Vientitoiminnan logistisia haasteita Suomen ja Venäjän välisessä

Olga Andreeva & Taija Heinonen
Vientitoiminnan logistisia haasteita Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa
Erikoistyö
Taloustieteiden tiedekunta
Markkinointi ja logistiikka
Kesä 2012
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 3
1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle ..................................................... 3
1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset .............................................................. 4
1.3 Tutkimuksen metodologia ........................................................................................... 5
1.4 Tutkimuksen rakenne .................................................................................................. 5
2 Logistiikka Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa…………………………………………6
2.1. Vienti kansainvälistymisen muotona………………………………………………..6
2.1.1 Suomen ja Venäjän välinen kauppa lukuina………………………………...6
2.1.2 Venäjälle viennin erikoispiirteet………........................................................ 8
2.2 Vientitoiminnan logistiset haasteet……………………………………………….....9
2.2.1 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka……………………………………10
2.2.2 Kansainvälisen toimitusketjun hallinnan kehittämiskohteita……………...11
2.2.3 Tiedon kulku- ja siirto toimitusketjussa…………………………………...12
2.3 Yhteenveto…………………………………………………………………………14
3 Pk-yritysten vientitoiminnan kokemuksia sekä muutoksia Suomen ja Venäjän välisessä
kaupassa…………………………………………………………………………………..16
3.1 Case Perunakauppa Luonnosta Oy………………………………………………...16
3.1.1 Perunakauppa Luonnosta Oy:n Venäjän vienti……………………………16
3.1.2 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Luonnostan toiminnassa…………18
3.1.3 Luonnostan tilaus-toimitusprosessi Venäjän viennissä……………………20
3.1.4 Tiedon kulku ja jakaminen………………………………………………...22
3.2 Logistiikka-alan yrityksen kokemuksia Venäjä-kuljetuksista……………………..24
3.3 Venäjän tullitoiminnan uudistuksia………………………………………………..26
3.4 Kuljetusala siirtymässä sähköiseen tiedonsiirtoon…………………………………27
3.5 Tiedonkulku Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa……………………………...28
4 Johtopäätökset………………………………………………………………………..30
LÄHTEET ................................................................................................................................ 32
LIITTEET ................................................................................................................................. 34
3
1 JOHDANTO
1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle
Venäjän markkinat ja läheisyys houkuttavat. Erot kulttuurissa, tavoissa, tuotteiden
sertifioinnissa ja olosuhteissa tekevät vientikaupasta haasteellisen.
Maiden
pohjoisalueilla haasteita lisää kehno infrastruktuuri ja julkisten liikenneyhteyksien,
varsinkin lentoliikenteen, puute. Venäjällä rajalle menevät tiet ovat aika huonossa
kunnossa. Myös Suomella on logistisessa mielessä heikkouksia. Kuljetusmatka
Keski-Euroopasta Suomen kautta Venäjälle on pitempi kuin väylät Baltian maiden
kautta ja suorat maakuljetukset. Toisaalta Suomen asemaa kauttakulkumaana
vahvistaa korkea logistiikkapalvelujen taso sekä mahdollisuus kuljetusvirtojen
yhdistämiseen. Suomen kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuskäytävänä
perustuu
maantieteelliseen
läheisyyteen,
kilpailukykyiseen
infrastruktuuriin,
kuljetusten nopeuteen, turvallisuuteen, lisäarvopalveluihin ja logistiseen osaamiseen
sekä synergiaetuihin suomalaisen ulkomaankaupan kuljetusten kanssa. (Hernesniemi,
Auvinen & Dudarev 2005.)
Suomen ja Venäjän välisen kaupan suurin haaste on edelleen tullaus, joka kiusaa
eniten suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tämä käy ilmi Suomalais-Venäläisen
kauppakamarin (SVKK) tuoreesta barometrista. Toiseksi suurin harmin lähde on
yleinen byrokratia, josta kärsii etenkin kaupan ala. Kolmanneksi suurimmaksi
ongelmaksi nousee kuljetus- ja logistiikka, jonka piirissä ongelmia koki 13 prosenttia
vastaajista. Kevään barometrista ilmenee, että sekä vienti Venäjälle että liiketoiminta
siellä ovat kasvaneet kevään aikana maltillisesti taikka pysyneet ennallaan.
Tulevaisuudessa odotetaan edelleen maltillista kasvua, joka perustuu Venäjän
talouden ja venäläisten ostovoiman kasvuun. (SVKK 2012.)
Kansainvälisissä toimitusketjuissa hyvin toimiva logistiikka on erittäin tärkeää ja
aiheuttaa
yrityksille
paljon
mietittävää.
Huomioonotettavia
asioita
ovat
kuljetusmuodon ja kuljetusliikkeen valinnat, varastonhallinnan menettelytavat,
asiakaspalvelutasot ja tilaustenhallinnan käytännöt. (Leenders et al. 2006.)
Kansainvälisissä toimitusketjuissa on enemmän epävarmuustekijöitä ja riskejä kuin
4
kotimaassa. Syinä ovat muiden muassa pitkät etäisyydet, erot toimintatavoissa,
ajalliset viiveet ja rajanylitykset. Nämä vaikuttavat myös toimitusvarmuuteen ja
läpinäkyvyyteen. Niiden osalta toimintaa ohjataan yhä useammin integroiduilla
tietojärjestelmillä, jotka sisältävät tullauksen ja toimitusten seurannan. Tehokas ja
tuottava raaka-aineiden ja tuotteiden siirtäminen perustuu informaatioon ja tietoon.
Tieto auttaa tekemään parempia ennusteita ja koordinoimaan tuotantoa ja jakelua.
Toimitusketjussa tiedonsiirron esteenä on kuitenkin vielä usein eri osapuolten
käyttämien järjestelmien yhteensopimattomuus. (Ritvanen 2011, 86.)
Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä.
Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS
5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Pohjoismaissa ja
Keski-Euroopassa sähköinen toimintatapa on ainoa hyväksytty toimintamalli, mikä
omalta osaltaan pienentää näiden maiden logistiikkakustannuksia. Sen lisäksi, että
sähköinen tiedonsiirto lisää toimitusvarmuutta, se minimoi manuaalisesti tehtävää
työtä ja synnyttää säästöjä. (Aaltonen 2011.)
1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä Suomen ja Venäjän
välisessä kaupassa toimivien yritysten logistisista haasteista.
Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
Päätutkimuskysymys:
Millaisia logistisia haasteita esiintyy pk-yritysten vientitoiminnassa Suomen ja
Venäjän välisessä kaupassa?
Alatutkimuskysymykset:
Miten pk-yritys voi varautua vientitoiminnan logistisiin haasteisiin?
Ilmiötä pyritään lähestymään yritysjohdon näkökulmasta.
5
1.3 Tutkimuksen metodologia
Tieteenfilosofinen
lähestymistapa
tähän
tutkimukseen
on
subjektivistinen.
Tutkimusasetelmana on induktiivinen, toiminta-analyyttinen tapaustutkimus, jonka
kohdeyrityksinä
ovat
suomalaiset
pk-yritykset.
Toiminta-analyyttisessa
tutkimusotteessa todellisuus on subjektiivista, tulkinnallista, joten tutkijan ja
tutkittavan vuorovaikutukselta ei voi välttyä.
Empiirinen aineisto kerätään vain harvojen kohdeyksiköiden avulla, mutta
tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia. (Neilimo & Näsi 1980, 35.)
Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa aineisto kerätään puolistrukturoidun
teemahaastattelun
avulla.
Haastateltavan
tieto
on
subjektiivista,
yksilöstä
riippuvaista, ja tutkijan pyrkimyksenä on tulkita tätä tietoa. Menetelmä edellyttää,
että haastateltavalla on ensisijaista tietämystä asiasta. Tutkimusmenetelmä on
laadullinen, koska laadullisen tutkimuksen avulla voidaan kerätä runsas ja
monipuolinen aineisto pienestä määrästä havaintoja.
1.4 Tutkimuksen rakenne
Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoria. Ensin perehdytään Venäjä-viennin
lukuihin ja haasteisiin, jonka jälkeen tarkastellaan Suomen ja Venäjän välistä
logistiikkaa ja sen haasteita, kansainvälisen toimitusketjun hallintaa, sekä
tiedonsiirtoa toimitusketjussa. Kolmannessa luvussa esitellään ja analysoidaan
tutkimuksen empiirinen aineisto. Aineiston analysoinnin jälkeen teoreettiset ja
empiiriset päätelmät yhdistetään ja esitetään analyysista yhteenveto johtopäätöksissä.
Johtopäätöksissä esitetään myös suosituksia Venäjän vientiin suuntaaville yrityksille.
6
2 Logistiikka Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa
2.1. Vienti kansainvälistymisen muotona
Vienti on yritysten tärkeä kansainvälistymisen muoto. Kansainvälistyminen voidaan
määritellä prosessiksi, jonka kautta yritys siirtyy toimimaan kansainvälisille
markkinoille yksinomaan kotimarkkinoilla toimimisen sijaan (Javalgi, Griffith &
White 2003, 186).
Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja
logistiset ratkaisut kansainvälistyvät. Logistinen kehitys pidentää toimitusketjuja ja
kuljetusmatkoja, tihentää toimituskertoja, lisää lentokuljetusten osuutta, tehostaa
merikuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetusketjuja sekä keskittää pääkuljetusvirrat
muutamiin suuriin kansainvälisiin solmukohtiin (suursatamat ja lentoterminaalit).
Kuljetussuoritteiden oletetaan kasvavan ja kansainvälisten logistiikkapalveluyritysten roolin lisääntyvän. (Ritvanen ym. 2011, 177.)
2.1.1 Suomen ja Venäjän välinen kauppa lukuina
Venäjä on aina ollut Suomelle tärkeä kauppakumppani. Jo tsaarien Venäjän aikana
Suomeen syntyi venäläisten partnereiden kanssa tehtävällä kaupalla rikastuneiden
liikemiesten joukko. Venäjä oli sijaintinsa ja markkinoiden koon vuoksi Suomen
merkittävin kauppakumppani. Venäjän murroksen tapahduttua 1990-luvun alussa ja
maiden välisen clearing-järjestelyn purkauduttua suomalaiset yritykset olivat jälleen
uudessa tilanteessa. Uusissa Venäjän orastavan markkinatalouden raameissa maiden
yritysten välinen kauppa elpyi hyvinkin nopeasti. (Honkanen, 2011, 13).
Vientimaana
Venäjä
on
ollut
2000-luvulla
kolmen
suurimman
kauppakumppanimaiden joukossa Saksan ja Ruotsin kanssa. Vuosina 2000-2007
vienti yli nelinkertaistui. Vaikka kauttakuljetusvienti jätetään laskusta, on Venäjän
vienti kasvanut nopeammin kuin vienti minkään muun Suomen kauppakumppanin
kanssa. (Karhunen ym. 2008, 38.)
7
Maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi ulkomaankaupan volyymit ovat supistuneet
kaikilla aloilla. Vuoden 2009 alussa Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta
2008. Vuonna 2009 volyymit olivat kääntyneet hienoiseen nousuun. Kriisin takia
moottoriliikenteessä erityisesti ammattimainen liikenne on suuri kärsijä. Raskaan
liikenteen suoritteet ovatkin voimakkaasti laskeneet. (Vehviläinen 2009.)
Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2011 yli 5,3 miljardiin euroon ja oli 13
prosenttia korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa
vienti kasvoi seitsemän prosenttia. Viime vuonna lähes kaikkien tärkeiden
tavararyhmien vienti Venäjälle oli selvässä nousussa metalliteollisuuden tuotteita
lukuun ottamatta. Niiden vienti laski 41 prosenttia. Eniten kasvoi eri toimialojen
koneiden ja moottoreiden vienti. (Suomen tulli 2012.) (Kuvio ).
Kuvio . Vienti Venäjälle vuonna 2011 (Telasuo & Heiniemi 2012.)
Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen
tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan
suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus putosi alle viidennekseen ja on sen
jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010 jälleenviennin osuudeksi on arvioitu 14-15
prosenttia, ja jäi vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi, n. 13-14 prosenttiin. (Suomen
tulli 2012.)
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kemiallisten aineiden ja tuotteiden
viennin arvo laski 13 prosenttia. Öljytuotteiden vienti oli puolestaan neljänneksen
8
kasvussa. Eri toimialojen koneiden ja moottoreiden sekä kuljetusvälineiden vienti
kasvoi edelleen, noin viidenneksen. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan
kääntyi 13 prosentin nousuun. Paperin ja pahvin vienti pysyi lähes ennallaan, laskua
kertyi kaksi prosenttia. (Telasuo & Heiniemi 2012.)
2.1.2 Venäjälle viennin erikoispiirteet
Lähes kaikki nyky-Venäjän yhteiskunnan piirteet ja tulevaisuuden haasteet ovat
peräisin Venäjän imperiumin ajalta ennen vuoden 1917 lokakuun vallankumousta
sekä Venäjän neuvostoajalta (Honkanen, 2011, 24).
Kulttuurierojen ymmärtämättömyys ja huomioita jättäminen on suuri riski, johon
suomalainen voi syyllistyä. Suurimmat pettymykset syntyvät kun todetaan, että
suomalainen kulttuuri ei toimi Venäjällä. Venäjällä on toimittava sen kulttuurin
erityspiirteet huomioiden (SVKK, 2007, 141).
Korruptio-indekseissä Venäjä on aivan häntäpäässä, samalla tasolla kuin esimerkiksi
Tadzhikistan ja Kamerun. Vaikka maassa virallisesti yritetään kitkeä lahjontaa ja
korruptiota, ei se tule onnistumaan ainakaan kovin nopeasti, mikä johtuu muun
muassa vuosisataisista, jopa vuosituhansista perinteistä. Korruptio on muuttanut
viime vuosina muotoaan Venäjällä ja se on yhä järjestelmällisempää, erityisesti
viranomaisten päätöksenteossa. Usein väärinkäytöksiin liittyy myös asiakirjojen
väärentäminen. Vaikka Venäjän federaation lainsäädännöstä löytyykin erilaisia
keinoja ja työkaluja väärinkäytöksiin varautumiseen, niiden edistämiseen ja
paljastamiseen, on muistettava, että esimerkiksi lahjusjärjestelyt ovat useimmiten
lainsäädäntöä edellä (Honkanen 2011, 30).
Joidenkin mielestä Venäjän tullin toiminta on mielenvaltaista, mutta todellisuudessa
asiallisesti toimivat ja tullit maksavat yritykset ovat pitkällä aikavälillä päässeet
parhaimpaan tulokseen. Monet suomalaiset antavat pienten (ja epämääräisten)
venäläisten kuljetusyritysten hoitaa kuljetukset rajan yli ja sulkevat silmät siltä,
miten tulli- ja muut maksut hoidetaan. Tänäkin päivänä (2011) osa Venäjän tuonnista
tapahtuu jollakin tavalla muutettujen asiakirjojen perustella. Jossakin tapauksessa
lähetysten painoa on pakko muuttaa. Näin on esimerkiksi Venäjälle vietävien
kevyiden ja pienten laitteiden kohdalla, koska pakkausmateriaali ei saa Venäjän
9
federaation tullilainsäädännön mukaan painaa enempää kuin 20 prosenttia koko
lähetyksen (laatikon, kollin) painosta (Honkanen 2011, 34).
Ennen maailmanlaajuisen taantuman iskua Venäjän talous kasvoi vuositasolla
nopeasti (vuonna 2008 BKT kasvoi 5,6%), minkä odotettiin lisäävän Suomen kautta
kulkevia transito-kuljetuksia merkittävästi 2000-luvun jälkipuoliskolla. Talouden
taantuma kuitenkin käänsi talouskasvun suunnan tilapäisesti myös Venäjällä, mutta
Suomen Pankin mukaan loppuvuodesta 2009 alkoi jo näkyä merkkejä talouskasvusta
ja viennin piristymisestä. (BOFIT Venäjä-tilastot 2010.)
Talouskriisin
pitkittyessä
huoli
talouden
tilasta
painaa
Venäjä-kaupassa.
Taloustutkimuksen mukaan nykyään talouden epävakaisuudesta on huolestunut
kymmenen prosenttia yrityksistä, kun prosenttiluku oli viime keväänä kaksi.
Talouskriisin syvimmässä vaiheessa keväällä 2009 prosenttiluku oli 30. Huoli on
selvästi kasvanut keväästä. Silti vasta 13 prosenttia yrityksistä arvioi Venäjän
talouden kehityksen supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Myös muuttuva ja
puutteellinen lainsäädäntö aiheuttavat huolta. Venäjälle vientiä harjoittavat
suomalaiset yritykset kokevat edelleen liiketoiminnan suurimmiksi harmeiksi
tulliasiat ja byrokratian. Suomalais-venäläisen kauppakamarin teettämän barometrin
mukaan Venäjän markkinoilla toimivista ja sinne vievistä suomalaisyrityksistä 33
prosenttia kokee tullauksen ongelmaksi, byrokratia rasittaa 14:ää prosenttia
yrityksistä. (Ritvanen 2011.)
Talouskriisin aikana kilpailukyvyn parantaminen, lisäarvon tuottaminen ja
logistiikkakustannusten alentaminen ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi useissa pkyrityksissä logistiikkaketjun hallinnan kehittämisessä. Logistiikan tavoitteena on
yhdistää markkinat, jakeluverkko, valmistus ja hankinta niin, että asiakkaille on
mahdollista tarjota korkealuokkaista palvelua ja yritys saa samanaikaisesti sekä
kustannus- että arvoetua. Kansainvälinen logistiikka –käsite kuvaa yritysten tarvetta
saavuttaa kilpailuetua nopeasti muuttuvilla markkinoilla. (Ritvanen 2011.)
2.2 Vientitoiminnan logistiset haasteet
Venäjällä on alue- ja asiakaskohtaisia eroja muiden muassa toimitustäsmällisyydessä
ja kauppasopimusten maksuehdoissa. Liikenneinfrastruktuuri vaihtelee alueittain.
10
Kuljetusmäärät lisääntyvät, mutta suurkaupunkien ulkopuolella liikkuvat varsin
ohuet tavaravirrat. Venäläiset yleensä arvostavat logistiikassa toimitustäsmällisyyttä
ja nopeutta. Tullauksen on todettu usein olevan raskasta ja toisinaan siitä myös
aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Suomen ja Venäjän välistä kauppaa harjoittaville
tahoille
on
arkipäivää
pysyä
selvillä
maiden
välisestä
rajaliikenteestä.
Rajaliikennetilannetta seuraa muun muassa Liikennevirasto, joka päivittää tilanteen
Internet-sivuillaan. (Ritvanen 2011, 177.)
2.2.1 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka
Suomen
logistiikkatoiminnot
ovat
verrattain
halpoja.
Siirtymätalousmaiden
kustannustaso nousee ja lähenee Suomen hintatasoa. Toimintajärjestelmät ovat
läpinäkyviä ja selkeitä. Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin koko ajan reitin
osatekijöiden
kehittämistä.
Keskeisiä
toimenpiteitä
ovat
infrastruktuurin
kehittäminen, rajan ylityksen nopeuttaminen ja kustannustason kurissa pitäminen.
(Ruutikainen ym. 2006, 34.)
Suomen logistinen sijainti EU:ssa on muuttunut jäsenmaiden määrän lisääntyessä ja
markkinoiden pääpainon siirtyessä kohti Keski-Eurooppaa ja itää. Suomen
suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan,
korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gateway-asemaan Itä-Euroopan, ja varsinkin
Venäjän, suuntaan. (Silander ym. 1997.) Suurimmat kuljetusvirrat ja EU:n
päämarkkinat sijaitsevat suhteellisen etäällä, mutta toisaalta myös Itämeren ympärillä
on suuri markkinapotentiaali. Yhteistyö ja kaupankäynti EU:n ja Venäjän välillä
tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Venäjän talouskasvun
myötä, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi Suomen logistista sijaintia parantavaksi
tekijäksi. (Rantanen 2006.)
Suomesta Venäjälle tapahtuvassa kumipyöräkuljettamisessa suurin ongelma on rajan
ylitys. Silloin kun myyty tavara on myyty asiakkaalle vapaasti varastossa ja
kuljetustoiminnan hoitava yritys on venäläinen, ei rajanylitysprosessi ole ongelma
suomalaisille huolitsijoille. Kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat
heikentävät Suomen reitin palvelunopeutta ja vahingoittavat siten kilpailukykyä.
Yritykset kokevat byrokratian rajan ylityksessä ongelmana. Lomakkeiden kirjavuus
11
ja monimutkaisuus koettiin ongelmaksi erityisesti pienemmissä yrityksissä.
Maantiekuljetuksissa Suomesta Venäjälle menevä rekka joutuu pysähtymään rajalla
vähintään kahdeksan kertaa. Viranomaiset käsittelevät 19 erilaista asiakirjaa
yhteensä 57 kertaa. Tavaran käsittelyyn liittyviä asiakirjoja on 33. Suomen puolella
dokumentteja tarkastetaan viisi kertaa ja Venäjän puolella 52 kertaa. Nopeimmillaan
rajan ylitys vie aikaa 1,5 tuntia ja hitaimmillaan 16 tuntia. Rajan ylitykseen
vaikuttavat tarkastusten organisoinnin lisäksi liikennejärjestelyt. (Ruutikainen ym.
2006, 29.)
Kun markkina-alue laajenee toiseen maahan, yrityksille on entistä tärkeämpää, että
tuotteet ovat sovittuun aikaan ja sovitussa paikassa. Tämä merkitsee sitä, että
yhteistyö eri maissa olevien organisaatioiden ja ihmisten välillä lisääntyy.
Kansainvälisessä
toimitusketjussa
tuotteita
ja
palveluja
pitää
räätälöidä
asiakastarpeiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tällöin toimitusketjun eri
osapuolilta edellytetään nopea reagointia asiakastarpeiden muutoksiin. Kuitenkin kun
yhteistyötä tehdään eri maissa sijaitsevien yritysten kanssa, on tietoverkkojen oltava
hallinnassa. (Ritvanen 2011, 171.)
2.2.2 Kansainvälisen toimitusketjun hallinnan kehittämiskohteita
Kansainvälisen toimitusketjun hallinta on monin tavoin sama asia kuin kotimaisen
toimitusketjun hallinta sillä poikkeuksella, että se on levinnyt laajemmalle alueelle.
Laajat kansainväliset toimitusketjut luovat oikein hallittuina paljon uusia
mahdollisuuksia, mutta pitävät sisällään myös riskejä ja piileviä vaaroja. (SimchiLevi ym. 2008, Karjalainen ym. 2011.)
Kansainvälisessä kaupassa toimitusketjun eri osapuolten välillä on pitkät etäisyydet,
jolloin se merkitsee pitkiä läpimenoaikoja, tiedonkulun viivettä ja lisääntynyttä
varastointitarvetta. Tämä puolestaan merkitsee pääoman sitoutumista, joka suoraan
vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Pitkät toimitusajat edellyttävät ennakointia,
jotta
asiakastyytyväisyys
pidetään
korkealla
tasolla.
Kansainvälistymisen
seurauksena yritysten kuljetusmatkat ovat aiempaa pitempiä ja toimitusketjut
monimutkaisempia,
mitä
vaikuttaa
logistiikkakustannuksiin.
Kustannuksiin
vaikuttavat myös muuttuvat valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnanvaihtelut ja öljyn
12
hinta.
Logistiikkakustannusten
alentaminen,
tietojärjestelmien
kehittäminen,
toimitusvarmuuden ja toimitusketjun läpinäkyvyyden parantaminen ovat tärkeimpiä
kehittämiskohteita vientitoimintaa harjoittavassa yrityksessä. (Ritvanen 2011.)
Toimitusketjun hallinnassa erityisen tärkeä on informaatiovirta. Informaatiovirta
sisältää materiaali- ja pääomavirtojen käynnistämiseksi ja ohjaamiseksi tarvittavan
tiedonkulun. Siksi se yleensäkin edeltää kaikkia muita logistiikan osavirtoja.
Informaation merkitystä logistiikan rakennetekijänä voidaan pitää kaksiosaisena.
Ilman tehokasta informaatiojärjestelmää yrityksen johto ei pysty tekemään oikeisiin
ratkaisuihin johtavia päätöksiä, mikä korostaa tiedon strategista roolia. Lisäksi
tarkkaa ja reaaliaikaista informaatiota tarvitaan kaikkien logistiikan toimintojen
ohjaamiseen operatiivisella tasolla. ( Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 12)
Lähtö- ja vientilogistiikassa tulee yrityksen sisäisen tiedonsiirron lisäksi kyseeseen
ulkopuolisiin kohdistuva informaatiovirta. Jakelu ja kuljetukset toimivat linkkinä
tuotteiden asiakkaisiin päin, jolloin näiden toimintojen ohjaamiseen tarvitaan myös
runsaasti tietoa markkinoilta. Vastaavasti yrityksen ulospäin asiakkaiden suuntaan
kohdistama informaatiovirta on oleellinen osa asiakaspalvelua ja tuotteen
arvonlisäystä. Myös kuljettajat, huolitsijat ja muut vastaavat lähtölogistiikan
osapuolet tarvitsevat täsmällistä tietoa operaatioidensa suorittamista varten. ( Mäkelä
& Mäntynen & Vanhatalo 2005, 13)
2.2.3 Tiedon kulku- ja siirto toimitusketjussa
Nopea ja mahdollisimman reaaliaikainen tieto on tehokkaan logistiikan ja
verkostoitumisen edellytys. Toimitusketjussa kulkee tuotteiden lisäksi monenlaista
eri toimintoihin liittyvää tietoa: laskuja, maksuja, kuljetus- ja varastotietoja. Koko
toimitusketjun kilpailukyky riippuu sen kyvystä kerätä, järjestää, hallita ja analysoida
tietoa ja välittää sitä ketjussa nopeasti ja kustannustehokkaasti. (Ritvanen & Koivisto
2007.)
Apuvälineinä tietojen välittämisessä voivat olla posti, puhelin, faksi, vierailut,
sähköposti, tietovarastona toimiva web-palvelin tai pääteyhteys toisen osapuolen
tietojärjestelmään. Osittain yhteisten tietojärjestelmien kautta molemmat osapuolet
voivat
seurata
muun
muassa
toistensa
varastotilannetta
ja
ajoittaa
13
tuotantosuunnitelmansa tarpeen mukaan. Myös visuaalinen ohjaus on mahdollista,
jos välimatka on riittävän lyhyt. (Sakki 2008, 203.)
Sähköisessä muodossa voidaan tarjota kaikkia informaatiovirtaan liittyviä toimintoja,
kuten tilaus, laskutus, laskun maksu ja reklamaatio. Myös jakelu voidaan suorittaa
sähköisesti silloin, kun kyse on sähköisessä muodossa olevien tallenteiden, kuten
tietokoneohjelmien, elokuvien, musiikin, kuvien, pelien tai kirjallisten aineistojen
kaupasta. Lisäksi fyysisen materiaalitoimituksen etenemistä voidaan seurata
sähköisesti koko toimitusketjun matkalla. Pahin ongelma sähköisesti toimitettavien
tuotteiden jakelussa ovat olleet maksujärjestelmät ja tekijänoikeudet, joiden
pelisäännöistä ollaan vasta pääsemässä sopimukseen. (Hokkanen ym. 2010, 240.)
Tiedon hyvä hallinta edellyttää yhteensopivia informaatiojärjestelmiä osapuolten
välillä. Hyvän yhteistyön ansiosta ketjusta poistuvat päällekkäiset ja virheelliset
työvaiheet ja tuhlaus. Tehokas ja tuottava raaka-aineiden ja tuotteiden siirtäminen
perustuu informaatioon ja tietoon. Tieto auttaa vähentämään toimitusketjussa
ilmenevää vaihtelua, auttaa tekemään parempia ennusteita ja koordinoimaan
tuotantoa ja jakelua. Tiedon avulla mahdollisiin ongelmiin päästään nopeasti käsiksi,
ja näin asiakaspalvelu paranee. Myös tuotteen toimitusaika usein lyhenee paremman
tiedonkulun ansiosta. Toimitusketjussa tiedonsiirron esteenä on kuitenkin vielä usein
eri osapuolten käyttämien järjestelmien yhteensopimattomuus. (Ritvanen & Koivisto
2007, 86.)
Monen yrityksen kautta kulkevan logistisen toimitusketjun ohjaaminen on
tietojärjestelmille kova haaste. Vaikka yrityksen sisäinen kommunikointi ja
toiminnan ohjaus sujuisikin nykyjärjestelmillä kohtuullisesti, puuttuu niistä
tavallisesti yritysten väliseen yhteistyöhön tarvittavat ominaisuudet. Olemassa olevat
tietojärjestelmät on yksinkertaisesti toteutettu yrityksen omien ja pohjimmiltaan
taloushallinnon tarpeiden pohjalta. Sitä yritysten välistä kommunikointikykyä, jota
toimitusketjun ohjaamisessa tarvitaan, niistä löytyy toistaiseksi varsin vähän. Sen
lisääminen on kuitenkin tällä hetkellä järjestelmien kehittämisen keskeinen tavoite.
(Sakki 2008.)
14
2.3 Yhteenveto
Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien.
Kasvun myötä Venäjä on noussut Suomen tärkeäksi kauppakumppaniksi.
Talouskriisin seurauksena Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta 2008.
Mutta jo vuonna 2010 melkein kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti nousi
selvästi. Viime vuonna (2011) tärkeiden tavararyhmien vienti Venäjälle oli selvässä
nousussa. Tänäkin vuonna kasvu on jatkunut.
Tullaus, byrokratia sekä kuljetus- ja logistiikka asettavat haasteita vientiyrityksille
Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Pohjoisessa haasteita lisää julkisten
liikenneyhteyksien puute. Toisaalta Suomen kehittynyt infrastruktuuri ja logistinen
osaaminen
vahvistavat
pk-yritysten
kilpailukykyä
ulkomaan
kaupassa.
Vientitoiminnassa pitkät etäisyydet ja rajanylitykset lisäävät riskejä. Nykyään
kansainvälisiä toimitusketjuja ohjataan erilaisten tietojärjestelmien avulla.
Toimitusketjun integraation kannalta tiedon kulku on elintärkeää. Nykyteknologian
erilaiset kommunikaatiokanavat mahdollistavat tiedon vaihdon niin yritysten välillä
kuin yritysten sisälläkin. Tiedonvälitystekniikat kehittyvät jatkuvasti ja nykyään
logistisiin toimintoihin yleensä aina sisältyy jonkin tasoista tiedonvälitystä. Suomen
ja Venäjän välisessä kaupassa logistiset haasteet usein liittyvät tiedon kulkuun ja
siirtämiseen sekä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen ja toimivuuteen.
Yritykset käyttävät omia tietojärjestelmiä, jonka ympärille yrityksen eri osien
työskentely rakentuu.
Usein tietojärjestelmien jäykkyys häiritsee toiminnan
kehittämistä. Jos järjestelmää ei nopeasti pystytä muuntamaan tarpeita vastaavaksi,
silloin uusien tietosiirtomenetelmien käyttöönotto viivästyy. Toisaalta järjestelmät
yleensä sisältävät paljon tietoa, jota yrityksessä ei tarvita tai ei käytetä hyödyksi.
Venäjällä toimiessaan yritysten kannattaa huomioida maan kulttuurin erikoispiirteet
sekä varautua liiketoimintaympäristön haasteisiin. Esimerkiksi korruptiota Venäjällä
pidetään pitkänä perinteenä, johon lainsäädäntö usein ei pysty vaikuttamaan.
Talouskriisin aikana huoli talouden tilasta painaa myös Venäjä-kaupassa. Huolta
aiheuttaa myös yleinen byrokratia ja tulliasiat. Venäjän tullin nopeat ja
arvaamattomat muutokset, kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat
laskevat palvelunopeutta sekä heikentävät yritysten kilpailukykyä.
15
Pk-yritysten maiden välinen logistiikka pyrkii yhdistämään markkinat, tuottamaan
lisäarvoa asiakkaille ja alentamaan kustannuksia. Venäjän logistiikassa arvostetaan
nopeutta ja toimitustäsmällisyyttä, mutta vientitoiminnassa tullaus ja rajan ylitys
aiheuttavat usein ylimääräisiä kustannuksia.
Maiden välisessä logistiikassa keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin
parantaminen, rajan ylityksen nopeuttaminen sekä kustannustason kurissa pitäminen.
Suomessa logistiset toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Sen lisäksi
osaava työvoima, hyvä infrastruktuuri ja gateway-asema Venäjän suuntaan
vahvistavat suomalaisyritysten kilpailuetua. Venäjän talouskasvu ja kaupankäynti
EU:n kanssa parantavat Suomen logistista sijaintia.
Kansainvälisessä
logistiikkaketjussa
täsmällisyyden
saavuttamiseksi
tarvitaan
yhteistyötä eri maiden olevien organisaatioiden ja ihmisten välillä. Asiakastarpeiden
muutoksiin tulee reagoida nopeasti. Siihen tarvitaan molemmassa maassa toimivia
tietoverkkoja. Vientitoiminta edellyttää ennakointia. Laajassa maiden välisessä
toimitusketjussa tulee huomioida pitkiä läpimenoaikoja, tiedonkulun viivettä ja
lisääntynyttä
varastointitarvetta.
Vientiyritykset
pyrkivät
tietojärjestelmien
kehittämiseen ja logistiikkakustannusten alentamiseen.
Toimitusketjun hallinnassa tiedon tehokas kulku sekä jakaminen ovat erityisen
tärkeitä.
Tuotteiden
informaatiojärjestelmiä.
ja
tiedon
siirtämiseen
tarvitaan
yhteensopivia
16
3 Pk-yritysten vientitoiminnan kokemuksia sekä muutoksia Suomen ja Venäjän
välisessä kaupassa
3.1 Case Perunakauppa Luonnosta Oy
Perunakaupan Luonnosta Oy toiminta alkoi vuonna 1996.
Luonnosta kuuluu
Kantaperuna-yritysryhmään. Yrityksen omistajina ovat Pohjoisen Kantaperuna Oy
sekä 18 viljelijä- ja pakkaamo-osakasta. Ryhmän yhtiöistä Pohjoisen Kantaperuna Oy,
ruotsalainen HZPC Kantaperuna Oy ja Venäjällä toimiva HZPC Sadokas Oy toimivat
siemenperunan lajike-edustajina. Lisäksi ryhmään kuuluu perunatuotteita jalostava
vihantilainen Profood Oy.
Perunakauppa Luonnosta Oy tuottaa ja markkinoi ruoka- ja ruokateollisuusperunaa.
Luonnosta
Oy:n
välittämää
perunaa
tuotetaan
Kalajoki-Himanka
seudulla,
Kristiinankaupungin alueella ja Tyrnävällä. Sopimusviljelijöitä näillä alueella on
yhteensä 50.
Toiminnan tarkoituksena on ohjata oikeanlainen peruna oikeaan paikkaan ja luoda
arvoa perunalle. Tällä hetkellä yritys toimittaa perunaa asiakkailleen Suomessa,
Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Norjassa.
3.1.1 Perunakauppa Luonnosta Oy:n Venäjän vienti
Peruna on tärkeä tuote Venäjällä, sen osuus maataloustuotannosta on 3 %.
Viljelymaiden pinta-alassa mitattuna se on 2,2 miljoona hehtaaria. Suurimmaksi
osaksi (noin 84 %) on ihmisten omia palstoja ja loput ovat maatalousyhtiöt (10 %) ja
yksityisyrittäjät (6 %). Suomalainen peruna tarkoittaa venäläisten mielestä hyvää
perunan laatua, ulkonäköä, makua, pitkää säilyvyyttä, ekologisuutta ja puhtautta, sekä
lajikkeiden monipuolisuutta.
2000-luvun ajan kauppaa oli Luonnostan toimesta tehty aika epäsäännöllisesti (ts.
markkinan niin salliessa). Perunan ylituotantovuotena 2006 Pohjoisen Kantaperunan
ryhmään kuuluva yritys Sadokas vei noin 2000 tonnia ruokaperunaa Venäjälle.
Luonnosta ei tällöin vielä ollut operaattorina.
paperityöt ja kuljetuksen sekä tilitti viljelijöille.
Sadokas osti ruokaperunaa, hoiti
17
Vuonna 2008 yksi markkina-alueesta, mihin Luonnosta halusi mennä, oli Venäjä.
Vaikka yritys on tehnyt vientipäätöksen, että Venäjälle pitää suuntautua, suoraa
vientisuunnitelmaa ei oltu tehty. Venäjän osalta, eikä markkinointistrategiaa ollut
suunniteltu. Syynä oli se, että Pohjoismaisia markkinoita pidettiin tärkeämpänä
Luonnosta kehityksen kannalta ja niihin panostettiin alussa paljon. Sitä huolimatta
vuonna 2008 yritys alkoi passiivisella tavalla viedä perunaa Venäjälle, kun yksi
murmanskilainen asiakas otti yhteyttä yritykseen ja alkoi ostaa pieniä määriä
ruokaperunaa.
Vuonna
2008
kokonaisvaltaista vientiä.
satotaso
ja
korkea
hinta
ei
mahdollistanut
Yhteensä myyntiä oli 400 tonnia Murmanskiin ja
suomalaisen väliyrityksen kautta Pietariin.
2009-10 kaudelle toimintatavat oli suunniteltu ja kirjattu Luonnostan laatukäsikirjaan,
tehtiin myös budjetointia ja tavoitteita Venäjän kaupan osalta. Mittauksena käytettiin
toimitusmäärä (euro- ja kilomäärä) ja katetaso.
Toimitusjohtajan
Aki
Aunolan
mukaan,
viennissä
on
edetty
sellaisella
puolisuunnitelmalla. Toimintaa on koko ajan pitänyt luoda puhtaalta pöydältä uusia
markkinapaikkoja haistellen.
”Tietoa markkinasta ja sen toiminnasta oli todellakin liian vähän.
Tiedon puutteesta ollaankin maksettu kovasti, mutta toisaalta ei oltaisi
saavutettu nykyistä asemaa markkinassa, jossa myyntiä ei oltaisi
rohkeasti ryhdytty tekemään. Jossain vaiheessa on vain aloitettava
tekemään kauppaa ja hyväksyttävä se, että matkalla oppii koko ajan
uutta. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että kunnollinen alkuselvittely
sekä riskien kartoitus ja hallinta on aina paikallaan”.
Vuodesta 2008 alkaen kansainvälinen kasvu Venäjälle on ollut jatkuva. Asiakkaiden
määrä on kasvanut, asiakassuhteet ovat kehittynyt ja asiakaskenttä vakiintunut. Tällä
hetkellä (2012) yritysrekisterissä on noin 15 aktiivista asiakasta ja 25 asiakasta, jotka
ostavat Luonnostan tuotteita silloin tällöin. Ruokaperuna toimitetaan Moskovaan,
Pietariin, Petroskoihin, Kostamukseen ja Murmanskiin. Pietarin ja Murmanskin
kaupanosuus on kaikista isoin. Vähittäiskauppatuotteet on saatu ympärivuotiseen
toimitukseen Pietariin, minkä vuoksi ennustettavuus paranee. Jatkossa tämä tarkoittaa
sitä, että markkinasuunnittelua ja budjetointia voi tehdä paremmin.
18
Venäjän markkinat ovat Luonnosta Oy:lle erittäin tärkeitä. Venäjän vienti on noin 60
prosenttia kokonaisviennistä. Aki Aunolan mukaan, yhtiön toimintaperiaate perustuu
siihen,
että
autetaan
myös
suomalaista
perunamarkkinaa
esimerkiksi
ylituotantotilanteissa.
”Venäjän markkina on niin iso ja Suomi on niin lähellä sitä, että
Luonnostalla on valtava kaupallinen etu lähteä toimimaan siellä”.
Yrityksen tarkoituksena on kasvattaa markkinaa myös Venäjän muissa kaupungeissa.
Haasteena on se, että hyvänä satokautena Venäjä pärjää omalla tuotannolla ja
suomalaista perunaa käsitellään vain vaihtoehtona venäläisille. Mittareiden ja
tavoitteiden
asettaminen
on
Venäjän
vihannesmarkkinan
kohdalla
vaikeaa.
Markkinahintojen heittely vaikuttaa suuresti mahdolliseen liikevaihtoon ja volyymiin.
Tästä syystä tarkat ennusteet ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia ja niiden
saavuttaminen
ja
saavuttamatta
jääminen
tulee
arvioida
aina
suhteessa
kokonaismarkkinaan.
3.1.2 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Luonnostan toiminnassa
Logistiikka on nykyään merkittävä kilpailutekijä Venäjän markkinoilla. Venäjälle
voidaan toimittaa perunaa monella eri tavalla, mutta Luonnostan tapauksessa kaikista
kuljetusmuodosta kuorma-autokuljetus on kaikin edullisin ja joustavin vaihtoehto.
Autokuljetusten etuja ovat lastauksen ja purkauksen joustavuus ja nopeus.
Toimituksen
nopeus
on
ratkaiseva
tekijä
asiakkaalle,
koska
Venäjän
vihannesmarkkina on nopeasti muuttuva. Pietariin, Petroskoihin ja Murmanskiin
tavaraa toimitetaan viljelijältä asiakkaalle kahdessa päivässä, Kostamukseen päivässä.
Toimitusaikaan kuuluu myös vientiselvitys. Maantienkuljetusten nopeuttamista rajalla
auttaa TIR carnet järjestelmä. Silloin kun perunaa tullataan Kostamuksessa, rahtiyhtiöt
eivät käytä TIR carnettia, koska tullaus tapahtuu rajan lähellä ja autoa ei tarvitse
sinetöidä.
Perunan
kuljettamiseksi
autokuljetuskalustona
käytetään
lämpötilasäädeltyä
kaksiakselisija tai kolmiakselisia kuorma-autoja. Kuormaan lastataan yleensä 2050021000 kg riippuen kuorma-auton akselipainosta. Venäjän säädökset ovat tiukat.
19
Maantieinfrastruktuurin puutteiden, lähinnä heikkojen siltojen vuoksi, ajoneuvon
kokonaismassa on rajoitettu 38 tonniin.
Elintarvikelainsäädäntö asentaa eri tuotteelle sekä lämpötilaa että kalustoa koskevia
vaatimuksia. Perunaa kuljetetaan jäähdytetyssä säilytystilassa, jossa lämpötilan on
oltava +4….+6°C. Elintarvikelainsäädännön mukaan jäähdytetyssä säilytystilassa
(0…+8°C) olevien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden osalta laitteistovaatimuksia
ei ole määritelty, mutta säilytyslämpötilojen on oltava säädösten mukaiset ja
lämpötilat on tallennettava riittävällä taajuudella. Väärä lämpötila voi aiheuttaa
tuotteen pilaantumista.
Ostajan kanssa sovittavalla toimitusehdolla yritys siirtää osan kuljetusriskeistä ostajan
hoidettavaksi. Perunaa toimitetaan asiakkaille FCA:n tai CPT:n lausekkeiden
mukaisesti (Incoterms 2010), riippuen siitä hakevatko asiakkaat tavaraa Luonnostan
varastosta ja toimittaako Luonnosta perunaa asiakkaalle. Näiden toimitusehtojen
mukaan riski tavarasta siirtyy asiakkaalle myyjän nimetyssä paikassa. Luonnosta
vastaa kustannuksista, kunnes tavara on lastattu rekkaan Luonnostan viljelijän
varastossa.
Luonnosta
ei
käytä
huolintapalveluita, vaan
yrityksen
logistiikka-assistentti
suunnittelee itse kuljetusta ja tavaran lastausta, sekä seuraa tavaran kulkua toimitusketjua pitkin. Näin asiat hoituvat paljon nopeammin ja joustavammin.
Silloin
kun
kysymys
tavaran
toimittamisesta
asiakkaalle
Luonnosta
ostaa
kuljetuspalveluita eli ulkoistaa sitä. Yritys käyttää kuljetusyrityksinään kahta
suomalaista rahtiyhtiötä, jotka ovat erikoistuneet Venäjän kuljetuksiin ja joilla on
pitkä kokemus perunan kuljettamisesta Venäjälle. Niiden rahtiyhtiöiden palvelutaso
on korkea, he tuntevat tavaran luonnetta ja mahdolliset eritysominaisuudet: esim.
miten perunaa pakataan. He tuovat osaamisetuja mm. ovat tietoisia asiakirjoista,
tuntevat rajan ylittämissysteemin ja Venäjän tullin toimintatapoja. Kuljetusnopeus
tehostuu kun autot ovat saatavissa ja tavara voidaan toimittaa asiakkaalle JIT
periaatteella.
Tiedon kulku asiakkaiden rahtiyhtiöiden, kuljettajien, Luonnostan ja viljelijän välillä
on erittäin tärkeää. Suora yhteys toimitusketjun osallistuneiden henkilöiden kanssa
auttaa ratkaista asioita välittömästi kun ketjussa ei ole väliportaita. Hyvällä
20
kuljetussuunnittelulla vältetään paljon ongelmia. Silloin kun otetaan haltuun koko
toimitusketju, kuljetusriskit minimoituvat.
3.1.3 Luonnostan tilaus-toimitusprosessi Venäjän viennissä
Suomi-Venäjä logistiikkaprosessi alkaa tilauksen saapumisesta yritykseen ja päättyy
tavaran toimitukseen asiakkaalle. Sopimalla kaikki ehdot ja toimenpiteet asiakkaan
kanssa jo ennen oman panoksen sitomista tai tavaran liikkeellelähtöä, saadaan tavaraa
nopeasti pakattavaksi ja toimitus vaivattomasti ja ongelmitta perille. Tilaus-toimitus ketjun läpi kulkee paljon informaatiota ja monet asiat on otettava huomioon.
Luonnosta hoitaa vientiasiakirjat ja päästä päähän - kuljetuksessa tarvittava paperityö.
Asiakkaat hoitavat tuontimuodollisuudet. Venäjälle lähtevän erän tarvittavat paperit ja
toimenpiteet vaihtelevat hieman asiakkaiden sekä rahtiyhtiön mukaan. Silloin kun
asiakkaana on venäläinen maahantuoja ja tukkuliike, tarvittavia dokumenteja ovat
mm: Eviran sertifikaatti, lasku, CMR-rahtikirja, Safety declaration, alkuperätodistus
(ei ole pakollinen), vienti-ilmoitus ja TIR Carnetin passitusilmoitus (tarvittaessa).
Asiakirjojen tekemisessä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen, jotta
ongelmatilanteita tullissa ja reklamaatioita päästäisiin ratkaisemaan mahdollisimman
nopeasti. Vientiasiakirjat lähetetään asiakkaalle ja viljelijälle sähköpostin avulla.
Vientiasiakirjojen kulku on seuraava: Luonnosta- asiakas- brokeri- asiakasLuonnosta- viljelija- rahdinkuljettaja eli vasta silloin kun asiakas on tarkistanut
vientipapereita, ne toimitetaan viljelijälle kuljettajalle annettavaksi tavaran lastauksen
jälkeen. Lähettämällä asiakirjoja etukäteen asiakkaalle tarkistettavaksi yritys pyrkii
minimoimaan virheitä ja siirtämään vastuuta asiakkaalle. Lastauksen jälkeen on
tarkistettava, että kaikki asiakirjat on annettu kuljettajalle, koska asiakirjan
puuttuminen voi aiheuttaa rekan ylimääräistä seisausaikaa tullissa. Erityisesti on
huolehdittava Eviran sertifikaatista, koska ilman sitä rekkaa ei pääse Venäjän rajan
yli.
Elintarvikkeita voidaan kuljettaa vain niiden rajanylityspaikan kautta, joilla on
eläinlääkäri. Murmanskilaiset asiakkaat joutuvat viemään perunaa joko Vartiuksen tai
Borisoglebskin kautta. Sallan ja Raja-Joosepin tullissa ei edelleenkään ole
21
eläinlääkäriä. Toisen rajanylityspaikan kautta ajaminen aiheuttaa asiakkaalle
lisäkustannuksia rahtikustannuksien kallistumisesta, mikä vastaavasti nostaa perunan
lopullista hintaa asiakkaalle.
Perunan on vastattava Venäjän vaatimuksia ulkonäöltään, laadultaan, kooltaan,
pakkaukseltaan jne. Vaikka kohdemaan vaatimukset on selvitetty, se ei poista
ongelmia tuontiselvityksessä. Luonnosta on törmännyt sellaisiin ongelmiin ja
ristiriitatilanteisiin Venäjän tullin toimesta kuten esim.:
-
pakkaukset. Jokaiseen pakkaukseen on laitettava pakkauslappu, jossa ilmenee
tiedot toimittajasta, perunan lajikkeesta, luokasta, sekä vuosisadosta. Tämä sääntö
toimii vain Värtsilän, Vartiuksen ja Borisoglebskin tullipisteessä.
Pietarin
suuntaan pakkauslappuja ei tarvita.
-
perunasäkin paino. Tullilla Pietarissa ei saa olla perunasäkin alipainoa ja
Murmanskissa ja Kostamuksessa ei saa olla ylipainoa, vaan säkkipainon täytyy
olla tasan 25 kiloa. Se tuo hankaluksia ja asiakas joutuu maksamaan sakkoja.
Tullisääntöjen noudattamattomuus ja epätietoisuus sääntöjen tai lakien muutoksista
aiheuttaa lisäkustannuksia sekä asiakkaalle että toimittajalle. Luonnostan myyntijohtajan
Antti Kuusiston mukaan luotettavuus ja joustavuus puuttuvat Venäjän tullilta.
”Alan toimijat eivät saa tarpeeksi tietoa mahdollisista muutoksista
tullimuodollisuuksissa ja esim. tullimaksun vaihtelusta. Korruptiota on
nähtävissä tullin perimissä maksuissa, mutta myös aikataulujen osalta
eli osa autoista selviää tullista muutamassa tunnissa ja osa joutuu ilman
erillistä syytä odottamaan jopa kaksi-kolme päivää”.
Haasteeksi
Venäjän
tullin
kanssa
nousee
myös,
että
tieto
viranomaisten
yhteystiedoista puuttuu. Silloin kun pitää varmistaa tai tiedustella asiasta etukäteen, on
mahdotonta ottaa yhteyttä virkailijoihin ja tarkistaa asia ennen vientiä välttääkseen
ongelmia, mm. rekan seisausaikaa ja sakkoja.
WTO-jäsenyys voi tuoda erilaisia etuja ja helpottaa yrityksen vientiä, sekä nopeuttaa
toimitusprosessia. Elintarvikkeiden tullausmaksun laskiessa vientimäärät voivat
nousta. Yrityksessä toivotaan, että WTO:n mukana tullitoiminta muuttuisi
22
avoimemmaksi ja helpommaksi ulkomaalaisille toimijoillekin. WTO-jäsenyys
yhdenmukaistaisi kauppatapoja Venäjän ja EU:n välillä.
3.1.4 Tiedon kulku ja jakaminen
Itse kaupan ja toimituksen toteuttamiseen kuuluu hyvän kauppatavan mukaan
informointivelvoitteiden täyttäminen. Tieto ja tiedottaminen ovat tärkeitä yhteistyön ja
toiminnan tukijoita.
Perinteisesti asiakas tilaa perunaa puhelimitse, skypen kautta ja harvoin sähköpostitse.
Yleensä sähköpostiviestissä vain tarkennetaan tilausta: määrää, perunan lajiketta,
lastauspäivämäärää. Perunaa tilataan rekoilla. Eli kun kyseessä on tilaus, varmistetaan,
montaako rekkaa asiakas on valmiina ostamaan.
Tilaukseen puhelimella, skypen kautta, sähköpostilla sisältyy viestintä ihmiseltä
ihmiselle. Tilaus puhelimitse vaatii paljon työtä ja aikaa sekä ostajalta että myyjältä.
Tämä työ aiheuttaa kustannuksia, mutta antaa arvoa niille asiakkaille, jotka eivät käytä
nettiä. Kustannusten lisäksi kahden ihmisen mukanaolo hidastaa tilaus-toimitusprosessia. Tilausten manuaalinen käsittely lisää myös virheiden määrää.
Vaikka tilaus tapahtuisi kirjallisesti ja tilauksen vastaanottamisesta olisi todiste, on
hyvä varmistaa ja keskustella toimituksesta myös suullisesti, ettei se aiheuttaisi
tietojen puutetta molemmille osapuolille. Luonnosta Oy:n myyntihenkilöillä on iso
vastuu tilauksen vastaanottamisesta ja käsittelemisestä.
Skypen käyttö on yleistynyt Venäjän kaupassa. Tietokoneelta tietokoneelle
kommunikointi alentaa kommunikoinnin kustannuksia, helpottaa ja nopeuttaa tilaustoimitusprosessia. Tiedon välitys tapahtuu reaaliajassa. Kaikista tehdyistä kaupoista
tai tapahtuneista muutoksista voidaan informoida kaikkia tilaus-toimitusketjun
osapuolia. Kaikki saavat tietoa samanaikaisesti ja voivat reagoida nopeasti
muuttuvaan tilanteeseen ja sopeutua siihen.
Kieliongelma voi aiheuttaa väärinkäsitystä ja ongelmia tiedonkulussa. Venäjän kielen
taito ja kulttuurin tuntemus ovat hyvin tärkeitä. Englannilla pärjää Pietarin ja
Moskovan isoissa yrityksissä, mutta pohjoisessa kuten Karjalassa ja Murmanskissa ei
englannin kielen taidosta paljon hyötyä ole. Tiedon kulussa ja Venäjän tilaus-toimitus-
23
prosessissa venäjän kieltä taitava henkilö on välttämättömyys, jos vientitoimintaa
aikoo laajentaa vähäistä suuremmaksi. Luonnostan toiminnan kehittäminen sai ihan
uuden vaiheen sen jälkeen, kun yritykseen oli palkattu logistiikka-assistentti, joka
osaa venäjää. Lienee selvää, että myynti ja osaaminen olisivat alemmalla tasolla ilman
kielitaitoa.
Venäjän kielitaidosta on hyötyä ainakin seuraavilla tavoilla: asioiden
käsittely nopeutuu, asiakassuhteen hoito helpottuu ja kommunikointi paranee, niin
myynnissä, logistiikassa kuin viranomaisten kanssa, sekä kustannuksissa säästetään,
kun ei tarvitse erillistä tulkkia.
Neuvotteluissa on etua, kun tulkkina toimiva
työntekijä ymmärtää koko aihepiirin ollessaan sisällä yrityksen toiminnassa.
Ulkopuolinen tulkki ei aina ole hyvä vaihtoehto, koska pelkästään sanojen
tulkkaaminen ei aina riitä.
”On tärkeää, että tunnetaan vastapuolen kulttuuria, joten natiivi
venäläinen voi tietyissä tilanteissa olla suomalaista työntekijää parempi
valinta. Esimerkiksi Luonnostan tapauksessa natiivi puhuja on parempi,
koska asiakkaat eivät usein osaa ollenkaan vieraita kieliä eivätkä
välttämättä tunne vieraita kulttuurejakaan kovin hyvin. Tämä voi
helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä ja turhaa työtä. Natiivi osaa vältellä
pahimmat karikot”.
Suurimmaksi ongelmaksi nousee myös, että Venäjältä ei tule tieto tarpeeksi nopeasti
Suomeen. Tällöin tulee yleensä yllättäviä kuluja lisämaksujen muodossa. Tieto
mahdollisesta reklamaatiosta joskus viivästyy, mikä hankaloittaa reklamaation
käsittelyä Luonnostan päässä, koska asia vanhenee ja yksityiskohdat toimituksesta
unohdetaan. Joskus asiakaskin saa tiedon muutoksista esim. tullintoiminnasta tai
markkinan muutoksesta jälkijättöisesti, mikä vaikeuttaa toimintaa.
Toimitusprosessissa on mukana eri osapuolia kuten toimittaja, asiakas, kuljetusliike,
tulliviranomaiset, brokerit ja tavaran vastaanottajat. Tiedonkulussa haasteita tuo, että
ketjussa on moni väliportaita, mistä syystä vastuuta tiedon siirrosta on oltava kaikilla
prosessin osallistujilla. Silloin kun tietoa välitetään ketjun sisällä nopeasti, tilaustoimitusketjun toiminta tehostuu. Jos asioiden/ongelmien käsitteleminen pitkittyy,
kustannukset vaan kasvavat. Tiedonkulkua tehostamalla tilaus-toimitusprosessissa
saadaan merkittäviä aika- ja rahasäästöjä sekä toimittajan että asiakkaan toiminnassa.
24
3.2 Logistiikka-alan yrityksen kokemuksia Venäjän kuljetuksista1
Logistiikka- ja kuljetusalan yritys Huolintalinja Oy perustettiin Rovaniemellä vuonna
1994 Venäjän kuljetuksia varten. Huolintalinja Oy:n entinen tulliterminaali on
muuttunut huhtikuun 2011 alussa viralliseksi tullivarastoksi. Yrityksellä on valtuutetun
vastaanottajan oikeus, ja asiakas voi vastaanottaa ja lähettää edelleen tavaraa kolmansiin
maihin tullaamatta sitä välillä Suomeen. Yritys kuljettaa monenlaisia kuljetuksia
pienestä kappaletavarakuljetuksista täysiin autokuormiin sekä kotimaassa että
ulkomailla. Huolintalinja Oy toimii Barentsin pohjoisalueilla, koska täällä se pystyy
seuramaan omia kuormia, miten autot menevät rajojen yli maasta toiseen. Yritys ei ole
kiinnostunut toiminnasta Pietarin ja Moskovan alueilla, koska siellä on kova kilpailu.
Yrityksen tullauspalvelut ovat: vientiasiakirjat sähköisessä muodossa, tuontiasiakirjat,
TIR CARNET –asiakirjat, CMR ym. rahtikirjat. Huolintalinja Oy auttaa myös muiden
asiakirjojen kuten alkuperäistodistuksien, ATA CARNET –asiakirjojen ja sertifikaattien
hankkimisessa. Vienti- ja tuontitullauksessa riittää, kun viejä / tuoja lähettää yritykselle
alkuperäisen laskun, jossa on lähettäjän ja vastaanottajan tiedot, tavaran kuvaus, paino,
tullinimike sekä viejän / tuojan y-tunnus. Asiakirjat vientiä varten laaditaan englannin
kielellä, myös kommunikointi Venäjällä tapahtuu englanniksi, koska yrityksellä ei ole
venäjänkielentaitoista henkilökuntaa.
ATA CARNET asiakirjaa myöntää Kauppakamari. Sillä voi väliaikaisesti viedä tavaraa,
esimerkiksi koneita, vuodeksi Venäjälle ja sitten tuoda takaisin. Kun tavaraa tuodaan
Venäjältä, silloin tehdään deklaraatio, tullaus ennakkoon. Suomessa tullitoiminta on
sähköinen, yksinkertainen järjestelmä. Tuonti on helpompaa, jos tavara ja paperit
täsmäävät. Kun TIR CARNET avataan Suomessa, tulli laittaa sinetin autoon, ja silloin
auton pitäisi päästä kaikkien rajojen yli ilman että tehdään tarkastuksia kuormaan eikä
oteta pois sinettiä. Venäjällä kuitenkin poistetaan sinetti ja katsotaan kuormaa.
Nykyään tullauksen kanssa on paljon hankaluuksia, koska monet tullit poistettiin, kuten
Olenegorskista ja Kantalahdesta. Silloin kun kuorma lähtee ihan pohjoiseen, se viedään
Borisoglebskin kautta, joka on pohjoisin Norjan ja Venäjän välinen rajanylityspaikka.
Jos auto menee Zapoljarnissa sijaitsevalle Pechenga Nikel –kombinaatille, tavaraa
tullataan Borisoglebskin rajaylityspaikalla, koska Zapoljarnissa ei ole enää tullia.
1
Tämä luku perustuu Huolintalinja Oy:n toimitusjohtaja Hannele Schroderuksen haastatteluun 27.06.2011.
25
Aiemmin
tullit
sijaitsivat
Kirovskissa,
Monchegorskissa,
Kantalahdessa,
Olenegorskissa, Murmanskissa ja Zapoljarnissa.
Venäjän tullin toiminta aiheuttaa yritykselle lisää kustannuksia, varsinkin jos asiakirjat
eivät kelpaa tulliviranomaisille. Tullitoiminnasta johtuvat kuljetusten myöhästymiset ja
ylimääräiset laskut vahingoittavat asiakassuhteita. Se maksaa paljon ja pilaa
markkinointia, koska asiakas muistaa vain, kuinka kallis kuljetus oli. Varsinkin
erikoiskuljetus Suomesta Venäjälle voi tuoda paljon yllätyksiä ja haasteita, vaikka
yrityksellä olisi kuljetuslupa Venäjän viranomaisilta ja kustannuksista olisi sovittu
etukäteen. Esimerkiksi erikoiskuljetuksen saattoautosta yritys joutui maksamaan
kymmenen kertaa isomman lasku kuin mikä oli tarjous.
Etelän rajanylityspaikoilla on pitkät jonot, siksi autoja tarkistetaan nopeasti. Mutta
pohjoisessa on vähän liikennettä ja tulliviranomaiset ovat tarkkoja. Siksi pitää tosi
huolellisesti täyttää kuljetusasiakirjoja. Kuorman ja paperin täytyy vastata tasan
tarkkaan toisiaan. Jos esimerkiksi kuljetat 10 varaosaa, pitää kirjoittaakin 10 eikä 12 tai
8. Kannattaa siis laskea.
Venäjän lainsäädännön sekavuus lisää haasteita. Kun uusi tullilaki tulee voimaan,
silloin entistä lakia ei kuitenkaan kumota. Riitatilanteessa virkamiehestä riippuu, mitä
lakia hän käyttää. Hän voi käyttää uutta tai vanhaakin lakia, jos sitä ei ole kumottu.
Usein tullivirkailijasta riippuu, tuleeko yritykselle rajalla ongelmia, miten niitä
ratkaistaan ja miten lakeja tulkitaan.
Tullaaminen voi viedä paljon aikaa. Kun rajalla tai tullissa ongelmia ilmestyy, kuljettaja
soittaa yritykseen ja sieltä soitetaan Venäjän asiakkaalle ja kerrotaan asiasta. Usein kun
tullissa huomataan joku virhe ja sen takia tulee ongelmia, silloin auto voi seisoa koko
päivän tullissa eikä virhettä korjata heti.
Tavaraa viedään Venäjälle TIR- CARNET asiakirjoilla. Kaikki tiedot rahtikirjasta ja
laskuista syötetään koneelle, eli tehdään jonkinasteinen tullaus ja lähetetään tiedot
sähköisesti Murmanskin tulliin. Mutta rajanylityspaikoilla Venäjän puolella sähkö ei
aina toimi ja siksi nykyään otetaan vuorokauden ekstra, esimerkiksi mennään rajalle
maanantaina, ja jos sähkö ei toimi silloin, ehkä se toimii tiistaina. Se on kallista, eikä
uusi sähköinen tietojärjestelmä pelaa käytännössä.
26
Sallan rajanylityspaikalla Venäjän puolella on faksi, jolla ei voi lähettää faksia
Rovaniemelle, koska se ei toimi ulkomaille. Faksi Rovaniemeltä menee Murmanskin
kautta, tai yritys lähettää asiakirjat sähköpostilla Sallan Suomen puolen tullille
tulostettavaksi ja he antavat sopivalle rajanylittäjälle paperit vietäväksi Venäjän
puolelle.
Haasteita lisää ongelmallinen tiedonkulku yritysten välillä Venäjällä. Esimerkiksi
Norilsk Nickelilla on pääkonttori Moskovassa, jossa tehdään sopimuksia ja kauppoja.
Sen toimipisteet ovat Montsegorskissa (Severonikel), Zapoljarnyissa (Petsenganikel) ja
Murmanskissa.
Moskovassa usein määritellään, miten tehdään asiakirjat, laskut ja
muita papereita. Mutta kun pohjoisessa mennään rajalle, paperit eivät aina kelpaa.
Silloin toimitusjohtaja soittaa Zapoljarnyiin tuotepäällikölle, joka kertoo, miten paperit
täytyy tehdä ja asiakirjat muutetaan. Nykyään ennen kuin lähdetään viemään kuormaa,
ensin aina kysytään vastaanottajalta, miten asiat ovat, millainen on aikataulu. Muuten
auto seisoo rajalla.
3.3 Venäjän tullitoiminnan uudistuksia
Murmanskin Kauppakamarin johtajan A. Glushkovin (2011) mukaan nykyään Venäjällä
on
menossa
siirtäminen.
tullitoiminnan
Venäjän
uudistuksia,
tuoreen
mm.
WTO-jäsenyyden
sähköiseen
takia
nyt
tullausjärjestelmään
täytyy
vähentää
kaupankäyntiin ja rajan ylittämiseen liittyviä esteitä. Pohjoisessa maiden välisten
liikenneyhteyksien kehittäminen on ajankohtainen aihe. Uudistuksia kuitenkin
jarrutetaan Venäjän Federaation tasolla. Maiden välisten kuljetusten, infrastruktuurin ja
liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeä. Täytyy luoda tavaroiden kuljettamiseen ja
ihmisten matkustamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Tavoitteena on viisumikäytännön ja
logistiikan kehittäminen sekä byrokratian vähentäminen. Rajalle jäävät vain rajavartijat
ja
tulliviranomaiset.
Nykyään
rajaylityspaikoilla
siirrytään
sähköiseen
tullausjärjestelmään, jolloin tavararekat eivät pysähdy rajalle pitkäksi ajaksi, eikä
muodostu enää jonoja. Tullilainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, ja se lisää hankaluksia.
Viimeinen laki tullitoiminnan uudistamisesta kumottiin Federaation tasolla, koska ei
haluta yksinkertaistaa tullitoimintaa. Se on rakenteellinen ongelma Venäjällä.
27
Venäjän WTO jäsenyyden myötä monien tuoteryhmien tuontitullit laskevat, mutta
tilalle saattaa tulla muita maksuja. Esimerkiksi länsimaista Venäjälle tuoduille autoille
suunnitellaan jätemaksua, jolla kompensoitaisiin auton romutuksesta aikanaan
aiheutuvia kuluja. WTO jäsenyys edesauttanee myös tullikoodien harmonisointia.
Muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä, siirtymäaika on 2-7 vuotta. Venäjä kerää
tuontimaksujen avulla noin 40 % valtion tuloista, kyseessä on merkittävä tulonlähde.
WTO jäsenyyden myötä verojen määrä laskee, uhkana on että sertifikaattien ym. lupien
saanti vaikeutuu ja tavaran arvon sekä tullikoodin määrittely tulee entistä tarkemmaksi.
Rautatietariffien harmonisointi tehdään 1.7.2013 mennessä. WTO ehtoihin on kirjattu
myös viitehintajärjestelmästä luopuminen, tullaus tapahtuu tavaran oikealla hinnalla.
(Nopanen 2012.)
3.4 Kuljetusala siirtymässä sähköiseen tiedonsiirtoon
Logistiikkayritysten Liiton mukaan suomalaisten yritysten on nykyään siirryttävä
manuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Käytännössä tämä
tarkoittaa esimerkiksi puhelimella, faksilla tai sähköpostilla tehtävistä kuljetustilauksista
luopumista ja alan yritysten tai liiton tilausjärjestelmien käyttöön ottamista. Sähköisen
asioinnin
kautta
palvelu
on
tutkitusti
virheettömämpää,
läpinäkyvämpää
ja
tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa. Sähköinen tiedonsiirto sisältää uudistetun
rahtikirjastandardin ja yksilöllisen rahtikirjanumeron lisäksi mm. standardisoidut
sanomasisällöt, SSCC-numeroidut kollilaput, sovitut tiedonsiirtotavat sekä sähköisen
laskutuksen. (Aaltonen 2011.)
Vuodesta 2009 sähköinen TIR-ilmoitus (TIR-passitus) on ollut pakollinen EU:n alueella
tapahtuvissa kuljetuksissa. Se on laadittava ennen kuin TIR CARNET ja muut
vientiasiakirjat esitetään lähtötullitoimipaikassa, muuten tulli ei ota käsiteltäväkseen
TIR-passitusta. Tulli vahvistaa sähköisen TIR-ilmoituksen viitenumerolla, joka on
esitettävä lähtötullitoimipaikassa samanaikaisesti paperisen TIR CARNET’n ja muiden
vientiasiakirjojen sekä kuljettavan tavaran kanssa. Tulli luovuttaa TIR-passituksen
menettelyyn, vahvistaa (paperisen) TIR CARNET’n ja tulostaa EAD –saateasiakirjan
TIR CARNET’n liitteeksi. (Alho ym. 2010, 15.)
28
Tänä vuonna (2012) kesäkuussa tuli voimaan säännös maantiekuljetusten pakollisesta
ennakkoilmoittamisesta Venäjän tullille. Kuljetuksista on ilmoitettava sähköisesti
viimeistään kahta tuntia ennen, kuin tavarat saapuvat Venäjän tulliliiton alueelle.
Toimella pyritään mm. nopeuttamaan rajanylityksiä. Ennakkoilmoittamisen tapoja on
kolme: Venäjän tullilaitoksen virallinen portaali (ilmainen), ns. valtuutetun informaatiooperaattorin kanssa tehty palvelusopimus tai välittäjäyritysten käyttö. Uuteen
käytäntöön liittyy puolen vuoden siirtymäaika. (SVKK 2012.)
Venäjän tullin virallisen nettisivun kautta sähköisen ilmoittamisen teko on ilmaista.
Etukäteen on kuitenkin tiedossa, että taustalla oleva IT-järjestelmä on hidas ja palvelin
voi jumiutua tai kaatua. Myös valtuutettuja operaattoreita on vielä liian vähän, jotka
tuottavat sähköiseen ilmoittamiseen liittyviä maksullisia palveluja. Odotettavissa on
rajojen ruuhkautumista, sillä ongelmat ratkaistaan Venäjän tulliasemalla. Väliaikaisena
ratkaisuna on ns. välittäjäorganisaatiot, jotka auttavat rajalla asiakirjojen kanssa.
Keskusteluissa on myös ollut tullaukseen vaadittavien tietojen määrän vähentäminen,
mutta päätökset puuttuvat. Yksittäinen tullivirkailija joutuu tekemisiin jopa 7 eri
tietojärjestelmän kanssa. Ko. tietojärjestelmät ovat vanhoja ja eivät yhteensopivia
sähköisen ilmoittamisen kanssa, joten manuaalinen tietojen syöttäminen jatkuu.
Teknologian täydellinen uusiminen on tarpeen, samoin byrokratian vähentäminen.
(Arhipov 2012.)
3.5 Tiedonkulku Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa
Venäläisen ym. (2010) tutkimuksen mukaan tiedonkulku eri toimijoiden välillä Suomen
ja Venäjän välisessä kaupassa ja logistiikassa on haastavaa useista toimijoista johtuen.
Ongelmat johtuvat usein tietosisältöjen ja tekniikoiden puuttuvista standardeista ja
standardien riittämättömästä käytöstä. Erityisesti pk-yritysten valmius sähköiseen
tiedonsiirtoon on usein heikko. Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on sähköistynyt,
mitä on edistänyt mm. sähköpostin laaja yleistyminen, Internet-pohjaiset, pienillekin
yrityksille sopivat tiedonsiirtoratkaisut sekä viranomaisten (varsinkin tullin) käyttöön
ottamat sähköiset dokumentit ja menettelyt. Silti merkittävä määrä paperidokumentteja
kulkee yhä ajoneuvojen mukana niin kansainvälisessä kuin kotimaan kuljetuksissakin.
Suomessa sähköisten dokumenttien yleistymisen esteenä mainittiin mm. toimitusten
pienet vastaanottajayksiköt, jotka eivät pysty käsittelemään sähköisiä dokumentteja.
29
Venäjällä
puolestaan
esimerkiksi
pankit
vaativat
edelleen
leimattuja
paperidokumentteja.
Sähköisessä tiedonsiirrossa haasteena ovat yrityskohtaisesti määritellyt sähköiset
dokumentit, joita dokumenttien vastaanottajat eivät pysty suoraan hyödyntämään
omissa järjestelmissään vaan tiedot joudutaan syöttämään manuaalisesti. Venäjällä
käytetään Suomea useammin kahden yrityksen väliseen tiedonvaihtoon räätälöityjä
sanomasisältöjä ja tiedonsiirtoyhteyksiä. Isojen yritysten välillä tietoja pystytään
vaihtamaan suoraan järjestelmien välillä kansainvälisesti määriteltyinä EDI- tai XMLsanomina. Koska XML toimii Internet-teknologiaan pohjautuen, soveltuu se paremmin
pienemmillekin yrityksille. XML:n käytössä on ongelmana, että XML-sanomissa on
useita standardeja ja yritykset tulkitsevat tietosisältöjä eri tavoin. Viestisisältöjen
yhteisestä
tulkinnasta
on
helpompi
sopia
pienempien
logistiikan
yhteistyökumppaneiden kanssa, kun taas isot yritykset ovat joustamattomampia, koska
ne joutuvat käyttämään yrityksen sisäisesti jopa globaalia tulkintaa. Sähköisen
tiedonsiirron yleistyminen edellyttäisi siis laajempaa standardien hyväksikäyttöä
yrityskohtaisesti räätälöitävien ratkaisujen sijaan. Sähköisestä TIR CARNET’sta
projektin aikana esitettiin sekä puoltavia että vastustavia näkökantoja. Ongelmana on
mm. se, että Venäjällä on dokumentille selvästi laajemmat tietovaatimukset kuin EU:lla.
(Venäläinen ym. 2010.)
30
4 Johtopäätökset
Yritykselle rajan ylittäminen ja tullitoiminta Venäjällä luovat erilaisia ongelmatilanteita
käytännön jatkuvan muutoksen ja viranomaisten muuttuvien vaatimusten muodossa.
Raja- ja tullibyrokratia muodostaa suuren esteen pk-yritysten vientitoiminnalle, koska
se usein vaatii paljon lisäresursseja ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Kuorman ja
asiakirjojen tarkastus raja-asemalla voi viedä yllättävän paljon aikaa. Vaikka
pohjoisessa kansainvälistä liikennettä Suomen ja Venäjän välillä on huomattavasti
vähemmän kuin etelässä, se ei kuitenkaan nopeuta kuorma-auton pääsyä Venäjälle.
Yritykset kokevat, että erilaiset byrokraattiset esteet rajoittavat kilpailuetujen
hyödyntämistä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen vaatii tarkkoja kauppasopimuksia
yritysten välillä. Vientiyrityksen pitää ensin oppia, miten raja, tulli ja logistiikka
toimivat, miten rajaliikenne kulkee. Tietoja muokataan ja päivitetään koko ajan.
Tällä hetkellä WTO-jäsenyyden myötä Venäjä sitoutuu alentamaan tietyllä aikataululla
tulleja ja päästämään ulkomaiset yritykset markkinoilleen kansainvälisin ehdoin.
Kaupankäyntiä häirinneiden esteiden määrä vähenee Venäjän sitoutuessa samoihin
kansainvälisen kaupan sääntöihin muiden maiden kanssa.
Byrokratian lisäksi muita suurimpia esteitä ovat mm. huonot liikenneyhteydet,
kielitaidottomuus ja kulttuurien vähäinen tuntemus. Varsinkin pohjoisessa Suomen ja
Venäjän välisen kaupankäynnin kehittämiseksi tarvitaan nopeita liikenneyhteyksiä ja
nykyaikaisen viestintäteknologian toimivuutta ja yhteensopivuutta. Nykyään Venäjällä
halutaan yksinkertaistaa tullitoimintaa ja tehdä rajalla sähköinen passitus. Pohjoisalueilla uusi järjestelmä ei kuitenkaan aina toimi, varsinkin silloin, kun raja-asemalla ei
ole sähköä. Muunkin viestintäteknologian kuten faksin tai s-postin käyttö on rajoitettu
Venäjän puolella.
Vientitoiminnassa toimitusketjun läpi tieto kulkee toimijoiden välillä eri muodossa ja
eri tavalla. Tiedon jakamisessa yritykset hyödyntävät perinteiset kanavat ja nykyaikaiset
teknologiat. Kuitenkin tiedon siirto sähköistyy jatkuvasti ja nykyään paperiversion
lisäksi (tai sen sijaan) asiakirjoja usein tarvitaan sähköisessä muodossa. Sähköinen
tiedonsiirto on tärkeää tullitoiminnassa ja kuljetuksissa rajan yli, jossa tarvitaan
nopeutta ja tehokkuutta. Yrityksen ja asiakkaan välisessä kaupassa päämääränä on
pääsy yhteisymmärrykseen, luottamus ja asioista sopiminen. Silloin tarvitaan etupäässä
31
yhteistä kieltä ja pelisääntöjen tuntemusta, eikä tiedonsiirtomuodolla ole niin suurta
merkitystä.
Pk-yrityksen
vientitoiminnan
alkuvaiheessa
kielitaito
ja
kohdemarkkinoiden
toimintaympäristön tuntemus ovat tärkeitä. Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa
Venäjän kielen taito ja kulttuurin tuntemus auttavat pk-yrityksiä asioiden käsittelyssä,
asiakassuhteiden hoidossa ja kommunikoinnissa. Yritys, jossa työskentelee venäläinen
logistiikka-alan asiantuntija, säästyy monista viennin haasteista ja ongelmatilanteista
kuten raja- ja tullitarkastuksista. Myös vuorovaikutus ja luottamus yrityksen ja
asiakkaan välillä luonnollisesti edistävät tiedonkulkua sekä kauppakäyntiä.
Toimitusketjun
tiedonkulun
haasteita
ovat
mm.
pk-yritysten
kehittymättömät
tietojärjestelmät ja puutteellinen tietotekninen osaaminen sekä eri osapuolien
tietovaatimusten erot. EU:n ja Venäjän viranomaistoiminnan sähköistämishankkeet
edistävät tiedonkulun kehittämistä. Logistiikassa sähköisen tiedonsiirron laajentamisen
avulla voidaan vähentää byrokratiaa ja lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä sekä
nopeuttaa kuljetuksia maasta toiseen. Se ei kuitenkaan tapahdu heti, vaan ajan mukaan,
kun teknologiat, osaaminen ja käytäntö kehittyvät. Muutoksia tarvitaan myös
kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Toimiva logistiikka edistää talouden kehitystä, koska
tehokkaat logistiikkaratkaisut lisäävät kilpailuetua.
Nykymuutosten aikana pk-yritysten kannattaa varautua sähköisen tiedonsiirtoon
liittyvien haasteisiin, ennakoida vientitoiminnan logistisia riskejä sekä satsata venäjän
kielen taitoon ja toimintaympäristön tuntemukseen. Venäjän markkinoille suuntaavien
yritysten kannattaa tehdä vientisuunnitelma, tutustua tapakulttuuriin ja olla yhteydessä
Venäjän markkinoilla jo toimiviin yrityksiin välttääkseen isoja riskejä. Pk-yritysten
tietotekniset valmiudet vaikuttavat niiden kilpailukykyyn.
32
LÄHTEET
Aaltonen, P. 2011. Kuljetusala siirtymässä kokonaan sähköiseen tiedonsiirtoon.
TransportNews. 5/2011. Kotimaisen ja kansainvälisen logistiikan erikoisjulkaisu.
Alho, A., Kairo, I., Kekki, P. & Portaankorva, M. 2010. Tullaus- ja sertifiointiopas
2010. Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys – SVKK ry.
Arhipov, K. 2012. Maantieliikenteen tuontitullauksen muutokset. SVKK Venäjän
kaupan kuljetuslogistiikka-seminaari 24.5.2012. Helsinki.
Hernesniemi, H., Auvinen S. & Duraev G. 2005. Suomen ja Venäjän logistinen
kumppanuus. Helsinki: Taloustieto Oy.
Hokkanen, S., Karhunen, J. & Luukkainen, M. 2010. Johdatus logistiseen ajatteluun.
Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä.
Javalgi, R. G., Griffith, D. A. & White, D. S. 2003. An Empirical Examination of
Factors Influencing the Internationalization of Service Firms. Journal of Services
Marketing 17 (2), 185–201.
Karhunen, P., Kosonen, R., Logren, J. & Ovaska, K. 2008. Suomalaisyritysten strategiat
Venäjän muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Helsinki. Helsingin
kauppakorkeakoulu. Julkaisuja.
Karjalainen, T., Muhos, M., Wang, L. & Kess, P. 2011. Kiinalaisten ja suomalaisten
yritysten välinen tilaus-toimitusketju. Työpaperi. Oulun yliopiston julkaisuja.
Karrus, K. E.2003. Logistiikka.WSO Oy. Helsinki.
Mäkelä, T. & Mäntynen, J. & Vanhatalo, J. 2005. Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät.
Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.
Neilimo, K. & Näsi, J. 1980. Nomoteettinen tutkimusote ja suomalaisen yrityksen
taloustiede. Tampere: Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja.
Nykänen, P. 2001. Vienti- ja tuontitoiminta Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.
Lappeenranta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu.
33
Nopanen, P. 2012. Logistiikka Venäjällä onnistumisen kulmakivenä. SVKK Venäjän
kaupan kuljetuslogistiikka-seminaari 24.5.2012. Helsinki.
Ritvanen, V. & Koivisto, E. 2007. Logistiikka pk-yrityksissä. WSOY Oppimateriaali
Oy. Helsinki.
Ritvanen, V., Inkiläinen, A., Bell, A. & Santala, J. 2011. Logistiikan ja toimitusketjun
hallinnan perusteet. Saarijärven Offset Oy.
Ruutikainen, P., Inkinen. T., Tapaninen, U. 2006. Suomen ja Venäjän välinen
kuljetuslogistiikka. Yrityshaastattelut. Turun yliopisto. Merenkulkualan
tutkimuskeskus. Julkaisuja.
Sakki, J.2008. Tilaus-toimitusketjun hallinta, B2B – Vähemmällä enemmän. Espoo.
Silander, M., Tervo, H. & Niittykangas, H. 1997. Uusi aluepolitiikka ja yritysten
sijaintikäyttäytyminen. Jyväskylä. Tutkimuskeskuksen julkaisuja.
Simchi-Levi, D., Kaminsky, P. & Simchi-Levi, E. 2008. Designing and managing the
supply chain: concepts, strategies and case studies. Third edition. The McGraw-Hill
Companies, New York. 498 s.
Telasuo, C. & Heiniemi, M. 2012. Suomen ja Venäjän välinen kauppa. www.tulli.fi
Tiehallinto 2010. http://alk.tiehallinto.fi/alk/
Venäläinen, P., Utranen, M., Rytkönen, J., Lappalainen, S-T. & Alho, A. 2010.
Toimintamallit terminaaleissa Suomessa ja Venäjällä. Liikenne- ja viestintäministeriön
julkaisuja 16/2010.
LIITE 1
34
LIITE 2
35
ДЕКЛАРАЦИЯ БЕЗОПАСНОСТИ ПИЩЕВОЙ ПРОДУКЦИИ РАСТИТЕЛЬНОГО
ПРОИСХОЖДЕНИЯ, ПОСТАВЛЯЕМОЙ В РОССИЙСКУЮ ФЕДЕРАЦИЮ
SAFETY DECLARATION FOR THE VEGETATIVE FOOD PRODUCTS
SHIPPED TO THE RUSSIAN FEDERATION
Наименование и адрес экспортера / The name and address of the exporter
Perunakauppa Luonnosta Oy
Leppiojantie 11
91800 Tyrnävä, Finland
Наименование и адрес получателя / The name and address of the receiver
№
Продукт
Страна происхния
1
Кол –во мест
Вес нетто кг
Дата последней
обработки
FI
Обработка
Ranman
0,4 L/1 hect
При хранении пистициды не применялись / During the storage pesticides were not used
Фитосанитарный сертификат / Phytosanitary certificate
Дата/ date
№/ Nr. EC/FI/
Инвойс/ invoice
Дата/ date
№/ Nr.
Настоящим Экспортер подтверждает, что уровень остаточного содержания пестицидов,
нитратов и нитритов содержащихся в растительной продукции, не превышает норм,
установленных 3 и 4 пунктами Меморандума от 26 марта 2008 года.
Exporter hereby confirms level of residues of pesticides, nitrates and nitrites in plant products is
not exceeding permissible level stipulated with Memorandum from 26/03/2008
Печать и подпись поставщика / Stamp and signature of the seller