docHygienia tänään hammashoidossa
download 
Report Transcription
Hygienia tänään hammashoidossa
28.1.2011 Aseptiikka suunhoitoyksikössä Salla 3.2.2011 Jaana Alapulli shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö) [email protected] 1 Taudinaiheuttajat • • • • • Bakteerit Virukset Sienet Alkueläimet Prionit Jaana Alapulli 3.2.2011 2 Miten taudinaiheuttajat tarttuvat? Tartuntatiet • Kosketustartunta • Välineen välityksellä • Ilmateitse • Vektorin välityksellä Tartuntatavat • Kosketustartunta • Pisaratartunta • Ilmatartunta • Tartunta veriteitse Jaana Alapulli 3.2.2011 3 1 28.1.2011 Infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä • Mikrobi – Invaasio, adherenssi – Patogeenisuus – Virulenssi – Lisääntymiskyky • Tartuntatapa • Isännän vastustuskyky – Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti Jaana Alapulli 3.2.2011 4 Suun terveydenhuollon erityispiireteitä, mm. • Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja invasiivisuus • Aerosolin muodostus • Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim. paikkaus juurihoito) toimenpiteen aikana Jaana Alapulli 3.2.2011 5 Aseptiikka ja suun terveydenhuolto • Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet velvoittavat, mm.: • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista • Tartuntatautilaki • Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista • Työturvallisuuslaki • Steriloinnin valvonta - standardit ja viranomaisohjeet • Painelaitelaki Jaana Alapulli 3.2.2011 6 2 28.1.2011 Tavanomaiset varotoimet suun terveydenhoitotyössä • • • • • Käsihygienia Asianmukainen suojainten käyttö Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea instrumenttivalinta • Hygieeniset työtavat Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain määrin koko henkilökuntaa ja niitä noudatetaan koko työvuoron ajan Jaana Alapulli 3.2.2011 7 Aerosolin muodostus • Aerosolin muodostus = välillinen kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli aseptiikan taso ei ole riittävä! Jaana Alapulli 3.2.2011 8 Aerosoli hammashuollon ongelmana • Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa – Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m etäisyydellä kuin potilaan välittömässä läheisyydessä – Potilasvaihtopyyhintä tehokas Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81. Jaana Alapulli 3.2.2011 9 3 28.1.2011 Aerosoli hammashuollon ongelmana • Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito Bennett et al 2000 • Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa (parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty aerosolia muodostavia instrumentteja Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81. • Gram+ kokit valtakasvuna Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91- 100, Rautemaa et al J Hosp Infect 2006; 64:76-81. Jaana Alapulli 3.2.2011 10 Käsien desinfiointi • Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen • Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen – Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio • Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun 1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: 327-31. 2) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: 258-61. 3) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003. Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep 2003; 52: 1-66. 4) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health Organization 2009. Jaana Alapulli 3.2.2011 11 Käsien desinfiointi • Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat • Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin saakka • Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa • Likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla Jaana Alapulli 3.2.2011 12 4 28.1.2011 Milloin käsihuuhdetta? • • • • • • • Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa potilasvaihdossa Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen Suojainten riisumisen jälkeen Työvaatteiden vaihdon yhteydessä Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen jälkeen Jaana Alapulli 3.2.2011 13 Käsihygieniasta yleisesti • Käsikorut ja rannekello estävät käsihygienian toteutumisen • Lyhyet kynnet • Vaalea ja tasainen kynsilakka – Uusitaan päivittäin • Rakennekynnet kielletty Jaana Alapulli 3.2.2011 14 Suojakäsineiden käyttö • Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin, kuiviin käsiin • Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai työvaatteita ym. – nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla käsineillä voisi jatkaa potilastyötä Jaana Alapulli 3.2.2011 15 5 28.1.2011 Suojakäsineiden käyttö • Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja kosketuskohtiin – Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka desinfioidaan potilasvaihdossa • Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida • Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja asianmukaisuutta osoittavien testitulosten perusteella • Vinyylikäsine ei sovellu suun terveydenhuoltotyöhön Jaana Alapulli 3.2.2011 16 Jaana Alapulli 3.2.2011 Suojakäsineiden käyttö • Koskettaessa potilaan verta, eritteitä, limakalvoja, rikkoutunutta ihoa • Koskettaessa kontaminoituneita pintoja • Käsiteltäessä kemikaaleja • Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa, kun kosketaan kontaminoituneita pintoja, instrumentteja tai desinfektioaineita 17 Jaana Alapulli 3.2.2011 Tavanomaisten suojainten pukeminen 1. 2. 3. 4. Käsihuuhde Maski + silmäsuoja Käsihuuhde Suojakäsineet 18 6 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Tavanomaisten suojainten riisuminen 1. 2. 3. 4. Käsineet Käsihuuhde Maski + silmäsuoja Käsihuuhde 19 Maskin ja suojalasien käyttö • Kaikissa toimenpiteissä • Maski kertakäyttöinen • Maski poistetaan • • viimeistään potilastyön päättyessä, tarvittaessa kesken potilastyön tarvittaessa kun poistutaan omasta hoitoyksiköstä Jaana Alapulli 3.2.2011 20 Maskien ja suojalasien käyttö • Omat silmälasit riittämättömät suojaamaan silmiä aerosoleilta ja roiskeilta • Maskia ja laseja ei saa kosketella suojakäsineillä potilastyön aikana – suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet suojakäsineet, jos maskia tai laseja joutuu kohentamaan Jaana Alapulli 3.2.2011 21 7 28.1.2011 Muutama vinkki pintadesinfektioaineiden käytöstä • Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa aerosoliroiskeista • Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten astiat aina suljettuina • Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim. potilasvaihdossa • Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään) • Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen desinfiointi Hoitohuoneen siisteys • Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä – puhdistettavuus – pölyttömyys – vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat välineet esillä – kaapistot kiinni, käsinelaatikot, desinfektioainetaitospurkit ym kaikki mahdollinen kaapistoissa Jaana Alapulli 3.2.2011 23 Hoitohuoneen siisteys • Tietokoneen näppäimistö ja hiiri – Katkaise tartuntatie! Jaana Alapulli 3.2.2011 24 8 28.1.2011 Potilasvaihto • Käytä potilasvaihdossa aina asianmukaisia suojakäsineitä – Pintadesinfektio puhtailla käsineillä • Potilastyön aikana pinnoilla olleet tarveaineet ja välineet: – Kertakäyttöiset: jätteisiin • Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit – Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai pintadesinfektio Jaana Alapulli 3.2.2011 25 Potilasvaihto • Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon – Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori – Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa – Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen – Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle – Instrumenttien liotusta ei suositella Jaana Alapulli 3.2.2011 26 Potilasvaihto • Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain unitin, instrumenttikaapistojen ja pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu tai saatetaan koskea myöhemmin sekä mahdolliset tarveainepurkit Jaana Alapulli 3.2.2011 27 9 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Ns. loppusiivous • • • • Millainen aine käytössä? Jääkö siitä pinnoille jäämiä? Puhdistaako se? Desinfioiko? Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta • Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa – mikrokuituliina + vesi – kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhd.aine 28 Hoitohuoneen ”talkoopäivä” • Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym puhdistetaan ja desinfioidaan • Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon ja autoklaaviin • Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon • Kaapistojen instr. tarjottimet lämpödesinfektioon Jaana Alapulli 3.2.2011 29 Unitin vesi tartunnanlähteenä? Jaana Alapulli 3.2.2011 30 10 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Unitin vedenlaatu • Vastattava laadultaan juomavettä – max 100 pmy / ml • Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy / ml… – Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia, sieniä – Jopa suun normaaliflooraa!! • Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo yön ajan • Biofilmin muodostuminen 31 Unitin vedenlaatu • Aerosolin ja roiskeiden leviäminen • Henkilökunnan altistuminen (Legionella pneumophila) • Riski immuunipuutteiselle potilaalle (Pseudomonas aeruginosa) 1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: 3327-32 2) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: 2836–43 3) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: 137-140 & 203-7 4) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: 721-30 5) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: 173-9 6) Coleman et al. J Appl Microbiol. 2009;106:1424-37 Jaana Alapulli 3.2.2011 32 Unitin veden juoksutus • Lääkelaitoksen suositus unitin veden juoksuttamiseksi, (ellei veden puhdistussysteemiä käytössä) • aamulla 3 min • viikonlopun jälkeen 10 min • potilasvaihdossa 30 s • Veden desinfiointisysteemi käytössä – noudata laitevalmistajan ohjeita vedenjuoksutuksesta Jaana Alapulli 3.2.2011 33 11 28.1.2011 Unitin vedenlaadun parantaminen • Pelkän veden juoksutuksen vaikutus – Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja unitista – Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin Jaana Alapulli 3.2.2011 34 Unitin vedenlaadun parantaminen • Tehokas unitin veden des.aine tehoaa – bakteereihin vesifaasissa – putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen biofilmiin • Biofilmin irrotus tärkeää Jaana Alapulli 3.2.2011 35 Unitin vedenlaadun parantaminen • Kemiallinen desinfektio – Vetyperoksidipohjaiset aineet tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin – Hypokloriitti, kloori tehoavat hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin – Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini huono teho biofilmiin • Fysikaalinen desinfektio – Superoksidoitu vesi tehoaa hyvin sekä bakteereihin että biofilmiin Jaana Alapulli 3.2.2011 36 12 28.1.2011 Imulaitteiston huoltaminen • ”Pesuaine” imureihin ja sylkykuppiin – esim. kerran viikossa lounastauolla – ei desinfioi • Imuholkit potilaskohtaisia • Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa päivittäin • Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan vähintään viikoittain Jaana Alapulli 3.2.2011 37 Imulaitteiston huoltaminen • Kylmä vesi – aamuisin – potilasvaihdossa (kertakäyttömukista) – ennen desinfiointia • Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin – päivän päätteeksi – tarv. lounastauolla Jaana Alapulli 3.2.2011 38 Imuletkut • Letkujen vaihtaminen esim. kerran viikossa, mikäli mahdollista – letkut instrumenttipesukoneeseen pesutelineeseen • Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei ole asianmukaista telinettä – vaihtoväli? ekologisuus? Jaana Alapulli 3.2.2011 39 13 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 VERIALTISTUS JA VERITEITSE TARTTUVAT VIRUSTAUDIT 40 Jaana Alapulli 3.2.2011 Viruksenkantajan tartuntavaarallinen materiaali Veri ja seerumi Siemenneste Vaginan erite Nivelneste Keuhkopussin neste Sydänpussin neste Vatsaontelon neste Lapsivesi Selkäydinneste HIV - äidinmaito • Muut veriset eritteet, esim. sylki • (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä erittäin pieni käytännön merkitys??) 41 Jaana Alapulli 3.2.2011 Hepatiitti B • Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse • Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä (ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen • Itämisaika 1 – 6 kk • 95-99 % aikuisista paranee – tartuttava max. puoli vuotta • 1 %: fulminantti hepatiitti • 5 % krooninen infektio – voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 42 14 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Hepatiitti C • Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden välityksellä • Itämisaika 20 – 120 vrk • 15 - 50 % paranee – Jää kroonisesti vireemiseksi periaatteessa ikuisesti tartuttava • 50 – 85 % krooninen hepatiitti – 25 % normaalit maksa-arvot – 75 % transaminaasitasot koholla • voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään 43 HBV + HCV oireet • • • • • • 20 – 50 %:lla HCV: oireet lievempiä Keltaisuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut Lihas- ja nivelkivut Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa tummaksi epäily herää Jaana Alapulli 3.2.2011 44 Hiv • Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai ihon tai limakalvon läpäisy, esim. ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen (ehkäistävissä) – Myös äidinmaito tartuttavaa Jaana Alapulli 3.2.2011 45 15 28.1.2011 Hiv • Ensitauti – 2 – 6 viikon kuluttua tartunnasta – Flunssan kaltaisia oireita – Kesto jopa 1-4 viikkoa • Oireeton vaihe • Oireinen infektio,mm. • Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen ja laihtuminen • Aids, mm. – Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot Jaana Alapulli 3.2.2011 (seurannaistauteja) 46 Jaana Alapulli 3.2.2011 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti • Kuka voi olla tartuttava? • Ei tartu aerosolin välityksellä • Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän viimeisenä • Verialtistusten välttäminen osa tavanomaisia varotoimia • Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei tarvitse eikä kannata käyttää 47 Jaana Alapulli 3.2.2011 Potilaalla veriteitse tarttuva virustauti • Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin oikein käytettyinä • Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita • Instrumentit voi pestä ja desinfioida muiden instrumenttien kanssa • Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen suoraan välinehuoltoon 48 16 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Verialtistus • Tyypillistä hammashoitotyössä: – Ontto neula – Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön aikana – Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja viiltotapaturmia • Riskiä lisää: – Ikä < 24 v – Työkokemusta < 4 v. – Työpäivän pituus > 8 h. Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56:563-8 49 Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen • • • • • • • Kerro potilaalle mitä teet Rauhallinen työtahti Hyvä valaistus Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka Riittävästi laskutilaa instrumenteille Magneettimatot Neulojen ja veitsenterien poistajat, pidikkeet ja kerääjät Jaana Alapulli 3.2.2011 50 Tartunnan todennäköisyys pistotapaturmassa kun lähde viruksen kantaja • Hepatiitti B (HBV) – HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: 22 31 % – HBsAg-positiivinen: 1 - 6 % • Hepatiitti C (HCV): 0,4 % • HIV: 0,2 % Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Jaana Alapulli 3.2.2011 51 17 28.1.2011 HBsAg HBcAg HBeAg HBsAb pinta-antigeeni ydinantigeeni e-antigeeni s-antigeenin vasta-aine HBcAb c-antigeenin vasta-aine HBcAb- IgM-luokan IgM vasta-aine cantigeeniä vastaan HBeAb e-antigeenin vasta-aine HBVNh viruksen genomi HBV-infektio, tartuttava Ei vapaana verenkierrossa HBV-infektio, korkea tartuttavuus Sairastanut tai rokotettu, ei tartuttava Sairastanut tai sairastaa, voi olla tartuttava (HBsAg-posit.) Tuore tai krooninen aktiivinen infektio (myös HBsAg-posit.) Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla s-antigeeni l. voi olla tartuttava HBV-infektio, tartuttava Toiminta verialtistustilanteessa • Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai silmään • Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu • Puhdista altistunut alue huuhtelemalla juoksevalla vedellä • Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle tai silmään) • Älä purista tai painele aluetta ja sen ympäristöä Jaana Alapulli 3.2.2011 53 Toiminta verialtistustilanteessa • Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon • Vakuutusyhtiön kaavake Jaana Alapulli 3.2.2011 54 18 28.1.2011 Altistuksen jälkeiset toimet • HBV: • 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini • Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1, 2 ,12 kk) • Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos • Rokotusvastetta ei muodostunut: hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos • Veren lähde tuntematon: rokotus Jaana Alapulli 3.2.2011 55 Altistuksen jälkeiset toimet • HCV: • Ei spesifiä toimia – Tehokas hoito olemasssa • HIV: • Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin sisällä Jaana Alapulli 3.2.2011 56 Muita taudinaiheuttajia… Jaana Alapulli 3.2.2011 57 19 28.1.2011 Kosketustartunta • Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen – suoraan käsien välityksellä – välillisesti pintojen kautta Jaana Alapulli 3.2.2011 58 Jaana Alapulli 3.2.2011 Joitain kosketustartuntana leviäviä, merkittäviä ongelmabakteereja • Gram-positiivisia: • Gram-negatiivisia: – metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, MRSA – vankomysiiniresistentti enterokokki, VRE – Extended spectrum beta-lactamases, ESBLs – MDR-PA, moniresistentti Pseudomonas Aeruginosa – MDR-Aci, moniresistentti Acinetobacter baumannii 59 Jaana Alapulli 3.2.2011 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä • Henkilökunnan suojaimet – Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA) – Suojakäsineet potilaskontaktissa – Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei välttämätöntä) 60 20 28.1.2011 Kosketuseristys suunhoitoyksikössä • Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä kannata käyttää • Erillistä siivousta, ”hoitohuoneen karanteenia” tai instrumenttien liotusta ym. ei tarvita Jaana Alapulli 3.2.2011 61 Jaana Alapulli 3.2.2011 Staphylococcus aureus • Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA) nenässä 25 – 30 %:lla väestöstä • Tyypillinen löydös haavainfektioissa 62 Jaana Alapulli 3.2.2011 MRSA • Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus, MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus moniresistentti • Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja, infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut 1) 2) MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki 2004. Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén (toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; 2005. p. 58598. 63 21 28.1.2011 Jaana Alapulli 3.2.2011 Avohoidon MRSA • CA-MRSA, community associated MRSA • Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA – kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota • Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen vuoden sisällä • Iho- ja pehmytkudosinfektioita • Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA 64 MRSA – riskitekijöitä HA-MRSA • aiempi hoitojakso sairaalassa tai pitkäaikaislaitoksessa • pitkittynyt hoitojakso • aiempi ab käyttö • kirurgiset toimenpiteet • enteraalinen ravitsemus • keskuslaskimokatetri CA-MRSA • CA-MRSA –historia • lähikontakti MRSA tapaukseen • ikä < 10 v. Lowy, NEJM 1998;339:530 – 2. Boucher , Corey GR. CID 2008;46:344 – 9. Jaana Alapulli 3.2.2011 65 Jaana Alapulli 3.2.2011 MRSA –tapaus vastaanotolla • Nielukantajuus – aerosolien leviäminen hoitohuoneessa välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei toimi • Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja • Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen epävarmaa MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki 2004. 66 22 28.1.2011 ESBL • E. coli ja Klebsiella – gram- sauvoja – suoliston normaaliflooraa – virtsatie- ja haavainfektioita • Extended-spectrum betalactamases, ESBL – tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille beetalaktaamiantibiooteille – vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita, veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita – jää helposti osaksi normaaliflooraa – kosketuseristys, jos potilas kantaja – bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun terv.hoitotyössä ok Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: 161-65, Pitout et al. Lancet Infect Dis. 2008;8:159-66., Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67 Med 2008; 169: 1897- 902. Karbapenemaasi • Gram-negatiivisia sauvoja • Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae , Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp • Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisilliineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille • Kosketuseristys, jos potilas kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25. Jaana Alapulli 3.2.2011 68 MIRE • Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto: resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille, monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja imipeneemille) – Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter cloacae – Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25. Jaana Alapulli 3.2.2011 69 23 28.1.2011 Muita gram-negatiivisia sauvoja • Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa, MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter baumannii, MDR-Aci – Resistenttejä mm. meropeneemille – Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti jos potilas trakeostomoitu, intuboitu, inkontinentti, dementoitunut / sekava tai potilaalla haavoja tai ei kykenen noudattamaan hyg.ohj.) Jaana Alapulli 3.2.2011 70 Jaana Alapulli 3.2.2011 Herpes simplex hyvin lyhyesti… 71 HSV ja hammashoito • Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä • Oireeton seropositiivinen henkilö virusten erittyminen mahdollista • Rakkulavaihe virsumäärä huomattavasti korkeampi kuin latentissa vaiheessa • Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan aikaa ei voi siirtää Jaana Alapulli 3.2.2011 72 24 28.1.2011 Pisaratartunta • Suuret pisarat leviävät max 1 metrin etäisyydelle henkilön aivastaessa tai yskiessä • Rokkotaudit, flunssa • Yskimis- ja niistämishygienia Jaana Alapulli 3.2.2011 73 Ilmatartunta • Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä • Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja matkan • Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi • Yskimis- ja niistämishygienia Jaana Alapulli 3.2.2011 74 Tuberkuloosi • Mycobacterium tuberculosis • Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: 500 000 – 600 000 kpl Suomessa?? • Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei ole enää tartuttava • Pintojen ja hoitovälineiden merkitys tartunnan leviämisen kannalta vähäinen Jaana Alapulli 3.2.2011 75 25 28.1.2011 Aseptinen toiminta edellyttää toimivaa välinehuoltoprosessia, laadunvarmistusta ja oikeaa instrumenttivalintaa Jaana Alapulli 3.2.2011 Luokka 76 Käyttökohde Huoltotoimi •77 •Jaana Alapulli 6.5.09 Steriili Iho tai limakalvo läpäistään tai pulpa paljastetaan Steriloitu Limakalvoa kosketaan Desinfioitu Tervettä ihoa tai limakalvoa kosketaan Puhdistettu Ei välitöntä kosketusta potilaan kanssa tai olematon inf.riski Parodontologian, kirurgian ja endodontian välineet Tutkimus- ja paikkausvälineet Potilaan suojalasit, jäljennöksen sekoitusvälineet Jaana JaanaAlapulli Alapulli15.10.2009 18.9.2009 Aseptiikka suun terveydenhuollossa • Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät tartunnat potilaasta potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta henkilökuntaan • Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa tavanomaisten varotoimien lisäksi • Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia varotoimia) 78 26
