Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014

1
Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle
2014
Yhdistyksen tausta ja tehtävät
Omaiset Huumetyön Tukena ry (OHT ry) on vuonna 2000 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton
kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa päihteitä käyttävien omaisista ja läheisistä.
Yhdistyksen tavoitteena on kehittää päihteitä käyttäville suunnattuja avohoidollisia palveluja sekä tukea ja auttaa
niin päihteitä käyttäviä, kuntoutuvia ja heidän läheisiään. Yhdistyksen perustehtävä on päihteitä käyttävien,
päihdekuntoutujien ja heidän läheistensä kanssa tehtävä asiakastyö. Yhdistyksen toiminnan arvoja ovat
asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, sitoutuneisuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamuksellisuus ja
asiakkaiden kunnioittaminen.
Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yleisiin asenteisiin tavoitteena asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen
keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten
kumppanuuksien avulla. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteen liittäminen ja yhteisten toimintatapojen
kehittäminen nähdään merkittävänä tulevaisuuden tavoitteena.
Toiminnan päärahoittajia ovat RAY, Ulkoasiainministeriö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveysvirasto
sekä Jälkipolku hoito-ohjelman osalta pääkaupunkiseudun kunnat.
Yhdistys huumetyön kentällä
OHT ry on päihdetyön kentällä kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä sekä julkisen että
yksityisen sektorin kanssa. Yhdistyksen rooli sektorikohtaisessa jaottelussa on toisaalta olla päihdehoitoa
täydentävien palvelujen tarjoaja sekä kehittäjä ja toisaalta päihteitä käyttävien sekä heidän läheistensä
kansalaisoikeuksien valvoja ja puolestapuhuja. Päihdetyön määritelmien mukaan yhdistys tekee tertiaaritason
ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä korjaavaa huumetyötä. OHT ry on päihdetyön erityisosaajaorganisaatio, jossa
kehitetään aidosti asiakaslähtöisiä työmalleja ja toimintatapoja levitettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon
käyttöön.
Palvelukokonaisuus
Yhdistyksen kattava palvelukokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päihteitä käyttävien, kuntoutuvien
ja läheisten auttamiseen sekä tukemiseen. Yhdistys järjestää ohjattua ryhmätoimintaa, yksilöllistä palveluohjausta
ja päiväkeskustoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille sekä avohoidollista jälkikuntoutusta laitoshoidosta
palaaville ja korvaushoidossa oleville asiakkaille. Päihteitä käyttäville ja päihteiden käytön lopettaneille naisille on
tarjolla koulutusta omien voimavarojen vahvistamiseen ja naisverkostojensa tukemiseen vertaistoiminnan kautta.
Lisäksi yhdistys tarjoaa vertaisryhmätoimintaa, tuki- ja neuvontapalveluita sekä virkistystoimintaa päihteitä
käyttävien
läheisille
ja
koulutusta
sosiaalialan
ammattilaisille
ja
opiskelijoille. Päihdeja
mielenterveysongelmaisten palveluohjausta ja tukitoimintaa kehitetään myös sairaalaympäristöön. Yhdistys tekee
myös tiivistä asiakasyhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Yhdistyksellä on
myös Sopi Jikko-kehitysyhteistyöhanke Senegalissa. Sopi Jikko-hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä
paikallisten toimijoiden kanssa Senegaliin soveltuva huumekuntoutusmalli.
Henkilökunta:
Ron Furman, toiminnanjohtaja
Jaana Novitskij, kehitysjohtaja
Katja Malin-Kaartinen, kehittämiskoordinaattori
Mia-Marisa Ranta, viestintäsuunnittelija
Eeva Niemi, vastaava ohjaaja (Elämäntaitoryhmät)
Annukka Saikkonen, ohjaaja (Elämäntaitoryhmät)
1
2
Anne Puonti, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus)
Maija Larja, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus)
Hede Kumpulainen, projektisuunnittelija (Vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke Verna/Osis)
Miia Piho, projektivastaava (Satu-projekti)
Kristiina Arramies, palveluohjaaja (Satu-projekti)
Katja Lindström, hoitovastaava (Jälkipolku hoito-ohjelma)
Leif Jussila, sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma)
Ilkka Vatanen, vapaa-ajan ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma)
Kokemusasiantuntija kuntouttavassa työtoiminnassa
OmaTila - matalan kynnyksen tukitoimintaa päihteitä käyttäville ja heidän läheisilleen
OmaTila on paikka, jossa päihteitä käyttävä kohdataan tasavertaisena, arvokkaana yksilönä ja jossa jokainen
asiakas saa olla oma itsensä. OmaTila on myös tila kohdata, olla turvassa, pysähtyä, saada tukea ja neuvoa,
mahdollisuus vertaistuelle ja ammatilliselle avulle, tila levähtää, kerätä voimia ja tavata ystäviä. OmaTilan
toiminnan ydintä ovat Avoimien ovien toiminta ja palveluohjaus. OmaTilan päämääränä on parantaa päihteitä
käyttävien ja heidän läheistensä palveluita.
OmaTilan Avoimilla ovilla tarkoitetaan kynnyksetöntä päiväkeskustyyppistä toimintaa, jossa asiakkaat voivat
asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta, lähetettä tai vaatimusta toimintaan sitoutumiseen. Asiakkailta ei
edellytetä päihteettömyyttä. Avoimet ovet toimii päihteitä käyttävien kohtaamispaikkana, jossa he voivat saada
tukea sekä ammattilaisilta että vertaisilta. Avoimet ovet luo mahdollisuuden ainutlaatuiselle vertaistoiminnalle,
jossa toipumisen eri vaiheissa olevat tukevat toisiaan. Yhdistyksen asiakastilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa
osoitteessa Torkkelinkatu 1. Avoimien ovien toimintaa jatketaan vuonna 2014 keskiviikkoisin klo 12-16.
.
Palveluohjaus soveltuu nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien päihteitä käyttävien kanssa tehtävään
työhön. Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujen
hajanaisuutta. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen prosessi, joka lähtee asiakkaan omista lähtökohdista ja tarpeista
käsin. Se muodostuu asiakkaan ja työntekijän välisistä kohtaamisista sekä asioinneista. Palveluohjaus on asiakasta
aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa palveluohjaaja on myös asiakkaan etujen valvoja. Palveluohjauksen
tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan ja pystyvyyden tunteen koheneminen sekä elämänlaadun
paraneminen. Muutosmotivaatio pyritään herättämään asiakkaan omilla ehdoilla. Häntä ohjataan löytämään
itselleen parhaiten sopivat palvelut ja tarvittaessa tuetaan hänen omissa muutostoiveissaan.
Vertaistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen päihteitä käyttävien kanssa nähdään tärkeänä tavoitteena
vuonna 2014. Vertaistoimintaa kehitetään muun muassa työpajojen ja vapaa-ajantoimintojen muodossa.
Asiakkaiden osallistamisen vahvistaminen päihteitä käyttäville ja korvaushoidossa oleville (oheiskäyttö) asiakkaille
nähdään yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena OmaTilan toiminnassa.
Elämäntaitoryhmät (ET- ryhmät)
Elämäntaitoryhmätyömalli (ET-malli®) on yhdistyksen kehittämä toimintamalli ja sitä on toteutettu jo yli 10
vuoden ajan. ET-malli on tapa tehdä työtä päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa. ET-malli tarjoaa välineet
puuttua asiakkaan elämään ja auttaa löytämään ne keinot, joiden avulla hän voi itse aikaansaada muutoksen
omassa elämässään. Keskeistä ET-ryhmissä on herättää asiakkaassa halu hoitaa itseään. Ryhmässä asiakkaan
kuntoutumista tuetaan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämällä sekä edistämällä omien
voimavarojen löytämistä ja elämäntaitojen oppimista.
Ryhmätyön keinoin vahvistetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja motivoidaan muutokseen. Päämääränä on
yksilön toimintakyvyn vahvistaminen, pystyvyyden tunteen kohottaminen ja elämänlaadun paraneminen
ryhmässä tapahtuvan oppimisen ja yhdessä elettyjen kokemusten avulla. Malli perustuu psykososiaaliseen
kuntoutukseen ja vertaistukeen, jossa ryhmää käytetään muutostyön välineenä. Palveluohjaus on olennainen osa
asiakkaan kanssa tehtävää työtä.
2
3
ET-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 18-vuotiaat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet päihteitä pitkään, eivätkä ole
vielä hoidon piirissä tai ovat korvaushoidossa/korvaushoitojonossa. Elämäntaitoryhmään kuuluvien asiakkaiden
vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhemmille tarkoitettuun vertaisryhmään.
Syyskuussa 2013 aloittanut, järjestyksessä kahdestoista ET-ryhmä jatkaa kokoontumistaan kevääseen 2014 asti.
Uusi ET-ryhmä aloittaa tämän jälkeen vuoden 2014 syyskuussa. ET-ryhmä toimii niin sanottuna täydentyvänä
ryhmänä eli ryhmään voi tulla mukaan kesken ryhmäprosessin. Ryhmä on muutettu täydentyväksi, jotta saadaan
resurssit tehokkaammin käyttöön ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Elämäntaitoryhmä
kokoontuu kerran viikossa yhdistyksen toimitiloissa. Ryhmäistunnon kesto on kaksi tuntia. Lisäksi ohjattua vapaaajan toimintaa järjestetään kerran viikossa. Leirejä järjestetään 4-6 kertaa vuodessa.
Vantaan H-klinikan kanssa aloitettu yhteistyö vuonna 2013 lähti hyvin käyntiin. Kohderyhmänä ovat
korvaushoidossa olevat asiakkaat (väliinputoajat), jotka eivät pysty sitoutumaan tiukkoihin
päihdekuntoutusohjelmiin vaan tarvitsevat kuntoutumiseensa löyhempiä tukimuotoja. Yhteistyötä tullaan
edelleen jatkamaan ja kehittämään vuonna 2014. Yhteistyö pitää sisällään psykososiaalista kuntoutusta (mm.
vapaa-ajantoiminnat), asiakkaiden motivointia (mm. palveluihin ohjaaminen) ja uusien yhteistyömuotojen
kehittämistä. Vantaan kaupunki on myöntänyt pienen järjestöavustuksen vuodelle 2014 toiminnan kehittämiseen.
Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke (Osis)
Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke on osa huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus
Osista. Osis on A-klinikkasäätiön ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n yhteinen kumppanuushanke. Osis vahvistaa
vertaistoimintaa
laajemmaksi
ja
jäsennellymmäksi
osaksi
palvelujärjestelmää
sekä
nostaa
kokemusasiantuntijuuden siihen asemaan mikä sille kuuluu. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosille
2011-2014. OHT ry:n Vernan lisäksi Osikseen kuuluu A-klinikkasäätiön terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkin
Katuklinikka-osahanke. Osis koostuu kahden järjestön omasta osahankkeesta sekä yhteisestä koordinaatiosta.
Vertaistoimijat ovat mukana kaikessa hanketta koskevassa suunnittelussa ja toiminnassa. Vertaistoimijoiden ja
työntekijöiden yhteistyössä kokeillaan ja kehitetään vertaistoiminnan uusia käytäntöjä ja toimintamalleja.
Vernan kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät ja päihdemaailmassa elävät naiset. Verna kouluttaa päihteitä
käyttävistä ja päihdemaailmassa elävistä naisista vertaistoimijoita yhdistyksen toiminnan piiriin. Tavoitteena on,
että Vernaryhmän naiset pystyisivät pohtimaan omaa elämäntilannettaan ja saisivat omaan naiseuteensa
vahvistusta. Ryhmässä tarjotaan myös välineitä, kuinka he voivat viedä saamaansa tietoa eteenpäin. Tavoitteena
on, että ryhmän naiset pystyisivät toimimaan omassa verkostossaan naisten kuulijoina ja tukijoina sekä
ohjaamaan heitä tuen ja avun piiriin.
Verna kokoaa vuosittain kaksi 6-8 päihdemaailmassa elävän naisen ryhmää, joissa pohditaan ohjaajan kanssa
yhdessä muun muassa naiseuteen, terveyteen, seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyviä asioita. Ryhmässä
mietitään myös niitä riskejä, joita päihteiden käyttö aiheuttaa naisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle
hyvinvoinnille. Ryhmään sisältyy myös naiseutta vahvistavaa yhteistä toimintaa esimerkiksi kauneudenhoitoa,
hemmottelua, hyvää ruokaa ja liikuntaa. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa viikossa ja kestää yhteensä noin neljä
kuukautta. Verna-ryhmän läpikäyneitä vertaistoimijoita tuetaan toimintaan järjestämälle heille
työnohjauksenomaisia tiimejä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tiimeissä vertaistoimijat voivat kertoa omista
kokemuksistaan kentällä ja he saavat myös vahvistusta omalle toiminnalleen. Verna tekee tiivistä yhteistyötä
Vanajan avovankilan kanssa. Vanajan avovankilassa on järjestetty Verna-koulutusta vuodesta 2012 lähtien.
Vuoden 2014 tavoitteena on jatkaa koulutusryhmien pitämistä ja tukea jo koulutuksen läpikäyneitä
vertaistoimijoita kentällä toimimiseen.
Päihde- ja mielenterveysongelmaisten potilaiden tukitoimintaa ja palveluohjausta sairaalaympäristössä
(Satu-projekti)
Satu-projektin tavoitteena on kehittää sairaalahoidon rinnalle motivoivaa palveluohjaus- ja tukitoimintaa
päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen. Toiminnasta kehitetään uusi
työmalli, jota tarjotaan valtakunnallisesti sairaaloihin levitettäväksi. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua
toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa
3
4
sairaaloissa. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti
oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa sairaaloissa. Työmalli on samalla selvitys, jonka pohjalta
saadaan tietoa siitä, kuuluuko palvelu kunnan vaiko järjestön tehtäväkenttään. Hanketta rahoittaa RAY ja sitä
toteutetaan vuosina 2014-2017.
Jälkipolku hoito-ohjelma
Jälkipolku on yhdistyksen kehittämä ja ylläpitämä jälkikuntoutushoito-ohjelma, joka on suunnattu yli 18-vuotiaille
päihdeongelmasta toipuville asiakkaille. Jälkipolku hoito-ohjelman tarkoituksena on tarjota asiakkaan toipumisen
kannalta tukeva, mutta rakenteeltaan kevyt jälkihoidon malli, joka sijoittuu hoitoketjun loppupäähän ja auttaa
siirtymisessä kuntouttavasta laitoshoidosta arkielämään.
Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman
päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään
sitoutuminen. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä
ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja
vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on myös järjestää
päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä
kurssi, jolle haetaan erillistä rahoitusta.
Asiakkaan kannalta on parasta, että Jälkipolkuhoito-ohjelma sisällytetään kuntoutusyksikössä laadittuun
hoitosuunnitelmaan. Jälkipolusta kiinnostunut asiakas voi tulla maksutta tutustumaan Jälkipolkutoimintaan ennen
oman hoitojaksonsa päättymistä. Tämän ns. harjoittelujakson aikana hän voi itse päättää haluaako jatkaa
Jälkipolussa. Siirtyminen Jälkipolkuun tapahtuu, kun asiakas on saanut kuntansa myöntämän jälkihoitoa koskevan
maksusitoumuksen.
Jälkipolkuun voi hakeutua myös suoraan avohoidon piiristä A-klinikan, nuorisoaseman tai sosiaalitoimen
lähettämänä. Tällöin asiakas voi tulla kuukauden mittaiselle arviointijaksolle, jossa arvioidaan hänen kykyään
sitoutua toimintaan, sosiaalista valmiutta toimia ryhmän jäsenenä sekä edellytyksiä pysyä päihteettömänä
tehostetuin avohoidollisin tukitoimin. Asiakas tarvitsee maksusitoumuksen arviointijaksolle. Hoito-ohjelman
kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien
vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi.
Jälkipolku hoito-ohjelma korvaushoidossa oleville
Jälkipolku hoito-ohjelmaa tarjotaan vuonna 2014 myös korvaushoidossa oleville asiakkaille. Kohderyhmänä ovat
korvaushoidossa olevat ja oheiskäytöstä eroon pyrkivät asiakkaat. Hoidossa sovelletaan yhteisöhoidon mallia
avohoitona. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden
normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja
päihteettömään elämään sitoutuminen.
Hoito-ohjelma toteutetaan ryhmä- ja yhteisömuotoisena kuntoutuksena, jossa vertaistuen merkitys on keskeinen
osa toipumista. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä
ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja
vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään.
Jälkipolussa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimukset elämässään ja tuetaan uusien
toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoidon aikana asiakkaalle rakennetaan riittävä tukiverkosto ja
hänet ohjataan saattaen muiden palveluiden piiriin. Asiakkaat tulevat hoito-ohjelmaan oman kuntansa
myöntämällä maksusitoumuksella. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta.
4
5
Vertaisuus
Yhdistyksen toimintaan ja perustehtävään on aina kuulunut olennaisena osana vertaisuus. Vertaisuus on jaettu
kahteen eri osa-alueeseen: vertaistukeen ja vertaistoimintaan. Vertaistuki toteutuu kaikissa yhdistyksen
toiminnoissa. Vertaistuki ei ole strukturoitua tai suunniteltua vaan spontaania yhteisöllisyyttä asiakkaiden välillä.
Vertaistukeen liittyy olennaisena osana ajatus asiakkaiden tasavertaisuudesta ja siitä, että jokainen asiakas on
arvokas juuri omana itsenään, ilman rooleja.
Muutaman viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnassa on kehitetty vertaistoimintaa päihteitä käyttäville
asiakkaille. Vertaistoimintaa on toteutettu yhdistyksessä aikaisemmin, mutta vertaistoiminnallisen nais- ja
perhetyön osahanke Vernan myötä vertaistoimintaa on entisestään jäsennetty ja vahvistettu. Vuonna 2014
vertaistoimintaa tullaa edelleen kehittämään ja vahvistamaan yhdistyksen eri toiminnoissa.
Vertaistoiminnalle on luotu selkeät rakenteet ja tavoitteet. Toiminta on selkeästi määriteltyä sekä
asiakaskohtaisesti räätälöityä ja yhdistyksen eri toiminnoissa se saa erilaisia painotuksia. Vertaistoimintaan
osallistuva asiakas eli vertaistoimija on aktiivinen toimija. Hänet otetaan mukaan eri toimintoihin olemassa
olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Vertaistoimija saa toiminnastaan ahkeruusrahaa. Vertaistoimija
voi toimia esimerkiksi omissa verkostoissaan asiallisen tiedon jakajana, palveluiden piiriin ohjaajana tai Avoimien
ovien keittiötöissä avustajana. Vertaistoiminta on asiakasta osallistavaa ja toiminnan tavoitteena on aina
asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen.
Kuntouttava työtoiminta
Yhdistyksen kuntouttava työtoiminta sai alkunsa, kun yhdistyksen kehittämän Jälkipolku hoito-ohjelman sisällä
alettiin miettiä millaisia mahdollisuuksia yhdistyksellä on asiakkaiden tukemiseen hoito-ohjelman läpikäymisen
jälkeen. Hoito-ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella on huomattu, että kuntoutujien
työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Yhdistyksessä toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on
tukea kuntoutujan päivittäistä rytmiä ja päihteettömyyttä. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa kuntoutujalle
monipuolista toiminnallista tekemistä vaikuttamalla positiivisesti kuntoutettavan itsetuntoon ja
stressinsietokykyyn sekä opettaa hänelle työelämän perusasioita unohtamatta itse kuntoutusta. Toiminnan
tavoitteena on tukea kuntoutujaa työtoiminnan jälkeiseen työelämään tai opiskeluun.
Kuntouttava työtoiminta on yksilöllisesti räätälöityä ja siinä otetaan huomioon kuntoutujan omat vahvuudet sekä
osaamisalueet. Toiminta vaatii kuntoutujalta päihteettömyyttä. Toiminta kestää kolme kuukautta ja tarvittaessa
sitä voidaan jatkaa kolmella lisäkuukaudella. Työpäiviä on 3-5 päivänä viikossa, 4-6 tuntia kerrallaan. Kuntoutuja
käy ohjaajan kanssa erilaisia arviointikeskusteluita toimintaa liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan perusrunkoon
kuuluu yhdistyksen toimitilojen siivous, toimistotyö ja loppuvaiheessa kuntoutuja voi osallistua myös
asiakastyöhön ohjaajan kanssa. Asiakastyötä voi olla esimerkiksi Avoimien ovien toiminta, ryhmien vapaa-ajan
toiminnat ja työpajatoiminta.
Läheisryhmä
Yhdistys järjestää päihteitä käyttävien vanhemmille ja läheisille ryhmätoimintaa. Tarve ja kysyntä läheisryhmälle
on ollut kasvavaa. Läheisryhmän tarkoituksena on kriisitilanteissa tukeminen, tiedon jakaminen sekä
voimavarojen lisääminen ja ylläpitäminen. Jakamalla kokemuksiaan omasta selviytymisestä ja jaksamisesta
päihteitä käyttävien asiakkaiden vanhemmat ja läheiset ovat kyenneet auttamaan ja tukemaan toisiaan vaikeiden
aikojen ylitse. Läheisryhmä kokoontuu joka toinen maanantai yhdistyksen asiakastiloissa.
SOPI JIKKO – kehitysyhteistyöhanke Senegalissa
Suomen ulkoasiainministeriö myönsi yhdistykselle vuosiksi 2010–2012 määrärahaa kehitysyhteistyöhankkeen
toteuttamista varten. Hanke sai jatkorahoitusta vuosille 2013-2015. Hankkeen nimi on SOPI JIKKO, se on wolofin
kieltä ja tarkoittaa muutosta käytöksessä.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Oikeustalo (Maison de Justice) - vasta muotoutumassa oleva
kansalaisjärjestölähtöinen instituutio, joka nimenomaan hakee uusia työtapoja rikollisuudesta ja syrjäytymisestä
5
6
aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi. Toisena yhteistyökumppanina on kulttuurikeskus RIAC, jolla on monien
vuosien kokemus työpajojen vetämisestä syrjäytyneille nuorille.
Senegalissa ei ole käytössä mitään kuntoutusohjelmaa huumeiden tai muiden päihteiden käyttäjille. SOPI JIKKO–
hankkeen tavoitteena on kehittää Senegalin tarpeisiin soveltuva huumekuntoutuksen malli, jolla torjutaan
huumeiden käytön aiheuttamia sosiaalisia ongelmia yhteisöissä. Malli kehitetään Diamaguene Sicap Mbaon
(Dakarin esikaupunkialuetta) Oikeustalon toiminta-alueella ja levitetään jatkossa myös muilla alueilla toimivien
Oikeustalojen käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä ovat 8-25-vuotiaat tytöt ja pojat. Vuonna 2014 keskitytään
työmallin luomiseen ja julkaisemiseen, toiminnan juurruttamiseen sekä edellytysten luomiseen Oikeustalojen
väliselle yhteistyölle.
Asiantuntijapalvelut ja julkaisutoiminta
Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia asiantuntijapalveluita osallistumalla erilaisiin luento-,
seminaari- ja koulutustilaisuuksiin.
Koulutusten osalta seuraavien vuosien tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa ET-työmallin ja
palveluohjaustyömallin edelleen levittäminen muiden tahojen käyttöön ja räätälöityjen koulutusten tarjoaminen
eri kohderyhmien tarpeisiin. Yhdistyksen kokemus yli 10 vuoden ajalta tavoitteellisesta ryhmämuotoisesta
työskentelystä päihteitä käyttävien asiakkaiden parissa luo vahvan ja ainutkertaisen pohjan uudenlaisten
työkäytäntöjen levittämiseen.
ET-koulutuksen tarkoituksena on tuoda uusi työmalli päihteitä käyttävien kanssa työskentelevien käyttöön.
Yleisellä tasolla koulutukset kartuttavat ryhmätyön osaamista ja työskentelyvarmuutta sekä tarjoavat uusia
ideoita ja työvälineitä ammattilaisten käyttöön. Yhdistys tukee uusia toimijoita tarjoamalla muun muassa
konsultaatiota ryhmien käynnistämisessä. ET-mallista on tehty työkirja, joka tukee uusien ryhmien
käynnistämistä. Kirja on tilattavissa yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. ET-työmallista on julkaistu myös
tutkimus "Vaik on viel käyttöö"- Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ET-työmallin vaikutus nuorten huumeiden
käyttäjien elämään. Tutkimus on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla tai sitä voi tilata yhdistyksestä hintaan 6 euroa
+ postikulut.
Yhdistys julkaisi elokuussa 2011 kirjan Palveluohjaus - työmalli huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa
työskentelyyn. Erityisryhmien palveluohjaus ja palveluohjauksellinen työtapa tulee tulevaisuudessa korostumaan
palvelujärjestelmän sektoroituneisuudesta johtuen. Tämän avuoksi on tärkeää, että toimivaksi havaittua
palveluohjausmallia tullaan levittämään laajasti eri tahojen käyttöön. Työmalli on luettavissa yhdistyksen
kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut.
Vuonna 2013 julkaistu tutkimus “Kohtaamisen kautta tukeen - Omaiset Huumetyön Tukena ry:n Avoimien ovien
toiminnan ja palveluohjauksen vaikutus huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen" valottaa
yhdistyksen Avointen ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutusta huumeita käyttävien asiakkaiden
elämäntilanteeseen. Tutkimuksessa on hyödynnetty ns. bikva-menetelmää ja sitä varten on haastateltu
yhdistyksen asiakkaita, asiakkaiden läheisiä, yhdistyksen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita. Tutkimuksen
matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta sekä palveluohjaus on onnistunut parantamaan asiakkaiden
elämäntilannetta. Yhdistyksen toiminnan piirissä he ovat kokeneet tulleensa hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin
ovat, ilman rooleja tai vaatimuksia. Yhdistyksen tekemän työn tuloksellisuus perustuu toiminnan joustavuuteen ja
asiakkaan tukemiseen ilman ennakkoehtoja. Tutkimus on luettavissa sähköisesti sekä tilattavissa yhdistyksestä
hintaan 6 euroa + postikulut.
Yhdistys julkaisi vuoden 2013 lopulla Johanna Vuorimiehen runokirjan "Halu". Teoksessa kuvataan herkällä ja
aidolla tavalla niitä tunteita ja asioita, joita päihteiden käyttö ja kuntoutuminen saa ihmisessä aikaan. Runojen
kautta on myös mahdollisuus saada asiakkaan ääni kuuluviin. Runoteos antaa tukea ja toivoa elämänmuutosta
haluaville, päihteitä käyttäville ja kuntoutuville ihmisille ja heidän läheiselleen. Runokirja on luettavissa
yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut.
6
7
Tiedottaminen ja viestintä
Vuonna 2014 yhdistyksessä panostetaan vahvasti tiedottamiseen ja viestintään. Tavoitteena on ennen kaikkea
asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen,
koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Yhdistyksen jäseniin pidetään yhteyttä neljä kertaa
vuodessa ilmestyvällä jäsenkirjeellä. Yhdistyksen kotisivuja ja Facebook -sivuja tullaan edelleen kehittämään.
Yhdistyksen visuaalista ilmettä päivitetään muun muassa uuden logon, uusien kotisivujen ja esitteiden kautta.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Yhdistys jatkaa yhteistyötä viranomaisten, päihde-, mielenterveys- ja nuorisotyön järjestöjen sekä hoito- ja
kuntoutusyksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneita käytännön työn tasolla tulevat jatkossakin olemaan
pääasiassa
pääkaupunkiseudun
sosiaalitoimistot,
terveyskeskukset,
nuorisoasemat,
A-klinikat,
korvaushoitoklinikat, kuntoutus- ja asumisyksiköt, työvoimatoimistot ja vankilat.
Yhdistys jatkaa tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2014 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys
ry:n OPA-hankkeen kanssa. OPA-hanke nostaa kuntoutujan, omaisten ja perheiden arjen esille. Tavoitteena on
tehdä arki näkyväksi ja tutkia, miten mielenterveys- ja päihdepalvelut saadaan parhaiten vastaamaan
kuntoutujan, omaisen ja perheen omaa todellisuutta. Hanke kokoaa myös yhteen pääkaupunkiseudun
mielenterveys- ja päihdesektorin toimijoita sekä järjestää yksilötapaamisia ja ryhmiä asiakkaille.
Vuonna 2014 yhdistys tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen palveluohjausyhdistyksen (SPO ry, Personligt
Ombud i Finland rf) kanssa. Suomen palveluohjausyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja
terveysalalla tehtävää palveluohjausta sekä tehdä palveluohjausta työmuotona näkyväksi. Yhdistys edistää
palveluohjaustyötä tekevien ja sitä suunnittelevien sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavien henkilöiden välistä
yhteistoimintaa. Tavoitteena on parantaa palveluohjauksen yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. OHT ry vie
omaa palveluohjausosaamistaan ja asiakastyön kokemustaan yhdistyksessä toimivien tahojen käyttöön sekä
järjestää yhteistyössä palveluohjaukseen liittyviä tilaisuuksia.
Yhdistys on mukana EHYT ry:n perustamassa huumetyöryhmässä ja viestintätyöryhmässä viemällä työryhmiin
omaa osaamistaan ja tiivistämällä yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa. Yhdistys osallistuu edelleen aktiivisesti
Vety-verkoston eli huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen
yhteistyöverkoston toimintaan. Vety-verkosto on tärkeä yhteistoimintaelin vertaistoiminnan kehittämisen ja
julkituomisen kannalta.
Yhdistys järjestää keväällä 2014 Avoimet ovet yhteistyötahoille asiakastilassaan. Yhdistys osallistuu
valtakunnallisille Päihdepäiville toukokuussa, Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuteen marraskuussa sekä
Ehkäisevän päihdetyön viikon kampanjaan. Muun yhteistoiminnan osalta yhdistys pyrkii kartoittamaan vallitsevaa
tilannetta ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan kaikkeen yhdistyksen tavoitteita tukevaan toimintaan.
Virkistystoiminta
Omaiset Huumetyön Tukena ry järjestää virkistystoimintaa jäsenilleen vuonna 2014. Yhdistys tulee jatkamaan
jäsenille suunnattujen teatteri-iltojen ja luentotilaisuuksien järjestämistä. Jäsenille järjestetään Tallinnan matka
syyskuussa ja pikkujoulut marras-joulukuussa yhdistyksen asiakastilassa.
7