HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin

Transcription

HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin
Kotitilalta
1/2011
Satu ja Kari Alakylä:
”Neuvonta kuuluu
lihayrityksen rooliin”
s. 14–15
Rypsiporsas®
näkyy läpi vuoden
s. 25
HK Agri
tarjoaa hyvän
palvelupaketin
s. 4–5
pääkirjoitus
HK Rypsiporsas® erilaistaa
suomalaista sikamarkkinaa
N
yt sitä saa! HK Rypsiporsas® on jalkautunut vähittäiskauppoihin helmikuun alusta alkaen. Valikoimissa on sekä kuluttajapakattuja lihoja että lihavalmisteita. HK Rypsiporsas® muuttaa suomalaisten käsitykset sianlihasta. Sen rasvan laatu sisältää ravitsemussuositusten mukaisesti ⅔ pehmeää rasvaa ja jopa neljä kertaa enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha.
Tuotteet näyttävät hyviltä, maistuvat hyviltä ja ovat terveellisempiä. HK
Rypsiporsasta voi syödä hyvällä omallatunnolla.
Miksi HK Rypsiporsas® on tärkeä HK:n sikaketjulle?
Viime vuoden aikana suomalainen sikaketju menetti markkinaosuutta ulkomaiselle tuontipossulle. Siinä eivät auttaneet kotimaisen sianlihan salmonellattomuus, jäljitettävyys eikä eläinten hyvinvointi. Hinnan
merkitys on suuri, jos kuluttaja ei koe erottuvuustekijöitä selkeinä ja itselleen merkittävinä.
HK Rypsiporsas® on tässäkin mielessä ainutlaatuinen koko maailmassa. Pyrimme rakentamaan omaan sikaketjuumme selkeästi erottuvaa lisäarvoa kuluttajille, josta hyötyy ennen kaikkea oma alkutuotantoketjumme. Lisäarvoa, jolla HK ketjun sikatalous menestyy tulevaisuudessa
ja josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan sille kuuluvan arvon. Toivottavasti tämä työ luo ketjuumme sisäistä ammattiylpeyttä ja yhdistää koko ketjun tekemisen kiinteästi toisiinsa. Rypsiporsas® -tuotteiden laadukkuuden takeena on eläinten hyvä hoito tiloilla, niiden huolellinen kasvatus ja ruokinta. Laadukkuudesta viestivät myös viimeistellyt
ja huolella tehdyt tuotepakkaukset. Kaupan päälle kuluttaja saa lihan
rasvahappokoostumuksen muutoksen ravitsemussuositusten mukaiseksi. Työsarka on vasta alussa, mutta kaupan vastaanotto kertoo suuresta
mielenkiinnosta tätä työtä ja tuotteita kohtaan.
Siitä kannattaa olla ylpeä!
Tämä lehti on ensimmäinen Kotitilalta-lehti.
Nimen muutoksen taustalla ovat HK Agrin toiminnan laajeneminen broilereiden alkutuotantoon ja rehukauppaan. Nimellä halutaan kertoa siitä, mistä HK:n maistuvien ja houkuttelevien tuotteiden raaka-aine on peräisin
– HK:n kotitilalta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehden parissa. Palaute on tervetullutta niin ulkoasun kuin sisällönkin osalta.
Terveisin,
Kari Tillanen
2
Kotitilalta 1/2011
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus
2
Markkinakatsaus
3
HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin
4
Sikaketjun palvelut samalta tiskiltä
6
Sikatila arvostaa neuvontapalveluja
8
Hyödynnä heteroosi
porsastuotannossa!
10
Rehutiedot avaavat uusia näköaloja
12
Sikala pystyyn kustannustietoisesti
13
HK Agrin naudanhankinta kasvaa
14
Kehitysohjelmat siivittävät tuloksiin
16
Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä
18
Sonneja tarjolla hyvillä papereilla
19
Siipikarjaketju hallitsee
tarkan yhteispelin
20
Munittamo kaksinkertaistui,
työ keveni
22
Tarvikkeita joka lähtöön
24
HK Rypsiporsas® näkyy koko vuoden
25
Herkutellaan Rypsiporsaalla
26
Palveleva LSO Osuuskunta
28
Ajankohtaista
30
Snabbt och kort
31
Kannen kuva: Merja Ojala
Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@
phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi
tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 16.
MARKKINAKATSAUS
Vientimarkkinoilla haastava tilanne
Markkinatilanne sianlihassa on vuoden
vaihteen jälkeen ollut tarjontavoittoinen.
Varsinkin vientimarkkinoilla hinnat ovat
alkuvuonna olleet laskussa.
Vilkkaan joulukinkkusesongin jälkeen
hiljentynyt kotimaan kysyntä on lisännyt
sianlihan vientitarvetta tilanteessa, jos-
Sikateurastus
on toiminut
täydellä teholla.
sa varastot olivat jo ennestään korkeat.
Ensimmäiset HK Rypsiporsas® -tuotteet ovat tulleet markkinoille helmikuun
aikana. Uutuus on otettu vähittäiskaupassa positiivisesti vastaan, minkä ansiosta HK Rypsiporsaan tuottajahintaa
on voitu hieman nostaa.
Tammikuun aikana sikateurastus on
toiminut täydellä teholla, ja ilmoitettu
sikamäärä on pienentynyt 1 000–2 000
sian viikkovauhtia. Lähelle tasapainoa
päästään helmikuun aikana. Keskipaino,
joka oli vuoden vaihteessa 90 kilon tun-
tumassa, on tammikuun loppuun mennessä laskenut puolella kilolla.
Porsaat menivät joulukuun alkuviikkoina hyvin kaupaksi, mutta sen jälkeen
on palattu ruuhkaisempaan aikaan. Välitämme viikoittain yli 10 000 porsasta.
Pyrimme nostamaan sikaloiden verkostoitumisastetta, jotta porsaat saadaan
säännöllisesti liikkeelle.
Ulf Jahnsson
Naudoilla hyvä kysyntä
Vuodenvaihde käänsi nautatilanteen nopeasti tasapainoiseksi ja myös nuorien
nautojen noudot tapahtuvat keväällä nopeaan tahtiin. Kevään aikana nautojen
tasainen tarjonta on koko ketjun toiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää, jotta
pystymme vastaamaan naudan hyvään
kysyntään kuluttajamarkkinoilla.
Teurassuunnitelmia tekevien tilojen
kannattaa miettiä nuoren naudan aikaistamista kesältä keväälle. Perinteisesti loppukevät on ollut nautojen osalta
niukkaa aikaa, mutta heti juhannuksen
jälkeen tilanne on kääntynyt runsaampaan tarjontaan ja tämä on heijastunut
noutoaikoihin.
Tammikuun viimeisten viikkojen aikana vasikoiden tarjonta jatkui runsaana.
Lypsykarjatilojen kanssa on tehty runsaasti uusia tuotantosopimuksia, ja tämä näkyy nyt vasikoiden määrässä. Tilannetta on helpotettu nopeuttamalla
kasvattamoiden kiertoa aina kun mahdollista. Joka tapauksessa vasikan noudot ovat kevään viikkoina jonkin verran
siirtyneet ja terniä on siirtynyt perinteiseksi vasikaksi.
Kevään edetessä tilanne helpottuu.
Tarvitsemme ketjuumme uusia naudankasvattajia ja naudankasvatukseen investoivia tiloja.
Sami-Jussi Talpila
Broilerilla edelleen kasvua
Broilerinlihan tuotanto Suomessa nousi vuonna 2010 noin 88 miljoonaan kiloon. Kulutus kasvoi viisi prosenttia ja
Broilerinlihan
kysynnän odotetaan
kasvavan suotuisasti
vuonna 2011.
kulutuksesta noin 88 prosenttia oli kotimaista lihaa. Broilerinlihan kysynnän
odotetaan kasvavan suotuisasti vuonna 2011, ja tuotanto nousee arviolta 95
miljoonaan kiloon.
Rehukustannus oli keväällä 2010 alhaisella tasolla, mutta heti puintien alkaessa viljan hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tähän
päivään saakka. Vuosi 2011 alkoi kovassa hintapaineessa. Viljan ja rehuraaka-
aineiden hinnat ovat maailmanlaajuisesti epävakaat ja kustannusten ennustaminen on entistä vaikeampaa.
Vuosi sitten voimaan tullut siipikarjan tuoreliha-asetus luo edelleen haasteita koko ketjun sujuvaan ja varmaan
toimintaan. Alkutuotannon tehtävänä
on huolehtia hyvän ja laadukkaan raaka-aineen riittävyydestä kaikissa markkinatilanteissa.
Jarmo Seikola
Kotitilalta 1/2011
3
HK Agri
tarjoaa hyvän palvelupaketin
Uusi HK Agri on valmiina tarjoamaan
lihantuottajilleen parhaat mahdolliset
hankinnan ja alkutuotannon palvelut.
Organisaation rakenteen tiivistäminen tuo
myös taloudellista hyötyä.
4
Kotitilalta 1/2011
K
olmessa eri yhtiössä toimineet
lihanhankinnan ja alkutuotannon palvelut koottiin vuoden
alussa saman katon alle, ja
syntyi HK Agri Oy. Toimitusjohtaja Kari
Tillanen perustelee muutosta kahdella
asialla: toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla ja tarpeella trimmata
organisaation tehokkuutta.
”Tuottajat toimivat entistä ammattimaisemmin ja tekevät suuren mittaluokan investointeja. Koko tuotanto-
Teksti Raila Aaltonen
Piirros Kati Kelo
tuista eläinainesta. Siipikarjaketju kulkee
tässä etunenässä, mutta Tillanen näkee
vaatimusten kasvavan myös sian- ja naudanlihan tuotantoketjussa.
Raaka-aineen alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Muutoksella koko
alkutuotanto saadaan tiiviimmin osaksi
HK:n brändiä.
Rehukaupassa
kilpailemme
avoimilla
markkinoilla.
Ketju on yhdessä vahva
Pisimmällä
eläinvirtojen
ohjaus on
broileri­ketjussa.
ketjun ohjauksen on oltava kunnossa,
sillä suuria kasvattamoinvestointeja ei
voi pitää vajaakäytöllä.”
Nautatiloilla korkeat käyttöasteet vaativat katkeamatonta hyvälaatuisten vasikoiden saantia sekä ruokinnallista osaamista, jolla saavutetaan riittävän korkeat
teuraspainot. Siantuotannossa eläinvirtojen ohjauksen onnistuminen on keskeisen tärkeää, ja myös siellä rehustuksen
rooli kasvaa. Pisimmällä eläinvirtojen ohjaus on broileriketjussa.
Kannattavuus edellyttää myös tasalaa-
HK Agrin toiminnot on jaettu selkeisiin
kokonaisuuksiin, joita johtavat LSO Foodsista tutut henkilöt. Ulf Jahnssonin vastuulla ovat sian hankinta ja rehuratkaisut, Sami-Jussi Talpila vastaa naudan
hankinnasta ja kuljetuksista. Alkutuotannon kehittämistä ja neuvontaa johtaa
Olli Paakkala. Broilerin sopimustuotantoa johtaa Jarmo Seikola. Seikola siirtyi
HK Ruokatalosta HK Agriin, kuten yhtiön koko siipikarjatiimi.
”Alkutuotanto ja palvelutoiminnat ovat
samantyyppisiä eri eläinlajeilla. Yhteisenä tavoitteena kaikilla on saada jalostettavaksi oikeanlaatuista raaka-ainetta oikeaan aikaan. Tämä koskee niin teuraseläinten kokoa kuin raaka-aineen muutakin laatua”, Tillanen perustelee.
Hän uskoo yhtenäisen toimintatavan
helpottavan ketjuohjausta. Kun aikaisemmin tuotantoketjussa kukin toimija keskittyi oman vaiheensa optimointiin, nyt pystytään tarkastelemaan koko ketjua alusta loppuun ja siten vähentämään virhekustannuksia.
”Kalliit kiinteät kustannukset ketjussa
on jaettava entistä suuremmalle kilomäärälle, jotta tehokkuudessa päästään kilpailijamaiden tasolle. Sikaketju on hyvä
esimerkki siitä, miten kokonaisuus muodostuu. Kilpailukyvyn rakentaminen alkaa eläinaineksesta, siihen vaikuttavat
niin porsastuotannon tehokkuus kuin lihasikalan päiväkasvu ja kiertonopeus.”
Tuottaja saa omalta kenttäedustajaltaan nyt entistä laajemman palvelupaketin. Kenttäedustajien rooli kasvaa mm.
ruokintaneuvonnassa.
Miljoonia raaka-ainekiloja
Yritys liikuttelee vuosittain merkittäviä
eläinmääriä. Teuraseläimiä tulee ruholi-
haksi laskettuna noin 150 miljoonaa kiloa. Niiden saamiseksi tiloille on viety 30
miljoonaa untuvikkoa, 614 000 porsasta
ja runsaat 34 000 vasikkaa.
Lisäksi teollisuudesta kulkee tiloille
erilaisia rehukomponentteja yli 200 000
tonnia vuodessa. Rehuliiketoiminta kasvoi vuonna 2010 ennätysmäisen nopeasti. Kasvu volyymissa oli noin 25 prosenttia viime vuonna.
Lounaisfarmi sulautui nyt kokonaan
HK Agriin. Rehuyhtiö on tuonut merkittävää lisäarvoa lihayrityksen palvelutarjontaan.
”Rehukaupassa kilpailemme avoimilla markkinoilla. Tavoitteemme on hyvä
palvelupaketti, joka tuottajan kannattaa käyttää hyväkseen. Kasvu osoittaa,
että olemme kyenneet tarjoamaan lihatiloille kilpailukykyisiä ratkaisuja”, Tillanen toteaa.
Sisäistä tehokkuutta
Uusi, tiiviimpi toimintamalli säästää hankintakustannuksia.
”Toimintojen siirtäminen kolmesta yhtiöstä yhteen vähentää päällekkäistä työtä hallinnossa. Tämä muutos ei näy tuottajalle muutoin kuin yhtiön tuottavuuden paranemisena. Markkinoilta vastaavan lisärahan saaminen on haastavaa.”
Tillanen toivoo palautetta uudesta toimintamallista.
”Mikään organisaatio ei ole itsetarkoitus, ja tuhatvuotisia organisaatioita ei
ole. Tärkeintä on, että palvelujen saatavuus ja taso ovat tuottajien edellyttämällä tasolla.”
Kotitilalta 1/2011
5
Kuva: Pasi Leino
Sikaketjun
Nopea kierto lihasikalassa
on tärkeää porsasvirtojen sujumiseksi. Kierron
nopeuttamisesta palkitaan
entistä paremmin.
palvelut samalta tiskiltä
HK Agri tarjoaa kaikki sianlihan tuotantoneuvonnan, lihanhankinnan, logistiikan
ja ruokinnan ratkaisut yhdeltä tiskiltä. HK Agrin komponenttiruokinta tarjoaa
siantuotantoon edullisen ja toimivan rehustusmallin.
Ulf Jahnsson
Johtaja, sian hankinta ja rehuratkaisut
V
uoden vaihteessa HK:n lihantuotantoketjun kaikki alkutuotantoon liittyvät toiminnot yhdistettiin saman sateenvarjon
alle. Yhtiön nimi vaihtui HK Agriksi. Entistä paremmalla organisoitumisella yritys haluaa edelleen vahvistaa läsnäolo-
6
Kotitilalta 1/2011
aan tuottajien arjessa. Tuotantoneuvonnan, hankinnan, logistiikan ja ruokintaratkaisujen palvelumme ovat nyt kaikki
saatavana samalta tiskiltä.
HK Agrin tavoitteena on omilla toimenpiteillään ja ratkaisuillaan olla vaikuttamassa siihen, että lihan tuotanto jatkossakin on kannattavaa ja kilpailukykyistä
suhteessa kilpailijamaihin.
Tuotoksen kasvu on välttämätöntä
suomalaisen lihantuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi. HK Agrin ketjussa
tilojen tuotantotulokset emakkoa kohti
paranevat vuosi vuodelta. Vuosituotos
nousi viime vuonna noin 0,6 porsaalla
per emakko. Tämä johtuu emakkosikaloiden managementin ja myös eläinaineksen paranemisesta.
Uusia sikalainvestointeja tehdään kohtalaisen verkkaisesti. Niiden myötä yksikkökoko kasvaa, mikä on edellytys kannattavaan tulevaisuuden lihantuotantoon. Usean hankkeen rakennustyöt ovat
alkamassa keväällä 2011.
Lassila
Grannas
Prami
Rekola
Heikkilä
Heiskanen / Rekola
Ylöstalo
Heiskanen
Jokaisella tuottajalla on oma kenttäedustaja ja hankintatoimihenkilö. Rehumyyntiä
Heikkilän ja Pramin alueella sekä Lassilan
alueen eteläosissa hoitaa Saarisen Jouni.
Pirjo Leva palvelee rehuasiakkaita Ylöstalon
alueella ja Lassilan alueen pohjoispuolella.
Rakentamiskustannusten alentaminen on haaste, jonka kanssa HK Agri on
tehnyt paljon töitä. Työ jatkuu, sillä lihasikapaikan ja emakkopaikan hinta ei
voi olla Suomessa yhtään kalliimpi kuin
Euroopassa.
Komponenttirehustus laajenee
HK Agrin strategia rehuissa on kotoisen
viljan täydennys. Kannattavin rehuratkaisu löytyy, kun kotoiset raaka-aineet
täydennetään mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti teollisuuden sivujakeilla. Kannattavuus edellyttää,
että kuljetusmatkat eivät ole liian pitkät
ja logistiikka pidetään kilpailukykyisenä.
Elintarviketeollisuuden kanssa solmittujen uusien sopimusten ansiosta komponenttiruokinnan osuutta HK:n lihantuotantoketjussa voidaan edelleen lisätä. Komponenttiruokinnan optimointi
vaatii osaamista ja eri raaka-aineiden
soveltuvuuden ymmärtämistä, oli sitten kysymys naudasta tai lihasiasta. Tässä HK Agri aikoo olla jatkossakin suunnannäyttäjä.
Sianlihan hankinnan sopimuskäytäntöä
vietiin viime vuonna entistä enemmän tehokkaan ketjuajattelun suuntaan. Kiertonopeuden tehostamista lihasikalassa
kannustettiin paremmalla lihan hinnal-
la. Vuoden alusta lähtien kierron nopeuttamisesta palkitaan entistä paremmin.
Nopea kierto on tärkeä asia porsasvirtojen sujuvuudelle. Toimivassa ketjussa
porsasruuhkaa voi ohimenevästi ilmetä
vain poikkeustapauksissa. Tärkeätä on
myös edelleen kehittää porsastuotantoa.
Hyviä tuloksia on saavutettu, mutta esimerkiksi Tanskan tai Hollannin porsasmääriin on vielä matkaa. Jatkamme määrätietoisesti sikagenetiikan kehittämistä.
Rehunhinnan
vaihteluihin totuttava
Viime vuoden markkinat olivat sianlihan
osalta kaksijakoiset. Alkuvuonna ennusteet osoittivat sianlihantuotannon vähenevän koko maassa noin neljällä prosentilla, mutta syksyä kohden sikamäärä
kasvoi, ja tuotanto aleni vuonna 2010 lopulta vain 1,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Kokonaisvolyymi oli 203 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi viime vuonna kolme prosenttia, mutta samalla kasvoi myös tuonti.
Venäjän ilmoitus viljan vientikiellosta
sai heinäkuun lopussa aikaan voimakkaan hintareaktion, joka vaikutti merkittävästi kaikkiin olennaisiin rehujen
raaka-aineisiin, ennen kaikkea viljoihin. Raaka-ainemarkkinan tuleva kehitys on miltei mahdotonta ennustaa. Si-
Lihasikapaikan
tai emakkopaikan
hinta ei voi olla
Suomessa yhtään
kalliimpi kuin
Euroopassa.
ka-alan toimijat saavat tottua siihen, että hinnat voivat erittäin nopeasti nousta
ja myös laskea.
Maailmanlaajuisesti rehuraaka-aineiden, varsinkin viljojen varastotilanne on
niukka. Kysyntä on edelleen kasvussa
kehittyvillä markkinoilla, kuten Aasiassa, ja näin uskotaan tilanteen toistaiseksi jatkuvan.
Turbulenssi jatkuu Euroopan sikamarkkinoilla. Tammikuun alussa paljastunut
dioksiinikriisi laski Saksan sianlihan hintanoteerausta kolmessa viikossa noin 40
senttiä kilolta. Kriisin vaikutukset Suomeen ovat vielä vaikeat arvioida. Toivottavasti viimeistään nyt puhtaan suomalaisen lihan arvostus kasvaa siten, että kuluttajat ovat valmiita myös maksamaan
sianlihasta oikeudenmukaisen hinnan.
Omavalvonta keskeistä
Rypsiporsas®-tuotannossa
Sianlihantuottajat ovat ottaneet HK Rypsiporsas® -konseptin vastaan erittäin
positiivisesti. Tuotantosopimuksia on tehty syyskuusta alkaen suunnitellussa
tahdissa. Tavoitteena oli saada jo alkuvuodesta merkittävä osa lihasikatuotannosta sopimuksen piiriin ja näin myös on tapahtunut.
Rypsiporsas®-tuotannossa omavalvonnalla on keskeinen merkitys. Ruokinnan
omavalvonnalla varmistetaan sovitun laadun täyttäminen. Tilat ottavat omavalvonnan osaksi rutiineja heti tuotannon aloitusvaiheessa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat rehunäytteiden ottaminen ja analysointi säännöllisesti ja rehuseoksen
kokonaisrasvojen mittaaminen.
HK Ruokatalon kuluttajalupaus tuotteesta on, että sianlihan rasvan kovat
rasvahapot ovat muuttuneet entistä pehmeämmiksi ja omega 3 -rasvahappojen määrä on noussut. HK Rypsiporsaan markkinointi ja myynti alkoi helmikuussa. Suomalaiset kuluttajat voivat ensimmäisinä maailmassa valita lautaselleen entistä terveellisempää porsaanlihaa.
Kotitilalta 1/2011
7
Sikatila arvostaa
neuvontapalveluja
Sauvolaiset Satu ja Kari Alakylä ovat tottuneet luottamaan
lihayrityksen neuvontaan ja alkutuotannon kehityspalveluihin.
HK Agri sai heti vahvan aseman tilan yhteistyökumppanina, kun
Lounaisfarmista tuli osa alkutuotantoyhtiön toimintaa.
K
un Alakylät kahdeksan vuotta sitten rakensivat emakkosikalan, he ottivat LSO Raksasta kaiken hyödyn irti. Suunnitelmia hiottiin huolella Kimmo Haapasen kanssa, ja silloinen tuotantoneuvoja
Melina Lindegren suunnitteli uudiseläinhankinnan askel askeleelta. Talouslaskelmat saatiin samasta talosta, silloisesta
LSO Foodsista.
Alakylät olivat tehneet sukupolven-
8
Kotitilalta 1/2011
vaihdoksen isännän kotitilalla kolme
vuotta aikaisemmin ja jatkaneet Kari
Alakylän isän, Juhani Alakylän 70-luvulla aloittamaa sianlihantuotantoa. Emakkopuoli oli molemmille kokonaisuudessaan uutta.
”Neuvontakokonaisuus oli hintansa
arvoinen. Oli hyvä saada tuekseen asiantuntijajoukko, jolla oli kokemusta jo
monesta vastaavasta hankkeesta. Ensimmäistä emakkosikalaa rakentavina
emme olisi edes pystyneet kokoamaan
kaikkea tarvittavaa tietoa eri paikoista.
Ehkä tilanne olisi toinen, jos vakiintunutta tuotantoa oltaisiin laajentamassa”, Kari Alakylä pohtii.
Neuvonnan tuki oli tarpeen myös porsastuotannon alkuvuosina. Silloin LSO
Foodsin tuotantoneuvojat kävivät sikalassa usein katsomassa, että kaikki sujuu kuten pitää.
HK Rypsiporsas® innostaa
Satu Alakylä kokee tuotannon kehittämisen suurena haasteena. Yhdistelmätuotannossa on paljon eri tuotantovaiheita,
jotka kaikki olisi saatava hyvälle tasolle.
”Mahdollisimman hyvään pyritään,
mutta käytännössä ylä- ja alamäet vuo-
Teksti Raila Aaltonen
Kuvat Merja Ojala
Alakylän sikala tuottaa itse emakkoaineksensa Finnpigin siemenellä. Satu Alakylällä
on vastuullaan sekä siitoseläinten että
lihaporsaiden tuotanto.
kiksi tilalla ajankohtaisen rokotusohjelman.
”Jos lääkeyritys neuvoo rokotuksissa, se pyrkii luultavasti maksimoimaan
valmisteiden käytön. HK Agrilta odotan
käytännönläheisiä ohjeita, joilla tuottaja pääsee hyviin tuloksiin. Lihayrityksen
asiantuntijat seuraavat uusinta tietoa ja
heillä on käytettävissään monien tilojen
kokemukset. Haluan saada neuvot myös
helposti ja nopeasti.”
Alakylät lähtisivät mielellään mukaan
myös pienryhmätoimintaan, jossa tuotannollisia kysymyksiä voisi ratkoa toisten samankokoisten yhdistelmätilojen
kanssa. ”Vaikka tuntuu hankalalta järjestää päivän poissaolo tilalta, se on aina palkinnut vaivan.”
rottelevat ja aina tulee eteen uutta selvitettävää.”
Lihasikalasta on joulukuusta lähtien
valmistunut terveellisemmän rasvakoostumuksen omaavia teurassikoja. HK Rypsiporsas® -sopimuksessa sikojen ruokinta
on tarkasti ohjeistettu. Tuotannon alkuvaiheessa tila on tehnyt tiivistä yhteistyötä teurastamon neuvonnan kanssa.
”Ruokinnassa emme enää voi kokeilla
omia ideoita. Rypsiporsaan ajatus on kuitenkin sen arvoinen, että haluamme olla
mukana. Odotusarvona on sianlihan arvostuksen ja sitä kautta aikanaan myös
hinnan nousu”, sanoo Kari Alakylä.
Hyödyllistä neuvontaa
Lihasikalassa käytetään oman ja lähiseudulta ostetun rehuohran lisäksi HK Agrin
tiivisteitä, liemiä ja nyt myös rypsiöljyä.
Liemirehua hörppivät myös tiineet emakot, sen sijaan porsitus- ja vieroitusosastoilla on käytössä kuiva täysrehu.
Alakylät uskovat saavansa rehujen lisäksi HK Agrilta kilpailukykyiset palvelut muuhunkin tuotannon kehittämiseen.
Heidän mielestään lihayrityksen rooliin
kuuluu tarjota neuvontaa ilman kotiinpäinvetoa. Satu Alakylä nostaa esimer-
Sinettiin lisää tietoa
Lihayrityksen
rooliin kuuluu
tarjota
neuvontaa ilman
kotiinpäinvetoa.
Sinetti on pariskunnan mielestä joustava
tiedonsaantikanava. Palvelun käytettävyyden hiominen saa kiitosta Kari Alakylältä, mutta neuvonta-artikkeleita saisi olla enemmän.
”Kun palvelua käytetään joka tapauksessa viikoittain teuraiden ilmoittamiseen, olisi samalla vaivatonta käydä lukemassa neuvojien lyhyitä artikkeleita.
Tuottajalehti ei tietokanavana ole riittävän nopea.”
”Sikapuolella terveysasiat herättävät
aina uusia kysymyksiä, ja tietoakin tulee koko ajan lisää. Akuuteissa tilanteista puhelin on paras. Soitan terveysasioissa omalle eläinlääkärille tai HK Agrin
tuotantoneuvojalle”, Satu Alakylä sanoo.
Tilalla tuumaillaan jo seuraavaa askelta tuotannon kehittämisessä, sillä vanha
lihasikala alkaa olla tiensä päässä. Ajatusta on jo hieman pyöriteltykin Haapasen Kimmon kanssa.
Jos uusi lihasikala rakennetaan, sen
yhteyteen tulisi myös emakoiden tiloja. Porsastuotantoa kehitetään yhdessä loppukasvatuksen kanssa, sillä Satu
ja Kari Alakylä haluavat kasvattaa kaikki
porsaansa itse myös jatkossa.
Kari ja Satu Alakylä käyttävät HK Agrin
tuotanto- ja talousasiantuntijoiden apua
130 emakon yhdistelmäsikalassaan tarpeen mukaan.
Kotitilalta 1/2011
9
Hyödynnä heteroosi
porsastuotannossa!
Kannattavan porsastuotannon
perustaksi tarvitaan
määrätietoinen jalostustyö
kolmella sikarodulla. Valkoisia
rotuja risteyttämällä saadaan
tuottavimmat emakot, ja
kolmannen rodun karjun
käyttö tuo lisäpuhtia porsaille.
Timo Serenius
Nordic Genetics
J
alostus on sikatalouden tuotekehitystä. Tehokkaan jalostusohjelman
lisäksi sika-aines on myös nopeasti
jalkautettava tuotantoon, sillä vasta
silloin jalostusohjelmista saadaan
kaikki potentiaali realisoitua sikatalouden hyödyksi, suurempina pahnueina ja
parempina lihasikoina.
Lihaporsaita tuottavien tilojen emakkokannasta on tällä hetkellä suurin osa
muuta kuin ensimmäisen polven risteytyksiä (yorkshire x maatiainen). Monissa
tapauksissa sikalassa seisoo suuri joukko lihasikalasta takaisin ”valittuja” kolmirotuensikoita, joiden perimästä isärotu kattaa puolet.
Hieman parempi tilanne on niillä emakkotiloilla, jotka uudistavat eläinkantaa
sik-sak menetelmällä.
Jalostuksella päästään eteenpäin
Finnpigin tarjoaman genetiikan taustalla on kaksi jalostusorganisaatiota. Norsvin vastaa norjanmaatiaisen ja durocin
10
Kotitilalta 1/2011
jalostusohjelmista ja vastaavasti Nordic
Genetics yorkshiren ja hampshiren jalostusohjelmista.
Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa
laajan populaation molemmille emäroduille, mikä on tärkeää erityisesti porsastuotanto-ominaisuuksien jalostuksessa. Finnpig omistaa puolet Nordic Geneticsistä ja on siten oleellisesti mukana pohjoismaisessa jalostusohjelmassa.
Tehokkaassa jalostusohjelmassa saavutetaan perinnöllistä edistymistä tavoiteltavissa ominaisuuksissa. Sekä yorkshiren että maatiaisen jalostusohjelmissa
porsastuotannon tehokkuus ja porsaiden laatu painottuvat kokonaisjalostusarvossa. Esimerkiksi yorkshiren jalostusohjelmassa pahnuekoon perinnöllinen
edistyminen on ollut noin 0,3 elävänä
syntynyttä porsasta vuodessa.
Vuoden 2010 tulokset osoittavat, että
jo tällä hetkellä tarjolla oleva genetiikka
luo potentiaalin tehokkaalle tuotannolle. Parhaan neljänneksen pahnuekokojen keskiarvo on 15,1 elävänä syntynyt-
Sika-aineksen tuotanto
+
Norsvin
maatiainen
NG Yorkshire
+
YM risteytys
Isärotu tai -linja
100% pahnueheteroosi
Oikeaoppisessa kolmirotuohjelmassa sekä emakkoettä pahnueheteroosi hyödynnetään 100-%:sti.
Pahnuekoko Nordic Geneticsin ja Norsvinin puhtaissa populaatioissa
Yorkshire
Keskiarvo
Paras 25%
Maatiainen
Keskiarvo
Paras 25%
Syntyneet yhteensä
Pahnue 1
12,0
15,5
13,6
17,3
Pahnue 2
13,2
17,1
14,4
18,8
Pahnue 3
14,5
18,1
15,4
20,1
Pahnue 1
10,8
14,5
12,0
15,8
Pahnue 2
12,1
16,0
12,9
17,2
Pahnue 3
13,0
17,0
13,5
17,8
Elävänä syntyneet
Kuva: Merja Ojala
Koko heteroosihyöty saadaan käyttöön, kun lihaporsaiden isänä käytetään lihaominaisuuksiltaan pitkälle jalostettua rotua ja emänä kahden emärodun risteytystä.
tä porsasta ensikkopahnueissa ja 17,2
elävänä syntynyttä porsasta kolmannen
kerran porsineilla emakoilla. Heteroosivaikutusta ei näissä puhtaista roduista
lasketuissa keskiarvoissa esiinny.
Heteroosi kannattaa hyödyntää
Heteroosia eli risteytyshyötyä syntyy
käytettäessä puhtaita rotuja suunnitelmallisesti yhdessä. Sekä risteytysemakoiden ja että yleisesti kolmirotuohjelman hyöty perustuu tälle ilmiölle. Emakkoheteroosi kuvaa risteytysemakon paremmuutta puhtaisiin linjoihin nähden ja
vastaavasti pahnueheteroosi kuvaa kolmannen rodun tuomaa hyötyä verrattuna puhtaisiin pahnueisiin.
Heteroosin vaikutus on suurin heikosti periytyvissä ominaisuuksissa, kuten
pahnuekoko ja porsaiden elinvoimaisuus.
Jälkimmäistä mitataan käänteisesti porsaskuolleisuudella. Täysimääräisen he-
teroosihyödyn ansiosta kolmirotupahnueessa on vieroitettaessa keskimäärin
1,33 porsasta enemmän kuin puhdasrotuisissa pahnueissa.
Sik-sak -uudistusta harjoittavilla tiloilla heteroosia ei saada täysimääräisesti
käyttöön, sillä näin uudistetun ensikon
emä kantaa samoja perintötekijöitä kuin
sen isä. Jatkuvassa sik-sak -ohjelmassa
emäheteroosi tasapainottuu 67 prosenttiin maksimaalisesta heteroosihyödystä.
Kun emakkoheteroosin vaikutus on
0,84 vieroitettua porsasta / pahnue, jää
sik-sak -uudistuksessa puuttumaan siitä kolmannes. Näin sik-sak -emakoiden
pahnuetulos on 0,28 vieroitettua porsasta pienempi kuin ensimmäisen polven risteytysemakoilla.
Kannustan kaikkia porsastuottajia
hankkimaan sikalaansa laadukkaita risteytysensikoita ja hyödyntämään heteroosi sataprosenttisesti.
Hyviä tuloksia
Finnpigin
genetiikalla
HK Agrin porsastuotantotulokset kehittyivät edelleen hyvin vuonna 2010. Eläin­
aineksessa ja sikaloiden managementissa tehtyjen parannusten ansiosta uusia
ennätyksiä rikottiin jälleen usealla saralla. Tässä esitettävät tulokset ovat alustavia ja ne ovat laskettu noin 15000 emakolta.
Norjanmaatiaisen genetiikka näkyy
voimakkaasti kokonaispahnuekoon kasvuna. Vuonna 2010 kokonaispahnuekoko oli 13,8 porsasta. Kasvua oli edelliseen
vuoteen verrattuna 0,4 porsasta. Lisäporsaat nostivat samalla luvulla elävänä
syntyneiden määrää, joka oli nyt 12,7 elävää porsasta pahnueessa.
Vaikka pahnuekoko on noussut, kuolleena syntyneiden määrä nousi vain 0,06
porsaalla. Keskimäärin pahnueessa oli
1,16 kuolleena syntynyttä porsasta.
Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta
oli 12,6 prosenttia, kun edellisvuonna luku oli 12,3. Parhaat tilat pääsevät alle 9
prosenttiin, joten panostamalla porsaskuolleisuuden pienentämiseen saadaan
helposti nostettua vieroitettujen porsaiden määrää.
Vieroitettujen porsaiden määrä pahnueessa nousi ensimmäisen kerran yli 11:n.
Parhaat tilat pääsevät jo lähes 12 vieroitettuun porsaaseen.
Vuoden 2010 kuuma kesä verotti monella tilalla emakoiden ja ensikoiden tiinehtyvyyttä. Ensimmäisen kerran tämän vuosikymmenen aikana porsimisprosentti laski 0,4 prosenttiyksikköä,
84,7:ään. Loppuvuonna porsimisprosentti nousi vuoden 2009 tasolle.
Alustavien tietojen mukaan emakolta
vieroitettiin keskimäärin 25,9 porsasta
vuonna 2010. Määrä nousi vuodentakaisesta 0,6 porsaalla. Parhaat tilat vieroittivat yli 27 porsasta emakkoa kohti. Kuukausitasolla jotkut tilat hätyyttelivät jo
30 vieroitetun porsaan rajaa.
Ulla Ketola
Kotitilalta 1/2011
11
Rehutiedot avaavat
uusia näköaloja
HK Agri Oy:ssä on kahtena viimeisenä vuotena panostettu
siantuotannosta saatavan tiedon hyödyntämiseen. Uusia,
käänteentekeviä oivalluksia syntyi ensin eläinterveyden
vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Nyt laskelmia
voidaan tehdä myös rehujen käyttötiedoilla.
Kalle Leino
Kehityspäällikkö
M
erkittävä askel tiedon portailla otettiin, kun MTT:n
asiantuntijat alkoivat jalostaa Sinetin lihasikalaskelmista saatavaa dataa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Sinetti-tuotannonseurannasta esiin kaivetut tulokset ovat olleet
osin yllättäviä myös HK:n asiantuntijoille. Lihasikojen kuolleisuus / lopetukset sikaloissa (keskimäärin kolme prosenttia),
ja siihen liittyvä hyvinvointirajan alittaneiden kasvatuserien osuus (16–23 %)
oli uusi ja tärkeä tieto.
Uutta tietoa oli myös esimerkiksi keruuporsaiden suuri maksahylkäysten
määrä suhteessa yhden porsastilan kasvatuseriin. Optipossu-ohjelmasta kerätyn tuotantotiedon avulla saatiin näyttöä
emakkosikalan terveystilanteen vaikutuksesta sikojen kasvuun ja kuolleisuuteen lihasikalassa.
Rehut mukaan laskentaan
HK Agrin tuotannonseurannasta on kuitenkin tähän asti puuttunut tieto tärkeimmästä tuotannontekijästä – rehusta. Rehut yksinään muodostavat noin
kolmanneksen sekä emakko- että lihasikalan kaikista kustannuksista, työ- ja
pääomakustannukset mukaan luettu-
12
Kotitilalta 1/2011
na. Rehulla on vaikutusta myös muihin
kustannuksiin.
Ruokinta kasvuvaiheeseen sopimattomalla rehulla voi huomaamatta vähentää
lihasian päiväkasvua sadalla grammalla.
Pelkästään kierron hidastuminen kasvattaa kiinteitä kustannuksia noin kolmella sentillä tuotettua lihakiloa kohti.
Tämä laskutapa ei vielä ota huomioon
huonommasta lihakkuudesta tai rehuhyötysuhteesta aiheutuvia hitaan kasvun sivukustannuksia.
HK Rypsiporsas® -tuotantosopimuksella tuottaja sitoutuu luovuttamaan rehun
kulutus- ja hintatiedot HK Agrille. Tämä pykälä sopimuksessa varmistaa, että
kuluttajalle voidaan aina osoittaa lihan
tuotantotapa. Tuotantokustannuksia on
seurattava myös siksi, että oikeudenmukainen hintaero ’tavallisen’ ja Rypsiporsaan välillä voidaan arvioida.
Sopimustuottajilta kysytään sähköpostilla taustatietojen, kuten tatuointinumeron lisäksi käytettyjen viljojen (ohra,
vehnä, kaura), valkuaislähteiden (OVR,
tiiviste, soijarouhe, härkäpapu), täysrehun ja tietysti rypsiöljyn määrä. Komponenteista kysytään lisäksi kuiva-ainemäärä ja viljoista hehtolitrapaino. Lisäksi
tuottajalta tiedustellaan teollisen rehun
määrää ja rehukomponenttien hintaa.
Monessa kohdassa tarkennettavaa
Yleisessä HK Rypsiporsas® -innostuksessa on vähemmälle huomiolle jäänyt se
seikka, että tuotannonseurannalle ja tulosten parantamiselle avautuu rehutietojen seurannan kautta täysin uusia näköaloja. Ensimmäisistä kasvatuseristä
saadut tiedot näyttävät asiallisesti laadituilta ja luotettavilta. Tulevaisuudessa
voimme siis selvittää esimerkiksi eri ruokintatapojen (komponentit, vilja-tiiviste,
täysrehu) vaikutuksen tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen, rehuhyöty­
suhteeseen, lihaprosenttiin, hylkäyksiin,
kasvunopeuteen ja kuolleisuuteen.
Pienellä luovuudella tästä on helppo
jatkaa. Tuottaja ja neuvoja voivat pohtia esimerkiksi, olisiko sikoja syytä karsia enemmän heti erän alkuvaiheessa,
jos rehuhyötysuhde on aiemmissa teuraserissä näyttänyt heikolta ja jos hylkäyksiä oli paljon. Tai voisiko porsaan laatua emakkosikalassa parantaa, vaikka
siellä syntyisi lisäkustannuksia, jos parempilaatuisesta porsaasta kannattaisi tulosten mukaan maksaa enemmän.
HK Agrilla mietitään myös, millaiset
rehuoptimointiin, analysointiin tai ruokintalaitteisiin liittyvät uudet palvelut
parantaisivat tilojen tulosta. Tilat hyötyisivät myös, jos saisivat tietää sijoittumisensa rehuhyötysuhteen tai tuotantotulosten vertailussa. Vertailuja kehitetään luottamuksellisuutta ja tietosuojaa rikkomatta.
Rehun tuotannonseurantaan liittyvät
mahdollisuudet ovat uusia sianlihantuotantoon liittyvässä hankintayhtiön ja tilan välisessä kehitystyössä. Broileripuolella sen sijaan tarkkaa rehuseurantaa on
tehty 90-luvun puolivälistä. Esimerkiksi
oman viljan käytön määrätietoinen lisääminen broilerituotannossa olisi tuskin ollut mahdollista ilman systemaattista rehun seurantaa. Oma vilja pelkän täysrehun sijasta on tuonut broileriketjuun miljoonien eurojen vuotuiset säästöt.
Isolaurin lihasikala valmistuu maaliskuussa 2011, mutta ensimmäiset kasvatusosastot otettiin käyttöön jo tammikuussa.
Sikala pystyyn kustannustietoisesti
Sirkku ja Matti Isolauri ovat
rakennuttaneet 3 000 lihasian
sikalan Vehmaalle. Sikalassa
on 16 kasvatusosastoa sekä
jatkokasvatus- ja sairasosastot.
Isolaurien sikala myötäilee HK
Agrin Lihasikala-konseptia.
Sikalan suunnittelun lähtökohtana
on hyvä hygienia ja kustannustehokas siankasvatus. Tuotantorytmi on
tasainen ympäri vuoden. Joka viikko
sikalaan saapuu noin 190 porsasta
yhdelle osastolle ja teurassikoja lähtee teurastamolle joka viikko sama
määrä. Investointitukiehtojen mukainen sikala on 102 metriä pitkä ja
44 metriä leveä.
Uusi tuotantorakennus sijaitsee
metsätontilla talouskeskuksen ulkopuolella. Tontilla aloitettiin kallionlouhinta kesällä 2010. Perustuksia alettiin tehdä alkusyksyllä. Ensimmäiset porsaat saapuivat tammikuun viimeisellä viikolla, ja loput
Sirkku ja Matti Isolaurin uusi sikala
rakennettiin urakkatyönä.
kasvatusosastot valmistuvat viimeistään maaliskuussa 2011.
Sikala rakennetaan urakkatyönä, joten tiedämme kustannuksen
ennen urakan aloittamista, kertoo
Matti Isolauri.
”Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu pitää aloittaa riittävän ajoissa, jotta pystyy vertailemaan vaihtoehtoja riittävästi ennen ostopäätöksiä. Investoinnin kokonaiskustannuksen pystyin laskemaan ennen
varsinaisiin rakennustöihin ryh-
tymistä, ja tietysti teemme kokonaisyhteenvedon sikalan valmistumisen jälkeen.”
Rakentamisen aikataulu kannattaa laatia hyvissä ajoin. Aikataulua tarkennetaan rakennusprosessin edetessä. Isolaurin mielestä aikataulun laatimiseen, urakoiden kilpailuttamiseen ja rakentamisaikaiseen
projektin johtamiseen kannattaa
palkata rakennusalan ammattilainen.
Sikalan rakentaminen osaurakoina
vaatii kunnollista suunnittelua myös
rakenteista, lämmityksestä ja sähkötöistä. Hyvät suunnitelmat tarvitaan urakoiden kysymiseen ja oikeaan toteutukseen. Kaluste-, ruokinta- ja ilmanvaihtourakan tekninen
toteutus suunnitellaan yhdessä tavarantoimittajan kanssa.
”Työmaakokouksia olemme pitäneet kolmen viikon välein. Näissä
kokouksissa seurataan aikataulussa
pysymistä ja sovitaan kaikki urakan
toteuttamiseen liittyvät asiat”, Isolauri kertoo.
Teksti ja kuvat Kimmo Haapanen
Kotitilalta 1/2011
13
HK Agri kehittää
voimakkaasti nuoren naudan tuotantoa. Vasikoita ja
niiden kasvattajia
tarvitaan ketjuun.
Kuva: Niina Toivanen
HK Agrin
naudanhankinta kasvaa
Naudan hankinnan tavoitteita on nostettu. Vuoden 2011
tavoitteena on hankkia nautaa noin viisi prosenttia edellisvuotta
enemmän. Teuraspainot pyritään pitämään nykyisellä tasolla.
Sami-Jussi Talpila
Johtaja, naudan hankinta ja kuljetus
N
audanlihantuotanto jäi Suomessa vaatimattomalle tasolle alkuvuonna 2010. Kevään
lakko lihateollisuudessa pudotti teurastusmääriä, minkä vuoksi eläimiä siirtyi loppuvuoden teurastuksiin.
14
Kotitilalta 1/2011
Koko vuoden osalta tuotannon kasvu jäi
arviolta prosenttiin.
Kuluttajamarkkinoilla kilpailutilanne säilyi kireänä ja naudanlihan tarjonta ylitti selvästi kysynnän, mikä näkyi kuluttajahintatasossa loppuvuonna. Jauhelihan hyvä
menekki ja myös arvopalojen kaupan piristyminen kuitenkin nostivat kulutuslukuja. Vuonna 2010 hankintamäärämme kasvoi hiljaisesta keväästä huolimatta vajaat kolme prosenttia. Kasvu tuli pitkälti
keskipainojen nousun kautta. Samanaikaisesti Suomessa lehmien määrän lasku näyttäisi taittuneen, mikä luo hyvät
edellytykset naudanlihantuotannolle tulevia vuosia ajatellen.
HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon mahdollistavat naudan käsittelymäärän nostamisen noin
neljänneksellä. Osa hankittavista naudoista teurastetaan Paimion teurastamossa Länsi-Suomessa.
Nauta 5
Simonen
Jätinvuori/Laakso
Nauta 6
Silvennoinen
Silvennoinen
Nauta 3
Öhman
Seppänen
Nauta 7
Tanninen
Tynnyrinen
Nauta 2
Jaakola
Jätinvuori/Laakso
Nauta 1
Nauta 4
Jätinvuori/Laakso
Seppänen
Vättö
Karjalainen
Naudanhankinta on jaettu seitsemälle palveluyksikölle. Rehuasioissa nauta-asiakkaita palvelee Jukka Kinnunen.
Kaksi teurastuspaikkaa antaa hyvät
edellytykset pitää eläinten kuljetusmatkat ja myös -ajat maltillisina. Kauempana
teurastamoista kuormat kerätään kahdella autolla, mikä lyhentää kuljetusaikoja huomattavasti.
Lisää vasikoita maitotiloilta
Keskeinen tavoitteemme hankinnassa
on lypsylehmien sekä vasikoiden nopea
nouto. Palvelemalla lypsykarjatiloja joustavasti pyrimme kasvattamaan vasikoiden määrää, mikä antaa pohjan kehittää
nuoren naudan tuotantoa ja investoida
uusiin kasvattamoihin.
Uusia kasvattamohankkeita on suunnitteilla ja näistä osa valmistuu jo kuluvan vuoden aikana. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää HK Agrin asiantuntemusta. Myös tuotannon
ylösajo on tärkeä vaihe, johon tarjoamme neuvontapalvelujamme.
Viimeaikainen kustannustason nousu
mietityttää investointia suunnittelevaa
tilaa. Tuottajahintaa on kuitenkin pystytty vuoden loppupuolella korjaamaan
useaan otteeseen ylöspäin, mikä on antanut positiivista viestiä laajennusta suunnitteleville. Tässä kohdin tekemistä vielä riittää varmasti jatkossakin.
Koko ketjun toiminnan jatkuvuus edellyttää kustannusnousujen siirtämistä
eteenpäin ketjussa. Loppuvuoden 2010
runsas tarjontatilanne ei ollut tähän paras mahdollinen.
Tuotantokustannuksen osalta rehun
hinta on ratkaisevalla sijalla. HK Agri tarjoaa nautatuottajille erilaisia ratkaisuja rehukustannuksen hallintaan. Teollisuuden sivujakeet ovat varteenotettava vaihtoehto, jos niitä saadaan sopivan
etäisyyden päästä ja ne soveltuvat ruokintajärjestelmään. Etenkin apetta käyttäville tiloille pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ruokintaan.
Suunnitelmallisuus rutiiniksi
Tuotantoketjun kustannustehokas toiminta edellyttää, että toimijoilta saadaan
tietoa enemmän ja aikaisemmin kuin tähän asti on totuttu. Tiedon saannin ja
suunniteltavuuden parantamiseksi Sinetin tuotantosuunnitelmat otetaan tänä
vuonna osaksi jatkuvaa toimintaa etenkin erikoistuneissa nautakasvattamoissa.
Ajan tasalla olevat tuotantosuunnitelmat ovat tehokas keino, jonka avulla pystytään reagoimaan ajoissa vasikoiden ja
teuraiden tarjonnan muutoksiin. Sinetin
tuotantoennusteeseen kannattaa tutustua ja se kannattaa pitää ajan tasalla koko ajan. Näin varmistat, että tieto tulevista suunnitelmista on hankinnan tiedossa.
Emolehmiin perustuvassa tuotanto-
Sinetin
tuotantoennuste
kannattaa pitää
ajan tasalla
koko ajan.
ketjussa toiminnan kustannustaso on
korkeampi kuin maitorotuihin pohjautuvassa ketjussa. Kustannuseron saaminen kuluttajahintoihin edellyttää, että pihviliha ohjataan erilleen. Rotukarjaketjun luominen yhdessä Lihatukku Harri
Tammisen kanssa on vienyt HK Agrilta
runsaat kaksi vuotta, ja tulokset alkavat
jo näkyä laajasti kaupassa.
Erikoislihaan perustuvassa ketjussa
laadun merkitys korostuu, mikä on myös
tuottajahinnoittelussa otettu huomioon.
Kehitettävää on vielä paljon erityisesti vasikkavälityksen ohjaamisessa. Kun
rotukarjavasikka maksaa jopa tuhat euroa, pitää sen olla laadultaan niin hyvä,
että jatkokasvattaja poikkeuksetta onnistuu sen kasvatuksessa.
Pienet teot iso apu eläinkuljettajille
Nautojen kuljetuksessa pienillä asioilla saadaan iso hyöty koko kuljetusketjulle. Yhdessä teuraskuormassa saattaa olla nautoja yli kymmeneltä tilalta.
Vaikka toimittaisiin kahdella autolla, nautojen kuljetuksessa keräilyyn kuluu
aina huomattava osa kuorman kokonaisajasta.
Autolla on päästävä esteettömästi lastauspaikalle niin talviaikana kuin kesälläkin. Monilla tiloilla lastauksessa on vielä kehitettävää. Yksinkertaisilla ja
edullisilla aidoilla lastaustilannetta pystytään helpottamaan ja samalla työn
turvallisuutta parantamaan huomattavasti. Kannattaa kysyä autoilijalta vinkkejä, hyvien lastauspaikkojen ratkaisut jäävät kuljettajien mieleen.
Kuljettajan tulo sisälle navettaan eläintä noutamaan on aina riski. Eläintautien leviämisen riski pienenee, jos lastausta varten pystytään rajaamaan
erilleen selkeä alue eläintilasta tai sen ulkopuolelta.
Lähtevät eläimet kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan valmiiksi ennen auton tuloa ja etsiä samalla käsille myös eläinten paperit. Kuljettajat
ovat ajo- ja lepoaikalainsäädännön piirissä, joten pitkät lastausajat rajaavat
heidän työaikaansa. Eläinkuljetuksissa työkustannus on suurin yksittäinen
kustannuserä.
Kotitilalta 1/2011
15
Kehitysohjelmat
siivittävät tuloksiin
Laatusonni ja Pihvi
-kehitysohjelmatilat tuottavat
jo lähes 60 prosenttia HK
Agrin hankkimasta nuoresta
naudasta. Kehitysohjelmassa
nautatilat saavuttavat
selvästi keskiarvoa parempia
kasvatustuloksia.
Harri Jalli
Tuotantoneuvoja
N
euvonta oli jo 1970-luvulla tärkeä osa silloisen Lounais-Suomen Osuusteurastamon toimintaa. Yhtiön nimi ja logo
ovat muuttuneet monesti, mutta edelleen HK Agrissa neuvonnalla on keskeinen rooli. Nautaneuvonta on keskittynyt
kehitysohjelmiin.
Ensimmäinen ja tuottajamäärältään
suurin kehitysohjelma on Laatusonni.
Vuonna 2002 aloitettu ohjelma on tavoittanut jo yli 200 erikoistunutta naudanlihatilaa.
Sonnit yhä jyhkeämpiä
Sonnien keskipaino on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti.
Vuonna 1997 kaikkien sonnien keskipaino
oli 272 kiloa. Laatusonnien keskipaino oli
viime vuonna 355 kiloa. Nämä teuraat olivat 23 kiloa painavampia kuin muiden tilojen maitorotuiset teuraat keskimäärin.
16
Kotitilalta 1/2011
Keskipainojen ero johtuu painohajonnasta. Kehitysohjelmatiloilta ei juuri tule
alle 300-kiloisia teuraita, sen sijaan niiden teuraista lähes puolet on yli 360-kiloisia.
Laatusonni-kehitysohjelman alkaessa
keskipaino oli 303 kiloa. Yli viidenkymmenen kilon nousu teuraspainossa kasvatusajan pitenemättä kuukautta enempää osoittaa tilojen ammattitaidon.
Isoksi 18 kuukaudessa
Laatusonnitilojen päiväkasvu on vakiintunut 600 gramman tasolle. Viime vuonna maitorotusonnit kasvoivat kehitysohjelmatiloilla 592 grammaa päivässä, lähes sata grammaa paremmin kuin muut
maitorotuiset sonnit.
Kasvunopeuden ero konkretisoituu
parhaiten, kun suhteutetaan sonnien ikä
ja paino molemmissa ryhmissä. 355-kiloinen Laatusonniteuras on keskimäärin 19,4 kuukauden ikäinen, eli ternivasikasta kasvatettuna kasvatusaika on
alle 18 kuukautta. Muiden tilojen sonnit
ovat parikymmentä kiloa kevyempiä ja
pari kuukautta vanhempia.
Kun katsotaan päiväkasvujen jakaumaa, Laatusonneista 13 prosenttia kasvaa alle 500 grammaa päivässä kun muista maitorotusonneista näin heikosti kasvaa 46 prosenttia.
Vaikka nykyisin tuki sonneille maksetaan rekisteripäivien mukaan, ei kasvatusaikaa ole perustelua pidentää, ellei
teuraspaino samalla nouse selvästi. Karkeasti voidaan todeta, että jos keskipaino on alle 330 kiloa 18 kuukauden iässä,
kannattaa kasvatusaikaa pidentää kuukaudella tai jopa kahdella. Kun teuras-
Teuraspainot,kg
%
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Laatusonni
<280
Muu maitorotu
280–319 320–359
>360
Päiväkasvut , g
Laatusonni
%
30
Muu maitorotu
25
20
15
10
5
0
<450 450 500 550 600 650 >700
–499 –549 –599 –649 –699
Luokituksen jakauma
%
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
<P
P+
Laatusonni
Muu maitorotu
O-
R-
O
O+
R
>R
Holappalan sonnien kasvutulokset olivat huipputasoa jo
ennen seosrehuvaunun hankintaa. Uudella ruokinnalla
sonnien selät levenevät yhä.
Holoppalan
sonnit rikkovat
ennätyksiä
Kuva: Harri Jalli
Koskaan ennen ei
E- ja U-luokkaisia
sonneja ole tullut
näin paljon.
painoon saadaan 40 kiloa lisää, päästään
teurashinnastossa painon ja luokituksen
osalta parempaan tulokseen. Ja kun vielä tukipottikin kasvaa, taloudellinen tulos paranee selvästi.
Yli 22 kuukauden kasvatusaika taas ei
ole taloudellista millään päiväkasvulla.
Näin vanhat sonnit syövät aina enemmän kuin tienaavat.
Luokituskin paranee
Hyvä kehitys näkyy myös sonnien luokitustilastossa etenkin pihvisonnien kohdalla. Koskaan aikaisemmin ei E- ja U-luokkaisia sonneja ole tullut näin paljon. Kun
vuonna 2009 parhaisiin luokkiin meni 3,3
prosenttia, viime vuonna niihin luokittui
lähes kuusi prosenttia kaikista sonneista.
Vierotettuja pihvivasikoita kasvattavilla tiloilla E- ja U-luokkiin meni yli viidennes, joillakin tiloilla yli 30 prosenttia sonneista. Tätä voidaan pitää hienona tuloksena.
Maitorotuisissakin sonneissa on eroja.
Laatusonneilla O –luokka on selvästi hallitseva, O- ja O+ ovat aika tasaväkisiä ja
viitisen prosenttia jää P-luokkiin. Muissa sonneissa O+ :n osuus on selvästi pienin, ja 15 prosentilla luokitus jää P:hen.
Rasvaisuudessa ei tilaryhmien välillä
ole merkittävää eroa.
Keskiarvot ovat aina keskiarvoja. Jotta
keskiarvo voidaan laskea, jonkun pitää
olla aina keskiarvon alapuolella. Mutta
samalla se osoittaa, että jos toiset pääsevät keskiarvoa parempiin tuloksiin,
on muillakin mahdollisuus niihin päästä.
Hyvät tulokset
lähtevät vasikasta
Niin kestävä lehmä kuin hyvin kasvava sonnikin lähtevät alkuun hyvästä
vasikasta. Kuluva vuosi on vasikoitten teemavuosi. HK Agrin Vasikkakisassa kilvoitellaan, keneltä löytyvät
parhaat vasikat, kenellä on pienimmät vasikkamenetykset ja kuka
parantaa tuloksiaan eniten. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: harri.jalli@
hkagri.fi.
Kiteen kaupungin Ruppovaaran kylässä Esko ja Anne Pietarinen viljelevät
Holoppalan tilaa. Esko alkoi jo ennen
18-vuotissyntymäpäiväänsä viljellä kotitilan läheltä ostettua maatilaa. Muutaman vuoden kuluttua hän aloitti naudanlihantuotannon vanhoissa rakennuksissa, ja viimeisten kymmenen vuoden kuluessa tuotantoa on laajennettu
harkitusti.
Vuonna 2001 rakennettiin kylmäpihatto, sen jälkeen vanhasta navetasta saneerattiin juottamo ja teiniosasto.
Kolme vuotta sitten vanha lantala katettiin ja muutettiin nautakasvattamoksi. Nyt tilan eläinmäärä pyörii 125:n ja
130:n välillä. Karjan hoidossa on mukana koko perhe, 4- ja 6-vuotiaat pojan
mukaan lukien.
Viime vuonna teurastettujen 79 sonnin keski-ikä oli 18 kuukautta ja keskipaino yli 360 kiloa. Laatusonnien keskiarvoon verrattuna sonnit olivat yli kuukauden nuorempia ja kymmenen kiloa
suurempia. Tulokset todistavat, että tarkalla toiminnalla päästään huipputuloksiin myös ilman seosrehuvaunua.
Viime syksynä tilalla siirryttiin huolellisen harkinnan jälkeen seosrehuruokintaan. Eskon ja Annen mielestä uusi rehustus parantaa edelleen tuloksia. Nuoret sonnit olivat Annen sanoin ennen
”siimakoita” ja nyt leveäselkäisiä.
Ennen kuin uuteen ruokintamuotoon
siirryttiin, Anne suoritti Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa yritysjohtamisen
erikoisammattitutkinnon ja tutki siihen
liittyvässä lopputyössä tilan siirtymistä seosrehuruokintaan ja siitä saatavia
hyötyjä.
Tilan tarkasta toiminnasta kertoo
myös hylkäysten vähäisyys: koko viime
vuonna vain kaksi maksahylkäystä.
Kotitilalta 1/2011
17
Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä
Kun nautatila tekee tuotantosuunnitelman Sinetissä, se rakentaa
samalla tehokkaan työkalun koko nautaketjun toiminnan
hallintaan. Suunnitelmaa kannattaa päivittää, jos kasvatusajat
tai vasikkatarve poikkeavat arvioidusta. Teurasilmoituksia ja
vasikkatilauksia tuotantosuunnitelma ei korvaa.
Jouko Jaakola
Kenttäedustaja
T
uotantosuunnitelmaan pääsee
Sinetin Tuotanto-välilehdeltä.
Välilehden ensimmäisestä alasvetovalikosta valitaan tilatyyppi, joko Nautatila tai Maitotila. Jos maitotila myös ostaa vasikoita kasvatettavaksi, kannattaa tuottajan tehdä erikseen
maitotilan ja nautatilan suunnitelmat.
Näin tilan vasikkatarve tulee yksiselitteisemmin selville.
Tilatyypin valinnan jälkeen pääsee
täyttämään teuraiden myyntisuunnitelmaa valitsemalla viereisestä alasavetovalikosta vaihtoehdon Teuras. Valitsemalla alasvetovalikosta Välitykseen
pääsee täyttämään vasikoiden myyntisuunnitelmaa. Vasikoiden ostosuunnitelmaan pääsee valitsemalla Välityksestä.
Klikkaamalla Muuta riviä -painiketta
halutun eläinlajin rivin kohdalta pääsee
syöttämään myyntimääriä eri kuukausille. Kun suunnittelukuukausien kohdalle on kirjoitettu arvoidut myyntimäärät,
tiedot siirtyvät järjestelmään Päivitä rivi -painiketta klikkaamalla. Peruuta-painikkeen klikkaaminen pyyhkii muutetut
arvot riviltä.
Miksi tuotantosuunnitelma?
Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään
tietoa naudan tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta. Nautatilojen kasvatus-
olosuhteet vaihtelevat, ja viime kädessä tuottajalla on paras tieto eläintensä
teuraaksi tulosta sekä tilan vasikkatarpeesta.
Tuotantosuunnitelmien perusteella HK
Agri pystyy reagoimaan etukäteen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja siten tarjoamaan sopimustuottajille parempaa palvelua.
Suunnitelma ei korvaa ilmoitusta
Suunnitelma tehdään aina sen hetkisen
tiedon valossa niin myyntien kuin ostojenkin osalta. Arviota käyttävät kenttäedustajat, ajosuunnittelijat ja kuormantekijät konttorilla. Ajan tasalla oleva suunnitelma mahdollistaa sujuvan
teuraiden hakusuunnitelman ja antaa
aikaa reagoida muutoksiin.
Suunnitelmaa voi muuttaa ja tarkentaa
heti kun tarvetta ilmenee. Muutoksia voi
tehdä seuraavasta kuukaudesta eteenpäin, kahteentoista kuukauteen asti.
Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään tietoa naudan
tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta.
Tuotantosuunnitelma täytetään Sinetti-palvelussa, Tuotanto-välilehdellä.
18
Kotitilalta 1/2011
Puhdasrotuinen vai kantakirjakelpoinen? Käyttötarkoitus ratkaisee sonninvalinnan kriteerit.
Kuva: Raila Aaltonen
Sonneja tarjolla
hyvillä papereilla
Astutussonni on edelleen lihakarjan tärkein eläin sekä
teuraseläintuotannossa että uudistusainesta tuottavissa
karjoissa. Sonninostaja ratkaisee, haluaako puhdasrotuisen
kantakirjasonnin vai kantakirjakelpoisen sonnin. Sonnille on
pääasia, että pääsee töihin.
Juhani Numminen
tuotantoneuvoja
K
arjan kehittämisessä ajatellaan aina vuosien päähän. Järkevillä kriteereillä hankittu hyvä sonni palkitsee kasvattajan
tulevaisuudessa – päinvastainen tapaus
pitkään käytettynä aiheuttaa harmia vuosikausiksi. Kasvattajalla pitää olla näkemys siitä, mihin suuntaan hän karjaansa
kehittää. Tasalaatuiselta näyttävä karja kertoo kasvattajan ajatusmaailmasta.
Sonnin hankinnassa on itse eläimen lisäksi pohdittava myös sen taustaa. Eläimen perimään viittaavia termejä riittää:
puhdasrotuinen, täysverinen, kantakirja-
kelpoinen. Jatkuvasti kehittyvä tutkimus
tuottaa eläimille myös yhä uusia indeksejä. Amerikkalaisessa keinosiemennyssonnijulkaisussa angus-sonneilta löytyy
24 eri lukua ja indeksiä kertomaan paitsi tuotanto-ominaisuuksien jalostuksellisista eroista, myös eri indeksien taloudellisesta vaikutuksesta suoraan dollareiksi laskettuna.
Niihin suhtautuminen kylläkin vaihtelee. Eräs kuuluisa kanadalainen jalostaja
sanoi hänellä olevan niille yhteinen termi: ”bullshit”. Oli miten oli, tietoa löytyy
ja tuska lisääntyy.
Suuri periaatteellinen kysymys on kuitenkin kaikkialla se, kuinka puhtaita perintötekijöitä sonnilta halutaan. Vaihtoehdot ovat 100-prosenttisesti puhdasrotuinen sonni, kantakirjakelpoinen sonni
tai mikä lie -risteytyssonni, jonka taustoista ei ole varmaa tietoa. Kantakirjakelpoisuus edellyttää puhdasta rotupohjaa
vähintään neljässä edeltävässä polvessa.
Kolmatta mainituista vaihtoehdoista
ei kannata harkita. Kahden ensin mainitun välillä on suuri periaatteellinen ero:
toisella on 100 prosenttia saman rodun
geenejä, toisen rotupuhtaus on 93,75 prosenttia. Molemmat ovat kantakirjakelpoisia. Kun puhutaan puhdasrotuisuudesta ja kantakirjakelpoisuudesta, termien
käytössä on oltava huolellinen.
Suurin osa todellisista karjanjalostajista varmasti ajattelee, että jalostuksen täytyy perustua suljettuun populaatioon, jossa eläinten kaikki perintötekijät ovat samasta rodusta ja joiden kantakirja on suljettu. Yksittäisen eläimen
sukua taaksepäin tarkasteltaessa pitää
päätyä rodun alkuperämaahan ja alkuperäiseen kantakirjaan.
Lihantuottaja voi ajatella toisin. Kantakirjakelpoisuus riittää sonnille, ja itse
tuotantoon voi muutamalla ulkopuolisella geenillä olla suotuisakin vaikutus.
Maailmaan syntyy jatkuvasti uusia ’rotuja’, jotka on tuotettu risteyttämällä aiempia rotuja halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Uusia karjarotuja luodaan kaupallisissa tarkoituksissa, mutta
niillä voi olla jopa poliittisia taustoja. Erään
tarinan mukaan blonde d´Aquitane-rotu
tehtiin kolmea alkuperäisrotua risteyttämällä Ranskan silloisen presidentin, Charles de Gaullen määräyksestä, hänen kyllästyttyään jatkuvaan väittelyyn rotujen
paremmuudesta.
Myös kaikista valtaroduista on nykyään olemassa nupot versiot. Nupous on
dominoiva ominaisuus, joka on tuotu alkujaan sarvellisiin rotuihin käyttämällä
parituksiin nupoja rotuja. Monista roduista on olemassa myös eri väriversioita.
Olisi hyvä, jos Suomessa voisi suoraan
nähdä jokaisen eläimen polveutumistiedoista sen puhdasrotuasteen vaikkapa
prosenttilukuna. Avoimuutta lisäisi myös
se, että ainakin kantakirjaeläinten polveutumistiedot olisivat vapaasti kaikkien nähtävillä.
Kotitilalta 1/2011
19
Broileripoikaset
kuoriutuvat kolmen
viikon haudonnan
jälkeen. Heti kuoriutumispäivänä ne siirretään
kasvattamoon.
Kuva: Tero Heino
Siipikarjaketju
hallitsee tarkan yhteispelin
Broilerin alkutuotanto siirtyi vuoden alusta HK Ruokatalolta osaksi HK Agrin
toimintaa. Broileriketjun suunnittelussa tarvitaan reilun vuoden etumatka, jotta
tarvittava määrä lintuja on joka päivä ajallaan oikeassa paikassa.
Jarmo Seikola
Johtaja, broilereiden sopimustuotanto
K
ariniemen kananpojat kasvatetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella noin
140 sopimustilalla. Kasvatus
on tarkkaan säädeltyä sopimustuotantoa, jossa neuvontatiimi antaa vahvan
20
Kotitilalta 1/2011
tuen sopimustuottajalle. Tilojen toiminnan systemaattinen seuranta takaa sen,
että toimintatapoja ja tuotannon kehitystyötä pystyään tekemään nopealla
aikataululla.
Siipikarjan alkutuotantoa ohjataan HK
Ruokatalon myyntiennusteiden mukaan.
Ennusteet annetaan neljän kuukauden
jaksolle ja vuositasolle, lisäksi HK Ruokatalon strategia päivitetään vuosittain
tuleville kolmelle vuodelle. Tämän perusteella alkutuotannon suunnittelupäällikkö Anu Leino varaa tarvittavat emountuvikot Suomen Broilerilta, Maskusta.
Kolmella nuorikkotilalla emountuvikoista kasvatetaan emokanat 20 munittamoon. HK Agrin kahdessa hautomossa
munista tuotetaan untuvikkoja tarkan
suunnitelman mukaiset määrät. Untuvikkojen tullessa kasvattamoon niiden
Broilerinumeroita
• 3 nuorikkotilaa ➞
70 000 lintupaikkaa
• 20 munittajaa ➞
200 000 emopaikkaa
• 116 teuraskasvattajaa ➞
5 000 000 lintupaikkaa
teuraspäivä ja jopa Euran tuotantolaitokseen saapumisen kellonaika tiedetään.
Broilerin sopimustuotanto poikkeaa
muista tuotantomuodoista juuri siinä,
että koko ketjun toimintaa aikatauluja
myöten johdetaan alkutuotannon ohjauksesta käsin. Sopimustilat ovat sitoutuneet toimimaan teurastamon ohjauksen mukaisesti.
Hautomo toimii
tarkassa rytmissä
21 vuorokautta kestävän haudonnan aikana alkio kehittyy elinkelpoiseksi untuvikoksi. Kuoriuduttuaan untuvikot siirretään kasvattamoon vielä saman päivän
aikana. Ketjun untuvikkotarve on tänä
vuonna noin 31 miljoonaa.
Tuotantoketjun kummassakin päässä
on kaksi tehokasta, volyymiin perustuvaa tuotantolaitosta. Hautomoissa syntyy untuvikkoja kuutena päivänä viikossa
ja viikoittainen tuotantomäärä on 500–
650 tuhatta. Teurastusmäärät Euran laitoksella ovat 110–130 tuhatta lintua päivässä. Näiden yhteensovittaminen on koko alkutuotannon tärkein haaste.
Ympäristö huomioon tiloilla
Untuvikkojen toimitus kotitilalle on tarkkaan suunniteltu. Ne siirretään autosta
kasvatushalliin viivyttelemättä ja lintuja stressaamatta. Vastaanotossa erityishuomio kiinnitetään oikeiden olosuhteiden saavuttamiseen kasvatuksen ensitunneista alkaen. Tärkeimmät asiat kotitilan kananpojille ovat lämpö, ruoka,
vesi ja huolenpito.
Noin 40 vuorokauden kasvatuksen jälkeen linnut kuljetaan Euran tuotantolai-
HK Agri on sitoutunut broilereiden
hyvään suomalaiseen kasvatustapaan.
tokselle. Keskimääräinen kuljetusmatka
on 45 kilometriä.
HK Agri on sitoutunut hyvään suomalaiseen kasvatustapaan. Kariniemen tuotantoprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat kansalliseen laatujärjestelmään.
Sen antamat ohjeistukset siipikarjan tuotannolle ovat monessa kohtaa tiukemmat kuin mitä EU:n ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät. Tuotantotavan toimivuudesta kertoo mm. se, että Suomessa
on maailman tervein lintukanta.
Kariniemen tuotantoketjussa pyritään
myös mahdollisimman pieniin ympäristöpäästöihin. Toiminnan jatkuvalla parantamisella vaikutetaan energian- ja
vedenkulutukseen, jäteveden ja jätteen
määrään ja laatuun sekä sisäisen henkilöliikenteen ja kuljetusten aiheuttamiin
päästöihin.
Kotitiloilla tuotetaan yli 70 prosenttia
lämmitysenergiasta bioenergialla, ja sähköstä yli viisi prosenttia on tilalla tuotettua tuulivoimaa. Molemmat energiantuotantomuodot kehittyvät jatkuvasti, ja
varsinkin tuulivoima kiinnostaa tuottajia.
Suomen johtava
broilerin
tuotantoketju
• 1920-luvulla LSO harjoitti
kanalihan vientiä
• 1974 LSO osti Huhtamäki-yhtymän siipikarjaliiketoiminnan
ja Turun siipikarjateurastamon
• 1981 LSO ja SOT perustivat
Broilertalo Oy:n Säkylään
• 1993 Broilertalo osti Kariniemi
Oy:n siipikarjaliiketoiminnan
• 1996 Broilertalo osti Kariniemen tuotemerkin Cultorilta
• 2005 Broilertalo sulautettiin
HK Ruokataloon
• 2011 Broilerin alkutuotanto
osaksi HK Agri Oy:tä
Broilerijalostus isoissa käsissä
HK:n broileriketju on käyttänyt ulkolaista genetiikkaa jo 1980-luvun puolivälistä asti. Genetiikan toimittaa Suomeen skotlantilainen Aviagen Ltd. Suomen
Broiler Oy tuo Suomeen Ross-rotuisen broilerin isovanhempaispolvea. Lintuja
tuodaan noin kolme kertaa vuodessa, 20 000 lintua kerrallaan.
Maahantuoja vastaa untuvikkojen karanteenikasvatuksesta ja vanhempaispolven untuvikkojen tuotannosta. Suomen Broilerin tuottamat untuvikot siirtyvät HK:n ketjuun ja sen neljälle nuorikkokasvatukseen keskittyneelle tilalle.
Sieltä nuorikot jatkavat munitustiloille.
HK Ruokatalon sopimustuottajilla on 2000-luvun alusta ollut käytössään
Ross 508 -linjan lintuaines. Nykyinen linja on aikaisempaa 208-linjaa lihaksikkaampi ja erityisesti vaalea rintalihas on suurempi. Näin se soveltuu paremmin
teollisuuden käyttötarkoituksiin ja myös ruoanvalmistukseen kotona. Maailmalla on jo käytössä seuraava linja, Ross 708, mutta kokemukset siitä ovat vielä
puutteellisia.
Kotitilalta 1/2011
21
Kuvat: Essi tuomola
Munittamo
kaksinkertaistui, työ keveni
Kalkkunahalli vaihtui broileriemojen munittamoksi, kun
Heli ja Kari Simula alkoivat tuottaa broilerin siitosmunia Köyliön
Yttilässä vuonna 1994. Vanhan hallin laajennus vuonna 2006 on
viimeisin investointi broileriemotuotantoon.
Essi Tuomola
Satafood Kehittämisyhdistys ry
B
roilerituotanto on laajentunut
nopeasti, mutta emopuolella
kehitys on hidasta. Vain harvoin lähdetään rakentamaan
täysin uutta rakennusta. Vanha munittamo ja tilan muu rakennuskanta asettavat usein vaatimukset tulevalle laajen-
22
Kotitilalta 1/2011
nukselle, kuten Heli ja Kari Simulankin
tapauksessa.
Vanha halli oli piirun verran liian pieni
ja ilmastointi suunniteltu erilaiseen tuotantoon. Lisätilaa tuotannolle oli hankittu vuokraamalla tyhjilleen jäänyt munittamo lähistöltä. Simulat päätyivät jatkamaan vanhaa hallia hoitotilan päästä ja
rakentamaan toisen osaston L-muotoon
vanhan osan kanssa.
Nyt neliöitä on kahdessa hallissa yhteensä kaksituhatta ja emoja runsaat
10 000 kappaletta. Tilalta toimitetaan
hautomoon keskimäärin 1,7 miljoonaa
haudontamunaa vuodessa.
HK Ruokatalon neuvonta osallistui munittamon mitoituksen sekä ilmastoinnin
ja valaistuksen suunnitteluun. Hallista
haluttiin riittävän leveä, jotta sinne voitiin asentaa erikseen omat ruokkijat kukoille. Hygieniasuluille ja munahuoneen
koolle HK asetti selvät tavoitteet.
Remontti valmiiksi erätauolla
Vuoden 2006 syksyllä uuden hallin pohjat tehtiin valmiiksi seuraavan vuoden
rakennusprojektia varten. Simulat päätyivät rakentamaan hallin seinät pitkästä puutavarasta peltivuorauksin. Rakennushommia jatkettiin kesällä. Kiireisin
aika rakentamisessa ajoittui 2007 lop-
Heli ja Kari Simula siirtyivät kalkkunoista broileriemoihin ja investoivat moderniin kasvattamoon.
puvuoteen, sillä vanhan hallin muutoksia päästiin tekemään vasta lintuerien
välisellä tauolla.
Kolmen kuukauden erätauolla saatiin
molemmat osastot kuntoon ja valmiiksi seuraavia lintuja varten.
Kari Simula osallistui hyvin tiiviisti itse rakentamiseen. Mahdollisessa seuraavassa laajennuksessa tiettyjä asioita tehtäisiin toisin.
”Tilan eläinmäärä on jo sen verran iso,
että avaimet käteen -projekti kuulostaisi
hyvin mielenkiintoiselta. Erityisesti investointisuunnitelmiin, erilaisten laskelmien tekemiseen ja rakennusprojektin kokonaishallintaan olisi hyvä saada maatalouden rakennusprojekteihin erikoistunut ihminen.”
Nyt kun broilerin alkutuotantoketju on
osa HK Agria, apu rakentamishankkeeseen löytyy lähempää kuin aikaisemmin.
Uusi tekniikka haltuun
Simuloiden uuden hoitohuoneen ja munien pakkaustilan ikkunoista aukeaa rauhallinen maisema Köyliönjärvelle. Sinne
saavat ajatukset rauhassa lentää munien pakkaamisen ohessa. Aikaisemmin
munat pakattiin käsin 30 munan pahvikennoihin. Nyt automatiikka pakkaa
munat muovisiin 150 munan seuloihin,
joissa ne voidaan siirtää suoraan haudontakoneeseen.
Haudontamunien pakkauskoneista Simuloita kiinnosti laite, jollaisia ei ollut
Suomessa käytössä. Pikaisen, Norjaan
suuntautuneen tutustumismatkan jälkeen tilalle hankittiin Staalkatin hautomopakkeri. Munien pakkauskone lyhentää pakkaamiseen kuluvaa aikaa jopa yli
puolella, ja munien laadun tarkkailulle
jää enemmän aikaa.
Ylimääräistä aikaa on vaatinut myös
kukkoruokkijoiden käyttöönotto. Vasta
kolmannen parven jälkeen Simuloista alkaa tuntua siltä, että ruokkijoiden käytön
voi jopa oppia. Parvi toisensa jälkeen he
ovat miettineet uusia rehukäyriä ja yrit-
Automatiikka helpottaa munien pakkaamista ja antaa lisää aikaa lintujen tarkkailulle.
Pakkaustilan
ikkunoista
aukeaa
rauhallinen
maisema
Köyliönjärvelle.
täneet ymmärtää enemmän lintujen sosiaalisia suhteita.
Kukkoruokkijoita on vain muutamalla HK:n tuottajalla, ja se mikä toimii yhdellä tilalla, ei välttämättä toimi toisella.
Kari Simulan mukaan kukkoruokkijoiden
käytössä ei juuri mikään ohje päde, vaan
kunkin on tehtävä omat johtopäätökset.
Myös ilmastoinnin oikeita säätöjä on
jouduttu hakemaan. Hallin käyttöönottohetkellä ilmastoinnin ohjausyksikön
oikeat säätöarvot jäivät tekemättä, mikä aiheutti melkoisesti harmia ensimmäisten parvien kanssa.
Tuotantotulokset parantuneet
Tulokset paranevat parvi parvelta.
Halleissa on nyt menossa neljäs parvi
investoinnin jälkeen. Nykyisellä parvella on vielä yli puolet tuotantokaudesta
edessäpäin. Alkukauden tulokset ovat
lupaavat, ja odotukset ovat korkealla
parven loppukaudelle. Tuotantotulokset ovat parantuneet joka vuosi investoinnin jälkeen.
Haastetta riittää vielä hedelmällisyyden ja sen myötä haudontatulosten parantamisessa. Näihin panostetaankin tilalla parhaillaan. Parven lopputuotantokausi on kokonaishedelmällisyystuloksen
kannalta ratkaisevin ajanjakso.
Kotitilalta 1/2011
23
HK Agrilta kaikki tarvikkeet sikalatöihin
HK Agri tarvikemyynnistä saa lähes kaikki sikojen hoitoon
tarvittavat tuotteet. Yrityksen yhteistyökumppanin, hollantilaisen MS Schippersin valikoimassa on noin 15 000 eri tuotetta.
Tuotevalikoiman tärkeänä osana ovat
tatuointitarvikkeet, kuten vasarat, numerot, musteet, tatuointivärirasiat sekä pikkuporsaiden tatuointipihdit ja -numerot. Näitä tuotteita on jatkuvasti HK
Agrin varastossa Forssassa, ja ne kulkevat tiloille kätevästi vaikka teurasautojen kyydissä.
HK Agrin tuottajat
saavat Schippersin
tuotteista
10 % alennuksen.
Emakkotiloille tarjolla on monipuolinen
valikoima katetreja ja muita siemennyksen apuvälineitä. Porsaiden hoitoon on
edelleen saatavilla suuren suosion saavuttanut hoitokärry. Kääntyvien pyörien ansiosta sitä on helppo liikutella kapeilla käytävillä ja kulmauksissa.
Omaa tilasiementä ottava tila löytää
valikoimasta kaiken tarvitsemansa. Jos
siementä otetaan paljon, kannattaa ehdottomasti harkita pussituskoneen hankintaa. Sillä siemenannosten teko käy
sujuvasti ja hygieenisesti. Myös tislatun
veden ja antibioottijauheet hankit kätevästi HK Agrilta.
Puhdistus- ja desinfiointitarvikkeet
Siivous ei ole koskaan ollut
yhtä helppoa!
A
on syytä pitää ajan tasalla jokaisessa
sikalassa. Karsinoiden pesuun on hyviä
vaahtoavia pesuaineita, jotka liottavat
tehokkaasti lannan. Desinfiointiin sopivia tuotteita ovat Virkon, Neopredisan
ja Topfoam.
Jokaisella kotieläintilalla on myös oltava välineet eläimen lopettamista varten. Pulttipyssyn ja eri vahvuiset panokset hankit kätevästi HK Agrilta.
Schippersin tuotteita tilaat kätevimmin
soittamalla meille tai tutustumalla ruotsinkielisiin kotisivuihin osoitteessa www.
schippers.se/SWED. Hoitamalla toimitukset suoraan Hollannin keskusvarastosta saamme tuotteiden hinnan pysymään
järkevänä ja säästämme turhia kuluja.
Mirva Heikkilä
Hankintatoimihenkilö, rehut
Eeva Veräväinen
Hankintatoimihenkilö, rypsiporsas
Alkaen
€ 695,-
Greenline vaahtoyksikkö, liikkuva (A)
Greenline vaahtoyksikkö +
seinäkiinnitys (B)
Saatavana niin liikkuvana kuin seinäkiinnitteisenäkin
yksikkönä. Greenline toimii liitettynä
suoraan korkeapainelaitteeseen ja
kykenee vaahdottamaan, huuhtelemaan
ja desinfioimaan. Kaikki toiminnot
saman laitteen kautta. Tuotteet kuten
MS Topfoam LC ALK ja MS Megades
B
voidaan ruiskuttaa suoraan kanistereista
ja ohentaa tarvittavan väkeväksi
liuokseksi. Ei kaatamista, ei säätämistä,
ei käsittelemistä, vain yksinkertainen
vaihto vivusta. Greenline on kestävä,
tarkka, helppo käyttää ja ylläpitää,
nopea, turvallinen ja aina
käyttövalmiina.
0809871
0809872
PAKETTITARJOUS;
• Osta 1 x MS Topfoam, 230 kg
• Osta 1 x MS Megades, 210 kg
24
Kotitilalta 1/2011
ja saat
40% alennuksen
Greenline vaahtoyksikköön!
Schippers Export BV
[email protected]
+358 400 654080 • www.schippers.eu
Rypsiporsas®
TV-mainoksissa
on lämpöä ja pehmeää huumoria.
HK Rypsiporsas®
näkyy läpi vuoden
Tänä vuonna kenellekään Suomessa ei pitäisi jäädä epäselväksi,
mikä on HK Rypsiporsas®. Sehän on se HK Ruokatalon sydämelle
parempi porsaanliha! Vihreä valloittaa – oletko valmis?
L
ehdissä, TV:ssä ja netissä näkyy Rypsiporsas®-mainoksia
ja maanteillä Rypsiporsas®rekkoja. Lisäksi myymälöissä
ja yleisötilaisuuksissa maistatetaan
Rypsiporsas®-tuotteita. Rypsiporsaan
mainonta alkaa toden teolla viikolla
6 ja jatkuu koko kevään.
Televisio
TV:ssä näkyy kevään aikana useampia filmejä, jotka kertovat Rypsiporsaan tarinaa ja avaavat sen taustoja. Lisäksi mainontaa tukevat tuotefilmit, jotka kertovat Rypsiporsaan
laajasta tuotevalikoimasta.
Lehdet
Sanomalehdissä on useita erilaisia
Rypsiporsas®-mainoksia ja -tietoiskuja. Aikakauslehdissä kerrotaan jo
hieman tarkemmin siitä, mistä tässä suuressa innovaatiossa on kyse.
Internet
Tiesydameen.fi -sivustolle avataan
helmikuun alussa oma Rypsiporsas®osio, jossa aihetta käsitellään perusteellisesti sekä kotitilan, ravitsemuksen että maun kannalta. Lisäksi mtv3.fi, kaksplus.fi sekä tohtori.
fi -nettisivuilta voi lukea Rypsiporsaasta kertovia artikkeleita. Internetissä näkyy toki myös Rypsiporsas®mainoksia.
Myymälät
Myymälöissä Rypsiporsas® on esillä monella tavalla: hälytysporteissa,
ostoskärryn mainoksissa, myymäläjulisteissa ja tarroissa. Myymälöissä
ympäri Suomen on myös hyvä mah-
dollisuus päästä maistamaan Rypsiporsasta.
Rosso-ravintoloissa on kevään aikana Rypsiporsasta tarjolla useina
erilaisina ruoka-annoksina.
Lisäksi Rypsiporsaasta valmistettu HK Popsi on mukana lopputalven
aikana myös Suomi Slalom -laskettelukeskuskiertueella.
Sydämelle parempi HK Rypsiporsas® siis näkyy ja maistuu.
Kotitilalta 1/2011
25
Uunileivät porsaan fileepihvistä
1 pkt HK Rypsiporsas®
(360 g) Fileepihvi, maustamaton
suuria paahtoleipäviipaleita
sinappia
suolaa
mustapippuria
Kuorrute
2
tomaattia
1
punasipuli
1
purkki ananasmurskaa
valutettuna
150 g juustoraastetta
1
kananmuna
1 tl
kuivattua basilikaa
1 tl
paprikajauhetta
½ tl suolaa
Kuutioi tomaatit ja hienonna sipulit.
Sekoita kaikki kuorrutteen ainekset
keskenään. Paista Rypsiporsaan fileepihvit kuumalla pannulla tilkassa
rypsiöljyä ja mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria. Sipaise leipäviipaleiden pintaan sinappia, aseta
fileepihvit leipien päälle ja kruunaa
kuorrutteella.
Kuorruta leivät 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Nyt herkutellaan
Rypsiporsaalla
Ruokakaupoissa on alkanut
näkyä vihreää! Kyseessä ei
ole vihannestiski tai aikainen
kevät, vaan HK Ruokatalon
uudet sydämelle paremmat
Rypsiporsas®-tuotteet.
26
Kotitilalta 1/2011
R
ypsiporsas®-lihat lihat on tuotu
markkinoille helposti erottuvissa vihreissä rasioissa. Muissa tuotteissa, kuten leikkeleissä, on sini-vihreä Rypsiporsas®-merkki
uuden raaka-aineen tunnisteena. Muutoin pakkausilmeet säilyvät ennallaan.
Yhä useammat kuluttajat haluavat
maustaa lihan itse. Rypsiporsas® -fileestä on poistettu näkyvä rasva ja kalvot,
joten se on kevyttä ja kypsyy nopeasti.
Maustamattomat HK Rypsiporsas® Fileeviipaleet (300 g) on ohuet, halkaistusta fileestä leikatut viipaleet.
HK Rypsiporsas® Fileepihvi (360 g)
−rasiassa on kolme maustamatonta,
ohutta ja mureaksi nuijittua ulkofileepihviä. Mausta mielesi mukaan ja paista
sellaisenaan, leivitettynä tai vaikka täytettyinä herkkurullina.
Nyt lihan voi maustaa myös ’nappituntumalla’. Rasiassa on maustamattoman lihan lisäksi 2–3 paistonappia, jotka pannulla paistettaessa maustavat lihan. Muita erillisiä mausteita tai paistoöljyä ei tarvita!
Rypsiporsas® tuotteet
Nämä tutut tuotteet valmistetaan
helmikuusta 2011 lähtien Rypsiporsaasta:
• HK Rypsiporsas® Kinkkusuikale, maustamaton (300 g)
• HK Rypsiporsas® Kinkkusuikale, tomaatti-basilika (300 g)
• HK Rypsiporsas® Lihasuikale,
maustamaton (400 g)
• HK Rypsiporsas® Lihasuikale,
kermapippuri (400 g)
• HK Rypsiporsas® Ulkofileepihvi, kermapippuri (480 g)
• HK Rypsiporsas® Ulkofileeleike, leivitetty (600 g)
• HK Rypsiporsas® Sisäfilee,
maustettu (n. 600 g)
• HK Rypsiporsas® Kasleripaisti,
pippurinen (n. 1,2 kg)
• HK Rypsiporsas® Sisäpaisti,
hunajapippuri (n. 1,2 kg)
• HK Rypsiporsas® Herkkupaisti
(n. 1,2 kg)
• HK Rypsiporsas® Piknikpaisti
(n. 1,5 kg)
• HK Rypsiporsas® Kyljys, miedosti suolattu (n. 550 g)
HK Rypsiporsas® Fileepihvi +
tomaatti-basilika paistonappi (400 g) Pakkauksessa on
kolme miedosti suolattua ja
mureutettua ulkofileepihviä
sekä paistonappeja.
HK Rypsiporsas® Fileeviipale + valkosipuli-persilja paistonappi (330 g) Pakkauksessa on ohuita nopeasti kypsyviä,
miedosti suolattuja viipaleita ja
paistonappeja.
Kokeile myös valmiiksi maustettuja HK Rypsiporsas® Pippuripihvejä (370 g). Rasiassa
on kolme suola-pippuriseoksella maustettua ja mureutettua ulkofileepihviä.
• HK Rypsiporsas® Kyljys, maustettu (n. 1 kg)
• HK Rypsiporsas® Talouskyljys,
maustamaton (n. 600 g)
• HK Rypsiporsas® Vähärasvainen jauheliha (400 g)
• HK Rypsiporsas® Kylkiviipale
(n. 400 g)
• HK Popsi Grillinakki (300 g)
• HK Popsi Kevyt 10 (300 g)
HK Ohut 100 % Leppäsavukinkku
(150 g) ja HK Ohut 100 % Paahtokinkku (150 g) ovat täyttä kotimaista Rypsiporsaan lihaa ja erinomainen lisä terveelliseen ruokavalioon.
• HK Popsi Iso Kevyt 10 (600 g)
• HK Popsi Iso Viitonen (900 g)
• HK Amerikan Pekoni Original
(340 g)
Kotitilalta 1/2011
27
LSO Osuuskunta
HKScanin uusi hallituksen
puheenjohtaja esittäytyy
Tero Hemmilä
Niels Borup
Kylämäki, Borup
ja Hemmilä
HKScanin
hallitukseen
HKScanin ylimääräinen yhtiökokous
valitsi 4.2. 2011 hallituksensa uusiksi jäseniksi LSO Osuuskunnan esityksestä Juha Kylämäen, Niels Borupin
ja Tero Hemmilän. KTM Niels Borup
on maatalousyrittäjä ja sianlihan- sekä maidontuottaja. MMM Tero Hemmilä on Yara Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja maanviljelijä. Uudet hallituksen jäsenet esitellään yhtiön internet-sivuilla www.hkscan.com.
Tulevat
LSO OSUUSKUNNAN
hallinnon kokoukset
• 14.3. hallituksen kokous, Turku
• 21.3. hallintoneuvoston
kokous, Turku
• 4.–5.4. edustajisto, Rakvere
• 12.4. hallituksen kokous,
Vantaa
• 28.4. edustajiston kokous,
Loimaa
• 5.5. hallituksen kokous, Vantaa
28
Kotitilalta 1/2011
K
otitilani on Varsinais-Suomessa, Marttilassa, Härkätien varrella. Talonpoikainen tilamme,
alkuperäiseltä nimeltään Unki, tuli suvun omistukseen 1703, samana vuonna kun Pietarin kaupunki perustettiin. Broilerinlihan tuotannon aloitimme 1974, USA:ssa elettiin silloin Nixonin aikaa.
Aloitin maanviljelijänä vuonna 1992,
yhdessä sisareni Elinan kanssa. Sitä ennen olin opiskellut lakia Turussa ja Lontoossa. Suomessa elettiin pankkikriisiä
ja korot olivat 20 prosentin kahta puolta.
Broilerinlihantuotannon ohessa aloimme valmentaa ravihevosia. Sillä alalla paras saavutuksemme on Pette, josta tuli
ravikuningas ja Pohjoismaiden mestari
parinakin vuonna. Nyttemmin olemme
panostaneet jalostus-, kasvatus- ja siittolatoimintaan ja asiakkaista enemmistö tulee ratsastusharrastuksen parista.
Lisäksi olemme aloittaneet kokous- ja
matkailupalvelujen tarjoamisen. Viimeisenä projektina kunnostimme naapuritilan entisen päärakennuksen tilausravintolaksi, perinnerakentamisen hengessä.
HK:n ketju on tullut tutuksi sekä alkuettä loppupäästä, osuuskunnan kautta
tapahtuvaa omistajaroolia unohtamatta. Olen ollut LSO Osuuskunnan hallinnossa HK:n kansainvälistymisen ajan eli
90-luvun puolivälistä lähtien, suurimman osan aikaa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.
Pitkäaikainen HK Ruokatalon puheenjohtaja Marcus Borgström harrasti purjelentoa, minä varjoliitoa. Molemmissa
pitää lukea sekä maastoa että säämerkkejä, jotta löytäisi parhaat nostepaikat.
Tunne uudessa tehtävässä on sama kuin
vuoren päältä lentoon lähtiessä: tuuli on
vastainen, remmit ovat kiinni, varjo ylhäällä ja sitten juosten, sydän hakaten,
reunan yli ilmaan…
HKScan on investoinut voimakkaasti
Tunne uudessa
tehtävässä on
sama kuin vuoren
päältä lentoon
lähtiessä.
kaikilla päämarkkina-alueillaan – myös
Suomessa – paikallisen liharaaka-aineen
jalostamiseen ja lisäarvon tuottamiseen.
Toimimme paikallisesti, alueen liharaaka-aineita jalostaen ja alueen kuluttajia
palvellen. Toivomme, että tätä arvostavat myös jatkossa niin tuottajat kuin kuluttajatkin.
Juha Kylämäki
Hallituksen puheenjohtaja
HKScan Oyj
Kannattavan lihantuotannon puolesta
L
SO Osuuskunta toimii tuottaakseen omistajajäsenelleen, lihantuottajalle, mahdollisimman suuren lisäarvon. Osuuskunta tukee
jäsentensä lihantuotantoa käyttämällä omistajavaltaa Euroopan viidenneksi
suurimmassa lihatalossa HKScan Oyj:ssä.
Omistajana osuuskunta asettaa tulostavoitteet ja sitouttaa yhtiön kehittämään koko lihaketjun kilpailukykyä.
Lihantuotannon jatkuvuus ja kehittyminen edellyttää HKScanilta kykyä maksaa
kilpailukykyistä tuottajahintaa, tuottaa
toimivaa välitys- ja teuraseläinlogistiik-
HKScanin keskeiset
taloudelliset tavoitteet
• Liikevoitto: > 5 % liikevaihdosta
• Oman pääoman tuotto: > 15 %
• Omavaraisuusaste: > 40 %
• Osingonjako: vähintään 30 %
nettotuloksesta
kaa sekä tarjota kilpailukykyisiä alkutuotannon kehittämispalveluita ja tuotantopanoksia.
Lihantuotannolla on edessään monia
maatalous- ja elinkeinopoliittisia haasteita, joiden kansallinen peruslinja asetetaan huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Vastassa ovat mm. EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen, 141- ja 142-tukien kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä investointituen saatavuuden
varmistaminen.
Tarkista, onko kansanedustajaehdokkaasi kanssasi samaa mieltä suomalaisen lihantuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta!
LSO Osuuskunta ajaa aktiivisesti jäsentensä toimintaedellytyksiä tukevia
kantoja ja tuo esiin lihantuotannon yhteiskunnallista merkitystä. Elintarviketuotanto on Suomen neljänneksi suurin
teollisuuden ala. Lihaketju on merkittävä työllistäjä ja pitkäjänteinen investoija suomalaiseen toimeentuloon ja hyvinvointiin.
LSO Osuuskunta
ajaa näitä asioita
• Lihantuotannolla tulee olla yhtäläiset
toimintaedellytykset koko maassa.
• Suomalaisen tuotantotavan erityispiirteet pitää huomioida ja turvata
EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä.
• Parhaita käytäntöjä hyödyntävän,
kannattavan ja vastuullisen lihantuotannon kehittämiseen pitää olla
rahoitusjärjestelmiä.
• Veropolitiikan tulee edistää aktiivilihantuottajien tulonmuodostusta.
Lihantuotanto ja -jalostus hyödyntävät
suomalaisia vahvuuksia ja antavat pitkäjänteisen lupauksen palvella kuluttajaa vastuullisesti tuotetulla laadukkaalla lähiruoalla.
Veikko Kemppi
Toimitusjohtaja, LSO Osuuskunta
Jäsenyydessä on järkeä, vauhtia ja voimaa
Antti ja Mervi Pirilä,
broilerin siitosmunien tuottajat
Uudestakaupungista. Osuuskunnan
jäseniä vuodesta 2009:
”Palvelemme HK Agrin broilerikasvattajia
tuottamalla haudontamunia untuvikkotuotantoa
varten. Osuuskunnalta odotamme vahvaa
vaikuttamista ja lihantuotantomme
toimintaympäristön tulevaisuuden turvaamista.
Taloudellisesti jäsenyys on meille kannattava
ratkaisu.”
Kiinnostaako LSO Osuuskunnan jäsenyys?
Ota asia puheeksi oman alueesi kenttäedustajan kanssa tai
tutustu jäsenhyötyihimme osoitteessa www.lso-osuuskunta.fi
ajankohtaista
Kuva: Kimmo Haapanen
Nimikisa innosti
Lähes 900 vastaajaa äänesti vuoden vaihteessa Jokasorkalle uutta nimeä. Kolmesta annetusta vaihtoehdosta suosituin oli
HK Kotitila. Lisäksi tuli parisataa uutta
nimiehdotusta, joiden joukosta löytyi uusi nimi – Kotitilalta.
Holiday Club -kylpylälahjakortin voitti Paavo Kumpula Jämsänkoskelta. HK
tuotelahjakortit menivät Sandra Kailalle Joensuuhun, Kari Keinäselle Keravalle,
Matti Kuismalle Vaskioon, Juha Kunilalle Hämeenlinnaan ja Jyrki Valtoselle Rajamäelle. Onnittelut voittajille ja kiitokset
kaikille osallistuneille!
Finnpig laajentaa
karjuasemaa
Siemenen hyvän kysynnän vuoksi Finnpig Oy laajentaa karjuasemaansa Sastamalassa. Eläinpaikkojen määrä kasvaa
maaliskuussa 64:llä ja siemenen tuotantokapasiteetti nousee 350 000 annokseen vuodessa. HK Agrin puoliksi omistama Finnpig käynnisti karjuasematoiminnan vuonna 2007.
Sonnihuutokauppa
taas huhtikuussa
HK Agri järjestää perinteisen sonnihuutokaupan Tammelassa 16. huhtikuuta
2011. Edustettuina ovat rodut aberdeen
angus, charolais, hereford, limousin ja
simmental. Tutustu punnitustarkkailussa oleviin sonneihin Sinetissä.
Kannustelisä
kierron nopeuttajalle
Vuoden alussa HK Agri otti käyttöön uuden sopimuslisän, joka kannustaa lihasian kasvattajia toimimaan yhdessä tehtyjen tuotantosuunnitelmien mukaan.
Vuodessa kolme erää kasvattavalle maksetaan sopimuslisänä edelleen 8 senttiä.
Kun kierto nopeutuu 3,25 erään vuodessa, maksetaan sen päälle vielä 3 senttiä.
Uusi tavoiteporras HK Agrin Tehokkuuslisä-sopimuksessa varmistaa lihasikaloiden tasaisemman täytön ja näin edesauttaa porsaiden tasaista kysyntää.
30
Kotitilalta 1/2011
Avoimia ovia
broilerikasvattamoissa
Kahden uuden broilerikasvattamon avajaiset vetivät väkeä Köyliössä ja Oripäässä. Kävijät olivat kiinnostuneet erityisesti kasvattajien valitsemista teknisistä ja
rakenteellisista ratkaisuista. Ratkaisuja
pohdittiin käytännön ja taloudellisuuden kannalta.
Pasi Ala-Kokilla Köyliössä pidettiin joulukuun toisella viikolla 1 600 neliön suuruisen hallin avajaiset. Kiinnostuneita kä-
Koko Kössin perhe
osallistui avoimien
ovien järjestelyihin.
vi paikalla noin 100 henkeä. Seuraavalla viikolla pidettiin avajaiset Kari Kössi
Oy:n tilalla Oripäässä.
Kössin rakennuttamassa hallissa on pinta-alaa 1 632 neliön edestä ja hallin sisäkorkeus on kuusi metriä. Outi ja Kari Kössin tyttäret olivat laatineet tapahtumaan
visaisen tietokilpailun. Paikallaolijat pääsivät myös nauttimaan harmonikansoitosta. Avajaisissa kävi noin 250 vierailijaa.
Uudistuseläinten rokotussuoja kasvaa
HK Agrin toimittamille ensikoille ja karjuille annetaan rokotteet vahvisteineen
nyt myös sirkoa ja influenssaa vastaan.
Täysi rokotussuoja saadaan voimaan kaikilla myytävillä uudistuseläimillä kevään
aikana, viimeisimpänä hybriditiineillä.
Uudistuseläimille annetut rokotukset
selviävät eläinten mukana seuraavista
myyntilomakkeista.
Rokotuksilla halutaan varmistaa, että uudiseläimet eivät levitä tartuntoja,
ja edesauttaa niiden selviytymistä uudessa ympäristössä. Sirkosuoja parantaa ensikoiden tiinehtyvyyttä ja estää
infektion vaikutukset syntyviin porsaisiin. Sikainfluenssarokotus on myös pe-
rusteltua, sillä ohimenevän kuumeaallon
lisäksi influenssan lisätautina voi kehittyä bakteeriperäisiä keuhkotulehduksia. Hinnoitteluun tehdään kustannuksia vastaava muutos, +6€/eläin.
Ismo Saari kiittää
Lämmin kiitos muistamisesta
siirtyessäni eläkkeelle! Olen otettu!
(näin muurlalaisittain sanottuna)
Terveisin,
Ismo Saari, entinen kenttäedustaja
Snabbt och kort
HK Agri erbjuder ett bra servicepaket
Det nya HK Agri erbjuder sina köttproducenter mångsidig service inom inköp
och primärproduktion. Servicen vid tre
olika bolag sammanfördes i början av
2011 under ett tak. Enligt verkställande
direktör Kari Tillanen är den nya organisationen effektivare än den tidigare,
men också förändringarna i omvärlden
krävde en organisation av ny typ.
”Producenterna är allt mer professionella och de gör stora investeringar. Styrningen av hela produktionskedjan måste vara i skick.”
Vid HK Agri ansvarar Ulf Jahnsson för
svininköp och foderlösningar, Sami-Jussi
Talpila för nötinköp och transporter medan Olli Paakkala leder utvecklingen av
primärproduktion och rådgivning. Broilerkedjan leds av Jarmo Seikola. Fältombudens roll växer bl.a. inom utfodringsrådgivningen.
Företaget levererar kalvar, grisar och
kycklingar till gårdarna och slaktar årligen 150 miljoner kilogram kött. Foderhandelns volym ökade med + 25 % året
2010. Vi levererade över 200 000 tn foder.
Bra nötresultat i
utvecklingsprogrammet
Inom ramen för HK Agris utvecklingsprogram når nötgårdarna betydligt bättre
tillväxtresultat än medeltalet.
Slaktdjuren på Laatusonni-gårdarna
vägde i fjol i medeltal 355 kilogram vid
19,4 månaders ålder och tillväxten var
ungefär 600 gram om dagen. Tjurarna
på andra gårdar var ett tjugotal kilogram
lättare och ett par månader äldre.
Klassificeringen för tjurar av biffras
har blivit bättre. År 2009 nådde 3,3 procent av alla tjurar upp till de bästa klasserna, i fjol nästan sex procent.
På gårdar som föder upp avvanda biff­
kalvar nådde över en femtedel upp till Eoch U-klasserna.
Smidig lastning
av nötdjur
På många gårdar behöver lastningen
av nötdjur ännu utvecklas. Man måste komma fram hinderfritt med bil till
lastningsplatsen såväl vintertid som om
somrarna.
Lastningen kan underlättas med enkla
och förmånliga stängsel och samtidigt förbättras säkerheten i arbetet. Risken för att
djursjukdomar sprider sig minskar om ett
område för lastning kan avgränsas tydligt
i djurhägnet och utanför.
Om det är möjligt lönar det sig att avskilja de djur som är på väg färdigt innan
bilen kommer och samtidigt ta fram djurens papper. En god idé är att be föraren
i djurbilen om tips för utveckling av lastningen.
Bättre resultat
på grisgårdarna
HK Agris grisproduktion visade rekordsiffror år 2010. Man nådde bättre resultat
än tidigare tack vare förbättringar i djurmaterialet och i driften av gårdarna.
Genom inverkan av norsk lantras ökade den totala kullstorleken med 0,4 grisar till 13,8 grisar. Antalet levande födda grisar var 12,7 per kull och antalet avvanda grisar steg för första gången över
11 per kull.
Grisdödligheten före avvänjningen
ökade något, till 12,6 procent. På de bästa gårdarna hölls siffran under 9 procent.
Därmed går det enkelt att öka antalet avvanda grisar genom att satsa på att få
grisarna att klara sig.
Enligt preliminära uppgifter avvandes
i medeltal 25,9 grisar från en sugga år
2010. De bästa gårdarna avvande över 27
grisar per sugga och på månadsnivå närmade sig en del gårdar redan gränsen på
30 avvanda grisar per sugga.
Tjurauktion i april
HK Agri ordnar den traditionella tjurauktionen i Tammela den 16 april 2011. De tjurar som
auktioneras ut representerar raserna Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Limousin och
Simmental. Läs på förhand i Sinetti om tjurarnas resultat vid kontrollvägningen.
Kotitilalta 1/2011
31
HK Agri yhteystiedot
Vaihde 010 570 150
Sikahankinta
Nautahankinta
Kenttäedustaja Antti Ylöstalo
Kenttäedustaja Esa Heikkilä Kenttäedustaja Olli Lassila Kenttäedustaja Tauno Prami 0400 716 717
0400 303 854
0400 740 451
0500 927 317
Hankintatoimihenkilö Anders Grannas Hankintatoimihenkilö Jutta Heiskanen Hankintatoimihenkilö Päivi Rekola 010 570 1702
010 570 1704
010 570 1703
Rypsiporsas®
Hankintatoimihenkilö Eeva Veräväinen 050 395 7153
Sikaneuvonta
Team Leader Ulla Ketola
Tuotantoneuvoja Jan Vugts Tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen Eläinlääkäri Elias Jukola 0400 420 898
0400 868 664
0400 831 288
040 764 8510
Uudiseläinmyynti
Uudistuseläinmyyjä Helena Jouppi Kenttäedustaja Jukka Silvennoinen Kenttäedustaja Jouko Jaakola Kenttäedustaja Katja Vättö
Kenttäedustaja Matti Karjalainen
Kenttäedustaja Mika Öhman
Kenttäedustaja Reijo Simonen
Kenttäedustaja Urpo Tanninen
Kenttäedustaja (rotukarja) Jouni Koppi
040 558 9000
0400 699 142
040 8652 270
0400 376 716
0400 241 690
0400 833 307
0400 295 606
0400302481
Hankintatoimihenkilö Herkko Tynnyrinen
Hankintatoimihenkilö Jaakko Seppänen
Hankintatoimihenkilö Janne Silvennoinen
Hankintatoimihenkilö Liisa Jätinvuori
Hankintatoimihenkilö Olli Laakso
010 570 1711
010 570 1708
010 570 1710
010 570 4382
010 570 6330
Nautaneuvonta
Team Leader Harri Jalli Tuotantoneuvoja Juhani Numminen Eläinlääkäri Heidi Härtel 040 772 1991
0400 854 911
040 823 2076
0400 611 310
Rehuratkaisut
Siipikarja
Kehityspäällikkö Eija Venäläinen,
broilerituotanto Tuotantoneuvoja Elina Häkänen,
broileriemotuotanto Tuotantoneuvoja Maarit Laine,
broilerituotanto Terveydenhuoltoeläinlääkäri
Eija Kaukonen
050 502 8210
Myyntipäällikkö Jouni Saarinen, sianrehut 0400 874 575
Myyntipäällikkö Jukka Kinnunen, naudanrehut 040 521 9516
Myyntipäällikkö Pirjo Leva, sianrehut
040 773 7290
Hankintatoimihenkilö Mirva Heikkilä, myynti 020 355 222
040 559 7294
040 559 7218
040 559 7278
Tilitys ja laskutus
Sika, Nauta (klo 9–15)
Siipikarja
Rehut
010 570 1715
010 570 5211
040 521 9515
Tuottajarahoitus, Juha Levonen
010 570 4322
LSO Osuuskunta, jäsenasiat Sinikka Reväsmäki 010 570 6117
Uudistuseläimiä HK Agrilta!
Norjanmaatiaisensikoita
• myynti-ikä 6 kk
• omaan uudistukseen
tuottamaan hybridiensikkoa
Duroc-norjanmaatiaiskarjuja
Hybridiensikoita
• myynti-ikä 6,5 kk
• myynti-ikä 5,5–6kk
• lihasikaporsaiden isäksi
• tehokkaan tuotannon
ylläpitämiseen
• toimitetaan myös tiineytettynä, 5. tiineysviikosta lähtien
Pidä porsituspaikat
täynnä ja tee emakoiden
uudistamissuunnitelma,
jotta saat haluamasi eläimet
ajallaan. Kerro se meille
soittamalla numeroon
0400 611 310.