Koiralla kuuluu olla vaivaton hengitys, myös liikkeessä”

Koiralla kuuluu olla vaivaton hengitys, myös liikkeessä”

Teksti: Katariina Mäki, eläinlääketieteen asiantuntijana
HETI-TIEDEPALSTA
pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen
BRAKYKEFALIA
”Koiralla kuuluu olla vaivaton
hengitys, myös liikkeessä”
Otsikon teksti on suora lainaus Suomen Kennelliiton laatimista, vuoden 2010 alusta voimaan
tulleista ulkomuototuomariohjeista. Kyseiset ohjeet kertovat myös, että hengitysvaikeudet
johtuvat usein liioitellusta brakykefaliasta ja että koiralla ei saa olla liian lyhyt kuono.
O
hjeissa vaaditaan koiranäyttelytuomaria varmistamaan, että
koiralla on ”normaalit riittävän
suuret sieraimet, sieraimet eivät saa olla litistyneet, pienet tai edes osittain ihopoimujen peittämät”. Selvästi äänekäs tai
vaikeutunut hengitys on ohjeiden mukaan vakava virhe.
eläimillä normaalisti esiintyvä tila, vaan
seurausta ihmisen pyrkimyksestä vahvistaa haluttuja fyysisiä ominaisuuksia.
Brakykefalian asteessa on rotujen sisäisiä
yksilöiden välisiä eroja: toisilla on hieman pidemmät kuonot, toisilla taas kuonoa ei ole ollenkaan.
Eläinlääketieteessä lyhytkuonoisuus
ei ole pelkkä fyysinen ominaisuus, vaan
myös selkeä perinnöllinen sairaus. Lyhyt
Brakykefalia – siis mikä?
kuono vaarantaa hengitys- ja lämmönsäätelyjärjestelmän normaalin toiminnan
Joidenkin koira- ja kissarotujen jalos- ja aiheuttaa siksi eläimille vakavia tervetuksessa on suosittu lyhyttä kuonoa ja ysongelmia. Tätä ongelmien vyyhtiä kutkalloa. Tällaista pään muotoa kutsutaan sutaan brakykefaaliseksi oireyhtymäksi.
brakykefaaliseksi. Brakykefalia ei ole
HETI-tiedepalstalla
kerrotaan koirien jalostukseen ja
hyvinvointiin liittyvistä tutkimustuloksista ja ajankohtaisista asioista.
Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen
tuki – HETI ry:n päämääränä on edistää
eettisten näkökohtien huomioonottamista
koiranjalostuksessa ja parantaa tulevien
koirasukupolvien terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä yleistä tietotaitoa koiranjalostusasioissa. Yhdistys seuraa alan tutkimusta,
ylläpitää koiranjalostukseen liittyvää
artikkelikokoelmaa kotisivuillaan sekä tuo
tutkimustuloksia ymmärrettävinä jokaisen
kiinnostuneen saataville. Tutustu
yhdistykseen osoitteessa
www.koiranjalostus.fi.
Kaikki liian lyhytkuonoiset
eläimet kärsivät
hengitysvaikeuksista
Koirilla lyhyen kuonon aiheuttamista
ongelmista on tehty melko paljon tutkimusta. On huomattu, että lyhyt kuono
on vahvasti sidoksissa hengitysteiden
epämuodostumiin, kuten ahtaisiin,
puristuneisiin sieraimiin, pitkänomaiseen ja paksuuntuneeseen pehmeään kitalakeen sekä henkitorven ja
keuhkoputkien vajaakehitykseen. Lisäksi nenäkuorikot voivat ahtauttaa nenänielua, koska niille ei ole tilaa lyhyessä nenäontelossa. Kaikki edellä mainitut
epämuodostumat estävät ilman vapaan
virtaamisen hengitysteissä, jolloin riittävä kaasujen vaihto estyy.
Jos nenänielu on ahtautunut, koira joutuu hengittämään jatkuvasti suun
kautta. Se läähättää lähes koko ajan, ja
sen uni on erittäin katkonaista, koska
koirat eivät pysty nukkuessaan hengittämään suun kautta. Koira joutuu siis heräilemään jatkuvasti. Hellyttävältä näyttävä brakykefaalinen koira, joka tuntuu
olevan niin kiintynyt pehmoleluunsa, että nukkuukin se suussa, käyttää itse asiassa
lelua pitämään suuta auki unen aikana.
Kaikki lyhytkuonoiset eläimet kärsivät
ainakin jossain määrin hengitysvaikeuksista koko elämänsä ajan. Hengityksen
vajaatoiminnan aste vaihtelee yksilöiden välillä. Hengitysvaikeudet korostuvat lämpimällä säällä sekä fyysisen aktiviteetin aikana. Vaivalloisen hengityksen
ja hengitysvaikeuksien yleisimpiä merkkejä ovat kuorsaus ja tuhina, jotka vakavimmissa tapauksissa voivat aiheuttaa
apnean, tajuttomuuden ja jopa kuoleman.
Nykyisin tiedetään, että brakykefaalinen
oireyhtymä on paljon monimutkaisempi
kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Laajalti epämuodostuneiden hengitysteiden
huomattavan haitallista vaikutusta elimistön kaasujen vaihtoon ei aiemmin
täysin käsitetty, vaan huomio keskittyi
pääasiassa pehmeän kitalaen ja ahtaiden sierainten aiheuttamiin vaikutuk-
siin. Kuonon lyhentymisen seurauksena
tapahtuneilla anatomisilla muutoksilla
on kuitenkin myös hengityksen perustoimintoja, hapenottoa ja hiilidioksidin
poistoa, vaikeuttavia seurauksia.
Lyhyt kuono estää normaalin
lämmönsäätelyn – uhkana on
lämpöhalvaus
Erityisen merkittäviä uusia löytöjä ovat
havainnot nenäontelon tärkeydestä koiran lämmönsäätelylle. Tämä selittää
myös brakykefaalisten koirien puutteellisen lämmönsäätelykyvyn.
Koirien tärkein lämmönsäätelymekanismi on nenäontelon erittäin poimuinen limakalvo. Pitkäkuonoisella koiralla
limakalvon pinta-ala on yhtä suuri kuin
koiran koko kehon pinta-ala, ja sen verenkierto on suorassa yhteydessä aivojen
verisuoniin, säädellen näin aivojen lämpötilaa.
Brakykefaalisten rotujen lyhentynyt
kuono vähentää rajusti lämmönsäätelyyn
tarvittavan limakalvon pinta-alaa. Aiemmin luultiin, että koira viilentää itseään
pääasiassa suun kautta hengittäessään
aikaansaamansa ilmanvaihdon avulla.
Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin
osoittaneet, että nenäontelon läpi kulkee
erittäin huomattava ilmavirta myös koiran läähättäessä. Kuonon pituus vaikut-
taakin ratkaisevasti koiran kykyyn säädellä ruumiinlämpöään. Tämä toiminto
on lyhytkuonoisilla koirilla selvästi vaikeutunut.
Nenäontelon kautta kulkevan ilmavirran merkityksen huomaa selvästi, jos
yrittää sulkea läähättävän koiran sieraimet: koira vastustaa toimenpidettä varmasti.
Koska lyhytkuonoisilta koirilta on
riistetty tehokas lämmönsäätelymekanismi, ne ovat kaikki normaalikuonoisia koiria herkempiä ympäristön korkeille
lämpötiloille. Ne ylikuumenevat eli saavat lämpöhalvauksen herkemmin. Myös
ylikuumenemisen jälkeinen toipumisaika
on niillä selvästi normaalikuonoista koiraa pidempi, huolimatta ihmisten mahdollisista yrityksistä alentaa lämpötilaa
esimerkiksi kylmän veden avulla.
Joitakin hengitysteiden epämuodostumia voidaan korjata leikkauksella, mutta
normaalia lämmönsäätelykykyä ei pystytä leikkauksella rakentamaan.
Monet brakykefaaliset rodut ovat
kasvattaneet suosiotaan viime vuosien aikana. Suurin rekisteröintien lisääntyminen on ranskanbulldogilla.
Sen rekisteröinnit ovat kasvaneet 10
vuodessa yli kuusinkertaisiksi vajaasta
sadasta 580 pentuun. Bostoninterrierit ovat lisääntyneet vielä kiivaammalla tahdilla. Vuonna 2001 bostoneita rekisteröitiin 30 yksilöä, mutta
vuonna 2011 melkein kaksi sataa.
Myös englanninbulldogin rekisteröinnit ovat noin nelinkertaistuneet
kymmenen vuoden aikana. Samaten
pitkäkarvainen chihuahua sekä cavalier kingcharlesinspanieli löytyvät 20
suosituimman rodun listalta; mopsikin mahtuu vielä 50 yleisimmän
rodun joukkoon. Suurikokoisempia brakykefaalisia rotuja edustavat
bokseri (46. rekisteröintitilastossa) ja
bullmastiffi (80. rekisteröintitilastossa).
Vastaavasti on toki myös brakykefaalisia rotuja, jotka eivät ole saavuttaneet Suomessa suurta jalansijaa. Apinapinseri, griffonit, mastiffi,
bordeauxindoggi, japanese chin ja
kiinanpalatsikoira ovat kaikki sadan
suosituimman rodun listan ulkopuolella. Osan rekisteröinnit ovat jopa
laskeneet eikä mikään näistä roduista
yltänyt viime vuonna kolminumeroisiin rekisteröintimäärin.
Vastuu jalostuksesta myös
pennunostajille
Nykytiedon mukaan pään brakykefaalinen rakenne periytyy suurivaikutteisen geenin mukana, mutta lisäksi
siihen vaikuttaa useita pienivaikutteisia geenejä, jotka säätelevät brakyke-
1 / 2012
27
falian astetta. Stockardin vuonna 1941 julkaiseman teoksen sisältämien risteytyskokeiden perusteella brakykefalia on epätäydellisesti
dominantti: kaksi geenimutaatiota johtaa äärimmäiseen kuonottomuuteen, yksi taas saa aikaan kuonon, jonka pituus on jotain äärimmäisen ja normaalin väliltä. Lopullisen kuonon pituuden ja rakenteen
määrittävät pienivaikutteiset säätelijägeenit, joiden vaikutus tosin
ulottuu vain suurivaikutteisen geenin asettamien ”raamien” sisäpuolelle. Tämä periytymismalli selittää hengitysteiden epämuodostumien suuren vaihtelun brakykefaalisten rotujen ja yksilöiden välillä.
Ruotsissa brakykefaalisten rotujen arvostelusta on tekeillä koulutusmateriaalia DVD-muodossa. Materiaalissa korostetaan kasvattajien, rotumääritelmien ja ulkomuototuomarien vastuuta koirien jalostuksessa.
Ulkomuototuomarien on tuettava kasvattajien työtä palkitsemalla pidempikuonoisia koiria, joilla ei ole merkkejä hengitysvaikeuksista. Itse
nostaisin esiin myös pennunostajien vastuun. On kylmä tosiasia, että
tietynlaisia koiria kasvatetaan, jos niille on kysyntää.
Jos brakykefaaliset rodut halutaan säilyttää, on erinomaisen tärkeää asettaa jalostuksen painopisteet lyhyen kuonon aiheuttamien ongelmien nopeaan poistamiseen. Kuonojen on tässä prosessissa pidennyttävä, mutta koirat voivat silti säilyttää rotutyypillisen ulkonäkönsä.
Rotumääritelmiä luotaessa useimpien rotujen yksilöillä oli kuono vielä
tallella. Nykytilanteesta voidaan peruuttaa pois suosimalla jalostuksessa pidempää kuonoa ja normaaleja hengitysteitä. Nopein ratkaisu olisi jatkaa pahimmassa jamassa olevien rotujen jalostusta vain risteytyksen kautta, yhdistämällä nykykoiria ainoastaan terverakenteisen rodun
kanssa ja vakiinnuttamalla rotutyyppi tämän jälkeen uudestaan.
Lisätoimenpiteitä brakykefaalisten rotujen tervehdyttämiseksi kehitetään yhteistyössä eläinlääkärien, geneetikkojen, tuomarien ja kasvattajien kanssa. Ruotsin Kennelliitto järjestää kesäkuussa koirien geneettisen
terveyden parantamiseen tähtäävän kokouksen/työpajan (International
Workshop on Enhancement of Genetic Health in Purebred Dogs), jonka
yhtenä aiheena on koirien anatomisen terveyden parantaminen ja ääripiirteiden välttäminen.
Lähteet
Bannasch ym. 2010. Localization of canine brachycephaly using an
across breed mapping approach. PLoS One. Mar 10;5(3).
Bodegård 2011. The brachycephalic syndrome. http://www.dogworld.
co.uk/Features/47-Bodegard?year=2011&month=11. Viitattu 3.1.2012
Oechtering 2010. Brachycephalic syndrome; new information on an old
congenital disease. Veterinary Focus 20(2).
Stockard 1941. The genetic and endocrine basis for differences in form
and behavior: as elucidated by studies of contrasted pure-line dog
breeds and their hybrids. Philadelphia: The Wistar Institute of Anatomy
and Biology. Huom! Koko kiehtova kirja risteytyskuvineen löytyy netistä
osoitteesta http://www.archive.org/details/geneticendocrini00stoc.
Suomen Kennelliitto 2010. Yleiset periaatteet, jotka koskevat kaikkia
rotuja ja joihin ulkomuototuomarien tulee kiinnittää huomiota
ulkomuotoarvostelussa. http://www.kennelliitto.fi/FI/toiminta/nayttelyt/
ulkomuototuomarit/Ulkomuototuomarit.htm. Viitattu 4.1.2012.
28 1 / 2012
NUUSKITTUA
Teksti Liisa Tikka kuvat Päivi Reijonen ja Paul-Erik Törrönen
Lemmikit ravintoloihin
Vuoden 2012 alusta elintarvikelainsäädännön uudistukset
mahdollistavat lemmikkieläinten tuomisen ravintoloiden
tarjoilutiloihin. Aiemmin elintarvikehuoneistoasetus kielsi muiden kuin
opaskoirien tuomisen esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin.
Y
ritys saa itse päättää, miten se tässä
asiassa toimii. Mahdollisesta lemmikkien sallimisesta tulee asetuksen mukaan selkeästi ilmoittaa tarjoilutilan
sisäänkäynnin yhteydessä. Stockmannilta
kerrotaan, että asetusten muutos ei vaikuta tavaratalojen ravintoloiden menettelytapaan. Stockmannin tavaratalojen ravintola- ja kahvilatiloihin ei siis koirilla ole
jatkossakaan asiaa allergisten asiakkaiden
huomioimisen vuoksi. Tavaratalon myyntiosastoille (pois lukien elintarvikeosastot)
lemmikit ovat entiseen tapaan tervetulleita.
Sen sijaan Restel Oy:stä kerrotaan, että koirat ovat jatkossa tervetulleita ketjun ravintoloihin sisälle. Lemmikit ovat jo
aiemmin päässeet ketjun hotelleihin sekä
ravintoloiden terasseille. Restel-ketjuun
kuuluvat mm. huoltamoravintola HelmiSimpukka, Golden Rax Pizzapuffet, Bar
Cafe Hemingways ja italialaistyyppinen
Martina sekä hotelliketjut Cumulus, Rantasipi ja Holiday Inn.
Vesiliikuntaa ympäri Suomen
K
oirauimaloiden suosio Suomessa
jatkuu. Hyvinkään ja Helsingin uimalat ovat saaneet seuraa uudesta
yrityksestä: tammikuussa 2012 avattiin uimala Oulussa! Oulun koirauimalan allas on
noin 4 x 7 metrin kokoinen.
Myös Keski-Suomessa voi uittaa koiria
ympäri vuoden. Leppäveden koirauimala sijaitsee noin 10 minuutin ajomatkan
päässä Jyväskylästä. KoiraSportin altaan
koko on 4,7 x 8 m.
Muunkinlaista vesiliikuntaa on tarjolla. Useilla eläinlääkäriasemilla on jo käytössään vesitankki juoksumattoineen, jossa voidaan esimerkiksi kuntouttaa koiraa
leikkauksen tai tapaturman jälkeen. Toimintaa hoitaa eläinfysioterapeutti. Valmennuspalvelu Nuppijumpan Vappu
Alatalo on hankkinut vastaavanlaisen ve-
sijuoksualtaan tiloihinsa Siuntioon. Nuppijumpan allas on tarkoitettu nimenomaan
urheilukoirien kuntoilu- ja valmennustarpeisiin. Juoksuhihnaan saadaan terapiaaltaita enemmän vauhtia, ja mukana on
hydraulinen ylämäkitoiminto.
Lisätiedot:
Hyvinkään koirakylpylä:
www.onnenkoira.fi
Helsingin Koirauimala:
www.koirauimala.fi
Oulun Koirauimala:
www.oulunkoirauimala.fi
Leppäveden KoiraSportti:
www.koirasportti.com
Valmennuspalvelu Nuppijumpan
vesijuoksuallas: web.mac.com/vappu.
alatalo/hyppy/Vesijuoksuallas.html
1 / 2012
29