KALAJOEN LÄMPÖ OY

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
1
1.
YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA
1.1
Yleinen energiapolitiikka
Energiapolitiikka oli kuluneen vuoden aikana hyvin vaihtelevaa. Pitkään jatkuneen laskusuhdanteen vuoksi valtion velkaantumista pyrittiin hillitsemään ja huomio kiinnittyi muun
muassa valtion vaihtotaseeseen energian tuonnin ja viennin näkökulmasta. Turpeen energiavero ja uusien soiden lupaprosessin tiukentuminen ohjasi varsinkin suuria yhteistuotantolaitoksia kivihiilen käyttöön. Tuontienergian käyttö sekä ohjasi rahavirrat ulkomaille että vähensi turpeen tuotantoketjun työpaikkoja.
Energiantuottajat toivovat pitkäjänteistä, johdonmukaista energiapolitiikkaa, johon voi luottaa pitkäaikaisia investointeja tehtäessä. Tällöin kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka
palvelisi paremmin kansakunnan etua. Uusiutuvan energian lisäämisellä voidaan nostaa
merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta ja parantaa vaihtotasetta. Turve hitaasti uusiutuvana, vaikkakin rikkipitoisena polttoaineena, korvaa kivihiilen polttoa ja mahdollistaa
suunnitelmallisen siirtymisen puhtaimpiin kotimaisiin polttoaineisiin.
Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi
uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantalouttamme.
1.2
Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaympäristö
Kertomusvuonna Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta jatkui vakiintuneella tavalla. Toimitusjohtajan jääminen pois päivittäisestä toiminnasta toukokuun alussa asetti henkilökunnalle lisähaastetta. Ajatuksena oli että töistä kuitenkin selvitään vastuuta ja tehtäviä jakamalla.
Käytännössä käyttöpäällikkö hoiti toimitusjohtajan tehtävät ja lopetti päivystykseen osallistumisen. Päivystyspalvelua ostettiin ulkopuoliselta toimijalta, jota perehdytettiin yhtiön laitoksiin ja toimintaan riittävän perusteellisesti.
Energiankulutuksen osalta kulunut vuosi oli edellisvuoden kaltainen, niin kutsuttuun normivuoteen verrattuna kuitenkin lämmin. Tämä on kolmas vuosi peräkkäin jolloin vuoden
lämmitystarveluku alittaa normivuoden.
Edelliseen vuoteen verrattuna laitosten yhteinen tuotantomäärä alittui 1103 MWh, kun taas
yhteinen myynti nousi 244 MWh. Merkittävin yksittäinen tekijä tälle on Himangan verkoston menoveden lämmön ja kattilan tarkka säätäminen. Kattilan kunnostuksen avulla kattila
on toiminut tehokkaammin ja ilman turhia käyttökatkoja.
Verkoston lämpötiloja aktiivisesti optimoimalla ja kuluttajalaitteiden jäähdytystä seuraamalla löytyy toiminnastamme vielä tehostamispotentiaalia.
Kalajoella on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne, minkä vuoksi uudisrakentamista tapahtuu laskusuhdanteesta huolimatta.
Polttoaineiden hintoihin ei ole tullut merkittäviä korotuksia. Hakkeen ja turpeen hinnat tarkistetaan lämmityskausittain, ei vuosittain. Syksyllä 2013 sovitut energianhinnat olivat voimassa syksyyn 2014 saakka.
Öljynhinta pysyi kertomusvuoden alusta saakka tasaisena lokakuuhun saakka kunnes hinta
romahti ~0,74 snt/kg tasosta 0,51 snt/kg (alv 0%).
2
Puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen käyttö on hyvässä tasapainossa, koska turpeen verotusraja 5000 MWh ei aiheuta Himangan laitoksella tuotannollisia ongelmia. Turvetta on
käytetty jopa liian vähän, sillä sopiva turve-hakeseos pitää kattilan puhtaana ja palotapahtuman tehokkaana. Vuoden 2014 aikana turvetta käytettiin 2456 MWh.
Märkä biopolttoaine on aiheuttanut ajoittain palamisongelmia lämpölaitoksilla ja heikentänyt KPA- kattiloiden hyötysuhdetta. Himangan laitoksella joudutaan varastoimaan polttoainetta taivasalle johtuen syklisestä polttoaineen toimituksesta sekä turpeen ja hakkeen kerroksittain syöttämisestä polttoainesiiloihin. Välivarastorakennus auttaisi säilyttämään polttoaineesta toimitusvaiheessa maksetun lämpöarvon ja pitämään palotapahtuman tasaisena.
Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on noin 9,5 MW. Junnikkala Oy:ltä ostettavalla 4 MW:n kaukolämpöteholla voitiin tyydyttää vuonna 2014 keskustan kaukolämpötarpeesta 87,6 %. Vuonna 2013 vastaava luku oli 88,2 %.
KAUKOLÄMPÖHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITTELUN TOTEUTUS
Kalajoen Lämpö Oy laati kaukolämpöhuollon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Sen
yhtenä tarkoituksena oli selvittää Kalajoen keskustaajaman kaukolämmön tuotantovaihtoehdot 30.9.2017 päättyvän lämmöntoimitussopimuksen jälkeen.
Kalajoen Lämpö Oy:n ja Junnikkala Oy:n kanssa käydyissä kaukolämpöhuollon kehittämisneuvotteluissa päädyttiin yhteiseen näkemykseen, jonka tavoitteena on VE3:n mukainen
ratkaisu.
VE3
Rakennetaan oma 4,0 MW:n pellettilämpökeskus nykyisen POR- lämpökeskuksen rinnalle ja sovitaan nykyisen 4 MW:n ostotehosopimuksen jatkamisesta 15 vuodella Junnikkala Oy:n kanssa.
Vuoden alussa teimme päätöksen 4,0 MW pellettilaitoksen rakentamisesta Pirkonsuon lämpölaitoksen yhteyteen. Päätöstä edesauttoi investoinnin energiatuki jota valtio myönsi 15 %
hankkeen rakennuskustannuksista. Yhteensä 1.189.000 € investointi on yhtiölle merkittävä
ja takaisinmaksu perustuu öljytuotannon ja pellettituotannon hintojen erotukseen.
Kalajoen keskustan energiankulutuksen jatkuva tasainen kasvu ja rikkidirektiivi joka pakottaa siirtymään raskaasta polttoöljystä kalliimpaan kevyeen polttoöljyyn, nopeuttanee laskennallista takaisinmaksuaikaa.
Pellettilaitoksen rakentaminen aloitettiin syksyllä perustusten tekemisellä. Perustustyö valmistuikin vuoden loppuun mennessä.
3
1.3
Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen
Tilikauden lopussa ja sen jälkeen on käyty neuvottelua kaukolämmön ostosopimuksen jatkamisesta Junnikkala Oy:n kanssa. Neuvotteluiden tuloksena jatketaan sopimusta vuoteen
2025 saakka periaatteessa samoilla hintaehdoilla. Tariffia muutetaan siten että maksamme
vain tuotetusta tehosta, ilman perusmaksua. Lisäksi sitoudumme osallistumaan lämmöntuottajan lisäkustannuksiin, joita mahdolliset valtiovallan toimet aiheuttavat. Neuvotteluiden tulos ei aiheuta välitöntä painetta hinnankorotuksiin. Kuitenkin indeksin nouseminen vaikuttaa
välittömästi kuluttajahintoihin. Sopimuksen pituus on 10 vuotta.
1.4
Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä
Kaukolämpö merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajama-alueiden lämmitysmuoto, jonka hinta
on kilpailukykyinen ja vakaa moniin muihin lämmitysmuotoihin verrattuna.
Kaukolämmitys on myös osa yhdyskuntatekniikkaa. Yhdyskuntien tiheämmällä kaavoituksella
voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä
olennaisesti.
Kaukolämpö vähentää merkittävästi paikallisia
päästöjä ja lisää siten asuinympäristön viihtyvyyttä, koska kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin
rakennuskohtaisessa lämmityksessä.
Kaukolämpöhuollon lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella rakentaminen on vilkastunut ja Kalajoen keskustaajamassa on täydennysrakentamistarpeita useammilla
alueilla. Keskustan alueella on lähdössä liikkeelle
Hannila-Mätäsmaan kaava-alue, jonka rakentuminen tiivistää keskusta-aluetta.
Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta kaukolämpöhuollossa on vakiintunut paikallisia tarpeita vastaavaksi. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja
hallittua, johon ei sisälly mitään erityisiä ja ennakoitavissa olevia riskitekijöitä.
4
1.5
Yhtiön talous
TULOSLASKELMA
Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2014 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2013
vastaavat erät.
2014
2013
- LIIKEVAIHTO
2.456.588,83 €
- Liiketoiminnan muut tuotot
7.000,69 €
- Materiaali- ja palvelukustannukset
1.534.967,07 €
- MYYNTIKATE
928.622,45 €
- Henkilöstökulut oheiskuluineen
283.485,42 €
- Poistot
263.520,69 €
- Liiketoiminnan muut kulut
295.809,53 €
- LIIKEVOITTO
85.806,81 €
- Korko- ja rahoitustuotot yhteensä
9.373,24 €
- Korko- ja rahoituskulut yhteensä
5.820,42 €
- TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA
89.359,63 €
- Arvioitu tulovero
18.258,65 €
- TILIKAUDEN VOITTO
71.100,98 €
(2.459.648,25 €)
( 8.624,53 €)
(1.541.071,73 €)
( 927.201,05 €)
( 338.415,03 €)
( 285.397,77 €)
( 282.490,81 €)
( 20.897,44 €)
(
4.498,89 €)
(
3.494,22 €)
( 21.902,11 €)
( 5.379,83 €)
( 16.522,28 €)
Yhtiön liikevaihto väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3059,42 €. (-0,12 %:a)
Vuonna 2014 Kalajoen Lämpö Oy:n poistot olivat 263.520,69 € ja tulorahoituksella katetut
käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 143.116,49 €.
INVESTOINNIT VUONNA 2014
- maa- ja vesialueet
- rakennukset
- kaukolämpöverkosto
- automaatio- ja tietoliikennelaitteet
- rakennelmat
- lämpökeskuksien koneet ja laitteet
- kuorma- ja pakettiautot
- kalusto ja muu irtain
- tston kalusto
- maa- ja vesirakennukset (kentät)
- ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä
YHTEENSÄ
1232,50 €
71.128,01 €
17.387,96 €
11.565,45 €
1.683,00 €
14.883,68 €
25.235,89 €
143.116,49 €
TASE
Tilikauden tase per 31.12.2014 oli
(3.842.847,17 €)
5.106.027,11 €
Oma pääoma muodostuu seuraavasti:
- Osakepääoma (sidottu oma pääoma) 170.879,61 €
- Sij. vapaan oman pääoman rahasto
467.670,06 €
- Ed. tilikausien voitto
362.402,92 €
- Tilikauden voitto
71.100,98 €
Yhteensä
1.072.053,57 €
Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti:
o Lainat rahoituslaitoksilta yms.
- Kuntarahoitus Oyj
36.843,00 €
- Kuntarahoitus Oyj 1.147.828,00 €
( 1000 osaketta )
(
345.880,64 €)
( 1.000.952,59 €)
(73.685,00 €) H-S KPA
(Pirkonsuon pellettilämpölaitos)
5
Kalajoen kaupunki
187.500,00 €
Yhteensä
1.359.671,00 €
o Muut velat (= liittymismaksut)
2.223.635,87 €
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 3.583.306,87 €
(187,500,00 €) Kalaj. kaup.
(261.185,00 €)
(2.154.082,37 €)
-
450.666,67 €
Lyhytaikainen vieras pääoma
4.033.973,54 €
Vieras pääoma yhteensä
Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2014 olivat yhteensä 69.553,50 €. Vuonna 2013
liittymismaksutulot olivat 48.637,86 €
LIIKEVAIHDON KEHITYS VUOSINA 2002 – 2014
2500000
2000000
1500000
LIIKEVAIHTO
1000000
TULOS
500000
0
-500000
2002
1.6
2004
2006
2008
2010
2012
2014
Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset
Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; yrityspalovakuutuksesta, omaisuusriskivakuutuksesta ja yritysvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti.
Yrityspalovakuutuksesta korvataan palon-, kuumuuden-, savun-, noen-, salamaniskun-, sähköilmiön-, räjähdyksen-, sammutuslaitteiston laukeamisen-, murron-, ryöstön-, vahingonteon-, anastamisen-, vuodon- ja myrskyn aiheuttamat vahingot. Omavastuu on 1000 euroa.
Omaisuusriskivakuutus koostuu kahdesta osasta; omaisuusriskiturvasta ja toiminnan turvasta eli konekeskeytysturvasta. Omaisuusriskiturvavakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on
aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Omavastuu on 1000 euroa.
Konekeskeytysturvavakuutuksen perusteella korvataan ylimääräiset kulut keskeytysvahinkotilanteessa, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta
kohdanneesta esinevahingosta. Omavastuu on 7 vrk keskeytysvahingon alkamisesta.
Vakuutusmäärät tarkistetaan vuosittain ja vuoden 2015 tammikuussa ne olivat seuraavat:
YRITYSPALOVAKUUTUS JA OMAISUUSRISKIVAKUUTUS
Lämpölaitokset rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen sekä öljyvarastoineen on palovakuutettu vakuutuskirjan erittelyn mukaisesti seuraavasta kokonaisvakuutusmäärästä.
6



Pirkonsuon POR- lämpökeskus
 yrityspaloturva
 omaisuusriskiturva
Yhteensä
726.466 €
726.466 €
Hiekkasärkkien BIO- lämpökeskus
 yrityspaloturva
 omaisuusriskiturva
Yhteensä
629.137 €
869.411 €
1.498.548 €
Himangan KPA- lämpökeskus + varalaitokset
 paloturva
 omaisuusturva
Yhteensä
1.227.945 €
1.357.278 €
2.585.223 €
Yrityspaloturva ja omaisuusriskiturva yhteensä
4.810.237 €
YRITYSVAKUUTUS
Yritysvakuutus sisältää ns. toimintaturvat;
 vastuuturvan, jossa korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko
 kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu
1.000.000 €
 asennustyöt
1.000.000 €
 omavastuu
1000 €
 hallinnonvastuuturvan, jossa korvataan taloudellinen vahinko, jonka
vakuutettu on aiheuttanut toimiessaan vakuutuksenottajan hallinnossa ja josta
vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa.
 Korvauksen enimmäismäärä varallisuusvahingossa on 200.000 €.
 Omavastuu 2.000 € vahinkoa kohden.
 oikeusturvan, jossa korvataan yhtiön asianajo- ja oikeudenkäyntikulut.
 kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu
25.000 €
 asennustyöt
25.000 €
 omavastuu 15 % vahingon määrästä,
kuitenkin vähintään 600 €.
Lisäksi on otettu ajalle 6.112014 – 31.8.2015 Pirkonsuon pellettilämpölaitosta koskeva
ASENNUS- JA RAKENNUSTYÖVAKUUTUS.
Edellä mainitut vakuutukset ja ajoneuvovakuutukset ovat Pohjola- yhtiössä.
2.
LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI
2.1
Lämpökeskukset
KESKUSTAAJAMA
Kertomusvuoden aikana keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui vakiintuneeseen
tapaan pääosin Junnikkala Oy:n 5 MW:n KPA- lämpölaitokselta. Pirkonsuon POR- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 10
MW muodostuu kolmesta kattilasta (4MW+4MW+2MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3.
7
HIEKKASÄRKÄT
Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut
tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru, lastu) lämpökeskukselle on toimittanut Junnikkala Oy. Korvaus polttoaineesta maksetaan toimittajalle biokattilan tuottaman energian
mukaan.
Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v. 1990 rakennettu POR- lämpökeskus (1,5 + 1,5
MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3.
HIMANKA
Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla.
Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POR kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW)
sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat.
2.2
Lämmöntuotanto ja -myynti
Keskusta
Hiekkasärkät
Himanka
Yhteensä
TUOTANTO
Ostoenergia Junnikkalalta
Oma KPA-tuotanto
Oma POR-tuotanto
KL- TUOTANTO YHTEENSÄ
Osuus koko tuotannosta
MYYNTI
Osuus koko myynnistä
Verkostohäviö
Verkostohäviöprosentti
MWh
MWh
MWh
MWh
26136
3713
29849
5078
180
5258
7640
342
7982
%
69,3
12,2
18,5
MWh
23671
4394
7414
%
66,7
12,4
20,9
MWh
%
6178
20,7
864
16,4
568
7,1
26136
12718
4235
43089
100
35479
100
7610
17,7
Kaukolämmön kokonaistuotannossa 43089 MWh oli vähennystä vuoteen 2013 verrattuna
1103 MWh eli 2,5 %.
Kokonaismyynnissä 35479 MWh oli lisäystä vastaavasti 224 MWh eli 0,6 %.
Muissa verkoissa myynti nousi, mutta Himangan verkossa myynti laski 230 MWh.
Verkostohäviö laski 20,2 %:sta 17,7 %:iin edellisvuoteen verrattuna.
Verkostohäviö laski keskustaajamassa 1,2 prosenttiyksikköä ja Hiekkasärkillä 3,7 prosenttiyksikköä. Himangalla verkostohäviö väheni jopa 7,5 prosenttiyksikköä.
Verkostopituuteen nähden harva liittyjätiheys vaikuttaa oleellisesti verkostohäviöön, joka
näkyy selvästi keskustan häviöprosentin suuruudessa. Lisäksi kaukolämpöveden menolämpötila vaikuttaa merkittävästi verkostohäviön määrään. Tavoitteena on, että verkostohäviöissä päästäisiin tulevaisuudessa vuosikeskiarvona n. 10 %:n tasolle.
Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 87,6 % (88,2 %), Hiekkasärkillä 96,6 % (98,1% ) ja Himangalla vastaavasti 95,7 % (92,2 %).
OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ
Yksikkö
POLTTOAINE
Keskusta
Hiekkasärkät Himanka
Yhteensä
Metsähake
i-m3
10465
10465
Kuori, puru, lastu
i-m3
8070
8070
Palaturve
i-m3
3400
3400
Raskas polttoöljy (POR)
kg
377904
14431
27457
419792
8
Kalajoen Lämpö Oy:n pääasiallisina polttoaineina ovat ns. biopolttoaineet, mutta raskasta
polttoöljyä jouduttiin edelleen käyttämään pääasiassa keskustan POR- laitoksella. Polttoöljyn hankintakustannukset olivat yhteensä 287 230 €, alv 0 %, joten keskimääräinen PORhinta oli siten 0,68 €/kg (0,76 €/kg).
KAUKOLÄMMÖN VUOSITUOTANTOHISTORIA
KESKUSTA
35 000 MW
Öljy
30 000 MW
BIO-energian osto
25 000 MW
Tuotanto
Myynti
20 000 MW
15 000 MW
10 000 MW
5 000 MW
0 MW
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
HIEKKASÄRKÄT
Öljy
Kuori ja puru
Tuotanto
Myynti
6 000 MW
5 000 MW
4 000 MW
3 000 MW
2 000 MW
1 000 MW
0 MW
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
9
HIMANKA
Öljy
14 000 MW
Hake
12 000 MW
Turve
PA Energiasisältö yht.
10 000 MW
Tuotanto
8 000 MW
Myynti
6 000 MW
4 000 MW
2 000 MW
0 MW
2010
2011
2012
2013
2014
KOKONAISTUOTANTO JA –MYYNTI
50 000 MW
45 000 MW
TUOTANTO
40 000 MW
Myynti
35 000 MW
30 000 MW
25 000 MW
20 000 MW
15 000 MW
10 000 MW
5 000 MW
0 MW
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
10
2.3
Kuluttajat
Vuoden 2014 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 17 uutta kiinteistöä. Uusista liittyjistä
16 kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella ja 1 kiinteistö Hiekkasärkkäin alueella. Vuonna
2014 liittyneiden kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on 14398 r-m3 ja
laskennallisen sopimustehon lisäys 356,8 kW.
Vuoden 2014 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 542 kpl, jotka jakautuivat
eri toiminta-alueille seuraavasti:
o Keskusta
369 kpl
o Hiekkasärkät
13 kpl
o Himanka
160 kpl
Yhteensä
542 kpl
Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin 771 316 r-m3 ja
keskimääräinen ominaiskulutus 46 kWh/r-m3 vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen ominaiskulutus oli 49,4 kWh/r-m3 ja vuonna 2012 vastaavasti 50,2 kWh/r-m3 vuodessa.
Kuluttajamäärä, kpl
600
500
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2.4
Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta
Liittymis- ja perusmaksut pysyivät ennallaan, kuten myös energianhinnat.
Energiahinnat olivat vuonna 2014:
- Keskustaajama
50,00 €/MWh Alv 0% ja 62,00 €/MWh Alv 24%.
- Hiekkasärkät
52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%.
- Himanka
52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%.
Omakotitalon perusmaksu on 330 € Alv 0% ja 409,20 € Alv 24 %
Omakotitalon liittymismaksu on 3300 €. Maksu on palautuskelpoinen ja siksi veroton.
11
2.5
Kaukolämpöverkosto
Kalajoen kaupungin mittaustoimi suorittaa kaukolämpöverkon mittaukset ja dokumentoinnin. Kaukolämpöverkoston rakentamisvaiheessa suoritetaan tarvittavat maastomittaukset ja
tiedonsiirto johtokarttaan. Aikoinaan tehdyn perustyön jälkeen vuosittainen työ on johtokartan päivitystä.
Kaukolämpöverkoston rakentaminen jatkui keskustaajaman alueella Kotipuiston kaavaalueella. Lisäksi rakennettiin tai korjattiin muitakin linjaosuuksia ja yksittäisiä talojohtoja
kaikilla kolmella kaukolämmön jakelualueella.
VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2014 (m)
Runkolinjat
Talohaarat
Yhteensä
Keskusta
667
294
961
Hiekkasärkät
69
9
78
Himanka
0
0
0
Yhteensä
736
303
1039
Himanka
8843
3259
12103
Yhteensä
41063
13088
54151
VERKOSTON KOKONAISPITUUDET 31.12.2014 (m)
Runkolinjat
Talohaarat
Yhteensä
Keskusta
29932
9635
37386
Hiekkasärkät
2288
194
2375
Vuonna 2014 kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 1039 m. Keskustan, Hiekkasärkkien ja Himangan kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli 54151 m. Liittymämäärällä
jaettuna (542 kpl), verkostoa on 99,91 m/ liittyjä.
3.
OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
3.1
Yhtiökokoukset ja omistussuhteet
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2014.
Osakepääoma on 170.879,61 euroa. Osakkeita on yhteensä 1.000 kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki
1000 osaketta.
3.2
Hallinto ja henkilöstö
Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Himangan palvelutoimiston tiloissa.
Tilikauden aikana yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja 50 %:n työajalla, käyttöpäällikkö ja toimistosihteeri, joka on ollut vuokrattuna ostopalvelusopimuksella
Kalajoen kaupungilta 1.2.2010 lukien. Lisäksi tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa.
Sisäistä toiminnanohjausta – ja tiedotusta palvelevia palavereita pidettiin kaksi kappaletta.
Yhdessä tutustuimme Energiateollisuuden Kaukolämpö Extra ohjelmaan ja M-Technologyn
mobiiliin kunnossapitojärjestelmään Himangan palvelutoimistolla.
Esittelimme Pyhäjoen kaukolämpölaitoksen väelle toimintaamme ja verkostoiduimme.
Yhteinen palaute- ja virkistyspäivä sekä pikkujouluruokailu tehtiin Alahärmään.
Henkilöstön hyvä motivaatio ja yhteishenki näkyvät oma-aloitteisuudessa, työnilossa ja
olemattomissa sairaspoissaoloissa.
12
Toimenkuvat:
Toimitusjohtaja
johtaa ja valvoo kokonaisvaltaisesti yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevan
hallinnon osakeyhtiölain määräysten mukaisesti ja yhdensuuntaisesti yhtiön hallituksen ja
konserniohjauksen määrittelemien päälinjojen kanssa.
Käyttöpäällikkö
vastaa kaukolämpötuotannosta, lämpölaitosten yleisestä toiminnasta ja verkostorakentamisesta, toimii toimitusjohtajan sijaisena ja lämpölaitoshoitajien esimiehenä ja osallistuu tarvittaessa varallaoloon.
Toimistosihteeri
vastaa kokonaisvaltaisesti yhtiön toimistopalveluista, kuten esim. asiakirjahallinnasta,
kaukoluentaan perustuvasta laskutuksesta, maksuliikenteestä, laskujen tiliöinneistä,
asiakaspalvelusta, lämpösopimusten tekemisestä, arkistoinnista, www-sivujen ylläpidosta
ym. toimistotehtävistä.
Lämpölaitoshoitajat ( 3 kpl )
 vastaavat lämpölaitosten käyttö- ylläpito- ja huoltotehtävistä.
 osallistuvat verkostorakentamiseen
 osallistuvat varallaoloon.
Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin
taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt.
Henkilöstö:
Toimitusjohtaja
Käyttöpäällikkö
Toimistosihteeri
Lämpölaitoshoitaja
Lämpölaitoshoitaja
Lämpölaitoshoitaja
Paavo Soukka
Markku Ojala
Sonja Ventelä
Tapio Isopahkala
Timo Paavola
Kari Rajaniemi
Yhtiön hallituksen jäsenet:
Pekka Märsylä pj
Raili Myllylä vpj
Vuokko Hilli
Jarmo Ainali
Miika Heikkilä
Varajäsenet:
Marko Raiman
Jouni Jyrinki
Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
13
3.3
Työterveyshuolto
Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy.
3.4
Maksetut palkat ja palkkiot
Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2014 yhteensä 231.851,39€ (286.136,24 €), henkilösivukulut olivat 51.634,03 € (52.278,79 €) ja henkilöstökulut sivukuluineen yhteensä
283.485,42 € (338.415,03 €).
3.5
Tarkastustoimi
Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy ( Rno 541.130 ) päävastuullisena tilintarkastajana Risto Olavi Hyvönen.
4.
VUOSIVOITTO / -TAPPIO
Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden voiton 71.100,98 € kirjaamista vapaaseen
omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille.
Markku Ojala
Markku Ojala
Toimitusjohtaja