Kivun arviointi ja mittaaminen

Kivun arviointi ja mittaaminen
20.3.2014
Sh Maisa Tanskanen
Kipupoliklinikka
Kivun määritelmä
”Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai
emotionaalinen kokemus, joka liittyy
tapahtuneeseen tai mahdolliseen
kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion
käsittein.”
”Yksilön kyvyttömyys kommunikoida sanallisesti
ei sulje pois sitä, ettei hän voisi kokea kipua tai
olla kivunlievityksen tarpeessa.”
(IASP 1994)
Kivun määritelmä
Kipu on mitä tahansa yksilö sanoo sen olevan ja sitä
esiintyy silloin, kun yksilö sanoo sitä esiintyvän”
(McCafferry & Pasero 1999)
”Jokaisella potilaalla on oikeus kivun lievitykseen
lääketieteen tuntemin sopivin keinoin”
”Terveydenhuollon ammattilaisilla on eettinen velvollisuus
ja lain vaatimus hoitaa potilaan kipua hyvin”
Kivun arviointi
Laaja-alaista, tarkoituksena saada mahdollisimman kokonaisvaltainen arvio
kivusta
Jos kipua ei tunnisteta, se jää hoitamatta
Potilas itse on aina paras oman kipunsa asiantuntija!
Kipu on aina henkilökohtainen kokemus, ja jokainen kokee kivun eri tavoin
Aina potilaan oma arvio ei ole mahdollista
Ulkopuolisen arvioitava fysiologisten ja käyttäytymismuutosten perusteella
Hoitaja avainasemassa
Omaiset
Muut potilasta hoitavat henkilöt
Kivun arviointi
Kivun olemassa oloa tai olemattomuutta ei voida
muilla keinoin täysin todistaa
Se määrittää kivun syytä, kipukokemusta ja sen
vaikutusta potilaaseen
Se antaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta
Kivun arviointi on edellytys
hyvälle kivunhoidolle!
Kivun arvioinnissa selvitettävät
asiat
Kivun voimakkuus
Apuna kipumittarit
Kivun luonne
Potilas kuvaa millaista kipu on esim. jomottava,
polttava, sähköiskumainen
Kivun ajallisuus/esiintyvyys
Milloin alkanut, miten vaihtelee, mikä pahentaa, mikä
helpottaa
Kivun sijainti
Kivun vaikutus toimintakykyyn
Milloin kipua arvioidaan?
Säännöllisesti
akuutissa vaiheessa aluksi tiheästi, myöhemmin vähintään kerran työvuorossa
Aina ennen kivunhoitoa ja kivunhoidon jälkeen!
Kivun mittaaminen
Kivun jonkin ulottuvuuden, kuten voimakkuuden, mittaamista
tähän kehitetyllä mittarilla siten, että kivulle saadaan jokin
numeerinen tai sanallinen muoto
KIPUMITTARIT:
VAS = Visual Analue Scale
kipukiila
kipujana
NRS = Numeral Rating Scale (0-10)
VRS = Verbal Rating Scale
PAINAD = kivun arviointi pitkälle edenneessä dementiassa ja/tai
silloin, kun potilas on muuten kykenemätön kommunikoimaan
VAS
VAS
Numeerinen luokitteluasteikko
Numeroasteikkoa käytettäessä kysytään kivun
voimakkuuden arvio asteikolla 0-10
Asteikolta valitaan se luku mikä parhaiten kuvastaa
sen hetkistä kipua
Sanallinen asteikko
Sanallisessa asteikossa kivun voimakkuutta
kuvataan sanoin:
Ei kipua
Lievä kipu
Kohtalainen kipu
Kova kipu
Sietämätön kipu
PAINAD- kipumittari
Pain Assessment in Advanced Dementia Scale
(Warden, Hurley,Volicer 2003)
Kehitetty avuksi nimenomaan pitkälle edennyttä dementiaa
sairastavien kivun arviointiin
Soveltuu erityisesti puhekykynsä jo menettäneiden kivun arviointiin
Mittaustulos perustuu kipua kokevan käyttäytymisen
arviointiin
Arviointi suoritetaan havainnoimalla potilasta noin 5 minuutin
ajan
Mittari sisältää viisi osiota
Hengitys, 0-2 pistettä
Negatiivinen ääntely, 0-2 pistettä
Ilmeet, 0-2 pistettä
Kehon kieli, 0-2 pistettä
Lohduttaminen, 0-2 pistettä
Kokonaispistemäärä siis 0-10 pistettä
0 = ei kipua, 10 = sietämätön kipu
PAINAD- kipumittari
0
Hengitys
Negatiivinen
ääntely
Ilmeet
Elekieli
Lohduttaminen
Pitkälä ym. 2006
Normaali
ääntelystä
riippumatta
Lyhyt
hyperventilaatiojak
so
Ei negatiivista
ääntelyä
Hymytön tai
ilmeetön
Levollinen
Ei tarvetta
lohduttamiseen
1
2
Hengitys ajoittain
vaivalloista.
Pitkä
hyperventilaatiojak
so
Hengitys äänekästä
tai vaivalloista.
Cheyne-Stokes hengitystä
Satunnaista
vaikerointia tai
voihketta.
Valittavaa tai
moittivaa, hiljaista
puhetta.
Surullinen,
pelokas, tuima.
Kireä. Ahdistunutta
kävelyä.
Levotonta
liikehdintää.
Rauhatonta
huutelua.
Äänekästä
vaikerointia tai
voihketta. Itkua.
Ääni tai kosketus
kääntää huomion
muualle tai
tyynnyttää
Irvistää
Jäykkä. Kädet
nyrkissä. Polvet
koukussa. Pois
vetämistä tai
työntämistä.
Riuhtomista.
Lohduttaminen,
huomion pois
kääntäminen tai
tyynnyttäminen ei
onnistu
tulos
PAINAD- kipumittarin
käyttökokemuksia
Vuonna 2012 Anne Päivärinta tutkinut
opinnäytetyössään hoitajien kokemuksia PAINADkipumittarin käytöstä
- tutkimus toteutettu Hopealammen tehostetun
palveluasumisen yksikössä dementiaosastolla
Kangasalan kunnassa
-suurin osa hoitajista pitänyt kipumittaria
käytännöllisenä ja helppokäyttöisenä apuvälineenä
kivun arvioinnissa
- kipumittarin avulla sekä muistisairasta että kivun
olemassaoloa oli huomioitu kokonaisvaltaisemmin
PAINAD jatkuu…
- kipulääkityksen käyttö oli parantunut; kipulääkitys
annettu oikeaan aikaan ja oikein
- kivun arvioinnista tullut jäsentyneempää ja kivun
pitkäaikainen seuranta oli helpottunut -> ”yhteinen kieli”
osastolle kivun arvioinnissa ja hoidossa
- kipumittarin ansiosta hoitajien oma arvio kivusta oli
vahvistunut ja kirjaaminen oli helpottunut
- kielteisiä asioita kipumittarin käytöstä oli mainittu mm.
aikaa vievä ja hankala
- lisäksi potilas tunnettava hyvin, että pystyy käytöstä
arvioimaan luotettavasti
(Päivärinta, A . 2012. Muistisairaan kivun arviointi.
Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.)
Kivun kirjaaminen
Kirjaaminen tekee kivun NÄKYVÄKSI
On edellytys arvioitaessa kivun hoidon onnistumista
Parantaa tiedon kulkua ja mahdollistaa kivun hoidon
jatkuvuuden
Dokumentoimatonta kipua ei ole eikä dokumentoimatonta
hoitoa ole annettu
(varatuomari Irma Pahlman, Kipuviesti 2/2002
Potilasasiakirjamerkinnät)