Budjetti 2015 - Raahen koulutuskuntayhtymä

RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
TALOUSARVIO 2015
JA TALOUSSUUNNITELMA
VUOSILLE 2016 - 2017
Sisällysluettelo
1
YLEISTÄ ..................................................................................................................................... 3
1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS .................................................................... 3
1.2 JÄSENKUNNAT JA KUNTIEN ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA ................ 5
1.3 VÄESTÖ............................................................................................................................... 5
1.4 HENKILÖSTÖ ..................................................................................................................... 6
2 TAVOITTEET ............................................................................................................................. 6
2.1 YLEISTAVOITTEET ........................................................................................................... 6
2.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET .................................................................................... 7
2.3 TUKIPALVELUT ............................................................................................................... 11
2.4 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2015–2017 ...................... 12
2.4.1 Raahen ammattiopisto ............................................................................................. 12
2.4.2 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto ............................................................... 13
2.4.3 Ruukin maaseutuopisto ............................................................................................ 14
3 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2015–2017 ...................................................... 18
3.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................ 18
3.2 TALOUDELLISET TAVOITTEET................................................................................... 18
3.3 ALIJÄÄMÄTARKASTELU ............................................................................................... 21
3.4 KT-, TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT SEKÄ INVESTOINNIT ......................... 21
2
TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA
1
YLEISTÄ
1.1
KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS
Ammatillinen koulutus on kokemassa ehkä suurimmat muutokset sitten ammattikoulujen
perustamisen 1960-luvulla. Tällä hetkellä koulutuksen rahoitus ja opetussuunnitelmat sekä järjestäjäverkko ovat muutoksessa. Taustalla ovat valtion talouden säästöt, joiden mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ollaan leikkaamassa 260 miljoonaa euroa
seuraavien vuosien aikana. Lisäksi näyttää, että säästöt eivät pääty tähän, vaan tiedossa
olevien säästöjen lisäksi paineet uusiin leikkauksiin ovat kasvamassa valtion ja kuntien
taloustilanteen edelleen heiketessä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on koottu jo useiden vuosien ajan yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Raahessakin järjestäjäverkkoratkaisuja on mietitty useaan eri
otteeseen. Monta selvitystä ja selvitysmiestä on ollut hakemassa alueellisesti tyydyttävää
ratkaisua. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on tehnyt päätöksen Jokilaaksojen kuntayhtymään liittymisestä, ja Raahen kaupunginhallitus puolestaan on päättänyt aiemmin suuntautumisesta Oulun suuntaan.
Kaikkinensa sekava tilanne päätöksenteossa on vaikeuttanut kuntayhtymän kehittämistä
ja vienyt voimavaroja muulta kehittämiseltä. Nyt tilanne näyttää pitkästä aikaa tämän suhteen paremmalta; Raahen koulutuskuntayhtymän hallitus on aktiivisesti pyrkinyt hakemaan ratkaisua, joka turvaa kuntayhtymälle omien järjestämislupien saannin.
Raahen kaupunki on muuttanut suhtautumistaan Raahen aikuiskoulutuskeskuksen ja
kuntayhtymän yhteistyöhön. Taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset suuremmista koulutuksen järjestäjistä. Lokakuussa 2013 raahelaisten yhteinen delegaatio
kävi ministeriössä selvittämässä tilannetta. Ministeriön ohjeistus oli, että kuntayhtymän ja
Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n toiminnot tulee saattaa yhden juridisen toimijan alle.
Tämän mukaisesti on edetty ja Raahen kaupungilta on viestitty, että näin tultaisiin menettelemään.
Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa 26.11.2014 ministeriöön tehtävän uuden vierailun
tuloksia. Kuntayhtymän ja aikuiskoulutuksen yhdistymisen lisäksi ministeriölle on päätetty
esittää sovittu paikallinen yhteistyö Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ja sen edustaman
Pohjois-Suomen yksityisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällä sopimuksella sovitaan
yhteistyöstä eri alojen koulutuksissa sekä koulutuksen kehittämiseen liittyvistä asioista.
Alueellisesti on sovittu laajemmastakin yhteistyöstä, jonka avulla Raahessa voidaan toteuttaa sellaisia koulutuksia, joihin sillä itsellään ei ole järjestämislupia. Tällaisia koulutuksia ovat mm. lähihoitajien ja logistiikka-alan koulutukset.
Vierailu ministeriöön ja siellä tehtävät linjaukset ovat tärkeitä toisen asteen koulutuksen
tulevaisuuden kannalta. Raahen alueella on neuvoteltu myös laajemmasta toisen asteen
yhteistyöstä, jossa olisivat mukana myös alueen lukiot ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tällä hetkellä näyttää siltä, että alueella ei ole riittävää tahtoa siirtää lukio- ja ammatillista koulutusta saman koulutuksen järjestäjän alaisuuteen. Ministeriön järjestämislupien
kriteereissä on kuitenkin selkeästi kerrottu, että järjestämislupia myönnettäessä arvioidaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta.
Raahen koulutuskuntayhtymän ja Raahen aikuiskoulutuskeskukselta siirtyvän luvanvaraisen toiminnan yhdistäminen ei siis todennäköisesti riitä, vaan tarvitaan myös muita kokonaisuutta tukevia toimintoja. Toivottavaa on, että ministeriöön tehtävän vierailun aikana
saadaan riittävän selkeä kanta siihen, onko esitettävä malli yhteistyöstä sellainen, jonka
3
myös ministeriö on valmis hyväksymään.
Talouden haasteet ovat ministeriön säästötoimenpiteiden vuoksi suuret, minkä vuoksi
kuntayhtymässä on toteutettu talouden vakauttamisohjelma kuluneen vuoden aikana.
Vakauttamisohjelmassa on haettu säästöjä erityisesti koulutuksen tukitoimintoja kehittämällä, lisäksi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto on luopumassa kaupungilta vuokraamistaan tiloista. Toimintoja on tiivistetty Lybeckerin päärakennuksen ja ammattiopiston
yhteyteen. Näillä toimenpiteillä tilannetta on saatu vakiinnutettua, mutta paljon on vielä
tehtävä. Yhdistyminen aikuiskoulutuksen kanssa tuo toiminnan tehostamiseen uusia
mahdollisuuksia, sillä se mahdollistaa esimerkiksi tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä.
Talouden ja järjestäjäverkkoratkaisun lisäksi myös opetussuunnitelmat muuttuvat. Opintoviikkojen tilalle tulevat opintopisteet ja samalla aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Yksilöllisten opintopolkujen merkitys tulee kasvamaan huomattavasti. Nämä muutokset lisäävät opettajien koulutuksen tarvetta.
Kuntayhtymään on perustettu toiminnan kehittämiseksi tiimit, joissa on edustus kaikista
opistoista ja henkilöstöryhmistä. Tiimejä on viisi: markkinointitiimin vetäjänä toimii Virpi
Siipo, opiskelijahuollon ja hyvinvointitiimin vetäjänä on Sanna Holappa, pedagogista tiimiä
vetää Kirsi Autio, aikuiskoulutustiimin vetäjänä on Esa Lehto sekä yrittäjyyden ja työelämäyhteistyön tiimiä vetää Jukka Pekka Ansamaa.
Suuri haaste on myös laatujärjestelmän kehittäminen. Toiminnan laatu on yksi keskeisistä kriteereistä, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tulevien järjestämislupien myöntämisedellytyksiä. Kuntayhtymään perustettu laatutyöryhmä koordinoi laadun kehittämistoimenpiteitä. Tuleva vuosi pitää näin sisällään monia haasteita ja on raahelaisen ammatillisen koulutuksen kannalta monessa suhteessa ratkaiseva.
Jukka Pekka Ansamaa
4
1.2
JÄSENKUNNAT JA KUNTIEN ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA
Raahe
Merijärvi
Pyhäjoki
Siikajoki
15
1
2
3
Yhtymävaltuuston jäsenten äänimäärä perustuu jäsenkuntien peruspääomaosuuksiin
siten, että kukin alkava 260 000 euron peruspääomaosuus antaa jäsenelle yhden äänen.
Uusittu perussopimus tuli voimaan 1.1.2013.
1.3
VÄESTÖ
Väestön määrää koskevat perustiedot ja kehitystarkastelut sekä keskiasteen koulutukseen tulevien henkilöiden määrälliset arviot ilmenevät seuraavista taulukoista.
RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN ARVIOITU
VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2012–2040
____________________________________________________________________
VÄKILUKU
KUNTA
2012
2013
2014
2020
2030
2040
____________________________________________________________________
RAAHE
22 618 25 618 25 607 25 578 25 351 24 853
MERIJÄRVI
1 192
1 184
1 178 1 148
1 122
1 106
PYHÄJOKI
3 340
3 323
3 307 3 253
3 183
3 079
SIIKAJOKI
5 614
5 589
5 571 5 500
5 436
5 376
VIHANTI
3 011
0
0
0
0
0
____________________________________________________________________
YHTEENSÄ
35 775 35 714 35 663 35 479 35 092 34 414
____________________________________________________________________
Tiedot tilastokeskus 28.9.2012 sekä ennusteet 2012–2040
KESKIASTEEN KOULUTUKSEEN TULEVA IKÄLUOKKA JÄSENKUNNITTAIN
VUOSINA 2014 - 2027 (Tilastokeskus 28.9.2012)
JÄSENKUNTA 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027
RAAHE
339
317
336
313
303
306
342
341
321
358
341
341
337
339
MERIJÄRVI
17
24
17
17
26
14
15
22
18
18
13
16
12
20
PYHÄJOKI
41
44
48
32
43
45
30
39
41
39
42
46
41
42
SIIKAJOKI
83
93
75
83
89
89
52
85
92
71
76
88
84
84
480
478
476
445
461
454
439
487
472
486
472
491
474
485
5
1.4
HENKILÖSTÖ
Ammattitaitoisen, pätevän ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on ensiarvoisen tärkeää koulutuskuntayhtymän toimintastrategiansa mukaisen perustehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa.
Raahen koulutuskuntayhtymässä oli 144 työntekijää vuonna 2013 (tilinpäätös 2013).
Työntekijöiden määrä on vähentynyt vuonna 2014 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena,
ja vuonna 2015 kuntayhtymässä on noin 140 työntekijää. Vuonna 2015 eläköityy yksi vakinainen työntekijä.
Pedagoginen pätevyys on 86,2 prosentilla opettajakunnasta (14.11.2014). Kuntayhtymän
henkilökunnalla on hyvät kansainvälisyysvalmiudet.
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja
kouluttamiseen panostetaan myös vuonna 2015. Koko henkilöstöä koskeva
koulutussuunnitelma ohjaa osaamisen kehittämistä. Kuntayhtymän päämääränä on
motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja
ennakoivasti. Tämä turvataan myös henkilöstöohjeistuksilla, joka on selkeää ja ajan
tasalla.
Sairauspoissaolojen
määrä
on
henkilöstön
tilaa
kuvaava
mittari.
Sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat henkilöstön sairastavuutta
yleisellä tasolla. Huomiota on kiinnitettävä sairauslomien pituuteen, poissaolojen syihin
sekä eri ammattiryhmien sairastamiseen.
Työntekijöiden sairauspoissaolopäivien määrä lisääntyi vuonna 2013 edellisvuodesta, ja
sairauspoissaoloja oli 40,1 prosentilla henkilökunnasta. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,8
ja poissaolopäiviä oli keskimäärin 7 per henkilö. Kuluvana vuonna
sairauspoissaoloprosentti on edelleen noussut: lokakuun loppuun mennessä se oli 3,5
%, ja sairauspoissaolopäiviä oli 10,7 per henkilö.
Aktiivisella ja oikea-aikaisella puuttumisella voidaan estää työkyvyn heikkeneminen ja
siitä mahdollisesti seuraava sairastuminen. Varhaisen tuen mallia toteuttamalla
ehkäistään uusia sairauslomia, työkyvyn menetystä ja ennenaikaista eläkkeelle
siirtymistä. Sairauspoissaoloista aiheutuu sekä työnantajalle että yhteiskunnalle
merkittävät kustannukset.
Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä ja se hyväksytään
myös yhtymävaltuustossa.
2
TAVOITTEET
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että kaikki nykyiset koulutuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2016 loppuun mennessä. Uusien 1.1.2017 voimaan tulevien järjestämislupien haku alkaa vuonna 2015.
Raahen koulutuskuntayhtymä hakee uutta ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa.
2.1
YLEISTAVOITTEET
Opetusministeriö vahvisti toisen asteen koulutuksen järjestämisluvan Raahen koulutuskuntayhtymälle 990 opiskelijalle 1.1.2010 alkaen. Opetusministeriö on kuitenkin vähentänyt aloituspaikkoja siten, että lukuvuodelle 2013–2014 myönnettiin 965 aloituspaikkaa,
6
930 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2014–2015 ja 890 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2015–
2016. Myöhemmin tässä talousarviossa esitetään koulutuspaikkatavoitteet oppilaitoksittain.
KOULUTUKSEN TAVOITTEET
Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja
ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa toimitaan yhteistyössä vanhempien kanssa.
YHTEYDET TYÖELÄMÄÄN
Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta
järjestettäessä toimitaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.
PALVELU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Opistoissa
voidaan antaa ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta.
YHTEISTYÖTAVOITTEET
Tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja kehittäminen talousalueen, elinkeinoelämän ja
muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyö Raahen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tiivistyy,
kun aikuiskoulutuskeskus liittyy koulutuskuntayhtymään 1.1.2016.
Neuvotteluja yhteistyöstä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan vuonna
2015. Muiden oppilaitosten kanssa harjoitettavan yhteistyön kautta voidaan laajentaa
koulutusalatarjontaa alueen nuorille sekä selvittää mahdollisesti syntyviä säästöjä rationalisoinnilla.
2.2
TOIMINNALLISET TAVOITTEET
Raahen koulutuskuntayhtymä tarjoaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ja kehitystä
vastaavaa laadukasta toisen asteen perus- ja lisäkoulutusta sekä siihen liittyvää työ-,
palvelu- ja kehittämistoimintaa.
Kuntayhtymän arvoina ovat me-henki, myönteinen ja luovuuteen kannustava toimintaympäristö, jatkuva uudistuminen sekä kestävä kehitys.
Raahen ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto sekä Ruukin maaseutuopisto yhdistyvät 1.8.2015 alkaen.
VISIO 2020 (Toimintastrategia 2012–2020)
Raahen koulutuskuntayhtymä on itsenäinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä.
Koulutuskuntayhtymä tarjoaa nuorille ja aikuisille helposti saavutettavan työelämän tarpeisiin perustuvan koulutuksen ja osaamisen. Työelämä on ratkaisevassa asemassa
koulutustarjontaa määriteltäessä.
7
Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi kuntayhtymän toimipaikat ovat yhteistyössä paitsi
keskenään myös muiden toisen asteen oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Toiminta-ajatuksen tuloksena rakentuu toisen asteen koulutuksen hallinnollinen ja toiminnallinen malli.
Korkeakouluyhteistyön ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin ja osallistua tutkimus- ja kehittämistyön yhteiseen käytännön kokeilutoimintaan.
Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä noudatetaan 0-toleranssia.
Tutkintotuotokset aloittaneista ja koulutuksen jälkeinen työelämään sijoittuminen vastaavat maan parhaiden oppilaitosten tasoa.
Kuntayhtymässä toimitaan ennakoivasti huomioiden valtionhallinnon vaatimukset ja toimenpiteet.
OPISKELIJAHUOLTO JA TUKITOIMET
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Sen myötä koulutuskuntayhtymässä tehdään kaikkien opistojen yhteinen Raahen koulutuskuntayhtymän
opiskelijahuoltosuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Suunnitelmaa työstää Opiskelijahuollon ja hyvinvoinnin tiimi. Opiskelijahuollon kokonaistarvetta arvioidaan kouluterveyskyselyn, opiskelija- ja henkilöstöpalautteen sekä huoltajien palautteen pohjalta. Lain velvoittama yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskelijahuolto on kuvattu
tarkasti opiskelijahuoltosuunnitelmassa. Opiskeluhuollon painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta.
Raahen koulutuskuntayhtymän opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen
järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat opiskeluterveydenhuollonpalvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut sekä kasvatusohjaajan palvelut. Kasvatusohjaajan palvelut ovat oppilaitoksen tarjoamia palveluja, eivätkä ne kuulu lain määräämiin opiskeluhuollonpalveluihin.
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa on myös kaksi luokkaohjaajaa ja Ruukin
maaseutuopistossa työskentelee asuntolanohjaaja. Oppilaitoksessa opintojen ohjaus ja
ammatillisen erityisopettajan antamat palvelut kuuluvat kiinteänä osana opiskeluhuoltoon.
Kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä vastaa Raahen kaupunki, opiskeluterveydenhuoltopalvelu tulee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Siikajoen
kunta tarjoaa koulukuraattori- ja psykologipalvelut Ruukin maaseutuopistolle. Opiskelijalla
on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen
edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ja 9§.)
Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen sekä sosiaali- ja
terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksessa
työskentelevien ja opiskeluhuollon palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävänä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista.
Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee
häntä opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjauksella edistetään opintojen tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja valinnaisuuden toteutumista sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään. Opinto-ohjauksen tuntien lisäksi opiskelija voi
8
osallistua pienryhmänohjaukseen ja saa henkilökohtaista ohjausta opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä asioissa. Opinto-ohjauksen kokonaisuudesta vastaa opinto-ohjaaja,
mutta ohjaustyöhön osallistuvat aktiivisesti myös erityisopettajat, ryhmänohjaajat, luokanohjaajat ja aineenopettajat. Ryhmänohjaaja on ”lähiohjaaja”, joka perehdyttää ryhmänsä koulun käytänteisiin, toimii tiedottajana, edistää luokkahengen syntymistä, seuraa
ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja ja osallistuu koulun ja kodin
yhteistyöhön. Aineenopettaja ohjaa ja seuraa oman aineensa opiskelua ja tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmin opinto-ohjausta kuvataan
opinto-ohjaussuunnitelmassa.
Raahen koulutuskuntayhtymässä on saatavilla ammatillista erityisopetusta. Ammatillinen
erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, psyykkiset
tai sosiaaliset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus toteutetaan integroituna omassa ryhmässä sekä tarvittaessa pienryhmissä. Lisäksi
opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja tukea niin opinnoissa kuin päivittäisessä elämässä. Erityisopettajan kanssa voi suorittaa myös rästiin jääneitä tehtäviä suunnitelmallisesti ja yksilöllistä tukea saaden. Tarkemmin erityisopetuksesta on erityisopetuksen järjestämisestä koskevassa suunnitelmassa.
AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS JA KURSSITOIMINTA
Ammatillista lisäkoulutusta jatketaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisina kursseina ja
koulutuskokonaisuuksina. Koulutusta voidaan järjestää myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään myös opiston omana kurssitoimintana.
OPISKELIJAKUNNAN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET
Lisätään opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuuksia koulutuskuntayhtymän kehittämisessä. Näyttötoimikunnassa, ammatillisissa neuvottelukunnissa, tiimeissä ja erilaisissa
työryhmissä on opiskelijajäseniä.
AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT
Ammatilliset näytöt on liitetty koulutustoiminnan osaksi 1.8.2006 lähtien. Muiden tehtäviensä ohella ammatillisten neuvottelukuntien rooli on keskeinen muutoksen valmistelussa. Tavoitteena on, että ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Koulutuskuntayhtymän eri opistoissa ammatillisia neuvottelukuntia on yhteensä kymmenen.
YRITTÄJYYS
Oppilaitosten eri linjojen opetussuunnitelmissa huomioidaan yrittäjyys, jota annetaan
myös valinnaiskurssien muodossa.
Raahen ammattiopiston sisäinen yritystoiminta jatkuu siten, että oppilaitoksessa on maksullista työtoimintaa myös loma-aikoina.
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa aloitettiin Nuori Yrittäjyys eli NY-toiminta syksyllä 2013. Toimintaan osallistuville opiskelijoille kertyy vuoden aikana vähintään viisi
opintoviikkoa ylimääräisiä yrittäjyysopintoja. NY-toimintaa on myös Raahen ammattiopistossa ja lisäksi Lybeckerin opistossa on harjoitusyritystoimintaa. Ruukin maaseutuopistossa yrittäjyys on keskeinen osa tutkintoon johtavaa opetusta. Yrittäjyyden ja työelämäyhteistyön tiimi on päättänyt perustaa osuuskunnan opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseksi vuonna 2015.
9
KANSAINVÄLISYYS
Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on opetuksen ja oppimisen laadullinen kehittäminen, tiedotustoiminnan parantaminen sosiaalisen median välineitä käyttämällä, henkilöstön kieli- ja kulttuuritaitojen parantaminen ja alueellisen yhteistyön lisääminen. Toiminta
sisältää koti- ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamista ja laajentamista, opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuutta, projektitoimintaa, kieli- ja kulttuuriopintoja sekä tukitoimia, joilla edistetään kansainvälisyyskehitystä. Toiminnan avulla opiskelijoita valmennetaan työelämän edellyttämään kansainvälisyyteen. Kv-toiminnassa hyödynnetään myös
ECVET-järjestelmää.
Yhteistyön keskeisenä toteutusmuotona on opiskelija- ja opettajavaihto. Opiskelijoillemme tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan tai työssä oppimisestaan ulkomailla. Samoin yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille tarjotaan vastaavasti mahdollisuutta opiskella Suomessa. Opiskelijavaihdoissa pyritään vastavuoroisuuteen siten, että niin vaihtokuin vierailevien opiskelijoiden määrä olisi tasapainossa.
Opiskelijoiden ulkomaiset opinnot ja työharjoittelu pyritään rahoittamaan pääosin EU- ja
OPH-rahoitteisilla hankkeilla. Lukuvuonna 2014–2015 Raahen koulutuskuntayhtymässä
ovat meneillään seuraavat liikkuvuushankeet: WosCos+, ArteCult V (rahoitus Erasmus+ ohjelmasta) ja WEB-PREP for mobility (rahoitus LdV-ohjelmasta) sekä Opetushallituksen
rahoittamat Let´s go international at home-, Eurooppalainen opintopolku- ja Connect
Equus Overseas-hankkeet.
Tärkeimmät ulkomaiset yhteistyöorganisaatiot sijaitsevat Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Virossa, Englannissa ja Turkissa. Opiskelijavaihto on mahdollista kaikilla kuntayhtymän oppilaitosten tarjoamilla aloilla. Tulevan
vuoden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Suomen lähialueilla, esimerkiksi Nordplushankkeen avulla.
Kuntayhtymän henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus kielten opiskeluun Suomessa ja
ulkomailla vuosittaisen määrärahan rajoissa. Kansainvälistä toimintaa toteuttavat opettajat ja opiskelijat. Heidän apunaan ovat kansainvälisyystyöryhmä ja opistojen kvkoordinaattorit. Raahen ammattiopistossa on toimistosihteeri, joka avustaa kaikkia kuntayhtymän oppilaitoksia kv-työn toteutuksessa. Yhteydenpidossa partnereiden kanssa
hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja sosiaalista mediaa perinteisten menetelmien lisäksi.
MUU HANKETOIMINTA
Raahen koulutuskuntayhtymä koordinoi OPH-rahoitteista Varmemmin töihin 2014
-hanketta. Hanke kuuluu laajennetun työssäoppimisen hankkeisiin. Kuntayhtymässä
hanketta on koordinoinut Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto. Hanke päättyy
31.12.2015.
LaatuSampo-hanke on Lamppu 2015 -hankkeen jatkohanke. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koordinoimalla ja OPH:n rahoittamalla hankkeella jatketaan vuoden 2013 aikana suunniteltua laatutyötä siirtymällä suunnitteluvaiheesta laatutyön toteutukseen.
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2014 - 31.12.2014. Kyseiselle hankkeelle on haettu lisää
toteutusaika, mutta sitä koskevaa päätöstä ei ole saatu tätä talousarviota kirjoitettaessa.
Raahen hyvinvointikuntayhtymän koordinoimassa Raahen seutukunnan kuntakokeilu
-hankkeessa kehitetään Raahen koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opetusmenetelmiä,
pilotoidaan uusia tutkintojen suoritusmalleja ja parannetaan opiskelijoiden edellytyksiä
suoriutua opinnoistaan. Kuntakokeilu-hankkeen yleisenä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Hankkeessa rakenne-
10
taan paikalliseen kumppanuuteen perustuva integroitu toimintamalli, jonka avulla parannetaan Raahen seudun työllisyyttä, palvelujen vaikuttavuutta ja palveluprosessien sujuvuutta. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2012 - 31.12.2015.
2.3
TUKIPALVELUT
IT-PALVELUT
It-palvelut hankitaan Raahen kaupungilta 1.2.2015 alkaen kaikissa Raahen koulutuskuntayhtymän opistoissa.
KIINTEISTÖNHOITO
Kiinteistönhoito järjestetään pääosin omana tuotantona kaikissa opistoissa. Opistojen
keskinäistä sekä yhteistyötä Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa
tiivistetään v. 2015 tehokkuuden lisäämiseksi.
KULJETUKSET
Nykyisen lainsäädännön mukaisesti koulumatkatuki maksetaan opintotukikeskuksen
kautta osana opintotukea.
LAITOSHUOLTO
Laitoshuolto järjestetään omana tuotantona kaikissa opistoissa.
MAJOITUS
Nykyisissä opiskelija-asuntoloissa on 80 paikkaa. Opiskelijat hakeutuvat usein alivuokralaisasuntoihin. Ruukin maaseutuopistolla on oma opiskelija-asuntola, jossa asuntolapaikkoja on riittävästi.
OPISKELIJAPALVELUT
Opistoissa on omat opintosihteerinsä, mutta heidän yhteistyötään niin kuntayhtymän sisällä kuin Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tiivistetään.
RUOKAHUOLTO
Opiskelijoiden ateriat on ostettu Raahen kaupungilta 1.1.2014 alkaen kaikissa Raahen
toimipisteissä.
TERVEYDENHUOLTO
Opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kautta.
VARASTOINTI
Varastointia kehitetään ja selvitetään uuden varastointijärjestelmän tarpeellisuus.
11
2.4
TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2015–2017
2.4.1
Raahen ammattiopisto
1.
Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista.
-
2.
Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla
-
3.
Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3 %
Päätoimisten opettajien muodollinen pätevyys on vähintään 85 %
Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla
-
4.
Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 %
Läpäisyprosentti on 70 %
Opiskelijoiden työllistyminen on 65 %
Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 15 %
Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 15 opiskelijaa
Kesätyöpaikkoja järjestetään vähintään 15 opiskelijalle
Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa
Opiston täyttöaste suhteessa budjetoituun on 105 % syksyn laskentapäivänä eli
20.9., jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 591.
Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan
Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,14
Kansainvälistymisen tavoitteet
-
Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 20–30 opiskelijaa lukuvuosittain
Asiantuntijaliikkuvuuteen osallistuu viisi opettajaa 1–2 viikon vaihtojaksoilla
Vahvistetaan ja laajennetaan lähialueyhteistyötä (Ruotsi, Norja, Tanska, Barents) esimerkiksi Nordplus-hankkeiden avulla
Vahvistetaan ja laajennetaan oppilaitoksen eurooppalaista yhteistyöverkostoa
Otetaan huomioon kv-toiminnassa uusi Erasmus+ -ohjelma vuosille 2014–2020
Varaudutaan Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan myötä alueemme elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin
Pyritään lisäämään tasa-arvoa kansainvälistymisessä valitsemalla ulkomaanvaihtoihin kaikkien alojen opiskelijoita
Korostetaan kotikansainvälistymistä ja uutta teknologiaa
12
2.4.2
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
1.
Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista Opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista.
-
2.
Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla.
-
3.
Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 %
Läpäisyprosentti on 67 %
Opiskelijoiden työllistyminen on 60 %
Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 20 %
Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 15 opiskelijaa
Kesätyöpaikkoja järjestetään vähintään kahdelle opiskelijalle
Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3 %
Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus on vähintään 90 %
Henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla
pohjalla.
-
4.
Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa
Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite
on 266.
Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan
Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,13.
Kansainvälistymisen tavoitteet
-
Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 20 opiskelijaa lukuvuosittain.
Oppilaitoksella on yhteydet useaan eurooppalaiseen alan oppilaitokseen.
Opetushenkilöstö osallistuu liikkuvuushankkeisiin ja hanketyöhön kansallisesti ja
kansainvälisesti.
13
2.4.3
Ruukin maaseutuopisto
1.
Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista.
-
2.
Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 15 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa
Läpäisyprosentti on vähintään 65 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa
Opiskelijoiden työllistyminen on vähintään 60 % tilastokeskuksen tilastossa
Korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 7 %
Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 1 opiskelija/vuosikurssi
Maaseutuyrittäjä-, hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajakoulutusta sekä monimuotokoulutuksena luonto-ohjaajan koulutus
Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään vähintään 1 opiskelijatyövuoden verran
Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla.
-
3.
Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 2,5 %
Muodollinen kelpoisuus on vähintään 75 %:lla päätoimisista opettajista
Henkilöstöpalautteen perusteella henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta
Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla.
4.
Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa
Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite
on 120.
Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan
Henkilökunnan määrä on korkeintaan 0,25 henkilötyövuotta/opiskelija
Kansainvälistymisen tavoitteet
-
Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on vähintään viisi opiskelijaa lukuvuosittain.
Oppilaitoksella on vuosittain yhteistyötä vähintään yhteen alan eurooppalaiseen
oppilaitokseen.
Henkilöstö osallistuu liikkuvuushankkeisiin tai kv-hanketyöhön vähintään viisi
päivää/vuosi.
Ruukin maaseutuopisto harkitsee Hevosurheilukeskuksen ostamista v. 2015 aikana.
14
YHDISTELMÄ OPETUSTOIMEN TAVOITTEISTA VUODELLE 2015
Opiskelijamääräarvio vuodelle 2015
painotettu
keskiarvo
kl./sl.
20.9.
täyttöaste
105 %
Raahen ammattiopisto
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Ruukin maaseutuopisto
563
253
114
591
266
120
Yhteensä
930
977
Lisäkoulutuksen opiskelijamäärä (ei sisällä lyhytkursseja) vuonna 2015
(opiskelijamäärä/opiskelijatyövuosi)
Raahen ammattiopisto
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Ruukin maaseutuopisto
20/3
Aloituspaikat vuonna 2015/aloituspaikat vuonna 2014
Raahen ammattiopisto
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Ruukin maaseutuopisto
248/250
112/112
55/44 + 12 (mava)
15
RAAHEN AMMATTIOPISTO
OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015
600
595
594
595
586,5
590
581
580
580
574
570
564
563
560
550
540
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
arvio
293
278
268,2
273,9
2010
2011
2012
2013
2014
2015
arvio
LYBECKERIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO
OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015
600
500
400
300
252
272
280,5
286
2006
2007
2008
2009
320
253
200
100
0
RUUKIN MAASEUTUOPISTO
OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015
600
500
400
300
200
99
112
118
122
126
114
116
111,8
113
114
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
arvio
100
0
16
NUORISOASTEEN KOULUTUS - MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET VUONNA 2015
LINJAN NIMI
ALK.
POHJAALOITUSAIKA
KOUL.
PAIKAT
______________________________________________________________________________
RAAHEN AMMATTIOPISTO
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
Autoalan perustutkinto
- ajoneuvoasentaja
S
PK
18
Kone- ja metallialan perustutkinto
- levyseppähitsaaja
S
PK
18
- koneistaja
S
PK
18
- koneen asentaja
S
PK
18
Rakennusalan perustutkinto
- talonrakentaja
S
PK
18
Talotekniikan perustutkinto
- putkiasentaja
S
PK
18
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
- sähköasentaja
S
PK
18
- automaatioasentaja
S
PK
18
Laboratorioalan perustutkinto
- laborantti
S
PK/YO
18
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
Hiusalan perustutkinto
- parturi-kampaaja
S
PK
18
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
kokki
S
PK
18
tarjoilija
S
PK
18
MUU KOULUTUS
Ammattistartti; ammatilliseen peruskoulutukseen S
PK
16
ohjaava ja valmistava koulutus
Maahanmuuttajien ammatilliseen perusK
PK
16
koulutukseen valmistava koulutus
LYBECKERIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO
KULTTUURIALA
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
S
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
S
Kuvallisen ilmaisun perustutkinto
S
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto
S
RUUKIN MAASEUTUOPISTO
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
Maatalousalan perustutkinto
Hevostalouden perustutkinto
Luontoalan perustutkinto
S
S
S
PK/YO
PK/YO
PK/YO
32
32
32
PK/YO
16
PK/YO
PK/YO
PK/YO
20/0
25/5
10
Määrällisiä tavoitteita voidaan tarkistaa linjoittain toimintavuoden aikana huomioiden OPM:n vahvistama kokonaisopiskelijamäärä.
17
3
KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2015–2017
”Kuntayhtymän taloutta tulee hoitaa kestävällä ja vakaalla pohjalla.”
3.1
YLEISTÄ
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) määrittelee oppilaskohtaisen yksikköhinnan, jonka valtio maksaa oppilaitokselle. Valtio perii kotikunnan maksuosuuden
kunnan asukasmäärän perusteella kotikunnalta.
Koulutuskuntayhtymän vuoden 2015 talousarviovalmistelu perustuu yhtymähallituksen
26.8. (111 §) hyväksymään Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 - 2017 taloussuunnitelman laadintaohjeisiin.
Talousarviossa on huomioitu vuonna 2014 aloitetut talouden vakauttamistoimenpiteet.
Henkilöstön palkkoihin ei ole kirjattu korotuksia vuodelle 2015.
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat on budjetoitu vuoden 2014 tasoon vähennettynä
2,7 %:lla ja lisättynä 1,11 %:n indeksikorotuksella. Talousarvio on laskettu 930 opiskelijamäärän mukaan, jossa on huomioitu opiskelijamäärään kohdistuvat leikkaukset. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta (keskiarvo) vuonna 2015 on 10 390 euroa/opiskelija.
Investointitaso jatkuu vuonna 2015 varsin korkealla tasolla toiminnan laajuuteen nähden:
rakennus- ja täydennyskalustoinvestoinnit ovat yhteensä n. 1,4 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit ovat Lybeckerin uudisrakennuksen yläkerroksen rakentaminen sekä
Ruukin maaseutuopiston ruokalan ja keittiön muutostyöt.
Koulutuskuntayhtymän hankintameno kirjataan talousarviovuodesta 2015 alkaen
käyttötalouden kuluksi, jos hankintameno alittaa 10 000 euroa (alv. 0 %). Kuluvan talousarviovuoden aikana kyseinen raja on ollut 8 409 euroa (alv. 0 %). Muutoin poistoajat ja
-menetelmät pidetään ennallaan.
3.2
TALOUDELLISET TAVOITTEET
1) Valtionosuuksilla, omilla tuloilla ja luotolla katetaan käyttö- ja investointimenot samoin
kuin lainojen lyhennykset eikä jäsenkunnilta peritä maksuja em. menoihin.
2) Kuntayhtymällä on täyttöaste vähintään 105 % järjestämisluvan opiskelijamäärästä
syyslukukauden tilastointipäivänä 20.9.
3) Oppilaitosten henkilöstö suhteutetaan vallitseviin olosuhteisiin ja oppilasmääriin.
4) Vuosikate on vähintään poistojen suuruinen.
5) Vuosikate riittää niin käyttöomaisuusinvestointeihin kuin lainojen lyhennyksiin. Talonrakennustoiminta/perusparannukset katetaan edellisten vuosien säästöillä ja tarvittaessa lainoilla.
6) Oppilaitosten kiinteistöjen kunto turvataan riittävillä vuosi- ja peruskorjauksilla. Kiinteistöjen korjaustyöt pyritään tekemään oppilaitoksen omana eli opiskelijatyönä. Talous- ja toimintasuunnitelmassa on suunnitelma vuosien 2015 - 2017 investoinneista:
uudisrakennuksista, peruskorjauksista ja täydennyskalustoista.
18
Alla olevassa taulukossa esitetään päättyneiden tilikausien taloudellisia tunnuslukuja
sekä arvioita vuosille 2014–2017. Järjestäjäverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia
ei ole huomioitu v. 2016–2017-taloussuunnitelmissa.
TALOUDEN TUNNUSLUKUJA V. 2010 - 2017
Raahen koulutuskuntayhtymä
Arviot TA 2014 - TS 2017
Vakauttamisohjelman toimenpiteet on huomioitu ao. laskelmissa.
1000 e
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
Toimintatulot
11 592
12 396
11 558
12 191
11 467
11 173
10 600
10 500
Toimintakulut
-10 473
-11 279
-11 094
-11 322
-10 579
-10 200
-9 750
-9 620
1 119
1 117
464
869
888
973
850
880
0
-27
74
-49
2
8
20
20
1 119
1 090
538
820
890
981
870
900
-682
-744
-788
-799
-827
-842
-855
-865
460
369
-227
44
86
139
38
58
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalent.
Tulos
Seuraavassa taulukossa tuodaan esille koulutuskuntayhtymän talousmittarit vuodelle
2015.
19
Taloustavoitteet v. 2015
Talouden ulottuvuus
Tulojen ja menojen tasapaino
Tulorahoituksen riittävyys kt-menoihin
Lainamäärä
Investoinnit
Mittari
Tavoite
Tavara- ja palveluhankintojen arvo
Vuosikate, M€
Lainanhoitokate
Investointien tulorahoitus, %
Vuosikate/poistot, %
Hankinnat/toimintakulut, %
Rahoitusasema
Vakavaraisuus
Vieraan pääoman suhde tulorahoitukseen
Sijoitettu pääoma
Rahat ja pankkisaamiset
Maksuvalmius
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sijoitukset, M€
M€
Kassan riittävyys, pv
> 80
< 15
> 0,7
0,3
> 24
Tulo- ja menorakenne
Myyntituottojen osuus tulorahoituksesta
Myyntituotot/toimintatulot, %
> 6,5
> 0,80
>2
90
> 100
< 30
Työntekijöiden määrä
RAO
Lybecker
Rmo
Suhteutettuna opiskelijamääriin
Lainanhoitokate:
(vuosikate + korkokulut)/
(korkokulut + lainanlyhennykset)
Tulorahoituksen riittävyys vieraan pääoman
korkojen ja lyhennysten maksuun
(hyvä yli 2, tyydyttävä 1 - 2, heikko alle 1)
Investointien tulorahoitusprosentti:
100 x vuosikate/(investointimenot-rahoitusosuudet)
Prosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenoista rahoitetaan tulorahoituksella.
Vuosikate/Poistot
Tunnusluku > 100, jolloin vuosipoistot voidaan toteuttaa
täysimääräisinä.
Omavaraisuusprosentti:
100 x (Oma pääoma + Varaukset + Käyttöomaisuuden arvonkorotukset)/Koko pääoma
Tunnusluku mittaa vakavaraisuutta
ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä.
Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti:
100 x (vieras pääoma-saadut ennakot/käyttötulot)
Paljonko käyttötuloista tarvittaisiin
vieraan pääoman takaisinmaksuun
Maksuvalmius:
365 pv * rahavarat 31.12./kassasta maksut
Kassan riittävyys päivinä
0,10
0,11
0,21
20
3.3
ALIJÄÄMÄTARKASTELU
Kuntalain 65.3 §:n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.
Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen.
Vuoden 2013 tilinpäätös oli ylijäämäinen noin 43 000 euroa, ja taseen mukainen edellisten tilikausien ylijäämä oli noin 3 milj. euroa. Kuluvan vuoden tulos on talousarvioesityksessä positiivinen, kuten myös v. 2015 talousarviossa.
Raahen koulutuskuntayhtymällä ei ole alijäämän kattamisvelvoitetta.
3.4
KT-, TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT SEKÄ INVESTOINNIT
Seuraavilla sivuilla käsitellään kuntayhtymän käyttötalous-, tulos- ja rahoituslaskelmat
vuodelle 2015 sekä rakennus- ja täydennyskalustoinvestoinnit vuosille 2015–2017.
Talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että toimintatuotot/toimintakulut ovat 109,5 %
vuonna 2015. Vuosikate/poistot-tunnusluku on 116,5 %.
21
22
Raahen koulutuskuntayhtymä
Tulosyksikkö
INVESTOINTIOSA
Talonrakennus
MENOT
TULOT
Irtain ja aineeton käyttöom.
MENOT
TULOT
YHTEENSÄ
TP2013
TA2014
TA2015
Muutos-%
-1 231 183
0
-1 231 183
-567 500
0
-567 500
-1 070 000
0
-1 070 000
88,50
-456 923
0
-456 923
-255 500
0
-255 500
-336 000
0
-336 000
31,50
-1 688 106
-823 000
-1 406 000
70,80
23
24
Raahen koulutuskuntayhtymä
RAHOITUSLASKELMA
Tulorahoitus
Vuosikate
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Toiminnan ja invest. rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaik.lainojen lisäys
Lyhytaik.lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiant.var.ja po:n muut.
Vaihto-omaisuuden muutos
Lyhytaik.saamisten muutos
Korott.pitkä-ja lyhytaik.muut.
Rahoituksen rahavirta
RAHAVAROJEN MUUTOS
RAHAVAROJEN MUUTOS
TP2013
TA2014
TA2015
Muutos-%
819 657
1 110 907
980 430
-11,70
-4 631 045
-3 811 389
0
1 110 907
-1 406 000
-425 570
0,00
-138,30
99 500
66 667
0
0
0
0
0,00
0,00
0
-200 111
-330 567
1 538 609
0
0
0
0
0
0
0
0
0,00
0,00
0,00
0,00
1 174 098
-2 637 291
-796 775
0
1 110 907
0
0
-425 570
0
0,00
-138,30
0,00
25
INVESTOINNIT 2015 - 2017
Rakennus
Korjaustarve
TA2014
Raahen ammattiopisto
Auto-osasto
Uudisrakennus
Työsalien lasiseinien ja lasien uusiminen
Demonstraatio/diagnostiikka lka työsali 1
Työsalien 1 ja 2 seinien maalaus
Työsalien lattioiden korjaus 920 neliötä
Laboratorio-osasto
Peruskorjaus ja sen suunnittelu
Kiinteistöt
Kulunvalvonta-, turva- ym. järjestelmät
150 000
Kameravalvonta
8 500
Kaapelointi
Äänentoistojärjestelmä
Rakentamisosasto
LVI-uusi halli
Sähköosasto
Ulkoverh. saneeraus ja lämmönvaihdin
Metalliosasto
Raepuhallustilan rakentaminen
Maalaustilan rakentaminen
Lkan M3 (it) ja opisk. taukotilojen sisustus
Hallin lattioiden korjaus
Ravintolaosasto
Luokkien 15 ja 16 saneeraus
Pukuhuoneiden saneeraus
Opettajien työhuoneiden saneeraus
Oppitukka
Saneeraus/alakerta
Saneeraus/yläkerta, portaat
Lybecker
Korvaavien tilojen suunnittelu
132 000
ja mahdollinen peruskorjaus
Sisävalaistuksen uusiminen
Ilmastoinnin modernisointi
Ilmastoinnin eristeiden uusiminen
Rakennusosaston tilamuutokset
Hulevedet, kattovedet, maanpinnan muotoilu
Ikkunoiden ja ulko-ovien uusimien
Uudisrakennuksen yläkerta
Puutyötilojen muutos
RMO
Rakennus
Korjaustarve
Koulurakennus
Ikkunoiden uusiminen
Vanha päärakennus
Ruokalan ja keittiön muutostyöt
200 000
Toimistorakennus
Vesikaton uusiminen ja ulkomaalaus
20 000
Asuntola
Keittiöiden muutostyöt
37 000
Hlökunnan rivitalot
Koneellinen ilmanvaihto
2-osakkeen remontti
Navetan laajennus
HUK
Hevosurheilualueiden perusparannus
20 000
Kone- ja kärryvaja
Varsipihatto
RAO
Lybecker
Rmo
Kuntayhtymä
Yhteensä
LTA2014
TA2015
TS2016
TS2017
500 000
27 000
21 000
60 000
10 000
40 000
11 000
70 000
200 000
60 000
250 000
10 000
50 000
35 000
10 000
10 000
10 000
25 000
25 000
25 000
25 000
50 000
20 000
10 000
1 242 800
148 000
80000
100 000
11 000
20 000
35 000
110 000
329 000
185 000
100 000
200 000
37 000
45 000
45 000
250 000
20 000
45 000
100 000
Yhteensä
Yhteensä
158 500
132 000
277 000
567 500
0 233 000
1 390 800 580 000
0 257 000
1 390 800 1 070 000
426 000 895 000
180 000 110 000
340 000 245 000
946 000 1 250 000
Täydennyskalustot Yhteensä
Investoinnit yhteensäYhteensä
255 500
823 000
255 500 336 000 338 500 272 000
1 646 300 1 406 000 1 284 500 1 522 000
26
Koneet, laitteet, kalustot
Yleishallinto
IT-järjestelmän uusiminen ja kehittäminen
Raahen ammattiopisto
Auto-osasto
Työkaluvaunut opiskelijoille
Parturi-kampaamo
Alakerran kalustaminen ja tarvikkeet
Yläkerran kalustaminen ja tarvikkeet
Laboratorio
Vetokaappi
Kemikaalikaapit
FAAS, kohdepoisto
Tarvikkeiston uusiminen
GC, labravälineistön uusiminen
Laboratoriopöydät
HPLC, IC
Metalliosasto
Hitsaamon uudet hitsauskoneet
Hydrauliikkapenkki oheislaitteineen
Ravintolaosasto
Kaluston ja koneiden uusiminen
Luokkien 15 ja 16 kalusteet
Pukuhuoneiden kalusteet
Opettajanhuoneiden kalusteet
Keittiön täydennyskalusteet
Sähköosasto
Jakeluverkkoasema, kurssimateriaali
Aurinko- ja tuulivoimalaitteistot
Yhteiset aineet
2 014
2 015
10 000
10 000
2 016
2 017
36 000
36 000
12 000
40 000
18 000
15 000
10 000
20 000
10 000
20 000
26 000
34 000
15 000
15 000
21 500
17 000
15 000
15 000 15 000
9 000
27 000
Sähkövoimatekniikan opetuskaluston uud.
20 000
Verkostoasennuskalusto
TT2 Tietokonet + projektori
Luokkakalusteet
27 000
21 000
20 000 20 000
157 000
176 500 134 000
RAO/Yhteensä
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Sisustus ja kalusteosasto
Viestintä
Valokuvauskalusto
Taidekalusto
IT-kalusto ja -laitteet
Tietokone- ja työluokkien kalusto
Animaatiokalusto
Multimediakalusto
Äänistudiokalusto (päivitys)
Videokalusto
Tapahtumatekninen kalusto
Pelituotantokalusto
Painotuotannon jälkikäsittelylaitteet
Lybecker/Yhteensä
Ruukin maaseutuopisto Tietokoneet ja opetusteknologia
FilmMe-kamerajärjestelmä
Navetan suunnitteluraha
Maatilan kalusto (rehunkorjuukalusto)
Puimuri
Keittiö-/ruokahuolto koneet ja laitteet
HUK:n kalusto (sis. hevoset)
Pikkubussi
RMO/Yhteensä
Kuntayhtymän täydennyskalustot yhteensä
RAO
LYB
RMO
Täydennyskalusto yhteensä 2014 - 2017
8 500
95 500
15 000
9 000
27 000
9 000
15 000
17 000
63 000
35 000 38 000
10 000
10 000
10 000
16 000
10 000
10 000
75 000
99 000
10 000
15 000
15 000
72 000 78 000
10 000
35 000
10 000
35 000
60 000
80 000
20 000
20 000
35 000
85 000
80 000
95 500
75 000
85 000
255 500
157 000
99 000
80 000
336 000
90 000 60 000
176 500
72 000
90 000
338 500
134 000
78 000
60 000
272 000
27