Henkilöstökertomus 2014 - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Henkilöstökertomus2014
Yhtymähallitus 19.5.2015 1
Sisällysluettelo
1. Johdanto ...................................................................................................................................... 3 2. Perustiedot henkilöstöstä .......................................................................................................... 4 2.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014 ........................................................................................... 4 2.2 Ammattiryhmät .................................................................................................................... 5 2.3 Henkilöstön ikä ja sukupuoli ................................................................................................ 6 2.4 Palvelusuhteen kesto .......................................................................................................... 6 2.5 Eläke-ennuste ..................................................................................................................... 7 3. Työpanos ..................................................................................................................................... 8 3.1 Henkilötyövuodet................................................................................................................. 8 3.2 Sairauslomat ....................................................................................................................... 8 3.3 Työtapaturmat ................................................................................................................... 10 3.4 Hoitovapaat ....................................................................................................................... 10 3.5 Koulutus ............................................................................................................................ 11 3.6 Muut virkavapaudet ja työlomat ........................................................................................ 11 3.7 Vuosilomat ........................................................................................................................ 11 4. Sijaisten käyttö .......................................................................................................................... 12 5. Henkilöstökustannukset .......................................................................................................... 12 5.1 Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset ................................... 12 5.2 Lisä- ja ylityöt .................................................................................................................... 12 6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen ................................................................................. 13 7. Kehittämishankkeet .................................................................................................................. 14 8. Yhteistoiminta ........................................................................................................................... 18 8.1 Työsuojelu ja työhyvinvointi .............................................................................................. 18 8.2 Muu yhteistoiminta ............................................................................................................ 21 9. Asiakastyytyväisyys ................................................................................................................. 21 9.1 Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt............................................................... 21 2
1. Johdanto
Henkilöstöraportti toimintavuodelta 2014 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja
kehityssuunnasta. Samalla se on työväline, jota käytetään apuna henkilöstövoimavarojen strategisessa
johtamisessa. Vuosi 2014 oli nykymuotoisen kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja
ikäihmisten palveluiden osa-alueet kattavan kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Kertomusvuoden ja
edellisen vuoden tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Varhaiskasvatus siirtyi 1.8.2014 Kauhavan kaupungin toiminnaksi.
KT on keväällä 2013 julkaissut kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen. Kuntayhtymän henkilöstöraportti ei kaikilta osin vastaa uusia suosituksia, koska henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä ei saada
kaikkia suosituksen mukaisia tietoja.
Toiminnallisesti vuosi 2014 on ollut erittäin vilkas ja siihen on sisältynyt monia haasteita. Merkittävä
ponnistus alkuvuoden aikana oli Etelä-Pohjanmaan yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja
valmistautuminen kesäkuussa tapahtuneeseen Kanta-arkistoliittymään. Uudet käytännöt ja ohjelmat
ovat vaatineet kouluttautumista koko terveys- ja ikäihmisten palvelujen henkilöstöltä. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat aiheuttivat haasteita toimintojen organisointiin ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun.
Kuntayhtymän toiminnassa on vuoden 2014 aikana tehty valtakunnallisen sote-keskustelun rinnalla
voimakasta kehittämistyötä. Ikäihmisten palveluissa on edetty nopeasti kohti laatusuositusten mukaista
ennaltaehkäisevää ja avohoitopainotteista palvelurakennetta. Palveluverkkotyöryhmän toimeksiannosta
on työstetty palveluverkkoselvitystä ja terveyspalveluissa on syksyn aikana valmisteltu perusterveydenhuollon vuodeosastostrategiaa, jossa täsmennettiin vuodeosastojen profilointia ja kehitettiin kotiutumiskäytäntöjä. Vuodeosastostrategian mukainen toiminta kotihoidon kotiutustiimeissä ja vuodeosastoilla on
käynnistynyt vuoden 2015 alusta lukien. Sosiaalipalveluissa on vuoden aikana aloittanut Kauhavalla
uusi vammaisten asumispalveluyksikkö Fransunpuisto ja Lappajärvellä vuoden 2015 alkupuolella valmistuneen Joelinkodin käyttöönoton valmistelut on aloitettu toimintavuoden aikana.
Kuntayhtymän henkilöstö saavutti toimintavuodeksi asetetut tavoitteet erinomaisesti. Talousarvio alittui
oman toiminnan osalta merkittävästi. Henkilöstökulujen osuus 1,3 miljoonan euron oman toiminnan
kustannusten alituksesta oli 0,6 milj. euroa, jossa osaltaan näkyy sairauslomien väheneminen 1,7 päivällä henkilötyövuotta kohti. Muutoksesta ja aktiivisesta kehittämisestä osana omaa perustyötä on annettava suuri kiitos koko henkilöstölle ja toimintaa hyvin tukeneelle yhtymähallitukselle. Ammatillisuus,
sitoutuneisuus ja vastuunkanto ovat olleet edellytys onnistuneille sote-palveluille koko kuntayhtymän
alueella.
3
2. Perustiedot henkilöstöstä
2.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014
Henkilöstömäärä kattaa kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Perheja omaishoitajat ja poliittiset luottamushenkilöstö jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole
palvelussuhteessa kuntaan.
31.12.2014 kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 663 vakinaista henkilöä, joista kokoaikaisia
oli 558 ja osa-aikaisia 105. Työpajalla työskenteli yhteensä 7 määräaikaista työntekijää vuoden
2014 loppuun asti. Muita määräaikaisia oli yhteensä 204 henkilöä, joista kokoaikaisia 178, osaaikaisia 25 ja sivutoimisia 1. Varhaiskasvatus siirtyi Kauhavan kaupungin organisoimaksi toiminnaksi 1.8.2014, joten vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoden vastaaviin tietoihin.
Palvelusuhde 31.12.2014
Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Koko- ja osa-aikaisuus
Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstö tulosalueittain
Hallinto‐ ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Yhteensä Miehet Naiset
23 25 48 640
186
826
Yhteensä
Muutos ed. vuo- Muutos% ed. vuoteen
teen
663
‐150 (180) 18,45 %
211
‐74 (285) 25,96 %
874
‐224 (1 098) 20,40 %
Kokoaikaiset Osa-aikaiset
558
185
743
Vakituiset
77
85
303
198
663
Osa-aikaeläkkeellä Sivuvirka Yhteensä
62
24
86
Määräaikaiset
26
21
111
53
211
43 1 44 Yhteensä
0
1
1
663
211
874
%-osuus henkilöstöstä
103 106 414 251 874 11,78
12,13
47,37
28,72
100,00
4
2.2 Ammattiryhmät
Suurimmat ammattiryhmät
lähihoitaja
sairaanhoitaja
terveydenhoitaja
sairaalahuoltaja
ohjaaja
osastonhoitaja
ravitsemistyöntekijä
hammashoitaja
hoitoapulainen
fysioterapeutti
toimistosihteeri
273
78
32
27
27
19
18
13
13
12
12
Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vakanssit
Lääkärit Hammaslääkärit Palvelusuhteessa Vakituiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset
31.12.2014
19
11
8
15 4
14
12
2
10 4
5
2.3 Henkilöstön ikä ja sukupuoli
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä:
31.12.2014
31.12.2013
31.12.2012
47,12 vuotta
47,89 vuotta
48,14 vuotta
2.4 Palvelusuhteen kesto
Vuonna 2014 aikana palvelukseen tulleet tai vakinaistetut
34 henkilöä, joista
33 naista ja
1 mies.
v. 2014
v. 2013
v. 2012
Vanhuuseläkkeelle siirtynyt
25
21
11
Työkyvyttömyyseläkkeellä
5
6
3
43
50
41
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä/
osa-aikaeläkkeellä
6
2.5 Eläke-ennuste
Kevan kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan kuntayhtymän henkilöstön eläkepoistuma
vuosina 2015 – 2030 on yhteensä noin 550 henkilöä ja vuosittainen eläkepoistumaprosentti on 3,3.
Keskimäärin vuosina 2015 – 2030 jää vuosittain vanhuuseläkkeelle 27 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän henkilöä. Ennusteen mukaan kuntayhtymän suurin eläkepoistuma ajoittuu
vuodelle 2019.
Keskimääräinen kustannus yhdestä työkyvyttömyyseläköitymisestä on vähintään 80 000 euroa ja
mikäli kuntayhtymän henkilöstö jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennusteen mukaan, on kustannus
työkyvyttömyyseläkkeistä 8.8 milj. eur seuraavien 15 vuoden aikana. Varhaisen tuen avulla tuetaan
vajaatyökykyisten työskentelyn jatkamista entistä pidempään ja työkykyjohtamiseen kiinnitetään
entistä enemmän huomiota.
Eläkepoistuma
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma Eläkepoistuma-%
17 25 25 25 29 29 27 37 29 31 11
11
11
10
10
9
9
9
8
8
28 36 36 35 39 38 36 46 37 39 2,6
3,4
3,4
3,4
3,7
3,7
3,4
4,3
3,5
3,7
7
2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Yhteensä 2015 ‐ 2030 Keskiarvo 2015 ‐ 2030 25 32 22 32 32 27 30 19 13 7
6
6
5
5
5
5
4
4
32 38 28 37 37 32 35 23 17 3,1
3,7
2,7
3,5
3,5
3,0
3,3
2,3
1,7
439 27,4 110
6,9
549 34,3 52,5
3,3
3. Työpanos
3.1 Henkilötyövuodet
Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12.
Vuonna 2014 kuntayhtymän henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 974,85 työntekijää. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuosia oli 120,43 ja ilman varhaiskasvatusta 854,42. Ilman varhaiskasvatusta henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 27,5 vuodella eli 3,3 %.
Ilman palkattomia poissaoloja vuonna 2014 henkilötyövuosia oli 905,62. Ilman palkattomia ja palkallisia poissaoloja henkilötyövuosia oli 747,51.
Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuoteen Muutos-% ed. vuoteen
Henkilötyövuodet 53,56 921,29
974,85
‐ 57,85
5,6
3.2 Sairauslomat
Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 18 607 kalenteripäivää, jonka lisäksi oli tapaturmapäiviä yhteensä 599 kalenteripäivää. Henkilötyövuotta kohti sairauspoissaolot olivat kes8
kimäärin 19,1 kalenteripäivää ja ilman varhaiskasvatusta 18,6 päivää. Edellisvuodesta muun kuin
varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 1,7 pv/henkilötyövuosi.
Sairauslomajaksojen keston perusteella sairauslomat jakautuivat seuraavasti:
2014
1 ‐ 3 pv 4 ‐ 29 pv 30 ‐ 60 pv 61 ‐ 90 pv 91 ‐ 180 pv yli 180 pv Yhteensä Kaikki
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä
1 640
749
2 389
6 675
1 436
8 111
4 130
348
4 478
2 038
61
2 099
1 437
93
1 530
0
0
0
15 920
2 687
18 607
2013
1 ‐ 3 pv 4 ‐ 29 pv 30 ‐ 60 pv 61 ‐ 90 pv 91 ‐ 180 pv yli 180 pv Yhteensä Kaikki
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä
1 938
790
2 728
6 131
1 504
7 635
4 380
682
5 062
1 916
158
2 074
2 339
0
2 339
730
0
730
17 434
3 134
20 568
Muutos edelliseen vuoteen, % Kaikki Vakituiset Määräaikaiset 1 ‐ 4 pv 4 ‐ 29 pv 30 ‐ 60 pv 61 ‐ 90 pv 91 ‐ 180 pv yli 180 pv Yhteensä Yhteensä Ilman varhaiskasvatusta
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä
1 438
672 2 110
5 874
1 251 7 125
3 254
223 3 477
1 773
61 1 834
1 286
93 1 379
0
0 0
13 625
2 300 15 925
Ilman varhaiskasvatusta
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä
1 495
673 2 168
5 056
1 315 6 371
3 421
478 3 899
1 567
71 1 638
1 975
0 1 975
730
0 730
14 244
2 537 16 781
Ilman varhaiskasvatusta Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä ‐3,8
‐0,1 ‐2,7
16,2
‐4,9 11,8
‐4,9
‐53,3 ‐10,8
13,1
‐14,1 12,0
‐34,9 ‐30,2
‐100,0 ‐100,0
‐4,3
‐9,3 ‐5,1
9
Henkilötyövuodet Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi Ilman
varhaiskasvatusta
854,42
826,97
Kaikki
2014 2013 Muutos Muutos‐% 974,85
1 032,67
‐57,8
‐5,6
2014 2013 19,1
19,9
Muutos Muutos‐% ‐0,8
‐4,2
27,5
3,3
18,6
20,3
‐1,65
‐8,1
3.3 Työtapaturmat
Työtapaturmat
‐ työpaikalla ‐ työmatkalla ‐ muualla ‐ ammattitauti Yhteensä Työtapaturmista aiheutuneet sairauslomat
Työtapaturmat Ammattitaudit Yhteensä 2014
22
7
0
30
2013
20 7 0 0 27 2012
26
12
0
0
38
2014
2013
2012
599
0
599
271 0 271 187
0
187
2014
600
6 667
9 023
16 290
2013
582 5 558 9 486 15 626 2012
609
5 596
8 391
14 596
(1 epäily) 3.4 Hoitovapaat
Hoitovapaat
Tilapäiset hoitovapaat, pv Hoitovapaat, pv Äitiys‐ ja vanhempainvapaat, pv Yhteensä 10
3.5 Koulutus
Koulutus
Täydennyskoulutus, pv Muu koulutus, pv Love ‐lääkehoidon verkkokoulutus (täyd. Koulutusta), pv 2014
1 693
78
48
2013
1 167 375 130 2012
1 301
301
604
Sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti, pv:
Ammattiryhmä
Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu korkeakoulutettu sosiaali‐ ja terveydenhuollon henki‐
löstö Sosiaali‐ ja terveysalan AMK:n, opetus‐ ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoas‐
teen tutkinnon suorittaneet Sosiaali‐ ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tut‐
kinnon suorittaneet Muu henkilöstö Yhteensä 2014
40
47
2013
53 43 2012
64,5
31
15
31 46,5
926
329 747,5
603
110
1 741
700 141 1 297 805
200,5
1 895,0
2014
25
3 512
2 417
1 549
0
252
2013
32 3 680 2 323 1 716 0 222 2012
40
3 799
3 120
1 388
0
365
2014
39 304
0
77
2 541
2013
40 409 0 103 1 888 2012
39 598
0
89
1 957
3.6 Muut virkavapaudet ja työlomat
Muut virkavapaudet ja työloma, päivää
Palkalliset virkavapaudet/työlomat Palkattomat virkavapaudet/työlomat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Oppisopimuskoulutus Kuntoutus 3.7 Vuosilomat
Vuosilomat, päivää
Vuosilomat Lomarahavapaat VES‐päivät Säästövapaa 11
4. Sijaisten käyttö
5. Henkilöstökustannukset
5.1 Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset
Palkat sosiaalikuluineen, € Virkistys‐ ja harrastustoiminta, € Työterveyshuolto, € 2014
40 987 170,80
80 915,63
396 197,50
2013
42 611 438,57 64 862,31 454 724,90 2012
40 655 446,99
69 319,13
429 857,66
5.2 Lisä- ja ylityöt
Lisä- ja ylityöt, €
Lisätyöt Ylityöt 2014
207 116,64
179 795,18
2013
268 412,82 173 286,23 2012
213 463,14
156 654,96
12
6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen
Perusturvan kuntayhtymän henkilöstön osaamista, yhteistyötä ja työssä jaksamista kuntayhtymän
tavoitteiden saavuttamiseksi on tuettu aktiivisella henkilöstöpolitiikalla, johon on kuulunut systemaattinen johtaminen ja tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus, työnohjaus, erilaiset yhteistyökokoukset, opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaus, työterveyshuollon ja
työsuojelun toimenpiteet sekä Tyhy-toiminta.
Henkilöstö on osallistunut toimintaprosessien arviointiin ja kehittämiseen, yhtenäisen toimintakulttuurin aikaansaamiseen ja vakiinnuttamiseen työryhmissä ja tulosalueiden yhteisissä palavereissa
sekä lisäksi on osallistuttu hanketyöhön. Perehdytys on järjestetty perehdyttämissuunnitelman ja
yksikkökohtaisten perehdytysohjelmien mukaisesti.
Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite on otettu huomioon koulutuksen niin yksilö- kuin yksikkökohtaisessakin toteutuksessa. Täydennyskoulutuksen seuranta on toteutettu ohjeiden mukaisesti.
Terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueilla oli yhteinen hoitotyön koulutussuunnitelma.
Henkilökunta osallistui vuonna 2014 täydennyskoulutukseen yht. 1 741 päivää (1 297 pv. vuonna
2013). Määrä oli 445 päivää enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi muuta koulutusta oli 78 päivää
(375 pv. vuonna 2013). Muu koulutus on suurelta osin hankkeiden järjestämää ja täydennyskoulutukseen rinnastettavaa koulutusta.
Täydennyskoulutusta järjestettiin itse ja lisäksi osallistuttiin ulkopuoliseen, erityisesti sairaanhoitopiirin ja SeAmk:n järjestämään alueelliseen koulutukseen. Osallistumismaksut, matka- ja majoituskustannukset ja kouluttajien palkkiot olivat yhteensä noin 106 400 euroa (v. 2013 kustannukset oli
123 300 € ). Työohjausmahdollisuutta käytti muutama henkilö.
Vuoden 2014 aikana kuntayhtymässä toteutettiin mittavia rakenteellisia muutoksia. Tähän liittyen
aloitettiin syksyn aikana mm. systemaattiset esimiesvalmennukset. Yleensäkin henkilöstöjohtamiseen kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota. Menettelytapaohjeistoja uusittiin ja niistä tiedotettiin.
Johtamisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän strategiassa ja ne ohjasivat
osaltaan kaikkea toiminnan suunnittelua, toteutusta ja tiedonkulkua.
13
Kuntayhtymän johtamisen periaatteita oli:
- yhteinen missio, visio, arvot ja toimintaperiaatteet,
- realistiset ja mahdollisimman yksimielisesti sovitut tulostavoitteet,
- oikeudenmukainen ja realistinen tulosten arviointi,
- vastuullinen johtaminen,
- ammattitaito,
- työyhteisötaidot – sitoutuminen, osallistuminen ja vastuu,
- toimiva organisaatio ja johtamisjärjestelmä,
- avoin, monisuuntainen vuorovaikutus ja tiedottaminen.
7. Kehittämishankkeet
Osassa hankkeita on omarahoitus-/kuntarahoitusosuus.
Aijjoos II -hanke
Kuntayhtymä osallistuu Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n hallinnoimaan AIJJOOS II kumppanuushankkeeseen (2013 - 2015). Hankkeen tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin
vahvistuminen. Toiminta-alueena on Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Hanke on osa Eloisa ikä ohjelmaa, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto ja rahoittaa RAY. Kuntayhtymän rahoitusosuus
5000 euroa/vuosi.
Tupa – tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen
Tupa oli Eptek ry:n teknologiaan painottuva EAKR -hanke (4/2012 - 6/2014), jolla pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja ikäihmisten palvelujen saatavuuteen. Kehittämiskohteena olivat ratkaisut ja
toimintamallit, joiden avulla mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen pidempään. Alueelle
muodostettiin kotona asumisen tukiryhmä (KAT), joka organisoi toimintaa, jolla kotona asuvia
ikäihmisiä tuetaan. Yksiköihin on nimetty teknologiavastaavat. Kuntayhtymän rahoitusosuus oli 10
000 €.
Vanhuspalvelujen toimeenpanoa tukeva kehittämishanke
STM:ltä saatiin Etelä-Pohjanmaalle rahoitus vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen (7/2013
- 10/2014). Kuntayhtymässä kotihoito ja kotiin tuotavien palvelujen kehittäminen oli ensisijaista.
Kuntayhtymän rahoitusosuus oli 8 200 euroa.
14
Sohvi -hanke
Sohvi oli valtakunnallinen ESR-hanke (3/2012 - 2/2014), jonka tavoitteena oli sosiaalialan asiakkaiden hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon kerääminen kuntien palveluiden kehittämiseksi ja
työntekijöiden osaamisen tueksi. Kuntayhtymä on hankkeen pilottikohde Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyökumppani oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hyvinvointitietoa kerättiin haastattelemalla sosiaalityön ja työpajatoiminnan nuoria asiakkaita, jotka kuntayhtymä valitsi kohderyhmäksi. Ei omarahoitusosuutta.
SOIL – Sosiaalialan osaamisrakenteet innovatiivisessa liikkeessä
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää sosiaalihuollon tehtävärakenteen vaihtoehtoisia malleja. Hankeaika 9/2013 - 6/2014.
KASTE -hankkeet:
SOS II -hanke – Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä – Kaste-hanke
Hankkeen (11/2013 - 9/2014) keskiöissä oli aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella.
Tavoitteena oli asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja
palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella
toteutetaan asiakasosallisuutta tukeva ns. yhteiskehittämisen pilotti, jossa asiakkaat toteuttavat
palvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä aikuissosiaalityön viranhaltijoiden kanssa.
Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen – LasSe-hanke
LasSe-hanke (8/2013 - 10/2015) on osa Väli-Suomen Lasten Kaste -ohjelmaa. Hankkeessa keskitytään lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen: monialaiseen
työskentelyyn, palveluohjaukseen sekä lapsen kohtaamiseen. Hankkeeseen osallistuu 59
kuntaa. Etelä-Pohjanmaalla työskentelee yksi projektikoordinaattori.
Potilas kuljettajan paikalle/Potku II
Pohjanmaan Potku (2012 - 2014) jatkoi Lakeuden Potkussa aloitettua työtä. Pohjanmaan Potku oli
yksi Väli-Suomen Potkun neljästä osahankkeesta. Kuntayhtymässä toimi yksi päätoiminen hanketyöntekijä ja osa-aikaisesti lääkäri. Jatkohankkeen keskeisimpänä tavoitteena kuntayhtymässä oli
asiakaslähtöisen terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille. Muita
tavoitteita oli yhteistyö kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa, aloitettujen ryhmätoimintojen vakiinnuttaminen kuntayhtymän palveluvalikoimaan, asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääminen asiakasraatien kautta ja käypä hoito -suositusten käyttöönotto päätöksenteossa entistä paremmin.
15
Hyvis – terveyden ja hyvinvoinnin sähköiset palvelut
Hyvis -palvelut mahdollistavat kansalaisen sähköisen asioinnin yhteisen palvelualustan kautta.
Palveluportaali sisältää kolme osiota eli julkaisuportaalin, joka palvelee terveyden edistämistä, ns.
oma-Hyviksen, jonka kautta vahvalla tunnistautumisella voidaan hoitaa omia asioita (mm. ajanvaraus) sekä ammattilaisen Hyvis, jonka kautta ammattilaisilla on yhteydet mm. potilastietojärjestelmään. Järjestelmään kuuluu useita sairaanhoitopiirejä. Maakunnassa hanketta koordinoi EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tavoitteena oli ensimmäisten palvelujen käyttöönotto syksyllä 2014.
PrimCare IT-hanke
Hanke (1/2012 - 6/2014) edisti telekommunikaation käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tavoitteina oli motivoida terveydenhuollon ammattilaisia työskentelemään harvaan asutuilla alueilla, tukea terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta, poistaa etäisyyksien aiheuttamia
rajoitteita, tarjota tukea telementoroinnin keinoin ja kannustaa telelääketieteen käyttöön. Hankkeeseen osallistui seitsemän maata. Hanketta hallinnoi E-P:n sairaanhoitopiiri. EU:n rahoitus oli 75 %,
kuntayhtymän osuus 14 000 €. Hankkeen kautta hankittiin 8 videoneuvottelulaitteistoa ja 45 pcneuvottelukanavaa. Kuntayhtymässä hankkeesta hyötyivät mm. lääkärit, päivystävät sairaanhoitajat sekä asiantuntijahoitajat.
SUHAT -hanke
Suun terveydenhuolto liittyi vuonna 2011 SUHAT eli suun terveydenhuollon haasteet
-hankkeeseen. Mukana on 33 kuntaa/kuntayhtymää eri puolilta Suomea sekä YTHS, Suomen Kuntaliitto ja Kela. Hankkeessa terveyskeskuksilla on mahdollisuus vertailla, miten muualla samankokoisissa terveyskeskuksissa on tuotettu palveluja ja millaisilla toimintaprosesseilla. Hankkeessa
järjestetään ajankohtaisseminaareja. Hanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
BotniaSEITTI
Hanke (2011 - 2014) oli työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämisohjelma, jota Työterveyslaitos toteutti yhdessä kunnallisen työterveyshuollon kanssa Pohjanmaan maakunnissa. Tavoitteena oli saada aikaan vaikuttavammat ja tasalaatuisemmat työterveyshuollon palvelut sekä tiivistää
työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimijoiden verkostoituminen, palvelujen kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen oli BotniaSEITIn keskiössä.
Kehittäminen tapahtui verkostoyhteistyössä.
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajahanke = ”Aikuisten työpajahanke”
Kuntayhtymän alueella toimi 10/2010 - 4/2014 ESR -rahoitteinen aikuisten työpajahanke. Kuntarahoitus 15 %. Hankkeella haettiin ratkaisua syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien palveluihin. Hanke
tarjosi työikäisille valmentautujille apua ja tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä sekä
paluussa takaisin avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa työskenteli 4,5 henkilöä kahdessa toimi16
pisteessä – Junkissa ja Kieppiksessä. Tavoitteena oli työpajatoiminnan vakiinnuttaminen alueelle
hankkeen jälkeen, mikä toteutui vuoden 2015 alusta, kun toiminta siirtyi osaksi sosiaalipalveluja.
Nuorten Jelppis -työpajahanke
Kuntayhtymän alueella toimi 1/2012 - 7/2014 ESR -rahoitteinen nuorten työpajahanke. Kuntarahoitus 15 %. Hanke oli tarkoitettu 15 - 24 -vuotiaille nuorille. Nuorten työpaja-toiminnassa annettiin
yksilöllistä ohjausta ja tukea opintoihin, työnhakuun, oman alan löytämiseen ja elämänhallintaan.
Hankkeessa toimi 2,5 työntekijää. Toimipisteet olivat Junki Kauhavalla, JAMI Lappajärvellä sekä
Kieppis Evijärvellä. Tavoitteena oli vakiinnuttaa nuorten työpajatoiminta alueelle, mikä toteutui
vuoden 2015 alusta.
Osaamista työpajoilta -hanke
Koulutuskuntayhtymä Sedun hallinnoima Osaamista työpajoilta -hanke käynnistyi 3/2014. Hanke
kehittää oppilaitosten ja työpajatoiminnan yhteistyötä. Hankkeessa kartoitetaan opinnollistamistilanne koko Etelä-Pohjanmaan työpajoilla. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajatoiminnan, Kaks
Kättä -työpajan ja Paukun Pajan osalta opinnollistaminen toteutetaan laajemmin. Hankkeen kautta
syntyy uusia mahdollisuuksia suorittaa opintoja työpajalla. Hankkeessa työskentelee yksi työntekijä
kuntayhtymän alueella. Hanke päättyy 30.6.2015.
Kyytitakuu -hanke
Kuntayhtymän alueen palveluliikennesuunnitelma hyväksyttiin valtakunnalliseen Kyytitakuu kokeiluun (2011 – 5/2014) ja sen 50 %:n valtionavustuksen piiriin. Kuljetus oli tarkoitettu kaikenikäisille. Kutsuohjattu palveluliikenne ajettiin kahdella palveluliikenneautolla. Alue oli jaettu viiteen
vyöhykkeeseen, jolla kullakin liikennöitiin kahtena arkipäivänä/viikko. Lisäksi autot osallistuivat
vammaisten työ- ja päivätoiminnan kuljetuksiin. Palveluliikenteen käyttö lisääntyi hankkeen jatkumisen myötä. Palveluliikenne on jatkunut kuntayhtymän kustantamana hankkeen jälkeen.
Tännekki Tairetta II -hanke
Hankkeen (1/2013 - 12/2014) tavoitteena oli taiteen ja kulttuurin menetelmin tukea ja kehittää ihmisten parissa tehtävää terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä. Hankkeen kohderyhmänä olivat
perusturvan palvelujen eri asiakasryhmät, jotka jäävät usein taide- ja kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Hanke juurrutti taide- ja kulttuuripalveluja osaksi perusturvan arkea luomalla uusia kumppanuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin, kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Hankkeessa työskenteli koordinaattori. Hankkeen omarahoitusosuus saatiin lahjoituksena, loppurahoitus Aisaparin kautta.
17
Adelante – henkilöstön kansainvälinen rekrytointi
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä hallinnoi maakunnan yhteistä rekrytointihanketta
(1.1.2013 - 31.8.2015). Hankkeen tavoitteena oli alkuvaiheessa espanjalaisten sairaanhoitajien
rekrytointi Etelä-Pohjanmaalle. Kuntayhtymään tuli keväällä 2014 työhön kaksi espanjalaista sairaanhoitajaa. Vuoden 2015 tavoitteena on kansainvälisen rekrytoinnin laajentaminen, vahvistaminen ja toimintamallien juurruttaminen. Rekrytointi toteutetaan työnantajien tarpeiden mukaan eri
ammattialoilta.
8. Yhteistoiminta
Kuntayhtymän sisäistä yhteistoimintaa toteutettiin YT-toimikunnan, työsuojelutoimikunnan,
työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiesten ja johdon yhteistyönä.
8.1 Työsuojelu ja työhyvinvointi
Työsuojelutoiminta
Työsuojelutoimikunta on työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistyötoimintaa koskevan
lain 38 §:n mukainen yhteistoimintaelin. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on työpaikan
turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ja se on otettava huomioon
työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa
kanssa.
Työsuojelutoimikunta kokoontui 6 kertaa vuoden 2014 aikana.
Vuosi 2014 aloitti uuden työsuojelutoimikunnan kauden osin uusin jäsenin. Myös uusi
työsuojelupäällikkö aloitti v.2014 alkaen. Kuluneen vuoden aikana vaihtuivat myös sekä
kuntayhtymän johtaja että henkilöstö- ja hoitotyön johtaja. Näin ollen työsuojelutoimikunnan
toiminnassa on vuoden aikana painottunut pyrkimys työsuojelutoimikunnan toiminta-alueen
hahmottamiseen ja ko. tehtävien omaksumiseen.
Työsuojelutoimikunta paneutui työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen.
Työsuojeluvaltuutettu käytti aikaa työsuojelutehtävien hoitoon 8 - 24 tuntia/viikko ja hän osallistui
työterveyshuollon kanssa työpaikkakäynneille 8 kertaa, työsuojelupäällikön osallistuessa 2 kertaa.
Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käsiteltiin työsuojeluvaltuutetun työpaikkakierroksilla esiin
18
nousseita asioita ja selvittelyjä vaativia ongelmakohtia. Eniten työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin
kiinteistöihin liittyviä sisäilmaongelmia. Tähän liittyen Yhtymähallitus perusti loppuvuodesta
(18.12.2014 § 213) erillisen sisäilmatyöryhmän, johon keskitetään jatkossa ratkaisuja edellyttävät
sisäilma-asiat.
AVI:n työsuojelutarkastuksia tehtiin kuuteen eri toimipisteeseen ja tarkastuskertomukset käsiteltiin
työsuojelutoimikunnassa ja työyksiköissä. Tarkastuksissa edellytetyt toimenpiteen toteutettiin ja
niistä raportoitiin AVI:n työsuojelun vastuualueelle ja yhtymähallitukselle.
Kuntayhtymässä oli käytössä HaiPro -järjestelmä potilasturvallisuus ja työturvallisuusongelmien
ilmoittamista varten. Tehdyt ilmoitukset käsiteltiin yksiköissä,
tulosalueella ja/tai työsuojeluorganisaatiossa.
Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin 94 kappaletta (v. 2013 ilmoituksia tehtiin 146 kpl), joista läheltä
piti -tilanteita oli 17 % (34 %) ja potilaalle tapahtuneita 83 % (66 %). Yleisin tapahtumatyyppi oli
lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat 52 % (53,4 %).
Työturvallisuutta koskevia ilmoituksia tehtiin niinikään 94 kappaletta (119 kpl vuonna 2013), joista
27 % oli läheltä piti -tilanteita ja 73 % oli työtapaturmia. Väkivalta oli kyseessä 37 % tapauksista,
jolloin tekijänä oli sairautensa takia potilas. Muita syitä olivat mm. pisto tai viiltotapaturma 21 %,
kaatuminen tai kompastuminen 11 % ja äkillinen psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen 13,6 %.
Työntekijöiden (vakinaiset ja 6 kk työsuhteessa olleet sijaiset) omaehtoisen, työhyvinvointia
ylläpitävän toiminnan tukena ja työyhteisöjen yhteisten tapahtumien järjestämisessä oli käytössä
liikuntaseteli/kulttuuriseteli, joiden hinnasta työnantaja maksoi puolet. Yhteensä sekä 2 euron että 4
euron hintaisia seteleitä ostettiin noin 57 700 euron arvosta. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin
yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa ryhmäliikuntaa.
Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö oli tiivistä ja hyvää.
Työterveyshuollon toimintatiedot
Työterveyshuoltoa toteutettiin kokonaisvaltaisesti Kuntayhtymän työterveyshuoltosuunnitelman
mukaisesti. Toimintaa ohjattiin ehkäisevään ja työkykyä tukevaan suuntaan.
Työterveyshuollon toimintamuotoja olivat:

terveystarkastukset,
19

sairaanhoitokäynnit,

työpaikkakäynnit,

kolmikantapalaverit ja

koulutuspalvelut, esim. ergonomian osa-alueella.
Painopistettä kohdennettiin ennaltaehkäisevään työhön. Sairaanhoitokäynnit olivat pääsääntöisesti
lyhyitä: hoitajilla keskimäärin 15 min ja lääkäreillä enimmillään 30 min. Terveystarkastuksiin
käytettiin enemmän aikaa.
Kolmikantapalavereita (mukana työntekijä, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja) toteutui 29
kolmikantapalaveria (61,7 %). Vakuutusyhtiölle ilmoitettiin 30 työtapaturmaa, joista 22 tapahtui
työpaikalla ja 7 työmatkalla. Lisäksi oli yksi ammattitautiepäily. Näistä aiheutui 599 sairauspäivää.
Sairauspoissaolojen hallintaprojekti
Yhtymähallituksen hyväksymä (22.8.13 § 110) sairauspoissaolojen hallintaprojekti aloitettiin työterveyshuollon organisoimana vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tavoitteena oli nimen mukaisesti sairauspoissaolojen vähentäminen.
Projektin toimenpiteinä olivat mm. henkilöstön ergonomiakoulutukset ja kuntoutusjaksot työterveyshuollon suosittelemille työntekijäryhmille. Ensimmäisenä painopistealueena oli JAMIT- hankkeen kautta työkykyongelmiin ratkaisuja -koulutus esimiehille. Toisena painopistealueena oli Työterveyslaitoksen Ergonomiakorttikoulutus®. Koulutuksen tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja vähentää hoitotyön kuormituksesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinongelmia, fyysistä kuormitusta ja lisätä työja potilasturvallisuutta sekä ohjata työtapojen muutokseen aktivoimalla potilaan omatoimisuutta.
Toimintavuoden aikana toteutui kaksi kurssia. Toimintamallin jalkauttaminen aloitettiin työpaikoilla.
Lisäksi perustettiin esimiehistä ja kurssin käyneistä työntekijöistä ohjaustyöryhmä, joka vei ergonomia-asioita eteenpäin. Kolmantena painopistealueena olivat Kuntoremonttikurssit henkilöille, joilla esiintyi fyysistä tai psyykkistä kuormittuneisuutta työssään ja oli runsaasti sairauspoissaoloja.
Ensimmäinen ryhmä aloitti 11/2014 ja kurssin kokonaiskesto on noin 1½ vuotta. Kurssin kuusi ensimmäistä päivää ovat palkattomia ja loput kurssipäivistä on palkallisia. Alustavat kokemukset ovat
olleet positiivisia. Hankkeen vaikutuksia työkykyyn ei voida vielä täysin arvioida.
20
8.2 Muu yhteistoiminta
Yhteistoimintaryhmä (YT-ryhmä) on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskevan
lain 14 §:n mukainen yhteistoimintaelin.
Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 5 kertaa ja käsitteli sille kuuluvat YT-lain
mukaiset asiat. Kokousasioita olivat muun muassa yhtymähallituksen päätösten läpikäyminen,
talousarvioasiat ja talousarvion seuranta, osavuosikatsaukset sekä muut henkilöstön edustajien
esiin nostamat asiat. Loppuvuoden ajan yhteistyötoimikuntaan osallistui myös hoitotyön johtaja
erikseen kutsuttuna jäsenenä, koska hänen vastuulle siirrettiin henkilöstöjohtamisen kokonaisuus.
Pääluottamusmiespalavereita järjestettiin keskimäärin kerran kuukaudessa.
Pääluottamusmiespalavereissa käsiteltiin ensisijaisesti henkilöstön työsuhteisiin liittyviä asioita.
Pöytäkirjat ja muistiot oli henkilökunnan luettavissa intranetin kautta. Muu tiedottaminen
tapahtui mm. sähköpostin ja erilaisten tiedotustilaisuuksien kautta.
Henkilökunnan pikkujoulu ja samanaikainen jouluruokailu järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa
kolmena eri iltana. Pikkujouluun yhdistettiin myös loppuvuoden aikana eläkkeelle siirtyneiden
yhteinen juhla ja työnantajan muistamiset.
9. Asiakastyytyväisyys
9.1 Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt
Työn onnistumista tavoitteiden saavuttamisessa voidaan osaltaan mitata myös
asiakkaiden/potilaiden tyytyväisyydellä. Vuonna 2014 syksyllä tehtiin terveystoimen yksikköihin
asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 858 henkilöä. Pääosin palveluihin oltiin
tyytyväisiä. Kehitettävää löytyi mm. asiakkaan mielipiteen huomioimisessa.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä esiin tulleita asioita on käsitelty osastotunneilla yksiköissä ja ne
huomioidaan jatkossa toiminnan kehittämisessä.
Tulosalueilla saatiin asiakaspalautetta ympäri vuoden sähköpostilla, lomakkeilla palautelaatikkoon
ja puhelimitse. Kuntayhtymän toiminnasta annettiin sekä positiivista että negatiivista palautetta.
Lisäksi sähköistä asiakaspalautetta annettiin tilanteissa, kun ei tiedetty mihin otetaan yhteyttä.
21
Kaikki palautteet käsiteltiin yksiköissä ja palautteen antajan kanssa, mikäli hän oli jättänyt
yhteystietonsa.
Asiakasraatitoiminta aloitettiin vuoden 2013 lopulla ja raati kokoontui ensimmäisenä
toimintavuonna kaksi kertaa. Vuoden 2014 raati kokoontui kerran viiden raatilaisen voimin
5.11.2014.
Raatilaisilla oli monipuolinen kokemus kuntayhtymän palveluista eri sektoreilta. Kuntayhtymän
toimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Raatilaiset toivoivat mahdollisimman tasapuolisia
palveluja kuntayhtymän eri alueille ja kaikki nyt käytössä olevat palvelut koettiin tärkeänä.
Huolenaiheeksi nousi ikäihmisten kotihoidon palvelujen riittävyys ja omaishoitajien jaksaminen.
Ikäihmisten päivätoiminta koettiin tärkeäksi ja kuntosaleille toivottiin ohjaajia ikäihmisiä varten.
Lisäksi äänieristyksen parantamista toivottiin Evijärven terveysasemalle.
Asiakasraati koettiin hyväksi asiaksi. Vuodelle 2014 raadin toivomuksena oli saada osastopotilaille
tietokoneita yleisö-/asiakaskäyttöön mm. laskujen maksamista varten. Myös erilaisia esitteitä
toivottiin saatavan osastoille. Nämä toteutettiin vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2015 raatilaiset
toivoivat järjestettävän kuntalaisten kuulemistilaisuuksia eri alueille. Toiveena olisi asiakasraadin
kokoontuminen vielä kuntalaisten kuulemistilaisuuksien jälkeen.
Yhtymähallituksen keskustelun jälkeen raatilaisille on annettu kirjallinen vastine. Peruskuntien
vastuualueeseen kuuluvat asiat on ilmoitettu kuntien (Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi)
virkamiesjohdolle.
22