Pohjoismaiset porsastuotantotulokset 2013

Pohjoismaiset porsastuotantotulokset 2013

Suomalaiset porsastuotantotilat ohittivat Ruotsin ja Norjan,
Tanska on omalla kymmenluvullaan
Porsastuotos jatkoi ripeää nousua Suomessa ja länsinaapurit jäivät entistä selvemmin
taakse. Suomalaistilat vieroittivat viime vuonna keskimäärin 25,1 porsasta, ruotsalaiset
24,1 ja norjalaiset 23,6 porsasta/emakko/vuosi. Tanskalaiset olivat omalla kymmenluvullaan vieroittaen tasan 30,0 porsasta/emakko/vuosi. Suomi oli edelleen niukasti
Ruotsia ja Norjaa jäljessä pahnuekoossa, mutta alhaisempi porsaskuolleisuus ja lyhempi
imetysaika käänsivät suomalaistilojen tulokset paremmiksi. Tanskalaisten korkea
porsastuotos perustuu suureen pahnuekokoon, alhaiseen porsaskuolleisuuteen ja hyvään
tiinehtyvyyteen.
Porsastuotannon tehokkuusvertailu 2013
Suomi
2012
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
190
309
24,1
386
114
23,6
604
680
30,0
Avainluvut
Tilojen lukumäärä, kpl
247
Keskiemakkoluku, kpl
270
Vier.porsaita / emakko / vuosi
24,5
208
290
25,1
Pahnueita / emakko / vuosi
2,22
2,24
2,21
2,16
2,25
Ensikkopahnueita, %
23,6
Elävänä syntynyt / pahnue
12,8
21,9
13,0
24,4
13,2
38,0
13,1
23,7
15,4
Kuolleena syntynyt / pahnue
1,2
1,2
11,2
1,2
10,9
1,2
11,1
1,7
13,3
33,1
17,9
33,6
15,0
31,0
13,7
Pahnuetulokset
Vieroitettu / pahnue
11,0
Vieroitusikä, pv
28,8
Kuollut ennen vieroitusta, %
13,9
28,5
14,1
Kokonaiskuolleisuus, synt.-vier., %
21,4
21,1
24,1
22,4
22,2
Tehottomuuspäiviä / pahnue
21
19
16
21
14
Vieroituksesta tiineytykseen, pv
6,6
5,7
7,9
6,4
7,9
5,9
6,5
83,5
80,0
86,6
Tiinehtyvyytulokset
Uusintatiineytyksiä, %
10,5
6,3
10,5
Porsimisprosentti
82,1
82,6
Lähteet: Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center; Suomi: AgroSoft
Tuottavuuden nousu tulee jatkumaan Suomessa noin puolen porsaan vuosivauhdilla.
Suomalaiset sikatilat ovat panostaneet enemmän tuotannon kehittämiseen kuin
ruotsalaiset ja norjalaiset kollegat ja tuotosero tulee kasvamaan. Haasteena on pysyä
Tanskan ja muiden tehokkaimpien maiden kehityksessä mukana.
Porsastuotoksen nousu on edelleen
nopeinta Tanskassa, mutta myös
Suomi on päässyt hyvälle kasvuuralle. Suomalaistilat ovat tehneet
paljon työtä sikojen hoidon ja
ruokinnan eteen ja työ on kantanut
hedelmää. Useimmilla tiloilla
genetiikka ei ole tuottavuuden
nousun esteenä.
Emakoiden vuosituotoksen kehitys Pohjoismaissa,
Vieroitettu porsaita / emakko / vuosi
32,0
Lähteet:
Suomi: Faba
Ruotsi: Svenska Pig
Norja: Norsvin
Tanska: Pig Reseach Center
Suomi: AgroSoft WebStat
30,0
28,0
26,0
24,0
22,0
20,0
Suomi
Suomessa, Norjassa ja Tanskassa
porsaiden kokonaiskuolleisuudet
ovat samalla tasolla, mutta
Ruotsissa hiukan korkeampi. Syynä
on todennäköisesti Ruotsin vapaa
porsitus, jossa tekniikka ei ole vielä
kehittynyt riittävästi.
Tanska
Norja
Ruotsi
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
18,0
Suomi, AgroSoft
Kokonaisporsaskuolleisuus Pohjoismaissa,
Kuolleisuus syntymästä vieroitukseen, %
26,0
24,0
22,0
20,0
Lähteet:
Suomi: Faba
Ruotsi: Svenska Pig;
Norja: Norsvin;
Tanska: Pig Research Center
Suomi: AgroSoft WebStat
18,0
16,0
Suomi
Pahnuekoon nousu esimerkiksi 11
porsaasta 13 porsaaseen nostaa
vieroitettujen porsaiden määrän 9,4
porsaasta 11,0 porsaaseen.
Vuositasolla tuotoksen nousu on
3,7 porsasta/emakko/vuosi. Tämä
tuottavuuden nousu alentaa
porsaan tuotanto-kustannusta 5
€/porsas.
Norja
Ruotsi
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
Tanska
AgroSoft WebStat FI
Pahnukoko ja porsaskuolleisuus, Suomi 2013
30
25
Kuollut ennen vieroitusta, %
Vaikka pahnuekoko on kasvanut,
porsaskuolleisuus ei ole noussut.
Kun pahnuekoko nousee, myös
tilojen tuotanto-osaaminen kehittyy
entistä paremmaksi.
2005
2004
2003
2002
2001
2000
14,0
20
y = 0,2359x + 12,031
R² = 0,0045
15
10
5
0
8
9
10
11
12
Elävänä syntynyt/pahnue
13
14
15
Lihasikatuloksissa keskiarvot lähenevät toisiaan Pohjoismaissa
Lihasikalan päiväkasvuun vaikuttavat laskennassa käytetty teurassaanto ja toteutunut
teuraspaino. Ruhon lihaprosentti määritetään Pohjoismaissa erilaisilla laskentakaavoilla,
joten ruhon lihakkuutta ei pysty vertailemaan maiden kesken. Lihasikaloiden tulokset eivät
siis ole täysin vertailukelpoisia Pohjoismaiden välillä, mutta antavat tuntumaa tuotannon
tasosta.
Viereisessä taulukossa on Ruotsin, Norjan ja Tanskan saatavilla olevat keskiarvotulokset
vuodelta 2013. Teurastamot tekevät lihasikatuotannon seurantaa Suomessa ja julkaisevat
yrityskohtaisia vertailulukuja.
Ruotsissa ja Norjassa sikojenpäiväkasvut eivät parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna,
Tanskassa oli nousua 11 g/pv. Norjan päiväkasvu, 956 g/pv, on yhä selkeästi parempi kuin
muissa vertailun maissa – Ruotsi 912 g/pv ja Tanska 916 g/pv. Norjassa ja Tanskassa
rehuhyötysuhde on parantunut viimeisen 4 vuoden aikana 0,03 ry/lisäkasvukilo. Ruotsissa
parannus on 0,06 kg/lisäkasvukilo.
Lihasikatuotannon tulokset Pohjoismaissa 2013
Ruotsi
Norja
Tanska
89
197
650
Tuotettu sikoja yhteensä
307 728
194 624
4 410 250
Tuotettu sikoja/tila/vuosi
3 458
988
6 785
Porsaan paino, kg
31,2
31,0
31,7
Teuraspaino, kg
90,4
76,9
82,7
Päiväkasvu, g/d
912
956
916
2,71
2,84
99
86
87
Liha-%
58,3
61
60,2
Kuollut+hylätty, %
Lähteet:
1,8
2,0
3,7
Tiloja
Ry/elopainokilo
Ruokintapäiviä/sika
Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center