Sotilaspenkistä tuli voimapunnerrus

Voimailu
Voimapunnerrus on
saavuttanut suosiota
myös naisten
keskuudessa, nostajista
noin 10 % on naisia.
dään jalat penkin tason yläpuolella. Nostoasustus on samanlainen
kuin toistosotilaspenkissä.
Millainen organisaatio SVRY:llä
on?
– Organsaatiomme koostuu kolmesta ihmisestä, joilla on täsmällisesti määritellyt vastuualueet.
Tänä vuonna SVRY:n hallituksen
puheenjohtajana toimii Juha Koivisto. Jarno Kärkkäinen on sihteeri / rahastonhoitaja. Markku Savolainen vastaa tuomaroinnista ja
juontajan tehtävistä.
Teillä on ADT-sopimus Suomen
Antidoping Toimikunnan kanssa.
Millainen prosessi sopimuksen
tekeminen oli? Mitä se lajiltanne
edellyttää?
– ADT-sopimuksen tekeminen
Suomen Antidoping Toimikunnan
kanssa oli muutaman kuukauden
mittainen prosessi, jossa esimerkkiä haettiin vastaavien testauksen alaisten lajiliittojen sopimuksista. Lopullinen sopimus viimeisteltiin ADT:n lakimiesten
kanssa. ADT edellyttää sopimuksen tekemistä jokaisen nostajan
sekä huoltajan ja lajin piirissä
työskentelevän osalta.
Sotilaspenkistä
tuli voimapunnerrus
Aikaisemmin sotilaspenkkipunnerruksen
nimellä tunnetuksi tulleesta penkkipunnerruksen suoritusmuodosta alettiin
vuoden 2010 alusta käyttää nimitystä voimapunnerrus. Lajista kertoo Suomen Voimapunnerrus ry:n puheenjohtaja Juha Koivisto.
Miksi lajinne vaihtoi nimeä?
– Suomen Sotilaspenkkipunnerrus ry miellettiin hyvin usein sotilaalliseksi urheiluorganisaatioksi.
Nimenmuutoksella haluttiin korostaa ja edistää myös siviilien mahdollisuutta harrastaa ja kilpailla
tässä lajissa.
Suoritus eroaa tavanomaisesta
penkkipunnerruksesta myös siinä,
että miehet eivät saa käyttää mitään paitaa, jalkojen on oltava ilmassa penkin tason yläpuolella
eikä tankoa avusteta nostajan käsille.
Miten voimapunnerruksen eri
muodot toistovoimapunnerrus ja
maksimivoimapunnerrus eroavat
toisistaan?
– Toistovoimapunnerruskilpailussa nostetaan yhdellä nostokerralla kilpailijan painoon suhteutettuna mahdollisimman suuri toistomäärä. Kilpailussa käytetään
noston ylämerkkinä säädettävää
mekaanista tangon yläasennon
Miksi päädyitte juuri nimeen voimapunnerrus?
– Voimapunnerrus-nimellä haluttiin
korostaa lajille tunnusomaista piirrettä, jossa penkkipunnerrus tehdään raa’alla voimalla ilman mitään apuvälineitä eli ilman penkkipaitaa, rannesiteitä tai vyötä.
14
Miten nostajanne testataan?
– ADT- valitsee testattavat henkilöt oman käytäntönsä mukaisesti.
Vuosittain testataan noin 0-2 henkilöä, mutta määrä voi vaihdella.
osoittavaa rajoitinta. Toistoja tehdään uupumukseen saakka. Kilpailun voittaja on omassa sarjassa eniten hyväksyttyjä nostoja
tehnyt nostaja. Lajille ominainen
karuus tulee esille siinä, että miehet nostavat raudat ilmat paitaa,
vyötä tai rannesiteitä. Naiset nostavat T-paidalla. Miten paljon voimapunnerruksen
parissa on Suomessa kilpailijoita? Onko myös naisia mukana?
– Suomen Voimapunnerrus ry -nimellä toimiva organisaatio järjestää viralliset Voimapunnerruksen
toisto- ja maksimikisat. Toiminnassamme on mukana noin 350
kilpailija- tai huoltajalisenssin
hankkinutta ja ADT-sopimuksen
allekirjoittanutta kilpailijaa. Naisten osuus on noin 10 % kaikista
nostajista, naisten osuus kasvaa
koko ajan. Laji on saavuttanut
suosiota erityisesti niiden naisten
keskuudessa, jotka haluavat kehittää vartalostaan sopusointuisen ja kestävän.
– Maksimivoimapunnerruksessa
punnerretaan mahdollisimman
suuri kilomäärä yhdellä suorituksella. Kilpailijalla on käytössään
kolme yritystä. Paras hyväksytty
nostosuoritus jää voimaan. Suurimman tuloksen omassa sarjassaan tehnyt kilpailija on voittaja.
Varsinainen kilpailusuoritus teh-
Maksimivoimapunnerruksessa
punnerretaan mahdollisimman suuri
kilomäärä yhdellä suorituksella.
Varsinainen kilpailusuoritus
tehdään jalat penkin tason
yläpuolella.
Millainen on voimapunnerruksen
tilanne maailmalla?
– Lajia on harrastetaan myös
muualla kuin Suomessa. Mm.
Yotube:sta löytyy sotilaspenkkihakusanalla saksalaisia nostovideoita. Samoin Virtualmeet.net
järjestää sotilaspenkin maksimija toistokilpailuja, joilla ei ole virallisen kilpailun statusta.
misvaara on merkittävästi pienempi kuin maksimivoimapunnerruksen. Toistovoimapunnerrus
sopii siksi erittäin hyvin mm. nuorille ja ikääntyneille nostajille.
Miten välttyä loukkaantumisilta?
– Perusteellinen lämmittely ennen
nostoja on tärkeää, suurin painoihin on syytä edetä harkitusti. Liikkuvuuden ylläpito ja venyttely
maksimivoiman tuottamiseksi
ovat ensiarvoisen tärkeitä jokaiselle voimapunnertajalle.
Mitä voimapunnerrus vaatii kilpailijalta?
– Lihaskunnon lisäksi hyvää aerobista kuntoa, kestävyyttä, oikeaoppista tekniikkaa ja kovaa harjoittelua. Myös lihashuollon ja venyttelyn osuus on merkittävä.
Millaisia kilpailuja on syksyn aikana tulosssa?
– Kuluvan kilpailuvuoden aikana
karsintoja järjestetään maksimivoimapunnerruksessa yhteensä
kolmet. Näistä takana ovat jo Lohjan (15.5.) ja Porin karsinnat
(17.7.). Viimeiset maksimikarsinnat on Tampereella 2.10. Varsinainen Maksimivoimapunneruksen SM-finaali järjestetään Ylöjärvellä 27.11., siellä nähdään Suomen Voimapunnerruksen huiput
niin avoimessa kuin juniori- ja veteraani-sarjoissakin.
SVRY organisoi tänä vuonna yhteensä neljät toistokarsinnat, joista kaksi on jo pidetty Lohjalla ja
Porissa. HPV:n järjestämä voimapunnerruksen toistokilpailu 4.9.
on vuoden kolmas karsinta. Samassa tapahtumassa järjeste-
Miten voimapunnerrusta tulisi
harjoitella?
– Kaksi lajiharjoituskertaa viikossa, paljon olkapäitä ja selkää tukevia apuliikkeitä sekä aerobista
harjoittelua, kuten esim. lenkkeilyä.
Millainen ruokavalio tukee harjoittelua?
– Vähärasvainen ja proteiinipitoinen.
Onko voimapunnerruksessa loukkaantumisvaaraa?
– Liikunnassa on aina loukkaantumisvaara, varsinkin kun suoritus
tehdään maksimipainoilla. Toistovoimapunnerruksen loukkaantu-
15
tään myös Nuorten ja veteraanien
toistovoimapunnerruksen SM-kilpailut. Viimeiset toistokarsinnat
järjestetään Tampereella ja Toistovoima-punnerruksen SM-finaali on
16.10. Muuramessa, jossa mukana on Suomen parhaiden nostajien terävin kärki.
Mitä voimapunnerrus harrastuksena maksaa?
– Voimapunnerruksen yksinkertainen suoritusmuoto sekä lajin
helppous ja ”apuvälineettömyys”
tekevät siitä myös edullisen lajin
harrastajilleen. Kilpailujen leppoisa ja kannustava ilmapiiri sekä
alhainen, 20 euron vuotuinen lisenssimaksu ilman seurasidonnaisuutta onkin madaltanut uusien nostajien kynnystä kilpailuun
osallistumiseen. Kilpailuhin osallistuminen edellyttää vuotuisen lisenssimaksun ohella vain ADTsopimuksen allekirjoittamista
sekä kilpailukohtaisen, noin 25
euron punnitusmaksun maksamista.
Lisätietoja: svry.fi
Lokakuun SM-kisat tähtäimessä
Rakastan treenaamista!
Kuntosaliharjoittelu on voimapunnertaja Jens Westinin
tärkein motivaattori. Ja jokainen treenikerta sen kun
kasvattaa miehen motivaatiota. Mikäli motivaatio on
joskus vähän kadoksissa, Jens vetää kaverinsa kanssa
tiukat yhteistreenit. Ja taas on sata lasissa.
I
nkoossa viehättävällä maatilalla asuva, 26-vuotias Jens Westin löydettiin voimapunnertajaksi toissa syksynä.
– Yksi Lohjan voimapunnerrusseuran jäsenistä näki minut salilla
treenaassa voimapunnerrusta tai
tuolloin vielä nimeltään sotilaspenkkiä. Hän kehotti tulla mukaan
kisaamaan, koska hänen mielestään työntävät liikkeet olivat minulla niin hyviä, että saattaisin
pärjätä kilpailuissa.
Sotilaspenkkipunnerruksen
Jens oli löytänyt jo ennen tätä veljensä kehotuksesta.
– Aloitin maksimipuolella, mutta siirryin sitten toistoon, koska
se kulki minulla maksimia huomattavasti paremmin.
Punttitouhut Jens Westin on
aloittanut 13-vuotiaana teininä, ja
aivan harrastuksen alkuajoista
saakka nimenomaan penkkipunnerrus on ollut nuoren miehen
bravuuri.
Lihaskunnon pohja on rakennettu lapsuudenkodin karjatilalla.
Ammatiltaan sinkkumies on koneistaja.
– Mutta opiskelen tällä hetkellä
insinööriksi.
Opiskelurahoja Jens tienaa
huoltomiehen ja portsarin hommissa. Voimapunnerruksen lisäksi hän ehtii harrastaa mm. motocrossia.
Harjoittelukaudella Jens Westin
keskittyy hakemaan voimaa, silloin treenataan todella suurilla
painoilla. Kun kilpailut lähestyvät,
hän siirtyy enemmän toistotreeniin.
Ennen kilpailuja Jens pitää
muutaman päivän täyslepoa saliharjoittelusta. Ympäri vuoden hän
pyrkii nukkumaan vähintään seitsemän tunnin yöunet.
– Viime aikoina on tosin ollut
niin kiirettä, että tämä ei ole aivan
onnistunut.
Jens Westin kertoo, että kahtena päivänä ennen kilpailuja hän
syö todella runsaasti, mutta varsinaista kisadieettiä hänellä ei ole.
Jens Westin on pääosin kilpaillut
alle 90 kiloisten sarjassa.
Ruoka Jensillä on kevyttä, mutta sitä on paljon.
– Kevyt ruoka takaa sen, että
kehoon ei kerry turhaa rasvaa, ylimääräiset nesteet saa helpommin pois kuin rasvan.
Proteiinin riittävän saannin suhteen hän on tarkka. Päivän ruokavaliossa proteiinit ja hiilihydraatit
ovat pääasiallisesti suhteessa
50/50.
Hän syö säännöllisesti pitkin
päivää, 2-4 tunnin välein.
Lisäravinnelistalla ovat palautusjuoma, kreatiini, arginiini, betaalaniini sekä omegat ja perusvitamiinit, silloin tällöin myös tehonlisääjät.
Seitsemän
tunnin yöunet
Perussettejä
Jens Westin on aina treenannut salilla tasaisesti koko kroppaa.
– Kerran viikossa koko kroppa
läpi.
Ainoastaan vasta aivan kilpailujen hilkulla hän on keskittynyt
enemmän penkkipunnerrukseen.
– Yleensä silloinkin vain kahdesti viikossa.
Lähellä kilpailuja harjoitusohjelmassa on myös aerobista harjoittelua, muutoin aerobisen osuus
on Jensillä suhteellisen vähäinen.
Yleensä hän tekee aerobiseksi
harjoitteeksi intervalliharjoituksen
salitreenin jälkeen, silloin tällöin
kävelee.
Ennen salitreeniä Jens pyrkii
aina lämmittelemään lihaksensa
Harjoittelukaudella
Jens Westin
keskittyy
hakemaan voimaa,
silloin treenataan
todella suurilla
painoilla. Kun
kilpailut lähestyvät,
hän siirtyy
enemmän
toistotreeniin.
huolellisesti, settien välissä hän
tekee varovaiset venyttelyt.
– Tekniikka? No ei minulla ole
mitään sen erikoisempia tekniikkatreenejä, ehkä joskus kuminauhapenkkiä.
Harjoituksiaan Jens luonnehtii
perusseteiksi.
– Penkkitreenissä pidän aina
suhteellisen pitkät sarjatauot,
näin saan enemmän irti treenistä
ja itsestäni.
Jens Westin harjoittelee omin
voimin, valmentajaa hänellä ei
ole.
Doping-testit hyvä asia
Jens Westinin tavoitteena on toistovoimapunnerruksen SM-kisat
16. lokakuuta Muuramessa.
Viime vuonna hän nosti toistokisojen SM-karsinnoissa uuden
Suomen ennätyksen. Tangossa
oli Jensin painon verran rautaa eli
82,5 kiloa, tuloksena 38 hyväksyttyä ja yksi hylätty toisto.
Onnistuneita SM-karsintoja
seuraavat varsinaiset SM-kisat
menivät kuitenkin Jensiltä viime
vuonna penkin alle, samalla SE16
tuloskin luiskahti miehen nimistä
pois.
– Laihdutin 1,5 kiloa liikaa, tulos 82,5 kilon rautamäärällä tangossa jäi 34 toistoon. Sijoituin
neljänneksi. Ykkönen teki 39 toistoa.
Tämän vuoden kauden ensimmäiset SM-karsinnat Lohjalla menivät taas putkeen, 85 kilon tankopainolla Jens sai 37 toistoa ja
voitti kisan. Sitten mies saatiin ylipuhuttua Poriin SM-karsintoihin
nostamaan alle 100 kilon sarjaan,
vaikka tarkoitus oli alkaa hakea
pohjavoimaa tulevia varsinaisia
SM-kisoja varten.
Porin kilpailuihin ei juuri ollut aikaa valmistautua.
– Kahdessa viikossa ei saatu
ihmeitä aikaiseksi, mutta kisoihin
menin. Tankopainolla 92,5 kiloa
tein Porin ulkokisoissa 33 hyväksyttä ja yhden hylätyn toiston - ja
voitin!
Voimapunnerruskilpailijoiden
doping-testausta Jens Westin pitää hyvänä asiana.
– Testausten myötä kilpaileminen tulee reilummaksi.
Teksti: Reetta Ahola