SEMENTTI NYT - Visuaalinen Pinta Oy

FINNSEMENTIN ASIAKASLEHTI • 1/2014
Suomalaista sementtiä teollisesti sata vuotta
SEMENTTI NYT
Laajan valikoiman tuottaja s. 4 | Ystävällisempi ympäristölle s. 9 |
Turvallinen työnantaja s. 15 ja 20 | Suunnittelun vapauttaja s. 24 |
TÄSSÄ
NUMEROSSA
Suomalaista
sementtiä
käyttäjien
tarpeisiin
24
4
Oikea betoni oikeaan paikkaan
9
Kestävä betoni säästää ympäristöä
12
100 vuotta harppauksin
15
Arvoa työlle, arvostusta tekijälle
17
Nimitys
18
Terveydeksi!
20
Kilpailukykyä kumppanuudesta
22
Stabiloinnilla jopa suot rakentamisen
käyttöön
24
Betonirakentamiseen vapautta ja keveyttä
– Haluamme olla lähellä asiakkaita ja osaltamme tukea heidän
kilpailukykyään teknisellä osaamisellamme, tasaisella laadulla
ja toimitusvarmuudella, Finnsementin toimitusjohtaja Kalervo
Matikainen sanoo.
– Pyrimme kehittämään sekä side- että lisäaineitamme asiakkaidemme tarpeiden mukaan.
Suomessa on valmistettu sementtiä teollisesti sata vuotta.
Finnsementti on ainoa kotimainen sementin valmistaja.
Sementin pitkä historia kantaa hyvin tähän päivään.
– Sementtitehtaamme Paraisilla ja Lappeenrannassa ovat
erinomaisessa kunnossa. Niistä on pidetty hyvää huolta eikä
ole annettu ajan hampaan syödä, Kalervo Matikainen sanoo.
Hyvä niin, sillä suomalaista sementtiä tarvitaan vakaasti
edelleen.
– Suomalainen yhteiskunta, kuten ei mikään muukaan, tule
toimeen ilman betonirakentamista. Se taas vaatii sementtiä. Sementin kulutus on täysin riippuvainen betonirakentamisesta,
jonka tulevaisuuden suhteen olen hyvin optimistinen. Betonin
ominaisuudet ovat edelleen vertaansa vailla. Betonirakentamisen tulevaisuus on myös meidän tulevaisuutemme, Kalervo
Matikainen toteaa.
Matikainen huomauttaa, että kotimaisuus liittyy myös työllistämiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen.
– Finnsementti on investoinut viimeisen kymmenen vuoden
aikana Suomeen 122 miljoonaa euroa. Sementtiteollisuus
työllistää Suomessa suoraan reilut 200 työntekijää ja välillisesti
useita satoja lisää, Matikainen summaa.
Finnsementti Oy:n asiakaslehti, No 1/2014, vuosikerta 26, ISSN 1235-7065 (painettu), ISSN 2342-2092 (verkkojulkaisu) • Julkaisija: Finnsementti Oy,
PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200 • Päätoimittaja Kalervo Matikainen • Tuotanto: Leka-Viestintä Oy/Leena-Kaisa Simola ja
Linjaari Oy/Sampsa Heilä • Ulkoasu ja taitto: Visuaalinen Pinta Oy • Kannen kuva: Olli Urpela • Painopaikka: Erweko Oy • Osoitteenmuutokset ja palautteet:
[email protected] • www.finnsementti.fi
2 | SEMENTTI
”Betonirakentamisen tulevaisuus on myös
meidän tulevaisuutemme. Molempien
suhteen olen hyvin optimistinen.”
Päästötavoite jo saavutettu
Osaaminen olennaista
Sementin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia kalkkikiven
hajoamisesta sitä kuumennettaessa sekä polttoaineiden palamisesta. Kalervo Matikainen myöntää, että sementtiteollisuus
nostetaan usein esiin ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta
puhuttaessa.
– Olemme Finnsementissä ottaneet ympäristöasioista huolehtimisen yhdeksi menestystekijäksemme ja suhtaudumme
siihen vakavasti. Sementin valmistuksessa kalkkikiveä ei voi
korvata millään muulla materiaalilla. Hiilidioksidipäästöjä ei
saada kokonaan pois, mutta niiden määrää voidaan vähentää
prosessia kehittämällä, korvaamalla klinkkeriä seosaineilla ja
käyttämällä vaihtoehtoisia, fossiilisia korvaavia polttoaineita,
Matikainen sanoo.
Teot puhuvat puolestaan: Finnsementti on vähentänyt radikaalisti hiilidioksidipäästöjään, yli neljänneksellä vajaassa 25
vuodessa. EU:n vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen alentamistavoite, 20 % vuoden 1990 tasosta, on jo saavutettu. Sementin
valmistuksen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä oli vuonna
2013 alle 1,5 %.
Vertailun vuoksi: 30 % päästöistä tulee rakennusten lämmityksestä ja 20 % liikenteestä.
Sementin tuotekehityksessä on panostettu ympäristövaikutusten vähentämiseen, mikä on ollut myös sementin käyttäjille
tärkeää. Ympäristöystävällisestä Plussementistä onkin tullut
Finnsementin myydyin sideaine. Sen hiilidioksidipäästö on yli
10 % pienempi kuin Yleissementin, jonka käyttö on kokonaan
vaihtunut Plussementtiin.
Kalervo Matikaisen mukaan Finnsementti on yhtiönä hyvässä
kunnossa.
– Kehityksemme suunta on oikea, mutta markkinatilanne
vaikuttaa vauhtiin ja markkinoille me emme voi mitään. Olemme
silti pystyneet parantamaan tunnuslukujamme.
Kalervo Matikainen on iloinen siitä, että organisaatioon on
saatu nuoria, taitavia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä.
– Yhtiön menestyminen on riippuvainen organisaation
osaamisesta. Panostamme henkilöstön kehittämiseen. Se myös
sitouttaa ja motivoi työntekijöitä.
Asiakkaille on tärkeää taata riittävän laaja tuotevalikoima,
sementin tasalaatuisuus sekä toimituskyky ja -varmuus.
– SemNet-tilausjärjestelmä on nykyisin tärkeä työkalu asiakaspalvelussa. Asiakas saa tuotteensa sovitusti ilman turhaa odottelua.
Kalervo Matikainen uskoo, että Finnsementti kuuntelee
asiakkaitaan entistä herkemmällä korvalla.
– Pyrimme kertomaan heille nopeasti, mikäli toiminnassamme tapahtuu jotain minkä asiakkaidemme on syytä tietää.
– Aina on parempi välittää tietoa liikaa, kuin liian vähän.
Kalervo Matikainen
3 | SEMENTTI
Portlandista Superplussaan ja Parmixeihin
OIKEA BETONI
OIKEAAN PAIKKAAN
Finnsementin tuotekehityksen ja laajan tuotevalikoiman tavoitteena
on betonirakentamisen kilpailukyvyn jatkuva parantaminen läheisessä
yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden menestys on tuotekehityksen
onnistumisen tärkein mittari.
4 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä
Kuva: Strabag Oy, Länsimetro RU12/FLC Ville Lahtinen
Ennen kuin betoniteollisuuden yritykset ovat voineet tarjota asiakkailleen vuodesta 2011 lähtien ympäristöystävällisempää betonia, on Finnsementissä tehty yhdessä asiakkaiden sekä tutkimus- ja oppilaitosten ja laboratorioiden
kanssa valtava määrä kehitystyötä jo vuodesta 2004.
Finnsementin sideaineiden ja erikoistuotteiden tuotekehitykseen liittyy sideainejärjestelmien ja betonin laaja
tuntemus. Asiakkaiden käytössä on myös teknisen tuen
osaaminen.
– Laaja tuotevalikoima on meille strateginen valinta,
koska haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Me voimme parhaiten auttaa asiakkaitamme
menestymään sillä, että heidän on helppo löytää saman
katon alta kaikkiin tarpeisiinsa parhaiten sopivat sementin,
seosaineiden, lisäaineiden sekä rouheiden ja pigmenttien
yhdistelmät käyttämällä tarvittaessa apuna teknistä neuvontapalveluamme, Finnsementin markkinointijohtaja
Reijo Kostiainen sanoo.
Finnsementti on tuonut markkinoille lyhyen ajan sisällä
kaksi uutta sementtiä, Plussan ja SuperPlussan.
– Ympäristöystävällisempi Plussementti on vastannut
selvästi asiakkaiden tarpeisiin, sillä se on korvannut täysin
Yleissementin ja edustaa jo yli puolta meidän kokonaismyynnistämme. SuperPlussan avulla taas saadaan erittäin hyvälaatuiset
ja vettä hylkivät pinnat ympäristöbetonituotteisiin, joiden härmehtimisongelman ratkaisemisesta sekä meidän asiakkaamme että heidän asiakkaansa ovat hyvin tyytyväisiä, Kostiainen
sanoo.
Hän korostaa, että Finnsementin tuotekehitystä tehdään
aina asiakkaiden tarpeista lähtien ja tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan.
Sementin ja lisäaineiden kehitystä ei voida tehdä pelkästään laboratoriossa, vaan käytännön yhteistyö ja uusien ratkaisujen hakeminen asiakkaiden kanssa heidän tuotantotiloissaan on olennainen osa tuotekehitystä, Kostiainen
sanoo.
Kehitystä tuotteista toimitusketjuun
– Suuri osa asiakkaistamme on kotimaisia perheyrityksiä. He
arvostavat hyvin korkealle sen, että tuotteemme valmistetaan
5 | SEMENTTI
Graafista betonia Asunto Oy Tähystäjän julkisivussa Espoossa.
Suomessa lähes kokonaan kotimaisista raaka-aineista ja että
asiantuntijamme kehittävät läheisessä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja, jotka parantavat entisestään heidän
kilpailukykyään.
Kaksi vuotta käytössä ollut sementin sähköinen tilausjärjestelmä SemNet on Reijo Kostiaisen mielestä hyvä esimerkki
toimitusketjun tuotekehityksestä, joka parantaa toimitusketjun
läpinäkyvyyttä ja dokumentointia tehostaen siten logistiikkaa
ja asiakkaiden toimintaa.
Finnsementin tuotekehityspäällikkö Esa Heikkilä kertoo,
että uusiin sideaineisiin, kuten sementteihin kohdistuu paljon
vaatimuksia. Näitä ovat rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä betonirakenteiden kestävyyteen liittyvät asiat.
Uusia tuotteita ei tästä syystä tule markkinoille yhtä paljon kuin
es iden tulee täyttää hyvin tarkat standardit ja laatuvaatimukset
muun muassa pitkäaikaiskestävyyden suhteen. Siksi esimerkiksi Plussementin kehittäminen kesti vuosia, ja valmis tuote voitiin tuoda markkinoille vasta vuosia kestäneiden testien ja betoninormien muutoksen jälkeen niin, että seosaineiden osuutta
oli mahdollista lisätä, Heikkilä sanoo.
Plussementin vaikutusta suola-pakkasrasitettujen rakenteiden säilyvyyteen on tutkittu yhdessä Liikenneviraston edeltäjän Tiehallinnon kanssa. Plussementin soveltuvuus erilaisiin
käyttötarkoituksiin varmistettiin tekemällä yhteistyötä useiden
erilaisten asiakkaiden kanssa koko projektin ajan.
Mallinnuksia vaativiin valuihin
Finnsementin sementtien tuotevalikoima on hyvin laaja ja
siitä löytyy sideaine kaikkiin betonisovellutuksiin. Sementtilaatu vaikuttaa betonin kovettumisnopeuteen, säilyvyyteen,
kemialliseen kestävyyteen tai esimerkiksi väriin. Uusin tuote
on SuperPlus, joka on tarkoitettu ympäristötuotteisiin ja jonka
kehityksessä on otettu muiden vaatimusten lisäksi huomioon
betonituotteiden ulkonäkö.
Sementtejä ja tarvittaessa seosaineita, kuten kuonaa, yhdistelemällä voidaan toteuttaa hyvinkin haastavia kohteita. Finnsementti tarjoaa asiakkailleen teknistä tukea tuotteiden käytölle.
Näin reseptit ja työtavat voidaan optimoida.
– Yksi tällainen esimerkki on Olkiluodon ydinvoimala, jonne tekninen tuki on tehnyt hyvin paljon mallinnuksia. Näiden
avulla valujen maksimilämpötilat ja lämpötilaerot on pystytty
pitämään vaadituissa rajoissa, Esa Heikkilä sanoo.
Toinen esimerkki on tuulimyllyjen perustusten valut, joita
tehdään talvella. Silloin valujen suojaaminen on hyvin haastavaa, koska valu lämpenee keskeltä voimakkaasti ja pakkanen
jäähdyttää pintaa. Tällöin lämpötilaerojen hallinta on vaikeaa.
Sementtilaatu ja betonireseptit vaikuttavat betonin ominaisuuksiin, mutta niitä voidaan muokata hyvin paljon betonin
lisäaineilla. Yhdistämällä sopiva sementti, seosaine, lisäaine
ja tekninen tuki, Finnsementti pystyy tarjoamaan kokonaisen
sideainejärjestelmän kaikkiin betonirakenteisiin ja kohteisiin.
6 | SEMENTTI
– Tällainen sideaineratkaisu voi olla esimerkiksi räätälöity itsestään tiivistyvä betoniresepti. Sellaisen avulla pystytään parantamaan huomattavasti betonielementtituotannon työturvallisuutta ja -olosuhteita. Tuotanto nopeutuu ja elementtien
pinnat paranevat myös. Toinen esimerkki on erittäin korkealujuuksiset betonit, joita pystyy valmistamaan tehokkaan notkistavan lisäaineen ja silikan avulla, Heikkilä sanoo.
– Betoniranteiden kestävyys on betonirakentamisen vahvuus
ja kilpailutekijä. Käytettävällä sementtilaadulla on vaikutusta
betonirakenteiden kestävyyteen. Plussementillä on esimerkiksi
hyvä kloriditunkeumavastus ja SR-sementillä hyvä sulfaatinkestävyys. Pakkasenkestävyyttä parannetaan käyttämällä
sopivaa notkistin-huokostinyhdistelmää. Sopivat reseptit suunnitellaan ja testataan yhteistyössä Finnsementin, asiakkaan ja
tarvittaessa rakentajan kanssa.
SuperPlussementti
SuperPlussementti on ympäristötuotteisiin tarkoitettu
sementti. Parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat pihakivissä ja muissa näkyviin jäävissä betonituotteissa.
SuperPlussalla on hyvä alku- ja loppulujuus, vedenimu
on pieni, eikä sillä tehdyissä betonituotteissa esiinny
alkalihärmettä. SuperPlussementille löytyy käyttökohteita
myös elementtisovelluksissa.
Kymmenien tuotteiden mix
Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluu kahdeksan erilaisen
sementin lisäksi kymmeniä lisäaineita, joilla voidaan vaikuttaa
betonin ominaisuuksiin, sekä sementin ohella mineraalisina
seosaineina käytettävät masuunikuonajauhe ja silika. Kokonaisuuden täydentää korkealaatuisten kivirouheiden monipuolinen värivalikoima.
Sementtien ja erikoistuotteiden tuotekehitys on aktiivista ja
asiakaslähtöistä yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy joka vuosi
keskimäärin 2–3 uutta tuotetta. Kivirouheiden ja lisäaineiden
tuotepäällikkö Janne Liimatainen Finnsementistä kertoo, että
uusin notkistava lisäaine Parmix-100 on parhaillaan lanseerausvaiheessa.
– Parmix-100:ssa tehokas vedenvähennyskyky yhdistyy pitkään vaikutusaikaan, joita on ollut perinteisesti vaikea saavuttaa samanaikaisesti, Janne Liimatainen sanoo.
Parmix-100 mahdollistaakin voimakkaasti notkistettujen betonien kuljettamisen pitkien matkojen päähän. †
Betonin ominaisuuksia voidaan muokata lisäaineilla.
Parmix-100
Uusi Parmix-100 on polykarboksylaattipohjainen notkistin, joka on tarkoitettu valmisbetoniin. Sen avulla
betonimassa pysyy työstettävänä jopa kaksi tuntia. Näin
betonia voidaan esimerkiksi kuljettaa pidempiä matkoja.
Parmix-100 sopii valmisbetonin lisäaineeksi erityisesti
ruiskubetoniin ja P-lukubetoneihin.
SuperPlussalla saadaan härmehtimättömät pinnat ympäristöbetonituotteisiin.
7 | SEMENTTI
Uusien tuotteiden kehittäminen on pitkä prosessi.
Tuulivoimalan perustus painaa jopa 2000 tonnia. Kuva: Taaleritehdas Oyj
Kokonaisuuden optimointia
– Sen jälkeen betonin nopea lujuudenkehitys on noussut elementtiteollisuuden kasvun myötä entistä tärkeämmäksi ominaisuudeksi. Sementeissä tämä on tarkoittanut painopisteen
siirtymistä 28 vuorokauden lujuudesta ensin seitsemän ja sitten kolmen ja yhden vuorokauden lujuuksiin, Jorma Virtanen
sanoo.
Tuotekehityksen vastauksena elementtiteollisuuden tarpeisiin tämä näkyi ensin Rapid- ja sitten Ultra-Rapid-/Pikasementin
tuomisena markkinoille. Nykyisellä Pikasementillä saavutetaan
jo yhdessä vuorokaudessa noin 30 MPa:n puristuslujuus ja 28
vuorokaudessa jopa lähes 70 Mpa:n lujuus.
– Tulevaisuudessa sementin ja lisäaineiden kehityksessä
painottuvat varmasti entistä enemmän ympäristöasiat ja tuotteiden yhä pidemmälle viety räätälöinti asiakkaiden erilaisiin
tarpeisiin. Sen sijaan, että tarjoaisimme erikseen oman sementtilaadun ratapölkky-, lattia- tai pakkasenkestävien rakenteiden
betoneihin, räätälöinti painottuu erilaisten sementtien ja lisäaineiden sekä muiden betonin valmistuksessa käytettävien aineiden optimaalisten yhdistelmien kehittämiseen.
Jorma Virtasen mukaan asiakkaat hyötyvät monin tavoin
siitä, että Finnsementin tuotekehitystä tehdään nimenomaan
Suomessa yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeistaan lähtien.
– On aivan eri asia kehittää esimerkiksi ympäristöystävällisempää betonia ja sementtiä Keski-Euroopassa, jossa betoni
kovettuu ja kestää rapautumatta huomattavasti helpommin
kuin täällä 20 asteen pakkasessa ja suurissa lämpötilan vaihteluissa, Virtanen sanoo.
Hän muistuttaa, että laajan tuotevalikoiman etuna on myös
se, että kaikkien tuotteiden yhteensopivuus on testattu.
– Meidän tuoteperheestämme valmistettu betoni ja betonituotteet kestävät oikein tehtyinä varmasti ankarassa ilmastossamme. Työstettävyydessä ja muissa ominaisuuksissa on
huomioitu suomalaisten yritysten tarpeet ja eri vuodenaikojen
asettamat vaatimukset.
Betonin lisä- ja seosaineilla tavoitellaan tyypillisesti taloudellista tehokkuutta, mutta niitä käytetään myös parantamaan betonin teknisiä ominaisuuksia kuten työstettävyyttä ja lujuudenkehitystä. Huokostimia puolestaan käytetään betoneissa, joilta
vaaditaan pakkasenkestävyyttä.
– Esimerkiksi pari vuotta markkinoilla ollut huokostava lisäaine Airmix sopii betoneihin, joissa on hyvin alhainen vesisementtisuhde tai joihin on muista syistä vaikeaa saada riittävästi ilmaa.
Käyttökohteita ovat esimerkiksi P-lukubetonit, jotka on tarkoitettu toistuvan jäätymis-sulamisrasituksen ja suolarasituksen kohteeksi joutuviin siltarakenteisiin. Tällaisten rakenteiden
pitkäaikaiskestävyyden varmistamiseksi riittävän suojahuokossuhteen saavuttaminen on erityisen tärkeää.
Janne Liimatainen puhuu tuotekehitysprojektien sijaan
jatkuvasta tuotteiden kehittämisen prosessista, johon kuuluu
laboratoriovaiheen ohella tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa
heidän prosessiensa kehittämisessä, sekä molemminpuolinen
jatkuva oppiminen.
Finnsementin kehitysjohtaja Jorma Virtanen korostaa sitä,
että Finnsementin tavoitteena ei ole myydä asiakkaille mahdollisimman paljon tai mahdollisimman kallista sementtiä, vaan
kehittää heille betonirakentamisen kilpailukykyä parantavia
ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat tarjota juuri oikeaa betonia kuhunkin käyttökohteeseen.
– Uskomme, että silloin betonikuutioita menee enemmän ja
sitä kautta myymme myös enemmän sementtiä, Virtanen sanoo.
Nopeasti lujaa pienin päästöin
Vielä 1970-luvun puolivälissä normaalisti kovettuvan Portlandsementin osuus myynnistä oli yli 90 prosenttia.
8 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Rodeo Oy ja Finnsementti Oy
Betonista voidaan tehdä hyvin kestäviä ja pitkäikäisiä rakenteita, mikä on ympäristön ja
luonnonvarojen käytön kannalta erittäin merkittävä etu.
KESTÄVÄ BETONI
SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ
Sementtiä käytetään betonissa, josta voidaan tehdä yli sata vuotta kestäviä rakenteita.
Pitkän käyttöikänsä ansiosta ne ovat ympäristöystävällisiä ja ekotehokkaita. Suomalaisen
sementin ympäristötase on maailman huippua.
Sementin valmistuksen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä
on vain noin 1,5 prosenttia, kun esimerkiksi energiantuotannon
ja liikenteen päästöt ovat monikymmenkertaiset.
– Koko maailmassa sementin tuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on noin viisi prosenttia. Suomalainen sementtiteollisuus on siis kansainvälisessä vertailussa hyvin pitkällä ympäristön huomioimisessa. Vuonna 2013 meidän tuotantomme
hiilidioksidipäästöt olivat 29 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Kioton sopimuksen mukaan päästöjä tulee vähentää
EU-maissa 20 prosentilla vuoden 1990-tasosta vuoteen 2020
mennessä. Me olemme jo selvästi edellä tästä kansainvälisestä tavoitteesta, kehitysjohtaja Jorma Virtanen Finnsementistä sanoo.
Eri rakennusmateriaalien markkinoinnissa painotetaan usein
harhaanjohtavasti valmistuksen aikaisia päästöjä, kun todellisuudessa rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä käyttövaihe muodostaa 80–90 prosenttia. Rakennuksen käytön aikana betonirakenteiden massiivisuudella saavutetaan säästöä
energiankulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä.
– Betonista voidaan tehdä hyvin kestäviä ja pitkäikäisiä rakenteita, mikä on ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta hyvin merkittävä etu. Monissa rakenteissa kuten perustuksissa, padoissa ja silloissa betonia on käytännössä hyvin vaikea
korvata muilla materiaaleilla, Finnsementin ympäristöpäällikkö
Ulla Leveelahti toteaa. †
9 | SEMENTTI
Monissa ankarasti rasitetuissa ja säälle alttiissa rakenteissa kuten perustuksissa, satamarakenteissa, padoissa ja silloissa betonia
on käytännössä hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla.
Päivittäistä työtä ympäristön hyväksi
Energiatehokasta ja pölytöntä tuotantoa
Sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat koko rakennukseen ja sen pitkään elinkaareen suhteutettuna pienet,
mutta niitä pyritään Finnsementissä määrätietoisesti edelleen
pienentämään valmistusprosessia ja tuotteita kehittämällä.
Esimerkiksi Plussementin hiilidioksidipäästö on yli kymmenen
prosenttia Yleissementin päästöä pienempi.
Ympäristön huomioiminen näkyy Ulla Leveelahden mukaan
Finnsementin päivittäisessä toiminnassa.
– Sementtiuuneja ajetaan niin, että saadaan mahdollisimman hyvälaatuista sementtiä mahdollisimman pienillä päästöillä. Hiilidioksidipäästöjä pienennetään korvaamalla osa
sementtiklinkkeristä seosaineilla sekä käyttämällä fossiilisia
polttoaineita korvaavia vaihtoehtoisia polttoaineita, Leveelahti
sanoo.
Sementtitehdas on itse asiassa tehokas kierrätyslaitos muun
teollisuuden sivutuotteille. Sementin valmistuksessa hyödynnetään seosaineena esimerkiksi masuunikuonaa, jota syntyy
raudan valmistuksen sivutuotteena Suomessa vuosittain satoja
tuhansia tonneja.
Plussementissä seosaineiden määrää on voitu lisätä niin, että
noin 20 prosenttia on masuunikuonaa ja 15 prosenttia kalkkikiveä.
Muun muassa pakkaus- ja elintarviketeollisuuden jäte ja
käytetyt autonrenkaat eivät joudu kaatopaikalle, vaan palavat
ja tuottavat energiaa ympäristön kannalta turvallisesti, koska
sementin valmistuksessa polttolämpötila on korkeampi kuin
jätteenpolttolaitoksella.
Finnsementin sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään
Paraisilla ja Lappeenrannassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa.
Hyödynnetty energiamäärä vastaa yli 2 000 pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta.
Suomessa on siirrytty jo 1970-luvulla sementin valmistuksessa
monissa maissa edelleen käytettävästä märkämenetelmästä
kuivamenetelmään, jonka energiankulutus ja päästöt ovat selvästi pienemmät.
– Yli puolet maailman sementistä tuotetaan Kiinassa, jossa
teollisuuden päästöt näkyvät huonona ilmanlaatuna. Päästökaupan ja ympäristölainsäädännön kehittämisessä tulisi varmistaa sementinvalmistuksen säilyminen Suomessa ja Euroopassa, Jorma Virtanen sanoo.
Finnsementin mittavat kymmenien miljoonien eurojen investoinnit uusimpaan teknologiaan ja pitkäjänteinen työympäristön hyväksi ovat tuottaneet tulosta. Sementtitehtaiden energian kulutus sekä pöly- ja kaasumaisten aineiden päästöt ovat
pienentyneet murto-osaan.
– Nykyisin energian kulutus tuotettua klinkkeritonnia kohti
on noin 3 700 MJ, kun se toiminnan käynnistyessä vuonna 1915
oli lähes 12 000 MJ. Energian kulutuksessa alamme olla jo melko
lähellä teoreettista minimiä, Jorma Virtanen sanoo.
Pölypäästöt, jotka olivat 1930-luvulla yksistään Paraisilla
jopa 50 tonnia päivässä, olivat koko viime vuodelta kahdella
tehtaalla yhteensä enää 50 tonnia.
– Siirtyminen sähkösuodattimista pussisuodattimiin on pienentänyt päästöjä voimakkaasti. Suodatinmateriaaleja on kehitetty kestämään sementin valmistuksen hyvin korkeita lämpötiloja, Ulla Leveelahti sanoo.
Rikkipäästöt jopa sadasosaan
Myös muiden kaasumaisten aineiden päästöt ovat pienentyneet huomattavasti.
10 | SEMENTTI
– Vuonna 1986 typen oksidien päästöt Lappeenrannan tehtaalla
olivat 3 800 mg/m3, ja nyt ne ovat alle 500 mg/m3. Rikkipäästöt
ovat pudonneet samassa ajassa 1 900:sta nykyiseen 20 mg/m3,
Leveelahti havainnollistaa päästövähennysten mittakaavaa.
– Polttoteknologian kehityksellä on enää vaikea saada kaasumaisia päästöjä pienemmiksi, mutta koko ajan kehitetään uutta
puhdistusteknologiaa. Esimerkiksi typen oksidien päästöjä voidaan vielä jonkin verran vähentää muuttamalla typpi kemiallisesti takaisin sellaiseen muotoon, missä se esiintyy ilmakehässä,
Leveelahti kertoo.
Lähivuosille Finnsementti suunnittelee Paraisille noin viiden
miljoonan euron investointia uusimpaan puhdistusteknologiaan.
– Päästöt eivät vähene enää kovin voimakkaasti, vaan enemminkin pienin askelin monilla erilaisilla toimenpiteillä, Leveelahti sanoo.
Vanhetessaan betoni sitoo hiilidioksidia
Jorma Virtanen korostaa, että betoni on täysin kierrätettävä materiaali. Purettu betoni voidaan murskata ja käyttää uudelleen
esimerkiksi tienrakentamisessa. Suomi on betonin kierrätyksessä
Länsi-Euroopan ja koko maailman kärkitasoa.
– Murskatussa betonissa on aina mukana jonkin verran sitoutumatonta sementtiä, joka kostuessaan reagoi ja kovettuu
uudestaan rakenteessa. Paremman kantavuuden ansiosta rakennekerrokset voidaan tehdä ohuemmiksi, jolloin luonnon kiviainesta säästyy merkittävästi.
Betonin karbonatisoituminen, joka on betonirakenteen sisällä
hidasta, kiihtyy voimakkaasti, kun betoni murskataan ja se joutuu
kosketuksiin ilman kanssa.
– Betoni sitoo vanhetessaan ja karbonatisoituessaan itseensä
takaisin yli puolet siitä hiilidioksidista, joka sen valmistuksessa
irtosi kalkkikivestä. Tätä ei oteta nykyisissä elinkaarilaskelmissa
ja päästökaupassa mitenkään huomioon, Virtanen kritisoi.
Uusien teknologioiden avulla hiilidioksidin talteenotosta ja
varastoinnista saattaa tulla taloudellisesti realistinen vaihtoehto
teollisuuden hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen.
– Nykyisin tiedossa olevilla menetelmillä hiilidioksidin talteenotto vähintään kaksinkertaistaisi sementtitehtaan investointikustannukset. Asiakkaamme tuskin olisivat valmiita maksamaan
sementistä tuplahintaa, vaikka sementti on nykyisin erittäin tehokkaasti tuotettu ja edullinen rakennusmateriaali, Jorma Virtanen sanoo.
Betoni on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali. Sementin valmistuksen
osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vain noin 1,5 prosenttia, kun esimerkiksi
energiantuotannon ja liikenteen päästöt ovat monikymmenkertaiset.
u Tarkempaa tietoa tuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksista sekä kehitystyöstä ympäristökuormituksen vähentämiseksi
löytyy vuoden 2013 ympäristöraportista, joka on ladattavissa
Finnsementin internet-sivuilta.
Ympäristön huomioiminen näkyy Finnsementin päivittäisessä toiminnassa, toteaa
ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti.
11 | SEMENTTI
SATA VUOTTA HARPPAUKSIN
Suomalaista sementtiä on valmistettu teollisesti sata vuotta.
Finnsementin Paraisten uuni käynnistyi 1914 ja oli aikanaan
maailman suurin. Lappeenrannassakin sementtiä on valmistettu jo 75 vuotta.
Suomalaisen sementin historiaan mahtuu monta tarinaa.
Tämän vuoden aikana kerromme finnsementti.fi -sivustolla
tapahtumista ja henkilöistä eri vuosikymmenillä. Syksyllä
julkaistaan myös kirja sementin historiasta.
Historia ja tulevaisuus tarvitsevat tekijänsä. Heistä muutama kokoontui muistelemaan menneitä. Tässä poimintoja
keskustelusta.
Yhtiö piti huolta
– Yhtiö, siis ”Bolaget” piti huolen omistaan kehdosta hautaan. Jos nuoressa
miehessä näytti olevan ainesta, patruuna kutsui tehtaalle ja antoi pestin. Moni
tuli töihin alaikäisenä valehdellen syntymäaikansa. Totuus tuli ilmi, kun yhtiö
onnitteli työntekijäänsä paria vuotta
ennen merkkipäivää.
Egil Essen, työskenteli 26 vuotta Paraisilla henkilöstöhallinnossa ja viestinnässä, mm. PK-lehden toimittajana, 70-luvulla
yrittäjäksi omaan mainostoimistoon, kirjoittanut useita kirjoja,
mm. ihmisläheisen ja kiinnostavan Paraisten tehtaan historiikin
Bolagets Tid – Yhtiön aika (ensipainos 2012).
1930
Kangassäkit vaihtuvat paperisäkkeihin,
molemmat 50 kg.
1914
Sementin teollinen tuotanto alkaa Paraisilla.
1921
Betoninormit Suomeen, Sementtiyhdistys
perustetaan.
1910
1918
Lohjan sementtiuuni valmistui.
1920
1930
1926
170 kg:n sementtitynnyrit korvataan
50 kg:n juuttisäkeillä.
12 | SEMENTTI
1940
1938
Lappeenrannan tehdas valmistuu, Olympiastadion
valmistuu.
Oppisopimus jo 70-luvulla
Selkeä kuva sementistäkin
– Isäni aloitti Paraisten Kalkin puutarhaosastolla heti sotien jälkeen. Asuin
elämäni 12 ensimmäistä vuotta yhtiön
vuokratalossa melko lähellä avolouhosta.
Vuonna 1965 lapsiperheet joutuivat
muuttamaan pois alueelta, kun louhosta
oli laajennettu niin lähelle rakennuksia,
että räjäytyksissä lenteli kivenpalasia pihoille ja jopa sisälle.
– Tuttu työnjohtaja otti töihin 1971 oppisopimuksella, mikä
oli siihen aikaan uutta Paraisilla.
– Vuonna 80 otettiin käyttöön 5-vuorojärjestelmä 3-vuorotyössä. Minä sain vuoromestarin paikan, vuorossani oli 13 työntekijää ja yksi laborantti. Puolet enemmän kuin nykyisin. Vuoromestarin vakanssi lakkautettiin 1993, nyt heitä on taas.
Ismo Rautanen, teknikko, harjoittelijaksi kaivoksen verstaaseen
1970, sittemmin vuoromestari ja vuorokoordinaattori. Osa-aikaeläkkeellä toimii edelleen koordinaattorina.
– Ihmettelin opiskellessa, miksi sementin valmistuksesta ei voida antaa yhtä
selkeää kuvaa, kuin muista teollisuuslaitoksista. Päätin lähteä katsomaan, mikä
tässä on niin erikoista. Tulin ensin laboratoriopäälliköksi. Tuotannossa ei siihen
aikaan ollut kuin miehiä päällikköinä.
Tehtaan johto kävi joskus näyttämässä laboratoriossa vieraille,
että meillä on tällainenkin – siis nainen.
– Nyt työni haasteita on muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistäminen ja sitä kautta päästöjen vähentäminen. Haasteet taas takaavat sen, että työhön ei leipäänny. Ja
mehän emme jää eläkkeelle ennen aikojaan, vai mitä pojat?
Ursula Kääntee, DI, laatu- ja prosessikehityspäällikkö, Paraisten
vuorolaboratorioon töihin 1988.
1940–1941 ja 1944
Salpalinja: 1200 kilometrin Salpalinja on
edelleen Suomen suurin rakennustyömaa,
728 betonista tai kallioon louhittua kantalinnoitetta, rakentajia yhteensä 35 000.
1965
Irtosementin markkinaosuus nousee suuremmaksi,
kuin säkkisementin, jonka osuus on vuonna 2013
enää 2 %.
1970-luvun puolivälissä alettiin tehdä
pakkasenkestävää betonia lisäaineita
käyttämällä, ja lisäaineiden käyttö yleistyi
muutenkin betoniresepteissä.
1951
Sementtituotanto ennätykselliset 830 000
tonnia, betoni nousi tärkeimmäksi talojen
rakennusmateriaaliksi.
1950
1958
Ensimmäinen valmisbetonitehdas Helsingin
Taivallahteen Lohjan tytäryhtiön Ruduksen
pyörittämänä.
1973
Sementin kulutuksen ennätysvuosi.
Suomessa lähes 2,3 miljoonaa tonnia.
1960
1959
Paraisilla aloitetaan Portlandsementin lisäksi nopeasti
kovettuvan Rapid-sementin sekä muuraussementin
valmistus – Portaland saa tuotenimekseen Yleissementti.
13 | SEMENTTI
1970
1975
Paraisten kuivamenetelmäuuni 6 käyttöön.
Hyviä ja huonoja hetkiä
”Se oli Yhtiön aikaan”
– Lappeenrannassa on aina ollut tekemisen meininki. Olen ollut unelma-ammatissani, mutta toki huonojakin hetkiä on ollut.
Parocin toiminnan loppuminen oli kova
isku koko Lappeenrannalle. Samoin uhka
sementtitehtaan lopettamisesta tuntui pahalta. Positiivista on ollut uusi uuni ja muut
isot investoinnit.
– Minulta kysytään edelleen, että oletko vieläkin siellä ”kalkkitehtaalla”. Asun nykyisin entisessä yhtiön asunnossa ja naimisiinkin
jouduin työpaikan takia – olin luvannut avioitua vakituisen työpaikan saatuani.
Matti Hänninen, kunnossapitomestari, ensin kesätöissä korjauspajalla, 1974 vakituiseen palvelukseen mm. vuoromestarien tuuraajana
ja työnjohtajana eri tehtävissä.
”Yhtiö ja yhteisö oli kokonaisuus johon voi tuntea kuuluvansa
kehdosta hautaan. Yhtiöllä oli omat tiet ja satamat, oma sähkönjakelu, navetta maitotoimituksineen, sairastupa, päiväkoti, ammattikoulu ja emäntäkoulu, kirjasto, pankki (huoltokonttori), ilmapuolustus sodan aikana ja jopa oma poliisi, vaikka häntä virallisesti kutsuttiinkin järjestysmieheksi.”
”Kun yhtiö vuonna 1978 vaihtoi nimensä Partekiksi, kysyin itseltäni, missä oli Yhtiön aikana se ratkaiseva ainesosa tekniikassa,
jonka uusi johto katsoi istuttamisen arvoiseksi uuteen nimeen. Minulle vastaus tuntuu itsestään selvältä: sujuva ja joustava sopeutuminen ja käytännön kokemuksen ja uuden tekniikan yhdistäminen olivat Yhtiön menestyksen takana tuona aikana tuolloisessa maailmassa.”
Egil Essen kirjassaan Bolagets Tid – Yhtiön Aika
2013
Sementin valmistuksen hiilidioksidipäästö Finnsementillä on pienentynyt vuoden 1990 tasosta
jo 27 prosentilla ja ylittänyt EU:n vuoden 2020
hiilidioksidipäästöjen alentamistavoitteen selvästi
ja reilusti etuajassa.
1994
Lohjan sementtitehdas suljetaan.
Finnsementti perustetaan.
1980-luvun puolivälistä nopeasti
kovettuvien sementtien osuus lähti
selvään kasvuun.
1980-luvulla korkealujuusbetonit
käyttöön.
1980
1990
Lohja konserni
2000
2010
Partek konserni
Pienempi jälki on plussaa
1992
1992
Lohjan ja Partekin fuusio
2006
Lappeenrannan tehtaalla investoidaan uuteen
uuniin, jonka myötä Paraisten lisäksi Lappeenrannassa pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita
vaihtoehtoisilla polttoaineilla.
14 | SEMENTTI
2009
Plussementin valmistus alkaa,
markkinoille 2011, osuus
sementtimyynnistä yli puolet 2013.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Olli Urpela
Paraisten sementtitehtaalla tulee, mutta onneksi vain pihalla. Minna Lammervo ja Micaela Westén arvostavat työpaikan turvallisuutta ja sitä,
että heille on annettu mahdollisuus kehittää osaamistaan ja sen myötä myös saada uusia haasteita.
ARVOA TYÖLLE,
ARVOSTUSTA TEKIJÄLLE
– Työssä on helppo viihtyä, jos tuntee työtään arvostettavan, kiteyttää Minna Lammervo
ajatuksensa työstään Finnsementillä ja yrityksestä työnantajana.
– Rakennusteollisuus on hyvä ala myös nuorille naisille, reippaasti mukaan vaan, kutsuu
puolestaan Micaela Westén sementtitehtaan työntekijä neljännessä polvessa.
– Sieltä se tulee juosten, niin tyypillistä Minnaa! Micaela ”Mixu”
Westén katselee, kun Minna Lammervo saapuu tapaamiseen.
Minna ei suinkaan ole myöhässä, vaan näillä naisilla tuntuu olevan reipas ote tekemisiinsä.
Mixua ja Minnaa yhdistää sama työpaikka eli Finnsementin Paraisten sementtitehdas. Paljon muutakin yhteistä löytyy:
Molemmat ovat tulleet alunperin Finnsementille kesätöihin ja
työskennelleet yhtiössä opintojen ohessa. Molemmat ovat tehneet opintojensa lopputyön Finnsementille: Mixu diplomityönsä
Åbo Akademiin raakajauheen poltettavuudesta ja Minna gradunsa Turun kauppakorkeaan toimittajaporttaaleista.
Molemmilla on viime aikoina vapaa-aika vierähtänyt kotitaloa remontoidessa. Mökkeily ja meri ovat molempien sydäntä
lähellä.
Mixu on kotoisin Paraisilta. Jo lapsena hän juoksenteli isänsä
kanssa sementtitehtaan voimalaitoksella. Kun uusi uuni otettiin
käyttöön, hänen isänsä suunnitteli sen sähköistystä. Mixun äiti
puolestaan toimi pitkään Nordkalkilla laborattina.
Isän äiti toimi tehtaalla kanslistina ja hänen isänsä tehtaan
työntekijänä. Neljän sukupolven ketju siis.
– Ja löysithän sinä omankin miehesi täältä työpaikalta, Minna
heittää.
– Minulla ei ole mitään aikaisempia siteitä Finnsementtiin.
Asunkin Turussa ja olen turkulainen henkeen ja vereen. Työmatka
siltoja pitkin Paraisille on upea. Olen aina pitänyt saaristosta ja
nyt olen saarella töissä, Minna iloitsee.
– Parempi olisi pysyä koko ajan tällä puolella siltaa, Mixu kuittaa työtovereiden välisellä huumorilla.
Vastuu motivoi ja kannustaa
Minna ja Mixu ovat nuoria ja koulutettuja työntekijöitä, jotka
mieluusti kehittävät ammatillista osaamistaan. Juuri sellaisia,
joita Finnsementin toimitusjohtaja Kalervo Matikainenkin kiittelee toisaalla tässä lehdessä.
He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä. Yhtenä syynä
on se, että heille on annettu mahdollisuus edetä urallaan.
– Minä aloitin myllärinä ja sen jälkeen tein töitä vuorolaboratoriossa. Lisensiaattityöni jälkeen olin äitiyslomalla kahden lapsen jälkeen. Vuonna 2008 minut nimitettiin laatuinsinööriksi. †
15 | SEMENTTI
Sementtitehtaan työyhteisö on hyvin miehinen, mutta ei sillä ole merkitystä. Eikä silläkään, että palavereissa saatetaan puhua kolmea kieltä.
Työ on työtä, Micaela Westén ja Minna Lammervo tuumaavat.
Olin laboratorion esimies ja tehtäviini kuului laadun valvonta,
johon kuului myös raakamyllyn ohjaus, Mixu kertoo.
Tämän vuoden alusta Mixun virkanimikkeenä on ollut käyttöinsinööri. Toimenkuvaan kuuluu nyt myös sementtimyllyjen
ohjaus, käynnissäpito ja sementtien uloslastaus.
Mukaan isoon projektiin
Minna aloitti Finnsementillä johdon sihteerin kesäloman sijaisena. Sen jälkeen hän pääsi hankintaosastolle kesätöihin. Opintojen ohella hän toimi ostajana, kunnes valmistumisen jälkeen siirtyi kokopäiväiseksi työntekijäksi 2011.
Ostajana Minna oli ”joka paikan höylä” eli työhön kuului monenlaista.
– Halusin tavata ihmisiä, joiden kanssa tein yhteistyötä. Asiat
hoituu helpommin, kun on tavattu kasvokkain, Minna toteaa.
Mixukin tarvitsi ostajan apua laboratorion hankintoihin, joten
Minna ja Mixu tutustuivat – ja olivat heti samalla aaltopituudella.
Nyt Minnan askelia kirittää ”valtava projekti”, ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto.
– Olin todella tyytyväinen, kun minut pyydettiin projektiin
mukaan. Järjestelmässä on ollut todella paljon testattavaa, alkuperäinen aikataulu on vähän venynyt, mutta startti on jo hyvin
lähellä, Minna sanoo selvästi innoissaan.
– Kun järjestelmä on otettu käyttöön, lähden kentälle opastamaan käyttäjiä. Näin heidän ei tarvitse epäröidä ottaa minuun
yhteyttä, jos ja kun pulmia tulee.
Monipuolista turvallisuutta
Minnan ja Mixun työtovereista valtaosa on miehiä. Mixu on parinkymmenen työntekijän aamupalavereissa ainoa nainen.
– Ei se mitään haittaa. Ei sekään, että palavereissa on ensimmäisen viiden minuutin aikana puhuttu jo kolmea kieltä
– suomea, ruotsia ja englantia, Mixu nauraa.
Mixu ja Minna sanovat viihtyvänsä hyvin Paraisten työyhteisössä.
– Työnantaja tuntuu turvalliselta. Siitä on merkkinä täkäläiset pitkät työuratkin. Toisaalta turvallisuus painottuu myös työn
teossa konkreettisesti, kun Finnsementti panostaa työturvallisuuteen, Minna pohtii.
Työntekijöistä pidetään huolta muun muassa säännöllisillä
Tykypäivillä, joihin Minna ja Mixukin pyrkivät aina osallistumaan.
Työntekijöiden yhteishenkeä nostattaa myös henkilöstöjärjestö
Finnsakki, joka vie jäseniään niin keilaamaan, värikuulasotaan
kuin ulkomaan reissuillekin.
Arvostettu työnantaja saa vastakaikua työntekijöiltään. Minna
ilmaisee asian näin:
– Yritän työssä parhaani. Työpäivän jälkeen on mukava mennä
kotiin, kun tuntee tehneensä työnsä hyvin.
16 | SEMENTTI
Lean – henkilöstön ja
asiakkaiden hyväksi
Finnsementissä aloitettiin Lean-toimintamallin käyttöönotto viime vuonna.
– Lean tähtää pysyvään yrityskulttuurin muutokseen. Prosessi on hidas eikä pikavoittoja
ole tarjolla. Olemme nyt ottaneet ensi askeleet ja kokemukset ovat hyvin kannustavia,
Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti toteaa.
Lean on ihmiskeskeinen toimintamalli, jonka tavoitteena on toimintatapoja kehittämällä tehostaa sekä tuotantoa että asiakaspalvelua.
Finnsementissä Lean-malliin liittyviä 5S-projekteja on toteutettu sekä Paraisten että
Lappeenrannan sementtitehtailla. 5S parantaa työpaikan järjestystä ja työturvallisuutta
sekä selkeyttää työtapoja ja toimintamalleja.
– Henkilökunta on ottanut Leanin hyvin vastaan. Kukin pääsee kehittämään omia työtapojaan ja viihtyvyyttään työpaikalla. Moni on venynyt tehtäviin, joita hän ei yleensä tee
kuten esimerkiksi remonttihommiin, Ulla Leveelahti kiittelee.
Seuraava suuri Lean-askel Finnsementillä on arvovirta-kartoitukset. Arvovirta käsittää
kaikki työvaiheet, joita tarvitaan asiakastarpeesta tuotteen tai palvelun toimittamiseen
asiakkaille.
– Prosesseissa on syytä päästä eroon hukkatoiminnoista, jotka eivät tuota lisäarvoa
asiakkaalle. Lean-toimintamallin keskiössähän on asiakas – sekä maksava asiakas että
organsaation sisäinen asiakkuus, Ulla Leveelahti summaa.
Kivirakentaminen
työllistää koko Suomessa
Kivipohjaisten rakennusmateriaalien teollisuus on merkittävä työllistäjä maassamme.
Finnsementti on ainoa kotimainen sementinvalmistaja, ja maassamme käytettävästä sementistä valtaosa tuotetaan
yhtiön Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla.
Sementtiteollisuus työllistää Suomessa suoraan reilut 200 työntekijää ja välillisesti useita satoja lisää.
Betonielementtitehtaita on Suomessa on arviolta yli 100, valmisbetoniasemia noin 250 ja yli 30 tehtaassa valmistetaan
joko tiiliä, laasteja tai harkkoja.
Kivirakentaminen työllistää suoraan 5 000–6 000 henkilöä ja alihankkijoineen noin 10 000.
NIMITYS
Tarja Saarinen on nimitetty viestintä- ja markkinointikoordinaattoriksi 18.3.2014 alkaen. Tarja on aiemmin toiminut
viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä usean vuoden ajan
mm. Nokia Oyj:llä ja viimeksi Vantaan seurakuntayhtymässä.
Tarja Saarinen vastaa Finnisementillä sekä sisäisestä että
ulkoisesta viestinnästä toimipaikkanaan Espoo.
17 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Risto Savelius, Finnsementti Oy
TERVEYDEKSI!
Työturvallisuudesta puhutaan nykyisin paljon, mutta valitettavan usein siitä käytännössä
edelleen lipsutaan, jos sen huomioiminen vie aikaa ja maksaa. Finnsementissä
työturvallisuudesta ei tingitä.
Finnsementin tapaturmataajuus on ollut usean vuoden ajan
5–10 sairaslomaan johtavaa tapaturmaa miljoonaa työtuntia
kohti. Käytännössä esimerkiksi viimeisen 12 kuukauden aikana
sairauspoissaoloja aiheuttaneita tapaturmia on ollut kolme,
joista kaksi on tapahtunut omalle työntekijälle ja yksi muun yrityksen työntekijälle.
– Tämä on huomattavasti vähemmän kuin suomalaisen teollisuuden keskiarvo, joka on 30–35 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Tavoitteemme on kuitenkin nolla tapaturmaa,
sillä työturvallisuudessa ainoa hyväksyttävä tavoite on se, että
kaikki omat ja yhteistyökumppaneidemme työntekijät lähtevät
meiltä yhtä hyvässä kunnossa kuin he töihin tullessaan olivat,
työsuojelupäällikkö Risto Savelius Finnsementistä sanoo.
Hän korostaa, että työturvallisuuden kehittäminen on hyvin
pitkäjänteistä työtä kolmella osa-alueella, joista jokainen on
tärkeä.
– Työympäristön turvallisuuden parantaminen esimerkiksi
erilaisilla laitesuojauksilla on kaikkein helpointa. Työturvallisuuden johtaminen ja ohjeistaminen sekä ennen kaikkea ihmisten
asenteisiin vaikuttaminen on paljon vaikeampaa ja vie enemmän aikaa, Savelius sanoo.
Finnsementin tavoitteena on antaa jokaiselle työntekijälle
vuosittain 12 tuntia työturvallisuuskoulutusta. Tänä vuonna
pyritään lisäämään muun muassa läheltä-piti -tilanteiden ja havaittujen turvallisuusriskien ilmoittamista. Niiden avulla arvioidaan työtehtäviin liittyviä piileviä riskejä.
Pitkäjänteisen työturvallisuuden kehittämisen tuloksena
Finnsementillä on kaikista tavanomaisista työvaiheista tarkat
työohjeet.
– Esimerkiksi tontun pudotus tarkoittaa meillä uunin polttimen päälle kertyneen materiaalin poistamista. Ohjeita noudattamalla voi olla varma siitä, ettei työssä synny palo- tai silmävammoja.
Työturvallisuus osa päivittäistä työtä
Sementtiteollisuudelle ominaisia riskejä ovat Saveliuksen mukaan hyvin kuumat prosessin osat, pyörivät koneet ja laitteet,
korkeat paikat sekä siirrettävien aineiden suuri määrä, jolloin
tehdasalueella on erilaisten kuljettimien lisäksi paljon raskasta
ajoneuvoliikennettä.
– Kuljetuksissa ja tehtaiden kunnossapidossa on paljon ulkopuolisten yritysten työntekijöitä, joille järjestämme myös työturvallisuuskoulutuksen ennen kuin he tulevat työskentelemään tehdasalueelle. Viime vuosien aikana olemme tehneet
myös turvallisuusauditointeja kunnossapidon palveluyrityksille,
18 | SEMENTTI
jotka työskentelevät yhteistyökumppaneinamme. Kun teemme
nämä auditoinnit itse, saamme samalla hyvän kuvan siitä, miten
he johtavat ja toteuttavat työturvallisuutta päivittäisessä työssä.
Jokainen työntekijä näkee päivittäin heti intranetin etusivulta
ja työturvallisuuden ilmoitustauluilta jokaisella työpaikalla, kuinka monta päivää on työskennelty ilman tapaturmia. Tapaturmattoman ajan pituuteen on liitetty myös koko henkilöstölle jaettava
palkkio.
– Tilastot ovat aina historiaa. Ne eivät takaa millään tavoin
sitä, että jos olemme toimineet vuoden ilman tapaturmia, niin
sellaista ei voi sattua juuri tänään. Siksi Finnsementissä seurataan ja pidetään tärkeinä lukuisten tapaturmataajuuden kaltaisten mittarien lisäksi ennalta ehkäiseviä mittareita kuten turvallisuuskoulutuksen tuntimäärää, Savelius sanoo.
Hän korostaa, että työturvallisuus ei ole mikään erillinen osaalue, vaan sen on oltava jatkuvasti normaali osa yrityksen ja jokaisen työntekijän päivittäistä toimintaa.
Työturvallisuudesta saa ajankohtaista ja yksityiskohtaista tietoa intranetin työturvallisuussivuilta ja ilmoitustauluilta, mutta
työturvallisuus on aina mukana käsiteltävänä asiana esimerkiksi
tehtaiden aamupalavereissa.
Vaikutusmahdollisuus motivoi turvallisuuteen
– Tärkein kanava työturvallisuuden kehittämisessä ovat oman esimiehen kanssa päivittäin käytävät keskustelut ja ennen kaikkea
se, että jokainen voi itse kokea vaikuttavansa omaan työhönsä
ja sen turvalliseen tekemiseen. Vaikutusmahdollisuus motivoi
ihmisiä paremmin kuin pelkkä ohjeiden noudattaminen.
Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla järjestetään keväisin
ja syksyisin työturvallisuuden ajankohtaispäivä, ja kaksi kertaa
vuodessa toimitusjohtaja kertoo henkilöstölle yrityksen yleisen tilanteen lisäksi työturvallisuuden ajankohtaisista asioista.
Myös yt-neuvottelukunnan kokouksissa käsitellään aina työturvallisuutta.
– Viimeisten vuoden tai kahden aikana tehdasalueillamme
työskentelevien muiden yritysten työntekijät ovat yhä useam-
Työkohteen erottaminen käyttövoimasta: turvakytkin 0-asentoon ja lukkoon.
min ihmetelleet meille sitä, millaisia puutteita muualla työskennellessä sallitaan työturvallisuudessa. Suomessa on alettu kiinnittää enemmän huomiota työturvallisuuteen, mutta monesti
siitä kuitenkin käytännössä tingitään, jos sen huomioiminen vie
liikaa aikaa ja maksaa. Meillä hyväksytään, että se voi viedä
enemmän aikaa ja maksaakin jotain, mutta toista vaihtoehtoa
ei ole, Savelius sanoo.
Hän pitää luonnollisena sitä, että osa muutoksista voi aluksi
herättää keskustelua ja pientä muutosvastarintaakin. Kun vuonna 2008 sisäisen liikenteen kuljetuksissa otettiin käyttöön peruutuskamerat, raskaan liikenteen urakoitsijat epäilivät, etteivät
kamerat kestä ja ne ovat hankalia käyttää.
– Kun kuljettajat ovat käyttäneet kameroita, he ovat kertoneet niiden toimineen hyvin ja niistä olleen paljon apua.
Vaativia projekteja ilman tapaturmia
Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa toteutetussa turvallisuuskampanjassa painotettiin kone- ja kuljetusturvallisuutta.
Vuosihuoltoseisokeissa tehdasalueilla on paljon ulkopuolista
työvoimaa ja turvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita.
– Työsuojelupäällikkö Matti Ahlfors Paraisten tehtaalta sai
CRH:n Safety person of the year -tunnustuspalkinnon hyvästä
työturvallisuudesta huolehtimisesta kaikkien tehdasalueella työskentelevien osalta, ja projektipäällikkö Matti Turunen
Lappeenrannasta sai CRH:n Safety award -tunnustuksen viime
vuonna toteutettujen turvallisuusmielessä erittäin vaativien investointiprojektien läpiviemisestä ilman työtapaturmia.
Savelius kertoo, että eräs urakoitsija jota ei ollut tarjouskilpailussa valittu, kysyi projektipäälliköltä, oliko hinta se johon
hänen tarjouksensa kaatui.
– Projektipäällikkö kertoi, että hinta oli aivan kohdallaan,
mutta koska yritys ei kyennyt varmistamaan riittävän hyvin, että
se kykenisi hoitamaan työn turvallisesti, sitä ei voitu valita. – Tämä on minusta hyvä esimerkki siitä, että työturvallisuudella on nykyisin oikeasti painoarvoa eikä hinnasta voi tinkiä
työturvallisuuden kustannuksella, Risto Savelius sanoo.
Kulkutie syklonitornissa. Oikealla sivulla huoltokohde, jonka takia kaidetta korotettu
ja estetty verkolla kappaleiden putoaminen alas.
19 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä
Kuva: Olli Urpela
Perheyritys arvostaa
pitkäjänteistä yhteistyötä
KILPAILUKYKYÄ
KUMPPANUUDESTA
Hyvä toimitusvarmuus ja sujuva yhteistyö ovat asiakkaiden usein
antamaa palautetta Betset Oy:lle. Perheyritys arvostaa näitä samoja
luotettavuudesta kertovia asioita myös omissa toimittajissaan ja
yhteistyökumppaneissaan. Finnsementin kanssa pitkäjänteiseen
kehittämiseen ja luottamukseen perustuva kumppanuus on jatkunut
jo 64 vuotta.
– Perheyrityksessä tähtäin on aina pidemmällä kuin kuluvassa
kvartaalissa, koska investoinnit ovat pitkäaikaisia ja yrityksen
päivittäisessä toiminnassa sekä sen kehittämisessä on ajateltava
myös tulevia sukupolvia, sanoo Betset Oy:n toimitusjohtaja,
teollisuusneuvos Hannu Löytönen.
Betsetin pääkonttori ja suurin tehdas Suomessa ovat edelleen Kyyjärvellä, jossa Hannu Löytösen isä, maanviljelijä Toivo
Löytönen aloitti vuonna 1950 betonisten kaivonrenkaiden,
kattotiilien ja rumpurenkaiden valmistuksen.
Tänä päivänä Betset on yksi maamme suurimmista yksityisistä betonisia valmisosia toimittavista yrityksistä, jolla on
betonielementti- ja valmisbetonitehtaita Kyyjärven lisäksi Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Nurmijärvellä sekä Pietarissa, jonne
perustettu ZAO Betset käynnisti yhtiön toiminnan Venäjällä
vuonna 2009. Osakkuusyritys AS Ikodor Virossa valmistaa ympäristöbetonituotteita ja harkkoja Baltian markkinoille.
Hannu Löytönen ja hänen veljensä, tekninen johtaja Urpo
Löytönen perheineen ovat vetäneet Betsetin toimintaa toisen
polven yrittäjinä, ja omistus on siirtymässä asteittain kolmannelle sukupolvelle.
Hannu Löytösen poika, Nurmijärvellä toimivan Laatta-Betset
Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen on betonialan yrittäjä jo
kolmannessa polvessa. Hänen isoisänsä perustama yritys on
kasvanut Suomessa 240 henkeä ja Pietarissa 210 henkeä työllistäväksi kansainväliseksi betoniteollisuusyritykseksi.
– Vaikka perheyritys toimii pitkällä tähtäimellä, meidän on
oltava koko ajan kilpailukykyisiä ja vähintään yhtä nopeita kuin
pörssiyritykset. Ennen kaikkea meidän on ansaittava joka päivä
asiakkaidemme luottamus, sillä siitä me elämme, Mika Löytönen
sanoo.
– Luottamuksen pitäminen on tuonut meille pitkäaikaisia
asiakassuhteita. Meidän täytyy pystyä pitämään se, minkä lupaamme. Siksi meidän on tärkeää panostaa tuotekehitykseen ja
uuteen teknologiaan sekä valita luotettavia yhteistyökumppaneita, Hannu Löytönen sanoo.
Kumppanuus ulottuu reseptien kehitykseen
Mika Löytönen korostaa luottamuksen merkitystä rakentamisen koko ketjussa: jokaisen asiakkaan luottamuksen saavuttaminen ja hänelle annettujen lupausten täyttäminen edellyttää
sitä, että Betsetin on voitava luottaa omiin toimittajiinsa ja yhteistyökumppaneihinsa.
– Meidän yhteistyömme Finnsementin kanssa on jatkunut jo
64 vuotta yrityksemme perustamisesta lähtien. On selvää, että
kumppanuus voi jatkua näin pitkään vain jos se on hedelmällistä molemmille osapuolille, sillä tänä päivänä niin sementissä
kuin muissakin materiaaleissa ja palveluissa on markkinoilla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, hän sanoo.
Asiakkaat odottavat Betsetiltä nykyaikaisilla teollisilla tuotantomenetelmillä kustannustehokkaasti valmistettuja ja oikeaan aikaan työmaalle toimitettuja betonisia valmisosia, jotka
täyttävät korkeat laatuvaatimukset niin mittatarkkuuden, lujuuden kuin pintojen laadun suhteen.
20 | SEMENTTI
”Meidän täytyy pystyä pitämään se minkä lupaamme asiakkaillemme. Siksi meidän on tärkeää valita myös luotettavia yhteistyökumppaneita”,
Betset Oy:n toimitusjohtaja Hannu Löytönen (oikealla) sanoo. ”Meidän yhteistyömme Finnsementin kanssa on jatkunut jo 64 vuotta yrityksemme perustamisesta
lähtien”, Laatta-Betset Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen sanoo.
– Sementillä on hyvin ratkaiseva vaikutus esimerkiksi korkealujuuksisten betonielementtien ja erilaisten julkisivupintojen laatuun, Mika Löytönen sanoo.
Koska sementillä on keskeinen rooli kaikessa betonin ja siitä
tehtävien tuotteiden valmistuksessa, Hannu Löytönen pitää
tärkeänä sitä, että Finnsementiltä saa sementin ja lisäaineiden
sekä pigmenttien ja muiden materiaalien lisäksi myös teknistä
neuvontapalvelua tuotteiden käytöstä. Teollisen valmisosarakentamisen konseptiin eivät kuulu työmaalle toimitettavat harjoittelukappaleet, vaan kaiken on loksahdettava kerralla oikein.
– Yhteistyö Finnsementin kanssa on laajaa ja ulottuu teknisestä neuvontapalvelusta reseptien kehittämiseen erilaisiin betonituotteisiin. Tällaisessa pitkäjänteisessä kehitystoiminnassa
luottamuksellinen yhteistyö ja kummankin osapuolen toisiaan
täydentävä osaaminen korostuvat, kun halutaan saavuttaa asiakkaille mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottava lopputulos,
Hannu Löytönen sanoo.
Ratkaisujen vientiä Suomesta Venäjälle
– Me näemme paljon mahdollisuuksia Suomessa kehitetyille
korkeatasoisille betoni- ja valmisosarakentamisen ratkaisuille ja
osaamiselle Pietarin markkinoilla. Parhaillaan suunnittelemme
saumattomien julkisivuratkaisujen viemistä Venäjälle, Mika
Löytönen sanoo.
Toimintansa hyvään vauhtiin saanut Pietarin tehdas on osoittautunut kannattavaksi investoinniksi ja tehtaalle valmistuu
syksyllä laajennus. Vuoden vaihteeseen mennessä suomalaisen
pääjohtajan alaisuudessa toimivan tehtaan henkilöstömäärä
on tarkoitus kasvattaa 330 henkeen, eli suuremmaksi kuin Suomessa.
– Epävarmuutta koko kansainväliseen talouteen aiheuttava
Ukrainan kriisi on esimerkki siitä, miten nopeasti tilanteet voivat nykyisin muuttua. Uskomme kuitenkin Pietarin lähialueen
viiden miljoonan ihmisen markkinoihin, joilla on valtava rakentamisen tarve, Hannu Löytönen sanoo.
Kannattava kasvu on ollut Betsetin tavoite perustamisesta
lähtien. Alkuvaiheessa oman maakunnan kasvava betonituotteiden kysyntä toi vähän leveämpää leipää maanviljelijäperheelle, ja sen jälkeen yritys on ollut jo kolmen sukupolven
voimin rakentamassa teollistuvaa ja kaupungistuvaa Suomea.
Nyt Betset hakee vuorostaan kasvua kehittyviltä lähimarkkinoilta, joilla rakentamisen määrä kasvaa Suomea nopeammin.
Mutta millaiset muut asiat, kuin toimintaa pitkällä aikajänteellä rakentava isältä pojalle -ajattelu, ovat ominaisia perheyritykselle?
– Yritystoiminnassa tärkeä hiljainen tieto liikkuu niin ruokapöydässä kuin saunan lauteilla varmasti paljon avoimemmin
kuin esimerkiksi suurissa pörssiyrityksissä. Yrittäjyyteen kasvaa
ja tekemällä oppii. Virheitäkin sallitaan, mutta niistä pitää ottaa
opiksi, Mika Löytönen kertoo omista kokemuksistaan.
21 | SEMENTTI
Pilaantuneen ruoppaussedimentin stabilointia satamakentän pohjaksi Kokkolan Satamassa.
Stabilointimenetelmien kehitys on mahdollistanut savimaiden lisäksi jopa turvesoiden ja
liejuisten vesijättömaiden tai pilaantuneiden maa-alueiden hyötykäytön rakentamiseen.
Kun pehmeät maakerrokset stabiloidaan sementin ja muiden sideaineiden avulla
kantavaksi maaperäksi, vältytään myös kalliilta massanvaihdoilta ja ylijäämämassojen
sijoitusongelmalta.
– Tulevaisuudessa rakennuskäyttöön otetaan yhä heikommin
kantavia maa-alueita. Stabilointimenetelmät tarjoavat tutkitun,
turvallisen ja taloudellisen tavan rakentaa käytännössä kuinka
huonosti kantavalle maaperälle tahansa. Samalla ne varmistavat tie-, katu- ja piharakenteiden sekä kunnallistekniikan pitkän
elinkaaren ja alhaiset ylläpitokustannukset, kun rakenteet eivät
halkeile ja rikkoudu maaperän painumaerojen takia, tekninen
johtaja Mikko Leppänen Rambollista sanoo.
Pilaristabilointi on pilaristabilointikoneella toteutettava syvästabilointimenetelmä, jossa maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kalkki- ja sementtipohjaista sideainetta. Syvästabilointi
mahdollistaa kokonaisten kaupunginosien rakentamisen hyvin
paksuillekin savikoille Espoon Suurpellon tavoin.
Kun pilaristabiloinnin rinnalla käytetään massastabilointia,
voidaan rakentaa vaikka turvesuolle kuten Vantaan Ikea Portti-
suolla. Massastabiloinnissa maaperään sekoitetaan sideainetta
kaivinkoneeseen liitetyllä sekoituslaitteistolla.
– Mitä heikommin kantavaa ja eloperäisempää maaperä on,
sitä enemmän sementin osuus sideaineena korostuu, Leppänen sanoo.
Massastabiloinnin avulla vältytään myös kalliilta massanvaihdolta ja läjitysmaiden sijoitusongelmalta mittavine kuljetuksineen, kun heikkolaatuiset maat voidaan lujittaa rakentamiskelpoisiksi paikan päällä.
– Ylijäämämassoja syntyy pelkästään pääkaupunkiseudulla
noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa, ja koko Suomessa 20–30
miljoonaa tonnia. Ympäristöarvojen noustessa jatkuvasti tärkeämmiksi ylijäämämassoille on yhä vaikeampaa löytää sijoituspaikkoja. Stabilointimenetelmien käytön ansiosta esimerkiksi
Jätkäsaaren uuden asuinalueen rakentamisessa myös valtava
22 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä | Kuva: Ramboll Finland Oy
Sementin osuus kasvaa pehmeikkörakentamisessa
STABILOINNILLA JOPA SUOT
RAKENTAMISEN KÄYTTÖÖN
maamassojen rekkaralli Helsingin keskustan läpi on merkittävästi vähentynyt.
Stabiloinnin avulla pilaantuneet maa-ainekset ja satamien
ruoppaussedimentit voidaan sitoa taloudellisesti ja turvallisesti
maaperään. Vuosaaren satamassa meren pohjasta yllätyksenä
vastaan tullut tributyylitina, joka on haitallinen meren pieneliöstölle, hoidettiin samalla kertaa sekä ympäristön että rakentamisen kannalta kuntoon stabiloimalla puoli miljoonaa kuutiota
pilaantuneita sedimenttikerroksia osaksi satamarakennetta.
Menetelmää hyödynnetään myös uusissa satamarakentamisen
ja väylien ruoppaushankkeissa.
Suomalaisen osaamisen vientiä maailmalle
Suomessa on Mikko Leppäsen mukaan infra-alan suunnitteluja urakointiyrityksissä sekä alan koneita valmistavissa yrityksissä
ja tutkimuslaitoksissa tehdyn pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena kansainvälisesti korkeatasoista stabilointimenetelmien osaamista.
– Ramboll on kehittänyt yhdessä stabilointijärjestelmiä valmistavan Allu Finland Oy:n kanssa massastabilointimenetelmää, jota
on hyödynnetty maailmanlaajuisesti.
Infra-alan yhteisessä Infra BIM -ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen hyödyntämistä. Liikennevirasto edellyttää tietomallinnuksen käyttöä kaikissa hankkeissaan jo tästä vuodesta
alkaen.
– Maaperä- ja suunnittelutietoa yhdistävää 3D-mallia voidaan hyödyntää stabilointikoneiden automaattisessa ohjauksessa ja seosaineiden annostelussa, mikä tehostaa työtä ja
säästää kustannuksia. Työ etenee nopeammin ilman mittakeppiviidakkoa, ja lopputulos on tasalaatuisempaa pienemmällä
seosainemenekillä, Mikko Leppänen sanoo.
Stabiloinnilla voidaan tehdä myös tärinänvaimennuksia esimerkiksi ratojen lähelle rakennettavia asuntoja varten niin, että
stabiloitua "maanalaista katkaisuseinää" voidaan käyttää esimerkiksi tienrakentamisen pohjana.
– Stabilointi on taloudellisin menetelmä myös patovallien
rakentamiseen meren rannoille torjumaan ilmastonmuutoksen
aiheuttaman meren pinnan nousun haittoja laajoilla alueilla,
sillä kaikki pohjanvahvistamattomat rakenteet tahtovat painua
ajan mittaan mereen.
23 | SEMENTTI
BETONIRAKENTAMISEEN
VAPAUTTA JA KEVEYTTÄ
Betonin plastisuutta ei osata Suomessa vielä hyödyntää voimallisesti – tai ei uskalleta.
Onneksi meillä on kuitenkin rohkeita esimerkkejä betonirakentamisen uudesta ajasta.
Siggen ja Almacon Groupin idea kokonaisesta, kelluvasta Green Island -ekoasuntoalueesta.
24 | SEMENTTI
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kohdekuvat: Sigge Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy | Henkilökuvat: Olli Urpela
– Rehellisesti sanottuna betonirakentaminen on meillä aivan
lapsen kengissä, kun verrataan Suomea vaikka Keski-Euroopan
maihin tai Japaniin, arkkitehti SAFA Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä puuskahtaa.
– Betonia voitaisiin hyödyntää enemmän ja uusilla tavoilla
arkkitehtuurissa – sekä rakennusten massoittelussa että sisätiloissa. Nyt rakennuttajat empivät ratkaisuja. Asenne on jo
usein estävä ja pelätään etukäteen esimerkiksi valupinnan onnistumista. Näin suunnittelijatkin välttelevät rohkeita ratkaisuja,
Mäki jatkaa.
Arkkitehti SAFA Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä on samoilla linjoilla.
– Emme ole Suomessa kehityksen eturintamassa. Wau-arkkitehtuurin – tai mitä nimeä nyt käytetäänkään – esimerkit tulevat jostain muualta kuin meiltä, Jaaksi sanoo.
Tosin hänellä on myös hyviä kokemuksia ja tuloksia kotimaisesta betonirakentamisesta.
– Me olemme päässeet tekemään kaksi ainutlaatuista kirjastoa
betonista paikallavalaen – toisen Turkuun ja toisen Seinäjoelle.
Molemmat ovat onnistuneet hyvin. Ne ovat myös paikallavalettuina erikoistapauksia nykyisessä rakentamisessa, Jaaksi sanoo.
Hänen mukaansa betonin runsas käyttö runkorakenteissa
osoittaa, että betoni on kilpailukykyinen rakennusmateriaali.
– Betonirakentamista kehitetään esivalmistettujen rakennusosien ja teollisen elementtituotannon ehdoilla, koska niillä
useimmiten ajetaan kustannuksissa paikallavalettujen ratkaisujen ohi. Elementtirakentamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa,
mutta paikallavalussa yhdistyvät usein vanha hyvä rakennustapa
ja arkkitehtuurin vapaus.
Hän sanoo olevansa hyvin tyytyväinen Seinäjoen kirjaston
valupintoihin.
– Pinta on karkea kuten oli tarkoituskin, liitokset täsmällisiä,
valut tehtiin huolella eikä paikkailtavaa jäänyt. Valupintojen
mahdollisuudet ovat kuitenkin Suomessa vielä kovin vähissä.
25 | SEMENTTI
OP-Pohjolan Helsingin Vallilaan tuleva päätoimipaikka on tällä hetkellä maamme suurin rakenteilla oleva betonikohde.
Toimistotiloja rakennetaan ja saneerataan yhteensä noin 130 000 neliötä. Rakennus uudistaa Teollisuuskadun
toimistoriviä veistoksellisella otteella. Kaltevat julkisivupinnat antavat haastetta painavien betonielementtien
asentamiselle. JKMM Oy:n voittoisa ehdotus “Siivet” saa arkkitehtuurinkin uudenlaiseen lentoon.
Silkin himmeitä, tasaisia pintoja on jostain syystä Suomessa vielä
vaikea saavuttaa.
Pientaloja betonista
Pekka Mäki toivoo, että tilaajat uskoisivat ja luottaisivat suunnittelijaan sekä antaisivat hänelle vapautta.
– Totta kai ratkaisujen pitää silti olla aina perusteltuja, Mäki
huomauttaa.
Hän on ilahtunut siitä, että ”betonin ilosanoma” on saavuttanut nyt uuden kohderyhmän.
– Pientalojen rakennuttajat ovat löytämässä betonin ihan eri
tavalla kuin ennen. Yksi syy on varmaan se, että rakentamisen ja
asumisen trendejä seurataan entistä enemmän kansainvälisistä
lehdistä. Maailmalla on hyviä esimerkkejä pientaloista, jossa betonia on käytetty sekä julkisivuissa että sisätiloissa, Mäki sanoo.
Vuoden Betonirakenne 2013 -kilpailun kunniamaininnan saikin Sigge Oy:n suunnittelema pientalo VillAma.
– Tässä tapauksessa rakennuttajalla oli itsellään vahva visio
tulevasta kodistaan ja rohkeutta tarttua ennakkoluulottomiin
ratkaisuihin. Betonia käytettiin kokonaisvaltaisesti ja isoilla ikkunoilla tuotiin pehmeyttä sekä kontrastia, Pekka Mäki kertoo.
VillAmassa betonia käytettiin jopa kalusteissa eli pöytiäkin
valettiin betonista.
– Toivottavasti tämä antaa muillekin rohkeutta käyttää betonia
reippaasti myös sisätiloissa, Pekka Mäki toivoo.
Materiaalien liitto
Sekä Pekka Mäki että Asmo Jaaksi muistuttavat, että mikään
materiaali ei yksin riitä.
– Materiaalivalmistajat yrittävät korostaa oman tuotteensa
etuja, mutta jokaiselle materiaalille on oma paikkansa. Valinnoissa pitää muistaa myös ekologiset ja kestävän kehityksen
mukaiset seikat, Jaaksi huomauttaa.
– Betoni on kaunis materiaali, jotain ihan muuta kuin monella
oleva negatiivinen mielikuva elementtirakenteisesta betonitalosta. Betonilla voidaan toteuttaa rakennusmuotojen kaikki
trendit. Ja kun betonin yhdistää oikealla tavalla muihin rakennusmateriaaleihin, saadaan aikaan toimiva sekä kestävä liitto,
Mäki pohtii.
Hänen mukaansa betonin kehittämisessä on tehty hyvää työtä.
Erilaiset pinnoitteet ovat yhtenä esimerkkinä. Betonilattioistakin
on Mäen mukaan tullut jo trendi.
26 | SEMENTTI
JKMM Oy:n voittoisa ehdotus Hämeenlinnan laivarannan rakennuksesta ei koskaan
toteutunut. Betoninen riippukatto oli rohkea suunnitelma.
– Tuotteiden tulee olla vain niin hyviä ja selkeitä, että niitä voi
huoletta ottaa mukaan suunnitelmiin.
Arkkitehtuuria ihmisille
Asmo Jaaksin mukaan suunnittelun apuvälineiden kehitys antaa
uusia mahdollisuuksia myös betonirakentamiselle.
– Mallinnuksen avulla saadaan monimuotoisia suunnitelmia
tuotantoon. Betonin plastisuus antaa vapauden tehdä suorasta
kulmasta poikkeavia muotoja. Esimerkiksi Kiinassa on nähty, miten villejä muotoja rakennuksiin saadaan betonista ja teräksestä.
Jaaksin mukaan nykyarkkitehtuurista löytyy enemmän myös
inhimillisiä arvoja.
– Itsetarkoituksellinen, hätkähdyttävä arkkitehtuuri alkaa
toivottavasti olla tiensä päässä. Nyt arkkitehtuurille haetaan
Asmo Jaaksi.
oikeutusta ja vastuullisuutta. Arkkitehtuurin tulee olla tehty
aitoon tarpeeseen, ei herättämään huomiota tai vallan merkiksi.
Näin sivutaan taas Aallon lanseeraamaa pienen ihmisen arkkitehtuuria, Jaaksi pohtii.
– Betonilla on materiaalina pitkä historia. Koko ajan kehitetään kuitenkin uutta. Esimerkiksi kuitubetonista saadaan ohuita
tuotteita ja onkin kiinnostavaa nähdä, miten sen kehitys jatkuu.
Viedäänkö betonirakentamista kevyempään suuntaan myös
arkkitehtonisesti?
Jaaksi heittää pilke silmäkulmassa yhden toiveen tuotekehittelyyn:
– Upeaa olisi betonin omainen aine, joka olisi myös lämpöä
eristävä!
Pekka Mäki.
27 | SEMENTTI
Katseenkestäviin
betonituotteisiin
SuperPlussementti on ympäristötuotteisiin tarkoitettu sementti. Parhaimmillaan
se on pihakivissä ja muissa näkyviin jäävissä betonituotteissa.
SuperPlussalla on hyvä alku- ja loppulujuus, sen ve-
käyttökohteita myös elementtisovelluksissa. Super-
denimu on pieni, eikä sillä tehdyissä betonituotteissa
Plus on ympäristöystävällisempi sideaine betonituot-
esiinny alkalihärmettä. SuperPlussementille löytyy
teisiin.
www.finnsementti.fi