Agrian rotuprofiilit

Transcription

Agrian rotuprofiilit
Sivu 1 / 5
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Katariina Mäki, 2009
Agrian sairaus- ja kuolinsyytilastot kertovat tarkasti
koirarotujen terveydestä
Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta järjesti lokakuussa kasvattajille ja jalostusneuvojille suunnatun luentopäiluentopä
vän, jonka teemana oli koiran hyvinvoinnin huomioiminen jalostuksessa.
jalostuksessa. Yksi päivän aikana kuulluista luennoista oli
kanadalaisen
laisen tutkijan Brenda Bonnetin pitämä katsaus ruotsalaisen Agria-vakuutusyhtiön
Agria vakuutusyhtiön koirarotuprofiileista, jotka
antavat tietoa rotujen sairauksista ja eliniästä.
Huikean laaja Agrian tietokanta
Ruotsin Agrian tietokannassa on tällä hetkellä vuosittain 225.000 koiraa, 100.000 hevosta ja 250.000 kissaa. Eläinten
sairaus- ja kuolinsyytiedot kertyvät vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, omavastuusumman ylittävistä eläinlääkärikäynneiseläinlä
tä sekä vakuutuksen lakkauttamisesta ja mahdollisesta korvaushakemuksesta eläimen kuoleman yhteydessä.
Tietokannasta on tehty rotukohtaisia profiileja, joista on apua rodun terveystilanteen tutkimisessa. Profiili on saatasaat
vissa 80:lle Ruotsissa
sa yleisimmälle rodulle, joista Agrian tilastot sisältävät kattavaa tietoa. Tietokantaa käytetään
myös tutkimustarkoituksiin
tarkoituksiin yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston, Guelphin yliopiston sekä Ruotsin Kennelliiton
välillä. Tällä hetkellä koiraprojekteja on käynnissä tai valmistunut kuolinsyistä, kohtutulehduksesta, sydänviasta, atoat
piasta, osteosarkoomasta
koomasta ja nisäkasvaimista.
Koirien elinikä pidentynyt ja sairastavuus lisääntynyt
Agrian vakuutusaineistosta on muun muassa laskettu kaikkien vakuutettujen koirien
koirien kuolleisuus vuosittain. Luku vaihvai
telee eri roduilla alle yhdestä yli 18:aan prosenttiin. Uroksilla luku oli vuonna 1995 4,4 % ja vuonna 2002 3,9 %.
Uroksilla oli hieman suurempi kuolleisuus kuin nartuilla, joista 3,7 % kuoli vuonna 1999 ja 3,1 % vuonna
vuon
2002.
Sairastavuudessa urokset olivat neljän ikävuoden jälkeen vähemmän aktiivisia kuin nartut, sitä ennen nartut kävivät
uroksia
sia harvemmin eläinlääkärissä hoidattamassa itseään. Vähintään yksi sairaudesta aiheutuva eläinlääkärikäynti
vuosittain oli vuonna
uonna 1995 14 %:lla koirista ja vuonna 2003 18 %:lla koirista. Koirien sairastavuus oli siis viimeisten
kymmenen tutkimusvuoden
kimusvuoden aikana lisääntynyt.
Kohtutulehdus ja nisäkasvaimet yleisimpiä eläinlääkärikäyntien syitä
Vuosina 1995-2002 yleisin hoitoa vaativan
ativan eläinlääkärikäynnin syy oli märkäinen kohtutulehdus. Toisena tuli ihokasihoka
vain, sitten nisäkasvain, korvatulehdus, traumaperäiset ihon vammat, ja kuudentena maha-suolitulehdus.
maha
Enemmän kuin 2200 Agriassa vakuutettua koiraa sairastuu vuosittain kohtutulehdukseen
kohtutulehdukseen ja 1600 koiraa saa vähinvähi
tään kerran vuodessa hoitoa nisäkasvaimen vuoksi. Koko Ruotsia ajatellen kohtutulehdukseen sairastuu vuosittain yli
7000 koiraa ja joko kohtutulehdukseen tai nisäkasvaimeen, tai kumpaankin, yli 10.000 koiraa. Eläinlääkintäkuluja
Eläinlääkin
uppoaa siis kaikkein eniten sairauksiin, jotka olisivat estettävissä ja vähennettävissä sterilisaation avulla. NisäkasvainNisäkasvai
tenkin todennäköisyys
köisyys vähenee, jos narttu sterilisoidaan ennen kolmen vuoden ikää.
Eliniässä rotujen välillä suuret erot
Rotujen välillä on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus yksilöistä elää 10 vuoden ikään asti. Kärkipaikka kuolleisuukuolleisu
dessa on irlanninsusikoiralla (taulukko 1). Pisimpään taas elävät pohjanpystykorva, bichon havanais ja siperianhusky.
Niillä on myös pienin sairastavuus.
Biologiset seikat sanelevat, että pienikokoisten rotujen yksilöt elävät yleensä pidempään kuin suurikokoisten rotujen
yksilöt.
löt. Joillakin pienikokoisilla roduilla, kuten cavalier kingcharlesinspanielilla ja mopsilla, esiintyy kuitenkin paljon
pal
sellaisia terveysongelmia, jotka tappavat jo nuoria koiria (taulukko 2).
Sairastavuudessa kärkipaikkaa on jo kauan pitänyt bokseri (taulukko 1). Kaikki sairastavuustilastossa korkealle sijoitsijoi
tuvat rodut eivät kuitenkaan välttämättä ole kuolleisuustilaston
kuolleisuustilaston kärkipäässä. Toisaalta taas luonneongelmien vuoksi
lopetetut koirat eivät näy sairastavuustilastoissa. Tällaiset koirat lopetetaan yleensä nuorina, jolloin niiden kuolinikä
saattaa alentaa rodun keskimääräistä kuolinikää, mutta rodun sijoitus sairastavuuden
sairastavuuden suhteen näyttää todellista tit
lannetta paremmalta, koska nämä koirat eivät ehdi kartuttaa sairaustilastoja.
Sivu 2 / 5
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Taulukko 1.
Rodut, joilla suurin kuolleisuus 10 ikävuoteen mennessä sekä rodut, joiden yksilöillä eniten sairaudesta
saira
aiheutuvia
eläinlääkärikäyntejä (sairastavuus).
Sija
Kuolleisuus 1995-2002
Sairastavuus 1995-2002
1995
Sairastavuus 2003-2006
2003
1.
Irlanninsusikoira
Bokseri
Bokseri
2.
Tanskandoggi
Irlanninsusikoira
Berninpaimenkoira
3.
Bernhardinkoira
Tanskandoggi
Sileäkarvainennoutaja
4.
Berninpaimenkoira
Dobermanni
Rottweiler
5.
Dobermanni
Airedalenterrieri
Rhodesiankoira
6.
Leonberginkoira
Berninpaimenkoira
Cavalier kingcharlesinspanieli
7.
Newfoundlandinkoira
Suursnautseri
Saksanpaimenkoira
8.
Greyhound
Rottweiler
Englanninspringerspanieli
9.
Bokseri
Sileäkarvainennoutaja
Labradorinnoutaja
10.
Pyreneittenkoira
Skotlanninterrieri
Kultainennoutaja
Taulukko 2.
Eri rotujen sijoitus kuolleisuudessa (10 vuoden ikään mennessä) ja sairastavuudessa vuosina 1999-2002.
1999
Rotu
Kuolleisuus, sija
Sairastavuus, sija
Cavalier kingcharlesinspanieli
10.
17.
Sileäkarvainennoutaja
9.
11.
Mopsi
16.
19.
Saksanpaimenkoira
14.
21.
Airedalenterrieri
20.
5.
Bichon frisé
61.
30.
Valk. länsiylämaanterrieri
52.
16.
Kääpiösnautseri
74.
27.
Dalmatiankoira
49.
29.
Sekarotuinen*
56.
68.
Parsonrussellinterrieri
76.
66.
Siperianhusky
78.
76.
*Ruotsissa suurin osa sekarotuisista on kahden rodun risteytyksiä
Sivu 3 / 5
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kymmenen vuoden iän saavuttaa 68 % koirista
Bonnet näytti kaavioita erirotuisten koirien riskistä kuolla 4, 6, 8 ja 10 vuoden ikään mennessä. Kaikkien rotujen
rot
keskiarvoriski oli neljän vuoden iässä pieni,
ieni, sen jälkeen riski lähti nousemaan. Kuuden vuoden ikään mennessä
me
riski oli 4
%, kahdeksan vuoden ikään mennessä 6 % ja 10 vuoden ikään mennessä noin 9,5 %. Viiden vuoden iässä koirista
noin 90 % on elossa, 10 vuoden iässä enää 68 %.
Riskissä kuolla tiettyyn
ettyyn ikään mennessä on yllättäviäkin eroja rotujen välillä: esimerkiksi sileäkarvaisennoutajan
s
(flatin) lukujen luulisi olevan lähellä sukulaisrotuja kultaistakultaista ja labradorinnoutajaa, mutta syöpä tappaa tämän rodun
koiria jo nuorella iällä (kuva 1). Saksanpaimenkoirien
anpaimenkoirien suuri kuolleisuus johtuu vuosien
vu sien 1995-2002
1995
tilastojen mukaan
ennen kaikkea lonkkanivelongelmista. Tämän rodun työkoiria saatetaan lopettaa
l pettaa huonojen kuvaustulosten vuoksi jo
ennen kuin vika alkaa oireilla. Myös cavalierilla 10-vuotiaiden
10
koirien
en osuus on rotujen keskiarvoon - ja etenkin pienikokoisten rotujen keskiarvoon - verrattuna kovin pieni.
Odotettavissa oleva elinikä vaikuttaa esimerkiksi päätökseen suuresta ja vaativasta leikkauksesta. Todennäköisyys,
Todennäkö
että 8-vuotias koira kuolee 10 vuoden ikään mennessä, on berninpaimenkoiralla noin 50 %, bordercolliella
bordercollie alle 10 %
ja irlanninsusikoiralla melkein 80 %. 8-vuotias
vuotias bordercollie on edelleen rodun keski-ikää
keski ikää nuorempi.
nuore
8-vuotias irlanninsusikoira taas on jo vanhus, eikä sitä kannata enää ryhtyä
ry
suuresti operoimaan.
Agria on uudistamassa eläinvakuutuksiaan rotukohtaisten elinikäodotusten mukaan. Pitkäikäisille roduille myönnetään
tulevaisuudessa vakuutus pidemmäksi aikaa kuin lyhytikäisille.
Myös pennunostajien on tärkeä tietää harkitsemansa rodun sairauksista ja odotettavissa olevasta eliniästä. Bonnet
kertoi eräästä berninpaimenkoiriin rakastuneesta ihmisestä, joka ilmoitti, ettei missään nimessä
nime
vaihda rotua, vaikka
hänen koiransa kuolisivat kaksivuotiaina.
sivuotiaina. Suuri osa meistä kaikista varmasti haluaa tietyn
ti tyn rotuisen koiran, maksoi
mitä maksoi. Tosin, olisihan paljon onnellisempaa, jos koiransa kanssa saisi elää viiden vuoden sijasta viisitoista vuotvuo
ta. Sitä paitsi, moniko ostaa heti samanlaisen auton
auton tilalle, jos edellinen vastaava sanoo tyyppivian vuoksi sopimuksopimu
sen irti kaksivuotiaana?
Kuolinsyynä voi olla muukin kuin sairaus
Koiran elinikä määräytyy perinnöllisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten tuloksena. Siihen vaikuttavat sosiaaliset
sos
ja
eläinlääkinnälliset suuntaukset. Lopetuspäätös on aina viime kädessä koiran omistajalla, ja yhdessä rodussa lopetuklopetu
seen voi johtaa vähäpätöisempi syy kuin toisessa. Paitsi sairaudesta, lopetus voi johtua myös koiran luonneominailuonneomina
suuksista, tai siitä, että koira
oira on alun perin otettu väärään ympäristöön. Vaativa, perhettään terrorisoiva koira lopetelopet
taan herkästi, vaikka sama koira olisi taitavammalla omistajalla varsin kunnollinen perheenjäsen.
pe heenjäsen. Työkoirien kohdalla
lopettamiseen taas voivat johtaa koiran heikot käyttöominaisuudet.
Vuosina 1995-2002
2002 kaikkien rotujen kuolinsyistä ennen 10 vuoden ikää yleisin oli kuolema ilman diagnoosia. SeuraaSeura
vaksi tulivat liikennevahingot (1500 koiraa Ruotsissa vuosittain), epilepsia (900 koiraa), syöpä (lymfooma,
(lymfo
sarkooma), sydänvika,
ydänvika, munuaissairaudet ja lonkkanivelen kasvuhäiriö.
Kuva 1. Keskimääräinen 5 ja 10 vuoden iässä elossa olevien koirien osuus vuosina 1995-2002.
1995
Kaikki = kaikkien
rotujen
jen keskiarvo; LN = labradorinnoutaja; KN = kultainennoutaja;
kulta
SN = sileäkarvainennoutaja;
noutaja; SP = saksanpaimensaksanpaime
koira; BP = berninpaimenkoira; RH = rhodesiankoira; CK = cavalier kingcharlesinspanieli.
kin charlesinspanieli.
Sivu 4 / 5
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Syöpä tappaa eri roduissa eri-ikäisiä
ikäisiä koiria
Berninpaimenkoirilla riski kuolla tiettynä ajanjaksona on suurempi kuin kaikilla roduilla keskimäärin, ja enemmän kuin
joka kolmas kuolema rodussa liittyy erilaisiin syöpiin. Riski kuolla lymfoomaan tai sarkoomaan on bernillä yhdeksänyhdeksä
kertainen verrattuna muihin rotuihin. Flateilla joka toinen kuolinsyy liittyy syöpään.
sy
Vuosina 2003-2006
2006 Ruotsissa kuoli syöpään yli 3000 koiraa. Tyypillinen sairastumisikä syövän kohdalla vaihtelee
vai
eri
roduilla: kultaisellanoutajalla se on 14 vuotta, flatilla 6 vuotta ja berninpaimenkoiralla 2 vuotta. On tietysti paljon
luonnollisempaa
mpaa ja hyväksyttävämpää, että sairastuja on vanhus, kuin että tappava sairaus iskee jo hyvin nuoreen
koiraan. Siksi sairauden vakavuutta rotutasolla mietittäessä tulee koirien kärsimysten ja sairauden
sa
yleisyyden lisäksi
ottaa huomioon myös rodun koirien tyypillinen
yypillinen sairastumisikä.
Myös suhteellisen sairastumisriskin määrittäminen auttaa rodun kokonaistilanteen hahmottamisessa. Suurilukuisen
Suuril
rodun sairaudet näkyvät eläinlääkäreiden vastaanotoilla taajaan, vaikka rodun riski sairastua tiettyyn sairauteen ei
e
olisi keskimääräistä suurempi. Saksanpaimenkoiria on paljon, joten niitä näkyy myös eläinlääkäreiden
eläinlääk
vastaanotoilla
paljon. Eläinlääkärit törmäävät saksanpaimenkoiran kohdalla usein syöpäsairauksiin. On totta, että rodun syöpäluvut
ovat korkeat, mutta suuri
uri on myös koirien lukumäärä. Kaikkiin rotuihin verrattuna saksanpaimenkoiran, tai vaikkapa
kultaisennoutajan, riski sairastua syöpään ei ole suurempi kuin kaikilla roduilla
r duilla keskimäärin. Sen sijaan berneillä ja
flateilla riski on selvästi suurempi kuin roduilla
duilla keskimäärin, vaikka lukumäärinä mitattuna eläinlääkärit eivät hoidahoid
kaan näiden rotujen koiria kovin paljon.
Ruotsin yleisimmällä rodulla keskimääräistä suurempi riski useaan sairauteen
Edellä mainittu saksanpaimenkoira on Ruotsin yleisin rotu, jossa rekisteröidään vuosittain hieman yli 2500 koiraa.
ko
Tilastovuosina 2003-2006
2006 saksanpaimenkoiran kymmenen yleisintä kuolinsyytä olivat lonkkanivelen kasvuhäiriö,
ka
syöpä, maha-suolitulehdukset, iho-ongelmat,
ongelmat, vammat, hermostolliset sairaudet, ei mainittua syytä, immunologiset sairaudet, koko kroppaan liittyvät oireet ja sydänongelmat. Yhdentenätoista tuli käyttäytyminen.
Verrattuna kaikkiin rotuihin, saksanpaimenkoiran riski kuolla ennen 10 vuoden ikää oli iho-ongelmissa
iho
viisinkertainen
ja immunologisissa ongelmissa
ngelmissa kolminkertainen. Sydänongelmissa riski taas oli matalampi kuin kaikilla roduilla keske
kimäärin. Saksanpaimenkoirilla oli yli 130 diagnoosin kohdalla kaikkiin rotuihin verrattuna kaksinkertainen riski kuolla
ennen 10 vuoden ikää. Toisaalta rodun yksilöitä
yks
käytetään paljon
jon työkoirina, joiden ei voi antaa kärsiä ontumisista tai
raapimisista. Tällaiset koirat yleensä lopetetaan helpommin
he pommin kuin lemmikkikoirat, joita joskus hoidetaan aivan liialliliiall
suuksiin asti.
Saksanpaimenkoiran yleisin sairaudesta aiheutuvan
aiheutuvan eläinlääkärikäynnin syy oli perianaalifistelia eli anaalifurunkuloosi:
anaalif
kivulias, krooninen ja etenevä peräaukkoa ympäröivien kudosten tulehdus.
tulehdus Sen riski saksanpaimenkoirien
saksanpaime
tappajana
oli 12-kertainen
kertainen verrattuna muiden rotujen riskiin.
Suuri osa kaikkien rotujen terveysongelmista liittyy immuunijärjestelmään
Kuten saksanpaimenkoiralla, myös labradorinnoutajalla suurin tappaja liittyy luustoon: riski kuolla rodun yleisimpään
yle
kuolinsyyhyn - kyynärnivelen nivelrikkoon - ennen 10 vuoden ikää on labradorilla kaikkien rotujen keskiarvoon verratverra
tuna nelinkertainen. Silti kyynärnivelen nivelrikko on labradorilla vasta 18. yleisin hoitoa vaatineen eläinlääkärikäyneläinlääkärikäy
nin syy.
Berninpaimenkoirilla suurin riski aiheutuu syövästä, samoin flateilla ja kultaisillanoutajilla.
kultaisillanoutajilla. Cavalierin
Cav
merkittävin kuolinsyy taas on sydänvika, johon rodulla on muihin rotuihin verrattuna 10-kertainen
10 kertainen riski kuolla ennen 10 vuoden ikää.
Siinä ajassa kun sydänvika ehti tappaa Agriassa vakuutetuista cavaliereista 270 yksilöä, rodun
rodu toinen vitsaus, syringomyelia, tappoi vain 20 yksilöä.
Shetlanninlammaskoiran suurin riski kuolla ennen 10 vuoden ikää johtuu maha-suolitulehduksesta
maha suolitulehduksesta ja munuaisongelmunuaisonge
mista, mutta rotu ei kuitenkaan kuulu niiden rotujen joukkoon, joilla on keskimääräistä suurempi
s
riski kuolla ennen
kyseistä ikää. Myöskään suomenpystykorvan, lapinkoiran ja suomenajokoiran riski ei ole keskimääräistä suurempi.
Näiden rotujen tyypillisimmät kuolinsyyt ovat loukkaantuminen (suomenpystykorva
(suomenpyst korva ja suomenajokoira) ja ongelmat
umpieritysrauhasten
itysrauhasten toiminnassa (lapinkoira).
Suuri osa eri rotujen ongelmista liittyy immuunijärjestelmään (syövät, iho-ongelmat,
iho ongelmat, tulehdukset, autoimmuunitauautoi
dit). Näihin olisi helppo puuttua laveammalla jalostuksella, kun kerran tiedetään, että rotujen jalostuspohjat
jalost
ovat nykyisin aivan liian kapeita. Bonnet mainitsi, että Norjassa käytetään kaikista uroksista jalostukseen noin 8 %. SamanSama
kaltaisia lukuja on raportoitu monessa maassa, myös Koiranetin luvut ovat tällaisia, tai jopa alhaisempia. Rodut on
alun perin
in luotu pienestä joukosta koiria, joiden perimää on sitten vielä hukattu sulkemalla
sulk malla suurin osa koirista pois
jalostuksesta. Silloin on tietysti odotettavissakin, että eläinten immuunijärjestelmä alkaa pettää.
Sivu 5 / 5
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jalostuksessa käytettävät tietolähteet usein hankalasti hyödynnettävissä
Koska täsmätietoja rotujen suurimmista ongelmista ei useinkaan ole saatavilla, rotujärjestöt tuppaavat keskittymään
keski
yksittäisiin, helppoihin pikkuongelmiin, sen sijaan, että jalostuksen voimavarat keskitettäisiin rodun jalostuspohjan
jalost
laajentamiseen ja suurimpien kuolinsyiden torjumiseen.
Erilaista tietoa on koirista kerätty ja tallennettu jo kauan. Kennelliitot tallentavat koirista esimerkiksi syntymäaikoja,
syntym
polveutumisia ja tiettyjen sairauksien tutkimustuloksia. Yleensä kennelliitot
kennelliitot eivät kerää sitä ehkä kaikkein
kai
tärkeintä
tietoa, kuolinikää ja -syytä,
syytä, joten tässä Suomen Kennelliitto onkin taas kerran maailmanlaajuinen edelläkävijä.
Eläinlääkäriasemat ja yliopistolliset klinikat tallentavat omaa käyttöään varten yksittäisten
yksittäisten koirien sairaussairaus ja hoitotietoja. Klinikoilla ei ole tietoja koko rodun tilasta. Jo aiemmin todettiin, että rodun yleisyys vinouttaa eläinlääkärien
tilastoja, koska suurilukuisten rotujen ongelmat ovat useammin näkyvillä kuin pienilukuisten.
Myös kyselytutkimuksilla
tutkimuksilla saadaan tietoa rotujen tilasta. Kyselyiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon ongelmia,
onge
joista ehkä suurin on osallistujajoukon valikoituminen. Voi olla, että vain sairaiden koirien omistajat, tai vain terveiterve
den koirien omistajat, vastaavat. Terveysongelmien määrittely ja diagnoosien varmistaminen voi olla vaikeaa. VastaVast
usprosenttina 80 on kattava, mutta jos vastausprosentti on vain 30, ei kyselyllä saatavasta tiedosta
tiedo
ole kovin paljoa
hyötyä, vaikka vastausten lukumäärä olisi suurikin.
Bonnett antoi myös vinkkejä kyselyn laatimiseen. Hyvä kyselykaavake keskittyy muutamaan pääasiaan eikä väsytä
vastaajaa kymmenen sivun blanketilla. Kysely ei toisaalta saa olla liian helppokaan, koska silloin vastaaja
vasta
ei joudu
pohtimaan vastauksiaan.
Rotuprofiilit
ilit saatavissa Agriasta
Luennolla esitetyistä rotuprofiileista on muokattu CD:lle tallennettuja pdf-dokumentteja.
pdf dokumentteja. Kullekin Ruotsin rotujärjesrot
töistä on annettu kyseisten rotujen tilastotiedot sisältävä CD, jotta ne voivat hyödyntää tietoja jalostustyössään.
jalostustyö
Profiileista nähdään kunkin rodun yleisimmät sairaudet ja kuolinsyyt sekä sairaudet, joihin rodulla on suurempi riski kuin
muilla roduilla keskimäärin. Profiilit on myös jaoteltu esimerkiksi vuoden mukaan, jolloin nähdään sairastavuudessa ja
kuolinsyissä
sä ajan kuluessa tapahtuneet muutokset. Eri rodut on ryhmitelty 11:lle CD:lle, joita voi tilata Ruotsin Agrian
kotisivuilta agria.se/breedprofiles.

Similar documents