docKuntayhtymän toimintasuunnitelma ja strategia vuosille
download 
Report Transcription
Kuntayhtymän toimintasuunnitelma ja strategia vuosille
YHTYMÄHALLITUS 16.10.2013 LIITE 2. HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 – 2016 TALOUSARVIO 2014 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS 2 2. KUNTAYHTYMÄN ARVOT 3 3. VISIO; KUNTAYHTYMÄ 2016 4 4. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTALINJAT 5 5. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TAVOITTEET 5.1. Kuntayhtymä 5.2. Kuntayhtymän palvelut 5.3. Kuntayhtymän henkilökunta 5.4. Kriittiset menestystekijät ja niille asetetut tavoitteet 5.5. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö 7 7 7 8 9 13 6. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Palvelujen tarvitsijat, palvelujen käyttäjät ja asiakkaat 6.2. Yhteiskunta ja kunnat 6.3. Lainsäädäntö ja muu valtiollinen ohjaus 6.4. Kansalaisyhteiskunnan haasteet 6.5. Markkinat 6.6. Työmarkkinat ja koulutus 14 14 14 16 16 16 17 7. SWOT 7.1. Vahvuudet 7.2. Heikkoudet 7.3. Uhkakuvat 7.4. Mahdollisuudet 17 17 17 18 18 TALOUSARVIO 2014 17 LIITE. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 1. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän toiminta-ajatuksen mukaan kuntayhtymä edistää järjestämiensä palvelujen kautta ihmisten mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymän tehtävänä on myös vaikuttaa tarjoamiensa palvelujen ja niiden kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen ja palvelujärjestelmän kehittymiseen. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä tuottaa kunnille ja kuntalaisille kustannustehokkaasti tarpeita vastaavia, monipuolisia, nykyaikaisia, joustavia ja uudistuvia palveluratkaisuja koko toiminta-alueellaan. Näin toimimalla kuntayhtymä mahdollistaa omalta osaltaan tarpeita vastaavien ja ajanmukaisten palvelujen saatavuuden. Kuntayhtymän nykyinen toimintayksikkö on Mainiemen kuntoutumiskeskus Lammilla. Siellä sijaitsee myös Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön toiminta-ajatus: Kehittämisyksikkö tarjoaa asiantuntija-, arviointi- ja kehittämispalveluja niin henkilö- kuin organisaatioasiakkaiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Perussopimus (1.1.1997) Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 2 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 3 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 2. KUNTAYHTYMÄN ARVOT Asiakaslähtöinen ammatillisuutemme perustuu suvaitsevaisuuteen, tasavertaisuuteen, avoimuuteen, rehellisyyteen ja luottamukseen. Ammatillisuus tulee näkyä palvelujen tuottamisessa sekä ohjata toimintaa. Erilaisten tilanteiden kohtaaminen yhteisössä tulee perustua ammatillisuuteen. Ammatillisuus tarkoittaa myös omien rajojen tiedostamista ja se auttaa hoitamaan perustehtävää. Asiakaslähtöisyys perustuu asiakkaan tarpeiden kuulemiseen. Työ kuntayhtymässä perustuu asiakkaiden tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa yhteisökuntoutusmallin myötä. Se näkyy foorumeissa, moniammatillisessa yhteistyössä, asiakkaan kuntoutumisen arvioinnissa, asiakkaan kuulemisessa sekä tukemisessa. Se näkyy myös demokratiana, jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omiin sekä yhteisiin asioihin. Suvaitsevaisuus yhteisössä mahdollistaa erilaisten ihmisten rikkaan ja monimuotoisen yhteistyön. Suvaitsevaisuus kannustaa kaikkia nostamaan esiin yhteisön toimintaan liittyviä asioita. Asioita tarkastellaan leimaamatta, jakaen ja pyrkien hyödyntämään yhteisön jäsenten erilaisia kykyjä ja vahvuuksia. Rohkeus ja uskallus kysyä, kehittyä ja kasvaa lisääntyy. Rakentavan palautteen antaminen perustuu suvaitsevaisuuteen. Tasavertaisuus vahvistaa luottamusta toisiin, muun muassa toisten ammattitaitoon. Ymmärrys tehtävien erilaisuudesta ja ihmisten erilaisuus huomioiden tasavertaisuus näkyy yhteisön jäsenten tasavertaisessa kohtelussa. Jokainen yhteisön jäsen on arvokas. Tasavertaisuudella luodaan hyvää ilmapiiriä. Avoimuus pitää sisällään läpinäkyvyyden ajatuksen. Yhteisön jäsenten toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää, joka mahdollistaa rehellisyyden ja luottamuksen. Tiedon avoin jakaminen, on päätösten tekemisen ja niihin sitoutumisen edellytys. Avoimuuden toteutumiseksi painotetaan kaikkien oikeutta kyseenalaistamiseen. Avoimuus on vastuun kantamista siitä, että on saavutettavissa yhteinen näkemys ja todellisuus kuntayhtymän nykytilasta ja tulevaisuudenkuvasta. Rehellisyys mahdollistaa luottamuksellisten suhteiden syntymisen ja estää salaisuuksien verhojen syntymistä. Ilman rehellisyyttä ei synny luottamusta. Ollessaan rehellinen jokainen yhteisön jäsen ohjaa myös toisia rehellisyyteen. Luottamus on kuntayhtymässä annettavien palvelujen perusedellytys. Parhaimmillaan luottamus näkyy varmuuden ja turvallisuuden tunteena toisiin yhteisön jäseniin. Luottamus toisiin edellyttää luottamusta itseen, omaan asemaan ja ammattitaitoon sekä yhteisökuntoutusmalliin. Tämä arvo näkyy myös luottamuksena toisten yhteisön jäsenten arviointikykyyn. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 4 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Arvot kehittämistyön lähtökohtana Kehittämisyksikön työssä tärkeitä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, käytännönläheisyys, ammatillisuus ja inhimillisyys. Asiakaslähtöisyys on tärkeää. Palveluja kehitetään niin, että asiakas hyötyy kehittämisestä ja kehitystyön tuloksista. Palveluja kehitettäessä asiakkaan tarpeiden tulee olla lähtökohtana. Asiakkaiden mielipiteitä kuunnellaan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon kehittämistyössä. Käytännönläheisellä kehitystyöllä ollaan lähellä palveluja, palvelujen tuottajia sekä asiakkaita ja näin varmistetaan, että kehittämisestä on hyötyä. Kehittämistyön tuloksien juurruttamiseen käytännöntyöhön kiinnitetään huomiota olennaisena osana kehittämistyötä. Ammatillisuus kehittämistyössä pitää sisällään luovuuden, uusien innovaatioiden hakemisen ja teoriatiedon yhtäaikaisen huomioonottamisen. Lisäksi vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen kehittämistyössä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa on oleellista kehitystyön onnistumisen kannalta ja on määritelty yhdeksi kriittiseksi alueeksi kehittämisyksikön toiminnassa. Inhimillisyyden pitäminen mukana kehittämistyössä on nykypäivänä välttämätöntä. Kehittämistyössä huomioidaan, että ongelman taakse kätkeytyy ihmisen elämä ja sen ympärille useiden ihmisen elämiä. Nämä ongelmat koskettavat ihmistä ja ympäristöä laajasti. Elämää tulee suojella, ja palveluissa tulee muistaa, että inhimillisen kärsimyksen lieventäminen antaa palveluille olemassaolon oikeutuksen. 3. VISIO; KUNTAYHTYMÄ 2015 Kuntayhtymän asiakkaiden ja tilaajakuntien käytössä on tarpeista lähtevät maan kehittyneimmät ja kilpailukykyisimmät kuntoutumis- ja asiantuntijapalvelut. Tähän tavoitteeseen päästäkseen kuntayhtymässä tehdään joustavaa ja monipuolista työtä kuntayhtymän kuntien alueella ja koko maassa. Kuntayhtymän palveluja ja asiantuntemusta kehitetään ja uudistetaan aktiivisesti ja innovatiivisesti yhteistyössä kumppanien kanssa vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Kuntayhtymä ja sen kehittämisyksikkö ovat mukana myös valtakunnallisessa palvelujen kehittämisessä. Palvelujen käyttäjien, asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä yhteistyötahojen osallisuus ja kuuleminen ovat arkipäivän toimintaa. Laaja-alainen verkostotyö johtaa toimiviin ja kaikille osapuolille hyötyä tuottaviin kumppanuuksiin. Lähialueiden oppilaitosten kanssa aikaan saatua edistyksellistä yhteistyötä kehitetään edelleen aktiivisesti. Kunnat ja kuntalaiset kokevat, että kuntayhtymä antaa hyvän vastineen sijoitetulle rahalle ja muille voimavaroille. Kuntayhtymä on kiinnostava ja haluttu työpaikka ja opiskelijoita kiinnostava harjoittelupaikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 5 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Kuntayhtymän tiloja, kiinteistöjä ja aluejärjestelmiä ylläpidetään ja kunnostetaan. Kiinteistön huollon suunnitelmallisella toiminnalla ja aluejärjestelmien kehittämisellä varmistetaan tehokas ja taloudellinen toiminta. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö on arvostettu kumppani ja yksi maan johtavista palvelujen kehittämiseen erikoistuneista toimijoista. Tähän tavoitteeseen päästään kuntayhtymän visiossa määritellyin päämäärin, näistä erityisesti painottaen aktiivisuutta, yhteistyötä, uudistumista sekä suunnitelmallisuutta. 4. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTALINJAT Seuraavat kuusi toimintalinjaa tarkentavat kuntayhtymä 2015 – näkymää: 1. Palvelujen käyttäjäksi tuen ja kuntoutuksen tarpeen perusteella Kuntayhtymän jäsen- ja tilaajakuntien suhteiden kehittämistä jatketaan sellaisiksi, että palvelujen tuottaminen perustuu sopimuksiin (sopimusohjaus), joissa painotetaan ennakointia. Kuntayhtymä keskittyy erityisesti palveluihin, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhtä kuntaa laajemmalla väestö- tai osaamispohjalla. Yhteistyössä painotetaan palvelujen tarjoamisen tarveperustaisuutta. 2. Yhdessä jäsenkuntien kanssa Kuntayhtymä tekee yhteistyötä jäsenkuntien kanssa paikallisesti, kunnittain, seudullisesti ja koko kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymä huolehtii yhdessä jäsenkuntien kanssa toimivan palvelurakenteen ja palvelutarjonnan kehittymisestä. 3. Osaavia palveluratkaisuja Palvelutoiminnan ytimenä on päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen liittyvien erityiskysymysten asiantuntemuksen ylläpito, kehittäminen ja jakaminen. Kuntayhtymä keskittyy erityisesti: • vaativan kokonaiskuntoutuksen ratkaisujen tuottamiseen ja kehittämiseen • konsultaatio- ja kehittämispalveluihin toimialallaan Palvelujen inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus sekä tehokkuus ja laatu ovat kuntayhtymän toiminnan lähtökohta ja tavoite. Palvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi rakennetaan pitkäaikaisia yhteistyökumppanuuksia jäsenkuntiin, muihin toimijoihin, oppilaitoksiin ja yliopistoihin Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 6 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 4. Inhimilliset voimavarat ovat toiminnan perusta Suunnitelmallisella toiminnalla ja kehittämisellä turvataan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja hyvinvointi. Tähän pyritään mm. kuntayhtymän toiminnan palaute- ja arviointijärjestelmän ja sen tuottaman tiedon hyödyntämisen kehittämisellä. 5. Tasapainoinen talous ja kestävät toimintaedellytykset Kuntayhtymän talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden aikana vahvistetaan: • kustannus- ja tuottavuustietoisuutta palvelujen tuottamisessa ja luodaan raportointimalli toiminnan talouden ja arviointitiedon seuraamiseksi • palvelujen hinnoittelun oikeellisuutta ja vertailtavuutta • palvelujen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä • kuntayhtymän talouden pitkäjänteistä hallintaa • ympäristöä säästävät ja kestävää kehitystä edistävät toiminta- ja talousratkaisut • kehittämistyön jatkuvuutta 6. Kehittyvä johtaminen ja kehittämistyö tukevat perustoimintaa Kehittämisyksikön toiminta tukee palvelujen kehittämistä, perustyötä ja johtamista. Myös kehittämisyksikön laaja-alainen yhteistyö ja osaaminen vahvistaa kuntayhtymän asemaa palvelujen tuottajana ja tehostaa kuntayhtymän palvelujen kehittymistä. Kehittämisyksikön ja johdon tiivis yhteistyö vahvistaa sekä kuntoutus- että kehittämistoimintaa. Kuntayhtymän johdon toiminta on suunnitelmallista ja perustuu strategiseen suunnitteluun sekä strategisesti valittuihin johdon työkaluihin: • Strateginen suunnittelu • Toiminnan- ja talouden seuranta • Muutoksen hallinta • Asiakkuuden hallinta • Strateginen yhteistyö ja kumppanuudet Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 7 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 5. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TAVOITTEET 5.1. Kuntayhtymä Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on ”järjestää jäsenkuntiensa puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja”. Palveluja on pystytty viime vuosina tarjoamaan kasvavassa määrin myös muille kuin jäsenkunnille. Strategiset tavoitteet: • Kuntayhtymän aseman vakiinnuttaminen kuntien määrittelemien palvelujen tuottajana • Kehittyvät, laadukkaat ja uudistuvat palvelut • Tarkoituksenmukainen työnjako ja yhteistyö toiminta-alueella ja maassa toimivien • Kuntayhtymän toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat asiakasmäärien viimeaikaiseen kehitykseen 5.2. Kuntayhtymän palvelut Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä vastaa palveluiden tuottamisesta sekä toiminnan ohjaus-, kehittämis- ja hallintopalveluista. Kuntayhtymän tuottamat palvelut ovat korkeatasoisia, nykyaikaisia, kustannustehokkaita ja palveluita kehitetään aktiivisesti. Kuntayhtymän palvelun tuotantoa laajennetaan uusiin palveluihin tuomalla perinteisen ympärivuorokautisen päihdehuollon laitoskuntoutuksen rinnalle uusia, nykyaikaisia ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Strategiset tavoitteet: • Yhteisökuntoutuksen arvopohja säilyy vahvana ja kehittyy kuntoutuspalveluiden mukana • Kuntoutuspalveluiden vaikuttavuuden arviointi kehittyy tukemaan yhä enemmän perustoimintaa • Kuntoutustoiminnan palvelunkuvaus ja tuotteistaminen kehittyvät tukemaan perustoimintaa • Päihdepalveluiden laatusuositusten ja sopimuksien mukaiset laatuun ja toimintaan liittyvät vaatimukset asettavat toiminnalle ja sen laadulle minimivaatimukset • Kuntoutuspalveluiden laatua kehitetään suunnitelmallisesti kohti laadunhallintajärjestelmää • Kuntoutuspalveluita uudistetaan ja palveluntuotantoa laajennetaan uusiin palveluihin • Kuntayhtymän viestintää ja palveluiden markkinointia kehitetään • Kuntayhtymä tarjoaa tarpeista lähteviä asiantuntijapalveluita, jotka osaltaan auttavat palveluiden kehittymisessä toiminta-alueella. Asiantuntijapalveluita tarjotaan kunnille, oppilaitoksille ja muille toimijoille tarpeen mukaan. Kehittämisyksikkö on oleellinen osa asiantuntijapalveluita. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 8 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 5.3. Kuntayhtymän henkilökunta Kuntayhtymän henkilöstö on avainasemassa palveluiden tuottamisessa. Henkilöstön osaaminen ja toiminta ja hyvinvointi edesauttavat kuntayhtymän vision toteutumisessa kohti maan kehittyneimpiä ja kilpailukykyisiä asiantuntija- ja kuntoutuspalveluita. Toiminnalla taataan kuntien ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin ja palveluiden vaikuttavuus. Päihdepalveluiden laatusuositukset (STM 2002) sisältävät myös suosituksen henkilöstömitoituksesta. Kuntoutuslaitoksen henkilöstömitoitus edellyttää 0,5 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää kuntoutettavaa asiakasta kohti. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen kuntoutustoiminta on järjestetty demokraattisen yhteisökuntoutuksen periaatteiden mukaisesti. Koko henkilöstö osallistuu asiakkaiden ohjaamiseen ja yhteisön toimintaan, näin ollen koko henkilökunta osallistuu myös kuntoutustyöhön. Strategiset tavoitteet: • Henkilöstö on osaaminen, ammattitaito ja asiakaspalvelu tukevat perustoimintaa ja sen pitkäjänteistä kehittämistä kohti visiota • Henkilökunnan viihtyvyydellä ja hyvinvoinnilla turvataan vision toteutuminen, palveluiden laatu ja kehittäminen sekä kuntayhtymän palveluiden hyvä maine. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilöstö 14.10.2013: Ohjaajat Sairaanhoitajat Lääkäri Yövalvojat Kuntoutusohjaaja Toimistosihteeri Keittäjät Keittäjä-siistijä Kiinteistön huolto Erikoissuunnittelija Kuntayhtymän johtaja 13 5 0,5 2 1 1 2,5 1 2 1 (täyttämättä) 1 Lääkärin palvelut ostetaan ulkopuolelta, samoin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä ICTpalvelut. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 5.4. Kriittiset menestystekijät ja niille asetetut tavoitteet BSC (Balanced Scorecard) on yksi suosituista strategiatyökaluista, joka painottaa käytännönläheisyyttä ja mitattavuutta. Mainiemessä lähestymistavan neljäksi näkökulmaksi on valittu Vaikuttavuus-, Asiakas-, Prosessi- ja Henkilöstönäkökulma. Näiden neljän ilmiön kautta rakentuu tasapainoinen ja arviointiystävällinen lähestymistapa kriittisille menestystekijöille. 9 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 10 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Vaikuttavuusnäkökulma Kriittinen menestystekijä Tavoite/mittari Kunta- ja palvelurakenneuudistuksien sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamisen vaikutusten ennakointi ja kuntayhtymän toiminnan uudelleen arviointi ja suuntaaminen yhdessä kuntien kanssa Kuntayhtymän strategian uudistaminen ja perussopimuksen tarkistaminen Kuntayhtymän jäsenkuntien määrä Jäsenkuntien määrä pysyy ennallaan lukuun ottamatta kuntarakenteiden uudistuksen tuomia yhdistymisiä. Kuntayhtymän palveluita käyttävien kuntien määrän Kuntayhtymän palveluita käyttävien kuntien määrä pysyy ennallaan tai kasvaa Yhteistyö ja kumppanuudet kuntayhtymien palveluita käyttävien kuntien kanssa Kuntayhtymällä on säännölliset yhteydet palveluita käyttävien kuntien kanssa ja kunnilla on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. (2011 – 2013). Kuntayhtymälle valmistellaan uusi nimi ja perussopimus Yhteistyö ja kumppanuuksien lisääntyminen eri Strategisten kumppanuuksien ja yhteistyötahojen toimijoiden kanssa ja niiden toiminnalle tuottama määrä ja yhteistoiminta lisääntyvät ja ne tuottavat toiminnalle merkittävää lisäarvoa. lisäarvo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden arviointi/seuranta Arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen on saatetaan kokonaisuutena ensimmäisen vaiheen loppuun. Sen pohjalta luodaan arviointi- ja raportointimatriisi tarpeellisen tiedon tuottamiseksi toiminnan kehittämistä ja seuraamista varten. Kuntayhtymän toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Asiakasnäkökulma Kriittinen menestystekijä Tavoite/mittari Asiakkaiden kokemuksen parantaminen Asiakkaiden kokemusta yksilöinä ja yhteisöinä mitataan ja arvioidaan säännöllisesti. Asiakkaiden kuuleminen ja toiminnan perustuminen asiakkaiden palautteeseen Asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti ja palautteen hyödyntämistä kehitetään. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 11 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Prosessinäkökulma Kriittinen menestystekijä Tavoite/mittari Yhteisöllisyyden vahvistaminen Yhteisöhoidon koulutusta ja sen tuomaa osaamista osana kuntoutuspalveluiden arkea jatketaan/ vahvistetaan. Toiminnan arviointi- ja palautejärjestelmän ja sen tuottaman tiedon hyödyntämisen kehittäminen Arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen saatetaan kokonaisuuden osalta ensimmäisen vaiheen loppuun ja sen tuottaman tiedon hyödyntämistä kehitetään. Kuntoutustoiminnan palvelunkuvauksen kehittä- Kuntoutustoiminnan palvelunkuvausta kehitetään vastaamaan palveluntuotantoa. Kuntoutusminen ja palveluiden tuotteistaminen palvelut tuotteistetaan. Kuntoutuspalveluiden laadun varmistaminen ja toiminnan yhtenäistäminen Kuntoutuspalveluiden laatua kehitetään ja toimintaa yhtenäistetään kohti laadunhallintajärjestelmää mm. kuvaamalla palveluprosessit. Kuntoutuspalveluiden uudistaminen ja uusien palveluiden kehittäminen Kuntayhtymä tuottaa nykyisen ympärivuorokautisen päihdehuollon laitoskuntoutuksen ohella uusia tarpeesta lähteviä palveluita. Palveluiden markkinoinnin ja viestinnän kehittä- Palveluita markkinoidaan aktiivisesti ja kuntayhtymä on näkyvä toimija alueellisesti ja kansalliminen sesti, jonka palvelut ovat tunnettuja. Kuntayhtymän viestintä on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kuntoutustoiminnan ja hallinnon yhteys kehittämisyksikköön ja sen toimintaan Kehittämisyksikön ja kuntoutustoiminnan yhteistyö on aktiivista ja jatkuvaa palveluiden kokonaisvaltaisen kehittämisen edistämiseksi. Kehittämisyksikön toiminnan vakinaistaminen Kuntayhtymällä on aktiivinen, osaava ja arvostettu sekä toimintansa vakiinnuttanut kehittämisyksikkö muiden merkittävien alan toimijoiden tavoin. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 12 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Henkilöstönäkökulma Kriittinen menestystekijä Tavoite/mittari Henkilöstön mitoitus ja tehtävien jakautuminen Henkilöstön mitoituksen peruslähtökohtana pidetään toiminnan tarpeita ja päihdepalveluiden laatusuosituksia. Henkilöstön mitoituksen onnistumista ja tehtävien jakoa arvioidaan säännöllisesti ja arvioinnin tuottamaa tietoa käytetään pohjana kehittämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään koulutuksella, työnohjauksella ja sisäisellä osaamisenvahvistamisella sekä toiminnan kehittämisellä mm. palaverirakenteiden osalta. Henkilökunnan osaamista ja sen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Perehdytystä kehitetään edelleen ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Henkilökunnan viihtyvyys ja hyvinvointi Henkilökunta on oikein mitoitettu toimintaan nähden ja työaikajärjestelmä tukee perustoimintaa. Henkilökunnan viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä työilmapiiriä arvioidaan säännöllisesti ja sitä pyritään parantamaan jatkuvasti. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja nostaa esiin ajatuksia toiminnan kehittämiskohteista, jotka käsitellään järjestelmällisesti. Yhteisöllisyyttä, prosesseja ja yhtenäisiä käytäntöjä vahvistamalla parannetaan henkilöstön viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 13 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Henkilökunnan saatavuus Henkilökunnan saatavuudesta pidetään huolta osaamisen ja toiminnan kehittämisellä sekä viihtyvyyden ja hyvinvoinnin avulla, joita arvioidaan säännöllisesti. Kuntayhtymän palkkapolitiikkaa ja palkitsemisjärjestelmiä ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Opiskelijoiden ohjaus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on korkeatasoista. Näin varmistetaan, että Mainiemi on houkutteleva työnantaja myös valmistuvien opiskelijoiden keskuudessa. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan ja kehittämistoimenpitein pyritään varmistamaan henkilökunnan saatavuus 5.5. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö (toteuttaa Välittäjä 2013 -hanketta 1.11.2011–31.10.2013) Kuntayhtymä on mukana Kaste-rahoituksen vuosille 2011–2013 saaneessa Välittäjä 2013 – hankkeessa, jonka tehtävänä on kehittää Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdetyötä. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiri. Kuntayhtymän lisäksi hankeosapuolina ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Lahden kaupunki. Kuntayhtymän hankehenkilökunta: Suunnittelija 1 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 14 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 6. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Palvelujen tarvitsijat, palvelujen käyttäjät ja asiakkaat • Taloudellisissa olosuhteissa, kuntoutuksen suuntauksissa ja kehityksessä tapahtuu muutoksia, jotka on huomioitava palveluita toteutettaessa • Toiminta-alueen ja asiakaskuntien palvelurakenteissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vähentävät kuntayhtymän nykyisellään tuottamien kaltaisten palveluiden tarvetta. Tämä kehitys huomioidaan osana kuntayhtymän palveluiden kehittämistä. • Kansalaiset edellyttävät riittäviä ja jatkuvasti laadukkaampia palveluja ja aiempaa parempaa asiakaspalvelua. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia alan nykyaikaisista kotimaisesta ja kansainvälisestä kehityksestä. Palvelut halutaan saada mutkattomasti silloin kuin niitä tarvitaan hyvää asiakaspalvelutapaa ja ihmisarvoa kunnioittaen. Kuntayhtymän on julkisten palveluiden tuottajana oltava mukana tässä kehityksessä sekä vietävä sitä omalta osaltaan oma-aloitteisesti ja aktiivisesti eteenpäin. • Asiakkuus syntyy tuen tai avun tarpeen perusteella. Vanhat rajaukset päihdehuollon ja muiden palvelujen välillä hälvenevät entisestään. Näin ollen yhteistyötä ja yhteistoimintaa eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa kehitetään edelleen. • Tunnistetaan uusia asiakkaita ja asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat psykososiaalisen tuen palveluita päihde- ja mielenterveys- tai muihin elämänhallintaongelmiin. 6.2. Yhteiskunta ja kunnat • Kuntien mahdollisuudet rahoittaa palveluita vaihtelevat nopeastikin. Kunnat hakevat hyvää vastetta rahoilleen ja ovat kriittisiä kustannusten ja tulosten suhteen. Kunnat vertailevat / kilpailuttavat eri palvelujen tuottajia. Kuntayhtymän palveluiden kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta parannetaan suunnitelmallisesti. • Kunnallisten palvelujen tuottamiseen haetaan uudenlaisia kunnan rajat ylittäviä yhteistoimintamahdollisuuksia, ennakoitavaa sopimuksellisuutta ja innovatiivisia ratkaisuja. • Kunnat odottavat joustavaa ja tarvittaessa nopeaa palvelua sovitettuna kunnallisen päätöksenteon vaatimuksiin. • Palvelujen tuottajien odotetaan sovittavan palvelunsa jatkuvasti paremmin liittyviksi kunnan omaan palveluketjuun. • Kuntien kanssa rakennetaan kumppanuussuhteita ja pitkäjänteisiä kehittämislinjoja. • Strategiatyöskentely ja kehittämisyksikön toiminta ovat yhdensuuntaisia kuntia ja asukkaita palvelevia hoitojatkumoja. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 15 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Kuntayhtymän jäsenkunnat ja väkiluku väkiluku 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Akaa Asikkala Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenkoski Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Juupajoki Kangasala Kärkölä Lahti Lempäälä Loppi Mänttä-Vilppula Nastola Orivesi Padasjoki Pirkkala Pälkäne Riihimäki Ruovesi Tammela Tampere Valkeakoski Vesilahti Ypäjä 17 092 8 501 17 834 9 690 8 809 2 507 2 130 67 278 16 965 5 676 2 049 29 881 4 796 102 316 20 879 8 377 11 315 15 023 9 595 3 369 17 764 6 880 29 027 4 941 6 553 215 227 21 007 4 386 2 550 Yhteensä 672 417 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 16 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 6.3. Lainsäädäntö ja muu valtiollinen ohjaus • Kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa sekä kunnat että kuntayhtymät järjestämään palvelut yhä paremmin. Eri palveluihin haetaan toimivia väestöpohjia. Järjestämisvastuita jaetaan uudelleen. • Kilpailun laajentamista sosiaali- ja terveysalalla painotetaan • Kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet on otettava huomioon aiempaa vahvemmin • KASTE-hankkeiden ja muiden valtakunnallisten sosiaali- ja terveyshankkeiden tavoitteena on vahvistaa erityispalvelujen järjestämistä, tuottamista ja sosiaalialan osaamista • Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry., johon kuntayhtymäkin kuuluu, koordinoi maamme päihdekuntoutusta osaltaan, samoin Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä (PÄIVYT), jonka jäsen em. keskusliitto on. • Lainsäädännön muutokset ja EU-linjaukset tulevat osaltaan ohjaamaan suomalaista palvelujärjestelmää 6.4. Kansalaisyhteiskunnan haasteet • Kansalaiset edellyttävät suurempaa vaikutusmahdollisuutta palveluihinsa. Samoin vertaistukijärjestelmät ja kansalaisjärjestöt edellyttävät osallistumistaan päätöksentekoon • Kolmannen sektorin järjestöt ja muut toimijat ovat yhä merkittävämpi yhteistyökumppani. Yleishyödylliset palveluntuottajat ovat yhtä aikaa yhteistyökumppaneita, kilpailijoita ja kuntien ja palveluja tarvitsevien vaihtoehtoja. • Kokemusasiantuntijuus on otettava entistä paremmin kehittämiseen mukaan 6.5. Markkinat • Yksityisten palveluntuottajien määrä toimialalla lisääntyy. Palveluiden kustannustehokkuuteen ja kilpailukykyyn on kiinnitettävä huomiota, jo kuntien edun näkökulmastakin. • Lisääntyvät kilpailutusvelvoitteet sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa muokkaavat palvelujen tuottamisen sisältöä ja toimintaympäristöjä yhä enemmän, tämä luo uusia haasteita ja uudenlaisia suhteita eri toimijoiden välille. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 17 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. 6.6. Työmarkkinat ja koulutus • Työvoiman saatavuus saattaa vaikeutua tulevaisuudessa • Mainiemen kuntoutumiskeskuksen sijainti hankaloittaa työvoiman saatavuutta • Polttoaineiden hinnan nousu saattaa vaikuttaa työntekijöiden saatavuuteen sijainnin vuoksi. • Toimialan koulutus saattaa olla riittämätöntä eikä aina vastaa riittävästi työelämän osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin. 7. SWOT-ANALYYSI NYKYTILASTA Kuntayhtymän henkilöstö, johto ja hallitus ovat tehneet nykyisen kehityksen, osaamisensa ja kokemustensa pohjalta Mainiemen kuntoutumiskeskusta ja kuntayhtymää koskevan SWOT-analyysin: 7.1 Vahvuudet Mainiemen kuntoutumiskeskuksen ja kehittämisyksikön tunnettavuus Asiantuntijuus, ammatillisuus ja osaaminen Yhteisöhoito menetelmänä ja sen osaaminen Kehittämisyksikkö Motivoitunut henkilöstö Kehittämis- ja koulutusmyönteinen henkilöstö Asiakaslähtöisyys Monipuolisuus Alan kehityksessä mukana Sijainti ja puitteet Toiminnan laatu Kilpailukykyinen hinta Verkostoituminen eri tasoilla Keskeinen sijainti toimialueella ja koko maassa Joustavuus palveluiden tuotannossa Korvaushoitopalveluiden tuottaminen Kilpailutuksissa menestyminen 7.2. Heikkoudet Ennustettavuus tuloissa Kuntien taloudellinen tilanne/ kassavirta Kuntayhtymän raskas kustannusrakenne Toimitilat ja niiden ylläpito- ja korjauskustannukset Esteettömien tilojen puute Perinteinen tapa toimia Kuntayhteistyö Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 18 Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Sijainti etäällä kuntakeskuksista ja näin etäällä myös sekä asiakkaista, että työvoimasta valtuuston vaikutusmahdollisuudet jäsen- ja asiakaskunnissa Historiallinen rasite Haluttu imago Hallintomalli kuntayhtymänä Asiakkaiden sitoutuminen Ulkoinen ja sisäinen viestintä Markkinointi Tulorahoitus kuntien asiakasmaksupäätösten varassa 7.3. Uhkakuvat Kiristyvä kuntien taloustilanne Kysynnän ennustettavuus on heikkoa Kuntoutusvuorokausien määrän putoaminen edelleen Avohoitopainotteisuuden lisääntyminen ja laitoshoidon rooli jatkossa Kiinteistö ja siitä aiheutuvat rasitteet Kunta- ja terveyspalveluiden rakennemuutokset Lainsäädäntömuutokset Asiakkaiden lisääntyvät ongelmat ja lisääntyvät haasteet aiheuttavat paineita henkilökunnan lisäämiseen Tuotevalikoima suppea Henkilökunnan sitoutuneisuuden lasku ja muutosvastarinta Valtionavustusten maksatusjärjestelmän kehittymättömyys Huono menestys kilpailutuksissa Kuntien kilpailutusten painopisteiden vaihtelevuus Ylemmän tason poliittisten päätösten muutokset toimintalinjoissa Hiljaisen tiedon katoaminen henkilökunnan vaihtuvuuden yhteydessä Yhä lyhentyvät kuntoutusjaksot ja sen vaikutukset yhteisöllisyyteen Lisääntyvät kehittämistarpeet vievät resursseja perustyöstä 7.4. Mahdollisuudet Uudet palvelut ja tuotteet Markkinointi Tuotteistaminen Laatu Henkilöstön sitoutuneisuus Myönteinen asenne muutokseen Keskeinen sijainti Uudistuva kuntarakenne, kuntien määrä vähenee ja koko kasvaa Tiivistyvä yhteistyö kuntien kanssa Lainsäädännön muutokset Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Yhtymähallitus 16.10.2013 Liite 2. Asiakkaiden moniongelmaisuus ja uusien palveluiden tarve Monipuoliset toimitilat ja ympäristö Uuden teknologian käyttöönotto Tehokkuuden lisääminen ja kustannusten laskeminen Uudenlaiset tavat tehdä työtä Kilpailutukset ja niissä menestyminen Laadun ja arvioinnin edelleen kehittäminen Avopalveluiden tuottaminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen 19
