Metalliketju 2013 (v4).cdr

www.copax.fi
Copax Oy:n sidosryhmälehti 2013
NYT
LYÖDÄÄN
KOTIIN!
Copax Oy.
Raskaan teollisuuden partneri,
alihankinnan kokonaistoimittaja.
Pohjanmaan kautta.
METALLIKETJU 2013
Copax Oy:n sidosryhmälehti
Sisältö
2
Julkaisija
Copax Oy
Mestarintie 12
60100 Seinäjoki
Puh. (06) 437 4674
Fax (06) 437 4678
www.copax.fi
Päätoimittaja: Juha Lahtinen
Lahtinen
3
Ala-Talkkari kasvaa ja koneistaa
4-5
Markki® kalustaa katot ja pihat
6-7
Hydroll panee paineet talteen
8-9
Toimituskunta
Juha Lahtinen, Pauli Mörsky,
Anne Laasanen, Tuomo Sirniö
Härmän CNC-koneistus perustaa
luottamukseen
10-11
Sivunvalmistus
Work and Roll
Komian tähären
12
Matti Mäkynen
8. 5. 1937 - 6. 9. 2013
Energiaa skottilaisittain
13
Copaxilta lyhyesti
14
Copax hitsaa Zetalle design-portaat
16-17
Matti Mäkysellä on tärkeä osa Copax
Oy:n historiassa. Mäkynen oli Copaxin
edeltäjän, Yrityskehä Oy:n, toimitusjohtaja sen perustamisvuodesta 1989 vuoteen 2009 saakka. Tämän jälkeen hän
toimi vielä yhtiön hallituksessa.
"Ei minä vaan me"
18-19
Aineistot
Ilmoitukset toimitetaan
sivunvalmistukseen PDF-tiedostona
Kannen kuva
Janette Lepistö
Painopaikka
I-Print
Ilmoituskoot ja hinnat (alv 0 %)
2/1 420 x280 mm 2000 €
1/1 210 x 280 mm 1200 €
1/2 pysty 92 x 260 mm 650 €
1/2 vaaka 192 x 130 mm 650 €
1/4 pysty 45 x 260 mm 350 €
1/4 vaaka 92 x 130 mm 350 €
1/6 vaaka tai pysty 250 €
Seuraava lehti ilmestyy
syyskuussa 2014
Mäkynen oli väsymätön yrittäjä; hänen uransa alkoi vuonna 1966, ja jatkui
vielä eläkkeelle siirryttyäänkin perustamassaan uudessa koneistamossa.
Vuonna 2009 tämän lehden artikkelissa hän kertoi: ”Yrittäjänä olen saanut kaiken, mitä yrittäjä voi kokea, sekä
hyvät, että huonot puolet; ja myös saanut nähdä, mitä viisi eri vuosikymmentä on tuonut tullessaan. Vanhan ja kuluneenkin sanonnan mukaan: Päivääkään en vaihtaisi pois.” Hengellinen vakaumus antoikin Mäkyselle tyyneyttä kohdata ammatin joskus vaikeatkin haasteet.
Matti Mäkynen tunnettiin ystävällisenä ja kaukonäköisenä miehenä, jonka
tekemää työtä ja arvoja Copax Oy vie
ylpeydellä eteenpäin.
2
Lahtinen.
Ei minä - vaan Me
Lainaan Lapuan Virkiän naispesäpalloijijoiden mottoa, joka on siivittänyt joukkueen kolmeen peräkkäiseen SM-kultaan, viimeisin tuli juuri tätä kirjoittaessani.
Motto on toimiva myös yrityselämässä. Jotta yrityksen toiminta on oikeasti laadukasta ja kannattavaa, on kaikkien – niin omistajien, johdon kuin henkilöstönkin
–puhallettava yhteen hiileen. Jos jokin osa ei toimi, katoaa koko toiminnasta
punainen lanka.
Voitto saikin minut miettimään, miten ”ei minä - vaan me” toimisi yritysmaailmassa, jossa erilaisten kilpailuasetelmien lisäksi on monella tavoin verkostoituneita yhteistyökumppaneita alihankkijoina ja järjestelmätoimittajina. Copax itsessään on jo verkosto, mutta on mukana myös useissa muissa.
Jos katsomme aina vain yhden yrityksen etua niin kokonaisuus kärsii. Virkiä on
myös kuin verkosto, jossa kukin pelaava yritys lyö palloa omalla vuorollaan ja
seuraavan lyöjän on aina siirrettävä toisia eteenpäin. On purettava ykköskakkostilannetta, jotta päästäisiin lyömään pelaajaa kotiin. Kotiinlyönti on kuin
toimituksen onnistuminen asiakkaalle.
Kun kaikki onnistuvat ja tekevät oman työnsä kunnolla, päästään viimein ajolähtötilanteeseen, jossa mailan vartta puristava pelaaja voi räjäyttää pankin iskemällä läpilyönnin ja tuulettamalla kunnaria kolmospesällä. Yleensä se on alihankintaketjun viimeinen lenkki joka on mailan varressa yritysten ajolähtötilanteessa.
Jos sekin lenkki pitää, päästään ansaitusti tuulettamaan; mutta jos viimeinen
lyönti yltää vain koppina etukentälle, voi tuloksena olla kaksikin paloa saman
tien ja pahimmillaan vuoronvaihto, joka yritysmaailmassa tarkoittaa päämiehen
koko toimittajaketjun vaihtamista.
Haastankin kaikkien ketjujen kaikki lenkit miettimään yhteispeliä, jolla työt saadaan pidettyä täällä koti-Suomessa. Sillä vain yhdessä iskukuntoisina voimme
pitää kokonaiskustannukset sellaisina, että saamme jatkossakin toimittaa laadukkaita tuotteita koneenrakennusteollisuudelle myös globaaleilla markkinoilla.
3
Ala-Talkkari kasvaa,
koneistaa ja linkoaa
Lapuan Hellanmaassa toimivan
Veljekset Ala-Talkkari Oy on reilun 50
vuoden ajan tehnyt merkittävää ja tunnustettua tuotantoa ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien asiantuntijana.
Keskuslämmityskattiloiden lisäksi
tuotannossa ovat vähäpäästöiset kiinteän polttoaineen biopolttolaitteet eli
ns. stokerit. Yhtiö valmistaa myös ympäristönhoitokoneita, kuten lumilinkoja ja hiekoittimia. Yhtiöllä on myös
oma koneistamo, joka hakee edelleen
kasvua ja on nykyaikainen metallialan
sopimusvalmistaja alihankinta koneistukseen. Toimintaa johtava käyttöpäällikkö Sami Kuivila kertoo koneistamotoiminnan alkaneen 1995, jolloin yhtiö
hankki koneita valmistamiensa lämmityslaitteiden osien valmistukseen.
- Tuolloin ostettiin ensimmäiset sorvausyksiköt. Työt aloitettiin Ylihärmän
puolella olevassa vanhassa meijerin
4
tiloissa ja kun alihankintaan tuli lisää
kysyntää, osoittautuivat tilat tuolloin
liian pieniksi. Muutto takaisin Lapuan
puolelle tapahtui 2008, jolloin saatiin
tarvittavat tilat tehtaan pihapiiristä.
- Tehdasta laajennettiin lämmityslaitepuolelle ja vanha hitsaamo vapautui,
jolloin koneistamo sai riittävät tilat.
Alihankinta työllistää
Sami Kuivila sanoo koneistamon liikevaihdosta noin 15 % syntyvän pelkästään omilla tuotteilla ja loput 85 %
asiakkaiden alihankinnasta. Erilaisia
työstö- ja koneistuslaitteita sekä työstökoneita palvelevia robotteja löytyy hallista 28 kappaletta ja osaavia ammattilaisia toimihenkilöineen on töissä 22.
- Nähdäkseni konekantamme on
keskivertoa modernimpaa. Pystymme
periaatteessa lähes kaikenlaisten kappaleiden koneistamiseen. Toki täytyy
Sama koskee hiekoittimien ja lumilinkojen valmistusta. Koneistamo tekee
jatkuvaa yhteistyössä tuotekehitysosaston kanssa.
Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari yhtiön
valmistamien lumilinkojen ympäröimänä. Ala-Talkkari toimii myös Copax Oy:
hallituksen puheenjohtajana.
selventää, että kaikkiin vaativampiin ja
selkeästi kookkaisiin yksiköihin ei vielä
ole mahdollisuuksia.
Töitä on Veljekset Ala-Talkkari Oy:n
koneistamolle riittänyt Sami Kuivilan
kertomana erittäin hyvin. Tuotanto
pyörii kahdessa työvuorossa.
- Meillä on nyt kymmenisen isoa
asiakasta ja runsaasti pienempiä tilaajia. Jos tehdään esimerkiksi maatalouskoneisiin osia, niin lopputalvi ja
kevät ovat kiireisintä aikaa.
Kuivila sanoo koneistomolla olevan
tärkeä rooli yhtiössä. Suunniteltaessa
esimerkiksi uusia kattiloita, voidaan ne
valmistaa täällä ja ennen kaikkea testata uudet osat lämmitysjärjestelmiin.
Uusiutuva konekehitys
pistää miettimään
Ala-Talkkari Oy:n käyttöpäällikkö Sami
Kuivila.
Koneistamon laitteiston ajan tasalla
pysymistä Sami Kuivila sanoo vertaavansa asiakkaiden tilauksiin. Tällä hetkellä hallissa on muun muassa neljä
työkeskusta, kolmetoista NC-sorvia,
joista kolme varustettu tangonsyöttölaitteella ja kolme robottisolulla, kolme
kiilauranvetokonetta, joilla mahdollista
tehdä kiilauria, boorituksia, kuuskanttia ja neliskanttia kappaleiden sisään,
vannesahoja sekä 3D-mittalaite.
5
Markki kalustaa
katot ja pihat
®
Suomalaisten omakoti- ja rivitaloasukkaiden sekä taloyhtiöiden kiinteistöihin hankkimat pihakalusteet, kuten
matto- ja pyykkitelineet, kattojen lumiesteet, tikkaat tai ”rännit” tai suurissa
kauppakeskuksissa ja puisto- sekä ulkoilualueilla käytettävät keinut, penkit,
roskakorit pyörätelineet ovat melkoisella todennäköisyydellä tehty EteläPohjanmaalla Kortesjärvellä – tai
Kortesmarkissa, lyhemmin Markissa,
kuten se naapurikunnissa on tunnettu.
Markki® tuotemerkillä markkinoitavaan valikoimaan kuluu satoja eri tuotenimikkeitä. KPPR-Steel Oy:n toimitusjohtaja Kari Lehtola sanoo Markki®tuotteiden jälleenmyynnin hoituvan
kaikkien rautakauppaketjujen, rakennustarvikeliikkeiden, tavaratalojen
sekä piha- ja puutarha-alan liikkeiden
välityksellä.
Toimitusjohtaja Kari Lehtola on ylpeä
henkilökuntansa osaamisesta ja sitoutumisesta. KPPR-Steel on pärjännyt kilpailussa markkinoista tuotteiden kotimaisuudella ja korkealla laadulla.
- Yhtiö on perustettu 1957, mutta
omistajat eivät ole enää itse tässä niin
sanotussa operatiivisessa työssä mukana. Yritys lähti liikkeelle kolmen kaveruksen toimesta ja pari heistä on vielä
yhtiön hallituksessa.
Yhtiön osaamiseen liittyi jo tuolloin
mm. sadevesijärjestelmät, joiden tuotekehitys on jatkunut edelleen. Yritys
vie myös kattoturvatuotteita ja tikkaita
muun muassa Tsekkiin, Puolaan, Unkariin ja Romaniaan. Yhtiöllä on tuotteissaan CE-merkintä, joka tarkoittaa,
että kaikki kattoturvatuotteet ovat ennakkoon testattuja käyttöolosuhteissa.
Suomessa rautakauppojen kautta myytävät Markki®-telineet ovat avainlipputuottteita.
kaammat pihakalusteet ovat teräsosiltaan kuumasinkittyjä tai pulverimaalattuja. Myös pientaloihin suunnattujen
kevyempien pihakalusteiden teräsosat
valmistetaan sinkitystä raaka-aineesta.
Vielä ei toimitusjohtaja Kari Lehtola
usko muovin tai komposiittimateriaalien tuloon kalustetuotantoon.
- Ilmeisesti vaikka materiaali on
kevyttä, voivat valmistuskustannukset
olla liian kalliita.
Tuotekehitystä asiakaspalautteesta
Lehtola on myös Copax Oy:n hallituksen jäsen.
- Asiakaspalaute on tärkeässä asemassa, kun suunnitellaan uusia tuotteita tai kehitetään nykyisten ominaisuuksia. Toinen ryhmä jota kuunnellaan,
on kattojen valmistajat, heiltä saadaan
tietoa kattoturvalaitteiden kehittämiseen. Kentältä tulee myös arvokkaita
kommentteja, toteaa Lehtola.
Tuotteiden kestävyyteen on kiinnitetty
paljon huomiota. Esimerkiksi ras6
Investoinneilla kasvua
KPPR-Steel Oy on myös voimakkaasti investoinut tuotantoon. Tehdasalue
on laajentunut 6000 neliöön, parin
viime vuoden aikana. Samaan aikaan
on hankittu uusi tietokoneohjattava
työstökone ja CNC ohjatun putkentaivuttimen lävistysyksikkö. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 32 henkilöä.
Suhdanteet markkinoilla eivät ole
Kortesjärvellä aiheuttaneet suuria heilahduksia. Kuluvalle vuodelle on nähtävissä yhtiössä liikevaihdon kasvua
edellisvuoteen verrattuna.
Toimitusjohtaja Kari Lehtola ja Kimmo
Nyqvist seuraamassa kattosiltalinjan
toimintaa.
7
Hydroll panee
paineet talteen
- Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun
paikallinen yrittäjä huomasi, että metsäkoneissa oli tarvetta vaimentimille,
eli mäntätoimisille painevaraajille ja
tuplakammiovaraajille. Tämä tapahtui
90-luvun puolivälissä. Saman tien aloitimme paineakkujen kehittämisen ja
tuotteistamisen, kertoo Hydroll Oy:n
toimitusjohtaja Petri Virrankoski.
- Sekä suunnittelu että tuotanto ovat
kehittyneet yhtiössä vuosituhannen
vaihteen jälkeen voimakkaasti. Nykyisin se on keskittynyt ainoana yrityksenä
maailmassa juuri mäntätoimisiin painevaraajiin. Kilpailukykyä on kehitettävä jatkuvasti, syksyn aikana valmistuva
1500 m2 tehdaslaajennus mahdollistaa toimintojen yhtenäistämisen ja
mäntäakkujen kokoonpanoteknologian nostamisen uudelle tasolle.
- Kyseessähän ei ole mikään uusi
keksintö, sillä painevaraajia on käytet-
8
ty jo vuosikymmeniä. Hydroll on kehittänyt siitä kaupallisesti kilpailukyisempiä sovelluksia yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tuloksena on ollut pienempiä, kevyempiä ja tehokkaampia
painevaraajia.
- Ennen painevaraajat olivat painavia ja hieman kömpelöitä. Nyt on
menty eteenpäin niin materiaaleissa,
kuin valmistustaidossa ja -tiedossakin.
Sovelluksia maalle, maan alle,
merelle ja ilmaan
Hydroll Oy:llä on Lapualla nykyaikainen tehdas, jossa tuotteet suunnitellaan, valmistetaan, kootaan, testataan
ja lopuksi lähetetään asiakkaille ympäri maailmaa.
- Henkilökunta on kehittynyt ja määrällisesti lisääntynyt; varsinkin suunnittelun tekniselle puolelle ja sovellus-
osaamiseen olemme panostaneet voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan yritys työllistää suoraan parikymmentä henkilöä.
Hydrollin valmistamat painevaraajat
ovat halkaisijaltaan noin 50 mm ja
250 mm välillä. Pituutta niillä on kymmenestä senttimetristä aina kolmeen
metriin.
Tärkeimmät painevaraajien käyttökohteet ovat liikkuvat työkoneet eli metsä-, maatalous- ja maanrakennuskoneet ja kaivoslaitteet. Merkittävään
osaan on noussut uusiutuvan energian
tuotanto, kuten tuuli-, aurinko- ja aaltovoima. Myös teollisuus sekä meri- ja
offshoresovellukset ovat kohdeasiakkaitamme. Voidaankin sanoa, että
missä on sylintereitä, on myös painevaraajia.
Sovelluksissa, joissa tarvitaan suuria
öljytilavuuksia voidaan käyttää joko
yhtä suurta paineakkua tai useampia
pienempiä kytkettynä rinnakkain.
Modulaarinen akkuasemaratkaisu on
kilpailukykyinen, joustava ja turvallinen vaihtoehto isolle paineakulle.
Esimerkiksi akkuasema, jossa on
kymmenen erillistä 30 litran paine-
akkua korvaa yhden 300 litran akun.
Petri Virrankoski lisää, että moduliratkaisu helpottaa huoltoa, kun yhden
paineakun voi vaihtaa telineessä työn
suuremmin keskeytymättä, "Plug and
Play" kuten sanotaan. Jos taas käytössä olisi vain yksi iso paineakku, jouduttaisiin pitkään huoltotyöhön tai peräti
paineakun vaihtoon, jolloin koko laite
pitää pysäyttää.
Tuote on niin hyvä kuin
sen toimitusketju
Hydroll Oy on läheisessä yhteistyössä alihankintaverkostojen kanssa Pohjanmaalta Eurooppaan. Akkutelineen
runkorakenteen olemme kehittäneet
Copaxin kanssa, kertoo yhteistyöhön
tyytyväinen Petri Virrankoski
- Me keskitymme yhä enemmän paineavaraajien asiakassovellusten kehittämiseen eri tarpeisiin.
Virrankoski korostaa, että lopputuotteen kilpailukyvystä vastaa koko toimitusketju.
Teknologiayhteistyötä
Hydroll Oy on yhteistyössä useiden
uusiutuvaa energiaa ja yleistä energiatehokkuutta kehittävän yritysten
kanssa. Se on myös Cleantech
Finlandin jäsen ja kuuluu sen kautta
tuulivoimaloiden komponentteja valmistaviin yrityksiin.
98 % Hydroll Oy:n tuotannosta menee sekä välillisesti, että suoraan vientiin. Eli meidän painevaraajia viedään
asiakkaille, jotka liittävät ne kokonaisiin hydraulijärjestelmiin, jotka puolestaan toimittavat ne laitevalmistajille.
Toimitusjohtaja Petri Virrankoski
COPAXILTA LYHYESTI
Nimi mieleen
Keväällä 2013 aloitti tuotantoinsinöörinä Petri Latvala. Hän toimii myös
Ecomeca-tuoteprojektin vetäjänä tuotannossa. Ecomecan kauhamurskain
oli jo tuttu Petrille, sillä hän teki opinnäytetyönään Copaxille kauhamurskaimen kokoonpanosolun suunnittelun.
Hydrollin valmistama akkuasema.
Aseman runko on Copaxin valmistama.
9
Copax-kumppanuus
kasvaa Härmässä
Härmän CNC-koneistus Oy on NCkoneistukseen erikoistunut yritys Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Pitkäaikainen ja molempia kumppaneita hyödyttävä yhteistyö on toimitusjohtaja Joni
Ylisen mielestä tärkeimpiä tekijöitä verkostoitumisessa. Hän sanoo yhteistyön
jatkuneen Copax Oy:n kanssa jo kuudetta vuotta hyvällä menestyksellä.
- Kasvu toimituksissa on selkeästi
lisääntynyt ja Copax on tällä hetkellä
meidän neljänneksi suurin asiakkaamme. Tavaraa tulee ja menee lähes viikoittain.
Joni Ylinen arvostaa yhteistyökumppanissa avoimuutta ja sitä, että on kaikin puolin helppo toimia. Hän korostaa, että luottamus on tärkeää molemmin puolin, ettei tarvitse pelätä toisen
osapuolen luistavan sovituista pelisäännöistä.
- Vaikka usein toistettu lause ”Pohjanmaalla on totuttu luottamaan siihen
mitä on sovittu”, saattaa kuulostaa
kuluneelta ilmaisulta, pitää se edelleen
paikkansa. Tärkein mittari yhteistyön
sujumisessa on molemminpuolinen
luottamus.
Toimihenkilöiden pätevyys
tärkeää koneistamolle
Ylisen näkemys on, että uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen ei kuitenkaan ole enää niin selvä asia kuin
joskus vuosia sitten. Hän myöntää, että
kaupankäynti on muuttunut kovemmaksi ja tarkemmaksi toimijoiden kesken.
Härmän CNC-koneistus
perustaa
luottamukseen
Valmistamme metallialan osia
sekä osakokonaisuuksia nykyaikaisissa
1400 m² tuotantotiloissamme asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kattavaan
ja moderniin konekantaamme kuuluu
16 työstökonetta ja 3 robottia. Pyrimme pitkiin asiakassuhteisiin; suurin osa
asiakkaistamme on ollut mukana
lähes toimintamme alusta asti.
Kuvassa oikealla: Joni Ylinen ja
Copaxin Juha Lahtinen.
10
- Ei nyt ehkä ihan Etelä-Pohjanmaalla, mutta kansainvälistyminen ja uusien toimijoiden ilmaantuminen kilpailuun mukaan on lisännyt varovaisuutta. Toisaalta nykyaika antaa paremmat
mahdollisuudet selvittää ”tuntemattoman” toimijan taustat.
Esimerkkinä hän toteaa tarjousten
laskemisen, joka on tullut tarkemmaksi
ja vaativammaksi.
- Ottaa aikansa miettiä ja laskea miten työ toteutetaan, että kauppa saataisiin aikaan. Ottaessani yrityksen
ohjat käsiini, olivat lähes kaikki töissä
koneistamon puolella, asiakkaiden
vaatimustason noustessa ja paperityön
lisäännyttyä on toimihenkilöitä nyt jo
enemmän.
COPAXILTA LYHYESTI
Nimi mieleen
Juha Koivisto toimii
Copaxin hitsauskoordinaattorina. Juhan vastuulla on myös tuotannon tarvitsemien tarveaineiden
hankinta ja tuotantotilojen
ja työprosessien kehittäminen muun tuotantohenkilöstön mukana.
11
Komian tähären
Seinäjoen seudun
elinkeinokeskuksen
kehittämispäällikkö
Jukka Pajunen
Seinäjoki on läntisen Suomen elinkeinotoiminnan palvelukeskus, jonka perustana on vahva yrittäjyys, kehittynyt
infrastruktuuri sekä hyvä saavutettavuus. Toimialueellamme on 28 000 työpaikkaa ja lähes 4400 yritystä.
Seinäjoen seudun elinkeinokeskus
koordinoi koko kaupunkiseudun
KOMIA yhteismarkkinointia. Lisäksi
SEEK luonnollisesti markkinoi Seinäjokea yritysten loistavana sijaintipaikkana sekä houkuttelee uusia asukkaita
kaupunkiin
Markkinoimme aktiivisesti Seinäjoen
kaupunkiseutua KOMIA-kampanjalla
yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemme tunnetuksi Seinäjokea ja koko kaupunkiseutua niin päättäjien, yrittäjien kuin
muuttajienkin kohderyhmissä.
140 000 asukkaan Komian kaupunkiseudun muodostavat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane,
Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Viime vuosien kuntaliitoksilla ja lukuisilla yhteistyöhankkeilla kaupunkiseudun sisäinen
yhteistyö ja iskukyky on nostettu uudelle tasolle. Ja tulokset näkyvät: vertailuanalyysin perusteella Seinäjoki on
Suomen 20 suurimmasta kaupungista
parhaiten menestynyt, taantumasta
huolimatta.
12
Kaupunki mukana kuvioissa
Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen
toteaa alkuun, että kun on kyseessä
kunnallinen toimija, täytyy kyetä tarjoamaan samat palvelut kaikille.
- Elinkeinokeskuksen ja Copax Oy:n
yhteistyö on alkanut projekteissa, joissa olemme olleet molemmat mukana.
Tapahtumat ovat olleet lähinnä messuja esittelytilaisuuksia sekä metallialan
ja talouselämän seminaareja.
Pajunen sanoo, että elinkeinokeskuksen tehtävä on miettiä, miten kaupunkiseutu, Seinäjoki ja ympäristökunnat olisivat kilpailukykyisiä yritysten silmissä.
- Kerromme mitä olemme saaneet
aikaan ja mitkä asiat ovat täällä kenties paremmin kuin muualla.
Yrityksiä ja kaupunkia hyödyntävää toimintaa yhteistyössä
Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen edustajat ja paikalliset yrittäjät kokoontuivat ja ideoivat taannoin, miten
alueen metalliyritysten verkostoitumista
helpotettaisiin tapahtumien avulla.
- Vastaavia tilaisuuksia joissa istutetaan saman pöydän ääreen ostajia ja
myyjiä on järjestetty muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Raumalla.
Kysehän oli verkko- ja kauppasuhteiden kehittämisestä. Me järjestimme
tilat, kutsuimme osallistujat ja olimme
mukana kuulostelemassa, etenevätkö
asiat halutulla tavalla.
Kehittämispäällikkö Jukka Pajunen
kertoo vaativimman osan olleen oikean tyyppisten yritysten saaminen tilaisuuteen.
- Meillä ei ollut toki yksistään vaadittavia kontakteja, saimmekin apua
yrityksiltä, kuten Copax Oy:ltä.
Tapahtuma sai Jukka Pajuselle tulleen palautteen mukaan myönteisen
vastaanoton juuri sen vuoksi, että paikalle oli saatu oikeat henkilöt, jotka
vastaavat sopimushankinnasta tai
muista ostotoiminnoista.
Tilaisuuden näki myönteisenä myös
Copax Oy:n toimitusjohtaja Juha Lahtinen. Hän sanoo toimivansa yhteistyössä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kanssa eri rooleissa, mutta asiointi koskee aina juuri yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden kehittämistä
- Saatan ottaa yhteyttä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtajana, teollisuusalueemme Kapernaumi-Roveksen toimikunnan jäsenenä tai Copax Oy:n toimitusjohtajana.
Yrittäjä on päättäjä
Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen
on myös tyytyväinen ja kokee yrittäjien
arvostavan elinkeinokeskuksen työtä.
Vaikka toimintamme ei ole suoranaista
rahallista tukea yrityksille, on keskuksella oma budjetti, jonka turvin pystymme antamaan apua järjestämällä
tilaisuuksia ja hankkimalla asiantuntijoita.
- Me markkinoimme Seinäjoen seutua kokonaisuutena, jossa tilaa toiminnoille on myös liitoskunnissa. Viime
kädessä yrittäjä kuitenkin itse päättää
missä hänelle on parhaat toimintaedellytykset.
Shaken, not stirred
– energiaa skottilaisittain
Vuorovesivoima on
tulevaisuuden uusiutuvan energian lähteitä, jonka erilaisia vuorovesivoimaloita
testataan Skotlannin
pohjoispuolella sijaitsevilla Orkneyn
saarilla.
Juha Lahtinen osallistui West Finland Energy Clusterin vierailulle
Skotlantiin. Matkalla tutustuttiin uusiutuvan energian mahdollisuuksiin ja
toteutuksiin Skotlannissa. Ryhmä
vieraili mm. Orkneyn meritutkimuskeskuksessa tutustuen testauksessa
oleviin vuorovesivoimalaitoksiin.
Osassa laitteita on todella eriskummallisiakin ratkaisuja, mutta osa on
kuin vedenalaisia tuulimyllyjä.
Matkalla tutustuttiin niin tuulivoimalan runkoja rakentaviin konepajoihin kuin niiden huoltoa merituulipuistoissa hoitaviin yrityksiinkin.
1 MW vuorovesivoimala odottamassa
asennusta meren pohjaan.
Kuvassa vasemmalta oikealle – ylärivi:
Juha Lahtinen, Copax Oy; Johan Wassberg, Merinova Oy ja Ossi Koskinen
Vaasa Energy Institute; – alarivi: Jouko
Putkonen, Merinova Oy; Iso-Britannian
Suomen suurlähettiläs Matthew Lodge;
Ilkka Rantanen, STX Finland Oy ja Ari
Sundelin, Prizztech
13
COPAXILTA LYHYESTI
Lloyd's uudisti Copaxin
ISO 9001:2008 sertifikaatin
Lloyd'sin Ilkka Laaksonen auditoi
Copaxin elokuussa. Kaksipäiväisen
auditoinnin jälkeen Copax Oy:n
ISO 9001 -sertifikaatti on voimassa
elokuun 2016 loppuun. Auditointi
on hyvä mittari, jossa aina päästään näkemään reaalisesti kehityksemme tilanne toiminnan laadun
suhteen. Oikeaan suuntaan ollaan
koko ajan menossa. Näiden päivien
aikaa saatiin arvokasta informaatiota myös siitä mihin suuntaan tulisi
kurssia ohjata tulevaisuudessa.
Lloyd's Register Quality Assurance
Limited, LRQA, on yksi maailman
johtavista laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien sertifioijista. Sertifioinnin lisäksi
LRQA:n palvelut käsittävät laajalti
muita laadunvarmistukseen, ympäristönhallintaan ja turvallisuuteen liittyviä arviointi-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja.
COPAXILTA LYHYESTI
LRQA toimii maailmanlaajuisesti,
organisaatio kattaa yli 100 maata ja
200 toimipistettä. Suomen toimipiste
on Helsingissä.
LRQA on globaali ja tunnustettu sertifiointiorganisaatio, myönnettyjen sertifikaattien lukumäärä on jo yli 55.000
Puolet Financial Times 200 -listalla olevista yrityksistä käyttää LRQA:n palveluita.
Pitkät perinteet ja asiantunteva palvelu ovat tehneet Lloydsin nimen tunnetuksi ja arvostetuksi kaikkialla maailmassa. Lloydsin nimen tuntevat niin
asiakkaat kuin toimittajat, mikä tukee
erityisesti vientiyrityksiä.
LRQA oli ensimmäinen johtamisjärjestelmien sertifiointiin akkreditoitu
organisaatio.
Paukkuja ydinosaamiseen
Copax Oy on toiminut nyt reilun
vuoden Seinäjoen Roveksessa. Lähialueelta löytyi uusia osaavia toimittajia ja yhteistyökumppaneita, jolloin saatoimme luopua kokonaan
omasta leikkauksesta ja särmäyksestä; vapautuneisiin tiloihin voitiin
rakentaa uudet työpisteet robotisoidulle kokoonpanohitsaukselle.
Layoutmuutoksilla pystyttiin myös
parantamaan prosesseja.
Tuotantoa kehitetään edelleen.
Maalaisjärjen lisäksi käytämme
siinä 5S-metodia.
Robottihitsaussolu Copax Oy:llä
Kuvassa LRQA:n auditoija Ilkka Laaksonen, Copax Oy:n laatupäällikkö
Tuomo Sirniö ja toimistopäällikkö
Anne Laasanen.
COPAXILTA LYHYESTI
Copaxin henkilökunta teki tutustumismatkan Finn-Powerille.
Copax valmistaa Finn-Power
Oy:lle erilaisia hitsattuja rakenteita
viikoittain. Finn-Power kuuluu Prima
Industrie -konserniin, jonka tuotemerkki on Prima Power.
Copaxin henkilökunta oli toivonut
pääsevänsä näkemään millaisiin
koneisiin heidän valmistamansa
kappaleet menevät. Toukokuussa
järjestimme yhdessä asiakkaamme
kanssa opintomatkan Finn-Powerin
Kauhavan tehtaalle, jossa pääsimme tutustumaan heidän tiloihinsa.
Copaxlaiset tehdasvierailulla.
kuvasssa oikealla Finn-Power Oy:n
ostopäällikkö Tommi Mäki.
14
Hilamet Oy on kokenut ja luotettava lämpökäsittelyn osaaja. Asiakaspalvelua parantaakseen yritys
on perustanut uuden yksikön Tampereelle.
Lämpökäsittelyssä metallikappaleen lämpötilaa korotetaan hallitusti, jolloin aineen mikrorakenteessa ja
mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuu haluttuja muutoksia. Käsittelyllä voidaan vaikuttaa kappaleen kovuuteen, lujuuteen, sitkeyteen ja kulutuskestävyyteen,
joten sitä käytetään yleisesti esimerkiksi tuotantolaitteiden osien valmistuksessa. Hilamet Oy on tarjonnut
teräksen lämpökäsittelypalveluja vuodesta 1993 lähtien,
mutta yrityksen historia alkaa vuodesta 1986.
- Tarjoamme kattavan lämpökäsittelypalvelujen valikoiman nykyaikaisella teknologialla. Olemme osa alihankintaverkostoa, joka palvelee suuria suomalaisia
kone- ja laitevalmistajia, Hilametin omistaja ja toimitusjohtaja Matti Rahkola sanoo.
Yrityksen kilpailuvaltit Rahkola kiteyttää yhteen
sanaan: asiakaslähtöisyys. Se pitää hänen mukaansa
sisällään niin työn laadun kuin toiminnan luotettavuuden ja joustavuuden.
Mittava investointi parantaa palvelua
Hilamet on perustanut Kauhavan-toimipaikan rinnalle
uuden yksikön Tampereelle. Uutta yksikköä on käynnistetty tämän vuoden alusta alkaen, mutta tuotanto
käynnistyy täydellä volyymillä syksyn aikana. Ainakin
toistaiseksi Tampereen-yksikkö keskittyy kappaleiden
induktiokarkaisuun ja jännityksenpoistohehkutukseen.
- Uuden yksikön perustamisessa oli kyseessä meidän
kokoluokkamme yritykselle todella mittava investointi,
mutta uskomme investoinnin alan uusimpaan teknologiaan ja kapealle toimintasektorille kannattavan. Pystymme palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, koska uudella laitteistolla on mahdollista karkaista muodoltaan monimutkaisetkin ja jopa viisi tonnia painavat
kappaleet. Virtalähteen teho on aivan eri luokkaa kuin
Kauhavalla olevassa laitteistossa eli 500 kilowattia,
Rahkola kertoo.
- Kerromme lisää molempien yksikköjemme palveluista Alihankinta 2012 -messujen osastolla C619, joten
tervetuloa tutustumaan tämän päivän lämpökäsittelyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Hilamet Oy
www.hilamet.fi
Leinosentie 27 A
62375 YLIHÄRMÄ
Puh. 06 482 2800
Valmetinkatu 5
33900 TAMPERE
Puh. 045 896 0484
KILPAILUETUA JA SÄÄSTÖJÄ
LAADUKKAALLA TOIMINNALLA
LAADUKAS JOHTAMINEN – LAADUKAS TOIMINTA – LAADUKAS TUOTE
Laadukkaat dokumentoidut menetelmät ja toimintatavat
ovat nykyisin yhä useammin edellytys uusille liikesuhteelle. Laatu- tai toimintajärjestelmä tuo parhaimmillaan merkittäviä säästöjä ja kilpailuetua yritykselle.
TS Laatupalvelu on laatujärjestelmiin ja kehittämiseen
keskittynyt PK-yritysten kumppani.
Alku laatuun on helppoa: tilaa ilmainen nykytilanteen
kartoitus, josta saat selkeän toimenpidesuosituksen yrityksesi kehittämiseksi!
TS Laatupalvelu
Tuomo Sirniö
Lead Auditor,
Yritysneuvoja ja ELY-keskuksen hyväksymä asiantuntija
Puhelin: 044 070 4441
[email protected]
15
Copax hitsaa Zetalle
design-portaat
Portaat on perinteisesti koettu välttämättömäksi pahaksi, jotka rumina ja
tilaavievinä piilotetaan jonnekin nurkan taakse. Tähän haasteeseen on syntynyt Zeta-Design
Zeta Design Oy aloitti kaksi vuotta
sitten Espoossa modernien ja räätälöityjen teräsrunkoportaiden suunnittelun.
Yhtiöllä on oma mallisto, jota kehitetään jatkuvasti. Porrastoimitukseen
sisältyy myös asennus.
Portaan runkomateriaalina käytetään rakenneterästä, joka maalataan
mihin tahansa loppuasiakkaan toivomaan sävyyn tai ruostutettua COR-TEN
terästä. Porrasaskelmat voidaan toimittaa puusta, laatasta tai vaikka lasista. Lisäksi Zetan porrastoimitus sisältää yleensä tolpattomat lasikaiteet
sekä mahdollisesti askelmien LEDvalaistuksen.
16
Toimitusjohtaja Eero Virros kertoo
idean Zeta-portaisiin lähteneen oman
talon remontin yhteydessä. Hän halusi
jyrkkien kierreportaiden tilalle modernit, tukevat ja turvalliset portaat.
- Tarjolla oli perinteisiä puuportaita
sekä teknisiä teräsportaita. Halusimme
jotakin erilaista mitä ei ollut markkinoilla ja teetimme itse portaat. Kun
vielä tutut alkoivat kysellä mistä noin
tyylikkäitä portaita saa, oli portaat
sisustuselementtinä- yritysidea avautunut.
Zeta Design-portaat huomioitiin jo
vuonna 2012 Habitare sisustus-ja huonekalumessuilla, jolloin Sisustustoimittajat ry palkitsi tuotteen kunniakirjalla.
- Viime vuoden asuntomessuilla
Tampereella ”paras talo” ja ”paras sisustus”-kohteessa oli meidän toteuttamat portaat ja kaiteet, jotka saivat huomiota keskeisenä sisustuselementtinä.
Askelma askelmalta eteenpäin
- Uutta mallistoa tuodaan esille rauhalliseen tahtiin, koska meille on olennaista juuri Zeta-portaiden muotokieli.
Porrasvalikoima on saanut hyvän vastaanoton, sillä olemme haastaneet
perinteiset porrasmallit uudella suunnittelulla ja toteutuksella.
Eero Virros sanoo esimerkiksi keittiöiden, pesutilojen, saunojen ja takkojen valikoiman kehittyneen ja kasvaneen huimasti vuosien varrella, toisin
kuin portaat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Hän toteaa myös, että teräsportaitakin on toki maailmalla paljon tehty,
mutta Zeta-portaiden olemusta Eero
Virros kuvailee teräsportaiksi, jotka eivät näytä raskailta teräsportailta.
- Rakenteessa ei ole kantavia i-palkkeja näkyvissä, ei pultteja tai mitään
tolppia. Olemme hyödyntäneet teräksen ominaisuutta, jolla saadaan esimerkiksi pitkä ja siro jänneväli. Kun
vielä tuote maalataan hyvin, porrasaskelmien materiaalit valitaan väriin ja
ympäristöön sopivaksi sekä kokonaisuus täydennetään tyylikkäillä lasikaiteilla, on tuloksena erilaiselta ja modernilta näyttävä kokonaisuus muidenkin kuin sisustajan silmissä.
Virros lisää vielä, että portaiden valaiseminen luo myös tunnelmaa ja turvallisuutta sisustukseen.
Työ tekijäänsä kiittää
Yhdeksi toiminnan haasteeksi portaiden valmistuksessa Zeta Design
Oy:n toimitusjohtaja Eero Virros kokee
osaavien tekijöiden löytämisen tuotantoketjuun.
- Ihmisiä, jotka ymmärtävät, että tällaisesta ”krouvista” materiaalista tehdään sisustuselementtejä keskelle olohuonetta tai ravintolaa. Levyn leikkaajia, konepajaa, maalaamoa, eli tuotantoketjua, jonka ei missään vaiheessa tule tuhota ketjun aiempien vaiheiden työtä.
- Keitä meillä onkin tuotannossa,
ovat he äärimmäisen tärkeässä asemassa.
Virros kehaisee Copax Oy:n osoittautuneen oikein hyväksi partneriksi.
- Siellä ihmeteltiin aluksi, että mitä
ihmeen olohuoneen portaita nämä
ovat, mutta hienosti sisäistivät asian ja
saivat homman toimimaan.
Kysyttäessä onko Zeta Design Oy:llä
aikomus lähteä tuotteidensa kanssa
maailmalle vastaa Eero Virros pilke silmäkulmassa, että ensin tehdään kaikki
mahdolliset ”virheet” kotimaassa, tosin
kukin virhe vain yhden kerran.
- Olemme vielä nuori yritys ja näin
raskaiden elementtien vienti kustantaa
paljon, joten tietotaito markkinoilta pitää opetella ennen toteutusta. Uskoisin, että Ruotsin ja Venäjän markkinat
ovat tulevaisuuden suunnitelmissa.
Zeta-designportaitten elementtejä
Copaxin hitsaamossa
OLEMME MUKANA, TERVETULOA OSASTOLLEMME
C619
17
"Ei minä
vaan me"
– Lapuan Virkiä
vannoo
yhteispelin
nimeen
"Lukkarilan leidit" – Suomen paras
Copax on Lapuan Virkiän naispesäpallojoukkueen ylpeä yhteistyökumppani, joukkue nimittäin voitti kolmannen peräkkäisen suomenmestaruutensa juuri tämän lehden mennessä painoon.
Lapuan Virkiä on perustettu 1907.
Sen naiset ovat voittaneet pesäpallon
SM-kultaa jo yhdeksän kertaa: 1978,
1988, 1992, 1993, 2001, 2004,
2011, 2012 ja 2013. Lisäksi seuran
kaapista löytyy kuusi hopeaa ja seitsemän pronssia. Virkiä on perinteisesti
18
nojannut vahvaan ja menestyvään
juniorityöhön, ja nuoremmat joukkueemme löytyvätkin usein valtakunnan
kärkisijoilta ikäluokissaan.
Copax on ollut jo muutaman vuoden yksi Virkiän yhteistyökumppaneista. Copaxin toimitusjohtaja Juha Lahtinen on tuttu näky Lapuan Lukkarilan
pesäpallostadionilla. - Olen aina ollut
urheilumiehiä ja minut löytääkin usein
urheilukatsomosta. Seuraan lähes kaikkea joukkueurheilua sekä tietysti niitä
perinteisiä suomalaislajeja, yleisurheilua ja talvilajeja. Naispesäpallo on
Lapualla viihdyttävää ja tietysti menes-
tyvän joukkueen tukena on mukava
olla, ja kun joukkue menestyy, niin
yhteistyökumppaneillekin tulee enemmän näkyvyyttä eri medioissa, kertoo
Lahtinen. Käyn katsomassa pelit Lapualla käytännössä aina kun satumme
olemaan kotona, sillä asumme kentältä vain puolisen kilometrin päässä.
Ainakin kerran kesässä on mukana katsomossa myös asiakkaitamme.
Copax näkyy Virkiän peliasuissa
kuin myös Lukkarilan pesäpallostadionilla.
Kuva: Janette Lepistö
Metalliketjun kannessa lyömään valmistautuva Saija-Maria Saari (s. 1989) on
Virkiän sieppari. Hänellä on nuoresta
iästää aiemmilta vuosilta saavutuksina
jo kuusi SM-mitalia, joista kaksi kultaista. Tänä kesänä. Saari pelasi ensimmäisen Itä-Länsi-ottelunsa aikuisten tasolla.
23-vuotias peluri onnistui debyytissään
hyvin ja hänet palkittiinkin koko ottelun
parhaana pelaajana.
Kuva: Janette Lepistö
Virkiän lukkari Jenna Kammi-Rahnasto
on esiintynyt kauden otteluissa mainiosti. Omaa suoritustaan Kammi-Rahnasto
arvioi, että kehitystä on tullut viime kaudesta hurjasti lisää, etenkin fyysisellä
puolella. Mutta vielä on muutamia juttuja, joita pitää miettiä ja kehittää. Kun
tuo lukkarintontti on sellainen, ettei siinä
oikein koskaan ole valmis.
19
KAUHANTEKIJÄT
Ecomecalle
teimme kauhan,
mutta ei ihan
minkä tahansa kauhan.
Mitä me teemme
sinulle?