FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013

Transcription

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013
FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN
TOIMINTARAPORTTI 2013
1.1. – 31.12.2013
FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013 ... 1
1)
Finnpartnership-ohjelma .................................................................. 4
2)
Liikekumppanuustuki ....................................................................... 4
2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi ............................................................ 4
2.2. Liikekumppanuustuen käsittely ............................................................... 5
2.3. Valtionavustuspäätökset ....................................................................... 6
2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset ........................................ 7
2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen .............................................. 9
2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain .................................................... 11
2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan ..................................... 13
2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen .............................. 15
2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen ..................................................... 16
2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen .. 17
2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus .............................................. 17
2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit............................................................. 18
2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti .......................................................... 19
2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti .................................................. 21
3)
Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) ........ 24
3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa..................................................... 25
3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä ...... 25
3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi ............................................. 28
3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset ........................................................... 28
3.5. LKO:n markkinointi Suomessa ............................................................... 28
3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa .............................................................. 29
4)
Neuvontapalvelu .......................................................................... 30
5)
Henkilöstö .................................................................................. 30
6)
Näkymät vuodelle 2014 ja tulevaisuuden kehitystarpeet ........................... 31
1 (32)
FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013
YHTEENVETO
Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten
ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet
synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman
kautta tuettavia hankkeita, ja hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää näihin
liittyviä kehitystavoitteita.
Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille
yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin
suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta.
Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 114 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli
vajaaseen puoleen kehitysmaista.
Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 124 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä
96:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea
yhteensä 3 585 663 euroa.
Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Tämä on enemmän kuin
edellisenä vuonna, jolloin keksimääräinen tuki oli kolmatta peräkkäistä vuotta laskussa.
Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli vajaasta kahdestatuhannesta eurosta
noin 150 000 euroon.
Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 323 836,17 euroa mikä on kutakuinkin
samaa suurusluokkaa kuin aikaisempina vuosina. Maksatusten osuus on viimeisimpinä vuosina noussut lähes 60 % myönnetystä tuesta.
Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Afrikan osuus on hitaasti mutta varmasti
noussut prosentin vuosivauhdilla pois lukien vuoden 2012 pudotuksen. Sekä Eurooppaan
että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes
edellisvuoden tasolla.
32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja
muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien
yhteinen vuotuinen osuus on kuitenkin hieman pienempi kuin viime vuonna sekä euro- että
2 (32)
kappalemääräisesti. Samaan aikaan maitten määrä näissä ryhmissä pienenee maitten kehitystasojen noustessa.
Ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä myös vuonna 2013. PKyritysten hankkeita oli 84 %, vaikka tämä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna
2012. Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä tuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tavanomainen osuus, 77 %, haki tukea
ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin PK-yritysten toiminnan
aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla.
Vuosina 2006 – 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa (94 %).
Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %),
koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain.
Vuonna 2013 erääntyi 116 tukea, joista 84 haki maksatusta. Näistä hankkeista noin 60 % on
jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite.
Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella 50 % liikekumppanuuteen johtaneesta
vuotta vanhemmista hankkeista on toisena vuotena onnistunut. Maksatuspyynnön yhteydessä vuotta aikaisemmin onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 64 %. Vuoden aikana tapahtuva pudotus on tavanomaista. Investoinneista kohdemaahan on tähän mennessä raportoinut 16 yritystä. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on
lähes kymmenen kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi tällä kertaa 22 työllistävää yritystä. Suoraan on työllistetty 433 ja epäsuorasti noin 56 henkilöä, ja 227,5 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä
on 29 % suorista työpaikoista 11:ssa yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti.
Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – ensimmäinen seurantaraportointi - loppuvuoden
2010 tuet
Kehitysvaikutuksia
%
teknologian ja tietotaidon siirto
markkinat ja rakenne
ympäristövaikutukset
sosiaaliset vaikutukset
koulutus
yleinen infrastruktuuri
76
76
52
45
55
19
2008–2010, vaihtelu%
%
%
%
%
%
väli
52-72
30-69
44-56
26-56
26-70
17-38
%
%
%
%
%
%
3 (32)
Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 26 % alkuvuoden 2010 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (30 %) ja toisena (30 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. Viisi yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmekymmentä kertaa maksetun tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat 10–30 kertaa maksetun tuen. Ennätysvuonna investoinnit olivat 1000 kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi
kuusi yritystä. Suoraan on työllistetty 79 ja epäsuorasti noin 35 henkilöä, ja 77 suorista
työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 9 % suorista työpaikoista kahdessa yrityksessä. Yritysten muiden toimintojen kehitysvaikutukset on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Nämä ovat keskimääräistä hieman heikompia lukuja.
Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – toinen seurantaraportointi - alkuvuoden 2010 tuet
Kehitysvaikutuksia
teknologian ja tietotaidon siirto
markkinat ja rakenne
ympäristövaikutukset
sosiaaliset vaikutukset
koulutus
yleinen infrastruktuuri
%
57
30
44
22
26
17
2006–2009, vaihteluväli
%
%
%
%
%
%
56-75 %
61-75 %
33-60 %
44-56 %
58 -72 %
22-42 %
Vuoden aikana tehostettiin Matchmaking-toiminnon markkinointia ja lisäksi vuoden lopulla
tilastoitavien yhteydenottojen laatuvaatimuksia tiukennettiin. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 190, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 55 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 72 aloitteesta johtanut 22 % työstetyistä aloitteista.
Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä
ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano
on koottu liitteeseen 2. Kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2013. Ohjausryhmälle esiteltiin
myös v. 2009 ja osan v. 2010 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia
sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin
Liikekumppanuusohjelman integrointi osaksi Finnfundin toimintaa sekä Matchmaking toiminnan tehostamista.
4 (32)
TOIMINTARAPORTTI
1) Finnpartnership-ohjelma
Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden
liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle 2010 – 2012 sisältäen option vuosille 2013 – 2015. Sopimus perustui kilpailutukseen.
Vuoden 2013 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin 100 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden
määrä 95 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,0 miljoonaa euroa.
Vuonna 2013 vastaanotettiin 124 hakemusta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisen
vuoden 86 vastaanotettua LKT-hakemusta, ja näin päästiin aikaisempien vuosien tasolle. Yhteensä 96 hankkeelle1 myönnettiin tukea 3 585 663 euroa, tässäkin kasvua
edellisen vuoden 2 405 276 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös
tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2.
Matchmaking-palvelun (MM) tehostaminen aloitettiin vuoden 2013 toisella puoliskolla.
MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3.
Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä.
2) Liikekumppanuustuki
2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi
Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset
työsuunnitelmat tavoitetasoineen.
LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson
aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana.
Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia
tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa.
1
Käsitellyt hakemukset 121 kappaletta (96 hyväksyttyä + 25 hylättyä = 121 hakemusta). Kahdesta tukikomiteassa hyväksytystä hankkeesta puuttuu ministeriön päätös. Vuonna 2012 käsiteltyjä hakemuksia oli 97 kappaletta (77 hyväksyttyä + 20 hylättyä = 97 hakemusta).
5 (32)
OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden
2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle
2013. OR:lle esiteltiin myös v. 2009 ja osan v. 20102 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin
pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin LKO:n integrointi osaksi Finnfundin toimintaa
sekä MM-toiminnan tehostamista.
2.2. Liikekumppanuustuen käsittely
Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 124 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 121 hanketta ja näistä 96:lle ehdotettiin
myönnettävän tukea yhteensä 3 585 663 euroa. 25 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 17, ja ne käsiteltiin 28.2.2014 mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina 2009 – 2013.
Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina 2009 - 2013
2009
Käsittelyssä
euroa
2010
euroa
2011
euroa
2012
euroa
2013
euroa
24
1 920 760
46
3 341 755
24
1 926 430
25
1 207 621
14
1 112 562
Vastaanotettu
118
9 422 193
115
5 942 375
128
6 737 456
86
5 835 185
124
9 297 172
Yhteensä
142
11 342 953
161
5 942 375
152
8 663 886
111
7 042 806
138
10 409 734
(1.1.)
Tukikomitea
96
137
127
97
121
-hyväksytty
77
4 154 403
110
4 271 150
114
3 889 276
77
2 405 276
96
3 585 663
-hylätty
19
1 563 671
27
2 227 187
13
575 508
20
1 024 437
25
1 266 647
Käsittelyssä
(31.12.)
Yhteensä
46
3 341 755
142
9 059 829
24
1 924 678
137
8 423 015
25
1 101 372
127
5 566 156
14
1 112 562
97
4 542 275
17
138
1 254 731
6 107 041
Syyt 25 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat:
·
·
·
·
·
·
·
·
hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (6 kpl)
hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (5 kpl)
hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai
hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (5 kpl)
hakija veti hakemuksensa pois (4 kpl)
hakija ei toimittanut kaikkia tarvittavia dokumentteja eikä hakijalla ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen (1 kpl)
hankkeelle oli jo myönnetty tukea kyseisiin hankevaiheisiin (2 kpl)
hakijalla ei katsottu olevan merkittävää linkkiä Suomeen (1 kpl)
hankesuunnitelman ei katsottu olevan realistinen (1 kpl).
2
LKT ehdot muuttuivat vuonna 2010, minkä johdosta vuoden 2010 hankkeet on jaettu vanhojen ja uusien ehtojen mukaisiin hankkeisiin, jotka raportoidaan eri vaiheissa. Vanhat hankkeet erääntyivät kerran vuodessa, uudet hankkeet erääntyvät myöntösykleittäin noin
joka toinen kuukausi.
6 (32)
Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon.
Tuen keskikoko
90
80
70
60
50
40
30
20
10
000
000
000
000
000
000
000
000
000
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuvio 1. Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006–2013
Vuonna 2013 jatkettiin Y&Y-voucherin pilotointia ulkopuolisen konsulttiyrityksen ja
Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijan avulla. Saatujen kokemusten
perusteella neuvontaa päätettiin jatkaa. Toimintavuoden aikana konsultoitiin 89 yritystä, joista osa lisäsi tukimäärää, jotta he voivat tutkia Y&Y-asioita perusteellisemmin. Loput kokivat jo budjetoitujen kustannusten riittävän tässä vaiheessa ja saadun
palautteen perusteella kartoitus on kuitenkin opettanut yrityksille uusia asioita.
2.3. Valtionavustuspäätökset
Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 3 585 663 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi
esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden
päätökset.
Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja –päätökset vuonna 2013
esitys
6/2012
1/2013
pvm
euroa
päätös pvm päätös vastaanotettu euroa
19.12.2012
428 331,00
3.1.2013
15.1.2013
428 331,00
6.3.2013
414 313,00
11.3.2013
2.4.2013
360 090,00
11.3.2013
8.4.2013
31 890,00
11.3.2013
28.8.2013
22 333,00
2/2013
3/2013
30.4.2013
19.6.2013
334 888,00
530 312,00
4/2013
29.8.2013
810 708,00
5/2013*
24.10.2013
408 679,00
6/2013**
19.12.2013
Yhteensä
1 086 763,00
3 585 663,00
*) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta
**) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta
7.5.2013
26.6.2013
14.8.2013
20.9.2013
22.10.2013
7.2.2014
31.10.2013
7.2.2014
10.1.2014
4.6.2013
4.7.2013
4.9.2013
9.10.2013
23.12.2013
1.4.2014
23.12.2013
1.4.2014
1.4.2014
334 888,00
495 246,00
35 066,00
715 041,00
81 112,00
14 555,00
300 808,00
90 556,00
1 007 222,00
3 917 138,00
7 (32)
2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset
Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2013 aikana 57 hakijaa
palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun
asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä. Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä
joko yhdessä tai kahdessa erässä.
Toimintavuoden 2013 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012
myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli
1 323 836,17 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 3 kpl. Alla
olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin.
Taulukko 3. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin
LKT:n maksu
2007 - 2009
vuonna
2010
2011
2012
2013
V uoden LKT:sta
maksettu yhteensä
%
myönnetystä
tuesta
LKT:n
myöntövuosi
∑
kpl
lkt
euroa
kpl
lkt
euroa
kpl
lkt
euroa
kpl
lkt
euroa
kpl
lkt
euroa
kpl
lkt
euroa
2006
23
18 1 041 715,13
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
23
18 1 041 715,13
58 %
2007
79
70 1 719 939,17
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
79
70 1 719 939,17
44 %
2008
59
53 1 175 808,29
1
1
93 978,91
-
-
-
-
-
-
-
-
-
60
54 1 269 787,20
35 %
2009
4
4
58 327,66
47
35
951 077,93
20
20
543 241,16
-
-
-
-
-
-
71
59 1 552 646,75
37 %
38 %
2010(v
-
-
-
8
8
114 793,21
27
24
597 272,77
-
-
-
-
-
-
35
32
712 065,98
2010(u
-
-
-
-
-
-
12
11
159 963,47
30
28
536 868,78
13
13
161 687,31
55
52
858 519,56
36 %
2011
-
-
-
-
-
-
8
8
120 762,79
27
26
416 364,17
53
52 1 008 787,26
88
86 1 545 914,22
40 %
18
16
8%
2012
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
40 049,91
17
15
153 361,60
2013
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
44 1 159 850,05
67
63 1 421 240,19
58
55
993 282,86
83
56
80 1 323 836,17
429
193 411,51
387 8 893 999,52
Toimintavuoden 2013 aikana erääntyi sekä vuonna 2010 että 2011 käsiteltyjä hakemuksia. Vuonna 2013 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 20 096,52 euroa, kun kaikille näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli 33 755,36 euroa. Maksatusten osuus kaikista erääntyneistä tuista oli siis keskimäärin 60 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 54 %. Yksittäiset maksatukset
vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta.
Kuviossa 2 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus niiltä vuosilta, joiden kaikki hankkeet ovat jo erääntyneet. Kuvio 3 kuvaa vuoden 2013 aikana erääntyneitä syklejä.
8 (32)
Tuen ja maksatusten keskikoko
90
80
70
60
50
40
30
20
10
000
000
000
000
000
000
000
000
000
0
€
€
€
€
€
€
€
€
€
€
70 %
Tuki
53 %
2006
2007
Maksatus
52 %
45 %
2008
54 %
2009
2010
Kuvio 2. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 – 2010.
66 %
Kuvio 3. Keskimääräiset sykleittäin vuonna 2011 myönnetyt tuet ja maksatukset, jotka ovat
erääntyneet 2013.
Vuonna 2013 erääntyneistä 116 tuesta 32 (28 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan
(875 945 euroa) 3.
Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä:
• hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä,
• partneriyritys muutti strategiaansa ja hanke keskeytettiin alkuselvitysten jälkeen,
• hanke ei toteutunut, koska tuotteelle ei nähty riittävää kiinnostusta Suomessa,
• hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt,
• kohdemaan korruptoitunut järjestelmä esti hanketta etenemästä,
• hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankekin jäi kesken, ja
• syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät
ole ehtojen mukaisia.
3
Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2010 myönnetyistä uusien ehtojen mukaisista tuista oli 35 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus
on vaihdellut välillä 18 – 24 %.
9 (32)
Alla olevissa taulukoissa on hankkeiden maksatukset ja vielä käyttämättä olevat tuet
jaoteltuna maanosittain. Vuoden 2010 tuet ovat jo rauenneet.
Taulukko 4. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset
maanosittain
Maanosa
Myönnetty tuki 2010
Afrikka
Aasia
Latinalainen Amerikka ja
Karibia (LAC)
Eurooppa
Yhteensä
Maksatus
Maksatus /
myöntö %
Rauennut
366 782,00
210 464,06
57 %
156 317,94
1 456 149,00
525 875,02
36 %
930 273,98
395 800,00
114 586,29
29 %
281 213,71
185 813,00
7 594,19
4%
178 218,81
2 404 544,00
858 519,56
36 % 1 546 024,44
Taulukko 5. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain
Maanosa
Myönnetty tuki 2011
Maksatus
Maksatus /
myöntö %
Käyttämättä
Afrikka
1 106 673,00
329 418,56
30 %
Aasia
1 967 622,00
873 648,22
44 % 1 093 973,78
490 408,00
186 540,91
38 %
303 867,09
324 573,00
156 306,53
48 %
168 266,47
Latinalainen Amerikka ja
Karibia (LAC)
Eurooppa
Yhteensä
3 889 276,00 1 545 914,22
777 254,44
40 % 2 343 361,78
Taulukko 6. Vuoden 2012 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain
Maanosa
Myönnetty tuki 2012
Afrikka
Aasia
Latinalainen Amerikka ja
Karibia (LAC)
Eurooppa
Yhteensä
Maksatus
Maksatus /
myöntö %
2%
Käyttämättä
441 528,00
9 869,57
431 658,43
1 574 249,00
165 164,45
268 406,00
15 477,16
6%
252 928,84
121 093,00
2 900,33
2%
118 192,67
2 405 276,00
193 411,51
10 % 1 409 084,55
8 % 2 211 864,49
Liitteessä 4 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä.
2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen
Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka
osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Sekä Eurooppaan4
että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden
4
LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä.
10 (32)
osuus on lähes edellisvuoden tasolla. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma
maanosittain. Vuonna 2013 tukea on myönnetty 775 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 105 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 – 2013 aikana hyväksyttyjen hakemusten
maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 5.
Kuvio 4. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl)
maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut)
Kuvio 5. Vuonna 2013 myönnetty LKT (€)
maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut)
Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös vuosien 2006 – 2013 kumulatiivisissa suhteissa, joissa Aasian kumulatiivinen osuus on hivenen pienentynyt ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti kasvanut (kuvio 6).
Kuvio 6. Kumulatiivinen vuosina 2006 – 2013 myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain
Tukien keskikoot ovat kasvaneet myös tarkasteltaessa maanosittaisia keskikokoja,
joista huomattavin kasvu on Aasiaan suuntautuvissa hankkeissa edelliseen vuoteen
verrattuna. Keskikoot ovat: Aasia 47 717 € (2012: 34 190 €), Afrikka 37 107 € (2012:
5
Uusia kohdemaita 2013: Azerbaidzan, Burkina Faso, Costa Rica, Djibouti, Eritrea, Georgia, Guinea, Guinea-Bissau, Kap Verde, KeskiAfrikka, Komorit, Kongon Tasavalta, Lesotho, Mauritania, Päiväntasaajan Guinea, Somalia, Tadzikistan, Tsad, Turkmenistan, Uzbekistan
11 (32)
34 727 €), Latinalainen Amerikka ja Karibia 32 099 € (2012: 29 852 €), Eurooppa 39
302 € (2012: 37 346€).
Vuosina 2006 – 2013 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin.
Samaiset maat löytyvät myös vuoden 2013 kärjestä, joiden lisäksi myös Sambiaan on
kohdistunut paljon hakemuksia. Osasyy tähän on Sambiassa alkuvuodesta järjestetty
Aid-for-Trade tapahtuma ministereiden VKE-matkan yhteydessä (Team Finland). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Kenia, Ukraina, Tansania, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2013 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 35
eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 83 maahan. Koko toiminnan
aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja
hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 114 maahan.
Tukea on vuonna 2013 myönnetty 30 + 47 eri maahan6, joista Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan, Sambiaan, Tansaniaan, Bangladeshiin ja Brasiliaan kohdistui eniten myöntöjä.
Liitteessä 4 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2013. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006–2013 myönnetty 105 eri maahan. Tuki on kohdistunut 72 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 33 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan, Intiaan, Vietnamiin, Thaimaahan, Ukrainaan, Bangladeshiin, Tansaniaan, Keniaan, Brasiliaan, Peruun, Ghanaan ja Nepaliin on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa 7 on vuotuinen
käsittelytilanne maanosittain. Hylkäysprosentti Afrikkaan kohdistuneissa hankkeista on
noin kaksi kertaa suurempi kuin muualla.
Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina 2006 - 2013 maanosittain
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväkMaanosa peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty Yhteensä
Afrikka
2
1
7
19
12
11
8
18
9
17
6
31
10
15
10
30
206
Aasia
3
12
4
45
16
43
7
47
14
70
6
59
10
48
12
52
448
Eurooppa
0
6
1
8
0
4
2
8
3
7
0
10
0
5
3
4
61
LAC
0
3
1
7
4
10
2
4
1
16
1
14
0
9
0
10
82
Yhteensä
5
22
13
79
32
68
19
77
27
110
13
114
20
77
25
96
797
2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain
Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n7 kehitysapukomitea
DACin8 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa
6
Tukea on myönnetty 30 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 47 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana.
OECD = Organization for Economic Co-operation and Development
8
DAC = Development Assistance Committee
7
12 (32)
olevan luokituksen mukaan). 32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut
vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin.
Kuvio 7. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl)
Kuvio 8. Vuonna 2013 myönnetty LKT (€)
DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut)
DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut)
Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on noussut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan laskenut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason
maiden osuus on noussut edellisvuodesta molemmilla mittareilla. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on laskenut kappalemääräisesti, mutta pysynyt euromääräisesti
samana.
Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuosilta 2006 –
2013 laskettu euro- ja kappalemääräinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kuvioissa 9 ja 10 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina 2006 – 2013 myönnetyn tuen osuudet.
Kuvio 9. Vuosina 2006 - 2013 myönnetty
LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden
2012 luvut)
Kuvio 10. Vuosina 2006 - 2013 myönnetty
LKT (€) DAC-luokittain (suluissa vuoden
2012 luvut)
13 (32)
Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus vuosina 2006 – 2013
myönnetystä tuesta nousi 19 %:iin. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan laskenut hieman osuuden ollessa nyt 44 %.
Liitteessä 5 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 – 2013. Kuvio 11 kuvaa vuotuisen myönnetyn
tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti.
Kuvio 11. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan
2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan
Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä.
Hyväksytyistä hankkeista PK-yritysten hankkeita oli 84 %, mikä on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennätysvuonna 2012. Toisaalta suuryrityksille myönnetty
osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6
prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai
Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset
(sekä PK- että suuryritykset), yhdistykset ja kuntayhtymät. Tuen prosenttiosuus
(30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 12) sekä euromääräinen9 (kuvio 13) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan.
9
Tuen kokonaismäärä 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,(114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008:
3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl).
14 (32)
Kuvio 12. Vuonna 2013 hyväksytyt hankkeet
hakijan koon ja juridisen muodon mukaan
(suluissa v. 2012 tiedot)
Kuvio 13. Tuen jakautuminen hakijan koon
ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2012
tiedot)
Tuen keskikoko oli vuonna 2013 lähes sama niin suuryrityksille kuin PK-yrityksille. Yhdistyksille myönnetty tuki on puolestaan ollut hieman suurempi. Kuntayhtymille myönnetty tuki oli selkeästi alhaisempi. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna
2013 vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon. Vuosina 2006 – 2013 tuki on vaihdellut välillä 800 – 250 000 euroa. Kuvio 14 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon
ja juridisen muodon mukaan.
Kuvio 14. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon
mukaan vuosina 2006 – 2013
Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 15 (kappalemääräinen) ja 16 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa PK-yritysten osuus
tuetuista hankkeista kasvaa kasvamistaan.
15 (32)
Kuvio 15. Vuosina 2006 – 2013 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan
Kuvio 16. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 - 2013
Vuonna 2013 myönnetyt 96 LK-tukea kohdistuivat 88 yritykselle. Yhdelle yritykselle
myönnettiin kolme LK-tukea, joista yksi oli jatkohakemus toiselle hakemukselle samana vuonna. Kuudelle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat eri maihin. 68 yritystä (77 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea,
ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 20 (23 %). Nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli 6.
2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen
Vuosina 2006 – 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan
kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on
16 (32)
myönnetty lähes puolet tuesta (ks. kuvio 16 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan10). Vuonna 2013 uusmaalaisten yritysten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna, 55 %:sta 50 %:iin.
Kuvio 17. Myönnetyt tuet 2006–2013 alueittain
2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen
Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa.
Tieto- ja viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %), koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan
(6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita.
Vuonna 2012 suosituimpia sektoreita olivat tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja
metalliteollisuus sekä käsityöt. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien
2006 – 2013 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 6. Kaiken
kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (16 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (12
%), energiateollisuuden (11 %) ja ympäristöalojen (10 %) hankkeita on ollut eniten.
Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma
vuonna 2013 on seuraava: tuotanto 47 % (kpl) ja 52 % (€), talouselämän perusrakenteet 46 % (kpl) ja 44 % (€) sekä sosiaalinen kehitys 7 % (kpl) ja 4 % (€).
10
Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen, joten se on omalla rivillään.
17 (32)
2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen
Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden
sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön
hyväksymän arviointipolitiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä.
Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla
hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida
tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös
tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.).
Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon,
kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus,
palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin
(esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa).
2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus
Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti:
·
Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä11,
·
Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena)12, sekä
·
Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena)13.
Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen
saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on
11
12
Vuonna 2013 raportoivat pääosin vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet.
Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet.
13
Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet.
18 (32)
ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. Sähköinen raportointi otettiin käyttöön seurantaraportoinnissa vuonna 2013.
2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit
Vuonna 2013 erääntyi viimeinen erä vuonna 2010 tukea saaneista hankkeista sekä osa
vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista. 116:sta tukea saaneista maksatusta haki
84. Näistä hankkeista 51 (60,7 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite.
Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa.
Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan mukaisesti:
Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä – vuoden
2010 & 2011 LKT (vuonna 2010/2011 tukea saaneet, vuonna 2013 erääntyneet hankkeet)
Tilanne maksatushetkellä
Kpl hanketta
Tulos
Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti
51
+
Kesken
17
~
Ei toteudu
16
-
Maksatusta pyytäneet yhteensä
84
Edellisvuoteen (66,7 %) verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (60,7 %) jää vain
hieman alle. Kesken olevien hankkeiden osuus (20,2 %14) sekä ”ei toteutuneiden”
hankkeiden osuus (19 %15) on noussut, mutta on alhaisempi kuin sitä aikaisemman vuoden luvut.
Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Monesti kohdemaatoimintojen
käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti: maksatushetkellä aikomuksena
on vielä ollut toteuttaa lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi, tai on päätetty edetä alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän riskialttiilla ja kevyemmällä rakenteella (esim. alihankintasopimus oman kohdemaayrityksen perustamisen sijaan).
14
15
Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 %
Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %
19 (32)
Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan rahoituksen puute ja vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista laillisista järjestelmistä sekä kysynnän puutteesta.
2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti
Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat 1.1.2010 ja nykyisin LK-tuki on voimassa 24
kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen
mukaisista hankkeista. Tässä raportoidaan uusien ehtojen mukaisista hankkeista, jotka
erääntyivät vuoden 2012 ja tammikuun 2013 aikana.
Tukea myönnettiin 72 hakijalle, ja näistä 46:lle maksettiin tukea. Näistä neljä on jatkohakemuksia/-hankkeita16 ja näin ollen tässä raportoidaan 42 hankkeesta.
Raportoinnin kohteena oleville 42 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 820 350,82
euroa. Tähän mennessä 16 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on lähes kymmenen kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran.
Seurantaraportoinnin perusteella 21 hanketta (50 %) on ensimmäisen seurantaraportin perusteella onnistunut. Osa hankkeista oli vielä tässä raportointivaiheessa
keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Samoin osassa onnistuminen ei
ole vielä varmaa. Mikäli nämä onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus
60 prosenttiin. Vuoden päästä tästä on saatavilla tietoa, kun yritykset jättävät viimeiset seurantaraportit.
Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi 16 yritystä. Lisäksi seitsemän uskoo siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa.
21 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 433 henkilöä, ja työpaikoista 227,5 oli
uusia. 15 tällä hetkellä työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden
sisällä enemmän, ja neljä yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä kohdemaassa,
arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia.
Suoran työllistämisen lisäksi 10 yritystä oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 56.
16
Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus sekä kolme vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden
hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa.
20 (32)
Naistyöntekijöiden määrä on 29 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti
11 yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti
naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen
tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä.
Teknologian ja tietotaidon siirto, markkinat ja rakenne sekä ympäristövaikutukset
ovat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 76 % hankkeista on sisältänyt teknologian ja tietotaidon siirtoa.
55 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten koulutustilaisuuksia henkilöstölle sekä suomalaisen emoyhtiön tuottamaa koulutusta.
86 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Muita esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien
tarjoaminen työntekijöille, HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat, työntekijöille järjestetyt urheilupäivät, tyttöjen turvakodin tarjoaminen sekä Reilun kaupan
periaatteiden noudattaminen. Sosiaalisista vaikutuksista raportoi 45 % yrityksistä.
Kahdeksan yritystä (19 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista
kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan eniten on vaikutettu
ICT-systeemeihin ja paikallisen yhteisön energiansaantiin.
76 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen
kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat
tuotteiden parantunut laatu sekä kilpailun lisääminen kyseisellä toimialalla. Lisäksi
tällä kertaa iso määrä (24 %) hankkeista on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa.
Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 22 yritystä eli 52 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Eniten
oli lisääntynyt kansainvälisten sosiaali- ja ympäristöstandardien noudattaminen ja tietoisuus sekä lisääntynyt ympäristövaikutusten tarkkailu.
Neljässä hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi kaksi yritystä
on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hankkeita on jouduttu lykkäämään. Näiden lisäksi seitsemän hanketta on kesken ja viittä hanketta on jouduttu lykkäämään,
joten on mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä perustamaan uusia yrityksiä.
Kaksi hanketta raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista. Lisäksi yhtä hanketta on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Hankkeet ovat onnistuneet kasvattamaan
tietoisuutta ja pätevyyttä Suomen ja EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäar-
21 (32)
vollisuus, jota LKT-instrumentilla haetaan. Lisäksi hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuotujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointia ja nostamaan tuotteiden
laatua.
Viidessä hankkeessa on aloitettu alihankinta kohdemaasta. Lisäksi yksi hanke on
kesken, yhtä on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Jo onnistuneissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin ja
molemmissa hankkeissa tuotteiden tuotannon kasvuun sekä tuotteiden korkeampaan
laatuun.
Yhdessä hankkeessa tehtiin selvityksiä suomalaisen ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Hanke on kesken, mutta etenee.
Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 7 olevan taulukon mukaisesti.
2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti
Tukea myönnettiin 38 hakijalle ja näistä 29:lle maksettiin tukea17. Lisäksi yhdeksälle
aiemmalle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta
tuen erääntyessä syyskuussa 2011. Siten raportointivaade seurantaraportoinnin osalta
koskee näitä 33 liikekumppanuustuen saajaa. Näistä 10 oli aikaisempien hankkeiden
jatkohakemuksia18 ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää
23.
Raportoinnin kohteena oleville 23 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä
433 533,73 euroa. Tähän mennessä viisi yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on
lähes kolmekymmentä kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen.
Seurantaraportoinnin perusteella kuusi hanketta (26 %) 23:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Alhainen luku
osoittaa, että nämä hankkeet eivät ole niin onnistuneita kuin aikaisempina vuosina.
Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi
sitten seitsemän hanketta (30 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena
myös seitsemän hanketta (30 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; viidestä hankkeesta kolmea on lykätty
17
Nämä vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet muodostavat 35 % koko vuoden 2010 volyymistä.
Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009
kehitysvaikutusraportoinnissa.
18
22 (32)
toistaiseksi ja kaksi on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli
näin tapahtuu, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 48 prosenttiin mikä on normaali määrä.
Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi kolme yritystä. Tämä on
alhainen luku osoittaen tämänhetkisen epävarmuuden maailmantaloudellisessa tilanteessa. Lisäksi kaikki yritykset, jotka ovat lähteneet toteuttamaan vielä tällä hetkellä
tuottamattomia hankkeita, uskovat hankkeiden olevan melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottavia tulevaisuudessa.
Viisi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin
mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 79 henkilöä, ja työpaikoista 77 oli
uusia. Kaikki viisi suoria työpaikkoja tarjonnutta hanketta ovat edelleen hyvissä voimissa, joten niiden tarjoamien työpaikkojen määrä saattaa kasvaa tulevaisuudessa.
Nämä arvioivatkin työllistävänsä 191 henkilöä nykyistä enemmän seuraavien kahden
vuoden aikana. Myös yksi sellainen yritys, joka ei vielä työllistä, arvioi työllistävänsä
kahden vuoden kuluessa.
Kolme yritystä (joista kaksi työllisti myös suoraan) työllisti ihmisiä epäsuorasti.
Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 35. Kaiken kaikkiaan nämä hankkeet eivät ole työintensiivisemmiltä aloilta.
Naistyöntekijöiden määrä oli 9 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti
kaksi yritystä. Naistyöntekijöiden osuus työntekijöistä oli poikkeuksellisen pieni. Vuosien 2006–2009 hankkeissa naistyöntekijöiden määrä oli keskimäärin 306 naista, eli
28 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Kolme yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen
sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman19 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista.
Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset ympäristövaikutukset olivat
useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 57 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa.
26 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten työssä oppimista,
emoyhtiön tuottamaa koulutusta sekä projektin johdon koulutusta.
19
Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012.
23 (32)
Kaikki viisi työllistävää yritystä (100 %, 22 % kaikista hankkeista) maksavat keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Lisäksi kaksi hanketta tarjoaa majoitusmahdollisuuksia työntekijöilleen. Kaikki työllistävät yritykset ovat raportoineet positiivisista sosiaalisista vaikutuksista, mikä ei koskaan aikaisemmin ole ollut tilanne.
Neljä yritystä (17 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten
energiantuotannon parantumiseen.
30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen
kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat
mm. lisääntynyt kilpailu kyseisellä toimialalla kohdemaassa sekä hankkeen sijainti
maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa.
Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 10 yritystä eli 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä lisääntynyt ympäristöstrategian toteuttaminen.
Kuudessa hankkeessa oli hankkeen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti perustettu uusi yritys kohdemaahan. Yksi näistä yrityksistä on kuitenkin joutunut lykkäämään hanketta toistaiseksi. Perustetuista kuudesta yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kolme tytäryrityksiä. Lisäksi kaksi hanketta, joissa tavoitteena on ollut
perustaa kohdemaahan yritys, on vielä kesken.
Ensisijaisesti tuontihankkeiksi rekisteröityjä hankkeita oli ainoastaan yksi. Viime
vuonna hanke arvioitiin toteutuneeksi, mutta tänä vuonna yritys kertoi, että hanke on
lopetettu. Tuonnista raportoinut yritys ehti lopettamisesta huolimatta lisätä pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia sekä kumppaniyrityksen tietoisuutta EU:n/Suomen
tuontivaatimuksista.
Alihankinnasta raportoi kaksi hanketta, vaikka se ei ollut yritysten pääasiallisena
tavoitteena. Toinen hankkeista on edelleen toiminnassa ja toista hanketta on lykätty.
Molemmissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvuun.
Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 8 olevan taulukon mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on kootusti kehitysvaikutukset viimeisimmän raportoinnin mukaisesti.
24 (32)
Taulukko 9. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisten seurantaraporttien mukaisesti
2006
2007
2008
2009
Myönnettyjä tukia
22
79
68
77
Maksatuksen saaneita (pl. jatkohakemukset)
18
60
48
50
Maksatusten summa (pl. jatkohakemukset)
1 041 715,13 1 683 299,85 1 122 328,14 1 430 945,33
Maksatusten summa (ml. jatkohakemukset)
1 041 715,13 1 683 299,85 1 269 787,20 1 451 900,49
Onnistuneita hankkeita viimeisessä raportissa
10 (56 %)
25 (42 %)
24 (50 %)
24 (48 %)
Keskeneräisiä hankkeita viimeisessä raportissa
1 (6 %)
15 (25 %)
9 (19 %)
10 (20 %)
Lopetettuja hankkeita viimeisessä raportissa
7 (39 %)
20 (33 %)
15 (31 %)
16 (32 %)
Suoraan työllistäviä yrityksiä
10 (56 %)
32 (53 %)
25 (52 %)
24 (48 %)
Suoraan työllistettyjä
713
899
1192
1283
Uusia työpaikkoja
301
590
547
884
Naistyöntekijöitä
127
156
269
518
Naisten osuus suoraan työllistetyistä
18 %
17 %
23 %
40 %
Epäsuorasti työllistettyjä
514
1698
568
389
Investointeja toteuttaneita yrityksiä (pl. jatkohankkeet)
9 (50 %)
14 (23 %)
13 (27 %)
16 (32 %)
Investointien kokonaissumma (pl. jatkohankkeet)
7 900 000 1 635 700 000
7 900 000 35 720 000
Investointien kokonaissumma (ml. jatkohankkeet)
7 900 000 1 635 700 000
8 300 000 35 740 000
Investointien suhde maksatuksiin (ml. jatkohankkeet)
758 %
97172 %
654 %
2461 %
9 (50 %)
13 (22 %)
15 (31 %)
12 (24 %)
Tytäryritys tai yhteisyritys perustettu
4 (22 %)
16 (27 %)
14 (29 %)
9 (18 %)
Alihankinta aloitettu
6 (33 %)
12 (20 %)
12 (25 %)
10 (20 %)
Lisäarvollinen kehitysmaatuonti aloitettu
Teknologian ja tietotaidon siirtoa toteuttaneita
10 (56 %)
45 (75 %)
36 (75 %)
36 (72 %)
Koulutusta toteuttaneita hankkeita
11 (61 %)
35 (58 %)
33 (69 %)
36 (72 %)
Keskimääräistä parempia palkkoja maksaneita
10 (56 %)
22 (46 %)
25 (52 %)
22 (44 %)
Hankkeita, joilla positiivisia vaikutuksia naisten
8 (44 %)
24 (40 %)
28 (58 %)
26 (52 %)
työllistymiseen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon
Hankkeita, joilla vaikutuksia yleiseen infrastruktuuriin
4 (22 %)
25 (42 %)
16 (33 %)
12 (24 %)
Hankkeita, joilla vaikutuksia markkinoihin ja niiden
11 (61 %)
42 (70 %)
36 (75 %)
34 (68 %)
tuotantorakenteeseen
Hankkeita, joilla positiivisia muita
6 (33 %)
34 (57 %)
29 (60 %)
21 (42 %)
ympäristövaikutuksia
2010*
38
23
433 533,73
712 065,98
6 (26 %)
5 (22 %)
12 (52 %)
5 (22 %)
79
77
7
9%
35
5 (22 %)
12 680 698
21 753 698
3055 %
5 (22 %)
2 (9%)
0 (0 %)
13 (57 %)
6 (26 %)
5 (22 %)
3 (13 %)
4 (17 %)
7 (30 %)
10 (44 %)
*Osa vuoden 2010 hankkeista raportoitu, loput raportoidaan vuoden päästä
3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking)
Vuoden 2013 aikana on pyrkimyksenä ollut tehostaa liikekumppanuuksien identifiointia edistävää Matchmaking-palvelua sekä lisätä liikekumppanuuksien syntyä markkinoinnin pääpainomaiden (Etiopia, Kenia, Nigeria, Peru, Sambia, Vietnam ja Tansania)
kannalta tärkeillä toimialoilla (ICT, maatalous, ympäristö ml. uusiutuva energia),
joissa on nähtävissä synergiaa suomalaisen elinkeinoelämän kanssa.
MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kotimaan ja kohdemaiden yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen (pääasiallisesti pääpainomaissa), kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen.
Vuoden toisella puoliskolla käynnistettiin pilotti MM-työn tehostamiseksi. Kehitysmaista haettiin niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista
varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän
yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös
25 (32)
Suomessa tapahtuvaa liikekumppanin identifioimista tehostettiin ja pilotin piiriin otettujen konsulttien välillä toimeksiannoista kilpaillaan laadullisesti.
3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa
MM-tilaisuuksia on järjestetty Perun, Vietnamin ja Tansanian lisäksi Intiassa, Sambiassa, Keniassa, Etiopiassa ja Nigeriassa. Vuonna 2013 vietettiin Suomi-Vietnam diplomaattisten suhteiden (40 v.) juhlavuotta, minkä johdosta Vietnamissa osallistuttiin
jopa 11 tilaisuuteen ympäri maata. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n
tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä ja Suomen markkinoista. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 9.
Taulukko 10. Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2013
Kohdemaissa järjestettä- Koko vuosi
T1
vät tilaisuudet
(cum)
Toteutunut
20 kpl
(tavoite)
(4-10 kpl)
4 Vietnam
1 Intia
T2
T3
3
2
1
1
1
4 Vietnam
2 Peru
1 Nigeria
Vietnam
Sambia
Kenia
Etiopia
Tansania
Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä
Finpron, ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi.
3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä
Raportointivuoden aikana tehostettiin markkinointia ja vuoden lopulla tilastoitavien yhteydenottojen laatuvaatimuksia tiukennettiin. Uudella tavalla laskien konkreettisia yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 190 mikä sekin on vielä
melkein kaksi kertaa tavoitemäärän. Lisäksi on vastaanotettu 8 hakemusta suomalaisilta yrityksiltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 198. Huolimatta tiukennetuista vaatimuksista hakemusten määrä kasvoi 50 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan 55 kappaletta, koska tietokantaan ei laiteta
hakemuksia, joilla ei nähdä lainkaan potentiaalia.
Alla oleva taulukko tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän
sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty.
26 (32)
Taulukko 11. Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2013
Kontaktin luonne
Yrityksen
alkuperä
Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan
kehitysmaalaiset
T1
T2
T3
31
7
14
10
suomalaiset
5
4
1
0
One-to-one yhteydenotot ja
tiedonvälitys
kehitysmaalaiset
10
3
3
4
Kehitysmaatuonti
suomalaiset
kehitysmaalaiset
suomalaiset
2
7
0
1
2
0
1
4
0
0
1
0
55
17
23
15
-16
-4
-9
-3
0
213
0
35
0
90
0
88
1
0
0
1
104
101
Aktiivisen MM-toiminnan kohteena
yhteensä
olleet yritykset
Ø joista aiempien raportointijakkehitysmaalaiset
sojen aikana saapuneita
suomalaiset
Yrityskontaktit, joita ei ole vielä
kehitysmaalaiset
rekisteröity tietokantaan (prosessi
suomalaiset
kesken, puutteellisen tiedot jne.)
Kaikki vastaanotetut yhteydenotot
yhteensä
Koko vuosi
253* (joista 245
kehitysmaista)
48
*Tiukennetulla raportointitavalla laskettuna vastaanotettiin 198 yhteydenottoa
Pilotissa rakennetun yritysbongaajaverkoston tehtävänä on lisätä hakemusten ja hakijoiden laatua. Hakijoiden ja hakemusten laadun noususta pilotin myötä kertoo se,
että yritysten taustojen tarkistuksia päästiin pilotin aloituksen jälkeen tekemään alkuvuoteen verrattuna noin nelinkertainen määrä.
Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 14 eri sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten tekstiiliteollisuudesta (6 kpl) ja IT-teollisuudesta (5 kpl). Maatalous- ja elintarviketeollisuudesta rekisteröitiin 4 hakemusta. Muilta sektoreilta rekisteröitiin 1 - 3 hakemusta per sektori.
Suomen lisäksi hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-one-yhteydenotot) rekisteröitiin tietokantaan 17 maasta. Eniten hakemuksia on tullut Perusta (13
kpl), missä näkyy siellä tehty MM-työ. Seuraavaksi eniten hakemuksia vastaanotettiin
Tansaniasta (7 kpl) sekä Namibiasta (6 kpl). Kolmannesta pääpainomaasta Vietnamista
vastaanotettiin vain kolme hakemusta ja näyttääkin siltä, että Hanoin ja HCMC:n ulkopuolella kysyntä on olematonta. Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista,
joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat, kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialan liitto jne.) tai
Suomen lähetystöt.
Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta
maittain ja sektoreittain on liitteessä 10.
27 (32)
Kuvio 18. Vastaanotetut MM-hakemukset vuosina 2006- 2013
Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä.
Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä
yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauksissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyö yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille.
Yhteensä
Vietnam
Tansania
Sambia
Peru
Namibia
Kolumbia
Intia
Egypti
Taulukko 12. 2013 valmistuneet taustojentarkistukset
Tulos
-> 14 (67 %) Phase 2:een
-> 4 tietokantaan
Phase 1
2
1
1
7
1
5
4
21
4
2
3
10
2
1
1
5
-> 3 ei jatkoon
-> 9 Phase 3:een
Phase 2
1
-> 1 tietokantaan
-> 4 yhdistetty väh. 2 suomalaiseen
Phase 3
1
Phase 4
1
1
-> 1 yhteistyö jo aloitettu.
-> 1 tapaaminen toteutettu
Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan
Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset solmittiin yhteensä 20 yritysbongaajan ja 19
Suomessa toimivan konsultin kanssa. Taustojentarkistuksissa hyödynnettiin myös vanhaa konsulttiverkostoa.
28 (32)
3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi
Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Lukijoiden
määrä kasvaa vuosittain noin 20 %. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista
koostui 939 ja englanninkielinen 310 henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti.
3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset
Liikekumppanuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden aikana työstettiin 72 hakemusta ja näiden hakemusten kohdalla MMtyön tuloksellisuutta on myös pystytty seuraamaan lähemmin (tietokantaan rekisteröidyt aloitteet, joista kehitysmaalaisia yrityksiä oli 63 kpl ja suomalaisia 9 kpl).
Vuoden 2013 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on
johtanut alla olevan taulukon mukaan 72 aloitteesta 16 aloitetta, eli yhteensä 22
% työstetyistä hakemuksista.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu MM-toiminnan tuloksia.
Taulukko 13. Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 – 2013
2009
2010
2011
Kommunikointia yritysten välillä
2012
2013
25
19
18
6
7
Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla
3
0
0
1
4
Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu
0
7
3
2
2
Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu
Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu
LKT-hakemus vastaanotettu
1
2
1
0
1
1
8
4
3
2
0
0
0
2
0
30 (36 %)
36 (31 %)
26 (25 %)
14 (14 %)
16 (22 %)
Ei vielä tulosta
37 (44 %)
74 (63 %)
72 (70 %)
77 (76 %)
42 (58 %)
Ei vastausta kyselyyn
17 (20 %)
8 (7 %)
5 (5 %)
11 (11 %)
16 (22 %)
yhteensä 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %)
72 (100 %)
yhteensä
3.5. LKO:n markkinointi Suomessa
Operaattori on esitellyt toimintaansa ja palveluitaan 36 erilaisessa tapahtumassa tai
tilaisuudessa toimintavuoden aikana. Suurta määrää selittää osaltaan maaliskuussa
käynnistynyt kansainvälistymistoimijoiden yhteinen Kilpailukykyä Viennistä (KIVINET)
-kiertue, jossa operaattori osallistui kaikkiaan 10 KIVINET-tilaisuuteen.
29 (32)
Taulukko 14. Tilaisuudet Suomessa vuonna 2013
Koko vuosi (cum)
Seminaarit Suomessa, tavoite
28 kpl
Toteutunut
36
T1
T2
T3
11
14
11
Valtaosa tilaisuuksista on ollut muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Liitteessä 9 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet.
3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Vuoden 2013 työsuunnitelmassa kerrottiin aikomuksesta vahvistaa edelleen yhteistyötä eri katto-organisaatioiden ja klustereiden sekä alueellisten kehitysyhtiöiden
kanssa erityisesti, koska monet näistä vastaavat omalta osaltaan jäsentensä kansainvälistymisestä. Yhteistyötä on vuoden aikana sekä ylläpidetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, klusterityöryhmien sekä edustustojen kanssa, että tiivistetty yrittäjien kattoorganisaatioiden, kuten Muotikaupan liiton ja Suomen Yrittäjien kanssa. Organisaatioiden julkaisuihin on tarjottu juttuja ja juttuaiheita, jotka on julkaistu.
Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaalaisten tahojen, kuten kehitysmaiden
suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien kanssa.
Yhteisille kohdemaissa järjestettäville tilaisuuksille ja tapahtumille luotiin monistettavia toimintamalleja ja tavoitteita.
Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty Norjan, Ruotsin ja keskieurooppalaisten
kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien sisarorganisaatioiden kanssa
MM-palveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Muun muassa
CBI:lta (Centre for the Promotion of Imports from developing countries) tilattiin kehitysmaatuojille suunnattuja markkinaraportteja. Yhteistyötä on tehty myös kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoimiseksi,
joita järjestivät muun muassa ADEX (Asociación de Exportadores del Perú) sekä SIPPO
(Swiss Import Promotion Programme). Tuettuja ostajamatkoja hyödynsi yhteensä 4
yritystä: 2 luontaistuotealalta ja 2 tekstiilialalta. Kaikki neljä ovat käynnistäneet yhteistyön kohdemaiden yritysten kanssa.
30 (32)
4) Neuvontapalvelu
Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi
kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten Finnveran, Finpron, ELY-keskusten, Tekesin ja Nopefin, palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien
kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät
myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Ohjelman kotisivuilla ylläpidettävä liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin
saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on
kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta.
CBI:lta tilatut markkinaraportit lisättiin kotisivuille kehitysmaatuontiosioon. Lisäksi
kotisivuille lisättiin yhteiskuntavastuuosio.
Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa
neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin
LK-tukea hakeville yrityksille.
Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 24 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 22 tuntia kuukaudessa. Lisäksi LKT-hakijoille tarjotaan
erityistä neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Y-voucher) sekä
rahoitusneuvontaa.
5) Henkilöstö
Ohjelma-assistenttina toiminut Laura Lind lopetti 7.2.2013 ja uusi assistentti Tiina Mäkinen aloitti 28.10.2013. Liikekumppanuuskoordinaattori Birgit Nevala aloitti 6.3.2013
(uusi toimi), jonka tehtävänä on kehittää ja lisätä panoksia Matchmaking-työhön.
Kesätyöntekijöiksi palkattiin Santeri Vilos (22.4.–30.8.2013) ja Janne Penttilä (2.5.–
30.8.2013). He ovat hoitaneet mm. assistentin tehtäviä, LKT:n käsittelyssä avustamista, nettisivujen kehitystyötä sekä kesälomien tuurausta.
Tiimiin kuuluu ohjelmajohtaja, kuusi asiantuntijaa ja assistentti.
31 (32)
6) Näkymät vuodelle 2014 ja tulevaisuuden kehitystarpeet
Vuosina 2014–15 toiminta jatkuu pääosin ilman suurempia muutoksia samalla, kun
valmistellaan lakimuutosta, joka integroisi ohjelman pysyväksi osaksi Finnfundia.
Toiminnan vaatimia pieniä muutoksia tehdään näidenkin vuosien aikana. Lisäksi meneillään olevat muutokset Team Finland-toimintakonseptin alla tuonevat mukaansa
uudistuksia, jotka vaikuttavat myös Finnpartnershipin työhön.
Matchmaking-toimintaa laajennetaan useampiin maihin perustuen edellisen vuoden hyviin tuloksiin mahdollistaen näin suuremmat volyymit ja paremman kustannustehokkuuden. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa maissa, Perussa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aikaisemmin. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia esim. Algeriassa, Etelä-Afrikassa, Indonesiassa, Kolumbiassa, Myanmarissa ja
Pakistanissa, joissa toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan mm. edustustojen
kanssa. Resurssien parhaan käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään
niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen.
Yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään hyvässä Team
Finland-hengessä. Tietoa Finpron tulevaisuudesta odotetaan, jotta tuleva yhteistyö
on mahdollisimman tuloksellista sekä suomalaisten että kehitysmaayritysten näkökulmasta.
Näkymät kuluvalle vuodelle ovat erilaiset kuin aikaisemmin, epävarmuutta on tulevasta toimintamuodosta, muista toimijoista ja rooleista sekä kysynnän jatkuvasta
muutoksesta. LKT:n kysyntä on taas kasvussa, mutta hakijat ovat enenevässä määrin
pienyrityksiä. Samoin kysytään yhteishankkeitten, innovaatioiden, BoP-mallien ja
muitten ei-perinteisten tai nykyisten ehtojen mukaista rahoitusta. MM-palvelun aikaansaama kysyntä on suurta ja pullonkaulana ovat erilaiset laatuvaatimukset kehitysmaissa ja Suomessa. Myös suomalaisten yritysten herättäminen tällaiseen yhteystyöhön vaatii paljon resursseja.
TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS
Helsinki 27. päivänä toukokuuta 2014
Siv Ahlberg
Programme Director
Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
Liitteet
Liite 1: LKO:n prosessikaavio
32 (32)
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
2: Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2013
3: Vuonna 2012 myönnetyt tuet
4: Vuonna 2013 myönnetyt tuet
5: Vuosina 2006 - 2013 hyväksytyt tukihakemukset maanosittain
6: Vuosina 2006 - 2013 myönnetyt tuet toimialoittain
7: v. 2010 uusien ehtojen mukaiset hankkeet - seurantaraportointi
8: v. 2010 vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet - seurantaraportointi
9: Markkinointitilaisuudet 2013
10: Matchmaking-yhteydenotot
Tilintarkastuskertomus
Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2013
Hakija (saajayhteisö)
lähettää lomakkeen
liitteineen operaattorille (haku 6xvuosi,
käytännössä avoin)
-Hakemuslomake (sis. de
minimis –kelpoisuus);
- hankebudjetti;
- hankekuvaus;
- kehitysvaikutustenarviointi
- kaupparek.ote ja
tilinpäätöstiedot;
Operaattori maksaa
valtionavun
saajayhteisölle UM:n
valtuuttamana.
- maksatus saajayhteisölle
toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten
perusteella.
UM maksaa operaattorille
saajayhteisöille
kanavoitavaa valtionavustusta tarvittaessa
säännöllisin
väliajoin (kolmannesvuosittain)
Operaattori rekisteröi
hakemuksen ja pyytää
tarvittaessa lisätietoja
Operaattori ilmoittaa
UM:n alueosastoille ja
edustustoille.
Saajayhteistö lähettää
maksatuspyynnön
Operaattorille
(mahdollisuus kahteen
nostoon)
Operaattori tarkistaa:
- sitoumuslomake;
-maksatuspyyntö;
-liitteet, lausunnot ja
raportit;
Saajayhteisö raportoi
Operaattorille vuosittain
2 vuotta tuen raukeamisen jälkeen
- kaksi seurantaraporttia;
- loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä.
Operaattori valmistelee
hankkeen tukikomitean
kokoukseen
- hankeyhteenveto;
- ympäristö ja yhteiskuntavastuu luokitus;
- kehitysvaikutusluokitus;
- asiakastiedon luottotiedot;
- tilinpäätöstiedot
Operaattori tiedottaa
hakijaa tukikomitean
suosituksesta.
Saajayhteisö toteuttaa
hankkeen
(kustannukset syntyvät
rekisteröintipäivästä
ehdollisena päätökselle)
- tuki voimassa 24 kk
päätöksen tiedonannosta alkaen;
- oikaisuvaatimuksen
käsittely (UM).
Operaattori tekee
kehitysvaikutusarvion
toteutuneista hankkeista
Tukikomitea esittää
6 kertaa vuodessa
UM:lle valtionavun
hakemista tai hakemuksen hylkäämistä
Operaattori valmistelee
tukikomitean pöytäkirjoista
hakemuskoosteen
UM:lle.
Operaattori UM:n
valtuuttamana tiedottaa
saajayhteisölle myönteisestä päätöksestä,
ehdoista yms.
UM myöntää/hylkää
valtionavun
saajayhteisöille.
Ulkomaankauppa ja
-kehitysministerin
allekirjoittama valtionavustuspäätös, jonka
liitteeksi
liikekumppanuustukiehdot (kts. alla).
UM tiedottaa ja valtuuttaa Operaattorin tiedottamaan hakijoille
Valtionavustuspäätös.
Liitteet:
- liikekumppanuustuen
yleisehdot;
- hyväksyttävät kustannukset;
-Maksatuspyyntöohje ja
-lomake;
-Tilintarkastusohje ja
tarkastuslausunnon malli;
-Raportointiohje;sitoumuslomake;
(tukikomitean hyväksymä hakemus)
Operaattori raportoi
UM:lle vuosittain
ja vuosikolmanneksittain
toiminnastaan
ja rahan käytöstään
- toiminta- ja talousraportti
ja tilintarkastuskertomus
-kolmannesvuosittainen
raportointi.
Operaattori tiedottaa:
- myönteinen päätös:
kts. seuraava kohta;
- kielteinen päätös: ilmoitus asiakkaalle ml.
valitustie ja -ohje;
- saajayhteisön tulee
vahvistaa kirjallisesti
päätöksen vastaanottamisesta.
Liite 2
Liite 2
OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO 2013
Jäsen
Organisaatio
Riikka Laatu (pj)
(06/2013 asti Pekka Puustinen)
UM / KEO-02
Janne Sykkö
(06/2013 asti Oskar Kass)
UM / KEO-50
Antero Klemola
UM / ASA
(Antti Loikas)
UM / A LI-01
Hanna Vuokko
(06/2013 asti Tuomas Kinnunen)
UM / ITÄ-20
(Eija-Leena Linkola)
UM / EUR-40
Antti Piispanen
(06/2013 asti Sari Laaksonen)
UM / TUO
Erno Ihto
Finnvera
Outi Ervasti
EK
Jusa Susia
(10/2013 asti Helena Sarén)
Finpro
Mikko Härkönen
Työ- ja elinkeinoministeriö
Finnpartnership-tiimi
Helena Arlander
Johtaja, salkun- ja riskienhallinta
Siv Ahlberg
Programme Director
Hanna Viitala
Programme Analyst
Marika Heinonen
Programme Officer
Birgit Nevala (03/2013 alkaen)
Business Partnership Coordinator
Maijastiina Suonpää
Junior Analyst
Suvi Lähdevuori
Junior Analyst
Laura Lind (02/2013 asti)
Programme Assistant
Tiina Mäkinen (10/2013 alkaen)
Programme Assistant
1(5)
2012
Yritys
Koko
Toimiala
Hankkeen vaihe
Liite 3
Tuki-%
Summa
Maksatus
Käyttämättä
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Tero Raassina (yritystä ei vielä
perustettu)
PK-yritys
Energiateollisuus
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
70 %
27 671,00
0,00
27 671,00
50 %
24 545,00
0,00
24 545,00
50 %
10 244,00
0,00
10 244,00
70 %
6 134,00
0,00
6 134,00
50 %
11 461,00
0,00
11 461,00
70 %
32 187,00
0,00
32 187,00
50 %
8 881,00
4 630,50
4 250,50
50 %
6 903,00
0,00
6 903,00
50 %
30 743,00
0,00
30 743,00
50 %
107 590,00
0,00
107 590,00
50 %
23 064,00
0,00
23 064,00
70 %
64 982,00
40 049,91
24 932,09
50 %
27 151,00
0,00
27 151,00
50 %
12 084,00
0,00
12 084,00
50 %
15 253,00
6 498,50
8 754,50
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Aaba Kotikentät Oy
PK-yritys
Rakennusala
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
AkkuSer Oy
PK-yritys
Aquaminerals Finland Oy
PK-yritys
Arrow Engineering Oy
PK-yritys
Ympäristöala
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Ympäristöala
Partnerin identifiointi
Tieto- ja
Liiketoimintasuunnitelma
viestintäteknologia
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Art in Tanzania Ry
PK-yritys
Käsityöt
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Isha Oy
PK-yritys
Palveluala
Bofo Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Cadring Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
CCX Tech Oy
PK-yritys
Tieto- ja
Hankeselvitys
viestintäteknologia
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Cleantech Insider Oy
PK-yritys
Kumi- ja
muoviteollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Compunication Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
CRS-Development Ltd Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
CS Control Software Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
Esihankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Cuycha Innovation Oy
PK-yritys
Energiateollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
2(5)
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
DigiEcoCity Ltd
PK-yritys
Ympäristöala
Ympäristö- ja
50 %
97 239,00
0,00
97 239,00
30 %
83 475,00
35 301,08
48 173,92
50 %
45 814,00
0,00
45 814,00
50 %
11 634,00
0,00
11 634,00
50 %
22 987,00
11 730,42
11 256,58
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Dovre Group Oyj
Suuryritys
Palveluala
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Ecomp Oy
PK-yritys
Tuotantotekniikka ja laitteisto
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Ecompter Oy
PK-yritys
Tieto- ja
Hankeselvitys
viestintäteknologia
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Energy Partners Finland Oy
PK-yritys
Energiateollisuus
Suomalaisen
ympäristöteknologian
pilotointi
Enfucell Oy
PK-yritys
Elektroniikka
Henkilökunnan koulutus
50 %
25 641,00
0,00
25 641,00
Eränelo
PK-yritys
Käsityöt
Partnerin identifiointi
50 %
1 829,00
0,00
1 829,00
50 %
55 231,00
0,00
55 231,00
50 %
21 820,00
0,00
21 820,00
70 %
28 431,00
0,00
28 431,00
70 %
19 144,00
0,00
19 144,00
50 %
41 752,00
0,00
41 752,00
50 %
18 374,00
0,00
18 374,00
50 %
37 326,00
0,00
37 326,00
70 %
21 264,00
20 017,46
1 246,54
50 %
18 432,00
18 432,00
0,00
Partnerin identifiointi
Ferroplan Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Fincumet Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Fincumet Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
Finnoponics Oy
PK-yritys
Kalateollisuus ja
yhteiskuntavaikutusten
kalatuotteet
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Suomalaisen
ympäristöteknologian
pilotointi
Partnerin identifiointi
GD Power Oy (GD Power Ltd)
PK-yritys
Energiateollisuus
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Grexel Systems Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Health Care Success Oy
PK-yritys
Terveys- ja
lääketeollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Imagian Oy
PK-yritys
Palveluala
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Info Totem Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
3(5)
Partnerin identifiointi
Isku-Yhtymä Oy
Suuryritys
Muu
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
30 %
64 183,00
0,00
64 183,00
50 %
14 065,00
12 607,91
1 457,09
50 %
17 762,00
6 090,27
11 671,73
50 %
91 729,00
0,00
91 729,00
50 %
18 118,00
0,00
18 118,00
70 %
27 657,00
0,00
27 657,00
50 %
2 486,00
0,00
2 486,00
70 %
17 923,00
0,00
17 923,00
30 %
32 741,00
0,00
32 741,00
50 %
36 700,00
0,00
36 700,00
70 %
5 740,00
0,00
5 740,00
30 %
29 852,00
0,00
29 852,00
50 %
65 531,00
0,00
65 531,00
70 %
25 960,00
9 196,86
16 763,14
70 %
33 551,00
0,00
33 551,00
Henkilökunnan koulutus
Iwa Labs Oy
PK-yritys
Tieto- ja
Hankeselvitys
viestintäteknologia
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
GA90 Recycling Oy
PK-yritys
Ympäristöala
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Esihankeselvitys
Jolla Oy
PK-yritys
Tieto- ja
Hankeselvitys
viestintäteknologia
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Jonelec Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Jukkola systems Oy
PK-yritys
Maatalous- ja
Ympäristö- ja
elintarviketeollisuus
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Kaveri Good Products Oy
PK-yritys
Muu
Esihankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
kooDesign Tmi
PK-yritys
Käsityöt
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
L&T Recoil Oy
Suuryritys
Kemikaalit
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Limited liability company
"Investment company"
Hankeselvitys
PK-yritys
Energiateollisuus
EnergoTechnoPark
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Linnan Pyöräverstas Oy
PK-yritys
Matkailuala
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Lumon International Oy
Suuryritys
Rakennusala
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Marinetek Group Oy
PK-yritys
Rakennusala
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Mifuko Oy
PK-yritys
Käsityöt
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Minna Luntta (yritystä ei vielä
perustettu)
PK-yritys
Käsityöt
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
4(5)
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Molok Oy
PK-yritys
Muu
Henkilökunnan koulutus
50 %
82 895,00
0,00
82 895,00
50 %
13 374,00
9 128,49
4 245,51
70 %
69 401,00
0,00
69 401,00
30 %
20 813,00
0,00
20 813,00
30 %
22 359,00
0,00
22 359,00
50 %
5 031,00
2 900,33
2 130,67
50 %
18 606,00
0,00
18 606,00
50 %
11 724,00
0,00
11 724,00
50 %
16 817,00
0,00
16 817,00
70 %
30 446,00
0,00
30 446,00
50 %
11 799,00
8 595,89
3 203,11
70 %
21 896,00
0,00
21 896,00
50 %
8 970,00
0,00
8 970,00
50 %
6 873,00
3 746,74
3 126,26
50 %
60 653,00
60 653,00
0,00
50 %
10 831,00
0,00
10 831,00
50 %
44 468,00
0,00
44 468,00
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Suomalaisen
ympäristöteknologian
pilotointi
MySenso Oy
PK-yritys
Nextime Solutions Oy
PK-yritys
Nordkalk Oy Ab
Suuryritys
Normet International Ltd
Suuryritys
Ompelimo Moda
PK-yritys
Tieto- ja
Liiketoimintasuunnitelma
viestintäteknologia
Henkilökunnan koulutus
Tieto- ja
viestintäteknologia
Kaivostoiminta
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Tuotantotekniikka ja - Liiketoimintasuunnitelma
laitteisto
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Tekstiiliteollisuus
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Owas Design Oy
PK-yritys
Muu
Oy Anima Vitae Ltd
PK-yritys
Muu
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Oy BIF Advisors Ltd
PK-yritys
Energiateollisuus
Oy DME Biofuels Ltd
PK-yritys
Ympäristöala
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Oy Emtec Baltic Ltd
PK-yritys
Metalliteollisuus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Perhosyhtiö Oy
PK-yritys
Maatalous- ja
Liiketoimintasuunnitelma
elintarviketeollisuus
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Peru Shop Oy Ltd
PK-yritys
PNM-Pan Nordic Meat Oy
PK-yritys
Käsityöt
Maatalous- ja
elintarviketeollisuus
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
PT. SaraRasa Biomass
PK-yritys
Energiateollisuus
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Relaxbirth Oy
PK-yritys
Terveys- ja
Partnerin identifiointi
lääketeollisuus
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
Saarijärvi Infra Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Suomalaisen
ympäristöteknologian
pilotointi
5(5)
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Sarjalaite Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Hankeselvitys
Ympäristö- ja
50 %
19 175,00
0,00
19 175,00
50 %
42 607,00
0,00
42 607,00
70 %
6 247,00
3 779,30
2 467,70
70 %
12 527,00
0,00
12 527,00
50 %
13 500,00
0,00
13 500,00
70 %
42 798,00
15 829,89
26 968,11
50 %
40 318,00
0,00
40 318,00
30 %
28 946,00
0,00
28 946,00
50 %
60 955,00
0,00
60 955,00
50 %
25 352,00
0,00
25 352,00
50 %
49 245,00
0,00
49 245,00
70 %
21 676,00
0,00
21 676,00
30 %
132 870,00
0,00
132 870,00
50 %
8 820,00
676,80
8 143,20
Yht.
2 405 276,00
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Scandinavian Waste
Management Oy
Liiketoimintasuunnitelma
PK-yritys
Ympäristöala
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Sirius Design Oy
PK-yritys
Steel Group Finland Oy
PK-yritys
Suomen Henkilöstöpooli Oy
PK-yritys
Tekstiiliteollisuus
Tuotantotekniikka ja laitteisto
Muu
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Tammer-Tukku Oy
PK-yritys
Muu
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Tikau Oy
PK-yritys
Käsityöt
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Trafotek Oy
Suuryritys
Sähkötekniikka
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
URETEK Worldwide Oy
PK-yritys
Vendep Oy
PK-yritys
Viope Solutions Oy
Womens Concept Agency # 1
Finland
PK-yritys
Rakennusala
Tieto- ja
viestintäteknologia
Tieto- ja
viestintäteknologia
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Henkilökunnan koulutus
PK-yritys
Palveluala
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Wärtsilä Brasil Ltda.
Suuryritys
Energiateollisuus
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Hankeselvitys
XO LOVEHANDLES OY
PK-yritys
Tekstiiliteollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
269 865,35 2 135 410,65
1(7)
2013
Yritys
Acme Consultancy Oy
Koko
PK-yritys
Toimiala
Kalateollisuus ja
kalatuotteet
Aliko Oy Ltd
PK-yritys
Metalliteollisuus
Antoniina Oy
PK-yritys
Tekstiiliteollisuus
Anturikeskus Oy
Suuryritys Sähkötekniikka
ANYCON Projektikonsultointi
Oy
PK-yritys
Rakennusala
Aspectus Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Ats-Ammattityökalut Oy
PK-yritys
Tekstiiliteollisuus
Avain Technologies Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
BMH Technology Oy
Suuryritys Energiateollisuus
C2 SmartLight Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
C2 SmartLight Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
CCE Finland Oy
PK-yritys
Koulutuspalvelut
Hankkeen vaihe
Partnerin identifiointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Suomalaisen
ympäristöteknologian
pilotointi
Partnerin identifiointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Liite 4
Tuki-%
Summa
Maksatus
Käyttämättä
70 %
7 184,00
0,00
7 184,00
50 %
31 153,00
0,00
31 153,00
70 %
25 648,00
0,00
25 648,00
30 %
37 984,00
0,00
37 984,00
70 %
25 760,00
0,00
25 760,00
70 %
46 800,00
0,00
46 800,00
70 %
10 241,00
0,00
10 241,00
50 %
35 013,00
0,00
35 013,00
30 %
75 625,00
0,00
75 625,00
50 %
14 980,00
0,00
14 980,00
70 %
40 208,00
0,00
40 208,00
70 %
41 680,00
0,00
41 680,00
2(7)
CurrentFin Oy
PK-yritys
Matkailuala
CYRR Group Trading Oy Ltd
PK-yritys
Ympäristöala
Dental Mammoth Oy
PK-yritys
Muu
DSM Corridor Group Ltd
PK-yritys
Kuljetusala
Earth House Oy
PK-yritys
Rakennusala
Earth House Oy
Earth House Oy
PK-yritys
PK-yritys
Rakennusala
Rakennusala
Ecompter Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Ecompter Oy
PK-yritys
Palveluala
Econet Oy
PK-yritys
Ympäristöala
EKE-Elektroniikka Oy
PK-yritys
Elektroniikka
Ekolet Oy
PK-yritys
Ympäristöala
Eksentria Oy
PK-yritys
Elisa Oyj
Tieto- ja
viestintäteknologia
Tieto- ja
Suuryritys
viestintäteknologia
Emerald Growth Innovation Oy PK-yritys
Partnerin identifiointi
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
70 %
28 169,00
0,00
28 169,00
70 %
55 734,00
0,00
55 734,00
70 %
35 161,00
0,00
35 161,00
70 %
57 801,00
0,00
57 801,00
70 %
64 859,00
0,00
64 859,00
70 %
70 %
5 075,00
18 356,00
0,00
0,00
5 075,00
18 356,00
70 %
9 688,00
0,00
9 688,00
70 %
23 772,00
0,00
23 772,00
70 %
77 140,00
0,00
77 140,00
50 %
51 434,00
0,00
51 434,00
70 %
48 083,00
0,00
48 083,00
Hankeselvitys
70 %
5 390,00
0,00
5 390,00
Partnerin identifiointi
50 %
3 100,00
0,00
3 100,00
70 %
36 905,00
0,00
36 905,00
Partnerin identifiointi
Maatalous- ja
Esihankeselvitys
elintarviketeollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
3(7)
Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia
Exacta Oy
FinEnviTech Global Oy
Finmedex Oy
Global Service Finland Oy
Green Gold Design Ay
Green Power Energy
HAAGA-HELIA Oy
Hes-Pro (Finland) Oy
Isha Oy
iSTOC Oy
JJ-Net Group Oy
JUSTBUYORSELL
INTERNATIONAL Oy
Jäälin Palvelupiste Ky
Kanki International Oy
Kernelli Oy Ab
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
PK-yritys Palveluala
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
PK-yritys Sähkötekniikka
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
PK-yritys Palveluala
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
PK-yritys Palveluala
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
PK-yritys Käsityöt
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Hankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
PK-yritys Energiateollisuus
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Suuryritys Koulutuspalvelut
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Maatalous- ja
Suuryritys
elintarviketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
PK-yritys Koulutuspalvelut
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Tieto- ja
Liiketoimintasuunnitelma
PK-yritys
viestintäteknologia Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Tieto- ja
Partnerin identifiointi
PK-yritys
viestintäteknologia Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
PK-yritys Palveluala
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Ympäristö- ja
PK-yritys Palveluala
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Metsä-, puu- ja
PK-yritys
Partnerin identifiointi
paperiteollisuus
PK-yritys Energiateollisuus
Esihankeselvitys
Suuryritys Koulutuspalvelut
50 %
5 193,00
0,00
5 193,00
70 %
28 040,00
0,00
28 040,00
50 %
56 154,00
0,00
56 154,00
70 %
34 359,00
0,00
34 359,00
70 %
10 638,00
0,00
10 638,00
70 %
10 710,00
0,00
10 710,00
50 %
113 700,00
0,00
113 700,00
30 %
23 812,00
0,00
23 812,00
50 %
22 333,00
0,00
22 333,00
70 %
10 192,00
0,00
10 192,00
70 %
47 301,00
0,00
47 301,00
70 %
13 230,00
0,00
13 230,00
70 %
22 962,00
0,00
22 962,00
70 %
17 780,00
0,00
17 780,00
50 %
4 128,00
0,00
4 128,00
70 %
1 470,00
0,00
1 470,00
4(7)
Kolmeks Oy
Suuryritys
Tuotantotekniikka
ja -laitteisto
Kyytimies Oy
PK-yritys
Ympäristöala
Labwise Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Lean Forward Oy
PK-yritys
Palveluala
Leia Media Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Lewel Group Finland Oy
PK-yritys
Palveluala
Makron Estonia Oü
Suuryritys Metalliteollisuus
Mekitec Oy
PK-yritys
Metsämarkka 101 Oy
Misaks Oy
Monkey and Banana osk
Newtop Oy
Tuotantotekniikka
ja -laitteisto
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Henkilökunnan koulutus
Ammattikoulutus ja tuki
paikalliselle
koulutustoiminnalle
Partnerin identifiointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Suuryritys Sähkötekniikka
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Maatalous- ja
Ympäristö- ja
PK-yritys
elintarviketeollisuus
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
PK-yritys Koulutuspalvelut
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
PK-yritys Tekstiiliteollisuus
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
30 %
73 057,00
0,00
73 057,00
70 %
32 319,00
0,00
32 319,00
50 %
35 990,00
0,00
35 990,00
50 %
31 890,00
0,00
31 890,00
70 %
67 890,00
0,00
67 890,00
50 %
10 582,00
0,00
10 582,00
30 %
25 188,00
0,00
25 188,00
70 %
25 901,00
0,00
25 901,00
30 %
50 902,00
0,00
50 902,00
70 %
27 024,00
0,00
27 024,00
50 %
19 630,00
0,00
19 630,00
50 %
65 868,00
0,00
65 868,00
5(7)
Nocart Oy
PK-yritys
Energiateollisuus
Nomis Asia Ltd
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Oi! Oi! Brazil Oy
PK-yritys
Tekstiiliteollisuus
Open Management HR Oy
PK-yritys
Palveluala
Orbis Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Orbis Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd PK-yritys
Muu
Oy Kewatec AluBoat Ab
PK-yritys
Metalliteollisuus
Oy Scanhomes Ltd. Finland
PK-yritys
Rakennusala
Oy Today Company Ltd
PK-yritys
Palveluala
Palmroth Consulting Oy
PK-yritys
Käsityöt
Planmeca Oy
Suuryritys
Terveys- ja
lääketeollisuus
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Ammattikoulutus ja tuki
paikalliselle
koulutustoiminnalle
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
70 %
16 677,00
0,00
16 677,00
70 %
64 738,00
0,00
64 738,00
50 %
10 254,00
0,00
10 254,00
70 %
92 683,00
0,00
92 683,00
70 %
120 976,00
0,00
120 976,00
50 %
72 777,00
0,00
72 777,00
50 %
18 537,00
0,00
18 537,00
50 %
107 098,00
0,00
107 098,00
70 %
47 453,00
0,00
47 453,00
70 %
22 652,00
0,00
22 652,00
70 %
29 991,00
0,00
29 991,00
30 %
41 510,00
0,00
41 510,00
6(7)
Planmeca Oy
Suuryritys
Terveys- ja
lääketeollisuus
Premix Oy
PK-yritys
Kumi- ja
muoviteollisuus
ProAgria Finland Oy
PK-yritys
Palveluala
ProAgria Finland Oy
PK-yritys
Palveluala
Proxion Solutions Oy
PK-yritys
Sähkötekniikka
Päijät-Hämeen
koulutuskonserni kuntayhtymä
Suuryritys Koulutuspalvelut
Qualitron Oy Ab
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Raita Environment Oy
PK-yritys
Ympäristöala
Savonia-Ammattikorkeakoulun
Suuryritys Koulutuspalvelut
kuntayhtymä
Senentry Oy
PK-yritys
Servercontainer Nordic Ab
PK-yritys
Sibesonke Oy
PK-yritys
Solarexport Oy
PK-yritys
Spotless Tea Bag Oy
PK-yritys
Suomen Kenttälääkintä Oy
PK-yritys
Talart Oy
PK-yritys
Tapojärvi Oy
PK-yritys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Hankeselvitys
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Henkilökunnan koulutus
Tieto- ja
Hankeselvitys
viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Tieto- ja
viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Maatalous- ja
Esihankeselvitys
elintarviketeollisuus Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Ympäristö- ja
Pakkaus ja
yhteiskuntavaikutusten
materiaalit
arviointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Terveys- ja
Hankeselvitys
lääketeollisuus
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Muu
Partnerin identifiointi
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristöala
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Palveluala
50 %
51 577,00
0,00
51 577,00
50 %
35 152,00
0,00
35 152,00
70 %
29 667,00
0,00
29 667,00
50 %
13 320,00
0,00
13 320,00
70 %
70 037,00
0,00
70 037,00
50 %
34 720,00
0,00
34 720,00
70 %
40 483,00
0,00
40 483,00
70 %
69 566,00
0,00
69 566,00
50 %
24 650,00
0,00
24 650,00
70 %
14 555,00
0,00
14 555,00
70 %
13 374,00
0,00
13 374,00
70 %
87 026,00
0,00
87 026,00
50 %
4 645,00
0,00
4 645,00
70 %
15 498,00
0,00
15 498,00
70 %
11 025,00
0,00
11 025,00
70 %
12 750,00
0,00
12 750,00
50 %
47 495,00
0,00
47 495,00
7(7)
TDR Finland Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Tehostaja Solutions Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Temet Oy
PK-yritys
Metalliteollisuus
Tmi Niina Mälkiä
PK-yritys
Palveluala
Varaoke Woods Oy
PK-yritys
Metsä-, puu- ja
paperiteollisuus
Werannas Oy
PK-yritys
Käsityöt
Wireless Technologies Finland
PK-yritys
Oy
Tieto- ja
viestintäteknologia
WirelessZT Finland Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
ZEF Solutions Oy
PK-yritys
ZEF Solutions Oy
PK-yritys
Tieto- ja
viestintäteknologia
Tieto- ja
viestintäteknologia
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Partnerin identifiointi
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Esihankeselvitys
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Esihankeselvitys
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Partnerin identifiointi
Esihankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten
arviointi
Henkilökunnan koulutus
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Liiketoiminta-alueen
kehittäminen
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Partnerin identifiointi
Hankeselvitys
Liiketoimintasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus
Teknologian ja ratkaisujen
pilotointi
70 %
79 079,00
0,00
79 079,00
70 %
20 931,00
0,00
20 931,00
50 %
94 012,00
0,00
94 012,00
50 %
2 530,00
0,00
2 530,00
70 %
150 281,00
0,00
150 281,00
70 %
31 526,00
0,00
31 526,00
70 %
34 485,00
0,00
34 485,00
50 %
34 870,00
0,00
34 870,00
Partnerin identifiointi
70 %
11 136,00
0,00
11 136,00
Partnerin identifiointi
50 %
7 885,00
0,00
7 885,00
Yht. *
3 488 807,00
*Lopullinen ministeriön päätös puuttuu kahden hankkeen osalta, yhteensä 96 856,00
0,00 3 488 807,00
5
!
!
"
#
$
%!%
#
%
#
#
&
'
%% !
'
!
'
$
!$
'
%
(
)
(
!
!
(
!
(*
! $!
+
$
!!$
,
-
!
-
. /0. /".
$
$
1
$
1 .
%
! !
1
!% $
%
% !!
.
0
2
$
!
%
.
3
$
..
4
.
5 *
$
5
5
5
6/ 7
!
!
$
"
%
"
!
%
$
".
".
/
'
.
'
.
$
2
'
!
'
/ 7
'
'
4
'
)
)
% $
*
%$ !
(
(
3
(
(
( .
(
%%
$
+
+
+
%!
$
% %
$
. ..
-6 )6
".
8.
1
%
1
%
$
$
1
%
!
1
1.
%
13
!!!
!
.
!
0
!
9
3
/:
'
)
!
)
'
(
(
)
)
$ !
(
1
$
.
!
%! $%
0
$
2
/2
66
!
$
!
! "
!
)
% !
!%
;
;
%
$
!
%
$
!
8<
4
)
$ !
5<.
:
' .
! $
(
+<
-
.
!
. *
- .
$
%
$
$
0. . *
2
#
.
%
! $$
$
$
1(1)
2006 - 2013 myönnetyt tuet
toimialoittain
2006-2009
2010
2011
Liite 6
2012
2006-2013
2013
yht.
Toimiala
Elektroniikka
yht.
kpl
yht. €
kpl
5
481 285
4
€
311 592
€
kpl
€
kpl
€
kpl
2
68 160
1
25 641
1
51434
207472
852162
13
938 112,00
Energiateollisuus
20
1 413 487
14
839 765
6
357 115
8
354 703
4
Tieto- ja viestintäteknologia
37
1 804 821
16
641 343
17
549 651
12
495 639
21
1
54 620
1
20 813
2
24 427
1
19 144
1
32741
Kaivostoiminta
Kalateollisuus ja kalatuotteet
4
79 319
Kemikaalit
4
258 363
1
4 619
1
86 713
Koulutusala
2
21 960
4
98 425
4
95 770
1
66 193
2
83 678
Kumi- ja muoviteollisuus
2
52 832
3
83 728
Käsityöt
5
71 110
6
89 622
4
22
899 197
7
331 286
4
12 333
1
12
913 880
9
1 062 004
Kuljetusala
2
16 863
yht. €
kpl
52
3 172 542,00
103
4 343 616,00
2
75 433,00
1
7184
10
146 936,84
7
382 436,00
7
159877
17
376 032,00
1
57801
4
207 672,00
1
23064
1
35152
7
194 776,00
68 924
7
160738
3
72227
25
462 621,00
7
147 087
3
56426
4
90907
43
1 524 903,00
11 760
1
43 288
1
5740
1
28169
8
101 290,00
5
206 346
12
590 713
8
188628
4
257451
41
2 157 018,00
2
130 521
1
146 161
2
154409
14
1 493 095,16
7
236192
4
145989
11
382 181,00
1
15498
5
125 000,00
1 716 110,00
Maatalous- ja
elintarviketeollisuus
Matkailu
Metalliteollisuus
Metsä-, puu- ja paperiteollisuus
Muu
Pakkaus ja materiaalit
Palveluala
2
69 941
2
39 561
18
582 344
4
75 774
20
549 951
4
135296
15
372745
61
Rahoitusala
2
46 155
1
62 960
3
109 115,00
Rakennusala
18
902 444
7
259 753
5
139 801
4
180883
5
161503
39
1 644 384,00
4
203 876
1
33 927
5
88 769
4
116241
6
270265
20
713 078,00
13
428 467
4
94 950
5
86 386
3
20098
4
112011
29
741 912,00
Sähkötekniikka
Tekstiiliteollisuus
6
222 260
3
54 452
1
20 771
2
48157
3
104112
15
449 752,00
33
2 266 478
13
483 611
6
253 123
3
80700
2
98958
57
3 182 870,00
3
117 191
1
20 860
3
98 241
7
236 292,10
Ympäristöala
21
1 536 752
8
313 239
9
335 927
2 720 687,00
Yhteensä:
246
13 446 499 110 4 271 150 114 3 889 276
Terveys- ja lääketeollisuus
Tuotantotekniikka ja -laitteisto
Tutkimus ja kehitys
6
204432
6
330337
50
77
2 405 276
96
3585663
643
27 597 864,10
Liite 7
Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden 1.
seurantaraportti
Yritysten raportoima etabloituminen1
Tilanne
2012
Tulos
2013
Tulos
DAC1
DAC2
DAC3
DAC4
Suur
PK
13
+
1
1
5
1
1
7
8
+
Ø Hanke kesken
1
~
1
Ø Hanketta lykätty
2
~
1
Ø Hanke lopetettu
2
-
Tytär/JV, hanke toteutunut
~
1
1
1
2
1
1
1
1
2
~
Ø Hanketta lykätty
3
~
3
3
Ø Hanke lopetettu
1
-
1
1
Tytär/JV, hanke kesken
6
1
1
1
Tytär/JV, hanke lopetettu
3
-
3
-
1
1
Koulutus, hanke toteutunut
2
+
2
+
1
1
Koulutus, hanke kesken
1
~
1
~
Alihankinta, hanke toteutunut
6
+
6
+
Alihankinta, hanke lopetettu
2
-
1
-
1
1
1
~
1
1
Ø Hanketta lykätty
1
+
1
~
Ø Hanke lopetettu
1
-
1
+
1
1
1
+
1
1
Tuonti, hanke kesken
3
3
6
1
1
1
1
1
1
+
1
+
1
-
1
-
1
Muu pitkäaikainen yhteistyö, toteutunut
2
+
2
+
2
1
-
1
-
1
42
1
1
Lisensointi, hanke lopetettu
Yhteensä
1
1
Lisensointi, hanke toteutunut
emoyhtiön toiminta loppunut, hanke lopetettu
2
1
~
Ø Hanke toteutunut
Muu pitkäaikainen yhteistyö,
1
1
1
Ø Hanketta lykätty
Tuonti, hanke toteutunut
1
42
6
8
1
23
1
2
1
5
8
34
Muutokset 2009–2010 DAC-listauksessa verrattuna 2011–2013 listaan:
·
·
·
·
1
LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan.
LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam
siirtyivät LMIC-kategoriaan.
LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen
tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa,
Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta.
UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois
DAC-listalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan.
Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan verrattuna maksatuspyyntövaiheen raportointiin, eli muutosta edellisestä vuodesta seuraavaan vuoteen ei
ole tapahtunut, ovat samassa taulukon kohdassa kuin edellisenä vuotena. Jos muutosta on tapahtunut huonompaan tai parempaan, edellisen
vuoden raportointiluokituksen alle on lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. Hankkeet on tuloksien lisäksi jaoteltu neljään luokkaan kohdemaan
DAC-luokituksen ja hakijayrityksen koon mukaisesti. DAC1–luokka viittaa vähiten kehittyneisiin maihin ja DAC4 puolestaan ylemmän keskitulotason
kehitysmaihin. Listauksessa on käytetty vuosina 2009–2010 käytössä ollutta luokitusta, joka eroaa joidenkin maiden osalta nykyisestä.
Liite 8
Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden 2. seurantaraportti
Tilanne
JV/Tytär, hanke toteutunut
2011
Tulos
2012
Tulos
2013
Tulos
6
+
9
~
5
1
1
1
4
+
~
~
~
~
+
~
~
+
-
Ø Hanketta lykätty toistaiseksi
Ø Hanke kesken
Ø Hanke kesken, JV:tä ei perusteta
Ø Hanketta lykätty toistaiseksi
3
-
5
1
1
1
3
1
3
1
1
~
-
1
1
~
-
2
-
2
-
Ø Hanke osin toteutunut
Ø Hanketta ei toteutettu
JV/Tytär, hanketta lykätty toistaiseksi
2
~
Ø Hanketta ei toteutettu
JV/Tytär, hanketta ei toteutettu
2
-
Lisensointi, hanke kesken
1
~
Tuonti Suomeen aloitettu, hanke toteutunut
1
+
Muu pitkäaikainen yhteistyö, hanke kesken
2
~
Ø Hanketta lykätty toistaiseksi
Ø Hanke toteutunut
Ø Hanketta ei toteutettu
23
DAC1
DAC2
DAC3
DAC4
5
1
1
1
1
1
1
Suur
PK
1
4
1
1
1
3
1
3
2
2
1
1
1
1
2
1
1
1
~
1
~
1
1
1
+
1
-
1
1
1
~
1
1
1
1
+
-
1
-
23
23
1
3
6
14
1
0
1
Muutokset 2009–2010 DAC-listauksesta 2011–2013 listaukseen:
·
·
·
·
LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan.
LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam
siirtyivät LMIC-kategoriaan.
LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen
tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa,
Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta.
UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois
DAC-listalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan.
22
Markkinointitilaisuudet
Liite 9
Markkinointitilaisuudet vuonna 2013
Tilaisuudet Suomessa:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
2013_02_05 Team Finland-koordinaattoreiden koulutus, 56 osallistujaa
2013_02_14 Team Finland - innovaatiot ja yritystoiminta kehityksen edistäjänä -seminaari,
Helsinki, ~50 osallistujaa
2013_03_06 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Doing Business in Emerging Markets -luento,
Helsinki, ~20 osallistujaa
2013_03_13 ELY-kansainvälistymisasiantuntijoiden + TF-koordinaattorien koulutus, 16 osallistujaa
2013_03_14 UM Kehityspolitiikan yritysfoorumi, Säätytalo, ~170 osallistujaa
2013_03_19 KIVINET Uusimaa, Helsinki, ~400 osallistujaa
2013_3_22 Kansalaisjärjestöseminaari, Helsinki, ~300 osallistujaa
2013_04_08 FWF Tansanian ja Sambian ministerimatkan valmistelutilaisuus, Hki, 20 osallistujaa
2013_04_10 Kasva ja kansainvälisty!, Hämeenlinna, ~105 osallistujaa
2013_04_18 KIVINET Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Alahärmässä, ~120 osallistujaa
2013_04_18 Vietnamin liiketoimintamahdollisuudet –miniseminaari, Hki, 20 osallistujaa
2013_05_14 Aasiaan! Kaupan mahdollisuudet, Ely, Turku, 33 osallistujaa
2013_05_17 Market Opportunity Day, Finpro, Helsinki, ~120 osallistujaa
2013_05_17 Kiina Valmennus, Kannattavasti Kiinaan, Uudenmaan ELY-keskus, 12 osallistujaa
2013_05_27 Latinalaisen Amerikan kunniakonsulien kokous, FP-esitys, UM, 36 osallistujaa
2013_05_30 Keskustelutilaisuus: AFRICA – BOOMING, BIG AND BEAUTIFUL, WTC 15 osallistujaa
2013_06_03 Liiketoimintamahdollisuudet Malesiassa yhdessä MIDA:n kanssa
2013_06_12 Verkoilla vesille, Turku, 24 osallistujaa
2013_06_06 Vastuullisuus Tekstiili- ja vaatetusalalla, FINATEX, 30 osallistujaa
2013_06_12 Breakfast Workshop of Nicaraguan Tourism Opportunities, Nicaraguan SL, 13
osallistujaa
2013_06_14 Metsäteollisuusyrittäjien verkostoitumistilaisuus, Niras,
2013_08_28 KIVINET Varsinais-Suomi, 200 osallistujaa
2013_08_22 Africa meeting Finpro, 150 osallistujaa
2013_08_21 Koulutus palveluistamme Yritys Espoolle, osallistujia 7
2013_08_29 Aalto yliopiston KV-tilaisuus: Neuvontaa kansainvälistymiseen, osallistujia 12
2013_09_26 Alihankintamessut, Tampere
2013_10_03 KIVINET Pohjois-Karjala, Joensuu
2013_10_08 KIVINET Kainuu, ~25 osallistujaa
2013_10_09 Think Africa, Helsinki, ~50 osallistujaa
2013_10_16 KIVINET Häme, Lahti, ~120 osallistujaa
2013_10_28 Development Studies – opintojakso HAMK, Hämeenlinna, ~30 osallistujaa
2013_10_30 KIVINET Kaakkois-Suomi
2013_11_06 KIVINET Lappi
2013_11_7-8 Team Finland koulutus, Finpro
2013_11_14 KIVINET Etelä-Savo, ~60 osallistujaa
2013_11_22 KIVINET Kuopio, ~60 osallistujaa
Markkinointitilaisuudet
Liite 9
Tilaisuudet kohdemaissa:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Tammikuu: Vietnam, Hanoi & Da Nang, ministeri Hautalan delegaatiomatka
Maaliskuu: Intia, Weconomy Intia
Maaliskuu: Vietnam, Hanoi, Hue Business Partnership Seminar & näyttely
Maaliskuu: Vietnam, Thái Nguyên, Hue Business Partnership Seminar & näyttely
Maaliskuu: Vietnam, Quang Ninh, Hue Business Partnership Seminar & näyttely
Toukokuu: Vietnam, Hue Business Partnership Seminar & näyttely, 51 osallistujaa
Toukokuu: Vietnam, Da Nang Business Partnership Seminar & näyttely, 58 osallistujaa
Toukokuu: Sambia, Women Entrepreneurship workshop – Partnerships for Value Creation in
Green Economy
Toukokuu: Sambia, KEMI & UKMI delegaatiomatka
Toukokuu: Tansania, KEMI & UKMI delegaatiomatka
Toukokuu: Kenia, Doing Business in Finland and the Nordic countries workshop
Kesäkuu: Etiopia, Addis Abeba " Finnish-Ethiopian Aid for Trade and Business Forum Inclusive Partnerships for Sustainable Growth”
Kesäkuu: Vietnam, Cao Bang, Business Partnership Seminar & näyttely, 50 osallistujaa
Syyskuu: Vietnam, Hai Phong, Business Partnership Seminar & näyttely
Syyskuu, Peru, ExpoAlimentaria-messut
Lokakuu: Nigeria, NIGERIA-EU BUSINESS FORUM 2013
Lokakuu, Peru, Cusco, Andean Fashion week
Marraskuu: Vietnam, Dak Lak, Business Partnership Seminar & näyttely
Joulukuu: Vietnam, HCMC Business Partnership Seminar & näyttely
Joulukuu, Vietnam, Can Tho, Business Partnership Seminar & näyttely
Agriculture and food processing
1
Construction
1
2
9
1
1
2
2
Energy
1
1
2
1
1
Health and pharmaceutical
1
Information and communication technology
1
Other
1
2
1
1
2
2
1
1
1
Services
1
2
1
1
1
Tourism
1
1
7
1
4
14
11
1
1
6
2
1
Research and innovation
1
5
1
1
Forestry, wood and paper
1
3
1
1
2
Fishery and fish products
Grand total
Zambia
Vietnam
Tanzania
South Africa
Rwanda
Sierra Leone
1
1
1
Electronics
Grand total
1
Liite 10
1
Educational services
Textiles and clothing
Peru
2
1
Crafts
Namibia
Madagascar
Former Yugoslav Republic of Macedonia
Kenya
India
Guyana
Finland
Egypt
Colombia
China
Bangladesh
Aktiivisten MM-yhteydenottojen jakautuminen
maittain ja sektoreittain
1
1
2
1
1
6
13
4
1
1
1
1
7
3
3
55

Similar documents