Seppo Söderholm,
Harri Ala-Kulju sekä LCIF:n puheenjohtaja IPIP Wing-Kun Tam.
Kuva Heikki Hemmilä.
Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää
L
eot ovat eläneet viimeiset pari
kautta muutosten keskellä ja positiivisessa murroksessa. Paljon hyviä asioita on saatu aikaan, kuten
10 uutta leoklubia on joko elvytetty tai perustettu Suomeen. Samalla, kun leojen kokeneempi kaarti on
valmistellut kansainvälistä Leo Europa Forum -suurtapahtumaa, on
nuorempi ikäluokka alkanut kantaa
vastuuta leo-toiminnan hallinnosta
ja kehittämisestä. Leot haluavat toimia yhdessä leijonien kanssa, siitä
kertoo myös Leojen uusi kotimainen tunnuslause ”Me Palvelemme.
Yhdessä.”.
Leo-toiminta klubien tärkein
nuorisoaktiviteetti
Piirien tuki on avainasemassa, jotta Leo-toiminnan voimistuminen
jatkuu ja pitkäjänteinen tuen tarve
ymmärretään myös leijonaklubeissa. Leo-klubi on Lions-klubin paikallinen nuorisoaktiviteetti – palveluaktiviteetti, joka rohkaisee oman
kylän nuoria muiden auttamiseen,
palvelutoimintaan ja itsensä kehittämiseen. Leo-toiminta on siis parasta mitä Lions-klubi voi alueensa
nuorille ja nuorille aikuisille tarjota!
Parhaiten toiminnan tuloksen näkee siitä, kun seuraa kuinka innoissaan leot ovat omasta toiminnas-
taan ja tekemisestään.
(Lue lisää leoista, http://lions.fi/
index.php/fi/leotoiminta )
Leo Europa Forum Suomessa
2013
Leo Europa Forum 2013 (LEF2013)
-suurtapahtuma on merkittävin
Suomessa järjestettävä leotapahtuma tällä vuosikymmenellä. Jo
viidennen kerran suomalaiset leot
haluavat näyttää kuinka järjestetään kerrassaan upea Leo Europa Forum, ja tällä kertaa tapahtuman kantavaksi teemaksi on valittu
erittäin ajankohtainen aihe ”Kestävä kehitys”. Ohjelmassa on palveluaktiviteetti teemaan liittyen, työryhmiä miten Leot voivat edistää
tietoisuutta kestävästä kehityksestä, ja aktiviteettikoulu, jonka avulla järjestetään tehokkaampia ja parempia aktiviteetteja.
(http://www.lef2013.org)
nustan klubeja tukemaan oman
nuorisojärjestömme ponnistuksia.
Taloudellinen tuki on aktiviteettirahaa, koska leotoiminta on lionsnuorisoaktiviteetti.
Leojohtajat linkkinä
Piirien Leo-johtajat ovat tärkeitä
linkkejä Leijonien ja Leojen välillä,
sekä oman piirinsä äänitorvia Leoasioissa. Tärkeää on halu puuhata
nuorten kanssa ja edistää nuorisomme kehittymistä palvelutoimin-
nassa. Haussa on myös moninkertaispiirin leojohtaja (LeoD) vuosille
2013-2016. Piirin aktiivit voisivat
myös tunnustella itseään tässä tehtävässä. Lisätietoja tehtävästä saa
Antti Forsellilta.
(Hakuilmoitus: http://lions.fi/index.php/fi/haettavia-luottamustoimia )
Teksti: Antti Forsell
Leojohtaja (LeoD) 2010-2013
Suomen Lions-liitto ry
Tukea LEF:ille tarvitaan
Leo Europa Forum kaipaa kuitenkin vielä tukea leijonilta. Apua tarvitaan niin käsipareina ja talkootyönä
tapahtuma-aikana 10.-17.8.2013
kuin myös taloudellisena tukena,
jolla varmistetaan upean tapahtuman onnistuminen. Vetoan ja kan-
Leot pyörittämässä napakelkkaa viime vuoden Lasten Talvikarnevaaleissa Riihimäellä. Kuva: Esa Ojapalo.
9
L eijonaviesti
Lions Club Kerava 50-vuotta!
Veljet ja ladyt klubin 50-vuotisjuhlakuvassa
L
auantaina 28.3.1962 vietettiin Helsingin Kalastajatorpan
Siirtomaasalissa LC-Keravan Charter Night-iltaa. Täsmälleen samana
päivänä puoli vuosisataa myöhemmin eli lauantaina 28.3.2012 pidettiin klubin 50-vuotisjuhla Tuusulan
Seurakuntaopistolla.
Juhlimassa olivat kaikki kynnelle kyenneet veljet ja ladyt yhteensä lähes 60 hengen voimin. Tunnelma tilaisuudessa oli lämmin ja
hyväntuulinen. Ohjelmaan kuului mm. kullakin vuosikymmenellä
Juhlakattaus hetki ennen vieraiden saapumista
10
klubiin liittyneiden veljien ja ladyjen
”teemaesitykset”. Seinällä oli kuvasuurennoksia Keravalta 50 vuoden
takaa ja yleisön riemuksi valkokankaalla pyöri koko illan hieno kuvakavalkadi klubin pitkältä taipaleelta. Erilaiset huomionosoitukset
huipentuivat kahden uuden ritarin lyömiseen - Arne Ritari-säätiön
jäseniksi hyväksyttiin Lionit Paavo
Heikkilä ja Lassi Väisänen. Ritareiksi
lyömisestä vastasi C-piirin VDG Esa
Ojapalo. Klubin jäsenistöön kuuluu
nyt kuusi ritaria - edellä mainittujen
lisäksi Lionit Tommi Tahvola (MJF),
Esko Kaukolahti (MJF), sekä perustajajäsenet Kauko Järvelä (AR) ja
Sulo Leskinen (AR).
Upean illallisen ja juhlallisuuksien lisäksi paikalla tanssittiin Janne Marvaila-quintetin tahdittamana. Kävipä klubin omista jäsenistä
koottu bandikin esittämässä sikermän 60-luvulla ajankohtaisia Olavi Virran ikivihreitä. Illan yllätysohjelmanumero oli ”Tanssii Tähtien
Kanssa”-opettajaparin Jutta ja Sami
Heleniuksen huikea tanssiesitys.
Presidentti Jari Ärling ja lady Ulla
Sen jälkeen yleisö sai heidän johdollaan vielä pikaopastuksen latinotanssien lumoavaan maailmaan.
Varsinkin nuoremmalle polvelle
klubin toiminnan esittely vuosien
varrelta oli todella mielenkiintoista
ja varmasti kovin uuttakin. Se antoi
pontta käynnistää vähintään yhtä
innokkaasti ja aktviivisesti klubin
seuraava 50-vuotisjakso.
Teksti ja kuvat: Matti Vornanen, LC
Kerava
LionsLiiton virallisen tervehdyksen
juhlaan toi VDG Esa Ojapalo
L eijonaviesti
Perustajajäsenet Sulo Leskinen (oik.) ja Kauko Järvelä
Ritarit Paavo Heikkilä (oik.) ja lady Anja sekä Lassi Väisänen ja lady Aila
Juhlan seremoniamestarit veli Esa Kettunen ja lady Sari
Klubin perustamiskirja
Presidentti Jari Ärling vastaanottaa LionsLiiton tervehdyksen VDG Esa Ojapalolta
Leijonamarssi!
Janne Marvaila-quintet piti huolta vieraiden tanssittamisesta
MJF-ritari Tomi Tahvola ja lady Sinikka muistelemassa menneitä
VDG Esa Ojapalo sekä ritarit (AR) Paavo Heikkilä ja Lassi Väisänen
11
L eijonaviesti
Klaukkalan Leijonilla 40 vuotta palvelutyötä
K
laukkalan Lions club juhli 40 v.
taivaltaan charterjuhlassa, mukana oli suuri joukko klubilaisia
puolisoineen muistelemassa kuluneita palveluvuosia ja turinoimassa tulevista .
Perustamiskokous 1972
Ravintola Kallio-Luolassa, Klaukkalassa 3.5.1972 päättettiin perustaa
uusi klubi, Lions club Klaukkala. Paikalla aloituskokouksessa oli mukana 27 tulevaa Lions- veljeä. Nykyisistä jäsenistä perustamispöydän
ääressä oli veljet Karpo Hannu,
Koskinen Kauko, Kautiala Reijo,
Narinen Jouko ja Turjanmaa Juhani. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja
jo ensimmäisenä toiminta vuonna
oli tapahtumia toimintakalenterissa runsaasti.
40 vuodessa on tapahtunut paljon hyvää Klaukkalan Lions clubin
toimesta. Moni veteraani, sotainvalidi, vanhus, vähäosainen ja suuri joukko nuorisoa ovat päässeet
nauttimaan Leijonien hyvästä tahdosta, erilaisten palveluaktiviteettien ja rahalahjoitusten merkeissä.
On naulattu, sahattu, nikkaroitu,
kuljetettu, autettu, ohjattu, koulutettu ja palveltu monessa asiassa,
kertoo pitkään toiminnassa mukana ollut Matti Kalliola.
Lions järjestön perustajan Melvin
Jonesin motto oli ”Et pääse kovinkaan pitkälle, ennen kuin alat tehdä jotain jonkun muun hyväksi”.
Tämä motto sisältää sen ajatuksen,
sen tunteen, sen halun, joka meitä
Leijonia auttaa palvelemaan vuosi
vuoden ” ja kerta toisensa jälkeen.
meille tämä ”uusi yhteisöllisyys”
on ollut itsestään selvää koko toimintamme ajan. Tekojen demokratiassa teot puhuvat puolestaan.
Eikä suotta, sanoo klubin presidentti Esa Mäkelä.
Klubin tunnelmaa voi kuvata sanoilla: ystävyys, palveluhalu ja arvokkuus, kertoo perustajajäsenestä
asti toiminnassa mukana ollut Kauko Koskinen. Klubilla on hienoja
aktiviteetteja, joiden saavutuksilla
on merkitystä. Ei ole siis ihme, että
Klaukkalan Leijonat on saavuttanut
omalla paikkakunnallaan merkittävän aseman. Klubi muodostuu jäsenistä, henkilöistä, jotka haluavat
12
Lion Ismo Pohja lyödään Ritariksi DG Jouko Inkeroisen toimesta. Taustalla puolisot Merja ja Sirkka
palvella. Nämä henkilöt ovat toiminnan vahvuus. Myös Leijonien
puolisot ”Ladyt” ovat osallistuneet
vahvasti palvelutyöhön, omalla arvokkaalla tavalla, lisää puoliso Aino
Koskinen.
Palvelun tuottaminen on jokaisen kansalaisoikeus. Meidän tehtävänämme on tarjota halukkaille
yhteisö, jossa he voivat toteuttaa
omaa palveluhaluaan, tunnelmoi
Jouko Inkeroinen jatkaen, että me
jokainen Leijona, olemme pisaroita, jotka muodostavat maailman
suurimman palvelumeren. Leijonia
maailmassa on jo 1,35 miljoonaa,
46 000 klubissa, 208 eri massaa tai
itsehallintoalueella. Vaikutamme
maailmassa enemmän kun mikään
muu palvelujärjestö. Vaikutamme
maailman laajuisesti, mutta tärkeintä on paikallinen toimintamme, lisää Jouko Inkeroinen. Nurmijärvellä on viisi Lions klubia, 3
miesten ja 2 naisten, yhteensä 175
palvelevaa Leijonaa, jotka tuntevat
vastuullisuutta, eli huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä.
Teksti Jouko Inkeroinen, kuva Jorma
Erjanti, LC Klaukkala
L eijonaviesti
LC Rajamäki 30 vuotta
Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm
Klubilaiset puolisoineen ja vieraineen.
N
urmijärvellä toimii kolme miesklubia, LC Rajamäki nuorimpana; kaksi naisklubia syntyivät myöhemmin. Perustajina 1982 oli 21
veljeä, osa emoklubi Nurmijärvestä
siirtyneitä. Jäsenmäärä on nyt 33 ja
koko historian aikana yhteensä 76.
Pitkäaikaisin oma aktiviteetti on
ollut Vapunpäivän lämpötilaveikkaus, joka tuottaa tuloja myös mainostornin kautta. Jalkautuminen
myymään veikkauksia luo pieneltä osaltaan myös oman kylän yhteisöllisyyttä. Yhteys paikallislehdistöön on tärkeä sarka etenkin
kaikissa yleisöön kohdistuvissa aktiviteeteissa.
Uudempi, hyvin tuottoisa aktiviteetti on juhannuksen alla pidettävä
hyväntekeväisyys-golfkisa, kenttä
kun sijaitsee omalla toimialueella.
Huumeidentorjunta ja Lions Quest
ovat osoittautuneet myös hyvin
elinkelpoisiksi aktiviteeteiksi vuodesta toiseen. Runsaat 20 vuotta
klubi veisti aurausviittoja tielaitokselle ja kunnalle, mutta ”Kiina-ilmiön” muovikepit veivät tämän lajin
kilpailukyvyn.
Juhlavuosi alkoi jo keväällä, jolloin julkistettiin klubin 30-vuotishistoriikki kuvineen ja runsaine liitetietoineen. Siinä pohdiskellaan mm.
keski-iän nousua (syksyllä 1982 likimain 60 vuotta) ja sen vaikutusta toimintaan ja tulevaisuuteen.
Kun Suomessa on maineikkaita yli
100-vuotiaita urheiluseuroja ja laulukuoroja, miksi 40 tai 50 vuotta
rampauttaisi lionsklubiakaan, joka
saa jatkuvasti uutta verta?
Juhlapäivä 6.10.2012 alettiin seppeleenlaskulla itsenäisyyden kuuselle (LC Rajamäen lahjoittama
1992), yhdeksän edesmenneen
veljen muistolle. Avustusten jakotilaisuus seurakuntasalissa kokosi
antajat ja saajat yhteen. Kokonaissumma, vajaat 15.000 euroa on yhden vuoden avustuksista tähän asti
suurin.
Iltajuhlassa presidentti Markku
Björkbacka luovutti Melvin Jonesjäsenyyden ansioituneille veljille
Seppo Lahdenvuolle, Reijo Rönnbergille ja Antti Simanaiselle. Juhlapuhuja, PK Jouko Inkeroinen kannusti tähyämään eteenpäin, vaikka
aktiviteetit vähän muuttuisivatkin.
Puolisotoiminta on Rajamäellä ollut poikkeuksellisen vilkasta,
monen vuoden ajan säännöllisine kokoontumisineen. Ajat muuttuvat siltäkin osin, kun miesten tavoin myös puolisot työskentelevät
entistä useammin oman kylän ulkopuolella ja ajankäyttöä ja voimia on rajallisesti. Yksi haaste onkin löytää mielekkäät toiminnan ja
osallistumisen muodot, kun halua
yhteydenpitoon ja palvelemiseen
kuitenkin on.
DG Jouko Inkeroinen ja klubipresidentti Markku Björkbacka
Klubi julkaisi keväällä
2012 historiikin 30-vuotisesta toiminnastaan.
Kannen kuva esittää
myyntipöytää Rajamäen
kyläpäivänä 2006 Punaisen Sulan kampanjatuotteineen. Myymässä Lion
Torsti Ruokoski.
Teksti Eero Lehtipuu,
kuvat Tom Uusitalo, LC Rajamäki
13
L eijonaviesti
Lahteen ankkuroittui naisklubi 20 vuotta sitten
K
ulttuurihistoriallisesti hienossa ja arvokkaassa ympäristössä, Hennalan upseerikerholla, juhli
Lahden ensimmäinen naisklubi LC
Lahti/Ankkurit 20-vuotisjuhlaansa
lauantaina 1.12.2012.
Klubin toimintaa vuosien varrella on leimannut aktiivinen avustustoiminta nuoriso- ja vanhustyön
hyväksi kuin kantavana voimana
mukava yhdessäolo mm. teatteriretkien, vierailujen ja saunailtojen
myötä.
Juhlisamme emme pyytäneet itsellemme aikalisää, vaan teimme
2.222 euron lahjoituksen Lahden
seurakuntayhtymän auto/moottoripajatoiminnalle, joka kantaa nimeä TimeOut –Racing. Toiminnalla
tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia
nuoria arjen hallinnan ja käden taidoissa sekä sosiaalisissa taidoissa.
Pajatoiminta luo myös puitteet onnistumisen kokemuksille, samalla
kuin se kehittää kykyä sietää painei-
ta ja epäonnistumisia haasteiden
alla ja kasvattaa yhdessä tekemisin kautta nuoria vastuullisuuteen
ja osallisuuteen. Toiminan nimellä,
timeout-aikalisä, halutaan myös kuvata nuorten mahdollisuutta ottaa
yhdessä nuorta tukevien aikuisten
kanssa aikalisä arjen vaikeisiin valintoihin.
Klubiamme muisti mm. LC
Lahti / City adressilla:
”Klubi tarvitsee ankkurin, sillä ilman
ankkuria se vain ajelehtimaan tuomittu hylky, joka ei voi päätyä edes
hetkeksikään minnekään, eikä saada rauhaa sielulleen. Ankkuri ilman
klubia on taasen merenpohjaan
ruostumaan unohdettu surkea kapistus.
Onnea aktiivisille, vireille ja luoville LC Lahti Ankkurit leijonille, ja
jatkakaa valitsemallanne väylällä, siellä myötätuuli matkaanne siivittäköön kohti uusia haasteita ja
mahdollisuuksia.”
Nämä sanat otamme kiitollisuudella vastaan ja käymme avoimin
mielin kohti tulevaa.
Teksti ja kuvat: Taina Räty
Merja Keskiväli ja Anne Lindholm lahjoittamassa autopajatoiminnalle ”suuren shekin”
LC Lahti/Ankkureiden juhlatunnelmaa yhteiskuvassa
14
L eijonaviesti
Tawastin hyväntekeväisyysprojekti
Saarenmaalla kaipaa tukieuroja
Teretulemast meitä avustamaan.
Huoltokoti toimii entisen Neuvostoliiton armeijan 1940-luvulla
rakentamissa kasarmeissa. Hoidokkeja on hieman vajaa 400, joista puolet naisia. Vanhin asukas on
91-vuotias ja nuorin 17-vuotias.
Hoidokit ovat kehitysvammaisia tai
mielenterveyspotilaita, ja lähes 90
prosentilla ei ole tietoa omaisista.
Suurin osa ei saa mitään eläkettä.
Viron valtio pystyy antamaan laitokselle vain välttämätöntä perusavustusta. Euroopan Unionin tuella on vasta nyt saatu huoltokodissa
korjauksia alkuun.
L
Tarvetta kaikesta muusta
mutta ei tekohampaista
ähes vuosi sitten sai LC Hämeenlinna/Tawastin Matti Matinkari Saarenmaa-Suomi seuran
kautta avustuspyynnön. Virossa Saaremaalla sijaitsevan Sömaren huoltokodissa oli suuri pula kaikesta elämää helpottavista perustavaroista.
Tawastilaiset, itseoikeutettuna keulakuvana Matinkari ottivat avustusasian heti avoimin sydämin vastaan.
Vuodenvaihteessa ryhdyimme sitten kovalla kiireellä keräämään lähipiiristämme Sömaren hoidokodille ”mannaa hämeestä”. Meille oli
paikasta kantautunut jo dramaattisia viestejä huoltokodin yhteyshenkilöltä Sirkka-Liisa Pääkköseltä. Pulaa oli kaikesta ja lähes kaikki tavara
oli tervetullutta.
todella ränsistyneet rakennukset ei
jäänyt epäselvää avun tarpeesta ja
kohteesta. Yhdessäkin tuvassa asusti lähes kolmekymmentä miestä ja
heillä oli ulkonaliikkumiseen käytössä vain yhdet kengät.
- Kotimatkalla hämeenlinnaan
veti välillä mielen vakavaksi. Meillä täällä Suomessa on asiat ainakin päällisin puolin hyvin, Sömaren
hoidokeille kelpaa todella vaatimatonkin materiaalinen apu, Matinkari kertasi tuntojaan ensimmäisen
avustusmatkan jälkeen.
Vuoden aikana olemme vieneet
Tawastin ja sponsoreiden myötävaikutuksella Saaremalle neljä avustuskuormaa. Kolme kuormaa on viety
busseilla ja yksi rekalla. Varsinkin
rekkakuorma oli todella sykähdyttävä, sillä se sisälsi hulppean määrän
sairaalakalusteita, sänkyjä. rollaattoreita, wc-kalusteita ym.
Sömaren hoitokoti on saanut
Suomesta lahjoituksena myös vaatteiden pesulinjan. Mutta kun pesuaineisiinikaan ei tunnu euroja löytyvän niin pesuhommat ovat jääneet
vähäisemmiksi. Myöskin terapia töihin olisi hoitokodilla painetta melkoisesti. Mutta kas kummaa huutava
pula on tarvikkeita, kuten paperituotteista, matonkuteista, työkaluista, leikkureista - saksista.
Teksti Martti Jaakkola, kuvat Yrjö
Vaivila, LC Hämeenlinna/Tawasti
Kun tawastilaiset keräsivät kiirulla
ensimmäistä pikkubussilastia, kaikki
muu tavara paitsi tekohampaat kelpasi kuormaan mukaan. Hämeenlinnasta lähtikin Saarenmaalle hulppea kuorma helmikuun 12. päivä. Oli
pussia ja pusukkaa, joissa oli vaatteita, kenkiä, liinavaatteita, pesuaineita, vuodevaatteita ja muutakin
kodintavaraa. Perillä projektimme
vetäjä Matti Matinkari oli näkemästään liikuttunut.
- Kyllä sitä luulin jo tähän ikääni nähneeni ja kokeneeni kaikenlaista. Kun paikan päällä tapasimme hoitokodin asukkeja ja näimme
Antti Hellemaa (vas.) on saanut hoidokin kädenvääntökaverikseen. Taustalle Pertti Lahervuori bussin tyhjennyshommassa
Sömaren hoitokoti lokakuisessa ruskaloistossa.
FAKTA
* LC Hämeenlinna/Tawastin projekti Saaremaalla sijaitsevaan hoitokoti Sömareen käynnistyi helmikuussa v.2012.
* Edestakaista matkaa Hämeenlinna - Saarenmaa kertyy noin 700 kilometriä.
* Kustannukset pakettiautolla n. 300 - 400€/kerta ja rekalla n. 1000€/kerta.
* Projektissa ja avun perille viennissä vahvimmin mukana on ollut Kuljetus ja bussiliike
Teemu Fagerlund (varastotiloillaan, sekä kuljetuksia), Pekka Nenonen, Kalevi Kilpi, Matti Matinkari.
* Tällä hetkellä avustustavaraa saatavilla melko helposti, yksi kuormallinen olisi valmiina.
* Projekti kaipaa tällä hetkellä rahallista ja neuvoa antavaa tukeanne koko piirimme alueelta.
* Tawastin puolelta ko. projektia halu jatkaa mutta euroja ei ole, kassankirstu on lähes tyhjä.
* Yhteyshenkilöt, LC Tawastin puolelta:
Projektipäällikkö Matti Matinkari puh. 0400-481 231, s-posti [email protected]
Presidentti Jari-Pekka Kokkonen puh.040-586 6546, s-posti [email protected]
Hämeenlinnan suunnalta jälleen käyttötavaraa, joka ennätti olla läjässä vain kuvaushetken ajan.
15
L eijonaviesti
Lähdetään joukolla Heinolan
vuosikokoukseen
S
uomen Lions-liiton 60. vuosikokous järjestetään kesäkuussa Heinolassa. Varsinaiset vuosikokouspäivät ovat lauantai 8.6.2013
ja sunnuntai 9.6.2013, mutta runsas ja mielenkiintoinen oheisohjelma sekä Vierumäen muut mahdollisuudet houkuttelevat viihtymään
Heinolassa koko viikonlopun. Lähdetään joukolla Heinolaan historialliseen 60. vuosikokoukseen.
Heinolan vuosikokous on järjestyksessään 60. Suomen Lions-liiton
vuosikokous. Vuosikokoustapahtuma on tarkoitettu kaikille lioneille,
ei vain virallisille vuosikokousedustajille. Nyt onkin oiva tilaisuus lähteä C piiristä joukolla Heinolaan kokemaan vuosikokoustapahtuman
ainutlaatuinen tunnelma. Tuskin
koskaan aiemmin vuosikokouspaikka on tarjonnut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Heinola ja Vierumäki.
tasaunat. Perjantaina ohjelmassa on uutena tapahtumana liiton
varapuheenjohtaehdokkaiden paneeli, jossa voit tutustua ehdokkaisiin tarkemmin ennen äänestyksiä.
Perjantai-ilta huipentuu Vierumäen rentoihin kyläiltamiin ja tanssijatkoihin.
Perinteinen juhlamarssi on korvattu lippujen juhlallisella sisääntulolla avajaisjuhlan aluksi. Muista siis
ottaa klubin lippu mukaan. Lauantai-iltana kokoonnutaan iltajuhlaan,
jossa saamme nauttia laadukkaasta
viihteestä ja lähiruokateemalla toteutetusta juhlaillallisesta. Iltaa voi
jatkaa Scandicin iltaravintola Teatrossa tanssin ja musiikin merkeissä
huippuartistin tahdittamana.
Tutustu vuosikokousviikonlopun
ohjelmaan tarkemmin verkkosivuilla www.lionsvuosikokous2013.fi.
Monipuolinen ohjelma
Vuosikokoukseen ilmoittaudutaan vuosikokouksen verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.fi
kautta. Verkkosivuilla on tarkat ohjeet ilmoittautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. Vuosikokoukseen
kannattaa ilmoittautua ajoissa koska näin varmistat itsellesi haluamasi majoituksen ja muut palvelut.
Perjantain ja lauantain oheisohjelmissa on mahdollisuus tutustua
ohjatusti pihapeleihin ja lähteä riemukkaalle Lemmenharjun Ellin vetämälle Leijonapolulle Vierumäen
luontoon. Perjantaina ja lauantaina lämpiävät myös Vierumäen ran-
Ilmoittaudu ajoissa
LÖYDÄ MAHDOLLISUUTESI!
OLLISU
Hyvien kauppojen tekijöille
www.kesko.fi/kauppiasura
16
Myös majoitusvarauksen voit tehdä vuosikokouksen verkkosivujen
kautta. Samaan aikaan vuosikokouksen kanssa Lahdessa järjestetään
voimistelun suurtapahtuma, joten
Lahdenkin hotellit ovat täynnä.
Uutta ja vanhaa
Vuosikokoukseen rekisteröidytään
piirikohtaisissa ilmoittautumispisteissä Scandic hotellin tiloissa. Ilmoittautumisen yhteydessä saat
vuosikokouskansion sekä tilaamasi vuosikokouspassin.
Klubista ensimmäisenä il moittautuva virallinen kokousedustaja (= äänestyskelpoinen)
luovuttaa piirikohtaiseen ilmoittautumispisteeseen klubin virallisen,
alkuperäisen valtakirjan. Vain klubin valtakirjaan kirjatuille virallisille
vuosikokousedustajille luovutetaan
äänestysmateriaali. Virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys
tarkistetaan ilmoittautumispisteessä, joten varaudu siihen. Virallisen
vuosikokousedustajan kokouspassiin liitetään tunniste äänestyksiä
varten.
Ilmoittautumispisteet ovat avoinna perjantaina 7.6.2013 klo 09.00
– 20.00 ja lauantaina 8.6.2013 klo
08.00 – 13.30. Tämän jälkeen il-
moittaudutaan Scandic hotellin info-pisteessä. Huomioi, että
8.6.2012 klo 13.30 jälkeen et voi ilmoittautua enää viralliseksi vuosikokousedustajaksi etkä saada äänestysmateriaalia.
Suomen Lions-liiton sääntöjen
mukaan virkansa tai asemansa puolesta äänioikeutettujen on myös ilmoittauduttava klubinsa mukaisessa piirin ilmoittautumispisteessä.
Myös heidät on kirjattava oman
klubin viralliseen valtakirjaan.
Varsinainen äänestäminen tapahtuu vuosikokouksen yhteydessä
Vierumäki Areenalla. Äänestyksessä ei ole piirikohtaisia äänestyspisteitä. Voit äänestää missä tahansa
äänestyspisteessä. Vaalivirkailijat
tarkistavat äänestysoikeutesi ja valvovat äänestystapahtumaa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvampi ja
nopeampi äänestys.
Toivotamme kaikki lionit tervetulleeksi Heinolaan kokemaan ainutlaatuinen Lions-viikonloppu ja
historiallinen 60. vuosikokous –
Luonnollisesti!
PDG Jukka Hietanen
VK2013 päätoimikunnan puheenjohtaja
L eijonaviesti
Nurmijärven Leijonat
puitten istutustalkoissa
N
urmijärven Leijonat istuttivat toukokuussa 2012 talkoilla
noin 500 puuntainta Nurmijärven
kirkonkylän uudelle Laidunalue nimiselle asuinalueelle. Istutustyössä olivat mukana LC Nurmijärven,
LC Klaukkalan, LC Nurmijärvi Kanerva ja LC Klaukkala Lea klubien jäseniä. Yhteistyökumppaneina Leijonilla olivat kunnan puutarhuri ja
Metsänhoitoyhdistys Uusimaa. Istutetut puuntaimet olivat sekä lehtipuita että havupuita, määrällisesti
istutettiin eniten kotimaista koivua.
”Otimme kuokat käsiin parantaaksemme uuden asuinalueen
viihtyisyyttä. Istutustyötä voimme
tehdä myöhemminkin, kun työtavat - ja välineet tulevat tutuiksi.
Toivomme ihmisten toimivan ympäristön hyväksi, kukin tavallaan”
LC Nurmijärven presidentti Arvo
Toivanen kertoo. ”Puu on elämän
merkki ja maailman tärkeimpiä tarveaineita” Arvo Toivanen toteaa.
Puut ja metsät koetaan nykyään
hyvin tärkeiksi koko maapallon hyvinvoinnin ja ympäristön viihtyisyyden kannalta. Kansainvälinen
Lion presidentti Wing-Kun Tam laittoi alulle kaikkia maailman leijonaklubeja koskevan puiden istutusprojektin toimintakautensa alussa.
Monissa klubeissa istutustyö loi uuden tavan parantaa elinoloja ja viihtyisyyttä. Useissa maissa Lionsit tekivät yhteistyötä muiden tahojen
kanssa kaunistaakseen asuinympäristöään. Puiden istutusprojekti toi
monella tapaa lisäarvoa Lions toimintaan; uusia yhteistyömuotoja,
uusia kumppanuuksia, uuden oppimista ja ympäristötietoutta.
Teksti ja kuvat Arvo Toivanen, LC
Nurmijärvi
Kuntoillen ja tanssien
uuteen kauteen!
Caissaniemi / Tammela 17.8.2012
Yhdeksän klubin yhteinen illanvietto avasi kauden jo kolmannen kerran. Yli piirirajojen oltiin liikkeellä yhdessä! C-piirin 6 klubia (LC Forssa,
Forssa/Flores, Forssa/Wahren, Forssa/Kuha, LC Jokioinen ja Tammela),
kaksi A-piiristä (LC Ypäjä ja Ypäjä/Kate) sekä E-piiristä yksi (LC Humppila). Lisäksi tilaisuutta vahvisti piirikuvernööri Jouko Inkeroinen, joka toi
terveisiä myös kv. presidentiltä, Wayne A Maddenilta.
Illan rentous alkoi jo yhteiskuljetuksella ja ilta oli tunnelmaltaan kaikin tavoin välitön ja huoleton. Avec:ien keralla tanssilattia oli ahkerassa
käytössä ja musiikki hoideltiin omin voimin Veikko Niemisen trion kera.
Vieraileva laulajalupaus Elli Lukander tunnelmoi upeasti. Illan aikana
kuultiin puhe Forssan murteella ja kukkaron nyörejä availtiin arvonnan
kera. Lisäksi visailtiin ja nautittiin mm. kuvan keppijumpan loistavasta
koreografiasta. LC Humppilan leijonat jättivät virallisuudet hetkeksi naulaan ja …”siellä kaikilla oli niin mukavaa…”
Illan tarjoilu oli keveän kesäinen: grillimakkaran kera talkoillen tehty
salaatti. Forssan Suupparit ry (salibandyseura) hoiteli lettukestit päälle.
Osallistujia oli vajaat 80 henkeä ja illan tuotto lahjoitetaan LounaisHŠmeen Omaishoitajat ja läheiset ry:n jäsenten hemmotteluun.
Teksti Annele Kasurinen Kuva Anne Kuure
Runsas joukko Nurmijärven kunnan Leijonia osallistui puidenistutusurakkaan. Keskellä kääntyneenä piirikuvernööri Jouko Inkeroinen.
Nurmijärven Leijonat taimikon muokkauksessa.
17
L eijonaviesti
Summer paradise
A
jatus ulkomaille lähdöstä oli
pyörinyt mielessä jo pitkään,
vaihtoehtoja etsiessäni eteen tuli
Lionsin nuorisovaihto joka tuntui
sopivalta. Hakemusta täytettiin alkutalvesta koko perheen voimin ja
reilun puolen vuoden päästä olikin
jo aika lähteä ykkösvaihtoehtona olleeseen kohdemaahan, Espanjaan.
Lähtöä edeltäneellä viikolla matkaan tuli pieni takaisku, lentoyhtiö
josta olin varannut menolentoni ilmoitti lopettaneensa toimintansa.
Se ei matkaa kuitenkaan pilannut.
Uusi lento varattiin nopeasti ja lähtö siirtyi päivää aikaisemmaski. Otin
yhteyttä leirin ohjaajaan, joka järjesti minulle isäntäperheen myös
ensimmäiseksi yöksi.
Saapuessani Espanjaan kesäkuun
viimeisenä päivänä kaikki tuntui
hieman jännittävältä mutta jollain
tapaa kovin tutulta. Lentokentällä minua oli vastassa ensimmäisen
yön isäntäperheeni, joka otti minut
iloisesti poskisuukoin vastaan. Vaikka espanjantaitoni ja perheen englanninkielentaidot eivät olleet kovin
keskustelevalla tasolla, tulimme hyvin toimeen eikä kielimuuri tuottanut onglemia. Seuraavana päivänä
oli aika jättää hyvästit perheelle ja
aika tavata leiriläiset.
Leirimme järjestettiin eräänlaisessa keskuksessa jossa saapuessani sinne osa leiriläisistä oli jo saapunut paikalle ja he olivat innolla
18
tutustumassa tosiinsa ja olivat tulivat iloisesti ottamaan minua vastaan. Muut leiriläisistä saapuivat
vähitellen päivän mittaan ja ilta
huipentui, kun menimme yhdessä rantabaariin katsomaan jalkapallon EM-finaalia. Ottelu päättyi
espanjalaisten ja minunkaltaiseni
jalkapallofanin kannalta varsin riemukkaaseen Espanjan 4-0 voittoon.
Lienee turha edes mainita että tunnelma oli sen varsin korkealla.
Leiri oli ainakin teoriassa espanjankielinen, mutta kuten arvata
saattaa leiriläisten kielitaito oli varsin vaihtelevaa ja silloin tällöin leiripaikalla oli kuultavissa varsinaista
kieten sekamelskaa. Kaikki kuitenkin tulivat ymmärretyiksi sillä aina
tarpeen tullen leiriläiset toimivat
tulkkeina toisilleen.
Leirimme ohjelma oli varsin monipuolinen. Kiersimme Málagaa ja
sen lähikaupunkeja sekä teimme
muutamia retkiä hieman kauemmas Andaluciaan. Ohjemaamme
kuuluivat mm. historiallisemmat
veirailut Málagassa Gibralfaron linnoituksessa ja Granadassa Alhambrassa. Käynti Iberian niemimaan
eteläkärjessä Bolonia rannalla, Tarifassa, Cádizin maakunnassa, josta
takasin tullessamme pysähtydyimme näköalapaikalle ihailemaan
meren takana näkyvää Afrikan rannikkoa. Ohjelmassa oli myös erikoisempia retkiä. Kajakkimelontaa
Nerjassa, Vesipuistossa ja krokotiilitarhassa Torremolinosissa sekä
aasilla ratsastusta Mijasissa. Kaiken
tämän lisäksi meillä oli myös paljon
aikaa tutustua toisiimme, viettää
aikaa rannalla, sekä tyypilliseen espanjalaiseen tapaan viettää siestaa
ja juhlia iltaisin.
Leirin viimeisenä iltana oli haikea
ja jännittynyt tunnelma. Pidimme
esitelmät espanjaksi kotimaistamme, sanoimme hyvästit toisillemme (ainakin hetkeksi) ja lähdimme
isäntäperheidemme pariin. Espanjalainen vieraanvaraisuus tuli selväksi alusta alkaen ja kaikki huolehtivat kokoajan viihtyvyydestäni.
Pääsin elämään espanjalaisen perheen arkea reilun viikon ajan. Olin
mukana ostosreissuilla, sulkapalloharjoituksissa, grillaamassa, illanvietoissa, rannalla ja sunnuntailounaalla. Pyynöstäni perhe vei minut
myös käymään Málaga CF:n stadionilla. Perhejakson aikana osa leirikavereistakaan ei unohtunut täysin, sillä isäntäperheiden ollessa
töissä vietimme silloin tällöin aikaa
toistemme luona, kaikki kun asuimme Málaga lähimaastoissa. Lisäksi pari päivää ennen kotiinpaluuta
vietimme vielä kaikki yhden päivän
yhdessä. Aloittaen päivämme aamulla kaupungintalolta ja päättäen
päivämme shoppailun ja juhlimisen
jälkeen itkuisiin jäähyvästeihin.
Vaikka olin etukäteen innoissa-
ni matkasta en olisi ikinä uskonut
mitä kaikkia tulisin kokemaan, miten eri kieliä puhuvat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan äidinkielellään, miltä tuntuu pitää käsissään
krokotiilia, miten vaikeaa kajakilla
eteneminen on ja miten palkitsevaa päästä lopulta maaliin. En olisi
ikinä myöskään uskonut kuinka paljon jäisin kaipaamaan sitä kaikkiea,
avoimuutta, vieraanvaraisuutta,
poskisuudelmia, kulttuuria, ruokaa
sekä ennen kaikkea kesällä tapaamiani ihmisiä, uusia ystäviäni ympäri maailmaa.
”Tell me how to get back to, back
to summer paradise with you, and
I’ll be there in a heartbeat...”
Teksti: Sanni Kallionpää
Kuva: Sanni Kallionpää
Lopun lainaus: Simple Plan feat.
Sean Paul – Summer Paradise
L eijonaviesti
YHDESSÄ LIONS-PALVELUTYÖTÄ
E
lokuun 15 päivänä 2012 Lions
Club Orimattila järjesti yhteistyössä Mallusjokisäätiö/Mallusjoen
Lepokodin henkilökunnan kanssa n.
2,5 tuntia kestäneen virkistys- ja ulkoilupäivän hoitolaitoksen 55 asukkaalle.
Aktiviteetti toteutettiin yhdessä.
Laadittiin laitoksen johdon kanssa ulkoilutapahtu-malle ohjelma.
Henkilökunnan ja Lions-palvelutyön toteuttajien yhteistyöllä hoidettiin asukkaiden siirto laitoksen
piha-alueen oleskelualueelle.
Tilaisuus oli ohjelmasisältöinen.
Puheissa todettiin liikunnan ja ulkoilun tärkeyttä ihmisille. Musiikista vastasi kultaisen harmonikan
soittotaituri Jarmo Kuusisto, kahden tunnin aikana. Yhteislaulujen
esilaulajina toimivat: Tarja Perälä,
Sirkku Tuominen ja Riitta Vuorlahti.
Tapahtuman musiikillinen, sekä yhteislaulujen anti oli asukkaiden mieleen ja toi vaihtelua normaaliin päiväohjelmaan.
Pihatapahtuman toteutukseen
liittyi myös ruokailua. Grillimestareina toimivat lionit Risto Nikunen
ja Alpo Kumpulainen. Muurinpohjalettujen valmistajana klubin presidentti Pekka Auvinen ja avustavana
letun kääntäjänä lion Pertti Könönen. Palan painikkeeksi oli juomatarjoiluna mehua ja kahvia. Päivän
promoottorina oli lion Matti Vuorlahti. Tapahtumaa suosi erinomainen ulkoilusää.
Ulkoilupäivän anti oli hoitokodin
asukkaille antoisa ja se toteutui yhteistyön tuloksena. Lions-järjestö
sai laitoksen johdon kiitoksen tekemästään palvelutyöstä. Virkistys- ja
ulkoilutapahtumaan osallistuneita
henkilöitä (laitoksen asukkaat, henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät,
ja omaishenkilöt) n. 80.
Edellä kerrottu esimerkki on eräs
muoto suoritettua palvelutyötä. Yhdessä olemme vahvoja. Tarvitsemme yhteistyötä ja suvaitsevuutta.
Kuvassa vasemmalta laulamassa Sirkku Tuominen, Tarja Perälä ja Riitta
Vuorlahti. Harmonikkaa soittaa Jarmo Kuusisto.
Teksti ja kuvat: Pertti Könönen, LC
Orimattila
Grillimestareina häärivät Risto Nikunen ja Alpo Kumpulainen.
Yleiskuva tapahtumasta.
Muurinpohjalettuja paisteli klubin presidentti Pekka Auvinen.
19
L eijonaviesti
Venny–Startti -lahjoituksella liikunnan iloa senioreille
tarpeen mukaan. Tyypillinen fysioterapian restoraattoriasiakas asuu
joko kotona tai asumispalveluyksikössä, jossa ei muutoin ole tarjolla fysioterapiaa. Toinen restoraattoreista luovutetaan Kivipuiston
asumispalveluyksikön käyttöön.
Kirjastoon hankitaan kaikkien
laittavaksi seuraavia välineitä: FlexiBar, kahvakuula, tasapainovälineitä,
nilkkarannepainoja, vesijumppavä-
lineitä, sormiharjoittimia, Gymstick
chair gym.
Lisäksi lahjoitusvaroilla saadaan
ohjattua tuolijumppaa, jota pidetään Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Toiminta jatkuu näillä
näkymin ainakin seuraavat puolitoistavuotta lahjarahoituksen avulla.
Teksti ja kuvat Kari J. Hietala, LC Järvenpää/Jean Sibelius
Venny-Startti lahjoitus -kuvassa: Vasemmalta Reijo Stevander, Timo
Kauppi, Teija Eskola, Terttu Sihvola-Rauttu, (puhumassa) Leena Peltosaari, Tiia Kaukovuo ja Pirjo Heikkilä.
V
enny-Startti 2012 -liikuntatapahtuman tuotto on jaettu Järvenpäässä senioriliikunnan edistämiseen. Luovutustilaisuudessa
Rinkulan 20-vuotisjuhlien yhteydessä Leena Peltosaari kertoi, että
Venny-Startti järjestettiin jo 12. kerran ja tällä kertaa eurooppalaisen
aktiivisen ikääntymisen teemavuoden hengessä. Startista kertyvän
tuoton järvenpääläiset lionsklubit
LC Vennyt ja LC Jean Sibelius olivat
sopineet jo ennakkoon käytettäväksi järvenpääläisten senioreiden liikkumisen ja liikunnan edistämiseen.
Venny-Startti tapahtumassa
toukokuussa reilut parisataa järvenpääläistä pyöräili, sauvakäveli
kulttuuripolulla tai osallistui Rantapuiston kenttätapahtumiin. Osallistumismaksuista sekä yhteistyöyritysten mainoksista ja lahjoituksista
kertyi mukava 3 800 €:n potti lahjoitettavaksi senioriliikuntaan. Reijo Stevander muistutti omassa
puheenvuorossaan tapahtumatuottoon vaikuttaneen, että VennyStartin tähtiesiintyjä Aira Samulin
tuli esiintymään ilmaiseksi, kun hän
kuuli tuoton käytettävän ikäihmisten liikunnan edistämiseen.
Lionsklubien presidentit Teija Eskola ja Timo Kauppi lukivat ja luovuttivat lahjakirjan, joka sisälsi pitkän listan senioriliikuntaa edistäviä
asioita. Neljä lahjoituskohdetta oli
valittu yhteistyössä Järvenpään
kaupungin liikuntapalveluiden
20
kanssa. Yksi kohteista on Rinkulan Olohuoneiden vertaisryhmien ohjaajat, jotka saavat käyttöönsä tasapainovälineitä, softpalloja,
käsipainoja, sulkapallomailoja, terapiapalloja, rannepuristimia ja Minimölkky-pelin. Rinkulan projektikoordinaattori Pirjo Heikkilä kiitti
lahjoituksesta ja kertoi niillä saatavan lisää monipuolisuutta jumppiin.
Ja lisää hauskuutta, lisäsi liikuntahetkien ohjaaja Raili Enqvist, joka
myös kertoi, että Rinkulan Olohuoneita on Louhelassa, Jampassa ja
Sahan koululla Järvenpäässä ja kaksi Keravalla.
Järvenpään Opiston ja kaupungin liikuntapalveluiden puolesta
lahjoituksesta kiitti liikunnan suunnittelijaopettaja Tiia Kaukovuo.
Hän korosti, että raha menee korvamerkittynä kaikkiin kohteisiin,
eikä niin sanotusti uppoa kaupungin pohjattomaan kassaan. Kaukovuo kertoi yksityiskohtaisesti lahjoitusten paikat.
Kaksi rollaattoria luovutetaan
Vanhankylänniemen apuvälinelainaamoon. Lahjarollaattoreihin
on myös kaiverrettu sanat ”Venny-Startti”. Rollaattorin voi saada
käyttöönsä kuka tahansa järvenpääläinen ikääntynyt, jonka fysioterapeutti on arvioinut toimintakyvyltään sellaisen tarvitsevan.
Restoraattoreita hankitaan 2 kpl,
joista toinen luovutetaan fysioterapian asiakkaille kuukauden lainaan
Presidentit –kuvassa: LC Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentti Timo
Kauppi ja LC Järvenpää/Vennyt presidentti Teija Eskola lukevat lahjakirjaa.
L eijonaviesti
Rauhanjulistekilpailu on jokavuotinen taidekilpailu lapsille
vat yli 350 000 nuoren osanottajan
töitä maailmanlaajuisesti. Julisteita esitellään maailmanlaajuisesti
Internetin välityksellä, tiedotusvälineissä ja näyttelyissä.
Vuoden 2013 teema ja uusi
kilpailu
kana. Näin vältytään syksyn kiireeltä tässä projektissa.
Annan mielelläni lisätietoja,
Leena Lappalainen
Rauhanjulisteen kilpailukoordinaattori 107 C
Kauden 2013–14 rauhanjulistekilpailun teema on ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Klubissa voi siis ryhtyä
kilpailutoimiin jo kevätkauden ai-
Rauhanjulistekilpailu 2013
C-piirin kauden 2012-13 Rauhanjulistekilpailun voittaja oli Vilja Salminen työllään ” Myös eläimille pitää antaa rauha”. Sponsoriklubina toimi LC Hausjärvi / Helmi.
E
ri puolilla maailmaa toimivat
Lions-klubit sponsoroivat joka
vuosi lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailuun osallistumisen
paikallisissa kouluissa ja nuorisoryhmissä. Tämä kilpailu kannustaa nuoria ympäri maailmaa ilmaisemaan
näkemyksiään rauhasta. Viimeisen
25 vuoden aikana yli neljä miljoonaa lasta lähes sadasta maasta on
osallistunut kilpailuun.
Kauden 2013–14 rauhanjulistekilpailun teema on ”Meidän
maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Kilpailuun voivat osallistua nuoret, jotka ovat 11-, 12- tai
13-vuotiaita 15. marraskuuta. Edellinen C-piirin voittaja oli 11-vuotias Vilja Salminen Hausjärven Turkhaudalta.
Katso kaikki määräaikaan saapuneet työt piirin www-sivuilta RAUHANJULISTE 2012 / C. Kaikki C-piirin
työt ovat esillä piirin vuosikokouksessa Klaukkalassa huhtikuussa
2013 järjestettävässä RAUHANJULISTE - näyttelyssä. Tervetuloa näyttelyyn.
Taiteiden edistäminen
Lasten taidekilpailussa on joka
vuosi omaperäinen, rauhaan liittyvä teema. Osanottajat ilmaisevat
tätä aihetta käyttämällä eri ilmaisumuotoja, kuten hiiltä, väriliituja,
värikyniä ja maaleja. Luodut työt
ovat ainutkertaisia, ja ne heijastavat nuoren taiteilijan elämänkokemuksia ja kulttuuritaustaa.
Rauhan ja kansainvälisen
yhteisymmärryksen
levittäminen
Vuosittain valitaan 24 kansainvälistä loppukilpailutyötä, jotka edusta-
Lions-klubit voivat sponsoroida omilla paikkakunnillaan taidekilpailun lapsille, johon voivat osallistua paikallisten koulujen oppilaat tai järjestäytyneet nuorisoryhmät.
Vuoden 2013 teema on ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Valmiit työt palautetaan 15.11.2013 mennessä
piirikuvernöörille.
Tarkkaile C-piirin kotisivustoa !!
Rauhanjulistekilpailun kilpailupakettien
tilaaminen
Lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailun sponsoroinnista kiinnostuneet Lions-klubit voivat tilata rauhanjulistekilpailun
kilpailupaketin Suomen Lions-liitosta (PPK-1) tai kansainvälisen
päämajan klubitarvikeosastolta. Paketti maksaa 10,00 euroa.
Lionsklubi hankkii yhden paketin jokaista sponsoroitua ryhmää
kohden.
Tutustu kilpailun sääntöihin piirin kotisivuilla ja tilaa paketit
mahdollisimman pian, jotta aika riittää suunnitellun kilpailun toteuttamiseen.
Janakkalan Leijonat Virossa
S
eitsemän LC Janakkalan ja LC Turengin Lionia teki marraskuussa retken Viron Kadrinaan janakkalan kummikuntaan, ja luovuttivat jo
1980 luvulta asti perinteiseksi tulleen joulurahan ”Suomipojalle” En-
del Tonkalle sekä kahdelle leskelle.
Kuvassa Endel Tonka toinen vasemmalta.
Teksti Pertti Lehto, LC Janakkala
Kuva Martti Kallonen, LC Turenki
LC Janakkalan ja LC Turengin veljet yhteisellä päivällisellä Suomi-poika
Endel Tonkan kanssa Viron Kadrinassa.
21
L eijonaviesti
Leijonilta nopeusnäyttö
Jokelaan
J
ärvenpään suunnasta Jokelaan
tulevat autoilijat voivat nyt tarkistaa ajonopeutensa näyttötaulusta.
Se on asennettu 40 km/h nopeusrajoitusmerkin jälkeen ennen rautatieaseman paikoitusalueen liittymää.
Näin ollen autoilija ehtii tarkistamaan ajonopeutensa ennen aseman luona olevia suojateitä ja risteyksiä. Jokelan läpi radanvartta
seuraava tie kulkee aivan aseman
vierestä. Sen vuoksi on näkyvyys
asemalta tultaessa huono ja tiellä
on tarpeen alhainen nopeus.
Saksalaisvalmisteinen tutkatekniikalla toimiva Viasis Basic-laitteiston käyttövoimana on aurinkokennon tuottama sähkö, joten
suuritöisiä sähköasennuksia ei
asennettaessa tarvita.
Lions Club Jokela toivoo nopeustaulun lisäävän liikenneturvallisuutta niin aseman alueella kuin
taajamassa muuallakin, sillä se
muistattaa voimassa olevasta
nopeusrajoituksesta.
Laitteisto tallentaa ajotiedot. Niitä voidaan käyttää tilastoinnissa ja liikenneturvallisuustyössä
Nopeusnäytön asensi Sähkötalo Oy:n sähköasentaja Mauri Tamminen apunaan
Keravan Energian sähköasentaja Esko Virtanen.
Viasis Basic-laitteiston toimitti sen pääedustaja Suomessa Trafino Oy. Nopeusnäytön asentamisen ovat
hyväksyneet sekä Tuusulan
kunta että Uudenmaan ELYkeskus.
Esko Virtanen avusti Mauri Tammista aurinkokennon siirrossa nostokoriin.
Teksti ja kuvat Kurt Ratia, LC
Jokela
Nopeusnäyttö toimi heti kun sähköjohdot oli kytketty.
Parhaan sähkötehon saamiseksi suuntasi Mauri Tamminen aurinkokennon etelään päin.
22
L eijonaviesti
Turvaliivejä esikoululaisille
L
ions Klubi LC Riihimäki lahjoitti 27.9.2012 Riihimäen kouluille, Patastenmäen puukoululle ja
Lasitehtaan koululle turvaliivejä yhteensä 45 kappaletta pienten lasten turvallisuutta lisäämään.
Patastenmäen puukoulun turvaliivit sai ryhmä Pihlajapuisto ohjaajana lastentarhanopettaja Salla Uotila.
Lasitehtaan koulun ryhmänä oli
Ketut ohjaajana toimi Eila Autio.
LC Riihimäen puolesta turvaliivejä oli luovuttamassa presidentti Vilho Ylönen ja Juha-Matti Ekholm.
Jukka Österman, LC Riihimäki
Liivejä luovuttamassa kuvassa vasemmalla presidentti Vilho Ylönen turvaliiveihin sonnustautuneita lapsia
Patastenmäen puukoululta lastentarhanopettaja Salla Uotila sekä Juha-Matti Ekholm.
SAAPASAUTO HATTULAAN
L
C Parola, LC Fredrikat ja
Arne Ritari – säätiö olivat
hyvin vahvasti auttamassa Saapas-auton hankintaa Hattulassa. Hattulan Saapas on toiminut
yöpäivystyksenä katupartiossa
Hattulan alueella jo vuodesta
2008. Koulutetut vapaaehtoiset
kohtaavat nuoria öisillä kaduilla ja kujilla säästä riippumatta.
Saappaan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen, jokamiehenoikeuk-
siin sekä kansalaisvelvollisuuksiin.
Suurin osa kohtaamistilanteista on
puhtaasti keskustelua ja kuulumisten vaihtoa. Nyt hankittu Saapasauto on tärkeässä roolissa kuljetettaessa esim. humalaisia nuoria
kotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan. LC Parolan veljet ovat olleet
myös vapaaehtoisina Saapastyössä.
4.10.12 Salpakankaan koululla. Illan asiantuntijana toimi nettipoliisi
Pia Katajala, joka käytännönläheisin
esimerkein havahdutti vanhempia
tiedostamaan nuorta netissä uhkaavista, yllättävistä ja vakavistakin
vaaroista. Pia Katajala kertoi mm.
miten Internet madaltaa kontaktin ottamista anonyyminä. Silloin
on helppo harrastaa esim. kiusaamista, joka voi jatkua myös koulussa. Kannattaa huomata myös, että
12-vuotiaaksi nettikaveriksi esittäytyvä voi olla todellisuudessa aikuinen, joka kalastelee verkosta kuvia
vähäpukeisista alaikäisistä. Lapset
saattavat eksyä myös sivuille, jotka saattavat mm. väkivaltaisuudella tai pornokuvilla hämmentää heidän mieltään. Vanhempien tulisi
tietää , mitä lapset ja nuoret Internetissä tekevät ja milloin. Siihen ilta
antoi virikkeitä ja eväitä.
Teksti ja kuvat, Jori Lehtoranta, LC
Parola
Vastuu on minun!
H
ollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän klubit kantoivat vastuuta perheiden ja nuorten turvallisen
tietokoneen ja Internetin käytön
puolesta.
Noin neljään sataan neljäsluokkalaisen perheeseen jaettiin Lions
–Liiton valtakunnalliseen kampanjaan kuuluva Vastuu on minun
-opas. Se on hyvä tietopaketti, joka
antaa vanhemmille ja nuorille välineitä keskustelun pohjaksi. Oppaat
kustannettiin klubien järjestämän
perinteisen Salpariehan tuotosta.
Vanhemmille järjestettiin samasta teemasta myös vanhempainilta
Teksti: Marjatta Kerola, kuva: Eija
Laine, LC Hollola/Kapatuosio
23
L eijonaviesti
Labyrinttiin, hierontatuoliin vai rodeohärkään?
Kuvassa vasemmalla Vammaisperhehoitaja Päivi Rökman, keskellä partiolaiset Sanna Niskanen ja Elina Laine ja oikealla Sirkuskoulu Arxin edustaja Jukka Jokinen.
L
C Hämeenlinna/Birger sai järjestettyä käyttöönsä osan Action Factoryn eli Suomen Tilausaktiviteetit Oy:n kiinteistössä olevista
vempaimista Hämeenlinnan rautatieaseman kupeesta. Neljä tuntia elämystehdas viihdytti lapsia ja
nuoria sisäänpääsyn hinnalla. Action Factoryn Lasse Pakarinen tarjosi huvitukset ja klubilaiset ohjasivat
toimintaa. Ensimmäiset innokkaat
tulivat sisään jo vartti ennen varsinaista aloitusaikaa ja suuntasivat
ensimmäisenä 800 neliöiseen sisälabyrinttiin. Äiti kommentoi ohi
mennessään: ”Eihän näitä enää
pystynyt pidättelemään kotona!”.
Lapset saivat tutustua mm. rodeohärkään, jättipomppurataan, kiipeilyseiniin, kiipeilysimulaattoriin,
tanssipeliin, polkuautoihin ja moniin muihin elämyksiin. Kassalla oli
lippujono, kuten huvipuistossa konsanaan ja päivä oli menestys. Sekä
lapset, vanhemmat että leijonat olivat kaikki yhtä innoissaan tästä sunnuntaisesta riennosta. Vierailijoita
arvioitiin käyneen noin 450.
Klubi järjesti buffet- ja makkaramyynnin ja onginnan, joilla saimme
kasvatettua tuottoa ja ravittua innokkaita kävijöitä. Näihin pisteisiin
olimme saaneet lahjoituksia McDonaldsilta ja Hämeensaaren Citymarketista. Puuhapäivän mainokset ja
liput olivat klubilaisen upeaa käsialaa. Klubin leijonat olivat myyneet
lippuja etukäteen, jakaneet mainoksia kauppoihin ja työpaikoille ja
olimme myös lahjoittaneet 10 perhelippua annettaviksi sosiaalihuollon kautta vähävaraisille perheille. NCC maksoi lehti-ilmoittelun ja
lehtibuffit hoiti klubimme leijona
Kaupunkiuutisissa. Puuhapäivää
edeltävä kuukausikokous pidettiin
Action Factoryn tiloissa, jossa samalla saatiin perehdytys ”laitteistoon”. Elämystehtaaseen pääsee tavallisesti vain tilauksesta.
Tuotto päätettiin lahjoittaa kolmeen eri kohteeseen. Tarkoituksena oli löytää lapsiin tai nuoriin osuva lahjoituskohde, joka harvemmin
löytää tuen piiriin. Klubi halusi antaa rahaa Sirkuskoulu Arxille, joka
on alkanut pienestä, mutta nykyään
pyörittää aikamoista määrää marginaalilajin harrastajia. Sirkuskoulu
on pelastanut syrjäytymisuhan alla
olevia nuoria, joten tarvetta toiminnalle on. Toinen lahjoituksesta
nauttiva kohde on Hämeenlinnan
alueen partiolaiset. Tervehenkinen
harrastus on aina hyvästä. Kolmas
kohde on vammaisperhehoitaja
Päivi Rökman, jolla on vaikeavammaisia hoidettavia kotonaan. Rökman ottaa ympärivuorokautiseen
hoitoon vammaisia esimerkiksi silloin, kun vanhemmat tarvitsevat lepoa.
Yhteistyö yrittäjän kanssa jatkunee ensi keväänä, koska näin mahtavaa tapahtumaa järjestää mielellään. Tapahtumalle asetetut
tavoitteet ylitettiin roimasti. Hämeenlinnassa on lisäksi paljon lapsia ja nuoria, jotka haluavat tulla
uudelleen Puuhapäivään ja myös
niitä, jotka eivät siitä vielä päässeet
nauttimaan.
Teksti ja Kuvat: Sanna Tiainen, LC
Hämeenlinna/Birger
LC Kerava mukana Karkki ja Kepponen-tapahtumassa
M
annerheimin lastensuojeluliiton Keravan yhdistys järjesti perheiden iloksi la 15.11. syystapahtuman, joka lupasi karkin ja
kepposen lisäksi mukavaa puuhaa
koko perheelle. Lapsille on tarjolla ongintaa, temppurata ja kasvomaalausta.
Lions Club Kerava vastasi tänä
vuonna tapahtuman ongintarastista hankkimalla siihen palkinnot ja
toimitsijat.
Ongintapiste osoittautuikin varsin suosituksi ja lasten aidosti iloiset ilmeet ”kalansaalista” ihmetellessä toivat paikalla olleille
klubimme edustajille hyvän mielen
pitkäksi aikaa.
Teksti ja kuva: Matti Vornanen, LC
Kerava
24
L eijonaviesti
Karaokekilpailut Vihdissä
L
C Vihti-Nummela järjesti tänä
syksynä ensimmäistä kertaa Vihdin karaokekilpailut, jonne pääsi vieraspaikkakuntalaisetkin laulamaan.
Kisoja ideoitiin ensin vanhojen iltamien henkeen, mutta viimemetreillä tilaisuus muuttuikin karaokekisoiksi. Järjestelytoimikunta toimi
pienillä resursseilla ja lyhyellä varoitusajalla, mutta kiitos paljon puhutun naisenergian, kisat saatiin pystyyn onnistuneesti.
Vihdin Karaokemestarksi 2012
valittiin Irma Hyytiäinen kappaleilla Paratiisisaari, Näiden tähtien alla
ja Odotusta Pariisissa. Toiseksi tuli
Juha Pirinen ja kolmannen palkinnon nappasi Mirva Kokko.
Karaokekilpailussa kilpailijoiden
välillä mikrofoni oli vapaa ja kuka tahansa sai laulaa ja yleisö sai tanssia
karaoken tahtiin
Järjestämme karaokeiltamat nyt
ensimmäistä kertaa, mutta tarkoitus olisi tehdä tästä vuosittainen perinne, kertoi klubin presidentti Marita Tuomisto. Kilpailulla kerättiin
varoja vihtiläisten lasten ja nuorten
hyväksi.
Kilpailijoita oli kahdeksan ja kisassa käytiin kolme kierrosta. Tuomareina olivat Vesa Aaltonen, Ulla
Hillebrandt, Risto Lihr, Merja Hanell-Lihr ja viimeiselle kierrokselle
myös Petri Munck.
Laulutaidon lisäksi tuomarit arvostelivat myös lavakarismaa ja
yleisön mukaan saamista. Pääpalkintoina oli Nokian Lumia 610-puhelin, Samsung Galaxy wi-fi-tabletti sekä 130 euron lahjakortti Hair &
Make Up Studio Hanni Pohjanlehdolle.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen
tuomarit antoivat sanallisia kommentteja. Seuraavilla kierroksilla
tuomarit jakoivat tuomionsa numeroina.
Viimeisellä kierroksella tuomaroinut Petri Munck oli ensimmäistä kertaa tuomarina karaokekilpailuissa.
Ensi vuonna kisataan uudestaan.
Seuratkaa tiedotusta, myös muut
klubit ovat tervetulleita laulamaan!
Hanna Vires, LC Vihti/Nummela
KALAMARKKINAT LC-LAHTI/VESIJÄRVI
K
alamarkkinat Lahdessa Vesijärven rannalla järjestettiin jo
17. kerran. Lions club Lahti / Vesijärvi järjestää nämä markkinat intoa paukkuen. Järjestelytehtävä on
kova haaste klubin 23 jäsenelle,
mutta presidentti Tapio Ahon mukaan homma menee rutiinilla ja kun
toimeen ryhdytään se poikii myös
näyttävän tapahtuman. Presidentti
lisää, että jäsenmäärä nousee syksyllä klubissa viidellä aktiivisella jäsenellä. Vesijärven satama-alueen
hyvät palvelut ovat myös markkina ihmisten ulottuvilla. Markkinoilla on tarjolla yli 90 myynti – ja esittelypisteen voimin tuoretta kalaa,
maistuvia maistiaisia, ruoka-annoksia, käsitöitä ja muitakin kalatuotteita. Pitkään markkinapaikka myyntivastaavana toiminut Pertti Vainio
kertoo, että suurin osa kalamarkkinoilla nyt olevista myyjistä varaavat
paikan jo seuraavalle kerralle valmiiksi.Piirikuvernööri Jouko Inkeroinen avasi näillä sanoilla tämän
vuoden kalamarkkinat: Hyvä mark-
kinaväki: kalaa paistettuna, savustettuna, kylmäsavustettuna, Vesijärven muurikka-ahvenet, erilaisilla
mausteilla maustetut kalamassapihvit täällä tarjolla. Ja muistakaa maistiaiset, viime vuonna niitä maisteltiin 1500 annosta.
Markkinoiden tuotto kokonaisuudessaan käytetään Lahden seudun lasten ja nuorten tukemiseen.
Tuotoilla on esim. avustettu järvipelastusseuran ”Vesijärvi –vene”
hankinnassa. Seurassa toimii kymmenkunta Lahtelaista nuorta auttaen ja pelastaen Vesijärvellä pulaan
joutuneita veneilijöitä sulankauden
aikana. Järvipelastusseuralle tulee
keskimäärin 120 tehtävää kauden
aikana.
Muita avustettavia on ollut; Nuokun Sirkus, vesisamoilijat, Monon
Side ry., Lahden Pingviinit ja partioseurat: Hollolan hirvenhiihtäjät, Tiirismaan tähystäjät, Launeen lähdesiskot ja Lähteen vartijat.
Teksti: DG Jouko Inkeroinen, LC
Klaukkala
Tuttuja tavattiin kalamarkkinoilla. C-piirin piirikuvernöörejä: Jouko Inkeroinen 2012-13, Reijo Haapakangas 1998-99, (kalamarkkinoiden isä)
Jaakko Heikinheimo 1982-83. Kuva Pertti Vainio
PDG Jorma Lindqvist, DG Jouko Inkeroinen ja järvipelastusseuran Vesijärvi-vene. Kuva Hannu Ylönen
25
L eijonaviesti
Kuvernöörineuvoston (KVN) kokous C-piirissä
T
älläkin kaudella, niin kuin monella aikaisemmallakin, pidettiin
yksi KVN-kokouksista piirissämme.
Ajankohdaksi muodostui marraskuinen viikonloppu, tarkemmin sanottuna 16 – 17.11.2012. Paikaksi
oli valikoitunut Hämeenlinna ja sen
komea raatihuone. Varsinainen kokous, joka on tarkoitettu istuville piirikuvernööreille, pidettiin perjantaina 16.11.2012. Niinpä lauantaista
muodostui se tärkein päivä kaikille
Hämeenlinnaan kokoontuneille leijonille. Päävastuu järjestelyistä on
paikallisella LC Hämeenlinna/Linnattarilla. Nämä energiset naiset
olivat ZC Sinikka Uolan johdolla luoneet kokousväelle hienon tapahtuman. Puitteet olivat hienot, ruoka
hyvää ja aikataulut piti, siinä pelkistettynä lauantaipäivä. Tutkitaan päivää ja sen antia kuitenkin vähän pintaa syvemmällekin.
Päivä alkoi tervetulojuhlalla, jossa piirikuvernöörimme Jouko Inkeroinen toivotti leijonat tervetulleeksi kokoukseen ja Hämeenlinnaan
mainiten tervetulopuheessaan mm
seuraavaa: ”Meillä on teemana ”Yhdessä olemme vahvoja”; meitä miellyttää yhdessä tekeminen, teemme
töitä yhdessä, ideoimme yhdessä ja
etsimme niitä jotka tahtovat toimia
yhteiseksi hyväksi! Piiri on Suomen
suurin 2790 Lionia ja 93 klubia Aiemmin mainitsin että olemme Suomen
suurin. Eipäs olla vaatimattomia,
piiri on myös Skandinavian toiseksi suurin, Tanskassa yksi piiri menee
edelle jäsen- ja klubi määrässä. Lopetan näihin kaupunginjohtaja Tapani Hellstenin sanoihin: Meitä hämäläisiä kutsutaan hitaiksi. Saattaa
olla, mutta meidän näkökulmasta se
tarkoittaa myös, että meillä on aikaa
ystävillemme ja vieraille. Kiire ei ole
minnekään”, näin siis piirikuvernööri avajaispuheessaan.
Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Vekka.
Juhlapuhujana oli lion Topias Huovinen, joka valotti lionismia omalla
kohdallaan ja omasta näkökulmastaan. Hän sai kokousväen naurahtelemaan hauskoilla kommenteillaan,
joista monet – vaikka naurattivatkin
– ovat todellista totta. Puheiden välissä saatiin kuulla musiikkiesityksiä
ja itsekin laulaa niin Leijonahenki kuin Hämäläisten-laulukin.
Päiväjuhlan jälkeen nautittiin
maittava keitto-lounas entisenä vankilana toimineessa tilassa. Miten hyvää saakaan peruskeitosta lisäämällä siihen mielensä mukaisia makuja.
26
Tarjolla oli niin herneitä, raejuustoa,
salarakkaan makkaraa ja montaa
muutakin makua. Herkullisia kaikki.
Lounaan jälkeen oli sitten vuorossa asiaosiot. KVN-info kokosi yhteen
suurimman osan kokoustajista ennen IPIP Wing-Kun Tamin saapumista kokouspaikalle. Hän kävi tervehtimässä kaikkia infoon osallistuneita
leijonia ennen oman LCIF-osionsa alkua. Valokuvassa IPIP Tamin lisäksi
CC Seppo Söderholm sekä VCC Asko
Merilä, äärimmäisenä vasemmalla.
LCIF – seminaarin osallistui moni
kymmenpäinen leijonajoukko kuuntelemaan DC Heidi Rantalan johdolla, mihin kaikkeen ja mitä kaikkea
LCIF:lta voi saada avustuksena. Tilaisuudessa esiteltiin myös Sri Lankaan
rakennetun Ratnapuran silmäsairaalan toiminnan tavoitteita ja aikaansaannoksia. Tilaisuus kokonaisuudessaan oli valoisa, jonka kruunasi
IPIP Tamin LCIF – piirivastaaville luovuttamat todistukset nimityksestä
tehtäväänsä.
Asiapitoisen ja tiukankin iltapäivän jälkeen oli aika valmistautua ns.
vapaalle eli iltajuhlaan. Se onkin, ainakin naisten keskuudessa odotettu tapahtuma, koska silloin saa pukeutua, isoisäni sanoin, ”hepeniin”.
Niin alkoi iltajuhla yhteislaululla.
Laulu oli tietysti Leijonahenki. Liiton puheenjohtajan Seppo Söderholmin lausuttua tervetulosanat, oli
buffet - illallisen vuoro. Buffetin nimi
oli MakuMatka Hämeen kalavesien Maisemiin, peltojen Maisemiin,
Metsien- ja laidunmaiden Maisemiin päätyen kosteikkojen ja puutarhojen luomiin Maisemiin. Hyvien
makujen seuraksi nautittiin viiniä ja
illallinen päättyi herkullisiin suklaakiviin kera kahvin sekä halutessa myös
konjakin kanssa.
IPIP Wing-Kun Tam toi LCIF:n terveiset myös tähän tilaisuuteen. Puheen pituus oli tuottaa päänvaivaa
järjestäjille, koska hänen tiedettiin
myös palkitsevan ansioituneita lioneja, ja kahvit oli vielä tarjoilematta. Yksi tunnustuksen saaneista oli
piirihallituksessakin tällä kaudella
ZC:nä oleva Sinikka Uola, joka valokuvassa on saanut tunnustuksensa.
Kahvitkin saatiin tarjoiltua ja juotuakin kera konjakin ennen kuin Raatihuone sanoi hyvää yötä tilaisuuteen
osallistuneille kellon ollessa 23.30.
Kiitos vielä kerran järjestelyissä mukana olleille.
Teksti: CS Hilkka Ruusuvirta, LC Nurmijärvi/Kanerva
Kuvat: Antti Tuomikoski
Yleisöä Hämeenlinnan raatihuoneella kuuntelemassa päivän esityksiä.
Kuvassa IPIP Tamin lisäksi CC Seppo Söderholm sekä VCC Asko Merilä,
äärimmäisenä vasemmalla
ZC Sinikka Uola vastaanotti IPIP Tamin luovuttaman tunnustuksen Raatihuoneen iltajuhlassa.
L eijonaviesti
Merkkipäivä LC Riihimäen
kuukausikokouksessa.
L
T
uplaleijona Jukka Jalonen juhli 50-vuotismerkkipäiväänsä
2.11.2012 LC Riihimäen kuukausikokouksessa, jossa hänelle luovutettiin klubin standaari.
Teksti Jukka Österman, kuva Kari
Kolehmainen, LC Riihimäki
Sisäolympialaiset
C Hämeenlinnan veljet ja ladyt järjestivät 8.11.2012 ”Sisäolympialaiset” Sotainvalidien kuntoutuskoti Ilveskodissa Hämeenlinnassa. Leikkimieliseen kisaan, jossa jokainen oli voittaja, osallistui kaksikymmentä
Ilveskodin asiakasta.
Teksti ja kuva Juha Saarinen, LC Hämeenlinna
Kuvassa ovat presidentti Vilho Ylönen ja päivän sankari Jukka Jalonen.
Kuvassa sotainvalidit Veikko Joonala (vas) ja Paavo Lepolahti.
Kisarastia pitämässä lion Juha Saarinen.
Palvelutyötä parhaimmillaan!
K
lubin aktiviteeteissä reipasta talkootyötä pääsee nykyisin
harvemmin tekemään.
LC Vihti/Hiidenvesi sai pyynnön tulla kunnostamaan sotainvalidi Väinö Syrjän taloa Vihdin Tervalammelle, joka on rakennettu 1950
luvulla. Talon laajennusta tehtäessä
1985 oli klubimme mukana talkoissa ensimmäistä kertaa, joten perinteitä on ja niitä ylläpidetään jopa
niin että pari talkoolaisista, Mauri
Lindholm ja Veikko Lampen, oli jo
silloinkin mukana.
Ennakkoon tehtiin talon ulkopuolinen kuntokartoitus ja laadittiin työlista tehtävistä töistä minkä
suoritti klubimme rakennusmestari
Jyrki Kuhanen.
Tällä kertaa maalattiin ikkunapuitteet, uusittiin ikkunapellit, uusittiin kuistin valokate, korjailtiin
vuotavat läpiviennit sekä putsattiin
ja oiottiin vesikourut sekä tehtiin
joitain pieniä sähkötöitä kun klubilla oli oma sähkömies, Ismo Eskola
mukana.
Varsinainen urakka oli kaivaa talon pääty auki sokkeliin asti ja lisätä
patolevy sekä styrox - levyt korja-
taksemme kellaritiloissa haitanneet
vesi ja kosteusongelmat.
Syksyisen sään suosiessa talkoolaisia saimme kaikki sovitut toimenpiteet tehtyä jonka jälkeen nautimme emännän kokkaustaidoistaan,
Lohikeiton ja kahvin sekä monipuolisten leivonnaisten myötä meistä
talkoolaisista pidettiin tosi hyvää
huolta.
Muut talkoolaiset: Olavi Mattila,
Timo Käiväräinen, Mauri Kujanpää
Teksti: Mauri Kujanpää, LC Vihti/Hiidenvesi
Kuvat: Mauri Lindholm, LC Vihti/Hiidenvesi
Ikkunoiden suojaus
pitää tehdä ennen
maalausta
Kaivinkoneet käynnissä
Sokkelin vesieristystyöt loppusuoralla
Hyvillä apuvälineillä pääsee pitkälle
27
L eijonaviesti
LC Kerava / Alliumin toimintakauden 2012-2013 aktiivinen syksy
K
eravan valkosipulifestivaalit on
järjestetty vuodesta 1987 lähtien. LC Kerava / Allium on myynyt
festivaaleilla valkosipulituotteita
Cafe-Alliumissaan jo viidettätoista kertaa. Cafe-Alliumia pyörittävät
leijonanaiset olivat jälleen paikalla jo varhain elokuisena lauantaiaamuna aloittaen sämpyläkahvien
myyntiä myös muille markkinamyyjille. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin,
kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, asiakkaitakin oli perinteiseen tapaan hyvin liikkeellä. Ca-
fe-Alliumissa oli myynnissä itse
valmistamiamme valkosipulipiirakoita, monenlaisia leivonnaisia sekä
tänä vuonna myös makeiden korvapuustien lisäksi valkosipulilla höystettyjä korvapuusteja, jotka sitten
osoittautuivatkin varsinaisiksi menestystuotteiksi. LC Kerava / Allium
sai markkinayleisöltä paljon positiivista palautetta kahvilan tuotteista
sekä sen viihtyisyydestä ja kotoisasta tunnelmasta. Tästä on taas kerran hyvä jatkaa ensi vuodelle.
Valkosipulifestivaalien Cafe-Allium
Marraskuun klubikokouksen yhteydessä tutustuimme Keravan uuteen
taidemuseo Sinkkaan. Meille esiteltiin Keravalla noin 70 vuoden ajan
toimineen Orno Oy:n valaisintehtaan tuotantoa ORNO - Valoa -näyttelyssä. Laajassa näyttelyssä on
esillä tehtaan tuotantoa teollisista
valaisimista kotien muotoiluklassikko valaisimiin. Samassa kokouksessa toivotimme myös kaksi uutta jäsentämme tervetulleiksi klubiimme
ja mukaan Lions- toimintaan.
Taidemuseo Sinkka, ORNO - Valoa – näyttely
Klubimme pikkujouluillallinen nautittiin Ravintola Kappelissa Helsingissä. Illallisen jälkeen siirryimme
lumipyryssä Teatteri Kapsäkkiin seu-
raamaan hulvatonta ilottelua, vauhdissa olivat legendaarinen kaksikko
pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala sekä
näyttelijä Martti Suosalo.
Pikkujouluillallinen Ravintola Kappelissa Helsingissä
28
Keravan Palvelukeskus Hopeahovi on jo usean vuoden ajan ollut LC
Kerava / Alliumin eräs tärkeimmistä aktiviteettikohteista. Elokuussa
kävimme luovuttamassa lahjoittamamme geriatria-pyörätuolin Hopeahoviin. Osallistuimme myös
Palvelukeskus Hopeahovin Itsenäisyyspäivän juhlaa 5.12.2012,
avustimme tarjoilussa ja vanhusten kuljetuksissa. Tilaisuus oli juhlava ja mieleenpainuva. Olemme
myös vuosittain ennen joulua käyneet laulattamassa Hopeahovin
vanhuksia joululaulujen sävelin. Ilo
loisti vanhusten silmistä, kun tutut
joululaulut muistuivat taas kerran
mieliin.
Perinteiset Keravan hyväntekeväisyysjärjestöjen joulumyyjäiset
pidettiin Keravan oppimiskeskuksessa sunnuntaina 9.12. Joulumyyjäisten kokonaisjärjestelyvastuu oli
tänä vuonna LC Kerava / Alliumilla.
Myimme kymmenittäin joulukakkuja ja -leipiä vastaten myös koko tilaisuuden kahvituksesta. Cafe-Alliumissa oli jälleen kerran tarjolla itse
valmistamiamme suolaisia ja makeita leivonnaisia.
Pelastusarmeijan joulupatakeräyksessä avustaminen on ollut LC Kerava / Alliumin jouluisia palveluaktiviteetteja jo usean vuoden ajan.
Pelastusarmeijan Joulupata oli tuttuun tapaan tänäkin vuonna Keravan City-Marketin ala-aulassa.
Oli ilo nähdä kuinka yhä enenevässä määrin myös nuoret antoivat lahjoituksensa auttaakseen vähäosaisia ja varattomia perheitä.
Joulupatakeräys on todellinen palveluaktiviteetti, padalla seisoessaan tuli meille itse kullekin se oikea, lämmin ja myös lähimmäisen
huomioiva joulumieli.
Joulumyyjäiset Keravan oppimiskeskuksessa
Pelastusarmeijan joulupatakeräys
Teksti ja kuvat Anita Paakkala-Järvelä LC Kerava/Allium
L eijonaviesti
HYVINKÄÄN LOHKOSSA ON OLLUT VILKAS SYYSKAUSI
Joka kuukaudella yhteisiä
aktiviteetteja
V
I-alueen ensimmäisen eli Hyvinkään lohkon yhteisissä aktiviteeteissa on ollut vilkas syyskausi. Klubien omien aktiviteettien
lisäksi on yhteistä tekemistä löytynyt jokaiselle toimintakuukaudelle. Lohkossa yhteisellä tekemisellä
on perinteitä ja voidaan sanoa, että
yhteistyössä on myös voimaa ja sillä saadaan paikalliselle Lions-toiminnalle monesti myös enemmän
näkyvyyttä ja julkisuutta kuin uskotaankaan. Elokuussa klubit aloittivat perinteisellä lohkon golf-turnauksella ja siitä sitten päästiinkin itse
asiaan.
Musiikkia vanhuksille
Edellisen toimikauden Joulumarkkinoiden tuotosta lohko toteutti syyskuussa Hyvinkäällä mittavan
musiikkikiertueen eri vanhusten
hoitolaitoksissa. Harmonikkataitelija Seppo Lankinen palkattiin hoitamaan viiteentoista laitokseen yhteiset musiikkituokiot ja mukana oli
tietenkin lohkon leijonia kertomassa kuka taloudellisesti vastaa tästä
tilaisuudesta. Taitava soittaja, laulattaja sekä myöskin hauskoja juttuja kertova Seppo Lankinen osasi
todella ottaa yleisönsä ja toi näin
paljon vaihtelua ja iloa vanhusten
arkeen.
Rahaa sotainvalideille
Lokakuussa lohkon klubit osallistuivat Sotainvalidien veljesliiton
Hyvinkään osaston perinteiseen
syyskeräykseen. Jo ikääntyneet veteraanit kun eivät enää itse keräykseensä kyenneet, niin näin Hyvinkään leijonat lähtivät yhdessä
auttamaan tämän heidän viimeisen
keräyksensä toteutusta. Keräys hoidettiin klubien toimesta lipaskeräyksenä lauantaipäivän aikana kauppakeskus Willan ja Prisman tiloissa.
Tulos oli aivan kohtuullisen hyvä ja
kerääjillä hyvä mieli tekemisestään.
Joulumarkkinat kymmenettä
kertaa
Hyvinkään jo perinteiset joulumarkkinat toteutettiin jo kymmenettä kertaa. Joulumarkkinoiden pitopäivä osui tällä kertaa joulukuun
ensimmäiselle päivälle, mutta klubien markkinavalmistelut kuitenkin näin vahvasti marraskuun puolelle. Hyvinkään Joulumarkkinat
avasivat joulukauden paikkakunnalla ja niiden yhteiskumppaneina
olivat myös: Hyvinkään kaupunki
sekä seurakunta, Aamuposti, Kauppakeskus Villa sekä Prisma tavaratalo ja Wanha Villatehdas. Tapahtuma sytytti kaupungin jouluvalot,
toi joulupukin ja muorin kulkueen
tapahtumapaikoille, sekä 70 eri
myyjää villatehtaan alueelle. Suo-
Myös vammaiset halusivat tukea sotainvalideja Syyskeräyksessä.
men talvi lumimyrskyineen ja pakkasineen hiukan verotti markkinoilla kävijöitä, mutta kuitenkin varsin
hyvin Joulumarkkina-aktiviteetin
taloudellinen tulos toteutui. Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä haastetta aktiviteetin kehittämiseen klubeilla kyllä riittää. Tulevan
joulun ensimmäiset askeleet käynnistyvätkin yhteistyötahojen kanssa ensimmäisessä kokouksessa jo
tammikuussa 2013.
Patakeräys jouluviikolla
Hyvinkään lohko on ollut mukana
myös Pelastusarmeijan patakeräyksessä sen käynnistyttyä yleisesti klubien aktiviteettina. Hyvinkään
kauppakeskus Willan valmistumisen myötä myös keräyspaikka
muuttui tavaratalo Prisman aulaan. Nyt lämpimämmissä olosuhteissa lohkon klubit toteuttivat keräystä kuutena päivänä klo 14-20.
Uusissa ympyröissä näytti Pelastusarmeijan patakeräys tavoittavan
entistä useamman lahjoittajan ja se
on hyvä se.
Kuten alussa todettiin Hyvinkään leijonilla riittää askareita klubien omissakin aktiviteeteissa.
Hyvinkää-klubilla on kalenteriprojekti, Puolimatkalla konsertti, Viertolalla Vappusääveikkaus, Höffingan muotinäytökset jne. Klubien
toimiminen samalla paikkakunnal-
la kuitenkin edesauttaa yhteisten
aktiviteettien toteuttamista. Muutakin yhteistä tekemistä vielä löytyy. Vuosikymmeniä jatkunut Sveitsin Ilta on hengähdystauolla ja etsii
uutta tulemistaan. Mukana ollaan
yhteisesti myös Hyvinkään Muistojuhlatoimikunnassa vaalimassa veteraaniperinteen kunnioittamista ja
jatkumista paikkakunnalla. Questkoulutusta Hyvinkäällä on toteutettu yhdessä vuosikymmeniä ja koulutettu on jo satoja paikkakunnan
kasvattajia. Alkaneena vuonna Hyvinkäällä on kaksikin eri mittavaa
tapahtumaa: Asuntomessut 2013
ja pesäpallon valtakunnalliset ItäLänsi ottelut. Ehkä niissäkin löytyy
klubeille joko yhdessä tai erikseen
sopivia tehtäviä aktiviteetteja?
Teksti ja kuvat: Aarre Peltonen, LC
Hyvinkää/Sveitsi
LC Hyvinkää/Sveitsin myyntipiste Joulumarkkinoilla.
29
L eijonaviesti
Keppiä ja markkinaa Pusulassa
P
usulan Leijonilla tärkeä varojenkeruumuoto on ollut keppitalkoot. Aurauskeppien tekeminen
on sopivaa syyskauden tekemistä
ja on samalla hyvää hyötyliikuntaa.
Keppien tekemisellä on pitkät perinteet Pusulassa ja keppien kysyntä on säilynyt vahvana. Tosin välillä näytti, että muovikepit tunkevat
apajalle. Ekologisuuteen pyrkiminen on muuttanut kysyntää positiiviseen suuntaan myös aurauskeppien osalta.
Aurauskeppien nopeassa valmistuksessa tärkein edellytys on sopiva paikka, missä kuusen tai männyn taimen pituus pyörii parin
metrin paikkeilla. Hyvässä paikassa keppien tekeminen on joutuisaa
ja muutamassa tunnissa ehtii tehdä jopa satoja keppejä.
Kokemuksesta on apua ja kaikki apuvälineet ovat sallittuja, vesuri
on lyömätön. Sen etuina on vähäinen polttoaineenkulutus, hiljaisuus
ja tehokkuus. Monella on kuitenkin
apuna moottorisaha, mikä on varsinkin ylisuuressa kohteessa hyvä
apu puun katkonnassa. Ylisuuressa puustossa työn edistyminen on
kuitenkin hidasta ja myös keppien
laatu on heikompi.
2012 Pusulan Leijonat tekivät
keppejä noin 5000 kappaletta, kysyntää olisi ollut jopa 10 000:lle kepille.
Kuvateksti: Joulunalusmessut Ahjolassa 2012
Palmua ja messua
Leijonatoiminnan näkyvimmät
osat ovat Pusulan Ladyjen Joulunalusmessut marraskuussa ja Palmumarkkinat 24.3. Vuodesta 1971
lähtien järjestettyä Pusulan Ahjolan ”Palmumarkkinaa” varten veljet pystyttävät basaarityyppisen
kauppakujan. Ahjola on Pusulan
Maamiesseuran talkoovoimin ylläpitämä seuratalo Pusulan kirkonkylässä, missä Pusulan Leijonat on
järjestänyt tapahtumia ja tukenut
samalla talon ylläpitäjää, Pusulan
Maamiesseuraa. Pusulan leijonat
ovat näkyvästi mukana myös monissa muissa tapahtumissa ja valaisevat Jouluksi myös Pusulan kirkonkylän Joulukuusen.
Tapahtumat eivät saa olla kuitenkaan itseisarvo.
”Meille tärkeää on, että klubissamme viihdytään. Siksi tänä vuonna asiaan on kiinnitetty huomiota
mm. järjestämällä kysely klubin
Joulukuusen kasvatusta
L
C Forssa on kasvattanut edesmenneen klubilaisen tähän
tarkoitukseen osoittamalla pellolla kotimaisia joulukuusia jo vuosikymmenen ajan. Joka kevättalvinen leikkaaminen on tehnyt niistä
kauniita katsella. Joulukuusi toimikuntaa vetää Metsäneuvos ja
Lion Pekka Sampakoski. Vuosittain
LC Forssa ry myy n. 30 – 40 joulukuusta ja niiden tuotolla on katettu mm. jouluavustusten vieminen
avuntarpeessa oleville lapsiperheille. Toiminta on jatkuvalla pohjalla.
Plantaasilla kasvaa useita satoja
joulupuita eri kasvatusvaiheessa jo-
30
ten tätä kautta myytävää ja annettavaa on vuosiksi eteenpäin. Plantaasin sijainti on tarkkaan varjeltu
salaisuus jonne ulkopuoliset pääsevät ainoastaan silmät sidottuina!
Teksti ja kuva: Lasse Välimaa, presidentti, LC Forssa Klubin veljet Seppo Virkki, Reino
Meronen ja Matti Riitamaa ovat
käyneet kaatamassa myyntiin vietäviä kuusia.
viihtyvyyden nostamiseksi”, kauden 2012-13 presidentti Pasi Mannerkoski sanoo.
Lisätietoa Ahjolasta: http://www.
nummi-pusula.fi/ahjola/
Lisätietoa Pusulan Leijonista
http://www.e-clubhouse.org/sites/pusula/
Teksti ja kuvat: Pasi Mannerkoski,
LC Pusula
L eijonaviesti
JOULUILOA MONILLE PERHEILLE LC Jokelan tiernapojat ja ladyt liikkeellä
L
ahdessa toteutettiin toista kertaa keskieurooppalaiseen tyyliin joulukylä, jossa oli 52 mökkiä
täynnä mitä erilaisimpia lahjaideoita ja herkkuja. Myyjiä kertyi kaikkiaan yli sata ja kävijöitä 15 päivän
aikana arvioidaan torilla vierailleen
noin 30 000. Jouluisen tunnelman
takasivat tänä vuonna runsas lumi
ja jouluinen ohjelma. Päättäjäisissä
kaupunginjohtaja Myllyvirta julisti
Wanhan joulun ajan kaupunkiin ja
kehotti ”katsokaamme uuteen vuoteen toiveikkaasti ja hyvää uskoa
tulevaan ympärillemme valaen”.
Hollolassa toimivat neljä Lionsklubia isännöivät yhteistä mökkiä
joulukylässä 8.-22.12.2012 myyden
talkoilla valmistamiaan tuotteita,
kuten kynttilöitä, Leijona-sinappia,
sisustustyynyliinoja ja joulukoristetonttuja. Lisäksi myytävänä oli glögiä, konjakkikakkuja, hilloja ja mesivadelmamehua sekä arpoja.
Pakkasesta, tuulesta ja tuiskusta
huolimatta kauppa kävi tasaiseen
tahtiin. Tapahtuman tuotto päätettiin jakaa Hollolan seurakunnan
diakoniatyön kautta paikallisille vähävaraisille lapsiperheille ja muille
avun tarpeessa oleville.
Maanantaina 17.12.2012 lionit
kävivät luovuttamassa ensimmäiset lahjakortit Hollolan seurakunnan johtavalle diakoniatyöntekijä
Virve Valkeavuori-Kovaselle jaettavaksi jo jouluksi. Loput jaetaan
myöhemmin samaan kohteeseen.
Lisäksi lahjoitimme monta maukasta joulukakkua Hollolan vanhainkodin asukkaille haluten näin tukea
etukäteen kevään Yhdessä ikäihmisten kanssa -kampanjaa piirissämme.
Teksti Leila Huikuri
LC Hollola/Kapatuosio
L
aulamisesta kiinnostuneet LC Jokelan veljet keksivät jo joitakin
vuosia sitten aloittaa tiernapoikaesitykset. Samalla kerättäisiin varoja palvelutoimintaan.
Joinakin vuosina ollut vaikeuksia
sovittaa esitykset veljien kiireiseen,
mutta onneksi on ladyjen joukosta
löytynyt avustavia ”sijaisnäyttelijöitä”.
Leijonien esitykset luetaan Jokelassa jo joulunajan perinteisiin, sillä
esiintymisiä on ollut joulun avaustapahtumassa ja palvelukodeilla sekä
kylän yhteisessä Tuomaan päivän
joulutapahtumassa..
Viime vuonna avustettiin Jokelan
Yrittäjiä joulun valojen sytyttämistapahtumassa 1.12. ja sitä seurasi
esiintyminen Ester Matilda kodissa.
Sinne olivat lions ladyt järjestäneet
perinteisen kahvi ja
joulutorttutarjoilun
Leijonien tiernapoikien ja ladyjen joulutoiminnasta eivät jääneet
osattomiksi muutkaan seniorit, sillä jokelalaiset vierailivat 22.12. Palvelukeskus Tuuskodossa Tuusulan
kirkonkylässä. ja ilahduttivat keskuksen asukkaita ja henkilökuntaa.
Tiernapojat ovat kokeneet laulunäytelmän esittämisen mielenkiintoiseksi, ajoittain sään vuoksi jopa
haastavaksi, mutta silloinkin on
esiinnytty ilolla. Esitysten ohessa tapahtunut varainkeruu, on käytetty
klubin palvelutoimintaan.
Jokelan LC ladyt ovat puolestaan
ylläpitäneet toiminnallaan yhteyksiä
mm. palvelukoteihin ja niiden asukkaisiin erilaisin tempauksin.. Ne ovat
olleet myös hyvin suosittuja ja mm.
tiernapoikien esiintyminen on innoittanut yhteislauluihin, jolloin on
laulettu tuttuja ja perinteisiä joululauluja:
”Hyvä lämmin hellä on mieli jokaisella, kun joulu on”.
Kansainvälinen tiernapoikaperinne, joka kertoo joulunajan tapahtumista, juontaa alkunsa jo keskiajalta.
Silloin teinit eli opiskelijat keräsivät
sillä rahaa ja kynttilöitä itselleen.
Vuosisatojen saatossa on laulukuvaelma osoittanut elinvoimaisuutensa ja saanut omia kansallisia piirteitä. Tierna- eli tähtipoikaperinne
on meillä tunnettu etenkin Oulun
seudulla.
Jokelan lionsveljien tiernapoikaohjelma noudattaa vakiintunutta
oululaista sanoitusta. Rahaa ei tosin kerätä itselle, vaan klubin palvelutoimintaan.
Teksti ja kuvat: Kurt Ratia, LC Jokela
Kuvassa vas. klubipresidentit Mika Lahtonen ja Heli Haapamäki, Virve
Valkeavuori-Kovanen ja mökkivastaava Leila Huikuri. Kuva Henrik Bergh
Tiernapoikien joulukuvaelman esittävät LC Jokelan veljet Mikko Jokinen,
Markku Ranta-aho Markku Spoof ja Kari Kinnunen. LC Jokelan tiernapojat, kuva: Eija Tammilehto.
Leijonien mökistä löytyi paljon ostettavaa. Kuva Leila Huikuri
Ulkoilmatapahtumat joulukuussa ovat haasteellisia sekä
esiintyjille, että yleisölle. Tiernapoikien esitystä seurattiin viileästä säästä huolimatta mielenkiinnolla.
31
L eijonaviesti
Kellokosken Annojen joulukuu
Joulukadun avajaiset
J
oulukadun avajaisissa Kellokoskella 1.12. Annat järjestivät
laatikkoarpajaiset ja olivat perinteisellä paikalla esillä glögi-piparitarjoilun, mm havukranssien myynnin teemalla. Jääkuningatar Eija
(Ähkynen) jakoi joulupukin daamina karkkia vpk:n kulkueessa. Tapahtumassa luovutettiin kolmatta
kertaa Kellokosken kylän vuoden
Ansioituneelle Annalle Ainotossut.
Tällä kertaa varpaita lämmittävät
jalkimet sai kahvila Kinuskillan roh-
kea ja luova yrittäjä Marjo Tuuri-Sarinko. Päivä oli pitkästä aikaa kelin
puolesta talvinen ja tunnelma sen
takia oikein jouluinen.
Kaija K:n konsertti
Tuusulan kirkossa järjestettiin Kaija
K:n joulukonsertti 19.12. Ulkona oli
pakkasta ja viimaa, mutta tunnelma kirkossa muodostui lämpimäksi ja tunnelmalliseksi. Monelle tästä alkoikin varsinainen joulun aika.
Teksti ja kuvat: Leena Turunen, LC
Kellokoski/Annat
Eija Ähkynen, jääkuningatar
Ainotossujen luovutus yrittäjä Marjo Tuuri-Saringolle. Luovuttamassa
presidetti Sari Rönnqvist ja Merja Gratschew
Kynttilät syttyivät sankarihaudoille
N
urmijärven lohkon klubien
kynttiläaktiviteettia vietettiin
jälleen perinteisin menoin itsenäisyyspäivänä talvisessa säässä. Päivä
alkoi aamuyhdeksältä lipunnostolla
Nurmijärven seurakuntakeskuksen
pihalla, Rajamäessä sekä Klaukkalan
kirkolla. Sitä seurasi kynttilöiden sytytys kirkonkylän ja Rajamäen sankarihaudoilla paikallisten Lions-klubien toimesta. Tämä perinne alkoi
25 vuotta sitten vuonna 1987, kun
Klaukkalan Lions-klubissa havahduttiin siihen, että sankarihaudat
pysyivät itsenäisyyspäivänä pimeinä yksittäisiä omaisten sytyttämiä
kynttilöitä lukuunottamatta. Ensim-
32
mäisenä vuonna kynttilät sytytettiin kolmen miehen voimin lumituiskussa ilman sen kummempia
juhlallisuuksia. Sittemmin järjestelyihin tulivat mukaan kaikki Nurmijärven lohkon viisi Lions Klubia.
Kunnan ja seurakunnan myötävaikutuksella itsenäisyyspäivän vietto
on laajentunut edelleen niin, että
päivän aikana ohjelmaa riittää jumalanpalveluksesta, päiväjuhlasta ja itsenäisyyspäivän konsertista
aina partiolaisten soihtukulkueeseen asti.
Teksti ja kuva Petri Seeste, LC Klaukkala
Seppelettä laskemassa vas. Maarit Jukuri LC Klaukkala/Leat, Raimo Niemelä LC Nurmijärvi, Soile Kurvinen LC Nurmijärvi/Kanerva, Pertti Viitasalo LC Klaukkala, Mervi Johansson LC Klaukkala/Leat sekä piirikuvernööri Jouko Inkeroinen LC Klaukkala.
L eijonaviesti
Ilmiö nimeltä Sillanpää – Jari Sillanpää
Ei vain Joulukonsertti, vaan
elämys
N
urmijärven kaksi leijonien naisklubia (LC KLaukkala/Leat, LC
Numijärvi/Kanerva) ja kaksi miesklubia (LC Klaukkala, LC Nurmijärvi)
järjestivät onnistuneen Joulukonsertin Nurmijärven kirkossa. Antti
-myrskyn riehuessa pahimmillaan
marraskuun lopussa, täyttyi kirkko äärimmilleen 650 vieraan voimin. Pahasta säästä huolimatta kirkon ovella oli jono jo tuntia ennen
konsertin alkua. Tarvittiin iso organisaatio, jotta kaikki sujuisi käsikirjoituksen mukaan, niinpä klubien 150 jäsentä olivat kaikki, jollain
tavalla mukana järjestelyissä. Piirin
puheenjohtajan Jouko Inkeroisen
mukaan tämä olikin hyvin sopiva
näyttö piirin tunnuslauseeseen: yhdessä olemme vahvoja. Kirkkoherra Ari Tuhkanen avasi tilaisuuden ja
huumorilla höystäen sanoessaan,
että näin paljon meillä yleensäkin
on väkeä kirkonmenoissa,
Jari Sillanpää ja viisijäseninen
Aia-kuoro esittivät ainutlaatuisen
ohjelman, missä oli sekä tuttuja että vähän harvinaisempia joululauluja. Kuoron Mertsi Rajala oli
sovittanut kuitenkin kaikki esitykset niin, että vanhatkin joululaulut
tuntuivat raikkailta. Aia- kuorossa
oli pari tv-tuttuakin, kuten Nina Tapio Idolsin tuomarina vaikuttanut ja
Hanna-Riikka Siitonen, joka esiintyy
parhaillaankin Uusi päivä-sarjassa.
Jarin esiintyminen oli mukavan
vapaamuotoista, johon kuului välillä myös liikuskelu yleisön joukossa.
Myös Kirkon akustiikka toimi hienosti lauluesityksissä.
Monipuolista, erilaista
Konsertissa laulettiin monella kielellä, kuten suahili (Marian poika),
englanti (Santa Lucia), italia, ruotsi, norja, latina (Panis angelicus) ja
suomi. Moni tuttukin kappale sai
uutta sisältöä, kun se laulettiin osittain muulla kuin suomen kielellä.
Muita tunnetuimpia sävelmiä puolentoista tunnin konsertissa olivat
mm.: Varpunen jouluaamuna, Lumilinna, Kaksi kynttilää, Sydämeeni joulun teen, Jouluyö, juhlayö ja
Kun joulu on.
Myös soittimissa oli monenlaista
sointua. Siitä pitivät huolen, nokkahuilu, hanuri, kitarat, kosketinsoittimet ja ksylofonit. Sanoin on vaikea
kuvata sitä tunnelmaa, jonka paikallaolijat kokivat. Yleisenä sävynä oli
kuitenkin iloinen jouluinen kepeys
ja hymyilevä esitystapa. Aika mukava tunnelman luoja oli tämä konsertti joulukauden alkuun.
Lions-työ on tuonut ystäviä ja
opettanut elämää
Ainoana huolena hän mainitsee, että joukko alkaa ikääntyä, joten talkooporukat ovat usein vanhemmasta päästä. Ehkä on niin,
hän arvelee, että nykyinen työrytmi on niin kiihkeää, ettei nuorille
jää paljoa aikaa harrastuksille. Leijonatyöstä ja toisten palvelemisesta kiinnostuneille ihmisille on kuitenkin aina tilaa.
Mittavat konserttijärjestelyt
Nurmijärven klubeissa
LC Klaukkalan presidentti kertoo,
että tämä palvelutoiminta on tuonut paljon uusia ystäviä. Toisaalta hänen sydäntään lähellä on ollut aina toisten auttaminen. Lisäksi
on mukavaa, että leijonat edustavat
hyvin erilaisia elämänaloja – juristeista työmiehiin; se antaa elämälle
rikkautta ja opettaa yhteisöllisyyttä
sekä johtamista.
”Jari Sillanpään Joulukonsertti Nurmijärven kirkossa myytiin hyvissä
ajoin loppuun” kertoo LC Klaukkalan presidentti Pertti Viitasalo.
”Ajatuksen mittavan konsertin
järjestämisestä esitti ensimmäisen
kerran viime keväänä Nurmijärven
lohkon (kaikki Nurmijärven Lionsklubit) puheenjohtaja Aija Jokilammi Nurmijärvi/ Kanervat – klubista”,
hän jatkaa.
Siitä asti on Viitasalon mukaan
myös työskennelty, joten onpa aikaa ja hikipisaroita varmaan virrannut. Pertti Viitasalo antaa erityiskiitoksen Nurmijärven Kanerville,
jotka ovat kantaneet päävastuun
konsertin toteutuksesta.
Jari ja Aia parhaimmassa vedossa ja jouluisen iloisin ilmein
Teksti ja kuvat Ismo Pohja, LC Klaukkala
Klubien suurin yhteinen
ponnistus tällä alueella, tuotto
paikallisen nuorison hyväksi
Päätös konsertin järjestämisestä edellytti, että kaupaksi oli saava
kaikki 650 istuinpaikkaa kauniissa
kirkossamme kirkonkylässä. Markkinointi onnistui hyvin, joten kirkko
oli ääriään myöten täynnä. Samalla
tämä projekti voitiin kirjata nurmijärveläisten leijonien suurimmaksi
yhteiseksi projektiksi.
Konsertti oli samalla osoitus klubien hyvästä yhteistyöstä ja organisoinnista. Järjestelyissä mukana
olleet olivat LC Klaukkala, LC Nurmijärvi/Kanerva, LC Klaukkala/Leat ja
LC Nurmijärvi.
Viitasalo kertoi, että konsertin
järjestämisen perusideoina oli sekä
lisätä Lions-aatteen tunnettuutta
että aikaansaada tuntuva summa
Nurmijärven nuorison hyväksi. Hän
arvioi nettotuoton olevan 8.000–
10.000 euroa. josta 10 % osoitetaan Nurmijärven aseurakunnalle.
LC Nurmijärven Kanervan Sari Leppänen ja lohkon puheenjohtaja Aija Jokilammi luovuttamassa kiitokseksi muistoja Nurmijärveltä
33
L eijonaviesti
Itsenäisyyden säilyminen perusta
M
enneiden sukupolvien ja
etenkin sotavuosien uhrit ja
ponnistelut ovat merkittäviä asioita maamme itsenäisyydelle. Niiden ansiosta maamme on noussut
hyvinvointivaltioksi.
Sodan kokeneiden veteraanien määrä vähenee ja itsenäisyyttä
tarkastelleenkin yhä enemmän sodan jälkeisen ajan ja nykypäivien
saavutusten perusteella.
Siinä muutamia keskeisiä ajatuksia, jotka tulivat esille Lions
Club Jokelan järjestämässä maamme itsenäisyyden 95. vuosipäivän
juhlassa.
Päivä alkoi jo aamulla perinteeksi muodostuneella lipun nostolla
Jokelan seurakuntatalolla ja kunniakäynnillä ja seppeleen laskulla
uurnahautausmaalla. Jokelan aluepappi Timo Huuhtanen piti hartaushetken.
Tilaisuuteen osallistuivat Tuusulan seurakunnan ja Jokelan reserviläisten edustajat ja partiolaiset sekä
joukko paikkakuntalaisia.
– Suomen itsenäisyyden ajan
historiaan mahtuu valtava määrä työtä, kärsimystä ja pelkoa, joita on oltu valmiit tekemään ja kokemaan paremman tulevaisuuden
eteen. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli 90000 suomalaista, joista
suuri osa ei ennättänyt edes miehen ikään. Keskuudessamme on
edelleen 42000 veteraania, joiden
taakaksi tuli kantaa loppuelämänsä raskaita muistoja. Tämä lipunnosto- ja seppeleenlaskutilaisuus
osoittakoon haluamme kunnioittaa
ja kiittää sodissamme kaatuneita,
sotainvalideja ja -veteraaneja heidän meille rakentamasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomessa on turvallista elää, LC Jokelan presidentti
Jami Virta totesi puhuessaan kunniakäynnin yhteydessä.
Yhteiskunnan kehittyessä ja kansainvälisyyden lisääntyessä saa itsenäisyys erilaisia merkityksiä.
– Siksi on tärkeää, että viettäessämme juhlapäivää muistaisimme
arjen keskellä myös tämän itsenäisyyden henkilökohtaisen puolen.
Itsenäisyyden arvostamiseen kuuluvat niin suvaitsevaisuus, tasavertaisuus kuin huolenpitokin meitä
34
ympäröivästä yhteisöllisyydestä.
Ne ovat jokapäiväisiä asioita, joiden eteen meidän kaikkien tulee
ponnistella. Sillä saralla tehtävä työ
on arvokasta ja ei uskoakseni tule
koskaan loppumaan. Se on osamme itsenäisyyden ylläpitämiseksi,
Virta muistutti.
Juhla kotitaajaman asukkaille
Itsenäisyysjuhlan tervehdyssanoissa Jami Virta kertoi LC Jokelan aloittaneen lipunnosto- ja seppeleenlaskuperinteen jo vuosikymmen
sitten.
– Ilahduttavaa on viime vuosina
ollut, että muun muassa partiolaiset ja reservinupseerit ovat läsnäolollaan kunnioittaneet tilaisuutta
ja siten tehneet siitä entistä juhlavamman. Mieltä lämmittävää on
ollut myös lasten ja nuorten läsnäolo, meillä on paljon asioita historiassamme välitettävänä tämän päivän nuorille sukupolville.
Yhteisöllisyys ja identiteetti
– Nykykehitys näyttää vievän niin
maassamme kuin Euroopassa tilanteeseen, jossa on tarpeen löytää uusi identiteetti. Kehitystä ovat
tarkastelleet mm. Saska Saarikoksi
kolumnissaan Helsingin Sanomissa
21.11. ja Laura Kolbe saman lehden
Vieraskynäpalstalla 3.12., juhlapuhujana ollut Jokelassa nuoruutensa
asunut, professori (ma) Tiina Kinnunen totesi puheensa alussa.
– Kolben mukaan vain rauhanaikaa kokeneiden nuorempien sukupolvien on kuitenkin löydettävä uusi
tarina. Ehdotan, että tätä hänen tulkintaansa on syytä tarkastella myös
suhteessa suomalaisuuteen. Suomalaisuutta on rakennettu vahvasti talvi- ja jatkosodan muistolle. Tätä
muistoa on vahvistettu erityisesti
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
1980- ja 1990-lukujen taitteesta
alkaen. Tässä kansallisessa kertomuksessa Suomi on kuvattu hieman paradoksaalisestikin samaan
aikaan uhrina ja voittajana. Uhrina
olo kytketään talvisodan syttymiseen ja voittajana olo erityisesti kesän 1944 Puna-armeijan suurhyök-
käyksen torjumiseen. Vähintäänkin
on totuttu puhumaan torjuntavoitosta, Kinnunen sanoi.
– Veteraanien sotaponnistusten arvoa mitenkään väheksymättä kysyn, onko myös suomalaisten
löydettävä sellaisia uusia tarinoita
suomalaisen identiteettinsä uusintamiseksi, jotka vastaavat tämän
päivän haasteisiin. Samaan tapaan
eurooppalaisten on etsittävä uutta
tarinaa eurooppalaisuuden perustaksi. Yksi mahdollisuus on kertomus suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta
Kansainvälisesti arvostettu
hyvinvointivaltio
– Toistaiseksi suomalaisten on ollut
aika vaikea kertoa kansallista tarinaa hyvinvointivaltion kautta, kun
taas ulkomailla Suomi yhdistetään
nimenomaan hyvinvointiin ja tasa-arvoon, Kinnunen sanoi ja mainitsi muun muassa suomalaisten
erinomaisen menestymisen PISAtutkimuksissa ja suomalaisen kouluruokailun
– Sodan aikana oli kyse itsenäisyyden säilyttämisestä, tämän päivän haasteet liittyvät sodan jälkeen
rakennetun hyvinvoinnin ja tasa-arvon pelastamiseen. Tällä en halua
ottaa kantaa siihen, missä mittakaavassa hyvinvointivaltio on pyrittävä
säilyttämään.
– Voin hyvin kuvitella, että teidän
kuulijoiden mielissä herää hämmästynyt kysymys: kuinka jostain
toisaalta niin arkipäiväisestä ja toisaalta niin kuivan byrokraattisesta
kuin hyvinvointivaltiosta voisi saada
suomalaisia yhdistävän ja innostavan kertomuksen? Hyvinvointivaltioon on mahdotonta, tai ainakin
hyvin vaikeaa, yhdistää ajatusta
sankaruudesta ja uhrautumisesta.
Koulukeittiön emännän yhdistäminen sankaruuteen voi tuntua etulinjan taistelijan sotakokemuksen
häpäisemiseltä. Näin ei ole kuitenkaan mielestäni syytä ajatella.
Pala palalta rakennettu
ten esimerkiksi kansaeläkelaki 1937
ja laki kouluruokailusta 1943.
– Hyvinvointivaltiossa ja sen kehittymisessä ei ole kyse vain lainsäädännöstä ja ihmisten kokemuksista irrallaan olevista rakenteista,
vaan kyse on myös kokemuksista, muistoista ja tarinoista. Hyvinvointivaltion historia paljastaa
myös sen, että uudistuksista käytiin
kamppailua: hyvinvointivaltio ei ole
syntynyt itsestään, vaan se on suomalaisten pala palalta rakentama,
unelmien ja kompromissien tulos,
Kinnunen muistutti.
– Hyvinvointivaltio on suomalaisille tärkeä, ja sen historiallinen
merkitys ymmärretään. Tämä käy
ilmi historioitsija Pilvi Torstin uudesta tutkimuksesta Suomalaiset ja
historia. Hänen haastattelemansa
henkilöt olivat pitkälti samaa mieltä
seuraavan väitteen kanssa: Hyvinvointivaltion rakentaminen muutti suomalaisten elämää enemmän
kuin muu 1900-luvun kehitys. Mitä
vanhempia vastaajat olivat, sitä yksimielisempiä he olivat tästä väitteestä
Perustana veteraanien
periaate.
– Hyvinvointivaltio ei luo kansalaisten keskuuteen kuitenkaan samanlaista yhteishenkeä kuin sota,
mikä selittyy tietenkin sodan luonteella: se on yllättävä, pakottava
tilanne eikä se ole samalla tavalla pitkäkestoinen kuin vähittäinen
uudistuspolitiikka. Voidaan kuitenkin ajatella, että myös hyvinvointivaltio ja sen säilyttäminen vaatii
uhrauksia, vaikka omaa henkeä ei
tarvitsekaan olla valmis uhraamaan
(valmiutta veronmaksuun ja tämän
hetken tilanteessa myös valmiutta
rakenteellisiin uudistuksiin). Mutta
ennen kaikkea: hyvinvointivaltion
voi ajatella perustuvan veteraanien periaatteelle: ”kaveria ei jätetä”.
Juhlan ohjelma koostui paikallisin voimin toteutetuista musiikkija lauluesityksistä.
Teksti ja kuvat Kurt Ratia
Hyvinvointivaltioon luettavia uudistuksia kehitettiin jo 1930-1940, ku-
L eijonaviesti
hyvinvointivaltiolle
Presidentti Jami Virta ja sihteeri Simo Toivonen laskivat klubin seppeleen
Jami Virta muistutti itsenäisyyden arvon merkityksestä. Itsenäisyyden
arvostamiseen kuuluvat suvaitsevaisuus, tasavertaisuus ja huolenpito
meitä ympäröivästä yhteisöllisyydestä
Juhla pidettiin Jokela koulukeskuksen peilisalissa. Tältä näytti peilikuva yleisöstä..
Professori Tiina Kinnunen puhui entisessä kotikylässää ja entisessä koulussaan.
Jokelalaiset arvostavat omassa kylässä järjestettävää juhlaa, jolla on jo monivuotiset perinteet. Tuusula on kolmen taajaman kunta. Kunnan juhla on vuoroon jokaisessa taajamassa.
Jokelalaisilla on välivuosina oma juhla.
35
L eijonaviesti
Joulun keräykset lämmittävät
sekä antajan että saajan mieltä
L
C Klaukkala Leat järjestivät joulun alla kaksi keräystä vähävaraisille ja kriisin kohdanneille perheille. Kuudetta kertaa Nurmijärvellä
järjestettävän Joulupuu-keräyksen
Leat organisoivat nyt kolmatta kertaa. Keräys on peruja Nurmijärven
Nuorkauppakamarilta. Paikallisissa
pankkikonttoreissa oli kuusiin ripustettuina yhteensä 230 lahjatoivetta
eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Lahjatoiveisiin oli kirjattu lahjatoiveen
lisäksi sekä lapsen ikä että mahdollinen vaatekoko. Kuntalaiset saivat käydä noutamassa pakettikortin kuusesta ja palauttaa sen lahjan
kera. Keräys onnistui taas mitä hienoimmin. Vaikka lahjatoiveita oli
enemmän kuin koskaan ennen, saatiin jokaiselle lahjan toivoneelle lahja ja puut tyhjenivät toiveista jo keräyksen ensimmäisinä päivinä.
Yhteistyötä sosiaalitoimen
kanssa
Keräys on hieno osoitus kunnassa tehtävästä yhteistyöstä. Sosiaalitoimi tekee suuren työn kerätessään lahjatoiveet ja jakaessaan
lahjat. Sosiaalitoimelle keräys on
paljon muutakin. He saavat tavata perheet mukavissa tunnelmissa ja jakavat perheiden kanssa ilon
ja toiveiden täyttymyksen, kun lapset saavat toivomansa lahjapaketin.
Viestejä ja kiitoksia saapuu vuosittain runsaasti joulun jälkeen, kun
mieluisat paketit on avattu.
Pankit mukana ensimmäistä
kertaa
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa keräykseen osallistuivat kaikki
Nurmijärven alueen pankkikonttorit. Pankit organisoivat joulukuuset konttoreihinsa ja vastaanottivat
lahjat kuntalaisilta. Pankit lähtivät
ilomielin keräykseen mukaan. Kuusen saapuessa myös konttoreihin
tuli joulun tuntu ja antamisen iloa
sai todistaa lahjojen kertyessä kuusien alle.
Leijonat organisoijina
Meidän Leain tehtävänä keräyksessä on saattaa lahjatoiveet ja
lahjoittajat yhteen. Toimimme
tiedotuskanavana pankkien ja sosi-
36
aalitoimen välillä, neuvottelemme
käytännön asiat ja saatamme keräyksen kuntalaisten tietoon. Tänä
vuonna paikallislehdessä oli artikkeli keräyksestä ennen keräystä ja
tammikuussa kerromme vielä keräyksen onnistumisesta. Pankkikonttoreihin jaettiin myös ilmoitukset,
jossa kerrotaan keräyksestä ja annetaan ohjeita osallistumisesta.
puu-keräys on tarkoitettu uusien,
käyttämättömien lahjojen antamiseen, kun taas Joulupadalle tuodaan pääosin käytettyjä tavaroita.
Näin kaikenlainen lahjoittaminen
ja hyvän tekeminen on mahdollista joulun alla.
Teksti ja kuvat: Jenita Pernell, LC
Klaukkala Leat
Taas pata porisi ja säkkejä
kertyi
Pelastusarmeijan Joulupata-keräys
järjestettiin Klaukkalassa kolmannen kerran. Sekä Joulupuu- että
Joulupata-keräys ovat olleet yhdet
tärkeimmistä vuotuisista tapahtumista LC Klaukkala Leailla siitä lähtien, kun klubi perustettiin kolme
vuotta sitten. Joulupata-keräykseen
sai antaa rahalahjoituksia tai tuoda
käytettyjä, hyväkuntoisia tarvikkeita, jotka joutivat jatkokäyttöön.
Paikallisen K-Citymarket -kauppiaan
tukemana olemme saaneet järjestää keräyksen sisätiloissa, yhdessä vilkkaimmista kauppapaikoista
Klaukkalassa. Tänäkin vuonna keräys tuotti pakettiautokuormallisia tavaralahjoituksia, joita tänä vuonna
kyyditsimme itse Pelastusarmeijan
lajittelupisteelle. Patavahteina partioimme pareittain, keräten samalla itselle joulutunnelmaa ja iloa. Padan ääressä sai todistaa todellista
antamisen iloa – lahjoittajien joulu tuntui myös alkavan siitä, kun
saa tehdä joulun hyvän työn. Myös
pikkuihmisiä oli paljon liikkeellä.
Rakkaat lelut ja vaatteet, joista oli
kasvettu jo yli, kannettiin pienissä
käsissä padan alle. Aina ei kyyneleiltäkään säästytty, kun rakkaat lelut piti hyvästellä. Loppujen lopuksi kaikkien mieli oli kuitenkin hyvä,
kun tiedettiin lelun saavaan uuden,
onnellisen omistajan.
Joulupuu ja –pata – yhteisiloa
Joulu on antamisen aikaa ja joulunajan keräyksissä sen todella näkee. LC Klaukkala Leat ovat nähneet
hyväksi kombinaatioksi organisoida
Joulupuu- ja Joulupata-keräykset
joulun alla. Vaikka työtä klubilaisilla
on paljon, saadaan näissä keräyksissä paljon hyvää aikaiseksi. Keräykset tukevat myös toisiaan. Joulu-
Joulupata-keräyksessä joulumieltä keräsivät Tanja Virkkunen (vas.),
Maarit Jukuri ja Marina Wollstén
Joulupuu-keräyksen tiimoilta kokoontuivat Nurmijärven sosiaalitoimesta
Erja Paasivirta ja Eila Seuri sekä Klaukkala Leaista Sisko Hovilampi ja Tuire Rinne, joka leikitti Noel Pernell-vauvaa äidin ollessa kameran takana.
Lahjameri oli
aikamoinen
Joulupuu-keräyksen päätyttyä. 230 pakettia odotti
saajaansa.
L eijonaviesti
”Me ei tapella enää ku meil
Avun antaminen ja
saaminen on rajatonta. on se meidän oma sopimus”
O
L
lemme Lions -järjestönä olleet
mukana avustamassa monesti,
sekä rahallisesti, tavaroina että työsuoritteena. Jälleen kerran olemme
saaneet ojentaa auttavan kätemme
ja mikä parasta emme yksin. Olemme olleet auttamassa Pelastusarmeijaa patavahteina ja kuljetusapuna heidän keskusvarastoonsa,
josta he jakavat avustukset niitä tarvitseville. Eikä kaksi ilman kolmatta
-sanonta pitää tässäkin paikkansa,
sillä ilman suurta yleisöä eli muita kansalaisiamme ei tämä avustus
onnistuisi niin kuin se nyt onnistuu.
Joulupata on asia, joka tunnetaan ja
tunnustetaan. Voidaan sanoa, että
sitä odotetaan joulun alla katukuvaan. Sen ääreen tuodaan tavaraa
ja rahalahjoituksia.
Pataan laittavat rahaa niin aikuiset kuin pienet lapsetkin, jotka
juuri ovat oppineet itsekseen kävelemään. Avustuksen antajan ulkoasusta ei voi päätellä mitään,
sillä niin vaatimattomasti pukeutunut kuin viimeisen muodin mukaan kulkeva ovat peräkkäin antamassa apuaan. Ei ole mitenkään
tavatonta, että myös elämän laitapuolella kulkeva tuo roponsa ja antaa vähästään. Hän tietää mitä on
puute ja haluaa auttaa muita kohtalotovereitaan. ”Hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen...”joulun alla
tämä konkretisoituu varsin hyvin
kun olemme padalla. Lähimmäisen
rakkaus on miltei käsin kosketeltavissa, sillä mehän emme pyydä mitään, vaan meille tuodaan omasta
tahdosta. Näemme ja toteamme
vanhan totuuden “antaessaan ihminen saa”
Riihimäellä olemme tänä vuonna saaneet apua patavahdiksi oman
klubimme LC Riihimäki/ Karan ja LC
Riihimäki/ Kristallin lisäksi nuorista. Padan vieressä oli Leojen edustajat Sami Salonen ja Riihimäen Leojen vieras Koh Ping Yen Malesiasta.
Apua yli rajojen.
Kun katsomme tulevaisuuteen,
niin meille on nousemassa nuoria, jotka haluavat kantaa vastuunsa onnellisemmasta yhteiskunnasta. Kuvassa heistä kaksi.
ions Club Hämeenlinna/Linnattaret on huolissaan nykyisestä
väkivallan, kiusaamisen ja syrjäytymisen kierteestä, joka yhteiskunnassamme vallitsee. Kiusaaminen
ilmiönä ei ole ikäsidonnaista, vaan
kiusaamista esiintyy lähes ”vauvasta vaariin”. Tutkimusten mukaan jo
alle kouluikäisten lasten ryhmissä
kiusaaminen on jokapäiväinen ongelma, jonka seurauksena lapsen
usko omaan arvoonsa ihmisenä ja
hänen itsetuntonsa voivat vaurioitua pysyvästi.
Teksti Raimo Nieminen, kuva Esa
Salonen, LC Riihimäki/Kara
”Asioita käydään läpi positiivisen
kautta. Lasten kuuleminen, ei rangaistuksia, oman roolin kyseenalaistaminen.”
”Lapsen ääni tulee kuulluksi, lapset oppivat itse ratkaisemaan paremmin riidat, lapsi ei tule leimatuksi.”
Lions Quest – yhdessä kasvamisen
ohjelma on Lionsien oma ohjelma
tukemaan lapsen kasvua tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Miniverso on puolestaan arjen työkalu, joka auttaa ristiriitojen selvittämisessä ja tähtää samoihin päämääriin kuin Lions Quest –ohjelma.
LC Hämeenlinna/Linnattaret halusi tarjota Hämeenlinnan kantakaupungin varhaiskasvatuksen
henkilöstölle ja lapsille MiniVersosovittelukoulutuksen. Tavoitteena
oli antaa työkaluja ja johdonmukainen toimintamenetelmä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen.
Koulutukset pidettiin kalenterivuoden 2012 aikana. Koulutuksen teki
mahdolliseksi aktiivisten klubilaisten erilaiset varainkeruuaktiviteetit, sekä Arne Ritari-säätiöltä saatu
apuraha.
Koulutuskertoja oli kahdeksan ja
niihin osallistui noin 350 varhaiskasvatuskeskuksien työntekijää.
Lapsille suunnattuihin nukketeattereihin osallistui noin 900 lasta.
LC Hämeenlinna/Linnattaret organisoivat koulutusaikataulun, koulutuspaikat sekä kahvit ja sämpylät
koulutukseen osallistujille. Kouluttajina toimivat Suomen Sovittelufoorumi ry:n VERSO-projektin kouluttajat.
”Kiusaaminen on nykypäivän murhe joten MiniVerso on huippuhyvä
ja tarpeellinen juttu.”
Henkilökunnan palaute koulutuksista oli hyvin positiivista ja rohkaisevaa. Se herätti arvioimaan omia
työtapoja ja opetti, että ristiriita on
voimavara ja antaa mahdollisuuden
oppimiseen.
”Herätteli mukavasti omia ajatuksia siitä kuinka lähestyä konfliktitilannetta.”
Koulutuspalautteista jäi klubilaisille
hyvä ja tyytyväinen mieli. Eräs koulutuksessa ollut ja työssään miniversoa käyttävä lastentarhanopettaja totesi, että johdonmukaisen
harjoittelun tuloksena lapset ovat
oppineet ratkaisemaan riitoja jo itsenäisestikin eikä aina tarvita paikalle edes aikuista.
Tekstissä olevat lainaukset on kerätty koulutuspalautteista.
Teksti ja kuvat: Ulla Sara-Aho ja Liisa Lehtinen, LC Hämeenlinna/Linnattaret
37
L eijonaviesti
MaijaStiinojen toiminta on asettunut uomiinsa
S
e ei kuitenkaan tarkoita että
nuorehko klubi olisi mitenkään
kaavoihinsa kangistunut. Päinvastoin!
LC Loppi/MaijaStiinojen kiihkein
toiminta-aika asettuu vuodenvaihteen ympärille ja kevätkaudelle.
Vuoden viimeisenä aktiviteettina nousi Pelastusarmeijan Joulupata paikallisen S-Marketin edustalle
valmiina vastaanottamaan ropoja
ja tavaralahjoituksia vähävaraisille kanssakulkijoille. Kolmena iltana
joulun alla MaijaStiinat palvelivat
joulumielen välittäjinä jo kolmannen kerran.
Edellisellä kaudella otettiin käyttöön uusia toiminta-aktiviteetteja,
jotka asettuivat samoin tein perinteeksi Lopella.
Tammikuun terveysluennon aiheena oli yleisimmät syöpätaudit
ja LT, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Tiina Palva vieraili kirjaston Fallesmannisalissa kertomassa nykyisestä syöpätautien hoidosta
sekä ennusteista. Salintäysi yleisöä
kahvitettiin siinä ohessa ja ahkerasti
kävi myös arpajaispöydän kauppa.
Tämän vuoden tammikuussa terveysillan aiheena on toinen vakava
ja kasvussa oleva kansantautimme
AVH, aivoverenkiertohäiriöt.
Koko vuoden päätapahtuma olivat Naistenpäivänmessut, jotka keräsivät reilusti yli kaksisataapäisen
yleisön. Ohjelmassa nähtiin lähiseudun naisyrittäjien tuotteiden lisäksi vaikuttava muotinäytös, jossa
Kartanoputiikki Punainen Tupa sekä
Naturelli Verstas ja Willana Oy esittelivät uusinta muotia niin juhlaan
kuin arkeenkin.
Naistenpäivänmessuilla teemana oli naisilta naisille. Naistenpäivänmessuille saapui yli kaksikymmentä näytteilleasettajaa elämän
eri alueilta. Lopen ja lähialueiden
naisyrittäjät toivat Läyliäisten Seuralaan tietoa, taitoa, osaamista ja
ostettavaa halusitpa sitten luontaistuotteita ja -hoitoja, terveyden- ja
kauneudenhoitoa ja vinkkejä, koruja, kynttilöitä, mattoja, muotia,
vaatteita ja asusteita, lahjatavaroita, huonekalujen kunnostusta,
kukkia... Nähtävänä ja koettavana oli monenlaista mielenkiintoista aina työnäytöksiin asti. Suosio oli
niin suotuisa että valmistelut ensi
kevään messuille ovat jo hyvässä
vauhdissa.
Ruohonjuuritason toimintaa
MaijaStiinat on keskittynyt palvelutoiminnassaan sekä aktiviteeteissaan aivan ruohonjuuritason
toimintaan. Pääkohteena hyväntekeväisyydessä ovat nuoret. Nuorten
toimintamahdollisuuksien tukeminen, kannustus ja taloudellinen tukeminen stipendein ja nuorisotilan
Kuntalan nuorteniltojen valvonta ovat konkreettista tukea nuorisolle. Myös tiedonvälitys Lions-liikkeen nuorisotoiminnasta on osa
toimintaamme.
MaijaStiinat osallistuvat myös aktiivisesti pitäjän miesklubien yhteistoimintaan, ajankohtaisena hankkeena on viisivuotinen Lupa välittää
-projekti jota toteutetaan Lopella yhdessä kolmen Lions-klubin,
seurakunnan, yläkoulun ja kunnan
nuorisotoimen kanssa.
Juhlimaankin ehditään
Vuotuinen charter-juhla järjestettiin huhtikuussa, talven viimeisillä
lumilla. Tarkoitus oli viettää nautinnollinen ulkoilupäivä saunoineen ja
avantoineen, mutta kevättalven keli
oli niin hyytävä että klubi perheenjäsenineen vietti tunnelmallisen iltapäivän vanhalla tukkikämpällä,
joka on kunnostettu mukavaksi ja
hyvin varustelluksi kokoontumispaikaksi. Nyyttikestien tuliaiskoreista
löytyi toinen toistaan makoisampia
herkkuja ja retki huipentui puuhellalla paistettuihin muurinpohjalettuihin.
Kuluvan vuoden charterjuhla pidetäänkin tuonnempana kesällä.
Teksti: Jaana Karmala-Vanamo
Kuvat: Jaana Karmala-Vanamo ja
Esa Ojapalo
Pelastusarmeijan joulupata porisi iloisesti jo kolmannen kerran Lopella.
Patavuorossa Katja Väistö (vas) ja Ritva Heikkilä.
38
LC Loppi/MaijaStiinat klubin edustajat Lions-liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä 2012. Vasemmalta
Lion Jaana Karmala-Vanamo, presidentti Jatta Kärkkäinen ja sihteeri Minna Räisänen-Ojapalo.
Naistenpäivänmessut olivat onnistunut voimannäyte viime keväänä. Yli kaksisataapäisen yleisön edessä MaijaStiinojen
mannekiinit esittelivät
mm. Jukka Rintalan
luomuksia.
L eijonaviesti
Lions Club Lahti/Laune lahjoituksia ja aktiviteetteja
L
ions Club Lahti/Laune lahjoitti
sunnuntaina 20.05.2012 PäijätHämeen Keskussairaalan lasten- ja
nuorisopsykiatrian osastoille yhteensä 7.500 euron lahjoituksen.
Lahjoituksista 5.000 euroa kohdistuu uuden 1.8.2012 avattavan
Lahden keskustassa toimivan nuorisopsykiatrian päiväpoliklinikan tarvike-hankintoihin.
Lastenpsykiatrian toimintaa tuetaan hankkimalla osastolle 2.500
euron arvoinen Linnunpesä- keinu, joka sijoitetaan osaston ulkotiloihin.
Molemmat lahjoitukset tehtiin
Lions Club Lahti/Launeen järjestämän Iloinen Päivä perhepuistossa tapahtuman yhteydessä. Klubin
puolesta lahjoitukset luovutti klubipresidentti Ilkka Kauppila nuorisopsykiatrian ylilääkäri Pirjo Sipiläiselle ja lastenpsykiatrian ylilääkäri
Helena Terävälle.
Toimintakautena 2011 - 2012 on
myös Monon Side Ry:n toimintaa
tuettu 5.000 euron lahjoituksella.
Kuluvalla kaudella olemme lahjoittaneet Lahden ensi- ja Turvakoti
ry:lle kaksi LED- televisiota ja DVDsoittimen.
Pääaktiviteettimme varojen keräämiseksi ovat Iloinen Päivä perhepuistossa on perinteinen vuodesta 1997 järjestetty tapahtuma,
joka on suunnattu lapsille ja heidän
vanhemmilleen. Tapahtumasta saatu tuotto, joka on yksi osa klubin varainhankintaa ja tuotto käytetään
lyhentämättömänä lahtelaisen
nuorisotyön hyväksi.
Toinen klubin perinteinen varojen keräys aktiviteetti on Lahden
urheilukeskuksen läheisyydessä
olevan parkkialueen hoito yleisötapahtumien yhteydessä Lahden urheilukeskuksen läheisyydessä.
Klubissamme on käynnissä 41.
toimintakausi ja jäsenmäärämme
on samaa luokkaa. Olemme nuorekas ja aktiivinen toimija alueellamme ja kohdistamme tuen alueen
lapsiin ja nuoriin.
Katso lisää kotisivuiltamme
http://www.lions.fi/district107-c/
LahtiLaune/index.htm
Teksti ja kuvat: Jari Huhtinen, LC
Lahti/Laune
Veljet klubipresidentti Sakari Katajamäki ja Kari Määttänen kävivät luovuttamassa Lahden Ensi- ja Turvakoti ry:lle kaksi LED-televisiota ja DVDsoittimen. Perheväkivalta- ja kriisityön johtaja Sirpa Knaappila ja lapsityöntekijä Pipsa Savolainen vastaanottivat tervetulleen lahjan. Vuoden klubi 2011-2012 – Lc Hollola/Kapatuosio
K
lubiamme edustivat 14.4.2012
Rajamäellä pidetyssä C-piirin
vuosikokouksessa Heli Haapamäki,
Marjatta Kerola ja Anne Kortelainen, kauden presidentti Leena Laitinen oli estynyt osallistumasta. Jo
paluumatkalta kiiri viesti klubilaisten puhelimiin: meidät on valittu
Vuoden klubiksi! Upea leijonapatsas, kiertopalkinto, valinnan tunnuksena oli yllättyneillä, onnellisilla lioneilla tuliaisina matkaltaan.
Patsas on ollut näyttävästi esillä kaikissa klubikokouksissamme sen jälkeen ja on aina seuraavaan piirin
vuosikokoukseen saakka.
Ojentaessaan juhlavasti patsasta pastpresidetti Marjatta Kerolalle, piirikuvernööri Torsti Ruokoski perusteli asiaa mm. kuvauksin:
tarmokas, aktiivinen, paikkakunnallaan näkyvä, jäsenkasvustaan huolehtiva palveluklubi, joka on aina
valmis toimimaan ja ottamaan uusia haasteita vastaan. Me klubilaiset olemme kyllä hänen kanssaan
samaa mieltä ja olemme ylpeitä ja
kiitollisia saamastamme huomionosoituksesta.
Klubin nimen taustaa
Klubimme nimi herättää monesti kysymyksiä. Nimi kumpuaa Kapatuosian mäestä – linnavuoresta,
joka sijaitsee Hollolan keskiaikaisen kirkon läheisyydessä. Asutusta
mäellä on ollut jopa 6000 eaa, mäellä on tehty arkeologisia kaivauksia viimeksi 1999. Mäen harjan tasanteella sijaitsee näkötorni, josta
avautuu kaunis näköala kauas Vesijärven takaisiin maisemiin asti.
Klubimme pitää kevään viimeisenä
tapaamisena hallituksenvaihtokokouksen mäellä ja kaikki klubilaiset
osallistuvat ympäristöpalveluna nimikkomäkemme tasannealueen siivoamiseen, tikanheittokisa ja kunnon nyyttikestit saattelevat iloiset
Kapatuosion naiset kesälaitumille.
Vuoden klubi 2011-2012. Klubin presidentti Leena Laitinen, leijonapatsas sylissään kiitollisten klubilaisten ympäröimänä. Kuva Leila Huikuri.
Kapatuosion leijonat Ssiivoustalkoissa Kapatuosian mäellä.Kuvat Maija Silventoinen.
Tekst: Maija Silventoinen/Lc Hollola/Kapatuosio
39
L eijonaviesti
Orimattilaan 94. C-piirin klubi
H
ämäläisten sanotaan olevan hitaita. Tämän voisi melkein uskoa, koska naisklubin perustaminen Orimattilaan Päijät-Hämeeseen
otti seitsemän vuotta. Viime syksynä kuitenkin alkoi tapahtumaan
D107 C-piirin kuvernöörin Jouko
Inkeroisen toimesta. Syksyn aikana
pidettiin muutamia infotilaisuuksia orimattilalaisille naisille, joissa
kerrottiin Lions-toiminnasta asiasta
kiinnostuneille.
Pikku hiljaa, mutta varmasti, löydettiin innokas naisjoukko perustamaan omaa klubiaan. Joulukuun
(11.12.2012) perustamisenkokouksessa 23 tuoretta leijonatarta valoivat valan ja ottivat ylpeinä vastaan
rintapieleensä perustajajäsenpinssin. LC Orimattila/Leonat, D107 cpiirin vuoden 2012 viimeinen klubi oli syntynyt!
Klubimme toiminta on siis aivan
alkuvaiheessa, mutta suunnitelmien mukaan toimintamme tulee olemaan aktiivista. Ensiksi meidän kuitenkin pitää tutustua toisiimme ja
luoda omannäköinen klubimme.
Maaliskuussa kuitenkin juhlimme Charter Nightissa Lahden Up-
seerikerholla Leonat –klubiamme.
Kevään aikana osallistumme Orimattilassa järjestettävän Hyvä Olotapahtuman järjestelyihin ja kesällä
järjestämme aktiviteettiretken Heinolan Kesäteatterin Diivat -näytökseen. Kevään aikana tulemme myös
järjestämään palveluaktiviteetin
ikäihmisille. Uskon vahvasti orimattilalaisten vielä kuulevan iloisista ja
reippaista Leonoista monenlaisten
aktiviteettien yhteydessä.
Charter-presidenttinä Leonoita
johdattaa puolitoista kautta Leena Ritala. Leenan työparina sihtee-
rin tontilla toimii Hannele Sjölund.
Muina hallituksen toimihenkilöinä toimivat Pirkko Luokkanen,1.
varapresidentti, Nina Könönen,
2.varapresidentti, Teija Niittynen,
rahastonhoitaja, Katja Harvio, klubimestari, Minna Laiho, seremoniamestari ja Outi Kyöstilä, tiedotusvastaava.
LC Orimattila/Leonat haluaa lämpimästi kiittää kummiklubiaan LC
Orimattila/Viljamaata saamastaan
taloudellisesta avustuksesta!
Teksti: Outi Kyöstilä
Kuva: Sirpa Kilpeläinen
C-piirin 94. klubi on perustettu
11.12.2012. 23 uutta naispuolista Lionia ovat innokkaina palvelemaan Leijona hengessä. Kuvassa
uusi klubi lähes täydellisenä. Klubin Charter-hallitusvirkailijat istumassa vasemmalta lukien Teija Niittynen, Katja Harvio, Nina
Könönen, charterpresidentti Leena Ritala , Hannele Sjölund, Outi
Kyöstilä ja Minna Laiho. Kuvassa
oikealla mukana myös DG Jouko
Inkeroinen, APJ Kimmo Huttunen
ja vasemmalla GMT Raimo Nieminen sekä opaslionit Marja-Liisa Bergholm ja Maija Silventoinen.
Y
ksi lionsjärjestön keskeisimmistä palvelukohteista ovat ikäihmiset. Saadaksemme seniori-toiminnallemme nykyistä vahvempaa
näkyvyyttä, ovat piirikuvernöörit
sopineet yhdessä valtakunnallisen
kampanjan toteuttamisesta keväällä 2013.
Ikääntyvien kansalaisten suhteellisen osuuden koko ajan kasvaessa
lisääntyvät myös lionsjärjestöön
kohdistuvat odotukset. C-piirissä seniorityö on jo nykyisellään vahvaa.
Kiitos siitä kuuluu kaikille ikäihmisten palveluaktiviteetteja jo toteuttaville klubeille!
Uskomme, että useimmilla meistä on mieleen painuneita, sykähdyttäviä tuokioita ikäihmisten kanssa.
Arjen apu, laulu- tai seurusteluhetki, muistojen jakaminen – kaikki ne
voivat olla suuria hetkiä ikäystäviemme kanssa.
C-piiri haluaa olla vahvasti mukana myös kevään kampanjassa,
joka toteutetaan piirissämme 1.1. –
31.5.2013 välisenä aikana.
40
Tavoitteena on että, mahdollisimman moni klubi toteuttaa ikäihmisille suunnattavan palveluaktiviteetin kevään aikana – joko itse,
yhdessä paikkakunnan muiden klubien kanssa tai yhteistyössä vanhustyötä tekevän kumppanin kanssa. Sekä uudet aktiviteetit, mutta
myös perinteeksi muodostuneet,
suunnitelmiin jo kirjatut aktiviteetit voidaan katsoa toteutettavan
osana tätä kampanjaa.
Lisää tietoa kampanjasta ja sen
toteutuksen liittyvistä yksityiskohdista saat piirin nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä seniorityöstä vastaavaan toimikuntapuheenjohtajaan,
Arja-Liisa Maunoon, [email protected]. Ilmoitukset klubien
osallistumisesta kampanjaan lähetetään Arja-Liisalle 31.1.2013 mennessä.
Teksti: Arja-Liisa Mauno, DC, LC Riihimäki/Kristalli
Kuvat: Aija Jokilammi, LC Nurmijärvi/Kanerva
Me palvelemme – Yhdessä
ikäihmisten kanssa
Laulujoutsenet-kuoro vanhuksia viihdyttämässä palvelukodissa.
L eijonaviesti
LC Vihti/Nummelaan uusien jäsenten ryntäys
L
okakuussa LC Vihti/Nummelassa
vietettiin unohtumatonta vuosikokousta, jossa hyväksyttiin peräti neljä uutta jäsentä, yksi perustajajäsen palasi takaisin muutaman
huilivuoden jälkeen mukaan klubin toimintaan ja kansainvälinen
presidentti muisti lion Suvia 20-v
lionharrastuksesta. Liiton jäsenjohtaja Maija-Liisa Heikkilä LC Pori/Sofia-klubista oli mukana kokouksessamme ja hän hoiti kunniakkaasti
jäsenjuhlallisuudet yhdessä kummien kanssa.
Jäsen- ja kummilupauksien jälkeen uudet jäsenet Terhi, Marika,
Eva ja Laura saivat tuliterät pinssinsä rintaan ja tuhdin jäsenpaketin
kotiin viemisiksi. Rituaalieihin kuului myös kulaukset Leijonaviskiä pohjanmaan kautta.
Syyskokouksessa hyväksyttiin
edellisen kauden toimintakertomus
ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kuluvan kauden toimintasuunnitelma sai myös hyväksynnän.
Reipas kausi saikin näyttävän startin, kun 27.10 klubi järjesti Num-
melassa työväentalo Rientolassa
aikuisten karaokekilpailun. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto käytetään vihtilälisten lasten ja nuorten hyväksi.
Klubi osallistui Nenäpäiväkeräykseen ja oli mukana rauhanjulistekisassa, jossa aktiivisia kuvataitelijoita oli yhteensä 160. Kisaan osallistui
Pappilanpellon koulun 6-luokkalaisia ja Vihdin yhteiskoulun 7-luokkalaisia.
Kuluvalla kaudella klubi järjestää myös Naistenpäivätapahtuman, jossa esiintyjinä ovat ikivihreät Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola
ja Marjatta Leppänen. Toukokuussa
klubilla on suunnitteilla vielä kirkkokonsertti.
Muita toiminnan painopistealueita ovat tiedottaminen ja tapahtumista kertominen, vaihtelevat ja
mielenkiintoiset kokoukset sekä uudet aktiiviset jäsenet ja tulevaisuuden turvaaminen.
Uusille jäsenille kummit kiinnittävät Leijona-pinssit rintaan
Teksti ja kuvat: Hanna Vires, LC Vihti/Nummela
Uudet Leijonat toivotetaan tervetulleeksi Lions-klubiin ja kansainvälisen
Lions-järjestön jäseniksi
Syysvuosikokoustunnelmaa
Kulaukset Leijona-viskiä ”Pohjanmaan kautta”.
41
L eijonaviesti
Laulatustoiminta
H
ämeenlinnan Tuuloksen vanhainkoti Hoivatuulessa on kahden vuoden ajan kokoonnuttu joka
tiistai yhteislaulun merkeissä. Laulamassa ovat kaikki ”kynnelle kykenevät” talon asukkaaat ja Liinut-leijonien laulattajat sekä kanttori Arja
Vähäsöyrinki, joka toimii säestäjänä. Asukkaat vaihtuvat intervalli-tyyppisten hoitojaksojen myötä useasti, mutta vakiintunut tapa
ilahduttaa yhtä lailla niin vakituisia
kuin lyhytaikaisempiakin asujia. Joskus myös joku henkilöstönkin edustaja kerkiää istahtaa hetkeksi laulamaan. Kerrallaan meitä on sitten
reilut kymmenen henkeä. Joskus
kaikki 15 kokoamaamme kansiota
loppuvat kesken.
Kansiot ovat tärkeässä osassa
lauluhetkessä. Niissä on tavallista isommalla präntillä kirjoitettuna laulujen sanoja, ja säestyksistä
huolehtii kanttori joko kerätyistä
nuoteista tai improvisoiden. Ja ne
laulut: Maakuntalaulut , lapsuuden ja nuoruusiän laulut, kansanlaulut, ”klassiset” yhteislaulut ja
isänmaalliset- kaikilla on yhteinen
muisti laulettavista. Kansiossamme on nyt vajaa sata laulua, mut-
ta se kasvaa. Aluksi ja lopuksi laulamme ajankohtaan sopivan virren.
Ja kysymme välillä toivelaulua. Tuokion jälkeen vanhukset virkistyvät
silmin nähden ja kiittävät sydämellisesti käynnistä. Meille ”laulattajille” nämä käynnit ovat tavattoman
antoisia, ja koemme olevamme eniten saava osapuoli. Ja kuinka kaikki
sai alkunsa...
Leijona-osastomme Hämeenlinna/Liinut mietti sopivaa aktiviteettia, jolla voitaisiin ilahduttaa
vanhuksia ja samalla ehkä helpottaa vanhainkodin henkilöstön työtaakkaa. Ehdotettiin vanhainkodille
vanhusten ulkoiluttamista ja saattoapua esimerkiksi lääkärireissuille. Seurakunta oli samaan aikaan
aikeissa järjestää musiikkituokioita vanhainkodissa. Nämä kaksi ideaa sulautuivat yhteen – ja tulokseksi tulivat nämä säännölliset kolmen
vartin lauluhetket. Vanhusten ulkoilutuskerrat ovat hiipuneet tältä
erää asukkaiden vähäisen ulkoiluhalun vuoksi, ja saattoreissujakin
on harvakseltaan, mutta musiikki
siis voi hyvin!
Teksti ja kuva: Eeva-Liisa Kaloinen,
Hämeenlinna/Liinut
Mummot ja papat ulos
L
C Hausjärvi/Helmi ja LC Hausjärvi/Lukot ovat yhteistyössä
syksyn 2012 aikana kerran kuussa ulkoiluttaneet Oitin Koivumäen
asukkaita. Mukana on ollut keskimäärin 10 palveluhenkistä leijonaa. Meillä kaikilla on ollut erittäin
mukavaa ja hetket ovat olleet molemmin puolin todella antoisia. Projektia “mummot ja papat ulos” jatketaan säännöllisesti myös kevään
2012 aikana.
Teksti ja kuva Tarja Riihelä, LC Hausjärvi/Helmi
Leijonavitsi
Liikaa rahaa tilillä
Lion-veli näki sattumalta pankkireissulla tutun Lion-siskon ja kehuskeli: “Mulla alkaa olemaan liikaa rahaa täällä pankissa”.
”No ei kai, miten niin?”, kysyi sisko.
”No ilmoittivat, että tilini on ylittynyt”, veli röyhenteli.
Linnut laulavat ja laulattavat Tuuloksessa: vasemmalta ryhmän vakituinen vierailija Kirsti Häppölä, säestäjä ArjaVähäsöyrinki, liinut Sisko Hirviaro, Eeva-Liisa Kaloinen ja Sinikka Häppölä. Viimeksi mainittu esittää
välillä runon tai pakinan välipalaksi.
42
Sirkuksen gorilla
Leijona-veljellä meni vähän huonommin ja hän oli jo pitkään etsiskellyt työpaikkaa itselleen. Vihdoin hän sai paikan sirkukseen esittämään gorillaa. Jokaisena esitysiltana hän roikkui areenan yllä, teki
voltteja ja hyppyjä trapetsilla, karjui ja mylvi uskottavasti ilahduttaakseen yleisöä. Eräänä iltana kesken esityksen hänen otteensa
lipsahti ja hän putosi suoraan leijonahäkkiin. Lyhyen pudotuksen
johdosta hän selvisi ehjin nahoin, mutta uhkaava ja ärisevä leijona pelästytti hänet ja hän juoksi häkin ovelle alkaen epätoivoisena
huutaa ”Apua, apua! Pelastakaa minut, auttakaa!” Leijona hyppäsi hänen eteensä kuiskaten ”Ole hiljaa tonttu tai saamme molemmat täältä potkut”.
L eijonaviesti
43
nemme asiakkaamme, sitä paremmin osaamme auttaa heitä.
en elämänmenon, tiedämme
mihin pitää varautua ja mistä löytyy
L eijonaviesti
e LähiTapiolassa tarjoamme paikallista ja henkilökohtaista rahamisen asiantuntijapalvelua.
YHDESSÄ ONNISTUMME
ro meille, kuinka voimme auttaa.
LC FORSSA/KUHA
Forssa
Hämeentie 11
(03) 581 5950
Juha Pirkkamaa 2. varapiirikuvernööriksi
Lions-palvelutyötä tarpeeseen
JUHA PIRKKAMAA







syntynyt 25.11.1954, Huittinen
perhe: vaimo Stiina-Liisa,
lapset Heljä (27), Ilmari (24), Linnea (21)
klubi: LC Jokioinen, 1997
presidentti 2003-2004
lohkon pj. 2006-2007
alueen pj. 2007-2008
Suomen Lions-Liitto ry:n
vuosikokous x 1 (Vantaa 2003)
Olen erityisen sinut suomalaisen Lions-toiminnan kanssa,
koska se painottuu nimenomaan erilaisiin palveluaktiviteetteihin. Aktiviteettien tuotoilla leijona, nainen tai mies,
toteuttaa avustustyötä, hyväntekeväisyyttä, kolmannen
sektorin työtä, sitähän voidaan kutsua monella nimellä.
Pääasia, että myönteinen työ kohdistuu tarpeeseen.
Leipätyössäni olen osallistunut erilaisiin kansainvälisiin
projekteihin ja niissä saanut nähdä eri maiden ihmisten
ja kulttuurien kohtaamisia, huolimatta eroista.
Yhteistyöllä syntyy valtava positiivinen voima, kriittinen
massa. Ja meillä leijonilla ilo on aina mukana.
Se tuo palveluumme vielä suuremman voiman!
LC Forssa/Flores, LC Forssa/Kuha,
LC Forssa, LC Forssa/Wahren,
LC Jokioinen, LC Tammela
44