KORKEAMALLE LUJILLA BETONEILLA

FINNSEMENTIN ASIAKASLEHTI • 2/2013
KORKEAMALLE
LUJILLA BETONEILLA
Suomen korkein hotelli
kohoaa Tampereelle s. 14
TÄSSÄ
NUMEROSSA
3
Pääkirjoitus: Reijo Kostiainen
4
Lean on ihmiskeskeinen toimintamalli
8
Korkeamalle lujilla betoneilla
14
Suomen korkein hotelli kokoaa
Tampereelle
18
Raskaan kaluston painorajojen muutos
parantaa kilpailukykyä tulevaisuudessa
20
Oikein valittu huokostin
– Parantaa betonin pakkasenkestävyyttä
22
4
23
Uudet henkilöt
Betoniluoma Oy
Betoniteollisuutta Teuvalla 60 vuotta
20
Finnsementti Oy:n asiakaslehti, No 2/2013, vuosikerta 25, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet:
Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, [email protected] • Päätoimittaja: Reijo
Kostiainen, [email protected] • Muut tekstit: Terhi Rauhansalo, Finnsementti Oy • Finnsementtiläisen sähköpostiosoite: etunimi.
[email protected] • Ulkoasu ja taitto: Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva: SRV / Helin & Co arkkitehdit • Painopaikka:
Hannun Tasapaino Oy, Espoo
2 | SEMENTTI
Sementin
juhlavuosi
käynnistyy
Talouden epävakaus on jatkunut myös tänä vuonna. Suomessa
rakennusluvat ja rakentamisen aloitukset ovat vajonneet jo alle
vuoden 2009 tason. Tilanne ei onneksi ole aivan näin huono betonialan kannalta, vaikka sementtimarkkinatkin laskevat noin
kuusi prosenttia Suomessa. Sementin käyttö, ja sitä kautta
myös betonin menekki, on selkeästi korkeammalla tasolla kuin
vuonna 2009 joka johtuu suurelta osin mittavista käynnissä
olevista infrahankkeista, jotka ovat pitäneet betonin menekin
kohtuullisella tasolla. Vaikuttaa muutenkin siltä, että Suomessa
on suuria kohteita käynnissä tai alkamassa, mutta puuttuvatko
sitten normaalikokoisista kohteista suuri osa?
Epävakaista ajoista huolimatta myös maailmalta on kantautunut jo hiukan positiivisiakin talousuutisia. Suuressa mittakaavassa käännettä parempaan on siis lupa odottaa. Rakentamisen
käänne tulee ajoittumaan ensi vuoteen, toivottavasti jo vuoden alkupuoliskolle.
Suomessa on suunnitteilla suuri joukko korkeita rakennuksia –
itse asiassa niin korkeita, ettei sellaisia ole Suomessa aiemmin
toteutettu. Korkeissa rakennuksissa betoni pääsee oikeuksiinsa.
Toisaalta esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan
suunnittelussa olevat rakennukset asettavat betonialan ihmiset aivan uusien haasteiden eteen. Tässä Sementtilehden
numerossa onkin kaksi mielenkiintoisia artikkelia aiheeseen
liittyen – toinen rakenteilla olevasta kohteesta ja toinen muutamasta tulevaisuuden kohteesta.
Vuosi 2013 lähestyy loppuaan. Finnsementin väki odottaa jo innolla ensi vuotta, sillä vuosi 2014 tulee olemaan meille tärkeä
vuosi. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä kun
Suomessa aloitettiin jatkuvatoiminen sementin valmistus. Loppukesästä 1914 aloitettiin Paraisilla klinkkerinpoltto. Nykyinen
Paraisten uuni on järjestyksessään kuudes. Juhlavuotta kutsumme suomalaisen sementin 100-vuotisjuhlavuodeksi.
Nyt haluamme kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille rauhallista
joulua!
Reijo Kostiainen
3 | SEMENTTI
Teksti: Ulla Leveelahti
Kuvat: Finnsementti Oy
Lean on ihmiskeskeinen
toimintamalli
Tänä päivänä Lean on maailman nopeimmin leviävä johtamisoppi. Se on käytössä
niin tuotantolaitoksissa kuin palvelualoilla ja terveydenhuollossakin. Lean-tuotanto
pohjautuu alun perin autotehdas Toyotan sisäiseen tuotantofilosofiaan, jota on kehitelty
lähes 100 vuotta.
4 | SEMENTTI
5 | SEMENTTI
5 | SEMENTTI
6 | SEMENTTI
Lean-tuotanto (Lean Production) tuli terminä tunnetuksi kirjasta
“The Machine that Changed The World”. Kirjan kirjoittivat MIT:n
(Massachusetts Institute of Technology) professorit vuonna
1990 kuvaten japanilaisten autotehtaiden menestyksekästä
tuottavuuden parannusta Yhdysvalloissa.
Lean on hyvin ihmiskeskeinen toimintamalli, jossa 20 prosenttia on tekniikkaa, 80 prosenttia ajattelua ja johtamista. Leanin
keskiössä on asiakas – kaikki kehitystyö tehdään asiakasarvoa
silmälläpitäen. Finnsementissä tarkoituksemme on parantaa
toimintamme laatua ja tehokkuutta Leanin avulla vähentämällä erilaisia hukkatekijöitä. Kiteytetysti voidaan sanoa, että ”tarkoituksemme ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi
matka”.
Lean 5S käynnistynyt
Ensimmäinen askel Leanin käyttöönotossa on otettu tänä
vuonna aloittamalla Lean 5S-projektit valituissa projektikohteissa molemmilla sementtitehtaillamme sekä Paraisilla että
Lappeenrannassa. Lean 5S:n tavoitteena on parantaa työpaikan järjestystä ja selkeyttää työtapoja ja toimintamalleja. Näin
lisäämme toimintamme laadukkuutta ja tuloksellisuutta, samalla kun saamme turvallisemman ja viihtyisämmän työympäristön. 5S on meille hyvin luonnollinen ensimmäinen Leanaskel, koska työturvallisuus on meille äärimmäisen tärkeä asia,
ja 5S tukee hyvin ”nolla tapaturmaa” -tavoitettamme.
Ensimmäisten kokemustemme perusteella 5S-tyyppiselle kehittämiselle on olemassa selkeä tarve. Järjestämämme koulutus
on saanut hyvän vastaanoton ja projektiryhmät ovat tarttuneet
toimeen innokkaasti. Myös tulokset ovat olleet rohkaisevia,
vaikka tekemistä riittääkin. 5S:llä saavutettujen tulosten ylläpitäminen on erityinen haaste, joka vaatii kaikkien tehtaalla toimivien osapuolten sitoutumista.
Talkoopäivinä projektikohteissa on siivottu, maalattu, kiinnitetty koukkuja ja
hyllyjä, tehty lattiamerkintöjä, sekä heitetty pois nurkkiin kertyneitä romuja.
Hyvästä visuaalisesta mittarista näkee yhdellä silmäyksellä ”miten meillä menee”.
Kuvassa on kierrätyspolttoaineiden osuutta osoittava mittari. Tavoitteen yli oleva
osuus on vihreää, eli hyvää ja tavoitteen alle oleva osuus on punaista, eli huonoa.
Seuraavat askeleet
Syksyn aikana jatkamme Lean-matkaamme kehittämällä päivittäistä johtamista muun muassa tuomalla visuaalista ohjausta
osaksi tehtaiden arkipäivää. Ensi vuonna suunnitelmissamme
on kouluttaa henkilökuntaamme arvovirtakartoitusten teossa.
Odotukset arvovirtakartoitusten annin suhteen ovat korkealla.
Lean ei siis ole projekti, vaan sillä pyritään pysyvään toimintailmapiirin muutokseen. Lean ei ole koskaan valmis. Jatkuvan
parantamisen kautta pystymme kehittämään toimintaamme
paremmin asiakkaitamme palvelevaksi.
Työkohteessa käytettäville työkaluille on järjestetty omat paikat, joissa niitä
säilytetään. Tarvittaessa käytetään esimerkiksi värikoodeja omien työkalujen
tunnistamiseksi.
7 | SEMENTTI
Teksti: Samsa Heilä
Kuvat: SRV / Helin & Co arkkitehdit
Korkeammalle
lujilla betoneilla
Suomeen on suunnitteilla kymmeniä yli sadan metrin korkuisia rakennuksia.
Esimerkiksi Kalasataman keskuksen torneissa pilarikuormat ovat noin kymmenkertaisia
tavanomaiseen rakennukseen nähden, mutta mitoittava tekijä on suurten kuormien
sijaan ihmisten kokema värähtely.
Helsingin Kalasataman keskuksen kahdeksasta tornitalosta korkeimmat kohoavat noin 130 metriin.
8 | SEMENTTI
”Korkealujuusbetonien kehitys on lisännyt betonin käyttöä
korkeissa rakennuksissa eri puolilla maailmaa. Aiemmin betonirunkoa pidettiin kilpailukykyisenä noin sadan kerroksen
korkeuteen asti, mutta korkealujuusbetonien ansiosta mitään selkeää rajaa ei enää ole. Suomessa liikutaan sellaisissa
korkeuksissa, että betonirunko on erittäin kilpailukykyinen,
käytetäänpä rakennuksessa sitten teräs-, liitto- tai betonipilareita tai kantavia seiniä”, Aaro Kohonen Oy:n erityisasiantuntija Teuvo Meriläinen sanoo.
Betonin käyttö lisääntynyt merkittävästi
”Käyttämällä korkeampaa betonin lujuusluokkaa ja järeämpää raudoitusta alemmissa kerroksissa, voidaan minimoida
tarvittavien pilaripoikkileikkausten pinta-ala”, Meriläinen
selittää.
Kaikkein korkeimmissa rakennuksissa betonia käytetään
myös teräsrungon palosuojaukseen mantteloimalla teräspilarit betonivalun sisälle. Tällöin kyseessä on sekarunko, jossa
eri materiaalien ominaisuuksia yhdistetään optimaalisella
tavalla, jolloin rakenne lopputilanteessa toimii liittorakenteena.
Maailmalla pilvenpiirtäjissä on usein sekarunko. Betonin
käyttö on lisääntynyt Meriläisen mukaan korkeissa rakennuksissa merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana korkealujuusbetonien ohella lisäaineiden, pumppauksen ja
nostomenetelmien kehityksen myötä.
Betoni on hallitseva materiaali korkeiden rakennusten välipohjissa hyvän ääneneristävyytensä ja palonkestävyytensä
ansiosta. Esimerkiksi maailman korkein pilvenpiirtäjä, antennimastoineen 828 metrin korkuinen Burj Khalifa Dubaissa määritellään teräsrunkoiseksi, mutta siinä on betonia
noin kymmenkertainen tonnimäärä teräkseen verrattuna.
”Paikalla valetun välipohjan paksuus on tyypillisesti vähintään 200 millimetriä riittävän ääneneristävyyden takia.
Paikalla valetulla teräsbetonilaatalla on tavallisesti tärkeä
osuus myös rakennuksen jäykistämisessä ja stabiliteetissa”,
Meriläinen sanoo.
Korkeampaa lujuusluokkaa ja järeämpää
raudoitusta
Korkeissa rakennuksissa pilarikuormat voivat olla jopa
60-kertaisia tavanomaiseen viisikerroksiseen toimistorakennukseen verrattuna. Korkealujuusbetonit ovat lisänneet
betonin käyttöä korkeiden rakennusten kantavissa pilareissa
ja seinissä.
9 | SEMENTTI
Betonirakenteet vaimentavat värähtelyä
Aaro Kohonen Oy on rakennesuunnittelijana Helsingin Kalasataman keskuksessa ja sinne rakennettavissa kahdeksassa tornitalossa, joiden korkeus vaihtelee alle sadasta metristä noin
130 metriin. Yksi torneista on hotelli, yksi toimistotalo ja loput
asuinrakennuksia. SRV:n toteuttaman rakennuskokonaisuuden
arkkitehti ja pääsuunnittelija on Helin & Co Arkkitehdit. ”Jo sadan metrin korkuisessa hoikassa rakennuksessa rakenteiden
mitoituksessa tulee määrääväksi tekijäksi ihmisten herkkyys
lähinnä tuulen aiheuttamalle huojunnalle ja värähtelylle, eivät
niinkään rakenteiden kestävyyden raja-arvot”, Teuvo Meriläinen sanoo.
Tämä niin sanottu mukavuustekijä asettaa vaatimukset rakennuksen horisontaalisille jäykkyysominaisuuksille sekä kiertojäykkyydelle. Kalasataman tornitalot mitoitetaan staattisten
kuormitusten lisäksi dynaamisille kuormille. Tuulen vaikutus
rakennukseen ja sen värähtelyyn testataan myös tuulitunnelikokein. ”Betonirakenteet vaimentavat tehokkaasti värähtelyä”,
toteaa Meriläinen.
Suomeenkin suunnitteilla yli satametrisiä
rakennuksia
Vielä vuonna 1989 maailman kymmenen korkeinta toimistotai asuinrakennusta sijaitsivat Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä
maailman kymmenestä korkeimmasta rakennuksesta enää ai-
noastaan yksi on länsimaissa Yhdysvalloissa ja pääosa Aasiassa.
Suomeenkin on suunnitteilla kymmeniä yli satametrisiä rakennuksia lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Myös useilla pienemmillä paikkakunnilla on kehitteillä
hankkeita omiksi maamerkeiksi.
Suomalainen kallioperä on Teuvo Meriläisen mukaan maailman
parhaita korkeiden rakennusten perustamiseen. ”Kalasataman
tornitaloissa pilarikuormat ovat suuruusluokaltaan noin kymmenkertaisia tavanomaiseen toimisto- tai asuinkohteeseen
nähden. Kalasataman keskuksen alueella kaikki perustukset
voidaan tukea hyvälaatuisen kallion varaan, jolloin kriittisiä painumaeroja ei pääse syntymään.”
Pilarikuormat jopa tuhansia tonneja
Suurimmat pilarikuormat ovat noin 35 meganewtonia, eli 3500
tonnia neliömetriä kohti. ”Laskennallinen kuorma, jossa huomioidaan varmuuskertoimet, on vielä suurempi. Suurten kuormien takia erilaisten rakennevaihtoehtojen kartoitus ja mitoitus
on tehtävä huolellisesti, koska ylimitoitus kertautuvana tekijänä heijastuu kustannuksissa.”
Kuormia kasvattaa alakerrosten harvempi pilarijako muun
muassa autohalleissa. Niissä pilarit ovat 16,2 x 8,1 metrin ruuduissa, kun tornien kohdalla pilarijako on 8,1 x 8,1 metriä. Korkea rakennus voidaan jäykistää vaakasuuntaisia tuulikuormia
vastaan esimerkiksi teräsbetonisella ytimellä ja sen kanssa
10 | SEMENTTI
Kalasataman keskuksen tornitalot mitoitetaan staattisten kuormitusten lisäksi dynaamisille kuormille. Kuvat: Aaro Kohonen Oy.
yhdessä toimivilla ristikko- tai seinärakenteilla samaan tapaan
kuin teräsbetonisia hissikuiluja ja porraskäytäviä käytetään elementtirakennusten jäykistämiseen. Rakennuksen ulkokehä voi
olla tällöin kevytrakenteisempi, mikä mahdollistaa suuret ikkunapinnat.
Tuuliolosuhteet huomioitava jo rakennusaikana
”Rungon jäykistyksen lisäksi tuulikuormat on huomioitava Kalasatamassakin julkisivurakenteissa ja niiden kiinnityksessä aivan
toisella tavalla kuin matalammissa rakennuksissa. Tuulenpaineen aiheuttama imu voi olla rakennuksen kulmissa yhtä suuri
kuin suora tuulenpaine. Myös välipohjien riittävästä jäykkyydestä on huolehdittava, ettei välipohjan taipuma tai viruma ole
julkisivurakenteiden kestävää kiinnitystä ja tiiviinä pysymistä
ajatellen liian suuri.”
Tuuliolosuhteet on huomioitava jo rakennusaikana työturvallisuudessa ja suojauksissa. ”Yläilmoissa tuulee aina, ja tämä on
syytä ottaa huomioon myös elementtikokojen valinnassa. Perinteinen sandwich-elementtikoko on ollut meillä noin kymmenen tonnia, mutta tällöin tuulipinta-ala voi olla vaarallisen suuri”,
muistuttaa Meriläinen.
Välipohjat ja kantavat seinät paikallavaluna
Kalasataman kohteessa jalustaosan välipohjat on kaavailtu tehtäväksi 320 millimetrin ontelolaatoista ja wq-palkeista, joilla päästään
matalaan, noin puolen metrin rakennekorkeuteen ja joustaviin
lvi-asennuksiin laatan ja palkkien alapuolella. Tornien välipohjat
ja kantavat seinät on suunniteltu paikallavaluna. ”Kun paikallavaletun laatan paksuus on vähintään 300 millimetriä, siihen saadaan
hyvin sijoitettua lvi- ja sähköasennukset. Askelääneneristävyys varmistetaan kelluvilla lattioilla”, Meriläinen sanoo. ”Maailmalla korkeiden rakennusten välipohjissa käytetään paljon liittorakenteita, joissa teräksisten primääri- ja sekundääripalkkien päälle
asennetaan profiilipelti ja sen päälle valetaan betonilaatta. Toiminta liittorakenteena varmistetaan teräspalkkeihin hitsatuilla
tartuntatapeilla”, hän jatkaa.
Pilareiden pyöreä muoto valuteknisesti varmempi
Toimistorakennuksissa suositaan muuntojoustavaa pilarirunkoa, mutta asuintornitaloissa käytetään usein paikallavalettuja
väliseiniä niiden hyvän ääneneristävyyden takia.
Kalasataman tornitalojen alaosat ovat Meriläisen mukaan puhdasta liittorakennetekniikkaa. Pyöreät liittopilarit kannattavat
wq-palkkeja. Pyöreä teräsputki toimii sekä kantavan liittorakenteen osana että valumuottina. ”Pilareiden pyöreä muoto on
valuteknisesti ja tasaisen valupaineen kannalta varmempi kuin
neliöpilari.”
Teräsputken sisälle asennetaan tehdasvalmisteiset raudoitteet
ja putki pumpataan täyteen betonia alaosassa olevan suutinjohteen kautta. Kun putken yläosassa olevasta reiästä tulee be-
11 | SEMENTTI
Kuva: Aaro Kohonen Oy
tonia, voidaan olla varmoja, että pilari on täynnä betonia. Jos
pumppaus tehdään ylhäältäpäin, saattaa betoniin jäädä onkaloita.
rakenteita ja arinaratkaisuja sekä jännitystekniikkaa, jotta taipumat saadaan hallintaan.”
Korkeat vaatimukset korroosionkestävyydelle
Pilareissa käytetään korkealujuusbetoneita
Kalasatamassa käytetään myös K60–K90 lujuusluokan korkealujuusbetoneita muun muassa teräsbetonipilareissa. Lujuudenkehityksen varmistaminen on tärkeää erityisesti kriittisissä
talvivaluissa.
Asuintornitalon yläosaan tutkitaan vielä useita rakennevaihtoehtoja, kuten pilarien varaan valettuja kantavia seiniä ja välipohjarakenteena paikallavalettua laattaa tai ontelolaattaa, joka
kannatetaan wq-palkeilla. ”Kun paikallavaletun laatan paksuus
on vähintään 300 millimetriä, siihen saadaan hyvin sijoitettua
lvi- ja sähköasennukset. Askelääneneristävyys varmistetaan kelluvilla lattioilla. Ontelolaatallakin saadaan alapinta lähes sileäksi
käyttämällä wq-palkkeja”, selittää Meriläinen.
Rakennesuunnittelun kannalta vaativia kohtia Kalasataman
tornitaloissa ovat esimerkiksi yläosan ulokkeet, kun osa rakennusmassasta ulkonee noin kuusi metriä alaosan rungosta.
”Ulokkeiden tuennassa voidaan käyttää erilaisia ristikko-
Sijainti meren rannalla asettaa Kalasatamassa korkeat vaatimukset julkisivu- ja kannatusrakenteiden korroosionkestävyydelle. Mereltä puhaltavat tuulet ja myrskyt ja voimakkaat pyörteet tornitalojen ympärillä pyrkivät tunkemaan rakenteisiin
kovalla paineella suolasumua. Toistuvat jäätymis-sulamissyklit
lisäävät Suomessa huomattavasti rakenteiden rasituksia. ”Uimahallien ilmassa oleva pieni määrä klorideja pystyy pilaamaan
jopa ruostumattomat teräkset. Perinteinen ruostumaton tai
haponkestävä teräs ei ole riittävän kestävä, vaan rakenteissa on
käytettävä austeniittisia ja runsasseosteisia, eli riittävästi molybdeeniä sisältäviä teräslajeja”, sanoo Meriläinen.
Keski-Pasilan tornien perustaminen haastavaa
Kalasataman keskukseen kohoaa uusi Suomen korkeimpien
tornitalojen keskittymä, ja muun muassa Helsingin KeskiPasilaan kaavailluissa torneissa tehdään todennäköisesti jälleen
korkeusennätyksiä. Korkeimpiin torneihin on kaavailtu jopa
40 kerrosta. Näitä torneja ei toteuteta vielä seuraavassa Keski-
12 | SEMENTTI
Pasilan rakennusvaiheessa, joka sisältää tavanomaisen korkuista
rakentamista. ”Keski-Pasilan tornirakentamisen haasteellisuutta lisää se, että Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä alue rakennetaan
toimivan radan päälle. Suuriin betonikansiin tulee pitkiä jännevälejä ja niihin kohdistuu korkeista rakennuksista erittäin suuria
kuormia. Alueen pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevat. Osa
perustuksista voidaan tehdä kalliolle, mutta paikoin perustamiseen tarvitaan noin 30 metrin syvyyteen ulottuvia suurpaaluja”,
Meriläinen sanoo.
Ympäristörasitukset edellyttävät erilaisia
lisäaineita
Kalasataman keskuksen tuleville rakenteille on tehty rasitusluokkaselvitys. ”Meren läheisyys on avaintekijä. Merivettä
tihkuu vajaan sadan metrin päässä olevasta merestä kallion
halkeamia pitkin rakennuspaikan alle. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla, mutta tihkuveden mukana tulevat kloridit
lisäävät ympäristörasituksia, jotka on otettava huomioon esimerkiksi betonissa terästen suojabetonipaksuuksissa”, Meriläinen kuvailee.
Tornitalojen perustuksissa käytetään vähintään K45-lujuusluokan betonia, jonka vesisementtisuhde on korkeintaan 0,45 ja
sementin määrä vähintään 280 kg kuutiometrissä betonia. ”Perustukset ovat ajorampeissa kylmiä rakenteita hyvin ankarissa
olosuhteissa suola-pakkasrasituksessa. Niissä voidaan käyttää
tavallista Portland-sementtiä, mutta ympäristörasitukset edellyttävät erilaisia lisäaineita.”
Näytön paikka alan osaamiselle
Teuvo Meriläisen mukaan Suomessa on sementti- ja betonialan
yrityksissä hyvin korkeatasoista osaamista, joka tulee parhaiten
esille Kalasataman kaltaisissa erikoiskohteissa. ”Kalasataman rakentamisessa tarvitaan hyvin vaativaa betonitekniikkaa, mutta
se hallitaan kyllä. Suunnittelijan tehtävänä on käytännössä laatuvaatimusten, betonin lujuusluokan ja ympäristörasitusluokkien määrittäminen, ja toimittajien tulee huolehtia oikeasta koostumuksesta, niin että betoni täyttää vaaditut ominaisuudet ja
on myös käyttötarkoitukseen hyvin työstettävää. Esimerkiksi
pienetkin muutokset hienoaineksessa vaikuttavat radikaalisti
pumpattavuuteen.”
Kalasataman tulee paljon suuria valuja, joihin ei saa tulla työsaumaa.
Toimitusvarmuus tärkeimpänä valttikorttina
”Toimitusvarmuus on betonitoimittajan tärkein valttikortti.
Notkistimien käyttö helpottaa betonivaluissa, mutta samalla
ne aiheuttavat sen, että betoni jämähtää yllättävän nopeasti jos
toimitus työmaalle viivästyy”, Meriläinen muistuttaa.
Kun rakennetaan Kalasataman kaltaista vaativaa kohdetta, on
tärkeää varmistaa suunniteltujen ratkaisujen toteutettavuus ja
haluttu ulkonäkö etukäteen. ”Mallityöt, -elementit ja erilaiset
testaukset kannattaa tehdä huolellisesti, ettei rakentamisessa
tule eteen yllätyksiä ja viivästyksiä. Esimerkiksi tavanomaista
korkeampien lujuuksien käyttö välipohjissa lisää kantavuutta
kuten lävistyskestävyyttä, mutta edellyttää sopivia reseptejä ja
työmenetelmiä, jottei betonipinnasta tule liian kuivaa pintatasoitteiden tarttumiselle”, Meriläinen vielä neuvoo.
13 | SEMENTTI
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Sokotel Oy / Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy
Tummaa betonia ja teräksen kiiltoa
Suomen korkein hotelli
kohoaa Tampereelle
Tampereen tornihotellista rakentuu monotonisen kerrostalon tai lasitornin sijaan
veistoksellinen maamerkki, jonka julkisivussa tumma betoni käy elävää vuoropuhelua
vapaasti sijoitettujen ikkunoiden ja terästehosteiden kanssa. Betonirungossa yhdistyvät
elementtirakentamisen ja paikallavalun edut.
14 | SEMENTTI
Tampere
”Jo suunnitteluvaiheessa halusimme korostaa rakennuksen
tornimaisuutta ja veistoksellista muotoa. Tästä tulee Tampereen keskustan keskeinen maamerkki, joka ei saa näyttää
kerrostalolta, niin että ihmiset alkaisivat laskea kerroksia,
vaan näkevät rakennuksen kokonaisuutena”, arkkitehti Sampo Valjus Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy:stä kertoo
suunnittelun tavoitteista.
Hotelli avataan vuoden 2014 lopulla
Rautatieaseman viereen Tullin alueelle kohoavaan tornihotelliin tulee 27 kerrosta, joista 25 on maan päällä. Valmistuessaan 88 metrin korkuinen tornihotelli on Suomen korkein
asuinrakennus ja hotelli. Tampereen tähän asti korkein hotelli,
Sokos Hotel Ilves, on 63 metrin ja 18 kerroksen korkuinen.
Vuoden 2014 lopulla avattava hotelli muodostuu tornimaisesta uudisosasta sekä noin sata vuotta vanhasta veturitallista joka peruskorjataan ja muutetaan hotellin käyttöön.
Reilun 300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen
rakennetaan monipuoliset ravintola- ja kokoustilat.
Noin 50 miljoonan euron hotelli-investoinnin rakennuttaa
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy.
Betonirungolla etuja korkeassa rakentamisessa
Suomen korkeimman hotellin materiaalivaihtoehtoja tutkittiin vuosien ajan siitä lähtien kun hankkeen suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alkupuolella. Perusteellisen vaihtoehtojen
kartoituksen jälkeen rakennus päätettiin toteuttaa betonista.
Rakennuksen runko muodostuu kantavista väliseinistä ja julkisivun sandwich-elementeistä sekä paikalla valetuista välipohjista. ”Lähdimme suunnittelun alkuvaiheessa liikkeelle
kevytrakenteisista julkisivuista, jotka ovat maailmalla yleisiä
korkeissa rakennuksissa. Päädyimme kuitenkin siihen, että
15 | SEMENTTI
betoni ja elementeistä rakentaminen oli paras vaihtoehto
hotellille asetettujen tavoitteiden ja vaaditun korkean laatutason toteuttamiseen”, Valjus sanoo.
Rakennuksen veistoksellisuutta korostavat kulmien ja nurkkien viisteet, jotka elävöittävät suorakulmaista perushahmoa, sekä julkisivun ikkunoiden ja terästehosteiden vapaa
sijoittelu.
Esimerkiksi yksitotisen persoonattoman ja maailmalla tuhansittain toistetun lasitornin sijaan tornihotellista rakentuu
kaupunkikuvaa elävöittävä yksilöllinen kokonaistaideteos
vanhojen hotellikäyttöön muutettavien veturitallien rinnalle
– vastaavaan tapaan kuin Tammerkosken rannan punatiiliset
ja uuteen käyttöön muutetut vanhat tehdaskiinteistöt ovat
muodostuneet osaksi tamperelaisuutta.
Musta väribetonipigmentti tuo särmää
Tornin veistoksellisten muotojen vaikuttavuutta lisää julkisivun betonielementtien musta väri. ”Rakennuksessa käytettävä musta väribetonipigmentti on uusi tuote, ja sen avulla
saadaan väribetoniin aikaisempaa tummempaa sävyä. Tumma sävy tuo uuteen osaan häivähdyksen veturitallien menneisyydestä lisäten samalla toivottua särmää ja dramatiikkaa”, Sampo Valjus kertoo.
Materiaalivalinnoilla haluttiin hänen mukaan myös korostaa
niitä vastakohtaisuuksia, joita rakennus luontaisestikin tarjoaa uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistymisen myötä. ”Betonin karheus yhdistettynä kiiltävään teräkseen sopii
vanhan teollisuuskaupungin henkeen.”
Jäykistys tulee kaupan päälle
Rakennesuunnittelija Miika Kankaanpää Finnmap Consulting Oy:stä kertoo, että tornihotelliin valittu kantaviin ulko-
Kuva: SRV
ja väliseiniin perustuva runkoratkaisu on myös kustannuksiltaan
edullisempi kuin pilarilaattarunko, jota korkeissa rakennuksissa
usein käytetään. ”Pilarilaattarunko on jäykistettävä esimerkiksi
porras- ja hissikuiluilla, jotka vaativat korkeaan rakennukseen
kohdistuvan suuren tuulikuorman aiheuttamien vetovoimien
hallitsemiseksi raskaat raudoitteet. Kantaviin seiniin sen sijaan
kohdistuu voimakkaalla tuulellakin vain puristusta, jota betoni
kestää hyvin. Jäykistys tulee kuin luonnostaan, kun koko rakenne toimii jäykisteenä, ja oma massa ottaa vastaan myös tuulen
aiheuttamat kuormitukset.”
Raudoitteiden tarve ei merkittävästi suurempi
Kantavissa seinissä kuormat jakautuvat suurelle alalle toisin kuin
pilareissa. ”Koska kuormat ovat seinissä metriä kohti helposti
hallittavia eikä järeää vetoraudoitusta tarvita, raudoitteiden tarve ei ole merkittävästi suurempi kuin matalammissa rakennuksissa. Rakenne on yksinkertainen ja varma, ja siksi se on myös
helppo toteuttaa laadukkaasti, Kankaanpää sanoo.
Tornihotellin alakerroksissa betonisten väliseinäelementtien
paksuus on 250 millimetriä ja kymmenennestä kerroksesta ylöspäin riittää 200 millin paksuus. Julkisivun sandwich-elementtien
sisäkuoren paksuus on alakerroksissa 220 millimetriä ja yläkerroksissa selvitään 180 millillä.
Julkisivu- ja väliseinäelementit toimittaa Parma Oy. Betonitoimittaja on Rudus. Betoniset porrassyöksyt tilattiin Lemminkäinen Rakennustuote Oy:ltä, josta tuli yrityskaupan myötä osa
Rudus Betonituote Oy:tä. ”Runkotyöt etenevät kerroksen ylöspäin viikossa. Näin nopea rakennusaika edellyttää sitä, että kylpyhuoneet tulevat työmaalle valmiina tilaelementteinä”, Miika
Kankaanpää sanoo.
Kun seuraavan kerroksen välipohjaholvin muotit tuentoineen
on asennettu, nostetaan muottien päälle ensin kylpyhuoneelementtien alustana toimivat Virtain Betoni Oy:n valmistamat
teräsbetoniset välipohjaelementit. Elementtien paksuus on sovitettu niin, ettei kylpyhuoneen lattian ja hotellihuoneen lattian
välille synny liikkumista hankaloittavaa kynnystä. ”Välipohjaelementeissä on tartuntaraudoitus, joka sitoo elementit osaksi paikallavalettavaa holvia, Kankaanpää sanoo.
Massiivisuudesta hyvä ääneneristys
Miika Kankaanpään mukaan seinäelementtien ja paikallavaluholvin yhdistelmä osoittautui tornihotelliin optimaaliseksi monestakin syystä. ”Elementit voidaan valmistaa hyvissä olosuhteissa tehtaalla ja tuoda valmiina työmaalle. Paikallavalettava
välipohja puolestaan muodostaa yhtenäisen jatkuvan laatan,
joka sitoo runkorakenteen yhteen. Se on myös ääniteknisesti
hyvä ratkaisu.”
Elementit nopeuttavat rungon nousua
Kankaanpää painottaa, että elementtiratkaisu myös nopeuttaa
työmaalla tehtävää työtä ja tuo siten etuja ripeän rakentamisaikataulun hallintaan.
Aikataulu oli tässäkin valinnassa yksi tärkeä tekijä. ”Koska työmaalla on vain yksi torninosturi, sen käyttö voidaan optimoida
yhdistämällä elementtirakentamista ja pumppaamalla tehtävää
paikallavalua.”
16 | SEMENTTI
Palonkestävyys mukana materiaalien valinnassa
Korkeassa rakennuksessa palonkestävyys on aina mukana rakennusmateriaalien valinnassa. ”Vaadittu kahden tunnin palonkestävyys on betonirakenteilla helppo saavuttaa, kun käytetään
betoniteräksille 35 millimetrin suojabetonipaksuutta.”
Korkealujuusbetonien käyttö on kasvanut korkeissa rakennuksissa etenkin pilareissa, mutta tornihotellissa käytetyllä kantaviin seiniin pohjautuvalla rakenteella selvitään tavanomaisilla
lujuuksilla. ”Koska kuormajakauma on saatu melko tasaiseksi,
ilman suuria pistemäisiä huippuja, betonin lujuusluokaksi riittää
K40-1”, Miika Kankaanpää sanoo.
”Valmiit kylpyhuone-elementit ja niiden sisältämä talotekniikka
ilmanvaihtohormeineen ja nousuputkistoineen nopeuttavat
sisävalmistustöitä, kun työmaalla tehtäväksi jää vain talotekniikan liitosten ja kytkentöjen tekeminen. Työmaalle sinetöityinä
saapuvat kylpyhuoneiden tilaelementit toimittaa STX Finland
Cabins Oy Piikkiöstä, joka on toimittanut kylpyhuone- ja hyttielementtejä myös maailman suurimpiin risteilijöihin Karibianmerelle”, Matti Julin kertoo. ”Rungon nousunopeus kerros viikossa on sen verran nopea, että käytämme välipohjaholvien valussa
valmisbetonissa rapid-sementtiä”, Julin toteaa.
Tiiveys ja huoltovapaus korostuvat yläilmoissa
Hankkeen kiinteistökehittäjänä ja rakentamisvaiheen rakennuttajakonsulttina on SOK Kiinteistötoiminnot.
Tuuli huomioitava elementtien nostossa
Tornihotellia rakentaa projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. Työmaapäällikkö Matti Julin SRV:stä pitää korkean
rakentamisen erityispiirteinä tuulen huomioimista työturvallisuudessa ja nostokapasiteetin riittävyyden varmistamista, koska siirtomatka pitenee koko ajan rungon noustessa ylemmäksi.
”Korkeus näkyy esimerkiksi siinä, että betoniakin saa pumpata
jonkun aikaa, ennen kuin se on noussut holville kerroksiin. Työmaalla käytettävä pumppukalusto on niin tehokasta, ettei paineenkorotusasemaa ole ainakaan vielä tarvinnut rakentaa välille”, Julin sanoo.
Elementtien nostoissa saa olla tarkkana, koska tuuli ottaa yläilmoissa elementteihin aivan eri tavalla kuin matalassa rakennuksessa. ”Raskaimmat elementit painavat noin 17 tonnia. Toisaalta paino tasaa tuulen vaikutusta.”
Logistiikassa haasteita
Elementtien lisäksi nosturilla on nostettava kerroksiin suuri määrä rakennustarvikkeita ja talotekniikkaa odottamaan eri työvaiheita. ”Logistiikan haasteena on rakennuksen korkeuden lisäksi
tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitsevan tontin pienet varastointitilat sekä tarvikkeiden mahduttaminen holveille, joilla on tiiviisti muottien pysty- ja vinotukia”, Julin sanoo.
Jotta sisävalmistustöihin päästään nopeammin, on kymmenenteen kerrokseen asennettu vedeneristys joka muodostaa
väliaikaisen vesikatteen. Myös 18:nteen kerrokseen asennetaan
väliaikainen vedeneristys, ennen kuin rakennus on vuoden vaihteen tienoilla noussut lopulliseen 25 kerroksen korkeuteensa, ja
siihen asennetaan lopullinen vesikate.
Rakennuttajainsinööri Robert Holmström SOK Kiinteistötoiminnoista sanoo, että yksi keskeinen tekijä betonirungon valitsemiseen oli se, että korkeasta, tuulelle ja viistosateille alttiista
rakennuksesta haluttiin mahdollisimman huoltovapaa ja tiivis.
”Tiiveyden aikaansaaminen oli helpointa betonilla”, Holmström
sanoo.
Runkomateriaalin valinnassa painoi Holmströmin mukaan paljon projektinjohtourakoitsijana olevan SRV:n näkemys, mutta
lopullinen valinta tehtiin tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan,
urakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa. ”Julkisivuelementtien
toimittajaksi valittu Parma on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä elementtiratkaisua, jolla saavutetaan myös haluttu arkkitehtoninen ilme rakennukselle. Julkisivuelementeissä näkyvässä
roolissa on tumman betonipinnan rinnalla haponkestävästä teräksestä tehdyt tehostekentät sekä ikkunasmyygi- ja vesipellitys.”
Korkea rakentaminen edellyttää saumatonta
yhteistyötä
Holmströmin mukaan yhteistyö on sujunut hankkeen osapuolten kesken hyvin. Hän antaa tunnustusta myös Tampereen rakennus- ja paloviranomaisille sujuvasta viranomaisasioiden hoidosta. ”Korkea rakentaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä
kaikkien hankkeen osapuolten ja viranomaisten kanssa. Tampereen rakennus- ja paloviranomaisten kanssa on ollut helppo
asioida”, Robert Holmström sanoo.
Tornihotellilla on merkittävä työllistävä vaikutus rakentamisen
aikana: suoraan tai välillisesti 700 henkilötyövuotta.
17 | SEMENTTI
Teksti: Terhi Rauhansalo / Petri Teräväinen
Kuva: Korsu Oy
Raskaan kaluston
painorajojen
muutos parantaa
kilpailukykyä
Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja massoja ja
mittoja koskeva asetusmuutos astui voimaan lokakuussa. Muutoksella pyritään vahvistamaan
Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä yritysten logistiikka- ja kuljetuskustannusten laskiessa.
Raskaan kaluston painorajoja koskeva
muutos astui voimaan 1.10.2013. Aikaisemmin raskaiden ajoneuvojen suurin
sallittu kokonaispaino oli 60 tonnia. Valtioneuvoston uuden asetuksen mukaan
se on nyt yhdeksän akselisissa yhdistelmissä 76 tonnia. Suurin sallittu korkeus
taas on nykyisin 4,4 metriä entisen 4,2
metrin sijaan.
Haasteita nykyiselle
kuljetuskalustolle
Nykyinen sementinkuljetuskalusto on
Suomessa pääosin 7- ja 8-akselisia yhdistelmiä. Aikaisempien rajoitusten puitteissa säiliöyhdistelmät eivät ole voineet
hyödyntää kokonaan säiliöiden tilavuutta, koska painorajat ovat tulleet vastaan.
Suurempia hyötykuormia on saavutettu
käytännössä vain rakentamalla omi-
naispainoltaan kevyempiä yhdistelmiä.
Tämän vuoksi uusi painorajamuutos
asettaa haasteita ja investointipaineita
nykyiselle kuljetuskalustolle.
Kun vanhan kaluston painorajoja halutaan muuttaa viiden vuoden siirtymäkaudeksi 60 tonnista 64 tonniin, tarvitaan
kalustolle yhdistelmän maahantuojan tai
valmistajan tekninen todistus. Todistusta
tarvitaan auton muutoskatsastuksessa ja
uuden painorajan tyyppihyväksynnässä.
Uusi asetus on ruuhkauttanut ajoneuvojen maahantuojia ja katsastuskonttoreita. Säiliöpuolella vain ne yhdistelmät,
joihin uuden painorajan tyyppihyväksyntä on teknisesti mahdollista, tulee
siirtymään 64 tonnin kokonaispainoihin.
Valtaosa nykyisestä sementinkuljetuskalustosta ajaa edelleen 60 tonnin painorajalla. Uusi painorajamuutos koetaan
18 | SEMENTTI
ristiriitaiseksi sementtiä ajavien kuljetusliikkeiden keskuudessa, ja se on herättänyt paljon keskustelua.
Tulevaisuudessa tehokkuutta ja
joustavuutta toimituksiin
Finnsementti Oy:n kuljetuskoordinaattori
Petri Teräväinen kertoo, että sementin
kuljetuskalusto on aina ollut erikoiskalustoa, jota on viime vuosikymmeninä
kehitetty tiiviissä yhteistyössä valmistajien ja kuljetusliikkeiden kanssa. Näin
yhdistelmästä on pyritty jo valmistusvaiheessa rakentamaan mahdollisimman
kevyt ja kustannustehokas. ”Tavoitteena
on ollut saada mahdollisimman suuri
hyötykuorma. Uuden lain myötä muun
muassa paripyöräratkaisun takia nykyiseen kalustoon pitäisi tehdä suuria investointeja, jotka kasvattavat yhdistelmän
ominaispainoa. Mikäli haluttaisiin kuljettaa suurempia kuormia, jää todellisen
hyötykuorman kasvu uusien painorajojen
myötä nykyiselle kalustolle varsin pieneksi. Olemassa olevaan kalustoon investoitaessa takaisinmaksuaika jää valitettavan
pitkäksi saadakseen 60 tonnin sijaan kuljettaa 64 tonnia. Näen kuitenkin, että tulevaisuudessa painorajojen muutoksesta
on alalle hyötyä. Suuremmat kuormakoot
parantavat kilpailukykyä. Kun uutta yhdistelmää suunnitellaan ja tilataan sementin
kuljettamiseen, sitä ei enää tulevaisuudessa mitoiteta 60 tonnin kokonaispainolle,
vaan aina 76 tonniin asti. Tämä asettaa
meille ja asiakkaillemme haasteita muun
muassa vastaanottokapasiteetin myötä.
Tulevaisuuden siiloinvestoinneissa vastaanottokapasiteetin tulee vastata loppuasiakkaan käyttömääriä ja kasvavia
kuormakokoja, jolloin saavutamme tehokkuutta ja joustavuutta sementtitoimituksiin”, Teräväinen toteaa.
Ammattitaito korostuu
entisestään
Finnsementillä on valmistauduttu hyvissä ajoin kuormakokojen kasvuun. Punni-
tus- ja lastausjärjestelmistä painorajat on
asetettu uusien painorajojen mukaisiksi.
”Emme pysty nykyään kontrolloimaan teknisesti ylikuormia kuten ennen, vaan kuljettajan ammattitaito sekä vastuu korostuvat nyt entisestään. Aiemmasta poiketen
meiltä lastataan nyt monenkokoisia kuormia, eikä toimittajan ole enää yhtä helppoa valvoa väärinkäytöksiä muun muassa
ylikuormien osalta. Tulemme vaakojen vakauksien yhteydessä kasvattamaan myös
vaakojen antureiden painorajoja muun
muassa Pietarsaaressa ja Kantvikissa. Paraisilla, Lappeenrannassa sekä Oulussa
suurien 76 tonnin kokonaispainojen lastaaminen sekä punnitseminen on jo mahdollista”, Petri Teräväinen kertoo.
Kuormakokojen mitoittaminen
yhä tärkeämpää kilpailukyvyn
kannalta
Raahelainen perheyritys Korsu Oy on ollut
ensimmäisten kuljetusliikkeiden joukossa, jotka ovat ottaneet uudet painorajat
huomioon kalustoinvestoinneissaan. Uusi
9-akselinen yhdistelmä valmistui syksyllä
juuri ajoissa yrityksen viettäessä samalla
90-vuotisjuhliaan. Korsu Oy:n toimitus-
19 | SEMENTTI
johtajan Pertti Keski-Korsun mukaan
kuormakoot tulevat kasvamaan niihin
kohteisiin, joihin se on mahdollista loppuasiakkaan
vastaanottokapasiteetin
puitteissa. ”Korsu Oy haluaa olla mukana
tulevaisuuden kehityksessä ja löytää uusia
asiakaslähtöisiä ratkaisuja, jotka parantavat tehokkuutta ja toimitusvarmuutta.
Uusi 9-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa
55 tonnia kerralla, mikä on noin 10 tonnia
enemmän aiempiin kuormiin verrattuna.
Uusi yhdistelmä on omiaan palvelemaan
kohteita, joissa on riittävästi vastaanottokapasiteettia. Kuormakokojen ja oikean
kaluston mitoittaminen tehokkaimmalla
mahdollisella tavalla on tulevaisuudessa
avainasemassa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kalustoinvestointien rahoittaminen
kuljetusalalla on nykyään erittäin haastavaa, joten pitkäjänteistä asiakasyhteistyötä alalla tarvitaan”, Keski-Korsu toteaa.
Teksti: Janne Liimatainen
Kuva: Finnsementti Oy
Oikein valittu huokostin
– parantaa betonin
pakkasenkestävyyttä
Eri tekijöiden huomioonottaminen vaikuttaa ratkaisevasti huokostamisen onnistumiseen
ja sitä kautta vaatimusten täyttymiseen pakkasenkestävyyden osalta.
Betonin pakkasenkestävyyden varmistaminen on ajatuksen tasolla yksinkertainen prosessi: sekoitetaan betoniin ilmaa
ja stabiloidaan ilma oikean kokoisiksi
kupliksi sopivilla pinta-aktiivisilla aineilla. Kuulostaa teoriassa helpolta, mutta
käytännössä huokostamisen lopputulokseen vaikuttaa raaka-aineiden kemian
ja fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi
paljon muitakin tekijöitä.
Huokostintyypit ja niiden
toiminta
Nykyään kaupalliset huokostimet voidaan jakaa valmistustapansa perusteella
kahteen ryhmään. Perinteiset puunjalostusteollisuuden luonnonmateriaaleista
erottamat hartsihapposaippuat ovat
saaneet rinnalleen synteettisiä tensidejä. Kaikkien huokostimien toiminta pe-
20 | SEMENTTI
rustuu niiden kykyyn pienentää veden
pintajännitystä ja sitä kautta stabiloida
ilmakuplia betonissa.
Luonnonmateriaalit ovat tyypillisesti
kemialliselta rakenteeltaan monimutkaisempia ja teholtaan heikompia kuin
synteettiset aineet. Teholla tarkoitetaan
tässä yhteydessä riittävän ilmamäärän
aikaansaamiseksi tarvittavaa huokosti-
men ainemäärää. Heikompi tehokkuus
ei ole kuitenkaan välttämättä huono
asia, sillä huokostamisessa kyse on ennen kaikkea materiaalien keskinäisestä
yhteensopivuudesta. Käytössä oleviin
raaka-aineisiin (kiviaines, sementti, lisäaineet) sopivan huokostimen valinta tuleekin aina perustua ennakkokokeisiin.
Betonin valmistuskustannuksiin huokostimella ei ole juurikaan vaikutusta.
Huokostimen valinta ja testaus
Huokostinta valittaessa raaka-aineiden
lisäksi huomioidaan valmistettavat betonilaadut. Alhaisen lujuusluokan säänkestävän betonin huokostus on aika lailla
yksinkertaisempaa kuin korkean lujuusluokan konevalettavan massan tai siltabetonien huokostaminen. Jälkimmäisiin
tapauksiin synteettisten tensidien teho
saattaa olla jopa välttämätön, kun vastaavasti alhaisempien lujuusluokkien betonit
huokostuvat paremmin esimerkiksi mäntyöljypohjaisella huokostimella.
tamaan massojen taloudellisuutta, lujuusominaisuuksia ja työstettävyyttä. Tehonotkistimet ovat itsessään pinta-aktiivisia
aineita, jotka vaikuttavat siten myös betonin huokostamiseen. Notkistimen ja
huokostimen hankinta yhden toimittajan
valikoimista on suositeltavaa jo siitä syystä, että ongelmatilanteiden selvittely on
tällöin moninkertaisesti nopeampaa kuin
eri toimittajien tyrkyttäessä ristiriitaisia
näkemyksiään ongelman lähteestä.
Otettaessa käyttöön huokostavaa lisäainetta tulee tehdä ainakin sovellettavien
betoniperheiden ennakkokokeet. Lisäksi
kannattaa tutkia sekoitusajan ja erilaisten
tuotannon häiriöiden vaikutus ilmamäärään. Kuljetuksenaikainen ilmamäärän
nousu saattaa yllättää työmaamittauksissa, mikäli sekoitusaika tehtaalla on kovin
lyhyt. Sekoitusajan vaikutus ilmamäärään
kannattaa testata normaalin huokostinannostuksen lisäksi kaksinkertaisella
annostuksella. Alla olevassa taulukossa on
lueteltu betonin ilmamäärään vaikuttavia
tekijöitä.
Betonin ilmamäärän ja –laadun
mittaamisesta
Tuoreesta betonista tehtävä ilmamäärän
mittaus painemenetelmällä on luotettava, mutta kuten kaikkeen mittaamiseen,
myös tähän liittyy huomioitavia reunaehtoja. Ilmamittarin kunto ja massan tiivistäminen lienevät yleisimpiä virhelähteitä
ilmamäärämittauksissa. Vuotavalla mittarilla ei luonnollisesti tulisi tehdä mittauksia lainkaan. Betonin tiivistämiseenkin on
olemassa useampia käytäntöjä. Kirjoittajan mielestä toistettavin on sauvavibralla
tehtävä tiivistäminen.
Ilmamäärämittarin lisäksi huokostintestauksessa käyttökelpoinen välinen on
AVA-mittari, jolla saadaan selville betonin
huokosjako ja huokosten ominaispintaala, toisin sanoen betonin sisältämän ilman laatu. Huokosjako voidaan määrittää
myös kovettuneesta betonista ohut- tai
pintahiemittauksin. Tällöin havainnointi
perustuu näytteen huokosten optiseen
havainnointiin.
Nykyaikaisten betonien valmistuksessa
käytetään yleisesti tehonotkistimia paran-
BETONIN ILMAMÄÄRÄÄN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
TekijäMuutosIlmamäärän muutos
(Alkuperäinen 5 %)
Lämpötila+10 g +20 °C
Vähenee 1–1,25 %
Painuma50 g 100 mm
Kasvaa n. 1 %
Hiekan määrä35 g 45 %
Kasvaa n. 1–1,5 %
< 0,5 mm:n osuus
+ 50 kg/m³
Vähenee n. 0,5 %
Sementin määrä + 50 kg/m³
Vähenee n. 0,5 %
Orgaaniset epäpuhtaudetVähenee tai kasvaa
Lehtotuhkan lisäysSaattaa vähetä huomattavasti, riippuen
hiilen määrästä
Sekoitustehon lisäys
Kasvaa tiettyyn rajaan saakka
21 | SEMENTTI
UUDET HENKILÖT
Iiro Aro
Tuotepäällikkö Iiro Aro on nimetty
säkkisementtien myynnin lisäksi
stabilointisementtien tuotepäälliköksi
1.9.2013 alkaen.
Iiro vahvistaa sementin myyntitiimiä.
Hänen vastuullaan on sementin
myynti stabilointiasiakkaillemme ja
stabilointiliiketoiminnan kehittäminen.
Iiron asemapaikkana on edelleen
Lappeenranta.
Seuraavassa
numerossa
Suomalainen sementti täyttää ensi vuonna
100 vuotta. Ensimmäiset klinkkerit valmistuivat
Finnsementin Paraisten sementtitehtaan
kiertouunista 3.9.1914. Seuraava, toukokuussa
ilmestyvä Sementti-lehti on 100-vuotisjuhlanumero.
22 | SEMENTTI
Betoniluoma Oy
Betoniteollisuutta
Teuvalla 60 vuotta
Pienimuotoisesta tiilen valmistuksesta alkunsa saanut liiketoiminta on
laajentunut alansa kehittyneintä teknologiaa edustavaksi yritykseksi.
Teuvalainen betoniteollisuus sai alkunsa
1930-luvulla pienimuotoisesta tiilen valmistamisesta. Kattotiilistä alkanut betonin valmistaminen kaupallistui 1950-luvulla ja Teuvan Sementtivalimo syntyi
1953.
tuotevalikoimaan tulivat myös pihakivet,
ja valimo alkoi käyttää nykyistä Betoniluoma-nimeä. Luoma on kertonut jalostusasteen nostamisen olleen yrityksen
keskeisenä ajatuksena jo 1970-luvun kiviainesliiketoiminnoista alkaen.
1980-luvun alkupuolella sementtivalimon silloinen omistaja päätti keskittyä
sahaliiketoimintaan. Teuvan Sementtivalimon toiminnot myytiin vuonna 1983
kiviainestoimintoja harjoittaneelle Suupohjan Sora Tuisku & Luoma Ky:lle, ja näin
yrityksen osakkaaksi tuli nykyinen toimitusjohtaja Raimo Luoma.
Teollisesti merkittävämpään mittakaavaan betonielementtien valmistus kasvoi
uusien toimitilojen käyttöönoton myötä
vuonna 1989, vain kuusi vuotta sementtivalimon omistajuusjärjestelyiden jälkeen.
Uusi betonielementtitehdas edusti aikansa moderneinta betoniteknologiaa muun
muassa tietokoneohjatun betoniasemansa myötä.
Pihakivet mukaan
tuotevalikoimaan
Jatkuvaa kehitystä
Uuden omistajan myötä sementtivalimoa
alettiin kehittää voimakkaasti. Ensimmäiset suurmuotit valimo hankki jo samana
vuonna. Muutamaa vuotta myöhemmin
1990-luvun laman jälkeen pihakivet saivat tehdä tilaa pidemmälle jalostetuille
betonituotteille, ja vähitellen Betoniluoma opittiin tuntemaan haastavien be-
23 | SEMENTTI
tonielementtirakenteiden luotettavana
valmistajana. Uuden tehtaan kehitys- ja
laajennustoimet ovat olleet liki jatkuvia
1990-luvulta lähtien. Niillä on vastattu
asiakaskunnan kehittyviin tarpeisiin ja
jatkettu jo vuosikymmeniä sitten hahmottunutta jatkuvan kehittymisen perinnettä.
Nyt 2010-luvulla aikansa kehittyneintä
betoniteknologiaa edustavat uudet kiertomuotti- ja hiomalinjastot. Betoniluoman tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset teräsbetonirakenteet,
tärkein tuoteryhmä on julkisivuelementit.
Kuva: Betoniluoma Oy