Tehostettu yhteisöhoito pienyksikössä

1
KASVUN YHTEISÖT
Tehostettu yhteisöhoito pienyksikössä
Tehostetussa yhteisöhoidossa asutaan 4-5 nuoren kodinomaisissa pienyksiköissä lähtökohtaisesti tytöt ja pojat omissaan. Nuorten kasvatuksesta ja
hoidosta vastaa työryhmä johon kuuluu tiiminvetäjä, neljä ohjaajaa, yövalvojat ja asuinyksikön oma erityistyöntekijä.
Keskeisenä työmuotona on omaohjaaja- ja hoitoryhmätyöskentely. Nuoren hoitoryhmään kuuluvat omaohjaaja, oma opettaja ja erityistyöntekijä.
Hoitoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa useammin. Hoitoryhmässä mietitään yhdessä nuoren kanssa sijoituksen tavoitteita
sekä keinoja ja menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Siellä sovitaan nuoren lyhyen aikavälin tavoitteet (LAT) ja valmistellaan nuoren kasvu- ja
tavoitesuunnitelmaa (KaSu). Hoitoryhmä on (myös) yksi merkittävä foorumi nuoren sosiaalisten taitojen kehittämiseksi ja osallisuuden kokemuksen
vahvistamiseksi.
Omaohjaaja vastaa sijoitusajan lähityöstä ja huolehtii nuoren arkielämän tarpeista ja hyvinvoinnista. Omaohjaajan tehtävänä on olla myös turvallisena
aikuisena pahoinakin päivinä ja tukea ja kannustaa nuorta tavoitteiden suuntaisessa työskentelyssä. Omaohjaaja on vähintään viikoittain yhteydessä
nuoren kotiväkeen. Toimivalla ja luottamuksellisella omaohjaajasuhteella on iso merkitys nuoren hyvinvoinnille ja kiinnittymiselle sijoituspaikkaansa.
Nuorten, hoitoryhmän ja koko tiimin käytettävissä on myös laitoksen omaa erityisosaamista (mm perhe- ja päihdetyö, psykologin palvelut) sekä
tarvittaessa laitoksen ulkopuolisia palveluja (mm nuorisopsykiatria).
Valvonta ja ohjaus tehostetussa yhteisöhoidossa on ympärivuorokautista. Nuoret käyvät laitoksen omaa erityiskoulua missä asuinyksikön ja koulun
välinen yhteydenpito ja yhteistyö on erittäin tiivistä.
Nuoren sijoitusaika jakautuu kolmeen osavaiheeseen missä jokainen vaihe on askelma ja edellytys seuraavalle siirtymiseen.
1.tutustumisen ja kiinnittymisen vaihe
2.kasvun ja kehityksen vaihe
3.irtaantumisen ja itsenäisemmän elämän vaihe
Sijoitusta aloitettaessa nuoren fyysinen (ja henkinen) kiinnittäminen (ja kiinnittyminen) sijoituspaikkaansa on edellytys hänen kyvylleen paneutua omien
asioiden käsittelyyn ja niiden edistämiseen. Sijoituksen edetessä hyväksytyksi ja arvostetuksi tuleminen ja osallisuuden kokeminen auttavat nuorta
kiinnittymään ja vahvistavat sijoituksen aikaisia ihmissuhteita. Kiinnittyminen ja hyvät ihmissuhteet kuljettavat nuorta kasvun ja kehityksen tielle.
Laitossijoitusta päätettäessä ja sosiaalisen tuen ja kontrollin (pakkokeinojen mahdollisuuden) jo merkittävästi vähetessä nuoren vastuuttaminen, oikea
ja aito kuuleminen ja osallisuus omissa asioissa edesauttavat jatkosuunnitelmaan sitoutumista ja sen onnistumista nuoren siirtyessä ikä- ja
kehitystasonsa mukaisesti kohti itsenäisempää elämää. Läpi koko sijoitusajan työskentelyn tavoitteena on nuoren sosiaalisten ja ryhmätyötaitojen
kehittäminen, osallisuuden kokemuksen vahvistaminen, omatoimisuuden ja oman toiminnan ohjauksen kehittäminen ja vastuun kantamisen
harjaannuttaminen. Tällä polulla edetään nuoren kyky- ja kehitystason mukaiset valmiudet huomioiden odotus- ja vaatimustasoa tasaisesti nostaen.
Tutustumis- ja kiinnittymisvaiheen keskeisinä tavoitteina ovat nuoren kiinnittäminen yhteisöön, hyvä ja toimiva oma-ohjaajasuhde ja yhteistyösuhteen
rakentaminen nuoren vanhempiin ja muihin läheisiin ihmisiin.
Kiinnittyäkseen nuoren tulisi ymmärtää ja ainakin jossain määrin myös hyväksyä omat sijoitusperusteensa, löytää oma paikkansa oppilasryhmässä,
kokea omana itsenään kanssaihmisten arvostusta ja hyväksyntää sekä oppia ja hyväksyä myös häneltä vaadittavat arjen velvollisuudet. Kiinnittymistä
helpottaa ja tekee mahdolliseksi myös perheen ja läheisten laitoksessa tehtävälle työlle antama tuki ja hyväksyntä.
Pyrkimyksenä on sijoituksen aloittaminen nuoren ja hänen vanhempiensa (läheistensä) tutustumiskäynnillä. Mikäli tämä ei ole mahdollista yhteyttä
nuoreen ja vanhempiin pyritään rakentamaan muulla tavoin. Kyseeseen voivat tulla tapaaminen kotipaikkakunnalla, puhelinyhteydet, nuoren hakeminen
jne. Myös perhetyöntekijä voi tavata perhettä jo ennen sijoituksen alkamista. Tulon helpottamiseksi nuorelle ja vanhemmille halutaan antaa jo
ennakkoon tietoa uudesta sijoituspaikasta. Tämä voi tapahtua myös valokuvia tai muuta informatiivista materiaalia toimittamalla. Myös tulevan
asuinyksikön oppilasryhmää valmistellaan hyvissä ajoin oppilasryhmässä tulossa olevaan muutokseen.
Laitokseen tullessa nuorta vastaanottamassa on tuleva omaohjaaja. Tulovaiheessa aikuisen läsnä- ja saatavillaolo korostuu; omaohjaaja on
tärkeimmässä osassa. Omaohjaajan nuoren kanssa viettämä aika ja opastus helpottavat nuorta perehtymään ja omaksumaan uuden asuinpaikan
uudet tavat ja velvollisuudet. Aikuisen läsnäolo voi olla sekä tukevaa että valvovaa. Nuoren tulotilanne huomioiden myös liikkumavapauden
rajoittaminen voi olla perusteltua nuoren tutustumisen ja kiinnittymisen helpottamiseksi.
Asuinyksiköstä tapahtuva yhteydenpito perheeseen on tiivistä. Vanhemmille tiedotetaan avoimesti nuoren kuulumiset niin hyvässä kuin pahassakin.
Vanhempien vierailut laitoksessa ovat toivottavia ja niitä laitoksen kustantamana mahdollistetaan hoitoryhmässä arvioitavan tarpeen mukaisesti.
Alkuvaiheessa (nuoren asettuminen) nuoren kohtaamisessa korostuvat selkeät ja turvalliset rajat, johdonmukainen ja tasavertainen kohtelu ja sovituista
asioista kiinni pitäminen.
Tämä mahdollisesta vastustuksesta huolimatta tuottaa nuorelle häneltä usein puuttuvaa turvallisuuden tunnetta eli tunnetta siitä, että ohjat ovat
aikuisten käsissä.
Kotiharjoittelun / viikonloppulomat nuori voi aloittaa noin kuukauden kestävän tutustumisjakson jälkeen. Hoitoryhmän / omaohjaajan tekemät kotikäynnit
ajoittuvat sijoituksen alkuvaiheeseen ja usein jo ensimmäiselle kotiviikonlopulle nuori viedään. Etenkin tutustumis- ja kiinnittymisvaiheen aikaisilla
kotilomilla asuinyksiköstä pidetään yhteyttä nuoreen ja vanhempiin myös kotilomien aikana.
Valtion koulukodit | Sairilan koulukoti | Jääkärinkatu 33, 50130 Mikkeli | faksi +358 15 346 790 |
sähköposti [email protected] www.valtionkoulukodit.fi
2
KASVUN YHTEISÖT
Kasvun ja kehityksen vaiheen tavoitteina ovat nuoren yhteisön jäsenyyteen kiinnittyminen, elämäntaitojen oppiminen arjen, toiminnallisuuden ja
sosiaalisuuden alueilla, psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja myönteisen minäkuvan rakentuminen sekä nuoren perhe- ja verkostosuhteiden
elvyttäminen ja vahvistaminen.
Maaperänä ja perustana nuoren kasvulle ja kehitykselle on yhteisön ja pienyhteisön (osasto- ja luokkaryhmät) jäsenyys ja hyväksyttynä yhteisön
jäsenenä jatkuva vuorovaikutus ja kanssakäyminen aikuis- ja ikätoverisuhteissa. Merkityksellistä on myös aikuisen nuorelle osoittama arvostus,
positiivinen palaute ja kannustaminen. Hoitoryhmä laatii yhdessä nuoren kanssa hänen ikä- ja kykytasoaan huomioivan yksilöllisen kasvu- ja
tavoitesuunnitelman. Perhetyön sisältöä määritellään jokaisen nuoren ja perheen omassa perhetyösuunnitelmassa.
Irtaantumisen ja itsenäisemmän elämän vaiheen tavoitteita ovat arjen itsenäistymistaitojen harjaannuttaminen ja kokonaisvaltaisemmin
itsenäistymiseen sisältyvien vaatimusten ymmärtäminen, vastuun kantamisen harjoittelu elämäntilanteessa jossa aikuisen apu on vielä helposti
saatavilla sekä realistisen jatkosuunnitelman valmistuminen ennen sijoitusajan päättymistä.
Irtaantumisen vaiheen sisältönä on nuoren aktiivinen mukana olo yhteistyössä, oikea ja aito osallisuus oman tulevaisuuden suunnittelussa ja nuoren
valmentaminen sijoituksen päättämiseen sekä tulevan asuinpaikan ja elämäntilanteen tutuksi tekemiseen.
Irtaantumisen ja itsenäisemmän elämisen vaiheessa (peruskoulun päättöluokan aikana) käynnistetään nuoren osukotyöskentely. Osukolla (oppilaan
suunnitelmallinen kotiuttaminen) tähdätään peruskoulun päättövaiheeseen ja laitossijoituksen jälkeisen jatkosuunnitelman valmisteluun.
Työskentelyalueina ovat nuoren asumisen ja päiväohjelman suunnittelu ja valmistelu, sosiaalisen tuen tarpeen arviointi ja taloudellisen toimeentulon
selventäminen. Osukotyössä nuoren oma mielipide tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Hoitoryhmän lisäksi työskentelyssä osallisina ovat myös nuoren
vanhemmat ja oma sosiaalityöntekijä. Tavoitteena on yhteistyössä valmistella nuoren sen hetkisen kykytason mukainen jatkosuunnitelma jonka
sosiaalityöntekijä ja vanhemmat pystyvät hyväksymään ja johon ennen kaikkea nuori itse on valmis ja halukas sitoutumaan.
Irtaantumisen vaiheessa nuoren vastuu ja tietoinen vastuuttaminen korostuvat. Yksilöllisen osukosuunnitelman mukaisesti muun muassa nuoren
kotiharjoittelut (vkl-lomat) voivat jo toteutua joka viikonloppu ja nuorella on mahdollisuus itsenäisemmän asumisen harjoitteluun laitoksen pihapiirissä
sijaitsevissa harjoitteluasunnoissa. Osukotyön sisältöä ja menetelmiä ovat erilaiset asioimisharjoittelut Mikkelissä ja kotipaikkakunnalla,
oppilaitostutustumiset, oman sosiaalityöntekijän tapaamiset, tukihenkilötapaamiset, tarvittaessa tutustuminen tulevaan asuinpaikkaan, saattaminen,
muuttoapu jne. Koulukotisijoituksen päättyessä omaohjaaja usein koostaa nuorelle myös portfolion missä valokuvilla ja muulla materiaalilla jätetään
nuorelle muisto Kasvun Yhteisöissä vietetystä ajasta.
Läpi koko nuoren sijoitusajan kasvatuksessa ja hoidossa korostuu perhekeskeinen ajattelu ja perhetyö sekä toiminnallisuus monessa eri merkityksessä
ja erisisältöisenä:
Asuinyksiköstä käsin tehtävän aktiivisen perheyhteistyön ja vanhempien laitoksessa vierailujen lisäksi Kasvun Yhteisöissä on myös oma perhetyöntekijä
joka on mukana tekemässä jokaisen nuoren / perheen omaa perhetyösuunnitelmaa. Perhetyöntekijä tapaa perhetyösuunnitelman mukaisesti
vanhempia heidän kotipaikkakunnallaan joko yksin tai työparina omaohjaajan kanssa. Perhetyöntekijän ohjaamat vanhempain- ryhmät kokoontuvat
kerran kuukaudessa. Vanhempainryhmien tavoitteena on antaa vertaistukea laitokseen sijoitettujen lasten vanhemmille ja myös lujittaa kodin ja
laitoksen välistä yhteistyötä. Asuinyksiköt järjestävät myös perheleirejä omien nuortensa vanhemmille.
Kasvun Yhteisöillä on useita vierasasuntoja vanhempien vierailukäyttöön. Matkat niin neuvotteluihin, vierailuihin kuin vanhempainryhmään
osallistumiseen kustannetaan.
Toiminnallisuus on isossa osassa Kasvun Yhteisöjen arkea. Laitoksestamme löytyy monenlaista osaamista mm. eri liikuntalajien saralla, käsitöiden
parista musiikkiin ja moottoriurheiluun sekä valokuvaukseen ja elokuvantekoon liittyen. Mikkelissä riittää myös upeaa luontoa, joka tarjoaa hyviä
mahdollisuuksia lähiseudullakin tapahtuvaan toimintaan.
Toiminnallisuus tavoitteellisesti voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen. Osalla toiminnasta tavoitellaan mielekästä ajankulua, yhteistä ajanviettoa ja
puuhastelua nuorten ja aikuisten kesken sekä mahdollisuutta purkaa ylimääräisiä energiavarastoja.
Toinen osa toiminnallisuudestamme on selkeästi suunnitellumpaa ja pitkäjänteisempää ja usein projektiluonteista. Tällaisia toimintamuotoja ovat mm.
elämyspedagogiikkaan liittyvät projektit, valokuvaus projektit, erilaiset musiikki ja bänditoimintaan liittyvät projektit, elokuvapaja toiminta ja
urheilukisoihin tähtäävät kaudet.
Tällaisen projektiluonteisen toiminnan tavoitteina on ryhmätyötaitojen kehittyminen, onnistumisen tunteiden kokeminen ja myönteisen minäkuvan
rakentuminen. Onnistuneen projektin jälkeen nuorelle jää kokemus loppuun saattamisesta, onnistumisesta ja jonkin tuotoksen valmistumisesta; on se
sitten yhdessä koettu kisamatka, kiipeilyretki, itse tuotettu äänilevy tai ikioma valokuvanäyttely.
Toiminnallisuuden tavoitteena on myös tarjota nuorelle mahdollisuus laitossijoituksesta riippumatta jatkaa jo aloittamaansa hänelle mieluista harrastusta
tai ohjata häntä laitoksen ulkopuoliseen ns. oman harrastuksen piiriin. Moni Kasvun Yhteisöjen nuori onkin muun muassa vahvistanut paikallisia
jalkapallojoukkueita Mikkelissä.
Koko yhdessä elettyä sijoitusaikaa ja nuoren sen aikaista kasvua ja kehitystä arvioidaan säännöllisesti Kasvun Yhteisöissä käytössä olevan
arviointijärjestelmän mukaisesti. Yhteenveto sijoitusajasta toimitetaan sijoittajalle ja asiakaspalautteet pyydetään niin vanhemmilta kuin sijoittajaltakin.
Jälkiseurantakyselyt tehdään noin 1 ½ vuotta sijoituksen päättymisen jälkeen.
Valtion koulukodit | Sairilan koulukoti | Jääkärinkatu 33, 50130 Mikkeli | faksi +358 15 346 790
| sähköposti [email protected] www.valtionkoulukodit.fi