Kertomus vuodelta 2013, nettiversio.pdf

1.
YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA
1.1
Yleinen energiapolitiikka
Valtakunnan tasolla monet eri intressitahot pyrkivät vaikuttamaan yleiseen energian käyttöja tuotantopolitiikkaan. Energiakulutuksen kehityksestä ja säästötavoitteista ollaan monta eri
mieltä tutkimustahosta riippuen. Polttoaineiden ja sitä myötä energian yleinen hintakehitys
on ollut edelleen kasvussa. Energiatuotantomuotojen välinen kilpailu on luonut epävarmuutta myös kaukolämpöhuollon laajentamiseen tulevaisuudessa. Valtion tuki- ja veropolitiikka
vaikuttaa oleellisesti energiatuotannon suunnitteluun ja polttoaineiden käyttöön. Se on ilmennyt ajoittaisena ”investointitungoksena” kulloinkin parhaiten tuetussa tuotantomuodossa. Kaukolämpötuotannossa maakaasun ja turpeen valmisteveron merkittävä korotus on aiheuttanut lämpölaitosten muutosinvestointeja ja siirtymistä korvaavien polttoaineiden käyttöön. Pahimmillaan tilanne voi johtaa ennenaikaisiin ja turhiin investointeihin ja sitä kautta
kaukolämmön kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Energiapoliittisten ratkaisujen tavoitteena tulisi olla kasvua ja työllisyyttä tukevia ja sitä
kautta kotimaisuusastetta korottavia. Tällöin kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka palvelisi paremmin kansakunnan etua. Uusiutuvan energian lisäämisellä voidaan nostaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta ja parantaa vaihtotasetta. Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantalouttamme.
Kaukolämpöalalla on selkeä tahtotila lisätä puun, turpeen ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä
lämmön tuotannossa. Suomalaiset kaukolämpöyritykset ovat hyvin erilaisia kokonsa, resurssiensa ja toimintaympäristöjensä suhteen. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille ja toiminnan tulee kuitenkin olla aina taloudellisesti kannattavaa. Kotimainen turve on ollut kaukolämpötuotannolle tärkeä polttoaine, mutta sen käyttömahdollisuus on vähentynyt merkittävästi ja näyttää edelleen vähenevän jatkossakin tiukentuneiden ympäristölupavaatimusten ja
verotuksen vuoksi.
Sähköntuotannossa puuenergia on jo menettänyt asemaansa ja lämmöntuotannossa kivihiilellä on korvattu merkittävän paljon kotimaista turvetta, mikä on samalla laskenut energiaomavaraisuuttamme. Puuenergian käytön lisääminen edellyttäisikin valtiovallan taholta pysyvää ja pitkäjänteistä tuki- ja veropolitiikkaa. Alaa koskeneet verojen kiristykset ja lyhytnäköiset tukileikkaukset synnyttävät ainoastaan epävarmuutta satojen miljoonien investointipäätöksiä harkitsevalle toimialalle. Asiantuntijoiden mukaan ainoa toimiva ratkaisu on panostaa kustannustehokkaasti kotimaiseen energiaan.
1.2
Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaympäristö
Kertomusvuonna Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta jatkui vakiintuneella tavalla. Kalajoen
Lämpö Oy:n tavoitteena on lisätä puupohjaisten polttoaineiden käyttöä jatkossa ja vastaavasti vähentää turpeen käyttöä, koska turpeen ns. valmistevero on nostanut turpeen hinnan
lähes metsähakkeen tasolle. Lisäksi voimakkaasti kallistuneen öljyn käyttöä lämmöntuotannossa pyritään korvaamaan mahdollisimman paljon uusiutuvilla polttoaineilla.
Himangan lämpölaitoksella käytettävien metsähakkeen ja palaturpeen hintataso nousi osittain senkin vuoksi, että palaturpeen tuotantoa on vaikeuttanut huonot sääolosuhteet jo usean
vuoden ajan. Huonojen sääolosuhteiden vuoksi sekä palaturpeen että metsähakkeen laatu on
huonontunut kosteuspitoisuuden suhteen. Märkä biopolttoaine on aiheuttanut ajoittain palamisongelmia lämpölaitoksilla ja heikentänyt KPA- kattiloiden hyötysuhdetta.
Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on ollut ajoittain jopa 9,5 MW. Junnikkala Oy:ltä ostettavalla 4 MW:n kaukolämpöteholla voitiin tyydyttää vuonna 2013 keskus-
1
tan kaukolämpötarpeesta 88,2 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli 83,7 %. Öljynkäytön vähentämiseksi 4 MW:n ostoteho ei ole kuitenkaan riittävä ja jatkossa kulutuksen kasvaessa
polttoaineiden käyttösuhde luonnollisesti huononee ilman toimenpiteitä.
Tämän vuoksi Kalajoen Lämpö Oy on jatkanut vuonna 2012 käynnistynyttä kehittämistyötä,
jonka tavoitteena on selvittää ne toimenpiteet, joilla bioenergian osuus keskustaajamassa
voitaisiin nostaa aina 95 %:n tasolle.
1.3
Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen
Tilikauden jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia, joilla olisi olennaisia vaikutuksia kaukolämpöhuoltoon.
1.4
Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä
Kaukolämmön menestyksen takana on pitkäjänteinen kehittämistyö ja harkitusti olosuhteisiin mitoitettu riskitön laajentuminen. Kaukolämpö merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia.
Kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajamaalueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa moniin muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämmitys on myös osa yhdyskuntatekniikkaa. Yhdyskuntien
tiheämmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä olennaisesti.
Kaukolämpö vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten asuinympäristön viihtyvyyttä, koska kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Energiaverojen lisäkorotukset toteutuessaan
tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti
lämpöpumppuihin, verrattuna.
Kaukolämpöhuollon tulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella asemakaavan mukaisen rakentamisen toivotaan käynnistyvän ja Kalajoen keskustaajamassa on
täydennysrakentamistarpeita useammilla alueilla. Kaupungin maankäytönsuunnittelu vaikuttaa oleellisesti kaukolämmön kehittämismahdollisuuksiin ja – tarpeisiin jatkossakin. Kaukolämpöhuollon kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena määritellä ja rajata kaukolämmön
toiminta-alueet, joille kaukolämpöä on kustannustehokkaasti tarkoituksenmukaista tarjota.
Kaukolämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden hinnat tulevat todennäköisesti jatkossakin nousemaan, mikä aiheuttaa samalla energiahinnan kallistumista. Palaturpeen käyttö tulee vähenemään ympäristöverotuksen ja vaikeutuneen lupamenettelyn vuoksi. Puupohjaisten polttoaineiden kysyntä tulee puolestaan edelleen lisääntymään ja aiheuttamaan hintojen
nousua. Raskaan polttoöljyn hinta on jo erittäin korkealla ja öljyn hintakehitys on jatkossakin vaikeasti ennustettavissa, koska monet maailmanpoliittiset tapahtumat vaikuttavat siihen. Hyvin todennäköistä kumminkin on, että hinta tulee pysymään suhteellisen korkealla
tasolla jatkossakin.
Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta kaukolämpöhuollossa on vakiintunut paikallisia tarpeita vastaavaksi. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja hallittua, johon ei sisälly mitään erityisiä ja ennakoitavissa olevia riskitekijöitä.
1.5
Yhtiön talous
TULOSLASKELMA
Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2013 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2012
vastaavat erät.
2
2013
2012
- LIIKEVAIHTO
2.459.648,25 €
- Liiketoiminnan muut tuotot
8.624,53 €
- Materiaali- ja palvelukustannukset
1.541.071,73 €
- MYYNTIKATE
927.201,05 €
- Henkilöstökulut oheiskuluineen
338.415,03 €
- Poistot
285.397,77 €
- Liiketoiminnan muut kulut
282.490,81 €
- LIIKEVOITTO
20.897,44 €
- Korko- ja rahoitustuotot yhteensä
4.498,89 €
- Korko- ja rahoituskulut yhteensä
3.494,22 €
- TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA
21.902,11 €
- Arvioitu tulovero
5.379,83 €
- TILIKAUDEN VOITTO
16.522,28 €
(2.463.104,48 €)
( 12.560,57 €)
(1.554.820,71 €)
( 920.844,34 €)
( 291.466,87 €)
( 290.428,78 €)
( 240.761,27 €)
( 72.551,57 €)
(
2.548,34 €)
(
4.864,75 €)
( 70.235,16 €)
( 17.207,61 €)
( 53.027,55 €)
Yhtiön liikevaihto väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3456,23 € eli 0,14 %.
Vuonna 2013 Kalajoen Lämpö Oy:n poistot olivat 285.397,77 € ja tulorahoituksella katetut
käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 282.912,86 €.
INVESTOINNIT VUONNA 2013
- maa- ja vesialueet
23.466,98 €
- rakennukset
- kaukolämpöverkosto
117.235,72 €
- automaatio- ja tietoliikennelaitteet
4.520,75 €
- lämpökeskuksien koneet ja laitteet
129.341,25 €
- kuorma- ja pakettiautot
- kalusto ja muu irtain
8.348,16 €
- tston kalusto
YHTEENSÄ
282.912,86 €
TASE
Tilikauden tase per 31.12.2013 oli
3.842.847,17 €
(3.901.812,95 €)
Oma pääoma muodostuu seuraavasti:
- Osakepääoma (sidottu oma pääoma) 170.879,61 €
- Sij. vapaan oman pääoman rahasto
467.670,06 €
- Ed. tilikausien voitto
345.880,64 €
- Tilikauden voitto
16.522,28 €
Yhteensä
1.000.952,59 €
( 984.430,31€)
Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti:
o
Lainat rahoituslaitoksilta yms.
Kuntarahoitus Oyj
73.685,00 €
Kalajoen kaupunki
187.500,00 €
Yhteensä
261.185,00 €
(318.504,55 €)
o
Muut velat (= liittymismaksut)
2.154.082,37 € (2.105.444,51 €)
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
2.415.267,37 €
Lyhytaikainen vieras pääoma
Vieras pääoma yhteensä
426.627,21 €
2.842.894,58 €
3
Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2013 olivat yhteensä 48.637,86 €. Vuonna 2012
liittymismaksutulot olivat 216.759,81 €
1.6
Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset
Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; yrityspalovakuutuksesta, omaisuusriskivakuutuksesta ja yritysvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti.
Yrityspalovakuutuksesta korvataan palon-, kuumuuden-, savun-, noen-, salamaniskun-, sähköilmiön-, räjähdyksen-, sammutuslaitteiston laukeamisen-, murron-, ryöstön-, vahingonteon-, anastamisen-, vuodon- ja myrskyn aiheuttamat vahingot. Omavastuu on 1000 euroa.
Omaisuusriskivakuutus koostuu kahdesta osasta; omaisuusriskiturvasta ja toiminnan turvasta eli konekeskeytysturvasta. Omaisuusriskiturvavakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on
aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Omavastuu on 1000 euroa.
Konekeskeytysturvavakuutuksen perusteella korvataan ylimääräiset kulut keskeytysvahinkotilanteessa, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta
kohdanneesta esinevahingosta. Omavastuu on 7 vrk keskeytysvahingon alkamisesta.
2.
LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI
2.1
Lämpökeskukset
KESKUSTAAJAMA
Kertomusvuoden aikana keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui vakiintuneeseen
tapaan pääosin Junnikkala Oy:n 5 MW:n KPA- lämpölaitokselta. Pirkonsuon POR- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 10
MW muodostuu kolmesta kattilasta (4MW+4MW+2MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3.
HIEKKASÄRKÄT
Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut
tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru, lastu) lämpökeskukselle on toimittanut Junnikkala Oy. Korvaus polttoaineesta maksetaan toimittajalle biokattilan tuottaman energian
mukaan.
Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v. 1990 rakennettu POR- lämpökeskus (1,5 + 1,5
MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3.
HIMANKA
Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla.
Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POR kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW)
sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat.
2.2
Lämmöntuotanto ja -myynti
Keskusta
Hiekkasärkät
Himanka
Yhteensä
TUOTANTO
Ostoenergia Junnikkalalta
Oma KPA-tuotanto
Oma POR-tuotanto
MWh
MWh
MWh
26543
3553
5074
73
8248
701
26543
13322
4327
4
KL- TUOTANTO YHTEENSÄ
Osuus koko tuotannosta
MYYNTI
Osuus koko myynnistä
Verkostohäviö
Verkostohäviöprosentti
MWh
30096
5147
8949
%
68,1
11,6
20,3
MWh
23498
4113
7644
%
66,6
11,7
21,7
MWh
%
6598
21,9
1034
20,1
1305
14,6
44192
100
35255
100
8937
20,2
Kaukolämmön kokonaistuotannossa 44192 MWh oli vähennystä vuoteen 2012 verrattuna
1837 MWh eli 4 %. Kokonaismyynnissä 35255 MWh oli vähennystä vastaavasti 2814 MWh
eli 7,4 %. Verkostohäviö kasvoi 977 MWh eli vuoden 2012 tasoon verrattuna 12,3 %.
Verkostohäviö lisääntyi keskustaajamassa 3,7 %-yksikköä ja Hiekkasärkillä 4 %-yksikköä.
Himangalla verkostohäviö puolestaan väheni 0,7 %-yksikköä.
Verkostopituuteen nähden harva liittyjätiheys vaikuttaa oleellisesti verkostohäviöön, joka
näkyy selvästi keskustan häviöprosentin suuruudessa. Etenkin uudet asuntoalueet lisäävät
verkostohäviötä alkuvaiheessa, koska tontit rakentuvat useiden vuosien aikana, mutta kaukolämpöverkosto joudutaan kuitenkin rakentamaan lähes valmiiksi heti ensimmäisille liittyjille. Samoin kaukolämpöveden kesäaikainen lämpötila vaikuttaa merkittävästi verkostohäviön määrään. Verkostohäviö syntyy useista eri tekijöistä ja osaan niistä voidaan vaikuttaa
kaukolämmön jakeluun liittyvien teknisten parametrien optimoinnilla. Tavoitteena on, että
verkostohäviöissä päästäisiin tulevaisuudessa vuosikeskiarvona n. 10 %:n tasolle.
Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 88,2 % (83,7 %), Hiekkasärkillä 98,1 % (99,2% ) ja Himangalla vastaavasti 92,2 % (93,7 %).
OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ
Yksikkö
POLTTOAINE
Keskusta
Hiekkasärkät Himanka
Yhteensä
Metsähake
i-m3
10109
10109
Kuori, puru, lastu
i-m3
7408
7408
Palaturve
i-m3
3213
3213
Raskas polttoöljy (POR)
kg
332287
7679
76060
416026
Kalajoen Lämpö Oy:n pääasiallisina polttoaineina ovat ns. biopolttoaineet, mutta raskasta
polttoöljyä jouduttiin edelleen käyttämään keskustan POR- laitoksella 332287 kg (427224
kg v. 2012), Hiekkasärkillä 7679 kg (18645 kg) ja Himangalla 76060 kg (80375 kg) eli yhteensä 416026 kg (524244kg).
Raskaan polttoöljyn hankintakustannukset olivat yhteensä 317342 €, alv 0 %, joten keskimääräinen POR- hinta oli siten 0,76 €/kg (0,77 €/kg). POR- hinta on pysynyt korkealla tasolla jo usean vuoden ajan. Kertomusvuosi oli normaalia lämpimämpi ja sen vuoksi raskaan
polttoöljyn kulutuskin laski 108218 kg eli n. 82.000 €:n arvosta edelliseen vuoteen verrattuna.
Himangan lämpölaitokselle hankitun metsähakkeen laskennallinen energiasisältö oli 7706
MWh ja palaturpeen energiasisältö 3213 MWh eli yhteensä 10919 MWh. Vastaavasti tuotettu kaukolämpöenergia oli 8248 MWh eli KPA- tuotannon hyötysuhde oli 75,5 %.
5
2.3
Kuluttajat
Vuoden 2013 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 13 uutta kiinteistöä ja yhden kiinteistön
osalla liittymissopimus uusittiin muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Uusista liittyjistä 12
kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella ja 1 kiinteistö Himangan alueella. Vuonna 2013 liittyneiden kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on 11558 r-m3 ja laskennallisen sopimustehon lisäys 1614 kW.
Vuoden 2013 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 525 kpl, jotka jakautuivat
eri toiminta-alueille seuraavasti:
o Keskusta
353 kpl
o Hiekkasärkät
12 kpl
o Himanka
160 kpl
Yhteensä
525 kpl
Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin 770960 r-m3 ja
keskimääräinen ominaiskulutus 49,4 kWh/r-m3 vuodessa. Vuonna 2012 keskimääräinen
ominaiskulutus oli 50,2 kWh/r-m3 ja vuonna 2011 vastaavasti 47,3 kWh/r-m3 vuodessa.
2.4
Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta
Liittymis- ja perusmaksuja nostettiin kustannustason nousua vastaavasti.
Energiahinnat olivat 1.1.2013 lukien:
- Keskustaajama
50,00 €/MWh Alv 0% ja 62,00 €/MWh Alv 24%.
- Hiekkasärkät
52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%.
- Himanka
52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%.
2.5
Kaukolämpöverkosto
Kalajoen Lämpö Oy ja Kalajoen kaupungin tekniset palvelut / mittaustoimi ovat tehneet jo
useamman vuoden ajan yhteistyötä. Kaukolämpöverkoston rakentamisvaiheessa kaupungin
mittaustoimi suorittaa tarvittavat maastomittaukset ja laatii johtokartan. Aikoinaan tehdyn
perustyön jälkeen vuosittainen työ on johtokartan päivitystä. Ajan tasalla oleva johtokartta
palvelee kaukolämpöhuollon lisäksi useita muitakin yhdyskuntatekniikan toimialoja.
Vuoden 2013 kaukolämpöverkoston rakentaminen kohdistui Kalajoen keskustaajaman alueella pääasiallisesti Kotipuiston kaava-alueelle. Lisäksi rakennettiin tai korjattiin muitakin
linjaosuuksia ja yksittäisiä talojohtoja kaikilla kolmella kaukolämmön jakelualueella.
VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2013 (m)
Runkolinjat
Talohaarat
Yhteensä
Keskusta
752
305
1057
Hiekkasärkät
16
28
44
Himanka
0
26
26
Yhteensä
768
359
1127
Himanka
9050
3053
12103
Yhteensä
39674
12190
51864
VERKOSTON KOKONAISPITUUDET 31.12.2013 (m)
Runkolinjat
Talohaarat
Yhteensä
Keskusta
28463
8923
37386
Hiekkasärkät
2161
214
2375
6
Vuonna 2013 kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 1127 m. Keskustan, Hiekkasärkkien ja Himangan kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli vuoden 2013 lopussa yhteensä
51864 m.
3.
OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
3.1
Yhtiökokoukset ja omistussuhteet
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.4.2013.
Osakepääoma on 170.879,61 euroa. Osakkeita on yhteensä 1.000 kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki
1000 osaketta.
3.2
Hallinto ja henkilöstö
Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Himangan palvelutoimiston tiloissa.
Tilikauden aikana yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja 50 %:n työajalla, käyttöpäällikkö ja toimistosihteeri, joka on ollut vuokrattuna ostopalvelusopimuksella
Kalajoen kaupungilta 1.2.2010 lukien. Lisäksi tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa.
Toimenkuvat:
Toimitusjohtaja
johtaa ja valvoo kokonaisvaltaisesti yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevan
hallinnon osakeyhtiölain määräysten mukaisesti ja yhdensuuntaisesti yhtiön hallituksen ja
konserniohjauksen määrittelemien päälinjojen kanssa.
Käyttöpäällikkö
vastaa kaukolämpötuotannosta, lämpölaitosten yleisestä toiminnasta ja verkostorakentamisesta, toimii toimitusjohtajan sijaisena ja lämpölaitoshoitajien esimiehenä ja osallistuu tarvittaessa varallaoloon.
Toimistosihteeri
vastaa kokonaisvaltaisesti yhtiön toimistopalveluista, kuten esim. asiakirjahallinnasta,
kaukoluentaan perustuvasta laskutuksesta, maksuliikenteestä, laskujen tiliöinneistä,
asiakaspalvelusta, lämpösopimusten tekemisestä, arkistoinnista, www-sivujen ylläpidosta
ym. toimistotehtävistä.
Lämpölaitoshoitajat ( 3 kpl )
vastaavat lämpölaitosten käyttö- ylläpito- ja huoltotehtävistä.
osallistuvat verkostorakentamiseen
osallistuvat varallaoloon.
Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin
taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt.
Henkilöstö:
Toimitusjohtaja
Käyttöpäällikkö
Toimistosihteeri
Paavo Soukka
Markku Ojala
Sonja Ventelä
7
Lämpölaitoshoitaja
Lämpölaitoshoitaja
Lämpölaitoshoitaja
Tapio Isopahkala
Timo Paavola
Kari Rajaniemi
Yhtiön hallituksen jäsenet:
Pekka Märsylä pj
Raili Myllylä vpj
Vuokko Hilli
Jarmo Ainali
Miika Heikkilä
Varajäsenet:
Marko Raiman
Jouni Jyrinki
Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
3.3
Työterveyshuolto
Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy.
3.4
Maksetut palkat ja palkkiot
Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2013 yhteensä 286.136,24 € (230.638,04 €), henkilösivukulut olivat 52.278,79 € (60.828,83 €) ja henkilöstökulut sivukuluineen yhteensä
338.415,03 € (291.466,87 €).
Kertomusvuoden henkilöstökulut sisältävät 13 kuukauden palkat. Kirjanpidossa henkilöstökulut ovat olleet aiemmin maksuperusteiset ja ne on kuluneen tilikauden aikana muutettu
suoriteperusteiseksi. Vuoden 2013 vuoteen 2012 vertailukelpoiset henkilöstökulut olivat
suuruudeltaan noin 312 383 euroa.
3.5
Tarkastustoimi
Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab ( Rno 541.130 ) päävastuullisena tilintarkastajana Risto Olavi Hyvönen.
4.
VUOSIVOITTO / -TAPPIO
Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden voiton 16.522,28 €:n kirjaamista vapaaseen
omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille.
Paavo Soukka
Toimitusjohtaja