Vapaus ja koti ovat onnen

Vapaus ja koti ovat onnen
”Veden alla on vapaus”
iisi ja puoli minuuttia ei
kuulosta pitkältä ajalta.
Siinä ajassa paimiolainen
Ville Autti saa ajatuksensa
nollattua – kelluen Paimion uimahallin altaassa
kasvot vedessä ja henkeä pidätellen. Harjoituksen nimi on staattinen hengenpidätys, ja se on osa vapaasukellusta.
– Sukellus on onneni perusta. Perhe on
tietenkin onnen keskiössä, mutta sukeltamisella saan pääni rauhalliseksi. Sen avulla jaksan puuhata kolmen lapseni kanssa
kotona, kertoo 33-vuotias Autti.
Lajin Autti löysi seitsemän vuotta sitten.
Intouduttuaan sukelluksesta hän alkoi
viettää viikonloppunsa kloorialtaassa baarien sijaan.
Vapaasukelluksessa sukelletaan pituutta tai syvyyttä ilman laitteita. Ulkomailla
lajin huiput uivat jopa yli sadan metrin syvyyteen ja takaisin pinnalle yhdellä hengenvedolla.
Tyyneys ja onnen läikähdys tuntuvat,
kun Autti vain kuvaileekin laineiden alaista maailmaa.
– Veden alla on vapaus, hiljaisuus ja rentous. Kymmenen metrin syvyydessä ollaan
täysin painottomassa tilassa.
Vaikka Autin onnenhetkissä mennään
kehon äärirajoilla, ei vapaasukellus ole
kuumapäiden hommaa. Päinvastoin, lajissa pärjää rentoudella. Jotta happi riittää,
on kehon pulssi saatava mahdollisimman
matalaksi. Kroppa tai mieli eivät saa ponnistella yhtään enempää kuin on pakko.
– Pyrkimys on, ettei sukelluksen aikana
ajatella yhtään mitään, jo pelkkä ajattelu
voi nostaa pulssia kymmenen lyöntiä, Autti sanoo ja kertoo, että kerran hänen sydämensä on sykähdellyt vain 38 lyöntiä minuutissa.
– Mutta kyllä siellä veden alla ajatuksia
tulee, varsinkin, jos on ollut rankka viikko.
Autin onnellisuus joutui koetukselle viime vuonna, kun hän joutui ranneleikkaukseen. Kaupan päälle hän sai kuukausien sairasloman ja liikuntakiellon. Märkäpuku jäi kaappiin roikkumaan.
– Olisin saanut vain tehdä kävelylenkkejä, mutta se on liian rauhallista minulle.
Emännältä voi kysyä, miten sairasloma
vaikutti mielialaani. Seinät tuntuivat kaatuvan päälle. Se oli aikaa, jolloin oli vaikeaa olla täysin onnellinen.
V
Vapaasukeltaja
Ville Autin onnea edesauttaa kaikki liikunta. Sukeltaessa rauhoitutaan ja ylimääräinen energia puretaan taekwondossa tai
juoksulenkillä.
aija Koo kiteytti koko kansan tuntoja kappaleessaan
Vapaa: ”Mä olen kyllästynyt niihin voimiin, jotka ohjailee mun elämää”. Ehkä kyse oli samasta kyllästymisestä, kun TS-Extran
lukijat nimesivät onnen olevan juuri
vapautta.
Kesäkuussa toteutettuun puolitieteelliseen onnellisuus-nettikyselyymme tuli
K
4
21.6.2013
yhteensä 58 vastausta. Onnellisuuden
määreitä oli monia, mutta vapaus
erottui joukosta.
Vapauden lisäksi onnellisuus on lukijoiden mukaan muun muassa koiranpennun tuoksua, kauppareissuja pikkusällin kanssa ja sitä, kun näkee kaupassa
kavereiden mukaan nimetyt kokispullot
vierekkäin.
Nettikyselyn enemmistö, 86 prosenttia,
aalidemokratia mainittiin
oli sitä mieltä, että lähtökohdat elämään
eivät vaikuta kykyyn olla onnellinen. On
kuitenkin asioita, jotka edesauttavat onnellisuutta. Kolmeksi tärkeimmäksi onnellisuuden moottoriksi lukijat valitsivat positiivisen elämänasenteen, huumorintajun ja
tiedon siitä, että läheisillä on kaikki hyvin.
esteinä onnellisuudelle.
Jurot suomalaiset tuntuvat olevan
Muun muassa huoli maailman tilanteesta, sairaudet,
oma hapan asenne ja sosi-
yhtäkkiä kovin empaattisia. Sosiologian
n kulmakivet
Neljä ihmistä, neljä tietä onneen. Yhden tie on ollut mutkainen, toisen tie
vei jopa veden alle. Kaikkia neljää yhdistää pieni sana: vapaus.
Tekstit: ANNA LEHTO Kuvat: LENNART HOLMBERG
”Selvänä pää on vapaampi”
eljä hehtaaria vihreää niittyä, omenapuu pihalla ja
talli. Talon vieressä on pieni lampi, jonka keskeltä
kohoaa saari. Siellä rakentuu ikuisuusprojektina
hirsimökki. Bablo eli laulaja Marko Junnilainen elää Sauvossa onneaan.
– Olen 99-prosenttisesti onnellinen. Onnenhetki on se, kun aurinko paistaa ja käy
tuohon niitylle makaamaan, sanoo mies,
joka valittiin viime viikonloppuna Seinäjoen tangofinaaliin.
Sauvon tilalle mies löysi puolisonsa Nina Sankarin perässä viisi vuotta sitten.
Puolison myötä elämään tulivat myös ravihevoset ja ohjastaminen. Nyt Bablon
työmiehen kädet ovat ohjastaneet ravihevosen lähtöön yli kolmekymmentä kertaa.
Kuulostaa siltä, että mies on kohdannut
vahvempansa.
– Aluksi pelotti niin helvetisti, että piti
N
lehtori ja onnellisuustutkija Arttu Saarinen Turun yliopistosta nyökkäilee havainnolle.
– Omassa tutkimuksessani on tullut
ilmi, että annettu lähimmäisenrakkaus
on ihmisille tärkeämpää kuin saatu lähimmäisenrakkaus.
TS-Extran kyselyyn vastanneista kukaan ei ollut sitä mieltä, että onnellisuutta avittaisi julkkiksena oleminen,
nitroakin ottaa, hän myöntää.
– Ohjastaminen on parempaa kuin yksikään huume. Hevosessa on raakaa voimaa, se on kuudensadan kilon lihaköntti,
jota pitelet kahdella narulla, ja se liikkuu,
minne haluan.
Aina Bablo ei ole ollut elämänsä ohjaksissa itse. Kauan mentiin Kuningas Alkoholin matkassa.
– Nuoruudessa oli sitä rokkielämää, tuli
juotua ja perhesuhteet meni päin helvettiä.
Synkimmissä tunnelmissaan mies yritti
jopa siirtyä ajasta ikuisuuteen oman käden kautta. Pillerit onneksi menivät väärään kurkkuun.
Synkästä hetkestä syntyi laulu Niin kuin
aina ennenkin, joka päätyi 2001 julkaistulle Taivas sinivalkoinen -albumille. Fanit
olivat innoissaan, kun kuulivat tutun äänen televisiosta ja radiosta. Se oli onnenhetki myös Bablolle. Kunnes rysähti.
– Sain kaksi sydänkohtausta vuonna 2003.
7 prosenttia uskoo, että
oma perunamaa, usko
kuolemanjälkeiseen elämään tai ulkomaanmatka
kerran vuodessa siivittävät onnellisuuteen.
Kahdella kädellä kun kauhoo elämää, niin
piti antaa vähän takaisinkin.
Kolmas pallolaajennus Bablolle tehtiin
kolme vuotta myöhemmin. Hän oli tuolloin
38-vuotias.
Vähän sydänkohtausten jälkeen kului
kolme vuotta absolutistina.
– Selvänä pää on vapaampi ja
uskallan enemmän asioita. Mihinkään ei kolota, ei vituta ja
itsetuntokin on kohdallaan.
Bablon elämässä on ollut
Hana kuitenkin aukesi
jatkuvasti ylä- ja alamäkiä.
jälleen, kunnes tämän
Toisaalta mies löytää aina
vuoden vapun tienoilla
elämäänsä uusia asioita, oli
tuli stoppi.
se sitten treenaaminen yli
sadan kilon painoilla tai ra– Olin siinä juhlinut syntyvihevoset. –Mä olen sellaimäpäiviäni ja ostanut aanen on-off -ihminen.
muksi kaksi krapulakaljaa.
Aamulla tajusin, että olen
kohta samassa tilanteessa kuin
aiemminkin. Kaadoin kaljat pois,
enkä ole sen jälkeen juonut.
työttömyys tai keski-ikä. Kukaan ei
myöskään uskonut, että elämä maahanmuuttajana edesauttaisi onnea. EU:n
jäsenvaltiossa eläminen ei myöskään
lukijoiden mukaan luo mitään erityisiä
edellytyksiä onnelle.
Muutama vuosi sitten Ylioppilaslehti uutisoi lapsettomien olevan onnellisempia kuin perheellisten. Silti
TS-Extran kyselyn vastaajista kaksi
viidestä piti perhettä askeleena onnellisuutta kohden.
Oli lapsia tai ei, mainittiin yksi paikka
onnellisuuden tyyssijana useammin
kuin mikään muu. Tuo paikka on koti.
Toisaalta halutaan siis olla vapaita,
toisaalta kotona.
– Kotona on eniten vapautta valita,
mitä teet, ynnää Saarinen kyselymme
tuloksia.
21.6.2013
5
”Hankaluudet pitää
hyväksyä”
Jooga- ja meditaatioohjaaja Maarit Vainio on
huomannut, että ihmiset panevat usein vastaan muutokselle. Tutusta elämästä on
hankala päästää irti, siksi onnellisuudellekin täytyy
antaa aikaa.
nni on vapautta. Pitää olla
ystävällinen itselleen ja
muille. Ei saisi takertua
menneisiin.
Jooga- ja meditaatioohjaaja Maarit Vainio saa
onnen kuulostamaan siltä kuin se olisi
melkein jo hyppysissämme. Mutta ei, onnea ei opetella aivan kolmessa lauseessa.
Ei varsinkaan, kun ajatellaan, miten arkeamme elämme.
– Me suututaan, riehaannutaan, ollaan
ylpeitä ja vihaisia. Me pelätään menetyksiä ja touhutaan kaikenlaisia asioita pohtimatta niiden todellista merkitystä, Vainio
kuvailee.
Vainion harjoittamassa meditaatiossa
pyritään tiedostamisen kautta pois tunteiden aallokosta, kohti rauhaa. Positiivinen
elämänasenne auttaa eteenpäin.
– Ainoa asia, johon voimme vapaasti
vaikuttaa, on oma asenteemme. Kaikki
muu on katoavaista, Vainio sanoo ja katselee Turun kotinsa joogasalin buddha-patsaita ja tauluja ja naurahtaa jyrkälle ajatukselleen.
– Hyvä minunkin on sanoa noin. Kyllä
nämä esineet tuottavat minulle paljon
iloa. Jos tulipalo tuhoaisi kaiken, niin ehkä
olisin hetken aikaa onneton. Mutta lopulta nämä ovat kuitenkin vain esineitä.
Vuosikymmen sitten Vainio löysi joogan
ja sittemmin meditaation. Kymmenessä
vuodessa on muuttunut moni asia, Vainio
muun muassa vaihtoi päivätyönsä kirjastossa meditaation ja joogan ohjaamiseen.
Hän nauraa kysymykselle, onko hän nyt
aina tyyni.
– Kyllä minä edelleen olen joskus ilkeä,
lipsahdan märehtimään asioita ja Lapista
kun olen, niin kiroilenkin. Mutta pääsen
noista hetkistä yhä nopeammin ajatusten
selkeyteen.
Mielenmaisema ei kellään muutu hetkessä tai ainiaaksi, ei varsinkaan, kun häpeily ja syyllisyyden tunteet elävät meissä
vahvoina.
Meditaatio on monella tavalla käänteistä tämän päivän ajatusmaailmalle. Mielenharjoittamisessa omien heikkouksien ja
ikävien puolien löytäminen on ilon hetki.
– Oman elämänsä hankalat puolet pitää
tiedostaa ja jatkaa eteenpäin. Se on ainoa
mahdollisuus päästä vapaaksi, Vainio sanoo.
O
– Arkea lähellä olevat asiat nousevat
esiin useissa onnellisuustutkimuksissa.
Suomalaisten kohdalla vapaus voi tarkoittaa monia asioita. Jollekin se voi olla
itsenäisyyttä omaan työhönsä nähden,
taloudellisesti tiukilla elävälle taas vapautta tukiviidakosta.
Arttu Saarinen kertoo myös omas-
ta loppumetreillä olevasta tutkimuk-
6
21.6.2013
29 prosenttia ajattelee, että
onnellisuutta edesauttaisi,
jos käytössä olisi enemmän
rahaa kuin tällä hetkellä.
sestaan, jossa vertailaan maaseudulla ja kaupungissa asuvien eroja onnellisuudessa. Hetkinen, tämä näkökulma jäikin pois TS-Extran kyselystä. Onneksi Saarinen suostuu
valottamaan omaa tutkimustaan.
– Pyrimme sulkemaan pois kaikki
muut tekijät ja keskittymään vain ympäristön vaikutukseen ihmisten onnellisuudessa.
No mutta kerro jo tulos!
– Maaseudulla on jonkin verran onnellisempia ihmisiä kuin kaupungissa,
mies toteaa ykskantaan.
Syy saattaa piillä ihmisten alituisessa
halussa vertailla itseään muihin.
– Maaseudulla ihmiset ovat enemmän
samanlaisia, heissä ei ole niin suuria
eroja kuin kaupungissa, selittää Saarinen ja viittaa esimerkiksi tuloeroihin.
”Emme halunneet oravanpyörään mukaan”
nni on vapautta olla ystävällinen itselleen ja
muille.
– Mä olen urani huipulla nyt, sanoo Minna
Salin.
Hänen alallaan työpäivät ovat pitkiä,
jopa ympärivuorokautisia, ja työpaikalla pitää tehdä kaikki itse. Salin on viimeiset yksitoista vuotta nimittäin ollut
kokopäiväinen kotiäiti.
– Olen pienestä asti haaveillut 12 lapsesta, Salin kertoo olohuoneessaan Koski Tl:ssä.
Lapsia siunaantui lopulta yhteensä
kuusi, joista kaksi vanhinta ovat jo aikuisia. Neljästä nuorimmasta kaksi on
eskarissa ja yksi koulussa. Salin sanoo,
että hän on onnellinen juuri näin.
– Joku voisi ajatella, että kotiäitiys on
O
vankila, mutta minulle tämä on vapautta, hän perustelee.
– Oli mieheni ja minun valinta, että
jään kotiin lasten kanssa. Emme halunneet oravanpyörään mukaan, enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi mennä töihin, jotta voisin antaa jonkun muun kasvattaa lapseni.
Paljon esillä ollut kotiäitiys on saanut
myös kritiikkiä osakseen.
– Syyllistäminen siitä, etten ole tuottamassa verorahoja, kiukuttaa. Kasvatan kuitenkin uusia veronmaksajia ja
säästän yhteiskunnalta aika pitkän pennin siinä, etteivät lapset ole ikinä olleet
päivähoidossa.
Kun vanhemmista toinen tienaa ja
toinen ei, niin taloudellisia valintoja on
pakko tehdä.
– Emme käy etelänmatkoilla tai La-
pissa hiihtämässä. Ja todella harvoin käynnissä. Salinin mies taas herää joka
käymme huvipuistossa. Lasten vaatteet aamu neljältä ja tekee jopa 16 tuntia
ovatsaatuja ja vaihdan esimerkiksi pal- töitä ajaen omaa tukkiautoa.
veluksia ystäväni kesäkurpitsoihin, ker– Myös mieheni työn takia on käytäntoo Salin, jolle myös ruoan puhtaus ja nöllisempää, että minä olen kotona, hoiekologisuus ovat tärkeitä arvoja.
dan vähän talkkarinkin hommia.
Arjen onni onkin pieniä asioita, esiSalin haluaa painottaa, että onnellimerkiksi sitä, että lapset heräävät aa- suus ei tarkoita sitä, etteikö olisi ongelmulla hyvällä tuulella ja levänneinä. Ja mia.
mistäpä muualta koko perhe herääkään
– Onnellisena ongelmista pääsee kuikuin pihamaan teltasta, jossa he nukku- tenkin helpommin yli. ■
vat kesäisin; vanhemmat omalla puolellaan peittojen alla ja lapset makuupusseissa mukavalla sijauspatjalla.
– Kolme vuotta sitten ajateltiin tehdä lapsille elämys, mutta se vähän
Kuusi lasta ja koira
venähti, Salin nauraa.
pitävät Minna Salinin päivät
Aamusta eteenpäin päivä kuluu
onnellisina. Edessä lapsista
varsin arkisissa touhuissa, ruoanlaikaksoset Aina ja Martta, 7,
tossa, läksyjen teossa ja lenkillä
takana pojat Taisto, 5,
ja Paavo, 8.
Ilmeisesti ihminen kaipaakin kaltaistensa seuraa, vaikka kuinka väittäisikin hakevansa vapautta. ■
Onnellisuutta
Positiivinen
Tieto siitä,
elämänasenne
että läheisillä
menee hyvin
edesauttavat
TOP 3
88 prosenttia on
onnellisia.
Huumorintaju
91%
83%
78%
21.6.2013
7