NUMERO 3 / 2013 SYYSKUU
Transcription
NUMERO 3 / 2013 SYYSKUU
NUMERO 3 / 2013 SYYSKUU KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI ♦ XIV VUOSIKERTA Rakila - Mäntlahti - Pyötsaari - Sydänkylä - Järvenkylä - Kuorsalo - Tammio MÄNTLAHTI PYÖTSAARI RAKILA OSAYLEISKAAVA MäntlahtiPyötsaariRakila osayleiskaavan laatiminen on tullut vireille keväällä ja kes kiviikkona 18.9. kävivät kau pungin arkkitehti Vesa Pohjo la ja kartan piirtäjä Juha Tiai nen Mäntlahden Toivolassa esittelemässä karttaluonnos ta runsaslukuiselle yleisölle sekä kuulemassa, mitä toi veita alueen asukkailla oli esittää osayleiskaavan laati joille. Suunnittelun alla oleva alue on kooltaan 30,5 neliö kilometriä. Alueella on tällä hetkellä 7 rantaasemakaa vaa, 123 asuinrakennusta ja 223 lomarakennusta. Osayleiskaavan tavoit teena on mm. lomaasuntora kentamisen tasapuolinen ja kaminen ja poikkeusluvista eroon pääseminen. Lisäksi halutaan, että tuleva asuinra kentaminen tukee olemassa olevaa kylärakennetta. Ran noista 50 % säilytetään va paana rakentamiselta ja ran takilometrille tulee enintään kahdeksan tonttia, kun aikai semmin mökkejä on voitu ra kentaa jopa 14 rantakilomet riä kohden. Kaavoituksessa tont tien rakennusoikeutta lisä tään 100 neliöstä 200 ne liöön (150+50) vähintään 3000 m2 tontilla. Raken nusoikeuden lisäämistä Vesa Pohjola perusteli mm. sillä, että vapaaajan asunnoilla oleskellaan nykyisin paljon enemmän, niissä on kaikki mukavuudet ja monelle ne toimivat kakkosasuntona. Asukkailla on autoja, mönki jöitä ym. joille tarvitaan säily tystilaa. Alle 3000 m2 tonteil la sovelletaan pienen tontin leikkuria, joka merkitsee sitä, että alle 1500 neliön tonteille ei tule lisärakennusoikeutta. Pienten tonttien omistajat voivat ostaa lisämaat ja saa da lisää rakennusoikeutta. Alueelle on määritelty tulva alue ja lisärakentaminen tuli si tehdä tulvaalueen ulko puolelle. Jos tontilla ei ole tulvavarausta, rakennuksen saa tehdä 30 metrin päähän rannasta. Suunnitteilla olevaan kaavaan varataan alue tuuli voimalarakentamista varten. Energiamaakuntakaava, jo hon tuulivoimalaalue on merkitty, on parhaillaan vah vistettavana ympäristöminis teriössä. Tuulivoimalasuun nittelu tulee hidastamaan osayleiskaavan aikataulua ai nakin vuodella, sillä selvityk siä tarvitaan mm. luontoar voista, huoltoteistä, sähkölin joista ym. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat tulevat vaikutta maan ilmavalvontatutkiin, jo ten myös pääesikunnalta tar vitaan lausunto. Jos alueelle suunnitellaan alle 10 tuulivoi malaa, YVAmenettelyä ei tarvita. Uudet rakennuspaikat on merkitty kirjainyhdistelmällä RA.Esimerkiksi Halssiin on tulossa 1516 rakennupaikkaa RA alueille. Koukkuniemen kohdalla yhtenäinen RAalue katkaistiin keskeltä kahtia jättäen tilaa yleiselle uimarannalle Juha Mäkelän ehdotuksesta. Tuulivoimalat herätti vät runsaasti keskustelua ja Arto Tauria epäili osayleis kaavan vahvistamiseen tule van useiden vuosien viive, sillä Mäntlahdessa vastuste taan voimakkaasti tuulivoi malaloiden rakentamista ky län läheisyyteen. Hän lupasi, että kaikki mahdolliset vali tustiet tullaan käyttämään, jos tuulivoimalat tulee. Tähän Vesa Pohjola totesi, että osayleiskaavan valmistumi nen on kaikkien etu ja jos al kaa näyttää siltä, että kaava viivästyy tuulivoimaloiden ta kia, ne on mahdollista irroit taa suunnittelusta ja tehdä niille myöhemmin oma kaa va. Tavoitteena on, että kaa va hyväksyttäisiin vuoden 2015 aikana. Toivolassa esillä ollees sa luonnoksessa “Upseeriky län” alue oli vielä avoinna, sillä kaavoittaja odottaa esi tyksiä Senaattikiinteistöltä. Alueella on aikoinaan ollut myös kylän yhteinen uima ranta, mutta se jäi pois käy töstä, kun alue varattiin va ruskunnalle. Mäntlahti on merenrantakylä ja kylään tarvitaan yleinen uimaranta. Koukkuniemi on suosittu ui mapaikka ja kylästä onkin oltu yhteydessä kaavoittajaan ja esitetty, että Koukkuniemi varattaisiin kaavassa yleisek si uimapaikaksi. Luonnosvai heessa Koukkuniemi on jä tetty rantarakentamisesta va paaksi alueeksi. Kaavaesityksestä käy tiin vilkasta keskustelua ja ti laisuuden lopuksi Vesa Poh jola kertoi, että vielä ehtii esittää toivomuksia kaavan suhteen. Kaavaan voidaan merkitä mm. tärkeitä luonto kohteita ja kulttuurihistorialli sesti arvokkaita paikkoja. Alustava kaavaluonnos on tulossa Haminan kaupungin internetsivuille, siitä voi tar kistaa mm. tulevan tuulivoi malaalueen tarkat rajat. Mervi Hyppänen RANNANTAIKAA... HAMINAN VOIMA Haminan Voima Haminasta lähti sen ainoa kan sainvälisesti merkittävä taide teos. Tämä oli odotettavissa, en usko, että Haminassa on esillä montaakaan taideteosta, joka olisi jonkun muun kuin hamina laisen tekemä. Haminalainen kulttuuri on ollut maailmasta eristäytynyttä ja itseensä katso vaa. Tähän sisäänpäinlämpiä vään umpioon (joka siis vetää vertoja Yhdysvaltain syvän etelän pikkukaupunkien yhteisölliselle rasismille), on puhkonut ikkunoi ta muualle vain Haminan Teatteri ja Patu Patanen, aivan viimeai koina myös aktiivinen kaupungin kulttuuritoimi. Miina Äkkijyrkkä ei ole syntyperältään haminalai nen, ja on ällistyttävää, että hä nen teoksensa ylipäätään saattoi syntyä kaupunkiin. Vähän olen haikea, VoimaSonnin taival on varmasti valoisa, mutta miten käy Haminan? Hamina tuntuu katsovan sisäänpäin myös yhdyskunta suunnittelussa, jota ei ohjaa kas vavan kaupunkirakenteen tar peet, vaan päättäjien henkilö Numero 3 2013 kohtainen kotiseuturakkaus. Koululla ja hyvillä palveluilla markkinoitu uusi asuinalue Vil niemellä näyttää jäävän vaille palveluita ja kehittämistä. Ensi töinä alueelta poistettiin koulu, siitähän se slummiutuminen al kaa vastarakennetussa kaupun ginosassa. Itäistä Haminaa ei kehite tä, vaikka taloudellisesti rahavir rat tulevaisuudessa tulevat juuri idästä, mikä on Virolahdella oi vallettu. Tulevaisuudessa läntinen Hamina voisi luontevasti sulau tua Kotkaan syrjäkyläksi, ja itäi nen Hamina Virolahteen, osaksi sen läntistä kasvukeskusta Kla milaa. MÄNTLAHDEN MÄNTLAH TELAISTAMINEN Haminan itäisin kaupunginosa, Mäntlahti, on aina pyrkinyt kul kemaan omaa tietään kuin eläisi edelleen vaurautensa aikoja 60 vuotta sitten, mutta vuonna 2004 tapahtui jotain odottamatonta: Mäntlahteen syntyi kaksi uutta yhdistystä, Rannantaikaa väki ry ja Kaakonrannan kyläyhdistys ry. SYYSKUU Kaakonrannan kyläyhdistys pe rustettiin ainakin Rakilan, Pyöt saaren ja Mäntlahden yhteiseksi asukasjärjestöksi, mukaan kut suttiin myös Kuorsalo ja Tam mio. Mäntlahtelaisuus joutui niin lujille, että yhdistys toimii nyky ään vain Mäntlahdessa ”mänt lahtijuurisin” tai ”mäntlahtimieli sin” voimin. Samoin näyttää käyneen Rantaituvalla 2009 syn tyneelle kyläteatteri Marmutille. Sittemmin uusia toimijoi ta Mäntlahteen perustettaessa ei ole unohdettu painottaa mänt lahtelaisuutta: ”Vaikka Sulo Mä kelä Seura on toiminnallisesti Ha minan, Kymenlaakson ja koko maan seura, niin se on ensisijai sesti mäntlahtelaisten oma seu ra.” (Risto Muurman RT 1/2012). Kutsuttaessa jäseniä Mäntlahden kyläkirjatoimikun taan (MKT), kutsuttiin mukaan "mäntlahtijuurisia", ja kirjaa kir joittava konklaavi onkin yhtä poikkeusta lukuunottamatta ”mäntlahtijuurinen”. Puhekieles sä esiintyy myös vähemmän suosiota saanut käsite ”mäntlah timielinen”, edelleen korvaamas sa ehdottomampaa käsitettä ”syntyperäinen mäntlahtelainen”, Sivu nro 2 joka ilmeisesti osoittautui har haan johtavaksi. Millainen mäntlahtelainen Mänt lahti sitten on mäntlahtijuurisesti ja mielisesti mäntlahtelaistettu na? Sen saanemme tietää, kun kyläkirjatoimikunta saa kirjansa valmiiksi. Esimakua saimme Ha minan kyläkirjasen Mäntlahti osiosta. Sen tiedämme, ettei Mäntlahdessa ole Rannantaikaa väki ry:tä sen enempää kuin Rannantaikaalehteäkään, asian voi varmistaa myös internetistä mantlahti.com sivustolta. Mäntlahtelaistamisen ydinajatuksen taisi Risto Muur man kiteyttää sanoilla ”Kyläläis ten suvaitsevaisuus on ansait tava” (RT 4/2011). En tiedä, edesauttaako tämä kirjoitukseni kyläläisten suvaitsevaisuuden ansaitsemista, sillä en ymmärrä miksi suvaitsevaisuutta pitäisi ansaita ja miten se tehdään, ku kaan ei ole kehdannut kertoa ("kaikkihan sen tietävät"). Mäntlahdessa 21.9.2013 Ilkka Ahmavaara KESKUSTELUA: TUTKAT JA TUULIMYLLYSUUNNITELMAT KAAKONKULMALLA Huomioita Rannantaikaa leh dessä 16.5.2013 ja Kaakonkul ma lehdessä 24.7.2013 julkais tuihin kirjoituksiin. TUULIVOIMAN VAIKUTUK SISTA JA ALUEIDEN VA LINNOISTA Tuulivoima ei ole puhdasta ja vihreää vaikka tuulivoimaa ra kentamaan aikovat meille sitä jatkuvasti yrittävät osoittaa. To si on se, että tuulivoiman haitat ylittävät hyödyt moninkertaises ti. On käsittämätöntä, että Suomessa tuulisähkörakenta misesta ja käytöstä ilman omaa syytä ja aiheetta kärsi mään joutuvat kansalaiset jou tuvat itse lisäksi maksamaan alan toimijoille heidän kohtuut tomat tuotantotukensa. Lopulli sina maksajina ovat kaikki suo malaiset veronmaksajat, nykyti lanteessa kukin oman sähkön käytön määränsä mukaan. Tä mä ei voi olla kohtuullista, ei oi kein, eikä lainmukaista Suo messa. Päätöksiä tehdään, vaik ka kokemukset ja vaikutukset uusista suurista voimaloista puuttuvat toistaiseksi lähes ko konaan. Vähäiset kokemukset lähialueen asukkailla ovat poik keuksetta negatiivisia mm. me lun, varjovälkkeen ja suurite hoisten, vilkkuvien lentoesteva lojen takia. Esimerkkeinä Hami nan Summa ja Mäkelänkangas. Asukkaita pidetään ns. koeka niineina liian lähelle suunniteltu jen voimaloiden johdosta. Vaki tuisia ja vapaaajan asukkaita epäilyttää ja jopa pelottaa oi keutetusti. Tuulisähkö tuottaa kor vaamattomia haittoja syyttömil le ihmisille ja heidän omaisuu delleen sekä aiheuttaa kohtuut tomat ja korvaamattomat ym päristövaikutukset. Pääomasijoittaja toteut taa rakentamisen ja voimaloi den käytön. Tuulisähköön in vestointi ja sen käyttö on ai noastaan tukien ansiosta sijoit tajalle tuottoisaa, pääomalle yli 10 % tuotto, mutta voimaloiden rakentaminen ei tuo kotimaisel le teollisuudelle töitä, vaan lisää tuontia, koska investoinnista enintään 1015 % jää Suomeen. Suomessa tuulisähköä voidaan maksimissaankin ym päristön säästämisen lisäämi sen kannalta tuottaa vain merki tyksettömän vähän. Miksi tätä tuulisähköä on luvattu tukea hulvattomasti enemmän kuin muita ympäristöä merkittävästi enemmän ja tehokkaammalla rahankäytöllä säästäviä sähkön ja lämmön tuotantomuotoja. Päätös verovaroista maksetta vasta syöttötariffista on todella tehotonta tukemista ja toimintaa eduskunnaltamme. Osa Haminan Energian kaavailemista tuulivoimaalueis ta on maakuntaliiton tekemän selvityksen ulkopuolella. VALTAKUNNALLISEN ENER GIA JA ILMASTOSTRATE GIAN TAVOITTEET Tavoitteet, joihin olemme EUdi rektiivissä sitoutuneet, (uusiutu van energian osuus loppukäy töstä 38% v. 2020 mennessä, nyt jo 30%), eivät vaadi Suomel ta tuulivoiman rakentamista wattiakaan. Miksi, koska me saamme itse valita kustannuste hokkaimman ympäristöä vähi ten kuormittavan tavan tuottaa sähköä ja koska tuulisähkö on maallemme ja kansalaisillemme erittäin kallista ja sillä saadaan vain erittäin vähäiset vaikutuk set sähköntuotannon ympäris tövaikutusten vähentämiseen. Tuulivoima on tehoton ta. On asiantuntematonta pe rustella ja edesvastuutonta ra kentaa tuulivoimaa ko. tarkoi tukseen. Harvajanniemen Honka niemen ja Hulkkiankankaan osalle ei tarvita ollenkaan tuuli voimarakentamista, koska val takunnallisista tavoitteista ol laan jo muutoinkin edellä. Pääosin bioenergialla on jo nyt päästy kustannustehok kaasti 30% osuuteen, alueita työllistävästi ja edullisesti yli em. strategian tavoitteiden. TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄ VYYS ”Miljardiinvestointi ja satoja työ paikkoja” julistaa Haminan Energia. Tuulisähkön tuotanto ja käyttö ei työllistäisi suomalai sia siten, kuin julkisuudessa an netaan ymmärtää, koska tuuli voimaloiden pystyttäjät ovat ul komaisten tuulivoimatoimitta jien omia ammattilaisia, joita ei Suomesta löydy. 3040 tuulivoimalan alue antaa valmistumisensa jälkeen huoltotyötä 1,52 miestyövuot ta. Tämä olisi todella vähäistä ja kallista työllistämistä ja vaiku tukset ilmaston ja ympäristön tilaan merkityksettömät. Kuka olisi Haminan Energian, jonka liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa, yhteis työkumppani kaavailemiensa n. 200 miljoonan euron tuulivoi maloiden rakentamisen rahoit tamisessa? TUULIVOIMALAT HÄIRITSI SIVÄT PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIA KOHTUUTTOMASTI KAAKONKULMALLA Kaakonkulma on erityisase massa EU:n ja Suomen tärkeäl lä itärajalla, jossa tarvitaan ajan tasalla olevaa, kaikenkattavaa, jatkuvaa ja häiriötöntä tutkaval vontaa. Tuulivoimaloita ei saa rakentaa sitä häiritsemään. Puolustuksemme tutkajärjestel mien pitää maamme ja EU:n itärajalla toimia aukottomasti ja järjestelmien käytettävyyden pi tää olla 100 %. Eduskunnassa tietyt po liitikot ovat runnoneet jo tuuli sähkön tuotantoon tukea 2 000 miljoonaa euroa, joten on jopa ”härskiä” tuulivoimarakentajilta vaatia vielä lisää tukea tutkien päivitykseen! Ja vielä ”härs kimpää” on edes harkita suos tumista tällaisen tuen antami seen poliittisin päätöksin lisä budjetin varoista. Suomella ei nykytilan RANNANTAIKAA... Numero 3 2013 SYYSKUU KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI Rannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, sekä Sydänkylän ja Rakilan osakaskuntien tiedotus. Julkaisija: Rannantaikaa väki ry Simonmäentie 18, 49840 Mäntlahti Vastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara p. 045 136 5882, [email protected] Toim.siht: Mervi Hyppänen (ent. Värri) p. 044 506 0370, [email protected] Paino: Solver Palvelut www.saunalahti.fi/rantai Tämä painos 200 kpl Ilmestyy kerran vuodenajassa teessa yksinkertaisesti ole varaa tuulisähkön tukemiseen, saati tuulisähkötoimijoiden vaatimiin verovaroilla tapahtuviin tutka järjestelmien päivityksiin. Edus kunnan ei tule myöntää lisäbud jetista varoja etenkään Kaakon kulmalla olevien tutkien päivit tämiseen mm. Haminan Ener gian suunnittelemien tuulivoi maloiden rakentamisen mah dollistamista varten. Eduskunnan tulee olla asioiden tasalla ja päättää, että lisäsopimusten tekeminen tulee lopettaa välittömästi ja ettei tuulivoiman tukijärjettömyyttä enää jatketa. Mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tu kijärjestelmiä tulisi purkaa. Ve rovarat on sitä vastoin käytettä vä työn ja toimeentulon lisäämi seen Suomessa eikä tuulivoi man erittäin kalliiseen, tehotto maan ja järjettömään sekä epä terveeseen yksipuoliseen suosi miseen ja energiaalan kilpailua vääristävään tukemiseen. Jos tuulivoimaloita halu taan rakentaa ja käyttää ilman verovaroista maksettavia koh tuuttomia tukia, löytyy varmaan paikkoja, joissa tuulivoimaloi den rakentaminen ja käyttö vä hiten häiritsee ihmisiä ja ympä ristöä, eikä tutkaongelmia ja päivitystarpeita olisi lainkaan. YVA MENETTELYT Lain mukaan YVA on laadittava yhteispellillä asukkaita ja maa nomistajia kuulemalla sekä hei dän parhaaseen paikallistunte mukseensa perustuvat mielipi teet ja ehdotukset huomioonot tamalla. Kyseessähän on yh teisten asioiden suunnittelu ja asioista päättäminen. Esimerkkinä suurten voimaloiden melun leviämisen arviointi ja mallintaminen ym päristövaikutusten arviointipro sesseissa on meillä täysin ala arvoista. Kaikkia ympäristövai kutuksia ja asianosaisten anta mia ratkaisuja ja arvioita ei ha luta edes noteerata tuulivoima larakentajien suunnitelmissa ei kä tuulivoimaloiden toiminnan arvioinneissa. Niistä ei mainita myöskään alaarvoisessa tiedot tamisessa ja vuorovaikutuspro sessissa. Kärsimään joutuvat asianosaiset ja ennenkaikkea lähialueiden kansalaiset, joita nöyryytetään avuttomina ja täy sin perusteitta vastoin tosiasioi ta. KAAVOITUKSET Tuulivoimaloiden sijoituspaik koja etsittäessä pitää muistaa, että Suomessa ihmisillä on pe rustuslaillinen oikeus asumi seen, tasaarvoiseen kohteluun eikä heidän elinolojaan saa pi lata. Suomen perustuslaissa taataan ja luvataan kaikille ih misille saasteeton ja terveelli nen sekä turvallinen ympäristö elämiseen ja olemiseen. Useim missa tapauksissa kaavoittaja on sivuuttanut tärkeimmän teh tävänsä, ihmisten suojelun. Tuulivoimatoimijat lu paavat ottaa kaiken huomioon, niin asianosaisten ja maano mistajien kuin alueidenkin ar vot. Tähän asti verorahoillam me palkatut konsultit ovat kaa voittaneet ja kirjoittaneet selos tuksiinsa kansalaisten altistu mista ja terveyshaittoja huo mioimatta pelkästään tuulivoi marakentajien ehdoilla asukkai ta ja maanomistajia kuulemat ta, mitä tilaaja ja maksaja määrää. Voimassa olevia kaa voitusmenettelyjä ei saa muut taa tai niistä poiketa. Onko kyse ollut tietämättömyydestä, yli mielisyydestä vai välinpitämät tömyydestä, kun lakeja ja sää döksiä ei ole haluttu noudattaa. Ellei tuulivoimatoimijoi den tavat muutu, seurauksena on korvaamattomia ja palautu mattomia vaikutuksia ihmisiin, luontoon, sen eläimistöön ja alueiden virkistyskäyttöön sekä ympäristöömme että talou teemme. Sivu nro 3 XIV VUOSIKERTA PANKKI: HSOP 550600261550 Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehden toimitukseen ilmestymiskuukausien alussa: 1. helmikuu 2. toukokuu 3. elokuu 4. marraskuu LÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ AJOIN! Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon. ISSN 17951054 (Painettu) ISSN 23240792 (Verkkojulkaisu) pitää olla tehokkuutta ja sen vaikutukset pitkäjänteisiä. Yhteisen rahan käyttö tuottamattomiin ja ympäristön suojelun kannalta tehottomiin investointikohteisiin on lopetet tava. Energiatukia kohdennet taessa ja niiden saajista päätet täessä kohteilta on vaadittava: tuulisähkötukien lisäsopi musten tekeminen tulee lopet taa välittömästi ympäristön suojeluun vai kuttavuutta ja kustannustehok kuuden parantamista tuulisähkön syöttötariffeilla keinottelun estämistä Energiatukien myöntä misen perustan on oltava liike toimintalähtöistä. Tuettavilla toi minnoilla pitää olla kannusta vuutta sekä jatkuvuutta ja tu kien pitää johtaa todellisen koti maisen työn ja viennin lisäämi seen, verotulojen kasvattami seen eikä energiatukien pidä ”syödä” kansalaisen käytettä vissä olevia vähäisiä tuloja kannettu vesi ei kaivossa pysy. Tuulisähköstä ei tähän ole, koska syöttötariffin valtavat takuutuotot valuvat pääosin pois Suomesta veroparatiiseihin eikä verojakaan saada niistä kotimaahamme. Kauppava jeemme alijäämä kasvaa enti sestään. Tuulivoiman haitat ylit tävät hyödyt moninkertaisesti. Asukaslähtöistä ener giapolitiikkaa on myös suositta va ja tuettava. HAMINASTA PUUTTUU SUUREMPIMUOTOINEN BIOENERGIAN KÄYTTÖ KO KONAAN, MIKSI ? ENERGIATUKIEN KOHDEN TAMISTA JA TEHOKKUUT TA ON PARANNETTAVA Haminalaisten olisi syytä ryhtyä hoitamaan osuutensa maamme energia ja ilmastostrategian ta voitteesta kustannustehokkaal la bioenergialla. Tuulivoiman rakentamisella tavoitteisiin ei päästä, koska haitat ylittävät hyödyt moninkertaisesti. Se millaista rakentamista ja tuotantoa tuetaan yhteiskunnan varoin, korostuu erityisesti tänä päivänä, jolloin yhteisiä varoja on rajallisesti ja jolloin verovaro jen kohdentamisella ja käytöllä Poliittisella tasolla aikanaan so vittu risupaketti juuttui EU:n rattaisiin, eikä sitä ole voitu to teuttaa saati hyödyntää, se tu lee saada käyttöön pikaisesti jo tämän hallituksen aikana. Sen avulla edesautetaan ja lisättäi siin nykyisen, edullisen, ympä ristöystävällisen bioenergian ja sähkön tuottamista, lisättäisiin myös työtä ja toimeentuloa Kaakonkulmalle sekä saataisiin hypervaikutukset ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja vieläpä kustannustehokkaas ti. Onko Haminan Energia val mis tähän? Bioenergian lisähyödyn täminen toisi kustannustehok kaasti lisää pienemmän ja suu remmankin teollisuuden haa roille tilauksia ja töitä. Raha saadaan kiertämän paikallisesti ja sen seudulliset vaikutukset hyvinvointiin ja toimeentuloon olisivat merkittäviä. Toinen työllistävä vaih toehto on aurinkoenergian ra kentaminen, koska sen käytös tä jää 70 % Suomeen. Energia muotona se on täysin harmiton ja haitaton ja sitä voidaan hyö dyntää yksityisistä talouksista aina julkisrakentamiseen saak ka. Se ei pilaa luontoa, ei sen eläimistöä eikä ihmisten eli nympäristöä. Ilkka Maaskola VALITUS KYMENLAAK SON ENERGIAMAA KUNTAKAAVASTA BirdLife Suomi ry ja Kymenlaak son lintutieteellinen Yhdistys ry ovat tehneet Ympäritöministeriöön valituksen Kymenlaakson energia maakuntakaavasta. Valituksessa vaaditaan maakuntakaavan jättä mistä vahvistamatta kokonaan tai ainakin vahvistamatta kaavassa olevaa 9 yhdeksää tulivoimala aluetta, koska ne muodostavat ris kin alueen kautta kulkevalle länsi itä –suuntaiselle Suomen tärkeim mälle uhanalaisten kaartelevien pe tolintujen muuttokeskittymälle. Yk si näistä alueista on Harvajannie men tuulivoimalaalue. Valitus on kokonaisuudessaa luet tavissa BirdLifen sivuilta osoittees sa: http://www.birdlife.fi/suojelu/lausunto/201 2/birdlife-valitus%20kymenlaakson%20energiamaakuntakaavasta.pdf RANNANTAIKAA... Numero 3 2012 SYYSKUU Sivu nro 4 KLAMILAN KOULUTYÖMAALLA Klamilan koulun ja päiväkodin työmaa on myöhässä urakoitsi jan mukaan noin kaksi viikkoa ja tilaajan mielestä noin neljä viikkoa. Eniten on myöhästynyt vesikatto, jonka piti olla vettä pitävässä kunnossa juhannuk seen mennessä. Katto saatiin tehtyä vasta elokuun lopulla, jonka takia 1/3 rakennustyö maasta oli sateisten säiden ar moilla koko kesän. Nyt työ maata lämmitetään ja kuivate taan kolmella 55 kW:n lämmit timellä ennen kuin kohteen oma peruslämpö sähkövastuk silla ja myöhemmin maaläm möllä saadaan toimimaan. Kastuneita seinänpätkiä ja eris teitä uusitaan sekä ontelolaat tojen vedenpoistoreikiä avataan ja tarvitaessa porataan lisää, jotta varmistetaan rakenteiden riittävä kuivuus ennen pinnoi tustöitä. Ulkopuolinen asiantun tija on käynyt tarkistamassa työmaan tilanteen ja laatinut tarvittavat raportit. Urakoitsijal la on vahva halu saattaa pro jekti valmiiksi asiallisesti ja laa dukkaasti sovittuun valmistu mispäivään mennessä. Tuomo Peltola Markkinatalouteen tutustuminen käy nyt hyvin ajamalla Virolah della olevia YIT:n hoidossa ole via paikallisteitä myöten. Tiehoi to on kilpailutettu viiden vuoden jaksoissa valtion taholta. Vuosi 2013 on viimeinen, jolloin tien hoitajan kannattaa jättää kun nostus ja hoitotyöt mahdollisim man vähälle mahdollisimman suuren voiton varmistamiseksi ja osingon jakamiseen osakke nomistajille. Tuomo Peltola KALAVEDEN HOITO Ankeriaanpoikasia oli tilattu Sy dänkylään, Järvenkylään ja KuorsaloTammiolle yhteensä noin 6 000 kappaletta hintaan 1,20 + rahtikulut. ELYkeskus istutti myös itäiselle Suomen lahdelle ankeriaita, aiemmin tie dustelivat voisimmeko istuttaa mös heidän ankeriaat. Lupasin hoitaa istutuksen, arvelivat ka loja olevan tilaamiemme kalo jen määrän. ESML:n Soljanto toi kuiten KANNATTAVAA TIENHOITOA kin 24 000 ankeriaanpoikasta istutettavaksi Kuorsalon ja Sii kasaaren väliselle alueelle. 6 000 maksettavia ja 18 000 ELY keskuksen ankeriasta. Sydän kylän istuttajat J. Borg, O. Kuh ta ja T. Peltola istuttivat 12 000 ankeriasta ja toiset 12 000 is tuttivat Järvenkylän ja Kuorsa loTammion edustajat. Tuomo Peltola VENEIDEN TALVISÄILYTYS Klamilan kalasatamaan johta van tienvarteen noussut 700 m2 halli veneiden säilytystä varten on valmistunut. Sieltä löytyy talvisäilytyssäilytyspaik ko isoillekin veneille, joten jos veneesi on vielä vailla paikka talveksi, kannattaa ottaa yh teyttä Jukka Laitilaan puh. 0400 978885. Korjaustoimenpiteiden pitkään jatkuneista laiminlyönneistä johtuen Vilniemen koulu, esi koulu ja päiväkoti on suljettu home ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun terveydelle vaa rallinen kunto oli kaupungin vir kamiehillä tiedossa jo pitkään ja silti aluetta on markkinoitu lap siystävällisenä. On käsittämä töntä, että samaan aikaan kun alueelle kaavoitetaan runsaasti lisää asuintontteja ja alueen op pilasmääräennuste on nouseva, lapsia kyyditetään 10 km pää hän kouluun. Mitä pidempään bussikyydittely jatkuu, sitä epä houkuttelevammaksi Vilniemen alue lapsiperheiden näkökul masta muuttuu. Meille Vilnie meen muuttaneille ja rakenta neille tai tänne muuttoa harkit seville lapsiperheille ei todella kaan ole yhdentekevää onko koulu keskustassa viiden tai kymmenen kilometrin päässä tai mikä pahinta juuri alle viiden turvattoman kilometrin päässä vai omalla kylällä turvallisen kävelymatkan päässä. Lapsiemme siirtoa sisäilmaon gelmaiseen Keskuskouluun on jo väläytelty, mutta tähän ei tule yksikään vilniemeläinen van hempi tai oppilas suostumaan. Erittäin huolestuttavaa on se, Ke 25.9.Klo 17.0018.30 Klamilan raamattupiiri kir kon kerhohuoneella. Ke 9.10.Klo 17.0018.30 Klamilan raamattupiiri kir kon kerhohuoneella. Su 27.10.Klo 10.00 messu Klamilan kirkossa, Anna Kinnunen, tekstinlu kija Veijo Tompuri. Kirk kokahvit SYYSRUNO Ikkuna on auki: ei ole hyttysiä, kärpäsiä, lintuja, on vain syksy. Ilkka Ahmavaara KASVAVA KYLÄ TARVITSEE KOULUNSA Haminan Vilniemen kylä on ak tiivinen, vahvasti yhteisöllinen, kehittyvä ja luonnonkaunis. Asuinaluetta onkin kaupungin toimesta jo vuosien ajan mark kinoitu alati kasvavana ja kehit tyvänä, lapsiystävällisenä sekä turvallisen lähikoulun ja päivä kodin tarjoavana. Nämä seikat ovat oleellisesti vaikuttaneet monen lapsiperheen päätök seen rakentaa koti Vilniemelle. KLAMILAN KYLÄKIRKKO että pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jossa oppilaat jou tuvat vaihtamaan koulua monta kertaa lyhyen ajan sisällä; Kes kuskoulun jälkeen mahdollisesti Pappilansalmen kouluun tai jo honkin muuhun kouluun. Oppi laiden ja meidän vanhempien kin kannalta katsottuna tällai nen järjestely olisi täysin käsit tämätön ja epäinhimillinen. Tässä ratkaisussa ei lasten oi keus turvalliseen ja terveelliseen oppivelvollisuuden suorittami seen täyty millään tasolla. Toivomme että kaupunkimme päättäjillä olisi rohkeutta ja vii sautta katsoa pidemmälle tule vaisuuteen. Vilniemi on voimak kaasti kasvava asuinalue, jossa kaavallisesti on tilaa vielä 350 pientalolle. Asukasmäärä tä män perusteella voi Vilniemellä kasvaa jopa 1400 asukkaalla, SILAKKAMARKKINAT SUNNUNTAINA 29.9.2013 KLO 10 15 KLAMILAN SATAMASSA. ) (PARKKIALUETTA ON LAAJENNETTU joista laskennallisesti 10% on 0 15 vuotiaita lapsia, eli 140 las ta. Tätä ei ole oppilasmääräen nusteissa huomioitu lainkaan. Huomiotta on jäänyt myös Vil niemen kouluympäristön ainut laatuinen sijainti. Vilniemen alue on hienoine hiekkarantoi neen ja marjametsineen luon noltaan upea ja rauhallinen paikka lasten kasvaa. Rakenne taan Vilniemelle nopeassa tah dissa uusi päiväkoti ja koulu. Tällä tavoin toimimalla tuetaan Vilniemen alueen kehitystä sekä saadaan Haminaan lisää tyyty väisiä asukkaita ja veronmak sajia. Näin Hamina täyttäisi myös lupauksensa, jotka Vilnie men asuinpaikaksi jo valinneille on annettu. Vilniemen Vanhempaintoimikunta KLAMILAN KYLÄTUPA ON AUKI 4/7 Maanantaisin suljettu Avoinna: ti, ke, to klo 10 14 pe klo 10 17 la su suljettu