Rannasta rajaan: Esitys Kotkan

Transcription

Rannasta
rajaan:
Esitys Kotkan – Haminan seudun
seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi
Outi Elonheimo, Santeri Huvinen ja Mats Brommels
ISBN 952-5564-03-7
©
DRG Medical Systems Oy
Oskelantie 5 a 1
00320 Helsinki
Yliopistopaino 2004
SISÄLLYS
1
SELVITYKSEN TOIMEKSIANTO JA SISÄLTÖ ........................................................ 6
1.1
Selvityksen tausta ............................................................................................................................................6
1.2
Ehdotuksen tavoitteet....................................................................................................................................10
1.3
Selvityksen toteutus .......................................................................................................................................12
2
KIRJALLISUUSKATSAUS ...................................................................................... 16
2.1
Terveydenhuollon muutokset eräissä OECD-maissa....................................................................................16
2.1.1
Yhdysvallat .............................................................................................................................................16
2.1.2
Englanti...................................................................................................................................................17
2.1.3
Ruotsi ......................................................................................................................................................18
2.1.4
Yhteenveto ..............................................................................................................................................19
2.2
Hoitoon pääsyn tuotantotaloudellinen tarkastelu.........................................................................................20
2.3
Suomalaisen terveyskeskustyön muutostarpeet............................................................................................21
2.4
Keskeisimmät muutosvoimat ja tulevaisuuden trendit ................................................................................22
2.5
Tulevaisuuden terveydenhuollon rakenne ....................................................................................................23
3
TERVEYSKESKUSTEN NYKYINEN PALVELUNTUOTANTO JA KUNTIEN
VÄESTÖN TERVEYSPALVELUJEN TARPEET ..................................................... 25
3.1
Palveluntuotanto kunnittain .........................................................................................................................26
3.1.1
Hamina....................................................................................................................................................28
3.1.1.1
Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö .........................................................................................28
3.1.1.2
Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta .........................................................................................28
3.1.1.3
Terveyskeskuksen toimintoja ..........................................................................................................28
3.1.2
Kotka ......................................................................................................................................................29
3.1.2.1
3.1.2.2
3.1.2.3
3.1.3
Miehikkälä ..............................................................................................................................................30
3.1.3.1
3.1.3.2
3.1.3.3
3.1.4
Pyhtää .....................................................................................................................................................31
3.1.4.1
3.1.4.2
3.1.4.3
3.1.5
Virolahti ..................................................................................................................................................33
3.1.5.1
3.1.5.2
3.1.5.3
3.2
Eräiden toimintayksiköiden mitoitusten vertailua .......................................................................................36
3.3
Haminan sairaala ..........................................................................................................................................39
3.3.1
Haminan sairaalan toiminnan kustannuslaskelmat.....................................................................................40
3.4
Etäisyystarkastelu .........................................................................................................................................42
4
POLIITIKKOJEN MIELIPITEIDEN KARTOITUS ..................................................... 44
4.1
Mielipideilmaston kartoitus ..........................................................................................................................44
5
KOTKAN – HAMINAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI ........ 48
5.1
Terveyskeskuksen rakenne ...........................................................................................................................48
5.1.1
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen toimintayksiköt ...................................................................50
5.2
Terveyskeskuksen toiminnot.........................................................................................................................51
5.2.1
Toimintakokonaisuus...............................................................................................................................51
5.2.2
Vastaanotto..............................................................................................................................................52
5.2.2.1
Omalääkäri-omahoitaja –tiimin vastaanotot.....................................................................................53
5.2.2.2
Lääkäreiden sektorityö....................................................................................................................54
5.2.2.3
Terveyskeskuksen kroonikkopoliklinikat.........................................................................................55
5.2.3
Ehkäisevä terveydenhuolto.......................................................................................................................56
5.2.4
Mielenterveysyksikkö ..............................................................................................................................58
5.2.4.1
Mielenterveyskeskus.......................................................................................................................58
5.2.5
Päihdehuolto............................................................................................................................................59
5.2.5.1
A-klinikkasäätiö .............................................................................................................................59
5.2.6
Terapiat ...................................................................................................................................................59
5.2.6.1
Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinelainaus..................................................................................59
5.2.6.2
Apuvälinevarasto ja -huolto ............................................................................................................60
5.2.6.3
Erityisterapeutit ..............................................................................................................................60
5.2.6.4
Kasvatus- ja perheneuvola ..............................................................................................................61
5.2.6.5
Kriisiryhmä ....................................................................................................................................61
5.2.7
Hammashuolto.........................................................................................................................................61
5.2.7.1
Hammashuolto ...............................................................................................................................61
5.2.8
Työterveyshuolto .....................................................................................................................................63
5.2.8.1
Kymijoen työterveys Oy .................................................................................................................63
5.2.9
Tuki- ja hallintopalvelut...........................................................................................................................64
5.2.9.1
Hallinto- ja toimistopalvelut............................................................................................................64
5.2.9.2
Diagnostiset tutkimukset.................................................................................................................65
5.2.9.3
Tuki- ja avustavat palvelut ..............................................................................................................65
5.2.9.4
Työntekijäpooli ..............................................................................................................................66
5.2.9.5
Koulutus- ja kehittämisyksikkö .......................................................................................................66
5.2.10 Erikoissairaanhoidon tilaajarengas ...........................................................................................................67
5.2.11 Akuuttisairaanhoito..................................................................................................................................68
5.2.11.1
Akuuttihoito ja kotisairaala .............................................................................................................68
5.2.11.2
Päivystys ........................................................................................................................................70
5.2.11.3
Erikoislääkärikonsultit ....................................................................................................................71
5.2.12 Vanhustenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella)....................................................73
5.2.12.1
Palveluasuminen.............................................................................................................................74
5.2.12.2
Pitkäaikainen laitoshoito .................................................................................................................77
5.2.12.3
Kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu).......................................................................................77
5.2.12.4
Päivätoimintakeskukset...................................................................................................................78
5.2.12.5
Yöpartio .........................................................................................................................................78
5.2.13 Ympäristöterveydenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella).....................................78
6
MUUTOKSEN HENKILÖSTÖ- JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET........................... 79
6.1
Henkilöstömuutokset.....................................................................................................................................79
6.2
Terveydenhuollon tehostuminen...................................................................................................................80
6.3
Välittömien kustannusvaikutusten laskentaperusteet ..................................................................................81
6.4
Välittömät kustannusvaikutukset .................................................................................................................82
6.4.1
Kustannusvaikutukset toiminta-aloittain ...................................................................................................82
6.4.2
Vastaanotto..............................................................................................................................................82
6.4.3
Ehkäisevä terveydenhuolto.......................................................................................................................83
6.4.4
Mielenterveysyksikkö ..............................................................................................................................84
6.4.5
Päihdehuolto............................................................................................................................................85
6.4.6
Terapiat ...................................................................................................................................................86
6.4.7
Hammashuolto.........................................................................................................................................87
6.4.8
Tuki- ja hallintopalvelut...........................................................................................................................88
6.4.9
Akuuttisairaanhoito..................................................................................................................................90
6.4.10 Konsultaatiotoiminnan kustannukset ........................................................................................................91
6.4.11 Haminan sairaala .....................................................................................................................................93
6.4.12 Kokonaisvaikutukset................................................................................................................................93
7
TERVEYSKESKUKSEN HALLINNON JÄRJESTELYT .......................................... 95
7.1
Hallintomalli..................................................................................................................................................95
7.1.1
Kuntien välinen yhteistyösopimus ............................................................................................................95
7.1.2
Kuntayhtymä ...........................................................................................................................................96
7.1.3
Kunnallinen liikelaitos .............................................................................................................................96
7.1.4
Yhteisesti omistettu osakeyhtiö ................................................................................................................97
7.2
Toimintaorganisaatio ....................................................................................................................................98
8
TERVEYSKESKUKSEN PERUSTAMINEN JA MUUTOKSEN LÄPIVIENTI........... 99
8.1
Muutoksen toteutus .......................................................................................................................................99
8.2
KHS-terveyskeskuksen perustamiskustannukset .......................................................................................101
8.2.1
Toimeenpano-organisaatio .....................................................................................................................101
8.2.2
Henkilökunnan koulutus ........................................................................................................................101
9
KONKREETTISET YHTEISTYÖHANKKEET KEHITTÄMISSEMINAARIN
MUKAAN................................................................................................................ 103
9.1
Kotkan - Haminan seudun terveyskeskusten yhteistyöhankkeet ...............................................................104
9.1.1
”Akuuttihoito”.......................................................................................................................................104
9.1.2
”Työolosuhteet”.....................................................................................................................................106
9.1.3
”Vanhustenhuolto” ................................................................................................................................107
9.1.4
”Erityistyöntekijät” ................................................................................................................................109
9.1.5
”Tuki- ja erillisyksiköt”..........................................................................................................................111
10
YHTEENVETO ....................................................................................................... 115
KIRJALLISUUS JA LÄHTEET ....................................................................................... 118
LIITEET........................................................................................................................... 120
Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi
1 SELVITYKSEN TOIMEKSIANTO JA SISÄLTÖ
1.1 Selvityksen tausta
Selvitystyö Kotkan – Haminan seudun terveydenhuollon järjestämisestä ja organisoinnista on osa
Kotka-Haminan seudun seutuvaltuuston päättämää aluekeskusohjelmaa. Ohjelmassa ovat mukana
Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Aluekeskusohjelman tarkoituksena on selvittää kunkin kunnan tulevaisuuden menestystekijät sekä saada aikaan toimivat mallit seutukunnalliseen hallintoon, palvelutuotantoon ja kansalaisten osallisuuteen. Ohjelman vuoden 2003 suunnitelmassa keskitytään alueen terveydenhuollon selvitykseen ja kansainvälisyysstrategiaan. Ohjelman seutukunnallisuuteen tähtäävät tavoitteet ovat yhtenevät mm. kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjauksien kanssa (Valtioneuvoston periaatepäätös 11.2.2002).
Seutuvaltuusto päätti jakaa terveydenhuoltoselvityksen kahteen osaan. Ensimmäinen osa selvittää
seudun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja niiden organisointia. Jälkimmäinen osa keskittyy terveydenhuollon henkilöstön kouluttamiseen palvelujen tuotteistamisessa, arvioinnissa ja laadun hallinnassa. Käsillä oleva loppuraportti kuvaa ensimmäisen osan – seudun terveydenhuollon
palvelujen järjestämisen ja organisoinnin – selvitystyön vaiheita ja tuloksia.
Seutuvaliokunta julisti tarjouskilpailun ensimmäisen osan selvitystyöstä aikarajana 29.4.2003. Pyydetyn selvitystyön tavoitteena oli tarkastella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon toimivuutta ja tehdä mahdollisia työnjakoa koskevia toimenpide-ehdotuksia. Työnjaon tärkeys
korostuukin, kun tavoitteeksi otetaan joustavien ja lähellä kotia sijaitsevien perustason erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen alueen väestölle kansallisen terveydenhuoltoprojektin suuntaviivojen mukaisesti. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välimaastoon sijoittuvien sairauksien toimivat hoitoketjut edellyttävät myös hyvää yhteistyötä. Toimeksiannon ulkopuolelle rajattiin kuitenkin varsinainen sairaanhoitopiirin toiminnan tarkastelu sekä sairaanhoitopiirin tulevaisuuden pohdinta.
Perusterveydenhuollon järjestelyihin liittyy myös rajanveto kuntien sosiaalitoimen suuntaan. Erityisen tärkeää tämä on vanhustenhuollossa, jossa terveystoimella ja sosiaalitoimella on perinteisesti
yhteinen asiakaskunta. Tämän selvityksen piiriin kuuluikin pitkäaikaisen laitoshoidon, muiden palveluasumismuotojen ja kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelut) työnjaon toimivuuden tarkastelu sekä paikallisia tarpeita huomioon ottavan seudullisen yhteistyömallin esittäminen.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja usein myös
sosiaalitoimen yhteinen toimintakokonaisuus, joka sirpaleisessa terveydenhuollossa jää helposti hajanaiseksi. Siksi selkeän seutukunnallisen toimintakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus on erityisesti näiden potilasryhmien ja maksajakuntien etu.
Tarjouspyynnössä selvitystyön tulokselta edellytettiin kuntakohtaiset toimenpide-ehdotukset siitä,
miten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja mielenterveystyön palvelut on
tarkoituksenmukaisinta järjestää ja organisoida kunnassa, seudulla, maakunnassa tai jopa sitä laajemmalla alueella. Toimenpide-ehdotusten tuli perustua toiminnallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin.
1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö
Selvityksen tekijät
Tarjouskilpailun voitti DRG Medical Systems Oy. Selvitystyön kokonaisuudesta, selvityksen sisällöstä ja ehdotuksista, työn raportoinnista sekä kehittämisseminaarien järjestämisestä vastasi LKT,
yleislääketieteen erikoislääkäri Outi Elonheimo. Haastattelututkimuksien toteuttamisesta, palvelujen
käyttöön ja tarpeeseen liittyvien tilastoaineistojen sekä muiden taustatietojen hankkimisesta ja työstämisestä vastasi KM Santeri Huvinen. Käyttö- ja kustannustietojen vertailuihin liittyvistä asiantuntija-arvioista sekä ehdotuksesta aiheutuvien taloudellisten muutosten tulkinnasta vastasi dosentti,
TkT Miika Linna. Prosessin aikana asiantuntijana ja neuvonantajana toimi professori, LKT Mats
Brommels.
Lisäksi suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa neuvonantajana on toiminut johtava hammaslääkäri, erikoislääkäri Veijo Miettinen Siilinjärven – Maaningan kansanterveystyön kuntayhtymästä.
Tilaajan edustajana selvitystyön valvonnasta ja ohjauksesta on vastannut Kotkan – Haminan seudun
yrityspalvelu Oy ja ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat kaikista kunnista seuraavasti:
Hannu Muhonen, Virolahden kunta, puheenjohtaja
Aino Eerola, Haminan kaupunki
Terttu Franssila, Pyhtään kunta
Marja-Liisa Grönvall, Kotkan kaupunki
Kari Heikkilä, Miehikkälän kunta
Tauno Telaranta, Etelä-Suomen lääninhallitus, asiantuntija
Mervi Liimatainen, Kotkan – Haminan seudun Yrityspalvelu Oy, sihteeri
Outi Elonheimo, DRG Medical Systems Oy, selvityksen tekijä
Valtakunnalliset periaatepäätökset ja tavoitteet
Valtioneuvoston asettaman terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tarkoitetun kansallisen
projektin johtoryhmä on huhtikuussa 2002 valmistuneessa esityksessään (Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi – työryhmän muistio). Sosiaali- ja terveysministeriö,
työryhmämuistioita 2002:3, Helsinki 2002) esittänyt perusterveydenhuollon järjestämistä nimenomaan seutukunnallisina terveyskeskuksina. Selvityspyynnön mukaisesti tulevaisuushankkeen tavoitteet ovat olleet tämän esityksen suuntaviivoina.
Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa on esitetty mm: ”Terveydenhuollon lähipalvelut tuotetaan
lähellä kuntalaisia. Lähipalveluja ovat ehkäisevä terveydenhuolto, äkillisesti sairastuneiden hoidon
järjestäminen, avohoidon vastaanottopalvelut, pääosa kroonisten sairauksien hoidosta, osa kuntoutuksesta, hammashuolto, vanhusten hoito, mielenterveystyön avopalvelut sekä työterveyshuolto.”
”Kunnan koosta riippuen lähipalvelut järjestetään kuntakohtaisesti tai seudullisena yhteistyönä.
Seudullinen yhteistyö on erittäin tärkeää kunnissa, joiden on sopeutettava palvelujen tarjontaa väestön määrän vähentyessä ja veropohjan supistuessa. Yhteistyö auttaa hakemaan kuntarajoja ylittäviä ratkaisuja. Niissä voi olla mukana myös yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujentuottajia.”
”Hyvin toimivan perusterveydenhuollon edellytyksiä ovat väestövastuu, tasokkaaseen diagnostiikkaan ja hoitoon pystyvät terveyskeskukset sekä kaksisuuntainen, myös sosiaalihuollon palvelut sisältävä hoitoketju, jossa perusterveydenhuolto koordinoi ja ylläpitää potilaan kanssa laadittua hoi-
7
tosuunnitelmaa ja seuraa sen toteutumista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään mm. alueellisten hoito-ohjelmien avulla.”
Kansallinen terveydenhuoltoprojekti on ottanut kantaa myös seudullisen terveyskeskuksen väestöpohjaan. Kannanotto perustuu kokemukseen siitä, minkä suuruinen väestö ja henkilöstömäärä on
toiminnallisesti joustava ja riittävän haavoittumaton:
”Toiminnallinen kokonaisuus, joka palvelee noin 20 000–30 000 asukkaan väestöpohjaa ja luo toimintaedellytykset noin 12-18 lääkärille, on usein myös hallinnollisesti tarkoituksenmukainen terveydenhuollon lähipalvelujen tuottajan vähimmäiskoko. Alueilla, joilla korvaavia yksityisiä palveluja on vähän tai perusterveydenhuollon lääkärin työ on laaja-alaista, tarvitaan yksi terveyskeskuslääkäri 1500-1800 asukasta kohti. Toimipisteverkon tulee olla hajautettu siten, että matkat eivät
muodostu terveyspalvelujen käytön esteeksi.”
Projektin loppuraportissa otettiin kantaa myös muutamiin terveyskeskustyön erikoisaloihin ja niiden
järjestämistapoihin:
”Sekä yksilöllisen hoidon että kustannustehokkuuden kannalta on perusteltua, että tutkimukset ja
hoito toteutetaan mahdollisimman pitkälle terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollossa tarvitaan
erityisosaamista ehkäisevässä työssä ja tiettyjen yleisten potilasryhmien hoidossa. Ehkäisevän työn
tulee olla järjestelmällistä ja kattavaa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon. Moniammatillisen tiimin jäsenten tulee työskennellä samassa yksikössä, jotta päivittäinen yhteistyö toteutuu.”
”Vanhustenhuolto on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistä aluetta, joka on toteutettava niin,
että hallinnonalojen rajat eivät aiheuta päällekkäisyyttä tai väliinputoamisia. Terveydenhuollon ja
sosiaalitoimen rajat estävät tällä hetkellä tavoitteiden toteutumista ja vastuu kokonaiskustannuksista hajoaa niissä kunnissa, joissa toiminnot on järjestetty erikseen. Asiakkaan kannalta ehjän ja toimivan palvelukokonaisuuden varmistamiseksi on kehitettävä sosiaalija terveydenhuollon yhteisiä
työvälineitä, joilla taataan, että asiakkaan siirtyessä palvelujärjestelmän osasta toiseen palveluketju ei katkea.”
”Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun hajautetun toiminnan yhdistämisestä on runsaasti myönteisiä
kokemuksia. Kotipalvelujen, kotisairaanhoidon ja laitoshoidon yhteistyötä ja/tai toiminnallista yhdistämistä edistetään. Ympärivuorokautista laitoshoitoa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla ja dementiapotilaiden ympärivuorokautisia palveluja voidaan tuottaa seutukunnallisena yhteistyönä.”
”Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja perheiden psykososiaalisten palvelujen haasteita ovat
ikäihmisten, lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, huume- ja päihdehoito sekä näihin liittyvän ensiavun järjestäminen. Nykyisen palvelujärjestelmän ongelmana ovat
hajanaisuus ja liian pienet toimintayksiköt. Palvelut jakaantuvat päivähoidon, lastenneuvolan, koulujen oppilashuollon, perheneuvolan, kasvatusneuvolan ja mielenterveyspalveluiden sekä Aklinikan kesken. Tämä hajanaisuus korjataan, toimintayksiköiden kokoa suurennetaan ja palvelujen
tuottamisessa siirrytään asiakaslähtöiseen tuottamistapaan.”
”Uusi työterveyshuoltolaki korostaa henkilöstön pätevyydelle sekä toiminnan sisällölle ja laadulle
asetettavia vaatimuksia. Pienistä itsenäisistä toimintayksiköistä muodostunut kunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä ei rakenteellisesti tue näiden tavoitteiden saavuttamista. Työterveyshuollon ja
perusterveydenhuollon päällekkäisyydet poistetaan.”
8
Kansallisen terveydenhuoltoprojektin jatkoksi sosiaalija terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa. Työryhmä jätti mietintönsä kuluvan vuoden alussa.
(Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistioita 2003:33.)
Työryhmän lähtökohtana oli valtioneuvoston periaatepäätös hoitoon pääsyä koskevista vaatimuksista:
•
•
•
pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen (tavallisesti lääkärin) ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta
pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen hoidon arvioon kolmen viikon kuluessa lähetteen
kirjoittamisesta
pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon kansallisen hoitosuosituksen määräämässä tai
muuten näyttöön perustuen määritellyssä kohtuullisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa
Periaatepäätös, joka astuu lainsäädäntömuutosten myötä voimaan vuoden 2005 alussa, asettaa haasteita sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle. Kunnan ja alueen väestön tarpeenmukaisten palvelujen järjestämisessä ei työryhmän mielestä koskaan voi olla kyse vain perinteisestä
yhden potilaan hoidon järjestämisen varmistamisesta, vaan hoitoon pääsyä on tarkasteltava kokonaisuutena, järjestelmänäkökulmasta. Hoitoon pääsyn kriteerien – ja siten myös palvelujen tarjonnan kunnallisen ja alueellisen suunnittelun – tulee perustua väestön palvelujen tarpeeseen. Erityisen
tärkeää on, että sosiaalitoimen (vanhustenhuolto, lasten palvelut, päihdehuolto) ja perusterveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen toiminta muodostaa joustavan kokonaisuuden ja jatkumon, jossa kukin toimija tekee omaa osaamistaan vaativaa työtä ja jossa
palveluja annetaan potilaille tarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa mahdollisimman lähellä kotia.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn hallinnassa työryhmä ehdottaa uudenlaisia toimintakäytäntöjä. Työryhmä esittää, että kaikkialla otettaisiin käyttöön keskitetty puhelin- ja neuvontapalvelu, jossa tehtävään erityisesti koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja) perehtyy potilaan ongelmaan, antaa hoito-ohjeet tai tarvittaessa ohjaa hänet oikeantasoiseen hoitoon oikeaaikaisesti. Työryhmän mielestä perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta voidaan nykyisessäkin työvoimatilanteessa parantaa uudenlaisella työnjaolla, esimerkiksi kehittämällä lääkäreiden ja
hoitajien väestövastuista tiimityöskentelyä. Oikeanlainen työnjako nopeuttaa potilaan hoitoonpääsyä ja vapauttaa samalla lääkärityövoimaa vaativimpien tehtävien hoitoon, mikä taas mahdollistaa uusien potilasryhmien hoitojen siirtämistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Oikealla työnjaolla ja riittävillä voimavaroilla ja kysynnän vaihteluiden ennakoinnilla voidaan saavuttaa tilanne, jossa vastaanotoille ei ole ollenkaan jonoja (Open Access, Advanced Access). Myös erilaisten verkkopalveluiden käyttöä perusterveydenhuollon apuvälineinä suositellaan. Erityistä huomiota työryhmä kiinnittää myös siihen, että henkilökunnan saatavuuden takaamiseksi terveyskeskusten työolosuhteet on saatava vähemmän pakkotahtisiksi ja toiminta paremmin järjestäytyneeksi.
Siten voidaan parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia hallita oma työnsä.
Myös suun terveydenhuollossa työryhmä muistutti oikean työnjaon merkityksestä ja terveydentilan
vaatimaan hoidon tärkeysjärjestyksen luomisesta. Samalla todettiin, että koko väestö saadaan kattavasti hoidettua kun lisäksi suun terveydenhuollossa luodaan alueelliset toimintakokonaisuudet paikallisten yksityisten palvelujentuottajien kanssa.
Erikoissairaanhoidolle asetetut vaatimukset turvata hoitoon pääsy ovat hieman toisenlaisia, onhan
erikoissairaanhoidossa perinteisesti priorisoitu juuri jonojen avulla. Työryhmä velvoitti sairaanhoitopiirien johtavat ylilääkärit laatimaan valtakunnalliset suositukset erikoissairaanhoidon ennakolta
9
suunnitelluille hoidoille. Polikliinisen hoidon arvion järjestäminen kolmen viikon kuluessa ja lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon pääsyn kolmessa, enintään kuudessa kuukaudessa aiheuttaa paineita työn tehokkuuden nostamiseksi ja erityisesti uudentyyppisten toimintakäytäntöjen käyttöönotolle. Perinteisessä perusterveydenhuollossa tällaisia voisivat olla mm. sähköisen konsultaatiojärjestelmän tehokas käyttöönotto ja erityisesti perustason (jossa ei tarvita tutkimus- ja hoitolaitteita)
erikoissairaanhoidon toteuttaminen perusterveydenhuollossa. Joko sairaanhoitopiirin tai ulkopuolisen ammatinharjoittajan tuottamat erikoissairaanhoidon konsultaatiot terveyskeskuksissa vapauttaisivat sairaanhoitopiirien voimavaroja erikoistason erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitoon.
Paikallisten, joustavien hoitokäytäntöjen luomiseksi olisi tietenkin tärkeää, että tällainen yhteistoiminta suunniteltaisiin alueen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä.
1.2 Ehdotuksen tavoitteet
Tarjouspyyntöä tehdessään toimeksiantaja oli määrittänyt selvityshankkeelle seuraavat tavoitteet
(lyhennelmät kursivoituna). Näiden alla on kooste siitä, mitä tavoitteiden on ohjausryhmän kanssa
sovittu sisältävän.
•
Tehdä esitys Kotkan - Haminan seudun kuntien perusterveydenhuollon palvelujen (mukaan
lukien tukipalvelut ja ympäristöterveydenhuolto) järjestelyistä ja organisoinnista.
Perusterveydenhuollon palvelujen järjestelyihin kuuluu esitys seutukunnallisen terveyskeskuksen toimintamallista. Tukipalveluihin kuuluvat diagnostiset tutkimukset (laboratorio- ja
kuvantamistutkimukset, tähystystutkimukset, rasitustutkimukset), apuväline-, instrumentti-,
lääke-, vaateja ravintohuolto sekä hallintomalli ja hallinnon organisaatio toimisto- ja laskentapalveluineen.
•
Selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimivuutta ja työnjakoa ja tehdä
näihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
Tilaaja rajasi selvitystyön ulkopuolelle erikoissairaanhoidon tarkastelun siltä osin, kun se
koskee Kymenlaakson sairaanhoitopiirin toimintaa. Näin ollen huomio kiinnittyy ensisijaisesti terveyskeskuksissa tuotettaviin perustason erikoissairaanhoidon toimintoihin, mutta yhtenäisten, yhdessä sovittujen hoitoketjujen aikaansaamiseksi tulee luoda hyvät suhteet alueen erikoissairaanhoitoon.
•
Selvittää kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen (erityisesti pitkäaikaisen laitoshoidon ja kotihoidon) välisen yhteistyön toimivuutta ja työnjakoa antaen siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset.
Koska selvitystyö käsittää ensisijaisesti terveydenhuollon järjestämisen ao. kuntien alueella,
käsitellään vanhustenhuolto kokonaisuudessaan sosiaalitoimen osana. Yhteistoiminta on
kuitenkin välttämätöntä eikä potilaiden tulisi huomata organisaatiorajaa. Esityksessä laaditaan suositukset tämän yhteistoiminnan järjestämiseksi sekä tehdään ehdotukset vanhusten
palveluasumisen mitoitukseksi.
•
Tehdä esitys mielenterveystyön avopalvelujen, psykososiaalisten palvelujen ja päihdepalvelujen järjestämisestä seutukunnalliseksi kokonaisuudeksi.
Tarkasteluun sisällytetään myös yksityiset palveluntuottajat.
•
Selvitystyötä laadittaessa tulee ottaa huomioon kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjaukset.
10
Esityksen keskeisenä periaatteena on perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien
sosiaalitoimen osa-alueiden sekä erikoissairaanhoidon perustason palvelujen järjestäminen
seutukunnallisena kokonaisuutena.
Ennen tarjouksen hyväksymistä ohjausryhmä antoi myös lisätavoitteeksi:
•
Selvittää kuntien johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä yhteistoimintahankkeesta ja organisaatiosta
Selvitys toteutettiin kunnanjohtajia haastattelemalla sekä suuntaamalla kysely mukana olevien kuntien perusturvalautakuntien ja kunnanhallitusten jäsenille. Samalla päätettiin antaa
päättäjille mahdollisuus alusta alkaen osallistumalla kehittämisseminaareihin vaikuttaa ehdotuksen muotoutumiseen.
Selvityksen tekijä ehdotti, että tilatun suunnitelman mukaisten muutosten aikaansaamiseksi tulisi
selvitystyön yhteydessä käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on turvata läheisen yhteistyön antamat hyödyt ja rakentaa sille sopiva yhteistoimintamalli. Malli sisältäisi paitsi organisaatioratkaisun myös yhteiset sopimukset uusista yhteistyökäytännöistä (kattaen myös peruskuntien toimintana olevaa sosiaalitointa sekä erikoissairaanhoitoa), joistakin potilasryhmäkohtaisista hoitolinjoista (tarpeellisessa laajuudessa) sekä hallinto-, suunnittelu- ja budjetointikäytännöistä.
Tämä kehittämishanke päätettiin toteuttaa kaksiosaisena kehittämisseminaarisarjana, toinen sarja
terveyskeskusten ja yhteistyötahojen päätoimijoille, toinen alueen kuntien päättäjille. Kehittämishankkeen prosessikonsulttina toimi selvitystyön tekijä.
Selvityksen tekijän tavoitteet
Edellä kuvatusta toimeksiannosta ja valtakunnallisista tavoitteista johtuen selvityksen tekijällä on
ollut kolme tavoitetta tehdessään esitystä siitä, miten Kotkan – Haminan seudun alueellinen perusterveydenhuolto tulisi parhaiten järjestää Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksena:
1) Tärkeimpänä tavoitteena on ollut luoda seutukunnallinen, toiminnallisesti järkevä ja toteuttamiskelpoinen terveyskeskuksen toimintamalli.
Seutukunnallinen kokonaisuus kykenee hyödyntämään kuntien omia lähipalveluja (etuina sijainti potilaiden lähellä sekä paikallisolosuhteiden tuntemus) sekä laajempaa kokonaisuutta
(etuina keskittämishyödyt, toiminnallinen jousto ja turva sekä erikoispalvelujen ylläpitäminen). Toiminnallisesta tavoitteesta johtuen taloudelliset seikat eivät ole olleet esityksen lähtökohtia, joskin selvityksen kustannusanalyysi osoittaa yhteistoimintamallin tuovan myös taloudellista hyötyä.
2) Toisena tavoitteena on taata Etelä-Kymenlaakson asukkaille tasokkaat, laajennetut perusterveydenhuollon palvelut.
Perusterveydenhuollon vahvistamisella taataan, että asukkaat saadaan hoidettua asiakasystävällisesti, lähellä kotiaan ja ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, ja että sairauksiin ja niiden syntyyn etenemiseen kyetään puuttumaan riittävän aikaisin, jotta komplikaatiot – ja siis
lisääntyvä erikoissairaanhoidon käytön tarve – saadaan vähennettyä. Tällainen hyvä paikallistason terveydenhuolto lisää myös seutukunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana.
11
3) Kolmantena tavoitteena on tehdä Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksesta hyvin toimiva, työvoimaa houkutteleva kokonaisuus.
Etelä-Kymenlaaksossa – kuten muuallakin Suomessa – on jatkuva terveyskeskuslääkäripula.
Terveyskeskusyksikköjen toimintaa tämä luonnollisesti hankaloittaa huomattavasti. Viime
aikoina on ollut viitteitä myös muiden terveydenhuollon ammattiosaajien vähenemisestä.
Esimerkiksi sairaanhoitajien äkillisiin sairauslomiin ei välttämättä saada enää sijaisia. Erityisen paha tilanne on erityisosaamista vaativissa työntekijäryhmissä. Vain houkuttelemalla
terveyskeskukseen pysyviä, ammattitaitoisia työntekijöitä pystytään takaamaan väestölle
riittävä terveyspalvelujen taso ja saatavuus.
Terveyskeskustyöntekijöitä saadaan houkuteltua työhön luomalla terveyskeskukselle hyvä
maine työpaikkana. Tämä saavutetaan tekemällä terveyskeskuskokonaisuudesta hyvin toimiva ja mielekäs kokonaisuus järkevine työnjakoineen niin, että työntekijä tuntee voivansa
tehdä siellä ammattitaitoaan vastaavaa työtä mielekkäissä työolosuhteissa, kykenevänsä itse
vaikuttamaan työnsä sisältöön ja sen kehittämiseen sekä saavansa tarvittavaa tukea esimiehiltä ja riittävästi aikaa tehtävälle työlle sekä täydennyskoulutukseen.
Jotta edellä mainittuihin toiminnallisiin ja työvoimallisiin tavoitteisiin päästäisiin, tulee Kotkan –
Haminan seudun terveyskeskuksen olla yksi, yhtenäinen toimintaorganisaatio. Perustason hoito annetaan luonnollisesti jokaisessa kunnassa sijaitsevilla terveysasemilla, jossa potilaat ja heidän olosuhteensa sekä kunnan muut palvelumahdollisuudet parhaiten tunnetaan. Toisaalta terveyskeskuksen vahvuus on yhteisesti järjestetyissä toiminnoissa. Niiden avulla pystytään järjestämään palveluja, joita yksittäiset, taloutensa tasapainottamiseen joutuvat kunnat eivät yksin kykenisi tuottamaan.
Vain yhtenäisessä toimintaorganisaatiossa kyetään työvoima- ja muut voimavarat käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. Ehdotettu Kotkan – Haminan seudun terveyskeskus on kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa!
1.3 Selvityksen toteutus
Tämän selvityksen tarkoituksena ei ollut tehdä laajaa analyysia alueen kuntien terveyspalveluista,
vaan kerätä tarvittavaa taustatietoa toimintamallia koskevan esityksen pohjaksi. Taustamateriaalia
kertyi silti varsin mittava määrä ja siitä on suurin osa tämän loppuraportin liitteissä.
Varsinainen selvitys toteutettiin viidessä osassa:
A. Nykyisen palvelutuotannon selvittäminen
Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykyinen palveluntuotanto, terveyskeskusten organisaatiot ja
niiden nykytoiminta (ml. ympäristöterveydenhuolto) sekä nykyiset yhteistyökäytännöt (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, rajapinnat sosiaalihoitoon, erityisesti vanhustenhuoltoon, sekä mielenterveysja päihdehoito). Samalla selvitettiin myös nykyisen palvelutuotannon ongelmakohdat ja muutostoiveet.
Tämä toteutettiin:
• Haastattelemalla sosiaalija terveystoimen päätoimijat jokaisesta kunnasta (sosiaalija terveysjohtaja, johtava lääkäri, ylihoitaja, terveysasemien ylilääkärit, vuodeosastojen ylilääkäri/osastonhoitaja, vanhustyön/kotihoidon johtaja) sekä keskussairaalan johtaja, johtava lää12
käri ja suurimpien klinikoiden ylilääkärit. Alkuperäistä haastattelusuunnitelmaa laajennettiin
vielä selvityksen aikana koskemaan muitakin tarpeen mukaisia yhteistyökumppaneita, kuten
Kotkan ja Haminan ympäristöterveydenhuollosta vastaavia virkamiehiä, A-klinikkasäätiön
johtajaa, Kotkan mielenterveyskeskuksen johtajaa ja ylihammaslääkäreitä. Kymijoen työterveys Oy:n toimitusjohtaja ei tosin vieläkään ole ehtinyt haastateltavaksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä 35 elo-lokakuun 2003 aikana. Haastattelut olivat luottamuksellisia, mutta niissä saatuja tietoja ja näkemyksiä terveyspalvelujen järjestämistarpeista on käytetty tämän esityksen pohjana. Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 1.
•
Keräämällä kuntakohtaisia tilastotietoja ja sairaanhoitopiirin vertailutietoja palvelujen käytöstä, toimintayksiköiden kapasiteetista ja tuottavuudesta sekä kokonais- ja yksikkökustannuksista. Tilastotiedot koottiin KELA:n ja Tilastokeskuksen internetistä saatavista kuntakohtaisista tilastotiedoista sekä Stakesin Sotka ja Hilmo –tilastoista. Kuntakohtaiset palvelujen käytön tilastotiedot ovat liitteessä 2. Toimintayksiköiden tuottavuustietoja kuvataan
myös luvussa 3.
•
Keräämällä yhteenvetoaineisto kuntien terveyskeskusten nykyisistä toimintatavoista. Taulukko terveyskeskusten nykyisestä toiminnasta on liitteessä 3.
B. Kuntien terveyspalvelujen tarpeen kartoitus
Koottiin kuva alueen ja kuntien väestön terveydentilasta ja hoivan tarpeesta terveydenhuollon toiminnan järjestämisehdotusta varten. Lisäksi kysyttiin kuntien päätöksentekijöiden yhteistyöhön liittyvistä tavoitteista.
Tämä toteutettiin:
• Keräämällä aiemmin kuvatuista rekistereistä kunta- ja seutukohtaisia tilastotietoja väestöstä,
sen sairastavuudesta ja terveyskäyttäytymisestä. Kuntakohtaista palvelujen tarvetta kuvaava
taulukko on liitteessä 4.
•
Haastattelemalla kuntien johtajat terveyspalvelujen järjestämisen yhteistyötarpeista.
•
Kartoittamalla strukturoidulla kyselylomakkeella kuntien päättäjien mielipiteitä palvelujen
järjestämisestä yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kuntien perusturva- tai sosiaalija terveyslautakuntien jäsenille sekä kunnanhallitusten jäsenille lähetetty kyselylomake
on liitteenä 5.
C. Seutukunnallisen toimintaehdotuksen tekeminen
Edellä kuvattuihin kartoituksiin perustuen tehtiin tarkka toiminta- ja hallintomalliehdotus seutukunnallisesta, väestön saamia palveluja tehostavasta perusterveydenhuollon järjestämisestä. Toimintaehdotus koskee jokaisessa kunnassa toteutettavaa perusterveydenhuoltoa kaikkine toimintayksiköineen siten, että niiden toiminta on suunniteltu yhteensopivaksi. Suunnitelmaan sisältyvät myös ehdotukset ympäristöterveydenhuollon, terveydenhuollon tukipalvelujen (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, tähystystutkimukset, rasitustutkimukset) sekä apuväline-, instrumentti-, lääke-, vaateja ravintohuollon järjestämisestä kustannustehokkaasti. Uutta toimintaa varten esitetään myös hallintomalli. Ehdotus koskee myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä
terveyskeskuksessa tarjottavia erikoissairaanhoidon perustason palveluita. Lisäksi ehdotukseen kuuluu terveystoimen ja sosiaalitoimen työnjaon selkiyttäminen koskien vanhusten pitkäaikaista vuo13
deosastohoitoa, palveluasumista ja kotihoitoa. Edelleen tehdään ehdotus seutukunnallisten mielenterveys-, psykososiaali- ja päihdehoitopalvelujen järjestämisestä. Esitykseen sisältyy myös suunnitelma muutoksen toimeenpanosta.
Toimintamalli on kuvattu luvussa 5, hallintomalli luvussa 7 ja muutoksen toimeenpano luvussa 8.
Uusien käytännön yhteistyömuotojen sekä organisatoristen muutosten suunnittelun ja sopimisen
edistämiseksi järjestettiin erillinen kehittämishanke. Tämä toteutettiin poliittisten päätöksentekijöiden sekä terveyskeskusten ja yhteistyökumppaneiden johtavien viranhaltijoiden seminaarisarjana.
Kunnallisille päätöksentekijöille (ao. lautakuntien ja kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanvaltuustojen puheenjohtajat) järjestettiin kaksi kehittämisseminaaria. Ensimmäinen puolen päivän seminaari pidettiin ennen selvityshankkeen alkua 14.8.2003 Vehkalahtitalolla. Päättäjiä informoitiin tuolloin
selvityshankkeen tavoitteista ja toteutustavoista. Seminaarin varsinainen tarkoitus oli kuulla päättäjien ajatuksia seutukunnallisen terveyskeskusmallin toteuttamismahdollisuuksista. Jälkimmäinen
kehittämisseminaari päättäjille pidettiin 17.12.2003 Kotkan Höyrypanimolla heti väliraportin eli
alustavan toiminta- ja hallintomalliesityksen valmistumisen jälkeen. Tuolloin keskusteltiin laajasti
terveydenhuollon alueellisen yhteistyön mahdollisuuksista.
Kuntien terveyskeskusten johtaville viranhaltijoille (samat kuin haastatellut) pidettiin ensimmäinen
työseminaari 5.12.2003 Kotkan Höyrypanimolla. Tuolloin yhdessä toiminnasta vastaavien virkamiesten kanssa työstettiin toimintamalliehdotuksen kriittisimpien yhteistyötoimintojen toimintakäytäntöjä. Näitä ehdotuksia käytettiin hyväksi lopullisen toimintamalliehdotuksen muokkaamisessa.
Lopullinen ehdotus on kuitenkin selvityksen tekijän kooste sekä todetusta tarpeesta että hyviksi havaituista ja järkeväksi toimintakokonaisuuksiksi katsotuista toiminnoista.
Kuntien päättäjät olivat 17.12.2003 pidetyssä seminaarissa esittäneet varsin varovaisia kantoja yhteisestä seutukunnallisesta terveyskeskusorganisaatiosta, vaikka pitivätkin tärkeänä uudenlaisen terveyspalvelujen tuotantoyhteistyön luomista Etelä-Kymenlaakson alueelle. Tämän vuoksi keskityttiin 16.3.2004 järjestetyssä viranhaltijoiden työseminaarissa suunnittelemaan konkreettisia yhteistoimintahankkeita Kotkan – Haminan seudun terveyskeskusmallin pohjalta. Tämän seminaarin hankesuunnitelmat ovat mukana raportin lopussa luvussa 9.
D. Muutoksen toiminta- ja talousvaikutusten selvittäminen
Ehdotetun toimintamallin henkilöstö- ja kustannusvaikutukset laskettiin Toimintojen ja kustannusten muutoksen laskentamallinTM avulla. Tulokset on kuvattu toimintayksiköittäin luvussa 6.
E. Loppuraportin laatiminen ja esittäminen kuntien edustajille
Loppuraportti sisältää kuntien nykyisen palvelutuotannon kartoituksen, väestön palvelujen tarpeen
arvioinnin ja näihin perustuvan uudentyyppisen terveyskeskustoiminnan järjestämismallin käytännön ehdotuksineen. Lisäksi kuvaan mallin aiheuttamien muutosten toiminnallisia ja taloudellisia
vaikutuksia ja muutoksen vaatimia toimenpiteitä.
Selvityshanke suunniteltiin ja toteutettiin seutuvaltuuston asettaman ohjausryhmän kanssa ja valvonnassa. Erityisesti poliittisilta päättäjiltä ja terveyskeskusten johtavilta viranhaltijoilta kehittämishankkeen aikana saatu palaute vaikutti selvityksen suuntaamiseen ja ehdotetun terveyskeskusmallin
14
linjauksiin sekä yhteistyöhankkeiden konkreettiseen suunnitteluun yhdessä alueen toimijoiden
kanssa. Nyt tehty esitys Kotkan – Haminan seudun terveyskeskukseksi on selvityksen tekijän kooste käydystä keskustelusta sekä asiantuntijan arvio siitä, miten Etelä-Kymenlaakson alueen perusterveydenhuollon toiminta saataisiin vahvemmaksi ja toimivammaksi.
15
2 KIRJALLISUUSKATSAUS
Seuraava kirjallisuuskooste on soveltaen ja lisäyksin lainattu Salon talousalueen terveydenhuollon
uudelleenjärjestelyjä ja Raaseporin seutukunnallista terveyskeskusta koskevista konsulttiraporteista,
jotka ovat selvitystyöhön osallistuneiden laatimia. Koosteeseen on liitetty havaintoja eräiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien kehityksestä ja tulevaisuuden rakenteita sekä muutoksen hallintaa
koskeva pohdintaa. Kansainvälisen tarkastelun keskeinen havainto on monimuotoisten erityispalvelujen korostaminen. Lisäksi esitetään katsaus suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän nykytilanteesta sekä hoitoonpääsystä tuotantotaloudellisesta näkökulmasta Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta –
työryhmän vasta ilmestyneen raportin pohjalta. Esitystyylin keventämiseksi tekstiin ei ole kirjattu
kirjallisuusviitteitä. Käytetty kirjallisuus löytyy kuitenkin tämän selvityksen lopussa olevasta kirjallisuusluettelosta.
2.1 Terveydenhuollon muutokset eräissä OECD-maissa
2.1.1 Yhdysvallat
Yhdysvaltain terveydenhuolto on järjestetty täysin eri tavalla kuin läntisessä Euroopassa eikä se sen
vuoksi muodosta käyttökelpoista esimerkkiä Suomelle. Yhdysvallat tuottaa kuitenkin valtaosan terveydenhuollon teknologisista innovaatioista ja sen epäsuora vaikutus on siten erittäin merkittävä.
Myös ne organisaatiokokeilut, jotka syntyvät maan äärimmilleen viritetyssä kilpailuympäristössä,
ovat mielenkiintoisia ja ne lisäävät ymmärrystämme terveydenhuollon tieto-organisaation luonteesta.
Yhdysvaltain terveyspalvelut tuotetaan osana ns. avointa taloutta. Ennen kaikkea palvelujen tarjoajat toimivat sen vuoksi yritysmäisesti riippumatta omistussuhteista. Silti on huomattava, että liittovaltio on merkittävä rahoittaja kahden vakuutusjärjestelmän kautta – Medicare, joka kattaa eläkeläiset ja Medicaid, joka tarjoaa köyhille vakuutusturvan. Valtaosa ns. aktiiviväestöstä saa vakuutusturvansa sairauden varalta työnantajan ottaman vakuutuksen turvin. Noin 40 miljoonaa pienituloista
amerikkalaista on kokonaan vailla vakuutusturvaa. Sairaalapalvelujen tuottajista valtaosa on voittoa
tuottamattomia, kuntien, uskontokuntien tai hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämiä. Silti suurimmat sairaalat ja sairaalaketjut ovat useimmiten voittoa tuottavia pörssiyhtiöitä. Lääkärit – myös sairaaloissa toimivat - ovat useimmiten yksityisyrittäjiä, jotka saavat tulonsa potilaittensa vakuutusjärjestelmiltä. Potilaat ovat perinteisesti itse valinneet lääkärinsä tai sairaalansa.
Rahoitus tulee siis liittovaltiolta verotuloista maksettuna ja työnantajilta vakuutusmaksujen muodossa. Kustannusten noustessa (BKT-osuus on tätä nykyä 14 %, kun Suomen vastaava osuus on jopa pudonnut vastaten nyt OECD-maiden keskiarvoa n. 8,4 %) työnantajat ovat tiukentaneet otettaan, joko muodostamalla omia vakuutusjärjestelmiä tai pakottamalla vakuutusyhtiöt kilpailun kautta hillitsemään vakuutusmaksujen korotuksia tiukentamalla sopimuskäytäntöjään palvelujen tuottajien kanssa. Joko sopimuksia tehdään (tarjouskilpailun perusteella) vain muutaman paikallisen tuottajan kanssa, näin rajoittaen potilaiden valinnanvapautta, tai sitten rajoitetaan niitä palveluja, jotka
kuuluvat vakuutusturvan piiriin. Viimeksi mainitut toimenpiteet ovat lisänneet voimakkaasti rahoittajien valvontaa. Ne puuttuvat korvauskäytäntöjä säätelemällä myös suoraan lääkärien päätöksente-
16
2. luku: Kirjallisuuskatsaus
koon ja määräävät sairausryhmittäin, mitkä ovat sallittuja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Tämä ns.
managed care - (ohjattu hoito -) järjestelmä on radikaalilla tavalla puuttunut lääkärien perinteiseen
itsenäiseen asemaan.
Nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet syvällisesti myös organisaatiokenttään. Ennen kaikkea sairaalat ovat joutuneet hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön potilaita lähettävien ja perusterveydenhuoltoa harjoittavien organisaatioiden kanssa (ns. vertikaalinen integraatio). Myös aitoja terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä kiinnostuneita perusterveydenhuollon järjestelmiä on
syntynyt (”health maintenance organizations”, HMO). Ne hoitavat kiinteää ”jäsenmaksua” vastaan
”jäsenensä” kaiken terveyspalvelujen hankinnan, myös sairaalapalvelut.
Näiden HMOorganisaatioiden lääkärit ovat usein kiinteällä palkalla toimivia, ja saavat bonuksia mikäli pystyvät
vähentämään potilaittensa terveyspalvelujen käyttöä. He toimivat myös ”portinvartijoina” sairaaloihin päin. Sairaalat saavat sopimuksensa luonnollisesti ankaran kilpailutuksen perusteella.
Kehitys on johtanut laajaan fuusioaaltoon, jossa sairaalat ovat yhdistyneet keskenään ja sairaalat ja
perusterveydenhuollon organisaatiot liittoutuneet tai yhdistyneet. Joissakin tapauksissa fuusioihin
ovat ottaneet osaa myös lääketieteelliset tiedekunnat tai vakuutusyhtiöt. Ensisijaisesti kiristynyt kilpailu on siis johtanut tilanteeseen, jossa toteutuu Suomen järjestelmän tyyppinen laaja ”väestövastuu”, jonka kantaa integroitunut palvelujen tuottaja. Erona Suomeen on se, että väestö ei tule yhtenäiseltä maantieteelliseltä alueelta, vaan väestövastuu perustuu työsuhteeseen tai kansalaisen omaan
vakuutusjärjestelmän valintaan.
Suomen perusterveydenhuollolle amerikkalainen HMO tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin. Siinä
toteutuu ”täydellisen väestövastuun” periaate siten, että HMO myös rahoittaa kohdeväestönsä sairaalapalvelut. Rahoitus on ns. kapitaatiopohjainen, eli perustuu asukaskohtaiseen vuosimaksuun.
Amerikkalaiseen tapaan toiminta on järjestetty yritysmäisesti, vaikka se ei ole voittoa tuottava, ja
taloudellisia insentiivejä käytetään henkilökohtaisissa kannustinjärjestelmissä.
2.1.2 Englanti
Isossa-Britanniassa terveydenhuolto rahoitetaan kutakuinkin kokonaan verovaroin. Alun perin
vuonna 1948 perustettaessa kansallista terveydenhuoltojärjestelmää (National Health Service, NHS)
se oli potilaille maksuton. Se perustuu edelleen kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun niin taloudellisen kuin alueellisenkin tasavertaisuuden pohjalta. Erona Pohjoismaisiin järjestelmiin NHS
on valtiollinen järjestelmä. Maailman suurimpiin työnantajiin kuuluva NHS on valtava julkinen hallinto-organisaatio, jonka komentolinja päättyy terveysministeriin. Alueellisten terveysviranomaisten
johdossa ovat virkamiehet ja hallintoelinten poliitikkojäsenet, jotka ovat terveysministeriön, eivät
paikallisen väestön, valitsemia.
Erittäin arvostetussa asemassa olevat perhelääkärit toimivat yksityisyrittäjinä entisajan Suomen
kunnanlääkärien tapaan, vaikkakin saavat tulonsa vain yhdeltä taholta, kansalliselta terveydenhuoltojärjestelmältä. Sairaalat ovat 1990-luvulla säätiöitetty ja ne tekevät palvelusopimuksia alueellisten
terveysviranomaisten kanssa. Erikoislääkärit ovat alueellisten terveysviranomaisten palkkaamia,
mutta toimivat itsenäisinä spesialisteina sairaaloissa.
Englannin kustannustaso on perinteisesti alittanut OECD-maiden keskiarvon. Hoitohenkilökunnan
palkat ovat huonot, toimitaan vanhoissa ja kuluneissa rakennuksissa ja vanhustenhuolto on vaillinaisesti järjestetty. Hoidon taso on kuitenkin muilta osin kansainvälistä huippuluokkaa.
17
1990-luvun alussa toteutettiin Englannissa ns. tilaaja-tuottajajärjestelmä NHS:n sisällä. Luotiin ”sisäiset markkinat” siinä toivossa, että toiminta tehostuisi ja että tilaajaviranomaiset voisivat ohjata
toimintaa kansanterveystyön suuntaan vapauduttuaan sairaaloiden suorasta hallinnoimisesta. Tulokset tältä osin ovat epävarmoja. Koska rahoitusta on lisätty ohjelmallisesti 1990-luvulla, kustannukset ovat vastaavasti nousseet. On vaikea arvioida, onko tilaaja-tuottajajärjestelmä hidastanut ”luonnollista” kustannusten kohoamista.
Hallitus päätti vuonna 2001, että ”tilaustoiminta” siirtyy perustettavien alueellisten perusterveydenhuolto-organisaatioiden (primary care trusts) hoidettavaksi. Nämä yleislääkäritoimintaan nojautuvien organisaatioiden kohdeväestö on 100 000 – 250 000 asukasta. Tavoitteena on että erikoissairaanhoidon ja sairaalapalvelujen hankinta entistä selkeämmin tapahtuisi perusterveydenhuollon asiantuntijoiden ohjaamina. Iso väestöpohja merkitsee, että palvelujen satunnaisvaihtelu ”tasaantuu” ja
tekee tilaamisen vakaammaksi.
Suomen kannalta mielenkiintoista brittiläisessä järjestelmässä on vahva perhelääkäriperinne (nojautuen itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin yleislääkäreihin) ja perusterveydenhuollon yleisesti hyväksytty ”portinvartijarooli”. Erikoissairaanhoidon tilaamisen siirtyminen perusterveydenhuollon tehtäväksi on nyt ajankohtainen muutos, mutta syntyvien itsenäisten organisaatioiden koko
selvästi ylittää sen, mikä Suomessa on tarkoituksenmukaista.
2.1.3 Ruotsi
Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä poikkeaa suomalaisesta kahdella tavalla: päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä on maakunnilla (eikä peruskunnilla), ja erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto kuuluvat samaan organisaatioon.
Maakunnalla on 1860-luvulta peräisin oleva laaja kunnallinen itsehallinto, joka perustuu suorilla
vaaleilla valittuun maakuntavaltuustoon. Maakunnalla on myös itsenäinen verotusoikeus. Koska
pääpaino terveydenhuollon järjestämisessä on perinteisesti ollut sairaalatoiminnassa, perusterveydenhuolto on kehittynyt vaatimattomammin kuin Suomessa. Peruskunnat vastaavat sosiaalitoimesta
ja vanhustenhuollosta.
Ruotsin terveydenhuolto kasvoi voimakkaasti 1980-luvun alkuun asti mittavan sairaaloiden rakentamisohjelman ja naisten aktiivisen työllistämisen ansiosta. 1980-luvulla terveydenhuollon BKTosuuden ylitettyä 10 % ryhdyttiin aktiivisesti hillitsemään kustannuksia. ”Saneeraus” (mm. kouluttamattoman henkilökunnan vähentäminen) aloitettiin siis noin vuosikymmen ennen talouslamaa.
Ruotsilla on siten Suomea pitempi kokemus terveydenhuollon muutoshankkeista ja etenkin rakenteellisista järjestelyistä. Monessa Ruotsin maakunnassa ryhdyttiin 1990-luvulla soveltamaan tilaajatuottajamalleja, mutta niiden merkitys jäi laman vuoksi vähäisiksi. Suurimmat taloudelliset heijastusvaikutukset syntyivät kustannusten leikkauksista (Suomen tapaan) ja rakennejärjestelyistä.
Muutoshankkeissa on käytetty paljon aikaa ja vaivaa eri organisaatioiden, toimijoiden ja henkilökuntaryhmien tehtävien määrittelyyn ja työnjakoon. Organisaatiomuutoksia on tehty tiheään ja
usein vallitsevien ”muotisuuntausten perusteella”. Silti silmiinpistävää on ollut valmius vastaanottaa vaikutteita ulkomailta ja kokeilla uutta ennakkoluulottomasti. Tilaajien ja tuottajien eriyttämishankkeiden jälkeen on panostettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan
parantamiseen aktiivisella hoitoketjujen suunnittelulla.
18
Suomen kannalta vielä mielenkiintoisempia ovat ne mittavat rakenteelliset uudelleenjärjestelyt, joihin Ruotsissa on ryhdytty. Sairaaloita – ennen kaikkea pienempiä sairaaloita suurkaupunkialueilla –
on lakkautettu. Vielä tavallisempaa on ollut sairaaloiden toiminnan muuttaminen. Joissakin sairaaloissa on säilytetty vain poliklinikkatoiminta, jolloin yksikkö on terveyskeskuksen ”jatkeena” antanut erikoislääkärikonsultaatioita. Ruotsin terveyskeskuksissa on tarjottu useammin kuin Suomessa
myös erikoislääkäripalveluja – mm. lastenneuvolatoiminnasta ovat perinteisesti huolehtineet lastentautien erikoislääkärit. Varsin tyypillistä on ollut paikallissairaalan leikkaustoiminnan lakkauttaminen tai toiminnan suuntaaminen geriatriseksi. Joissakin tapauksissa päivystysleikkaukset tai kaikki
päivystystoiminta on lopetettu ja keskitytty pelkästään ennakolta suunniteltuihin leikkauksiin. Melko usein toiminta on silloin ollut polikliinista tai päiväkirurgiaa.
Myös sairaalafuusiot ovat olleet tavallisia. Usein kaksi lähellä toisiaan ollutta pienempää sairaalaa
on yhdistetty. Toiminta on joko jatkanut ennallaan kummassakin yksikössä ja vain ”hallinnossa on
säästetty”, tai päällekkäisiä toimintoja on karsittu ja sairaalat ovat ”erikoistuneet”. Viimeksi mainitusta mallista on käytetty nimitystä ”parisairaala”. Muutamassa tapauksessa on yhdistetty isoimpiakin sairaaloita – jopa maakuntarajojen yli – ja etsitty rationalisointihyötyjä karsimalla päällekkäisiä
toimintoja.
Tyypillistä on ollut myös sairaaloiden aktiivinen pyrkimys sopimaan keskenään työnjaosta ilman
hallinnollista yhdistymistä.
Viimeisen viiden vuoden järjestelyissä on korostettu lähipalvelujen järjestämistä (närsjukvård). Siihen kuuluvat perusterveydenhuollon ja ”aluesairaalatasoisen” erikoissairaanhoidon, etenkin avohuoltopalvelujen, yhdistäminen.
Ruotsissa perusterveydenhuolto on ollut heikommassa asemassa kuin Suomessa kansanterveyslain
säätämisen jälkeen. Opittavaa meillä on Suomessa ennen kaikkea maakunnallisesta organisaatiosta, jonka kautta voidaan tarkastella seutukunnallisen yhteistyön organisaatiomuotoja. Maakunnallinen järjestelmä on myös merkinnyt monimuotoisuutta, sitä että maan eri osissa on voitu toteuttaa
paikallisesti tarkoituksenmukaisia järjestelyjä. Sairaalarakenteita koskeneet muutokset ovat voittopuolisesti pyrkineet vahvistamaan paikallisia lähipalveluja.
2.1.4 Yhteenveto
Niissä kolmessa järjestelmältään eri maassa, joita edellä on tarkastettu, on eräitä yhteisiä kehityspiirteitä. Kaikissa perusterveydenhuollon merkitys on kasvanut. ”Väestövastuu” (väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin edistäminen, terveyspalvelujen tarpeen arviointi ja aktiivinen terveyspalvelujen suunnittelu tai hankinta arvioinnin ja priorisoinnin pohjalta) korostuu. ”Hoitoketjuajattelu”
voittaa alaa, joko niin että sairaala ja perusterveydenhuolto yhdistyvät, tai niin että niiden väliselle
yhteistyölle luodaan selvät potilaiden hoitoon liittyvät pelisäännöt. Toteutetaan mittavia rakenteellisia järjestelyjä, joissa hallinnolliset ja maantieteelliset rajat ylitetään ja joissa yksiköiden aikaisemmat toimintamuodot muuttuvat radikaalisti.
Hyvin mielenkiintoinen vertailu amerikkalaisen HMO-organisaation (Kaiser Permanente, Kalifornia) sekä brittiläisen NHS-järjestelmän välillä julkaistiin British Medical Journal-aikakausilehdessä
tammikuussa 2002. Sen mukaan kummankin järjestelmien asukaskohtaiset kustannukset olivat lähes samat, kun väestökohtaiset, palvelujen kattavuutta koskevat ja ostovoimassa olevat erot oli otettu huomioon (HMO $ 1951, NHS $1764). Palvelujen laadussa ei lioin havaittu eroja. HMO pystyi
19
tarjoamaan kattavammat perusterveydenhuollon palvelut sekä nopeamman hoitoonpääsyn (myös
erikoissairaanhoitoon). Tärkeimmät organisatoriset erot olivat, että HMO tarjoaa perusterveydenhuollon osana joustavasti myös ”perustason” erikoislääkäripalveluja ja siihen liittyen kuvantamis-,
laboratorio- ja apteekkipalveluja, terveysasemien koko on suurempi ja sairaansijojen käyttö huomattavan paljon vähäisempi (HMO 270 hoitopäivää asukasta kohti vuodessa, NHS 1000 hoitopäivää asukasta kohti). Lisäksi HMO investoi selvästi NHS-järjestelmää enemmän tietoteknologiaan
(investointibudjetti noin 2 % kokonaisbudjetista).
2.2 Hoitoon pääsyn tuotantotaloudellinen tarkastelu
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on viime vuosina sovellettu tuotantotaloudellista lähestymistapaa hoitoon pääsyn tehostamiseksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnassa. Nämä kokeilut ovat syntyneet terveydenhuolto-organisaatioissa, jotka ovat käyttäneet
prosessiteollisuudesta tuotuja laadun parantamisen menetelmiä. Nämä menetelmät johdattelivat
toiminnan analysointiin prosesseina (asteittain etenevinä toimintavaiheina) sekä tilastollisten menetelmien käyttöön toiminnassa esiintyvän vaihtelun ja sen syiden ymmärtämiseksi. Prosessitarkastelu
suuntasi tutkijoiden huomion ennen kaikkea viiveisiin prosessien eri vaiheissa, ja käynnisti viiveiden (myös hoitoon pääsyn viiveiden) poistamiseen tähtääviä kehittämishankkeita.
Viimeaikoina julkaistut tutkimukset toteavat, että toisin kuin yleisesti uskotaan, viiveet, jonotus ja
vaikeutunut hoitoon pääsy harvoin johtuvat voimavarojen riittämättömyydestä. Ongelmat johtuvat
kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta, joka koskee yksittäistä voimavaratekijää tiettynä ajankohtana
(esimerkiksi yksittäisen lääkärin paikallaolo tiettynä päivänä terveyskeskuksessa). Tutkijat voivat
toistuvasti empiirisesti osoittaa, että kysyntä ja tarjonta yleensä ovat tasapainossa. Se ilmenee esimerkiksi siten, että jonotusaika vakiintuu pysyvästi tietynmittaiseksi (esimerkiksi kahdeksi kuukaudeksi).
Lukuisat käytännön esimerkit Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja nyttemmin myös Ruotsista osoittavat, että hoitoon pääsyä voidaan parantaa (odotusaikoja lyhentää tai poistaa) soveltamalla tuotantotalouden ja jonoteorian mukaisia malleja. Esimerkkejä ovat mm. perusterveydenhuollon ”advanced access”-mallit ja Englannin kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) IDEA -projekti,
jonka kehittämä malli nyt otetaan käyttöön NHS:n kaikkien sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla.
Nämä käytännön kokemukset vastaavat jonoteoriasta johdettavaa selitystä sille, että jonoja voi syntyä vaikka tarjonta vastaisikin kysyntää. Epäsuhta syntyy kysynnän vaihteluista ja tilanteessa, jossa
kysyntä tiettynä hetkenä ylittää tarjonnan aiheuttaen viivettä ja hoitamattomien potilaiden ”kasaantumista” hoitojonoon.
Palveluyritykset ovat lisääntyvässä määrin ryhtyneet soveltamaan tuotantotaloudellisia menetelmiä
kuten ”just-in-time” eli oikeahetkistä tuotantoa, ”lean thinking” (prosessiajattelu) ja ”demand-pull”,
jossa prosessin kaikki vaiheet sovitetaan hitaimman vaiheen nopeuteen. Nämä ovat vaihtoehtoja
”batch-” eli yksi kerralla -tuotantoon, mikä edelleen on terveydenhuollon tavallisin toimintatapa.
Nämä uudet mallit sovelletaan tyypillisesti niin, että ne ovat osa toiminnan tuloksellisuutta ja laatua
korostavaa kehittämistyötä, joka myös tukeutuu työntekijöiden osallistumiseen ja valtuuttamiseen
sekä eri ammattilaisten tiimityöhön.
Englantilaiset päivystyspoliklinikoilta saadut kokemukset osoittavat, että prosessiteollisuuden nykyaikaista tapaa järjestää tuotanto ”soluissa” (”cellular operations”) soveltuu myös terveydenhuoltoon. Solut ovat pieniä, itsenäisiä ”tehtaita tehtaan sisällä”, jotka toimivat joustavasti ja joille sallitaan myös sellaisten tukitoimintojen muodostaminen, jotka yleensä tuotetaan keskitetysti suurtuo-
20
tannon etujen saavuttamiseksi. Päivystyspoliklinikoilla toiminta tehostui, mikäli se jaettiin ”soluihin” samankaltaisten hoitoprosessin vaiheiden eikä diagnoosin tai oireiden mukaan (esimerkki: vain
ohjeita tarvitsevat potilaat, yksinkertaista hoitotoimenpidettä tarvitsevat potilaat, tutkimuksia tarvitsevat potilaat, jatkuvaa valvontaa vaativat potilaat ja suuria toimenpiteitä vaativat potilaat). Huomattiin myös että poliklinikat luopuivat kiireellisyysluokitusten käytöstä ja potilaiden asettamista
kiireellisyysjärjestykseen ensiarvion perusteella (”triage”). – Tutkijat toteavat, että havainnot vaikuttavat ”kontraintuitiivisilta” ja että siirtyminen uusiin toimintatapoihin edellyttää määrätietoista
asenteiden muokkausta ja ennen kaikkea käytännön kehittämistyötä, jossa mallien hyödyllisyys
voidaan todentaa.
2.3 Suomalaisen terveyskeskustyön muutostarpeet
Viime aikoina julkaistuissa suomalaisen terveyskeskustyön muutospaineita käsittelevissä artikkeleissa on keskitytty kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: lääkärin työn kehittämiseen ja houkuttelevammaksi tekemiseen, terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden väliseen uudenlaiseen työnjakoon
sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon kehittämistarpeisiin.
Suomalaisille terveyskeskuslääkäreille vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan lääkäreiden mielestä
tärkeimmät terveyskeskustyössä kehitettävät tekijät ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen,
palkkauksen parantaminen, lääkärimäärien lisääminen ja työn hallinnan kehittäminen. Niissä olosuhteissa terveyskeskuslääkärit tuntisivat työnsä mielekkäämmäksi ja olisivat halukkaampia jäämään töihin julkisen perusterveydenhuollon palvelukseen. Toisaalta lääkärit toivovat työlleen myös
muita kuin taloudellisia kannustimia ja lisää mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Myös terveyskeskusten johtamiselle asetettiin uusia vaatimuksia. Tiedonkulkua työyhteisön sisällä tulisi parantaa
ja työn (erityisesti vastaanottotyön) suunnittelua ja organisointia tulisi parantaa. Johtajien pitäisi
myös delegoida entistä enemmän vastuuta asiantuntija-alaisilleen ja toisaalta luoda lääkäreiden työlle parempia toimintaedellytyksiä.
Jotta terveyskeskukset selviäisivät tämänhetkisestä lääkärityövoiman vajeesta, terveyskeskuksissa
tulee kehittää myös uusia tapoja jakaa työtä eri ammattihenkilöiden kesken. Tämä tarkoittaa esim.
puhelin- ja neuvontapalvelujen parantamista sekä myös perinteisiä lääkärin vastaanottopalveluja
”kevyempien” palvelujen tarjoamista. Erityisesti vastaanottotoimintaa ehdotetaan kehitettäväksi
lääkärien ja hoitajien väestövastuisen tiimityöskentelyn pohjalta. Tällöin vastuuväestön hoitamisesta vastaisivat lääkäri ja sairaanhoitaja yhdessä. Sairaanhoitaja saisi entistä merkittävämmän roolin
pitkäaikaissairauksien seurannassa, lääkärin vastaanotolle tulevien potilaiden seulonnassa, omahoitajan vastaanoton pidossa (pienet traumat, tartuntataudit yms.) sekä todistusten kirjoittamisessa.
Tällainen työtehtävien siirtäminen vapauttaisi lääkärityövoimaa vaativimpiin tehtäviin. On myös
osoitettu, että lisäämällä hoitajaresursseja terveyskeskusyksiköiden tuottavuus kasvaa verrattuna
perinteiseen toimintatapaan. Luonnollisesti tämä vapauttaa myös taloudellisia voimavaroja toiminnan edelleen kehittämiseen.
Myös ehkäisevässä terveydenhuollossa on esitetty, että perinteisistä määräaikaisista seurantakäynneistä tulisi luopua ja siirtyä havaittujen tarpeiden mukaan suunniteltuun toimintaan. Sekä äitiysettä lastenneuvoloiden asiakaskunnalla on havaittavissa uudenlaisia, kasvaviakin ongelmia. Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat perheet lisääntyvät. Yleinen elämänhallinta ja normaaliongelmien sietokyky heikkenevät. Sekä lasten ja nuorten että vanhempien mielenterveysja psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet - näihin liittyy usein myös lisääntynyttä päihteiden käyttöä. Myös
erilaiset krooniset sairaudet jopa nuorissa ikäluokissa vaativat uudenlaista seurantaa.
21
Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon painopistealueita tulisi siten arvioida uudelleen. Äitiysneuvoloissa on todettu tarvittavan uudenlaista valmennusta vanhemmuuteen, keskosuuden ehkäisyä ja
samalla paikallisesti tarjottavien sikiötutkimusten järjestämistä. Ikäluokkien pienentyminen vähentää neuvolatyöntekijöiden potilasmääriä ja tautitapaukset käyvät harvinaisimmiksi ja sattumanvaraisimmiksi. Ammattitaidon ylläpitäminen vaikeutuu näissä olosuhteissa. Erityisesti äitiysneuvoloita
on ehdotettu järjestettäväksi useamman pienen kunnan yhteistyönä.
Myös lastenneuvoloissa kaivataan vanhemmille kasvattajakoulutusta ja –neuvontaa. Lastenneuvoloissa – ja myös kouluterveydenhuollossa – tulisi erityisesti panostaa sairauksien ehkäisyyn ja oikeanlaisen terveyskäyttäytymisen luomiseen. Kouluterveydenhuollossa kaivataan lisäksi yleistä kansalaiskasvatusta sekä seurantaa ja tukea yksilön persoonallisuuden muovautumisessa.
Toimintamalleiksi ehdotetaan ryhmätoimintoja, ongelmaperheisiin keskittymistä, räätälöityä tukea
ja seurantaa ja muita uusia toimintamalleja. Toiveena olisi myös, että kussakin terveyskeskuksessa
olisi ainakin yksi lääkäri joka olisi suuntautunut erityisesti neuvola- ja/tai kouluterveydenhuoltoon
ja kiinnostunut ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sen kehittämisestä.
.
2.4 Keskeisimmät muutosvoimat ja tulevaisuuden trendit
Useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että terveydenhuollon muutokset ovat ensisijaisesti kehittyvän lääketieteellisen tietämyksen ja terveydenhuollon teknologian tulosta. Myös yhteiskunnallisella
kehityksellä ja päätöksentekijöiden tahtotilalla on merkittävä vaikutus.
Teknologian kehityksessä erityisen merkittäviä aloja ovat geeniteknologia ja tietoteknologia. Geeniteknologia mullistaa sairauksien syitä ja syntymekanismeja koskevan tietämyksen ja tuo käyttöömme uusia täsmällisiä varhaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon menetelmiä. Osa uudesta teknologiasta on pääoma- ja tutkimusintensiivistä ja johtaa toimintojen keskittymiseen. Toisaalta helppokäyttöiset menetelmät mahdollistavat mittavaa hajakeskittämistä, kotona tapahtuvaa hoitoa ja potilaiden
ja omaisten itsenäisen roolin korostumista. Tätä kehitystä tukee tietoja viestintäteknologian kehitys.
Yhteiskunnallista muutosta leimaa globalisaatio, Euroopan unionin integraatio-kehitys ja sitä kautta
kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja leviäminen myös hyvinvointipalvelujen sektorille. EU:n
”neljä vapautta” koskevat säännöt tuovat luultavasti ulkomaisia toimijoita myös Suomen terveydenhuoltoon, vaikkakin kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat integraatiokehityksen ulkopuolella.
Myös kansalaiset ja potilaat muuttuvat lisääntyvän koulutustason ja tiedon saatavuuden ansiosta entistä vaativammiksi kuluttajiksi. Tästä syntyvä vaatimus vallinnanvapauteen ja kansalaisten aktiivinen valinta lisää kilpailua. Toisaalta uusavuttomuus lisääntyy ja kansalaiset hakevat terveyspalveluja lisääntyvästi sellaisiin vaivoihin, jotka ennen kyettiin hoitamaan itse. Suvun ja perheen tuen
heikkeneminen aiheuttaa myös puuttuvan sosiaalisen suojaverkoston myötä uudentyyppistä avun ja
hoivan tarvetta. Tämä kysyntä kohdistuu perinteisistä terveyspalvelujen järjestämistavoista poikkeaviin palveluihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmän rakenne määräytyy pitkälti teknologian kehityksestä. Samanaikaisesti yhteiskunnan muutos luo sille uuden toimintaympäristön, jossa päättäjien, kansalaisten ja terveyspalvelujen tuottajien väliset pelisäännöt muuttuvat.
Muutos edellyttää tuottajilta entistä ”räätälöidympiä” ja joustavia palveluja.
22
2.5 Tulevaisuuden terveydenhuollon rakenne
Edellä esitetty muutosvoimien ja kehitystrendien tarkastelu korosti, että terveydenhuollon teknologian kehitys edistää samanaikaisesti sekä keskittämistä että hajakeskittämistä. Sekä teknologia että
kansalaisten lisääntyvät vaatimukset (terveydenhuollon ”konsumerismi”) ajavat kohti kaksinapaisuutta. Huipputeknologiaan ja suppeaan erikoistumiseen nojautuva toiminta (erityistason sairaanhoito, ”yliopistosairaalatoiminta”) vaatii kansainvälisesti yhdenmukaistettuja toimintamalleja, pääomia sekä suurta väestöpohjaa – se keskittyy. Paikallisesti järjestettävässä terveydenhuollossa taas
asiakaskeskeisyys, joustavuus, jatkuvuus ja monimuotoisuus ovat valttia. Tämän näkemyksen mukaan luonnollinen raja ei kulje perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan erikoissairaanhoidon sisällä, sen perustason ja erityistason välillä. Terveydenhuolto rakentuisi silloin kahden erityyppisen toimintamuodon varaan, jotka ovat erityistason osaamiskeskus ja paikallinen terveydenhuolto.
Erityistason osaamiskeskus palvelisi vähintään 1 miljoonaan asukkaan – ja luultavasti vieläkin suurempaa – väestöpohjaa. Sinne keskittyisi laitekeskeinen diagnostiikka ja korkeateknologinen hoito.
Sitä leimaisi yhä syvemmälle menevä erikoistuminen ja vahva tukeutuminen tutkimustoimintaan ja
kansainväliseen tiedeyhteisöön. Osaamiskeskuksen superspesialistit antaisivat etäkonsultaatiota telelääketieteen järjestelmin. Myös kauko-ohjatut toimenpiteet kuuluisivat osaamiskeskuksen toimintaan.
Paikallinen terveydenhuolto rakentuisi nimensä mukaisesti paikallisten tarpeiden mukaan. Siihen
sulautuisi perinteinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustaso (tärkeimmät pääerikoisalat). Se vastaisi tavanomaisesta päivystyksestä. Siihen kuuluisi yleislääkäritoiminnan lisäksi
erikoislääkärien konsultaatio- ja poliklinikkatoiminta, pikku-, päivä- ja endoskooppinen kirurgia,
geriatrinen avo- ja laitoshuolto, kuntoutus ja kotona toteutettavan sairaanhoidon tukeminen ja valvonta. Se tukeutuisi erityistason osaamiskeskuksiin tietoja viestintätekniikan avulla.
Sekä tiedon, konsultaatioavun että tulevaisuudessa myös hoitojen ja toimenpiteiden riippuvuus
maantieteellisestä sijainnista vähenee. Se lisää erityisesti erityistason osaamiskeskusten kilpailua.
Paikallisen terveydenhuollon haaste on pystyä mukautumaan perustarjonnassaan kansalaisten vaatimusten mukaisesti. Kilpailu tulee etupäässä perinteisen terveydenhuollon ulkopuolelta (”elintapaja elämänlaatukonsultit”, ”fitness-klinikat” ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen tarjoajat jne.).
Hajakeskittymistä tukee myös yliopiston muuttuva toiminta. Elinikäinen oppiminen korostuu ja sitä
tukevat opiskelijakeskeiset aktivoivat oppimismenetelmät ovat käytössä niin perus- kuin jatko- ja
täydennyskoulutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen mahdollistaa etäopiskelua.
Myös yliopisto jalkautuu ja verkottuu sekä sijoittaa opetusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa laajasti alueensa terveydenhuollon toimintayksiköihin.
Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten roolit muuttuvat. Erityistason osaamiskeskuksen ”huippuspesialistin” on suppean ja syvän menetelmäosaamisen lisäksi hankittava markkinointi- ja vuorovaikutusosaamista, jota hän voisi osallistua uuden tiedon jatkuvaan siirtämiseen paikallisiin terveydenhuoltoyksiköihin, organisoida tutkimusyhteistyötä ja olla varmistamassa oman organisaationsa
kilpailukykyä.
23
”Perusspesialistin” – johon luetaan myös yleislääketieteen erikoislääkäri – tunnusmerkki on laaja
kliininen osaaminen ja lisäksi organisaatiokyky, koska hänen vastuullaan on sujuvien hoitoketjujen
järjestäminen.
24
3. luku: Terveyskeskusten nykyinen palvelutuotanto ja kuntien väestön terveyspalvelujen tarpeet
3 TERVEYSKESKUSTEN NYKYINEN PALVELUNTUOTANTO JA
KUNTIEN VÄESTÖN TERVEYSPALVELUJEN TARPEET
Tämän selvitystyön kohteena olevalle alueelle sijoittuu viisi hyvin erilaista ja -kokoista kuntaa.
Suurimmassa kunnassa, Kotkassa, on yli 54 000 asukasta ja pienimmässä, Miehikkälässä, 2 500
asukasta. Yhteensä alueen väkiluku on noin 88 000 asukasta. Myös kuntien terveyspalvelujen tuottamistavat poikkeavat toisistaan. Seutukunnan perusterveydenhuollon palvelut ovat sijoittuneet
kahden keskuksen, Haminan ja Kotkan ympärille.
100000
90000
80000
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
S
KH
87874
83804
ä
ns
e
te
yh
54622
52373
21720
20826
3772
3485
a
tk
Ko
ti
ah
l
ro
Vi
2538
2025
lä
kä
k
hi
ie
M
väestö vuonna 2002
ennuste v. 2020
5222
5095
ää
ht
y
P
am
H
ky
ny
a
in
Kuva 1. Kotkan – Haminan seudun kuntien väestömäärät ja väestöennuste 2020
Haminan ”kylkeen” on ryhmittynyt kolme kuntaa (Hamina, Virolahti ja Miehikkälä). Vuoden 2003
vaihteessa aikaisempi Haminan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin, samalla toteutui
myös Haminan ja Vehkalahden kuntaliitos. Kuntayhtymän henkilöstö siirtyi Haminan kaupungin
palvelukseen. Haminan kaupungin organisaatiossa sosiaalija terveystoimi on nyt perusturvan vastuualueella ja ympäristöterveydenhuolto teknisessä toimessa. Perusterveydenhuollon ja osin myös
erikoissairaanhoidon palvelut tarjoaa Haminan sairaala. Kuntayhtymän purkaantumisen jälkeen Virolahden kunta ostaa perusterveydenhuollon palvelut Haminan kaupungilta. Virolahdella on kuitenkin oma terveysasema, jossa on mm. 30-paikkainen vuodeosasto. Myöhemmät terveydenhuollon
järjestelyt ovat Virolahdella vielä auki. Miehikkälän terveyskeskus on vuodesta 1996 järjestänyt perusterveydenhuollon ydinpalvelut itse. Miehikkälä on ostanut tukipalvelut, kuten diagnostiset tutkimukset, sairaankuljetuksen ja päivystyksen sekä osan ympäristöterveydenhuollon palveluista
Haminan kaupungilta. Nyt toimena olevan selvitystyön yksi keskeinen osa onkin tehdä ehdotus Virolahden ja Miehikkälän kuntien terveyspalvelujen järjestämisestä myöhempinä vuosina osana seutukunnallista toimivaa kokonaisuutta.
Kotkan palveluihin tukeutuu kaksi kuntaa (Kotka ja Pyhtää). Kotkan kaupunki alueen suurimpana
kuntana järjestää perusterveydenhuollon toimintansa itse kolmella terveysasemalla. Viime vuosina
Kotkan terveydenhuollossa on tehty runsaasti kehitystyötä ja vireillä on uudelleenjärjestelyjä mm.
mielenterveysja päihdetyössä sekä neuvolatoiminnoissa. Kotka on pyrkinyt nostamaan terveydenhuollon profiilia mm. edistämällä terveyskeskuksessa tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Se on
yksi viidestä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kanssa yhteistyötä tekevästä aka25
teemisesta terveyskeskuksesta. Pyhtään kunta tuottaa perusterveydenhuollon ydinpalvelut itse. Tukipalvelut se hankkii Kotkan kaupungilta. Myös sen vuodeosasto sijaitsee Kotkassa, joskin henkilökunta on Pyhtään kunnan palveluksessa. Pyhtää hankkii osan lääkäripalveluista myös yksityisilta
palveluntuottajilta.
Alue kuuluu Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin, jonka keskussairaala sijaitsee Kotkassa. Keskussairaalan lisäksi Haminan sairaalassa tarjotaan erikoissairaanhoidon, jopa erityistason erikoissairaanhoidon, palveluja kirurgiassa, gynekologiassa ja sisätaudeissa.
3.1 Palveluntuotanto kunnittain
Tiedot kuntien palvelujen tuotannosta ja terveyskeskusten nykyisestä toiminnasta on saatu haastattelemalla kaikkien viiden kunnan ylilääkärit, ylihoitajat ja perusturvajohtajat tai vastaavat virkamiehet ja terveyskeskuksiin lähetetyistä kyselylomakkeista. Lomakkeessa kysyttiin tilasto- sekä muita
tietoja terveyskeskuksen toiminnasta, ja vastaukset kuvaavat terveyskeskusten toiminnan tilaa vastaushetkellä eli lokakuussa 2003. Erityisesti työssäkäyvän henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti.
Lomaketiedot on koottu taulukkoon Etelä-Kymenlaakson terveyskeskusten toiminnan nykytilan
kartoitus (liite 3).
Tiedot kuntien väestöstä ja väestön palvelujen käytöstä on koottu tilastokeskuksen, kuntaliiton ja
KELAn vapaasti netistä saatavissa olevista tilastotiedoista sekä Stakesin Sotka- ja Hilmo –tiedoista.
Vertailutaulukot kuntien väestön palvelujen tarpeesta ja palvelujen käytöstä ovat tämän raportin liitteissä 4 ja 2.
Alueen kuntien suurien kansansairauksien sairastavuuden eroja kuvaa KELAn erikoiskorvattavien
lääkkeiden rekisteristä saatavat suurten kansansairauksien vertailuluvut (kuva 2).
26
Ham ina
es iint. Indeks i yht.
Sepelvaltimotauti
V erenpainetauti
A stma
Reuma
Sydämen vajaatoim.
Psy koosit
Diabetes
Py htää
esiint. Indeksi yht.
Sepelvaltimotauti
V erenpainetauti
A stma
Reuma
Sydämen v ajaatoim.
Ps ykoos it
Diabetes
es iint. Indeksi yht.
Sepelvaltimotauti
V erenpainetauti
A stma
M iehikkälä
Reuma
Sy dämen vajaatoim.
Psykoosit
Diabetes
es iint. Indeksi yht.
Sepelvaltimotauti
A stma
V irolahti
Psykoosit
V erenpainetauti
Reuma
Sydämen vajaatoim.
Diabetes
Sepelv altimotauti
V erenpainetauti
A stma
Reuma
Sydämen v ajaatoim.
Psykoos it
Diabetes
K otk a
Sepelv altimotauti
V erenpainetauti
A stma
K HS y hteens ä
Reuma
Sydämen vajaatoim.
Psykoosit
Diabetes
esiint. Indeksi y ht.
Sepelvaltimotauti
V erenpainetauti
A stma
Reuma
Sydämen vajaatoim.
Psy koosit
Diabetes
K ym enlaakso
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
120,0
140,0
160,0
180,0
koko maan yhteenlaskettu esiintyvyysindeksi
Kuva 2. Suurimpien kansantautien esiintyvyys vuonna 1999
Selvitykseen on katsottu riittävän lyhyet yhteenvedot kuntien väestöistä, sen palvelujen käyttötottumuksista sekä kuntien palvelujen tuotannon perinteistä ja nykytilasta. Luvun loppuun on liitetty
toiminnan tuottavuuden tarkastelua muutamissa toimintayksiköissä, joiden muutospaineet ovat selvityksen tekijän arvion mukaan suuret.
27
3.1.1 Hamina
3.1.1.1 Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö
Haminassa on 21 720 asukasta, joista 6,8 % on alle kouluikäisiä. Vanhuksia (yli 65-vuotiaita) on
18,5 %. Sairastavuus suurimpiin kansantauteihin on hieman alhaisempi kuin koko maassa ja Kymenlaaksossa keskimäärin (Haminan yhteenlaskettu esiintyvyysindeksi = 97,85, koko maa = 100 ja
Kymenlaakso = 103). Terveydenhuollon käyttö on perusterveydenhuollon suhteen jonkin verran
korkeampaa (2,2 avohoidon lääkärikäyntiä) verrattuna koko maahan (1,8) ja muuhun Kotkan ja
Haminan seutuun (1,9) keskimäärin. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelujen käyttö (1,4 käyntiä asukasta kohden) on hieman Suomen (1,2) ja Kotka-Hamina –seudun (1,2) keskiarvojen yläpuolella. Tosin erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien suhde poliklinikkakäynteihin (8,7) on huomattavasti muita alueita (Suomi = 13,9 ja KHS = 12,3) alhaisempi. Vuodeosastohoidon potilasmäärät
(ikä ja sukupuolivakioitu indeksi = 90) sijoittuvat koko maan (100) ja Kymenlaakson (89) keskiarvojen väliin, mutta vuoden aikana kertyvien hoitopäivien keskiarvo on Haminassa (ikä ja sukupuolivakioitu indeksi = 87) sekä Kymenlaakson (100) että koko maan vastaavia määriä alhaisempi
(100). Sen sijaan erikoissairaanhoidon kustannukset asukasta kohti (720 euroa) ovat selvästi suuremmat kuin millään muulla alueen kunnalla ja 112 euroa korkeammat kuin maan keskiarvo (608
euroa). Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi sairastavuusindeksi Haminassa on alueen kuntien
matalin.
3.1.1.2 Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta
Haminassa toimii monialainen terveyskeskus. Palveluvalikoima on laaja ja saatavuus hyvä. Riittävän pienen terveyskeskuksen etuna on myös, että tunnetaan ihmiset, ja asioista pystytään sopimaan
sujuvasti muun toiminnan ohessa. Esimerkiksi vuodeosaston ja kotisairaanhoidon yhteistyö on hyvää juuri tästä syystä, vaikka väestövastuulääkärien vaihtuvuus tuottaa jonkin verran ongelmia.
Hallinnon ongelmana on vakituisen johtavan lääkärin puuttuminen. Tarvitaan lisää ihmisiä, joilla on
kiinnostusta ja pätevyyttä hallinnollisiin tehtäviin. Vaikka toiminnan vahvuudeksi voidaan todeta
koulutettu ja pätevä henkilökunta, niin lääkäripula ja muunkin henkilökunnan saatavuuden ongelmat rasittavat toimintaa merkittävästi. Tätä ongelmaa lisää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tarpeen jatkuva kasvu.
Haminassa on haluttu säilyttää vanhaa erikoissairaanhoidon perinnettä siten, että terveyskeskuksella
on kaksi jopa erityistason erikoissairaanhoitoa (esim. sydänvalvonta ja ortopediset endoproteesileikkaukset) antavaa vuodeosastoa. Tämä tuo mukanaan sujuvuutta perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon yhteistyöhön ja haminalaisille potilaille alueen muiden kuntien potilaita nopeamman pääsyn erikoissairaanhoitoon, mutta samalla se aiheuttaa sekä toiminnallisia ongelmia että
korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset.
3.1.1.3 Terveyskeskuksen toimintoja
Terveyskeskuksen yhteistyö erikoisalojen kanssa on joustavaa, tarjotaanhan niitä omassa talossa.
Sairaalan vuodeosastolle saadaan konsultteja kirurgian (ml. ortopedia), gynekologian, sisätautien ja
radiologian erikoisaloilta. Lisäksi talossa on oma anestesiologi. Sen sijaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa ei juuri ole tarjolla.
28
Ensiavussa on päivystäjä vuorokauden ympäri, ja laboratorio- sekä röntgenpalvelut tuotetaan itse.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö vanhusten palvelujen osalta toimii hyvin. Tätä varten on
toimintaa aktiivisesti kehittävä SAS-työryhmä. Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua ei ole yhdistetty,
mutta ne toimivat saman organisaation alaisuudessa, vanhustyön tulosalueella, perusturvan ja vanhustyön hallinnonalan alaisuudessa. Kunnassa on 181 vanhainkotipaikkaa ja 152 palveluasuntoa.
Vuodeosastoilla joudutaan jonkin verran odottelemaan vanhainkotipaikkoja. Vanhainkotipaikkojen
lisäämisen sijaan nähdään kuitenkin tärkeämpänä kehittää tuettua palveluasumista.
3.1.2 Kotka
Kotkassa on 54 622 asukasta, joista 7 % on alle kouluikäisiä. Vanhuksia (yli 65-vuotiaat) on 18 %.
Kotkan väestön sairastavuus (yhteenlaskettu esiintyvyysindeksi = 104,2) on samalla tasolla Kymenlaakson (103) kanssa ja hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku (100). Nuorena aloitettu
päihteiden käyttö ja sitä seuraava suuri alkoholisairauksien sairastavuus on Kotkan terveydenhuollon erityishaaste. Perusterveydenhuollon käyttö on muun Kymenlaaksoon ja koko maan tasolla.
Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä (1,9 käyntiä asukasta kohti) kertyy jonkin verran enemmän kuin muualla (KHS = 1,2). Vuodeosastohoidossa sekä Kotkassa että Kymenlaaksossa on keskimäärin vähemmän potilaita kuin muualla Suomessa, tosin vuodeosastohoitopäiviä asukasta kohden kertyy Kotkassa (ikä ja sukupulivakioitu indeksi = 104) enemmän kuin Kymenlaakson muissa
kunnissa (82) ja koko maassa (100).
Kotkassa on toiminut yhdistetty sosiaalija terveystoimi jo 1970-luvun puolivälistä asti. Suurehkossa kaupungissa tästä on se etu, että toiminta – ainakin hallinnollisesti – on hyvin integroitua. Toisaalta tämä näyttää aiheuttavan myös epäselvyyttä tiettyjen potilasryhmien vastuunjaossa sekä hankaluuksia kustannusten vertailuissa muiden kuntien kanssa, koska erillisiä kustannustietoja toimialoilta ei enää ole saatavissa.
Kotkan terveyskeskuksessa on luotu toiminnalle hyvät mallit, jotka tosin toimiakseen edellyttäisivät
myös riittävän määrän työntekijöitä. Terveyskeskuksen vahvuutena on kokenut työntekijöiden ydinjoukko, josta löytyy pitkäaikaisia vastuunkantajia. Positiivista väriä toimintaan ovat tuoneet myös
monenlaiset toteutetut kehittämishankkeet.
Pula lääkäreistä on ongelmista suurin, mutta myös vuodeosaston akuuttiosastolle kaivattaisiin lisää
hoitohenkilökuntaa. Myös erityistyöntekijöiden ja lyhytaikaisten sijaisten saaminen on vaikeaa. Koti- ja laitoshoidon vastuualueelle kuuluvien kotisairaanhoidon ja kotipalvelun suurimmat ongelmat
johtuvat myös henkilökunnan vähyydestä ja osittain tehtäviin nähden alhaisesta koulutustasosta.
Väestövastuulääkärin ja kotisairaanhoidon/-palvelun yhteistyötä voitaisiin parantaa, mikäli lääkärinvirkojen täyttövaje korjaantuisi.
Yhteistyö terveyskeskuksen ja keskussairaalassa tapahtuvan erikoissairaanhoidon välillä toimii hyvin. Toiminta on integroitu niin läheiseksi, että lähettäminen ja konsultaatio sujuvat. Keskussairaalasta otetaan potilaat mahdollisimman pian terveyskeskuksen vuodeosastolle, jopa ylipaikoille.
Vuodeosaston toimintaa hankaloittaa lääkäripulan lisäksi se, että vanhainkotipaikkojen vähäisen
määrän vuoksi vuodeosastolla on usein pitkäaikaispotilaita, jotka eivät sinne välttämättä kuuluisi.
29
Kunnassa on kaksi vanhainkotia, joissa on 175 pitkäaikaispaikkaa ja 20 lyhytaikaista. Palveluasunnoissa on n. 200 paikkaa.
Terveyskeskuksen hallinnossa on esim. ylihoitajien virkoja lakkautettu vähitellen, joten hallinnolliset työt ovat kasautuneet pienemmälle joukolle, ja hallintoon käytettävä työaika on vähentynyt.
Eräs suurista tulevaisuuden haasteista on huumeongelman kasvu, mikä edellyttäisi lisää tämän alueen erikoisosaamista.
Terveyskeskuksen vastaanotossa on siirrytty ensin yhden puhelinnumeron järjestelmään, eli kolmen
terveysaseman vastaanottoajat voidaan varata samasta numerosta. Äskettäin Kotkan terveyskeskuksen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella on käynnistetty valtakunnan ensimmäisiin kuuluva
puhelinneuvontapalvelu, joka jatkossa tulee hoitamaan myös uusien potilaiden ajanvarauksen. Vastaanotoilla vastuuta on siirretty lääkäreiltä hoitajille, jotka hoitavat mm. diabetes- ja reumapotilaita.
Hoitajat pitävät myös omia akuuttivastaanottoja.
Kuten muukin terveyskeskuksen toiminta, myös päivystys on järjestetty toimivaksi, jos vain olisi
riittävästi työvoimaa. Terveyskeskuksen iltapäivystys toimii keskussairaalan tiloissa. Asiakkaita ei
tarvitse juoksuttaa paikasta toiseen, päivystyspisteen yhteydessä on kaikki palvelut. Yöpäivystyksen
hoitaa keskussairaala ja sairaankuljetus hankitaan ostopalveluna pelastuslaitokselta.
Neuvola toimii hyvin, mutta pula lääkäreistä ja erityistyöntekijöistä haittaa myös siellä. Kouluterveydenhuollossa ei käytetä koululääkäriä. Tarvittaessa koululaiset ohjataan omalääkärin vastaanotolle. Työterveyshuollosta vastaa Kymijoen työterveyshuolto, kunnan omistama liikelaitos, joka
palvelee myös kunnan ja sairaanhoitopiirin henkilökuntaa. Kaikki avomielenterveyspalvelut on siirretty kunnan hoidettavaksi terveyskeskuksen alaiseen mielenterveyskeskukseen.
3.1.3 Miehikkälä
Miehikkälässä on 2 538 asukasta, joista 6,3 % on alle kouluikäisiä. Vanhuksia (yli 65-vuotiaat) on
28 % väestöstä. Sairastavuus on Miehikkälässä (indeksi = 138,3) huomattavasti korkeampi kuin
Kymenlaaksossa ja koko maassa keskimäärin. Erityisesti psykoosipotilaita (indeksi = 160) on Miehikkälässä väestön määrään suhteutettuna paljon. Perusterveydenhuollon palveluja käytetään hieman enemmän (2,2 lääkärikäyntiä asukasta kohti) kuin muualla maassa (1,8), mutta erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on selvästi vähäisempää (Miehikkälässä 0,7 ja koko maassa 1,2 käyntiä).
Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä (15,3 % avokäynneistä) on tosin suhteellisesti enemmän
kuin muualla maassa (13,9 %). Vuodeosaston käyttö sekä potilasmäärinä (Miehikkälä 76, koko maa
100) että kertyneinä hoitopäivinä (Miehikkälä 1,43, koko maa 2,74) on huomattavasti alhaisempaa
kuin Kymenlaaksossa ja Suomessa keskimäärin.
30
Miehikkälässä voidaan havaita pienen terveyskeskuksen edut ja haitat. Kun on tultava toimeen yhdellä lääkärillä ja sijaisia on vaikea saada, tuottavat lomat hankaluuksia. Pienen koon etuna on taas
ihmisten hyvä tunteminen, joka helpottaa asioiden hoitamista. Tässä tilanteessa on nähty tarpeelliseksi keskittyä oman terveyskeskuksen vahvuusalueisiin ja hankkia kaikki muut palvelut terveyskeskuksen ulkopuolelta.
Vastaanotto toimii hyvin kun asiakkaat ovat tuttuja, ja vastaanoton henkilökunta osaa ohjata potilaat
oikeaan paikkaan. Sairaanhoitajat pitävät myös diabeteksen ja astman seurantavastaanottoja. Päivystyksen puuttuminen hankaloittaa jonkin verran toimintaa. Kotisairaanhoidolla ja kotipalvelulla ei
ole yhteistä toimintaorganisaatiota, mutta sellainen on suunnitteilla sosiaalija terveyslautakunnan
alaisuuteen.
Kun toinen lääkärinvirka on hoitamatta, ei terveyskeskuksen vastaavalla lääkärillä ole juurikaan aikaa hallinnollisiin tehtäviin, joista tällä hetkellä vastaa suurelta osin sosiaalija terveysjohtaja. Vastaava lääkäri keskittyy kliiniseen työhön.
Lapsia syntyy kunnassa vähän ja neuvolan terveydenhoitajien tekevät paljon muutakin neuvolatyön
lisäksi. Asiakkaita olisi hyvä olla neuvolassa enemmän, jotta neuvolatyön rutiini säilyisi.
Työterveyshuolto on järjestetty terveyskeskuksen omana toimintana. Vastaanottoja järjestetään tarvittaessa. Ongelmaksi muodostuu joskus päivystysaikojen saaminen ja pula työntekijöistä. Toisen
lääkärinviran täyttäminen helpottaisi tilannetta oleellisesti.
Terveyskeskuksessa toimii puolipäiväinen fysioterapeutti. Töitä riittäisi toki enempäänkin. Vanhusten kuntoutus toteutetaan osittain ostopalveluna.
Palvelukeskuksen vuodeosastoa käytetään terveyskeskuksen vuodeosaston tapaan. Lähes kaikki
asiakkaat ovat pitkäaikaispotilaita. Vuodeosastotoiminta on korkeatasoista, mutta paikoista on pulaa.
Laboratorionäytteistä otetaan osa terveyskeskuksessa ja osa keskussairaalassa. Röntgenpalvelusta
suurin osa ostetaan Haminasta. Päihdehuolto on hajanainen. Toinen hammaslääkärin virka on täyttämättä. Tästä syntyvää haittaa voisi osittain vähentää siirtämällä enemmän vastuuta suuhygienistille. Mielenterveyspalvelut toteutetaan Miehikkälän kuntoutus- ja asumispalveluyksikön alaisuudessa, tosin vuoden 2004 alusta mielenterveyspalvelut tuotetaan kunnan omana toimintana.
3.1.4 Pyhtää
Pyhtäällä on 5 222 asukasta, joista 7,6 % on alle kouluikäisiä (0-6 v.). Vanhuksia (yli 65 v.) on 19,5
% väestöstä. Sairastavuus (yhteenlaskettu esiintyvyysindeksi = 102,6) on samalla tasolla kuin Ky31
menlaaksossa keskimäärin ja hivenen korkeampi kuin koko maan vastaava luku. Perusterveydenhuollon palveluja käytetään jonkin verran vähemmän (1,1 käyntiä vuodessa) kuin muualla Suomessa (1,8) ja Kotkan – Haminan seudulla (1,9). Erikoissairaanhoidon palveluja käytetään vastaavasti
hieman enemmän kuin muualla keskimäärin (Pyhtää 1,4 ja koko maa 1,2 käyntiä asukasta kohden).
Tämä ei kuitenkaan juuri näy erikoissairaanhoidon käyttökustannuksissa. Kunnallisen vuodeosaston
käyttö (ikä ja sukupuolivakioitu indeksi hoitopäivien määrästä on Pyhtään osalta 89) on samalla tasolla kuin Kotkan – Haminan seudulla keskimäärin, ja hieman vähäisempää koko maahan verrattuna.
Pyhtään terveyskeskuksessa on osaava ja pitkäaikainen henkilökunta sekä kauan yhdessä toimineet
väestötiimit. Terveyskeskus on toimiva kokonaisuus, kunhan henkilökuntaresurssit ovat riittävät.
Tällä hetkellä on pulaa lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Lääkäripulaa on pyritty helpottamaan
perustamalla vuoden 2004 alkupuolella neljäs terveyskeskuslääkärin virka ja tarjoamalla näin lääkäreille mahdollisuus jopa suosituksia pienempään vastuuväestöön.
Hallinnon työtehtävät jakautuvat liian pienelle ryhmälle. Vastaavalla lääkärillä ei jää riittävästi aikaa hallinnollisiin tehtäviin kuten terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseen. Vaihtuvien keikkalääkärien käyttö ei tuo tähän helpotusta. Lääkäripula ja lääkärien vaihtuminen hankaloittavat myös
hammashuollon toimintaa. Muuten hammashuollon palvelut toimivat hyvin nykyisellään.
Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on tiivistä. Tällä hetkellä erikoislääkäritasoinen hoito toteutetaan keskussairaalassa. Ilta- ja yöpäivystys kuten myös mielenterveyspalvelut sekä työterveyshuolto ostetaan Kotkasta. Päihdehuolto ostetaan a-klinikalta, mutta myös terveyskeskuksessa on pyritty hoitamaan päihdeongelmaisia. Pyhtäällä on totuttu ostamaan palveluja muualta. Ostamisen
kulttuuri on tuttua ja ostaminen helppoa. Palvelujen myyjien löytäminen tuottaa enemmän ongelmia.
Kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat yhdistetty kotihoidoksi, josta vastaa johtava hoitaja. Yhteistyö
sujuu hyvin kun töitä tehdään yhdessä - ”huutoetäisyydellä”. Kotisairaanhoidon henkilökunnan
osaamista ja yhteistyötä tulisi kehittää, sillä potilaat ovat entistä vaikeammin hoidettavia. Keskeinen
haaste kotihoidossa on kuntouttavan työotteen toteuttaminen.
Terveyskeskuksen vastaanottotoiminta on hyvin järjestetty. Työtapoja on hiottu aikojen kuluessa.
Sama henkilökunta on ollut töissä pitkään, ajanvaraajalla on selkeät ohjeet, ja vastaanoton henkilökunnalle annetaan koulutuksen mukaan enemmän vastuuta potilaiden ohjaamisesta. Ongelmia aiheuttaa lähinnä lääkäripula. Tätä on pyritty korjaamaan ostopalvelun käytöllä. Pula omista lääkäreistä
on ongelma myös sikäli, että väestö haluaisi mieluummin omalääkärin kuin ns. keikkalääkärin vastaanotolle.
Lääkäripulaan on etsitty helpotusta tarkistamalla hoitajien ja lääkärien työnjakoa. Vastaanoton hoitajat pitävät akuuttivastaanottoja aamuisin antaen myös terveysneuvontaa, sairaanhoitoa ja ennaltaehkäisevää työtä. Terveydenhoitajat pitävät myös omia sairaus- ja seurantavastaanottoja.
32
Kuntoutustoiminnasta vastaa yksi kokopäivätoiminen fysioterapeutti, ja tarvittaessa toimintaa voidaan täydentää ostopalveluilla. Pyhtäällä toimii yksi eläinlääkäri ja terveystarkastaja. Eläinlääkäripalveluja myydään myös Kotkalle. Näytteet otetaan terveyskeskuksessa, ja laboratorio- sekä röntgenpalvelut hankitaan Kymenlaakson keskussairaalasta. Mielenterveyspalvelut ostetaan Kotkasta.
Neuvolatoimintaan osallistuu yksi terveydenhoitaja vähemmän kuin ennen. Hoitajat toimivat myös
kotisairaanhoidon päivystyksessä. Vanhusväestön lisääntyessä kotisairaanhoidon työmenetelmiä on
kehitetty. Enemmän koulutettua henkilökuntaa tarvittaisiin.
Pyhtääläiset ovat pitäneet tärkeänä mahdollisuutta päästä oman kunnan vuodeosastolle, jossa on 25
paikkaa. Ongelmana on joskus, että omalääkäri ei ole käytettävissä joka päivä. Vuodeosastotoiminta
kaipaisi kehittämistä pitkäaikaispotilaiden kertymisen vuoksi.
3.1.5 Virolahti
Virolahdella on 3 772 asukasta, joista alle kouluikäisiä on 5,2 %. Vanhusten osuus väestössä on
suuri (26,6 %). Sairastavuus (120,3) on selvästi korkeampi verrattuna Kymenlaaksoon (103) ja koko maahan (100) keskimäärin. Perusterveydenhuollon palveluja käytetään (2,2 lääkärikäyntiä asukasta kohden) enemmän kuin muualla maassa (1,8 käyntiä), mutta erikoissairaanhoidon palvelujen
käyttö on vastaavasti vähäisempää (Virolahdella 0,9 ja koko maassa 1,2 käyntiä). Vuodeosastoa
käyttöä kuvaavat luvut ovat lähellä koko Kotkan – Haminan seudun vastaavia, eli vuodeosastoa
käytetään Virolahdella (indeksi = 89) vähemmän kuin Kymenlaaksossa (100) ja muualla Suomessa
(100) keskimäärin.
Virolahti on eronnut kuntayhtymästä ja solminut perusterveydenhuollon palveluja koskevan sopimuksen Haminan kanssa. Virojoen terveysasema kuuluu Haminan terveyskeskukseen. Hallinnollisten tehtävien hoitamiseen ei löydy tekijöitä eikä vastuuhenkilöitä. Toiminnan kehittäminen jää vapaa-ajalla tehtäväksi.
Resurssipula on suurin ongelma ja ylitöitä pitää tehdä, jotta potilaat saadaan hoidettua. Terveysaseman toimivuutta olisi mahdollista parantaa, jos toinen lääkärinvirka saataisiin täytettyä. Ostolääkäreillä täytetään lääkärivajetta tällä hetkellä. Etenkin vuodeosaston toimivuuden takaamiseksi pitäisi
pystyä varmistamaan riittävä lääkäri- ja hoitajatyövoima.
Vastaanotossa pyritään ottamaan vastaan kaikki, jotka tulevat terveysasemalle. Potilaat eivät valita
ja ymmärtävät henkilökunnan vaikeudet. He ovat enemmän huolissaan lääkärin jaksamisesta.
Kunta on palkannut psykiatrisen sairaanhoitajan. Psykiatrin palvelut saadaan Haminan mielenterveystoimistolta. Työterveydenhuolto toimii ”keinotekoisella väestövastuulla”. On muodostettu kaksi
vastuuväestöä, jotka ovat molemmat saman lääkärin hoidossa. Terveyskeskuksen työterveyshuolto
kattaa tosin vain pienen osan alueen kokonaistarpeesta. Suurin osa ostetaan yksityisiltä.
33
Fysioterapeutin ja psykologin palvelut ovat terveyskeskuksen toimintaa. Terveysasemalla on yksi
fysioterapeutti ja kuntohoitaja. Fysioterapeutti tosin käy harvoin, ja sekä aika että tilat suunniteltujen hoitojen toteuttamiseen puuttuvat. Päihdehuolto ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta ja kaipaisi uutta organisointia. Sen puolesta on tosin jo tehty paljon työtä.
Terveyskeskuksen laboratorio on Haminassa, mutta näytteet otetaan Virojoen terveysasemalla. Haminasta saa myös uuden röntgenlääkärin myötä hyvin toimivat röntgenpalvelut. Ympärivuorokautinen päivystys on myös sijoitettu Haminaan.
Kotisairaanhoito ja kotipalvelu kuuluvat Virolahden kunnan sosiaalitoimen alaisuuteen. Tällä hetkellä tosin osa kotipalvelusta (lääkäripalvelut) on ostettu muualta. Vanhusten asumispalveluja pyritään kehittämään ja samalla vähentämään sosiaalihuollon laitospaikkoja.
Kuntakohtaisia terveyspalvelujen käytön vertailuja voi tehdä kuvista 3, 4 ja 5.
Lääkärikäynnit ja hoitokontaktit
Vehkalahti
2,41
1,30
Hamina
2,98
1,40
0,23
nyky-Hamina
2,67
1,37
2,20
0,18
Pyhtää
2,80
1,40
1,07
0,20
Miehikkälä
Kaikki päättyneet
hoitojaksot yht./v.
/asukas 2002
1,43
0,70
2,25
0,25
Virolahti
3,54
0,90
2,22
0,22
Kotka
3,25
1,60
1,73
0,22
KHS yht
1,19
Yht. PTH:n lääkärin
avoh.käynnit /asukas/v.
2002
2,74
1,89
3,07
Kymenlaakso
Suomi
1,20
0
1
Kunnallinen
vuodeosastohoito
vuoden aikana,
kertyneet hoitopäivät /
asukas 1999
ESH:n avohoitokäynnit
/asukas/v.2001
2,74
1,80
2
3
4
Kuva 3. Lääkärikäynnit ja hoitokontaktit
34
Neuvolakäynnit
Hamina
0,41
1,96
3,41
Pyhtää
0,38
1,30
3,15
14,75
15,58
0,48
2,10
3,98
Miehikkälä
14,70
PTH: kouluterveydenhuollon
käynnit / käyttäjät 2002
Virolahti
0,50
2,12
3,19
Kotka
0,27
1,58
3,37
KHS yht
0,32
1,69
3,37
Kymenlaakso
0,13
2,03
3,38
Suomi
0,13
2,12
3,13
0,00
PTH:n perhesuunn.
neuvolakäynnit / käyttäjät 2002
17,83
PTH:n
lastenneuvolakäynnit/käyttäjät
2002
16,54
PTH:n
äitiysneuvolakäynnit/käyttäjät
2002
16,01
16,28
17,69
5,00 10,00 15,00 20,00
Kuva 4. Neuvolakäynnit asukasta kohden vuonna 2002
Kustannuksia vuodelta 2001
426
Vehkalahti
608
1 044
488
Hamina
1 867
720
2 110
1 218
454
nyky-Hamina
659
1 123
565
464
Pyhtää
1 033
564
450
Miehikkälä
1 037
525
533
Virolahti
1 068
632
482
Kotka
1 121
589
477
KHS yht
1 076
596
460
Kymenlaakso
1 065
608
460
Suomi
1 079
0
ESH/
nettokustannukset
yhteensä €/as.
PTH
nettokustannukset
yhteensä €/as.
Soster
nettokustannukset
€/asukas
Terveystoimen
nettokustannukset,
€/asukas
1 976
1 732
1 936
1 962
2 065
1 934
1 952
1 967
500 1 000 1 500 2 000 2 500
35
Kuva 5. Terveydenhuollon käyttökustannuksia vuodelta 2001
3.2 Eräiden toimintayksiköiden mitoitusten vertailua
Tässä luvussa on lyhyesti vertailtu palvelujen järjestämistapojen eroja alueen eri kuntien välillä sellaisissa toimintayksiköissä, joiden toimivuus on koko terveyskeskuksen toiminnan kannalta erittäin
merkityksellistä ja näkyvää. Erot voivat johtua joko käytettävissä olevien virkojen poikkeavasta mitoituksesta, tilanteen mukaan vaihtelevista saatavilla olevien työntekijöiden määrästä, väestön poikkeavista palvelujen käytön tottumuksista tai tuotannollisista tehokkuuseroista.
Lääkäreiden vastaanotto
Taulukko 1 kuvaa lääkärinvirkojen ja töissä olevien lääkäreiden jakaantumista suhteessa hoidettavan väestömäärän eri kunnissa. Tarkasteltaessa hoidettavana olevan väestön kokoa vastaanotolla
töissä olevaan lääkärimäärään suhteutettuna voidaan todeta, että lokakuussa 2003 pahin lääkäripula
on ollut Pyhtäällä. Toisaalta Pyhtään väestö näyttää perinteisesti käyttävän vähän lääkärin vastaanottopalveluja, vain lähes puolet valtakunnan keskiarvosta, joka on 2,0 lääkärin vastaanottokäyntiä/asukas/vuosi. Huomion arvoista on myös, että Etelä-Kymenlaakson alueen sisällä on kaksinkertaisia eroja lääkäripalvelujen käytössä.
Taulukko 1. Lääkäreiden määrä ja lääkäreiden vastaanottopalvelujen käyttö
Lääkäriä
Asukasta/lääk.
vakituinen viranhaltija
Asukasta/vakit.
Lääk. vastotolla
Asukasta/lääk. vastotolla
Lääkäritarve/1800 asukasta
* Lääkäreiden määrä loppuvuonna 2003
37
2
2
3
21
1 476 1 886 1 269
1 741 1 034
32
1
1
1
16
1 707 3 772 2 538
5 222 1 358
26
1,5
1
1,5
10
2 101 2 515 2 538
3 481 2 172
30,3
2,1
1,4
2,9
12,1
Lääk. käynnit 2002
Lääk. käynnit/ asukas 2001
Lääk. käynnit/ asukas 2002
94 455 8 375 5 700
2,1
2,4
2,6
1,7
2,2
2,2
36
5 595
0,8
1,1
47 781
2,4
2,2
KHS-yht
Vehkalahti
Hamina
nyky-Hamina
Pyhtää
Miehikkälä
Virolahti
Kotka
Lääkärimäärät ja lääkärikäynnit KHSTK:ssa
65
1 352
51
1 723
40
2 197
48,8
22 989
2,6
24 792
2,3
209 687
2,4
Ehkäisevä terveydenhuolto
Taulukko 2 esittää terveydenhoitajien hoitamien väestöjen koon eroja nykyisissä terveyskeskuksissa
Taulukko 2. Terveydenhoitajat ja vastuuväestöjen koko
Terveydenhoitajat ja vastuuväestöjen koko
Hamina
Terveydenhoitajia yhteensä
8,8
Kotka
22,2
Miehikkälä
1,0
Pyhtää
2,3
Virolahti
1,3
yhteensä
35,7
Asiakkaita
Äitiysneuvolakäyntejä
Lastenneuvolakäyntejä
Perhesuunnitteluneuvola
500
3783
9002
30
161
364
43
395
798
23
197
560
793
6006
14333
197
1470
3609
Hammashuolto
Hammashuollon henkilökuntamäärät ovat kaikissa kunnissa mitoitettu varsin tasaisesti, joskin pienimmissä kunnissa on ajoittain vaikeuksia hammaslääkäreiden puuttuessa. Koska hammashuollosta
on jo pitkään kerätty järjestelmällisesti tietoa, siitä on saatavissa lähes koko maan kattavaa vertailutietoa toiminnasta ja sen kuluttamista voimavaroista yksiköittäin (Stakesin suun terveydenhuollon
vertailut ja tilastointi, taulukossa 3a vertailuryhmä ”kaikki”). Yhdistämällä palvelutoimintaa kuvaavia lukuja voimavarojen kulutukseen voidaan tehdä karkeita arvioita palvelujen tuotannon tehokkuudesta ja tuottavuudesta.
Yksikön tuotannollista tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi voimavarojen käytön mukaan painotettujen toimenpiteiden ja kokonaiskustannusten avulla laskemalla ns. painotetun toimenpidepisteen
hinta. (1 toimenpidepiste = hampaan yhden pinnan paikan suuruinen toimenpide.) Hintaa voidaan
sitten verrata maan keskiarvoon. Näin vertaillen Virolahti ja Miehikkälä tuottavat hammashuollon
palveluja varsin tehokkaasti, sen sijaan Hamina tuotanto on jo selvästi maan keskiarvoa kalliimpaa.
Asukaslukuun suhteutetun nettokustannuksen perusteella Virolahti hoitaa myös koko väestönsä
edullisesti. Myös Kotka tuottaa koko väestön palvelut edullisesti. Tosin voi kysyä, miten paljon tähän vaikuttaa kaupungin yksityishammaslääkäripalvelujen saatavuus, joka tietenkään ei näy tässä
luvussa. Kotkan hammashuolto ei pystynyt antamaan toimenpidekohtaista eriteltyä tietoa varsinaisen tehokkuusvertailun laskemiseksi. Myöskään Pyhtää ei – hammaslääkäripulan vuoksi – kyennyt
antamaan mitään tietoja toiminnastaan.
Taulukko 3a. Hammashuollon toimenpide- ja nettokustannukset
Kotkan - Haminan seudun tk-hammashoidon toimenpidekustannukset
Painotetut Kokonaiskustannukset
Painotetun toimen-piteen (1 Nettokust/asukas
tp
2002
pinnan paikka = 1.0) hinta EUR
EUR
Hamina 02
Virolahti 02
Miehikkälä 02
Kotka 02
34248
5151
5044
1 442 000
163 687
157 653
42,1
31,8
31,3
kaikki TK:t min
kaikki TK:t ka
kaikki TK:t max
27,1
33,9
48,2
37
52,0
27,0
42,8
37,5
Taulukossa 3 on lisäksi tarkasteltu Kotkan ja Haminan hammashuollon tuotannollista tehokkuutta
vertaamalla niiden toimintaa ja kustannuksia vastaavan kokoisiin kuntiin taulukossa 3b. Tässä tarkastelussa tuotokset ovat perustuneet käyntimääriin, eli niissä ei ole huomioitu painotettuja toimenpiteiden pistemääriä. Käynteihin perustuvan tuotosten mittaamisen heikkous on se, että toimenpidepainotus puuttuu (todellista potilasaineksen erojen tasaamista ei saada aikaiseksi) ja että käynti on
välisuorite, ei koko hoidon kokonaisuus (hoitoepisodi). Tällöin, jos esimerkiksi samaa hammassairautta toisaalla hoidetaan usealla käynnillä, toisaalla taas yhdellä hoitokäynnillä, työ vaikuttaa tehokkaammalta ensin mainitussa yksiköissä. Tämä voi johtaa väärään päätelmään tehokkuudesta.
Tässä tuotoksina mitatut käynnit on ryhmitelty kolmeen käyntityyppiin: hammaslääkärikäynnit,
suuhygienistille tehdyt käynnit sekä hammashoitajakäynnit. Taulukossa tehokkuutta on kuvattu
kahdella tavalla, 1) työpanoksiin perustuvalla tehokkuusluvulla (DEA1), jossa voimavarat on laskettu eri henkilöstöryhmien työpanoksina ja 2) kustannustehokkuusluvulla (DEA2), jossa voimavarat on laskettu toiminnan aiheuttamien kokonaiskustannusten mukaan. Tarkastelussa maksimitehokkuus saa arvon 1.00, mikä tarkoittaa sitä, että yksikköä ei varmuudella voida sanoa tehottomaksi. Tehokkuusluvun ollessa pienempi kuin 1.00, voidaan sanoa yksikön toiminnassa olevan tehottomuutta vertailuyksiköihin verrattuna.
Taulukko 3b. Kotkan ja Haminan hammashuollon tuotannollisen tehokkuuden tarkastelu
29,0
16,0
20,0
18,7
18,0
25,3
27,0
23,1
26,0
23,5
15,5
2 538 168
1 442 000
1 455 052
33 053
15 312
29 110
30 157
31 931
41 285
44 229
36 714
36 564
28 702
20 560
2 118
3 564
6 123
5 813
6 587
2 625
4 876
9 460
8 431
5 805
6 492
Hammashoitajat
3,5
2,0
4,8
4,0
5,0
2,0
3,5
6,9
8,0
3,6
4,0
Suuhygienistit
19,0
9,0
12,3
13,8
15,0
20,2
20,0
16,4
20,0
10,8
7,6
Hammaslääkärit
Muut
0,77
0,77
1,00
0,87
0,90
0,91
1,00
0,82
0,67
1,00
1,00
Suuhygienistit
0,77
1,00
0,98
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
0,84
1,00
1,00
Hammaslääkärit
Kotka
Hamina
Hyvinkää
Lappeenranta
Lohja
Mikkeli
Porvoo
Riihimäki
Salo
Savonlinna
Siilinjärvi
Kustannustehokkuus
Työn tehokkuus
Kotkan ja Haminan hammashuollon tehokkuusvertailu muiden vastaavankokoisten
kuntien kanssa v. 2002
Henkilökunnan
DEA1 DEA2
määrä
Kustannukset
Käynnit
3 301
1 493
2 276
2 433
1 063
2 275
5 416
1 250
414
1 298
814
Kotkalla sekä työpanosten käyttöön liittyvä tehokkuus että kustannustehokkuus saavat arvon 0.77.
Tämä tarkoittaa, että Kotkan hammashuolto on kummallakin tarkastelutavalla katsottuna 23 % tehottomampi kuin tehokkaat vertailuyksiköt. Haminalla kustannustehokkuus on vain 0.77, mutta
työn tehokkuus 1.00. Referenssikunnista Savonlinna, Siilinjärvi sekä Porvoo ovat molemmilla tavoilla tehokkaita.
Laskelmaa pystyisi tarkentamaan, jos Kotkastakin saataisiin SV-toimenpidetiedot. Tällöin voitaisiin
käyttää toimenpidepainotusta, jolloin mahdolliset potilasaineksen tai erilaisten toimenpidetyyppien
aiheuttamat erot voitaisiin huomioida paremmin.
38
Edellä oleva tarkastelu osoittaa, että käytettävissä olevien voimavarojen tasaaminen ja poikkeavien
toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen Etelä-Kymenlaakson terveyskeskuksissa on tarpeen, jotta
kaikkien kuntien asukkaille voidaan taata yhtäläiset hoidonsaantimahdollisuudet.
3.3 Haminan sairaala
Haminan terveyskeskuksen toiminta on valtakunnallisesti varsin poikkeavaa. Vain suurimmissa
kaupungeissa ja hyvin kaukana keskussairaaloista sijaitsevissa terveyskeskuksissa (Kuusamo, Ivalo)
on Haminan tapaan erikoissairaanhoidon vuodeosastoja sekä konservatiivista ja operatiivista hoitoa
varten. Syyt erikoissairaanhoitoa tarjoavan sairaalan olemassaoloon ovat historialliset ja niitä voidaan perustella muun muassa sillä, että kunnan väestölle pystytään takaamaan kotikunnassa korkeatasoinen hoito ja nopea pääsy sellaisiin leikkauksiin (mm. tekonivelleikkaukset), joihin muualla jonotetaan pitkiäkin aikoja.
Konservatiivisella osastolla toimii kaksi sisätautilääkäriä, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti sydänpotilaiden hoidosta. Tämän vuoksi osastolla on uusi kaksipaikkainen sydänvalvonta rytmihäiriö-, sydäninfarkti- ja sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoa varten. Sydänvalvontatyyppisissä
tarkkailuhuoneissa hoidetaan toki sydäninfarktien jälkitila- tai lieviä sydämen vajaatoimintapotilaita
terveyskeskuksissa ympäri maata, mutta Haminan sairaalan sydänvalvonnassa annettavaksi tarkoitettu hoito vastaa lähinnä keskussairaaloissa toteutettavaa erityistason erikoissairaanhoitoa. Kokeneiden lääkäreiden johdolla tämä ei virka-aikaan aiheuttane suurempia ongelmia. Kunnalle tällainen
huipputason hoidon ylläpito tulee kuitenkin kalliiksi, vaikka erikoissairaanhoidon järjestäminen
omassa kunnassa nostaakin kunnan terveydenhuollon statusta. Sydänvalvonnan kalleus johtuu mm.
alle 50 % käyttöasteesta. Lisäksi on todettava, että päivystysaikana ”keikkapäivystäjillä” ei ole riittävää tietotaitoa vaikeiden sydänpotilaiden hoitoon. Komplikaatioiden ilmetessä potilas lähetetään
keskussairaalaan. Sama päivystysajan ongelma koskee tietenkin myös operatiivisen osaston potilaita.
Operatiivisella osastolla työskentelee kaksi kirurgia, ortopedi ja yleiskirurgi. Lisäksi operatiivisen
toiminnan mahdollistaa oma anestesiologi. (Lääkäritilanne on saattanut muuttua loppuvuoden 2003)
Osa operatiivista toimintaa on pien- ja pehmytosakirurgista toimintaa, joka päiväkirurgisesti toteutettuna sopii suuren terveyskeskuksen perustason erikoissairaanhoidon toiminnaksi. Kustannuksiltaan ylivoimaisesti suurin osa operatiivisesta toiminnasta on kuitenkin ortopedia, erityisesti polven
ja lonkan tekonivelleikkaukset. Nämä ovat normaalisti erikoissairaanhoidon osaamiskeskuksiin sijoitettavia toimenpiteitä. Kirjallisuudessa on osoitettu, että ortopediltä vaaditaan endoproteesileikkauksia tietty määrä vuodessa, jotta riittävä ammattitaito ja erilaisten proteesien tuntemus tulisi
varmistettua. Haminan ja naapurikuntien väestön ao. sairauksien esiintyvyys on riittämätön sellaisten leikkausmäärien varmistamiseksi.
Tärkein kysymys onkin, kykeneekö Haminan sairaala vastaamaan potilaidensa turvallisuudesta silloin, kun hoito ei todellisuudessa ole erikoislääkärijohtoista (virka-ajan ulkopuolella). Huomio kiinnittyy erikoismaksuluokan potilaiden suureen määrän Haminan sairaalassa. 1.1.–30.9.2003 pidetyn
kirjanpidon mukaan Haminan sairaalan polviproteesileikkauksista 44 %, lonkkaproteesileikkauksista 48 % ja suonikohjuleikkauksista peräti 57 % on ollut erikoismaksuluokan operaatioita. Nykyisten
säännösten mukaan erikoismaksuluokan potilaita saa kuitenkin olla osastolla päivittäin korkeintaan
5 %.
39
Toiminnan kustannuksia lisää se, että erityistason erikoissairaanhoidon järjestäminen Haminassa
pakottaa pitämään yllä jatkuvaa päivystystä vain 25 kilometrin päässä keskussairaalasta, johon muiden alueen kuntien ilta- ja yöpäivystyksiä ollaan keskittämässä. Sama koskee myös oman laboratorion ja jatkuvan röntgenvalmiuden ylläpitoa, jotka nekin tulisivat halvemmiksi esim. keskussairaalan kanssa yhdessä järjestettynä (vaikka näytteenotto ja kuvantamispiste säilyisivät Haminassa).
Mahdollinen ongelma on myös osastojen henkilökunnan jaksaminen. Hoitajamäärät on mitoitettu
tavallisen terveyskeskusosaston tarpeiden mukaan, vaikka todellisuudessa esim. operaatioista toipuvien potilaiden jälkihoito vaatisi erikoissairaanhoidon osastojen mukaiset henkilöstömäärät.
Haminan kaupunki maksaa erikoissairaanhoidosta asukasta kohti vuodessa kaiken kaikkiaan 112
euroa eli 15 % enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
3.3.1 Haminan sairaalan toiminnan kustannuslaskelmat
Haminan kaupungin korkeiden erikoissairaanhoidon kustannusten syiden selvittämiseksi verrattiin
Haminan kaupungin oman tuotannon kustannuksia siihen, mitä saman palvelumäärän (samanlaisten
hoitojen) tuottaminen viereisessä keskussairaalassa maksaisi.
Kustannusten määrittelyistä
Selvityksessä ei ollut käytettävissä Kotkan keskussairaalan tai Haminan terveyskeskuksen aitoja
kustannuslaskentaan perustuvia kustannustietoja suoritetyypeittäin. Siksi suoritteiden kustannukset
oli arvioitava epäsuorasti, ja tämä voidaan tehdä lähinnä kahteen tekniikkaan perustuen: i) käyttämällä joko koko maan aineistoon tai otoksiin perustuvia (Standardikustannusraportti, Hujanen ym.,
Stakes) keskikustannusarvioita, tai ii) jakamalla tarkasteltavan yksikön toiminnasta aiheutuneet todelliset kustannukset eri suoritteille määrättyjen (DRG, avokäynnit) suhteellisten kustannuspainojen
mukaan. Menetelmäksi valittiin jälkimmäinen. Suhteelliset kustannuspainot on estimoitu kustannuslaskentaa käyttävien sairaaloiden aineistoista. Tässä selvityksessä käytettiin sisätautien ja kirurgian erikoisalojen vertailuissa jälkimmäistä menetelmää.
Selvityksessä ryhmiteltiin Kotkan keskussairaalan ja Haminan sairaalan päiväkirurgiset sekä vuodeosastohoitojaksot nk. DRG-ryhmiin. Haminan vuodeosastotoiminnan osalta käytettiin aluesairaaloiden DRG-painoja.
Olettaen, että hoidettujen potilaiden vaikeusaste on vertailun DRG-ryhmissä suurin piirtein samanlainen Kotkan keskussairaalassa ja Haminan sairaalassa, voidaan kuhunkin DRG-ryhmään päätynyt
potilas pisteyttää DRG-painojen mukaan ja laskea näin kertyneet DRG -pisteet yhteen erikoisaloittain. Kun tämä erikoisaloittain (vuoden aikana) tuotettu DRG-pistemäärä jaetaan toiminnasta aiheutuneilla kustannuksilla, saadaan keskimääräinen DRG-pisteen hinta. Tätä vertailuyksikköä hyväksi
käyttäen voidaan tehdä vertailuja tuotannollisesta tehokkuudesta, joka tässä tapauksessa perustuu
näihin ns. välisuoritteisiin (DRG-jaksot).
Haminan sairaalan operatiivisen tulosyksikön toiminnan kustannuksiin laskettiin vuodeosaston sekä
leikkaussalin kustannukset. Konservatiivisen tulosyksikön kustannuksiin laskettiin vuodeosasto kokonaisuudessaan. Lisäksi molemmille erikoisaloille vyörytettiin yhteisiä kustannuksia sairaanhoidon apuyksiköistä erilaisten toiminnallisten jakosääntöjen mukaan. Sairaanhoidon apuyksiköt olivat
laboratorio, röntgen, fysioterapia, muu lääkinnällinen kuntoutus, päivystyspoliklinikka, sairaankul-
40
jetus, keskuslääkevarasto, yhteiset toiminnot, hallinto, atk, taloustoimisto, puhelinkeskus, keskusvarasto, ravintohuolto ja kiinteistöhuolto.
On kuitenkin muistettava, että edellä mainitut laskelmat perustuvat hyvin karkeaan kustannuslaskentaan, ja on vaikea sanoa, mihin yksittäisiin toimenpiteisiin tai hoitoihin Haminan korkeammat
yksikkökustannukset liittyvät. Selvityksen pohjalta on kuitenkin melko selvää, että Haminan (erityisesti operatiivisen yksikön) hoidon yksikkökustannukset ovat korkeammat kuin Kotkan keskussairaalassa. Potentiaaliset kustannussäästöt ovat niin merkittävät, että vaikka toiminnallisiin uudelleenjärjestelyihin ei ryhdyttäisikään, voisi tarkempaan kustannuslaskentaan perustuva jatkoselvitys Haminan erikoissairaanhoidosta olla kannattava sijoitus.
Eri DRG-ryhmien hoitojaksokohtaiset kustannukset Haminan sairaalassa ja keskussairaalassa sekä
näiden aiheuttamat kustannuserot vuonna 2002 on esitetty taulukkoina liitteissä 6 ja 7.
Kustannuksiin liittyvien muutosten arviointi
Toiminnallisten muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset perustuvat yleensä olettamukseen, että
palveluiden volyymin lisääminen tai vähentäminen muuttaa kustannuksia keskiarvokustannusten
verran. Toisin sanoen, siirrettäessä toimintoja sairaalasta A sairaalaan B oletetaan kokonaiskustannusten vähenevän sairaalan A keskiarvokustannusten mukaan (toiminnan volyymillä kerrottuna),
mutta vastaavasti lisääntyvän sairaalan B keskiarvokustannuksilla kerrotun volyymin verran.
Todellisuudessa keskiarvokustannus voi olla hyvinkin epätarkka arvio toiminnan lisäämisen tai supistamisen todellisista kustannusmuutoksista. Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollon tuotantoteknologia ja siitä seuraavat kustannukset eivät useinkaan muutu lineaarisesti toiminnan volyymin
muutosten suhteen. Tällöin puhutaan raja- eli marginaalikustannuksista. Toiminnan lisäämisen rajakustannukset ovat usein alhaisemmat kuin keskiarvokustannukset, erityisesti tilanteissa, jolloin
kriittiset tuotannontekijät eivät toimi maksimikapasiteetilla. Haminan sairaalan ja Kotkan keskussairaalan välisessä kustannusvertailussa on varovaisesti arvioitu, että marginaalikustannukset ovat keskiarvokustannusten suuruiset.
Kustannusvertailun perusteella voidaan karkeasti arvioida, että jos Haminan sairaala toimisi samalla
tuotannollisella tehokkuudella kuin keskussairaala, operatiivisen osastohoidon kustannuksia säästyisi 1 012 500 euroa vuodessa. Jos taas Haminan sairaala konservatiivinen osasto toimisi samalla
tuotannollisella tehokkuudella kuin keskussairaala, osastohoidon kustannuksia säästyisi 259 400
euroa vuodessa.
Kyse on lopulta erikoissairaanhoidon (ja laajemmin koko terveydenhuollon) toiminnan strategisesta
linjaamisesta. Hankkimalla erityistason erikoissairaanhoidon palvelut keskussairaalasta Haminan
sairaala säästäisi siis vuodessa liki 1,3 miljoonaa euroa. Tämä rahamäärä olisi sitten käytettävissä
joihinkin muihin alueen väestön kipeästi tarvitsemiin peruspalveluihin (esim. vanhusten palveluasumiseen tai oppimisvaikeuksista kärsivien lasten terapioihin). Erityistason erikoissairaanhoidon
palvelujen tuottamisesta luopuminen ei suinkaan tarkoittaisi Haminan sairaalan alasajoa. Päinvastoin, nykyiset henkilöstöresurssit ja työntekijöiden tietotaito voitaisiin käyttää perustason erikoissairaanhoidon konsulttipalvelujen sekä päiväkirurgian ja gynekologisen poliklinikkatoiminnan järjestämiseen seutukunnallisen terveyskeskuksen väestön tarpeisiin vastaten. Tällainen järjestely loisi
pohjan koko Etelä-Kymenlaakson erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen yhdessä sovituin, paikallisin, joustavin ja potilaita palvelevin toimintatavoin.
41
3.4 Etäisyystarkastelu
Yhteisten erityispalvelujen suunnittelun tueksi on mitattu ehdotetun seutukunnallisen terveyskeskuksen eri palvelupisteiden väliset etäisyydet sekä etäisyydet kuntien kaukaisimmista asutuista osista palvelupisteisiin (taulukot 4a-c). Tarkastelussa matkat on mitattu Autoilijan Tiekarttaan perustuvalla AT Reittikartta Suomi –ohjelmalla (Genimap Oy) maantietä pitkin. Etäisyystarkastelu osoittaa, että suunnitellusta yöpäivystyspisteestä, Kotkan keskussairaalasta alueen kaukaisimpaan osaan
Miehikkälässä on matkaa 76 kilometriä, joka autolla ajettuna vie 50 minuuttia aikaa. Toisaalta etäisyystarkastelu osoittaa, että niitä palveluja, joita suuret potilasmäärät tarvitsevat (esim. terapiapalvelut) on paras sijoittaa omilla terveysasemilla annettaviksi ainakin Miehikkälässä ja Virolahdella, perusteltua se on myös muissa kunnissa. Ainoastaan kotkalaisille ei ole todellisuudessa käytännön
(välimatkaan liittyvää) merkitystä sillä, saako erikoissairaanhoidon konsulttipalvelut terveyskeskuksessa vai keskussairaalan poliklinikalla.
Indeksikartta © Centroid Oy (www.kotka.fi)
42
Karhulan terveysasema
Länsi-Kotkan
terveysasema
Haminan terveysasema
Virolahti (Virojoen ta)
Miehikkälän
terveysasema
11km
26km
25km
21km
42km
71km
81km
23km
Kotkansaaren
terveysasema
Pyhtään (kk) terveysasema
Siltakylän palvelukeskus
Kotkansaaren terveysasema
Karhulan terveysasema
Länsi-Kotkan terveysasema
Haminan terveysasema
Virolahti (Virojoen ta)
Miehikkälän terveysasema
Keskussairaala
Siltakylän palvelukeskus
Pyhtään (kk)
terveysasema
Taulukko 4a. Etäisyydet
11km
26km
15km
25km
15km
11km
21km
9km
6km
7km
42km
31km
27km
16km
27 km
71km
60km
56km
45km
55km
29km
81km
70km
66km
55km
63km
39km
10km
15km
15km
9km
31km
60km
70km
12km
11km
6km
27km
56km
66km
3km
7km
16km
45km
55km
8km
27km
55km
63km
5km
29km
39km
24km
Taulukko 4b. Etäisyys Kymenlaakson keskussairaalaan ja muihin sairaaloihin
KOKS
Kotkansaari
Karhula
23 km
26 km
26 km
Pyhtään (kk) ta
15 km
15 km
Siltakylän palvelutalo 12 km
3 km
11 km
Kotkansaaren ta
8 km
11 km
Karhulan ta
5 km
6 km
7 km
Länsi-Kotkan ta
24 km
27 km
16 km
Haminan ta
53 km
56 km
45 km
Virojoen ta
63 km
66 km
55 km
Miehikkälän ta
Taulukko 4c. Suurin mahdollinen etäisyys Kymenlaakson keskussairaalaan
Kymenlaakson keskussairaala
tietä pitkin
linnuntietä
58 km
50 km
Hamina
62 km
55 km
Virolahti
28 km
25 km
Pyhtää
26 km
24 km
Kotka
76 km
65 km
Miehikkälä
43
10km
53km
63km
Hamina
42 km
31 km
27 km
16 km
27 km
29 km
39 km
4 POLIITIKKOJEN MIELIPITEIDEN KARTOITUS
4.1 Mielipideilmaston kartoitus
Ohjausryhmä esitti selvityshankkeen alussa toiveen, että hankkeen aikana kartoitettaisiin myös kuntien johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä yhteistoimintahankkeesta ja organisaatiosta. Selvitys päätettiin toteuttaa haastattelemalla kuntien johtajat sekä lähettämällä kyselylomake
(liitteenä 5) mukana olevien kuntien perusturvalautakuntien ja kunnanhallitusten jäsenille.
Kaikki haastatellut kuntien johtajat pitivät haastatteluissa alueellista yhteistyötä terveyspalvelujen
järjestämisessä tärkeänä. Luonnollisesti tämä oli kaikkein tärkeintä alueen pienissä kunnissa, jotka
tarvitsevat peruspalvelujensa ylläpitämiseksi ostopalveluja naapurikunnista. Kotkan ja Haminan
kaupunkien johtajat sen sijaan näkivät yhteistyöjärjestelyjen tuovan myös ongelmia.
Kunnat hoitivat itse kysymyslomakkeiden jakamisen ja takaisin keräämisen. Vastaukset käsiteltiin
nimettömänä, vastaajat luokiteltiin ainoastaan kuntiensa edustajiksi. Luotettavuuden takaamiseksi
lomakkeen kysymykset oli muotoiltu niin, että niiden suunta vaihteli siten, ettei vastaaja voinut päätellä, mitä vaihtoehtoa selvityksen tekijä piti parhaana. Liitteessä 8 olevasta taulukosta ilmenevät
vastanneiden määrät sekä eri kysymyksiin annettujen vastausten keskiarvot ja 95 %:n luottamusvälit. Vastauksissa 1 tarkoittaa ”ehdottomasti vastaan” ja 5 ”ehdottomasti puolesta”.
Karkeasti ottaen päättäjien kysely osoitti, että pääsääntöisesti terveydenhuollon kehittämistä yleensä
mutta myös naapurikuntien kanssa järjestettäviä yhteisiä toimintoja pidettiin toivottavina. Muutamissa suurissa linjakysymyksissä, kuten siinä, tulisiko seudun perusterveydenhuollon muodostaa
yhteinen hallinto-organisaatio, tulisiko sosiaalija terveydenhuollon sijaita hallinnollisesti saman
katon alla vai voivatko ne toimia erikseen sekä pitäisikö yöpäivystys järjestää yhteisesti vai omassa
kunnassa, saatiin eri kunnista varsin ristiin meneviä vastauksia. Alla (kuvat 4a-h) on esitetty eniten
toisistaan poikkeavat kuntien mielipiteet pylväsdiagrammeina.
Sairaanhoitajien määrää vastaanottotoiminnassa voidaan lisätä, jotta palveluja
kyettäisiin tuottamaan joustavammin jakamalla työtehtäviä lääkäri-hoitaja parin kesken.
5
4,47
4,25
3,50
4
4,00
4,08
4,16
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
3
2
1
0
Kotka
Hamina
Pyhtää
1 = ehdottomasti vastaan, 5 = ehdottomasti puolesta
Kuva 4a.
44
4. luku: Poliitikkojen mielipiteiden kartoitus
Terveyskeskuksen akuuttihoitoa antava vuodeosasto voi olla yhteinen
useamman kunnan kanssa.
5
4
3
2
1
0
3,82
Kotka
4,57
4,20
3,92
3,84
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
3,25
Hamina
Pyhtää
Kuva 4b.
Terveyskeskuksen pitkäaikaishoitoa antava vuodeosasto voi olla yhteinen
useamman kunnan kanssa
5
4
3
2
1
0
3,47
3,31
Kotka
Hamina
4,29
4,50
Pyhtää
Virolahti
3,71
3,73
Miehikkälä
kaikki
Kuva 4c.
Terveyskeskuksen ilta- ja yöpäivystys voivat olla yhteiset useamman kunnan kanssa
5
4
3
2
1
0
4,29
3,59
Kotka
3,30
2,94
Hamina
Pyhtää
Virolahti
3,79
3,50
Miehikkälä
kaikki
Kuva 4d.
45
Erikoislääkärin vastaanottoja konsultaatiopalveluja on mielekästä tarjota
oman kunnan terveysasemalla.
5
4
3
2
1
0
3,29
Kotka
4,06
2,57
Hamina
Pyhtää
3,10
3,29
3,38
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kuva 4e.
Kunnan sosiaalitoimi ja terveystoimi voivat sijaita hallinnollisesti erillään
yhteistoiminnan silti kärsimättä
5
4
3
2
1
0
3,89
2,13
2,25
Kotka
Hamina
3,00
Pyhtää
Virolahti
2,57
2,61
Miehikkälä
kaikki
Kuva 4f.
Etelä-Kymenlaakson alueen perusterveydenhuollolla on edullista olla
yhteinen hallinto-organisaatio
5
4
3
2
1
0
4,22
4,14
3,88
2,38
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
3,00
3,38
Miehikkälä
kaikki
Kuva 4g.
46
4. luku: Poliitikkojen mielipiteiden kartoitus
Etelä-Kymenlaakson alueen terveydenhuollolla tulee olla yhteinen
rahoituspohja.
6
4
3,53
2,50
3,43
4,00
Pyhtää
Virolahti
3,29
3,27
Miehikkälä
kaikki
2
0
Kotka
Hamina
Kuva 4h.
Jotta eri kuntien erilaiset intressit saataisiin yhteen sovitettua ja muutos toteutettua toimivaksi kokonaisuudeksi, päätti ohjausryhmä niin ikään selvityshankkeen alussa tarjota alueen kuntien päätöksentekijöille mahdollisuutta osallistua lopullisten organisaatio- ja yhteistyöratkaisujen luomiseen.
Tällöin varmistettaisiin samalla että eri intressitahojen näkemykset otettaisiin huomioon jo lopullista ehdotusta laadittaessa. Ehdotus ei olisi ennakolta annettu vaikka se käyttäisi hyväksi tehtyä selvitystä, vaan se muokkautuisi myös kuntien poliitikkojen ja terveyskeskusten päätoimijoiden kanssa
käydyssä vuoropuhelussa. Samalla kyettäisiin tuomaan esille eri kuntien yhteistyömallin toteutukseen liittyvät näkökohdat ja ottamaan ne huomioon jo ehdotusta muokattaessa. Tämä vuoropuhelu
päätettiin toteuttaa kehittämisseminaarien avulla. Selvityksen tekijä toimi kehittämisseminaarien
prosessikonsulttina.
Kunnallisille terveydenhuollon päätöksentekijät, kuntien perusturva- tai sosiaalija terveyslautakuntien sekä kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanvaltuustojen puheenjohtajat kutsuttiin selvityksen
aikana kahteen kehittämisseminaariin.
Ensimmäinen puolen päivän seminaari pidettiin ennen selvityshankkeen alkua 14.8.2003 Vehkalahtitalolla. Päättäjille informoitiin tuolloin selvityshankkeen tavoitteista ja toteutustavoista. Seminaarin varsinainen tarkoitus oli kuulla päättäjien ajatuksia seutukunnallisen terveyskeskusmallin toteuttamismahdollisuuksista kuntien näkökulmasta. Yhteistyön tarve, mutta toisaalta epäluuloisuus omien vaikutusmahdollisuuksien kapenemisesta tulivat jo tuolloin esille.
Jälkimmäinen kehittämisseminaari päättäjille pidettiin 17.12.2003 Kotkan Höyrypanimolla. Tilaisuuden alussa annettiin päättäjille ja paikalle kutsutuille terveyskeskusten johtaville viranhaltijoille
selvityksen väliraportti, joka käsitti alustavan ehdotuksen Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen toiminta- ja hallintomalleiksi. Kehittämisseminaarissa keskusteltiin laajasti ensin ehdotuksen hyvistä puolista sekä kehittämistä kaipaavista asioista. Kuntien päättäjät tuntuivat tuolloin suhtautuvan varsin varovaisesti yhteiseen seutukunnalliseen terveyskeskusorganisaatioon. Kaikkien
kuntien päättäjät olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että alueella olisi mahdollisuuksia ja tarvetta järjestää yhteistyötä monilla terveydenhuollon osa-alueilla. Tämän johdosta suunnattiin viimeinen
16.3.2004 järjestetty terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden työseminaari erityisesti konkreettisten yhteistoimintahankkeiden suunnitteluun kohdissa, joissa Kotkan – Haminan seudun terveyskeskusmalli osoitti yhteistyöstä olevan tarvetta ja hyötyä. Kyseisen työseminaarin hankesuunnitelmat esitetään raportin luvussa 9.
47
5 KOTKAN – HAMINAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI
5.1 Terveyskeskuksen rakenne
Kotkan – Haminan seudun (KHS) terveyskeskus koostuu perus- ja lähipalveluista sekä yhteisistä
toiminnoista. Perus- ja lähipalvelut ovat niitä potilaan hoidon kulmakivenä toimivia hoitopalveluja,
joita annetaan lähellä potilasta tai hänen kotonaan. Tällaisia palveluja ovat terveyskeskuksen avohoito (avovastaanotto, hammashuolto, mielenterveysja päihdehuollosta vastaavat tiimit, neuvolat
ja kouluterveydenhuolto, lääkinnällisen kuntoutuksen perustason hoito), jota annetaan kunkin kunnan terveysasemalla sekä akuuttisairaanhoito (akuuttivuodeosastot) Kotkassa ja Haminassa.
KHS-terveyskeskuksen yhteisiä toimintoja ovat erikoispalvelut ja keskitettävät tuki- ja hoitoyksiköt.
Erikoispalveluja järjestetään joka terveysasemalla tarpeen mukaan. Tällaisia palveluja ovat mm.
erilaisten terapeuttien palvelut, päihdehuollon ja mielenterveyskeskus, terveyskeskuksen erityispoliklinikkojen toiminta, työntekijäpoolin antama aputyövoima ja erikoislääkäreiden konsultaatiot.
Keskitetyt tuki- ja hoitoyksiköiden palvelut terveyskeskus tuottaa joko itse tai hankkii ne yhteisesti
muulta palvelujen tuottajalta. Nämä palvelut tuotetaan yhdessä paikassa koko seudun väestölle.
Keskitettyjä hoitoyksiköitä ovat mm. päivystysvastaanotto ja työterveyshuolto. Yhteisiä tukipalveluja taas ovat mm. laboratorio- ja röntgenpalvelut, sairaala-apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto sekä hallintoja toimistopalvelut. Näistä laboratoriopalvelut ovat sikäli poikkeavat, että näytteenotto tapahtuu kuntien terveysasemilla, mutta analysoiva laboratorio sijaitsee vain yhdessä paikassa.
Terveyskeskuksen toiminnan ulkopuolelle – kuntien itse tai yhteistyössä järjestettäviksi – jäävät sairaankuljetus, vanhustenpalvelut mukaan lukien pitkäaikainen vuodeosastohoito, laitos- ja palveluasuminen sekä kotihoito, ympäristöterveydenhuolto sekä eläinlääkintä. Kunnan sosiaalitoimen alaiseen kotihoitoon kuuluu kotipalvelutoiminnan lisäksi myös kotisairaanhoito. Kotisairaanhoidon antamaa lääketieteellisen vastuun kantaa kuitenkin paikallinen terveysasema ja sen kotisairaanhoidosta vastaava lääkäri sektorityönään.
Kustannusten jakamiseksi tasapuolisesti kuntien kesken esitetään että vuodeosasto jää sijaintikunnan omaksi toiminnaksi. Myös henkilökunta on kunnan palkkaamaa. Kotkan – Haminan seudun
terveyskeskus ostaa vuodeosastolta kunnan väestömäärään suhteutetun määrän akuuttihoitopaikkoja
hoitopalveluineen, ja koko toiminnan lääketieteellinen vastuu on vuodeosaston yhteydessä toimivalla terveysasemalla.
Kuvassa 1 sisimmän renkaan sisäpuolella ovat kuntien terveysasemilla annettavat lähipalvelut.
Näistä vuodeosastohoitoa annetaan vain kolmen terveysaseman yhteydessä sijaitsevassa yksikössä.
Seuraavalla kehällä ovat KHS-terveyskeskuksen yhteiset toiminnot, jotka tukevat lähipalvelutoimintaa. Kehien ulkopuolella ovat kunnan tuotettavaksi jäävät palvelut.
48
Kuvaa 1: Kotkan – Haminan seudun terveyskeskus
49
Laitoshoito
Palveluasuminen
Kotihoito(11)
Vanhustenpalvelut:
Ympäristöterveydenhuolto (12)
Yöpartio
Päivätoiminta
(11)
Koulutus- ja
kehittämisyksikkö(8)
Tk:n
pitkäaikaissai
-rauksien poliklinikat(1)
Oikomishammaslääkäri(6)
Erikoislääkärikonsultit(9)
Hallinto ja
toimistopalvelut (8)
Neuvolat
Kouluterveydenhuolto(2)
Ehkäisevä
terveydenhuolto:
Hammashuolto(6)
Päivystys(9)
ESH:n
tilaajarengas
(10)
Lähipalvelut
Lääk.
kuntoutus(
5)
Akuuttiosasto ja
kotisairaala (9)
Vastaanotto:
Omalääkäriomahoitaja –
tiimit (1)
Työntekijäpooli (8)
Yhteiset
Erityisterapiat
toiminnot
(5)
KOTKAN–HAMINAN
SEUDUN TK
Mielenterveyskeskus
(3)
Päihdehuolto
(4)
Työterveyshuolto(7)
Tukipalvelut
(8)
Diagnostiset
tutkimukset(8)
5. luku: Kotkan - Haminan seudun terveyskeskuksen toimintamalli
5.1.1 Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen toimintayksiköt
Varsinaisia Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen toimintayksiköitä on 11:
1. Vastaanotto
• Omalääkärit ja -hoitajat
• Lääkäreiden sektorityö
• Terveyskeskuksen ns. kroonikkopoliklinikat (erityispoliklinikat)
2. Ehkäisevä terveydenhuolto
• Neuvolat (myös raskauden seuranta-UÄ-tutkimukset)
• Kouluterveydenhuolto
3. Mielenterveysyksikkö
• Mielenterveyskeskus
4. Päihdehuolto
• A-klinikkasäätiö
• Terveyskeskuksen päihdetyöntekijä
5. Terapiat
• Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinelainaus
• Erityisterapeutit (puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapeutit, sosiaalihoitajat)
• Kasvatus- ja perheneuvola
• Kriisiryhmä
6. Hammashuolto
• Hammashuolto
• Oikomishammaslääkärit
7. Työterveyshuolto
• Kymijoen työterveys
8. Tuki- ja hallintopalvelut
• Terveyskeskuksen hallinto
• Hallinto- ja toimistopalvelut
• Diagnostiset tutkimukset
o Kuvantamispalvelut
o Laboratoriopalvelut
o Tähystystutkimukset
o Sydäntutkimukset
• Tukipalvelut
o Instrumenttihuolto
o Keskusvarasto
o Sairaala-apteekki
o Vaatehuolto
• Työntekijäpooli
50
•
Koulutus- ja kehittämisyksikkö
9. Akuuttisairaanhoito
• Akuuttihoito ja kotisairaala
• Haminan sairaala (osa akuuttihoitoa)
• Päivystys
• Erikoislääkärikonsulttitoiminta
10. Erikoissairaanhoidon tilaajarengas
11. Vanhustenhuolto
• Palveluasuminen
• Pitkäaikaislaitoshoito
• Kotihoito
• Päivätoiminta
• Yöpartio
5.2 Terveyskeskuksen toiminnot
5.2.1 Toimintakokonaisuus
Lähipalvelut
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskus tulee muodostaa yhdeksi hallinnolliseksi organisaatioksi,
joka takaa joustavan ja voimavarat tehokkaasti hyödyntävän toiminnan sujumisen terveyskeskuksen
kaikissa toimipaikoissa. KHS-terveyskeskuksen toiminta on suunniteltu kokonaisuudeksi siten, että
toiminnan perustana on kuntien terveysasemilla annettavat, potilasta lähellä olevat ja paikallisten
olosuhteiden mukaiset lähi- ja peruspalvelut. Terveysasemilla ja koko terveyskeskuksessa potilaan
hoito on kiinteää eri ammattiryhmien edustajien tiimityötä.
Tiimityömalli
Koko terveysaseman toimintaan vaikuttaa se, että kaikki sen lääkärit toimivat väestövastuuperiaatteella, mutta, vastuuväestö määräytyy tässä lääkärin erikoisosaamisen perusteella. (Esim. kunnan
diabetespotilaista vastaa sama lääkäri). Lisäksi lääkärille kuuluu erilaisia oman terveysaseman ja
kunnan tai yhteisen terveyskeskuksen sektoritöitä, jotka myös määräytyvät hänen erikoisosaamisensa mukaan. Näin lääkärit tekevät myös kiinteää tiimityötä terveydenhoidon eri osa-alueilla. Esimerkiksi yksi terveysaseman lääkäreistä voi hoitaa sektorityönä vuodeosaston lääkärin tehtävät.
Avovastaanotot toimivat omalääkäri-omahoitaja –parityöskentelynä, jolloin väestövastuuhoitajalle
muodostuu varsin suuri rooli vastuuväestön palvelujen ohjaajana ja neuvojana sekä itsenäisenä hoidon antajana. Neuvolat toimivat perheneuvoloina. Mallissa terveydenhoitajien rooli toiminnan vetäjänä korostuu, lääkärit toimivat lähinnä konsultteina.
Yhteiset toiminnot
Terveyskeskuksen yhteiset toiminnot tukevat terveysasemien perustyötä. Erikoistyöntekijät käyvät
terveysasemilla antamassa konsulttipalvelua ja hoitoja. Työvoimapoolin lääkäri vaihtaa terveysasemaa sen mukaan, missä äkillinen sijaistarve yllättää, ja terveyskeskuspsykologi käy eri terveys-
51
asemilla tarpeen mukaan. Lääkäreiden erikoisosaamista käytetään hyväksi koko terveyskeskuksessa
esim. siten, että yksi lääkäreistä sektorityönään vastaa tartuntatautien torjunnasta koko alueella.
Toimintoja, joita ei tarvita aivan potilaiden lähellä jatkuvasti, keskitetään yhteisiin tuki- ja hoitoyksiköihin. Näin saadaan hyödynnettyä mm. suuremman tilaajan edut tarvikehankinnoissa samoin
kuin suuremman tuottajan ja keskitetyn osaamisen edut hoitoyksiköissä.
Suunnitelmallinen hoitokokonaisuus
Edellä kuvatuista syistä on erityisen tärkeää, että KHS-terveyskeskus toimii suunnitellun kaltaisena
kokonaisuutena. Kokonaisuuden purkaminen osiin estää hyödyntämästä osien koko kapasiteettia.
Vaikka pääsääntö on, että kunnan asukkaat hoidetaan kunnan omalla terveysasemalla, yhteinen terveyskeskusorganisaatio antaa mahdollisuuden myös kunnan rajat ylittävään joustavaan toimintaan.
Potilas voi esimerkiksi halutessaan hakeutua myös kotiansa lähempänä sijaitsevan terveysaseman
vastuuväestöön. Pidemmälle vietynä – jos myös sosiaalitoimen seudullinen yhteistyö saadaan toimivaksi – myös kotihoito voi ylittää kunnan rajat joustavasti. Myös yhteinen päivystys on terveyskeskusyhteistyötä parhaimmillaan.
Nykyaikaiselle terveyskeskustoiminnalle on lähes elintärkeää, että tieto potilaan sairauksista, hänelle annetuista hoidoista ja jatkohoitosuunnitelmista on kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen saatavissa. Koko Kymenlaakson sairaanhoitopiiri yhdessä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin
kanssa on siirtymässä keskitettyyn sairauskertomusjärjestelmään lähivuosina. Yhteisen Efficajärjestelmän pitäisi olla alueen terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yksiköiden käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. Tästä johtuen seudun nykyiset terveyskeskukset siirtyvät joka tapauksessa yhteiseen järjestelmään, joten KHS-terveyskeskuksella tulee olemaan lähtökohdiltaan valmiiksi integroitu tietojärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa myöhemmin sujuvat erikoissairaanhoidon konsultaatiotkin.
Saadakseen riittävää tietoa terveyskeskuksen johtamiseen ja toiminnan ja resurssien suuntaamiseen,
kannattaa Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen heti alkuun liittää sairauskertomusjärjestelmiin avohoidon potilasryhmitys, esimerkiksi APR (Elonheimo O. Tuotteistaminen – terveyskeskustoiminnan kehittämistyökalu. Pyydetty esitelmä. Lohjan sairaanhoitoalueen kehittämispäivät
27.1.2004, Lohja.) Sen avulla terveyskeskuksen toiminta voidaan tuotteistaa ryhmittelemällä potilaat kliinisten sairauksien (tulosyyt) ja sairauksille annetun hoidon mukaisiin ryhmiin. Samalla saadaan myös kattava kuvaus terveyskeskuksen toiminnoista. APR:n avulla mm. omatiimien vastuuväestöjen kuormittavuutta ja tuottavuutta voidaan vertailla ja kohdentaa sitten resursseja uudelleen
tarpeen mukaan.
Seuraavissa luvuissa kuvataan Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen toimintoja tarkemmin
toimintakokonaisuuksittain (ks. yllä). Toimintayksiköiden henkilöstömuutokset on käsitelty luvussa
6.
5.2.2 Vastaanotto
Terveysaseman toiminnan ydin on hyvin toimiva avovastaanotto. Jos päiväaikainen vastaanotto
toimii hyvin, vähentää tämä välittömästi päivystyskäyntien määrää. Toisaalta, kun potilaat saadaan
hoidettua riittävällä ajalla ja laadukkaasti avohoidossa, vähenee pitkällä aikavälillä paitsi terveyskeskuksen laitoshoidon myös erikoissairaanhoidon akuuttipalvelujen käyttö. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden taudit ovat tällöin paremmin tasapainossa. Toimiva avovastaanotto takaa myös sen,
52
että lääkäreillä on mahdollisuus käyttää riittävästi työaikaa myös sektoritöihin mm. vuodeosastolle,
kotisairaanhoitoon, neuvoloihin, toiminnan kehittämistyöhön ja hallintoon.
5.2.2.1 Omalääkäri-omahoitaja –tiimin vastaanotot
Kaikki nykyiset terveysasemat jatkavat myös KHSTK:ssa toimintaansa lähipalveluja tuottavina yksiköinä. Terveysasemien vastaanotot järjestetään lääkäri–sairaanhoitaja –parityöskentelynä. Tällöin
lääkäri toimii vastuuväestönsä omalääkärinä hoitaen väestön lääkärin työpanosta vaativat akuutit
vaivat sekä pitkäaikaissairaudet. Lisäksi hän hoitaa oman väestönsä virka-aikana tulevat päivystystapaukset.
Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja vuorostaan on saman väestön omahoitaja (väestövastuuhoitaja).
Omahoitaja pitää sovitun hoidon porrastuksen mukaisesti itsenäistä akuuttivastaanottoa, jossa hän
vastaanottaa pientrauma- ja infektiopotilaita, kirjoittaa lyhytaikaisia sairauslomatodistuksia sekä
huolehtii mm. oman väestön rokotuksista. Erityisen suuri merkitys hoitajan työllä on pitkäaikaissairauksien seurannassa. Omahoitaja tekee kaikki komplisoitumattomien pitkäaikaissairauksien seurannat sovittujen, terveyskeskuksen yhteisten hoitokäytäntöjen ja seurantarajojen mukaisesti sekä
antaa pitkäaikaispotilaille ohjausta. Mikäli potilaan tila vaatii, hoitaja konsultoi lääkäriä hoidosta tai
varaa potilaalle lääkärinvastaanottoajan. Hoitaja tehtävänä on myös avustaa lääkäriä hoitotoimenpiteiden aikana. Vastaanotoilla toimivat omahoitajat huolehtivat lisäksi oman väestönsä ilmaisvälineiden jakelusta.
Lääkärityövoima terveysasemille on mitoitettu sen mukaan, että kullekin lääkärille – ja siten myös
omahoitajalle – tulee noin 1 800 hengen väestö. Valtakunnallisesti verrattuna vastuuväestö on hieman yli kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositusten. Tämä on perusteltua koska hyvin toimiva
työnjako takaa lääkärille riittävästi aikaa hoitaa potilaat huolellisesti (potilaiden hoito tehostuu). Lisäksi kullekin lääkärille jää työaikaa erilaisiin sektoritöihin muissa terveysaseman tai terveyskeskuksen toimintayksiköissä, mikä myös on oleellinen osa lääkärin ammattiosaamisen käyttöä ja toimivaa tiimityötä. Näin taataan samalla terveyskeskuslääkäreiden työn sisällön pysyminen monipuolisena ja kiinnostavana.
Kun lääkäri-hoitaja –parin työnjako saadaan tarkoituksenmukaiseksi, voidaan aikaisempien terveyskeskuspotilaiden käyntisyiden esiintyvyyden perusteella arvioida, että lääkäreiden potilaskontakteista n. 20 % siirtyy omahoitajien vastuulle. Tällöin lääkäriltä vapautuva työaika voidaan käyttää siihen, että erikoissairaanhoidon poliklinikoilta voidaan siirtää aiempaa vaativampiakin seurantakäyntejä terveyskeskuslääkärille. Tätä toimintaa tukevat terveyskeskuksessa järjestettävät erikoislääkärikonsultaatiot ja se, että terveyskeskuslääkäreiden vastuuväestö muodostetaan lääkäreiden
osaamisen ja perehtyneisyyden mukaan.
Lääkäri-hoitaja –tiimin vastuuväestö muodostetaan sen mukaan, mistä sairausryhmistä lääkäri ja
hoitaja ovat kiinnostuneet, tai mihin he ovat erityisesti perehtyneet. Lääkäri voi olla esimerkiksi erityisen kiinnostunut diabeteksesta, tällöin hänen vastuuväestönsä voi muodostua mm. kunnan diabeetikoista ja heidän perheenjäsenistään. Näin omalääkäri saa tehdä laaja-alaista yleislääkärin työtä,
mutta samalla myös perehtyä tarkemmin tiettyjen sairausryhmien hoitoon. Muita vastaavia potilastai sairausryhmiä voivat olla keuhkosairaat, kotisairaanhoidon asiakkaat, lapsiperheet, jne. Lapsiperheistä vastaavan lääkärin sektorityönä on luonnollisesti neuvolatyö. Käytännössä vastuuväestöt
täytyy jakaa siten, että terveysaseman lääkärit sopivat keskenään heille soveltuvat osaamisalueet.
Jaossa täytyy ottaa myös huomioon, että esimerkiksi vanhuspotilaat käyttävät terveyspalveluja
enemmän kuin työikäiset, jolloin vastuuväestöt voivat olla myös erikokoisia. Vastuuväestön suu-
53
ruuteen vaikuttavat lisäksi lääkäreiden sektorityön osuus työajasta. Omalääkärin ja –hoitajan vastuuväestöjä muodostettaessa otetaan huomioon myös potilaiden toiveet päästä tietyn lääkärin hoitoon.
Omien vahvuusalueiden mukaan koottu vastuuväestö takaa myös sen, että joka terveysasemalle tulee luonnostaan asiantuntijalääkäri esim. diabetes-, reuma-, astma- ja sydänpotilaille sekä kotisairaanhoidon potilaille ja lapsiperheille. Nämä voivat sitten neuvoa muita lääkäreitä omalla ”erikoisalallaan”. Vastaavasti kyseisen lääkärin parina työskentelevä oma hoitaja perehtyy samoihin sairausryhmiin. Aiemmat diabeteshoitajat siis ryhtyvät diabeteksesta vastaavan lääkärin omahoitajapariksi. Tämä ja erityisesti kasvanut vastuu potilaiden hoidosta korostaa omahoitajien jatkuvaa täydennyskoulutuksen tarvetta. Täydennyskoulutusta voidaan suunnitella yhdessä alueen ammattikorkeakoulun kanssa.
Myös nykyisten terveyskeskusten vastaanotoilla työskenteleviä kokeneita terveyskeskusavustajia
voidaan oppisopimuksella kouluttaa sairaanhoitajiksi siten, että KHS-terveyskeskus takaa heille
valmistumisen jälkeen työpaikan avovastaanotoilla.
Omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä sektoritöineen vaativat myös palkkausjärjestelmän uudistamista. Vanha väestövastuu-VES, joka palkitsee käyntimäärien mukaan, on aikansa elänyt. Tavoitteena on potilaiden mahdollisimman kokonaisvaltainen hoito, joka on muutakin kuin vastaanottotoimintaa. Tällöin kannattaisi pohtia vaikkapa hoitotuloksien mukaan palkitsevaa palkkausjärjestelmää. Lääkäreiden palkkauksessa on myös otettava huomioon, että osalla lääkäreistä sektorityö
vie runsaastikin työaikaa.
Omalääkäri-omahoitaja –järjestelmä tarvitsee myös riittävät vastaanottotilat, joissa lääkärin ja hoitajan huoneet ovat välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin erillään, jotta kumpikin pystyy vastaanottamaan tarvittaessa yhtä aikaa potilaitaan.
Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ovat vuoden 2003 lopussa aloittaneet alueellisten puhelinneuvontapalvelujen (EnsiNeuvo24) ostamisen ulkopuoliselta puhelinneuvontapalvelujen
tuottajalta. Tällöin koulutettu sairaanhoitaja vastaa kaikkiin ensikontaktipuheluihin ja kysymyksiin,
antaa suurimmalle osalle soittajista välittömät kotihoito- ja seurantaohjeet, määrittää hoidon tarpeen
ja kiireellisyyden. Lisäksi alkuvuodesta 2004 puhelinneuvoja varaa ajan potilaalle myös ensiyhteydenoton yhteydessä tarpeelliseksi katsotulle ammattihenkilölle. Puhelinneuvonta on jo nyt oleellisesti helpottanut vastaanoton ruuhkaa.
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen kannattaa kokonaisuudessaan liittyä puhelinneuvontapalveluun jatkossa. Tämä hyvin integroituna toimivaan omalääkäri-omahoitaja –vastaanottoon
tulee nopeuttamaan potilaiden pääsyä tarvitsemiensa terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotoille.
5.2.2.2 Lääkäreiden sektorityö
Vastaanottotyön lisäksi jokainen lääkäri saa tietyn tai tiettyjä sektorityöalueita:
Jokaisella terveysasemalla on ainakin:
• ylilääkäri, joka käyttää 30 % työajasta hallintoon
• neuvolatoiminnan (äidit, lapset) vastuulääkäri, 15-20 % työajasta (riippuu neuvolaväestön määrästä)
54
•
•
kotisairaanhoidon vastuulääkäri, 20 % työajasta (riippuu kotisairaanhoidon potilaiden
määrästä), lisäksi niissä kunnissa, joissa on oma pitkäaikaisvuodeosasto, on lääkärin sektorityöaikaa varattava näihinkin.
terveyskeskustyöhön opetettavien lääketieteen kandidaattien ja ns. eurolääkäreiden perehdyttäjä ja konsultti 5 % työajasta
Työaikaan on sijoitettava riittävästi täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi. Lääkäreille
on järjestettävä mahdollisuus tehdä työajallaan myös potilaan hoidon tai terveyskeskustyön kohentamiseen tähtäävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
KHS-terveyskeskuksen yhteiset sektorialueet:
• hallintoylilääkärin työt 50 % yhden lääkärin työajasta (ellei KHS-terveyskeskuksen johtaja
ole lääkäri)
• kouluterveydenhuollon vastuulääkäri (vastaa koko kouluterveydenhuollosta) 40 % työajasta
• myös pienten kuntien neuvolatoiminnasta vastaava lääkäri voi olla useamman kunnan yhteinen (tai tulla tarvittaessa vaikkapa Kotkasta tai Haminasta)
• koko KHS-terveyskeskuksen diabeteksen asiantuntijalääkäri 5 % työajasta
• koko KHS-terveyskeskuksen astman asiantuntijalääkäri 5 % työajasta
• koko KHS-terveyskeskuksen sydänsairauksien asiantuntijalääkäri (15 % työajasta), joka tekee myös terveyskeskuksen rasitus-ekg -tutkimuksia
• koko KHS-terveyskeskuksen reumatautien asiantuntijalääkäri 5 % työajasta
(Viimeksi mainitut voivat olla myös terveyskeskuksen sisätautilääkäreiden sektorityötä.)
• terveyden edistämisen vastuulääkäri 5 % työajasta
5.2.2.3 Terveyskeskuksen kroonikkopoliklinikat
KHS-terveyskeskuksen kroonikkopoliklinikat eli pitkäaikaissairauksien poliklinikat ovat lähinnä
virtuaalisia: Niissä on yhteinen erikoishoitaja suurimmille pitkäaikaisille kansansairauksille, lukuun ottamatta diabetesta, joka on potilasmäärältään niin suuri sairausryhmä, että sen hoitoon ja
seurantaan tarvitaan kaikilla terveysasemilla em. omatiimimallin mukaan orientoitunut omahoitaja.
Erikoishoitajia tarvitaan ainakin:
• astmahoitaja 2
• reumahoitaja 1
• kipuhoitaja 1
• sydänhoitaja 1
Erikoishoitaja kiertää terveysasemilla sopimuksen mukaan. Hän vastaa sellaisten komplisoituneiden
pitkäaikaispotilaiden hoidosta ja seurannasta, jotka vaativat omahoitajaa runsaampaa tietämystä, ja
antaa muille kroonikkopotilaille opastusta ja neuvontaa. Lisäksi esim. astmahoitaja tekee eikiireelliset spirometria-tutkimukset, jonka luotettavuuden takaamiseksi tutkimuksia täytyy tehdä
riittävästi. Erikoishoitajat huolehtivat myös oman alansa täydennyskoulutuksen antamisesta muille
työntekijöille yhdessä kyseisten erikoisalojen sektorilääkäreiden kanssa.
Kroonikkopoliklinikkaan kuuluu myös diabetekseen, astmaan, sydän- ja verisuonisairauksiin ja
reumaan erityisesti perehtyneet asiantuntijalääkärit, joiden työajasta 5 % on varattu tähän työhön.
Asiantuntijalääkärinä voi toimia joko joku yleislääkäreistä tai terveyskeskuksen sisätautilääkäri.
Nämä lääkärit antavat muille terveyskeskuslääkäreille konsulttiapua lähinnä puhelimitse. (Komplisoituneemmat tapaukset voidaan lähettää sisätautilääkärikonsultille tai erikoissairaanhoitoon.) Li-
55
säksi kroonikkopoliklinikan lääkärit vastaavat muiden työntekijöiden (myös lääkäreiden) täydennyskoulutuksesta. Sydänsairauksien asiantuntijalääkäri tekee myös terveyskeskuksen rasitus-EKG –
tutkimukset.
Erikoishoitajat ja asiantuntijalääkärit vastaavat myös internet-pohjaisten hoitoja seurantaohjelmien
hyödyntämisestä (esim. diabeteksen tai reuman seurantajärjestelmät) alueella. Seurannan ja hoitoketjujen saumattomuuden varmistamiseksi tulee em. työntekijöiden pitää yhteyttä myös sairaanhoitopiirin erikoislääkäreihin.
Keskitetysti pidettävä terveyskeskuksen työntekijöiden osaamispankki on osa kroonikkopoliklinikkatoimintaa. Osaamispankkiin ilmoitetaan tiedot esimerkiksi siitä, jos joku lääkäri on työskennellyt pidempään vaikkapa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla tai on kiinnostunut tekemään
kirurgisia toimenpiteitä, tai hoitajista, jotka ovat saaneet erityiskoulutusta. Näitä tietoja voidaan sitten hyödyntää vaikkapa niin, että potilaalle, joka tarvitsee esimerkiksi kokeneempaa toimenpiteen
tekijää, voidaan varata aika kyseiseltä työntekijältä tai erityistietämystä omaavaa työntekijää voidaan tarvittaessa konsultoida.
5.2.3 Ehkäisevä terveydenhuolto
Myös ehkäisevä terveydenhuolto on yksi lähipalvelujen tukijaloista. Siinä on varsinaisesti kaksi
osaa: 1) perheneuvola ja 2) kouluterveydenhuolto.
Neuvolat
Perhesuunnittelu-, äitiys-, ja lastenneuvolat on järkevintä järjestää perhekeskeisesti. Tällöin sama
terveydenhoitaja vastaa lasten, äitien ja tarvittaessa koko perheen tuesta, neuvonnasta ja hoidosta.
Jatkossa ei enää toteuteta kaavamaisesti säännönmukaista seurantaohjelmaa terveille odottaville äideille tai lapsille, vaan perheille suunnitellaan tarpeen mukaan sopiva seuranta- ja tukiohjelma. Tällöin voidaan apua tarvitsevia äitejä tukea sekä seurata poikkeavien lasten kehitystä ja antaa perheelle tarvittavaa ohjausta ja apua kasvatus- ja kuntoutustyössä. Näin terveydenhoitajan työaika kohdistetaan tehokkaammin sitä tarvitseville. Tämä toimintamalli on sopusoinnussa Lasten kehityksen ongelmien varhaisen puuttumisen -projektin kanssa.
Perheiden tukemisessa joustava, ”asiakasta saattava” yhteistyö erikoissairaanhoidon, kasvatus- ja
perheneuvolan, sosiaalihuollon ja päivähoidon suuntaan on tärkeää. Tätä varten on luotava ennalta
sovitut yhteiset toimintakäytännöt, mutta samalla mahdollistettava myös joustava konsultaatio potilaan ongelmissa eri yksiköiden välillä.
Erityisen runsaista toistuvista kontrolleista (joita jossakin kunnassa on 9 kuukauden raskauden aikanakin liki kaksikymmentä kertaa) pitää luopua. Niiden sijasta käytetään harvoja kohdistettuja
kontrolleja sekä tarveharkintaisia tapaamisia. Rutiinitarkastusten minimoimisessa kyse ei ole neuvolatoiminnan alasajosta, vaan päinvastoin toiminnan vaikuttavuuden lisäämisestä tarkoin suunnatun
ja harkitun työajan käytön avulla. Tämä mahdollistaa myös uusien toimintatapojen kehittämisen ja
käyttöönoton (esim. ryhmäterapiat) sekä todellisen panostamisen terveyden edistämiseen jo lapsien
terveyskäyttäytymiseen vaikuttamalla.
Lääkäreiden neuvolatoimintaan käyttämä työaika vähennetään. Säännöllisistä lääkäreiden suorittamista kontrolleista luovutaan kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että neuvolaterveydenhoitajien vastuu
omista asiakkaistaan korostuu. Terveydenhoitajien tehtävänä on seuloa joukosta ne poikkeavat ras-
56
kaudet tai äidit, jotka tarvitsevat lääkärin kannanottoa tai hoitoa. Kullakin terveysasemalla on oma
(tai pienillä terveysasemilla yhteinen) lasten ongelmiin ja neuvolatoimintaan perehtynyt lääkäri, joka tekee neuvolatyötä sektorityönään.
Neuvolatoimintaa jatketaan edelleen entisissä toimitiloissa lähellä potilaita.
Terveyskeskukseen koulutetaan kaksi yhteistä, terveysasemilla kiertävää sikiön ultraäänitutkimuksiin erikoistunutta terveydenhoitajaa. Raskausajan rutiininomaiset ultraäänitutkimukset voidaan
kaikki tällöin tehdä terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksen gynekologi voi myös ottaa vastuulleen
obstetriikan konsultin roolin. Tämä terävöittää äitiysneuvolan ja sairaalan äitiyspoliklinikan työnjakoa, jolloin vain selvästi komplisoituneet tapaukset päätyvät äitiyspoliklinikalle.
Panostamalla työvoimaa pikkulasten kehityshäiriöiden seulontaan ja hoitoon ja terapiaan voidaan
lastenneurologiaa kuormittavaa kehityshäiriökonsultaatioita ja sinne kertyviä turhia hoitoja terapiajaksoja vähentää. Tätä varten tarvitaan jokaiselle terveysasemalla lapsiin perehtynyt neuvolalääkäri, joka osaa koordinoida kehityshäiriöisten lasten hoitoa ja pätevä terveydenhoitaja, joka löytää
poikkeamat sekä terveyskeskukseen pätevät terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti ja fysioterapeutti testaamaan lapsia sekä puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit lapsia kuntouttamaan.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto järjestetään erillisenä toimintana jokaisella koululla. Myös koulussa tapahtuvien säännönmukaisesti toistuvien terveystarkastusten määrää voisi vähentää ja alkaa rohkeammin
seurata vain niitä lapsia, joiden kehityksessä, terveydessä tai käyttäytymisessä epäillään ongelmia.
Samalla terveydenhoitajan työpanosta suunnataan näiden ”ongelmatapauksien” seulomiseen, seurantaan, tukemiseen ja hoitamiseen. Myös aktiivinen oppilashuoltotyön vahvistaminen tähtää tähän.
Muissa oppilaitoksissa annettava opiskelijaterveydenhuolto toimii samojen periaatteiden mukaisesti
kuin kouluterveydenhuolto.
Yksi KHS-terveyskeskuksen lääkäreistä erikoistuu sektorityönään koululääkäriksi, mihin varataan
40 % hänen työajastaan. Tämä on mahdollista vain, jos koululääkäri ei tee rutiiniseulontoja, vaan
tarkastaa ainoastaan ne koululaiset, jotka terveydenhoitaja on katsonut aiheelliseksi. Toisaalta lääkärin spesialisoituminen kouluterveydenhoitoon parantaa hänen mahdollisuuksiaan puuttua nuorison mielenterveysongelmiin, syömishäiriöihin, yms.
Työntekijäpoolissa on kolme terveydenhoitajaa, jotka kykenevät lomittamaan kiireellisiä lyhytaikaisia sijaisuuksia tarvittaessa missä tahansa terveydenhoitajan työpisteessä. Lisäksi terveyskeskuksessa on yksi vastaava terveydenhoitaja, joka vastaa mm. terveydenhoitajien täydennyskoulutuksesta ja työssä jaksamisen tukemisesta.
Ehdotettu terveydenhoitajien määrä kunnittain sekä ehdotuksen pohjana käytetyt laskentatavat selviävät taulukosta 5.
57
Taulukko 5. Terveydenhoitajien laskennallinen tarve kunnittain ja tarpeen laskentakaavat
Terveydenhoitajien tarve kunnittain ja tarpeen laskentakaavat
Hamina Kotka
Äitiysneuvolakäyntejä
8/ synnyttäjä
1 576
4 000
Lastenneuvolakäyntejä
17/0-6 v. lapsi
11 760 30 264
Perhesuunnitteluneuvola 16-44 v. nainen/2/2v 902
2 251
Neuvolakäyntejä
yhteensä
14 238 36 515
Neuvolatyötunteja
yhteensä
7 119
18 257
Neuvolaterveydenhoitajien tarve
5,1
13,0
Kouluterveydenhoito
800 koululaista/th
3,7
9,1
Terveydenhoitajia
yhteensä
8,8
22,2
Tarve kokonaisina työntekijöinä
9,0
23,0
Miehikkälä
240
1 288
91
Pyhtää
344
3 160
200
Virolahti
184
1 576
140
1 619
3 704
1 900
810
0,6
0,4
1 852
1,3
1,0
950
0,7
0,7
Terv.hoit.
yhteensä
1,0
1,0
2,3
3,0
1,3
2,0
35,7
38,0
Neuvolakäyntien määrät on laskettu vuoden 2001 ko. ikäisten väestön määrien suhteen
Terveydenhoitajien tarpeen jakajana on käytetty 1400 vuosityötuntia
5.2.4 Mielenterveysyksikkö
Mielenterveysongelmien hoitoon pitää panostaa paikallistasolla, siellä missä potilaat ovat (ovathan
mielenterveysongelmaiset usein niitä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, joiden liikkuminen esim.
oman auton puuttuessa on vaikeaa). Mielenterveyspalvelujen kehittämiseen on alueen joka kunnassa panostettu viime aikoina, mutta syrjäytymisvaarassa olevien, vielä varsinaisesti potilaaksi päätymättömien turvaverkko on hatara. Koska näiden potilaiden hoitamatta jättäminen on pitkällä aikavälillä aikapommi, on erityisen kiinteä yhteistyö omalääkäri-omahoitaja –tiimien kanssa tarpeen.
Myös yhteistyön tiivistäminen päihdehoitoyksikköjen kanssa olisi paikallaan jo siksikin, että päihdepotilailla on usein mielenterveysongelmia ja päinvastoin.
5.2.4.1 Mielenterveyskeskus
Päävastuu mielenterveyspotilaiden hoidosta on terveyskeskuksen mielenterveyskeskuksella. Tämä
on yksi, yhteinen yksikkö, sillä näin taataan riittävä osaaminen ja tietotaito. Mielenterveyskeskuksen henkilökunta organisoidaan kuitenkin jokaiselle terveysasemalle paikallisiksi hoitotiimeiksi,
jotka sijoitetaan terveysasemille mielellään vastaanottojen yhteyteen tai läheisyyteen. Näin yhteistyö omalääkäri-omahoitajatiimin kanssa on kiinteää. Pienillä terveysasemilla hoitotiimi voi olla
paikalla vain osan viikosta.
Hoitotiimiin kuuluu ainakin psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Jotta
kalliita psykoterapioita voitaisiin antaa omassa terveyskeskuksessa, pitäisi yhden tiimin työntekijöistä olla psykoterapiakoulutuksen saanut. Henkilökuntamäärät ja tarvittavien hoitotiimien määrät
on suunniteltava paikallisen tarpeen mukaan. Mielenterveyskeskuksessa tulee olla vähintään kaksi
psykiatria, mieluummin enemmän.
Mielenterveyspotilaiden hoidon porrastuksessa omalääkäri-omahoitaja –tiimi (joka tapauksessa vastaa potilaan somaattisesta hoidosta) on syytä nivoa tiivisti mukaan. Omatiimit pureutuvat ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja syrjäytymisvaarassa olevien ”kevyiden mielenterveyspotilai58
den” psykososiaaliseen tukeen. Pohjautuuhan omatiimien toiminta oman väestön ongelmien pitkäaikaiseen tuntemiseen. Mielenterveyskeskuksen psykiatri vastaa mielenterveyspotilaiden diagnostiikasta ja hoidon määrittämisestä. Terapiat ja supportiivisen psykiatrian pitkäaikaiset hoidot toteuttavat paikalliset hoitotiimit, omalääkäri voi vastata lääkehoidon jatkamisesta. Tarvittaessa kutsutaan
koolle yhteistyöneuvottelut (hoitotiimi ja omalääkäri-omahoitaja –tiimi) potilaan ongelmien ratkaisemiseksi.
Yksiköissä hoidetaan mielenterveyspotilaita, päihderiippuvaisia (myös alkoholisteja) ja muuten syrjäytymisvaarassa olevia ”kevyitä mielenterveyspotilaita”.
5.2.5 Päihdehuolto
5.2.5.1 A-klinikkasäätiö
Koska A-klinikkasäätiö vastaa alueen päihdehuollon palveluista lähes kaikissa kunnissa, ehdotetaan, että myös Kotkan – Haminan seudun terveyskeskus ostaa palvelut säätiöltä. Vaikka nykyinen
lähetteetön hoitoonhakeutumiskäytäntö on asiakkaille joustava, on kunnissa pidetty ongelmana sitä,
että A-klinikkasäätiö vastaa itse käytännössä sekä hoidon tarpeen määrittelystä että hoidon toteutuksesta. Ostopalvelutoimintana tällainen tilanne onkin hankala. Siksi ehdotamme, että vastuu päihdehuollon palvelujen tuottamisesta – tai tässä tapauksessa ulkopuoliselta tuottajalta ostamisesta on
terveyskeskuksella. Tämä on erityisen tärkeää, koska päihdeongelmat ovat merkittävä terveysriski
sekä aiheuttavat runsaasti terveyspalvelujen käyttöä. Ostopalvelusopimusten valvontaa, hoidon tarpeen ja hoitojen sisällön määrittämistä ja toiminnan laadun ja tuottavuuden seurantaa sekä somaattisen ja päihdehoidon työnjaon koordinoimista varten ehdotetaan KHS-terveyskeskukseen perustettavaksi koordinoivan päihdetyöntekijän virka.
Koska päihdehuollon palveluja antaa ulkopuolinen palveluntuottaja, tulee palvelut huolellisesti integroida omalääkäri-omahoitaja –tiimin toimintaan. Käytännössä päihdepotilaan lääketieteellisestä
(somaattisesta) hoidosta vastaa terveyskeskuksen omalääkäri ja tuki- ja terapiakäynnit tapahtuvat
päihdehoitoyksikössä. A-klinikan lääkärit ovat lääkityksen ja hoidon konsultteja ja muun henkilökunnan kouluttajia. Potilaan hoidosta voidaan tarvittaessa järjestää kaikkien hoitavien tahojen yhteisneuvotteluja.
A-klinikkasäätiöltä ostetaan sekä päihdepotilaiden tuki- ja katkaisupalvelut että nykyään lisääntymässä olevat huumevieroitushoidot. Katkaisuhoitoyksiköt säilyvät Kotkassa ja Haminassa, avokatkaisutoimintaa ja niihin sisältyviä tukipalveluja lisätään.
5.2.6 Terapiat
5.2.6.1 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinelainaus
Fysioterapian lähi- ja perustason palvelut annetaan mahdollisimman lähellä potilasta, omalla terveysasemalla tai tarvittaessa kotisairaanhoidon potilaille potilaan kotona. Terveysasemilla annattavaan
perustason fysioterapiaan kuuluvat terveyskeskuslääkärin tarpeelliseksi katsomat yksilöterapiat,
lääkinnällisen kuntoutuksen (pitkäaikaissairauksien) ylläpitävät fysioterapiat sekä leikkausten jälkeiset kuntoutukset. Terveysasemilla on myös kuntoneuvolatoimintaa, johon potilaat tulevat muiden työntekijöiden lähetteellä. Kotisairaanhoidon potilaille annetaan edellä mainittua kuntoutusta
potilaan kotona silloin, kun potilaan liikkuminen on vaikeaa tai kallista. Terveysasemien vuode59
osastoilla annetaan myös akuuttisairauksien fysioterapiaa, leikkauksien jälkihoidon kuntoutusta,
pitkäaikaissairauksien (mm. aivoinfarkti- ja sydänpotilaiden) toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta sekä muuta kotiutumista ja kotona pärjäämistä edistävää kuntoutusta.
Lähi- ja perustason kuntoutusta antavat terveysasemien omat fysioterapeutit tai kuntohoitajat. Heidän mitoituksensa määritetään kunkin kunnan osalta väestön tarpeiden mukaan. Pääosa pitkäaikaissairauksien ylläpitävästä kuntoutuksesta pyritään antamaan ryhmäterapiana. Ennaltaehkäiseviä
ryhmäterapioita voidaan organisoida yhteistyössä potilasjärjestöjen tai kunnan liikuntatoimen kanssa.
Yhden terveysaseman fysioterapiayksiköstä tehdään keskusyksikkö, jonne sijoitetaan fysioterapian
osastonhoitaja. Hänen tehtäviinsä kuuluu koulutuksen ja sijaisuuksien järjestäminen koko alueelle,
hallintotehtävät (mm. kuntoutustyöryhmä) ja toiminnan suunnittelu. Sieltä käsin järjestetään myös
muiden terapeuttien koulutus sekä vaikeiden terapia-asioiden konsultaatiot.
5.2.6.2 Apuvälinevarasto ja -huolto
Keskusyksikön yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi KHS-terveyskeskuksen yhteinen apuvälinevarasto ja –huolto. Tarkoituksena on, että olemassa olevia apuvälineitä pystytään hyödyntämään yhteisvarastosta tehokkaammin, koska kaikkien terveysasemien ei tarvitse ylläpitää päällekkäisiä varastoja, myös suuremman yksikön hankintakustannuksissa voidaan olettaa syntyvän säästöjä. Säästyneillä varoilla voidaan hankkia vaikkapa laajempi valikoima apuvälineitä. Myös pysyvien apuvälineiden hallinnointi ja niistä päättäminen on hallintoylilääkärille helpompaa, kun välineistön hankinnasta huolehtii vain yksi yksikkö. Apuvälineet myös huolletaan ja kunnostetaan yhdessä, asiantuntevassa yksikössä.
Apuvälineiden jakelusta huolehtivat paikalliset terveysasemien fysioterapeutit, jotka tilaavat tarvittavat välineet ja mahdolliset kokeilukappaleet keskusyksiköstä. Muilla terveysasemilla voi olla pieni ”käsivarasto” paljon käytettäviä välineitä.
5.2.6.3 Erityisterapeutit
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskukseen palkataan yhteensä seitsemän puheterapeuttia. Puheterapeutit antavat puheterapiaa lähinnä lapsille, joilla on puheen kehityksen ongelmia, tarvittaessa
kuitenkin myös esimerkiksi halvausten jälkeen aikuispotilaille joko vuodeosastolla tai vastaanotolla
kotoa käsin.
KHS-terveyskeskukseen palkataan myös yksi ravitsemusterapeutti, joka antaa ravintoneuvontaa
metabolisen oireyhtymän laihdutuspotilaille ja diabeetikoille ja heidän puolisoilleen. Neuvontaa
voidaan järjestää vaikkapa ryhmätoimintana eri terveysasemilla tarpeen mukaan. Ravitsemusterapeutin ravintomäärien laskennat ovat myös olennainen osa syömishäiriöisten lasten ja nuorten (anorektikot, bulimikot) hoitoa. Diabeettikkojen jalkaongelmien hoitamiseksi kattavasti koko alueella
terveyskeskukseen palkataan myös jalkojenhoitaja (tai vaihtoehtoisesti palvelut ostetaan ostopalveluna yksityiseltä yrittäjältä).
Fysioterapiayksikköön palkataan lisäksi tarpeen mukaan terveysasemillakin kiertämään kolme toimintaterapeuttia. Näin kehityshäiriöisten lasten kuntoutus voidaan jatkossa järjestää omassa terveyskeskuksessa.
60
KHS-terveyskeskuksessa on lisäksi kaksi terveysasemille kiertävää sosiaalityöntekijää, jotka antavat potilailla sosiaalivakuutus- ja –etuusneuvontaa ja avustavat yhteydenotossa muihin viranomaisiin. Sosiaalityöntekijän on luontevaa toimia myös terveyskeskuksen potilasasiamiehenä.
5.2.6.4 Kasvatus- ja perheneuvola
Koska lasten ja nuorten psyyken sairaudet ovat lisääntymässä ja koska ongelmiin on hyvä puuttua
jo varhaisvaiheessa, on kasvatus- ja perheneuvolatoiminta syytä siirtää terveyskeskuksen toiminnaksi. Alueella tarvitaan kaksi yksikköä, toinen Haminassa ja toinen Kotkassa. Nykyisten yksiköiden henkilökunta säilyy ja toiminta jatkuu entisellään.
Kasvatus- ja perheneuvolan tehtävänä on vastata alueen lasten ja nuorten psykiatrisista hoitoketjuista. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tehtävänä on ensikädessä seuloa apua tarvitsevat lapset ja
perheet. Kasvatusneuvolan psykologi tekee sitten tarvittavat testaukset ja seuloo mahdolliset erikoissairaanhoidon potilaat. Diagnostiikka ja hoidonmääritys ovat erikoissairaanhoidon (joko sairaanhoitopiirin tai ostopalvelukonsultin) tehtäviä. Kasvatusneuvolan hoitotiimi huolehtii jatkohoidoista ja lääkityksen kontrollointi kuuluu omalääkärille. Kasvatusneuvolan tulee siis toimia tiiviissä
yhteistyössä kaikkien edellä mainittujen yhteistyötahojen sekä sosiaalitoimen päivähoidon ja lastensuojelun kanssa.
5.2.6.5 Kriisiryhmä
Terapia-toimintayksikön alle kuuluu myös lähinnä virtuaalinen kriisiryhmä. Ryhmään kuuluu ainakin psykologi, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, tarvittaessa muita toiminnasta kiinnostuneita
työntekijöitä. Ryhmä toimii varsinaisesti vain kriisitilanteissa.
5.2.7 Hammashuolto
5.2.7.1 Hammashuolto
Hammashuolto kuuluu KHS-terveyskeskuksen jokaisella terveysasemalla annettaviin lähipalveluihin. Alueen terveyskeskuksissa hammashuollossa on ollut riittävästi voimavaroja, mutta työn tehokkuus vaihtelee paljon. Todennäköisesti siis myös työnjako yksiköiden sisällä poikkea toisistaan.
Esim. Kotkassa suhteellisesti suurin osa hammashuollon potilaskontakteista on hammaslääkärikäyntejä ja suuhygienistien (hammashuoltajien) ja hammashoitajien käyntimäärät vastaavasti ovat
vähäisemmät kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Hammashuollon työnjakoon on suunniteltu
muutoksia, jotka perustuvat Siilinjärven terveyskeskuksen työnjakomalliin ja hoitokäytäntöihin.
(Suullinen tiedonanto, johtava hammaslääkäri Veijo Miettinen, Siilinjärven terveyskeskus.) Uusi
työnjako muuttaa henkilökuntamitoituksia siten, että suuhygienistien määrä lisääntyy ja avustavan
henkilökunnan määrä vähenee. Samalla henkilökuntamitoituksella on kyetty mm. Siilinjärven, Savonlinnan ja Lappeenrannan koko väestölle tarjoamaan hammashuollon palvelut – vieläpä ilman
suurempia jonoja – jo ennen 1.12.2002 voimaan tullutta hammashuoltoa koskevaa kansanterveyslain muutosta. Kaikilla paikkakunnilla on terveyskeskuksen oman hammashuollon lisäksi kuitenkin
tarjolla myös yksityishammaslääkäripalveluja.
61
Pienten terveysasemien ajoittaisen hammaslääkäripulan välttämiseksi koko hammashuollon henkilökunta on terveyskeskuksen ”yhteinen”. Jos jonkun terveysaseman oma hammaslääkäri tai -hoitaja
on pitkään poissa, pyritään poissaoloa paikkaamaan muilta terveysasemilta. Hammashuolto toimii
pääsääntöisesti hammaslääkäri-hammashoitaja tiimityönä. Vastuujakoa voidaan lääkäreiden vastaanoton tapaan muodostaa osaamisalueiden mukaan. Joku hammaslääkäri voi esim. erikoistua
suurkirurgiaan, jolloin potilaita lähetetään hänelle operoitaviksi muiltakin terveysasemilta.
Työnjako toimii siten, että hammaslääkäri tekee vain sitä, mitä muu henkilökunta ei kykene tekemään. Suuhygienistit vastaavat seulontatarkastuksista, valistuksesta ja ehkäisevästä hammashuollosta. Myös hammashoitajat voivat tehdä kliinistä potilastyötä, kuten pieniä toimenpiteitä, valistusta
ja ehkäisevää hammashuoltoa. Hammashuollossa otetaan käyttöön kutsujärjestelmä. Kutsut lähetetään yksilöllisen suunnitelman mukaan niin harvoin, kuin potilaan suun terveys sallii.
Henkilökuntamitoitus on seuraava: Hammaslääkäreitä on yksi 3000 asukasta kohden. Kahta hammaslääkäriä kohti tarvitaan yksi suuhygienisti. Suuhygienisteillä ei ole kiinteää työpistettä, vaan he
kiertävät terveysasemilla tekemässä seulontoja. Hammashoitajia tarvitaan 20 % yli hammaslääkärimäärän. Tällöin hammashoitaja huoltaa instrumentit, avustaa hammaslääkäriä, ja osa heistä voi
tehdä kliinistäkin työtä. Työnjako toimii silloin, kun vastaanottohuoneista poistetaan ylimääräinen
puhelinliikenne. Ajanvaraus on tällöin keskitetty, siihen varataan neljä hammashoitajaa. Taulukossa
6. esitetään hammashuollon laskennallinen tarvemitoitus KHSTK:n eri kunnissa.
Taulukko 6. Hammashuollon henkilökunnan tarvemitoitus KHSTK:ssa
Kotka
Virolahti
Miehikkälä
Pyhtää
nyky-Hamina
asukkaita vuonna 2001
Hammaslääkäreiden tarve
Suuhygienistien tarve
Hammashoitajien tarve
KHS yhteensä
Hammashuollon henkilökunnan laskennallinen tarve KHSTK:n kunnissa
88084
29,4*
14,7
39,2**
54786
18,3
9,1
21,9
3837
1,3
0,6
1,5
2547
0,8
0,4
1,0
5209
1,7
0,9
2,1
21705
7,2
3,6
8,7
* Hammaslääkäreiden luvussa mukana johtava hml ja 2 oikomishammaslääkäriä
** Hammashoitajien luvussa mukana 4 ajanvarauksen hammashoitajaa
Edellä kuvatulla tavalla voidaan soveltaa Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta -työryhmän esityksen
mukaista suun terveydenhuollon kriteeristöä. Hoidon tarvearvio perustuu suun terveydentilaan. Kiireellistä suun terveydenhoitoa vaativat potilaat (esim. särkypotilaat) hoidetaan heti. Ne potilaat, jotka eivät tarvitse välittömiä hoitotoimenpiteitä hoidetaan kolmen kuukauden kuluessa ja suun perustutkimukseen ja hoitoon tulevat yksilöllisin, pitkin hoitovälein.
Yhteistyö ja yhteiset hoitokäytännöt koko väestön hammashoidon turvaamiseksi tulee suunnitella
yhdessä alueen yksityishammaslääkäreiden kanssa. Myös kiertävä hammaslääkäripäivystys koko
Etelä-Kymenlaakson alueelle tulee järjestää yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa.
(Jatkuvan terveyskeskuspäivystyksen ylläpito ei alhaisen käytön vuoksi ole perusteltavissa.) Päivystävän hammaslääkärin yhteystiedot saa lääkäripäivystyksestä, terveysasemilta tai KHSterveyskeskuksen puhelinneuvojalta.
62
KHS-terveyskeskuksessa on johtava hammaslääkäri, joka vastaa mm. työvoiman sijoittelusta, yhteistyöneuvotteluista sidosryhmien kanssa, työn tuottavuuden ja laadun seurannasta sekä henkilökunnan koulutuksesta.
Oikomishammaslääkäri
Oikomishoito järjestyisi parhaiten tämän kokoisessa yksikössä kahdella omalla oikomishoidon erikoishammaslääkärillä. Heidänkin tulisi työskennellä työnjaon periaatteiden mukaan poiketen perinteisestä työtavasta. Uuden työskentelytavan perustana on työskentely suuren osan työajasta yhtä aikaa useammassa kuin yhdessä huoneessa. Tällöin tarvitaan vähemmän hammaslääkäriapuoikojia,
joiden työpanos vapautuu muuhun aikuishammashoitoon. Oikojahammaslääkärin palkkaamiseksi
(ainakin yhden) tulisi käyttää kaikki mahdolliset keinot, koska perinteinen konsulttiperusteinen
hammaslääkärityö on melko kustannustehotonta.
5.2.8 Työterveyshuolto
5.2.8.1 Kymijoen työterveys Oy
Kotkan kaupungin omistama liikelaitos on saanut Kotkan terveyskeskuksen työterveyshuollon tehtävät, lisäksi se vastaa jo nyt Kotkan keskussairaalan työterveyshuollosta. Olemassa olevaa liikelaitosta tulee laajentaa niin, että se ottaa hoitaakseen koko Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen työterveyspalvelut. Tällöin myös alueen pienten terveyskeskusten työtilanne helpottuisi ja alueen väestö saisi tasapuoliset työterveyspalvelut. Työterveyspalvelut keskitetään yhteen keskusyksikköön, joka sijaitsee Kotkassa. Kymijoen työterveys Oy vastaa siitä, että yksikössä on riittävästi
työterveyshoitajia, työterveydenhuoltoon erikoistuneita lääkäreitä ja mahdollisesti myös erikoistuvia lääkäreitä. (Suuren yksikön on mahdollista saada koulutusyksikön oikeudet.) Lisäksi yksikössä
on työfysioterapeutti ja työpsykologi.
Riittävä määrä työterveyshoitajia samassa yksikössä takaa sen, että työterveyshoitajat voivat erikoistua asiakkaana olevien yhtiöiden toimialojen mukaan, jolloin osaaminen ja asiantuntemus tulee
paremmin asiakkaiden hyödyksi.
Normaalin työterveyskäytännön mukaisesti työterveyshoitajat ja -lääkärit tekevät yksiköstä käsin
työpaikkakäyntejä kaikkialla KHS-terveyskeskuksen alueella. Työterveystarkastuksiin (ja työperäisten sairauksien johdosta tehtäviin vastaanottokäynteihin) potilaat tulevat Kotkan keskusyksikköön.
Jotta terveyskeskuksen ja työterveyshuollon työnjako selkiytyisi, yleinen sairauksien vastaanottotoiminta siirretään terveyskeskuksen hoidettavaksi sen mukaan, kun työterveyshuollon sopimuksia
uusitaan. (Työterveyslääkäri ei hoida omalääkärin tehtäviä.) Työterveysyksikkö keskittyy osaamisalueeseensa eli varsinaiseen työterveydenhuoltoon (työpaikkakartoitukset, työympäristön kehittäminen, työkyvyn arviointi ja työkyvyn ylläpitotoiminta).
Perinteisen työnantajille kohdistuvan palvelun lisäksi kaksi työterveyshoitajaa erikoistuu työstään
syrjäytymisvaarassa olevien kuntoutujien yhdyshenkilöiksi. Heidän tehtävänsä toimia kuntoutusasioiden konsultteina muille työterveyshoitajille ja yhdyshenkilönä työvoimaviranomaisten, KELA:n ja kuntoutuksen suuntaan. Nämä kuntoutustoiminnan asiantuntijat järjestävät erityisesti työelämästä syrjäytymisvaarassa oleville suunniteltua TYKY-toimintaa.
63
Työterveyshuollon toiminnot tulee tuotteistaa siten, että asiakasyhtiöt tietävät, mitä palveluja he ostavat ja mitä se maksaa. Tuotteistukseen kuuluu, että palvelut hinnoitellaan siten, että ne kattavat
kaikki yksikön kustannukset henkilöstö- ja toimintakustannuksista tilojen ja välineiden vuokriin.
5.2.9 Tuki- ja hallintopalvelut
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen tuki- ja hallintopalveluihin kuuluvat sekä tutkimusyksiköiden että varsinaista potilastoimintaa tukevien ja avustavien yksiköiden toiminnot.
5.2.9.1 Hallinto- ja toimistopalvelut
Hallintotoiminnot
Tavoitteena on, että KHS-terveyskeskuksessa on mahdollisimman ohut organisaatio, jossa keskushallinto hoitaa yhteiset johtamis- ja kehittämistehtävät, julkishallintoon liittyvät velvollisuudet
sekä suhteet omistajakuntiin ja ulkopuolisiin sidosryhmiin. Terveysasemien johdolle jää vastuu varsinaisesta operatiivisesta toiminnasta sekä siihen liittyvä päätöksenteko.
KHS-terveyskeskuksella on johtaja (virkanimike määräytyy asianomaisen koulutuksen perusteella)
tehtävänään terveyskeskuksen strateginen johtaminen ja kehittäminen. Hän vastaa KHSterveyskeskuksen suhteista kuntiin, sairaanhoitopiiriin ja valtionhallintoon. Hän vastaa erikoissairaanhoidon palvelujen tilaamisesta.. Mikäli johtaja on ammatiltaan lääkäri, hän on samalla myös
hallintoylilääkäri, joka toimii terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä huolehtien terveydenhuoltohenkilöstön ammatillisesta ohjauksesta ja valvonnasta.
Mikäli johtaja ei ole lääkäri, hallintoylilääkärin tehtävät hoitaa sektorityönään yksi terveysasemien ylilääkäreistä.
KHS-terveyskeskuksella on lisäksi henkilöstöhallinnosta, -suunnittelusta, -rekrytoinnista ja koulutuksesta vastaava henkilöstöpäällikkö. Terveyskeskuksen talouspäällikkö vastaa taloussuunnittelusta ja osallistuu erikoissairaanhoidon tilaamisen suunnitteluun yhdessä johtajan (ja hallintoylilääkärin) kanssa. Talouspäällikön tehtäviin kuuluu myös palvelujen ja ostojen kilpailuttaminen ja hankinnoista vastaaminen.
Lisäksi terveyskeskuksella on kehittämispäällikkö, joka johtaa koulutus- ja kehittämisyksikköä.
Avustavien toimistopalvelujen henkilökunnaksi on suunniteltu kaksi palkanlaskijaa, jotka hoitavat koko terveyskeskuksen henkilökunnan palkanmaksun. Kaksi kirjanpitäjää vastaa terveyskeskuksen laskutuksesta (pois lukien käyttömaksut, joiden laskutus hoidetaan vastaanotoilla ja vuodeosastoilla) sekä laskujen maksamisesta. Lisäksi yksikköön hankitaan tarpeellinen määrä kanslisteja
ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Toimistopalvelujen yksikköön sijoitetaan myös konekirjoittajat, jotka huolehtivat keskitetysti koko terveyskeskuksen sanelujen puhtaaksikirjoittamisesta.
64
Terveysasemien johtaminen
Terveysasemien johtamisesta vastaavat terveysasemien ylilääkärit. Hallintotehtävään varataan 50
% työajasta. Ylilääkäri vastaa terveysaseman toiminnallisesta johtamisesta sekä osallistuu terveysaseman taloussuunnitteluun yhdessä talouspäällikön ja KHS-terveyskeskuksen johdon kanssa. Käytännössä pyritään siihen, että kaikki sellaiset päätökset, jotka vaikuttavat terveysasemien käytännön
työhön ja sen järjestelyihin, tehdään paikan päällä.
Terveysasemilla on jatkossakin ylihoitaja (pienimmillä asemilla osa-aikainen), jonka tehtävänä on
vastata paikallisesta hoitohenkilökunnan henkilöstöhallinnosta. Ylihoitaja toimii myös ylilääkärin
apuna taloussuunnittelussa ja terveysaseman toiminnan kehittämistyössä.
5.2.9.2 Diagnostiset tutkimukset
Diagnostinen tutkimustoiminta järjestetään KHS-terveyskeskuksessa keskitetysti.
Laboratoriotoiminta järjestetään siten, että laboratorionäytteet otetaan terveysasemilla päivittäin
(pienimmillä terveysasemilla kolmena päivänä viikossa). Lisäksi terveysasemilla tehdään liuska- ja
pikatestejä. Näytteiden analyysit voidaan hankkia joko suoraan keskussairaalasta, jonka laboratorio
on liikelaitos. Haluttaessa voidaan laboratoriotoiminta myös kilpailuttaa keskussairaalan ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Kaikki näytetyypit, niin kemialliset, mikrobiologiset kuin patologian
alaan kuuluvat, voidaan sisällyttää samaan tarjoukseen. Näin puretaan alueen tällä hetkellä kirjavat
ja toiminnan kannalta päällekkäiset terveyskeskusten omat laboratoriotoiminnot. Myös laboratoriohoitajien työ kuuluu kilpailutettavaan tarjoukseen, mutta toivottavaa on, että tarjouskilpailun voittaja kykenee työllistämään näytteenotossa tai muuten suurimman osan nykyisten terveyskeskusten ao.
henkilökunnasta. Toiminnan keskittämisen tuloksena laboratoriokustannusten on arvioitu vähenevän n. 15 % niissä kunnissa, jotka eivät vielä osta palveluja keskitetysti keskussairaalasta.
Kuvantamistutkimukset (röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä radiologipalvelut) kilpailutetaan
laboratoriotoiminnan tapaan. Kuvantamispisteet säilyvät ennallaan Kotkassa ja Haminassa. Radiologipalvelujen oston yhteydessä tulee huolehtia siitä, että heti alusta lähtien siirrytään digitaaliseen
kuvaustekniikkaan. Tällöin hoitava lääkäri voi katsella kätevästi digitaalisen kuva-arkiston kuvia
omalta tietokoneeltaan millä terveysasemalla tahansa.
Terveyskeskuksen omat lääkärit (pääsääntöisesti sisätautilääkärit) tekevät tähystystutkimukset
(gastroskopioita ja colonoskopioita) sekä rasitus-ekg-tutkimukset. Tutkimukset tehdään Haminan
sairaalassa sekä yhdellä Kotkan terveysasemista.
5.2.9.3 Tuki- ja avustavat palvelut
Kukin terveysasema pitää yllä omaa ravintohuoltoaan. Tämä voidaan järjestää myös kunnan muiden
toimintayksikköjen kanssa yhteisesti. Myös omien käyttöinstrumenttien puhdistus hoidetaan terveysasemilla.
Sen sijaan koko KHS-terveyskeskuksen instrumenttihuolto (kunnossapito), keskusvarasto (materiaalihankinnat ja varastointi), sairaala-apteekki ja vaatehuolto ulkoistetaan keskussairaalan yksi-
65
köihin. Yhteishankinnoista ja varastoinnista syntyviä kustannussäästöjä on arvioitu luvussa 6. Näitä
syntyy tietenkin vain niiden kuntien terveysasemilla, joilla ei aiemmin näitä toimia ole jo keskitetty.
Välineiden kuljetus ja huolinnan logistiikka täytyy suunnitella erikseen KHS-terveyskeskuksen terveysasemien välille. Kuljetuspalvelut kannattanee myös hankkia tarjouskilpailun perusteella yksityiseltä yritykseltä.
KHS-terveyskeskuksen käyttämät kiinteistöt vuokrataan kunnilta. Koska ne ovat kuntien omistamia, kiinteistöhuolto kuuluu myös kuntien järjestettäväksi. Terveyskeskusyhteistyö avaa tällöin uusia mahdollisuuksia mm. siihen, että esimerkiksi kiinteistöhuollon päivystys voitaisiin järjestää seutukunnallisesti.
5.2.9.4 Työntekijäpooli
Jotta terveysasemien toiminta saadaan turvatuksi myös työntekijöiden äkillisten poissaolojen aikana, perustetaan KHS-terveyskeskukseen työntekijäpooli. Pooliin palkataan kolme lääkäriä, jotka
kiertävät eri terveysasemilla paikkaamassa terveysasemien lyhytaikaisia lääkärin sijaisuuksia. Pitkäaikaiset sijaiset tulee kuntien terveysaseman ylilääkärin järjestää muulla tavalla. Lisäksi pooliin
kuuluu viisi sairaanhoitajaa, jotka voivat toimia samalla tavalla lyhytaikaisina sijaisina terveysasemien vuodeosastoilla ja vastaanotoilla, sekä kolme terveydenhoitaja, jotka pystyvät toimimaan sijaisena kaikissa terveydenhoitajien työpisteissä.
Muita lyhytaikaisia poissaoloja korvataan tilanteen mukaan terveysasemien keskinäisin järjestelyin
niin, ettei mikään paikka jää pitkäksi aikaa ilman työntekijää.
5.2.9.5 Koulutus- ja kehittämisyksikkö
Työntekijöiden rekrytoimiseksi KHS-terveyskeskuksen kannattaa profiloitua yleislääketieteen perusopetuksen ja eurolääkärikoulutuksen sekä hoitajien perusopetuksen terveyskeskukseksi. Panostamalla opetukseen, perehdytykseen ja konsultaatiomahdollisuuksiin saadaan nuorten lääkäreiden
keskuudessa hyvä maine.
Terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi KHS-terveyskeskuksen tulee
myös profiloitua tutkimusmyönteiseksi terveyskeskukseksi, jossa mahdollistetaan tutkimus- ja kehitystyön tekeminen potilastyön ohella. Tällaisella toiminnalla paitsi kehitetään työskentelytapoja
ja hoidon laatua myös edistetään työvoiman rekrytointia. KHS-terveyskeskus hakeutuu mukaan
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen Akateeminen terveyskeskus tutkijakoulutusohjelmaan (Kotkan terveyskeskus oli perustamassa tätä yliopiston ja viiden terveyskeskuksen yhteistyöhanketta).
Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi KHS-terveyskeskukseen perustetaan koulutus- ja kehittämisyksikkö, jonka johtajana toimii kehittämispäällikkö. Hän koordinoi
opiskelijoiden koulutusta sekä suunnittelee ja toteuttaa henkilökunnan täydennyskoulutusta yhdessä
hallintoylilääkärin ja ylihoitajien kanssa.
Täydennyskoulutuksesta tehdään koulutussuunnitelma koko terveyskeskuksen henkilökunnalle.
Koulutuksia järjestetään moniammatillisina terveyskeskuksen toimintayksiköille hyödyntäen samalla suuren terveyskeskuksen etua. Täydennyskoulutuksessa voidaan käyttää myös Kymenlaakson
66
sairaanhoitopiirin ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen palkkaamaa kehittäjälääkäriä ja suunnitella
hänen johdollaan hoitoketjuja ja paikallisia hoitokäytäntöjä. Kehittämisyksikön tehtäviin kuuluu
myös yhtenäisten hoitoja yhteistyökäytäntöjen sopiminen sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen
välille.
5.2.10 Erikoissairaanhoidon tilaajarengas
KHS-terveyskeskus toimii myös alueen kuntien erikoissairaanhoidon koordinoijana ja tilaajana.
Erikoissairaanhoidon palveluja voidaan hankkia ja järjestää myös muilla tavoin kuin antamalla sairaaloiden perinteisesti hoitaa kaiken tuotannon – ja samalla myös kaiken tarpeenmäärityksen ja palvelujen hinnoittelun.
KHS-terveyskeskus järjestää omilla terveysasemillaan erikoislääkäreiden konsultaatioita, joita tuottavat joko oman terveyskeskuksen erikoislääkärit, yksityiset ammatinharjoittajat ostopalvelusopimuksen mukaan tai alueen sairaala. Tällä toiminnalla taataan paitsi potilaille joustava ja nopea hoitoonpääsy myös väestölle yhdenmukaiset palvelut, joiden laatua pystytään valvomaan. Perusterveydenhuolto pystyy paremmin koordinoimaan potilaiden hoitoa, mistä hyötyvät sekä potilaat että
maksajakunnat. Omalääkäri terveysasemalla saa pyytämäänsä ongelmaan nopeasti erikoislääkärin
vastauksen ja hoito-ohjeet. Omalääkäri kantaa siis vastuun potilaan hoitokokonaisuudesta – tarvittaessa erikoislääkärin neuvoa kysyen. Omalääkäri-omahoitaja –tiimin työnjaon järkeistämisen myötä
terveyskeskuslääkärit kykenevät hoitamaan myös paljon sellaisia potilaita, jotka aiemmin ovat käyneet tarkastuskäynneillä erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.
Edellä kuvatulla yhteistyöllä turvataan parempi hoidon jatkuvuus. Terveysasemat toimivat potilaiden pääasiallisina hoitopaikkoina. Sairaalan tietotaitoon, diagnostiikkaan ja hoitoon turvaudutaan
tarpeen vaatiessa. Panostetaan yhteisten hoitosuositusten laadintaan.
Kustannussäästöjä syntyy siitä, että erikoislääkäreiden konsultaatioiden määrää voidaan itse säädellä. Terveyskeskus saa juuri niitä palveluja mitä tilaa, potilas ei ”katoa matkalla” erikoissairaanhoidon koneistoon mahdollisine lisääntyvine tutkimustarpeineen ja vastaanottokäynteineen. Kunnat
eivät siis joudu maksamaan tilaamattomasta (mahdollisesti jopa terveyskeskustutkimusten kanssa
päällekkäisistä) hoidoista.
Ajatusta voidaan toki kritisoida sillä, että ”kevyiden” erikoissairaanhoidon potilaiden ottaminen
pois erikoissairaanhoidosta on rusinoiden noukkimista pullasta. Mutta tällainen toiminta on linjassa
kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjausten kanssa. Projektin selvitysmiehet ehdottavat, että
paikallistason terveyspalveluihin kuuluu myös ”perustason erikoissairaanhoito”. Tällöin perustason
erikoissairaanhoidon potilaiden hyvän ja palvelukykyisen hoidon järjestäminen kevyemmällä organisaatiolla voi edesauttaa paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudenlaista työnjakoa myös toiminta-alojen välistä yhteistyötä. Toki se tarkoittaa erikoissairaanhoidolle myös sopeutumista muuttuviin toimintaedellytyksiin.
KHS-terveyskeskus toimii Kymenlaakson sairaanhoitopiirin tilaajarenkaana. Sopimusohjausneuvotteluissa on mahdollisuus käyttää suuren tilaajan painoarvoa. Myös tilaajan mahdollisuus paneutua
esimerkiksi kuntien väestöjen terveystarpeiden ja sitä kautta palvelujen tarpeen määrittämiseen paranee, koska kaikkia kuntia edustamassa on kokopäivätoiminen terveyskeskuksen johtaja eikä osaaikaisesti hallintotyötä tekevä ylilääkäri. Samoin terveyskeskuksen johtajalla on myös paremmat
mahdollisuudet erikoissairaanhoidon toiminnan seurantaan.
67
Aluksi kuntalaskutuksen tulee olla edelleen palvelukohtainen, koska toistaiseksi KHSterveyskeskuksen alueen kuntien palvelujen käyttö vaihtelee melkoisesti. Tämä koskee erityisesti
erikoissairaanhoitoa. Kun yhteinen terveyskeskusorganisaatio on toiminut pidempään, hoitokäytännöt kuitenkin yhdenmukaistuvat. Tällöin on mahdollista harkita kapitaatiopohjaista kuntalaskutusta
(tarvevakioidut kustannukset/asukas). Tällöin kuntien kustannusrasitus jakaantuisi mahdollisimman
oikeudenmukaisesti, ja yksittäisen kunnan maksuosuus pysyisi nykyistä paljon vakaampana. Tilaajarenkaan väestöpohja on niin suuri (88 000 asukasta), että satunnaiset erikoissairaanhoidon kustannusvaihtelut pystytään paremmin hallitsemaan.
5.2.11 Akuuttisairaanhoito
5.2.11.1 Akuuttihoito ja kotisairaala
Vuodeosastojen toiminnan selkeyttämiseksi on syytä erotella, missä hoidetaan akuuttipotilaita ja
missä pitkäaikaispotilaita, koska hoitointensiteetti ja myös hoidon tavoitteet ovat erilaisia. Akuuttihoito tarkoittaa tässä lyhyttä, korjaavaa tai kuntouttavaa hoitojaksoa erikoissairaanhoidosta kotiutuessa, kroonisen sairauden pahentuessa, vanhuksen tilan heikentyessä tai akuutissa sairaudessa. Tavoitteena on mahdollisimman pikainen paluu (1-2 viikon sisällä) entiseen asumismuotoon. Terveyskeskuksessa tulee olla akuuttiosastoja tarpeettoman erikoissairaanhoidon käytön estämiseksi.
Kaikki akuuttihoito ei suinkaan kuulu erikoissairaanhoitoon, suuri osa voidaan hoitaa yleislääkärijohtoisessa laitoshoidossa.
Ehdotetaan, että KHS-terveyskeskukseen sijoitetaan yhteensä 6 akuuttiosastoa. Näistä neljä sijaitsee
Kotkassa, ja käytännön järjestelyjen kannalta olisi parasta, että ne sijaitsisivat samassa sairaalassa.
Kotka tarjoaa akuuttihoidon palvelut myös pyhtääläisille. Haminassa sijaitsee kaksi akuuttiosastoa,
jotka palvelevat myös miehikkäläläisiä ja virolahtelaisia.
Jotta kunnat pääsisivät itse määrittämään oman vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeensa, ehdotetaan,
että koko vuodeosastotoiminta, niin akuutti- kuin pitkäaikaishoitokin, ovat hallinnollisesti sen kunnan omaa toimintaa, missä ne sijaitsevat. KHS-terveyskeskus ostaa kunnilta akuuttipaikkoja ja työvoiman niiden ylläpitoon. Sopiva mitoitus olisi yksi vuodepaikka 75:ttä yli 65-vuotiasta asukasta
kohti. Lisäksi KHS-terveyskeskus ostaa kunnilta osastojen yhteyteen sijoitetun kotisairaalan henkilökunnan työpanoksen. Akuuttipaikkojen kuntakohtainen laskennallinen tarve on esitetty taulukossa
7.
Taulukko 7. Akuuttiosastopaikkojen ja akuuttiosastojen laskennallinen tarve.
Hamina
Pyhtää
Miehikkälä
Virolahti
Kotka
KHS yhteensä
Akuuttivuodeosastopaikkojen tarve KHSTK:ssa
asukkaita vuonna 2001
88084
54786
3837
2547
5209
21705
yli 65 vuotiaita vuonna 2001
Ak.osastopaikkojen tarve
Ak.osastoja (35 paikkaa)
16372
218,3
6,2
9946
132,6
3,8
860
11,5
0,3
662
8,8
0,3
919
12,3
0,4
3985
53,1
1,5
68
Akuuttiosastoilla toimii pääsääntöisesti yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäreitä. Muut erikoislääkärit (sekä terveyskeskuksen omat että ostopalvelukonsultit) käyvät osastoilla tarpeen mukaan. (Haminan sairaalan akuuttiosastot muodostavat poikkeuksen, joka kuvataan jäljempänä.)
Kotisairaala on potilaan kotiin sijoittuva erikoislääkärijohtoinen akuuttihoitoyksikkö. Sen avulla
on mahdollistaa kotiuttaa potilas suoraan erikoissairaanhoidosta ja hoitaa pitkäaikaisesti sairaita,
joilla on suuri hoidon tarve. Kotisairaalatoiminta kattaa myös saattohoidon. Toiminta on ympärivuorokautista.
Kotisairaalayksiköt sijoitetaan Kotkan ja Haminan akuuttiosastojen yhteyteen. Kahdella yksiköllä
kyetään kattamaan koko alueen kotisairaalan tarve. Yöaikana, jolloin kotisairaalan henkilökunnalla
on vähemmän kotikäyntejä, henkilökunta voi työskennellä vuodeosaston hoitajien apuna.
Haminan sairaala
Ehdotetaan, että Haminan sairaalan omistaa jatkossakin Haminan kaupunki. Sairaalassa on kaksi
terveyskeskuksen akuuttiosastoa, terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon osaamiskeskus ja pitkäaikaista laitoshoitoa palvelevat osastot.
Terveyskeskus vuokraa Haminan kaupungilta akuuttiosaston, poliklinikan ja leikkausyksikön tilat
ja ostaa henkilökunnan työpanoksen. Akuuttiosastoilla työskentelevät sekä yleis- että erikoislääkärit, jotka siirtyvät KHS-terveyskeskuksen palvelukseen.
Haminan sairaalan akuuttiosastot sekä leikkaussali ja poliklinikka muodostavat KHSterveyskeskuksen erikoissairaanhoidon osaamiskeskuksen, johon terveyskeskuksen erikoislääkärikonsulttitoiminta tukeutuu.
Ehdotetaan, että sairaalassa tehdään edelleen päivä- ja pienkirurgisia toimenpiteitä kirurgian, gynekologian ja ortopedian erikoisaloilla. Pääsääntönä kuitenkin on, että operatiivisen toimenpiteen jälkeen potilas voi kotiutua jo samana päivänä. Akuuttiin operatiiviseen toimintaan varataan puoli
osastoa (15 vuodepaikkaa), tarpeen mukaan joustavasti enemmänkin, lähinnä seurattavia kirurgisia
potilaita ja keskussairaalasta jatkohoitoon tulevia potilaita varten. Operatiivista toimintaa varten
tarvitaan Haminan sairaalassa edelleen anestesiologi, jonka voidaan kuitenkin hankkia myös ostopalveluna.
Sairaalan ortopedi ja yleiskirurgi pitävät koko KHS-terveyskeskuksen alueen potilaille konsultaatiopoliklinikkaa sekä Haminan sairaalassa että terveyskeskuksen muilla terveysasemilla.
Gynekologi pitää vastaavasti poliklinikkaa koko terveyskeskuksen alueen väestölle, mutta erikoisvarusteiden tarpeen vuoksi vain Haminan sairaalassa. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen gynekologian poliklinikka voi hoitaa kaiken avohoitotoiminnan, jolloin keskussairaala keskittyisi hoitamaan vain alueen leikkauspotilaita.
Kahdesta akuuttiosasta puolitoista (45 vuodepaikkaa) on ehdotuksen mukaan konservatiivista hoitoa antavia osastoja. Osastoilla hoidetaan entiseen tapaan lähinnä Haminan, Virolahden ja Miehikkälän sisätauti- ja neurologisia potilaita. Toimitaan kuitenkin niin, että erikoistason erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat eli potilaat, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista erikoislääkäritason päivystystä, hoidetaan keskussairaalassa. Osastotoiminnan lisäksi sisätautilääkärit pitävät kirurgien tavoin
erikoislääkäripoliklinikkaa osittain Haminan sairaalan poliklinikalla ja osittain Virolahden ja Miehikkälän terveysasemilla.
69
Haminan sairaalan poliklinikan tiloja voidaan käyttää myös muiden erikoisalojen (ostopalveluna
hankittavien) konsulttien vastaanottoja varten. Haminan sairaalan poliklinikalla tehdään myös tähystys- ja rasitustutkimuksia terveyskeskuksen potilaille (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, rasitusekg:t).
Kotkan akuuttiosastojen sisätautilääkärit järjestävät Kotkasta käsin vastaavia polikliinisia (konsultti)palveluja ja diagnostisia toimenpiteitä kotkalaisille ja pyhtääläisille potilaille.
Työnjako Haminan sairaalan ja KHS-terveyskeskuksen perustason erikoissairaanhoidon toiminnan
ja Kymenlaakson keskussairaalan välillä tulee suunnitella yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa siten, että erikoissairaanhoidon palveluja voidaan järjestää joustavasti alueen väestölle, mutta päällekkäiset toiminnat karsitaan.
5.2.11.2 Päivystys
Päivystyksen järjestämiseksi KHS-terveyskeskuksessa ehdotetaan seuraavaa:
Päiväsaikaan kiireellisten sairaustapausten vastaanotto hoidetaan kokonaan terveysasemilla. Päivällä omalääkärille varataan ajanvarauksen lomaan päivystysaikoja, joten omalääkäri hoitaa pääsääntöisesti oman väestönsä päivystystapaukset. Mikäli omalääkäri on sektorityössä, voi joku muu terveysaseman lääkäreistä joutua vastaamaan omalääkärin kiireellisten päivystyspotilaiden hoidosta.
Äkillistä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat lähetetään suoraan keskussairaalan päivystykseen.
Iltapäivystys jaetaan kahteen osan. Kotkan ja Pyhtään potilaat hoidetaan arkipäivisin klo 16:sta
22:een ja viikonloppuisin klo 10:stä 22:een Kymenlaakson keskussairaalassa. Keskussairaalan etupäivystys ja terveyskeskuspäivystys hoidetaan tuolloin yhteispäivystyksenä niin, että kumpikin osapuoli osallistuu henkilökunnan järjestämiseen päivystyspoliklinikalle. Haminan, Virolahden ja
Miehikkälän kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan klo 16:sta 20:een Haminan sairaalassa,
jossa on terveyskeskuspäivystäjä. Klo 20 jälkeen päivystys siirtyy keskussairaalaan osaksi yhteistä
päivystystä. Viikonloppuisin Haminan terveyskeskuksessa ei ole päivystystä, vaan potilaat hoidetaan keskussairaalassa. Kun päivävastaanotto toimii hyvin, ilta- ja yöpäivystykseen tulee potilaita
vain satunnaisesti. Sairaalassa toimiva päivystäjä voi hoitaa myös terveyskeskuksen vuodeosastojen
puhelintakapäivystyksen.
Yöpäivystys klo 22–08 (viikonloppuisin klo 22–10) on kaikille keskussairaalan päivystys. Tällöin
päivystäjänä toimii keskussairaalan lääkäri.
Taulukossa 8 on kuvattu eri kuntien asukkaille järjestettävät päivystyspisteet ja niiden ajankohdat.
70
Taulukko 8. KHSTK:n päivystyspisteet
Kunta
Päivä (arkisin 8-16)
omalääkäri +
Kotka ja
(hätätapaukset
Pyhtää
keskussairaalassa)
Hamina,
Miehikkälä
ja Virolahti
omalääkäri +
(hätätapaukset
keskussairaalassa)
Ilta
klo 16-22
keskussairaala
Yö (22-08)
keskussairaalassa
klo 16-20
Haminassa,
klo 20-22
keskussairaalassa
keskussairaalassa
Viikonloppu
pe 16 - ma 08
keskussairaalassa
(josta klo 10 – 22
yhteispäivystys)
pe 16 - ma 08
keskussairaalassa
(josta klo 10 – 22
yhteispäivystys)
Yhdistetty järjestelmä vähentää päällekkäisiä päivystysjärjestelyjä alueella ja terveyskeskuslääkäreiden päivätyöaika lisääntyy erityisesti Haminassa, jossa voidaan luopua yöpäivystyksestä. Päivystyksen keskittäminen keskussairaalaan vaatii kymmenpaikkaisen tarkkailuosaston perustamista sairaalaan. Osastolla seurataan potilaita yön yli. Aamulla potilaat joko kotiutetaan tai heidät siirretään
terveyskeskusten akuuttiosastoille tai keskussairaalan vuodeosastoille jatkohoitoon. (Sairaanhoitopiirillä on ollut jo aiemminkin suunnitelmia tarkkailuosaston perustamisesta.) Päivystysjärjestelyjen
kustannusvaikutukset riippuvat tarkkailuosaston järjestelyistä, henkilökuntajärjestelyistä ja sopimuksista sairaalan kanssa. Muutamien kuntien asukkaiden päivystysmatka pitenee yöaikana. (Miehikkälän kaukaisimmasta asutusta osasta keskussairaalaan on matkaa 76 km, henkilöautolla 50 minuuttia.)
5.2.11.3 Erikoislääkärikonsultit
Kirjallisuuden ja mm. tämän selvitystyön kustannuslaskennan perusteella on todettu järkeväksi järjestää tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluja terveyskeskuksessa lähellä potilaita. Kustannussäästöjä
suurempi hyöty syntyy siitä, että potilaalle pystytään takaamaan joustavasti ja nopeasti tarvittava
erikoislääkärin arvio ja hoito. Tämän lisäksi potilaan ei tarvitse matkustaa sairaalan poliklinikalle,
vaan hoito annetaan potilaan kotikunnassa. Kun konsultoidaan omalla terveysasemalla, omalääkärillä on koko ajan myös potilaan hoidon koordinoijan rooli, hän saa kysymykseensä välittömästi
erikoislääkärin palautteen ja hoito-ohjeet, ja potilas siirtyy taas jatkohoitoon omalle lääkärille. Näin
erikoissairaanhoidon palvelusta maksetaan vain konsultaatiosta, ei esimerkiksi muiden työntekijöiden palkkakustannuksia (lukuun ottamatta terveyskeskuksessa avustavaa henkilökuntaa), infrastruktuurikustannuksia tai ylimääräisiä seurantakäyntejä. Tällainen perustason erikoissairaanhoidon järjestely perinteisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliin parantaa potilaan hoidon
tasoa ja jatkuvuutta.
Toimiakseen erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminta edellyttää, että konsultti voi tilata suoraan
vaadittavat diagnostiset (esim. kuvantamis-) tutkimukset erikoissairaanhoidon sairaalasta ilman, että
potilaan tarvitsee käydä sairaalan poliklinikalla. Käytännössä tällainen on ollut jo pitkään mahdollista terveyskeskuslääkäreiden lähetteelläkin useimmissa sairaanhoitopiireissä. Lisäksi operatiivisten alojen konsulttien pitää kyetä antamaan leikkausarvio suoraan – parhaassa tapauksessa sijoittamaan potilas omaan leikkausjonoonsa – niin, ettei jonoon asettamiseen enää tarvita uutta poliklinikkakäyntiä.
71
Jotta erikoissairaanhoidon paikalliskonsultaatiot sujuisivat tällä tavoin joustavasti, olisi ensiarvoisen
tärkeää saada paikalliset sairaalat, erityisesti Kymenlaakson keskussairaala ja Haminan sairaala
KHS-terveyskeskuksen osana, toimimaan joustavasti yhteistyössä. Tämä voisi tapahtua mm. siten,
että keskussairaala myisi tarvittavia erikoislääkärikonsultaatiopalveluja terveyskeskukselle. Tällöin
sairaanhoitopiirille jäisi selkeästi alueen erikoissairaanhoidon järjestäjän rooli, palvelujen järjestämistapa vain olisi uudenlainen. Koska tässä selvityksessä esitettävät erikoissairaanhoidon konsultaatiomäärät ovat volyymiltaan varsin vaikuttavia, on oleellista, että niiden järjestämisestä ja toiminnan vaatimista toimintamuutoksista neuvotellaan sairaalan kanssa, jottei suuren konsultaatiopalvelun järjestämisen läheisessä terveyskeskuksessa aiheuta pelkästään sairaalapalvelujen yksikkökustannusten nousua. Toinen, tässä tapauksessa vähemmän suositeltava, tapa järjestää asia on
kilpailuttaa yksityisiä erikoislääkäreitä. Kolmas vaihtoehto on edellä mainittujen järjestämistapojen
yhdistelmä, keskussairaala tuottaisi ne palvelut, jotka se katsoo hoitoketjujen kannalta järkeväksi ja
loput hankittaisiin hyvässä yhteisymmärryksessä ostopalveluna ulkopuolelta. Suuri osa suunnitelluista erikoissairaanhoidon konsulttipalveluiden järjestämisestä hoidetaan KHS-terveyskeskuksen
omien erikoislääkäreiden toimesta. Terveyskeskuksessa työskentelee suurimpien erikoisalojen erikoislääkäreitä (sisätautilääkärit ja geriatrit Kotkan vuodeosastoilla, sisätautilääkärit, kirurgit ja gynekologi Haminan sairaalan erikoissairaanhoidon osaamiskeskuksessa) ja konsultoivat virkatyönään.
Konsultaatiotoiminnan järjestämisessä on tarpeen seurata konsultaation aiheuttamia muutoksia koko
palvelujärjestelmässä sekä rakentaa sopivat laadunvalvontajärjestelmät.
Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon konsulttitoimintaa järjestetään
kolmella tavalla:
1) Polikliininen toiminta
Polikliiniset vastaanotot sijaitsevat pääsääntöisesti kahdessa kunnassa, Kotkassa ja Haminan sairaalassa. Lisäksi pienempien kuntien terveysasemilla järjestetään konsulttipoliklinikoita niin
usein, kuin potilasmäärän mukainen tarve vaatii (esim 1-2 kertaa kuukaudessa). Konsultaatiosta
potilaat maksavat saman maksun (22 euroa), kuin he maksaisivat erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnistä, terveyskeskus maksaa loput.
• Sisätautilääkäri (terveyskeskuksen palkkaama) hoitaa:
• nivel- ja selkärankapotilaiden vuosikontrollit
• komplisoituneet diabetespotilaat sekä muut endokrinologiset ongelmat
• sydämen vajaatoiminta-, sepelvaltimotauti-, rytmihäiriö- ja komplisoitunutta verenpainetautia sairastavat potilaat (kardiologi)
• Kirurginen toiminta (terveyskeskuksen osana):
• ortopedi, joka tekee polvi- ja lonkkaleikattujen potilaiden jälkitarkastukset (mikäli
niihin tarvitaan ortopedia) sekä polvi- ja selkäpotilaiden ja muiden ortopedisten potilaiden leikkausarviot
• yleiskirurgi, joka tekee pehmytosakirurgiset leikkausarviot ja tarvittavat jälkikontrollit
• Neurologi (ostopalveluna) hoitaa:
• Parkinsonintauti-, epilepsia-, halvaus- ja MS-tautipotilaiden kontrollit (erikoislääkäritasoa tarvitsevat)
• päänsärky- ja huomauspotilaiden konsultaatiot
72
2) Keskitetty toiminta
Keskitetty erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminta on toimintaa, jossa tarvitaan erityisvälineistö ja siksi se sijoitetaan joko Kotkaan terveyskeskussairaalaan tai Haminan sairaalan erikoissairaanhoidon osaamiskeskukseen.
• gastroenterologi (tai tähystyksiin erikoistunut terveyskeskuslääkäri sektorityönään)
(terveyskeskuksen oma), joka tekee tähystystutkimukset
• kardiologi (terveyskeskuksen) tekee sydämen ultraäänitutkimukset ja rasitus-ekg:t
(Rasitus-ekg:ta voi tehdä myös niihin erikoistunut terveyskeskuslääkäri sektorityönään)
• gynekologi (terveyskeskuksen) tekee Haminan sairaalassa lyhytkirurgisia operaatioita, vastaanottaa polikliinisia gynekologisia ja obstetrisia potilaita
• kirurgi (terveyskeskuksen) tekee Haminan sairaalassa pien- ja lyhytkirurgisia operaatioita
• silmälääkäri (ostopalveluna) vastaa seulonnan jälkeisistä silmänpohjatutkimuksista
(mm. diabetespotilaat) ja lasten silmälasien määrittämisestä
3) Konsulttitoiminta
Terveyskeskuksen oma tai ostopalveluna hankittava erikoislääkärikonsultti kiertää vuodeosastoilla, neuvoloissa ja muissa hoitoyksiköissä tarpeen mukaan
• geriatri (terveyskeskuksen) ja psykogeriatri vuodeosastojen ja kotisairaanhoidon
konsultaatiot
• sisätautilääkärit (terveyskeskuksen) toimivat vuodeosastoilla Haminan sairaalassa
ja Kotkan terveyskeskussairaaloissa
• kirurgit (terveyskeskuksen) toimivat vuodeosastolla Haminan sairaalassa
• mielenterveyskeskuksen psykiatrit (terveyskeskuksen) konsultoivat mielenterveyspotilaiden asioista oman toimintansa lisäksi myös vuodeosastoilla
• lastenlääkäri (ostopalveluna) kiertää tarvittaessa neuvola- ja kouluterveydenhuollon konsulttina (pienten lasten kasvun ja kehityksen häiriöt, nuorten kasvun ja kehityksen ongelmat sekä syömishäiriöt)
• radiologikonsultti on osa kuvantamisen ostopalvelukokonaisuutta
Suunniteltujen ostettavien konsultaatioiden määrät ja niiden kustannusvaikutukset ovat liitteessä 9.
5.2.12 Vanhustenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella)
Koska alueen kunnat hoitavat vanhustenhuollon ja erityisesti vanhusten asumispalvelut hyvin erilaisin tavoin ja mitoituksin, ehdotetaan, että vanhustenhuolto kokonaisuudessaan jää hallinnollisesti
kuntien sosiaalitoimen vastuulle. Kaikkien palvelumuotojen henkilökunta mukaan lukien akuuttivuodeosastohoidon henkilökunta on tällöin kuntien palkkaamaa. Tällainen hallintomalli on perusteltu myös siksi, kuten edempänä selvitetään, että kasvavan vanhusväestön palveluista tulee muodostua paikallinen saumaton kokonaisuus. Päinvastoin kuin akuuttivuodeosastotoiminnassa, josta vastuun kantaa KHS-terveyskeskus, vanhustenpalveluiden suunnittelu- ja toiminnan järjestämisvastuu
jäävät kunnille. Lääketieteellinen hoito ostetaan KHS-terveyskeskukselta ja terveyskeskusten lääkärit vastaavat lääketieteellisestä hoidosta. Vanhustenpalveluihin – myös muihin asumismuotoihin
kuin pitkäaikaisvuodeosastohoitoon – voidaan saada myös erikoislääkärikonsultaatioita.
73
Vanhustenhuolto tai vanhusten palvelut on nähtävä yhtenäisenä kokonaisuutena, jatkumona, joka
käsittää monentasoisia tukipalvelumuotoja elämän loppuvuosien tukemiseksi. Tarkoituksena on,
että vanhus erilaisin tukikeinoin voi olla mahdollisimman kevyessä – ja kodinomaisessa – hoitomuodossa. Vasta hyvin huonokuntoiset ja jatkuvaa valvontaa ja hoitoa tarvitsevat vanhukset ovat
pysyvässä laitoshoidossa.
Vanhustenpalveluiden kirjon alkupäähän kuuluvat 1) kotona asumista tukevat erilaiset palvelumuodot, kuten kodinhoitoapu, kotisairaanhoito, ateria-, kylvetys-, asiointi-, kuljetus- ym. tukipalvelut ja
säännöllinen kotihoito (potilaalle on tehty hoitosuunnitelma tai kotiapua annetaan vähintään kerran
viikossa). Kotona asumisen tukimuotoihin kuuluvat lisäksi kotisairaala, erilaiset päivätoimintakeskukset, yöpartiot, tekniset apuvälineet, jaksoasuminen (intervallihoito) ja omaishoidon tukeminen.
Kun vanhuksen vointi heikkenee, ja hän tarvitsee enemmän apua päivittäisissä toiminnoissaan, hän
alkaa tarvita erilaisia 2) palveluasumisen muotoja. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen,
että siihen liittyvät palvelut. Tavallisessa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla vain päiväaikaan. Sen sijaan tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
Vanhainkodeista ne eroavat siinä, ettei Kela ole määritellyt niitä laitoshoitoyksiköiksi. Kun valvonnan tarve ja/tai avun ja hoivan tarve on jatkuvaa, vanhus siirtyy 3) laitoshoidon piiriin. Kunnallista
laitoshoitoa annetaan vanhainkodissa, joka on vanhusten laitoshoitomuoto sosiaalitoimessa, tai terveyskeskusten pitkäaikaisvuodeosastohoidossa silloin, kun hoidon tarve on myös lääketieteellistä
tai hoito on peruselintoimintoja ylläpitävää. Perinteisessä pitkäaikaislaitoshoidossa (joko vanhainkodilla tai vuodeosastolla) potilasta hoidetaan kuolemaan saakka. Edellä kuvattuun asumismuotojen
jatkumoon voi tulla akuuttihoitojaksoja terveyskeskuksen akuuttiosastoilla tai erikoissairaanhoidossa. Nämä jaksot tähtäävät aina mahdollisimman nopeaan kuntoutumiseen ja aiempaan asumismuotoon palaamiseen. (Lähde: Ikääntyneiden sosiaalija terveyspalvelut 2002, Stakes 2003.)
5.2.12.1 Palveluasuminen
Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat perinteisesti käyttäneet erilaisia vanhusten asumispalvelumuotoja
hyvin erilaisin mitoituksin. Vanhusten asumisjärjestelyt ovatkin aina hyvin riippuvaisia paikallisista
olosuhteista ja poliittisista päätöksistä. Taulukkoon 9 on koottu sekä kotihoidossa olevien vanhusten
lukumäärät että eri laitoshoitomuotojen paikkamäärät alueen kunnissa.
74
Taulukko 9. Vanhustenhuollon eri laitoshoitomuotojen paikkojen lukumäärät kunnittain
kotihoidon piirissä olevien lukumäärä
kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdessä)
kotipalvelu
kotisairaanhoito
tukipalveluja saaneet
648
602
243
palveluasunnot, paikkojen lukumäärä
palveluasunnot, hoiva-asuminen (sis. ryhmäasumisen)
ostopalvelu
vanhainkoti (hoivakoti tms) paikkojen lukumäärä
laitospaikat, pitkäaikaishoito
ns. lomapaikat
ylimääräiset paikat
435
161
274
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
Kotka
Hamina
Vanhustenhuollon eri laitoshoitomuotojen paikkojen lukumäärät kunnittain
69
52
37
15
95
250
152
155
20
9
126
Mielenterveysasiakkaat
tuetun asumisen piirissä
palveluasuntoja
intervallipaikat
ostopalvelu
72
29
tk-vuodeosastot
lukumäärä
vuodepaikat
akuuttipotilaita %
akuuttipotilaiden lukumäärä
pitkäaikaispotilaita %
pitkäaikaispotilaiden lukumäärä
10
257
35-40
n. 103
60-65
n. 154
tk+esh
3
50+68
7
n. 4
93
n. 46
44
5
46
5
48
32
15
13
3
16
1
1*
1
25
40
10
60
14
1**
30
34
10
66
20
0
15***
20
3
80
12
*ostetaan Karhulan kuntoutuskodilta
**kuuluu Haminan terveyskeskukseen
***laitospaikat toimivat vuodeosaston tapaan
Maan keskiarvoa voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena mitoitusstandardina, siitä miten eri-ikäinen
vanhusväestö sijoittuu eri palvelu(asumisen)muotoihin. Tällaisen laskelman pohjalta on taulukossa
10 suuntaa antavat ehdotukset sille, minkä verran erilaisia vanhusten palveluasumisen muotoja Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen alueen kunnissa tarvitaan.
75
Taulukko 10. Etelä-Kymenlaakson kuntien vanhustenhuollon paikkatarve
65 v. täyttäneet
75 v. Täyttäneet
85 v. Täyttäneet
Kuntien laskennallinen paikkatarve
Hamina
65-74 v paikkatarve
75-84 v paikkatarve
yli 85 v paikkatarve
paikkatarve yhteensä
Kotka
65-74 v paikkatarve
75-84 v paikkatarve
Miehikkälä
65-74 v paikkatarve
75-84 v paikkatarve
Pyhtää
65-74 v paikkatarve
75-84 v paikkatarve
Virolahti
65-74 v paikkatarve
75-84 v paikkatarve
Pitkäaikaislaitoshoito (tk:ssa)
Vanhainkoti
Siitä tehostettu
palveluasuminen
(avustaja 24 h)
6,6
12,1
21,3
2,8
5,3
10,9
1,3
2,5
5,6
2,5
5,0
12,1
1,5
2,8
6,3
147
168
85
400
362
424
208
994
22
29
17
69
34
36
25
95
29
37
20
86
62
74
43
179
154
186
106
445
9
13
9
31
14
16
13
43
12
16
10
39
29
35
22
86
71
88
54
213
4
6
4
15
7
7
7
21
6
8
5
19
56
70
48
173
137
175
118
430
8
12
10
30
13
15
14
42
11
15
11
38
33
39
25
97
82
98
61
242
5
7
5
17
8
8
7
23
7
9
6
21
Asukasmäärä
ikäryhmissä
v. 2002
%-osuus
valtakunn.
keskimäärin
Ikääntyneiden palveluasuminen
Säännöllinen kotihoito
Etelä-Kymenlaakson kuntien vanhustenhuollon paikkatarve
2226
1391
396
4013
5491
3504
972
24710
337
241
80
1661
515
298
117
2309
440
308
92
2102
Laskennan pohjana on käytetty lähdettä Ikääntyneiden sosiaalija terveyspalvelut 2002, Stakes 2003.
Asumis- ja palvelumuotoja valittaessa tulee määrittää potilaiden hoitoisuusaste. Ehdotetaan, että
kunnat ottaisivat vanhusten hoidontarpeen määrittämiseksi käyttöön Stakesin RUG/RAImittariston. RUG kuvaa asiakkaan kognitiivista (tajunnan ja ajattelun aste) ja fyysistä toimintakykyä ja saatua hoitoa, joiden avulla potilaat jaetaan seitsemään kliiniseen pääryhmään. Alla on esimerkkinä RUG-mittaristosta johdetut vanhusten erilaiset hoidontarpeen määrät eri palveluasumisen
muodoissa valtakunnallisesti keskimäärin.
76
Taulukko 11. Asukkaiden valtakunnallisesti keskimääräinen hoidon tarve eri vanhustenpalvelumuodoissa
Asukkaiden valtakunnallisesti keskimääräinen hoidon tarve eri vanhustenpalvelumuodoissa
% asukkaista
Täysin tai lähes omatoiminen
Ajoittainen hoidon tarve
Toistuva hoidon tarve
Lähes jatkuva hoidon tarve
Jatkuva hoidon tarve
Ikääntyneiden Siitä tehostettu
Säännöllinen palveluasumi- palveluasuminen Vanhain- Pitkäaikaislaitoshoito
kotihoito
nen
(avustaja 24 h)
koti
(tk:ssa)
8,9
15,8
46,9
11,6
14,5
26,5
5,7
8,2
18,7
2
4,6
13
0,2
2,7
13,1
19,9
6,2
19,4
8,5
16,2
47,6
18,3
56,9
22,9
59,2
Lähde: Ikääntyneiden sosiaalija terveyspalvelut 2002, Stakes 2003.
Ehdotetaan lisäksi, että alueella selvitettäisiin kuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia sekä vanhusten palveluasumisen että erityisesti kotona asumisen tukimuotojen järjestelyissä. Näin eri kunnissa saatavissa olevat palvelut olisivat mahdollisimman yhteneväisiä.
5.2.12.2 Pitkäaikainen laitoshoito
Pitkäaikainen laitoshoito ehdotetaan järjestettäväksi Kotkan – Haminan seudulla siten, että toinen
Kotkan terveyskeskussairaaloista muutetaan pitkäaikaisosastoiksi, joita Kotkassa tarvitaan kuusi.
Haminan sairaalaan jää kaksi pitkäaikaishoitoa antavaa osastoa, joilla hoidetaan myös virolahtelaiset. (Virolahdelle ei ole nimetty omaa osastoa, vaan Virolahti ostaa tarpeelliseksi katsomansa määrän vuodepaikkoja Haminan kaupungilta.) Myös muiden kuntien vanhat käytännöt voisivat tällöin
säilyä, eli Miehikkälään jäisi aktiivisesti toimiva ”palvelukodin vuodeosasto” ja Pyhtäälle pitkäaikaisvuodeosasto. Kaikilla pitkäaikaisvuodeosastoilla lääketieteellisestä hoidosta vastaavat terveyskeskuksen lääkärit, Kotkassa ja Haminassa erikseen määrätyt vuodeosastolääkärit ja pienemmissä
kunnissa terveysaseman lääkäri sektorityönään tukenaan vanhusten asioihin erikoistunut lääkäri
Kotkan tai Haminan sairaaloista.
5.2.12.3 Kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu)
Kotihoito, samoin kuin muut vanhustenhoitoon liittyvät toiminnot, jäävät kuntien omaksi toiminnaksi. Kotisairaanhoito järjestetään yhdessä kotipalvelutoiminnan kanssa sosiaalitoimen alaisena
kunnallisena tuotantona, jonka tarpeen määrittelystä ja palvelun tasosta kunnat itse vastaavat. Tarkoituksena kuitenkin kaikkialla on tukea potilaiden tai vanhusten asumista kotona mahdollisimman
pitkään.
Kotihoidon toiminta järjestetään alueellisina tiimeinä. Hoitotiimissä on tarpeen olla yksi sairaanhoitaja vastaamassa lääketieteellisistä hoitotoimenpiteistä ja tarvittava määrä kotipalveluhenkilökuntaa.
Henkilöstömitoitus arvioidaan paikallisesti väestön tarpeiden mukaan.
Vaikka kotihoito on kuntien toimintaa, kotisairaanhoidon lääketieteellisestä suunnittelusta ja hoidon
toteutuksesta kantaa vastuun paikallinen terveysasema. Yksi terveysaseman lääkäreistä saa kotisai-
77
raanhoidon sektorityökseen (myös hänen vastuuväestönsä olisi silloin hyvä käsittää juuri nämä potilaat). Kotkassa on ollut tapana, että vuodeosaston lääkärit ovat hoitaneet myös kotisairaanhoitoa,
tarvittaessa voidaan myöhemminkin toimia näin. Tarkoituksenmukaisempaa kuitenkin on, että kotisairaanhoidon potilaat ovat omalääkärin vastuuväestöä samalla tavalla kuin mitkä tahansa muutkin
kotona asuvat avohoidon potilaat. Omalääkäri-omahoitaja –tiimien toimiessa hyvin lääkärin sektorityöajan käytön kotisairaanhoitoon ei pitäisi olla ongelma.
Kotisairaanhoidon toiminta on parhaimmillaan hyvä esimerkki toimivasta paikallisesta, hallintorajat
ylittävästä joustavasta yhteistyöstä. Aktiivisella kotisairaanhoidolla pystytään kotona hoitamaan hyvin pitkälle myös lähes sairaalahoidon tasoa vaativia potilaita (esim. terminaalihoidot kotona). Aktiivisella kuntien kotisairaanhoitotoiminnalla pyritään hyödyntämään myös seutukunnan erikoisuus,
erikoissairaanhoidon kotisairaalatoiminta. Sairaanhoitopiirin toiminnaksi se sopisi huonosti.
5.2.12.4 Päivätoimintakeskukset
Kuntien tehtäväksi jää myös vanhusten, vammaisten sekä mielenterveysja päihdepotilaiden päivätoimintakeskusten toiminnan ylläpito.
5.2.12.5 Yöpartio
Myös yöpartiotoiminta jää tämän linjauksen mukaisesti kuntien tehtäväksi. Senkin järjestelyissä olisi edullista tehdä yhteistyötä ainakin lähikuntien kanssa.
5.2.13 Ympäristöterveydenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella)
Ympäristöterveydenhuollon alaisuuteen kuuluu normaalista terveydenhuollon toiminnasta hyvin
poikkeavia toimintoja: mm. terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, osittain kemikaalivalvonta, tuoteturvallisuusvalvonta, eläinsuojeluvalvonta ja tupakkalain valvonta. Myös kunnan eläinlääkintä
saattaa kuulua ympäristöterveydenhuollon alaisuuteen. Terveyspalveluja tuottavan terveyskeskuksen kanssa ympäristöterveydenhuollolla on yhteistä lähinnä ruokamyrkytysepidemioiden selvittely
(ruokamyrkytystyöryhmä). Alueella ympäristöterveydenhuolto on suurimmassa osassa kuntia hallinnollisesti teknisen toimen alainen.
Ehdotetaan, että ympäristöterveydenhuoltoa ei liitetä KHS-terveyskeskuksen toiminnaksi, vaan että
se toimii jatkossakin kuntien teknisen toimen alaisuudessa. Henkilöstön työpanosta ja osaamista
vielä paremmin hyödyttävä vaihtoehto olisi perustaa viiden kunnan yhteinen ympäristöterveydenhuollon kuntayhtymä
Pääasiallinen ympäristöterveydenhuollon yhteistyökumppani KHS-terveyskeskuksessa on jatkossa
hallintoylilääkäri tai mahdollisesti sektoritehtävää hoitava ”infektiolääkäri”, joka osallistuu epidemioiden selvittelyyn.
78
6. luku: Muutoksen henkilöstö- ja kustannusvaikutukset
6 MUUTOKSEN HENKILÖSTÖ- JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET
Tässä luvussa käsitellään luvussa 5 esitetyn Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen henkilöstö- ja toimintamuutosten aiheuttamia kustannusvaikutuksia.
6.1 Henkilöstömuutokset
Henkilöstölle suurin muutos on uudenlaisen yhteistoiminta-ajattelutavan omaksuminen. Suurin osa
terveyskeskuksen työntekijöiden työpaikoista on jatkossakin sidottu omaan terveysasemaan ja oman
väestön tai vastuualueen hoitamiseen. Kuitenkin KHS-terveyskeskuksessa on myös suuri määrä
”yhteisiä” työntekijöitä, jotka joko kiertävät eri terveysasemilla tai potilaiden kotona (esim. terapeutit, suuhygienistit, kotisairaalan työntekijät jne.) tai työskentelevät yhdessä tai kahdessa kiinteässä työyksikössä (esim. hallinnon henkilökunta). Työvoiman sijoittelu voi myös riippua siitä, millä
terveysasemalla kulloinkin työntekijöitä eniten kaivataan (työvoimapoolin työntekijät, hammashuollon työntekijät tarvittaessa, jne.).
Taulukossa 12 on esitetty uuden toimintamallin aiheuttamat suuntaa antavat virkarakennemuutokset
ammattiryhmittäin
verrattuna
nykyisiin
terveyskeskusten
työntekijämääriin
KHSterveyskeskuksessa. Nykytilannetta kuvaava laskelma perustuu tietyn ajankohdan tilanteeseen (jo
selvityshankkeen aikanakin useiden ammattiryhmien työssä olevien työntekijöiden määrät ovat
vaihdelleet melkoisesti kaikissa terveyskeskuksissa), joten virkamäärien muutos on laskennallinen
ja suuntaa antava. Muutosten virkakohtainen tarkastelu ei siis ole tarkoituksenmukaista. Tärkeintä
on hahmottaa suurimpien työntekijäryhmien henkilöstön lisäys- tai vähennystarpeet. (Esim. lääkärihoitaja –parityöskentely lisää sairaanhoitajien määrää, mutta samalla vähenee terveyskeskusavustajien tarve.) Näihin muutoksiin tulee mahdollisuuksien mukaan vastata esimerkiksi suunnittelemalla
oppisopimuskoulutusta paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa siten, että vanhat työntekijät voivat
halutessaan kouluttautua uudelleen uusiin tehtäviin.
Taulukko 12. Työntekijämäärien muutokset KHSTK:ssa ammattiryhmittäin
Ammattiryhmä
Lääkärit
Sairaanhoitajat
Perushoitajat
Terveyskeskusavustajat
Terveydenhoitajat
Psyk. erikoissairaanhoitajat
Mielisairaanhoitajat
Psykologit
Sosiaalityöntekijät
Fysioterapeutit
Kuntohoitajat
Hammaslääkärit
Hammashoitajat
Erikoishammashoitajat
Suuhygienistit
Vastaanottoapulaiset (hh)
Laitosapulaiset (hh)
Nykytilanne KHSTK
Muutos
66,5
66,5
0
35,5
61,5
30
1
1
0
26
4
-22
48,5
42,5
-6
17
24
7
1
3
2
4
4
0
2
5
3
22,5
22,5
0
8,5
8,5
0
32,5
29,5
-3
42,5
39
-3,5
2,5
1
-1,5
6,5
14,5
8
5
0
-5
3
0
-3
79
Puheterapeutit
Ravitsemusterapeutit
Toimintaterapeutit
Jalkahoitajat
Päihdetyöntekijä
Laboratoriohoitajat
Muut laboratoriotyöntekijät
Röntgenhoitajat
Muut röntgenin työntekijät
Palkanlaskijat
Kirjanpitäjät
Talouspäälliköt
Henkilöstöpäälliköt
Kehittämispäällikkö
Johtaja
yhteensä
7
0
2
0
0
7,5
5
4
2
5
1
1
0
0
2
361
7
1
3
1
1
0
0
0
0
2
2
1
1
1
1
347,5
0
1
1
1
1
-7,5
-5
-4
-2
-3
1
0
1
1
-1
-9,5
- Taulukkoon ei ole merkitty vuodeosaston hoitohenkilökuntaa.
- Taulukkoon on kirjattu sekä vastaanoton että vuodeosaston lääkärit.
- Muista yksiköistä nykytilanteeseen on kirjattu vain terveyskeskuksen työntekijät.
- Laboratorio ja kuvantamispalvelut hankitaan jatkossa ostopalveluina. Tarvittavien työntekijöiden määrä riippuu tuottajan järjestelyistä.
6.2 Terveydenhuollon tehostuminen
KHS-terveyskeskus on nähtävä perusterveydenhuollon kehittämisprosessina. Ideana on, että terveyskeskukseen perustetaan toimivat työtiimit, yhtenäinen toimintakokonaisuus ja yhtenäiset hoitoja
toimintakäytännöt. Näiden avulla potilaiden perusterveydenhuoltoa kunnissa tehostetaan. Myös potilaiden hoitoon pääsy paranee lääkäri-hoitaja –tiimityöskentelyyn perustuvan uuden työnjaon tuloksena. Ehkäisevän terveydenhuollon palveluja saavat entistä paremmin ne, jotka tukea ja ohjausta
eniten tarvitsevat. Alueen asukkaat saavat jatkossa omalla terveysasemallaan myös perustason erikoissairaanhoidon konsulttipalveluja. Lisäksi yhtenäinen toimintakokonaisuus takaa erikoisterapeuttien palvelut kaikkiin kuntiin. KHS-terveyskeskuksen tavoitteena ei siis ole kustannusten leikkaaminen, vaan jatkossa tavoitteena on, että toiminnan tehostumisen lisäksi tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset saadaan lähelle valtakunnallista keskiarvoa niissä kunnissa, joissa kustannukset nyt ovat korkeat.
Terveyskeskuksen toiminnan muutoksen vaikutukset näkyvät alueen kunnissa perusterveydenhoidon tehostumisena. Ehkäisevän terveyskeskustyön lisääntyessä sairauksien riskitekijöihin kyetään
puuttumaan varhain ja sairauksien kehittymistä pystytään paremmin estämään. On perusteltua otaksua, että näin sairaudet puhkeavat aiempaa myöhemmin, tai ne pystytään jopa estämään. Pitkällä
aikavälillä seutukunnan väestön terveydentila voisi kohentua ja terveydenhoidon tarve vähentyä.
Tehostunut perusterveydenhoito johtaa oletettavasti erikoissairaanhoidon vähenemiseen. Näiden
muutoksen potentiaalisten pitkäaikaisvaikutuksien mittaamiseen ei kuitenkaan ole ollut mahdollista
kehittää arviointimallia. Sen sijaan toiminnan muutoksen välittömiä vaikutuksia muuhun palvelujen
käyttöön voidaan tarkastella varta vasten suunnitellulla mallilla.
80
6.3 Välittömien kustannusvaikutusten laskentaperusteet
Laskelmissa on käytetty terveyskeskusten omia kustannustietoja sekä Stakesin Hilmo- ja Sotkatilastoista saatuja terveyspalvelujen käyttö- ja kustannustietoja.
Muutoksen välittömien kustannusvaikutusten laskennassa otettiin huomioon kaksi asiaa:
1. Terveyskeskuksen sisäinen palveluntuotanto ja sen muutokset
2. Toiminnan muutoksen vaikutukset myös terveyskeskuksen ulkopuolella
Koska terveyskeskuksien toimintaa ei ole tuotteistettu, vastaanottokäyntien hinnat ovat enemmän
tai vähemmän karkeita arvioita eivätkä ota huomioon sitä, minkälaisia hoito- tai diagnostisia toimenpiteitä käynti on sisältänyt. Näin ollen toiminnan muutoksista aiheutuneiden kustannusmuutosten arviointia ei voi perustaa yksinomaan yksittäisten vastaanottokäyntien määrien muutoksiin.
Merkittävimmäksi terveyskeskuksen toiminnan kustannuksia määrääväksi tekijäksi jäävät henkilöstön palkkakustannukset ja niissä tapahtuvat muutokset.
Eri ammattiryhmien palkkakustannukset olemme laskeneet Tilastokeskuksen ilmoittamien keskimääräisten palkkojen mukaan (ml. ikä-, päivystys- ym. lisät). Tämä keskimääräinen palkka on välillisten työvoimakustannusten huomioon ottamiseksi kerrottu vielä 1,35:llä.
Toiminnan muutoksen välittömät vaikutukset laskettiin siten, että kerrottiin perusterveydenhuollon
toimintojen tehostamisen aikaansaaman arvioidun erikoissairaanhoidon käytön (poliklinikkakäynnit
tai vuodeosastohoitopäivät) välittömän vähenemisen näiden yksikkökustannuksilla. Tästä vähennettiin lisääntyväksi arvioidun terveyskeskuskäytön kerrottuna näiden yksikkökustannuksilla.
Erikoissairaanhoidon vuoden 2002 käyntien määrät saatiin sairaanhoitopiirin keräämistä aineistoista
ja hoitopäivien määrät kerättiin Stakesin Hilmo-tiedoista. Arvioitiin erikoissairaanhoidon käytön
vähenemisen kunkin sairauden osalta prosenttiosuutena kokonaiskäytöstä. Käytettiin tätä laskentatapaa erityisesti ostettavien konsulttipalvelujen kustannusvaikutuksen laskennassa, mutta myös esimerkiksi mielenterveysja päihdehoidon tai neuvolatoiminnan tehostumisen vaikutuksia laskettaessa. Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynti- ja hoitopäivähinnat (yksikkökustannukset) saatiin kyseisten sairaaloiden kustannustiedoista. Kuten edellä kuvattiin, lisääntynyt terveyskeskuskäyttö
huomioitiin työvoimakustannusten kasvuna vastaavassa palvelussa. Toinen tapa arvioida konsulttipalvelujen aiheuttamia terveyskeskuskäytön muutoksia oli laskea, kuinka paljon erikoissairaanhoidon vähentyneestä poliklinikkakäytöstä voidaan hoitaa oman terveyskeskuslääkärin toimesta ja miten paljon tästä hoidetaan jatkossa terveyskeskuksen ostamilla erikoissairaanhoidon konsultaatiokäynneillä. Konsultaatiovastaanottojen yksikkökustannukset ovat luonnollisesti huomattavasti
edullisempia kuin sairaalan poliklinikkakäynnin kustannukset, koska konsultaatioissa maksetaan
vain lääkärin työstä, ei oheistoiminnoista. Konsultaatiovastaanottojen hinnat vastasivat hintatasoltaan sitä, mitä Nilsiän kaupungissa kyseiset konsultaatiot maksoivat kolme vuotta sitten. Hintoihin
lisättiin arvio hintatason noususta.
Laskelmissa arvioitiin vielä erikseen konsultaatiotoiminnan vaikutusta siten, että määritettiin sairaudet, joita terveysasemilla käyvä erikoissairaanhoidon konsultti voi hoitaa perusterveydenhuollossa. Seuraavaksi laskettiin yhteen näiden sairauksien aiheuttamat poliklinikkakäyntimäärät alueen
keskussairaalassa ja vähennettiin näistä konsultaatiotoimintana hoidettavat käynnit. Tätä vähennystä
ei luonnollisesti tehty niistä sairauksista, joiden konsultaatiotoiminnasta vastaa jatkossa terveyskeskuksen oma lääkäri (sisätautilääkäri, kirurgi tai gynekologi).
81
6.4 Välittömät kustannusvaikutukset
6.4.1 Kustannusvaikutukset toiminta-aloittain
Toiminnan muutoksien välittömät kustannusvaikutukset on esitetty yhden vuoden kokonaiskustannuksina kussakin KHS-terveyskeskuksen toimintayksikössä (taulukot 13-21). Laskelmat on luonnollisesti tehty vain niiden työntekijäryhmien ja toimintojen osalta, jotka muuttuvat, muiden kustannusvaikutus on nolla. Laskelmat on esitetty vain niistä toimintayksiköistä, joissa tapahtuu mitattavia henkilöstömuutoksia.
6.4.2 Vastaanotto
Taulukko 13. Vastaanotto
VASTAANOTTO
Terveyskeskusavustajat
Laitosapulaiset**
Lääkäreiden sektorityö***
Tk:n pitkäaikaispoliklinikat
Astma- ja reumahoitajat
Kipuhoitaja
Sydänhoitaja
Tk:n pitkäaikaispoliklinikat, sh:t yhteensä
Vastaanoton kustannusmuutos
Kustannusvaikutus,
euroa
Muutos
KHSTK-yht
KHS-yht
Miehikkälä
KHSTK
Virolahti
Pyhtää
Kotka
Työntekijäryhmä
Omalääkäri-omahoitaja vastaanotot
Lääkärit*
Sairaanhoitajat
Hamina
Nykytila
26,0 14,0 4,0
16,0 6,5 5,0
2,0 2,0
1,0 1,0
48,0
29,5
49,0
49,0
11,0 8,0
2,0 2,0
26,0
4,0
75 738
651 901
-581
-22,0 038
0,0
1,0
0,0
1,0
104,5
3,0
1,0
1,0
5,0
107,0
3,0
0,0
1,0
4,0
2,5
3,0
1,0
1,0
54,0 28,5 12,0 5,0 5,0
1,0
19,5
133 723
280 324
*Nykytila virkapohjan mukaan
**Määrä jää muuttumattomaksi
***Työpanos sisältyy yllä lääkäreihin
Avovastaanoton toiminnan muutoslukuja, esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien työnjaon muutokseen
liittyen, on arvioitu jo aiemmin luvussa 5. Suorina kustannusvaikutuksina tämä näkyy vain henkilöstömenoissa. Henkilöstön muutokset on laskettu 31.3.2004 virkapohjan mukaan. Toiminnassa on
huomioitava, että läheskään kaikki lääkärin virat eivät ole tällä hetkellä täytettyjä. Lääkäreiden sektorityötä tehdään muissa toimintayksiköissä, sektorityön palkkakustannukset on kuitenkin laskettu
vain tähän.
82
6.4.3 Ehkäisevä terveydenhuolto
Taulukko 14. Ehkäisevä terveydenhuolto
EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO
10,0
6,0
4,0
3,0
1,1
0,7
1,0
17,0
7,0
1,8
0,4
0,4
0,5
0,5
16,0
10,6
0,2
0,3
1,5
1,0
1,3
28,1
2,0
22,7
Kustannusvaikutus, euroa
Muutos
KHS-yht
KHSTK-yht
KHSTK
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
Kotka
Työntekijäryhmä
Neuvolat*
Terveydenhoitajat, lastenneuvola
Terveydenhoitajat, äitiysneuvola
Terveydenhoitajat,
perhesuunnitteluneuvola
Raskauden seulonta-UÄ, terv.hoit.
Neuvolaterveydenhoitajat yhteensä
Raskauden seulonta-UÄ:t, hinta yhteensä (poistuu)
Lääkäreiden sektorityö, neuvolat**
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto*
Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajat yhteensä
Lääkäreiden sektorityö, kouluterveydenhuolto**
Vastaava terveydenhoitaja
Perinteisen neuvola- ja kouluth:n kustannusmuutos
Ennaltaehkäisevän terv.huollon lisäpanostus***
Ehkäisevän terveydenhuollon kustannusmuutos
Hamina
Nykytila
-5,4 -158 179
427 923
31h
34h
6h
5h
3h
2,1
2*0,5
-1,1
10
5
4
1
0,5
20,5
14,9
-5,6 -165 110
0h
17h
3h
0,2h 0,5h 0,6
2*0,3
1
27,0
12,0
5,8
2,0
38,6
0,0
1,0 31 200
10,0 -292 089
10
10,0 294 840
1,8
48,6
-425 172
*Nykytilassa mukana laskennallisia määriä jaettuna kuntien ilmoittamien kokonaismäärien
mukaan
**lääkäreiden työaika mukana jo vastaanoton lukemissa (sektorityötä)
***näistä kolme terveydenhoitajaa sijoitetaan työvoimapooliin ja yksi vastaavaksi terveydenhoitajaksi
Laskelmissa on käytetty kuntien ilmoittamia lukuja, joita on osittain arviopohjaisesti jouduttu jakamaan eri työtehtäviin. Vain terveydenhoitajien kokonaismäärän muutokset ovat kuitenkin lopulta
merkittäviä, koska kustannuksia syntyy työntekijöiden palkoista. Nämä yhteismäärät ja palkkakustannukset sisältävät niin perinteisen neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kuin
erilaisten ryhmä- ym. toimintojen järjestämisen kustannukset.
Perinteisessä toiminnassa palvelutiheyttä voidaan vähentää (10 terveydenhoitajan viran verran).
Tämä antaa hyvän mahdollisuuden kohottaa työn laatua. Säästyvillä resurssilla voidaan vahvistaa
mm. terveyden edistämistoimintaa ja luoda täysin uusia, perinteistä terveyspalvelutoimintaa kevyempiä palvelumuotoja (esim. uusavuttomien neuvonta, kriisiperheiden päivätoiminta yms.). (Ryhmätoimintojahan ei sinänsä ole vielä aiemmin huomioitu terveydenhoitajien voimavaralaskelmissa.)
83
Yksi kymmenestä terveydenhoitajasta toimii jatkossa vastaavana terveydenhoitajana ja kolme työntekijäpoolissa. Säästyvä resurssi on siten kuusi terveydenhoitajan virkaa. Näiden palkkakustannukset ovat 176 904 euroa.
Raskaudenaikaisen seulonnan ultraäänitutkimukset ehdotetaan tehtäväksi oman terveyskeskuksen
koulutettujen, kiertävien terveydenhoitajien toimesta. Nämä kustannukset vähentyvät erikoissairaanhoidon kokonaisveloituksesta. Tästä syntyy ehkäisevän terveydenhuollon kustannussäästöä yli
400 000 euron verran.
Neuvolatoiminnan tehostamisen myötä on arvioitu, että mm. lasten psykiatrisen hoidon tarvetta
voidaan hillitä samoin kuin kehityshäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa siirtää neuvola- ja terveyskeskuksen kuntoutusjärjestelmän piiriin. Näihin liittyvät kustannusvaikutukset on kuitenkin selkeyden vuoksi laskettu erikoissairaanhoidon konsulttipalveluja käsittelevässä luvussa.
6.4.4 Mielenterveysyksikkö
Taulukko 15. Mielenterveysyksikkö
MIELENTERVEYSYKSIKKÖ
Virolahden ostopalvelut (kunnan toimintaa)
3
4
2
17
1
5,0
6,0
3,0
24,0
3,0
1,0
1,0
2,0
7,0
52,0
2,0
2,0
1,0
7,0
2,0
1,0
0,0
0,0
2,0
17,0
Muutos
KHSTK-yht
KHS-yht
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
****
169 728
73 476
31 340
231 176
66 050
30 794
52 853
655 418
586 453
45 521
1)
74 017
705 991
-50 573
*Ostopalvelu shp:lta, ei omaa henkilökuntaa
**Virolahden kunnan palkkaama, ei tk:n henkilökuntaa
*** Miehikkälän kunnan omaa toimintaa, ei tk:n henkilökuntaa
**** Ostopalvelu Kotkan mielenterveyskeskuksesta
1)
2*
2*
1*
4*
1*
KHSTK
3,0
4,0
2,0
1** 2*** 17,0
1*** 1,0
1*** 0,0
1
1,0
2
2,0
5
2*
5,0
35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35,0
1)
Miehikkälän ostopalvelut (kunnan toimintaa)
Ostopalvelujen kustannukset yhteensä
Mielenterveysyksikön kustannusmuutos
Hamina
Työntekijäryhmä
Mielenterveyskeskus
erikoislääkäri
psykologi
sosiaalityöntekijä
psykiatrinen sairaanhoitaja
mielisairaanhoitaja
perushoitaja
toimintaterapeutti
askartelunohjaaja
osastonsihteeri
Mielenterveyskeskuksen henkilökunta yhteensä
Ulkopuolelta ostetut mielenterveyden avopalvelut
Haminan ostopalvelut
Kotka
Nykytila
kustannusvaikutus laskettu jo valmiiksi nollaksi
84
Taulukon 15 mukaan arvioidaan, minkä verran säästöä palkkakustannuksissa syntyisi, jos entisestä
vahvistetut (ja toiminnaltaan paremmin terveyskeskuksen muuhun toimintaan integroidut) palvelut
tuotettaisiin KHS-terveyskeskuksen omana toimintana.
Merkittävät kustannussäästöt voidaan saavuttaa mikäli perusterveydenhuollon mielenterveysja
päihdehoitojen tehostaminen vähentää psykiatrisen sairaanhoidon käyttöä sekä poistaa kokonaan
sairaalan ja terveyskeskuksen hoitojaksot päihteiden väärinkäytön vuoksi (muu kuin esim. maksavaurioiden tai haimatulehdusten hoito). Erikoissairaanhoidossa syntyvät kustannussäästöt on laskettu erikoissairaanhoidon konsulttipalveluja käsittelevässä luvussa.
6.4.5 Päihdehuolto
Taulukko 16. Päihdehuolto
PÄIHDEHUOLTO
1,0
1,0
Muutos
KHS-yht
KHSTK-yht
KHSTK
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
Hamina
Työntekijäryhmä
Päihdetyöntekijä (erik.sh)
Päihdehuollon kustannusmuutos yhteensä
Kotka
Nykytila
1,0
1,0
33 025
33 025
Päihdehuollon kustannusten oletetaan pysyvän muuten entisellä tasolla, vain päihdetyöntekijän
palkka lisää tässä vaiheessa kustannuksia.
Päihdetyöntekijä valvoo ostopalvelutoimintaa A-klinikkasäätiöltä. Tavoitteena on ostajaroolin selkeyttäminen niin, että KHS-terveyskeskus ostajana pääsee paremmin vaikuttamaan ostettavien palvelujen tarpeen, sisällön ja myös määrän määrittämiseen. Tavoitteena on päihdepalvelujen laadun
lisääminen entisellä rahamäärällä, pidemmällä aikavälillä myös parempi kustannusten hallinta.
85
6.4.6 Terapiat
Taulukko 17. Terapiat
TERAPIAT
14,0 6,0
3,5 4,0
1,0 1,0 0,5
1,0
22,5 22,5
8,5
8,5
0,0
0,0
17,5 10,0 1,0 2,0 0,5
31,0 31,0
0,0
5,0
7,0
0,0
2,0
0,0
1,0
1,0
2,0
1,0
2,0
2,0
42,0 22,0 2,0 4,0 1,0
7,0
1,0
3,0
2,0
1,0
71,0 76,0
0,0
0,0
0,0
0,0
5,0
Muutos
KHSTK-yht
KHS-yht
Miehikkälä
KHSTK
Virolahti
Pyhtää
Hamina
Työntekijäryhmä
Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinelainaus
Fysioterapeutit
Kuntohoitajat
Lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijät yhteensä
Terapeutit
Puheterapeutit
Ravitsemusterapeutit
Toimintaterapeutit
Sosiaalihoitajat
Jalkojenhoitaja
Muut terapeutit yhteensä
Kasvatus- ja perheneuvola*
Psykologit
Psyk. sairaanhoitajat
Sosiaalihoitajat
Kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät yhteensä
Terapiat yhteensä
Kotka
Nykytila
0
34 991
27 128
50 950
25 272
113 069
113 069
* Vanha henkilöstö siirtyy kunnalta terveyskeskukselle, työvoimakustannukset eivät
muutu
Lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijämäärissä ei tapahdu muutoksia. Sen sijaan erikoistuneiden
terapeuttien palveluja voidaan lisätä alueella. Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, joka on tarjonnut
palveluja muillekin kunnille Kotkan ja Hamina toimipisteissä, siirtyy ehdotuksen mukaan terveyskeskuksen toiminnaksi. Koska henkilökuntamäärät pysyvät entisellään, ei suoria kustannusvaikutuksia tästä synny.
Terapiatoiminnan lisääntymisen (esim. lasten kehityshäiriöiden diagnostiikka ja hoito) kustannusvaikutukset on laskettu erikoissairaanhoidon konsulttipalveluja käsittelevässä luvussa.
86
6.4.7 Hammashuolto
Taulukko 18. Hammashuolto
HAMMASHUOLTO
1,0
18,0
1,5
25,0
3,5
4,0
1,0
8,0
1,0
13,0
2,0
3,0
53,0 28,0
2,0
1,0 1,5 2,0** 30,5
2,5
2,0 1,5 1,0
42,5
1,0
6,5
1,0
5,0
3,0
0,0
4,0 3,0 2,0
92,0
1,0
26,5
1,0
39,0
14,5
0,0
0,0
2,0
84,0
-1,0
-4,0
-1,5
-3,5
8,0
-5,0
-3,0
2,0
-8,0
Kustannusvaikutus,
euroa
Muutos
KHSTK
yht
KHS-yht
KHSTK
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
Kotka
Työntekijäryhmä
Hammashuolto
Ylihammaslääkäri
Hammaslääkärit
Erikoishammashoitaja/osastonhoitaja
Hammashoitajat*
Suuhygienistit
Vastaanottoapulaiset
Laitosapulaiset
Oikomishammaslääkärit
Hammashuolto yhteensä
Hamina
Nykytila
-77 017
-264 389
-50 146
-89 162
223 517
-118 404
-73 336
154 034
-448 937
* Luvussa mukana 4 ajanvarauksen hammashoitajaa
**Miehikkälässä kaksi hammaslääkärin virkaa, tosin näistä vain toisessa on työntekijä tällä hetkellä
Hammashuollon laitosapulaiset ovat työskennelleet instrumenttihuollossa. Uudella työnjaolla laitosapulaisten ja vastaanottoapulaisten työpanos käy tarpeettomaksi, koska hammashoitajat hoitavat
sekä ajanvarauksen että instrumenttien puhdistuksen.
Vaikka kustannuksia säästyykin, uusi työnjako (työn siirtyminen hammaslääkäreiltä suuhygienisteille) takaa palvelujen saatavuuden paranemisen ja vahvistumisen. Virkapohja kaiken kaikkiaan
vahvistuu, vaikka oheispalveluja tuottavaa työvoimaa vähennetään. Tämä vaatii tietenkin myös työn
tehokkuuden nousua (vrt. tuottavuuslaskelmat luvussa 3). Uusi työnjako antaa siihen myös mahdollisuudet, koska hammaslääkärit voivat keskittyä vaativaan työhön ja muu hoitotoiminta siirtyy muiden henkilöstöryhmien hoidettavaksi.
87
6.4.8 Tuki- ja hallintopalvelut
Taulukko 19. Tuki- ja hallintopalvelut
TUKI- JA HALLINTOPALVELUT
Terveyskeskuksen johtaja
Henkilöstöpäällikkö
Talouspäällikkö
Kehittämispäällikkö*
Palkanlaskijat
Kirjanpitäjät
Hallinto- ja toimistopalvelut yhteensä
Diagnostiset kustannukset
Kuvantamistutkimukset
lääkäri
osastonhoitaja
röntgenhoitaja
perushoitaja
kehittäjä
osastosihteeri
laitosapulainen
1,0
1,0
2,0
0,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0**
1,0 1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
1,0
1,0
Haminan rtg-henkilöstökustannukset yht.1)
Haminan ja Virolahden tutkimuskust.
Miehikkälän tutkimuskustannukset
rtg.kust. vähennys ylijäämä+ (Hamina ja Virolahti ja Miehikkälä) 11 %
Laboratoriotutkimukset
osastonhoitaja
1,0
laboratoriohoitaja
7,5
tutkimusapulainen
1,0
laboratorioapulainen
1,0
laborantti
1,0
osastosihteeri
1,0
sairaala-apulainen
1,0
Haminan lab.henkilöstökustannukset yht.1)
Haminan ja Virolahden tutkimuskust.2)
lab.kust.vähennys ylijäämä+ (Hamina ja Virolahti) 15 %
Tähystystutkimukset ja sydäntutkimukset*
Tukipalvelut
Välinehuolto***
88
Muutos
KHSTK-yht
KHS-yht
Miehikkälä
KHSTK
Virolahti
Pyhtää
Työntekijäryhmä
Hallinto- ja toimistopalvelut
Hamina
Kotka
Nykytila
5,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1
2,0
2,0
-1,0
1,0
0,0
1
-3,0
1,0
-78 000
62 400
0
52 900
-79 607
26 770
-15 538
1,0
1,0
4,0
1,0
1,0
1,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-1,0
-1,0
-4,0
-1,0
-1,0
-1,0
-1,0
-84 864
-35 240
-127 546
-30 794
-25 085
-26 426
-24 445
-354 401
358 369
48 097
-44 711
1,0
7,5
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-1,0
-7,5
-1,0
-1,0
-1,0
-1,0
-1,0
-35 240
-214 695
-23 041
-23 041
-25 038
-26 426
-24 445
-371 927
303
927,00
-45 589
välinehuoltaja
1,0
0,25
laitosapulainen
0,3
Välinehuollon kustannusvaikutukset yhteensä
Keskusvarasto
keskusvarastojen kustannukset yhteensä
keskusvarastojen kustannusten vähennys 20 %
Sairaala-apteekki
lääkekeskuksen hoitaja
1,0
farmaseutti
1,0
laitosapulainen
0,1
Haminan sairaala-apteekin työntekijäkustannukset yht.
Haminan ja Virolahden lääkekustannukset
Haminan ja Virolahden sairaala-apt. kokonaiskustannukset
Pyhtään lääkekustannukset
Apteekkitoiminnan kust.vähennys (Hamina, Pyhtää, Virolahti) 25 % ****
Vaatehuolto
vaatehuollon kustannukset yhteensä
vaatehuollon kustannusten vähennys 20 %
Työntekijäpooli
Lääkärit
Sairaanhoitajat
Terveydenhoitajat
Työntekijäpoolin kust. yhteensä
Kehittämispäällikkö
Tuki- ja hallintopalvelut yhteensä
3,0
28,9 2,0 1,0 1,3
1,3
0,3
1,0
0,3
-0,3
0,0
-5 901
0
-5 901
1 120 032
-224 006
1,0
1,0
0,1
0,0
0,0
0,0
-1,0
-1,0
-0,1
-23 431
-31 684
-2 445
-57 559
519 330
576 889
224 006
-200 224
364 333
-72 867
3,0
5,0
3,0**
3,0
5,0
227 214
167 154
394 368
36,2
1,0
17,3
1,0
-19
52 900
-161 568
*Sisältyvät konsultaatiotoiminnan kustannuksiin
**Siirretään ylijäävistä terveydenhoitajista: ei lisää kustannuksia
***Ei toiminnallisia kustannusvaikutuksia
****Muutos ei tietenkään sisällä vuosittaista lääkekustannusten nousua
1)
Muutoksen kustannusvaikutuksia ei ole laskettu näistä vaan ilmoitetuista Haminan ja Virolahden vuotuisista tutkimuskustannuksista
2)
Huom. Jostain syystä Haminan laboratoriotoiminnan henkilökustannukset ovat todellisuudessa suuremmat kuin ilmoitetut laboratoriotoiminnan vuosikustannukset. (Toiminta on tehotonta?) Oikeampaa olisi laskea kustannussäästöt siis tuosta henkilöstökustannusluvusta.
Työntekijäreservin vuoksi tällä toiminta-alalla on kustannuksia, joiden varsinainen vaikutus näkyy
toisaalla mm. vastaanottotoiminnan parempana sujuvuutena. Diagnostisten tutkimusten sekä lääkeja materiaalikustannusten muutokset eivät pidä sisällään esim. avovastaanoton toiminnan tehostumisen mahdollisia vaikutuksia, vaan tässä on otettu huomioon vain yhteisjärjestelyjen aiheuttamat
arvioidut säästöt.
Laboratoriotoiminnan vuosikustannusten muutos (-15 %) on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tehtyjen laskelmien mukainen varovainen arvio
kustannussäästöistä vuositasolla. Kuvantamispalvelujen vuosikustannusten muutos (-11 %) on samansuuruinen kuin Kotkan terveyskeskuksen kuvantamispalveluiden kustannusten pieneneminen
oli ensimmäisenä vuonna röntgentoiminnan yhdistyttyä sairaanhoitopiirin röntgenpalveluihin. Keskusvarastotoiminnan sekä vaatehuollon vuosikustannusten muutos (-20 %) on konsultin arvio siitä,
paljonko ostojen keskittäminen voi tuoda säästöä ja hyötyä vapautuneena työaikana. Apteekkitoiminnan vuosikustannusten muutos (-25 %) vastaa sitä lääkekustannusten muutosta, mikä tapahtui
ensimmäisenä vuonna, kun Kotkan terveyskeskuksen apteekkitoiminta yhdistettiin keskussairaa-
89
laan. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon lääkkeiden hintojen vuosittaista nousua, joka pienentää reaalista säästöä.
6.4.9 Akuuttisairaanhoito
Taulukko 20. Akuuttisairaanhoito
AKUUTTISAIRAANHOITO
3,0
3,0
0,0
6,0
0,0
0,0
0,0
Muutos
KHS-yht
KHS-yht
Miehikkälä
KHS
Virolahti
Pyhtää
Hamina
Työntekijäryhmä
Päivystys
Lääkärit**
Sairaanhoitajat**
Päivystystoiminta yhteensä
Tarkkailuosasto*
Yhteensä
Kotka
Nykytila
3,0
3,0
2,5
2,5
-0,5
-0,5
-37 869
-16 715
-54 584
6,0
5,0
-1,0
-54 584
*Yhteinen sairaalan kanssa, vaatii yhteistyöselvittelyjä keskussairaalan kanssa
**Laskennallinen lisäys
Akuuttisairaanhoito käsittää akuutin vuodeosastohoidon, kotisairaalatoiminnan ja päivystystoiminnan. Akuuttisairaalatoiminnan kustannusvaikutuksia ei ole laskettu, koska infrastruktuuri- ja henkilöstökustannukset säilyvät samana, vaikka toiminnan sisältö muuttuukin. Yöpäivystyksen yhdistäminen keskussairaalaan sekä Haminan sairaalan iltapäivystyksen lyhentäminen vähentää työvoimakustannuksia n. 50 000 euroa/vuosi. Sen sijaan perustettavaksi ehdotettu tarkkailuosasto lisää kustannuksia, joiden lopullinen suuruus tiedetään vasta, kun työnjako ja yhteistyöneuvottelut keskussairaalan kanssa on käyty. Nämä neuvottelut ovat terveyskeskuksen muutosorganisaation tehtäviä.
Myöskään vanhustenpalvelujen osana olevaan pitkäaikaisvuodeosastohoitoon muutoksilla ei ole
suoria kustannusvaikutuksia, koska infrastruktuuri- ja henkilöstökustannukset pysyvät samana. Alla
on esitetty vertailun vuoksi vuodeosastotoiminnan henkilöstömäärät nykyisissä alueen terveyskeskuksissa.
90
Taulukko 21. Vuodeosastotoiminnan henkilöstömäärät
Kotka
vuodeosasto
lääkäri
osastonhoitaja
apulaisosastonhoitaja
sairaanhoitaja
perushoitaja
hoitajat yhteensä
sairaala-apulainen / la
kylvettäjä
kuntohoitaja
osastosihteeri
osastoavustaja
siivooja
5
10
6
47
65
128
37
2
5
Hamina
tk+esh
2+5=7
5+2=7
1+1=2
15+15=30
46+20=66
98
9+3=12
2
1
2+2=4
10
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
1
1
0,2
1
1
6
9
17
5
2*50 %
0,25
8
6
15
3
4
3
7
3
1
osa.aik.
6.4.10 Konsultaatiotoiminnan kustannukset
Taulukko 22. Erikoissairaanhoidon konsulttitoiminnan kustannusvaikutukset KHSTK:ssa vuositasolla
ERIKOISSAIRAANHOIDON KONSULTTITOIMINNAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET
KHS-TK:SSA VUODEN AIKANA
Sisätaudit yhteensä
Gynekologia yhteensä*
Kirurgia yhteensä
Neurologia yhteensä
Lastentaudit yhteensä
Silmätaudit yhteensä
Psykogeriatria
Psykiatria
Alkoholismi
Yhteensä
Vähennettävissä Konsulttitoiminnan
olevat
nykykus- kustannukset
tannukset
KHSTK:ssa***
Säästöpotentiaali
1 857 500
1 857 500
1 174 700
1 174 700
1 168 260
1 168 260
39 250
302 920
342 170
6 430
117 320
123 750
25 070
12 390
37 460
1 200
150 600
151 800
2 789 400
2 789 400
750 880
750 880
8 323 970
8 395 920
71 950
Kustvaikutukset yhteensä**
-5 033 610
Marginaalikustannuskorjaukset:
40 %
-4 289 950
50 %
-5 033 610
60 %
-5 777 270
70 %
-6 520 930
*Raskauden seurantaultraäänten osuus 427 900 euroa on esitetty toiminnan henkilöstömuutosten vaikutusten kohdalla.
** Marginaalikustannusparametrina on käytetty 50 %:ia
*** Mukana vain ulkopuolelta ostettavat pkl-konsultaatiot
91
Liitteessä 9 on kuvattu, miten erikoissairaanhoidon konsulttitoimintaan suunniteltujen muutosten
kustannusvaikutukset on laskettu. Lähtökohtana ovat nykyiset erikoissairaanhoidon palvelujen käyttömäärät ja yksikkökustannukset. Erikseen on arvioitu, mitä palveluja eri sairausryhmissä voidaan
siirtää tuotettaviksi terveyskeskuksessa.
Suuri osa tässä kuvatuista erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärien vähenemisistä johtuu
terveyskeskuksen omalääkäri-omahoitaja -toiminnan tehostumisen aiheuttamasta potilaiden hoidon
seurannan siirtymisestä terveyskeskuksen vastaanotoille. Todennäköisesti vielä suurempi vaikutus
kustannusten pienenemiseen – ja tietenkin myös palvelujen paranemiseen – on sillä, että KHSterveyskeskus voi käyttää omia sisätautilääkäreitä, kirurgeja ja gynekologia tuottamaan edellä mainittuja konsulttipalveluja sekä pien- ja päiväkirurgisia toimenpiteitä.
Suurin yksittäinen säästöpotentiaalin tuo koko perusterveydenhuollon, mutta erityisesti mielenterveysja päihdepalvelujen sekä kotisairaanhoidon, vahvistuminen, mikä vähentää psykogeriatrian
vuodeosastohoidon tarvetta.
Sen paremmin erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnin hinnasta kuin terveyskeskuksen konsultaatiokäynnin hinnastakaan ei ole vähennetty potilaan itse maksamaa 22 euronpoliklinikkamaksua.
Terveyskeskuksen tulee tulevaisuudessakin periä kyseinen maksu.
Toiminnallisten muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset perustuvat yleensä olettamukseen, että
palveluiden volyymin lisääminen tai vähentäminen muuttaa kustannuksia keskiarvokustannusten
verran. Toisin sanoen, siirrettäessä toimintoja sairaalasta A sairaalaan B oletetaan kokonaiskustannusten vähenevän sairaalan A keskiarvokustannusten mukaan (toiminnan volyymillä kerrottuna),
mutta vastaavasti lisääntyvän sairaalan B keskiarvokustannuksilla kerrotun volyymin verran.
Todellisuudessa keskiarvokustannus voi olla hyvinkin epätarkka arvio toiminnan lisäämisen tai supistamisen todellisista kustannusmuutoksista. Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollon tuotantoteknologia ja siitä seuraavat kustannukset eivät useinkaan muutu lineaarisesti toiminnan volyymin
muutosten suhteen. Tällöin puhutaan raja- eli marginaalikustannuksista. Toiminnan lisäämisen rajakustannukset ovat usein alhaisemmat kuin keskiarvokustannukset, erityisesti tilanteissa, jolloin
kriittiset tuotannontekijät eivät toimi maksimikapasiteetilla.
Koska rajakustannusten arviointi on käytännössä erittäin vaikeaa ilman yksityiskohtaista kustannuslaskentaa, on järkevää arvioida kokonaislaskelmien herkkyyttä erilaisille rajakustannusten oletuksille. Herkkyysanalyysin avulla on mahdollista haarukoida todennäköisimmät arvot lopullisille toiminnan uudelleenjärjestelyn aiheuttamille kokonaiskustannusten muutoksille.
Koska on arvioitu terveyskeskuksissa konsulttipalveluja käyttävien potilaiden olevan resurssien
käytöltään ”kevyempiä” potilaita kuin niiden, joita jatkossakin joudutaan hoitamaan keskussairaalan
poliklinikoilla, on kokonaiskustannusten muutoksen suuruutta arvioitaessa käytetty näiltä osin rajakustannuksissa 50 % korjausta (marginaalikustannuskerroin 0,5). Jos taas oletettaisiin, että potilasmateriaalin ero ei ole aivan niin suuri, voidaan rajakustannusten korjausta suurentaa. Toisaalta sitä
voidaan myös pienentää, mikäli oletetaan, että konsulttitoiminta poimii vain ”kevyet rusinat pullasta”. Tämän vuoksi on laskettu kokonaiskustannusten muutosarvioita erisuuruisilla rajakustannusten
korjauksilla. Olipa haluttu korjaus miten varovainen tahansa, nyt ehdotetun kaltaisella erikoissairaanhoidon konsulttitoiminnalla päästään joka tapauksissa miljoonien eurojen säästöihin – samaan
aikaan, kun väestön erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus paranee.
92
Konsulttitoiminnan kriitikot esittävät – oikeutetusti – että esitetyn suuruinen erikoissairaanhoidon
käytön väheneminen tulee aiheuttamaan painetta nostaa muita sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon yksikkökustannuksia, jolloin kunnille jää oman toiminnan kehittämisen kustannusten lisäksi
edelleenkin entiset erikoissairaanhoidon kustannukset maksettaviksi. Tämän tilanteen estämiseksi
onkin tärkeää, että sairaanhoitopiiri ja alueen terveyskeskus yhdessä sopivat alueelle parhaiten sopivasta erikoissairaanhoidon työnjaosta. Työnjaon tulee ottaa huomioon KHS-terveyskeskuksen hyvät
omat erikoissairaanhoidon voimavarat ja niiden järkevä hyödyntäminen. Lisäksi sairaanhoitopiiri
voi itse tuottaa kaikki tai vain osan muista terveysasemilla tuotettavista konsulttipalveluista. Toimivan yhteistyön mahdollistamiseksi sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan johdon kanssa on jo selvityshankkeen aikana käyty keskustelua tällaisista järjestelyistä. Sairaanhoitopiirin edustus osallistuikin tämän vuoksi viimeisimpään johtavien viranhaltijoiden kehittämisseminaariin 16.3.2004.
6.4.11 Haminan sairaala
Haminan sairaalan toiminnan muuttaminen KHS-terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon osaamisja konsultaatiokeskukseksi, jossa tuotetaan mm. konsulttipalveluja, erikoissairaanhoitotasoista vuodeosastohoitoa sekä pien- ja päiväkirurgisia leikkauksia, tulee vähentämään Haminan kaupungin
erikoissairaanhoidon kustannuksia. Alueen muut kunnat hyötyvät myös järjestelystä. Säästöpotentiaalin suuruus riippuu muutosorganisaation kyvystä sopia alueellisista toimintakokonaisuuksista ja
uusista toimintakäytännöistä. Siksi sitä on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida.
Tämän vuoksi on alla esitetyissä laskelmissa Haminan sairaalan kustannussäästöiksi arvioitu vain jo
ne aiemmin luvussa 3 osoitetut säästöt, jotka syntyvät siinä tapauksessa, että Haminan sairaalan
tuottavuus olisi (samalla tuotannon määrällä) samanlainen kuin keskussairaalan. Niiden suuruus on
yhteensä 1,27 miljoonaa euroa.
6.4.12 Kokonaisvaikutukset
Alla olevaan taulukkoon on koottu Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen muutosten kustannusvaikutukset toiminta-aloittain:
Taulukko 23. KHSTK:n muutosten kustannusvaikutukset toimintayksiköittäin vuositasolla
KHSTK:n muutosten kustannusvaikutukset toimintayksiköittäin yhden vuoden aikana
Vastaanotto
Ehkäisevän terveydenhuolto
Mielenterveysyksikkö
Päihdehuolto
Terapiat yhteensä
Hammashuolto
Tuki- ja hallintopalvelut
Erikoissairaanhoidon konsultaatiot
KOKO KHSTK:N TOIMINNAN MUUTOSVAIKUTUS
Toiminnan muutosvaikutus ilman erik.sh. konsultaatioita
93
Kustannusmuutos
280 320
-425 170
-50 570
33 020
113 070
-448 937
-161 570
-5 033 610
-5 693 447
-659 837
Toiminnan tehostamisen seurauksena (yllä kuvatuilla arviointiperiaatteilla) syntyy siis vuositasolla
Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan terveydenhuoltokustannusten lähes 5,6 miljoonan euron säästöpotentiaali.
Kuntien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2001 olivat seuraavat:
Taulukko 24. Kotkan – Haminan seudun kuntien terveystoimen kustannusmuutokset
2 737 931
1 213
1 087
1 079
62 530 261
3 868 599
61 713 044
3 818 040
KHS yhteensä
4 098 738
Hamina
66 250 126
Pyhtää
Miehikkälä
Terveystoimen kustannukset, €
/asukas vuonna 2001
Terveystoimen käyttökustannukset €, KHSTK muutoksen jälkeen*
Kustannusten vähennys %
Terveystoimen käyttökustannukset €, KHSTK:n ja Haminan sairaalan tehostamismuutoksen jälkeen**
Kustannusten vähennys %
Virolahti
Terveystoimen käyttökustannukset € , vuonna 2001
Kotka
Kotkan - Haminan seudun terveystoimen kustannusmuutokset
5 658 705 24 370 563 103 116 064
1 084
1 122
1 173
2 584 199
5 340 975 23 002 185
97 326 220
5,6
2 550 426
5 271 173 22 701 567
96 054 250
6,8
*Ei sisällä Haminan sairaalan tehostamissäästöjä
**Haminan sairaalan laskelma nykytuotannon tehostamisen mukaan, uutta tuotantoa mahdoton arvioida
Alueen kuntien terveystoimen käyttökustannukset vähenevät KHS-terveyskeskusmallin mukaiseen toimintaan siirryttäessä vuodessa 5,6 %. Mikäli mukaan lasketaan myös Haminan sairaalan arvioitu säästömahdollisuus, käyttökustannukset laskevat yhteensä 6,7 %. Tämä käyttökustannusten väheneminen voidaan käsittää myös mahdollisuutena järjestää vaihtoehtoisia palveluja.
Terveyskeskuksen kunnilla on tällöin mahdollisuus sijoittaa säästyneen summan verran voimavaroja muiden väestön tarvitsemien terveyspalvelujen tuottamiseen (esim. vanhusten kotona asumisen
tukemiseen tai lasten ja nuorten kehityksen tukemiseen tähtääviin palveluihin).
Se, miten kustannussäästöt jakautuvat kuntien kesken, riippuu poliittisista päätöksistä, erityisesti
siitä, millaista perusterveydenhuollon rahoitusmallia halutaan soveltaa. Vasta tämän jälkeen on
mahdollista laskea yksityiskohtaisemmin muutosten kustannusvaikutukset yksittäisen kunnan näkökulmasta. Itsestään selvää ei ole, että paras rahoitusmalli on palvelukohtainen kuntaosuus. Suurin
seutukunnallisen terveyskeskuksen tuoma hyöty on monipuolisten palvelujen tarjoaminen kaikkien
kuntien asukkaille.
94
7. luku: Terveyskeskuksen hallinnon järjestelyt
7 TERVEYSKESKUKSEN HALLINNON JÄRJESTELYT
7.1 Hallintomalli
Kunnat voivat sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
(733/1992) mukaan hoitaa järjestämisvastuuseen kuuluvien terveyspalvelujen tuotannon seuraavasti:
1) hoitamalla toiminnan itse;
2) sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa;
3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;
4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. (4 §, 1 mom.)
Lain 4 §:ssä todetaan lisäksi:
”Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitavaan kuntayhtymään.
Hankittaessa palveluja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulta yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan ja kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.
Kunta ja kuntayhtymälle ovat velvollisia suorittamaan 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulle yksityiselle palvelun tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä sosiaalija terveydenhuollon palveluista. ”
Koska tämän selvityksen lähtökohtana on perusterveydenhuollon järjestäminen seutukunnallisena
kokonaisuutena, on ajankohtaista tarkastella vaihtoehtoja 2-4.
7.1.1 Kuntien välinen yhteistyösopimus
Ehdotetut toiminnalliset muutokset ovat periaatteessa järjestettävissä nykyisten terveyskeskusten
välisenä yhteistyönä sopimuspohjaisesti. Viiden kunnan välinen sopimus voisi sisältää määräykset
uutta toimintamallia koskevista periaatteista, työnjaosta, yhteisesti hoidettavista toiminnoista sekä
kustannusten jakamisesta. Koska kaikki koko toimintaa koskevat päätökset olisi kirjattava sopimukseen tai sopimuksen muutoksella, joka vaatii kuntien yhtäpitäviä päätöksiä, päätöksenteko muodostuisi erittäin kankeaksi. Koska kuusi terveyskeskusta jatkaisivat itsenäisinä organisaatioina,
on myös erittäin epätodennäköistä että todellisuudessa syntyisi yhtenäinen toimintamalli ja –
kulttuuri, eivätkä nyt tehtävän ehdotuksen tavoiteltavat toiminnalliset tai taloudelliset tavoitteet mitä
suurimalla todennäköisyydellä toteutuisi. Yhteistyösopimus ei siten ole realistinen vaihtoehto.
95
7.1.2 Kuntayhtymä
Alueen kuusi kuntaa voisivat perustaa ehdotuksenmukaisten perusterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi kuntayhtymän.
Kuntayhtymän edut ovat seuraavat:
Kuntayhtymä on kuntalain, terveydenhuollon erityislakien ja aikaisemman käytännön mukainen
pääasiallinen terveyspalvelujen tuottamiseen tarkoitettu kuntien yhteistyömuoto. Kuntayhtymistä,
niiden perussopimuksista ja niiden laadinnasta sekä hallinnosta on runsaasti kokemusta, valmiita
malleja ja hallintosääntöjä. Kuntayhtymään sovelletaan kuntalakia, ja koska hallinto järjestetään sen
säännösten mukaan, kuntayhtymässä toteutuu demokraattinen päätöksenteko, julkishallinnollinen
avoimuus sekä kuntalaisten regressiiviset oikeusturvaperiaatteet (muistutus, oikaisu- ja valitusmenettelyt). Tosin perustuslain uudistuksen jälkeen ja eräiden korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapausten valossa oikeuskäytäntö on tältä osin selkiintynyt, ja kuntalaisten mahdollisuus saattaa terveyspalveluja koskevia ratkaisuja hallintoriita-asioina hallinto-oikeuksien käsittelyyn on riippumaton kunnan valitsemasta tavasta toteuttaa terveyspalveluja koskevaa järjestämisvastuuta.
Kuntayhtymän heikkoudet ovat seuraavat:
Perusterveydenhuollon kuntayhtymiä ryhdyttiin purkamaan edellä mainitun valtionosuuslain astuttua voimaan vuonna 1993, jolloin kunnallinen järjestämisvastuun periaate terävöityi ja kuntien itsenäinen päätöksenteko vahvistui. Monessa tapauksessa aiempaan yhteistyöhön oltiin kunnissa tyytymättömiä. Myös Etelä-Kymenlaaksossa ovat perusterveydenhuollon kuntayhtymät purkaantuneet
(viimeisenä Haminan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä 1.1.2003). Uuden kuntayhtymän perustaminen voidaan siksi nähdä ”paluuna vanhaan”. Kuntayhtymä vaatii myös moniportaisen luottamushenkilöhallinnon (kuntien edustajainkokous tai valtuusto ja hallitus) ja sitä voidaan pitää kankeana. Useat kuntien virkamiesedustajat ovat myös ilmaisseet, että uuden mallin pitäisi rakentua
”tulosvastuuseen” ja virkamiesten päätöksentekoon.
Yhteenvetona totean, että mainituista heikkouksista huolimatta kuntayhtymä on erittäin varteenotettava vaihtoehto hallintomalliksi.
7.1.3 Kunnallinen liikelaitos
Käsittelen tässä kohdassa myös kunnallisen liikelaitoksen toiminnan järjestämismuotona, koska
kunta tai kuntayhtymä voi hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä liikelaitoksen muodossa. Koska
liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen ylläpitäminen liikelaitoksena voidaan järjestää kahdella tavalla: joko yhden kunnan tai yhteisen kuntayhtymän
perustamana liikelaitoksena.
Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan seutukunnallinen terveyskeskus liitettäisiin yhden kunnan osaksi, ja viisi muuta kuntaa hankkisivat palvelut asukkailleen tältä liikelaitokselta. Vaikka terveyskeskus muodostuisi yhden organisatorisen kokonaisuuden, tarvittaisiin silti sekä kaikkien kuntien hyväksymä yhteistyösopimus että viidet erilliset palvelusopimukset, joten hallinnollisesti järjestely
olisi yhtä monimutkainen kuin yhteistyösopimusmallissa (6.1.1). Lisäksi toiminnalliset ja taloudelliset riskit kasautuisivat vain yhdelle kunnalle.
96
7. luku: Terveyskeskuksen hallinnon järjestelyt
Realistisempi vaihtoehto on, että kuusi kuntaa perustaa kuntayhtymän, joka toimisi ”holdingyhtiönä”. Terveyskeskuksen toiminta olisi kokonaisuudessaan sijoitettu kuntayhtymän liikelaitokseen.
Tässä järjestelyssä toteutuisivat kuntayhtymämalliin kuuluvat edut, mutta päätöksenteko voitaisiin
järjestää selkeästi ”tulosvastuulliseksi” ja toimihenkilöihin sidotuksi. Kuntayhtymän ylin päättävä
elin – tässä tapauksessa kuntien edustajainkokous – asettaisi terveyskeskuksen palveluja taloudelliset tavoitteet sekä päättäisi toiminnan rahoittamisesta (kuntalaskutuksen periaatteista) ja sisäisestä
organisaatiosta. Operatiivinen päätöksenteko tapahtuisi liikelaitoksen linjaorganisaatiossa.
Myös yhteisen kuntayhtymän perustama liikelaitos on varteenotettava toiminnan organisointimalli.
7.1.4 Yhteisesti omistettu osakeyhtiö
Kolmas vaihtoehto on kuuden kunnan yhteisesti perustama osakeyhtiö, jolta kunnat hankkivat järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut.
Osakeyhtiön edut ovat seuraavat:
Osakeyhtiö tarjoaa kuudelle kunnalle selkeimmän terveyskeskuksen ”ulkoistamisen” organisaatiomuodon. Terveyskeskus olisi silloin itsenäinen yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, johon sovelletaan osakeyhtiölakia. Kunnat tekevät vuosittaiset (tai pitempiaikaiset) palvelusopimukset osakeyhtiön kanssa, ja taloudellinen riski jää kokonaisuudessaan osakeyhtiön kannettavaksi. (Kunnan taloudellinen riski rajoittuu osakepääoman osuuteen). Tosin kunnalle jää edelleen järjestämisvastuuseen
kuuluvat oikeudelliset velvoitteet, joihin liittyy taloudellisia seurausvaikutuksia. (Mikäli kunta todetaan hallinto-oikeudessa korvausvelvolliseksi kuntalaiselle, kunta – ei osakeyhtiö – määrätään korvauksen suorittajaksi).
Omistajina kunnilla on edustus yhtiökokouksessa ja osakeyhtiön hallituksessa, mutta kunta voi
määrätä edustajakseen virkamiehen tai asiantuntijan. Koska osakeyhtiön hallituksella on osakeyhtiölain mukainen vastuu, niissä maissa, joissa yhtiöittämistä on kokeiltu, ovat asiantuntijahallitukset
muodostuneet käytännöksi. Osakeyhtiön toimitusjohtajalla on henkilökohtainen vastuu yhtiön toiminnasta ja taloudesta.
Merkittävänä etuna on, että osakeyhtiöön voidaan hyväksyä myös muita osakkaita kuin ao. kuntia.
Kyseeseen voivat tulla pääomasijoittajat tai sellaiset yhteistyökumppanit, joiden kanssa terveyskeskuksella on toiminnallista yhteistyötä.
Osakeyhtiö voi kerätä pääomaa tulovirrastaan tai käyttämällä rahoitusinstrumentteja ja siten luoda
pitkäjännitteisyyttä investointipolitiikalleen. Tosin tämä on periaatteessa mahdollista myös kuntayhtymässä tai liikelaitoksessa.
Osakeyhtiö voi yhtiöjärjestyksessä määrätä, ettei se suorita osinkoja. Osakkuussopimuksin on mahdollista sopia myös osakkaita sitovasti koskevia velvoitteita.
Osakeyhtiön haitat ovat seuraavat:
Yksityisoikeudellisena yhteisönä osakeyhtiön sisäinen päätöksenteko ei ole avointa kuten kunnan,
kuntayhtymän tai liikelaitoksen toiminta. Mikäli avoimuutta halutaan varmistaa, on siten valittava
julkisoikeudellinen toiminnan järjestämistapa.
97
Tämän selvitykseen käytettävissä olevan ajan puitteissa ei ole ollut mahdollista perehtyä julkisia
hankintoja koskevien säädösten mahdollisiin vaikutuksiin osakeyhtiömuotoiseen toimintaan. Kunnan tai kuntayhtymän kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen tuottamista varten perustettuja osakeyhtiöitä lienee vain yksi (Tampereella toimiva Sairaala Coxa Oy). Sairaalan omistajina
ovat mm. neljä sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kolme jäsenkuntaa. Mikäli omistajakunnat tai kuntayhtymät ovat velvoitettuja noudattaman julkisia hankintoja koskevia kilpailutussääntöjä, se saattaa muodostaa normin myös muulle osakeyhtiömuotoiselle toiminnalle. Koska Sairaala Coxa Oy:n omistajina on myös muita tahoja, mm. ulkomainen sairaala, tämä
normi ei välttämättä ole sovellettavissa vain kuntien omistuksessa olevaan osakeyhtiöön. Joka tapauksessa oikeuskäytäntöä tältä osin ei ole vielä syntynyt.
Yhteenvetona todetaan, että osakeyhtiö on edullisin vaihtoehto, mikäli halutaan mahdollisimman
itsenäinen ja päätöksenteoltaan yksinkertainen organisaatiomuoto. Yksinkertainen päätöksenteko
ainakin teoriassa antaa moniportaista hallinto-organisaatiota paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen ja joustavaan toimintaan.
Osakeyhtiötä perustettaessa on varmistettava, että yksi kunta ei hallitse enempää kuin puolia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, eikä myöskään muilla sopimuksilla voida määrätä hallituksen
enemmistöä. Näissä tapauksissa osakeyhtiö on kuntalain määräysten mukaan liitettävä ko. kunnan
konsernitaseeseen.
7.2 Toimintaorganisaatio
Riippumatta hallintomallista ehdotetaan, että Kotkan – Haminan seudun terveyskeskus perustetaan
puhtaaksi toimintaorganisaatioksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuntien perusterveydenhuoltoon varaamia kiinteistöjä ja pitkävaikutteisina investointeina hankittuja kalusteita ja laitteita ei siirretä perustettavan organisaation taseeseen. Kiinteistöt ja laitteet säilyvät kuntien omistuksessa ja KHSterveyskeskus käyttää niitä käypää vuokraa vastaan.
Toiminta ja sitä ylläpitävä tarvittava henkilökunta (ns. vanhoina työntekijöinä) siirretään uuteen terveyskeskusorganisaatioon.
Pitäytyminen puhtaaseen toimintaorganisaatioon merkitsee, ettei kuntien välillä ole tarvetta toteuttaa pääomaosuuksia koskevia selvityksiä eikä suorituksia.
KHS-terveyskeskuksen toimintaorganisaation hallintopalvelujen toiminta käytännössä, on selvitetty
luvussa 5, kohdassa Tuki- ja hallintopalvelut.
98
8. luku: Terveyskeskuksen perustaminen ja muutoksen läpivienti
8 TERVEYSKESKUKSEN PERUSTAMINEN JA MUUTOKSEN
LÄPIVIENTI
Muutettaessa nykyisten kuntien ylläpitämien terveyskeskusten toimintaa Kotkan – Haminan seudun
terveyskeskuksen yhteiseksi toiminnaksi keskeisenä tehtävänä on uudenlaisen ajattelun, omatiimimallin, läpivienti terveyskeskuksen ja sen terveysasemien toiminnassa. Henkilökunnan motivoiminen uuteen toiminta-ajatukseen sekä sen mukana tuomaan toiminnan muutokseen on ensiarvoisen
tärkeää. Sen sitouttamiseksi muutokseen on tärkeää, että terveysasemien henkilökunta otetaan alusta
alkaen mukaan paikallisten toimintojen suunnitteluun. Lisäksi käytäntöä tuntevat työntekijät voivat
parhaiten suunnitella itselleen sopivat työskentelytavat.
Terveyskeskuksen toimintojen muutosprosessista, joka käsitti sekä väestön palvelujen tarpeen ja
olemassa olevan palvelutoiminnan määrittämisen että eri toimintayksiköiden työskentelyprosessien
suunnittelun yhdessä työntekijöiden kanssa ja selvityksen muutoksen läpiviennistä, on esimerkkinä
Nilsiän terveyskeskus (Elonheimo O, Lappalainen A-L, ym. Nilsiän kaupungin terveyskeskuksen ja
vanhustenhuollon toiminnan kartoitus, palvelujen tarpeen analyysi ja toimintojen kehittämissuunnitelmat v. 2000. Nilsiä, 2000).
8.1 Muutoksen toteutus
Viiden kunnan itsenäisten terveyskeskusten muuttaminen yhtenäiseksi seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi vaatii huolellista suunnittelua ja riittävän pitkää toteutusaikaa, jotta henkilökunta, terveyskeskus, sairaanhoitopiiri ja muut yhteistyöpalveluntuottajat sekä väestö voivat siihen sopeutua.
Muutos toteutetaan vaiheittain:
1. Mukaan lähtevät kunnat sopivat ensin toimintaorganisaatiosta ja toteutettavasta hallintomallista.
2. Muutoksen läpivientiä ja uuden organisaation luomista varten perustetaan toimeenpanoorganisaatio.
Toimeenpano-organisaatiolle palkataan johtaja (Kotkan – Haminan seudun terveyskeskuksen johtaja) sekä henkilöstö-, talous- ja kehittämispäälliköt. Organisaatio tarvitsee toimitilat
sekä viestintä- ja atk-laitteistot. Toimeenpano-organisaation palkkaukseen, työskentelyolosuhteiden luomiseen sekä henkilökunnan koulutukseen on kuntien varattava riittävä rahoitus. (Ks. muutoksen toteutuksen kustannukset jäljempänä.)
Toimeenpano-organisaatiolle – ja kaikkien terveyskeskusten henkilökunnalle – on annettava
riittävästi aikaa (vähintään vuosi) muutosprosessin läpiviemiselle. Mikäli kunnat päättävät
seutukunnallisen terveyskeskuksen perustamisesta vuoden 2005 alkupuolella, toimeenpanoorganisaatio voi aloittaa toimintansa 1.6.2005 ja yhteinen terveyskeskus perustaa 1.6.2006.
3. Toimeenpano-organisaatio suunnittelee vanhojen organisaatiorakenteiden purkamisen, missä on erityisesti huomioitava henkilöstön muutokset ja mahdollisten muuntokoulutusten
99
aloittaminen. Toimeenpano-organisaatio suunnittelee myös sujuvan siirtymisen uuteen organisaatioon ja koordinoi uuden organisaation toiminnan suunnittelua.
Uuden toiminnan suunnittelussa tulee ensin selvittää laajasti väestön terveyspalvelujen tarpeet ja toiveet sekä suunnitella sitten niiden perusteella kuntakohtaiset (terveysasemien) palveluprosessit. Paikallisen toiminnan suunnitteluvastuu ja –valtuudet annetaan terveysasemien ylilääkäreille, joiden velvollisuus on ottaa suunnitteluun mukaan myös terveysasemien
työntekijät.
4. Edellä kuvattua työntekijöiden toiminnan muutokseen sitouttamiseksi tulee jokaiselle työntekijälle varata vuoden aikana kolme työpäivää koulutukseen. Vastaavaksi ajaksi on palkattava sijaiset.
Koulutusta voidaan käyttää muutoksen suunnitteluun yhdessä työntekijöiden kanssa, mutta
myös muutoksesta informoimiseen ja muutokseen kouluttamiseen.
5. Toimeenpano-organisaatio suunnittelee rajapinnat erikoissairaanhoitoon ja muihin palveluntuottajiin sekä sidosryhmiin. Organisaatio solmii näiden kanssa tarvittavat sopimukset (esim.
ostopalvelusopimukset, vuokrasopimukset ja erikoissairaanhoidon konsultaatiot).
6. Toimeenpano-organisaation tehtävänä on huolehtia siitä, että muutosprosessin arviointi ja
toiminnan muutosten ja laadun varmistamisen tutkimukset käynnistyvät välittömästi.
Jotta saadaan riittävää tietoa terveyskeskuksen johtamiseen ja toiminnan ja resurssien suuntaamiseen, kannattaa KHS-terveyskeskuksessa heti alkuun liittää sairauskertomusjärjestelmiin Avohoidon potilasryhmitys, APR (Elonheimo O. Tuotteistaminen – terveyskeskustoiminnan kehittämistyökalu. Pyydetty esitelmä. Lohjan sairaanhoitoalueen kehittämispäivät
27.1.2004, Lohja.) Sen avulla terveyskeskuksen toiminta voidaan tuotteistaa ryhmittelemällä potilaat kliinisten sairauksien (tulosyyt) ja sairauksille annetun hoidon mukaisiin ryhmiin.
Samalla saadaan myös kattava kuvaus terveyskeskuksen toiminnoista. APR:n avulla mm.
omatiimien vastuuväestöjen kuormittavuutta ja tuottavuutta voidaan vertailla ja kohdentaa
sitten resursseja uudelleen tarpeen mukaan.
Jatkuvan toimintakäytäntöjen kriittisen tarkastelun ja organisaation toiminnan kehittämisen
takaamiseksi terveyskeskuksen kannattaa hakeutua heti alkuun yhteistyöhön Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen Akateemisen terveyskeskuksen kanssa. Tämän yhteistyön osana testataan ja kehitetään uusia hoitoja toimintakäytäntöjä.
7. Niille kunnille, jotka eivät heti alussa lähde mukaan KHS-terveyskeskushankkeeseen, varataan optio liittyä halutessaan myöhemmin yhteiseen terveyskeskustoimintaan.
100
8. luku: Terveyskeskuksen perustaminen ja muutoksen läpivienti
8.2 KHS-terveyskeskuksen perustamiskustannukset
8.2.1 Toimeenpano-organisaatio
Toiminnan muutoksesta ja kehittämisestä vastaavassa toimeenpano-organisaatiossa on neljä työntekijää, terveyskeskuksen johtaja, henkilöstöpäällikkö, talouspäällikkö ja kehittämispäällikkö. Heidän palkkansa 1.6.2005 – 31.5.2006 väliseksi ajaksi on yhteensä 255 700 euroa.
Lisäksi toimeenpano-organisaatio tarvitsee työtilat. Työtilan vuokra on 1500 euroa/kk, yhteensä
18 000 euroa. ATK- ja toimistokuluihin varataan yhteensä 17 000 euroa ja matkakustannuksiin
9000 euroa.
8.2.2 Henkilökunnan koulutus
Terveyskeskuksen koko henkilökunta pitää kouluttaa tapahtuviin muutoksiin. Koulutusta annetaan
kullekin työntekijälle ennen muutosta 3 työpäivää. Muutokseen liittyvä koulutus koskee noin 400
työntekijää.
Ulkopuolisen kouluttajan järjestämänä henkilökunnan koulutuksen kustannukset ovat yhteensä
200 000 euroa. Koulutuspäivien ajaksi tarvitaan työntekijöille sijaiset. Keskimääräinen terveyskeskustyöntekijän kuukausipalkka on 2000 euroa, jolloin keskimääräinen päiväpalkka sosiaalikuluineen on 135 euroa. Sijaisten palkkakustannuksia syntyy yhteensä 162 000 euroa.
Taulukko 24. Muutoksen läpiviennin kustannukset
MUUTOKSEN LÄPIVIENNIN KUSTANNUKSET
Mielenterveyskeskus
Muutosorganisaatio
0
Terveyskeskuksen johtaja*
Henkilöstöpäällikkö*
0
0
Kustannusvaikutus,
euroa
Muutos
KHSTK
KHS-yht
Miehikkälä
Virolahti
Pyhtää
Työntekijäryhmä
Hamina
Kotka
Nykytila
0
1
1
1
1
78 000
62 400
Talouspäällikkö*
1
1
62 400
Kehittämispäällikkö*
Muutosorganisaation palkkakust. yhteensä
Muut kustannukset
1
1
52 900
255 700
Henkilökunnan koulutus
Henkilökunnan sijaisten palkka
200 000
162 500
Vuokrat ja toimistokustannukset, matkakustannukset
Valtionapu
42 000
Muutosorganisaation kustannus kunnille yhteensä
101
330 100
4,0
4,0
330 100
Kuntien rahoitusosuudeksi jää siis 660 200 euroa. Kuntien rahoitusosuus ehdotetaan jaettavaksi
Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien kesken väkilukuun suhteutettuna.
Tällainen seutukunnallisen terveyskeskuksen perustamishanke on toimintaa, joka kuuluu kansallisen terveydenhuoltoprojektin hankerahoituksen piiriin. KSH -terveyskeskuksen perustamiseen kannattaakin hakea kyseistä rahoitusta vuoden 2004 lopussa. Tällöin kuntien varsinaiseksi rahoitusosuudeksi voidaan olettaa jäävän vain puolet ao. kustannuksista eli 330 100 euroa.
102
9. luku: Konkreettiset yhteistyöhankkeet kehittämisseminaarin mukaan
9 KONKREETTISET YHTEISTYÖHANKKEET KEHITTÄMISSEMINAARIN MUKAAN
Terveysasemien työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan Kotkan – Haminan seudun terveyskeskusmallin syntymiseen siten, että terveysasemien toimintayksiköiden johtoa ja johtavia virkamiehiä on
haastateltu. Myös terveyskeskusten eri toimintayksiköiden työntekijöiltä pyydettiin jo selvityksen
alkuaikana kommentteja ja huomioita niistä asioista, joita he katsoisivat hyväksi järjestää yhteistyössä naapurikuntien kanssa, ja toisaalta niistä ongelmista ja peloista, joita seutukunnallinen palvelujen järjestäminen tulisi herättämään. Kuten luvussa 4 on kuvattu, vuoropuhelua on käyty myös
kuntien poliittisten päätöksentekijöiden kanssa.
Ohjausryhmä piti alusta alkaen tärkeänä, että kuntien sosiaalija terveystoimen johtavat viranhaltijat pääsevät kommentoimaan ja vaikuttamaan toimintamallin syntymiseen. Uusien käytännön yhteistyötoimintojen sekä organisatoristen muutosten suunnittelemiseksi ja sopimiseksi järjestettiinkin
selvitystyön osana kehittämishanke, joka sisälsi sekä päätöksentekijöiden että terveyskeskusten ja
yhteistyökumppaneiden johtavien viranhaltijoiden kehittämisseminaarisarjat.
Kuntien terveyskeskusten ja yhteistyötahojen johtaville viranhaltijoille pidettiin ensimmäinen työseminaari 5.12.2003 Kotkan Höyrypanimolla. Tuolloin yhdessä toiminnasta vastaavien virkamiesten kanssa työstettiin toimintamalliehdotuksen kriittisimpien yhteistyötoimintojen toimintakäytäntöjä. Näitä ehdotuksia käytettiin hyväksi lopullisen toimintamalliehdotuksen muokkaamisessa. Lopullinen ehdotus on kuitenkin selvityksen tekijän.
Kuntien päättäjät esittivät 17.12.2003 pidetyssä seminaarissaan varsin varovaisia kantoja yhteisestä
seutukunnallisesta terveyskeskusorganisaatiosta, mutta pitivät kuitenkin tärkeänä uudenlaisen terveyspalvelujen tuotantoyhteistyön luomista Etelä-Kymenlaakson alueelle. Tämän vuoksi viimeinen
16.3.2004 järjestetty viranhaltijoiden työseminaari suunnattiin KHS-terveyskeskusmallista käydyssä keskustelussa esille nousseiden, konkreettisten yhteistoimintahankkeiden suunnitteluun.
Työseminaariin kutsuttiin terveyskeskusten ja kuntien sosiaalija terveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden lisäksi sairaanhoitopiirin johtaja ja johtava lääkäri, keskussairaalan ylilääkäri, ylihoitaja ja kehittämispäällikkö sekä muiden yhteistyötahojen (mm. A-klinikkasäätiö, Kymijoen työterveys, keskussairaalan rekrytointiyksikkö) edustajat.
Työskentelyn lähtökohtana oli joulukuun puolivälissä esitetty KHS-terveyskeskuksen toimintamalliehdotus, josta käsiteltäväksi nostettiin viisi suurempaa osa-aluetta, joita kunnat voisivat järjestää
yhteistyössä: 1) akuuttihoito, 2) työolosuhteet, 3) vanhustenhuolto, 4)erityistyöntekijät ja 5) tuki- ja
erillisyksiköt. Osallistujat jaettiin ryhmiin työtehtäviensä mukaan siten, että jokaisessa ryhmässä oli
mahdollisuuksien mukaan edustaja kaikista kunnista ja lisäksi sairaanhoitopiiristä. Ryhmätyön toimeksiantona oli pohtia, miten kussakin toimintamuodossa luodaan seutukunnalliset yhteistyökäytännöt. Lisäksi kustakin pienemmästä osahankkeesta tuli muodostaa toimintasuunnitelma, joka sisältäisi ainakin hankkeen tavoitteen määrittelyn, projektiryhmän jäsenten ja vastuuhenkilön asettamisen sekä aikataulun. Ryhmätyön purun yhteydessä käytiin mahdollisimman laajaa keskustelua
osa-alueiden tavoitteista konsensuksen aikaansaamiseksi.
Tämä luku kuvaa sellaisenaan alueen virkamiesten yhdessä suunnittelemia yhteistyöhankkeita, jotka
ovat joka tapauksessa toteutettavissa eri kuntien terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä,
103
vaikkei yhteistä seutukunnallista terveyskeskusorganisaatiota välittömästi perustettaisikaan. Lukuun on kirjattu työryhmien tuotokset kutakuinkin sellaisenaan.
9.1 Kotkan - Haminan seudun terveyskeskusten yhteistyöhankkeet
9.1.1 ”Akuuttihoito”
•
•
•
päivystys
Akuuttiosastot ja kotisairaala
erikoislääkärikonsultit
Työryhmä 1:
• Markku Ahonen
• Marja Merovuo
• Aino Eerola
• Henrik Heikell
• Marjo Seuri
• Kari Hassinen
• Kirsi Korttila
Päivystys:
keskittäminen - osittainen
päiväsaikaa 8-16
• oma tk
• kiireellistä hoitoa tarvitsevat KOKS
ilta-aika 16• Hamina jatkaa
yöaika
• KOKS
Tavoitteena on suuntautua nykyisestä tilanteesta eteenpäin. Keskitetään päivystystä. Päiväsaikaan
voitaisiin asettaa tavoitteeksi, että omat terveyskeskukset vastaavat peruspäivystyksestä. Selkeästi
kiireellistä hoitoa vaativat potilaat keskitettäisiin keskussairaalaan. Nythän Hamina vielä jossain
määrin päivystää tämän tyyppisiä. Yöllä tukeudutaan keskussairaalaan. Tämä tarkoittaa muutosta
Haminassa. Päivystysjärjestelyt tarkoittaisivat sitä, että sairaala päivystää 24h. Kun ollaan realistisia niin, lähdetään siitä, että tämän hetkisten arvioiden mukaan Hamina vielä hoitaisi sitä iltapäivystystä. Siellä on kuitenkin aika iso määrä potilaita eikä keskussairaalaankaan mahdu. Vaatii
pidemmän ajan. Keskussairaalassa on tarkoitus siirtää päiväkirurgia muualle, jolloin siirtyy tilaa
keskussairaalan päivystysalueelle. Luodaan edellytyksiä päivystyksen keskittämiselle. ”Kyllä me
ainakin tämä yöaika kyetään pienellä pihinällä hoitamaan”. Haminaan takapäivystys. Keskussairaalaan tulossa tarkkailuosasto.
104
Johtaa: Reima Lavikainen (Haminan tk) ja Jukka Mattila (Kotkan tk)
Projektiryhmä: ”tekijät” + shp:n edustajat
Aikataulu:
• suunnitelma valmis 2005 syksyllä
riittävästi aikaa ja vaalit ohi
• käytännön toiminta alkaa 2006 alussa
Akuuttiosasto ja kotisairaala
Haminaan kotisairaala
Pohdittava, onko saattohoito kotisairaalatoimintaa?
Yhteistiimi (Kotka, Hamina) kotisairaalatoimintaan
• Kotisairaalatoiminta kyettävä tarjoamaan koko alueelle (5 kuntaa)
• avohoidon yksikkö Kotkassa
• Haminassa mahd. osa osastohoitoa, tarvitaan myös tukiosasto Kotkaan
• Tarvittaisiin myös kotisairaalatoiminnan lääkäri
Akuuttiosastoon ei haluttu puuttua,
• Kotkassa ei pureta nykymallia (Karhula sisätautipainotteinen, Kotkassa geriatrinen)
• Haminan sairaalan kohtalo päättämättä
Projektiryhmä:
• Johtava lääkäri
• koti- ja laitoshoidon johtaja
• vanhustyön johtaja
Aikataulu
• suunnitelma valmis 2005
• käytännön toiminta alkaa 2006
Erikoislääkärikonsultit
Pitää vielä odottaa mitä käy Haminan toiminnalle, mihin suuntaan sitä kehitetään
•
•
•
Selvitetään tk: erikoislääkärien tarve ja sijoitus ja määrä
Työnjako shp:n kanssa
Mahdolliset ostopalvelut
Vastuuhenkilö: Ermo Haavisto (shp)
Projektiryhmä: Kuntien ylilääkärit
Aikataulu:
105
•
•
suunnitelma valmis 2004 lopussa
käytännön toiminta alkaa 2005 syksyllä
9.1.2 ”Työolosuhteet”
•
•
•
o laatujärjestelmä
o rekrytointi
o Mitä voisi tehdä yhteistyössä, vaikkei olisikaan yhteistä organisaatiota
Työntekijäpooli
Ryhmä 2:
• Jukka Mattila
• Jyyni Postila-Sutinen
• Maritta Kiri
• Terttu Franssila
• Lea Laakso-Salmenhaara
Koulutus- ja kehittämisyksikkö - laatujärjestelmä
Tavoitteet:
• kaikilla yhteinen laatujärjestelmä – ammattitaitoinen henkilökunta – alueen yhteisten tavoitteiden tuki (yht. työ)
• alueelliset hoitoketjut kuntoon (yht. työ)
• alueellisten koulutusten yhteisjärjestelmä – tarpeen perusteella (yksikkö)
• tutkimus ja kehittämisyhteistyö alueellisesti (yksikkö)
• työkulttuurin muuttaminen kehittämismyönteiseksi (yht. työ)
Projektiryhmä:
• Anneli Rauhasalo ja Ermo Haavisto kutsuvat kokoon
Aikataulu:
• toimintasuunnitelma valmis: 31.8.2004
• yhteistyökäytännöistä sovittu: 30.10.2004
• henkilökunnan koulutus alkaa: 1.1.2005
• käytännön toiminta alkaa: 1.1.2005
Koulutus- ja kehittämisyksikkö - rekrytointi
Tavoitteet:
• osaavan henkilökunnan rekrytointi
106
Projektiryhmä:
• rekry ohjausryhmä
Aikataulu: avoin
Tavoitteet:
• yhteinen palkanlaskenta (yks)
• yhteinen laskutus (yks)
• yhteinen konekirjoitus (vaikka onkin tukipalvelua) (yks)
• terveyskeskusten yhtenäinen strateginen johtaminen (yht työ)
Projektiryhmä:
• Jukka Mattila + muiden edustajat
Työntekijäpooli
Tavoitteet:
• rekry tuottaa rekrytointi- ja sijaisvälityspalvelut alueen organisaatioille
• yhteinen sijaispooli
Projektiryhmä:
• rekry ohjausryhmä
9.1.3 ”Vanhustenhuolto”
•
Vanhustenhuolto kokonaisuudessaan
o Pitkäaikaishoito
o Vanhainkodit
o Palveluasuminen
o Kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu)
o Muut tukipalvelut
o Yhteistyökuviot akuuttisairaanhoitoon ja kotisairaalaan
o Mitä olisi järjestettävä yhteistyönä?
Ryhmä 3:
• Varpu Vistala
• Tarja Mustonen
• Erja Koivisto
• Minna Turakainen
107
Pitkäaikaislaitoshoito
•
•
•
•
•
jos nykyinen käytäntö koetaan toimivaksi, miksi sitä tulisi muuttaa?
ajatus pitkäaikaislaitoshoidon sisällöstä on muuttunut kuntouttavan hoitotyön ajattelun
myötä
intervallihoidon kehittäminen - pitkäaikaisosaston sisällä
o tiedonkulun ongelma - Effican hyväksikäyttö
tuotteistus
sisällön kehittäminen
Projektiryhmä:
• jokaisen kunnan edustaja
• vanhustyön asiantuntija (SAS)
• puheenjohtajan valitsee kesk.
Aikataulu:
• suunnitelma valmis 2004 joulukuu
Palvelukeskus - hoiva-asuminen - palveluasuminen
Tavoite:
• dementiapot. hoito yhteinen aihealue kehittämiselle
o dementiaosaamiskeskus yhteistyö
arviointi, koulutus, konsultointi, kotihoitojärj.
o omaisten jaksamisen tukeminen
dementiapotilaan vuorohoito
o dementiayhdistys hyvä yhteistyökanava seudulliselle kuntayhteistyölle
Projektiryhmä
• kuntien edustajat
• dementiaosaaja
• ryhmään voidaan ottaa myös Markku Ahonen tai Kotkansaaren sairaalan geriatri
johtaa: Varpu Vistala
Kotihoito
Tavoite:
• tiedon ja kokemuksen vaihto, sisällön kehittäminen
• ilmassa:
o palveluseteli ja kilpailuttaminen, 3 sektorin yhteistyö
• kotisairaala, toimintasäde 0,5 h
• yhdessä tulisi miettiä saattohoitaja, kotiutushoitaja, tiimityöperiaate jo käytössä
• Palko ja Kotiverkko -projektit
• kotiutuskäytännöt, kotiutuspolut. osaamisen kautta löytyy yhteistyötarvetta, palvelu löydyttävä läheltä
108
•
•
Toimiva koti -hanke
lääkäripalvelut / kotihoito työnjako
Muut tukipalvelut
•
•
•
osa palveluista on jo kunnissa yksityistetty
korttelikoti ja päiväsairaala tukevat kotona selviytymistä (ulkoiluttaminen, saattoapu), seudullinen hälytysjärjestelmä, kotisairaala
o al. 0,5h Kotkassa toiminut -97
lääkärijohtoinen
Projektiryhmä: voi olla sama kuin yllä
9.1.4 ”Erityistyöntekijät”
•
•
•
•
•
Hammashuolto
ehkäisevä terveydenhuolto
erityisterapiat
tk: pitkäaikaissairauksien poliklinikat
Ryhmä 4:
• Päivi Vatanen
• Reima Lavikainen
• Tuulikki Suurseppä
• Leila Tylli
Hammashuolto
Tavoitteet:
Vastaa terveystarpeen mukaisista peruspalveluista
•
•
Osa-alueet: päivystys, tuotteistaminen, erikoispalv. järjestäminen
Tiimityömalli (työryhmä) kuten lääk. vastaanoton puolella
projektiryhmä:
johtaa kotkan ylihammaslääkäri
jäsenet:
• hammashuollon johtajat eri kunnista (Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä)
• ylihammaslääkäri esh:sta
• suuhygienisti
Aikataulu
• suunnitelma 15.10.2004
109
•
•
•
yhteistyökäytännöistä sovittu asteittain 1.1.05-31.12.05
henkilökunnan koulutus alkaa 1.9.05
käytännön toiminta alkaa 1.1.06
muuta:
• resursointi 1 hml/3000 as
• työryhmä: 1 hml / suuhygienisti /x as
Tavoitteet:
• terveyden edistäminen
• varhainen ongelmien toteaminen ja niihin puuttuminen
• perusvastuu terveydenhoitajille ja lääkäriin vain terveystarpeen mukaan
Projektiryhmä
johtoon: Haminan Lasten ja nuorten sektorin lääkäri
Muut jäsenet: Neuvolatyön edustaja joka kunnasta + KOKS äitiys- ja lasten polin edustus
Aikataulu:
• Suunnitelma valmis: 31.10.2004
• Yhteistyökäytännöistä on sovittu: 31.5.2005
• Henkilökunnan koulutus alkaa: 1.9.2005
• Käytännön toiminta alkaa: 1.1.2006
Erityisterapiat
Tavoitteet
erityisterapiat annetaan väestölle terveystarpeen mukaan
Projektiryhmä:
vetämään kotkan terveysjohtaja
1 edustaja kustakin erityisryhmästä
Aikataulu:
• suunnitelma valmis: 31.10.2004
• Yhteistyökäytännöistä on sovittu: 30.5.2005
• Henkilökunnan koulutus alkaa: 1.9.2005
• Käytännön toiminta alkaa: 1.1.2006
Tk:n pitkäaikaissairauksien poliklinikat
Tavoitteet
PTH:n osaamisen laajentaminen
• työnjako lääkäri / sairaanhoitaja
110
Projektiryhmä
johtaa: Kotkan ylihoitaja
ryhmä:
• Alueen terveyskeskusten ylihoitaja tai vastaava hoitaja
• Kotkan ja Haminan tk sisätautilääkäri (2)
• tarvittaessa muita asiantuntijoita
Aikataulu:
• suunnitelma valmis: 31.10.2004
• yhteistyökäytännöistä sovittu: 30.4.2005
• henkilökunnan koulutus alkaa: 1.9.2005
• käytännön toiminta alkaa: 1.1.2006
9.1.5 ”Tuki- ja erillisyksiköt”
•
•
•
•
•
Diagnostiset tutkimukset
Tukipalvelut
Työterveyshuolto
Päihdehuolto
Mielenterveyskeskus
Ryhmä 5:
• Marja-Liisa Grönvall
• Paavo Itkonen
• Marjut Carey
• Leila Makkonen
• Sanna-Tuulia Lehtomäki
Mielenterveystyö
Tavoite:
Kuuden kunnan (Ruotsinpyhtää mukaan) yhteinen mielenterveyskeskus =jo olemassa oleva EteläKymenlaakson seudullisen mielenterveystyön kehittämishanke
• yhteistyön rakentaminen
• hoitoverkostot ja -prosessit (tehokkaat)
• vältetään sairaalahoidon tarve, potilaat kotona hoidettaviksi, avohoitopainotteisuus
Ohjausryhmä:
Marja Hynninen, Paavo Itkonen, Marja Merovuo, Liisa Purhonen, Aino Eerola
Projektiryhmä:
Hynninen, Rouvinen, Haminasta sh, psykologi, erikoislääkäri, Kotkansaaren mielenterveysk erikoislääkäri ja esh, + vaihtuvat jäsenet
• työvoimatoimisto
• sosiaalihuolto
• perus-th
111
•
•
•
a-klinikka
asumispalv. tuottaja
sos. psyk. yhd.
Aikataulu:
• suunnitelma valmis: 1.1.2004• käytännön toiminta alkaa: 2006
Päihdehuolto
Tavoite:
Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke / alkoholiohjelma. Tähän liittyessä olemassa / käynnistymässä seudullinen hanke. Laajennetaan alkoholityöstä päihdeasioiden yhteiseksi kehittämishankkeeksi.
• Selkeät toimintaohjeet päihdehuoltoon + paikalliset ja alueelliset tp-ohjelmat
Projektiryhmä:
Johtaa: Kirsi Korttila (Virolahti)
Ryhmä:
• Kuntien sosiaalija terveysjohtajat
• Kuntien ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilöt
• läänistä Lauri Larme + elinkeino…
• Sirpa Pantero siht.
• A-klinikan apulaisjohtaja (työrukkanen)
• S-ryhmän edustaja, Poliisi (Topias Kotiniemi), tk-lääkäri (Liisa Taskinen), Paavo Itkonen
Aikataulu:
• 2004 Alusta alkanut projekti. Seudullinen alkoholiohjelma valmistuu. Lisäksi toimenpideohjelmia omana työnä
Työterveyshuolto
Tavoitteet:
• Päivystysluontoinen toiminta (vastaanotto) tk:n hoidettavaksi
• yhteinen työterveyshuolto OIKEASTI nykyaikaisen työterveyshuollon palveluihin keskittyvä,
myös työyhteisöjen ”hoito”.
• Selkeät pelisäännöt työnantajan ja työterveyshuollon välille
Projektiryhmä:
johtaa: työterveyshuollon toimitusjohtaja
ryhmä:
• pääluottamusmiehet
• hallintojohtajat / sosiaalija terveysjohtajat
• ylihoitajat / johtavat hoitajat
• terveyskeskuslääkäri
112
Aikataulu:
• suunnitelma valmis: syksy 2004
• yhteistyökäytännöistä sovittu: syksy 2004
• käytännön toiminta alkaa: 2005 alusta
Tukipalvelut
Tavoitteet:
• ravintohuolto + instrumenttien puhdistus omana työnä
• keskusvarasto, hoitotarvikkeiden hankinta, apteekki, vaatehuolto, apuvälinevarasto -jakelu
ja -huolto
• yhteinen iso hankintayksikkö, saadaan poljettua hinnat alas
• kunnat määrittelevät edelleen valinnat (kunnat tilaaja, tuottaja shp)
• Rohto-projekti osana lääkityksen suunnittelua!
• kilpailutus keskitetysti
• annostelukäytäntö toimintatavaksi
Projektiryhmä
Johtaa: erikoissairaanhoidon hankintayksikkö
Ryhmä:
Kuntien lääkehuollon hankinnoista vastaavat henkilöt, hallintopäälliköt ja vastaavat
Konsultoidaan lääkäreitä / Rohto-projektia
Aikataulu:
• yhteistyökäytännöistä sovittu 2005 aikana
• käytännön toiminta alkaa 2006 alusta
Diagnostiset tutkimukset
Tavoitteet:
KHSTK-mallin ehdotuksen mukaisesti, paitsi:
raskauden seuranta UÄ:t ei omien terveydenhoitajien toimesta vaan äitiyspoliklinikan toimesta
jatkossakin
Projektiryhmä:
johtoon: sairaanhoitopiirin labra- ja röntgenylilääkärit
ryhmä:
Kotkaan jo nimetty työryhmä, kunnista asianomaiset
Aikataulu:
yhteistyökäytännöistä sovittu 2005 aikana
käytännön toiminta alkaa 2006 alusta
113
Selvityksen tekijän kommentit yhteistyöhankkeisiin
Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ovat osanneet ehdotuksissaan hyödyntää hyvin niitä osaalueita, joilla käytännön yhteistyö voidaan käynnistää. Kuten aikataulutuksesta havaitaan, suurimman osan yhteistyöstä voi käynnistää heti. Käynnistämiseen on kaivattu vain tämän työseminaaripäivän kaltaista mahdollisuutta eri kuntien edustajien väliseen avoimeen keskusteluun ja asioista
sopimiseen. Suurin osa ehdotetuista yhteistyöhankkeista ei myöskään tarvitse poliittisia päätöksiä
toteutuakseen, niihin tarvitaan vain virkamiesten ja poliittisten päättäjien sitoutumista ajatukseen,
että asioita kannattaa järjestää yhteistoiminnassa.
Selvitysmiehen terveyskeskuksen toimintamalliehdotuksesta virkamiesten esittämä eroaa lähinnä
siinä, että konsultilla on ollut mahdollisuutta osoittaa alueen terveydenhuollon ongelmakohtia
(esim. vuodeosastojärjestelyt mukaan lukien Haminan sairaalan toiminta, A-klinikan palvelun tarpeen määrittäjän ja tuottajan yhteisrooli, vanhustenpalvelujen järjestelyt terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastossa). Nämä kaikki vaikuttavat koko seutukunnan terveydenhuollon
(sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon) palvelukokonaisuuteen. Mikäli näihin kipupisteisiin ei puututa eikä niitä kyetä ratkaisemaan koko seutukunnan hyödyksi, ei alueen terveydenhuollosta saada toimivaa, voimavarat tehokkaasti käyttävää ja kaikkien kuntien asukkaille tasapuolisesti palveluja tuottavaa kokonaisuutta. Yhteistyön tekeminen vain niissä asioissa, jotka hyödyttävät kulloinkin itseä, jää vaillinaiseksi eikä se ammenna koko seutukunnan tuomasta yhteisvoimasta.
Terveydenhuollossa – erityisesti terveyskeskusten toiminnassa – on paljon asioita, joita tehdään
vain sen vuoksi, että niitä on perinteisesti totuttu tekemään juuri tietyllä tavalla. Perinteisiä toimintatapoja on hyvä katsoa välillä uudeltakin kannalta, etenkin kun väestön tarpeet ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Toisinaan palvelujen järjestäminen uudella tavalla tai uusien palvelujen järjestäminen innovatiivisesti, voi tuottaa odottamattomia kustannussäästöjä (vrt. raskaudenaikaisen seulonnan ultraäänitutkimuksia koskeva kustannuslaskenta luvussa 6) ilman, että uusi toimintakäytäntö
millään tavoin vaarantaisi toiminnan laatua. Luonnollisesti aina kun uuden työnjaon mukaan annetaan uutta vastuuta uusille työntekijäryhmille, niille kuuluu antaa myös asiallinen koulutus ja riittävät konsultaatiomahdollisuudet tehtävien hoitamiseksi.
114
10. luku: Yhteenveto
10 YHTEENVETO
KOTKAN – HAMINAN SEUDUN TERVEYSKESKUS:
VIIDEN ETELÄ-KYMENLAAKSON KUNNAN SEUTUKUNNALLISESTI ORGANISOITU
PERUSTERVEYDENHUOLTO
Kotkan – Haminan seudun aluekeskusohjelmassa asetettiin vuoden 2003 tavoitteeksi selvittää alueen terveydenhuollon järjestämistä ja organisointia. Selvityshankkeen tarjouskilpailun voitti DRG
Medical Systems Oy, jonka selvitysmiehenä toimi LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Outi Elonheimo. Toimeksiannon tavoitteena oli tarkastella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
työnjakoa, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon työnjako vanhusten palvelujen järjestämisessä
sekä mielenterveysja päihdepalvelujen järjestämistä alueella. Tulokselta edellytettiin toiminnallisiin ja taloudellisiin näkökulmiin perustuvat toimenpide-ehdotukset siitä, miten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja mielenterveystyön palvelut on tarkoituksenmukaisinta järjestää ja organisoida kunnissa ja seutukunnalla.
Selvityksen taustaksi haastateltiin 45 kuntien sosiaalija terveydenhuollon virkamiestä ja terveydenhuollon yhteistyökumppania. Lisäksi kartoitettiin kuntien terveyspalvelujen tarvetta ja terveyskeskusten nykyisiä toimintakäytäntöjä. Selvitystyön rinnalla käytiin kehittämisseminaareissa vuoropuhelua sekä terveydenhuollon viranhaltijoiden että kuntien päättäjien kanssa.
Kotkan – Haminan seudun seutukunnallisen terveyskeskuksen toiminta- ja hallintomalli esiteltiin ja
kuntien päättäjille ja terveydenhuollon johtaville virkamiehille 17.12.2003.
Ehdotuksen mukaan KHS-terveyskeskuksen toimintaan kuuluu sekä jokaisessa kunnassa sijaitsevalla terveysasemalla annettavat perus- ja lähipalvelut (mm. avovastaanotto, kuntoutus, mielenterveysja päihdehoito, ehkäisevä terveydenhuolto ja kahdessa suurimmassa kunnassa akuutti vuodeosastohoito) että joko terveysasemilla kiertävät tai pysyvät yhteiset erikoistyöntekijät sekä tuki- ja
hoitoyksiköt.
Avovastaanotot rakentuvat uudelle toimintakonseptille, jonka perustana on omalääkäri-omahoitaja tiimi. Tiimit sijoittuvat jokaisessa kunnassa toimivalle terveysasemalle. Lääkärit ja sairaanhoitoajat
voivat suuntautua mielenkiintonsa mukaisesti tiettyjen potilasryhmien hoitoon, johon hankkivat erityisosaamista. Kunnissa eri potilasryhmät jaetaan tiimien vastuuväestöksi näiden osaamisalueiden
mukaan. Potilaat voivat myös ilmoittautua tietyn väestövastuutiimin hoidettaviksi tämän suuntautumisen mukaan.
Toinen terveysasemien toiminnan painopistealue ovat paikallisten mielenterveystiimien sekä päihdehoidon tiivistetty yhteistyö omalääkäri-omahoitaja –tiimien kanssa. Tämän avulla näiden potilasryhmien perushoito tehostuu. Mielenterveystyö on terveyskeskuksen omaa toimintaa, päihdehoitopalvelut hankitaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Neuvolapalvelut järjestetään perhekeskeisesti, jolloin seuranta- ja hoitokäynnit suunnitellaan perheiden, odottavien äitien ja lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Lisäksi terveyskeskus ylläpitää itse tai ostaa yhteen toimintapisteeseen keskitettyjä palveluja, joista
esimerkkinä ovat työterveyshuolto, päivystys, diagnostiset palvelut, katkaisuhoitoyksikkö, hankin115
nat ja hallinto. Terveyskeskus järjestää myös tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot annettaviksi terveysasemilla. Samalla terveyskeskus toimii kuntien tilaajarenkaana hankkien kuntien tarvitsemat
erikoissairaanhoidon palvelut suunnitelmallisessa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.
Koska sosiaalitoimi kunnallisena toimintana kattaa terveydenhuoltoa laajemman kentän, ehdotuksena on, että vanhusten palvelut, pitkäaikaishoitoineen ja kotihoitoineen jäisivät kunnan ylläpidettäviksi. Terveyskeskus huolehtii toiminnan lääketieteellisestä tuesta. Perinteisesti läheinen yhteistyö
kuntien sosiaalija terveyspalvelujen välillä sekä uuden terveyskeskuksen nojautuminen joka kunnassa järjestettäviin lähipalveluihin takaa, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö ei
vaarannu seutukunnallista terveyskeskusta perustettaessa.
Hallintomalliksi ehdotetaan, että viisi kuntaa muodostavat yhteisen terveyskeskusorganisaation, joko kuntayhtymän, kuntayhtymän ylläpitämän liikelaitoksen tai kuntien perustaman osakeyhtiön.
Organisaatio toimisi vuokralaisena kuntien omistamissa terveyskeskuskiinteistöissä.
Ehdotuksen taloudellinen arviointi osoittaa, että järjestely toisi myös merkittävän taloudellisen hyödyn. Mallin mukaiset vuosikustannukset olisivat noin 5,6 % alhaisemmat kuin nykyiset kuntien yhteenlasketut terveydenhuollon vuosikustannukset. Säästöt syntyisivät ennen kaikkea tehostuneen
oman toiminnan ansiosta aiheutuvasta alemmasta erikoissairaanhoidon käytöstä erityisesti psykiatrian vuodeosastohoidossa ja erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluissa.
Potilaiden hoidon tehostumisen lisäksi hyvin toimiva seutukunnallinen palvelukokonaisuus parantaa potilaiden hoidon saatavuutta sekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Toimiva terveyskeskus on myös osaavan henkilökunnan rekrytointivaltti.
KHS-terveyskeskuksen perustaminen
Keskeistä muutoksessa on uudenlaisen ajattelun, omatiimimallin, läpivienti terveyskeskuksen ja sen
terveysasemien toiminnassa. Henkilökunnan motivoiminen muutokseen ja uuteen ajatusmalliin sekä
sen mukaan saaminen paikallisten toimintojen suunnitteluun on ensiarvoisen tärkeää. Organisaatiouudistuksena seutukunnallisen terveyskeskuksen perustaminen on myös mittava hanke. Sen vuoksi
tulisi uudistusta resursoida riittävästi ja muutoksen hallintaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Muutoksen toteutus
Mukaan lähtevät kunnat sopivat toimintaorganisaatiosta ja toteutettavasta hallintomallista. Muutoksen läpivientiä ja uuden organisaation luomista varten perustetaan toimeenpano-organisaatio. Toimeenpano-organisaatiolle palkataan johtaja sekä henkilöstö-, talous- ja kehittämispäälliköt.
Organisaatiolle varataan riittävästi aikaa muutosprosessin läpiviemiseen (1-2 vuotta). Hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseen ja henkilöstön kouluttamiseen varataan riittävä rahoitus.
Toimeenpano-organisaatio suunnittelee vanhojen rakennelmien purkamisen (mukaan lukien henkilöstömuutokset), sujuvan siirtymän uuteen organisaatioon ja koordinoi uuden organisaation toiminnan suunnittelua. Uuden toiminnan suunnittelussa tulee ensin selvittää väestön tarpeet ja suunnitella
sitten näiden perusteella kuntakohtaiset (terveysasemien) palveluprosessit. Paikallisen toiminnan
suunnittelussa tulee antaa riittävät valtuudet toiminnan toteuttajille, terveysasemien ylilääkäreille
sekä niiden työntekijöille. Henkilökunnalle annetaan riittävästi informaatiota ja koulutusta muutokseen (keskimäärin kolme päivää työntekijää kohti). Toimeenpano-organisaatio suunnittelee myös
rajapinnat erikoissairaanhoitoon, muihin palvelujen tuottajiin ja yhteistyötahoihin sekä tekee näiden
kanssa tarvittavat sopimukset (esim. ostopalvelut, erikoissairaanhoidon konsultaatiot jne.).
116
10. luku: Yhteenveto
Uusi terveyskeskus järjestää aiempaan nähden huomattavan laajan kirjon uusia toimintoja. Henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutukseen on siten panostettava alusta alkaen. Terveyskeskuksen on
myös aktiivisesti tuettava sen piirissä harjoitettavaa tutkimustyötä, mahdollistettava työntekijöittensä tutkijankoulutus ja näitä varten liityttävä Helsingin yliopiston järjestämään Akateeminen terveyskeskushankkeeseen. Näillä toimilla voidaan terveyskeskuksen houkuttelevuutta entisestään lisätä.
Myös terveyskeskuksen toiminnan järjestäytyneisyys lisää terveyskeskustyön mielekkyyttä ja sitä
kautta parantaa mahdollisuuksia rekrytoida pysyviä, osaavia työntekijöitä.
Toimeenpano-organisaatio huolehtii myös siitä, että muutosprosessin arviointi ja toiminnan muutosten ja laadun varmistamisen tutkimukset käynnistyvät heti uuden terveyskeskuksen perustamisen
yhteydessä.
Niille kunnille, jotka eivät heti alussa lähde KHS-terveyskeskushankkeeseen, varataan optio tulla
halutessaan myöhemmin mukaan yhteiseen toimintaan.
117
KIRJALLISUUS JA LÄHTEET
Brommels M. Mega möter mini. Tankar om den framtida sjukvårdsstrukturen. I Läkar-utbildningen i
Sverige – hur bra är den ? Högskoleverkets rapportserie 1997:29 R. Stockholm: Högskoleverket,
1997.
Brommels M, Bergman S-E. Det akuta omhändertagandet. En framåtblick. Stockholm: Stockholms
läns landsting, 1997.
Brommels M, Björkgren M, Linna M, Elonheimo O. Samassa veneessä: Salon alueen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt. Loppuraportti. Helsinki: Yliopistopaino, 2001, 95 pp.
California’s Kaiser Permanente. BMJ 2002;324:135-43.
Elonheimo O. Perusterveydenhuollon palvelujenkäyttömalli: Avoterveyspalvelujen kuvaaminen ja
voimavarojen käyttötarpeen ennustaminen. Väitöskirja. Kansanterveystieteen julkaisuja M
163:1999. Kuopio, 1999.
Elonheimo O. Raaseporin terveyskeskus - yhdessä yksi on enemmän. Esitys Länsi-Uudenmaan
alueen seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi. Tammisaari, 2003.
Elonheimo O. Tuotteistaminen – terveyskeskustoiminnan kehittämistyökalu. Pyydetty esitelmä.
Lohjan sairaanhoitoalueen kehittämispäivät 27.1.2004, Lohja.
Elonheimo O, Huvinen S. Naapuriapua ja aluevoimaa. Itä-Uudenmaan terveydenhuollon yhteistyöstrategia. Selvitysmiesraportti. Itä-Uudenmaan aluekeskus, 2004, Helsinki.
Elonheimo O, Lappalainen A-L, ym. Nilsiän kaupungin terveyskeskuksen ja vanhustenhuollon toiminnan kartoitus, palvelujen tarpeen analyysi ja toimintojen kehittämissuunnitelmat v. 2000. Nilsiä:
Nilsiän kaupunki, 2000, 50 pp.
Feachem RGA, Sekhri NK, White KL. Getting more for their dollar: a comparison of the NHS with
Grol R, Grimshaw J. From best evidence to best practice: effective implementation of
change in patients’ care. Lancet 2003;362;1225-30.
Hensher M, Edwards N, Stokes R. International trends in the provision and utilisation of hospital
care. BMJ 1999;319:845-8.
Hensher M, Folup N, Coast J, Jefferys E. Better out than in? Alternatives to acute hospital care.
BMJ 1999;319:1127-30.
Ikääntyneiden sosiaaali- ja terveyspalvelut 2002. Stakes, Sosiaaliturva 2003:1, Saarijärvi, 2003.
Institute for Healthcare Improvement. Collaboratives. www.ihi.org/collaboratives/
118
Kirjallisuus ja lähteet
Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi – työryhmän muistio. Sosiaalija terveysministeriö, työryhmämuistioita 2002:3, Helsinki 2002.
Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hoidon saatavuus ja jonojen
hallinta. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistioita 2003:33, Helsinki 2003.
Koski JJ, Elonheimo O, Linna M. Työvoimapula perusterveydenhuollon avotoiminnassa – mitä
keinoja avuksi? In: Terveystaloutiede 2004. Terveystaloustieteen päivät 6.2.2004, Helsinki. Stakes,
aiheita 3/2004, Helsinki, 2004.
Kouvalainen K. Neuvolatoimintojen haasteet ja uhat. Duodecim 1995;111(1):32
Käyhkö K, Valkonen M. Mikä tekisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevaksi? Helsingin terveyskeskuslääkäreiden toiveita ja ehdotuksia. SLL 2002;57(34):3283-3286.
Murray M, Berwick DM. Advanced access. Reducing waiting and delays in primary care.
JAMA 2003;289:1035-40.
Murray M, Bodenheimer T, Rittenhouse D, Grumback K. Improving timely access to
primary care. Case studies of advanced access model. JAMA 2003;289:1042-6.
Murray M, Tantau C. Redefining open access to primary care. Managed Care Q 199;7;49-59.
National Primary Care Development Team. www.npdt.org
Pekurinen, M, Junnila M. Karjaan kaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista ja
palvelujen mitoituksesta, Stakes, 2002.
Saarelma O, Perheentupa J. Neuvola lasten terveyden edistäjänä. Duodecim 1998;114(11):1065.
Sormunen S, Hemminki E, Koponen P. Terveydenhoitajan ja kätilön kokeneisuus raskauden seurannassa. SLL 2001;56(23):2563-2566.
Strindhall M, Pettersson A, Andreasson S, Henriks G. När tiden räcker till. En handbok
i tillgänglighet. Qulturum. Jönköping: Landstinget i Jönköpings län, 2003.
Vehviläinen A, Takala J, Haggren O, ym. Lääkärien ehdotuksia terveyskeskustyön kehittämiseksi –
Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 –tutkimus IV. SLL 2003;58(6):663-667.
Walley P. Designing the accident and emergency system: lessons from manufacturing.
Emerg med J 2003;20:126-30.
Wilson CB. The impact of medical technologies on the future of hospitals. BMJ 1999;319:1287-90.
119
LIITEET
Liite 1. Päätoimijoiden haastattelukysymykset
Liite 2. Kuntien terveyspalvelujen käyttö
Liite 3. Etelä-Kymenlaakson terveyskeskusten toiminnan nykytilan kartoitus syys-lokakuu 2003.
Liite 4. Kuntien terveyspalvelujen tarve
Liite 5. Poliitikkojen mielipidekyselylomake
Liite 6. Haminan sairaalan operatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
Liite 7. Haminan sairaalan konservatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
Liite 8. Poliitikkojen mielipiteet seutukunnallisesta terveyspalvelujen järjestämisestä
Liite 9. Erikoissairaanhoidon konsulttitoiminnan kustannusvaikutukset KHSTK:ssa vuoden aikana
120
Liite 1: Päätoimijoiden haastattelukysymykset
1/11
YLILÄÄKÄRIT
Kunta
Vastaajan nimi
Virkanimike
Terveyskeskuksen kokonaistilanne:
1. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat?
2. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat vahvuudet?
3. Miten terveyskeskusta pitäisi kehittää tai toimintaa muuttaa?
4. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan?
5. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan?
Nykyinen palveluntuotanto ja työtehtävien kehittämisajatukset:
Vastaanottojen toiminta:
6. Tuntuuko vastaanoton toiminta järjestäytyneeltä?
7. Kokeeko väestö vastaanoton toimivaksi?
8. Mitkä ovat syyt vastaanoton toimivuuteen / toimimattomuuteen?
9. Kuka vastaa ajanvarauspuheluihin?
10. Onko ajanvaraajalla selkeät ohjeet?
11. Onko ajanvaraajalla ohjausvastuu vai pääsevätkö kaikki potilaat läpi?
12. Miten vastaanoton toimintaa voitaisiin kehittää?
13. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi vastaanottotoiminnalle?
14. Olisiko syytä keskittää jotain toimintaa seutukunnalliseksi erityispoliklinikkatoiminnaksi? (diabetes, reuma,
15. Onko terveyskeskuksessanne erikoislääkäri(konsultaatio)toimintaa? (Jos on, mitä erikoisaloja, käytännön
16.Miten yhteistyö ESH:n kanssa toimii? (mm. mitä yhteistyötä)
16a. HYKS:iin?
16b.
Jos ei, mitä ongelmia?
17a. Kymenlaakson keskussairaalaan?
17b.
18a. Kuusankosken aluesairaalaan? (Onko sinnepäin toimintaa?)
18b.
19a. Pyskiatriseen erikoissairaanhoitoon?
19b.
Miten se on järjestetty?
19c.
20. Tekeekö sairaalan läheisyys erikoissairaanhoitoon ohjautumisen potilaille liian helpoksi? / Estääkö
sairaanloiden sijainti kaukana potilaiden hoitoonpääsyä?
21. Millä uusilla tavoilla sairaalat voisivat olla edistämässä potilaiden hoidon kokonaisuutta?
22. Miten yhteistyö erikoisssairaanhoidon ja pth:n välillä parhaiten toteutuu, jos seutukunnallinen
Päivystysjärjestelyt
23. Miten iltapäivystys on järjestetty? (paikka, henkilökunta)
24. Miten yöpäivystys on järjestetty?
25. Jos yöpäivystys terveyskeskuksessa loppuu, miten arvioisit sen vaikuttavan vuodeosastotoimintaanne?
26. Onko kunnassanne omaa sairaankuljetusta?
27. Minkälainen valmius sairaankuljetuksella on yöaikaan?
28. Kykenevätkö sairaankuljettajat aloittamaan esim. sydäninfarktin liuotushoidon?
29. Onko sairaankuljetus terveyskeskuksen alaista toimintaa?
30. Kokeeko väestönne nykyiset päivystysjärjestelyt hyviksi?
31. Miten seutukunnallisessa terveyskeskuksessa päivystys kannattaisi järjestää?
Mielenterveyspalvelut
32. Miten mt-palveut on järjestetty? (tk:n toimintaa, erikoissairaanhoidon toimintaa?)
33. Mitkä ovat mt-palveluiden suurimmat ongelmakohdat?
34. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi mielenterveystyölle?
Työterveyshuolto
35. Miten työterveyshuolto on järjestetty? (Onko tuotteistettu?) (Toimiiko väestövastuulla?)
2/11
36. Mistä tth:n fysioterapia ja psykologipalvelut hankitaan?
37. Saadaanko niitä riittävästi?
38. Kuka hoitaa ajanvaraukset?
39. Onko toimistohenkilökuntaa riittävästi?
40. Ovatko työterveyshuollon palvelut mielestänne riittäviä?
41. Ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihin?
42. Mitkä ovat tth:n suurimmat ongelmakohdat?
43. Miten työterveyshuoltoa voitaisiin kehittää?
44. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi tth:lle?
Hammashuolto
45. Miten ehkäisevä hammashoito on järjestetty? (lapset, koululaiset, riskiryhmät)
46. Ovatko hammashuollon palvelut mielestänne riittäviä?
48. Mitkä ovat hh:n suurimmat ongelmakohdat?
49. Miten hh:a voitaisiin kehittää?
50. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi hh:lle?
Kuntoutus (mikäli ylihoitaja vastaa kuntoutuksesta, haastatellaan vain hänet muiden paitsi viimeisen
51. Miten fysioterapiayksikön toiminta on järjestetty? (oma toiminta, ostopalvelu)
52. Mitä toimintoja fysioterapiaan kuuluu? (yksilöterapiat, ryhmät,vuodeos, lääkinnällinen kuntoutus,
53. Mitä toimintoja on jouduttu rajaamaan/ priorisoimaan?
54. Ovatko fysioterapiayksikön palvelut mielestänne riittäviä?
56. Mitkä ovat kuntoutuksen suurimmat ongelmakohdat?
57. Miten kuntoutuksen toimintaa voitaisiin kehittää?
58. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi kuntoutustoiminnalle?
Vuodeosastohoito
59. Voidaanko osastolla/osastoilla hoitaa akuuttipotilaita?
60. Kuinka suuri osa potilaista on pitkäaikaishoidossa? (yli 3 kk)
61. Saako osastolle erikoissairaanhoidon konsultanttia (paikan päälle)?
62. Onko henkilökuntaa riittävästi?
63. Mitkä ovat hankalimmat ongelmat vuodeosastolla?
64. Miten vuodeosastojen toimintaa voitaisiin kehittää?
65. Onko potilas-/omaispalaute pääasiassa positiivista vai negatiivista?
66. Onko vuodeosasto omassa kunnassa tarpeen?
67. Voitaisiinko osastoja yhdistää naapurikuntien kanssa?
Päihdehuolto
68. Mitkä ovat päihdehuollon suurimmat ongelmakohdat?
69. Miten päihdehuoltoa voitaisiin kehittää?
70. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi päihdehuollolle?
Erikoispalvelut ja tukipalvelut
71. Miten laboratoriopalvelut on järjestetty?
72. Miten röntgenpalvelut on järjestetty?
73. Mitä erikoispalveluja voitaisiin seutukunnallisessa terveyskeskuksessa yhdistää?
73a. rtg, labra, erikoistutkimukset
73b. puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, tk-psykologi, kasvatus- ja perheneuvola
73c. apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto
73d. ruokahuolto, vaatehuolto, kiinteistöhuolto
3/11
Hallinto
74. Onko sijaisien saanti vaikeaa?
75. Minkä henkilöstöryhmän erityisesti?
76. Ovatko virat täynnä?
77. Onko hoitohenkilökuntaa riittävästi?
78. Jos ei, mihin tarvittaisiin lisää?
79. Pääseekö / ehtiikö henkilökunta täydennyskoulutuksiin?
80. Onko avustavan toimistohenkilökunnan määrä rittävä tai onko sitä liikaa?
81. Miten suuren osan työajasta johtava lääkäri käyttää hallintoon?
82. Riittääkö se?
83. Ehtiikö ylilääkäri seurata erikoissairaanhoidon toimintaa?
84. Ehtiiko ylilääkäri suunnitella terveyskeskuksen toimintaa?
85. Ehtiikö ylilääkäri huolehtia henkilökunnan täydennyskoulutusta?
86. Kuka suunnittelee terveyskeskuksen budjetin?
87. Kuka suunnittelee terveydenhuollon budjetin ja toimintasuunnitelman?
88. Mitkä ovat hallinnon suurimmat ongelmat?
89. Miten tk:n hallintoa voitaisiin kehittää?
90. Mitä etua saavutettaisiin hallinnon rationalisoinnilla seutukunnallisessa terveyskeskuksessa?
Sosiaalihuolto
91. Miten yhteistyö sosiaalija terveydenhuollon välillä pystytään hoitamaan, jos seutukunnallinen
terveyskeskus toteutuu? (Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?)
Ympäristöterveydenhuolto
92. Miten ympäristöterveydenhuolto kunnassanne on järjestetty?
93. Tarvitseeko terveystarkastajan olla fyysisesti tk:n tiloissa?
94. Voisiko seutukunnallisessa terveyskeskuksessa olla yhteinen
YLIHOITAJAT
Kunta
Vastaajan nimi
Virkanimike
6. Tuntuuko vastaanoton toiminta järjestäytyneeltä?
7. Kokeeko väestö vastaanoton toimivaksi?
8. Mitkä ovat syyt vastaanoton toimivuuteen / toimimattomuuteen?
9. Miten vastaanoton toimintaa voitaisiin kehittää?
10. Kuka vastaa ajanvarauspuheluihin?
11. Onko ajanvaraajalla selkeät ohjeet?
12. Onko ajanvaraajalla ohjausvastuu (vastuu ohjeiden antamisesta potilaalle) vai pääsevätkö kaikki potilaat
13. Olisiko syytä keskittää jotain toimintaa seutukunnalliseksi erityispoliklinikkatoiminnaksi?
14. Pitävätkö vastaanoton hoitajat omaa akuuttivastaanottoa? (flunssat, ym.)
15. Minkätyyppisiä potilaita siellä käy?
16. Pitävätkö sairaanhoitajat omia sairaus- tai kontrollivastaanottoja? (diabetes, verenpaine, reuma, astma)
17. Mitä eri vastuualueita vastaanoton hoitajilla on? (astmahoitaja, diabeteshoitaja, reumahoitaja)
18. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi vastaanottotoiminnalle?
Neuvolatoiminnat
Yleistä
19. Onko terveydenhoitajilla muita työtehtäviä neuvolatyön lisäksi?
20. Mitkä ovat neuvolatoiminnan pahimmat ongelmat?
21. Miten neuvoloiden toimintaa voitaisiin kehittää?
22. Kokeeko väestönne neuvolat toimiviksi?
23. Miten kouluterveydenhuollon toimintaa voitaisiin kehittää?
24. Miten mielenterveyspalvelut on järjestetty?
26. Mitkä ovat mt-palveluiden suurimmat ongelmakohdat?
27. Miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää?
Vuodeosastohoito
29. Voidaanko osastolla hoitaa akuuttipotilaita?
31. Onko osastolla sydänvalvontaa?
32. Kotiutuvatko potilaat osastolta vai laitostuvatko he?
33. Henkilökohtainen mielipide vuodeosastohoidon tasosta?
38. Miten kotisairaanhoidon/kotipalvelun ja vuodeosastojen yhteistyö sujuu?
39. Onko vuodeosastohoito omassa kunnassa tarpeen?
Kuntoutus
41. Miten fyisoterapiayksikön toiminta on järjestetty? (oma toiminta, ostopalvelu)
42. Mitä toimintoja fysioterapiaan kuuluu? (yksilöterapiat, ryhmät,vuodeos)
43. Ovatko fysioterapiayksikön palvelut mielestänne riittäviä?
45. Mitkä ovat kuntoutuksen suurimmat ongelmakohdat?
46. Miten kuntoutuksen toimintaa voitaisiin kehittää?
47. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi kuntoutustoiminnalle?
Kotisairaanhoito ja kotipalvelu
48. Onko näillä yhteinen toimintaorganisaatio?
49. Minkä hallinnonalan alle kuuluvat?
50. Onko kotisairaanhoidon toiminta riittävää (kyetäänkö antamaan palvleuja kaikille tarvitseville)?
51. Onko jouduttu rajaamaan potilasryhmiä?
52. Onko jouduttu rajaamaan tarjottavia palveluja?
53. Ovatko potilaat tyytyväisiä kotisairaanhoidon tasoon?
54. Mitkä ovat kotisairaanhoidon/ kotipalvelun suurimmat ongelmat?
55. Miten kotisairaanhoitoa voitaisiin kehittää?
56. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi kotisairaanhoidolle?
Hallinto
58. Jos on, minkä henkilöstöryhmän erityisesti?
59. Ovatko virat täynnä?
4/11
5/11
60. Onko koko terveyskeskuksessa hoitohenkilökuntaa riittävästi?
62. Mitkä ovat koko tk:n hallinnon suurimmat ongelmat?
Sosiaalihuolto
terveyskeskus toteutuu? (Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?)
PERUSTURVAJOHTAJAT TAI SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJAT
Kunta
Vastaajan nimi
Virkanimike
1. Mitkä ovat terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat kunnassa?
14. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi kotisairaanhoidolle?
Päihdehuolto
15. Miten päihdehuolto kunnassa on järjestetty?
Hallinto
Laitos- ja palveluasuminen
22. Onko kunnassa vanhainkotia (tai vastaavaa sosiaalipuolen laitosasumista)?
23. Paljonko siinä/niissä on paikkoja?
24. Onko kunnassa palveluasuntoja (kunnan omia tai yksityisiä)?
25. Paljonko niissä on paikkoja?
26. Hoidetaanko vanhukset oikeassa hoitopaikassa? (Joutuuko esim. vuodeosastolla jonottamaan
vanhainkotipaikkaa? Tai joudutaanko pitkäaikaislaitoshoidossa hoitamaan palveluasunnoissa selviytyviä?)
27. Onko laitospaikkoja liian paljon, sopivasti vai liian vähän?
28. Olisiko kunnassa mahdollista luopua tk:n vuodeosastosta tällä laitos- ja palveluasumisen määrällä?
29. Olisiko tk:n vuodeosastosta luovuttavissa, jos palveluasumista lisättäisiin?
30. Tarvitaanko tk:n vuodeosastolla pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja? (Vai voisivatko ne sijaita muuallakin?)
31. Yleiskäsityksesi laitoshoidon ja palveluasumisen tasosta?
6/11
32. Miten sosiaalija terveydenhuollon yhteistyö vanhusten palvelujen (asumispalvelut, kotisairaanhoito,
kotihoito) suhteen toimii?
33. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskus toisi vanhusten asumispalveluille?
Sosiaalihuollon yhteistyö
34. Jäikö jokin oleellinen paikallinen yhteistyömalli äsken huomioimatta? Mikä?
36. Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?
37. Mistä syntyy hyötyä?
38. Mistä syntyy hankaluuksia?
KUNNANJOHTAJAT
Kunta
Vastaajan nimi
1. Mitkä ovat tällä hetkellä terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat ongelmat kunnassa?
2. Mitkä ovat tällä hetkellä terveyskeskuskokonaisuuden suurimmat vahvuudet?
Asenneilmasto
6. Olisiko seutukunnallinen terveydenhuollon toiminta kunnassa varteenotettava vaihtoehto?
7. Onko seutukunnallisella terveydenhuollolla poliittista kannatusta / läpimenomahdollisuuksia kunnassanne?
8. Mitkä voisivat olla suurimmat yhteistyön esteet?
9. Millaisia ovat kuntien väliset yhteistyöperinteet alueella?
10. Voisiko seutukunnallinen terveydenhuolto antaa pontta muulle seudulliselle yhteistyölle?
Terveyskeskuksen toiminta
11. Minkälainen on käsityksenne tk:n vastaanoton toiminnasta? (Onko toimiva vai ei?)
12. Minkälainen on käsityksenne tk:n vuodeosastotoiminnasta? (Onko toimiva vai ei?)
13. Hoidetaanko vuodeosastolla oikeantasoisia potilaita? (Verrattuna muuhun vanhusten asumiseen)
14. Ovatko asukkaat tai työntekijät olleet erityisen tyytymättömiä/tyytyväisiä jonkin alueen toimintaan?
15. Onko hammashuoltoon satsattu riittävästi kunnassa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö
16. Onko näillä yhteinen toimintaorganisaatio? Minkä hallinnonalan alla?
11. Ovatko asukkaat tyytyväisiä kotisairaanhoidon tasoon?
Päihdehuolto
14. Miten päihdehuolto kunnassa on järjestetty?
Mielenterveystyö
18. Mitkä yksiköt kunnassanne antavat mielenterveyspalveluja?
19. Ovatko ne riittäviä
20. Miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää?
21. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi mielenterveystyölle?
7/11
22. Onko kunnassa vanhainkotia (tai vastaavaa sosiaalipuolen laitosasumista) ja palveluasuntoja?
Sosiaalihuollon yhteistyö
28. Jäikö jokin oleellinen paikallinen (sos.-ja th:n) yhteistyömalli äsken huomioimatta? Mikä?
30. Mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota?
Hallinto
19. Ehtiikö ylilääkäri riittävästi kiinnittämään huomiota tk:n operatiiviseen johtamiseen?
20. Ehtiikö ylilääkäri riittävästi kiinnittämään huomiota erikoissairaanhoidon seurantaan?
22. Minkälainen olisi mielestänne järkevä hallintomalliratkaisu seutukunnallisessa terveyskeskuksessa?
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö
24. Miten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö käsityksenne mukaan sujuu?
25. Onko erikoissairaanhoito kunnassanne kallista? Käytetäänkö erikoissairaanhoidon palveluja poikkeavasti?
26. Parantaisiko erikoislääkärikonsulttien käyttö omassa kunnassa asukkaiden palvelua?
26b. Olisiko tästä muuta hyötyä?
27. Kykeneekö kuntanne vaikuttamaan erikoissairaanhoidon käytön määrään?
28. Miten erikoissairaanhoidon ja pth:n yhteistyötä voitaisiin parantaa?
29. Olisiko seudun kuntien yhteisestä esh:n tilaajarenkaasta hyötyä kunnallenne?
30. Miten ympäristöterveydenhuolto kunnassanne on järjestetty?
31. Tarvitseeko terveystarkastajan olla fyysisesti tk:n tiloissa?
32. Voisiko seutukunnallisessa terveyskeskuksessa olla yhteinen
VANHUSTYÖN TAI KOTIHOIDON JOHTAJA
Kunta
Vastaajan nimi
Virkanimike
3. Onko kotipalvelun toiminta riittävää (kyetäänkö antamaan palveluja kaikille tarvitseville)?
4. Onko kotisairaanhoidon toiminta riittävää (kyetäänkö antamaan palveluja kaikille tarvitseville)?
8. Miten vuodeosaston ja kotisairaanhoidon yhteistyö sujuu?
9. Miten lääkärin vastaanoton ja kotisairaanhoidon yhteistyö on järjestetty?
10. Miten se sujuu?
13. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta toisi kotisairaanhoidolle/kotihoidolle?
8/11
14. Onko kunnassa vanhainkotia (tai vastaavaa sosiaalipuolen laitosasumista)?
15. Paljonko siinä/niissä on paikkoja?
16. Onko kunnassa palveluasuntoja (kunnan omia tai yksityisiä)?
17. Paljonko niissä on paikkoja?
18. Kuinka suuri osa tk:n vuodeosastoilla hoidettavista potilaista on pitkäaikaishoitopaikalla?
19. Miten suuri prosenttiosuus kunnan yli 75-vuotiaista asuu tk:n pitkäaikaishoidossa, muussa laitoshoidossa,
kunnan tai yksityisen palveluasunnoissa? (TÄHÄN VOI VASTAUKSEN LÄHETTÄÄ JÄLKEENPÄINKIN
VAIKKA MAILAAMALLA SANTERILLE.)
vanhainkotipaikkaa? Tai joudutaanko pitkäaikaislaitoshoidossa hoitamaan palveluasunnoissa selviytyviä?)
22. Miten yhteistyö vuodeosaston ja muun laitos- tai palveluasumisen välillä sujuu?
23. Miten lääkärin vastaanoton ja kotisairaanhoidon yhteistyö on järjestetty?
24. Miten se sujuu?
26. Olisiko tk:n vuodeosastosta luovuttavissa, jos palveluasumista lisättäisiin?
27. Tarvitaanko tk:n vuodeosastolla pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja? (Vai voisivatko ne sijaita muuallakin?)
28. Yleiskäsityksesi laitoshoidon ja palveluasumisen tasosta?
30. Millä perustein kunnan vanhusten asumispalvelujen taso määräytyy? (Se, minne vanhukset sijoitetaan.)
31. Miten kunnassa on aiottu kehittää vanhusten asumispalveluja?
VUODEOSASTON LÄÄKÄRI / OSASTONHOITAJA
Kunta
Vastaajan nimi
Virkanimike
6. Miten vastaanottojen ja vuodeosaston yhteistyö sujuu?
7. Miten sitä voitaisiin kehittää?
8. Miten vuodeosaston ja kotisairaanhoidon yhteistyö sujuu?
9. Miten sitä voitaisiin kehittää?
10. Onko terveyskeskuksessanne erikoislääkäritoimintaa? (Jos on, mitä erikoisaloja, käytännön järjestelyt,
saadaanko vuodeosastolle konsultteja?)
11. Miten sisäinen yhteistyö erikoisalojen kanssa toimii?
12.Miten yhteistyö ESH:n kanssa toimii? (mm. mitä yhteistyötä)
12a. HYKS:iin?
12b.
13a. Kymenlaakson keskussairaalaan?
13b.
14a. Kuusankosken aluesairaalaan? (Onko sinnepäin toimintaa?)
14b.
9/11
15a. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon?
15b.
Miten se on järjestetty?
15c.
17. Miten yhteistyö erikoisssairaanhoidon ja pth:n välillä parhaiten toteutuu, jos seutukunnallinen
Päivystysjärjestelyt
18. Miten iltapäivystys on järjestetty? (paikka, henkilökunta)
19. Miten yöpäivystys on järjestetty?
20. Jos yöpäivystys terveyskeskuksessa loppuu, miten arvioisit sen vaikuttavan vuodeosastotoimintaanne?
21. Miten seutukunnallisessa terveyskeskuksessa päivystys kannattaisi järjestää?
Mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelut
22. Hoidetaanko vuodeosastollanne mielenterveyspotilaita?
23. Onko vuodeosastolle saatavissa psykiatrikonsulttia?
25. Annetaanko vuodeosastollanne kantkaisuhoitoja?
26. Miten ne on järjestetty?
27. Aiheutuuko katkaisuhoitopotilaista osastolla ongelmia?
28. Mitä hyötyä seutukunnallinen terveyskeskusyhteistyö toisi katkaisuhoitojen järjestämiselle?
Kuntoutus
29. Minkälaista fysioterapiaa vuodeosastollanne annetaan?
Vuodeosastohoito
30. Voidaanko osastolla/osastoilla hoitaa akuuttipotilaita?
32. Saako osastolle erikoissairaanhoidon konsultanttia (paikan päälle)?/ Onko teillä erikoislääkäritoimintaa?
38. Onko vuodeosasto omassa kunnassa tarpeen?
Erikoispalvelut ja tukipalvelut
40. Miten laboratoriopalvelut on järjestetty?
41. Miten röntgenpalvelut on järjestetty?
42. Mitä erikoispalveluja voitaisiin seutukunnallisessa terveyskeskuksessa yhdistää?
42a. rtg, labra, erikoistutkimukset
42b. puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, tk-psykologi, kasvatus- ja perheneuvola
42c. apteekki, keskusvarasto, instrumenttihuolto
42d. ruokahuolto, vaatehuolto, kiinteistöhuolto
Hallinto
44. Minkä henkilöstöryhmän erityisesti?
46. Miten suuren osan työajasta osastonlääkäri käyttää hallintoon?
47. Riittääkö se?
48. Ehtiiko lääkäri kehittää osaston toimintaa?
10/11
SHP:n JOHTAJA
Vastaajan nimi
Virkanimike
Tämän hetken yhteistyö terveyskeskusten kanssa
1. Mitkä ovat terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suurimmat ongelmat?
2. Mitkä ovat terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suurimmat vahvuudet?
3. Mitkä ovat yksittäisen terveyskeskuksen ja sairaalanne yhteistyön suurimmat ongelmat?
3a. Kotkan tk:n kanssa?
3b. Haminan tk:n kanssa?
3c. Virolahden tk:n kanssa?
3d. Pyhtään tk:n kanssa?
3e. Miehikkälän tk:n kanssa?
4. Mitkä asiat yksittäisen terveyskeskuksen ja sairaalanne yhteistyössä toimivat parhaiten?
Seutukunnallinen terveyskeskus
5. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan sairaalanne kannalta?
6. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan sairaalanne kannalta?
Palvelurakennemuutokset
7. Onko yhteistyössä terveyskeskusten kanssa jotain muutettavissa tai kehitettävissä?
8. Millä uusilla tavoilla sairaalanne voisivat olla edistämässä potilaiden hoidon kokonaisuutta?
9. Miten yhteistyö erikoisssairaanhoidon ja pth:n välillä parhaiten toteutuu, jos seutukunnallinen terveyskeskus
Palvelujen järjestämistaso
10. Mitä sairaalanne toimintaa (esim. joidenkin sairausryhmien polikäyntejä tai vuodeosastohoitoa) voisi
siirtää terveyskeskuksiin / terveyskeskuslääkäreille?
11. Mitä toimintoja voisivat sairaalanne erikoislääkärit (tai muut erikoislääkärit) tuottaa terveysasemilla? (esim.
perustason erikoissairaanhoidon polikäynnit; pienkirurgia; raskauden seuranta-UÄ:t)
12. Miten edellä kuvattu uudenlainen perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla
vaikuttaisi sairaalanne toimintaan?
13. Olisiko tällaisesta toiminnasta hyötyä?
14. Onko em. erikoislääkäreiden työn uudelleenjärjestely (osittainen jalkauttaminen terveyskeskuksiin)
15. Olisiko seutukunnallisesta terveyskeskuksesta hyötyä esh:n ja pth:n välisiä paikallisia hoitoketjuja
16. Minkälaista koulutusyhteistyötä olisi järkevää lisätä terveyskeskusten suuntaan?
17. Miten tuleva alueellinen tietojärjestelmä edistää yhteistyötä esh:n ja pth:n välillä?
18. Olisiko terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon päiväpäivystys järkevää yhdistää?
19. Olisiko terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yöpäivystys järkevää yhdistää?
20. Mitä näiden yhditämisten vaikutukset olisivat sairaalanne kannalta?
21. Miten Etelä-Kymenlaakson kuntien toimiminen yhtenä erikoissairaanhoidon tilaajarenkaana vaikuttaisi
sairaanhoitopiiriinne? (hyödyt/haitat?)
22. Jäikö jokin tärkeä yhteistyöalue tai muu huomio äsken kysymättä / huomiotta?
ESH-KLINIKAN YLILÄÄKÄRIT
Klinikka
Vastaajan nimi
Virkanimike
Tämän hetken yhteistyö terveyskeskusten kanssa
1. Mitkä ovat terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suurimmat ongelmat?
2. Mitkä ovat terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suurimmat vahvuudet?
11/11
3. Mitkä ovat yksittäisen terveyskeskuksen ja teidän klinikkanne yhteistyön suurimmat ongelmat?
4. Mitkä asiat yksittäisen terveyskeskuksen ja teidän klinikkanne yhteistyössä toimivat parhaiten?
Seutukunnallinen terveyskeskus
5. Mitä hyötyjä seutukunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan klinikkanne kannalta?
6. Mitä uhkia seutukaunnallinen terveyskeskustoiminta tuo mukanaan klinikkanne kannalta?
Palvelurakennemuutokset
7. Onko yhteistyössä terveyskeskusten kanssa jotain muutettavissa tai kehitettävissä?
9. Miten yhteistyö erikoisssairaanhoidon ja pth:n välillä parhaiten toteutuu, jos seutukunnallinen terveyskeskus
Palvelujen järjestämistaso
10. Mitä klinikkanne toimintaa (esim. joidenkin sairausryhmien polikäyntejä tai vuodeosastohoitoa) voisi
siirtää terveyskeskuksiin / terveyskeskuslääkäreille?
11. Mitä toimintoja voisivat klinikkanne erikoislääkärit (tai muut erikoislääkärit) tuottaa terveysasemilla? (esim.
perustason erikoissairaanhoidon polikäynnit; pienkirurgia; raskauden seuranta-UÄ:t)
12. Miten edellä kuvattu uudenlainen perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla
vaikuttaisi klinikkanne toimintaan?
13. Olisiko tällaisesta toiminnasta hyötyä?
14. Onko em. erikoislääkäreiden työn uudelleenjärjestely (osittainen jalkauttaminen terveyskeskuksiin)
15. Millä tavoin potilaiden kotiutusta tai terveyskeskuksen vuodeosastolle pääsyä voisi nopeuttaa tai edistää?
16. Olisiko seutukunnallisesta terveyskeskuksesta hyötyä hoitoketjuja rakennettaessa?
17. Minkälaista koulutusyhteistyötä olisi järkevää lisätä terveyskeskusten suuntaan?
18. Miten tuleva alueellinen tietojärjestelmä edistää yhteistyötä esh:n ja pth:n välillä?
19. Olisiko terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon päiväpäivystys järkevää yhdistää?
20. Olisiko terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yöpäivystys järkevää yhdistää?
21. Mitä näiden yhditämisten vaikutukset olisivat klinikkanne kannalta?
22. Jäikö jokin tärkeä yhteistyöalue tai muu huomio äsken kysymättä / huomiotta?
6382700
886826
13,9
1,2
Erikoissairaanhoidon lääkärikäynnit
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit yht./v. 3)
Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit yht./v.3)
Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit % avokäynneistä
ESH:n avohoitokäynnit /asukas/v. 3)
3)
9584432
1,9
1,8
2,67
2,99
21072
6,36
5,56
Suomi
Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit
PTH:n avohoitokäynnit/v.yhteensä, lääkäri 4)
Yht. PTH:n lääkärin avoh.käynnit /asukas/v. 3)
Yht. PTH:n lääkärin avoh.käynnit /asukas/v. 4)
Nykyinen palvelujen käyttö:
Vanhusten asuminen
vanhusten palveluasumisen asukkaita % 65-vuotta täyttäneistä 1)
Vanhusten palveluasum., as. 31.12. % 65 v täytt. 4)
Vanhainkotien asiakkaat 1)
Vanhainkotien asiakkaat % 75-vuotta täyttäneistä 1)
Vanhainkodeissa as. 31.12.,% 75+ vuotiaista 4)
Säänn. kotihoidon asiakkaat yhteensä 3)
Kotih. asiakaslask., ikä- ja sp-vakioitu indeksi 3)
Tukipalvelua saan. 65+ v. % 65+ vuotiaista/v. 3)
Etelä-Kymenlaakson kuntien terveyspalvelut
Palvelujen käyttö
1) = 1999, 2) = 2000, 3) = 2001, 4) = 2002, 5) = 2003
* = keskiarvo
Kymenlaakso
795
5,62
3,29
KHS yhteensä
128 220
15 580
12,3*
1,19*
161 906
2,13*
1,89*
4,14*
4,72*
386
5,97*
5,05*
1213
76*
12,72*
Kotka
85 547
11 354
13,3
1,6
94 455
2,1
1,7
3,17
3,36
184
4,41
4,09
893
119
3,88
Virolahti
3 638
425
11,7
0,9
8 375
2,4
2,2
0,90
1,79
35
8,54
8
62
90
15,17
Miehikkälä
1 767
270
15,3
0,7
5 700
2,6
2,2
8,72
10,18
13
4,29
4,98
41
82
9,68
Pyhtää
7 560
961
12,7
1,4
5 595
0,8
1,1
4,47
4,84
0
0,00
0
30
41
22,03
nyky-Hamina
29 708
2 570
8,7
1,4
47 781
2,4
2,2
3,46
4,09*
154
9,24
6,61*
187
62,0*
12,79*
Hamina
13 780
1 217
8,8
1,4
22 989
2,6
4,25
4,27
73
8,39
4,82
113
74
13,92
Vehkalahti
15 928
1 353
8,5
1,3
24 792
2,3
3,28
3,9
81
10,18
8,4
74
50
11,66
Liite 2: Kuntien terveyspalvelujen käyttö
1/5
100
Neuvola
äitiysneuvolakäyttäjien määrä (alle 1-vuotiaat)4)
PTH:n äitiysneuvolakäynnit/v., lääkäri 4)
PTH:n äitiysneuvolakäynnit/v., muu kuin lääkäri 4)
PTH:n äitiysneuvolakäynnit/käyttäjät 4)
lastenneuvolakäyttäjien määrä (0-6-vuotiaat) 4)
PTH:n lastenneuvolakäynnit/v., lääkäri 4)
PTH:n lastenneuvolakäynnit/v., muu kuin lääkäri 4)
PTH:n lastenneuvolakäynnit/käyttäjät 4)
4)
3,07
2,74
Kunnallinen vuodeosastohoito vuoden aikana, kertyneet
hoitopäivät yhteensä, ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 1)
55 396
199 104
780 891
17,69
403 648
272 981
988 786
3,13
100
13114317
100
1,51
1,08
1202467
578 374
14 171 670
Laitoshoito yhteensä
PTH:n hoitopäivät / asukas/v. 3)
ESH:n hoitopäivät / asukas/v. 3)
Kaikki päättyneet hoitojaksot yht./v.4)
Kaikki päättyneet hoitojaksot yht./v. /asukas 4)
Kaikki päätt. hoitojaksojen vakioitu ind. 4)
Kaikkien soslait.:ten päätt. hjaksojen hpv:t yht./v.
Kaikkien soslait.:ten hoitopäivien vakioitu ind. 4)
89
100
1 643
4 991
21 763
16,28
12 724
8 259
34 691
3,38
100
24 445
Suomi
703 234
Kymenlaakso
Kunnallinen vuodeosastohoito
Kunnallinen vuodeosastohoito vuoden aikana, potilaita 1)
Kunnallinen vuodeosastohoito vuoden aikana, potilaita, ikä- ja
sukupuolivakioitu indeksi 1)
hoitopäivät yhteensä 1)
hoitopäivät / asukas 1)
KHS yhteensä
104
3,25
179 553
90
7 294
Kotka
793
2 369
10 329
16,01
6 006
3 615
16 642
3,37
500
1 409
6 862
16,54
3 783
2 033
10 705
3,37
1,27*
1,71
1,48*
1,72
19 519
12 186
0,22
0,22
83*
89
309 827 204 357
103*
109
82*
2,74*
270 460
85*
11 672
Virolahti
23
93
317
17,83
197
123
506
3,19
1,96
1,53
957
0,25
91
25 744
129
89
3,54
13 851
83
521
Miehikkälä
30
78
363
14,70
161
90
550
3,98
0,009
1,08
510
0,20
67
4 456
56
35
1,43
3 684
76
325
Pyhtää
43
125
545
15,58
395
313
931
3,15
1,67
1,2
940
0,18
72
11 069
90
89
2,80
14 775
83
640
nyky-Hamina
197
664
2 242
14,75
1 470
1 056
3 950
3,41
1,01
1,89
4 926
0,23
91*
64 201
116*
87*
2,67
58 597
90*
2 892
Hamina
359
1 200
615
2 212
441
1 738
86
41 811
148
0,97
1,72
2 464
85
2,41
29 191
85
1 462
Vehkalahti
305
1 042
95
22 390
83
1,06
2,1
2 462
89
2,98
29 406
95
1 430
2/5
Psykiatria vuonna 2002
Terveyskeskuksen vuodeosasto 4)
potilaita
hoitopäiviä
hoitopäiviä / potilas
hoitopäiviä / asukas
Erikoissairaanhoito 4)
potilaita
hoitopäiviä
alle 17 vuotiaat 4)
potilaita
hoitopäiviä
Erikoissairaanhoidon käynnit (aikuiset)
potilaita
käyntejä
käyntejä / potilas
käyntejä / asukas
4)
1 980 213
88 379
170 902
0,13
perhesuunnitteluneuvolan käyttäjät (16-44 v. naiset) 4)
PTH:n perhesuunn.neuvola käynnit/v., lääkäri 4)
PTH:n perhesuunn. neuvolakäynnit/v., muu kuin lääkäri
PTH:n perhesuunn. neuvolakäynnit / käyttäjät 4)
4)
778 193
177 473
1 473 152
2,12
Suomi
kouluterveydenhuollon käyttäjien määrä (7-18-vuotiaat) 4)
PTH:n kouluterv.huollon käynnit/v., lääkäri 4)
PTH:n koulutervhuol.käynnit/v., muu kuin lääkäri 4)
PTH: kouluterveydenhuollon käynnit / käyttäjät 4)
Kymenlaakso
64 014
3 309
5 129
0,13
26 309
4 812
48 689
2,03
KHS yhteensä
40
607
15,18
0,0111
73
922
12,63
0,0105
1 538
15 431
10,03
0,283
343
18 112
52,80
0,33
482
26 043
54,03
0,30
2 321
22 632
9,75
0,258
666
42 152
63,29
0,77
9 002
722
1 704
0,27
7 306
15
11 522
1,58
Kotka
957
62 528
65,34
0,71
14 333
1 556
3 101
0,32
11 973
1 311
18 954
1,69
Virolahti
89
428
4,81
0,113
2
7
3,50
0,0019
19
1 120
58,95
0,30
31
2 755
88,87
0,73
560
128
154
0,50
525
139
976
2,12
Miehikkälä
14
38
2,71
0,015
4
19
4,75
0,0075
4
95
23,75
0,04
9
365
40,56
0,14
364
57
118
0,48
330
75
619
2,10
Pyhtää
81
850
10,49
0,163
5
37
7,40
0,0071
16
1 323
82,69
0,25
37
2 909
78,62
0,56
798
151
154
0,38
814
143
913
1,30
nyky-Hamina
17
236
13,88
22
252
11,45
0,0116
515
5 556
10,79
53
3 437
64,85
100
5 393
53,93
0,25
599
5 885
9,82
0,271
124
8 112
65,42
234
496
359
2 054
Hamina
214
14 347
67,04
0,66
3 609
498
971
0,41
2 998
939
4 924
1,96
Vehkalahti
84
329
3,92
5
16
3,20
47
1 956
41,62
90
6 235
69,28
264
475
580
2 870
3/5
Kustannukset 3)
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 mk
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 mk / asukas
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 mk / yli 65 v.
Terveystoimen käyttökustannukset, 1000 mk
Sosiaalitoimen käyttökustannukset, 1000 mk
Sostertoimen käyttökustannukset yhteensä, 1000 mk
Vanh l/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 mk
Kotip/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 mk
Muu va/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 mk
ESH/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 mk
Sosiaalitoimen nettokustannukset, 1000 mk
Terveystoimen nettokustannukset, mk/asukas
Soster nettokustannukset mk/asukas
PTH nettokustannukset yhteensä mk/as.
ESH/ nettokustannukset yhteensä mk/as.
Erikoissairaanhoidon käynnit (alle 17v.)
potilaita
käyntejä
käyntejä / potilas
käyntejä / asukas
Suomi
3 610 540
0,70
4,59
35 554 774
33 331 320
68 886 094
4 111 288
2 977 333
5 080 711
18 996 101
27 439 668
6 414
11 696
2 734
3 617
Kymenlaakso
122 185
0,65
3,64
1 210 996
1 152 624
2 363 619
147 966
111 311
213 451
647 251
960 137
6 334
11 602
2 737
3 545
KHS yhteensä
78 345
0,89
4,79
613 025
577 883
1 190 905
70 872
56 359
111 303
70 872
473 285
6 399*
11 500*
2 834*
3 502*
311
2 292
7,37
0,026
Kotka
59 124
1,08
5,94
393 857
377 620
771 477
36 328
34 604
74 131
36 328
307 447
6 665
12 279
2 867
3 756
215
1 646
7,66
0,030
Virolahti
4 845
1,26
5,63
24 367
24 793
49 159
6 719
3 793
4 156
6 719
20 393
6 350
11 665
3 169
3 122
9
61
6,78
0,016
Miehikkälä
16 277
18 387
34 663
4 340
1 564
5 684
4 340
13 613
6 166
11 511
2 674
3 352
4
30
7,50
0,012
Pyhtää
5 708
1,10
6,21
33 641
24 478
58 119
0
2 414
7 141
0
21 660
6 139
10 297
2 760
3 361
17
90
5,29
0,017
nyky-Hamina
8 668
0,40
2,18
144 883
132 605
277 487
23 485
13 984
20 191
23 485
110 172
6 674
11 749
2 698
3 917
66
465
7,05
0,021
Hamina
70 877
62 052
132 928
10 161
7 129
8 716
10 161
51 879
7 241
12 543
2 899
4 283
57
440
7,72
Vehkalahti
74 006
70 553
144 559
13 324
6 855
11 475
13 324
58 293
6 208
11 097
2 533
3 617
9
25
2,78
4/5
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 €
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 € / asukas
PTH/vuodeosasto oman toim. käyttökust. 1000 € / yli 65 v.
Terveystoimen käyttökustannukset, 1000 €
Sosiaalitoimen käyttökustannukset, 1000 €
Sostertoimen käyttökustannukset yhteensä, 1000 €
Vanh l/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 €
Kotip/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 €
Muu va/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 €
ESH/ käyttökustannukset yhteensä, 1000 €
Sosiaalitoimen nettokustannukset, 1000 €
Terveystoimen nettokustannukset, €/asukas
Soster nettokustannukset €/asukas
PTH nettokustannukset yhteensä €/as.
ESH/ nettokustannukset yhteensä €/as.
Suomi
607 324
0,12
0,77
5 980 618
5 606 614
11 587 232
691 554
500 813
854 619
3 195 307
4 615 588
1 079
1 967
460
608
Kymenlaakso
20 553
0,11
0,61
203 700
193 881
397 581
24 889
18 723
35 904
108 873
161 503
1 065
1 952
460
596
KHS yhteensä
13 178
0,18*
1,02*
103 116
97 205
200 320
11 921
9 480
18 722
11 921
79 611
1 076,3*
1 934,4*
476,6*
589,0*
Kotka
9 945
0,18
1,00
66 250
63 519
129 769
6 111
5 821
12 469
6 111
51 715
1 121
2 065
482
632
Virolahti
815
0,21
0,95
4 099
4 170
8 269
1 130
638
699
1 130
3 430
1 068
1 962
533
525
Miehikkälä
2 738
3 093
5 831
730
263
956
730
2 290
1 037
1 936
450
564
Pyhtää
960
0,18
1,04
5 659
4 117
9 776
0
406
1 201
0
3 643
1 033
1 732
464
565
nyky-Hamina
1 458
0,07
0,37
24 371
22 305
46 676
3 950
2 352
3 396
3 950
18 532
1 123
1 976
454
659
Hamina
11 922
10 438
22 360
1 709
1 199
1 466
1 709
8 726
1 218
2 110
488
720
Vehkalahti
12 448
11 868
24 316
2 241
1 153
1 930
2 241
9 805
1 044
1 867
426
608
5/5
Liite 3: Terveyskeskusten toiminnan nykytilan kartoitus
1/12
Etelä-Kymenlaakson terveyskeskusten toiminnan nykytilan kartoitus syys-lokakuu 2003
Hamina
Yleistä
1
Montako sivuterveysasemaa kunnassa on pääterveysaseman lisäksi?
2
Montako lääkärin virkaa terveysekeskuksessa on?
1
3
Monessako lääkärin virassa on töissä vaikituinen hoitaja?
4
5
6
Onko terveyskeskuksessanne tietokoneistettu sairauskertomusjärjestelmä?
Jos on, mikä?
Onko järjestelmä kaikkien työntekijöiden ja työyksiköiden käytössä?
7
8
Vastaanottojen toiminta
Onko kunnassanne käytössä väestövastuumalli?
Jos on, miten se toimii?
9
Montako lääkäriä työskentelee päivittäin vastaanottotoiminnassa?
*perusterveydenhuolto: 13 tkl, 1
määräaikainen erikoistumisvirka, 1
virka lasten ja nuorten terv.huolto
erikoissairaanhoito: 1 radiologi, 1
gynegologi, 2 kirurgia, 2
siätautilääkäriä
pth: 10 virkaa täytetty, joista
virkavapaalla 5 lääkäriä
esh: virat täytetty
ei
kyllä
kohtalaisesti
virkapohjan mukaan pth 14. tällä
hetkellä 5 virassa olevaa ja 5 sijaista
10
Montako hoitajaa ja terveyskeskusavustajaa työskentelee päivittäin
vastaanottotoiminnassa?
11
Miten nopeasti vastaanottoajan saa ei-kiireellisessä tapauksissa?
12
Miten päiväpäivystys on järjestetty?
5+12
1-2vk
yksi lääkäreistä toimii erikseen
päivystäjänä
13
Kuinka suuri osa vastaanottokäynneistä on päivystyskäyntejä?
14
15
Neuvolatoiminnat
Yleistä
Montako neuvoloiden toimipaikkaa kunnassanne on?
Toimivatko neuvolat väestövastuulla?
2
sektoreittain
16
17
Montako terveydenhoitajaa toimii neuvolatoiminnassa?
a) äitiysneuvolassa
b) lastenneuvolassa
c) perhesuunnitteluneuvolassa
d) muissa työtehtävissä, missä?
3 terveydenhoitajaa
6 terveydenhoitajaa
3 terveydenhoitajaa
1 terveydenhoitaja tekee kaikkea
edellä manituista
Paljonko lääkärityöaikaa käytetään viikossa neuvolatoimintaan?
43
Kotka
on 3 terveysasemaa, ei sivuterveysasemia.
Miehikkälä
0
2/12
Pyhtää
Virolahti
1
ostaa palvelut haminan
tk:lta paitsi kotisairaanhoito
(hoitajat), yöpartio, psyk.
sariaanhoit., kriisityöntekijä
1 sivuterv.asema. ei
pääterveysasemaa
*2 (* Virolahden
terveysasema ostaa
palvelut Haminalta)
37 (työterveyshuolto on liikelaitos, eikä siis
terveyskeskusta enää)
2
3
32, joista osa virkavapaalla ja sairaslomalla
jne.
1
1
1
kyllä
Finstar_1.12.2004 alkaen Effica
kyllä , kaikki ei tosin käytä aktiivisesti
kyllä
Provita
kyllä
kyllä
Salus
kyllä
kyllä
provita - tulossa offica
kyllä
kyllä
ei
kyllä
hyvin, jos lääkärin virat
täynä
kyllä
kohtalaisesti
1
1-2 (keikkalääkäreitä)
1-(2)
huonosti
26 periaatteessa, (1.10.2003 tilanteessa 26
– 40%)
16+11
jakelu 2 viikon välein, ei jonojärjestelmää,
kaikille ei riitä
1+2
5+3 (+1 atk-tukihen. avust.
työn ohessa)
1+2 (tk avustajat hoitavat
myös laskutuksen)
2-3 vko
2-3 vko
2 vko
omalääkärille on jätetty päivystysaikoja
ajanvarauspotilaiden väliin ja yksi lääkäreistä
toimii erikseen päiväpäivystäjänä
omalääkärille on jätetty
päivystysaikoja
ajanvarauspotilaiden väliin
lääkärikäynneistä 22 % ilta- ja
viikonloppukäyntejä. päiväkäynneistä
päivystyskäyntejä lääkärillä 56 %. kaikista
vastaanottokäynneistä vain 8 %
20 %
3
1
2
2
sektoreittain
sekä väestövastuulla että
sektoreittain
sektoreittain
0,5
0,5
0,25
4
4
4
a, b, c 1 hoitaja, hoitaa
myös Klamilan koulun 1.-5.
luokat
koulu + opiskelija th (Harjun
oppimiskeskus)
6-7 tuntia
2
Kolme alueellista tiimiä (Kotkansaari,
Karhula ja Länsi-Kotka), jotka vastaavat
alueensa neuvola- , koulu- ja
opiskelijaterveydenhuollon palveluista.
yhteensä 17 (laskennallinen jako)
6. terveydenhoitajaa
10 terveydenhoitajaa
perhesuunnitteluneuvolassa 1
Varahenkilöstössä 1 terveydenhoitaja,
Hallinnossa/ osastonhoitaja 0,5
25-28 tuntia. Vaihtelee lääkäritilanteen
mukaan.
päivystysaikoja
päivystysaikoja
ajanvarauspotilaiden väliin ajanvarauspotilaiden väliin
20 %
1,25
2
3/12
Hamina
18
19
20
21
22
23
Äitiysneuvola
Määräaikaistarkastusten ajankohdat ja suorittajat
Äitiysneuvolakäyntien määrä / raskaana oleva nainen
Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä äitiysneuvolan terveydenhoitajaa
kohti?
Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään äitiysneuvolaan?
Onko äitiysneuvolassa väestöön nähden riittävästi työvoimaa
Onko äitiysneuvolassa ryhmätoimintaa
24
Montako ferttiili-ikäistä naista kunnassanne on yhtä perhesuunnitteluneuvolan
terveydenhoitajaa kohti?
25
26
27
Onko perhesuunnitteluneuvolassa väestöön nähden riittävästi työvoimaa?
Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään perhesuunnitteluneuvolaan?
Tekevätkö terveydenhoitajat itsenäisesti esim. pillerikontrolleja?
28
Lastenneuvola
Määräaikaistarkastuksien ajankohdat (ikä) ja suorittaja (terveydenhoitaja, lääkäri)
vk.8-9 terveydenhoitaja
vk.10-12 lääkäri
vk.16 terveydenhoitaja
vk.26-28 lääkäri
vk.36 lääkäri
13
10
riittävästi
kyllä
riittävästi
10
kyllä
vk.2-3 th kotikäynti
v.6 lääkäri
kk.3 terveydenhoitaja
kk.4 lääkäri
kk.8 lääkäri
v.2 terveydenhoitaja
tarv. v.2,5 terveydenhoitaja
v.3,5 lääkäri
v.5,5 lääkäri
tarv. v.6,5 terveydenhoitaja
29
30
31
Montako alle kouluikäistä lasta kunnassanne on yhtä lastenneuvolan terveydenhoitajaa
kohti?
Onko lastenneuvolassa väestöön nähden riittävästi työvoimaa?
Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään lastenneuvolaan?
riittävästi
14
4/12
Kotka
Miehikkälä
Pyhtää
v.12 lääkäri
vk.28 lääkäri
vk.31-36 / 2 viikon välein /th
vk.37 lääkäri
vk.38-40 viikottain /th
15
vk. 8-12
vk. 13-15
vk. 24-26
vk. 28
vk. 30
vk. 34
vk. 36
vk. 37
vk. 38
vk. 39
vk. 40
vk. 41
Huom! Ensisynnyttäjät
12
Vuonna 2002 oli 487 synnytystä
9-10 tuntia
riittävästi
kyllä
n. 300
1
riittävästi
kyllä
riittävästi
kyllä
560
1
riittävästi
kyllä
liian vähän
Tuntia 2-3
kyllä
n. 300
ruuttävästi
0,3 tuntia
kyllä
perhesuunn. kattaa
rajaamatta tarpeen
mukaan 14v-55v naiset
riittävästi
1-2 tuntia
kyllä
560 (sama hoitaja)
riittävästi
koko neuvola 2h/viikko
kyllä
vk.2 th kotikäynti
vk.4 ja 6 terveydenhoitaja
kk.2 lääkäri
kk. 3, 4, 5 ja 6 terveydenhoitaja
kk.8 lääkäri
kk. 10 ja 12 terveydenhoitaja
v.1,3 terveydenhoitaja
v.1,6 lääkäri
v. 2, 3, 4 ja 5 terveydenhoitaja
vk. 2, terv.hoit.
vk. 4, terveydenhoitaja
vk. 6-7, lääkäri
kk. 2, terv.hoit.
kk. 3, terv.hoit.
kk. 4, lääk.
kk. 5, terv.hoit.
kk. 6, terv.hoit
kk. 8 lääk.
1-2 th kotikäyntiä alussa
vk.6 th ja lääkäri
kk.4 lääkäri
kk.6-7 terveydenhoitaja
kk.8 th ja lääkäri
kk.9 th tarvittaessa
vk. 2 hoitajan kotikäynti
kk. 2 lääkäri
kk. 3 terveydenhoitaja
kk. 8 lääkäri
kk. 10 terveydehoitaja
v.6 lääkäri
kk. 10, terv.hoit
v.1,3 terv.hoit
1v 6kk lääk
v.2 terv.hoit
v.2,5 terv.hoit
v.3 terv.hoit.
v.3,5 lääk.
v.4 terv.hoit
v.4,5 terv.hoit
v.5 terv.hoit
v.5,5 lääk.
v.6 terv.hoit.
kk.10-11 terveydenhoitaja
1v3kk terveydenhoitaja
1v6kk th ja lääkäri
v.2 tervehdenhoitaja
3v6kk th ja lääkäri
v.6 th ja lääkäri
v. 1 terveydenhoitaja
1v 3kk terveydenhoitaja
1v 6kk lääkäri
2v 6kk terveydenhoitaja
3v6kk lääkäri
4v6kk terveydenhoitaja
5v terveydenhoitaja
5v6kk lääkäri
375
riittävästi
145
liian vähän
vaihtelee alueittain
riittävästi
15- 18 tuntia
1-2 tuntia
4 tuntia
180
riittävästi
1? (kaikki neuvolat
2h/viikko)
TH: yleisen suosituksen
mukaiset käynnit
vk.10-12 lääkäri
vk.26-28 lääkäri
vk.35-36 lääkäri
jälkitarkastus, lääkäri
Virolahti
vk.10-14 hoitaja+lääk
vk.25-28 lääkäri
vk.35-36 lääkäri
jälkitarkastus
12
5/12
Hamina
32
Määräaikastarkastusten ajankohdat ja suorittajat
lääkäri: 1.lk, 5.lk, 8lk ja lukion II luokka.
terveydenhoitaja: kerran vuodessa
33
Montako alakoulua, yläkoulua ja lukioa on kunnassanne?
15 alakoulua, 2 yläkoulua, 2 lukioa
34
35
36
37
Montako terveydenhoitajaa toimii kouluterveydenhuollossa?
Kuinka monta oppilasta keskimäärin on yhdellä kouluterveydenhoitajalla?
Montako lääkärityötuntia viikossa käytetään kouluterveydenhuoltoon?
Onko kunnassanne koulukuraattoria?
6
n. 250
17
kyllä
37 b Onko kouluissa oppilashuoltoryhmiä?
kyllä
38
Miten opiskelijaterveydenhuolto toimii?
39
Mielenterveysyksikön työntekijöiden määrät ammattiryhmittäin
40
41
Toimivatko mielenterveysyksikön yleis- tai omalääkärikonsultaatiot?
Onko mielenterveysyksikössä psykiatria / psykiatriakonsultanttia?
42
43
44
45
Mielenterveyspalveluja käyttävien määrä vuodessa
Mielenterveyspalvelujen jonotusajan pituus
Saako mielenterveysyksikköönne kriisiaikoja?
Kuka hoitaa ajanvarauksen?
mtt-sairaanhoitpiirin toimintana,
haminan yksikkö: 2 psykiatria, 2
psykologia, 3 sairaanhoitajaa, 1
sosiaalityöntekijä, 2 sihteeriä, lisäksi
päiväkeskuksessa 1 sh ja 1 mt-hoitaja
kyllä
kyllä
0
kyllä
sihteeri ensiarvioinnin, päivittäisiä
aikoja psykologeille, sairaanhoitajille.
lääkäreillä päivittäiset puhelinajat
Työterveyshuolto
46
47
48
49
Kuinka pajon työterveyshuollossannen on työnantajia, jotka ovat tehneet
työterveyshuoltosopimuksen?
Kuinka paljon työterveyshuollossanne on asiakkaita?
Kuuluuko maanviljelysväestö työterveydenhuollon piiriin?
Sairaanhoitosopimusten määrä kaikista sopimuksista
50
Työterveyshuollon työntekijöiden määrä työntekijäryhmittäin
520
4380
kyllä, varsin kattavasti
10 %
2 lääkäriä, 5 th, 2 tk avustajaa, 1
fysioterapeutti, 2 psykologia
Kotka
Kouluuntulotarkastus keväällä ennen koulun
alkua koulun tiloissa/ vanhemmat mukana
Miehikkälä
6/12
Pyhtää
Virolahti
lääkäri: 1.lk, 5.lk ja 9.lk sekä lääkäri: 1.lk, 5.lk, 8.lk sekä lääkäri: 1.lk, 5.lk, 8.lk, lukion
tarvittaessa
muuttavat
2.lk
terveydenhoitaja: 2.lk, 3.lk, 5.lk, 6.lk, 7.lk, terveydenhoitaja: kerran
9.lk ja lukion 1.lk.
vuodessa
terveydenhoitajat konsultoivat tarvittaessa
omaa lääkäriä
vanhemmat mukana 5.lk ja joissain
kouluissa 2.lk
18 alakoulua, 3 yläkoulua, 2 yläaste/ lukio, 1
lukio
5 alakoulua, 1 yläkoulu
1 ruotsinkielinen koulu, jossa ala-aste,
yläaste ja lukio
2 erityiskoulua/ kehitysvammaiset
1 mukautettua opetusta antava koulu, jossa
ala-aste ja yläaste
terveydenhoitaja:
kouluuntulo, 1.lk, 2.lk, 3.lk,
4.lk tarv., 5.lk, 6.lk, 7.lk,
terveydenhoitaja: kerran
8.lk, 9.lk.
vuodessa
5 alakoulua, 1 yläkoulu
4 alakoulua, 1 yläkoulu, 1
lukio
laskennallisesti 10-11
n. 660
ei yhtään
0,5
246
0,5
4
20-300
tarpeen mukaan
kyllä
kyllä
kyllä
1
600
n. 7 työpäivää / vuosi
kyllä 10% sos työntekijän
työstä
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
Opiskelijoita palveluiden piirissä noin 4500
Terveydenhoitajia 3.5.
Uusille opiskelijoille terveystarkastus
ensimmäisenä opiskeluvuotena
3 erik. lääkäriä, 4 psykologia, 2
sosiaalityöntekijää, 17 sairaanhoitajaa, yksi
toimintaterapeutti, yksi mielisairaanhoitaja,
kaksi askartelunohjaajaa, 5
osastonsihteeriä.
ei
psyk erikoissh 1, psyk
sairaanh 1, mielisairaanh 1,
perush 1
kyllä
virolahden kunta, 1 psyk
sair hoit työtilat
terveysasemalla
kyllä
ei
n. 1400
ei jonoja
kyllä
kyllä
190
0 vuorokautta
kyllä
ei, osto sh piirin haminan
mtt:stä, psykiatri käy n. 1/
viikko virolahdella, ajan saa
myös haminan mtt:on
80
1-3 vuorokautta
kyllä
akuuttityöryhmän sihteeri tai työryhmät itse
(lähetteellä tulevat)
hoitajat itse, psyk lääkärille
ajan varaa erikoissh.
psykiatrinen sairaanhoitaja
ostetaan Kotkasta:
Kymijoen työterveys oy
Kymijoen työterveys oy
470
12000
vain vähäinen osa
12
457
25,2 %, , n. 76 % kaikista henkilöasiakkaista
13 %
7 työterveyslääkäriä, 12 työterveyshoitajaa, 0,5 terv.hoit, 0,25 lääkäriä, lab
4 työfysioteraputtia, 7 työterveyssihteeriä, 2
hoitajan ja fysioterapeutin
työpsykologia
palveluita tarvittaessa
Haminan tk
7/12
Hamina
51
Hammashuolto
Hammashuollon työntekijöiden määrä ammattiryhmittäin?
1 ylihammaslääkäri
8 hammaslääkäriä
1 osastonhoitaja
3 hammashuoltajaa
13 hammashoitajaa
3 laitosapulaista,
52
53
Montako asukasta kunnassa on yhtä hammaslääkäriä kohti?
a) Pystyykö hammashuolto palvelemaan koko väestöä?
2 900
kyllä
b) Miten kauan potilas keskimäärin joutuu jonottamaan hoitoon?
60 vuorokautta
Kuntoutus
54
Montako fysioterapeuttia ja kuntohoitajaa kuntoutuksessa työskentelee?
55
56
Onko kunnassanne toimintaterapeuttia?
Paljonko kuntoutuksessa on hoitokäyntejä vuodessa?
57
58
Miten suuri osa hoitokäynneistä on yksilöterapiaa?
Miten suuri osa fysioterapeutin tai kuntohoitajan työajasta menee vuodeosastolla?
59
60
Onko terveyskeskuksessanne kuntoneuvolatoimintaa?
Miten kauan potilas keskimäärin joutuu jonottamaan hoitoon?
61
Vuodeosastohoito
Montako vuodeosastoa terveyskeskuksessanna on?
62
63
64
Onko osastoilla selkeä työnjako (akuuttiosastot / kroonikko-osastot)?
Montako vuodepaikkaa on yhteensä?
Paljonko niistä on akuuttipaikkoja, paljonko pitkäaikaispaikkoja?
65
66
Osastohoitojakson pituus keskimäärin?
a) Montako lääkäriä työskentelee vuodeosastolla?
*Huom. Käyntiluvut v. 2002, tänä
vuonna 2003 tullut 1 kuntohoitaja lisää.
6 ja 4
ei ole
14 515
74 %
30 %
ei
21 vuorokautta
5 osastoa, joista PTH 3 osastoa, esh 2
osastoa
kyllä
PTH 145 , ESH 60 vuodepaikkaa
akuutti PTH 7 %, ESH 100 %
ei tietoa saatu
PTH 1 läkääkäri kokopäiväisesti, 1
osittain, ESH 5 lääkäriä, kaikki osittain
b) Montako tuntia päivässä lääkäri työskentelee vuodeosastolla?
tietoa ei saatu
67
68
69
70
Hoitajien ja muun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin vuodeosastoilla yhteensä?
Vuodepaikkojen määrä yhtä hoitajaa kohti
Osastojen käyttöaste (keskimäärin)
Pystyykö vuodeosasto vastaanottamaan viivytyksettä keskussairaanhoidosta tarjottavat
potilaat?
PTH 5 oh, 1 apul.oh., 15 sh, 46 ph, 2
os. siht., 2 sair. apul. 7 laitosapul., 2
kylvettäjää, 1 kuntohoitaja, 10
osastoapulaista.
ESH: 2 oh, 1 apul.oh., 15 sh, 20 ph, 2
os. siht.,2 sair. apul.,1 laitosapul.
pth 2,2 ja esh 1,6
ei
8/12
Kotka
Miehikkälä
Pyhtää
1 ylihammaslääkäri
18 terveyskeskushammaslääkäriä
1 vastaava hammashoitaja
1 vastaava hammashuoltaja
3 hammashuoltajaa
25 hammashoitajaa
4 vastaanottoavustajaa
3033 asukasta / hammaslääkäri
Palvellaan koko väestöä tietyn
kiireellisyysjärjestyksen mukaan.
1 hammaslääkäri
1 hammashoitaja
1 suuhygienisti
2 hammaslääkärin virkaa,
joista nyt 1 auki,
1 erkoishammashoitaja
2 hammashoitajaa
1 tk-avustaja
virolahden ta:
1,5 hammaslääkäriä
1,5 hoitajaa
2538
2600 / kun virat täynnä
asukkaita 3774
kyllä
vain riskiryhmiä
kyllä, osittain?
Akuutit tapaukset pääsevät hoitoon samana
päivänä. Terveet aikuiset pääsevät
hoitolasta riippuen 3 viikosta 4 kk.
1-2 kuukautta
15 vrk
30 vrk, lisäksi
särkypäivystys joka päivä
13 ft + 1 oh ja 3½ kuntohoitajaa
2 terveyskeskuksessa
0,5 fysioterapeuttia
ei
22987 (2002) käyntiä
79 %
700
90 %
24 ½ %
10 %
kyllä
5 vuorokautta
30 vuorokautta
1 fysioterapeutti, +
ostopalvelu
ostopalveluna
1000 omaa, 140
ostopalvelua
20 %
kyllä
tarve ratkaisee täysin
Virolahti
Haminan tk
1 fysioterapeutti, 1
kuntohoitaja
ei
kyllä
14-21 vrk
osa haminan tk:ta
10
kyllä
257
akuutti 35-40 %, pitkäaikaispaikkoja 6065%
ak.osastoilla n 16vrk, muilla pidempi
1 palvelukodin vo
ei
15
akuutti 20%, pitkäaikaispaikat
80%
60 vuorokautta
1
25
40% akuutti, 60%
pitkaikainen
vaihteleva, yli 30
1
ei
30
akuutti 34%,
pitkäaikaispaikat 66%
48 vrk
Koko sairaalasysteemissä
oheistoimintoineen 10.5 virkapohja.
Tilanteesta riippuen 4.5-5 lääkärin työaika
käytetään osastolla
0,25
1
0,2 lääk (20% tk lääk työstä)
1/2 tuntia
10-15h/viikko
2h ma-pe
oh 10, aoh 6, sh 47, ph 65, eli 128 hoitajaa
yhteensä. Sair.apul 37, kylv 2, ossiht 5
4 sair.hoit., 3 perushoit., 3
hoitoapulaista, 1 siivooja
oh 1, sh 8, ph 6, la 3, osaaik. osastoavust.
17 hoitajaa 6 muuta
2
101 %
0,6
105 %
0,6
99 %
1,76
93,60 %
kyllä
kyllä
kyllä, joskus ei
kyllä
9/12
Hamina
71
72
73
Onko tk:ssa päiväsairaalatoimintaa?
Onko kunnassa kotisairaalatoimintaa?
Onko kunnassa yöpartiota?
74
75
Onko kunnassa turvapuhelinpäivystystä?
Paljonko kotisairaanhoidossa on asiakkaita?
76
Kotisairaanhoidon henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin
77
Mikäli toiminnat yhdistetty, kotipalvelun henkilökunnan määrä ammattiryhmittäin
78
79
80
Miten lääkärikonsultaatio toimii?
Käyvätkö lääkärit kotisairaanhoidon kotikäynneillä?
Paljonko lääkärityötunteja kotisairaanhoitoon käytetään viikossa?
81
82
83
Päihdehuolto
Onko kunnassa päihdehuoltoyksikköä?
Onko päihdehuolto sosiaali- vai terveystoimen alaista toimintaa?
Päihdehuollon työntekijöiden määrä ammattikunnittain
kyllä
ei
kyllä
kyllä
274
1 osastonhoitaja, 7 sairaanhoitajaa, 3
perushoitajaa
kohtalaisesti
ei
ostetaan a-klinikalta
a-klinikan haminan yksikkö: 2sh, 1
sos.terapeutti. karhulan yksikössä
enemmän toimintoja, mm. katko,
päiväkeskus, kuntoutuskoti
84
85
86
Kuinka kauan hoitoonpääsyä päihdehuoltoon joutuu jonottamaan?
Järjestetäänkö kunnassanne huumevieroitushoitoja?
Katkaisuhoidot annetaan pääasiassa avokatkaisuhoitoina / osastokatkaisujaksoina
ei ollenkaan
kyllä
avokatkaisuhoitoina
10/12
Kotka
Miehikkälä
Pyhtää
Virolahti
kyllä
kyllä
ei
ei
ei
ei
kyllä
kyllä
ei
kyllä
ei
ei
ei
ei
kyllä, osto: vanhusten talo
yhd
kyllä
Valvotussa ksh:ssa 600 asiakasta
50
1 perushoit., 1/2
terveydenhoit.
noin 100
100 (myös kotipalvelu)
3 sair.hoit. + 1 perushoit.
9 kotihoit., 1 kotiavust.
1 sh, 1 ph, 1 lh
4 kodinhoit, 1 lähihoit., 1
kotiavust
hyvin
kyllä
kohtalaisesti
kyllä
2, lääkärillä myös
paveluasuntojen asuk.hoito,
vanhainkodin hoito
2h/viikko, päivittäiset
yhteydenotot
1 kotihoidon johtaja
4 kotipalveluohjaaja
1 toimistovirkailija
2 osastonhoitaja, ¼ osastonhoitaja
18 sairaanhoitaja
3 terveydenhoitaja
17 lähihoitaja
20 perushoitaja
23 kodinhoitaja
82 kotiavustaja
Kotihoidon henkilöstössä mukana:
Alueellinen (=ent. kp ja ksh) ja keskitetty (=
kotisairaala, yöpartio, kotisaattohoito,
Kotkankatu 1, omaishoiodon tuki) kotihoito.
Huonosti kotihoidossa
Ei, kotisairaalassa: kyllä
hyvin
kyllä
Kotkan kotihoidossa yhteensä alle 10 tuntia/
viikko ja KOSA 8 tuntia/ viikko
1
4-6 tuntia
KYLLÄ ( siis useita ja a-klinikkatoimen)
SOSIAALITOIMEN alaista toimintaa
kyllä
sosiaalitoimen
ei
Vuonna 2001 ostopalvelusopimuksen
alaisessa toiminnassa oli 54 työntekijää,
mutta tietoa ammattirakenteesta ei tarkasti
ole. Suuntaa antavasti vuonna 2000
toimintakertomuksen mukaan vakituisesta
henkilökunnasta
1 johtaja
1 vastaava lääkäri ( jota enää ei ole)
1 kouluttaja
1 kuntoutumiskodin johtaja
0,25 sh
6 vastaavaa sosiaaliterapeuttia ( joista osa
muussa kui ostopalvelun alaisessa
toiminnassa)
7 osastonhoitajaa ( joista osa " " ")
1 psykologi (joka nyt äitiyslomalla eikä
sijaista)
9 sairaanhoitajaa ( osa muussa kun
ostopalvelu jne)
1 tukiasuntotyöntekijä
1 toimistosihteeri
1 vastaava emäntä
1 emäntä
3 siivoojaa
ja loput ohjaajia
ei ollenkaan
kyllä
ei ollenkaan
ei
pääasiassa osastokatkaisuna
avokatkaisuhoitoina sekä
osastokatkaisujaksoina
ei
sosiaalitoimen
osa sos työntekijästä
ei
ei ollenkaan
ei
osto a-klinikan tuvalasta,
saa mennä itse milloin vain,
jatko tk jos tarv
11/12
Hamina
87
Katkaisuhoitojen määrä vuodessa
88
89
Onko päihdehuoltoyksilöllä lääkärikonsultanttia?
Erikoispalvelut
Onko terveyskeskuksessa oma röntgen?
90
91
Käykö terveyskeskuksessa radiologikonsultti?
Onko terveyskeskuksessa oma laboratorio?
92
Tehdäänkö omana toimintana rasitus-EKG:tä, tähystystutkimuksia, muuta?
kyllä
kyllä
oma radiologi
kyllä
rasitus ekg, tähystyksiä,
sydänvalvonta, päiväkirurgia, tekninen
kirurgia, pehmytkudoskirurgiaa
93
94
Apteekki on terveyskeskuksen oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu/ yhteinen
sairaalan kanssa.
Miten instrumenttihuolto toimii?
oma
sairaalan kanssa yhteinen
95
96
Ruokahuolto on terveyskeskuksen oma / kunnallinen /yksityinen ostopalvelu / yhteinen
sairaalan kanssa
Kiinteistöhuolto on oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa
97
Vaatehuolto on tk:n oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen sairaalan kanssa
98
Keskusvarasto on terveyskeskuksen oma / kunnallinen / yksityinen ostopalvelu / yhteinen
sairaalan kanssa
Onko kunnassa puheterapeuttia?
Onko kunnassa ravitsemusterapeuttia?
Onko terveyskeskuspsykologia?
Onko kunnassa kasvatus- ja perheneuvolaa?
Jos on, onko se terveyskeskuksen toimintaa?
Onko terveyskeskuksessa ultraäänilaite, jolla voidaan tehdä raskauden
seurantatutkimuksia?
kunnallinen
kunnallinen
kunnallinen
99
100
101
102
103
104
105 Tehdäänkö terveysekeskuksessanne spirometrioita?
terveyskeskuksen oma
kyllä
ei ole
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
Hallinto
105 Avustavan toimistohenkilökunnan määrä terveyskeskuksessa ammattiryhmittäin
106 Onko terveyskeskuksessa talouspäällikköä?
107 Tekevätkö osastonhoitajat hoitotyötä
ei ole
kyllä
12/12
Kotka
Miehikkälä
Pyhtää
Virolahti
Vuoden 2001 tilastojen mukaan 4919
katkaisuhoitovuorokautta,
katkaisuhoitoasiakkaita oli 381 ja
selviämisaseman asiakkaita 364.
kyllä
8
kyllä
ei
kyllä
Haminan tk
ei, toimii kyllä terveyskeskuksessa, mutta on
sairaanhoitopiirin omaisuutta
kyllä
ei, sairaanhoitopiirin lab, näytteenotot
terveysasemien yhteydessä
ei
ei
ei
ei
kyllä
Haminan rtg-lääk virka
kyllä
ei
kyllä
kyllä, rasitukset, gastro ja colonoskopiat,
tahdistinten patteritarkastukset
ei
ei
yhteinenkeskussairaalan kanssa
yhteinen sairaalan kanssa
yksityinen ostopalvelu
kyllä, rasitus-ekg, skopiat
oma, myy ympäristön
vanhainkoteihin
terveyskeskuksella on
yhteinen instrumenttihuolto,
sekä virolahti ta: oma
välinehuoltaja hoitaa +
myös kunnan kotisair.
välineet
instrumenttihuolto on keskussairaalan
kanssa yhteinen.
terveyskeskuksella on
yhteinen instrumenttihuolto
kukin yksikkö huolehtii
omansa
kunnallinen
kunnallinen
yhteinen sairaalan kanssa
kunnallinen
kunnallinen
kunnallinen
kunnallinen, virolahti kunta virolahti ta osana
yhteinen keskussairaalan kanssa
ostopalvelu
ostopalvelu
vaatehuolto on tk:n oma
yhteinen keskussairaalan kanssa
kyllä, 2/5 virkaa täytetty
ei ole
ei ole, on mielenterveyskeskuksessa
kyllä
ei
oma
saadaan ostopalveluna
ei ole
ei
ei ole
ei ole
ei ole
2 virkaa haminan tk
ei ole, sh-piiriltä
kyllä, haminan tk
ei, osto: kuntien yhteinen
ei
kyllä
ei
ei
haminan tk kyllä, virolahti ei
haminan tk kyllä
on enemmän kuin jatkossa tarvitaan
tk-avustajat kirjoittavat,
palkanlaskenta ja kirjanpito
tulevat kunnalta
1 kanslisti: yhdessä sos
toimen kanssa; osa-aik
vuodeosastolla, 1
toimistosihteeri: yhdessä
sos toimen kanssa ,
konekrijoittajaa ei ole,
palkanlaskenta on
kunnallinen, 1 johtava
hoitaja / hallinto-toimisto, 1
sos+terv johtaja /hallintotoimisto, 1 vast tkl 7-10h
viikssa; muu työaika
kliinistä työtä
ei, yhteinen sosiaalija terveysvirastossa
kyllä
ei
kyllä
ei
kyllä
ei, sairaanhoitopiirin vehje,
terveyskeskuksessa kyllä sijoitettuna,
raskauden uä seurannat tekee shp
kyllä
ei
kyllä, virolahti osasto
korkea-asteen tutkinnon suorittaneet %
Väestön koulutustaso (Tilastokeskuksen indeksi) 3)
yksinasuvien yli 65-vuotiaiden määrä (kuntatilasto) 1)
yksinasuvien yli 65-vuotiaiden määrä % yli 65-vuotiaista
(kuntatilasto)1)
tuloveroprosentti (Tilastokeskus) 5)
3)
b. Väestön sosio-ekonomia:
työttömien %-osuus työikäisistä (Tilastokeskus)4)
työllisten lukumäärä 3)
keskiasteen tutkinnon suorittaneet % 3)
ikä-ja sp-vakioitu kuolleisuus viisivuotisjakson aikana 1)
koko väestö4)
koko väestön määrän ennuste v. 2020 5)
0-6-vuotiaiden määrä4)
0-6-vuotiaita % väestöstä4)
yli 65-vuotiaita 4)
yli 65-vuotiaita % väestöstä 4)
1. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä:
a. Väestö:
Etelä-Kymenlaakson kuntien terveyspalvelut
Palvelujen tarve
1) = 1999, 2) = 2000, 3) = 2001, 4) = 2002, 5) = 2003
* = keskiarvo
Suomi
19,90
253,00
12671
34,91
18,20
33,60
18,00
10,10
75901
38,70
106
186111
177238
12724
6,84
33834
18,18
Kymenlaakso
23,70
283,00
283679
9,10
2251181
36,50
100
5206295
5293313
403648
7,75
798564
15,34
KHS yhteensä
30,21*
18,26*
17,53*
227,80*
6126
35347
36,73*
105*
87874
83804
6006
6,83
16714
19,02
Kotka
37,30
18,00
21,70
267,00
4061
21733
39,40
111
54622
52373
3783
6,93
9967
18,25
Virolahti
28,26
18,50
14,20
207,00
284
1561
36,70
111
3772
3485
197
5,22
1005
26,64
Miehikkälä
29,15
18,50
10,30
167,00
207
929
32,10
114
2538
2025
161
6,34
710
27,97
Pyhtää
25,61
18,30
18,60
240,00
261
2155
37,40
97
5222
5095
395
7,56
1019
19,51
nyky-Hamina
30,70
18,00
20,2*
248,5*
1313
8969
37,4*
99*
21720
20826
1470
6,77
4013
18,48
Hamina
36,82
22,40
258,00
803
35,40
100
Vehkalahti
24,33
18,00
239,00
510
39,40
98
Liite 4: Kuntien terveyspalvelujen tarve
1/3
3)
huumeita kokeilleiden nuorten osuus % alle 18-vuotiaista
(lukion 1. ja 2. luokka 2002) (kouluterveyskysely, KTL)
c. Terveyskäyttäytyminen:
Päihteet:
alkoholin kulutus (laillisesti myyty alkoholimäärä): litraa /
asukas (Kuntatilasto)1)
A-klinikat, asiakkaita vuoden aikana1)
A-klinikat, asiakkaita vuoden aikana 1000 asukasta
kohden1)
nuorisoasemat, asiakkaita vuoden aikana 1)
Nuorisoasemat, asiakkaita vuoden aikana 1000 asukasta
kohden1)
alkoholisairaudet, hoitopäiviä vuodessa1)
alkoholisairaudet, hoitopäiviä vuodessa 1000 asukasta
kohden1)
Työlliset toimialoittain (tilastokeskus)
Maa- ja metsätalous %
Mineraalien kaivu %
Teollisuus %
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto %
Rakentaminen %
Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta %
Kuljetus, varastointi ja tietoliik. %
Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. %
Yhteiskunnalliset palvelut %
Toimiala tuntematon %
Suomi
1,97
7783
41,01
0,83
207586
40,23
Suomen
lääni)
16,00
16,69
371
7,74
4292
20%(Etelä-
7,08
3149
4,81
0,19
22,10
1,27
6,92
12,97
10,35
9,85
29,92
1,60
Kymenlaakso
6,92
40018
4,51
0,21
19,42
0,82
5,80
15,09
7,33
13,36
31,55
1,91
KHS yhteensä
29,94*
2,23*
3546
12,15*
371
5,74*
1811
11,82*
0,38*
14,42*
1,05*
6,86*
10,91*
11,23*
7,50*
28,42*
1,77*
Kotka
47,24
5,97
2624
23,86
330
7,80
1318
1,32
0,14
21,35
1,56
5,88
13,61
13,17
10,62
30,95
1,38
Virolahti
29,96
0,00
119
6,38
0
7,82
25
17,04
1,15
8,33
0,45
7,94
11,85
10,63
6,98
33,06
2,56
Miehikkälä
26,49
0,00
69
3,11
0
2,61
8
29,49
0,22
7,00
0,22
6,46
8,40
9,04
3,98
32,62
2,58
Pyhtää
16,67
4,36
89
8,53
23
3,92
45
6,87
0,00
20,70
2,51
8,12
12,76
12,11
10,67
25,29
0,97
nyky-Hamina
29,34
0,82
645
18,88
18
6,53
415
4,39
0,38
14,74
0,52
5,88
7,94
11,18
5,24
20,17
1,34
Hamina
34,45
1,42
342
25,20
14
12,72
249
Vehkalahti
24,83
0,33
303
13,71
4
1,45
166
2/3
109,4
93,3
100,6
110,3
91,9
109,3
106
103
Kansantautien indeksoidut esiintymisluvut Kymenlaaksossa 1)
Diabetes
100
Psykoosit
100
Sydämen vajaatoiminta
100
Reuma
100
Astma
100
Verenpainetauti
100
Sepelvaltimotauti
100
yhteenlaskettu esiintyvyysindeksi
100
Suomi
2,8
1,4
1,6
1,6
3,4
9,8
3,7
Kymenlaakso
2,56
1,5
1,59
1,45
3,7
8,97
3,49
d. Sairastavuus
Suurimpien kansansairauksien esiintyvyys 1)
Diabetes
Psykoosit
Reuma
Astma
Verenpainetauti
Sepelvaltimotauti
KHS yhteensä
115,9*
96,7*
110,0*
117,2*
95,5*
126,2*
109,8*
110,2*
2,97*
1,45*
1,75*
1,7*
3,53*
11,32*
3,87*
Kotka
113,3
106,7
94,3
103,4
91,9
108,1
111,7
104,2
2,9
1,6
1,5
1,5
3,4
9,7
3,9
Virolahti
128,9
86,7
125,8
131
105,4
158,3
106
120,3
3,3
1,3
2
1,9
3,9
14,2
3,7
Miehikkälä
148,4
160
132,1
131
108,1
148,3
140,4
138,3
3,8
2,4
2,1
1,9
4
13,3
4,9
Pyhtää
121,1
80
94,3
117,2
89,2
115,9
100,3
102,6
3,1
1,2
1,5
1,7
3,3
10,4
3,7
nyky-Hamina
91,8*
73,35*
106,9*
110,3*
89,2*
113,15*
100,3*
97,85*
2,35*
1,1*
1,7*
1,6*
3,3*
10,15*
3,5*
Hamina
89,8
86,7
113,2
110,3
91,9
115,9
108,9
102,4
2,3
1,3
1,8
1,6
3,4
10,4
3,8
Vehkalahti
93,8
60
100,6
110,3
86,5
110,4
91,7
93,3
2,4
0,9
1,6
1,6
3,2
9,9
3,2
3/3
Liite 5: Poliitikkojen mielipidekyselylomake
1/3
Helsingin yliopisto
Kansanterveystieteen laitos
PL 41, 00014 Helsingin yliopisto
Kysely
Perusturvalautakunnan jäsenet
Kunnanhallituksen jäsenet
Kotkan - Haminan seudun perusterveydenhuollon järjestelyistä on meneillään selvitystyö.
Tavoitteena on yhdistää ja yhtenäistää alueen terveyskeskuspalveluja tarkoituksenmukaisin osin
siten, että yhteistyöllä saavutetaan toiminnallisia etuja. Osana tätä selvitystyötä kaikkien mukana
olevien kuntien perusturva- tai sosiaalija terveyslautakuntien sekä kunnanhallituksien jäseniä
pyydetään vastaamaan tähän kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on selvittää päättäjien mielipiteitä eri
yhteistyömahdollisuuksista. Tämän vuoksi kysymysten sisältämät ”mielipiteet” yhteistyöstä
vaihtelevat. Kyselyssä yhteisellä terveyskeskustyöllä tarkoitetaan kuitenkin tilannetta, jossa
kaikkien alueen kuntien perusterveydenhuolto muodostaa yhteisen, seutukunnallisen
terveyskeskuksen. Käytännössä tämä tarkoitta, että jokaiseen kuntaan jäisi entinen terveysasema,
joka tarjoaa perus- ja lähipalvelut, yhteinen terveyskeskus taas järjestäisi erikois- ja tukipalveluja
sekä vastaisi hallinnosta.
Lomakkeet palautetaan tilaisuuden loputtua kyselyn jakajalle.
Kiitos vaivannäöstänne!
Outi Elonheimo
LKT, yleislääket. erik.lääk.
selvitysmies
kunta _________________
perusturvalautakunnan jäsen
, kunnanhallituksen jäsen
Vastaukset raportoidaan niin, että vastaajaa ei pystytä henkilöimään.
Ympyröi vastausvaihtoehtosi seuraavien väittämien kohdalla.
(1 = ehdottomasti vastaan, 2 = vastaan, 3 = en osaa sanoa, 4 = puolesta, 5 = ehdottomasti puolesta)
1.
2.
3.
4.
5.
Avovastaanotto (lääkärit ja hoitajat) voi sijaita muualla kuin omassa
kunnassa.
Sairaanhoitajien määrää vastaanottotoiminnassa voidaan lisätä, jotta
palveluja kyettäisiin tuottamaan joustavammin jakamalla työtehtäviä
lääkäri-hoitaja parin kesken.
Hammaslääkäripalvelut tulee antaa omassa kunnassa.
Hammashuollon henkilökunta tulee mitoittaa niin, että kunta voi itse tuottaa
koko väestön hammaspalvelut.
Äitiys- lasten- ja perhesuunnitteluneuvola voi sijaita muualla kuin omassa
kunnassa.
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1
2
3 4 5
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
Terveydenhoitajien määrää voidaan lisätä, jotta perheet saisivat yksilöllistä
tarpeiden mukaista palvelua ja tukea.
Kouluterveydenhoitajan palveluja tulee saada jokaisessa koulussa.
Terveyskeskuksen akuuttihoitoa antava vuodeosasto voi olla yhteinen
Terveyskeskuksen pitkäaikaishoitoa antava vuodeosasto voi olla yhteinen
Vanhusten palveluasumista voidaan järjestää yhteistyössä muiden kuntien
kanssa.
Vanhainkoti voi olla yhteinen muiden kuntien kanssa.
Lääkinnällisen kuntoutuksen (fysioterapia) palveluja tulee saada omalla
terveysasemalla.
Terveyskeskuksessa tulee olla yksikkö, joka vastaa mielenterveysja
päihdepotilaiden hoidosta.
Avomielenterveys- ja päihdepalvelut tulee saada omasta kunnasta.
Vuodeosastotasoinen katkaisuhoitoyksikkö voi olla yhteinen useamman
kunnan kanssa.
Terveyskeskuksen toimivuuden vuoksi ilta- ja yöpäivystyksen tulee sijaita
oman kunnan terveysasemalla.
Jos laboratorionäytteet otetaan omalla terveysasemalla, niin analyyseja
tekevä yksikkö voi olla yhteinen useamman kunnan kanssa.
Röntgenyksikkö voi olla yhteinen useamman kunnan kanssa.
Erikoislääkärin vastaanottoja konsultaatiopalveluja on mielekästä tarjota
oman kunnan terveysasemalla (tapauksissa, joissa ei tarvita väline- tai
tilainvestointeja).
Edellä mainittujen terveysasemille jalkautuvien erikoislääkärikonsulttien
tulee tulla omasta sairaanhoitopiiristä.
Kuntien yhteiset terapeutit (puheterapeutti, ravitsemusterapeutti,
terveyskeskuspsykologi) voivat kiertää useissa kunnissa.
Työterveyshuollon normaalien työterveyspalvelujen (tarkastukset ja
työkyvyn ylläpito) tulee olla saatavilla jokaisen kunnan terveysasemalla.
Työterveyshuollon sairausvastaanottojen tulee sijaita jokaisen kunnan
terveysasemalla.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehankinnat ja varasto voivat olla
kuntien yhteisiä.
Tukipalvelut (välinehuolto, vaatehuolto, lääkevarasto) on edullista järjestää
yhteisesti useamman kunnan kanssa.
Sairauksien synnyn ehkäisemiseksi terveyden edistämiseen ja ehkäisevään
terveydenhuoltoon tulee panostaa aiempaa enemmän kunnallisessa
terveydenhuollossa.
Kotisairaanhoito (terveydenhuollon toimintaa) ja kotipalvelu (sosiaalitointa)
voidaan järjestää erillisinä.
Kunnan sosiaalitoimi ja terveystoimi voivat sijaita hallinnollisesti erillään
yhteistoiminnan silti kärsimättä.
Ympäristöterveydenhuolto (terveystarkastaja) voidaan järjestää kuntien
yhteisenä toimintana.
Ympäristöterveydenhuollon tulee toimia oman kunnan teknisen toimen
alaisena.
Alueen sairaankuljetus voidaan järjestää yhteistyössä.
Etelä-Kymenlaakson alueen perusterveydenhuollolla on edullista olla
2/3
1
2
3
4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1
2
3
4 5
1
2
3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1
2
3 4 5
1
1
2 3 4 5
2 3 4 5
1
2
3 4 5
1
2
3
4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1
2
3
4 5
1
2
3
4 5
1 2 3
4 5
1 2 3
4 5
1 2 3
4 5
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1
2
3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
yhteinen hallinto-organisaatio.
33. Yhteinen hallinto keventää hallintoja toimistopalveluja (ylilääkärin
hallintotehtävät, palkanlaskenta yms.).
34. Operatiivisen toiminnan johdon tulee sijaita oman kunnan terveysasemalla.
35. Useamman kunnan yhteinen terveyskeskus pystyy paremmin
koordinoimaan koko terveydenhuoltoa ja toimimaan vahvempana
neuvottelijana erikoissairaanhoidon suuntaan.
36. Mikäli terveydenhuollon kustannukset jaetaan väestön ja sen sairastavuuden
suhteessa, yhteinen terveydenhuollon rahoituspohja tasaa
erikoissairaanhoidon kustannusvaihteluja.
37. Etelä-Kymenlaakson alueen terveydenhuollolla (perusterveydenhuolto ja
erikoissairaanhoito) tulee olla yhteinen rahoituspohja.
3/3
1
2
3
4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1
2
3
1
2
3 4 5
Avoimet kysymykset:
38. Mitä etuja näette oman kuntanne kannalta Etelä-Kymenlaakson alueen yhteisessä
seutukunnallisessa terveyskeskuksessa?
39. Mitä haittoja näette oman kuntanne kannalta Etelä-Kymenlaakson alueen yhteisessä
seutukunnallisessa terveyskeskuksessa?
40. Mitä erityisesti pitää ottaa huomioon muodostettaessa seutukunnallista terveyskeskusta?
4 5
Liite 6: Haminan sairaalan operatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
1/2
Haminan sairaalan operatiivisen osaston hoitojaksojen
hinnat vuoden 2002 toiminnan mukaan
DRG _NIMI
LKM
HPT
Hamina
keskussair erotus
kust.vaik.
----------------------------------------------------------------- --------- --------- -------------------209 Alar suur niv proteesi/replantaatioleik
109
945
10824,00
6823,22
4000,78
436 085
236 Lonkan tai lantion murtuma
46
1365
3114,61
1888,99
1225,62
56 378
232 Artroskopia
91
100
1477,88
1082,14
395,74
36 012
211 Lonkan/reiden muu leik,aik,ei K
11
300
6823,13
3928,33
2894,80
31 843
225 Jalkaterän leikkaus
67
125
1346,67
1001,67
345,00
23 115
162 Nivustaipeen tyräleik,aik,ei K
40
100
1634,42
1088,50
545,92
21 837
173 Ruuansulatuskanavan pahanl kasv,ei K
21
330
2783,12
1744,31
1038,81
21 815
119 Suonikohjuleikkaukset
43
47
1413,43
969,91
443,52
19 071
245 Luuston sairaus/artropatia,ei K
27
253
2315,81
1615,98
699,83
18 896
183 Esofag,gastroen,muu ruuans.häir,aik,ei K
47
219
1604,49
1203,39
401,11
18 852
222 Polvileikkaus,ei K
41
54
1420,33
963,55
456,78
18 728
224 Ylär muu kuin suur niv kohd leik,ei K
36
46
1959,00
1465,45
493,56
17 768
362 Laparoskoop/muu endoskooppinen ster
27
27
1717,29
1081,50
635,79
17 166
227 Pehmytkudosleikkaus,ei K
34
40
1668,95
1209,21
459,74
15 631
254 Olkav/alar ei jal vamma, aik,ei K
33
507
1335,16
904,26
430,90
14 220
235 Reisiluun murtuma
8
452
3128,42
1516,27
1612,15
12 897
241 Sidekudossairaus,ei K
7
223
3828,23
2013,83
1814,39
12 701
356 Naisen lisääntymiselinten korjaava leik
8
67
3554,29
1982,40
1571,89
12 575
281 Ihon,ihonal kud,rintar vamma,aik,ei K
21
138
1383,50
853,43
530,07
11 131
381 Abortti&kaavinta,kohdun avaus
28
28
1282,21
909,30
372,92
10 442
249 Tuki&liik.el.sair/sidekudossair jälkih
9
72
2564,43
1480,27
1084,16
9 757
158 Peräaukon/suoliavanteen leik,ei K
25
26
1418,03
1063,08
354,95
8 874
175 Ruuansulatuskanavan verenvuoto,ei K
11
152
2249,05
1549,67
699,39
7 693
208 Sappiteiden sairaus,ei K
18
154
1866,92
1458,80
408,12
7 346
364 Kaav&konis/paik sädeh hyvänl sair takia
13
13
1323,65
802,20
521,45
6 779
179 Tulehduksellinen suolistotauti
6
15
2882,10
1760,88
1121,23
6 727
251 Käsiv, käden, jalan vamma, aik,ei K
15
141
1254,59
821,67
432,92
6 494
27 Vakava aivovamma
4
50
3786,79
2193,94
1592,85
6 371
270 Ihon,ihonal kud/rintar muu tp,ei K
18
76
1300,63
982,61
318,02
5 724
324 Virtsatiekivi,ei K
7
53
1441,05
671,31
769,74
5 388
120 Verenkiertoelinten muut tp:t l-salissa
2
142
7900,46
5224,36
2676,10
5 352
189 Ruuansulatusjärj muu sair,aik,ei K
17
64
1325,95
1031,48
294,48
5 006
243 Selkäsairaus
14
126
1192,44
838,61
353,83
4 954
464 Epämäär oire,dg määrittämättä,ei K
6
89
2099,42
1286,89
812,54
4 875
359 Kohd&sivuel leik hyvänl sair takia,ei K
3
18
3881,17
2274,29
1606,88
4 821
131 Perifeerisen verenkierron häir,ei K
21
373
1942,89
1721,58
221,31
4 647
202 Alkoholihepatiitti tai maksakirroosi
3
37
4148,20
2718,67
1429,53
4 289
203 Maksan tai haiman alueen pahanl kasvain
4
55
2806,14
1785,43
1020,70
4 083
198 Sappir poisto,ei sappiteid tark,ei K
3
12
3418,47
2261,70
1156,77
3 470
128 Syvien laskimoiden tromboflebiitti
7
53
2739,38
2254,51
484,87
3 394
219 Säären,nilkan,olkavarren leik,aik,ei K
3
8
3238,91
2223,58
1015,33
3 046
231 Ort paik leik/sis fiks pois ei lonk/reid
9
10
1220,06
891,55
328,51
2 957
321 Munuasten/virtsateiden inf,aik,ei K
5
46
2308,91
1719,13
589,78
2 949
418 Postoperatiivinen/posttraumaattinen inf
3
25
2502,27
1600,98
901,29
2 704
443 Vamman takia tehty muu tp,ei K
1
1
4772,05
2556,06
2215,98
2 216
84 Vakava rintakehän vamma,ei K
7
35
1622,91
1312,97
309,94
2 170
66 Nenäverenvuoto
2
3
1793,26
712,43
1080,83
2 162
32 Aivotärähdys,aik,ei K
11
43
920,80
730,61
190,19
2 092
237 Lantion,lonkan,reiden ven nyrj/sij
1
1
3393,15
1338,39
2054,76
2 055
248 Tendiniitti,myosiitti tai synoviitti
15
23
858,65
724,49
134,16
2 012
415 Infektiosairauden operatiivinen hoito
1
41
7147,71
5198,95
1948,76
1 949
435 Alk/huumeriip/väärink,myrk/muu hoit,ei K
6
21
1371,99
1065,86
306,13
1 837
467 Muu terveydentilaan vaikuttava tekijä
6
10
1183,23
896,40
286,83
1 721
278 Ihon/ihonal elinten inf.sair,aik,ei K
4
15
2239,85
1809,99
429,85
1 719
181 Suoliston tukos,ei K
2
11
2117,84
1293,91
823,93
1 648
160 Tyräleik muualla kuin nivustaip,aik,ei K
4
7
1685,06
1283,33
401,74
1 607
230 Lonkan paik leik/sis fiks.lait poisto
2
2
2205,32
1412,50
792,81
1 586
122 Sydinf ilm monim perussair,poist elossa
2
4
3837,43
3064,95
772,48
1 545
204 Haiman sairaus,ei pahanlaatuinen
4
25
2336,53
1959,80
376,73
1 507
Liite 6: Haminan sairaalan operatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
239
367
229
12
253
14
262
176
351
296
453
349
90
395
268
360
342
206
145
423
460
369
89
316
133
130
294
242
345
64
297
326
326
350
339
461
180
384
256
468
190
332
25
280
352
332
86
100
139
429
284
319
347
477
35
19
404
8
Tuki&liik.el/sidekud mal/patolog murt
3
24
2336,53
Naisen lis.elint pahanl kasv,ei K
2
9
1961,30
Käd/rant muu kuin suur niv leik,ei K
29
30
1229,27
Etenevä keskushermoston sairaus
1
39
3086,98
Olkav/alar ei jal vamma,aik+K
2
6
2196,11
Aivoinf/muu pitkäk aivover häir
1
13
5211,73
Rintarauhasen biopsia/paik ekskisio
3
3
1466,37
Vatsahaava+Kik osoittava päädg
1
16
2769,31
Miehen sterilisaatio
3
4
1017,48
Nutritionaalinen/homeostaasin häir,aik+K
1
5
3602,63
Hoitokomplikaatio,ei komplisoitunut
1
3
1774,84
Prostatahyperplasia,ei K
3
45
955,33
Pneumonia/pleuriitti,aik,ei K
2
20
2727,87
Punasolusairaus,aikuinen
2
70
2306,60
Plastiikkakirurginen toimenpide
3
9
2078,71
Vulvan,vaginan&cervixin leikkaukset
3
3
1300,63
Ympärileikkaus,aikuinen
3
3
973,75
Muu maksan sairaus,ei K
1
8
2219,13
Verenkiertoelinten muu sairaus,ei K
2
4
2311,21
Infektiosairaudet,muut
1
3
3317,18
Palovamma,suppea,ei toimenpiteitä
2
3
1915,26
Kuuk.kier ong/muu naisen lis elint sair
2
2
1079,64
Pneumonia tai pleuriitti,aik+K
1
19
4035,41
Munuaisten toiminnanvajaus
1
5
3413,87
Ateroskleroosi,ei K
1
4
2209,92
Perifeerisen verenkierron häiriö+K
1
42
4012,39
Aikuisiän diabetes,yli 35 vuotiaat
1
118
2525,29
Märkäinen niveltulehdus
1
23
3894,98
Miehen lis.el muu leik,ei pahanl sair
1
1
2083,31
Korvan,nenän tai kurkun pahanl kasvain
1
25
2230,64
Nutritionaalinen/homeost häir,aik,ei K
1
1
1899,15
Munuais&virtsatiesair oire,aik,ei K
2
20
1187,83
Munuais&virtsatiesair oire,aik,ei K
2
2
1187,83
Tulehdus miehen lisääntymiselimissä
1
4
1323,65
Kivesleik,ei pahanlaatuista sair,aik
2
2
1339,76
Leikkaustp,muuhun terv.palv käyt liit
3
3
1696,57
Suoliston tukos+K
1
6
2067,20
Raskauden aikainen muu ei K tila
2
2
1093,45
Tuki&liikuntaelinsair/sidekudossair,muu
1
6
1330,56
Diagnoosiin sopimaton merkittävä kir tp
3
15
3860,45
Ruuansulatusjärjestelmän muu sair,lapsi
1
1
1434,15
Mun/virtsateiden muu sair,aik,ei K
2
5
1682,76
Kohtausoire/päänsärky,aik,ei K
3
11
1263,80
Ihon,ihonal kud,rintar vamma,aik+K
1
14
1685,06
Miehen lisääntymiselinten muu sairaus
1
1
946,12
1
1
1682,76
Pleuraeffuusio,ei K
1
6
1772,54
Hengityselinoire,ei K
1
5
676,79
Sydämen rytmi-/johtumishäir,ei K
1
1
976,05
Orgaanisperäinen psyykkinen häiriö
1
5
3077,77
Ihon muu sairaus,ei K
3
3
909,29
Munuaisten/virtsateiden kasvain,ei K
1
52
1015,18
Miehen lis.el pahanl sair,ei K
3
161
1392,71
Päädg liittymätön suppea kir tp
4
4
1800,16
Keskushermoston muu häiriö,ei K
1
2
400,55
Ääreis- tai aivohermon sairaus,ei K
2
3
1358,18
Lymfooma/krooninen leukemia,ei K
4
37
1595,29
Hermostoon liittyvä muu tp,ei K
8
13
1121,07
Kustannusvaikutus yhteensä
*Operatiivisen toiminnan drg-pisteen hinta Haminan sairaalassa 2 302 euroa
Teoreettinen laskelma, jos teho sama kuin keskussairaalassa
1868,05
1270,75
1181,68
1727,41
1571,33
3993,28
1073,67
1603,10
650,13
2522,20
730,61
612,01
2217,67
1797,71
1764,04
993,30
675,55
1326,18
1868,93
2460,80
1505,68
688,80
3300,72
2679,38
1561,95
3381,96
1915,60
3290,90
1514,15
1687,20
1399,86
940,61
940,61
844,96
1109,67
1543,80
1613,69
867,30
957,20
3741,97
1090,61
1547,21
1173,92
1478,15
760,25
1547,21
1640,54
577,13
935,70
3102,14
933,24
1099,42
1477,79
1869,93
891,49
1717,45
1846,83
1384,97
2/2
468,48
690,55
47,59
1359,57
624,78
1218,45
392,70
1166,21
367,35
1080,43
1044,24
343,32
510,20
508,89
314,66
307,33
298,20
892,95
442,27
856,38
409,58
390,84
734,69
734,49
647,97
630,42
609,70
604,09
569,16
543,44
499,29
247,22
247,22
478,69
230,09
152,77
453,51
226,15
373,36
118,48
343,53
135,55
89,88
206,91
185,87
135,55
132,00
99,65
40,35
-24,37
-23,95
-84,23
-85,08
-69,76
-490,94
-359,27
-251,55
-263,90
1 405
1 381
1 380
1 360
1 250
1 218
1 178
1 166
1 102
1 080
1 044
1 030
1 020
1 018
944
922
895
893
885
856
819
782
735
734
648
630
610
604
569
543
499
494
494
479
460
458
454
452
373
355
344
271
270
207
186
136
132
100
40
-24
-72
-84
-255
-279
-491
-719
-1 006
-2 111
1 012 556
Liite 7: Haminan sairaalan konservatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
1/2
Haminan sairaalan sisätautiosaston hoitojaksokohtaiset drg-hinnat
DRG _NIMI
LKM HPT Hamina
keskussair erotus
kust.vaikut.
------------------------------------------------------------------------- --------------------------14 Aivoinf/muu pitkäk aivover häir
51 1767
4697,80
3993,28
704,52
35 930
127 Sydämen toim vaj/kardiog shokki
74 793
2998,38
2657,28
341,10
25 241
183 Esofag,gastroen,muu ruuans.häir,aik,ei K
75 338
1446,28
1203,39
242,89
18 217
321 Munuasten/virtsateiden inf,aik,ei K
46 423
2081,23
1719,13
362,10
16 657
241 Sidekudossairaus,ei K
10
81
3450,73
2013,83
1436,89
14 369
90 Pneumonia/pleuriitti,aik,ei K
58 566
2458,88
2217,67
241,20
13 990
122 Sydinf ilm monim perussair,poist elossa
31 288
3459,03
3064,95
394,07
12 216
133 Ateroskleroosi,ei K
24 259
1992,00
1561,95
430,05
10 321
97 Obstr hengitystieinf/astma,aik,ei K
37 272
1857,13
1579,14
277,99
10 285
294 Aikuisiän diabetes,yli 35 vuotiaat
28 237
2276,28
1915,60
360,68
10 099
12 Etenevä keskushermoston sairaus
9 275
2782,58
1727,41
1055,16
9 496
179 Tulehduksellinen suolistotauti
11
42
2597,90
1760,88
837,02
9 207
140 Sydänperäinen rintakipu
21
99
1909,00
1522,65
386,35
8 113
65 Tasapainohäiriö
28 213
1344,60
1080,59
264,01
7 392
88 Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
24 162
2382,10
2107,16
274,94
6 599
69 Korvatul/ylähengitystieinf,ei K,aik
13
91
1487,78
987,27
500,51
6 507
245 Luuston sairaus/artropatia,ei K
13 139
2087,45
1615,98
471,47
6 129
173 Ruuansulatuskanavan pahanl kasv,ei K
8 111
2508,68
1744,31
764,36
6 115
395 Punasolusairaus,aikuinen
21
81
2079,15
1797,71
281,44
5 910
278 Ihon/ihonal elinten inf.sair,aik,ei K
26 247
2018,98
1809,99
208,98
5 434
202 Alkoholihepatiitti tai maksakirroosi
5 170
3739,15
2718,67
1020,48
5 102
206 Muu maksan sairaus,ei K
7
41
2000,30
1326,18
674,12
4 719
464 Epämäär oire,dg määrittämättä,ei K
7
66
1892,40
1286,89
605,51
4 239
236 Lonkan tai lantion murtuma
4
44
2807,48
1888,99
918,49
3 674
435 Alk/huumeriip/väärink,myrk/muu hoit,ei K
21 161
1236,70
1065,86
170,84
3 588
297 Nutritionaalinen/homeost häir,aik,ei K
10
36
1711,88
1399,86
312,02
3 120
203 Maksan tai haiman alueen pahanl kasvain
4
87
2529,43
1785,43
743,99
2 976
82 Hengityselinten kasvaimet
8
66
2678,83
2322,58
356,25
2 850
181 Suoliston tukos,ei K
4
34
1909,00
1293,91
615,09
2 460
13 MS-tauti tai pikkuaivoataksia
3
84
1809,40
1013,31
796,09
2 388
175 Ruuansulatuskanavan verenvuoto,ei K
5
11
2027,28
1549,67
477,61
2 388
423 Infektiosairaudet,muut
4
23
2990,08
2460,80
529,27
2 117
367 Naisen lis.elint pahanl kasv,ei K
4
46
1767,90
1270,75
497,15
1 989
143 Rintakipu,ei sydänperäinen
10
16
1022,98
852,19
170,78
1 708
11 Keskushermoston kasvain,ei K
1
11
3903,08
2267,84
1635,23
1 635
316 Munuaisten toiminnanvajaus
4
74
3077,23
2679,38
397,85
1 591
15 Ohim iskem TIA/muu aivover häir ilm inf
7
32
1620,58
1410,25
210,32
1 472
134 Hypertensio
4
37
1653,78
1294,26
359,52
1 438
243 Selkäsairaus
6
31
1074,85
838,61
236,24
1 417
235 Reisiluun murtuma
1
11
2819,93
1516,27
1303,65
1 304
142 Pyörtyminen,ei K
7
38
1213,88
1029,02
184,86
1 294
27 Vakava aivovamma
1 104
3413,38
2193,94
1219,44
1 219
136 Synn sydän/läppävika,aik,ei K
2
33
2556,40
2026,11
530,29
1 061
246 Artropatia,etiologia tuntematon
2
12
2338,53
1809,99
528,53
1 057
87 Hengitysvajaus tai keuhkoödeema
1
11
2973,48
1929,23
1044,25
1 044
80 Alahengitystieinf/inflam,aik,ei K
1
8
3463,18
2549,27
913,91
914
208 Sappiteiden sairaus,ei K
4
26
1682,83
1458,80
224,02
896
249 Tuki&liik.el.sair/sidekudossair jälkih
1
6
2311,55
1480,27
831,28
831
93 Interstitielli keuhkosairaus,ei K
3
71
1803,18
1553,66
249,52
749
17 Aivoverenkierron häir,diffuusi,ei K
1
1
1971,25
1270,62
700,63
701
128 Syvien laskimoiden tromboflebiitti
3
20
2469,25
2254,51
214,74
644
324 Virtsatiekivi,ei K
1
33
1298,95
671,31
627,64
628
78 Keuhkoembolia
2
53
3239,08
2942,16
296,92
594
Liite 7: Haminan sairaalan konservatiivisen osaston hoitojaksojen hinnat
397
189
145
95
64
349
131
242
467
73
32
100
450
332
347
301
284
319
420
25
421
19
35
126
273
416
139
429
404
473
Veren hyytymishäiriö
1
2
2745,23
2180,83
564,39
Ruuansulatusjärj muu sair,aik,ei K
3
3
1195,20
1031,48
163,72
Verenkiertoelinten muu sairaus,ei K
2
10
2083,30
1868,93
214,37
Pneumothorax,ei K
1
1
1506,45
1122,38
384,07
Korvan,nenän tai kurkun pahanl kasvain
1
15
2010,68
1687,20
323,48
Prostatahyperplasia,ei K
1
7
861,13
612,01
249,11
Perifeerisen verenkierron häir,ei K
8 148
1751,30
1721,58
29,72
Märkäinen niveltulehdus
1
16
3510,90
3290,90
220,00
Muu terveydentilaan vaikuttava tekijä
1
5
1066,55
896,40
170,15
Korvan,nenän,kurkun muu sairaus,aik
1
2
848,68
718,95
129,72
Aivotärähdys,aik,ei K
1
5
830,00
730,61
99,39
Hengityselinoire,ei K
1
5
610,05
577,13
32,92
Myrk/lääk toks haittav,aik,ei K
2
13
875,65
891,49
-15,84
5
48
1516,83
1547,21
-30,39
Miehen lis.el pahanl sair,ei K
1
1
1255,38
1477,79
-222,41
Endokriininen sairaus,muu ei K
2
72
1284,43
1414,59
-130,17
Ihon muu sairaus,ei K
3
44
819,63
933,24
-113,61
Munuaisten/virtsateiden kasvain,ei K
2
15
915,08
1099,42
-184,34
Kuume,syy tuntematon,aik,ei K
3
37
2390,40
2534,48
-144,08
Kohtausoire/päänsärky,aik,ei K
16
58
1139,18
1173,92
-34,74
Virussairaus,aikuinen
1
3
1799,03
2598,33
-799,31
Ääreis- tai aivohermon sairaus,ei K
2
12
1224,25
1717,45
-493,20
Keskushermoston muu häiriö,ei K
2 276
361,05
891,49
-530,44
Akuutti tai subakuutti endokardiitti
1
21
6542,48
7645,19
-1102,72
Vaikea ihosairaus,ei K
2
23
1703,58
3202,48
-1498,91
Sepsis,aikuinen
5
39
4770,43
5813,10
-1042,67
Sydämen rytmi-/johtumishäir,ei K
120 401
879,80
935,70
-55,90
Orgaanisperäinen psyykkinen häiriö
22 432
2774,28
3102,14
-327,87
Lymfooma/krooninen leukemia,ei K
18 162
1437,98
1846,83
-408,86
Akuutin leuk konservatiivinen hoito,aik
1
14
4091,90 14239,27 -10147,37
Kustannusvaikutus yhteensä
*Konservatiivisen toiminnan drg-pisteen hinta Haminan sairaalassa 2 076 euroa
2/2
564
491
429
384
323
249
238
220
170
130
99
33
-32
-152
-222
-260
-341
-369
-432
-556
-799
-986
-1 061
-1 103
-2 998
-5 213
-6 707
-7 213
-7 359
-10 147
259 414
Liite 8: Poliitikkojen mielipiteet seutukunnalliesta terveyspalvelujen järjestämisestä
1/5
1 = ehdottomasti vastaan, 2 = vastaan, 3 = en osaa sanoa, 4 = puolesta, 5 = ehdottomasti puolesta
Kysymys
1 Avovastaanoton (lääkärit ja hoitajat) Kotka
Hamina
tulee sijaita omassa kunnassa
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
2 Sairaanhoitajien määrää
Kotka
Hamina
vastaanottotoiminnassa voidaan
Pyhtää
lisätä, jotta palveluja kyettäisiin
tuottamaan joustavammin jakamalla Virolahti
Miehikkälä
työtehtäviä lääkäri-hoitaja parin
kaikki
kesken.
3 Hammaslääkäripalvelut tulee antaa Kotka
Hamina
omassa kunnassa.
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
4
Kotka
Terveyskeskuksen ei tarvitse tuottaa Hamina
koko väestön hammaspalveluja
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
5 Äitiys- lasten- ja
Kotka
perhesuunnitteluneuvolan tulee
Hamina
sijaita omassa kunnassa.
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
6 Terveydenhoitajien määrää voidaan Kotka
lisätä, jotta perheet saisivat
Hamina
yksilöllistä tarpeiden mukaista
Pyhtää
Virolahti
palvelua ja tukea.
Miehikkälä
kaikki
7 Kouluterveydenhoitajan palveluja
Kotka
Hamina
tulee saada jokaisessa koulussa.
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
8 Terveyskeskuksen akuuttihoitoa
Kotka
antava vuodeosasto voi olla yhteinen Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
N
Mean
17
16
7
10
14
64
17
16
6
10
13
62
17
16
7
10
14
64
17
16
7
9
14
63
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
13
63
17
16
7
10
13
63
3,76
4,38
3,71
4,00
4,36
4,08
4,47
4,25
3,50
4,00
4,08
4,16
3,59
4,25
3,43
4,70
4,50
4,11
3,18
1,94
3,14
2,11
1,93
2,43
4,12
4,63
3,43
4,10
4,14
4,17
4,00
4,19
3,29
3,50
3,50
3,78
4,00
4,50
3,86
4,40
4,08
4,19
3,82
3,25
4,57
4,20
3,92
3,84
95% luottamusväli minimi maksimi
3,03
3,83
2,23
3,11
3,73
3,77
4,15
3,72
2,21
3,52
3,69
3,95
2,91
3,62
2,14
4,35
4,01
3,82
2,62
1,34
1,69
1,14
1,40
2,11
3,52
4,30
1,84
3,24
3,43
3,88
3,59
3,79
2,01
2,80
3,01
3,55
3,45
4,06
2,31
3,71
3,40
3,92
3,30
2,44
4,08
3,75
3,46
3,57
4,50
4,92
5,20
4,89
4,98
4,39
4,79
4,78
4,79
4,48
4,46
4,37
4,27
4,88
4,72
5,05
4,99
4,40
3,73
2,54
4,60
3,09
2,46
2,74
4,72
4,95
5,02
4,96
4,85
4,46
4,41
4,59
4,56
4,20
3,99
4,01
4,55
4,94
5,41
5,09
4,75
4,46
4,35
4,06
5,07
4,65
4,38
4,12
1
2
1
2
2
1
3
1
1
3
3
1
1
2
1
4
2
1
1
1
1
1
1
1
1
3
1
2
2
1
2
3
1
2
2
1
2
2
1
2
2
1
1
1
4
3
2
1
5
5
5
5
5
5
5
5
4
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
4
5
4
4
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
2/5
Kysymys
9
Terveyskeskuksen pitkäaikaishoitoa
antava vuodeosasto voi olla yhteinen
10 Vanhusten palveluasumista voidaan
järjestää yhteistyössä muiden
kuntien kanssa.
11 Vanhainkoti voi olla yhteinen muiden
kuntien kanssa.
12 Lääkinnällisen kuntoutuksen
(fysioterapia) palveluja tulee saada
omalla terveysasemalla.
13 Terveyskeskuksessa tulee olla
yksikkö, joka vastaa mielenterveysja päihdepotilaiden hoidosta.
14
Avomielenterveys- ja päihdepalvelut
tulee saada omasta kunnasta.
15 Vuodeosastotasoinen
katkaisuhoitoyksikkö voi olla
yhteinen useamman kunnan kanssa.
16 Terveyskeskuksen ilta- ja
yöpäivystys voi olla yhteinen
N
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Mean
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
6
10
14
63
17
16
7
10
14
64
3,47
3,31
4,29
4,50
3,71
3,73
3,94
3,00
3,86
4,10
3,29
3,58
3,71
2,75
3,71
3,80
3,50
3,44
2,88
4,13
3,00
4,00
4,07
3,64
3,59
3,56
3,43
3,90
3,93
3,69
3,53
3,56
3,14
3,80
4,36
3,72
4,53
4,31
4,67
4,90
4,43
4,52
3,59
2,94
4,29
3,30
3,79
3,50
2,81
2,57
3,59
4,12
3,24
3,45
3,38
2,33
3,03
3,24
2,59
3,28
3,11
2,04
2,55
2,86
2,91
3,13
2,31
3,70
1,81
3,42
3,59
3,37
3,01
2,95
2,38
3,37
3,35
3,43
2,95
2,89
1,79
3,35
3,99
3,45
4,26
3,99
4,12
4,67
4,13
4,39
2,86
2,41
3,83
2,62
3,06
3,20
4,13
4,06
4,98
4,88
4,19
4,02
4,50
3,67
4,69
4,96
3,98
3,88
4,30
3,46
4,87
4,74
4,09
3,75
3,45
4,55
4,19
4,58
4,55
3,91
4,16
4,18
4,48
4,43
4,50
3,95
4,11
4,24
4,50
4,25
4,72
3,99
4,79
4,63
5,21
5,13
4,73
4,66
4,32
3,47
4,74
3,98
4,51
3,80
1
1
3
4
1
1
1
1
2
2
1
1
1
1
1
2
1
1
1
2
1
2
2
1
1
1
1
3
2
1
2
1
1
3
3
1
4
3
4
4
4
3
1
1
4
2
1
1
5
5
5
5
4
5
5
5
5
5
4
5
5
5
5
5
4
5
5
5
4
5
5
5
5
5
4
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
4
5
5
3/5
Kysymys
17 Jos laboratorionäytteet otetaan
omalla terveysasemalla, niin
analyyseja tekevä yksikkö voi olla
yhteinen useamman kunnan kanssa.
18 Röntgenyksikkö voi olla yhteinen
19
Erikoislääkärin vastaanottoja
konsultaatiopalveluja on mielekästä
tarjota oman kunnan
terveysasemalla (tapauksissa, joissa
ei tarvita väline- tai tilainvestointeja).
20 Edellä mainittujen terveysasemille
jalkautuvien erikoislääkärikonsulttien
tulee tulla omasta
sairaanhoitopiiristä.
21 Kuntien yhteiset terapeutit
(puheterapeutti,
ravitsemusterapeutti,
terveyskeskuspsykologi) voivat
kiertää useissa kunnissa.
22 Työterveyshuollon normaalit
työterveyspalvelut (tarkastukset ja
työkyvyn ylläpito) voivat olla yhteisiä
23 Työterveyshuollon
sairausvastaanotot voidaan järjestää
yhteisesti useamman kunnan
kanssa.
24 Lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinehankinnat ja varasto voivat
olla kuntien yhteisiä.
N
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Mean
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
17
16
7
10
14
64
4,76
4,19
4,86
4,80
4,29
4,53
4,06
3,69
4,71
4,90
4,71
4,31
3,29
4,06
2,57
3,10
3,29
3,38
2,71
3,06
2,43
3,60
3,00
2,97
4,24
3,44
4,57
4,40
4,36
4,13
2,94
2,06
4,00
3,30
1,93
2,67
2,76
1,94
3,71
3,00
2,36
2,61
4,35
3,75
4,29
4,60
4,07
4,17
4,54
3,84
4,51
4,50
3,76
4,36
3,39
3,15
4,26
4,67
4,44
4,07
2,82
3,61
1,52
2,47
2,63
3,11
2,14
2,43
1,53
2,83
2,45
2,69
3,70
2,92
4,08
4,03
4,07
3,90
2,35
1,46
3,08
2,54
1,51
2,37
2,12
1,37
2,83
2,17
1,78
2,31
3,84
3,12
3,59
4,23
3,80
3,95
4,99
4,54
5,21
5,10
4,81
4,70
4,73
4,23
5,17
5,13
4,98
4,56
3,77
4,52
3,62
3,73
3,94
3,64
3,27
3,69
3,33
4,37
3,55
3,24
4,77
3,95
5,07
4,77
4,64
4,35
3,53
2,66
4,92
4,06
2,35
2,98
3,41
2,50
4,59
3,83
2,94
2,91
4,87
4,38
4,98
4,97
4,35
4,40
4
3
4
4
2
2
1
2
4
4
4
1
1
2
1
2
1
1
1
1
1
2
2
1
1
2
4
4
4
1
1
1
2
2
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
3
4
3
1
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
4
5
4
4
5
5
5
5
4
5
4
5
5
5
5
5
5
5
4
4
5
5
4
5
4
4
5
4
4
5
5
5
5
5
5
5
4/5
Kysymys
25 Tukipalvelut (välinehuolto,
vaatehuolto, lääkevarasto) on
edullista järjestää yhteisesti
26 Sairauksien synnyn ehkäisemiseksi
terveyden edistämiseen ja
ehkäisevään terveydenhuoltoon
tulee panostaa aiempaa enemmän
kunnallisessa terveydenhuollossa.
27 Kotisairaanhoito (terveydenhuollon
toimintaa) ja kotipalvelu
(sosiaalitointa) tulee järjestää
yhdessä.
28
Kunnan sosiaalitoimi ja terveystoimi
voivat sijaita hallinnollisesti erillään
yhteistoiminnan silti kärsimättä.
29
(terveystarkastaja) voidaan järjestää
kuntien yhteisenä toimintana.
30 Ympäristöterveydenhuollon tulee
toimia oman kunnan teknisen toimen
alaisena.
31 Alueen sairaankuljetus voidaan
järjestää yhteistyössä.
32
Etelä-Kymenlaakson alueen
perusterveydenhuollolla on edullista
olla yhteinen hallinto-organisaatio.
N
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
keskiarvo 95% luottamusväli minimi maksimi
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
13
62
16
16
7
9
14
62
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
4,41
3,88
4,29
4,33
4,00
4,16
4,47
4,56
4,57
4,33
4,29
4,44
4,12
3,69
2,71
2,56
3,38
3,47
2,13
2,25
3,00
3,89
2,57
2,61
4,24
3,94
4,71
4,67
4,50
4,33
2,65
2,63
2,29
2,56
2,79
2,62
4,18
3,81
4,57
4,56
4,64
4,29
3,88
2,38
4,14
4,22
3,00
3,38
3,96
3,36
3,59
3,95
3,45
3,94
4,15
4,23
4,08
3,79
3,93
4,29
3,61
2,94
1,44
1,69
2,55
3,13
1,58
1,72
2,24
3,18
1,98
2,33
3,70
3,44
4,26
4,28
4,20
4,13
2,24
2,15
1,59
1,69
2,18
2,39
3,65
3,19
4,08
3,78
4,36
4,04
3,31
1,68
3,15
3,58
2,28
3,04
4,86
4,39
4,98
4,72
4,55
4,38
4,79
4,90
5,07
4,88
4,64
4,60
4,63
4,43
3,99
3,42
4,22
3,81
2,67
2,78
3,76
4,60
3,16
2,90
4,77
4,43
5,17
5,05
4,80
4,54
3,05
3,10
2,98
3,42
3,39
2,85
4,70
4,43
5,07
5,33
4,93
4,53
4,45
3,07
5,13
4,86
3,72
3,72
2
2
3
4
2
2
3
3
4
3
3
3
2
1
1
1
2
1
1
1
2
2
1
1
2
1
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
4
2
4
1
1
1
2
3
1
1
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
5
4
5
5
4
4
4
5
4
5
5
5
5
5
5
5
4
4
3
4
4
4
5
5
5
5
5
5
5
4
5
5
4
5
5/5
Kysymys
33 Yhteinen hallinto keventää hallintoja toimistopalveluja (ylilääkärin
hallintotehtävät, palkanlaskenta
yms.).
34
35
36
37
Kotka
Hamina
Pyhtää
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Operatiivisen toiminnan johdon tulee Kotka
Hamina
sijaita oman kunnan
Pyhtää
terveysasemalla.
Virolahti
Miehikkälä
kaikki
Kotka
Useamman kunnan yhteinen
Hamina
terveyskeskus pystyy paremmin
Pyhtää
koordinoimaan koko
Virolahti
terveydenhuoltoa ja toimimaan
Miehikkälä
vahvempana neuvottelijana
kaikki
erikoissairaanhoidon suuntaan.
Kotka
Hamina
Mikäli terveydenhuollon
kustannukset jaetaan väestön ja sen Pyhtää
sairastavuuden suhteessa, yhteinen Virolahti
Miehikkälä
terveydenhuollon rahoituspohja
kaikki
tasaa esh:n kustannusvaihteluja.
Kotka
Etelä-Kymenlaakson alueen
Hamina
terveydenhuollolla
Pyhtää
(perusterveydenhuolto ja
Virolahti
erikoissairaanhoito) tulee olla
Miehikkälä
yhteinen rahoituspohja.
kaikki
N
keskiarvo 95% luottamusväli minimi maksimi
17
16
7
9
14
63
17
15
7
9
14
62
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
17
16
7
9
14
63
3,71
2,94
4,00
4,22
3,43
3,56
3,12
3,93
3,71
3,67
3,71
3,60
3,94
2,63
3,57
4,33
3,00
3,41
3,53
2,81
2,71
3,78
3,14
3,21
3,53
2,50
3,43
4,00
3,29
3,27
3,03
2,22
3,08
3,71
2,89
3,26
2,52
3,49
3,02
3,28
3,02
3,34
3,41
1,85
2,67
3,79
2,40
3,10
3,04
2,37
2,26
3,27
2,47
2,97
2,87
1,92
2,53
3,46
2,81
2,99
4,38
3,65
4,92
4,73
3,97
3,85
3,72
4,38
4,41
4,05
4,41
3,85
4,47
3,40
4,47
4,88
3,60
3,73
4,01
3,26
3,17
4,29
3,82
3,45
4,19
3,08
4,33
4,54
3,76
3,55
1
1
2
3
1
1
1
2
3
3
1
1
1
1
2
3
1
1
2
1
2
3
1
1
1
1
2
3
2
1
5
5
5
5
4
5
5
5
5
4
5
5
5
5
5
5
4
5
5
4
3
5
5
5
5
4
5
5
4
5
Kirurgia
Päiväkirurgiset
toimenpiteet ilman alla
olevia
Artroosit
Polviongelmat
Selkäongelmat
Kirurgia yhteensä
Raskauden
seurantaultraäänet
Gynekologia yhteensä
Kaikki poliklininen
toiminta, sisältää myös
äitiyspoliklinikan muttei
synnytyksiä
39
3
päiv+ensi
623
104
202
49
46
118
45
244
65 1253
714
144 1145
uusinta
26 275
77 65
181 342
301
142
523
756
104
604
1790 1536 3326 4465
65
Gastro- ja muut sokpiat
Verenpainetauti
Sisätaudit yhteensä
Gynekologia
199
39
26
41
72
642
8
62
ensi
82
päiv
Kilpirauh. vajaatoiminta
Sydämen UÄ:t
Sisätaudit
Diabates
Iskeeminen
sydänsairaus
Nivel- ja
selkärankareuma
hoitopv
2463
105
496
1705
150
1235
1417
1168
5553
1295
päiki
518
62
35
1761
366
981
päiv+ensi
90
90
60
100
80
60
60
35
40
40
80
uusinta
100
100
95
100
100
80
100
70
80
80
90
hoitopv
päiki
95
177
177
177
177
177
177
177
paiv
95
15 100 168
15 100 168
20
168
100
15 100 101
70
70
30
30
0
30
uusinta
247
247
247
111
297
297
297
297
297
297
297
hoitopv*
päiki
236
0
13 853
21 668
4 758
0
6 474
54 007
26 342
Ensi pkl
830
330 886
330 880
330
243
0
65 064
26 092
68 929
0
323 670 351 286
306
306
306
306
306
306
306
Uusinta pkl
0
186 732
25 688
141 729
0
495 615
13 662
28 037
13 365
50 728
0
297 713
148 025
306 059
HOPV*
0
121 919
5 198
32 736
0
82 607
32 130
264 537
130 081
0
0
107 222
0
118 881
Yhteensä
päiki
408 443 408 443
54 932 428 646
30 800 87 777
243 394
1 168 260
427 923 427 923
1 174 728
245 220 1 174 728
45 792
306 427
1 857 481
165 114
55 485
219 940 219 940
411 409
202 032
451 282
Ensi pkl
Konsulttikustan.
Uusinta pkl
ERIKOISSAIRAANHOIDON KONSULTTITOIMINNAN KUSTANNUSVAIKUTUSTEN LASKUKAAVAT KHSTK:SSA VUODEN AIKANA
Toteutuneet kaikki
Muutos (vähennys)% Keskussair.a-hinta(EU Nykykustannukset
Liite 9: Erikoissairaanhoidon konsulttitoiminnan kustannusvaikutusten laskukaavat
1/2
Konsultti pklkust. yhteensä
Konsulttikäynnin hinta
Ulkop. kons. % /
vähennetyt pkl
15
35
240 687
35
2
85
6
11
21
16
62
48
7
65
5
17
48
5
160
128
115
215
17
369
44
59
61
161
97
75
1588
89
311
59
181
390
69
81
54
3040
3040
927 19483 26679
50
42
7
85
71
28
69
21
222
176
*HOPV:ssa käytetty 50% hoitojakson kustannuksista
Muut
Alkoholismi
Psykiatria
Psykogeriatria
Diabetikkojen
silmänpohjatutkimukset
Karsastus ja lasten
silmälasit
Silmätaudit yhteensä
Silmätaudit
Lastentaudit yhteensä
Lastentaudit
Syömishäiriöt
Kehityshäiriöt
Kasvuhäiriöt
Neurologia
Aivoinfarktin jälkitilat
Epilepsia
Parkinsonin tauti
Huimaus
Päänsärky
Neurologia yhteensä
2
100
80
30
100
90
40
90
90
95
80
80
80
80
10
20
10
40
10
20
30
30
100 100
95
50
100
100
90
90
90
95
100
90
100
100
177
41
41
93
93
93
274
274
274
274
274
110
95
95
236
236
236
317
317
317
317
317
247
247
478
583
583
818
818
818
512
512
512
512
512
0
10 925
20 425
3 611
78 376
9 346
17 768
19 337
45 933
30 749
23 775
0
750 880
658 971
151 813
0
0
7 280
0
0
37 069
19 968
7 066
12 442
8 294
750 880
2 789 385
13 785
37 461
0
151 813
23 676
123 756
11 266
96 430
16 061
62 574
55 152
58 153
93 986
72 300
342 165
100
100
100
80
20
20
100
80
80
80
60
100
100
100
80
20
20
100
80
80
80
60
0,5
60
60
60
55
55
55
60
60
60
60
60
673
3 653
436
3 363
2 928
6 955
4 656
2 700
1 200
3 000
6 900
2 268 12 900
123
842
703
1 596
2 650
806
8 525
5 069
0,4
0,5
0,6
0,7
71 945
1 200
9 900
25 068
15 168
6 430
796
4 495
1 139
4 959
5 578
7 762
13 181
7 769
39 248
-5 033 610
-4 289 950
-5 033 610
-5 777 269
-6 520 928
26 781 45 164
Kust.yht.**
Marginaalikust.
korjaukset
883 932 4 003 569 2 549 093 1 387 258 8 823 852 marg.kust.pa
0
94 440 2 035 974
0
2 860
3 251
375
18 054
6 715
7 738
15 847
5 154
50 795
40 230
Liite 9: Erikoissairaanhoidon konsulttitoiminnan kustannusvaikutusten laskukaavat
2/2

Rannasta rajaan: Esitys Kotkan

Transcription

Similar documents

HaminaKotka Satama Oy:n uutiskirje 2/2011

KUTSU JÄTTEISTÄ ENERGIAA

As Oy Haminan MAARIANHEIKKI

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Haminan kesä - Visit Hamina

NUMERO 3 / 2013 SYYSKUU

RENKAAT KOHTI RANNIKKOA

Tervetuloa Tattoon tunnelmaan!

Ilopilkku 2/2008 - Haminan Energia

Parempi Arki – hankesuunnitelma Väli