Kanadan maaraportti

Transcription

Kanadan maaraportti

Kanada
Joulukuu 2010
Kanadan maaraportti
Operations & Network
Sonja Antell
2 (26)
23.6.2010
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo .......................................................................................................................................................... 2
Maaprofiili .................................................................................................................................................................... 4
Maa ja väestö ............................................................................................................................................................ 4
Infrastruktuuri ............................................................................................................................................................ 4
Politiikka ja hallinto .................................................................................................................................................... 4
Talouden avaintiedot ................................................................................................................................................. 5
Liiketoiminta ................................................................................................................................................................ 5
Maan vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................................................. 5
Potentiaalisia toimialoja............................................................................................................................................. 7
Myynti ja markkinointi ................................................................................................................................................ 8
Talous ........................................................................................................................................................................ 11
Makrotalous ............................................................................................................................................................. 11
BKT ...................................................................................................................................................................... 12
Työttömyys .......................................................................................................................................................... 12
Inflaatio ................................................................................................................................................................ 12
Vaihtotase ............................................................................................................................................................ 12
Talouspolitiikka ........................................................................................................................................................ 12
Työvoima ................................................................................................................................................................. 13
Ulkomaankauppa ...................................................................................................................................................... 13
Kokonaiskauppa ...................................................................................................................................................... 13
Ulkomaankaupan rakenne .................................................................................................................................. 14
Tärkeimmät kauppakumppanit ............................................................................................................................ 14
Kauppa Suomen kanssa ......................................................................................................................................... 15
Suomen vienti ...................................................................................................................................................... 16
Suomen tuonti ..................................................................................................................................................... 17
Ulkomaiset investoinnit ........................................................................................................................................... 18
Suomalaiset investoinnit ......................................................................................................................................... 18
Maa- ja metsätalous.................................................................................................................................................. 19
Teollisuus ja rakentaminen ..................................................................................................................................... 19
Kaivostoiminta ja louhinta ....................................................................................................................................... 19
Valmistusteollisuus .................................................................................................................................................. 20
Energia .................................................................................................................................................................... 21
Rakentaminen ......................................................................................................................................................... 22
Palvelusektori ........................................................................................................................................................... 23
Kauppa .................................................................................................................................................................... 23
Pankkitoiminta ja pörssi .......................................................................................................................................... 24
Finpro ry
Porkkalankatu 1, PL 358 , Helsinki, 00181 Finland
Puhelin 0204 6951, faksi 0204 695 200. Y-tunnus FI02023177
[email protected], www.finpro.fi
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
3 (26)
23.6.2010
Matkailu ................................................................................................................................................................... 24
Tapakulttuuri ............................................................................................................................................................. 25
Linkkejä ..................................................................................................................................................................... 26
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
4 (26)
23.6.2010
Maaprofiili
Maa ja väestö
Luonnonvarat: metsävarat, öljy, maakaasu, kupari, nikkeli
Kokonaispinta-ala: 9 984 670 km², (maa-ala: 9 093 507 km²)
Rajanaapurit: Yhdysvallat (8893 km, käsittää 2477 km:n rajan Alaskan kanssa )
Aika: UTC miinus 3,5–8 tuntia, Ottawa ja Toronto miinus 5 tuntia (UTC=koordinoitu
yleisaika)
Asukasluku: 33,76 miljoonaa (2010)
Suurimmat kaupungit: Toronto, Montreal ja Vancouver
Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1; Toronto 416, Montreal 514, Vancouver 604
Etniset ryhmät: Brittitaustaisia 28 %, ranskalaistaustaisia 23 %, muu eurooppalainen
tausta 15 %, muu etninen ryhmä 8 %. 26 % kanadalaisista kuuluu useampaan
etniseen ryhmään.
Viralliset kielet: englanti ja ranska. Englanninkielisten osuus 59 %, ranskankielisten
osuus 22 % ja muiden 19 %.
Uskonnot: 43 % katolilaisia ja 23 %) protestantteja. Uskontokuntiin kuulumattomien
osuus on 16
Infrastruktuuri
Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1
Matkapuhelinstandardi: GSM 850/1900
Sähköverkko: 120V / 60 Hz
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 54,4 % vuonna 2009
Matkapuhelintiheys: 68,8 % vuonna 2009
Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 78,1 vuonna 2009
Tieverkosto: 1,04 miljoonaa km, josta 415 600 km päällystetty v. 2008
Rautatieverkosto: 46 688 km vuonna 2008
Lentokenttiä: 1388 vuonna 2009
Tärkeimmät satamat: Vancouver, Saint John (New Brunswick), Montreal ja Halifax
Politiikka ja hallinto
Virallinen nimi: Canada
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia
Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia
Valtionpäämies: Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elizabeth II,
jota edustaa Kanadassa kenraalikuvernööri Michaëlle Jean
Hallituspuolue: Konservatiivipuolue (Conservative Party of Canada)
Pääministeri ja maan todellinen johtaja: Stephen Harper (Cons.)
Aluehallinto: 10 provinssia ja 3 territoriota
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
5 (26)
23.6.2010
Merkittäviä ajankohtia: Kanada itsenäistyi 1.7.1867, voimassa oleva perustuslaki
hyväksyttiin 17.4.1982
Kansallispäivä: 1.7.
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: Kanadan dollari (CAD, epävirallisesti C$)=100 senttiä
Valuuttakurssi: 1 USD oli 1,03 CAD ja 1 EUR oli 1,34 CAD vuonna 2010
Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1320,2 miljardia USD vuonna 2010
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 45 768 USD vuonna 2010
Verotus: Liittovaltion yleinen yhtiötuloverokanta 19 %; arvonlisäveroa vastaava
tavara- ja palveluvero (GST) yleensä 5 % vuonna 2008
Tärkeimmät teollisuustuotteet: mineraalit, elintarvikkeet, puu- ja
paperiteollisuustuotteet, kulkuneuvot, kemialliset aineet ja tuotteet
Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy, kemiantuotteet, moottoriajoneuvot,
kestokulutustavarat, sähkötuotteet, tietoliikennelaitteet
Suurimmat kauppakumppanit: Yhdysvallat, EU, Japani, muu Aasia, Meksiko
Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti 455 miljoonaa euroa ja tuonti 287
miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 168 miljoonaa euroa
ylijäämäinen.
Ulkomaiset suorat sijoitukset Kanadaan: 19,3 miljardia USD vuonna 2009
Suomalaiset suorat sijoitukset Kanadaan: Suomen Pankin mukaan
nettomääräisesti miinus 111 miljoonaa euroa vuonna 2009.
Kansainväliset vertailut:
Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa 2010 Kanadan sijoitus
on 6 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy).
Kilpailukyky:
WEF:n (World Economic Forum) vuoden 2010-2011 maiden kilpailukykyä
vertailevassa indeksissä Kanada oli 10 korkeimmalla sijalla 133 maan joukossa.
IMD:n kevään 2010 vertailussa Kanada oli vuorostaan seitsemäs 58 maan joukossa.
Liiketoiminta
Maan vahvuudet ja heikkoudet
Positiivisia piirteitä






Yleinen poliittinen tasapaino
Hyvin koulutettu työvoima
Alhainen inflaatio (1% tammikuussa 2009) ja matalat korot
Teknologinen infrastruktuuri maailman kehittyneimpiä
Kanadan 33 miljoonaa kuluttajaa keskittyneet itä-länsi suunnassa USA:n rajan
lähettyville
Liittovaltion ja provinssien yhteenlasketut yhtiöverokannat yleensä
kilpailukykyisiä ja tuloveroaste alhaisin mitattuna Pohjois-Amerikan, Euroopan ja
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
6 (26)
23.6.2010







Japanin kesken (n. 30% yhteenlaskettuna, josta liittovaltion veron osuus 19%
vuonna 2009)
Kanadassa suotuisin verotuskäytäntö tutkimus- ja kehitystoiminnalle
Työvoimakustannukset alemmat kuin Saksassa, Japanissa, Ranskassa ja
USA:ssa
Alhaisimmat sähkön ja rakentamisen kustannukset Pohjois-Amerikan, Euroopan
ja Japanin kesken mitattuna
Kanadalaisten yritysten vahva asema Yhdysvalloissa helpottaa suomalaisten
yritysten pääsyä USA:n markkinoille Kanadan kautta
Yhdysvaltoja suotuisampi yrityskulttuuri ulkomaisille yrityksille
USA on ylivoimaisesti Kanadan tärkein kauppakumppani. Viime aikoina vienti
USA:han on kuitenkin hidastunut, ja Kanada pyrkii avaamaan tuotteilleen uusia
markkinoita aktivoimalla kauppapolitiikkaansa muiden maiden suuntaan
Useampia vuosia kestäneet neuvottelut EU:n ja Kanadan taloussopimuksesta
saatiin päätökseen Prahan huippukokouksessa 6.5.2009, missä EU ja Kanada
sopivat käynnistävänsä sopimusneuvottelut kokonaisvaltaisesta taloudellisesta
kumppanuudesta (Comprehensive Economic Partnership Agreement, CEPA).
Tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen tavaroiden ja palveluiden kaupan
vapauttaminen sekä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevien sääntöjen
määrittely, jotka ovat tavoitteeltaan olemassa olevia WTO-sitoumuksia
kunnianhimoisempia.
Negatiivisia piirteitä








Jokainen provinssi on oma markkina-alueensa erityisine lakeineen,
määräyksineen ja käytäntöineen
Suuret liiketoiminta-alueet (Vancouver, Calgary, Montreal ja Toronto) sijaitsevat
maantieteellisesti kaukana toisistaan
Yhdysvaltalaisten yritysten hallitseva asema saattaa vaikeuttaa muunmaalaisten
yritysten markkinoille pääsyä
Kanadan heikko tuottavuuskehitys heikentää maan kansanvälistä kilpailukykyä
Yhdysvallat on selkeästi Kanadan suurin kauppakumppani, sillä 77 % Kanadan
viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Suuri riippuvuus Yhdysvalloista on lisännyt
myös maailmanlaajuisen taantuman vaikutuksia Kanadan talouteen. Elpyminen
on näin ollen myös vahvasti riippuvainen taloudellisen tilanteen kehittymisestä
Yhdysvalloissa.
Työvoiman liikkuvuuteen liittyvät ongelmat, esim. ulkomaalaisen työvoiman
palkkaamisen hankaluus. Myös hallinnollisten menettelyjen hitaus ja hitaus
työlupien saannissa hankaloittavat toiminnan aloittamista.
Kanadan immateriaalioikeuslainsäädäntö on pahasti puutteellinen. Kolmasosa
Kanadassa liiketoiminnassa käytettävistä tietokonejärjestelmistä on
väärennöksiä, ja 40 prosenttia kanadalaisista on tietoisesti ostanut
piraattituotteita.
Kanada on yksi harvoista OECD-maista, joilla on vielä rajoituksia
ulkomaalaisomistukselle televiestintäalalla. Operaattoreiden tulee olla
kanadalaisomistuksessa tai -valvonnassa olevia yhtiöitä. Ulkomaalaisten
toimijoiden rooli rajoittuu siten televiestintäpalvelujen jälleenmyyntiin ja
satelliittipalvelujen tarjoamiseen.
.
Kanada on kohtuullisen suuri markkina-alue, joka kannattaa ottaa huomioon
liiketoimintasuunnitelmissa. Kanadalaiset ovat tottuneet ulkomaisiin yrityksiin ja
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
7 (26)
23.6.2010
tuotteisiin. Liberaali siirtolaispolitiikka on synnyttänyt maahan monia etnisiä ryhmiä,
jotka ostavat mielellään entisten kotimaidensa tuotteita. Toisaalta pitkään maassa
asuneet, kansallismieliset brittiläis- ja ranskalaisperäiset asukkaat ovat valmiita
kokeilemaan ja suosimaan ulkomaisia tuotteita. Kanadan markkinoille aikova yritys
voi viennin sijaan hyvin investoida paikalliseen tuotantoon, koska Kanadan liittovaltion
ja provinssien hallitukset ja yksityiset yritykset ottavat mielellään vastaan ulkomaisia
investointeja.
Paikalliseen tuotantoon on hyvät edellytykset. Kanada on maailman toiseksi laajin
maa, jonka luonnonrikkaudet ovat mittavat. Eteläosien maa-alueet sopivat hyvin
viljelyyn ja karjan laiduntamiseen. Metsää, mineraaleja ja fossiilisia polttoaineita on
runsaasti. Infrastruktuuri on kehittynyt. Tiestö, rautatie- ja lentoyhteydet ovat hyvät, ja
tietoliikenneyhteydet vetävät vertoja Länsi-Euroopalle. Vaikka väestötiheys on pieni (3
2)
asukasta/km , markkinointia ja jakelua helpottaa väestön keskittyminen lähelle
Yhdysvaltain rajaa. Lisäksi 80 prosenttia kanadalaisista asuu taajamissa.
Kanadan työvoima on keskimäärin hyvin koulutettua. Maassa on monia hyviä
yliopistoja, jotka valmistavat maailmanluokan insinöörejä ja luonnontieteilijöitä.
Merkittävä osa yliopistoista sijaitsee Ontarion provinssissa. Kilpailu huippuosaajista
on kovaa. Osa on mennyt Yhdysvaltoihin parempien palkkojen perässä. Päteviä
työntekijöitä on kuitenkin saatavilla Kanadassa edullisemmin kuin Yhdysvalloissa.
Yhtiöverotus on kilpailukykyisen alhainen, kun runsaat verohelpotukset otetaan
huomioon. Yrityksiä verottavat sekä Kanadan liittovaltio että provinssit (osavaltiot).
Provinssien verokannat poikkeavat toisistaan. Liittovaltion ja monen provinssin
yhteenlaskettu yhtiövero on alhaisempi kuin Yhdysvaltain liittovaltion ja osavaltioiden
yhteenlaskettu keskimääräinen yhtiövero. Lisäksi liittovaltion asettamaa yhtiöveroa on
laskettu vuodesta 2008 lähtien, ja tavoitteena on laskea vero nykyisestä 19
prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Myös monet provinssit ovat
seuranneet liittovaltion esimerkkiä verohelpotuksista.
Paikallista tuotantoa puoltaa myös Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon sopima
NAFTA-sopimus, joka sallii tavaroiden viennin ja tuonnin tullitta maasta toiseen.
Kanadan vienti kasvoi 1990-luvulla selvästi. Syitä olivat sekä Kanadan dollarin
devalvoituminen Yhdysvaltain dollariin nähden että tuotantorakenteen
monipuolistuminen ja laadun parantuminen. Viime vuosina NAFTA:n dynamiikka on
kuitenkin hiipunut, minkä vuoksi Kanada on alkanut etsiä vientikohteita muualta
maailmasta, erityisesti kasvavilta markkinoilta Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Potentiaalisia toimialoja
Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia:



Bioenergia, jätteiden talteenotto ja käyttö, lämpöteknologia
Bio- ja elintarviketeknologia
Etäoppiminen
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
8 (26)
23.6.2010







Langaton tietotekniikka ja kommunikaatio
Ohjelmistot telekommunikaatiotoimialalle
Sähköiset terveydenhoitopalvelut
Sähköinen pankkitoiminta
Ympäristö- ja ilmansuojeluteknologiat
Energiantuotantosektorin asiantuntemus ja vientituotteet
Korkean teknologian hankkeet
Myynti ja markkinointi
Jakelukanavat
Kanadalaisten yritysten on logistisesti helppo myydä tuotteita toisilleen, koska monia
toimialoja hallitsee kourallinen yrityksiä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Monissa
tapauksissa 90 % tai ylikin investointihyödykkeen potentiaalisista asiakkaista sijaitsee
kahdessa tai kolmessa kaupungissa tai lähellä niitä. Suurten koneiden ja laitteiden
markkinointikanavat ovat usein melko lyhyet. Valmistaja toimittaa tuotteet usein
suoraan loppukäyttäjälle. Pienet koneet, laitteet ja puolivalmisteet tuo tavallisesti
maahan tukkukauppa, yksinomainen jakelija tai valmistajan tytäryhtiö. On kuitenkin
syytä muistaa, että arvoketjut ja myyntikanavat vaihtelevat suuresti tuotteesta tai
palvelusta riippuen. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat suosineet agentteja, jotka pitävät
säännöllistä yhteyttä asiakkaisiin. Kulutushyödykemarkkinat ovat maantieteellisesti
selvästi hajanaisemmat kuin investointihyödykemarkkinat. Välittäjien käyttö on yleistä
markkinoinnissa. Usein on oltava edustaja eri puolella maata. Jos aikoo perustaa vain
yhden toimipisteen, se kannattaa usein perustaa Torontoon, suurimpaan asutus- ja
liiketoimintakeskukseen. Toisinaan kulutushyödykkeitä tuovat maahan tavaratalojen,
postimyyntiyritysten ym. ulkomailla toimivat ostoagentit.
Mainostaminen
Kanadassa mainostetaan henkeä kohti laskettuna suunnilleen kolmannes vähemmän
kuin Yhdysvalloissa, yhteensä lähes 260 miljoonaa per henki per vuosi. Onlinemarkkinointi on nopeimmin kasvava mainonnan muoto, ja vie nykyään lähes
kolmanneksen kaikista mainontamenoista. Kanadassa toimii tuhansia
mainostoimistoa ja eniten mainostuloja kerää televisio (3.2 miljardia Kanadan
dollaria). Seuraavina tulevat suoramainonta ja sanomalehdet. Radiomainonta on
suosittua etenkin paikallisilla radioasemilla. Kaapeli- ja digitaaliverkoilla on yhteensä
yli 11.1 miljoonaa tilaajaa, joista 75 prosenttia on kaapelin tilaajia. Rogers Cable
Communications on suurin kaapelipalveluiden tarjoaja 2.3 miljoonalla tilaajallaan,
Shaw Communicationin sijoittuessa toiseksi. Pohjoisamerikkalaiset ovat usein
luottavaisempia mainontaa kohtaan kuin kuluttajat muualla maailmassa. Esimerkiksi
71 prosenttia kanadalaisista pitää sanomalehtimainoksia luotettavina, ja 67 prosenttia
uskoo radiomainonnan todenmukaisuuteen.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
9 (26)
23.6.2010
Kanadassa on tällä hetkellä vajaa sata päivittäin ilmestyvää sanomalehteä, jotka
tavoittavat viikoittain 75 prosenttia aikuisväestöstä. Noin 80 prosenttia
sanomalehdistä on englanninkielisiä ja 20 prosenttia ranskankielisiä. Tärkeimmät
sanomalehdet ovat suuruusjärjestyksessä The Toronto Star, The Globe and Mail ja
Le Journal de Montréal. Suurimmat kanadalaiset aikakausilehdet ovat Chatelaine,
Canadian Living, Readers’ Digest, TV Guide, ja Maclean's. Toimialalehdissä on
yleensä paljon mainoksia. Niitä lähetetään ilmaiseksi valikoidulle yleisölle. Valtaosa
myynnissä olevista aikakausilehdistä on kuitenkin yhdysvaltalaisia. Yhdysvalloista
tuleva mainonta levittyy kanadalaisessa mediassa tehokkaasti erityisesti
suoramainontana ja TV:n kautta.
Vaikka suurin osa kanadalaisista puhuu englantia, ranskankielistä Quebeciä on
pidettävä erillisenä markkina-alueena. Quebecissä on laaja ranskankielinen
tiedonvälitys ja kaikki mainosmateriaali on toimitettava ranskaksi. Mainoksissa on
otettava huomioon provinssin ihmisten erilainen identiteetti, kulutuspreferenssit ja
tyylit. Kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia ei myöskään tule ajatella yhdenmukaisena
kohdejoukkona. Mainonnan onnistumisessa on tärkeää tuntea media hyvin tai palkata
joku, jolla on valmiit henkilökohtaiset suhteet mediaan.
Kanadan markkinointilainsäädäntöön eniten vaikuttavat asetukset koskevat
ihmisoikeuksia, pakkausmerkintöjä sekä rikoslakia. Canadian Code of Advertising
Standards (Advertising Standards Canada hallinnoi) on tärkein yksittäinen väline
mainonnan itsesäätelyyn. Koodi sisältää 14 lauseketta, jotka määrittävät puitteet
hyväksyttävälle mainonnalle. Koodia sovelletaan kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joita
mainostetaan Kanadan mediassa (esim. radio, TV, lehtiset).
Ostokriteereistä
Edullinen hinta sekä ’value for money’ ovat tärkeitä myyntitekijöitä. Vähittäismyyntiä
harjoittavat yritykset ovat perustaneet suuria kauppoja ja pitäneet hinnat alhaalla.
Kanadalaiset yritykset ja kuluttajat vaativat hyvää asiakaspalvelua ja myynnin
jälkeistä tukea. Läsnäolo markkinoilla on tärkeää, sillä yritysasiakkaat tavallisesti
odottavat, että valmistajalla on maassa tytäryhtiö tai agentti, jonka puoleen voi
kääntyä välittömästi, jos tuotteen kanssa ilmenee ongelmia. Kuluttajat odottavat
nopeaa palvelua ja rikkinäisen tuotteen nopeaa korjausta tai sen vaihtamista uuteen.
Suoramarkkinointi / Postitus / Tavarantoimitus
Kanadalaiset tilaavat melko paljon tavaroita tv-shopeista. Yhdysvaltalaiset tv-shopit
saavuttavat kanadalaiset kuluttajat hyvin ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttävät myös
postia suoramainonnan kanavana. Suoramyyntiin riittää usein, että laittaa ilmoituksen
lehteen tai Internetiin ja muutaman henkilön vastaanottamaan tilauksia.
Kun Kanadaan postittaa tavaroita, nopea toimitus edellyttää, että paperityöt on tehty
kunnolla. Useimpiin postitoimituksiin riittää pelkkä lasku, jossa täytyy olla tuotekuvaus
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
10 (26)
23.6.2010
ja tuotteiden arvo. Jos tuotteet (näytteet ym.) toimitetaan ilmaiseksi, täytyy yrityksen
ilmoittaa toimituksen vähittäisarvo. Paketin ulkopuolelle on laitettava kaksi kopiota
laskusta. Kaikesta postitettavasta tavarasta tulee ilmetä sekä lähettäjän että
vastaanottajan koko nimi ja yhteystiedot. Myös paketin sisältö on selvitettävä
yksityiskohtaisesti. Canada Customs Act antaa tarkan selvityksen erilaisista
vaatimuksista. Tulliselvityksen yhteydessä on maksettava tullit ja viiden prosentin
tavara- ja palveluvero (GST). GST vastaa lähinnä suomalaista ALV:tä. Yritykset
saavat valtiolta takaisin GST:n, jos ovat rekisteröityneet GST:tä varten, sillä vero
koskee tuotteen loppukäyttäjiä eli kuluttajia eikä yrityksiä. Kanadan posti perii lisäksi 5
Kanadan dollarin käsittelymaksun kaikista paketeista, joista on maksettava tullia tai
veroa.
Franchising
Kanadassa on yli 78 000 franchising-yritystä, joiden osuus vähittäismyynnistä on 40
prosenttia. Kanadassa toimiluvan on myöntänyt noin 1300 yritystä, joista neljännes on
Yhdysvalloista. Toimiluvan on vuokrannut itselleen noin 76 000 yritystä. Ne käsittävät
ravintoloita, elintarvike- ja muita vähittäiskauppoja ja yrityspalveluita tarjoavia
yrityksiä. Noin 45 prosenttia franchising-yrittäjistä toimii Ontarion provinssissa.
Franchising-yrittäjien määrä ja myynti ovat kasvaneet valtavasti viimeisen
vuosikymmenen aikana ja on edelleenkin nopeimmin kasvava liiketoiminnan muoto.
Franchising-toiminta on yrittäjälle suotuisaa, sillä Kanadan liittovaltio ei rajoita sitä
lainsäädännöllä. Osavaltioista Ontario, Alberta, New Brunswick, Quebec ja Prince
Edward Island säätelevät toimilupavuokrausta toimilupavuokrausta omalla
lainsäädännöllään, mutta eivät liiketoimintaa hillitsevästi. Muut osavaltiot seuraavat
todennäköisesti perässä parantaakseen franchising-yrittäjien asemaa toimiluvan
myöntävään yritykseen nähden mm. sopimuksen päättämis- ja
oikeussyytetapauksissa.
Myynti julkiselle sektorille
Kanadassa julkinen sektori koostuu kolmesta tasosta: liittovaltiosta, provinsseista ja
kunnista. Jokaisella tasolla lukuisat osastot päättävät hankinnoista itsenäisesti, joten
myynti julkiselle sektorille on itse asiassa kauppaa satojen erilaisten, usein
kilpailevien tahojen kanssa.
Liittovaltion suuret sopimukset ja tietyt palvelut, kuten arkkitehtuurin ja
rakennesuunnittelun konsultointi, rakentaminen ja ylläpito on keskitetty Public Works
Goods and Services Canada:lle (PWGSC). MERX on liittovaltion ja provinssien eniten
käyttämä verkossa oleva tarjoustietokanta, jossa PWGSC julkistaa monia projekteja.
Kanadassa eGovernment-palvelut ovat muutenkin pisimmälle kehitetty koko
maailmassa. Liittovaltion sopimuksien arvosta 80 prosenttia kulkee PWGSC:n kautta,
ja PWGSC tekee vuosittain tavaroiden ja palveluiden hankintoja 11–15 miljardin
edestä. Lisäksi Kanadan ministeriö on talouden elvyttämisohjelmansa puitteissa
luvannut sijoittaa 400 miljoona Kanadan dollaria PWGSC:n omistamien julkisten
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
11 (26)
23.6.2010
infrastruktuurien kunnostamiseen vuosina 2009–2011. Näillä toimilla hallitus pyrkii
vahvistamaan maan taloutta sekä luomaan työpaikkoja.
Erinomainen keino tavoittaa julkisen sektorin edustajat on osallistua vuosittaiseen
Technology in Government Week -tietotekniikkatapahtumaan (GTEC), jossa
virkamiehet neuvottelevat liikemiesten kanssa teknologiahankinnoista. Hallitus on
myös tehnyt muutoksia lainsäädäntöön siten, että myös pk-yrityksillä on entistä
paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi julkisen sektorin projekteihin.
Talous
Makrotalous
Kanadan kansantalous oli EIU:n vertailun mukaan 10. suurin vuonna 2009. Maa on
tiukasti sidoksissa Yhdysvaltojen talouteen, johon suuntautuu noin kolme neljäsosaa
Kanadan viennistä ja josta lähes kaksi kolmasosaa tuonnista on peräisin.
Tärkeimmät talousluvut
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
BKT, muutos (%)
2,8
2,2
0,5
-2,5
2,7
2,0
Yksityinen kulutus, muutos (%)
4,2
4,6
2,9
0,4
3,3
2,1
Investoinnit kiinteään
7,0
3,5
1,4
-11,1
6,7
4,7
Työttömyysaste (%)
6,3
6,0
6,2
8,3
8,0
7,6
Kuluttajahinnat, muutos (%)
2,0
2,1
2,4
0,3
1,6
1,8
Vaihtotase (miljardia USD)
18,1
11,9
6,5
-38,1
-40,1
-33,9
1,4
0,8
0,4
-2,9
-2,6
-2,1
Valuuttakurssi: CAD/ 1 USD
1,13
1,07
1,07
1,14
1,03
1,03
Valuuttakurssi: CAD/ 1 EUR
1,42
1,47
1,57
1,59
1,34
1,23
omaisuuteen, muutos (%)
Vaihtotase (% BKT:stä)
Lähde: Economist Intelligence Unit 16.11.2010 (e = ennuste)
Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa
makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
12 (26)
23.6.2010
BKT
Kanadan bruttokansantuote kasvoi 1990-luvun lopussa nopeasti. Talouden
kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla hitaampaa.
Vuonna 2009 Kanadan talouskasvu oli negatiivinen ja BKT laski 2,6 prosenttia. Tämä
johtui pitkälti investointien ja viennin supistumisesta. Maailmantalouden elpymisen
myötä myös Kanadan talous on lähtenyt taas kasvamaan. EIUn ennusteen mukaan
BKT kasvaa 3,4 prosenttia vuonna 2010.
Työttömyys
Vuonna 2009 Kanadan työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. EIU ennusti kesäkuussa
2010, että työttömyysaste laskee jonkin verran kuluvana vuonna.
Inflaatio
Kanadan kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina maltillisesti. Inflaatio oli 2,1
prosenttia vuonna 2007 ja 2,4 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2009 kuluttajahinnat
nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia, mikä on huomattavasti alle keskuspankin 2
prosentin tavoitetta. Vuonna 2010 inflaation odotetaan kiihtyvän 1,7 prosenttiin
kotimaisen kulutuksen ja koronlaskujen viiveellä näkyvien tulosten myötä.
Vaihtotase
Kanadan vaihtotase oli alijäämäinen vuosina 1997 ja 1998, mutta vuonna 1999 se
kääntyi jälleen ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertyi 14,5 miljardia USD vuonna 2007 ja 7,6
miljardia USD vuonna 2008. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen lähinnä kauppataseen
ylijäämän ansiosta. EIU:n mukaan Kanadan vaihtotase jää 30,2 miljardia USD
alijäämäiseksi vuonna 2009. Alijäämä supistunee 15,4 miljardiin USD:hen vuonna
2010. Vaihtotaseen ennustetaan kääntyvän positiivisempaan suuntaan vasta vuonna
2013.
Talouspolitiikka
Finanssipolitiikka
Liittovaltion talouspolitiikan painopiste siirtyy enenevässä määrin julkisen talouden
tasapainottamiseen kysyntää kannustavien toimenpiteiden sijaan.
Kauppapolitiikka



Kanada on WTO:n ja NAFTA:n (North American Free Trade Association) jäsen.
Maa on myös OECD:n, G 7 -ryhmän, IMF:n ja Maailmanpankki-ryhmän jäsen.
Tärkeitä sopimuksia EU:n kanssa.
Vapaakauppasopimus
solmittiin
EFTAn
kanssa
29.7.2009
yksitoista
vuotta
keskustelujen aloittamisen jälkeen. Hallitus käynnisti myös kesäkuussa 2009
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
13 (26)
23.6.2010
neuvottelut EU:n kanssa tavoitteena vapaakauppasopimuksen saavuttaminen kahden
vuoden sisällä,
Työvoima





Kanadassa oli 27,463 miljoonaa yli 14-vuotiasta asukasta marraskuussa 2009.
Työvoimaan osallistumisaste oli 67,2 prosenttia.
Työtä teki 61,4 prosenttia yli 14-vuotiaista.
Työttömyysaste oli 8,5 prosenttia.
Työntekijät ovat keskimäärin hyvin koulutettuja
Vuonna 2008 Kanadan 17,12 miljoonasta työllisestä 13,10 miljoonaa toimi
palvelusektorilla. Suurin palveluala työllisyyden suhteen oli kauppa 2,67 miljoonalla
hengellä. Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa työskenteli 1,90 ja
opetuspalveluissa 1,19 miljoonaa henkeä. Tavarantuotantopuolella suurin sektori oli
valmistusteollisuus, jossa työskenteli 1,97 miljoonaa henkeä. Rakentaminen työllisti
1,23 miljoonaa ja maatalous 327 000 henkeä.
Kanadalaiset ovat hyvin koulutettuja. Vuoden 2006 väestölaskennan mukaan maassa
oli 17,38 miljoonaa 25–64 -vuotiasta, jolla oli jokin tutkinto. Heistä 3,99 miljoonalla oli
kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkinto ja 866 735:llä muu yliopistotodistus tai
diplomi.
Kanadan työelämän eri säädökset koskien työkiistojen sovittelua, työvoiman
palkkausta, työturvallisuutta ja työelämän eri standardeja on koottu liittovaltion lakiin
The Canada Labor Code. Lisäksi kaikilla provinsseilla on työkiistoja koskeva oma
lainsäädäntö. Useimmilla provinsseilla on myös työelämän eri standardeja koskeva
lainsäädäntö. Työvoiman järjestäytymisaste ammattiyhdistyksiin on Kanadassa
korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Kanadan palkatusta työvoimasta ammattiyhdistyksiin
kuuluu noin 30 prosenttia. Työtaisteluja Kanadassa oli 1990-luvulla enemmän kuin
Yhdysvalloissa. Työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden osuus työvoimasta on
myös ollut Kanadassa suurempi kuin Yhdysvalloissa.
Ulkomaankauppa
Kokonaiskauppa
Kanadan tavaravienti ja -tuonti vuosina 2006–2011 (miljardia USD)
2006
2007
2008
2009
2010e
2011e
Vienti
400,2
431,2
459,1
323,4
414,5
426,3
Tuonti
356,5
386,6
415,2
327,2
388,3
404,6
43,7
44,6
43,9
-3,8
26,2
21,7
Kauppatase
Lähde: Economist Intelligence Unit 06/2010 (e = ennuste)
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
14 (26)
23.6.2010
Ulkomaankaupan rakenne
Kanadan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008 (miljardia CAD)
Vienti
Tuonti
489,85
442,98
40,86
28,51
125,79
53,07
25,66
2,87
Puolivalmisteet (kemikaalit, muovit, metallit ym.)
111,51
91,57
Koneet, laitteet sekä ilma- ja merikuljetusvälineet
92,99
122,63
Autot ja autonosat
61,08
71,96
Muut kulutushyödykkeet
18,17
57,52
Erityistuotteet
8,19
6,00
Allokoimattomat tarkistukset
5,59
8,85
Yhteensä
Maatalous- ja kalastustuotteet
Energiatuotteet
Metsätuotteet
Lähde: Statistics Canada (1 USD oli 1,07 CAD v. 2008).
Tärkeimmät kauppakumppanit
Kanadan tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2009 (osuus, %)
Vienti
Tuonti
77,7
52,4
Japani
2,1
3,5
Yhdistynyt kuningaskunta
2,7
Yhdysvallat
Meksiko
Kiina
4,1
2,3
Lähde: EIU, 06/2010
Finpro ry
9,8
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
15 (26)
23.6.2010
Kauppa Suomen kanssa
Suomen kauppa Kanadan kanssa 2005-2009, milj. euroa
800
700
600
500
400
vienti
300
tuonti
200
tase
100
0
-100
2005
2006
2007
2008
2009
-200
-300
Lähde: Tullihallitus 05/2010
Suomen vienti Kanadaan on ollut lievässä laskussa viiden viime vuoden ajan, kun
taas tuonti on vaihdellut vuosittain voimakkaammin. Kauppatase on ollut Suomelle
ylijäämäinen vuosia 2007 ja 2008 lukuunottamatta.
Suomen Kanadan-kauppa vuonna 2009
Vienti,
Osuus
Muutos
Tuonti,
Osuus
Muutos
Tase,
milj. e
%
%
milj. e
%
%
milj. e
455
1,0
-1
0,7
-59
168
287
Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos
edellisvuodesta)
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
16 (26)
23.6.2010
Suomen vienti
Suomen vienti Kanadaan 2009
Valmiit tavarat
15,2 %
Elintarvikkeet ja
juomat
1,2 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
41,3 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
26,4 %
Valmistetut tavarat
10,6 %
Kemialliset aineet ja
tuotteet
5,3 %
Suomen 10 tärkeintä vientituoteryhmää Kanadaan 2009
SITC-nimike
milj. EUR
187,4
Osuus
%
41
Muutos
%
9
1
33
Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
2
87
Kojeet, mittarit yms.
59,6
13
159
3
72
Eri toimialojen erikoiskoneet
31,4
7
-38
4
78
Moottoriajoneuvot
29,7
7
-12
5
77
Muut sähkökoneet ja -laitteet
24,9
5
-5
6
74
Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet
18,9
4
61
7
62
Kumituotteet
12,8
3
-1
8
69
Tuotteet epäjalosta metallista
11,3
2
-16
9
64
Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä
10,6
2
-23
10
76
Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
8,2
2
-51
10 tärkeintä yhteensä
394,8
87
Suomen koko vienti
455,0
100
Finpro ry
-1
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
17 (26)
23.6.2010
Suomen tuonti
Suomen tuonti Kanadasta 2009
Valmiit tavarat
6,6 %
Elintarvikkeet ja
juomat
2,9 %
Raaka-aineet,
polttoaineet
41,1 %
Koneet, laitteet ja
kuljetusvälineet
41,3 %
Valmistetut tavarat
4,1 %
Kemialliset aineet ja
tuotteet
4,0 %
Lähde: Tullihallitus, 05/2010
Suomen 10 tärkeintä tuontituoteryhmää Kanadasta
SITC-nimike
milj. EUR
Osuus %
1
79
Muut kuljetusvälineet
58,6
20
Muutos
%
121
2
28
Malmit ja metalliromu
47,8
17
-80
3
32
Kivihiili, koksi, briketit yms.
46,5
16
-50
4
78
Moottoriajoneuvot
22,3
8
-52
5
24
Puutavara ja korkki
10,7
4
-7
6
76
Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet
10,3
4
68
7
77
Muut sähkökoneet ja -laitteet
9,8
3
-16
8
33
Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet
8,7
3
-94
9
72
Eri toimialojen erikoiskoneet
7,9
3
-19
10
87
Kojeet, mittarit yms.
7,1
2
-35
10 tärkeintä yhteensä
229,7
80
Suomen koko tuonti
286,8
100
Finpro ry
-57
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
18 (26)
23.6.2010
Ulkomaiset investoinnit
Ulkomaisten investointien kanta Kanadassa 31.12.2008, miljardia CAD
Kaikki sijoitukset
1 479,45
Suorat sijoitukset
504,86
Kaikki arvopaperisijoitukset
584,96
- Sijoitukset kanadalaisiin joukkovelkakirjoihin
454,08
- Sijoitukset kanadalaisiin osakkeisiin
95,97
- Sijoitukset kanadalaisiin rahamarkkinainstrumentteihin
34,91
Muut sijoitukset yhteensä
- Lainat
- Talletukset
- Muut kanadalaisten vastattavat
389,63
64,55
301,16
23,92
Lähde: Statistics Canada

Kanadassa oli vuoden 2009 lopussa EIU:n arvion mukaan ulkomaisia suoria
investointeja yhteensä 494,6 miljardin USD:n arvosta.
Ulkomaisilla sijoituksilla on suuri merkitys Kanadan taloudelle. Suorien
investointien työllistävä vaikutus on suhteellisesti suurempi kuin Yhdysvalloissa.
USA on tärkein suorien investointien lähtömaa..
Ulkomaisten suorien sijoitusten virta Kanadaan vuonna 2009 oli miinus 21,2
miljardin USD



Suomalaiset investoinnit
Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Kanadassa oli 1085
miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 Suomesta tehtiin suoria
investointeja nettomääräisesti miinus 111 miljoonan euron arvosta. Sijoituksia siis
kotiutettiin.
Tilastokeskuksen mukaan Kanadassa oli vuoden 2007 lopussa 51
suomalaistaustaista yritystä (suomalaiset tytäryhtiöt), jotka työllistivät yhteensä 9249
työntekijää.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
19 (26)
23.6.2010
Maa- ja metsätalous







Kanada on erittäin merkittävä viljojen tuottaja ja viejä.
Kanadassa oli 229 373 maatilaa vuonna 2006 (Census of Agriculture).
Luomumaatilat muodostavat 2 % Kanadan maatiloista.
Tilojen pinta-ala oli vuonna 2006 yhteensä noin 67,59 miljoonaa hehtaaria, joka
oli 7 prosenttia Kanadan pinta-alasta.
Tilat tuottavat mm. vehnää, ohraa, öljysiemeniä, tupakkaa, hedelmiä,
vihanneksia, maitoa ja lihaa.
Maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen viennin arvo oli 40,85 miljardia CAD
vuonna 2008.
Maataloustuottajien käteistulot (cash receipts) olivat 41,13 miljardia CAD vuonna
2008.
Kanadassa on paljon maataloutta tukevaa teollisuutta.
Maatilojen kokonaispinta-ala oli 67,59 miljoonaa hehtaaria vuonna 2006. Eniten
maatalousmaata on Saskatchewanin (26,00 miljoonaa ha), Albertan (21,10 milj.) ja
Manitoban (7,72 milj.) provinsseissa. Nämä provinssit ovat myös tärkeimpiä
maataloustuottajia. British Columbiassa ja Ontariossa on myös merkittävää tuotantoa.
Kanadassa oli 13,945 miljoonaa nautaa, 556 700 lammasta ja 268 600 karitsaa
1.1.2008. Sikoja oli keskimäärin 13,00 miljoonaa vuoden 2008 ensimmäisellä
neljänneksellä.






Kanadalla on n. 10 prosenttia maailman metsistä.
Metsää hakataan vuosittain noin miljoona hehtaaria.
93 prosenttia metsistä on julkisessa omistuksessa.
Kanada on maailman suurin metsätuotteiden viejä. Viennin arvo oli 29,16
miljardia CAD vuonna 2007.
Metsien pinta-ala on noin 310,1 miljoonaa miljoonaa hehtaaria.
Metsien ja muun puustoisen maan osuus koko maa-alasta oli 41 prosenttia.
Teollisuus ja rakentaminen
Kaivostoiminta ja louhinta





Kanadan kaivostoiminta ja louhinta on maailman suurimpia, vaikka alle 0,05
prosenttia maa-alasta käytetään mineraalien ja mineraalituotteiden tuotantoon.
Kaivostoiminnan ja louhinnan arvonlisäys oli 55,3 miljardia CAD vuonna 2008
vuoden 2002 hinnoin laskettuna.
Öljyn- ja kaasuntuotannon arvonlisäys oli 43,16 miljardia CAD vuonna 2007.
Hiilenkaivun, metallimalmien kaivun sekä ei-metallisten mineraalien kaivun ja
louhinnan arvonlisäys oli 9,68 miljardia CAD.
Kaivostoiminnan tukipalveluiden arvo oli 5,48 miljardia CAD.
Kanadan suurien mineraaliresurssien hyödyntämisellä on ollut merkittävä rooli maan
kehittämisessä houkutellen etsijöitä panostamaan toimintaan ja rakentamaan
yhteisöjä myös kaukana tunnettujen alueiden ulkopuolella. Joskin kaikilla
provinsseilla ja alueilla, lukuun ottamatta Prince Edward Islandia, on
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
20 (26)
23.6.2010
mineraaliresursseja, yli 90 % kaivosaktiviteetista on keskitetty seuraaville alueille:
British Colombia, Alberta, Saskatchewan, Ontario, Quebec ja luoteiset alueet. Kaiken
kaikkiaan maassa on 884 kaivosta ja louhosta, jotka tuottavat yli 60 mineraalituotetta.
Tärkeiden mineraalien reservit
Mineraali
varanto
vuosi
Raakaöljy
752,3 miljoonaa kuutiometriä
2005
Maakaasu
1553,7 miljardia kuutiometriä
2005
1620,0 miljoonaa kuutiometriä
2005
4291,8 megatonnia
2005
Kupari
6 923 000 tonnia
2006
Nikkeli
3 940 000 tonnia
2006
Raakabitumi
Hiili
Lyijy
737 000 tonnia
2006
6 055 000 tonnia
2006
101 000 tonnia
2006
Hopea
6 873 tonnia
2006
Kulta
1 032 tonnia
2006
444 000 tonnia
2004
Sinkki
Molybdeeni
Uraani
Valmistusteollisuus



Valmistusteollisuuden arvonlisäys oli 171,90 miljardia Kanadan dollaria vuonna
2008 v. 2002 hinnoin laskettuna.
Valmistusteollisuuden myynnin arvo oli 604,7 mrd. CAD v. 2008 käyvin hinnoin.
Taloudellinen kriisi on ollut vaikea tuotanto- ja autoteollisuudelle.
Valmistusteollisuuden arvonlisäys vuonna 2007 v. 2002 hinnoin, miljardia CAD
Yhteensä
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus
184,78
23,73
Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus
3,97
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus
0,20
Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
11,21
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus
10,18
Kustantaminen ja painaminen
5,51
Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus
3,32
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus
15,89
Kumi- ja muovituotteiden valmistus
9,67
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
6,07
Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus
26,13
Koneiden ja laitteiden valmistus
14,30
Tieto- ja konttorikoneiden sekä elektroniikan valmistus
7,11
Sähkölaitteiden valmistus
3,15
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
21 (26)
23.6.2010
Kulkuneuvojen valmistus
34,96
Huonekalujen, kolikoiden, mitalien, soitinten, lelujen ym. valmistus
5,44
Muu valmistusteollisuus
4,35
Erityisluokittelu: Tieto- ja viestintätekniikkatuotteiden valmistus
8,45
Elintarviketeollisuus on maan kolmanneksi suurin teollisuusala jalostusarvolla
mitattuna. Tärkeimmät elintarviketeollisuuden haarat ovat lihan, myllytuotteiden ja
meijerituotteiden valmistus. Lampaanlihan tuotanto on keskittynyt Albertan ja
Ontarion provinsseihin ja biisonin- ja hirvenlihan tuotanto Saskatchewanin, Manitoban
ja Albertan provinsseihin. Kanadan lihateollisuuden tärkeimmät vientimaat ovat
Yhdysvallat, Japani, Venäjä ja Etelä-Korea. Meijerituotteiden valmistus on keskittynyt
Ontarion ja Quebecin alueille.
Metsäteollisuudessa tapahtui useita fuusioita 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa
useat paperiteollisuusyhtiöt ostivat itselleen sahoja raaka-aineiden saannin
turvaamiseksi. 1990-luvun jälkipuoliskolla yritysfuusioilla pyrittiin globaalin
kilpailukyvyn parantamiseen. Kanadassa on noin 234,5 miljoonaa hehtaaria metsää,
jossa puunhakkuu on kaupallisesti mahdollista. Puita hakataan vuosittain noin
miljoonan hehtaarin verran. Noin 90 prosenttia on avohakkuuta. Eniten hakkuita
suoritetaan Quebecin, Ontarion ja British Columbian alueilla.
Kanadassa on hyvin laaja teollinen biotekniikkatuotanto. Suuri osa yrityksistä sijaitsee
Toronton, Montrealin ja Vancouverin alueilla. Etenkin terveydenhuoltoon liittyvät
tutkimuskeskukset toimivat niissä. Saskatoon kaupunki Saskatchewanissa on
puolestaan tärkein maatalouteen liittyvän bioteknologian keskus. Kanadan itäosissa
harjoitetaan merkittävää meribiologian tutkimusta. Viime vuosina Kanadan liittovaltio
on ryhtynyt tukemaan biotekniikan tutkimusta varsin avokätisesti. Myös yksityisen
rahoituksen määrä on kasvanut erittäin nopeasti.
Energia




Kanada kuuluu maailman suurimpiin energiatuottajiin, on energian osalta
omavarainen ja Yhdysvaltojen energiatuonnin suurin lähde.
Vuonna 2008 energiateollisuuden osuus Kanadan BKT:sta oli 7 % ja se työllisti
suoraan 363 000 henkilöä, mikä vastaa 2 % Kanadan työvoimasta.
Lähes 60 prosenttia sähkölaitosten sähköstä syntyy vesivoimaloissa. Vesivoiman
osuuden selittää järvien ja jokien suuri määrä.
Suurin osa Kanadan energiaviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja se keskittyy
öljyyn kaasuun, hiileen ja sähköön. Kanadan energiatuotteita koskeva
kauppaylijäämä oli yhteensä $ 73 miljardia vuonna 2008.
Vuonna 2007 energiateollisuuden osuus BKT:sta oli lähes 5,6 % ja sen osuus
Kanadan viennin kokonaisarvosta oli lähes 20 %. Vuodesta 1995 lähtien Yhdysvallat
on vastaanottanut 99 % Kanadan öljyviennistä, mutta öljyhintojen laskulla on
kuitenkin ollut vakavia seurauksia sektorille. Vuodesta 1995 lähtien Yhdysvallat on
vastaanottanut 99 % Kanadan öljyviennistä.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
22 (26)
23.6.2010
Kansallisen energiahallituksen mukaan Kanadalla on yhteensä 19 jalostamoa joiden
yhteenlaskettu kapasiteetti on 335 000 kuutiometriä päivässä.
Kanadan tuulienergiasektori muodostuu n. 430 yrityksestä, jotka yhteensä työllistävät
n. 4000 henkilöä. Koska maan sähkötuotanto ja jakeluverkosto on integroitu
pohjoisamerikkalaiseen verkkoon, investoinnit Kanadan tuulienergiatuotantoon avaa
suoran linkin yhdysvaltoihin, maailman suurimpiin sähkönkulutusmarkkinoihin.
Kanadan tilastokeskuksen mukaan primäärienergiaa tuotettiin 17 757 petajoulen
verran vuonna 2008.
Primäärienergian tuotanto energialähteittäin v. 2008, PJ
Raakaöljy
6 996
Maakaasu
6 240
Vesisähkö
1 330
Ydinvoima
1 089
Hiili
1 461
Tuuli
13
Muu
628
Yhteensä
Lähde: National Energy Board
17 757
Rakentaminen





Rakentamisen arvonlisäys oli 74,45 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002
hinnoin laskettuna.
Vuosina 2007-2008 rakennussektorin yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi 2,3 %.
Vuonna 2008 asuntorakentamisen arvonlisäys oli 23,48 miljardia ja muun
talorakentamisen 10,93 miljardia CAD.
Sektori työllistää yli 1,1 miljoonaa henkilöä.
Asuntotuotanto, muu rakennustuotanto, insinööripalvelut sekä remontointi ja
muut siihen liittyvät aktiviteetit ovat viime aikojen laskusta huolimatta tärkeä osa
Kanadan taloutta. Ala kuuluu Kanadan suurimpiin sektoreihin, joka $ 75 miljardin
liikevaihdollaan muodostaa. rakennusyrityksiä maassa on arviolta n. 260 000.
Asuntojen rakentaminen muodostaa 41 % rakentamisen kokonaismarkkinoista ja muu
rakentaminen 59 %. rakennusalalla on erityisen paljon potentiaalia suurkaupunkialueilla Toronton, Montrealin, Vancouverin, Calgaryn ja Edmontonin yhteydessä.
Kanadassa fokusoidaan tällä hetkellä paljon kestävään kehitykseen rakennusalalla.
Ontario ja British Colombia ovat johtavat provinssit mitä tulee The Canadian Green
Building Council:iin kuuluvien jäsenten ja LEED –projektien määrään.
.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
23 (26)
23.6.2010
Palvelusektori
Palveluiden arvonlisäys oli 864,55 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002 hinnoin
laskettuna.
Palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys vuonna 2008 (mrd. CAD)
Kaikki palvelut
864,55
Kuljetus- ja varastointipalvelut
56,76
Tv- ja radiotoiminta, posti-, kuriiri- ja telepalvelut
44,11
Tukkukauppa
70,40
Vähittäiskauppa
74,57
Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja hallintopalvelut
246,94
Tutkimus ja kehittäminen, tekniset palvelut
58,51
Hallinto- ja tukipalvelut, jätteiden käsittely
31,11
Julkinen hallinto
69,42
Koulutuspalvelut
60,52
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
79,23
Taiteet, viihde ja virkistys
11,73
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
27,75
Muut palvelut
32,5
Kauppa


Vähittäiskaupan arvonlisäys oli 74,57 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden 2002
hinnoin laskettuna. Kauppojen liikevaihto oli 426,03 miljardia CAD vuonna 2008
käyvin hinnoin laskettuna.
Kanadan tukkukaupan arvonlisäys oli 70,40 miljardia CAD vuonna 2008 vuoden
2002 hinnoin laskettuna. Tukkukaupan liikevaihto oli 532,48 miljardia CAD
vuonna 2008 käyvin hinnoin.
Leimallista Kanadan kuluttajamarkkinoille on suuret alueelliset erot, ja
kuluttajatottumukset ranskankielisessä Quebecissä erottuvat tässä yhteydessä
selkeimmin maan muista alueista.
Yhdysvaltalainen jälleenmyyntijättiläinen Wal-Mart aloitti toimintansa Kanadassa
vuonna 1994, mikä loi pohjan yhdysvaltalaisomistuksessa olevien ketjujen uusille
aluevaltauksille Kanadassa. Suurimmat kanadalaisomistuksessa olevat
jälleenmyyntiketjut ovat Loblaw ja Sobeys (food), Canadian Tire (hardware), Chapters
(books) ja Shoppers Drug Mart (healthcare and general merchandise).
Yhdysvaltalaisten “discount” –ketjujen aluevaltauksista huolimatta myös pienemmät
jälleenmyyjät ovat menestyneet monella alueella suurissa kaupungeissa.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
24 (26)
23.6.2010
Pankkitoiminta ja pörssi





Kanadan finanssipalvelusektorin tulot olivat vuonna 2007 $ 78 miljardia ja se
työllisti 750 000 henkilöä.
Kanadassa toimi 20 kotimaista pankkia, 24 ulkomaisten pankkien tytäryhtiötä ja
30 ulkomaisten pankkien sivukonttoria kesäkuussa 2008.
Kotimaisten pankkien tase oli 2803,73 miljardia CAD vuonna 2008.
Kuusi suurinta pankkia taseella mitattuna ovat Royal Bank of Canada, TD Bank
Financial Group, Canadian Imperial Bank of Commerce, The Bank of Nova
Scotia, Bank of Montreal sekä National Bank of Canada.
World Economic Forum:in vuosia 2008-2009 koskevan kansainvälisen
kilpailukykyraportin mukaan Kanadalla on maailman vakain pankkijärjestelmä.
Kanadan keskuspankki (Bank of Canada) valvoo pankkisektoria
valtiovarainministeriön kautta. Rahoitussektorin toimintaa säätelevistä laeista tärkein
on Bank Act. Pankkisektorin kilpailu on kiristynyt 2000-luvulla lakimuutosten ja uusien
toimijoiden markkinoille tulon takia.
Kanadassa toimii kolme suurta pörssiä: TSX Groupille kuuluvat Toronto Stock
Exchange ja TSX Venture Exchange sekä Montreal Stock Exchange. Toronto Stock
Exchange on maan tärkein osakemarkkinapaikka ja samalla maan tärkein
pääomamarkkinapaikka. TSX Venture Exchange on keskittynyt pieniin
pääomayhtiöihin ja aloitteleviin yhtiöihin. Montrealin pörssi on Kanadan
johdannaispörssi.
Matkailu



Matkailuun kohdistuva yhteenlaskettu kulutus oli Kanadassa $ 74,7 miljardia
vuonna 2008
Matkailun osuus BKT:sta oli 2 % vuonna 2008.
Maan sisäinen matkailu muodosti vuonna 2008 yhteensä 79 %
kokonaiskulutuksesta, eli $ 59.1 miljardia ja ulkomaalaisten osuus oli 15,5
miljardia, eli 21 %
Matkailun osuus Kanadan taloudesta
miljardia CAD
Kokonaiskysyntä
74,7
2008/2007
prosentuaalinen muutos
5,5
Kotimaa
59,1
8,2
Kansainvälinen
15,7
-3,6
Matkailu BKT
30,3
5,8
Kanadan matkailu on hyvin riippuvainen yhdysvaltalaisten tekemistä
yöpymismatkoista, joiden osuus matkailijoiden kokonaismäärästä on 62 %.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
25 (26)
23.6.2010
Transatlanttisen matkailun osalta Iso-Britannia on selvä ykkönen muodostaen 31,9 %
Kanadaan saapuvista matkailijoista. Ranskasta saapuvat matkustajavirrat ovat
vuorostaan kasvussa ja muodostavat nyt 15,4 % transatlanttisesta matkavirrasta.
Tapakulttuuri


















Kanadalaisten käyttäytymisessä on paljon yhtäläisyyksiä yhdysvaltalaisten
kanssa, mutta myös eroja. Kanada ei ole USA:n 51. osavaltio.
Kanadalaisten liikeneuvottelurytmiä pidetään yleensä hieman verkkaisempana
kuin yhdysvaltalaisten.
Neuvoteltaessa kanadalaisten liikemiesten kanssa on erittäin tärkeätä rakentaa
luottamusta ja yhteistyöhenkeä.
Kanadalaisiin on juurtunut Win-Win -käsitys. Kanadalaiset katsovat, että
pitkäaikaisten liikesuhteiden rakentuminen ja säilyminen edellyttävät molempien
osapuolten hyötyvän suunnilleen saman verran yksittäisistä liiketoimista.
Jos lupaa kanadalaiselle jotain, lupaus on pidettävä. Ylimitoitettuja lupauksia ei
saa antaa.
Jos aikataulu tai jokin muu asia muuttuu, on siitä heti ilmoitettava asiakkaalle.
Jos menee Kanadaan myymään tuotteita, neuvottelut tapahtuvat joko asiakkaan
tiloissa tai lounaan äärellä ravintolassa.
Neuvotteluja käydään harvoin päivällisillä. Kanadalaiset liikemiehet varaavat
iltansa toimistotöille, perheelle tai harrastuksille.
Kanadalaiset liikemiehet kutsuvat ulkomaisia kauppakumppaneita kotiinsa vasta
pitkän tuntemisen jälkeen, jos silloinkaan.
On tavallista antaa juomarahaa tarjoilijoille, taksinkuljettajille ja hotellien
laukunkantajille. 15 prosentin juomaraha on yleinen. Jos palvelu on esimerkillistä,
voi antaa enemmän.
Ravintoloissa lasku tuodaan joskus pöydälle, vaikka sitä ei ole vielä pyytänyt.
Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaan halutaan lähtevän.
Julkinen liikenne on tehokas, edullinen ja turvallinen tapa matkustaa.
Kanadan brittiläinen ja ranskalainen väestö on täydentynyt kaikkialta maailmasta
tulleilla siirtolaisilla
Eri kansalliset ja etniset ryhmät tulevat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään,
mutta ristiriitojakin esiintyy
Englantia ja ranskaa puhuvien väestöryhmien välillä on ollut kiistoja
itsenäistymisestä lähtien (ja jo sitä ennen).
Monet maan pohjoisosien asukkaat, etenkin intiaanit ja inuitit (toinen
eskimokansoista) katsovat, että he eivät pääse nauttimaan vauraudesta etelän
asukkaiden tavoin.
Länsikanadalaiset eivät pidä Toronton ja Montrealin taloudellisesta ylivallasta.
Monet kanadalaiset tuntevat yhdysvaltalaisen kulttuurin uhkaavan heidän
kansallista identiteettiään.
Kanadassa ja etenkin Quebecin provinssissa on otettava huomioon ranskan kielen
vahva asema. Ranska on englannin ohella Kanadan virallinen kieli ja Quebecin
ensisijainen työ-, liike-, opetus- ja lainsäädäntökieli. Ranskaa on käytettävä monissa
liiketoimintatilanteissa. Yhtiön on hyväksyttävä ranskankielinen nimi, jotta se voidaan
yhtiöittää, rekisteröidä tai lisensioida. Ranskaa on käytettävä myös tuote- ja
pakkausmerkinnöissä, mainoksissa sekä ohje- ja takuudokumenteissa. Yhtiöesitteet
ja neuvottelupöytäkirjat kannattaa myös laatia ranskaksi.
Finpro ry
Kanadan maaraportti
Sonja Antell
26 (26)
23.6.2010
Quebeciin tulevan ulkomaisen yrityksen on muistettava kielieron lisäksi kulttuurierot.
Ranskalaisperäisen väestön arvot, asenteet ja tavat eroavat Brittein saarilta tulleiden
ja muualta Euroopasta tulleiden englanninkielisten arvoista ja asenteista. Quebecin
ranskalaiset ajattelevat eri tavalla kuin esim. Albertan anglosaksit ja ostavat myös
erilaisia tuotteita.
Kanadaan tulevan yrityksen on muistettava kulttuurierot laajemminkin. Euroopan
ulkopuolelta tulleet ihmiset muodostavat yhä suuremman osan kaikista siirtolaisista.
Etenkin aasialaisen väestön osuus on kasvanut selvästi 1970-luvulta lähtien. Väestön
etnisen rakenteen muuttuminen vaikuttaa suoraan eri tuotteiden markkinointitapoihin
ja menekkiin.
Linkkejä
http://canada.gc.ca/home.html (Government of Canada, Kanadan liittohallitus)
http://www.bankofcanada.ca/en/ (Bank of Canada, keskuspankki)
http://www.international.gc.ca/menu-en.asp (Foreign Affairs and International Trade
Canada, Ulkoasioiden ja kansainvälisen kaupan ministeriö)
http://www.fin.gc.ca (Department of Finance, valtiovarainministeriö)
http://www.ic.gc.ca/epic/site/ic1.nsf/en/h_00000e.html?OpenDocument (Industry
Canada, teollisuusministeriö)
http://www.neb.gc.ca (National Energy Board, energiahallitus)
http://www.statcan.ca/start.html (Statistics Canada, Kanadan tilastokeskus)
http://www.tsx.com/ (Toronton pörssi)
Finpro ry

Kanadan maaraportti

Transcription

Similar documents

HOIVA- JA KUNTOUTUSPALVELUJA VENÄLÄISILLE

Afrikka uusin silmin

Ruotsi Maaraportti

Eija Tynkkynen, Finpro Beijing

Portföljförvaltare Junior Kapitalförvaltare Kapitalförvaltningsassistent

Monitori

SOPII KAIKILLE KULJETTAJILLE!

Puolan maaraportti

Ukraina

Intia - Finpro

KANADAN JA SUOMEN VÄLISEN

PORKKALANKATU 3 - Tuloskiinteistöt Oy

Sijoittajakirje lokakuu 2014 (.pdf)

7. osa - Granlund

täältä.

tästä linkistä

Lue PlanNews 1/2015-lehti (pdf)

uutiset - Metos Oy Ab

uutiset - Metos Oy Ab