itä-suomen päihdehuollon kuntayhtymän toiminta ja tulevaisuus

1
MUISTIO
Liite kutsuun
1.9.2015
ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS
1. Kuntayhtymän taustaa
Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on oikeushenkilönä aloittanut
vuonna 1928, jolloin perustettiin Savon työlaitos. Tammikuussa 1952
nimi muutettiin Itä-Suomen työlaitokseksi.
Vuonna 1979 nimi muutettiin Tuustaipaleen huoltolan kuntainliitoksi ja
toiminnassa keskityttiin päihdehuoltoon. Vuonna 1986 nimi muutettiin
Itä-Suomen päihdehuollon kuntainliitoksi ja 1993 nykyiseksi Itä-Suomen
päihdehuollon kuntayhtymäksi.
2. Nykytilan kuvausta
2.1 Palvelutuotanto
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää
jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja sekä
tarpeen mukaan muita psykososiaalisia palveluita.
Kuntayhtymän ylläpitämässä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa on
64 asiakaspaikkaa, joista 15 kuntoutuksessa, 10 katkaisuhoidossa ja 39
asumispalveluissa.
Kuntayhtymän tuotannosta suurin osa myydään jäsenkunnille, jotka
ostavat palveluita kuntalaisilleen. Kuntayhtymästä ei ole jäsenkunnille
muita kuluja kuin mitä se palvelupäivistä laskuttaa.
Vuonna 2014 kuntayhtymä tuotti palvelupäiviä yhteensä 14 020. Ajalla
1.1. – 30.6.2015 kuntayhtymä tuotti yhteensä 8 138 palvelupäivää,
missä on nousua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 18,49 %.
Kuntayhtymässä on vajaa 30 työntekijää. Kuntayhtymä tuottaa itse
esimerkiksi kiinteistönhuollon, ruokahuollon ja puhtaanapitopalvelut.
2.2 Jäsenkunnat
Kuntayhtymän nykyiset jäsenkunnat ovat (yhteensä 56 kuntaa):
Enonkoski Hankasalmi Hartola Heinola Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi
Imatra Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juva Kaavi Kangasniemi
2
Keitele Kitee Kiuruvesi Kontiolahti Kotka Kouvola Kuopio Lappeenranta
Leppävirta Lieksa Liperi Mikkeli Mäntyharju Nurmes Outokumpu
Parikkala Pertunmaa Pieksämäki Pielavesi Polvijärvi Puumala
Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Ruokolahti Rääkkylä Savitaipale
Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Sysmä Taipalsaari
Tervo Tuusniemi Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Virolahti.
2.3 Päättävät elimet
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Jäsenkunta
valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen
varajäsenen jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto 2013 - 2016
Puheenjohtaja, Asko Kokkola, Lappeenranta
I varapuheenjohtaja, Jouko Siitonen, Ruokolahti
II varapuheenjohtaja, Liisa Torniainen, Mäntyharju.
Kuntayhtymän yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja
taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta,
täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muissa säännöissä
sille määrätyistä tehtävistä. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen
toimikaudekseen. Yhtymähallitus 2013 - 2016:
jäsenet
varajäsenet
Juha Kontinen, puheenjohtaja, Mikkeli
Erkki Aali, Varkaus
Liisa Hanski, Virolahti
Raija Helmi, varapuh.joht, Rääkkylä
Anna Vauhkonen, Heinävesi
Lea Sarkeala, Varkaus
Tapani Kuusela, Kangasniemi
Ritva Sarkola, Mäntyharju
Arja Kärnä-Välimäki, Joensuu
Ester Halonen Sonkajärvi
Leo Uski, Virolahti
Kaija Julkunen, Kaavi
Unto Marttinen, Mikkeli
Jyrki Toivanen, Kuopio
Satu Kristersson, Joensuu
Tapio Soini, Savonlinna.
2.4 Kuntayhtymän taloudesta
Toimintamenojen kehitys (€)
Menot
2010
2011
2012
2050015 2107421 2184173
2013
2014
2165608 2252252
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet
Muut toimintakulut
Korkokulut
1365920 1402502 1458635
212951 255238 276538
401297 390378 376843
38505
42079 55943
17462
17224 16214
1496633 1540391
240446 281671
353514 354207
67613
73648
7402
2335
3
Muut rahoituskulut
13880
Toimintatulojen kehitys (€)
Tulot
2010
2011
2012
2013
2014
2168555 2171795 2144794 2330090 2319826
Myyntitulot yht.
palvelutuotannosta
puutavaramyynti
soran myynti
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
1327677 1956182 1912394 2098593 2090626
1116686 1744235 1729520 1804231 1704396
203402 206469 173229 281293 379175
7589
5478
9645
13069
7055
756535 199027 184665 199338 194904
12190
4390
3785
5756
5300
71746
11968
43465
25894
28759
289
228
485
509
237
118
76600
304609
Kuntayhtymän taloutta tuetaan merkittävästi puutavaramyynnillä.
Vuonna 2013 kuntayhtymä teki myös merkittäviä maa- ja
kiinteistökauppoja talouden tasapainottamiseksi.
Keskeisimmät pysyvät vastaavat (vuoden 2014 tase):
 maa- ja vesialueet 964 000 euroa
 rakennukset 946 000 euroa.
Kuntayhtymällä oli viime vuoden loppuun mennessä kertynyttä
alijäämää 5 042,52 euroa. Vuoden 2014 taseessa pitkäaikaista vierasta
pääomaa (lainat julkisyhteisöiltä) oli 321 000 euroa.
Peruspääoma on 1 821 073,95 euroa. Peruspääoma on muodostettu
vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan
taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti.
Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996
tilinpäätöksen omistusoikeuksien suhteessa.
3. Kuntayhtymän tulevaisuus
3.1 Sote-uudistus
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa
(29.5.2015) käsitellään sote-uudistusta. Sen mukaan:
Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE)
järjestämisratkaisun kuntaa suurempien
itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä
enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus
4
uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta
erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja
terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille.
Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat
vaaleilla valitut valtuustot.
SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää
palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin
palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten
tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon
tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan
mittaristo.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden
perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun
selvityshenkilöhankkeen ehdotukset julkaistiin 14.8.2015 (STM:n
raportteja ja muistioita 2015:36).
Selvityshenkilöt esittävät 9-12 itsehallintoalueen perustamista
toteuttamaan sote-palvelut. Kunnat ja kuntayhtymät eivät tuottaisi
jatkossa sote-palveluita. Kunnan tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat
kuitenkin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja markkinoilla.
Tehtävien siirtyessä itsehallintoalueille, kunnallisen sosiaali- ja
terveydenhuollon ja niihin välittömästi liittyvissä hallinto- ja muissa
tehtävissä oleva henkilöstö siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen.
Työnantajan muutos katsottaisiin liikkeenluovutukseksi.
Uusille itsehallintoalueille siirtyisi omaisuus tai sen käyttöoikeus vain
siltä osin kuin omaisuus on tarpeen ensivaiheessa sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämiseen.
Tavoitteena uudistuksessa tulisi selvityshenkilöiden mukaan olla, että
ensimmäisessä vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ja muut kuntien
yhteistyöjärjestelyt puretaan uuden vuoden 2015 kuntalain säännösten
mukaisesti eli käytännössä kuntayhtymien perussopimusten mukaisesti.
Esityksessä on lukuisia tarkentavia ehdotuksia kokonaisuuden
valmistelun etenemisestä.
Selvityshenkilöiden esittämä aikataulu:
-
vuonna 2017 perustetaan itsehallintoalueiden siirtymä- ja
muutoshallinnot
vuonna 2018 muutoshallinnot valmistelevat varsinaisten sotetehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille
vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyvät alueille.
5
3.2 Kuntayhtymän riippuvuus Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueesta
Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen
tavoitteena on muodostaa Etelä-Savoon laaja-alainen sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottajakuntayhtymä, joka yhdistää maakunnan
kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi
kokonaisuudeksi.
Palvelutuotantoaluetta ovat perustamassa Enonkosken, Hirvensalmen,
Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan,
Rantasalmen ja Sulkavan kunnat sekä Mikkelin ja Pieksämäen
kaupungit. Kaikki 12 kuntaa ovat Itä-Suomen päihdehuollon
kuntayhtymän jäsenkuntia.
Mainitut kunnat käyttivät vuonna 2014 yhteensä 9 022 palvelupäivää eli
64,4 % kuntoutumiskeskuksen tuotannosta. Vuoden 2015
ensimmäisellä puoliskolla (1.1. - 30.6.2015) kuntien osuus
palvelupäivistä oli 75,55 %. Mikkelin kaupunki käytti kuntayhtymän
tuotannosta 61 %.
3.3 Kuntayhtymästä eroavat kunnat
Kirjoittamishetkellä kuntayhtymästä ovat vuoden 2017 alusta
eroamassa seuraavat 11 kuntaa:
Joensuu Kontiolahti Lappeenranta Outokumpu Parikkala Ruokolahti
Rääkkylä Savitaipale Savonlinna Taipalsaari Virolahti.
Eroavat jäsenkunnat eivät juurikaan ole käyttäneet kuntayhtymän
palveluita ainakaan viime vuosina.
Kunnat vaativat peruspääoman palautusta. Osa kunnista on tuonut
esiin, että myös osakorvaus on mahdollinen. Yhteensä eroavilla
jäsenkunnilla on peruspääomaa 474 308,2 euroa. Tämä on 26,0 %
kuntayhtymän peruspääomasta.
Kuntayhtymän voimassaolevan perussopimuksen mukaan:
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei
yhtymävaltuuston päätöksellä suoriteta kunnan osuutta
pääomasta tai osaa siitä ellei yhtymävaltuusto niin päätä.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta jäsenkunnan
peruspääomaa, alennetaan peruspääomaa.
Peruspääomaosuuden korvaukselle ei makseta korkoa.
6
Kuntayhtymästä on irtaantunut vuosina 1993 – 2012 yhteensä 13
kuntaa. Yhdellekään kunnalle ei ole maksettu palautusta
peruspääomasta.
3.4 Luottamushenkilöiden valinta
Hallituksen varsinaisista jäsenistä kaksi edustajaa ja neljä varaedustajaa
on vuoden 2017 alussa kuntayhtymästä eroavasta kunnasta. Näistä
kaksi edustaa Kymenlaakson, kolme Pohjois-Karjalan ja yksi Etelä-Savon
maakuntaa. Kyseisistä edustajista yksi hakee eroa kunnasta muuton
vuoksi.
Kuntayhtymän perussopimuksesta seuraa, että kuntayhtymään tulee
nimetä uudet hallituksen jäsenet siten, että kaksi edustajaa on EteläKarjalan tai Kymenlaakson (Kotka ja Kouvola jäljellejäävät jäsenkunnat)
ja kaksi Pohjois-Karjalan (Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi ja
Valtimo jäljellejäävät jäsenkunnat) maakunnasta. Kaksi muuta
edustajaa voidaan perussopimuksen perusteella valita vapaasti mistä
tahansa jäsenkunnasta.
Edustajat tulee valita yhtymävaltuustossa marraskuussa 2016
edustamaan kuntayhtymää vuoden 2017 alusta kunnes uusi hallitus
valitaan kuntayhtymän valtuustossa kevään 2017 kuntavaalien jälkeen.
3.5 Tuleviin muutoksiin valmistautuminen
Sote-uudistuksen edetessä hallitusohjelman ja selvityshenkilöiden
esityksen mukaisesti, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän
palvelutuotanto ja henkilöstö siirretään perustettavalle
itsehallintoalueelle vuonna 2019.
Tarkoituksenmukaista on, että kuntayhtymä alkaa valmistautua
muutokseen heti. Kuntayhtymän muutosprosessi tarkentuu kansallisten
ja alueellisten päätösten myötä.
Tätä tarkoitusta varten on tarkoituksenmukaista perustaa tukiryhmä,
johon päihdehuollon johtajan ja henkilökunnan edustajien ohella
kuuluisi ainakin jäsenkuntien viranhaltijoita, joilla olisi erityisesti
kokemusta henkilöstöhallinnosta, juridiikasta tai sosiaali- ja
terveyspalveluista. Tarvittaessa ryhmää täydennettäisiin muulla
osaamisella myöhemmin.
Tuustaipaleella 1.9.2015 Janne Tapola, päihdehuollon johtaja