Venla 3/2014 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Transcription

Venla 3/2014 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti
Lenita Toivakka:
Haasteiden ja
mahdollisuuksien
Venäjä
Suuntana Venäjä:
Jokerit, Varova
ja Prog-It
3 R 2014
Nižni Novgorod:
Volgan mutkan
teollisuusjätti
Mahdollisuuksia:
Suomalaisella
cleantechillä
kysyntää Venäjällä
2
3
SISÄLLYS
V
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 • 2014
5
6
8
10
Toimitusjohtajan tervehdys
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka: Haasteiden ja mahdollisuuksien Venäjä
Poimintoja
Vieraana East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo
Talous ja tulli
14 Venäjän talouden näkymät ovat synkentyneet
16 Talousuutisia
19 Tulliuutisia
Jäsenyrityksiä
20 #KHL is here
24 Varova vie perille - varovasti
26 Prog-It tähyilee itään
Mahdollisuuksia
28Bisnesuutisia
32 Nižni Novgorod - Volgan mutkan teollisuusjätti
38 Suomalaisella cleantechillä on kysyntää Venäjällä
40 Henkilökohtaiset suhteet korostuvat Venäjällä
42 Lifestyle: Pietari polkee
4
35
36
37
Lakiasioita
Pakotteet ylivoimaisena esteenä
Esittelyssä SVKK:n juristi Petri Kekki
Juristin palsta – Lakiuutisia
44 46 49 SVKK:n toimintaa
Finnish Business in Moscow
Venäjän-kaupan barometri
Uudet jäsenet
ToimitusjohtaJAn tervehdys
Huh, mikä vuosi!
P
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 9/2015
Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys
– SVKK ry
Osoite
Eteläranta 10,
00130 Helsinki
puhelin +358 10 439 1150
www.svkk.fi
Toimitusneuvosto:
Mirja Tiri, Jaana Rekolainen,
Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola
Toimitus
Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola
(päätoimittaja)
Layout Pirkko Sipilä
Ilmoitusmyynti
Marjut Sirola p. +358 10 439 1158
+358 50 555 2073
[email protected]
Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti
Toimituksen sähköposti
[email protected]
Paino Erweko
ISSN 1797-9110
aljon on tapahtunut asioita, joita ei olisi tarvittu tässä maailman ja Suomen talouden
tilanteessa. Enimmäkseen ollaankin puskettu
vastatuuleen. Kun ympärillä on vain huonoja
uutisia – hyvät uutiset kun eivät myy – on helppo
vajota yleiseen synkkyyteen. Tai ei tehdä mitään,
jäädään odottamaan kunnes kuva selkenee, kunnes tulevat paremmat ajat.
Totta kai on vaikeampaa kuin Venäjän-kaupan
kultaisina vuosina 2000-luvulla. On asioita, joihin
suomalainen viejä ja Venäjän-kauppias eivät voi
vaikuttaa: ruplan kurssi, öljyn hinta, poliittinen
kehitys Venäjän ja länsimaiden välillä, poliittinen,
hallinnollinen ja talouspoliittinen kehitys Venäjällä, Kiinan nousu tai lasku valtio- ja talousmahtina
ja sen seuraukset. Se on ”korkeemmas kärees”.
Olemme Kauppakamarilla kuitenkin huomanneet ja omin silmin todenneet suomalaisen peräänantamattomuuden, sisun. Kaiken synkkyyden
alla on edelleen aktiviteettia. Siitä todistuksena on
erään maanantain lento Moskovaan, jolloin kone
oli aivan täynnä liikemiehiä ja -naisia menossa
messuille; lokakuun Finnish Business -tapahtuma
ja sen odottamattoman suuri osallistujajoukko;
SVKK:n moniin muihin markkinointi- ja asiakastilaisuuksiin ja bisnesfoorumeihin osallistuvien
mielipiteet, suunnitelmat, aktiviteetit; Venäjänkaupan barometritulokset ja positiiviset odotukset
Venäjän markkinoiden kehitykselle ja yritysten
investointiaktiviteeteille. Tilanne ei todellakaan
ole niin synkkä kuin päältä katsoen uskoisi.
Tämä vastatuuleen puskeminen jatkunee vielä
ensi vuonnakin. Krimin sanktiot jatkuvat vielä
vuosia, vaikka talouspakotteita höllennettäisiinkin puolin ja toisin. Öljyn tuotannosta ja siten
öljyn hinnanmuodostuksesta ei ole yhteneväistä
näkökantaa. Rupla kelluu ja riippuen Venäjän
sisäisestä kehityksestä ja talouspoliittisesta suunnasta ja toimenpiteistä, sen vaihtelu voi olla rajua
– tai sitten se stabiloituu, mutta mihin kurssiin?
Kaikki me haluamme vakautta. Liiketoiminta
on sitä helpompaa, mitä ennakoitavampi ympäristö on. Joudumme kuitenkin elämään ja toimimaan ympäristössä, jossa vakaus ja ennakoitavuus
voidaan rakentaa vain erilaisten riskiskenaarioi-
den varaan ja varautumalla nopeisiin muutoksiin.
Siksi on ilahduttavaa nähdä, että suomalaiset
Venäjän-kauppiaat näin tekevät. Riskienhallintaan kuuluvat olennaisina osina tiedonhankinta
ja jatkuva toimintaympäristön seuranta, rahoitusmenetelmien uusajattelu, sopimustekniset uudistukset, kaupallisen toiminnan vahvistaminen
mm. asiakaspohjaa laajentamalla ja aktiivisella
asiakastyöskentelyllä.
Muutos on ainoa vakio. Kauppakamarilla me
tämän hyvin tiedostamme ja kaiken aikaa seuraamme ympäristöä, muokkaamme palvelujamme vastaamaan kulloistakin tarvetta ja toimimaan
yritysten kumppanina kaikessa Venäjän-kauppaan
liittyvässä avun- ja tiedontarpeessa.
Kiitän lämpimästi kaikkia Kauppakamarin
jäseniä tästä kuluneesta vuodesta ja vuoden aikana saamistamme kannustuksesta ja palautteista.
Toivon että ensi vuosi on helpompi kaikille!
Tsemppiä toivottaen
Mirja Tiri
Toimitusjohtaja
Etukannen kuva Shutterstock
5
TEAM FINLAND
Haasteiden
ja mahdollisuuksien
Venäjä
Lenita Toivakka, Eurooppa- ja ulkomaank auppaministeri
O
n rehellisesti myönnettävä, että Venäjän
talouden ja Suomen Venäjän-kaupan
näkymät eivät näytä juuri nyt valoisilta.
Kuluvan vuoden aikana Venäjän talous
on vajonnut lähelle taantumaa: rupla on
heikentynyt, investoinnit ovat pysähdyksissä, yksityinen kulutus hidastunut ja yritysten kallistunut rahoitus näkyy maksuvaikeuksina.
Tämä negatiivinen kehitys alkoi jo vuoden 2013
loppupuolella.
Taantuman vaikutus Suomen Venäjän-kauppaan
on merkittävämpi kuin pakotteiden. On kuitenkin ilmeistä, että Ukrainan kriisi ja pakotteet ovat
selvästi lisänneet epävarmuutta. Viennin kasvu on
negatiivista. Venäjä on meille yhä merkittävä kauppakumppani, mutta vientimme EU-maihin on miltei
seitsenkertaista.
Viimeisimmässä arviossaan Suomen pankki
arvioi Ukrainan kriisin lisäämän epävarmuuden
vaikuttavan Venäjän talouteen ja etenkin yksityisiin
investointeihin siinä määrin, että maan BKT ei kasva
tänä vuonna.
Suomen etu on, että EU toimii johdonmukaisesti
suhteessa Venäjään. On oma etumme tukea kaikin
tavoin unionin yhtenäisyyttä tässä tilanteessa, olla
unionin yhteisessä linjassa mukana ja luonnollisesti
vaikuttaa siihen.
Olemme tehneet jo viime keväästä lähtien töitä,
jotta pakotteilla on mahdollisimman pieni ja tasapuolinen vaikutus EU-maiden omiin talouksiin ja
mahdollisimman suuri vaikutus Venäjän toimiin.
Euroopan unionin kauppapakotteet valmisteltiin
erittäin huolella ja Suomi teki hartiavoimin työtä
jotta kokonaisuudesta saatiin tasapainoinen.
6
Arvioimme eri vaihtoehtojen taloudellista vaikutusta Suomeen yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyö
on toiminut erinomaisesti. Tämän yhteisen analyysin
pohjalta kävimme neuvotteluja Euroopan komission
ja muiden jäsenmaiden kanssa.
En halua vähätellä sitä vaikutusta, joka pakotteilla
tai vastatoimilla on tiettyihin sektoreihin tai yksittäisten yritysten toiminnalle. Tämän takia tapasin
itse heti vastapakotteiden voimaantultua sellaisia
toimijoita, jotka niistä eniten kärsivät ja pohdimme
yhdessä, miten voimme heitä parhaiten auttaa.
Team Finland-toimijat ovat järjestäneet Venäjänkauppaa käyville yrityksille neuvontatilaisuuksia
pakotteiden vaikutuksista ja neuvontaa annetaan
yrityksille koko ajan.
Lähtökohtana on, että sanktiot tulee voida purkaa
poliittisen tilanteen niin salliessa. Tätä olemme valmistelussa koko ajan korostaneet. Valitettavasti tämä
ei kuitenkaan ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.
Venäjällä korostetaan enenevässä määrin tuonnin
korvaamista omalla tuotannolla. Tämä on huolestuttavaa. Olemme odottaneet Venäjän WTOjäsenyydeltä yhteisten pelisääntöjen lujittumista,
mutta tällä hetkellä tilanne näyttää kehittyvän paremminkin päinvastaiseen suuntaan. Lainsäädäntö
maassa muuttuu tällä hetkellä melko nopeasti, myös
ulkomaisille toimijoille asettavien rajoitteiden osalta.
Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset lakiesitykset
mediaomistusten ja julkisten hankintojen kotimaisuusasteesta.
Onkin ehdottoman tärkeää, että suomalaisyritysten toiminta Venäjällä on kaikilta osin normien
mukaista. Näin ollen jokaisen Venäjällä toimivan
Kuva Paula Myöhänen
suomalaisyrityksen on tärkeää seurata säädösten
muuttumista tarkkaan. SVKK:n vuosien varrella
keräämä tietopääoma Venäjästä ja jatkuvat neuvonta-, tiedotus- ja koulutuspalvelut ovat nykytilanteessa
hyödyllinen ja tarpeellinen toimintamuoto.
Vaikka Venäjän kaupassa ei nyt eletä nousukautta, on hyvä myös katsoa tulevaisuuteen. Entisenä
kauppiaana tiedän nimittäin myös sen, että liiallinen
pessimismin lietsominen ei auta yrityksiä. Päinvastoin, se pelottelee pois asiakkaita ja sijoittajia.
Vaikka tämänhetkinen tilanne ei juurikaan
rohkaise uusiin avauksiin, Venäjällä on pitkällä tähtäimellä edelleen mahdollisuuksia yrityksille, joilla
on riskinottokykyä. Olen myös ilahtuneena kuullut
muutamista uusista suomalaisista lisäinvestoinneista
Luoteis-Venäjällä.
Venäjä on edelleen Suomen merkittävimpiä
kauppakumppaneita, tärkein tuontimaa ja kolmanneksi tärkein vientimaa. 140-miljoonainen väestö
ja toistakymmentä miljoonakaupunkia tarjoavat
mahdollisuuksia. Pitkällä tähtäimellä kasvun varaa
Teemme töitä,
jotta tieto kulkee,
Suomen maakuva
säilyy myönteisenä
ja jotta ovia
uusillekin
kauppasuhteille
saataisiin avattua.
on erityisesti palvelusektorilla. Tällä hetkellä Suomen
palveluviennistä Venäjän osuus on vasta noin 20
prosenttia.
On totta, että olemme yhteisessä EU-rintamassa
joiltakin osin uudelleenarvioineet yhteydenpitoamme Venäjään. Kriisistä huolimatta Suomen viranomaiset ovat kuitenkin pyrkineet jatkamaan kauppa- ja taloussuhteisiin liittyvää yhteistyötä Venäjän
kanssa mahdollisimman normaalisti. Näin pitääkin
olla, koska yhteisiä käytännön asioita rajanaapurin
kanssa on paljon.
Vakuutan, että ulkoministeriö ja muut Team Finland –toimijat ovat sitoutuneita auttamaan yrityksiä
vallitsevassa tilanteessa. Teemme töitä, jotta tieto
kulkee, Suomen maakuva säilyy myönteisenä ja jotta
ovia uusillekin kauppasuhteille saataisiin avattua.
SVKK:n rooli tässä yhteistyössä on keskeinen.
Valtionhallinto on kriisistä riippumatta sitoutunut
edistämään sujuvaa liikkuvuutta. Tavallisten venäläisten kontakteja ja matkailua Suomeen ei haluta
estää, vaan edistää. Muun muassa syyskuun lopulla
avasimme uuden viisumipalvelupisteen Viipurissa.
Muuttuneessa tilanteessa Venäjällä toimivien
yritysten on syytä edelleenkin verkostoitua. SVKK
on Venäjällä toimiville yrityksille luonnollinen verkottumisympäristö.
Myös suurlähetystön, pääkonsulaatin ja muiden
Team Finland-toimijoiden tilaisuudet pyrkivät auttamaan uusien yhteyksien syntymistä. On tärkeää
vaihtaa Venäjän viranomaisilta saatuja tietoja ja kokemuksia.
Suomen kokoisella maalla ei ole Venäjällä tarvetta
yritysten keskinäiseen kilpailuun. Hyvässä tilanteessa markkinoita riittää meille kaikille, vaikeassa
tilanteessa kukaan ei pärjää yksin. On tärkeää tukea kaveria esimerkiksi vinkkaamalla luotettavista
kumppanuuksista, viranomaistiedosta tai tekemällä
käytännön yhteistyötä esimerkiksi kierrättämällä
hyviä työntekijöitä.
Suomen, suomalaisten tuotteiden, yritysten ja
työnantajien maine Venäjällä on edelleen hyvä. Suomalaisia tuotteita pidetään turvallisina ja toimituksia
luotettavina, Suomi on tuttu ja läheinen matkakohde
ja suomalaisia työnantajia arvostetaan luotettavuuden ja rehellisen palkanmaksun takia. Näiden
kilpailuetujen varaan meidän on jatkossakin hyvä
rakentaa.H
7
POIMINTOJA
Venäläisillä pitkä lomaputki tammikuussa
Venäläiset pääsevät nauttimaan pitkästä yhtäjaksoisesta uudenvuoden lomakaudesta. Hallituksen elokuun lopussa
hyväksymän lomakalenterin
mukaan uudenvuoden lomapäivät ajoittuvat jaksolle 1.–11.
tammikuuta.
Ensi vuoden tammikuun
lomakausi on hieman pitempi
kuin viime tammikuussa, jolloin
uudenvuoden lomat kestivät vain
kahdeksan perättäistä päivää.
Toiseksi pisin lomaputki alkaa
vapunpäivästä ja kestää yhteensä
neljä päivää (pe–ma). Voiton päivä osuu tänä vuonna lauantaille,
joten vapaapäivä on siirretty
seuraavalle maanantaille.
Vuoden toiselle puoliskolle
osuu vain yksi juhlavapaa, kun
Kuva Shutterstock
E
keskiviikkona 4. marraskuuta
lomaillaan Kansallisen yhtenäisyyden päivän kunniaksi.
Venäläisillä on ensi vuonna
yhteensä 14 arkivapaapäivää.
Viralliset vapaapäivät Venäjällä vuonna 2015
1.–11.1. Uusivuosi ja joulu
21.–23.2. Isänmaan puolustajien päivä
7.–9.3. Kansainvälinen naistenpäivä
1.–4.5. Kevään ja työn juhla
9.–11.5. Voiton päivä
12.–14.6. Venäjän itsenäisyyspäivä
4.11. Kansallisen yhtenäisyyden
päivä
RŽD lisää Sapsan-vuoroja
Moskovan ja Pietarin välillä
E
Google haluaa testata
ilmalaivaverkkoa Venäjällä
H
akukoneyhtiö Google on kiinnostunut testaamaan ilmalaivojen
avulla toimivaa langatonta laajakaistaverkkoa Venäjällä. Yhtiö on
lähestynyt asiassa venäläistä teleoperaattori Rostelkomia. Ilmalaivojen
mahdollisuuksia internetyhteyden tukiasemina on tarkoitus kokeilla
Venäjän vaikeakulkuisissa pohjoisosissa.
Googlen patentoima järjestelmä mahdollistaa langattoman verkon
toimimisen alueilla, joille esimerkiksi 3g-maaverkon rakentaminen
olisi liian kallista. Järjestelmässä 20 kilometrin korkeudessa leijailevat
ilmalaivat välittävät verkon signaaleja operaattoreiden lähettimistä
maanpäällisiin tukiasemiin.
Google on aiemmin testannut järjestelmäänsä mm. Australiassa ja
Uudessa-Seelannissa.
TvRain
8
Venäjän valtionrautatiet RŽD suunnittelee lisäävänsä Sapsansuurnopeusjunavuoroja Moskovan ja Pietarin välillä. Vuorojen
lisääminen tulee mahdolliseksi sen jälkeen, kun Moskovan ja Krjukovin välisen rataosuuden neljäs raide valmistuu.
Suurnopeusjunissa otetaan samalla käyttöön myös turistiluokka,
jonka lippujen luvataan olevan noin 30–40 % nykyisiä normaalilippuja
edullisempia. Tarkoitusta varten RŽD hankkii 30 uutta Sapsan-junavaunua. Uusiin economy-luokan vaunuihin mahtuu noin puolitoistakertainen määrä matkustajia nykyisiin vaunuihin verrattuna.
Sapsanit ovat saksalaisvalmisteisia (Siemens AG) suurnopeusjunia,
jotka liikennöivät Moskovan, Pietarin ja Nižni Novgorodin välillä.
Vuonna 2014 RŽD:llä oli käytössään yhteensä 12 Sapsan-junayksikköä.
uoden 2014 toisen neljänneksen
lopussa Venäjällä oli yhteensä
48 miljoona rekisteröityä ajoneuvoa,
joista lähes kolmannes oli Ladoja.
Ladojen osuus on kuitenkin viime
vuosina pienentynyt länsimerkkien kustannuksella.
Venäjällä on nykyään 340 ajoneuvoa tuhatta asukasta kohden. Vaikka ajoneuvojen lukumäärä Venäjällä on kasvanut nopeasti, kurottavaa
autoistuneimpiin maihin riittää: Maailmanpankin tilastojen (2010)
mukaan esimerkiksi Suomessa oli 612 ajoneuvoa tuhatta asukasta
kohden.
Venäjän henkilöautokanta on nuorempaa kuin Suomessa. Tilastojen mukaan henkilöautojen keski-ikä Venäjällä on 12 vuotta ja Suomessa 13,1 vuotta. Myös Venäjän pakettiautot ovat keski-iältään nuorempia kuin Suomessa (13 ja 14,3 vuotta). Raskaan ammattiliikenteen
ajoneuvojen keski-ikä on itänaapurissa korkeampi: linja-autoilla 15 ja
14 vuotta ja kuorma-autoilla 19 ja 13,8 vuotta.
Vaikka Venäjän autokannasta suurin osa on ulkomaalaisia automerkkejä, yleisimpien automallien kymmenestä kärkisijasta yhdeksää
miehittävät AvtoVAZ:in Ladat, joita liikkuu Venäjän maanteillä edelleen
yli 14 miljoonaa. Seuraaviksi suosituimpia merkkejä ovat Toyota (3,4
milj.), Nissan (1,7 milj.), Chevrolet (1,4 milj.) ja Hyundai (1,3 milj.).
Avtostat
Kuvat Shutterstock
Ruplan devalvaatio:
iPhonet kannattaa ostaa Venäjältä
E
Ruplan kurssin heikkenemisen myötä iPhone 6 -matkapuhelimen
hinta Venäjällä on ensimmäistä kertaa laskenut samalle tasolle
kuin sen ruplahinta Kaliforniassa. Perinteisesti iPhonet ja muut Applen
tuotteet ovat olleet Venäjällä kalliimpia kuin Yhdysvalloissa.
Puhelimen dollarihinta Kaliforniassa on pysytellyt lähes ennallaan,
mutta ruplissa laskettuna sen hinta on noussut 27 000 ruplasta 32 000
ruplaan. Samanaikaisesti Venäjällä puhelimen hinta on pysytellyt syksyn aikana 32 000 ruplassa, eli noin 560 eurossa. Suomessa vastaava
puhelin maksoi samaan aikaan 700 euroa.
Puhelinten matkailijatuonti tai niiden ostaminen yhdysvaltalaisista verkkokaupoista ei ole enää kannattavaa, mikäli tuotteeseen ei tule
hinnankorotuksia Venäjällä.
iPhone 6 tuli Venäjällä myyntiin syyskuun lopussa. Ensimmäisen
viikonlopun aikana uutuutta myytiin Venäjällä yhteensä 100 000 kappaletta.
[email protected]
Pulkovon matkustajamäärät kasvussa
E
Matkailun hiipumisesta huolimatta Pietarin lentoasema Pulkovon matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan. Lentoasemaa hallinnoivan OOO Vozdušnyje vorota Severnoi stolitsy -yhtiön tiedotteen
mukaan Pulkovon matkustajamäärät kasvoivat tammi-elokuun aikana
12,6 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuoden 2014 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Pulkovon
kautta matkusti yhteensä 9,9 miljoona lentomatkustajaa.
Kuluvan vuoden matkustajamäärien kasvu on selittynyt erityisesti
kotimaan lentojen matkustajamäärillä, jotka ovat tänä vuonna kasvaneet lähes 25 %. Ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi vain 3,1 %.
Lentoaseman teoreettinen matkustajakapasiteetti on 17 miljoonaa
matkustajaa vuodessa. Matkustajamäärien nopean kasvun vuoksi Pulkovo suunnittelee nykyisen terminaalin laajentamista.
Pulkovon uusi lentoterminaali avattiin käyttöön viime vuonna ja
samalla vanha terminaali suljettiin remonttiin. Remontin
on määrä valmistua kuluvan
vuoden loppuun
mennessä.
Delovoy
Peterburg
Suomalaisten viisumianomusten
määrä laski lähes 10 %
S
uomalaisturistit anoivat kuluvan vuoden kuuden kuukauden aikana 9,5 % vähemmän turistiviisumeita Venäjälle viime vuoden
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäsesonkina heinä-elokuussa
pudotus oli vieläkin huomattavampi: -22,4 %. Pudotus on ollut suurinta turistiviisumeissa ja vähäisempää liikematkaviisumeissa.
Myös viisumivapaa risteilymatkustaminen Pietariin on houkutellut
aiempaa vähemmän suomalaisia. St. Peter Linesin markkinointi- ja
myyntipäällikkö Andrei Muškarev arvioi, että suomalaisten määrä
Pietarin-risteilyillä olisi vuodessa romahtanut peräti 60 %. Suomalaisten risteilymatkustajien sijasta Pietariin on alkanut matkustaa yhä
enemmän saksalaisia ja kiinalaisia turisteja.
Fontanka.fi
Suomi avasi uusia
viisumikeskuksia Venäjällä
S
uomen Pietarin pääkonsulaatti laajensi viisumipalveluitaan Luoteis-Venäjällä. Uusia yhteisviisumikeskuksia avattiin 26.9. Viipuriin, 29.9. Veliky Novgorodiin, 9.10. Vologdaan ja 17.10. Pihkovaan.
Suomi on toiminut yhteisviisumikeskuksissa vuodesta 2011. Tällä
hetkellä verkosto kattaa 11 yhteistyöviisumikeskusta.
Yhteistyökumppanina on VFS Global -yritys, joka hoitaa Suomen
viisumikeskuksia myös muualla Venäjällä ja Ukrainassa. Pietarin pääkonsulaatin mukaan kokemukset yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä.
Pietarin pääkonsulaatti
9
Kuvat Shutterstock
V
Kuvat Shutterstock
Henkilöautokannan
keski-ikä on 12 vuotta
VIER AANA RAIMO VALO
Esittelyssä Raimo Valo
• Syntynyt vuonna 1955
• East Office of Finnish Industries Oy:n toimitusjohtaja
vuodesta 2013
• Septem Partners Oy, Partner, 2010–2013
• OAO Swedbank, Venäjä, CEO, 2008–2010
• Glitnir, Venäjä, CEO, 2007–2008
• ZAO Handelsbank, CEO, 2004–2007
• Handelsbanken, Puola, CEO, 2000–2005
• Svenska Handelsbanken 1998–1999
• Merita Bank, Singapore, Helsinki, Vice President, 1995–1998
• Kansallis–Osake–Pankki, Zurich, Helsinki, Hongkong,
Singapore, eri tehtäviä 1984–1995
• Useita hallituspaikkoja, mm. Sponda, CCS, Yoko
• Koulutus: OKT, Helsingin yliopisto
• Naimisissa, perheessä neljä aikuista lasta
• Harrastuksia: mm. golf, pyöräily, ruuanlaitto, lukeminen
• Kielitaito: puola, venäjä, englanti, ruotsi, saksa, ranska
ja kiinan alkeita
10
Avoimin silmin
Teksti ja kuva Pirjo Peltola
Positiivinen energia kuvaa hyvin East Office of Finnish Industries Oy:n toimitusjohtaja
Raimo Valoa, jolle Venäjä on innostava ja mielenkiintoinen työmaa. Ongelmia on,
mutta se ei tarkoita, että suomalaiset yritykset saatikka Valo aikoisivat lyödä hanskat
tiskiin. Päinvastoin.
R
aimo Valo aloitti East Officen
johdossa noin vuosi sitten. East
Office on suomalaisten suuryritysten vuonna 2008 perustama
osakeyhtiö, joka edistää 24 osakasyrityksen toimintaa ja kumppanuuksia Venäjän markkinoilla.
Tätä työtä tehdään muun muassa
pitämällä yllä ja rakentamalla korkean tason vaikutuskanavia ja verkostoja venäläisten, suomalaisten ja
EU-tason päättäjien kesken. East Office palvelee osakasyrityksiään myös tuottamalla jatkuvasti ajankohtaisia talousanalyysejä ja järjestämällä seminaareja ja
keskustelutilaisuuksia. East Office tukee suomalaisen
elinkeinoelämän Venäjä-liiketoimintoja myös Business Team for Russia –yhteenliittymässä yhdessä
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin kanssa.
Nyt jos koskaan tarvitaan laajaa ja luovaa yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän vaikuttajien kesken. Venäjän-kauppaa hiertävät nyt poliittinen kriisi
ja talouden ongelmat, jotka Venäjällä näyttävät vain
kiihtyvän. Silti Valo kannustaa pitämään mielessä,
että kauppaa käydään koko ajan ja monilla menee
ihan hyvin.
– Yritykset ovat pragmaattista porukkaa. Kaikki
tietävät kyllä Venäjälle lähtiessään, minne päänsä
pistävät. Kriisejä tulee ja menee ja siihen on vain
pakko sopeutua. Joku sanoikin, että meiltä kesti 30
vuotta päästä Venäjän markkinoille ja jos nyt lähtisimme sieltä pois, tarvittaisiin taas 10 vuotta päästä
takaisin.
Pankkiiritaustaisella Valolla on pitkä kokemus
kansainvälisestä liike-elämästä. Urasta 25 vuotta on
vierähtänyt maailmalla. Kuusi ainakin toistaiseksi
viimeistä ulkomaan vuotta Valo vietti Moskovassa.
– Nyky-Venäjä
­­
on minulle tutumpi työympäristö
kuin Neuvosto-Venäjä. Ehkä juuri siksi minun on
ollut monia ikäisiäni helpompi työskennellä toimintaympäristössä, jossa remmiin on tullut sukupolvi,
jolle Neuvostoliitolla ei ole erityistä merkitystä.
Pidän sitä positiivisena asiana, jonka vuoksi on
mahdollista myös katsoa vähän avoimemmin silmin
tämän päivän bisnestä.
Mikään untuvikko Valo ei Venäjä-suhteissaan
ole. Polku Venäjän-kaupan asiantuntijaksi on ollut
pitkä. Kiinnostus Venäjään juontaa aina lukioaikoihin asti, jolloin yhtenä tulevaisuutta suuntaavana
kielivalintana oli venäjä. Ensimmäisen kerran Valo
kävi itänaapurissamme pikkupoikana vanhempiensa
kanssa vuonna 1963 ja peräti Neuvostoliiton urheiluministeriön kutsumana. Korkeushypyn ensimmäisen
naisten SM-tittelin voittanut äiti ja pikajuoksussa
menestynyt isä edustivat virallisella vierailulla suomalaisia urheilujärjestöjä.
– Toki myöhemmin kävin Neuvostoliitossa usein,
mutta en niinkään bisnesmielessä, paitsi 1980-luvulla pankkiurani alussa, kun työskentelin KansallisOsake-Pankissa. Koska osasin venäjää, jouduin automaattisesti Venäjän-kauppaa hoitaville osastoille.
KOP:in jälkeen Valon muuttokuorma suuntasi
Aasian kasvumarkkinoille, missä hän työskenteli
kymmenisen vuotta. Taustalle jäänyt Venäjä palasi
kuvioihin mukaan, kun Valo muutti Puolaan perustamaan Handelsbankenia vuonna 1999.
Moskovaan Valo muutti vuonna 2004 ja perhe
seurasi perässä noin vuoden kuluttua. Noina vuosina
Venäjän talous kasvoi hurjaa vauhtia.
– Viihdyimme Venäjällä tosi hyvin. Lapset, jotka
silloin olivat teini-ikäisiä ja olivat asuneet jo seitsemässä maassa, ovat edelleen sitä mieltä, että Moskovassa asuminen on ollut paras kokemus.
“
Yritykset ovat
pragmaattista
porukkaa. Kaikki
tietävät kyllä
Venäjälle lähtiessään,
minne päänsä
pistävät.
11
Moskova on myös Raimo Valolle edelleen ykköspaikka Venäjällä.
– Moskova on kiehtova kaupunki, aikamoinen
sekasotku ja kulttuurien sulatusuuni. Kaikki tärkeät
päätökset tehdään Moskovassa. Ruuhkat ja muut
arjen epämukavuudet ovat jo unohtuneet. Kuudesta
Moskovan vuodesta jäi hyvä muisto.
“
Suomalaisittain
on hyvä asia,
että venäläiset
sijoittavat
kotimaahan ja
nimenomaan
infrastruktuuriin,
jossa olemme
vahvoja.
12
Venäjän taloudesta
Venäjällä eletään murrosta, joka pääsi yllättämään
monet talouden ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat. Mitä Venäjälle oikein on tapahtumassa?
– Nyt Venäjällä eletään myös sisäistä kriisiä ja on
suuri riski, että maa hajoaa erilaisiin ryhmiin. Eniten
kärsii keskiluokka, joka ehti jo tottua matkusteluun
ja hyvään elämään. Venäjän maaseudun väestöllä,
eläkeläisillä, sotilailla ja poliiseilla menee nyt paremmin kuin koskaan. Presidentti on huolehtinut äänestäjäkunnastaan erityisen hyvin.
Valo pelkää, että keskiluokan tarpeiden unohtaminen johtaa ongelmiin. Hyvin koulutettua ja yrittäjähenkistä väkeä muuttaa jo ulkomaille. Suosittu
kohde on esimerkiksi Latvian Jurmala, jonne on
muodostunut venäläisten maahanmuuttajien yhdyskunta.
– Monessa asiassa on otettu takapakkia ja ongelmia on, mutta silti on virhe sanoa, että Venäjän talous olisi romahtanut. Vaikka kasvu on merkittävästi
hidastunut, valtion talous on suhteellisen hyvässä
kunnossa. Budjetti on ylijäämäinen, samoin kauppatase ja vaihtotase. Valtio on käytännössä velaton, sillä
valuuttavarantoja ei ole vielä käytetty.
Valo korostaa, että talouden suurimmat ongelmat
liittyvät rahoitukseen ja investointeihin.
– Venäläisillä yrityksillä on tällä hetkellä vähän
rahaa. Valtio ei ole vielä käyttänyt vararahastoja
tukikeinona, mikä on poikkeuksellista. Esimerkiksi
vuoden 2009 kriisissä oltiin todella nopeita. Mikäli
öljyn ja energian hinta ei laske paljon nykytilanteesta, niin vararahastot riittävät vuosikausiksi. Talouden
vahvuus on Venäjän hyvä puoli.
Valo tietää, että juuri nyt yritysten rahat eivät riitä
muuta kuin velkojen takaisinmaksuun, koska tukipakettia ei ole olemassa. Venäläisyritysten ahdinkoa
lisää myös se, että paikalliset korot ovat korkealla.
Ruplien käyttäminen ulkomaisen velan maksuun
tulee entistä kalliimmaksi.
– Venäjällä on varauduttu tulevaan velanmaksuun
ja valuuttaa on ostettu isot määrät, mikä on johtanut ruplan heikkenemiseen. Suurin osuus noin 400
miljardin US dollarin velkataakasta joudutaan maksamaan neljännen kvartaalin aikana. Uusia investointeja ei tehdä, sillä kaikki rahat, mitä saadaan irti,
menevät lainojen maksuun. Velkojen maksamisen
myötä tilanne kuitenkin muuttuu.
Venäjän vakavaraisuutta on kannatellut energian
hinnan pysyminen pitkään korkealla. Viime aikoina
hinnat ovat laskeneet, mikä huolestuttaa myös venäläisiä. Yksi syy hintojen laskuun voi Valon mielestä
löytyä uusilta liuskekaasun ja -öljyn markkinoilta.
Esimerkiksi 40 prosenttia maailman öljystä kuluttavan USA:n energiaomavaraisuus on parantunut
huomattavasti.
Valon mielestä juuri energia-alan uudistuvat
markkinat voivat olla iso herätys, joka Venäjällä
tarvitaan. Venäjällä ymmärretään, että loputtomiin ei
voi elää nykymuotoisessa öljy- ja kaasutaloudessa.
– Liuskekaasu- ja -öljy tulevat olemaan iso juttu.
Venäjän maaperässä on näistäkin valtavat varannot.
Ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat lähes
tyrehtyneet, sillä toimintaympäristön ennustamattomuus ja erityisesti poliittinen epävarmuus pelottavat.
Venäjän kannalta tilanne ei Valon mielestä ole kohtalokas. Entinen investointipankkiiri näkee tilanteessa
myös mahdollisuuksia.
– Vain noin 15 prosenttia kaikista Venäjälle tehdyistä sijoituksista tulee ulkomailta. Suomalaisittain
on hyvä asia, että venäläiset sijoittavat kotimaahan ja
nimenomaan infrastruktuuriin, jossa olemme vahvoja. Meillä on investointihyödykkeitä, rakentamista ja
monenlaista erityisosaamista, jota Venäjältä puuttuu.
Siinä mielessä olemme etunojassa ensi vuoden puolella.
Geopolitiikka ja bisnes
Valo uskoo, että geopoliittisesti ongelmat Venäjäsuhteissa jatkuvat vielä pitkään.
– Saattaa olla, että pahin on jo ohi. Todennäköisesti Venäjä on saavuttanut ainakin osan alkuperäisistä tavoitteistaan, sillä Ukrainan länsiliittoutuminen on estetty vuosikausiksi ja Itä-Ukrainan tilanne
on jossain määrin hallussa.
Vaikka ilmassa on merkkejä halusta löytää uusi
alku, niin Valon mielestä ei voi sanoa, että asiat olisivat hyvin. Krimi jää vaivaamaan, sillä tilannetta ei
ole ratkaistu, eikä tulla ratkaisemaan ja aluetta tuskin
palautetaan Ukrainalle
– Venäjän ja lännen välille on tullut hirveä kuilu.
Jotta tilanne palautuisi suhteellisen normaalille tasolle, Krimillä tarvitaan joko uusi kansanäänestys,
jonka kaikki osapuolet hyväksyvät tai on solmittava
sopimus, jossa Ukraina on mukana.
Valo ajattelee, että tällaiset myönnytykset mahdollistaisivat ainakin sen, että kauppapoliittisesti ja
taloudellisesti päästäisiin eteenpäin.
– Suomen riskinä on, että pakotepolitiikan pitkittyessä Venäjälle syntyy uusia logistiikkaketjuja
ja markkinoita, lähinnä Aasian suunnasta. Viitteitä
tästä voi nähdä esimerkiksi elintarvikepuolella. Jos
käymme venäläisessä ruokakaupassa, niin ei siellä
Miten suomalaisilla yrityksillä
menee?
ole mikään muuttunut, paitsi että Valion tuotteet
puuttuvat.
Yritykset pyrkivät tunnollisesti ottamaan lännen
määräämät pakotteet huomioon, mutta monin osin
on vielä epäselvää, mitä ne tarkoittavat. Valo viittaa
esimerkiksi arktisia alueita koskeviin pakotteisiin,
joissa EU ei ole määritellyt selkeästi, mihin arktinen
alue rajautuu.
Suomalaisiin yrityksiin energiasektorin ja arktisten alueiden kehittämistä rajoittavat pakotteet vaikuttavat lähinnä välillisesti.
– Meillä on huipputeknologiaa ja osaamista, joita
tarvitaan muun muassa arktisissa aluksissa. Se on
osaamista, jota muilla ei ole. Näiden tuotteiden kaupat eivät välttämättä tapahdu suoraan Venäjän kanssa, vaan siellä, missä laivat rakennetaan kuten Koreassa. Venäjä on kuitenkin loppukäyttäjä. Pääasia on,
että suomalaiset ovat mukana hankkeissa.
Valo korostaa, että kaikkea arktisen osaamisen
liiketoimintaa ei ole rajoitettu pakottein. Esimerkiksi
Jamalin niemimaan onshore -kohteet ja valtavat
LNG-alukset jäävät pakotelistojen ulkopuolelle ja
samoin arktiset jäänmurtajat ja huoltoalukset.
п
ия:
й
в
н
о е у р
ж
е р
2
и
к
с
ж
о
ей
ma и
й
ндия
ля
Фин
рт
на
finnair.com/ru
ANTA
LAPPEENR
0
2
5
с надежным
партнером
высота
не страшна
ж у р н а л
ург:
Санкт-Петерб
смотри в оба!
Швеция:
для
«инновации»
а
рост
ого
экономическ
Исландия:
удался!
эксперимент
па:
Евро
Санкт-Петербург:
ледовый аттракцион
в Финском заливе
Швеция:
в лабиринтах
менталитета
Гренландия:
как вписаться
в поворот?
Норвегия:
государство,
попробуй
догони!
в пои
ний
верных реше
new horizons
katu 36,
| Valta
HELSINKI
inkatu 50,
ru
Aleksanter www.kultakello.
ons
ns
izo
hor
aign
ty camp ration.
Fede
ren Chari
of Child World HeartHeart Beat
Hearts
the
le
Supp ort Sastre and each Doub
for
with Inès te US$ 50
We dona
sold.
tant.c om
watch
rique -cons
www.frede
ation on
More inform
5,90
EUR
N
WO RLD
LAD IES FED ERATIO
HEA RT
horiz
s
on
EUR
riz
0
5,9
INKI
:
Швеция
Се
для
небкорыто
т
о
ение:
в
Прилож
то
–
поле
е лето
финскпорошлое!
опа:
в
Северная Евр
вперед
ске
ая
верн
zons
new hori
inkatu 11,
9.12
HELS
N
PAS SIO
Aleksanter
ho
w
ne
2013
13.12.
new
lo.ru
ANTA 50,
akel
EENRinkatu
.kult
www 36, LAPPanter
katu | Aleks
Valta INKI
6, HELS
E
LIV
YOUR
nkatu
Miko
EUR
w
ne
FREE
NEW HORIZONS
north european
business magazine
а л
ж у р н
с е в е р о е в р о п е й с к и й
Финляндия:
EUR 5,90
New
TAX
new
д
s
on
0
5,9
riz
Kultak
n
www
й
е й с к и
ро
ая Ев
П
а – верн ем
я
зим ди!Се
ая ере мен ию
ц
нск вп
фи шее
ози
луч
исп
ho
ello
1312
1
paig
cam n
rity
ratio
“ Cha
dren rt Fede
of Chil ld Hea
rts
& Wor om
“Hea
ort Sastre ant.c
Supp Inès
-const
with .frederique
an
north europe
ine
busine ss magaz
па:
:
ение
ж
рило
ion
pass
d
/
2
рв ом
Но ндск фе
ль
исла ше
ста
мся
оти
ая
ns.ind
о
№5
(92) / 2014
NEW HORIZONS
S
Швежане
дебных
горо тся»
ка сварниров»
яю
«ту
экономи
земл
рг:
ербу ия:
лянд
Фин
т-Пет полоса
Россия:з
Санк
ая вым
бе
ства
дело
летн
ничелтике
взк
рыцари ека
иям с
труд шен
и упр
отно
на Ба
для со
аха
одом
:
стр
ияподх
научНоным
рвег ой
я:
сн
Норвегихи
запа ом
спе
ищем родр :
рые до й лад
ста
Норваэегия
:
ндия
йт
на новы
Исла взле
восточны
вый ом
ики –
тет
меннотали
экон
ся
«при
EUR 5,90
ра
ма пого
шо
заб том
е айт
ую и дел айтЛет
ту Finnair мы
Вас
Лет
м.
уютом м.
аяВас
Fin
На борокр
ужая
мы мы
вае
, ту
вае
уж абы
На бор
m/ru
m/ru
, окр
о Вас
незабы r.co
ётётнез
о Вас
пол
nair.co
пол уу fin
finnai
ВашВаш
ом
ом
нов
нов
по-по-
eyour
Liv
/
па:
ая Евро
Севернтруда
рынокет вызов
броса
дия:
Финлян
или
том
со щи те?
на щи
а л
р н
ж у
п
е в р о
Летайте через Хельсинки
тайное становит
Более 60 направлений в Европе и 14 городов в Азии.
явным?
,
лучше
Жить
Horizo
и й
а л
й с к е р
р н
п ес е в
ж у
р о
е в
р о
ция:
( 9 1 )
/
nor
нты
цие а
:
е па егд
ски т вс
сиай ваю
ь
ронсовгрты
е свыдиос
е
лянд ени ра
ж ит
двиинос
пр
Фин
)
( 9 0
еinessвк
HORIZON
Северная Европа: виражи
энергетического рынка
Novye Rubezhi – New Horizons
• venäjänkielinen 6 kertaa vuodessa ilmestyvä arvostettu talous- ja lifestyle aikakauslehti
• ilmestyy sekä painettuna että sähköisenä verkkoversiona
• palkittu ja laadukas sisältö • vakiintunut asema, ilmestynyt jo vuodesta 1999
Käy tutustumassa uusiin responsiivisiin internetsivuihimme osoitteessa
www.newhorizons.fi
Ostromedia Oy, Katajanokanlaituri 5, FI-00160 Helsinki, Finland • [email protected]
4
1
о
s mag
ines
bus
и й
с к
е
е сй е в
а ло п
вн р
ия:
4
0
р
уе р
hori
www.new
)/
ONS
HORIZope an
NEW th eur azin e
nor
(88
2
е
в
6
13
ег т
Норв
ебуе у
та тр ктик
защиить та
ция:
смен
па:
Шве рот?
Евро ны
во
ая деле
я:
я:
выше
ту
верн ре
ния:
Се ы оп
ди
ая
Дани
Да
высо удар
игру
нтир нлян ионнву
рсю
ие
ку
ац
Фи
но
ор
ет
наем илам
гр ня
:
ми м
начи прав
ме
беимтире
еция
ка
г:
по
Шв имет
пр ту?
рбур ь
й
поли
я:
щиэстафе
в : - потоке нкт- Певетернулисне
Даслни
едуюти
ю» ки ссияетм
тур
Са вры
Роно
о ли
лену
рн я
ктпо
ного
нт
те
де
лс
«зе
лея иннача
ше гранич
:
турбу
н дл в
егия
фо лико
из за
NE
с йbus с
п е
р оа л
3
1
4
ons.fi
0
2
ewhoriz
/
в
е
е
№
20 S
)/
ON
RIZope an
W HO
eur gaz ine р
th
(87
www.n
9 )
( 8
.fi
4
ons
1
oriz
0
2
ewh
1
6
с
о
р
в
с е
www.n
/
2
/
w.n
7 )
( 8
лучш
оча
выс
лир
ЗА
8 )
( 8
.fi
3
ons
oriz
1
лия
ewh
0
и часы
ВАС
СЯ
ДАООВТАС
КОГГД
АТЯСЯ
ТЯr мыТ заботиимся
ЗКАОББО
Оnai
делая е
изде
ше,
ake
ть луч
Kult
men Жи
Suo
– юве
s mag
ЕВРОПУ
ww
дов.
х брен
овы
их мир
а от
ств
го каче
йше
ные
llo
bus ines
№4
(91) / 2014
№3
14
(90) / 20
NEW euro pean
e
nort h
mag azin
busi ness
EUR 5,90
1
4
zons.fi
ВАШ КОРОТКИЙ ПУТЬ В
№1
2014
( 9 2 )
4
1
izons.fi
0
www.newhor
№2
2014
/
ONS
HORIZ an
NEW th eur ope e
azin
nor
(89)
www.newhorizons.fi
Valo myöntää, että suuryrityksillä on varaa kestää
kriisitilanne, mutta pk-yrityksillä joustoa ei välttämättä ole.
–Pk-yritysten tilanteessa korostuu rahoitus.
Pk-yritykset käyttävät pääosin omia rahojaan vienninedistämiseen, mutta ei voi olettaa, että ne rahoittaisivat vastapuolenkin. Suuryritykset voivat ehkä
antaa maksuaikaa, mitä pienemmät eivät voi tehdä.
Suomen vienninrahoitusjärjestelmä on maailman
parhaita, mutta piikkitilanteissa tarvittaisiin nopeaa
ylimenorahoitusta.
Valo korostaa, että Suomessa on satoja yrityksiä,
jotka elävät Venäjän-kaupasta ja jotka työllistävät
ihmisiä.
– Nyt olisi tärkeä ratkaista venäläisen tuojan
rahoitusongelma. Siten voidaan varmistaa logistiikkaketjun kääntyminen taas eduksemme tulevaisuudessa. Yritykset tarvitsevat tukea, joka kannattelee
vaikean ajan yli. En näe muuta keinoa kuin erityistuet ja avut.
Korvaavien markkinoiden löytäminen ei ole Valon mukaan kestävä ratkaisu ja pelastus.
– Pitkällä tähtäimellä Venäjä on tukirankamme.H
13
Talouskatsaus
VENÄJÄN TALOUDEN NÄKYMÄT
OVAT SYNKENTYNEET
Seija Lainela, Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki – BOFIT
V
enäjän talous on siirtynyt hitaan kasvun kauteen, eikä ainakaan lähivuosina ole odotettavissa
2000-luvun alkuvuosikymmenen kaltaista kasvupyrähdystä. Itse asiassa tuolloinen nopean kasvun
kausi oli poikkeuksellinen, ja hidastumista selittävät osaltaan tilanteen normalisoituminen ja Venäjän omat talouspoliittiset valinnat. Suuntausta ovat voimistaneet
useat uudet tekijät, jotka tällä kertaa ovat olleet negatiivisia.
Nopeasta kasvusta hitaaseen
Venäjän talouden nopea kasvu viime vuosikymmenellä johtui
useasta poikkeuksellisesta tekijästä: Neuvostoliiton romahtamisen
ja 1990-luvun kaaoksen jälkeen talouskasvu lähti hyvin alhaiselta
tasolta. Vapaata tuotantokapasiteettia ja työvoimaa oli runsaasti,
joten tuotantoa – myös maalle hyvin tärkeää öljyntuotantoa – pystyttiin kasvattamaan ilman suuria investointeja. Vuosien 2000 ja
2008 välillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinta lähes nelinkertaistui lisäten Venäjän vientituloja ennen näkemättömällä tavalla.
Kansainväliset rahoitusmarkkinat olivat poikkeuksellisen kevyet,
mikä mahdollisti venäläisille yrityksille edullisten lainojen saannin. Myös yritysten toimintaympäristö alkoi vakiintua ja 1990-luvulla aloitetut markkinatalousreformit kantaa hedelmää.
Tilanne on nyt täysin toinen. Tuotantokapasiteetti on lähes kokonaan käytössä eikä vapaata työvoimaa juuri ole. Pulaa on erityisesti ammattitaitoisesta työvoimasta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut, ja jo ennen öljyn kesällä alkanutta voimakasta halpenemista asiantuntijat ennustivat hinnan pysyttelevän
lähivuosina korkeintaan sadan dollarin tienoilla tynnyriltä. Venäjä
ei pysty lähitulevaisuudessa myöskään lisäämään öljyn tuotantomääriä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne
on kiristynyt, ja talouspakotteet ovat suurelta osin sulkeneet markkinat venäläisiltä yrityksiltä ja pankeilta. Mitä pidempään pakotteet jatkuvat, sitä vakavammin ne haittaavat yritysten investointeja
ja heikentävät pitkän tähtäimen kasvupotentiaalia.
Talouden toimintaympäristön epävarmuudet
ovat lisääntyneet
Selkeä ero aiempaan koskee myös Venäjän talouden uudistamista. Talouden toimintaa parantaneita reformeja ei ole vielä saatu
valmiiksi, mutta viimeisten parin vuoden aikana uudistukset on
käytännössä lopetettu, ja joitakin reformeja on jopa peruttu.
Taloudellisen ympäristön suotuisuudella on suuri merkitys yritysten toiminnalle. Yritykset eivät ole kiinnostuneita kehittämään
toimintaansa, jos ne kokevat, että omaisuudella ei ole täyttä suojaa,
tuomioistuimet eivät ole puolueettomia, kilpailua rajoitetaan tai
julkinen hallinto voi säännöksillään ja muilla toimillaan hanka-
14
loittaa yritysten toimintaa. Vakaa ja luotettava toimintaympäristö
on kyselyiden mukaan tärkeämpi tekijä kuin verohelpotukset tai
erikoiskohtelu, kun yritykset suunnittelevat sijoittumistaan tai
investointejaan.
Yritysten toimintaympäristön epävarmuus on kasvanut viime
aikoina. Tähän ovat vaikuttaneet monet lakimuutokset ja aloitteet,
joiden on koettu rajoittavan yritysten toimintaa. Sekä venäläiset
että ulkomaiset yritykset ovat seuranneet huolestuneina muun
muassa yksityisen monialayhtiön Sisteman kohtaloa. Yhtiö joutui
syksyllä vaikeuksiin 2000-luvulla tapahtuneen Bashneft-öljyyhtiön hankkimisen vuoksi. Lokakuussa oikeus tuomitsi Sisteman
menettämään Bashneftin valtiolle.
Kasvunäkymät synkkenevät
Useimmat asiantuntijatahot ovat keväästä lähtien alentaneet Venäjän talouskasvua koskevia ennusteitaan. Tälle vuodelle odotetaan
yleisimmin nollan paikkeilla olevaa kasvua, eivätkä ensi vuoden
näkymät ole sen paremmat. Esimerkiksi Venäjän talousministeriö
ja finanssiministeriö ovat todenneet kokonaistuotannon supistuvan ensi vuonna, jos raakaöljyn hinta pysyy nykyisellä tasolla.
Venäjän talouskasvun päätekijät – investoinnit ja kulutus – eivät lähivuosina tuota kasvua aiempaan tapaan. Väestön reaalitulojen 2000-luvun alusta lähes keskeytyksettä jatkunut kasvu on
hidastunut, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla reaalitulojen kasvu
pysähtyi. Kulutusluottojen nopea yleistyminen viime vuosina antoi kulutukselle ylimääräistä pontta, mutta kotitalouksien talousnäkymien heiketessä myös lainanoton kasvu on hidastunut.
Investoinnit ovat olleet Venäjällä viimeiset 20 vuotta vähäisiä
verrattuna talouden tarpeisiin. Niiden osuus kokonaistuotannosta
nousi yli 20 prosenttiin vuonna 2007, ja siitä lähtien osuus on ollut
21–22 prosenttia, mikä on normaali taso kehittyneille talouksille.
Kehittyvien talouksien sen sijaan pitäisi käyttää investointeihin
paljon suurempi osuus bruttokansantuotteesta, jos ne haluavat
merkittävästi lisätä taloutensa pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Investointien saaminen nopeaan nousuun ei edellä luetelluista
syistä kuitenkaan ole helppoa. Investointeja odotetaan nyt lähinnä
suurilta valtio-omisteisilta yrityksiltä ja valtiolta.
Valtiontalous on vielä suhteellisen hyvässä
kunnossa
Venäjän valtiolla on huomattavat budjetin ulkopuoliset vararahastot, joita se on kerännyt raakaöljyn hinnan ollessa korkealla.
Niiden ja keskuspankin varantojen avulla voidaan rahoittaa mahdollisia budjettialijäämiä ja myös julkisia ja valtionyritysten investointeja arviolta runsaan vuoden ajan.
Budjettitilannetta helpottaa ruplan heikkeneminen, joka lisää
60
25 %
Dollari
55
Euro
20 %
50
45
15 %
40
10 %
35
30
5%
25
20
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
0%
2009
2013
Dollarin ja euron ruplakurssit, 1.1.1999–4.11.2014 (käyrän noustessa
rupla heikkenee). Lähde: Venäjän keskuspankki
2011
2012
2013
2014
Vararahastojen varat, % BKT:stä, 1.1.2009–1.10.2014
Lähde: Venäjän finanssiministeriö
160
2
140
0
120
2010
-2
100
-4
80
-6
60
40
-8
20
-10
0
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
-12
1.10.13
1.1.14
1.4.14
1.7.14
1.10.14
Venäläisen Urals-raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, dollaria tynnyriltä, 1.1.1992–3.11.2014. Lähde: Bloomberg
Keskuspankin valuuttainterventiot, mrd. USD, 1.10.2013–
31.10.2014 (negatiiviset luvut ovat valuutan myyntejä, positiiviset ostoja). Lähde: Venäjän keskuspankki
valuuttamääräisistä vientituloista saatavia ruplamääräisiä tulli- ja
verotuloja. Finanssiministeriön mukaan ensi vuoden budjetin menoja ei ole tarpeen karsia taloudellisen tilanteen heikkenemisestä
huolimatta, sillä vaje pystytään kattamaan vararahastosta. Vuosina
2016 ja 2017 on budjetin menoja supistettava. Tämä ole helppoa,
sillä merkittävä osa budjetin menoista kohdistuu sosiaalisektorille,
jolla tehtävät tiukennukset tuntuvat välittömästi kansalaisten arjessa.
Venäjän valtiolla on velkaa hyvin vähän, noin 10 prosenttia
BKT:stä.. Ulkomaista velkaa on vain noin 3 prosenttia BKT:stä.
Periaatteessa velanhoitomenot eivät ole suuri rasite julkiselle
taloudelle. Käytännössä valtio voi joutua hätätapauksissa rahoittamaan valtion omistamien yritysten tai pankkien velanhoitoa.
Keskuspankin mukaan suuret yritykset ja valtion pankit pystyvät
hoitamaan ulkomaiset velkansa ainakin ensi vuoden ajan.
täimellä ruplaan vaikuttavat myös poliittiset tapahtumat ja niiden
taloudelliset seuraukset, jotka viime aikoina ovat olleet kielteisiä.
Keskuspankki on politiikkansa mukaisesti antanut ruplan
kurssin muodostua yhä vapaammin. Kuluvan vuoden alusta rupla on heikentynyt euroon nähden yli 20 prosenttia ja dollariin
nähden yli 30 prosenttia. Pankki on tukenut ruplaa merkittävästi
valuuttamyyneillä vain maaliskuussa Krimin valtauksen aikaan ja
lokakuussa, kun Venäjän talouden kehitysnäkymät alkoivat heiketä voimakkaasti. Keskuspankki on myynyt valuuttoja kuluvan
vuoden tammi-lokakuussa 70 miljardia dollaria. Lokakuun alussa
keskuspankin valuuttavaranto oli noin 450 miljardia dollaria. Näin
alhaalla varanto on viimeksi ollut vuoden 2010 keväällä. Kansainvälisesti vertaillen Venäjän valuuttavaranto on kuitenkin vielä
suuri.
Marraskuun alussa keskuspankki ilmoitti yllättäen, että se rajoittaa ruplan kurssia ohjaavat valuuttamarkkinainterventionsa
350 miljoonaan dollariin päivässä, kun aiemmin interventioilla
ei ole ollut ylärajaa. Muutos lisää ruplan kurssin liikkumavaraa
entisestään. Ensi vuoden alusta keskuspankin on määrä luopua
kokonaan kurssin ohjauksesta, ja nyt tehty muutos on merkittävä
askel tähän suuntaan. H
Ruplan kurssi on ennätyksellisen alhaalla
Venäjän talouskasvun perustekijät ovat nykyisellään melko heikossa kunnossa, ja ruplalla on vain vähän edellytyksiä merkittävään
vahvistumiseen lähitulavaisuudessa – ellei raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nouse jostakin syystä voimakkaasti. Lyhyellä täh-
15
Reaalipalkka laski ensimmäistä
kertaa viiteen vuoteen
V
Kuva Shutterstock
Talousuutisia
enäjän tilastovirasto Rosstatin julkaisemien tilastojen
mukaan venäläisten
reaalipalkka kääntyi
syyskuussa laskuun.
Edellisen kerran reaalipalkka laski taloustaantuman aikana vuonna 2009. Syyskuussa reaalipalkka laski prosentin viime vuoden vastaavaan ajanjakson
verrattuna.
Syyskuun tilastot paljastivat myös
muita huolestuttavia merkkejä Venäjän talouden tilasta. Rosstatin mukaan vähittäiskauppa jatkoi hiipumistaan jo viidettä kuukautta peräkkäin. Vähittäiskaupan hidastumista ovat kiihdyttäneet erityisesti elintarvikkeiden hinnat, jotka kasvoivat syyskuussa 11,6 %. Elintarvikkeiden kulutus on vähentynyt erityisesti pienituloisimpien keskuudessa.
Elintarvikkeiden vähittäiskaupan hiipuminen jatkuu Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon vaikutuksesta. Tuontikielto on
yhtäältä lisännyt kotimaista elintarviketuotantoa, mutta toisaalta nostanut elintarviketeollisuuden raaka-aineiden hintoja.
Vedomosti/TD/20.10.2014
Duuma hyväksyi budjetin
vuosille 2015–2017
A
Venäjän duuma hyväksyi lokakuun lopussa budjetin vuosille
2015–2017. Budjettiesityksen puolesta äänesti 296 kansanedustajaa 441:stä.
Budjetin perustana on käytetty 1,2 % BKT:n kasvua vuonna 2015.
Talousarvion mukaan Venäjän talouden taantuma taittuu ja BKT:n
kasvu kiihtyy 2,3 %:iin vuonna 2016 ja 3 %:iin vuonna 2017. Kuluvan
vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 %:iin.
Budjetti on laskettu pienenevän inflaation varaan. Inflaatioperustaksi on määritelty 5,5 % vuonna 2015, 4,5 % vuonna 2016 ja 4 %
vuonna 2017.
Vuoden 2015 budjetin tuloarvio on hieman reilu 15 triljoonaa
ruplaa ja menoarvio 15,5 triljoonaa ruplaa. Budjetti on 430,7 miljardia
alijäämäinen.
Budjetin perustana käytetty öljybarrelin hinta on 100 dollaria ja
dollarin keskikurssi 37,7 ruplaa.
Delovoy Peterburg/TD/24.10.2014
Fitch: Pakotteet voivat sulattaa
Venäjän valuuttavarannoista 15 %
A
Kuva duma.gov.ru
Luottoluokittaja Fitchin mukaan Venäjän valuuttavarannot voivat
pakotteiden vaikutuksesta pienentyä nykyisestä 465 miljardista dollarista noin 400 miljardiin dollariin vuoden 2015 loppuun mennessä.
Varantojen pieneneminen aiheutuu Fitchin mukaan Venäjää vastaan asetetuista talouspakotteista ja keskuspankin toteuttamista ruplan
tukiostoista.
Vedomosti/TD/26.9.2014
Venäjän talouden kasvu
kiinni investoinneista
Uralsib Capital ennustaa Venäjälle
kahden vuoden taantumaa
A
V
Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin ennusti nollakasvua Venäjän taloudelle 2–3 vuoden perspektiivillä. Kudrinin
mukaan kasvun esteenä ovat heikot investoinnit maan talouteen.
Kudrin näkee, että Venäjän taloudessa oli jo ennen Ukrainan kriisiä vakavia rakenteellisia ongelmia, jotka madalsivat kokonaistuotannon potentiaalista kasvua 2–2,5 prosentin tasolle. Pakotteiden kiristäminen voi supistaaVenäjän BKT:tä 3–5 prosentilla, mikä käytännössä
tarkoittaa taantumaan joutumista.
Moskovassa järjestetyssä AmChamin business-foorumissa syyskuussa puhunut Kudrin kertoi, että tämän vuoden investoinnit säilyvät Venäjällä samalla tasolla kuin viime vuonnakin. Kudrinin mukaan
tämä investointitaso on aivan riittämätön taloudelliselle kasvulle.
Pahana taustatekijänä hän mainitsi myöskin investointien supistamista
Venäjän alueellisiin budjetteihin.
Interfax/IK/17.9.2014
16
enäjän johtaviin finanssiyhtiöihin lukeutuva Uralsib Capital ennustaa Venäjän taloudelle kahden vuoden taantumaa. Talouden
taantumaan johtavat Uralsibin analyytikkojen ennusteen mukaan ennen kaikkea öljyn hinnan lasku, geopoliittiset riskit ja valtion lisääntynyt kontrolli maan elinkeinoelämässä.
Ennusteen mukaan pääomien ulosvirtaus ja ruplan kurssin heikkeneminen laskevat pääomasijoituksia 2,5–3 % seuraavina kahtena
vuotena. Kuluttajaluotatuksen hiipuminen ja reaalitulojen pieneneminen johtavat myös vähittäiskaupan hidastumiseen. Palkkojen voimakkaasta kasvusta (erityisesti valtionsektorilla) huolimatta reaalitulojen
kasvu on uhattuna yrittäjäsektorilla työskentelevien tulojen pienenemisen ja inflaation myötä.
Uralsib Capital ennustaa Venäjän BKT:n kasvavan 0,6 % vuonna
2014 ja 0,7 % vuonna 2015.
1Prime.ru/TD/20.10.2014
Kiinteistöverolle uusi
laskentamalli Moskovassa
Mobiililaitevalmistajat jäädyttävät
hintojaan Venäjällä
A
S
Venäjä nousi
kilpailukykyvertailussa 11 sijaa
V
Kuva Shutterstock
Moskovan kaupunginhallitus on hyväksynyt kiinteistöveron uuden
laskentamallin. Uuden mallin mukaan kiinteistöveron suuruus
lasketaan kiinteistön inventaariarvon sijaan kiinteistön laskennallisesta
markkina-arvosta. Kiinteistön markkina-arvo määritellään Venäjän
kiinteistö- ja maanmittausviraston tietojen perusteella.
Markkina-arvon mukaan määräytyvä kiinteistöveroprosentti on
pienimmillään 0,1% alle 200 000 euron arvoisille kohteille ja suurimmillaan 2% yli kuuden miljoonan euron arvoisille kohteille. Uusi laskentamalli otetaan käyttöön asteittain viiden vuoden kuluessa.
Talouslehti RBC:n laskelmien mukaan kiinteistöveron suuruus
voi siirtymäkauden jälkeen jopa kymmenkertaistua nykyiseen tasoon
verrattuna. Esimerkiksi 44 neliöisen moskovalaislähiössä sijaitsevan
kaksion kiinteistövero nousisi nykyisestä 700 ruplasta (15 euroa) 7500
ruplaan (150 euroa).
Presidentti Vladimir Putin hyväksyi lokakuun alussa lakimuutoksen, jonka mukaan kiinteistöveron laskentamali voidaan määritellä
paikallisesti.
RBC/TD/15.10.2014
enäjä nousi Maailman talousfoorumin julkaisemassa tuoreessa
kilpailukykyvertailussa 53:nnelle sijalle. Nousua edelliseen katsaukseen oli 11 sijaa. Vertailussa on mukana 144 maata.
Kilpailukykyvertailun tulokset perustavat viime vuoden tilastotietoihin sekä tämän vuoden alussa – ennen nykyistä ulkopoliittista
kriisiä – tehtyihin yrityshaastatteluihin. Vedomosti-lehden tietojen
mukaan yrityshaastattelut tehtiin Venäjällä ja vastaajina oli noin 300
yritystä.
Venäjä paransi arvosanaansa miltei kaikissa kyseisen vertailun osioissa. Omaisuuden ja immateriaalioikeuksien suoja parani. Oikeusjärjestelmä tuli tasapuolisemmaksi. Korruptiota saatiin kitkettyä. Poliittinen päätöksenteko tuli läpinäkyvämmäksi. Maanteiden, rautateiden
ja lentoliikenteen laatu parani. Bisneksestä tuli kilpailukykyisempää,
kilpailupolitiikasta tehokkaampaa, kaupan esteet madaltuivat ja tullauskäytännöistä tuli helpompia.
Tilanne parani myös työmarkkinoilla ja rahoituksessa. Lainoja oli
helpompi saada, työn tuottavuus kasvoi, uusia teknologioita saatiin
helpommin ja venäläisyritykset paransivat kykyään innovoida.
Ainoa osio, missä Venäjän indikaattorit huononivat, oli makrotalous. Valtion budjettialijäämä kasvoi, säästöaste laski ja inflaatio kiihtyi.
Toki Venäjä on monissa vertailun osioissa listan loppupuolella:
omaisuuden suoja (120.), korruptio (102.), oikeusjärjestelmä (109.),
tieverkon laatu (124.) ja finanssijärjestelmän kehitys ja vakaus (110.).
Vedomosti/EL/3.9.2014
uurimmat mobiililaitevalmistajat Samsung, Apple, Lenovo ja LG jäädyttävät hintansa Venäjällä ruplan devalvaatiosta huolimatta.
Vähittäiskauppiaiden mukaan valmistajat haluavat rauhoitella markkinoita ja ottavat kantaakseen kurssimuutoksista aiheutuvan
riskin. Hintojen nousua halutaan välttää uuden
vuoden myyntisesongin kynnyksellä, jolloin kysyntä
mobiililaitteita kohtaan tavallisesti nousee. Kuluva vuosi on ollut mobiililaitekaupassa huono.
Vedomostin haastatteleman asiantuntijan mukaan hinta on yksi
merkittävimmistä kysyntää määrittelevistä tekijöistä Venäjän mobiilimarkkinoilla. Valmistajille on edullisempaa menettää tuloja devalvoituvan ruplan myötä, kuin lisätä tuotteiden mainontaa hintojen noston
seurauksena.
Vähittäiskauppiaat arvioivat mobiililaitteiden hintojen säilyvän nykyisellä tasollaan ainakin vuoden loppuun saakka.
Vedomosti/TD/13.9.2014
Kuva: Samsung.com
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
Finanssiministeri:
Venäjän talous menettää pakotteiden
seurauksena 32 miljardia euroa
A
Venäjän finanssiministeri Anton Siluanov arvioi, että Venäjän talous menettää tänä vuonna länsimaiden asettamien talouspakotteiden seurauksena noin 32 miljardia euroa. Öljyn hinnan lasku aiheuttaa
puolestaan noin 80 miljardin euron pääomapaon, finanssiministeri
arvioi.
– Pääomapaosta noin 32 miljardia euroa aiheutuu pakotteista ja
noin 70 – 80 miljardia euroa öljyn hinnanlaskusta, Anton Siluanov
kommentoi talouslehti Kommersantille marraskuussa.
Venäjän keskuspankki ennustaa pääomapaon olevan tänä vuonna
103 miljardia euroa ja ensi vuonna 80 miljardia euroa.
Kommersant/TD/24.11.2014
Venäläisyritysten tulevaisuudenodotukset
alhaisimmillaan viiteen vuoteen
A
Markit-yhtiön tekemän yritysbarometrin mukaan venäläisyritysten suhdanneodotukset olivat lokakuussa alhaisimmillaan viiteen
vuoteen.
Barometrin mukaan vain 10 prosenttia venäläisyrityksistä uskoo
toimintansa kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Luottamusindeksi on pienimmillään sitten vuoden 2009 lokakuun.
Yritykset luettelevat useita tekijöitä heikentyneiden suhdannenäkymien syiksi. Näitä ovat mm. Venäjän talouden taantuminen, ruplan
heikkeneminen (ja tuontihintojen kasvu), öljyn hinnan aleneminen,
ulkopoliittisen tilanteen kiristyminen, talouspakotteet, korkojen kasvu,
korkea verotus, ja haasteellinen investointi-ilmapiiri.
Markit/TD/26.11.2014
17
Talousuutisia
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
OECD ennustaa Venäjän
taloudelle nollakasvua
vuonna 2015
A
OECD on alentanut ennustettaan Venäjän talouskasvusta tälle vuodelle 0,3 prosenttiin. Aiempi ennuste oli 0,7 %. Marraskuun lopulla
julkaistussa raportissaan OECD arvioi talouskasvun pysähtyvän kokonaan vuonna 2015 ja kääntyvän 1,6 % kasvuun vuonna 2016. Mikäli
öljyn maailmanmarkkinahinnat jatkavat laskuaan, Venäjän BKT:n
supistuminen on myös mahdollista, järjestö ennustaa.
OECD:n raportin mukaan Venäjän talouden kehitykseen vaikuttavat tällä hetkellä ennen kaikkea Venäjään kohdistetut talouspakotteet,
Venäjän vastapakotteet ja ruplan kurssin voimakas heikkeneminen,
joka on vähentänyt kuluttajien luottamusta talouteen ja kiihdyttänyt
inflaatiota.
Talouden piristyminen tulee riippumaan sen joustavuudesta ja
Venäjän kyvystä lisätä kauppaa talouspakotteiden ulkopuolisten valtioiden kanssa. Ulkomaankaupan virtojen muuttaminen vie kuitenkin
paljon aikaa ja tästä johtuen BKT:n reaalikasvu jää ensi vuonna nollille. Vuonna 2016 investointien kasvu ja tuonnin korvaaminen alkavat
piristää taloutta, OECD:n asiantuntijat arvioivat.
Vedomosti/TD/25.11.2014
Kysely: Venäläiset luottavat
edelleen ruplaan
A
Venäläiset seuraavat aktiivisesti ruplan kurssikehitystä, mutta
suurin osa pitää säästönsä edelleen ruplissa, tutkimuslaitos Levada-Centerin marraskuun lopulla julkistamasta kyselystä ilmenee.
Kyselyyn vastanneista 63 % kertoi olevansa huolissaan ruplan
kurssin alamäestä. 55 % vastanneista kertoi seuraavansa tiiviisti
ruplan kurssikehitystä ja 21 % kertoi seuraavansa kursseja useita
kertoja viikossa. Valuuttakursseja seurataan nyt aktiivisemmin kuin
koskaan aikaisemmin.
Kyselyn mukaan valuuttakurssin aiempaa aktiivisempi seuraaminen ei kuitenkaan näy valuutanvaihtopisteillä: vain 7 % vastanneista kertoi vaihtaneensa ruplia ulkomaanvaluuttaan loka-marraskuussa.
– Lopulta vain melko pieni osa väestöstä reagoi ruplan kurssin heikkenemiseen siirtämällä säästöjään ulkomaanvaluuttoihin.
Ruplan kasvanut volatiliteetti ei ole muuttanut tätä trendiä, LevadaCenterin tutkija Marina Krasilnikova kommentoi RBC:lle.
Venäjän keskuspankin tiedot vahvistavat kyselyn tuloksia: yksityisten kysyntä valuuttaa kohtaan säilyi lokakuussa samalla tasolla
kuin muinakin kuukausina vuonna 2014. Levada-Centerin kyselyssä 36 % vastanneista oli sitä mieltä, että säästöt kannattaa pitää
ruplissa.
RBC/TD/24.11.2014
Nordea Pankki:
Vankka kokemus Venäjän toiminnasta
Nordea tarjoaa laajan rahoituspalvelujen valikoiman yritysasiakkaille Venäjällä. Tarjoamme parhaat rahoitusratkaisut,
maksuliikenne- ja kassapalvelut, sijoitus-, rahoitusmarkkina- ja säilytyspalvelut, tullikortit (’customs cards’) ja yrityskortit sekä
palkanmaksupalvelut.
OJSC Nordea Bank on osa Nordea-konsernia. Pankki on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994. Pankki on yksi Venäjän 30
suurimmasta rahoituslaitoksesta, ja sillä on korkein mahdollinen Fitch-luokitus. Myös Forbes on luokitellut OJSC Nordea Bankin
yhdeksi kaikkein luotettavimmista pankeista. Pankin verkosto kattaa Moskovan alueen ja 9 muuta aluetta Venäjällä.
Ota yhteyttä: + 7 (495) 777-34-77, niin vastaamme mielellämme
kysymyksiisi.
Lisätietoja on saatavilla osoitteessa:
www.nordea.ru.
18
Kuva: Venäjän tulli (customs.ru)
TulliuutisIA
Vientivalvonnan alaiset tuotteet
voi nyt tarkastaa sähköisesti
E Ulkoasiainministeriö on ottanut käyttöön uuden palvelun, jolla
vientituotteiden vientivalvonnanalaisuuden voi tarkastaa sähköisellä lomakkeella. Uudella lomakkeella voi hakea ulkoasiainministeriön kantaa tai vahvistusta tuotteesi vientivalvonnanalaisuuteen.
Tiedustelu vientivalvonnan alaisuudesta edellyttää kuitenkin myös
hakijan omaa perusteltua arviota valvonnanalaisuudesta kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen perusteella.
Lisätiedot: formin.finland.fi/vientivalvonta
UM/4.11.2014
valikoimista tuontikiellossa olevia hedelmiä ja vihanneksia. Tuotteita tavattiin viranomaisten tarkastuskäyntien yhteydessä elo-syyskuun
vaihteessa.
Tarkastusten yhteydessä selvisi, että tuontikiellon alaisia elintarvikkeita tuodaan yleisimmin Valko-Venäjän kautta. Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla toteutetuissa tarkastusratsioissa onkin viranomaisten mukaan käännytetty syksyn aikana kymmeniä EU-maista lähtöisin olleita
elintarvikekuljetuksia.
Vedomosti/TD/23.9.2014
Elintarvikkeiden vienti väheni
elokuussa lähes 60 %
Suomen elintarvikevientiin Venäjälle, joka väheni elokuun tullitilastojen mukaan 58 %. Heinäkuuhun verrattuna laskua kertyi 63 prosenttia.
Venäjälle viedyistä elintarvikkeista eniten laskivat maitotaloustuotteet
(-88 %), Tullin ulkomaankaupantilastoista selviää.
Koko Suomen venäjän-viennistä elintarvikkeiden osuus oli vielä
heinäkuussa yhdeksän prosenttia, mutta elokuussa osuus laski neljään
prosenttiin. Suomen koko elintarvikevienti putosi elokuussa 17 prosenttia vuodentakaisesta.
Tulli/31.10.2014
Venäjän tulli tehosti yksityisen
elintarviketuonnin
valvontaaelintarviketuonnin valvontaa
E Elintarviketuonnin vastapakotteiden astuttua voimaan Venäjän tulli on tehostanut yksityisen elintarviketuonnin valvontaa. Venäläismedian mukaan Venäjän on syksyn aikana antanut useita sakkoja yksityisen
elintarviketuonnin rajoitusten rikkomisesta.
Vuodesta 2010 voimassa olleiden tullisäännösten mukaan Tulliliiton
alueelle voi matkustajatuontina tuoda tullimaksuitta yhteensä 1500 euron tai 50 kilogramman edestä tavaraa. Elintarvikkeiden maksimimäärä on rajattu viiteen kilogrammaan. Ennen tuontikiellon astumista voimaan tulli seurasi matkustajatuonnin elintarvikerajoitusten noudattamista lähinnä satunnaisesti, venäläismediat uutisoivat.
Fontanka/TD/1.10.2014
Viranomaiset: Tuontikielto vuotaa
Valko-Venäjän kautta
E Maataloustuotteiden valvontavirasto Rosselhoznadzor kertoi syyskuun lopulla löytäneensä vähittäiskauppojen ja vihannestukkutorien
Kuva: RŽD
E Venäjän elokuussa elintarvikkeille asettaman tuontikiellot puraisivat
Rautatierahdin pakollinen
ennakkoilmoitus käyttöön
E Tulliliiton alueelle saapuvan rautatierahdin pakollinen ennakkoilmoitus astui voimaan keskiviikkona 1. päivänä lokakuuta. Euraasian
tulliliiton talouskomission kollegion 17. syyskuuta 2013 hyväksymän
päätöksen mukaan kaikki rautateitse Tulliliiton alueelle saapuva rahti
on ennakkoilmoitettava. Ennakkoilmoittamattomalle rahdille annetaan
riskiluokitus.
Rautatierahdit voi ilmoittaa Venäjän rautateiden (RŽD) sivuilla
olevalla lomakkeella. Sähköiselle lomakkeelle viedyt tiedot välittyvät
RŽD:n ja Venäjän Federaation tullilaitoksen tietojärjestelmiin.
Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään neljä tuntia ennen rahdin
saapumista raja-asemalle. RŽD kokoaa annetut rahtitiedot ja välittää
ne tulliviranomaisille. Mikäli pakollinen ennakkoilmoitus jätetään tekemättä, tai se tehdään puutteellisesti, rahti voidaan luokitella riskilähetykseksi ja viranomaiset voivat soveltaa siihen poikkeavia tarkastusmenettelyjä.
Venäjän tullilaitos muistutti tiedotteessaan, että ennakkoilmoitus on
edellytys tavaran maahantuonnille. Velvollisuus koskee myös kauttakulkurahteja.
Venäjän tullilaitos on kerännyt asiaan liittyvää venäjänkielistä informaatiota kotisivuilleen.
RŽD/TD/30.9.2014
19
JÄSENYRITYS
#KHL IS HERE
Teksti Inga Kairo ja Taneli Dobrowolski • Kuvat Jokerit
#
“
Tämä on
semmoinen ala,
että jääkiekkoa
täytyy osata. Ei
riitä että puhuu
venäjää – pitää
pystyä puhumaan
myös jääkiekkoa
KHL IS HERE – muistuttavat kadunvarsimainokset ja taksien kyljet pääkaupunkiseudun
asukkaita. KHL, eli Kontinental Hockey League,
on nyt täällä. Ei se aiemminkaan kaukana ollut:
Helsingin rautatieasemalta lähimmillään vain
noin kolmen ja puolen tunnin junamatkan ja 22
minuutin metromatkan päässä Pietarissa. Syksyllä
KHL tuli vieläkin lähemmäksi, kun se ankkuroitui
suomalaisen jääkiekon pyhättöön Hartwall Arenalle.
Nyt KHL:n tuorein ottelupaikka sijaitsee Helsingin
ydinkeskustasta enää vain muutaman minuutin junamatkan päässä Pasilassa, eli ”Hockey Townissa”,
kuten Jokereiden toimitusjohtaja Jukka Kohonen
aluetta leikkisästi kutsuu.
Jokereiden loikka Suomen liigan kärkijoukkueesta maailman toiseksi suurimman jääkiekkoliigan
tulokasjoukkueeksi herätti huomiota niin Suomessa
kuin Venäjälläkin ja media on seurannut Jokereiden
edesottamuksia tarkasti. Kun kyse on urheilusta,
bisneksestä ja Venäjästä, ei tunteitakaan ole pelistä
puuttunut. Myös Venlan toimitus kiinnostui asiasta
ja kävi haastattelemassa Jukka Kohosta ja asiakkuuspäällikkö Roman Ryabkovia seuran toimistossa
”Hockey Townissa”.
Harrastus ohjasi töihin
Seuran toimitusjohtajana Jukka Kohosen tehtävänä
on pidellä käsissään Jokereiden seuraorganisaatiota
ohjailevia naruja. Kohosen hanskoissa pysyy myös
jääkiekkomaila, sillä mies on entinen junioripelaaja
ja nykyisin aktiivinen veteraanikiekkoilija. Jääkiekko
20
kuuluu myös Kohosen ”ketjukaveri” Roman Ryabkovin harrastuksiin. Treenaamassa käydään henkilökunnan yhteisillä hallivuoroilla.
– Voi sanoa, että tämä on minulle unelmatyöpaikka. Kun harrastuksesta tulee työtä, on se hieno,
ainutlaatuinen ja erikoinenkin asia, Ryabkov iloitsee.
Jukka Kohonen siirtyi Jokereihin Sanoma News
Finlandin palveluksesta. Uuden pestin pariin ohjasivat miehen Venäjä-osaaminen, suhteet seuran
omistajatahoon, oma jääkiekkoharrastus ja yleinen
jääkiekkoymmärrys.
– Tämä on semmoinen ala, että jääkiekkoa täytyy
osata. Ei riitä että puhuu venäjää – pitää pystyä puhumaan myös jääkiekkoa, Kohonen tulkitsee.
Kansainvälistyminen lisää mainetta ja meininkiä
Jokerit on jo aiemmin ollut tunnettu mm. Jari
Kurrin ja Teemu Selänteen kasvattajaseurana.
KHL-sopimuksen myötä Jokereiden kansainvälinen
tunnettuus kasvoi entisestään niin Venäjällä kuin
Pohjois-Amerikassakin, jossa kansainvälisiä jääkiekkokuvioita seurataan tarkasti. Uuden toimintaympäristön myötä kiekkotapahtuman puitteisiin on
Jokereissa panostettu resursseja. Jääkiekko-ottelusta
on tullut enemmän kuin peli – siitä on tullut show,
jonka seuraajiksi seura haluaa houkutella muitakin
kuin vain jääkiekon hard core -faneja.
Kohonen ja Ryabkov kertovat innostuneina Hartwall Arenan uudistuksista, joita ovat muun muassa
uusi äänentoistojärjestelmä, areenan sisäpuolta
kiertävä LED-näyttö, Jumbotron-näytön alapuolelle
sijoitettu 360-asteinen LED-näyttö, kaukalon pleksien LED-valotolpat ja kerroskäytävien noin 300 uutta
diginäyttöä. Peleihin on tullut mukaan pelinaloitusshow ja otteluista on tarkoitus tehdä alusta loppuun
elämyksellisempiä. Muutoksia ei kuitenkaan tehdä
jääkiekkopelin kustannuksella, vaan päinvastoin:
pelin merkitystä korostaen.
– KHL:ssä pelataan ”cost to cost” -lätkää, jossa
peli kulkee nopeatempoisesti päästä päähän. Haluamme pelistä mahdollisimman tarttuvan, jolloin
siinä ei ole kuolleita kohtia eikä pitkiä mainostaukoja. Tavoitteena on vauhdikas, kompakti ja kiinnostava peli, jota myös jääkiekkofanin perhe voi seurata
kiinnostuksen herpaantumatta, kertoo Kohonen.
KHL:ään viedään suomalaisuutta ja innovaatioita
KHL:ssä Jokerit haluaa erottua korostamalla suomalaisen jääkiekon vahvimpia arvoja: yhdessä menestymistä, kurinalaisuutta, vahvaa joukkuehenkeä, taitoa
ja pelin nopeutta. Kun vastassa on joukkueita, joissa
pelaa sellaisia huippuluokan yksilöitä kuin esimerkiksi Ilja Kovaltshuk, yhteistyön merkitys korostuu.
– Joukkueen pelitavassa korostetaan samoja
arvoja kuin liiketoiminnassammekin: yhteistyötä,
yhdessä tekemistä ja laadukasta toimintaa, Kohonen
summaa.
Seura on panostanut pelaajiinsa aloittamalla
yhteistyön Jyväskyläläisen sykemittausteknologiaa
kehittävän First Beat -yhtiön kanssa. Yhtiön kehittämällä teknologialla seurataan pelaajien rasitusta
ja palautumista, stressiä ja lepotilaa. Tavoitteena on
kehittää pelaajille yksilöllisiä tapoja harjoitella ja palautua pelien ja matkojen aiheuttamasta rasituksesta.
Uusia yhteistyömuotoja kehitetään myös VR:n ja
Lippupisteen kanssa. Ajatuksena on saada Lippupisteelle oma palvelupaikka Pietarin Jääpalatsiin. Pietarista voisi ostaa lippuja suomalaisiin tapahtumiin
ja Lippupisteen suomalaisissa pisteissä puolestaan
myytäisiin lippuja Pietarin urheilu -ja kulttuuritapahtumiin.
– Haluamme olla mukana luomassa verkostoa,
joka tekisi Pietariin menemisen ja Suomeen tulemisen mahdollisimman helpoksi ja viihdyttäväksi,
Roman Ryabkov visioi.
Pietarin ja Suomen välistä matkustamista helpottaa Allegro-junayhteys, joka VR:n mukaan on
houkutellut suomalaisia jääkiekkoturisteja. Myös
suomalaiset matkatoimistot ovat saaneet asiakkaita
KHL-matkoilleen. Jokereiden tavoitteena on saada
Helsingin peleihin Hartwall Arenalle myös Venäjällä
ja Suomessa asuvia venäläisiä. Markkinointiviestiä
on välitetty muun muassa Suomessa toimivan venäjänkielisen radio Sputnikin kautta.
”We are outside of the politics”
Jukka Kohonen (vas.) ja
Roman Ryabkov
Kohonen ja Ryabkov eivät halua sekoittaa urheilua ja politiikkaa, vaikka nykytilanteessa kysyntää
kommenteille ja niiden antajille olisi enemmän kuin
tarpeeksi.
– Talouspakotteet ja Krimin kriisi ovat ikäviä
asioita, mutta me voimme sanoa, että ne ovat ”out of
scope” meidän näkökulmastamme. Mediat haluavat
meiltä kommentteja esimerkiksi talouspakotteista,
mutta niiden kommentointi ei ole meidän asiamme.
21
Venäjällä henki
voittaa materian.
Pitää olla
sanottavaa ja
osata innostaa.
Omiin kykyihin
on luotettava
ja toiminnalle
on löydyttävä
henkisiä
voimavaroja.
22
Me kommentoimme mielellämme joukkuettamme,
sen urheilullisia ja taloudellisia tavoitteita, mutta
emme esimerkiksi omistajiemme asioita, kertoo
Kohonen.
Urheilu ja bisnes
Huippu-urheilu on myös liiketoimintaa. Vaikka
bisnestapaamisissa hiki harvemmin pärskyy, on
urheilullinen elämäntyyli liiketoimintaympäristössä
tärkeää.
– Asiat etenevät todella helposti kun puhumme
jääkiekosta. Korkeankin tason johtajista tulee avoimempia, on helpompi keskustella ja asioita voi sanoa
suoraan, Ryabkov kertoo.
Kansainväliseen liigaan siirtyminen tarjoaakin
Jokereille nyt mahdollisuuden liiketoiminnan edistämiseen uudesta näkökulmasta. Seuran tavoitteena on
pyrkiä luomaan kontakteja ja yhteistyötä suomalaisten, venäläisten ja eurooppalaisten yritysten välille.
Seuraorganisaatiossa tehtävää hoitaa asiakkuuspäällikkö, jonka työajasta tosin suuri osa on ainakin
alkuvaiheessa mennyt KHL:n sisäisen kontaktiverkoston luomiseen. Kun verkosto alkaa olla valmis,
siirtyy työn pääpaino yritysyhteistyön kehittämiselle.
Jukka Kohosen mielestä suomalaisyrityksillä on
idänkaupassa vielä valtavasti potentiaalia, jota ei aina
ole osattu hyödyntää oikein. Molempien maiden liiketoimintaympäristöissä luovinut mies haluaa antaa
suomalaisyrityksille vinkkejä idänkauppaan.
– Venäjällä henki voittaa materian. Pitää olla
sanottavaa ja osata innostaa. Omiin kykyihin on
luotettava ja toiminnalle on löydyttävä henkisiä
voimavaroja. Suomalaisessa bisneskulttuurissa tehdään asioita oikein, mutta ei aina osata tehdä oikeita
asioita. Kompastuskivi on usein siinä, että helposti
mennään sanomattomuuteen, ei innostuta, eikä olla
riittävän rohkeita, Kohonen neuvoo.
Suomalais-Venäläisen liike-elämän toimintamahdollisuuksien kehittämisessä Jokerit on hakenut
kumppaneita myös suomalaisista toimijoista. Yhteistyökumppaniksi valikoitui myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari, jonka kanssa on tarkoitus järjestää muun muassa yhteisiä verkostoitumistapahtumia.
– Jääkiekko on opettanut tiimityötä ja joukkueena
toimimista. Nämä ovat tärkeitä asioita myös bisneksessä, Ryabkov muistuttaa. H
Hartwall Arenalla vietettiin
iltapäivää SVKK:n ja
Jokereiden seurassa
Teksti ja kuvat • Taneli Dobrowolski
S
uomalais-Venäläinen kauppakamari aloitti lokakuun alussa yhteistyön jääkiekkoseura Jokereiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on luoda uusi työkalu suomalais-venäläiseen bisnesyhteistyöhön. Ensimmäinen yhteistyön puitteissa järjestetty tapahtuma pidettiin 21. lokakuuta Helsingin Hartwall Arenalla,
jonne SVKK ja Jokerit kutsuivat suomalaisen liike-elämän edustajia kuulemaan
näkökulmia Venäjän-kaupasta, verkostoitumaan ja viettämään rentoa iltapäivää
laatujääkiekon parissa.
Tilaisuudessa esiintyivät Jokereiden päävalmentaja Erkka Westerlund, Luhta
Fashion Groupin toimitusjohtaja Keni Luhtanen, SVKK:n varatoimitusjohtaja
Jaana Rekolainen ja Jokerit Hockey Club Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kohonen.
Seminaariosuuden päätteeksi keskusteltiin yhteistyön tarjoamista verkostoitumismahdollisuuksista.
Esitysten jälkeen oli varattu aikaa ruokailulle ja kanssakäymiselle. Ruokailun
jälkeen seminaaritilasta siirryttiin jääkiekkokatsomoon seuraaman illan peliä,
jossa Jokerit kohtasi Avangard Omskin. Energisen pelin jännitys säilyi aivan loppusekunneille saakka, mutta tällä kertaa Jokerit joutui taipumaan siperialaisvieraille lukemin 1–2.
THE TRANS-SIBERIAN RAILWAY IS THE SINGLE
LONGEST RAILWAY IN THE WORLD. IT WILL
TAKE 152 HOURS AND 27 MINUTES TO
COMPLETE THE JOURNEY NON-STOP.
We really enjoy counting, being the largest provider of financial
and human resources management services in Northern Europe.
Our passion is helping others make results.
Accountor Konsu is now Accountor.
Visit our website and read all about how we make business grow.
Show us your passion, and let’s start improving your results.
www.accountor.ru
23
JÄSENYRITYS
Varova
vie perille
– varovasti
Teksti Pirjo Peltola • Kuvat Varova
V
Varova on
suomalainen
logistiikka-alan
asiantuntijayritys,
joka hoitaa tuontija vientikuljetuksia
ympäri maailman
yli 65 vuoden
kokemuksella.
24
arovan kehityspäällikkö Niina
Ilveskivi-Tuomala
lupaa, että koko logistiikka löytyy saman katon
alta. Palvelupalettiin kuuluvat
muun muassa kuljetukset
maitse, meritse ja lentäen,
tarvittavista kuljetus- ja tullausasiakirjoista huolehtiminen, varastointipalvelut ja
erilaiset yrityskohtaisesti räätälöidyt logistiikkapalvelut. Yrityksen logistiikkakeskus sijaitsee Vuosaaren
satama-alueella.
– Olemme suomalainen perheyritys, mutta
vahvasti globaalisti verkottunut ja toimimme maailmanlaajuisen edustajaverkoston kanssa yhteistyössä,
kertoo Ilveskivi-Tuomala.
Varova perustettiin vuonna 1948 ja vuodesta 1957
lähtien yritys on ollut puhtaasti perheyritys, kun
Leevi Laitinen osti yrityksen osake-enemmistön
perustajaosakkailta. Vuonna 2006 yrityksen hallinta
siirtyi Leevi Laitisen pojalle Pekka Laitiselle, jonka
molemmat pojat myös työskentelevät yrityksessä.
Niina Ilveskivi-Tuomala pitää tärkeänä Varovan
yhteiskuntavastuullista toimintaa ja ihmisläheistä
arvomaailmaa. Hän itsekin on ehtinyt työskennellä
Varovassa jo 17 vuotta.
– Varovalla tehdään pitkiä työuria. Meillä ymmärretään, että ihmisillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita
myös uran suhteen ja pyritään löytämään jokaiselle
työntekijälle mielekäs työtehtävä niin, että hän pystyy antamaan parhaan panoksensa yritykselle. Uskon, että tämä välittyy myös asiakkaille.
Ilveskivi-Tuomala kertoo, että Varova-nimellä on
mieleenpainuva tarina.
– Nimi juontaa juureensa helposti särkyvien
tuotteiden kuljettamiseen. Hoidimme muun muassa
Yleisradiolle vuoden 1952 Olympialaisiin helposti
särkyvien radioputkien ja laitteistojen kuljetuksia,
jotka kuljetimme varovasti.
Venäjän logistiikka
Varova on kuljettanut tavaraa Venäjälle yli 20 vuotta.
2000-luvun taitteessa, jolloin myös Niina IlveskiviTuomala aloitteli Varovan palveluksessa, tavaraliikenne itärajan yli oli vilkasta.
– Vilkkaimpina aikoina hoidimme viikoittain
jopa satojen rekkalastien logistiikkajärjestelyjä Venäjälle. Silloin asiakkaat olivat pääosin venäläisiä.
Viime vuosina tilanne on muuttunut ja Suomen
kautta kulkeva venäläinen transitoliikenne on vähentynyt
– Ilahduttavaa on, että suomalaisten viejien vienti
Venäjälle on lisääntynyt ja tänä päivänä suomalaiset
vientiyritykset hyödyntävät yhä enemmän myös
transitokuljetusten mahdollisuutta. Olemmekin
kehittäneet entistä enemmän palveluitamme suomalaisten viejien ja Venäjän markkinoilla toimivien
suomalaisyritysten tarpeisiin.
Venäjän isojen markkinoiden läheisyys tarjoaa
logistisen etulyöntiaseman. Sijainti Venäjän vieressä
nivoo Venäjän kuljetukset sujuvasti osaksi kansainvälistä toimitusketjua. Niina Ilveskivi-Tuomala kertoo, että esimerkiksi eri maista saapuvia ja Venäjälle
tarkoitettuja lähetyksiä ei tarvitse tullata Suomeen,
vaan ne voidaan ohjata suoraan Vuosaaren logistiikkakeskuksesta Venäjän vientiautoihin.
– Logistiikkakeskuksemme on myös tulliterminaali, joten pystymme siellä varastoimaan ja käsittelemään kaikkia eri tullistatuksen omaavia lähetyksiä.
Eri kuljetusmuodoilla saapuvat lähetykset voidaan
Varovan logistiikkakeskuksessa yhdistää ja lajitella
asiakkaiden toiveiden mukaisiksi lähetyseriksi ennen
toimitusta Venäjälle. Lajittelu voidaan tehdä jopa
myymäläkohtaisesti. Viikon sisällä tavaran saapumisesta logistiikkakeskukseemme se on jo matkalla
Venäjälle. Näillä räätälöidyillä palveluilla voimme
helpottaa asiakkaan työtä, kokonaiskuljetusaika nopeutuu ja lisäarvona syntyy myös kustannussäästöjä.
– Me ajattelemmekin, että asiakkaan tarvitsee
tehdä vain kaksi kauppaa: ostaa tuote tavarantoimit-
tajaltaan ja myydä se asiakkaalleen ja kertoa meille
mistä lähetys noudetaan, minne se toimitetaan ja
milloin tavara pitää olla perillä ja me katsomme
siihen sopivimman ratkaisun.
Mitä kuljetetaan ja minne?
– Kuljetamme kaikkea muuta paitsi ihmisiä ja eläimiä, Ilveskivi-Tuomala nauraa.
EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet eivät ole
merkittävästi haitanneet Varovan toimintaa. Esimerkiksi Venäjän tuontikiellossa olevat elintarvikkeet eivät ole kuuluneet Varovan asiakkaiden toimituksiin.
– Juuri yksi asiakkaamme sanoi, että heillä Venäjän vienti vetää entistä paremmin. Kun yrityksen
tuote on innovatiivinen ja laadukas, eikä kilpailua ole
paljon, niin vienti vetää edelleen. Suoraan verrannollisesti vientiyritysten menestys heijastuu meidän
toimintaamme.
Tänä päivänä asiakkaat yhä useammin haluavat
kokonaispalvelua kattaen koko logistisen toimitusketjun lopulliseen määränpäähän asti.
– Venäjän kuljetukset ovat perinteisesi olleet vahvasti venäläisten kontrolloimia eli tuote on myyty
”vapaasti varastossa”, jolloin venäläinen vastaanottaja
on hoitanut kuljetusjärjestelyt. Tässä on tapahtunut
muutos. Nykyään kuljetusprosessin hallinta on yhä
tärkeämpää viejille. Viejät haluavat seurata sähköisen
palvelun kautta toimituksen etenemistä ja heille on
tärkeää, että asiat hoidetaan oikein ja viranomaisvaatimusten mukaisesti.
Niina Ilveskivi-Tuomala kertoo, että varmistaak-
seen paikallisen huolinnan ja jakelun toimivuuden
Varova aloitti vuoden alusta yhteistyön venäläisen
kumppanin kanssa.
– Kumppanimme on luotettava ja hyvämaineinen logistiikkayritys ja lisensioitu tullibrokeri, joten
asiakkaat saavat kauttamme logistiikan kokonaispaketin sisältäen myös tullauksen ja kotimaan logistiikkapalvelut Venäjällä.
Varovassa on todettu, että kysyntä myös pienempien kuljetuserien kuten kappaletavaran ja osakuormien toimituksiin Venäjälle on lisääntynyt. Kuljetuksen lisäksi palveluna halutaan myös tullaus- ja
varastointipalvelu sekä jakelu Venäjällä.
– On tärkeää, että Venäjän sisäinen jakelu toimii
sujuvasti ja se on yksi merkittävä syy, miksi päädyimme nykyiseen yhteistyökumppaniimme. Heillä on
erinomaisesti järjestetty paikallinen jakelu. Pienetkin
kappaletavarat saadaan kustannustehokkaasti ja nopeasti jaettua ovelta ovelle, Ilveskivi-Tuomala kiittää.
Niina Ilveskivi-Tuomalan mukaan tärkeimmät
tavaravirtojen suunnat ovat edelleen Pietari ja Moskova sekä niiden lähialueet. Yhä enemmän kysytään
toimituksia myös uusille kasvualueille kuten Kalugaan, Jekaterinburgiin, Krasnodariin ja Kazaniin.
Venäjä-toiminnoissaan kuten myös asiakassuhteissaan Varovalla on pitkän aikavälin toimintaperiaatteet.
Näemme Venäjän isona mahdollisuutena ja hyvällä mielellä kehitämme Venäjä-palveluamme. Meille kvartaali on viisi vuotta, emme elä pörssiyhtiöiden
kvartaalitaloudessa, Ilveskivi-Tuomala vakuuttaa. H
25
JÄSENYRITYS
Kuljetusalan työkaluja tarjoava
Prog-It tähyilee itään
Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Prog-It
Helsingin Etelä-Haagassa toimiva ICT-alan ohjelmisto-,
konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tarjoava Prog-It Oy täytti
kuluneena kesänä 20 vuotta. Syntyhistorian taustalla oli
kokemus siitä, että Suomessa oli kysyntää kattavalle logistiikan
ja huolinnan toiminnanohjausjärjestelmälle. Yritys tarttui
haasteeseen ja työn tuloksena syntyi logistiikkaohjelmisto
Transport, jonka nykyinen versio on edelleen yksi Prog-It Oy:n
päätuotteista.
V
uosien saatossa yrityksen palvelu- ja
tuotetarjonta on laajentunut, mutta toiminnan painopiste ja yrityksen toimialaosaaminen keskittyy edelleen logistiikkaan
ja huolintaan. Orgaanisesti kasvanut yritys
on jo pitkään toiminut kansainvälisillä markkinoilla ja nyt se tähyilee myös itään.
Prog-It Oy:n toimitusjohtaja Jani Lillbergin
mukaan yrityksen suurimpia vahvuuksia kuljetusalan ohjelmistotuottajana on sen oma monipuolinen
tuntemus kuljetustoimialasta. Transport-ohjelmiston
tuoteperhe on saavuttanut merkittävän markkinaaseman Suomessa ja yritys on aktiivisesti mukana
erilaisissa logistiikan ja huolinnan prosesseissa.
Ohjelmistotuotannon lisäksi Prog-It tarjoaa myös
ICT-alan palveluja; esimerkiksi ICT-infran ylläpitoa
ja teknistä tukea, järjestelmäprojekteja ja konesalipalveluita. Tuotteet räätälöidään yksilöllisesti asiakasyritysten tarpeiden mukaan.
Jani Lillberg kertoo asiakaskeskeisyyden olevan
yksi yrityksen toiminnan tärkeimmistä lähtökohdista. Yritys toteuttaa asiakkaidensa keskuudessa
säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksia, joiden
perusteella asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla.
Korkeaa asiakastyytyväisyyttä selittää Lillbergin
26
mukaan muun muassa se, että Prog-It tuntee toimialansa ja tietää asiakkaidensa ohjelmistotuotetarpeet.
– Asiakassuhteemme ovat pitkiä ja voin ylpeänä
todeta, että ensimmäiset asiakkaamme ovat edelleen
asiakassuhteessa meidän kanssamme, Jani Lillberg
toteaa.
Maltillista, mutta määrätietoista
etabloitumista
Yrityksen strategiana on maltillinen kasvu. Venäjälle
etabloituva yritys haluaa laajentaa asiakaskuntaansa
sekä tuoda Venäjä-toiminnallaan lisäarvoa myös
suomalaisille asiakkailleen.
– Venäjän-kauppa on tärkeää monille asiakkaillemme ja haluamme olla siinä myös itse mukana.
Kokemuksen kautta lisääntynyt osaamisemme on
siten myös asiakkaidemme käytössä, Lillberg kertoo.
Asiakasyritysten Venäjän-kuljetuksiin liittyvät
tarpeet on huomioitu yrityksen tarjoamissa toiminnanohjausjärjestelmissä ja tuotteita on kehitetty
yhteistyössä tulliviranomaisten kanssa. Ohjelmistot
ovat lokalisoitavissa ja osa tuotteista on käännetty
myös venäjän kielelle. Jani Lillbergin mukaan logistiikan hallintajärjestelmien sähköistäminen on
Venäjällä vielä alkutekijöissään ja monilla keskisuurillakaan kuljetusyrityksillä ei välttämättä ole nykyaikaisia toiminnanohjausjärjestelmiä käytössään.
Asiakaspotentiaali on siis olemassa.
Vaikka Prog-It noudattaa Venäjä-etabloitumisessaan maltillista strategiaa, on se lyhyessä ajassa
saanut jo paljon aikaan: yrityksellä on Venäjällä oma
kaupallinen edustaja, messuosallistuminen on ollut
aktiivista ja yritys on järjestänyt toimialaansa liittyviä
seminaareja Moskovassa. Prog-It oli mukana myös
SVKK:n lokakuun lopussa järjestämässä Finnish
Business in Moscow -tapahtumassa, johon osallistui
lähes 60 suomalaista yritystä ja noin 200 venäläistä
osallistujaa. Yrityksen Venäjän toimintastrategiaa
ovat tukeneet Venäjällä teetetyt markkinatutkimuk-
set. Osaamista löytyy myös talon sisältä: yrityksellä
on töissä venäjänkielisiä työntekijöitä, joista osalla
on myös aiempaa kokemusta Venäjän-kaupasta ja
-logistiikasta.
– Läsnäoloomme Venäjällä vaikutta vahvasti
myös se, miten asiakasyritystemme Venäjäntoiminnot kehittyvät. Asiakkaidemme toimintaan
puolestaan vaikuttavat Venäjän kehitysnäkymät. On
mielenkiintoista nähdä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verkkokaupan nopea kehittyminen Venäjällä avaa, Lillberg pohtii.
Venäjän kielen ja liiketoimintakulttuurin opiskelua
Jani Lillberg on työskennellyt Prog-It Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien. IT-alan yritysten
johtotehtävistä miehelle oli sitä ennen kertynyt jo
noin 14 vuoden kokemus, mutta Venäjän markkinaalueeseen Lillberg ryhtyi paneutuman perusteellisemmin vasta nykyisessä työtehtävässään. Venäjän
kieltä ahkerasti opiskellut Lillberg kertoo hallitsevansa kyrilliset kirjaimet ja osaavansa jo suunnistaa kaupungilla venäjänkielisten opasteiden mukaan. Myös
venäläinen bisneskulttuuri on alkanut tulla tutuksi.
– Tavoissa ja liiketoimintakulttuureissa on eroja,
mutta ne on mahdollista oppia ja niissä kykenee kyllä toimimaan, kunhan vain pitää mielensä avoimena
ja jaksaa ottaa asioista selvää, Lillberg toteaa.
Lillberg on huomannut, että venäläisessä liiketoimintakulttuurissa korostuu hierarkkisuus ja päätösten nopeus.
– Päätöksenteko on Suomeen verrattuna nopeampaa ja hektisempää. Venäjällä hypätään helpommin
tuntemattomaan ja mietitään vasta sen jälkeen seurauksia. Suomessa taas on totuttu pohtimaan ja tutkimaan asioita kaikessa rauhassa. Tämä rauhallisuus
herättää luottamusta ja se on myös eräs vahvuuksistamme: suomalaisia arvostetaan ja meihin luotetaan,
Lillberg kertoo.
Liiketoimintakulttuuriin liittyy myös stereotypioita, joista osan Lillberg kuittaa kokemuksensa perusteella vääriksi.
– Eräs stereotypioista on venäläiseen bisneskulttuuriin liitetty alkoholinkäyttö. Omat kokemukseni
ovat osoittaneet tämän ennakkokäsityksen vanhentuneeksi ja ainakin moskovalainen toimintakulttuuri
ja -ilmapiiri ovat monessa suhteessa hyvin länsimaalaisia, Lillberg toteaa.
vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kaupungin puistot tekivät mieheen vaikutuksen.
– Moskovalaiset rakastavat puistojaan ja viettävät
niissä paljon aikaa. Esimerkiksi taannoin kunnostettu Gorkin puisto on erittäin viihtyisä ja siisti
vapaa-ajanviettopaikka. Moskova ylipäätään yllättää
siisteydellään useimmat ensikertalaiset vieraansa,
kertoo Lillberg.
Venäjälle matkustettaessa Lillberg kertoo kokeilleensa jo kaikkia matkustusmuotoja ja todenneensa
lentämisen kätevimmäksi. Moskovan sisällä liikkumiseen hän suosittelee lämpimästi metroa.
– Suurkaupungin ruuhkissa totesin taksit huonoksi liikkumismuodoksi heti alkukättelyssä. Metro
on sen sijaan kätevä ja tehokas tapa liikkua kaupungilla myös ruuhka-aikoina. Jos suomalaisyritys aloittaa Venäjälle etabloitumisensa Moskovasta, suosittelen ensimmäisiksi hankinnoiksi paikallista kännykkäliittymää ja metrokorttia, Lillberg naurahtaa. H
Linkit
Yrityksen kotisivut:
prog-it.net
Tavoissa ja
liiketoimintakulttuureissa on eroja,
mutta ne on mahdollista
oppia ja niissä kykenee
kyllä toimimaan,
kunhan vain pitää
mielensä avoimena
ja jaksaa ottaa
asioista selvää.
Kännykkäliittymä ja metrokortti taskuun ja menoksi
Yrityksen Venäjä-toimintojen laajennuttua toimitusjohtajalle on kertynyt reippaasti matkapäiviä
Venäjälle ja erityisesti Moskovaan. Työmatkoillaan
Lillberg on ehtinyt tutustua myös kaupunkiin ja sen
27
Bisnesuutisia
A A A H a n k i nn at j a i nv e sto i nn i t
Uusi direktiivi patistaa valtionyhtiöitä kotimaisiin hankintoihin
almistelussa oleva uusi direktiivi velvoittaa valtionyhtiöitä suosimaan hankinnoissaan kotimaista tuotantoa. Talouslehti
Kommersantin mukaan uusi hankintadirektiivi kohdistuu erityisesti henkilöautojen, raskaan liikenteen ajoneuvojen ja metalliraakaaineiden hankintaan.
Hankintadirektiivi on tarkoitus ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on vähintään 50 %
valtion omistusosuus ja pääomistajan edustajia hallintoneuvostossa.
Direktiivi on saanut asiantuntijakommenteissa ristiriitaisen vastaanoton. Mercedes
Benzin Venäjä-toimintojen viestintäpäällikkö
Andrei Rodionov kommentoi talouslehti
RBC:lle, että hankintadirektiivi tuskin tulee
vaikuttamaan yhtiön Venäjän myynteihin, sillä valtionyhtiöiden osuus myynnistä on vain
noin prosentin luokkaa.
Tsheljabinskin traktoritehtaan omistava
Uralvagonzavod kannattaa direktiiviä lämpimästi, sillä se parantaisi yhtiön kotimaanmyyntiä kiinalaistuotannon kustannuksella.
Uralvagonzavod uskoo, että se kykenee tyydyttämään valtionyhtiöiden kysynnän kokonaan.
Kuva Shutterstock
V
Hankintadirektiiviin suhtautuu kriittisesti
mm. valtiollinen öljy-yhtiö Transneft. Yhtiön edustajan mukaan esimerkiksi kuormaautojen hankinta Venäjän pohjoisten alueiden
öljykentille on ”elämän ja kuoleman kysymys”. Yhtiö luottaa ulkomaisiin merkkeihin
ja on ollut tyytymätön venäläisvalmistaja
KamAZ:in laatuun.
Myöskään Aeroflotilla hankintadirektiiviä
ei kannateta. Sen mukaan yhtiön hankinta-
Gazpromille 110 miljoonan Outotec modernisoi
nesteyttämö Ust-Lugaan
Norilsk Nickelin
liekkisulaton Venäjällä
A
Gazprom on valinnut uuden maakaasunesteyttämönsä sijoituspaikaksi Ust-Lugan. Maakaasujätti investoi nesteyttämöön
noin 110 miljoonaa euroa.
Gazpromin hallinnon edustajan Valeri
Golubjevin mukaan yhtiö päätyi Ust-Lugaan, koska sinne voidaan rakentaa syväväylä ja alueen jäätilanne oli kaikista vaihtoehtoisista sijoituspaikoista paras. Nesteyttämölle etsittiin paikkaa myös mm. Viipurin
alueelta.
Nesteyttämöhankkeella on Gazpromille
strategista merkitystä, sillä sen avulla yhtiö
voi hajauttaa niin ulkomaisia kuin Venäjän
sisäisiäkin maakaasukuljetuksiaan.
Gazpromin Ust-Lugan nesteyttämön arvioitu tuotantokapasiteetti on 10 miljoonaa
tonnia vuodessa.
TASS/TD/24.10.2014
28
A
Outotec on sopinut JSC MMC Norilsk
Nickelin kanssa Nadezhdan sulaton nikkelin liekkisulatusuunin modernisoinnista Norilskissa, Siperiassa. Vastaavat, mittavat korjaushankkeet ovat tyypillisesti arvoltaan 30-50
miljoonaa euroa, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Norilsk Nickelin vuodesta 1981 toimineella Nadezhdan sulatolla on lisenssit kahteen
Outotec liekkisulatusuuniin. Sulaton modernisointi tuli ajankohtaiseksi raaka-ainemuutosten sekä uunilta vaadittavan pidemmän
huoltovälin vuoksi.
Outotec vastaa modernisointihankkeen
suunnittelusta, toimittaa uuden liekkisulatusuunin ja siihen liittyvät, omaan tuotekehitykseen perustuvat prosessilaitteet sekä prosessinohjaus- ja uunin jäähdytysjärjestelmän.
Pitkäaikaisesta teknisestä huoltosopimuksesta
neuvotellaan toimitusvaiheessa erikseen.
Outotec/TD/30.10.2014
päätöksiin puuttuminen voi laskea sen markkina-arvoa.
Hankintadirektiivin velvoitteen ei uskota kohdistuvan sellaisiin tuotteisiin, joita ei
valmisteta Venäjällä, mikä voi jättää hankintapäätöksille tulkinnanvaraa ja porsaanreiän.
Tiettävästi laki ei myöskään tule sääntelemään leasing-hankintoja. RBC:n mukaan dirdirektiivi astuu voimaan vuoden vaihteessa.
RBC/TD/20.10.2014
Sortavalan tien
perusparannukseen
64 miljoonaa euroa
A
Venäjän Federaation tielaitos avasi marraskuun lopussa kilpailutuksen PietariSortavala -maantien (R-21) osuuden perusparannustöistä. Urakan arvo on 3,2 miljardia
ruplaa, eli noin 64 miljoonaa euroa.
”Kuolan niemimaa” - maantien perusparannettava kohta sijaitsee kilometrien 424 445 välisellä osuudella Karjalan tasavallassa.
Perusparannuksen on valmistuttava kahden
vuoden sisällä.
Hankkeelle asetettuihin vaatimuksiin kuuluvat mm. päällysteen perusparantaminen,
Lamminoja-joen ylittävän teräsbetonisillaan
ja karjanylityssillan rakentaminen, sekä tien
ajoväylien ja reuna-alueen leventäminen 3,5
ja 2,5 metriin. Hankkeen toteuttaja vastaa
myös tiealueen viheriöinnistä. Osuutta on
myös tarkoitus oikaista.
DP/TD/30.10.2014
Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
A
Luoteis-Venäjän tiehallintopiiri on avannut hankintakilpailun E18-tien (Skandinavia) Pietarin ja Suomen rajan välisen osuuden perusparannuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa urakkakohteena on 18 kilometrin
mittainen tien osuus. Vuoteen 2022 jatkuvan perusparannushankkeen aikana tiestä tehdään kuusikaistainen.
Perusparannuksen ensivaiheen arvioitu kustannus
on 11,3 miljardia ruplaa, eli noin 175 miljoonaa euroa.
Urakkaan sisältyy mm. yhden sillan perusparannus.
Perusparannuksen seuraava kohde on 35 kilometrin
osuus, joka alkaa Ogonkin pitäjästä 65 päässä Pietarista.
Hankkeen kustannusarvio on 18 miljardia ruplaa ja työt
on tällä osuudella tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Samana vuonna valmistuvat myös muiden E18-tien perusparannettavien osuuksien projektisuunnitelmat.
Perusparannuksen tuloksena tiestä tulee lähes koko
mitaltaan kuusikaistainen. Tie valaistaan ja varustetaan
automaattisella liikenteenohjausjärjestelmällä ja ajoneuvojen nopeuksia ja painoja liikkeessä mittaavalla
tekniikalla
Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan noin sataan miljardiin ruplaan, josta tiehallintopiiri
on tässä vaiheessa valmis rahoittamaan noin kolmanneksen. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi PPP-hankintamallilla.
Kommersant/TD/10.11.2014
A A A R a k e nta m i n e N
Rakentamisen eurokoodit
käyttöön vuoden 2015 alusta
A
Venäjän rakennusministeriö valmistelee rakentamisen eurokoodien käyttöönottoa. Mikäli dokumentaatio saadaan suunnitelmien mukaan valmiiksi vuoden
loppuun mennessä, eurokoodit voidaan ottaa käyttöön
jo ensi vuoden alusta.
Ministeriön mukaan eurokoodit eivät korvaa kansallista rakentamisen normistoa, vaan niitä tullaan
käyttämään rinnakkain. Rakennusministeriön kaupunginrakennus- ja arkkitehtuuriosaston varajohtajan
Olga Dashkovan mukaan eurokoodit on nyt käännetty
venäjän kielelle ja Venäjän standardisoimistoimisto on
ne vahvistanut. Nyt ministeriö valmistelee koodiston
kansallisia liitteitä.
Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua
koskevia eurooppalaisia standardeja. Eurokoodisarja
koostuu tällä hetkellä 58 osasta. Eurokoodit kattavat
varmuuden määrittämisperiaatteet, erilaiset kuormat
kuten hyöty-, lumi- ja tuuli-, lämpö-, onnettomuus- ja
nosturikuormat.
Mos.ru/TD/5.11.2014
Ikea suunnittelee
kolmatta
kauppakeskusta
Pietariin
A
Ikea suunnittelee rakentavansa
Pietariin kolmannen Mega-kauppakeskuksen. Tässä vaiheessa yhtiö ei
kuitenkaan paljasta rakennusaikatauluja,
investoinnin suuruutta tai uudelle kauppakeskukselle kaavailtua sijaintia.
Pietarilaisen talouslehti Delovoy Peterburgin mukaan Pietarin hallinto olisi
jo ehtinyt tarjota Ikealle tonttia Tallinnan
ja Volhonskin maanteiden risteyksen
tuntumasta. Ikea ei kuitenkaan ole tyytynyt tarjoukseen, vaan on pyytänyt käyttöönsä kaupungin lounaisosissa sijaitsevaa 40 hehtaarin aluetta Krasnoselskin
maantien ja Budjonnovin prospektin
risteyskohdasta.
Konsulttiyhtiön ASTERA:n asiantuntijan mukaan Ikea havittelee tonttia erityisesti lounaisosista, Pietarin ohitustien
tuntumasta. Ikean kaksi muuta Megakauppakeskusta sijaitsevat pohjois- ja
itäosissa. Konsulttiyhtiö arvioi, että Ikea
on valmis investoimaan ostoskeskukseen
noin 100 miljoonaa euroa.
Delovoy Peterburg/TD/24.9.2014
Viipurin historiallisen
keskustan
kunnostussuunnitelma
etenee
A
Viipurin kaupungin historiallisen
keskustan kunnostussuunnitelman
projektidokumentaatio valmistuu kuluvan vuoden aikana. Suunnitelman valmistumisen jälkeen se lähtee aluetason
kuulemiskierrokselle.
Kunnostuksen konseptisuunnitelma on tarkoitus hyväksyttää huhtikuun
lopussa julkisten- ja viranomaiskuulemisten jälkeen. Suunnitelma toimitetaan
hankkeen tilaajalle toukokuussa 2015.
Konseptisuunnitelmassa arvioidaan
hankkeen yleiset kustannukset, toteutusaikataulut ja julkisten rakennusten tulevat funktiot.
Viipurin keskustan kunnostustyön
valvomisesta vastaa Venäjän kulttuuriministeriö. Kunnostustyön konseptisuunnitelmaa on työstänyt Venäjän kulttuuriministeriön alainen tieteellinen restaurointiorganisaatio (TsNRPM) ja siinä toimiva
viipurilaisista ja pietarilaisista asiantuntijoista koostuva työryhmä.
Ktostroit.ru/TD/5.11.2014
Kuva Schutterstock
E18-tien urakkakilpailutus
käynnistyi
29
Bisnesuutisia
Kuva Schutterstock
A A A M a i n o nta j a k au ppa
Outdoor-mainosten määrä
vähenee Pietarissa
A
Pietarin kuvernööri Grigori Poltavtshenko on määrännyt poistettavaksi suurimman osan kaupungissa sijaitsevista ulkomainoksista. Nykyisistä vajaasta kymmenestä
tuhannesta ulkomainospaikasta jää jäljelle
yhteensä vain viitisen sataa.
Esimerkiksi Pietarin keskustaan jää mainospaikkojen vähentämisen jälkeen vain
kymmenen mainostaulua. Vielä muutama
vuosi sitten Pietarissa oli yhteensä 14 000
ulkomainospaikkaa.
Ulkomainospaikkoja poistetaan erityisesti
liikenneväylien välittömästä läheisyydestä.
Mainospilareita jätetään kuitenkin sellaisiin
paikkoihin, joissa ne ovat tarpeeksi kaukana
ajoväylistä.
Viranomaisten päätöksellä Pietarista tulee
Venäjän ensimmäinen kaupunki, jossa Venäjän liikennepoliisin valmistelema ohjeistus
outdoor-mainospaikkojen sijoittamisesta
tullaan toteuttamaan. Ohjeistus mm. kieltää
mainosten ripustamisen liikenneväylien ylle
tai niiden reunoille viittä metriä lähemmäksi
ajoväylää.
jonka kanssa Jollalla on jakelusopimus.
Jolla-älypuhelin maksaa Venäjällä 19 990
ruplaa (noin 350 euroa). Jollan verkkokauppa
toimii osoitteessa shop.jolla.ru.
Jolla/10.11.2014
Sveitsiläisjuustojen vienti
Venäjälle viisinkertaistui
Mediatoimistojen edustajat ovat yksimielisiä siitä, että mikäli viranomaisten suunnitelmat toteutetaan kokonaisuudessaan, tarkoittaisi se käytännössä kuoliniskua Pietarin
outdoor-mainonnalle.
Delovoy Peterburg, Lenta.ru/
TD/23.10.2014
Jollan puhelimet
myyntiin Venäjällä
A
Suomalaisen älypuhelinvalmistaja Jollan
puhelimet tulivat maanantaina myyntiin
Venäjällä. Puhelimia voi nyt tilata yhtiön
verkkokaupasta ja laitetoimitukset alkavat
kuun loppupuolella, Jolla kertoo tiedotteessaan.
Jollan verkkokaupasta Venäjällä vastaa
venäläinen matkapuhelinjakelija VVP Group,
A
Sveitsiläisten juustojen vienti Venäjälle on
viisinkertaistunut Venäjän EU-maille ja
Yhdysvalloille asettaman elintarviketuontikiellon jälkeen. Sveitsin tullin mukaan juustoja vietiin Venäjälle syyskuussa yhteensä 160
tonnia. Viime vuonna määrä oli vastaavana
aikana 28 tonnia.
Sveitsiläisyhtiö Intercheese AG:n pääjohtajan Daniel Dätwylerin mukaan yhtiön vienti
Venäjälle on elintarviketuontikiellon myötä
kolminkertaistunut ja Venäjä-viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 90 tonniin.
Pääjohtaja varautuu kuitenkin siihen, että
elintarviketuontikiellon purkautuessa erityisesti edullisten tuontijuustojen markkinat
palaavat takaisin EU-maille. Yhtiö aikoo hyödyntää tilannetta vahvistaakseen osuuttaan
kalliiden juustojen markkinasegmentissä.
Lenta.ru/TD/27.10.2014
A A A L i i k e nn e j a lo g i st i i k k a
Aeroflot aloitti säännölliset lennot
Georgiaan kuuden vuoden tauon jälkeen
Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot aloitti suorat ja säännölliset lennot Moskovan ja Tbilisin välillä. Lentoreitti ehti olla jäissä
kuusi vuotta.
Venäjän ja Georgian lentoviranomaisten komissio myönsi lokakuun
puolivälissä säännöllisten lentovuorojen lupia useille muillekin lentoyhtiöille. Aeroflotin lisäksi luvan saivat myös VIM-Avia, Globus, Sibir
(S7 Airlines), Transaero, Ural Airlines ja UtAir. Säännöllistä lentoyhteyttä suunnittelevat myös georgialaiset Georgian Airways ja flyVista
Georgia.
Venäjän ja Georgian välinen suora säännöllinen lentoyhteys jäädytettiin Etelä-Ossetian konfliktin aikana vuoden 2008 elokuussa.
Interfax/TD/27.10.2014
Aeroflotin uusi halpalentoyhtiö jätti
toimilupahakemuksen lentoviranomaisille
A
Aeroflotin uusi halpalento on jättänyt lisenssihakemuksensa Venäjän lentoviranomaiselle Rosaviatsijalle.
Aeroflot yritti käynnistää omaa halpalentoyhtiötään jo viime
30
Kuva: Aeroflot
A
keväänä. Dobroljot-yhtiön lento katkesi kuitenkin lyhyeen lännen talouspakotteista johtuvien lentokaluston lisenssi- ja huoltosopimusten
purkamisen vuoksi. Sanktioiden syynä olivat Dobroljotin aloittamat
lennot Krimin niemimaalle.
Tiedotusvälineiden mukaan uusi halpalentoyhtiö ei ainakaan
alkuvaiheessa suunnittele Krimin-lentojen aloittamista. Lisenssihakemuksen mukaan yhtiön on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna lennot Moskovasta Tjumeniin, Belgorodiin, Jekaterinburgiin, Kazaniin,
Surgutiin, Volgogradiin, Samaraan ja Ufaan. Yhtiö aikoo operoida
Boeingin 737-800NG -koneilla.
Aeroflot rekisteröi uuden halpalentoyhtiönsä kuluvan vuoden syyskuussa. yhtiön kotikentäksi kaavaillaan Moskovan Sheremetjevoa.
Lenta.ru/TD/17.10.2014
Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
A
VR:n marraskuussa julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan Allegro-matkat vähenivät, mutta idän liikenteen tavarakuljetus
kasvoi.
Matkustajaliikenteen liikevaihto laski kolmannella vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia ja
oli 138,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kaukoliikenteen myynti,
jossa näkyy kiristynyt kilpailu, haastava talouden tila ja Venäjän tilanne: kaukoliikenteen
matkamäärät laskivat 4,0 prosenttia.
Suomi-Venäjä liikenteessä heikko rupla ja
Ukrainan kriisi ovat varjostaneet liikennettä
ja kolmannen neljänneksen aikana matkustajamäärät vähenivät huomattavasti. Allegron
matkojen määrä oli vuosineljänneksellä noin
120.000, jossa oli laskua 12,8 prosenttia.
Kansainvälisen liikenteen kuljetusmäärät
kasvoivat vuosineljänneksellä 4,9 prosenttia ja
vuoden alusta tarkasteltuna rautatielogistiikan
volyymi on kasvanut 4,2 %. Kasvua on ollut
sekä kotimaan että idän liikenteessä.
VR/TD/4.11.2014
A A A M at k a i lu
Venäläisten kiinnostus Suomen
mökkilomia kohtaan laskee
A
Kuva MEK / VisitFinland
Allegro hiipui,
rautatielogistiikka kasvoi
Venäjän matkailuelinkeinojen liitto RST:n
mukaan venäläisten kiinnostus Suomen
mökkilomailua kohtaan on laskenut. Liiton
mukaan venäläiset ovat varanneet vuodenvaihteen mökkilomia noin kolmanneksen
vähemmän kuin viime vuonna. RST:n mukaan suurimmat syyt mökki-innostuksen
hiipumiseen ovat kohonneet vuokrahinnat ja
ruplan heikko kurssi.
Tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös kesällä alkaneet venäläisten matkatoimistojen
konkurssit ja rauhaton poliittinen tilanne,
liitossa arvioidaan.
Venäläisten matkatoimistojen mukaan kysynnän lasku on kohdistunut erityisesti EteläKarjalan tarjontaan. Sen sijaan pohjoisemmat
matkakohteet ovat lisänneet venäläismatkailijoiden kiinnostusta.
Delovoy Peterburg/TD/13.10.2014
Asiantuntevan logistiikkakumppanin avulla Venäjän
markkinoille
Varova on luotettava suomalainen
vaihtoehto Venäjän kuljetuksiin,
yli 20 vuoden kokemuksella.
Kauttamme saat sujuvan ja tehokkaan
toimitusketjun ovelta ovelle, myös
kappaletavaralle.
Ota yhteyttä!
Puh. 09 773 96 300
[email protected]
www.varova.fi
31
Mahdollisuuksia
Nižni Novgorod
– Volgan mutkan teollisuusjätti
V
Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Shutterstock
Noin 400 kilometrin
päässä Moskovasta
itään Volga-joki
tekee laajan, lähes
puoliympyrän
muotoisen
mutkan. Mutkan
keskipaikkeilla
on kohta, jossa
Volgasta erkanee
Oka-joki. Näiden
kahden joen
risteyskohdassa
sijaitsee vuonna
1221 perustettu
Nižni Novgorod.
32
enäjän Euroopan puoleisen osan
valtasuoni Volga-joki on kulkureitti,
jota pitkin ihmiset, tavarat ja kansainväliset vaikutteet ovat liikkuneet
jo vuosituhansien ajan. Strategisesti
merkittävän sijaintinsa ansiosta
Nižni Novgorod kasvoi ensin itäslaavien etuvartioksi, myöhemmin vilkkaaksi kansainväliseksi kauppapaikaksi ja lopulta Keski-Venäjän merkittäväksi
teollisuuskeskittymäksi. Moskovan ja Nižni Novgorodin väliselle alueelle, pääosin M7-tien varteen, on
muodostunut teollisuuspaikkakuntien ketjusta tiivis
konurbaatio-alue – eräänlainen ”Venäjän Ruhr”.
Sijainti Volga-joen varrella kytkee ”Volgan pääkaupungiksikin” kutsutun Nižni Novgorodin myös muihin Länsi-Venäjän teollisuuskeskuksiin: maan viidestätoista miljoonakaupungista Volgan varrelle ovat
levittäytyneet myös Kazan, Samara ja Volgograd.
Nižni Novgorodia ympäröivä alue on tiheästi
asuttua: 500 kilometrin säteen sisällä kaupungista
asuu yhteensä 43 miljoonaa ihmistä. Itse kaupungissa asuu nykyisin 1,26 miljoonaa asukasta, josta
työikäisen väestön osuus on 64 prosenttia.
Kansainvälisestä markkinapaikasta
Neuvostoliiton teollisuuskeskukseksi
Nižni Novgorod alkoi vahvistaa painoarvoaan Pietari Suuren aluehallintouudistuksissa 1700-luvun
alussa. Todellisen piristysruiskeen kaupunki sai
kuitenkin vasta vuonna 1817, kun Venäjän suurimmat markkinat siirrettiin Makarjevon pitäjästä
Nižni Novgorodiin. Markkinoiden tarpeisiin Volgan
ja Okan risteyskohtaan rakennettiin kokonainen
kaupunginosa kanavineen, kauppahallirivistöineen
ja toreineen. Markkinoiden myötä Nižni Novgorod
kansainvälistyi ja muodostui idän ja lännen kohtauspaikaksi. Aasialaisten kauppiaiden käyttöön markkina-alueelle rakennettiin kiinalaistyylisiä paviljonkeja
ja siellä toimi useita kirkkoja eri uskontokuntien
edustajille.
Bolševikkien noustua valtaan markkinat lakkautettiin ”liian porvarillisina” ja kaupunki menetti
yhden tärkeimmistä vetovoimatekijöistään. Samaan
aikaan uusi valta alkoi teollistaa maata ja merkittävä
osa tästä teollistamiskehityksestä lankesi myös Nižni
Novgorodille. Vuonna 1932 kaupunki nimettiin
Gorkiksi ja samaan aikaan sinne valmistui sen ajan
kana. Vuosikymmenten tauon jälkeen Nižni Novgorodin markkinat herätettiin henkiin ja nykyisin
kaupunki onkin Moskovan ja Pietarin jälkeen jälleen
yksi Venäjän merkittävimmistä messu- ja kongressikeskuksista. Kaupungissa toimiva Nižegorodskaja
Jarmarka tarjoaa kuusi näyttelyhallia, viisi konferenssisalia ja tulliterminaalin. Messuyritys on Venäjän viidenneksi suurin.
Neuvostoaikainen teollisuusperintö elää kaupungissa edelleen vahvana ja Nižni Novgorodin
kaupungin asukkaista noin viidennes työllistyy
alueen suuriin tai keskisuuriin tuotantolaitoksiin.
Kaupungin suurin tehdas GAZ, joka tuottaa noin 50
prosenttia Venäjällä valmistettavista hyötyajoneuvoista, työllistää eri arvioiden mukaan suoraan noin
20 000–30 000 kaupunkilaista. Autoteollisuuden
lisäksi kaupungin teollisuuden ytimen muodostavat
metallintuotanto ja -jalostus, elintarviketeollisuus,
lääketeollisuus, puunjalostus, kemianteollisuus ja
koneenrakennus. Kaupungissa toimii noin sata ulkomaalaisomisteista yritystä.
Kasvava IT-sektori
mittakaavassa jättimäinen teollisuuskompleksi, Ford
Motor Companyn kanssa yhteistyössä rakennettu
Gorkin autotehdas (GAZ).
Sotavuosien aikana ja niiden jälkeen alueelle alkoi
keskittyä paljon puolustusteollisuutta. Kaupungin
Kylmän sodan aikainen sotilas-strateginen merkitys
kasvoi niin merkittäväksi, että vuonna 1959 Gorkista
tuli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki. Gorkin eristäytyessä aiemmin kukoistanut matkailu näivettyi
olemattomiin: esimerkiksi Volga-joella purjehtineet
ulkomaalaisia turisteja kuljettaneet jokialukset eivät
rantautuneet Gorkissa, vaan kaupunki ohitettiin
pimeän turvin yöllä. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa
Perestroikan myötä: Vuonna 1990 kaupungille palautettiin sen alkuperäinen nimi ja vuotta myöhemmin
kaupunki avautui jälleen myös ulkomaalaisille.
Kaupungin uusi suunta
Kaupungin avautumisen myötä se alkoi etsiä uutta
suuntaansa sosialismin ajan jälkeisessä kihisevässä
markkinataloudessa. Venäläisen sananlaskun mukaan ”Uusi on unohtunutta vanhaa”, ja niinpä myös
Nižni Novgorod löysi 1990-luvulla uudelleen historiallisen statuksensa kansainvälisenä markkinapaik-
Nižni Novgorodin informaatioteknologiasektori
alkoi kehittyä 2000-luvulla ja nykyisin kaupunki on
yksi Venäjän vahvimmista IT-teollisuuden keskittymistä. Alan yrityksistä kaupunkiin ovat sijoittaneet
toimintojaan mm. SAP, Huawei, Orange Business
Services, Yandex ja Mail.ru. Nižni Novgorodissa
toimiva teknologiayhtiö Intelin kehitysyksikkö on
suurin koko Euroopassa. Koulutettua työvoimaa ITsektorin tarpeisiin valmistavat useat korkeakoulut,
muun muassa Nižni Novgorodin valtionyliopisto,
Teknillinen yliopisto ja Informaatioteknologioiden
instituutti. Sektorin kasvuennusteet ovat hyvät myös
tulevaisuudessa: vuonna 2009 julkaistussa Global
Services-Tholons -selvityksessä Nižni Novgorodin
ennustetaan lähivuosina nousevan yhdeksi maailman merkittävimmistä informaatioteknologian alihankintapalveluja tarjoavista alueista.
IT-teollisuuden lisäksi kaupungin elinkeinostrategian kasvuprioriteetteja ovat autoteollisuus-, koulutus- ja kuluttajatuotesektorit. Ulkomaalaisia investoijia Nižni Novgorod mainostaa houkuttelevansa
joustavalla paikallislainsäädännöllä, viranomaispalvelujen yhden ikkunan periaatteella, vero- ja vuokrahelpotuksilla ja konsultointiavulla. Nižegorodin
oblastissa toimii tällä hetkellä 12 teollisuus-, tai yrityspuistoa ja -hautomoa.
Liikenteellinen solmukohta
Volga, Oka, Don ja Kama -joista muodostuva joki- ja
kanavaliikennejärjestelmä sitoo Nižni Novgorodin
Luoteis-Venäjään, Moskovaan, Kaspianmereen,
Mustaanmereen ja Permin ja Ufan alueista muodos-
33
tuvaan teollisuus- ja raakaainetuotantokeskittymään.
Jokireitin syväys mahdollistaa
jokilaivojen lisäksi myös meriliikenteeseen tarkoitettujen
alusten liikennöinnin reitillä. Nižni
Novgorodin alueella toimii kolme
tavaraliikenteen ja yksi henkilöliikenteen jokisatamaa. Kaupungin keskustassa
sijaitsevan tavaraliikennesataman siirtämistä on suunniteltu jo vuosia ja siltä
vapautuvalle alueelle on tarkoitus rakentaa joko liikerakennuksia tai jalkapallon
MM-kisoihin liittyvää infrastruktuuria.
Liikenteellisen solmukohdan merkitystä korostavat myös kaupungin rautatieyhteydet. Rautatieyhteys Moskovasta Nižni
Novgorodiin valmistui vuonna 1862, eli samana
vuonna kuin Suomen ensimmäinen rautatieyhteys
Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Nykyisin Nižni
Novgorodin ja Moskovan väliä liikennöi päivittäin
Linkit
yhteensä viisi nopeaa Sapsan ja Lastotška -junavuoKaupungin viralliset kotisivut: roa, joilla kaupunkien välinen matka taittuu noin
neljässä tunnissa. Venäjää länsi-itäsuunnassa halkova
admgor.nnov.ru
Trans-Siperian rautatie ohittaa Nižni Novgorodin
noin 450 kilometrin rautatiematkan päässä.
Kaupungin nykyinen rautatieasema on rakennettu 50-luvulla ja se ei ole enää pitkään aikaan kyennyt
vastaamaan kasvaneisiin matkustajavirtoihin. Aseman modernisointityöt on aloitettu ja tulevaisuudessa siitä on tarkoitus rakentaa nykyaikainen matkakeskus maanalaisine parkkihalleineen. Suunnitelmissa on myös kaupungin keskustan ja lentoaseman
yhdistävän rautatieyhteyden rakentaminen. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 jalkapallon
MM-kisoihin mennessä.
Novgorodin kansainvälinen lentokenttä Strigino kuljetti viime vuonna yli 900 000 matkustajaa.
Vaikka kentän matkustajamäärä on viime vuosina
kasvanut voimakkaasti, on se matkustajamäärissä
laskettuna edelleen vasta Venäjän 24. suurin kenttä.
Striginosta on suorat lentoyhteydet 26 venäläiseen
ja 29 ulkomaiseen lentokohteeseen, mm. Helsinkiin, jonne Finnair lentää kolme vuoroa viikossa.
Jalkapallon MM-kisoihin valmistautuva kaupunki
suunnittelee lentokentän laajentamista ja modernisoimista. Uusitulla lentoasemalla ja nopealla suoralla
junayhteydellä Nižni Novgorod haluaa kilpailla Moskovan lentoasemien matkustajavirroista.
Kaupungin läpi kulkee kaksi federaation tason
maantietä: M7 ja R158. M7 on osa Iso-Britanniasta
Tjumeniin kulkevaa E22 Eurooppatietä. Pitkään rakenteilla ollut Nižni Novgorodin eteläinen ohitustie
on luvattu saattaa valmiiksi vuonna 2015. Tällä hetkellä siitä on käytössä 31 kilometrin pituinen osuus.
34
Jalkapallon MM-kisat
Alueen merkittävimmät ajankohtaiset investointihankkeet liittyvät Venäjällä vuonna 2018 järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin, joissa Nižni Novgorod
toimii yhtenä isäntäkaupungeista. Kisojen investointihankkeita ovat mm. kaupungin hotellikapasiteetin
kasvattaminen, tiestön perusparannus, metroverkon
laajentaminen ja uusien urheilukohteiden rakentaminen. Alustavien arvioiden mukaan Nižegorodin
oblastin kisainvestointeihin on federaation ja alueen
budjetista varattu yhteensä 70 miljardia ruplaa, eli
noin 1,5 miljardia euroa. Yksi suurimmista kisahankkeista on 45 000 katsojan jalkapallostadion,
jonka rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa. Volga
Arena -työnimellä kulkevan stadionin pääurakoitsija
on OAO Stroitransgaz.
Elintaso ja investointi-ilmapiiri
Uutistoimisto RIA Novostin vuonna 2013 toteuttamassa Venäjän hallinnollisten subjektien elintasovertailussa Nižni Novgorodin alue sijoittui 82:sta
mukana olleesta alueesta sijalle 10. Vertailussa
huomioidaan mm. alueen asukkaiden tulotaso, asumisolosuhteet, sosiaalipalvelujen taso, ympäristön
tila, infrastruktuurin laatu ja PK-sektorin yritysten
toimintamahdollisuudet. Nižni Novgorod sai vertailussa korkeat pisteet erityisesti PK-yrityssektorin
toimintaedellytysten kehittyneisyydestä. Potentiaalista kehitettävää löytyisi sen sijaan erityisesti rakentamisessa, sillä väestön asumisolosuhdevertailussa
Nižegorodin oblast rankattiin vasta sijalle 39.
Kysyntää voisi löytyä myös cleantechille, sillä
runsaasta raskaasta teollisuudesta johtuen kaupungin ilmanpäästöt ovat verrattain suuria. Venäläiskaupunkien ilmanpäästöjä vuonna 2012 vertailleessa
tutkimuksessa Nižni Novgorod sijoittui verrattain
korkealle, sijalle 19.
Agency for Strategic Initiatives -organisaation
tuottamassa Venäjän subjektien investointipotentiaalia vertailevassa selvityksissä Nižni Novgorod on
rankattu kahdeksannelle sijalle. Vertailussa Nižni
Novgorodin alue menestyi erityisen hyvin innovaatio-ilmapiirivertailussa (sija 4.) mutta sijoittui
keskimääräistä huonommin alueen luonnonvarapotentiaalissa (sija 53.).
Nižegorodin oblastin asukkaiden mediaanipalkka
vuonna 2013 oli 18 800 ruplaa (noin 420 euroa) kuukaudessa, kun se esimerkiksi Moskovassa oli 39 300
ruplaa (880 euroa) ja Pietarissa 29 900 ruplaa (670
euroa). Alueen asukkaista korkeakoulutettujen määrä on 650 000 (sija 9.). Vuonna 2013 Nižegorodin
oblast sai 200 miljoonaa dollaria suoria ulkomaisia
investointeja (sija 27.). H
Vieraskynä
PAKOTTEET
YLIVOIMAISENA ESTEENÄ
Teksti Eero Mörä, Capital Legal Services
EU
-pakotteet ovat Suomessa pakottavaa oikeutta
ja pakotteiden vastainen toiminta Suomen lain
mukaan rikos. Myös EU-pakotteiden kiertäminen on rikos.
Jos pakotteet estävät sopimuksen täyttämisen,
etukäteen pakotteisiin soveltuva vastuun ja kustannusten jakamista koskeva sopimusmääräys (ylivoimaista estettä koskeva ns. force majeure-lauseke)
säästää voimia.
Ylivoimainen este voidaan määritellä sopimuksessa. Lausekkeeseen liitetyllä esimerkkiluettelolla voidaan kohdentaa osuvuutta. Esimerkit löytyvät arvioimalla todennäköiset varautumista vaativat tilanteet.
Kattava sopimus vähentää riidan mahdollisuutta.
Tavarantoimittajan kannalta on tärkeää, että ylivoimaisen esteen määrittely tukee hänen tarpeitaan.
Merkitystä on myös sillä, minkä maan lain mukaan
ja missä mahdolliset riidat ratkaistaan. Riidanratkaisulle perustaa antavaa oikeuskäytäntöä on monessa
maassa vähän.
Myös Venäjän lainsäädäntö tuntee ylivoimaisen
esteen käsitteen: ylivoimainen este on olemassa, jos
toimituksen estää sopimuspuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva poikkeuksellinen
olosuhde, jota ei ole voinut sopimuksentekohetkellä
ottaa huomioon. Ylivoimaisen esteen sisältöä on
Venäjän oikeuskäytännössä tulkittu samoilla kriteereillä kuin kansainvälistä kauppaa koskevissa
yleissopimuksissa. Erona kuitenkin on, että tavaran
KHL-PELIMATKAT JA OTTELUPAKETIT
Matkapaketit Pietariin SKA - Jokerit -otteluun 15.2.2015 alk. 279 €
Ottelupaketit Pietariin alk. 125 €, Riikaan ja Minskiin alk. 145 €,
Moskovaan alk. 185 €
puute ei ole Venäjän lainsäädännön mukainen ylivoimainen este.
Kukin tapaus kaikkine yksityiskohtineen käsitellään tapauskohtaisesti niin Venäjällä kuin muissakin
maissa. Yksittäisen valtion tai kansainväliset pakotteet täyttävät yleensä ylivoimaisen esteen määritelmän. Tilannearvio voisi muuttua, jos pakotteita on jo
olemassa sopimuksen tekohetkellä. Tällöin voidaan
herättää kysymys siitä, mitä sopimuksen tekohetkellä
pitäisi voida ottaa huomioon ja mitä ei.
Toimittajaosapuolen on syytä pyrkiä sopimusmääräyksillä hallitsemaan luotto- ja varastoriskinsä.
US-pakotteet eivät ole Suomen lain mukaan velvoittavia, mutta ne voivat tulla sovellettaviksi mm.
yrityksen tekemien sopimusten perusteella. Alihankintaketjusta johtuvat ylivoimaiset esteet on tarpeellista mainita erikseen ylivoimaista estettä koskevassa
lausekkeessa.
Ylivoimaista estettä koskeva lauseke kannattaa
räätälöidä tilanteen mukaisesti ottaen huomioon
sopijapuolen intressit, todennäköiset ylivoimaiset
esteet, sovellettava laki ja riitojen ratkaisupaikka. H
Lisätiedot ja varaukset: p. 09 668 957 30,
[email protected], www.lahialuematkat.fi ja khlmatkat.fi
Jokereiden virallinen matkanjärjestäjä
MATKA- JA VIISUMIPALVELUT
Pyydä tarjous kokous- tai seminaarimatkallesi. Viisumipalvelut
kaikkialle maailmaan. www.solovisa.fi
35
ASIANTUNTIJA tutuksi
Esittelyssä SVKK:n juristi
Teksti Taneli Dobrowolski
Palstalla tutustutaan tällä kertaa SuomalaisVenäläisen kauppakamarin juristiin Petri Kekkiin.
Venla kyseli Petriltä hänen työstään, harrastuksistaan
ja ajankohtaisista Venäjä-aiheista.
SVKK
:n Helsingin toimistolla työskentelevälle Petrille
on työuran aikana kertynyt jo lähes 20 vuoden kokemus Venäjän-kauppaan liittyvistä juridisen alan työtehtävistä.
Venäjä-tiedot ja -kokemukset alkoivat kuitenkin karttua heti juristiksi valmistumisen jälkeen Petrin opiskellessa stipendiaattina
Pietarin valtionyliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1992-1993. Heti opintojen päättymisen jälkeen vuonna 1990
vastavalmistunut juristi kävi myös täydentämässä venäjän kielitaitoaan Pietarin Hertsenin pedagogisessa yliopiston kielikurssilla.
Opiskeluaikana Pietari, ja erityisesti Vasilinsaari, jossa opiskelijanuorukaisten yhteisasuntola sijaitsi, tulivat miehelle tutuiksi.
Opinnoissa ja opiskelijaelämän riennoissa syntyi myös kontakteja,
joita ylläpidetään edelleen.
Venäjä-painotteinen työura
Valmistumisen jälkeinen Petrin työura on ollut vahvasti Venäjäpainotteista ja siihen on mahtunut niin Venäjä-asiantuntijatyötä
asianajotoimistossa, kuin myös oman asianajotoimiston pyörittämistä. Vuonna 2007 Petri Kekki siirtyi SVKK:lle, jossa hänen työtehtävinään ovat olleet mm. Venäjän lainsäädännön seuraaminen,
lainopillinen konsultointi, jäsenyritysten kouluttaminen ja suomalaisyritysten avustaminen mitä erilaisimmissa Venäjän-kauppaan
liittyvissä kysymyksissä.
– Kysymysten teemat liittyvät useimmin suomalaisyritysten
etabloitumiseen Venäjälle. Minulta kysytään säännöllisesti esimerkiksi tytäryrityksen perustamisesta ja sen pääomittamisesta,
henkilöstöasioista, verotuksesta, siirtohinnoittelusta ja voittojen
kotiuttamisesta. Myös erityyppisten sopimusten ja muiden asiakirjojen laadinta kuuluu normaaliin päivärutiiniin, Petri kuvailee
työtään.
Petri toimii SVKK:n juridisessa tiimissä, jonka muut kollegat
työskentelevät Venäjällä. Yhteyttä pidetään nykyään useimmin
sähköpostilla ja Skypellä. Yleisempien teemojen lisäksi Petri ja
juridinen tiimi seuraavat tarkasti myös muita Venäjän lainsäädäntöön liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tarkan seurannan kohteina
ovat erityisesti sellaiset prosessit, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten vientikauppaan tai toimintaan Venäjällä.
36
Petri Kekki
Syksyn kuumat aiheet: Venäjän lainsäädäntöuudistukset ja talouspakotteet
Kuluneen syksyn aikana seurannan kohteena ovat olleet esimerkiksi Venäjän henkilötietosuoja- ja työlupalainsäädäntöön liittyvät
uudistukset sekä sopimus- ja yhtiölainsäädännön muutokset.
Tapetille ovat vahvasti nousseet luonnollisesti myös talouspakotteet, joiden juridisista vaikutuksista Petri piti katsauksen SVKK:n
marraskuussa järjestämässä ajankohtaisseminaarissa.
– Suomalaisilta yrityksiltä on tullut muutamia yhteydenottoja
pakotteisiin liittyen. Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet esimerkiksi
vientikiellon alaiset kaksikäyttötuotteet, eli tuotteet, joita voi hyödyntää sotateollisuudessa. Joissain tapauksissa tällaisten tuotteiden käyttötarkoitusten rajanveto on ollut hankalaa ja se on aiheuttanut joissain yrityksissä epätietoisuutta. Suomalaiset pyrkivät
noudattamaan sääntöjä pikemminkin pilkuntarkasti kuin laveasti
ja riskejä talouspakotteiden rikkomisesta halutaan viimeiseen
saakka välttää, Petri Kekki toteaa.
Pakotteiden osalta haasteellista on ollut varmistaa, ettei kauppaa käydä pakotelistalla olevien yhtiöiden tai niiden kanssa tekemisissä olevien peiteyhtiöiden kanssa. Yritysten taustojen selvittäminen saattaa olla vaikeaa, koska omistusjärjestelyt voivat joissain
tapauksissa olla erittäin monimutkaisia. Kauppakumppaneiden
taustojen selvittäminen saattaa muodostua haasteelliseksi erityisesti PK-yrityksissä, joissa resursseja kovin laajan selvitystyön
tekemiselle ei omasta takaa välttämättä ole. Yrityksillä ei aina ole
myöskään ollut selvää käsitystä siitä, kuinka laaja selonottovelvoite
lopulta on. Hankaluuksia ovat joissain tapauksissa aiheuttaneet
myös EU:n osin puutteelliset ohjeistukset esimerkiksi syvänmeren
öljynporauksen tai arktisen alueen määrittelyssä.
– Viranomaiset ovat antaneet pakotteista taustatietoa mm.
ulkoministeriön järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Yritykset
vaihtavat tietoa myös keskenään, joten pakotteiden alaisista yrityksistä ja niiden taustayhtiöistä on alkanut kertyä jo eräänlainen
tietopankki. Selvitystoimiin on panostettu, sillä yritykset haluavat
olla asiassa mahdollisimman varovaisia, Petri kertoo.
Petri neuvoo, että asiassa on toimittava tarkasti, sillä pakoteasetusten rikkomisesta voi seurata sanktioita. Selonottovelvollisuutta
on noudatettava omien resurssien puitteissa. Tarkkana kannattaa
olla, sillä viranomaisohjeistusten mukaan viennin laillisuus on
viimekädessä viejän vastuulla. Tehdyt selvitykset, tiedonhaku ja
kontaktit viranomaisiin kannattaa huolella dokumentoida. Petri
suosittelee, että yritysten tulisi tässä tilanteessa käydä läpi myös
oma sopimuskantaansa ja tarkastaa sopimusten Force Majeure
-lausekkeet.
Juristin palsta
– Sopimukset kannattaa tarkastaa ja tarvittaessa täydentää
niitä juridisesti, jotta lausekkeet toimivat myös pakotetilanteissa.
Venäjällä Force majeure -pykäliä saatetaan yleisesti tulkita hieman
toisin kuin Suomessa ja muissa länsimaissa, Petri Kekki neuvoo.
Harrastuksista tasapainoa arkeen
Vaikka kuluneita kuukausia ovat Venäjän-kaupassa leimanneet
pakotepaini ja Venäjän lainsäätäjien valmistelemat yllätykset, on
Petri päässyt vuosien saatossa työskentelemään mitä erilaisimpien
aiheiden kanssa. Erääksi mielenkiintoisimmaksi työtehtäväkseen
Petri nimeää projektin, jossa hän pääsi olemaan mukana suomalais-venäläisen musiikkibisneksen kehittämisessä. Työtehtävä
liittyi läheisesti Petrin rakkaimpaan harrastukseen, eli musiikkiin
ja soittamiseen. Vapaa-ajalla lakipykälät vaihtuvatkin nuotteihin,
kun kitarasta kajahtaa rouheva deltablues. Kitaran soittamista
Petri on harrastanut 15-vuotiaasta asti. Kitaran lisäksi Petri tarttuu vapaa-ajallaan myös perhovapaan ja suuntaa kalastamaan
Helsingin Vanhankaupunginlahdelle tai mökilleen Sysmän
Tainionvirralle, josta parhaat
vonkaleet kuulemma nousevat. H
Tutkintakomitean
vallan kasvu ja yritysten
toimenpiteet sen varalle
Teksti Petri Kekki
P
residentti Vladimir Putinin hyväksymä, 22. lokakuuta voimaan tullut muutos rikosprosessioikeudelliseen lakiin, mahdollistaa yrityksiin kohdistuvien verorikostutkintojen aloittamisen
ilman veroviranomaisten aloitetta. Edellisen lain mukaan verorikosten vireillepano oli mahdollista vain näytön, eli veroviranomaisten tutkimusten perusteella. Lakimuutos antaa presidentin alaiselle
tutkintakomitealle mahdollisuuden aloittaa rikosoikeudellinen
prosessi myös muiden lainvalvontaviranomaisten antamien tietojen
perusteella.
Dmitri Medvedevin presidenttikaudella yllä mainittua lakia
muutettiin niin, että syytteitä verorikoksista voidaan nostaa vain
veroviranomaisten tutkimusten perusteella. Voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan presidentin alainen tutkintakomitea saa oikeuden käynnistää rikosoikeudellisen prosessin myös muiden viranomaisten ilmoituksen perusteella. Lakimuutos kohtasi vastustusta
sekä hallituksessa että liike-elämässä, ja se on jatkoa useille muille
viimeaikaisille liiketoimintaa vaikeuttaville laeille.
Vaikutukset suomalaisten pk-sektorin yritysten toimintaan
Lakimuutosta tarkasteltaessa voidaan ehkä kuitenkin todeta, että
sen käytännön vaikutus suomalaisten pk-sektorin yritysten toimintaan tulee olemaan suhteellisen vähäinen. Lain mukaan viranomainen joutuu joka tapauksessa pyytämään verottajan lausunnon siitä,
onko asiassa tapahtunut verorikosta vai ei. Viranomaisten toimintamahdollisuudet toki edelleen vahvistuvat, mutta mikäli jonkin
yrityksen toimintaan halutaan Venäjällä puuttua, siihen löytyy jo
nykyisinkin riittävä keinovalikoima. Keskimäärin suomalaistaustaisilla tytäryhtiöillä Venäjällä on kirjanpito asianmukaisesti hoidettu
ja verovastuut oikea-aikaisesti täytetty ammattimaisen pääkirjanpitäjän toimesta.
Duuma hyväksyi 24. lokakuuta 2014 kolmannessa käsittelyssään lain, joka mahdollistaa tietojenvaihtosopimuksen solmimisen
verottajan ja yrityksen välille. Sopimuksen nojalla verottaja pääsee
tutustumaan jo ennen veroilmoituksen jättämistä yrityksen tilinpäätösaineistoon ja sisäisiin tilinpäätöskäytäntöihin, sekä luomaan
kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta. Tietojen mukaan yritys, joka
on solminut verottajan kanssa tällaisen sopimuksen, voisi välttää
ainakin kameraalisen (papereihin perustuvan) verotarkastuksen, ja
joissain tapauksissa myös varsinaisen verotarkastuksen.
Tällä on todellista merkitystä myös suhteessa edellä mainittuun
tutkintakomitean valtuuksien kasvuun. Yritys, joka on tehnyt edellä
mainitun sopimuksen verottajan kanssa, voi kaiken järjen mukaan
saada verottajalta ”puhtaat paperit”, mikäli se joutuu tutkintakomitean mielenkiinnon kohteeksi ja välttää näin rikosprosessin.
37
Mahdollisuuksia
Suomalaisella cleantechillä
on kysyntää Venäjällä
Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock
Suomesta halutaan tehdä ympäristöliiketoiminnan
suurvalta, joka vie alan teknologioita ja osaamista
kaikkialle maailmaan. Venäjä on yksi alan
potentiaalisimmista markkinoista. Millaista kysyntää
Venäjällä on suomalaisille cleantech-teknologioille ja
osaamiselle?
C
leantechillä tarkoitetaan lyhyesti tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen
kestävää käyttöä ja vähentävät samalla tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön.
Toimialaryppäästä käytetään joskus myös nimitystä ympäristöliiketoiminta.
Cleantech-alan teknologiset ratkaisut sisältävät tuotteita ja
osaamista muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesihuoltoon, biotalouteen sekä ympäristön
hallintaan.
Valtioneuvoston tänä vuonna hyväksytyn cleantech-strategian
tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali suurvalta. Strategiassa todetaan, että samalla kun
cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten
ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien
riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä.
Maailman cleantech-markkinan arvioidaan kasvavan vuosittain
7–8 prosentin vauhtia. Globaalit ympäristöteknologioiden markkinat olivat vuonna 2012 noin 1 200 miljardia euroa.
Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin
26 miljardia euroa vuonna 2013. Kasvua edellisestä vuodesta oli
viitisen prosenttia, arvioi Finpro.
38
Valtioneuvoston cleantech-strategiassa nähdään Suomen vahvuuksina erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli
energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia
ja biopohjaiset tuotteet.
Cleantech maabrändin kärkiteemaksi
Työ- ja elinkeinoministeriön vetämälle valtioneuvoston cleantechstrategialle on asetettu kovia numeerisia tavoitteita, joiden pitäisi
toteutua vuoteen 2020 mennessä. Cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto aiotaan tuplata 50 miljardiin euroon, josta
viennin osuus olisi kolme neljäsosaa. Cleantechin kotimarkkina
aiotaan kaksinkertaistaa noin 20 miljardiin euroon. Cleantech-yritysten määrän pitäisi nousta nykyisestä 2 000:sta 3 000:een. Samalla Suomeen luotaisiin vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian
työpaikkaa.
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto
edellyttää eri hallinnonalojen tekevän pitkäjänteistä yhteistyötä
sekä valittujen prioriteettitoimenpiteiden osalta että cleantechliiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisessä.
Strategian mukaan cleantech täytyy nostaa maabrändin kärkiteemaksi. Investointeja täytyy edistää. Täytyy luoda erityisiä
cleantech-demonstraatioympäristöjä ja perustaa eri hallinnonalat
ylittävä Cleantech Finland Board.
Toimintaympäristöpuolella pyritään vaikuttamaan cleantechtoimialan yleiseen kehitykseen kansainvälisillä foorumeilla.
Kotimaassa nopeutetaan ja selkeytetään nykyisin hitaiksi ja monimutkaisiksi osoittautuneita luvitusprosesseja. Sääntelyä kehitetään
tukemaan cleantech-innovaatioita ja tulevaisuuden osaamispohjaa
varmistetaan tutkimuksella ja koulutuksella.
Venäjän cleantech-ympäristö muotoutumassa
Venäjällä olisi paljon tehtävää muun muassa vesihuollossa, kierrätyksessä, jätehuollossa ja energiatehokkuudessa sekä teollisuuden
että asumisen osalta.
Kolme teollisuudenalaa, joilla energiatehokkuutta voitaisiin Venäjällä nostaa eniten, ovat terästeollisuus, paperiteollisuus sekä sementin valmistus. Näillä aloilla energiankulutusta voitaisiin laskea
merkittävästi. Esimerkiksi terästehtaissa on paljon vanhentunutta
ja energiasyöppöä laitteistoa alkaen masuuneista ohjelmointiin ja
hallintajärjestelmiin.
Vaikka Venäjällä elettiin monia vuosia rajun talouskasvun
aikaa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ympäristö-, mm.
vedenpuhdistushankkeisiin ei jostain syystä kuitenkaan satsattu
suuria summia. Vuonna 2009 Venäjällä voimaan tulleen energiatehokkuuslain vaikutuksesta käytännön tasolla ei ole saatu juurikaan
vielä tietoa, eikä energian kulutusta ole perinteisesti Venäjällä
erityisen tehokkaasti seurattu.
Yksi tämän hetken suuria haasteita on rahoituksen saatavuus.
Lisäksi energiatehokkuus ja muu cleantech ovat Venäjällä pankeillekin uusi ala. Ne eivät oikein osaa arvioida, kannattaako alan
hankkeita lähteä rahoittamaan vai ei.
Liiketoimintakehittäjä Päivi Menard Lahden Seudun Kehitys
LADEC Oy:stä kertoo, että haasteita on myös yleisessä asennemuutoksessa. Lisäksi lainsäädäntö ja säätely ovat vanhentuneita,
joskin hän muistuttaa, että näillä sektoreilla muutoksia on tulossa.
Lainsäädännön noudattamisen valvontaa täytyisi tehostaa.
Menard nostaa esille myös vaarallisten jätteiden ympäristövastuullisen käsittelykapasiteetin riittämättömyyden.
Suuria kysymyksiä ovat lisäksi muun muassa ilmaston muutos
ja sen aiheuttamat metaanipäästöt ikiroudan sulaessa. Kaivosteollisuuden ympäristöriskit olisi myös saatava hallintaan.
Joka tapauksessa voidaan olettaa, että Venäjän energiatehokkuus- ja jätehuoltopuolella tulee tapahtumaan tulevina vuosina
paljon. Tällä hetkellä esimerkiksi kiinteistöjen talousjätteestä yli
90 prosenttia viedään kaatopaikoille käsittelemättöminä. Venäjän
kaikki 15 miljoonakaupunkia painiskelevat samojen haasteiden
kanssa.
Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat tuovat lähiaikoina cleantechiin liittyviä infrastruktuurihankkeita kisakaupunkeihin.
Mille suomalaisille teknologioille kysyntää?
Suomalaisille cleantech-teknologioille ja osaamiselle on Venäjällä
erittäin laaja-alaista kysyntää. LADEC Oy:n Päivi Menard kertoo,
että kysyntää perinteisten metsä-, kone-, laivanrakennus- ja laiteteollisuus- sekä rakentamisosaamisen lisäksi on kestäville vesi- ja
jätehuoltoratkaisuille, jätteen hyödyntämiselle raaka-aineena sekä
lämpönä ja sähkönä sekä energiaa ja muille resursseja säästäville ratkaisuille palveluineen.
Menard muistuttaa, että kysyntä kasvaa
sitä mukaa, kun energian hinta Venä-
jällä nousee ja muun muassa kun uusi jätelaki tulee voimaan.
Venäjän strategisena tavoitteena on kehittää kierrätysliiketoimintaa ja nostaa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisastetta.
Menard kertoo, että Venäjällä ollaan kiinnostuneita resursseja
säästävistä teollisen internetin ratkaisuista ja toimialojen entistä
tehokkaammasta yhteistyöstä ja resurssien jakamisesta.
– Venäjä ilman muuta hyötyy siitä, että voi tutustua muiden
maiden parhaisiin käytäntöihin, ympäristöteknologia- ja ympäristöosaamisratkaisuihin ja kehitteillä oleviin teollisen internetin
ratkaisuihin.
Nousevana teemana Menard ottaa esille biotalouden. Tällä
puolella Suomessa on osaamista bioenergiassa, biomassojen sekä
metsä- ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Suomessa
on myös energiajärjestelmä- ja kaukolämpöosaamista, sähkön ja
lämmön yhteistuotantoa ja toimivat jakelujärjestelmät.
– Venäjän täytyy paneutua myös maatalouden aiheuttamiin
ympäristöongelmiin sekä vaarallisten jätteiden käsittelyyn, Menard
listaa.
Muuta cleantech-osaamista ja -teknologiaa, mitä Venäjälle kannattaa tarjota, ovat vaikkapa kaupunkisuunnittelu, korjausrakentaminen, kaivostoimintaosaaminen, päästöjen hallinta, elintarvikkeiden valmistusteknologia (ml. gluteenittomat ja muut erikoisruokavalmisteet) sekä edellä mainittuihin aloihin liittyvä prosessihallinta
ja -teknologia. Eikä sovi unohtaa ympäristöosaamiseen liittyvää
koulutusvientiä.
Lahdessa monipuolista ympäristöosaamista
Ympäristöteknologiat ja ympäristö- ja käyttäjälähtöinen muotoilu
ovat kaksi kolmesta Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n painopistealueesta.
LADECin EAKR-rahoitteinen Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Pietarissa (IAWTC) eli vesialan yritysten vienninedistämishanke oli käynnissä tämän vuoden syyskuun loppuun saakka. Spin
offina on syntynyt yksi vientirengas, Menard kertoo.
Toiminta jatkuu LADECin ja Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin yhteisyrityksen nimissä. Yhteisyrityksen päätehtävänä on kouluttaa venäläisiä vesialan asiantuntijoita ja yliopisto-opiskelijoita.
Keskus antaa myös lapsille suunnattua ympäristövalistusta.
LADEC on panostanut viime vuosina myös suomalaisten jätehuoltoalan yritysten viennin edistämiseen. LADEC on työstänyt
Venäjän markkinoille kehitetyn jätehuollon vientimallin, jonka
ympärille on koottu yritysryhmä jätehuoltoratkaisujen toimittajia.
Yhteydenotto alun perin tuli moskovalaiselta kiinteistö- ja jätehuoltoyhtiöltä. Työn alla on myös jätteenkäsittelylaitoshanke, johon
etsitään investoria. H
39
tapakulttuuria
Henkilökohtaiset suhteet
Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Shutterstock
Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti
marraskuussa talouspakotteita käsitelleen
ajankohtaistilaisuuden, jossa sivuttiin mm. Venäjän
elinkeinoelämän rakenteita ja suuryritysten omistusja johtosuhteita. Tilaisuudessa nousi esille se, että
useiden valtiollisten yritysten johdossa näyttäisi
olevan paljon samoja ja toisilleen tuttuja ihmisiä.
Havainto selittyy ainakin osittain henkilökohtaisten
suhteiden ja sosiaalisten verkostojen vahvalla
merkityksellä venäläisessä yhteiskunnassa ja liikeelämässä.
T
utkija Markku Lonkilan mukaan neuvostoajoilta periytyneet verkostot ovat nykyisessä yritystoiminnassa välttämättömiä sosiaalisen ja taloudellisen pääoman kannalta.
Suhteiden Venäjä -kirjassa Lonkila kirjoittaa, että verkostojen rooli venäläisessä talouselämässä on suurempi kuin Suomessa muun muassa monien instituutioiden kehittymättömyyden ja
niitä vaivaavan luottamuspulan vuoksi. Lonkilan huomioon voisi
lisätä vielä sen, että sosiaalisten verkostojen merkitys korostuu
erityisesti sellaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat lähihistoriassaan
käyneet läpi merkittäviä yhteiskunnallisia muutosprosesseja.
Sosiaaliset verkostot korvaavat valtiollisia instituutioita
Esimerkiksi neuvostoliittolaisessa yhteiskunnassa sosiaaliset verkostot ja ihmisten lähipiirit korvasivat funktioita, joita valtiolliset
instituutiot eivät kyenneet tarjoamaan tai toteuttamaan. Verkostoista tuli tärkeitä palveluiden, hyödykkeiden tai informaation
vaihdon foorumeita. Kun jotkut valtion instituutioista eivät toimineet, omien verkostojen ja lähipiirin merkitys näiden funktioiden
korvaajina korostui ja vahvistui.
Ajan kuluessa syntyneet verkostot muovautuvat jatkuvasti ja ne
muuttuvat jäsentensä sosioekonomisen aseman mukaan. Verkostot
seuraavat sosiaalisessa hississä nousevia jäseniään, jotka tuovat
oman lähipiirinsä ja verkostonsa mukanaan uusiin toimintaympäristöihin. Poliittisten päättäjien, virkamiesten ja yrityselämän
edustajien ympärille alkaa kasvaa omasta lähipiiristä tai lähipiirin
40
suosittelemista henkilöistä
muodostuva ”luotettavien kumppaneiden”
verkosto. Uhkana on,
että mikäli nämä
verkostot ovat
sulkeutuneita,
voivat ne kiihdyttää vallan
keskittymistä
politiikassa ja
korruptiota
liike-elämässä.
Verkostojen
voimaan
uskotaan
Henkilökohtaisten suhteiden ja
sosiaalisten verkostojen merkitystä
Venäjällä tukevat useat
sosiologiset tutkimukset,
esimerkiksi globaali World
Values Survey, ja vuonna 2012
Venäjällä toteutettu Eurobarometri-tutkimus. Näissä tutkimuksissa on
selvitetty mm. kansalaisten luottamuksen
tasoa henkilökohtaisiin ystäviin, tuntemattomiin henkilöihin ja instituutioihin. Tutkimuksen
mukaan Venäjällä yleinen luottamustaso ihmisiin ja instituutioihin on eurooppalaisista maista alhaisimpia – vain
Ranskassa ja Espanjassa se oli vielä matalampi.
Venäjällä luotetaan vähiten instituutioihin ja tuntemattomiin ihmisiin ja eniten omiin henkilökohtaisiin ystäviin
ja tuttaviin. Luottamuksesta kertoo esimerkiksi se, miten
ihmiset ovat tottuneet toimimaan erikoistilanteissa. Esimerkiksi äkillisen rahapulan yllättäessä 44 % venäläisistä
lainaa rahaa ensisijaisesti tuttaviltaan ja vain 16 % pankista.
Luku on vastaava myös käänteisesti: noin 42 % venäläisistä
kertoo lainaavansa säännöllisesti rahaa ystävilleen ja luottavansa siihen, että lainat maksetaan takaisin.
korostuvat Venäjällä
Lähipiirien merkitys
näkyy tutkimusten
valossa myös siinä,
että venäläisten
ystäväpiirit ovat
keskimääräisesti
laajempia kuin
muissa maissa.
Venäläisen
lähimpään
sosiaaliseen
piiriin kuuluu
tutkimuksen mukaan
keskimäärin
25–30 aktiivista kontaktia ja
joka neljännellä
venäläisellä lähipiiriin kuuluvien
aktiivisten kontaktien määrä on jopa
40–60 henkilöä. Mitä
laajempi tuttavapiiri on,
sitä suuremmalla todennäköisyydellä henkilön elämänstrategiset valinnat liittyvät lähipiirin tarjoamien mahdollisuuksien
hyödyntämiseen.
Tutkimuksen tulosten valossa Venäjällä on
vallallaan paradoksaalinen tilanne siinä, että yleisen
luottamustason ollessa alhainen, luottamus henkilökohtaisiin tuttuihin on korkea ja henkilökohtaisen lähipiirin
merkitys elämässä suuri. Tilanne on samankaltainen myös
niissä yhteiskunnissa, joissa perhesuhteet ovat traditionaalisia, perheiden koot suuria ja perheiden sisäinen solidaarisuus vahvaa.
Uusi sukupolvi
Verkostojen merkitys muuttuu yhteiskunnallisen tilanteen
mukaan. Nyt tilanteeseen vaikuttavat tiedonvälityksen
kehittyminen ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kasvaneen uuden sukupolven vähittäinen siirtyminen
työelämään. Venäjällä vuonna 2013 tehty kyselytutkimus osoittaa,
että mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä vahvemmin hän
uskoo sosiaalisten verkostojen ja henkilökohtaisten suhteiden
määrittävän henkilön työuraa. Nuorissa on puolestaan suhteellisesti enemmän niitä, jotka uskovat henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten koulutuksen ja työkokemuksen, vaikuttavan henkilön
urakehitykseen.
Tutkimuksen mukaan kaikista vastaajista peräti 64 % kertoo
uskovansa, että hyvin palkattuun työtehtävään voi päästä ainoastaan tuttavuussuhteilla. Vastavuoroisesti vain 17 % uskoo, että
ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi koulutustausta ja taidot, auttavat menestymään työelämässä. Nuorissa ollaan
optimistisempia: 18–29 -vuotiaiden vastaajaryhmässä jo lähes 30
% uskoi koulutustaustan olevan merkittävin tekijä työelämässä
menestymisessä.
Muuttuvat verkostot
Sosiaaliset verkostot eivät aina ole sulkeutuneita, vaan ne seurailevat elämäntilanteen muutoksia. Yksilön lähipiiri muovautuu
esimerkiksi asuin-, opiskelu- ja työpaikan, tai sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden muuttumisen mukaan. Lähipiiri voi laajentua myös
melko sattumanvaraisten ja päällepäin tarkasteltuna vähäisiltäkin
vaikuttavien tapahtumien ja kohtaamisten seurauksena. Ei ole
poikkeuksellista, että esimerkiksi erikoiseen tilanteeseen jouduttuaan toisilleen entuudestaan tuntemattomat henkilöt vaihtavat
yhteystietojaan, alkavat pitää yhteyttä, ja lisäävät toisensa omaan
”luotettujen henkilöiden piiriin”.
Potentiaalisen bisneskumppanin lähipiiriin voi päästä myös
henkilökohtaisen tutustumisen kautta esimerkiksi tilanteessa, jossa
välittömänä tavoitteena ei ole liikesuhteen edistäminen. Tällainen
tapahtuma voi olla esimerkiksi mökkiviikonloppu, jolle liikekumppani kutsutaan nauttimaan suomalaisesta luonnosta ja sen
tarjoamista aktiviteeteista. Luonnon helmassa liikeasioista puhuminen kannattaa työntää kokonaan syrjään ja keskittyä sen sijaan
keskinäiseen tutustumiseen. Mikäli kaikki sujuu hyvin, on lopputuloksena yleensä se, että venäläiskumppani antaa yhteystietonsa,
käskee soittamaan ”mikäli ikinä tulee mitään ongelmia” ja kutsuu
vastavierailulle – tällä kertaa totisista liikeasioista puhumaan. H
Luettavaa:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch (toim.): Suhteiden Venäjä
World Values Survey: worldvaluessurvey.org
41
Lifestyle
Pietari
polkee
Teksti ja kuvat • Taneli Dobrowolski
Yhä useampi pietarilainen hyppää
asiointi- ja vapaa-ajanmatkoillaan
polkupyörän selkään. Kaupunkiin
on viime vuosina syntynyt useita
pyöräilyaktivistien ryhmiä ja pyöräilystä on
nopeassa ajassa tullut trendikäs harrastus
ja varteenotettava liikkumismuoto.
Pyöräilyn suosion kasvun ovat vihdoin
huomanneet myös kaupungin päättäjät.
Aktivisteja on alettu kuunnella ja Pietariin
suunnitellaan ensimmäisiä pyöräteitä.
T
Pietarin Tweed Run 2014
erveet elämäntavat ja ekologinen elämäntyyli ovat juurtumassa hitaasti, mutta varmasti nuoren venäläisen
kaupunkilaissukupolven arkeen. Tukevaa ja rasvapitoista
venäläiskeittiön ruokaa tarjoavien ruokapaikkojen rinnalle on nopeasti syntynyt uusia kasvis- ja health food -ravintoloita
ja kuntosalikortti alkaa löytyä yhä useammalta. Tottumusten muuttuminen näkyy myös polkupyöräilyn lisääntymisenä.
Pyöräilyn terveys- ja trendihoukuttimien lisäksi osa kaupunkilaisista siirtyy pyöräilijöiksi myös ekologisista syistä. Pietarissa on
1,5 miljoonaa henkilöautoa ja liikenne tuottaa noin 80 % koko kaupungin ilmanpäästöistä. Pietarilaiset omistavat polkupyöriä yhtä
paljon kuin autoja, mutta aktivistein laskelmien mukaan vain noin
200 000, eli alle neljä prosenttia kaupunkilaisista, liikkuu pyörällään
säännöllisesti. Esimerkiksi Euroopan polkupyöräpääkaupungissa
Kööpenhaminassa pyörällä liikkuvien kaupunkilaisten osuus on
peräti 35 %.
Kohti keskieurooppalaista pyöräilykaupunkia
Asennemuutos näkyy, mutta keskieurooppalaiseen pyöräilykulttuuriin Pietarilla on vielä pitkä matka. Pyöräilykaupungiksi kasvamisella Pietarilla on kuitenkin hyvät edellytykset jo luonnostaan:
tasainen maasto, leveät ja suorat kadut ja kaupungin visuaalinen
näyttävyys suorastaan houkuttelevat pyöräilemään.
42
Vielä joitain vuosia sitten polkupyöräilevä pietarilainen oli
harvinainen näky, mutta nyt pyöräilykulttuurin suosion kasvun
voi huomata esimerkiksi pyöräliikkeiden, -korjaamojen ja vuokrauspaikkojen lisääntymisessä. Myös silmämääräisesti tarkastellen
pyöräilijöiden määrä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Työ- tai asiointimatkojen taittaminen polkupyörällä yleistyy, ja yhä useamman
kaupan tai toimistorakennuksen edustalta voi löytää pyörätelineen.
Kadut alkavat vähitellen täyttyä pietarilaisten kaupunki- ja retropyöristä ja pienistä, kokoontaitettavista fillareista.
Pyöräilykulttuuria ovat herätelleet erityisesti pietarilaiset pyöräilyaktivistit, jotka kuluneiden parin vuoden aikana ovat yhdistyneet
polkupyöräilijöiden kerhoiksi ja yhdistyksiksi. Eräs kaupungin
suurimmista polkupyöräilijöiden kerhoista, VeloPiter, järjestää
säännöllisesti yhteisajeluja ja suosittuja yöajoja Pietarin keskustassa.
Kerhon suosituimmat tapahtumat keräävät jopa tuhansia osallistujia. Yhdistyminen ja näyttävät tapahtumat ovat tuoneet aktivisteille
näkyvyyttä ja joukkovoimaa ja kaupungin päättäjät ja viranomaiset
ovat alkaneet kuunnella heitä.
Kuluneiden parin vuoden aikana eri puolille kaupunkia on rakennettu pyöräparkkeja ja erillisten pyöräilyväylien suunnittelu on
aloitettu. Viime vuoden kesäkuussa joukko pietarilaisia kaupunginvaltuutettuja hyppäsi polkupyörien selkään, ajeli paikallismedian
tarkkailussa näytösluonteisesti kaupungin keskustassa ja keräsi
omakohtaista pyöräilykokemusta. Kaupunki on jo parin vuoden
ajan tukenut pyöräilytapahtumia, kuten esimerkiksi retrohenkistä,
Lontoosta esikuvansa ottanutta Pietarin Tweed Run -tapahtumaa.
Viime kesänä Pietarissa alkoi toimia kaupunkipyörien vuokrausjärjestelmä. Tarkoitusta varten kaupunki rakensi sponsorirahan
tuella yhteensä 30 vuokrauspistettä ja hankki niihin 500 pyörää.
Pyörien vuokraus on ensimmäisten 30 minuutin osalta maksutonta.
SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA
Sukupolvet vastakkain
Päättäjät ja viranomaiset ovat ainakin julkisesti luvanneet huomioida pyöräilyaktivistien ehdotukset kaupungin pyöräilyinfrastruktuurin kehittämisestä, mutta käytännössä näkemykset eivät aina
ole kohdanneet. Erillisten pyöräilyväylien rakentamista on suunniteltu pitkään, mutta tänäkään vuonna hankkeiden toteutukselle
ei kaupungin budjetissa varoja lopulta määrätty. Päättäjien ja
aktivistien välisiä näkemyseroja on puitu ajoittain voimakkainkin
sanankääntein paikallismedioiden palstoilla. Monien pyöräilyaktivistien mukaan useimmat kaupungin tähän mennessä totuttamista pyöräilymahdollisuuksien kohentamiseen tähdänneistä
toimenpiteistä ovat olleet lähinnä kosmeettisia. Hermostuneisuutta on lisännyt myös se, että hartaasti työstettyä ja jo vuonna 2012
valmistunutta Pietarin pyöräilyliikenteen kehitys-konseptia ei
vieläkään ole hyväksytty.
Näkemyseroja selittänevät pitkälti sukupolvierot. Kaupungin
polkupyöräistymistä, eli velosipedisaatiota ajavat tahot edustavat
uutta, tässä vaiheessa vielä vähemmistössä olevaa kaupunkilaisnuorten sukupolvea, joiden elämässä terveelliset elämäntavat, ympäristön viihtyisyys ja ympäristökysymykset näyttelevät yhä merkittävämpää roolia. Samalla he ovat myös valmiita muuttamaan
omia tottumuksiaan ja käytäntöjään näiden asioiden edistämiseksi.
Edellistä sukupolvea edustavat päättäjät ja heidän vankimmat
äänestäjänsä ovat tottuneet matkustamaan autolla. H
KANSALLISET SERTIFIKAATIT
GOST R
GOST K UkrSEPRO BelCT
Markinvest toimii yhden luukun
periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat
paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon,
myös selvityksen kaikista tarvittavista
asiapapereista, testeistä ja muista
tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista.
Ota yhteyttä!
Markinvest Oy
Lahti +358 (0)3 752 1810
E-mail [email protected]
www.markinvest.fi, www.gost-r.fi
43
SVKK:ssa tapahtuu
Finnish
Business
S
uomalais-Venäläisen kauppakamarin Moskovassa 30. lokakuuta
järjestämä Finnish Business in
Moscow -tapahtuma keräsi Swissotelin konferenssikeskukseen yhteensä
yli 300 osallistujaa. Rakentavassa ilmapiirissä ja kaikin puolin hyvissä tunnelmissa
sujuneessa tapahtumassa oli mukana 60
suomalaista yritystä ja yli 200 venäläistä
osallistujaa. Paikalla oli myös runsas joukko venäläisen median edustajia.
Tapahtuman käynnisti korkean tason
seminaari, johon Venäjän bisnespiirien
tervehdyksen toivat Venäjän teollisuuden ja
yrittäjien liiton puheenjohtaja Aleksander
Shokhin sekä Renova-yhtiön hallituksen
jäsen Maxim Mayorets, joka edusti myös
venäläistä teknologiakeskus Skolkovoa.
Suomen puolelta tilaisuudessa puhuivat
alivaltiosihteeri Matti Anttonen, EK:n
puheenjohtaja Ilpo Kokkila ja SVKK:n
hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, joka
toimi myös tilaisuuden moderaattorina.
Puhujien yhteisenä selkeänä viestinä oli,
että kaupallinen yhteistyö ja investoinnit
maidemme välillä jatkuvat. Esko Aho totesi
puheenvuorossaan, että kasvu on haasteena
sekä Suomessa että Venäjällä, mutta parasta liiketoimintaa on aina syntynyt kriisin
keskellä. Kokkila korosti ihmisten välisten hyvien suhteiden tärkeyttä bisneksen
edistäjänä. Aleksander Shokhin nosti esiin
Suomen erityisen rakentavan roolin Venäjän ja EU-maiden välisissä suhteissa.
Seminaarin jälkeen yritykset nousivat
pääosaan kolmessa teemallisessa pitchingsessiossa, joissa ne esittelivät tuotteitaan
tai palvelutarjontaansa venäläisille osallistujille. Näiden esittelytilaisuuksien aiheina
olivat teollisuuden modernisaatio, rakentaminen ja cleantech sekä palvelut.
Hienon ja informatiivisen päivän kruunasi networking-buffet, joka tarjosi ruuan
ja juoman lisäksi erinomaisen tilaisuuden
verkostoitua ja solmia uusia kontakteja.
Seurustelun lomassa käyntikorttinsa jättäneiden osallistujien kesken järjestettiin
myös arpajaiset, johon muhkeita palkintoja
olivat lahjoittaneet Finnair, Viking Line,
Stockmann, Lumene, ja Barona.
Finnish Business in Moscow -tapahtuman
pääkumppaneita olivat Finnair, Itella, YIT,
ja Barona. Muita yhteistyökumppaneita
olivat Borenius, Fortum, Konecranes,
Klinkmann ja Aalto EE.
Kiitos kaikille kumppaneille, osallistujille
ja puhujille! Ensi syksynä Finnish Business
-tapahtuma järjestetään Pietarissa.
Lisätietoja tästä ja tulevasta tapahtumasta
voit kysyä Maria Hartikaiselta,
[email protected],
p. +358 10 439 1163
44
in Moscow
45
Venäjän-kaupan barometri, syksy 2014
Markkinaosuuksista halutaan pitää kiinni
S
Vienti Venäjälle on vetänyt selvästi heikommin kuin keväällä.
Puolet vastaajista kertoi vientinsä supistuneen ja vain 16 prosenttia
kertoi kasvusta, kolmanneksella vienti pysyi ennallaan (saldoluku
-6 R -34). Kaupan alan yrityksillä vienti sujui parhaiten, kasvua oli
23 prosentilla ja supistumista 51 prosentilla. Teollisuusyrityksistä
15 prosenttia raportoi kasvusta ja 47 prosenttia kertoi viennin
vähentyneen. Palvelualojen vienti kärsi eniten, sillä vain viisi prosenttia palveluyrityksistä kertoi viennin kasvaneen ja 56 prosentilla
se supistui.
Seuraavan puolen vuoden näkymät ovat myös heikentyneet. 32
prosenttia vastaajista odottaa supistumista ja 22 prosenttia kasvua.
Tuonti Venäjälle on vähentynyt edelliseen mittaukseen verrattuna. Kaikista tuontia harjoittavista yrityksistä kolmannes kertoo
tuontinsa supistuneen (saldoluku (2 R -28). Seuraavan kuuden
kuukauden aikana tuonnin odotetaan yhä laskevan jonkin verran,
mutta ei niin paljon kuin edellisen puolen vuoden aikana
Liiketoiminta Venäjällä kuluneiden kuuden kuukauden aikana
supistui edelliseen mittaukseen verrattuna (saldoluku -4 R -29).
Vastaajista 18 prosentilla liiketoiminta kasvoi ja 46 prosenttia raportoi sen supistuneen. Reilu kolmannes kertoi liiketoimintansa
pysyneen aikaisemmalla tasolla. Eniten kasvua oli kaupan yrityksillä, joista 29 % prosentilla liiketoiminta kehittyi positiiviseen
suuntaan. Teollisuuden ja palvelualojen yrityksistä vain 10–15
prosentilla oli kasvua.
Kehitysnäkymät niin viennille kuin Venäjällä tapahtuvalle liiketoiminnalle eivät ole kovin ruusuiset, silti viidennes vastaajista
odottaa kasvua. Palvelualoilla uskotaan eniten kasvuun mutta
teollisuus synkistelee.
Suurimpina ongelmina yritykset kokivat poliittisen tilanteen tai
riskin sekä omat ja venäläisasiakkaiden rahoitusongelmat. Ruplan
heikentymiseen on ilmeisesti totuttu ja rajan ylittävän tavaramäärin laskustakin johtuen tullaus ei enää ollut ykkösongelma.
46
Kuva Natali Shen
uomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyn barometri
vahvisti odotetusti Venäjän talouden ongelmien ja geopoliittisten tapahtumien vaikutukset Venäjän-kauppaan.
Vienti Venäjälle laski ja siellä harjoitettu liiketoiminta
kutistui. Numerot viittaavat vuoden 2009 talouskriisin tunnelmiin,
mutta samanlaisen pessimismiin yritykset eivät ole vaipuneet.
Venäjä nähdään edelleen potentiaalisena kauppakumppanina.
Barometri julkistettiin 23. lokakuuta ja tiedot perustuvat syyskuun aikana tehtyihin haastatteluihin. Tutkimuksessa haastateltiin
301 SVKK:n jäsenyritystä. Barometrissa selvitettiin yritysten viennin, tuonnin ja liiketoiminnan tilannetta edellisen puolen vuoden
ajalta ja odotuksia seuraavalle puolivuotisjaksolle.
Muutosta kuvaava
saldoluku on kasvun ja
supistumisen erotus
Investointeja on tehty Venäjälle entiseen malliin, eikä tulevaisuudessakaan tässä näytä olevan suuria muutoksia. Vastaajista 20–30
prosenttia suunnittelee lähinnä tytäryrityksen perustamista Venäjälle. Läsnäolo Venäjän markkinoilla koetaan tärkeäksi.
Venäjän talouden kehityksen suhteen lähikuukausien odotukset
ovat heikommat kuin koskaan; enemmistö vastaajista (65 %) odottaa talouden supistumista ”jonkin verran”.
Venäjän markkinoiden mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä
nähdään hyvinä. Enemmistö vastaajista pitää Venäjän markkinoita
potentiaalisina, noin viidennes jopa erittäin potentiaalisina.
Mikäli haluat tutustua tarkemmin barometrin tulokseen,
löydät ne nettisivuiltamme:
http://www.svkk.fi/uutishuone/lehdistotiedotteet
SVKK:ssa tapahtuu
Moskova esitteli investointimahdollisuuksia
M
oskovan talous- ja kansainvälisten
suhteiden osaston kokoama delegaatio esitteli kaupungin yhteistyö- ja
investointimahdollisuuksia 14. lokakuuta
Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Venäläisten esityksissä tutustuttiin
muun muassa Moskovan kiinteistö- ja
rakennussektorin tarjoamiin investointimahdollisuuksiin ja Zelenogradin erityistalousalueeseen. Alueella toimivista
yrityksistä esittäytyi nano- ja mikroelektroniikkatuotteita valmistava Mikron-yhtiö.
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin
varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen puolestaan kertoi SVKK:n vienninedistämispalveluista ja suomalaisen viennin uusista
mahdollisuuksista.
Helsingissä järjestetyn aamupäivä-seminaarin tervehdyspuheenvuorot esittivät
Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja
innovaatio-osaston ylijohtaja Petri Peltonen ja Venäjän federaation kaupallisen
edustuston varajohtaja Valeri Shljamin.
Tilaisuuteen osallistui noin 50 suomalaisyrityksen ja elinkeinoelämän organisaation edustajaa. Moskovalaisdelegaation
ohjelma jatkui TEM:n alueyhteistyötyötyhmän tapaamisella.
KoulutuKset kevät 2015
Katso Venäjän-kaupan kolutuksemme osoitteesta www.svkk.fi ja seuraa ilmoitteluamme!
Järjestämme jatkuvasti koulutuksia ja ajankohtaiskatsauksia Venäjän liiketoimintaympäristössä
tapahtuvien muutosten tahtiin!
47
Näyttelyitä VeNäjällä 2015
Päivämäärä
KauPunKi
messut
toimiala
03 - 06.02.2015
Moskova
AquaTherm 2015
LVI
17 - 20.02.2015
Jekaterinburg
Build Ural 2015
rakennusteollisuus
03. - 05.03.2015
Moskova
Power GEN Russia2015
energia
03. - 06.03.2015
Moskova
Interlakokraska 2015
pintakäsittely ja kemikaalit
24. - 26.03.2015
Pietari
St.Petersburg Technical Fair 2015
metalliteollisuus, alihankinta
24. - 26.03.2015
Pietari
Blech Russia2015
ohutlevy
18 - 21.03.2015
Pietari
Interstroyexpo/ Aquatherm 2015
rakennusteollisuus, LVI
25. - 26.03.2015
Moskova
International Private Label Show
elintarvike pakkaukset, elintarvikkeet
26 - 29.03.2015
Moskova
Woodenhouse, Fireplaces, Aqusalon, Garden
2015
pientalo-puurakentaminen, tulisijat,
saniteettitilat, puutarha
31.3 - 03.4.2015
Moskova
MosBuild 2015, 1. viikko (Design&Decor)
sisustus,kylpyhuoneet,keramiikka, saunat
14 - 17.04.2015
Moskova
MosBuild 2015, 2. viikko (Building&Arch.)
rakennusteollisuus
21 - 23.04.2015
Moskova
Mining World Russia 2015
kaivosteollisuus
24. - 26.03.2015
Moskova
ExpoElectronica 2015
elektroniikka ja komponentit
21. - 24.04.2015
Moskova
Transrussia 2015
kuljetus ja logistiikka
19. - 21.05.2015
Moskova
VIV-Russia2015
eläinrehu, ‘Feed to Meat’
23. - 26.06.2015
Moskova
MIOGE2015
Öljy-ja kaasu
02 - 06.06.2015
Moskova
CTT 2015
rakennuskoneet
19. - 22.05.2015
Pietari
Energetika&Elektrotechnika 2015
energia
16. - 19.06.2015
Moskova
Rosupak 2015
pakkausala
8. - 12.09.2015
Moskova
Comtrans/15
hyötyajoneuvot
14. - 17.09.2015
Moskova
World Foor Moscow2015
elintarvike
16 - 18.09.2015
Almaty, Kazakhstan
Mining World Central Asia 2015
kaivosteollisuus
22. - 25.09.2015
Pietari
NEVA2015
meriteollisuus
06. - 09.10.2015
Moskova
Weldex 2015
hitsaus
20 - 22.10.2015
Tashkent, Uzbekistan
Mining World Uzbekistan 2015
kaivosteollisuus
21 - 24.10.2015
Moskova
Khimia 2015
kemianteollisuus
22 - 25.10.2015
Moskova
Beautiful Houses 2015
puutalorakentaminen,sisustus,
arkkitehtuuri
10. - 13.11.2015
Moskova
MetalExpo 2015
metallintyöstö, metallurgia
24 - 27.11.2015
Moskova
Woodex 2015
mekaaninen metsäteollisuus
25. - 28.10.2016
Pietari
PAP-FOR 2016
pulp&paper
Messupalvelujen yhteistyökumppanimme Venäjällä:
www.arvelin.fi; www.entre.fi
48
SVKK:ssa tapahtuu
Uusi toimittaja-tiedottaja
SVKK:lle
S
uomalais-Venäläisen kauppakamarin tiedotustiimin palveluksessa aloitti syyskuussa uusi toimittaja-tiedottaja. Taneli
Dobrowolskin toimipaikkana on SVKK:n Helsingin toimisto ja
hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. uutis- ja artikkelituotanto, jäsentiedotus ja SVKK:n kotisivujen kehittäminen.
Dobrowolski on aiemmin työskennellyt mm. projektipäällikkönä Venäjän markkina- ja matkailututkimuksia tuottavassa TAK
Oy:ssä ja projektikoordinaattorina Suomen Itämeri-instituutissa.
Venäjän kieltä ja kulttuuria hän on opiskellut Tampereen yliopistossa.
– Olen seurannut Venäjän mediaa aktiivisesti lähes 20 vuotta ja
julkaissut Venäjään liittyviä uutisia kymmenkunta vuotta. Alussa
tein sitä pääosin harrastuksena ja myöhemmin siitä on tullut minulle mieluisaa työtä, Dobrowolski kertoo.
Kotisivut: www.taneli.net
Twitter: @tanelid
SVKK:n hallitus on hyväksynyt kokouksissaan uusia jäseniä:
Suomi:
Lapin Nahka Oy, turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus
InC Blue Oy, liikkeenjohdon konsultointi
JS Suomi Oy, liikkeenjohdon konsultointi
Tobmaxx Oy, autojen ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti Suomeen.
Högfors Oy, metalliteollisuus
Suomen Lavacenter, puupakkausten valmistus.
Helmi Promotion Oy, Agentuuri
Itamaa Oy, Venäjän kaupan palvelut
Santa Monica Networks Oy, tietoliikenneratkaisut ja palvelut
Olvi Oyj, oluen valmistus
Virtual Inspiration Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
Muoviteollisuus ry, muovi- ja muovituoteteollisuuden edunvalvonta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Polar-Moos Oy, koristejäkälän hankinta, jatkojalostus ja vienti
Jokerit Hockey Club Oy, urheilutoiminta
Prosys PMS Oy, IT-sovelluksia, IT-ohjelmistoja
Arctia Shipping Oy, jäänmurtopalvelut, öljyntorjunta
Rosafox Oy, turkistuotteiden valmistus
Valutec Oy, koneteollisuus
Suomen Urakoitsijat Oy, rakentamispalveluiden markkinointi
East Consulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi
LLC RA-Stroiplan, rakennusten ja laitosten suunnittelu
Kapp Inc. Oy, mainostoimistot
Etelä-Savon maakuntaliitto, julkinen hallinto
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, järjestö
Tikka Spikes Oy, metallilankatuotteiden valmistus
Venäjä:
Infort, OOO, atk-laitteistokonsultointi, Moskova
SCANTRAVEL, ООО, matkatoimisto, Moskova
Suvestart, OOO, rakentaminen, Pietari
ALPRO, OOO, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu., Pietari
Bureau Stroy Consult, OOO, rakentaminen, Pietari
Erikoistalousalue Alabuga, OAO, erityistalousalue; toiminta ja
hallinnointi, Moskova
Zemer, OOO, muu liike-elämää palveleva toiminta, Moskova
Nordea Bank, OAO, pankkitoiminta, Moskova
Brand Media LLC, Moskova, mainostoimistot
KS-MONTAZH OOO, Moskova, rakentaminen
Svetlana-K, OOO, Korolev, maaliikenne, putkijohtokuljetus
Infort OOO, Moskova, Atk-laitteistokonsultointi
Scantravel, ООО, Moskova, matkatoimistot
Fund for the development of construction, Pietari, rakentaminen
Toivotamme kaikille uusille jäsenille onnea ja menestystä!
49
SUOMALAIS - VENÄLÄISEN KAUPPAKAMARIN
VIENNINEDISTÄMISMATKOJA 2015
KaupunKi /alue
nizhny novgorod
Teema
aiKa
FIFA 2018 ja muut ajankohtaiset hankkeet
9. - 12.2.2015
Teknologia
Energiasektori
Pientalorakentaminen
16. - 19.3.2015
novosibirsK
Teollisuus
IT
Energiasektori
Suunnittelu ja rakentaminen
Logistiikka
Innovaatioyhteistyö
14. - 17.4.2015
pihKova
Koneenrakennus
Maatalous
Rakentaminen
Metsäsektori
21. - 23.4.2015
TaTarsTan:
Kazan + elabuga
Teollisuus
Energiasektori
Maatalous
Kauppa
Logistiikka
IT
Terveydenhuolto
1. - 4.6.2015
JeKaTerinburg
Urallesprom-messut
Teollisuus
Rakentaminen
Metsäsektori
Jätehuolto
Terveydenhuolto
22. - 25.9.2015
pieTari
FINNISH BUSINESS IN SPB 2015
lokakuu 2015
Kaluga
Kansainväliset investoinnit
teollisuus
logistiikka
8. - 10.12.2015
Komi / uhTa
alue- Ja ToimialaFoorumiT
Jaroslavl
Business Forum
26.3.2015
mosKova
Investment Forum
12.5.2015
mosKova
Finnish construction in Moscow
27.5.2015
Tver
Business Forum
26.11.2015
Huom! Kalenteriin saattaa tulla muutoksia, joten tarkista päivitetty tilanne aina osoitteesta
http://www.svkk.fi/tapahtumat/matkat_ja_hankkeet
SVKK:n yhteystiedot
Venäjän-kaupan puhelinneuvonta
ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160
Helsingin toimisto
Eteläranta 10
00130 Helsinki
Puhelin
+358 10 439 1150
Faksi +358 10 439 1170
sähköposti: [email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected]
Moskovan toimisto
Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B
101000 Moskova
Puhelin
+7 495 917 9037
Faksi
+7 495 795 3040
Sähköposti: [email protected]
Pietarin toimisto
Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301
191186 Pietari
Puhelin
+7 812 322 21 21
Faksi
+ 7 812 322 2121
Sähköposti: [email protected]
Jekaterinburgin toimisto
ul. K. Libknehta 22, toimisto 412
620075 Jekaterinburg
Puhelin
+7 343 310 1788
Faksi
+7 343 310 1789
Sähköposti: [email protected]
Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme
www.svkk.fi
Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä.
Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä
onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren
vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon,
juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä
liiketoiminnan kehittämiseen.
Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää:
www.svkk.fi
seuraa meitä!
viennin aloitus & markkinoiden avaus
etabloituminen
liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet
koulutus- ja tietopalvelut
51
S
uomalais-Venäläinen
kauppakamari toivottaa
kaikille lukijoilleen
leppoisaa vuodenvaihdetta ja
menestystä vuodelle 2015!
52